1. No category

Isiginnaartitsissusiornermik pikkorissarneq
KA-p aaqqissugaa – Nuuk 19.-21. april – Katuami.
Aallaqqaasiisoq Hans A. Lynge
SUNAANA TEATER – KALAALLISUT ISIGINNAARTITSIVIK?
Isiginnaartitsissutissamik ilitsersuisut ilaat tuluk oqarpoq: ”inuk kinaluunniit inikkut soqanngitsukkut
illuanit illuanut ikaarsaartoq inummit allamit isigineqarluni, tassa isiginnaartitsineq.”
Allat allatut aamma nassuiaasaraluarput, kisiannili tamakku ataatsimoorutaat tassaavoq
isiginnaartitsivimmik nassaartoqarsimanavianngitsoq isiginnaartitsisartoqaranilu isiginnaartoqanngippat,
inuit immikkoortut marluk taakkua imminnut naapikkaangata isiginnaartitsineq piviusunngortarpoq.
Oqariaaseq taanna tunngavigalugu isiginnaartitsineq ukiuni tuusintilikkaani nunarsuarmi inuit
kikkulluunniit siammaaffianni ullumimut piuvoq. Isiginnaartitsinerup inuuneq nalimini qanoq ittuusoq
tarrarsortutut takutitassiarisarpaa, inuiaqatigiilli allannguutinik aaqqissuussivigineqaraangata
isiginnaartitsineq aamma allassaanngitsumik malinnaasarpoq.
NUNATSINNI ALLANNGUUTIT
Kalaallit Nunaat ajoqersuisunit uniffigineqanngikkallarmat isiginnaartitsinerit inuiaat namminneerlutik
pilersitaat aammalu nunatoqqaminnit nassataat arlallit atugaareerput, naak ilaat puigorneqaraluarlutik.
Taakkua tunngavii arlalinnut agguataarneqarsinnaapput. Immikkoorutit erseqqinnerit marluusinnaapput,
tassa inuinnaat pisiliaat aammalu angakkut pisii, serratit, namminiinnaq pigisat, kisiannili inummut
allamut akilersillugit tunineqarsinnaasut.
Tunngaviilli allat tassaapput inooqatigiinnermi aaqqiagiinnginnermilu iliuutsit
assigiinngitsut, soorlu katerisimaarnerni aliikkusersuutit, iliuutsillu ilungersunartut takkuffianni
atortussiat.
INOOQATIGIINNERMI ILIUUTSIT
Kalaallit ajoqersorneqarneranni sukanganerpaamik upperluarniarnikkullu tunngavilimmik qanga
pissusilersuutaasunut akiuuttuni pingaarnernut ilaagunarpoq Tunumut ajoqersuiartortitaq Chr. Rosing.
Kuisimanngikkallarnermi iliuusaasartunik ileqqunillu paasisaminik allaaserisaqarami kristumiutut
upperisarsiornermik tunngaveqarluni isiginninnera peerlugu allaaserisai qimerlooraanni qujanartumik
paasissutissanik arlalinnik imaqarput.
Inooqatigiinnermi pissusilersuutit qanganisarsuit taasai tassaapput 1) qaminngaarneq, 2)
nuliamik nikittaanneq, 3) arlalinnik nuliaqarneq / ueqarneq, 4) avikkajunneq.
Taakkunani siulliit marluk eqqartukkatsinnut soqutiginaateqarsinnaapput.
Qaminngaarneq
Tassani illup iluani qulliit qaminneqareeraangata angutit arnallu naapitaminnik atoqatiginnittarput
apeqqutaatinnagu kia kina ilagineraa. Allaaserisaa malillugu nunaqarfimmiut angutinit allanit
tikeraarneqarnermikkut aliikkusersuut taanna atortarpaat, tikeraat illup angutitaanut ilanngutiinnarlutik
illup iluani naapitatik atoqatigisarlugit. Taama iliornermi meeqqat tamarmik najuissapput,
sanilialerlutillu, tassa tusarnaarlutik atoqatigiillu qanoq iliornerat alapernaallugu satsigilersarlutik.
Hans Egedep ullorsiutimini angakkuersaarnerit najuuffigisani Kitsissuni pisut eqqartorpai,
kisiannili illumi unnuaq tamaat nilliarpalussuarmik tusaasani susoqarneranik eqqartuiffiginngilaa,
ilimanarpoq qaminngaarneq illumi allami qanitamini pisoq tusaasimagaa.
Nuliamik nikittaanneq
Angutit marluk tamarmik immikkut nuliallit nuliatik paarlattarpaat allami nunaqaraluarunilluunniit.
Nikittaateqatigiit arlaat takkuppat quuimmik nassarluni nikittaateqataata nalussanngilaa suniartoq, taavalu
1
taanna nammineq quuimmik nassarluni paarlallugu nulia ornissavaa. Arnap quuimmik pajunneqarnini
nuannaarutigisarpaa takkuttorlu uimisorluinnaq iliorfigalugulu iliorfigitittarluni. Rosingi allappoq taama
iliortartut meeqqat pigeqatigiittaraat.
Arlalinnik aappaqarneq avikkajunnerlu annerusumik eqqartussanngilakka.
Atoqatigiittarnerit allat
Hans Egedep ullorsiummini eqqartorpaa periaaseq atugaalluartoq alla. Tassa illup kilua asserneqartarpoq,
unnukkullu nereqatigiinnerup kingorna imminnut aliikkusersorlutik tivarulaarlutik paarlagiiaallutik
angutit arnamik toqqaasarput ungalusap iluanut atoqatigiartugassaminnik.
Tamannarpiaq Knud Rasmussenip eqqartugaasa ilaanniippoq Akilinermi takusimasaa, tassa
illuikkap iluanut arnat kisimik isersimasussanngorteriarlugit angutit silataani aniilissapput,
ataasiakkaarlutillu iseraangamik tivarulaarlutik arnanik aliikkusersuilissapput, arnallu ilaata
aliikkusersuisoq pileritsaakkuniuk avalaffigalugu illuikkap kiluanukaatissavaa atoqatigalugulu.
Aliikkusersoriaatsit allat
Ullumi oqariaaseq atugarput qilaatersorneq kalaallit kuisimanngitsut akornanni oqaatigigaluarutsigu
maanna paasinnittarnitsinnit allaanerujussuarmik isumaqartissagunaraluarpaat, tassami taassuma iluani
sisamanut immikkoortitsisarput ukununnga:
Inngerneq – tassaavoq illup inui tamakkerlutik assigiimmik erinalimmik erinnerlutik namminneq
nalinginnaq piumasaminnik oqaasertalikkaminnik atuisut.
Soqulaneq – inuk ataasiinnaq illermut ingilluni qilaanni anaalerlugu inngertoq soqulasumik taasarpaat.
Tivaneq – tassaavoq inuk ataaseq natermut avalalluni qilaatilerluni inngerlunilu timini tamanut iliorlugu
eqquunni sangoqattaartillugit kiinnilu tamanut iliorlugu illumiittut nuannaarsarniarlugit tissisaarlugillu.
Iverneq – inuit marluk natermut avalallutik tamarmik qilaatilerlutik ivertarput imminnut
ajuallassaarniarlutik. Ivernerup tunngavigaa ajuallatsitaaneq, immaqa nuliakoq angutip allap
tigusimappagu, arnallu iveraangamik sinnganermik uumiginninnermilluunniit pissuteqartarput. Ukiumut
marloriarlutik ivertarput, upernaakkut ukiakkullu. Ivernermilu nutaaginnarnik atisaqarnissaq piumasanut
ilaavoq, nutaanik atisaqanngitsoq ivernermut ilaasinnaanngilaq.
Ivertussatut sungiusarneq taalliornerlu ukiup ilarujussua pisarpoq oqaasertalersornera
sapinngisamik ivikkamut mamianartussanngorlugu, kamassaarutaalluni ajuallassaataallunilu. Sassartup
siulliup taalliani naajartulerlugulu aappi kiinaatigut aportalersarpaa, aportartittorlu akinaveersaartarpoq,
aportaanerlu aallartittorlu isiginnaartut nillerratilersartut Rosingip allaaseraa.
Ullumi paasinnittarnitsitut iveqatigiinneq tamatigut ajuallaatinik tarnimit piiaanermik
kinguneqartarsimanngilaq, nalinginnaakujussimavormi iveqatigiit arlaat kamaammerujussuarnermini
aapparminik toqutsisoq.
MITAARNEQ
Qassimi nalliuttorsiornersuit pisarput ilaatigut ullukinnersiornermi ilaatigullu arfannialernermi. Qassi
illorujussuuvoq igalaaqanngitsoq, kitaani marlussuit siumorneqarsimapput ataaseq Vajgattip sineriaata
ilaani allalu Nuup Kangerluani Saarlumi, taannalu nunaqarfimmi oqaluffiliortoqarmat inaanut
toqqavilersimavaat. Kitaani taaneqartarput ullasaatit, Tunumi aamma qasseqarput taasarlugit nertiilat
imaluunniit ertiilat. Qasseqarnerli ajoqersuilerneq sioqqulluguli kitaani atorneerussumasutut
ilimagineqarpoq ajoqersuiartortitat allagaanni ataatsimilluunniit taaneqanngimmat.
Qassimi nalliuttorsiortut kiinarpaqartarput nersutit niaquinik taamalu pinngikkunik kiinnatik
paaterlugit, sooq taama pisarnersut nassuiaatissarsinngilara.
Maanna kitaani qangarsuaq nalliuttorsioriaatsit amiakkuattut taaneqarpoq mitarneq.
Oqaatsip nagguigaa mittat, isumaqarluni pinnguarneq – mittaasaarneq. Ukiuni kristumiunngornerup
2
kingorna mitaarneq piffissani assigiinngilaartuni atortarpoq, Avannaani ukiutoqqamit kunngit pingasut
tungaannut, allanili taamaallaat kunngit pingasuni.
Kalaallit pissusiinik ilisimatuup Thalbitzerip allaaseraa Alaskami qeqertarsuarmi Kodiakimi
tasamanimiutut Qaniammiuni mittatip isumaa ilisimagaat, tassalu ”inuit tallimariarlutik nunami
inunngorlutillu toqusimasut tarnaat imaluunniit tarraat, kingornalu nuna qimassimallugu
qilammiunngortut, tassa seqinermi qaammammiluunniit ullorissaniluunniit arsarnerniluunniit”
najugaqalerlutik. Mitaarnerup isumaa taamaalilluni tassaavoq pinnguaat mittat toqusut ataqqiniarlugit.
Nunatsinni isumaa taanna qangali eqqaamaneeruppoq, sunali pillugu kristumiut nalliuttuisa ilaannut
kunngit pingasunut naleqquttunngortitaasimanerpoq nuannaarsarfiuinnalerlunilu itinerusumik isumaa
sumilluunniit isumaliutigineerulluni.
PINNGUAATIT ALLAT
Tunumiut Avanersuarmiullu kitaamiunut naleqqiullutik kingusinneroqisukkut ajoqersorneqaraleramik
kingulliullutik ileqqutoqqanik qimatsisuupput. Tunumiut ileqqulersuutaat maannamut eqqaamasat
amerlasuutut oqaatigisassaapput ilisimatuup qulaani taasama William Thalbitzerip ukiivigisarlugit 1900kkut aallartinneranni misissuillunilu pissusiinik katersuiffigisimammagit. Avanersuarmiuttaaq
immiullugit pisii eqqaamasaalersitaapput.
Allaaserisamini taavai pisit 1) nuannaarsaatit, 2) pinnguaatit kiisalu 3) angakkuersaarutit
tamarmik erinallit. Rosingip taanngisaanik marlunnik immikkoortitsivoq, tassalu uaajeertut imaluunniit
tivasut.
Assigiilluinnanngitsutut taaneqarput, naak erinarsuutigalugu qilaallu katuarlugu
qitaasarlunilu pisaraluarlutik. Qilaasisarnerit allat tassaapput angakkut toornillutik immap inuanik
allalluunniit inuanik ataqqinninniarlutik atortagaannit allaasut.
Ilimagineqarpoq uaajeerneq tivanerlu aallaqqaammut upperisarsiornermut
tunngatitaasimasut, kisiannili Thalbitzerip taavai paasiniaanermi nalaani amerlanerit
nuannaarsaataannanngoreersimasut.
MUMERNEQ
Tivanerit ilagaat, kisiannili arnap kisimiilluni takutitsinermini qitigiaatigaa. Natermut avalattarpoq
qilaasisarluni erinarsorluni. Isiginnaartut illermi issiassapput tulleeriillutillu ingiorlugu. Arnaq
naatsuinnaqarluni tivasarpoq taalliarisarlugulu anvnaaja imaluunniit qavnaaja imaluunniit mannaaja,
uteriaqarpoq sivitsortaartumik akornatigullu nillersartarluni, tassagooq qatsiuarluni, taamalu pinermigut
tusarnaartut tupigusutsinngikkunigit illartissinnaavai. Arnaq mumernermini suugaluarnersumik
issuagaqarpoq, timaa tamarmi sangusarluni equsarlunilu kiinarsorlunilu, kiinaa
qungujoqqaarusuttuusinnaavoq (komik) imaluunniit annoqqaarusuttuusarluni (tragik).
UAAJEERNEQ
Oqaatigineqarpoq uaajeernerup isiginnaartitsineq assiginerugaa. Angutaannaat mitaarusersorsimasut
uaajeerajuttutut oqaatigisaapput, timitik kiinnatillu paaterlugit qisumineq sannersillugu oqummerlugu
ulussatik tasillugit. Ilaanni uaajeertoq kisimiittarpoq allatigulli aamma arlaliusarlutik. Natermi
angalaartarput imminnut malersuullutik imaluunniit isiginnaartut pinnguaqataasut malersorlugit.
Assigiinngitsut arlaqarput:
Arlalissuupput, allattukkanili annerusumik Thalbitzerip soqutigalugit katersorsimasai maanna
ilisimavavut, takuneqarsinnaapput atuakkani ”Tunumiut taigdliait”-ni 1931-mi saqqummersumi aammalu
”kalâleq kalâtdlit itsarnitsat ilerquisa ilait” 1932-mi saqqummersoq.
Atuagaaqqami kingullermi assersuutitut makku allassimavai:
1. Uniarpungaartoq – illup iluani atisanik uniagaqarluni takutitsisoq erinarsuutigaluni:
uniarpua, uniarpua.
2. Nuliakkaaq, aakasingaartoq – angut arnatut atisalersorluni tivasoq, maanna
takornarianut takutinneqakulasoq, kiinaa kiinarpattut ilusilersorsimassaaq.
3
3. Uffamingaartoq – angut arnatut naartusutut illuni meeqqamik amaartoq katakkut isertoq,
iserfiatalu qilaavani orsumineq nivingavoq, taannalu pillugu oqartoqassaaq:
uppamingarniarit – isumaqarunartoq orsoq upanniarneruk, tassami taanna
keeriaqattaalersussammagu, keeriaraalu nusunneqarluni ajornarsillunilu.
4. Nuliakkaaq – angut arnatut atorluni tivasoq erinarsuutigalugu ‘aja qanvnaaja jaaja,
erniikaapalannguartuarpua’.
5. Naartooq – angut arnaasaartoq naartulluni, isiginnaartut suaartarpaat ‘naartii naarteeqaa!
Akisarpaalu ‘naartiieqaava’ illerit tamaasa ornittarai tamanillu tunissutisilluni.
6. Nassaarartoq – arnaq nasaaralik – angut arnatut atisalersorsimasoq apummik
nujarmiorluni iserpoq, kiinni paaterlugu illerit tamaasa ornittarpai tunissutisiffigalugillu,
soorlu neqinik, sakkunik mikisunik, iluatinnartunik pinngussanilluunniit. Tunissutisiani
natsaminut immiuteriarlugit qilaanni tigusarpaa tivalerlunilu, taava allap qilaataanik
arsaassavaa illumilu isersimasut tamaasa qimaasut malersorlugit katuaminillu
anaalerlugit.
7. Mersorpungaartoq – arnaq angutitut atukkersimasoq issialluni mersortoq. Meqqunni
nakkaagamiuk qisuminermik qaammaqqutissaminik ikitseriarluni ujalerpaa,
ikiuiniaraluit qisuminermik ikumasumik uloriasaartarpai qimaatillugillu. Kingorna angut
tunuanut ingissaaq attorlugu uumisaarfigalugulu, kiisalu arnaq naggataagut kamalerpoq
malersueqqilerlunilu.
8. Avitaq – angut arnaasaartoq pinnersarsimasorujuussuulluni, nujai amaataalu
sapannganik ulikkaartut. Natermut seeqqummerluni qilaatigaluni erinarsorpoq: qujanaq
pinnerseqisoq, inuilli ilaannit uanga pinnerseqisoq, piuminarseqisoq. Erinarsornini
kipiimilaariarlugu qimmisut qiluttarpoq.
9. Kikkeertoq – oqaaseq kikkii atorneqartarpoq piniartumit naakkiakkaminik
ilimaginngisaminik uniorujussuartumit imminut appiussissutaalluni. Uaajeertoq
tamaqarani avalassaaq taamaallaat siffissamini paaterneqarluni naatsoqarfissaraluanilu
paamik titartaavigalugit. Imminut isigiutigaluni timini quttoqqanilu umerualaartarpai
tissisaarlunilu mitassittaqattaarluni, illarasaarluni narruginnippaluttutut isikkulerluni
erinarsortarpoq, naggatigisarlugu ‘kikkii kikkii’.
10. Kunitta – uaajeertup kiinni pinniillisillugu arnat ornissavai erinarsuutigalugu ‘kunitta,
kunitta, kunitta’.
11. Naqersuarpoq – pulaartoq tivaqqullugu kajumissaarneqassaaq, erinarsuutaatalu
oqaasertarai ‘naqersuarpua’. Taava allamik ilaqarluni aqussissaaq niiortuullu atorlugu
ikitsiniartuusaarluni, niiortuutip kimmiaa kiillugu niiuutaalu qisuup tuffiata itersaanut
ikkullugu allunaartaalu ivertillugu, taava niiuutaa ikitsiniarfissaanut pisissavaa, taama
iliortillugu arnat ilaata ornillugu qanillissavaa ikiorniartutut illuni, kisiannili
taamaalisorlu angut nikuikkuni arnaq saallugu qiverluni nasseraraaq oqqanilu
nuisaqattaartittarlugu. Uaajeerneq taanna qaminngaarnermut aallarniutaasutut
ilimagineqarpoq.
12. Toorteernaq – Tullerunnaq – angut arnaasaarluni tullerunnanik ujarlerpoq, assut
pikkorlulluni tivavoq quianaannarluni, soorluli atukkani nalungajallugu
paasisimalluarnagulu. Tullerunnat takusutullu illugit suaararaaq ‘toorternaq toorternaq
toorternaq!’, taamalu oqarluni isikkani kivilaararaa naasoq tummarnaveersaartutut illugu
isiginnaartunit illaatigineqarluarluni.
Uaajeerutit “Tunumiut taigdliaat”-ni nalunaarsimasut amerlanerupput. Takuneqarsinnaasutut uaajeerneq
assigiinngitsunik pissuseqarpoq, ilaasa piniarneq issuarpaat, allat inuunermit pisuupput, allalli angakkut
takusaannik anersaanillu imaqarlutik. Tunumiut maannamut eqqaamasaat qanga itinerusumik
isumaqartitaapput, allaat isiginnaartitsinermi periaatsinut marlunnut nunarsuarmi tamarmi
ilisimaneqartunut avinneqarsinnaasunik, tassalu qungujoqqaarusuttoqartitsiniarneq(komedie) akerlialu
annoqqaarusuttoqartitsiniarneq (tragedie).
Tivanertaaq qiimanartunik alianartunillu takutitsiniutitut atortarpoq.
4
NUNANIT ALLANIT SUNNERNEQARNEQ
Oqartoqarsinnaavoq kalaallit qangali isiginnaartitsineq atoraat namminneq, immaqalu qangarsuaq Aasiap
nunatarsuini inuugallaramik inuiannik allanit ilikkakkatik ilikkartitatilluunniit angalanersuarminni
nutaanngorsartuarlugit. Qilaat takuinnaraanni Akilinermiunit Alaskamiunillu tupigineqartarpoq
nunatsinni qilaatit mikissusiat, annermik Avanersuarmiut qilaataat.
Takorluugassaagunarpoq ukiut 1000-it matuma siorna siuaasat kangimukarlutik kingorna
Kalaallit Nunaannik taaneqalersumut nunassittut qilaasiornissamut atortussanik amigaateqalersimasut,
Avanersuaq nunatsinni qisuisannerpaavoq qilaasiornermi atorsinnaasumik. Ileqqutoqqat kitaani
sukkasuumik tammariartornerat ileqqunik nutaanik ’atisinermik’ nassuiarneqarsinnaagunarpoq.
Oqaluttuatoqqani siumugassaasaannarpoq kuisikkumalersut oqaatigisaraat kuisimanngikkallarnermi
ileqqulersuutini taamaatinniarlugit. Tamanna peqquteqarsinnaavoq ileqqulersuutitoqqat
upperisarsiornermut tunngammata upperisarsiornermut nutaamut nuunnermi nutaat akueralugit
atulerneqartut. Ingasanaarlugu oqaatigissagaanni angakkuersaarneq naalagiarnerlu tamarmik
upperisarsiornermik tunngaveqarput, assigiinngissutigaat kristumiuni ’neriugisaq uumasoq’ kalaallilli
ileqqutoqaanni ’tunisisumik saammarsaaneq’. Siullermi naalagiartarput, aappaanilu qulliit tamaasa
qamillugit angakkoq kisiat ’anersaanut’ aallartinneqartarpoq.
Ilinniarfissuarmi ilinniartitsineq 1920-kkut ingerlaneranni nutaanngorsarneqarmat
qallunaatut atuartitsineq ilaatigut annertusarneqartunut ilaavoq. Tamatuma nassataanik isiginnaartitsissutit
qallunaatuut atorlugit ilinniartut qallunaatut ilinniartinneqartarnerat aallartissimaqqoorpoq, tassuunami
isiginnaartitsisaaseq Europami atorneqartoq nunatsinnissaaq arajutsisimaneeruppoq. Tassuuna
paasineqarpoq isiginnaartitsinermik ingerlatsineq pisoqarsuusoq, qangarsuarlilu assersuunneqartartoq
tarrarsuummut piviusup inuit assigiinngitsutigut pissusilersornerisa ilaannik issuaanerusoq imaluunniit
ilaannarsiorlugu nuutitsinerusoq isiginnaagassiaasorluunniit.
Paasisimanngiinnarunarparput taamanersuaq atorneqartut aammattaaq kalaallini
atugaasimammata. Uaajeerutit tivanerit assigisaallu isiginnaartitsinerup periaasiinik tamanik
toqqaannanngikkaluamik ilakutaqarput, ilaat annulernartut, allat pisumik quiasaarutinngortitsisut, allat
inuit aaliangersimasut pissusiinik imallit, allaallu ivernerit ilaat revytupajaaq imaqarsinnaapput
imaluunniit erinarsuutigaluni takutitsiniutaallutik.
Europami grækeritoqqat isiginnaartitsissusiaat isiginnaartitsisaatsit marluinnut
avinneqarsinnaasut tunngavigaat, taariikkavut tragedie akerlialu komedie. Siulleq grækerit
oqaluttuatoqqaannik imaqarnermik saniatigut ukiuni naligisani oqaluttuassartanik imaqartarput tamatigut
alianartumik naasarlutik. Aappaalu ukiuni inuuffigisani naalakkersuinikkut sammisanik imaqarnermi
saniatigut inunnik tusaamasanik imaqartarput, kannguttaalluni sapiillunilu aammalu maanna revytyt
ittutut pissuseqarsinnaasarluni.
Tamatuma kingorna, annermik inuiaqatigiit nutaanngoriartornerat malillugu ukiuni
kingullerni 4-500-ni isiginnaartitseriaatsit allanngoralerput, grækeritoqqallu periaasiat
qimanneqartalerluni, soorlu periaatsit
ukiuni akullerni atortut – isiginnaartitsinermi piffimmit piffimmut
noorarfiusinnaasut piffissarlu apeqqutaatippallaarnagu ukiut
nikerartinneqartarlutik.
Shakespearep isiginnaartitsissusiai – soorlu tragediamik, taallianik
allatanillu akuleriissaaraluni suliaasinnaasut.
Strindbergi ekspressionistillu (avataanit isigisut) – piviulluinnartumik
tunngavilimmik isiginnaartitaqariarlutik kinguninngua takutitat
sinnattuaqinertut ittunik imaqalersinneqarsinnaapput piffissaq sumiiffillu
isumaarutitaallutik.
Brechtip isiginnaartitsissusiai oqaluttuarpaluttut – taassuma
isiginnaartitsissusioriaatsit assigiinngitsut katipalullugit atortarpai, soorlu
oqaluttuartut, ataatsikkorsuaq oqaatigisamik ataatsimik oqaluttut,
erinarsorneq aammalu revymik takutitsineq.
5
-
Beckettitut Ionescotullu isumaliornartuliortut – taakkua iliuusaasinnaasut
tamaasa soqutiginngilaat, isiginnaartitsissut aaliangersimasumik
imaqassanani suullu tamarmik kaavittutut illutik, kiisa isiginnaartitsissut
naasaraaq aallartinnermisulli.
Ukiuni makkunani Europami, immaqalu ilaatigut nunatsinni isiginnaartitsissusioriaaseq misigissutsinut
aammalu timikkut iliuutsinik takutinniakkanik ilisarnaateqarsinnaasarpoq.
ISIGINNAARTITSISSUSIORNERMI MALITTARINEQARSINNAASUT
Tunngaviatigut oqaatigerusuppara suli maannamut isiginnaagassiat ilusissaat pitsaanerpaaq
nassaarineqanngitsoq, taamaattumillu misileraaneq qaqugumulluunniit ingerlanneqartuartoq.
Isiginnaagassiaqarpoq uteqattaarneqartuartunik, kisiannili ilusiat imaata tapersersortarpaa. Ilaatigullu
pitsaanerpaat oqaatigissagaanni ilisarnaatigisinnaavaat takoreerlugillu sumillu imaqarnerat puigorlugu,
takoqqillugulu soorluli nutaamik ilaneqarsimasoq.
Europamiorpaluttumik isiginnaartitsineq nunatsinni 1930-p missaani
eqeersimaarfiuleraluarpoq, isiginnaartitsissusiortut soorlu Karl Heilmann, Hans Lynge Pavia Petersenilu
aqqutigalugit. Kingulliit marluk naliminni atukkanik uparuaaniuteqarput siulliulli itsaq kalaallit nutaamik
isumataariartulerneranni pissutsinut nalimini pisunut tarrarsortillugit. Isiginnaartitsissusiortut allat
ilisimaneqannginnerusut ilagaat Kristen Poulsen. Taanna siuliini taasannut kingullernut marlunnut
naleqqiutissagaanni isumaqarnarpoq isumassarsiffiat ataasiusoq, tassalu Ilinniarfissuarmi
isiginnaartitsinerit Hostrupip isiginnaartitsissusiaanik qallunaatut takutitanit, ’Genboerne’ aamma
’Aprilssnarrene’ takutinneqartarsimapput.
Taakkua saniatigut isiginnaartitsissusiarpaaluit kimit suliaanersut iluamik
nalunaarsimanngitsut sukkut tamaana takutinneqartarput. Tamakkua katersorsinnaagaanni
qularnanngitsumik aamma pisuunnguallaatigissagaluarpavut.
OQALUTTUARNERMI FILMILIORNERMILU ILUTSITUT ATUGAALLUARTUT
Isiginnaartitsissusiorneq ukiut 1900-kkut aallartinneranni filmiliornermik ilaneqarmat paasiniaasut ilaata
filmi iluatsissappat ilusissatut atorsinnaatitaa maanna tamakkuninnga suliaqarnermi atorneqaqaaq:
Ilutsip taassuma ilisarnaatigaa oqaluttuarineqartut aktinut sceninullu agguagaanerat, kisiannili
oqaluttuarisaq ineriartorfissaminut ingerlatillugu – pissanganarsiartortillugu. Scenimit scenimut
ataqatigiinneq erseqqittarpoq aammalu piffissaq sumiiffillu nalunaarneqarlutik.
Oqaatsit kipungasut nassuiaataat imaapput: ’ammaataa’ tassaavoq pisoq oqaluttuariniakkap
imaanik aallariartitsisoq. Ingerlaannaq isiginnaartut tassunga eqqunneqartarput.
’Ilisarititsinertaani’ paasiartulersarpavut oqaluttuami inuttaq pingaarneq, avatangiisit,
oqaluttuap imaa akersuunnerillu. Inuttat ilaat illersulersarpavut, ilaatigut nalornilersarluta akersuunnerullu
tunngavippiaanit tiguartissinnaasarluta.
6
’Itisilernerani’ takutinneqartarput isiginnaagassiap imaa akersuunnertaalu.
‘Point of no return’ – uteriarsinnaajunnaarfik – isiginnaagassiap illuanut saaffiatut
oqaatigineqarsinnaavoq. Maanna inuttani pingaarnerit uteriarsinnaajunnaarput. Pisut ima
ilungersunartigilerput akersuunnerit toqqortiinnarneqarsinnaajunnaarlutik, kisiannili qanoq
iliorluniluunniit aaqqinniartariaqarlutik. Tamatigut erseqqinneq ajorpoq Point of no return
isiginnaagassiap sukutsianut inissinneqassanersoq.
‘Akimmisaarutit / akersuunnerit sakkortusiartorfianni’ pissanganeq alliartulersarpoq. Inuttat
inaarutaasumik akersuunnissamut piareersarnerat malittaraarput, kiisalu naggatagut angussavaat:
‘Ajortut aaqqiivigineqarnerat’ tassani takussavarput kina ajugaanersoq kinalu ajorsarnersoq.
‘Akaareqatigiilerneq’ tikikkaanni oqaluttuaq naajartulersarpoq. Akimmisaarutit /
akersuunnerit iluarsineqarput inuiaallu ileqqutik ativaat, imaluunniit akersuussutissat nutaat aallartipput.
Asaqatigiit imminnut eqitaarput – toqusimanngikkunik – inuttani pingaarnerpaaq kisimi pinnani,
immaqalu oqaluttuarineqarsinnaasunut nutaanut illuartiterluni.
Katiteraluni periaaseq
Periaatsip taassuma ilisarnaatigaa piffissaq sumiiffillu qaangiataarneqarsinnaasarmata, imarisarlu
pingaarneq imarisaanut ilassutinik imaqarsinnaasarluni. Pineqartut tassaasinnaapput inuit imaluunniit
pissaanerit iluminni akiuussuteqarnerat imaluunniit akeqqersoqatigiinnerat. Isiginnaartitsissut
inuttarpassuaqartariaqanngilaq inuttaaffinnik takutitsiniarfiunani, kisiannili inuttaasut inuttut
ineriartornerat pinnagu inuit arlallit assigiimmik atugallit piffimmut assingusumut inissinnerat
pingaartitaalluni. Tassanissaaq inuit qanoq issusiat atugaalluunniit pingaarnerutitaasarput, taamaattumillu
ineriartornerannik isikkivissaliorneq pisariaqarani, tassa pisimasut tulleriiaanngitsut
katiterneqartussaammata.
Pisut tulleriiaarluagaanngillat imaassinnaallutik:
--- ---------------------------------------------------------------------------------------------------
Scene 1
scene 5
scene 2
scene 11 il.il.
Tassa scene 1 aamma 2-p akornannut 5 inissinneqarsinnaasoq takutitassiaavoq. Isiginnaartitsissut
sceninik arlalinnik takutitassalerlugu suliaavoq, normut tulleriiaarlugit. Tulleriiaarnerit taakkua
isiginnaagassiatut allataq malissinnaavaat, imaluunniit scenit paarlagiiaanneqarsinnaallutik, taamaalilluni
isiginnaagassiaq katiteraluni periaaseq assigalugu, tassalu oqaluttuariniagaq taamaalilluni
periaasitoqqanik malinnittariaqanngilaq.
Taamaaliornermi isiginnaartitseriaatsit allat ilanngussorneqarsinnaapput, soorlu qalipakkat
imaluunniit nipilersukkat, tassaasinnaapput akerleriittut takutinniakkat, rytme, oqimaaqatigiinneq,
sukkassuseq, toqqissisimaneq / toqqissimannginneq imaluunniit isiginnaartitsissutip nukissaqassusiata
isiginnaartitsissusiaq aaliangersorsinnaavaa.
Periaaseq taanna aatsaat isiginnaartitsissutip misilinnerata naggataatungaani
ineriartulersarpoq. Scenit immikkoortut tamarmik namminneq ilisarnaateqartarput, namminneq
inuunilittut oqaatigineqarsinnaallutik, isiginnaartillugulu takussaasarpoq scenit imminnut naligiittut
arlallit tulleriiaarlugit atorneqartut.
Kangiamiut atorluarpaat, Shakespearep atortarpaa, Bertolt Brechtip kiisalu
isumaliornartuliortartut atortarpaat, nutaanerpaanillu isiginnaagassiortut aamma sakkumittut
pingaarutilittut isigalugu. Tassani isiginnaartitsissutip imaa qanoq iliallallunilu kipitinneqartarpoq
(siumukartutut illuni ineriartuaarani), inuttaasullu pisunut oqaluttuariniakkanullu siumut
takorluugaariinngitsunut pisinneqartarlutik.
Tunngaviatigut filmiliornermi periaaseq assigipajuppaa, soorlu scenit assigiinngitsut
katiternerisigut. Pisut marlussuit imminnut naapikkumaartut sanileriisillugit katiterneqartarput, soorlu
inuit marluk kingusinnerusukkut naapittussat.
Katiterineq assigiissunik tunngavilik, soorlu pisut marlussuit arlallilluunniit
malinnaavigineqarput, assersuutigalugu inuit marluk tamarmik immikkut angerlarsimaffimminni
iliuusaat.
7
Piigaqarneq: tassani ilisimaaralugu scene ineriartuaartoq ilanngarneqartarpoq.
Isiginnaartunut piumasaavoq namminneerlutik takorluuinikkut scene inaarsassagaat.
Uteqattaarneq siumooqattaarnerlu, atortarpoq soorlu pereersut piumaartussallu
nuuffigeqattaarlugit, allamik ilisimasassaqartoq oqaatiginiartutut illugu.
Kaajallattussamik isiginnaagassiorneq
Iluseq siullermut malinninngilluinnarpoq, oqaluttuariniagaq ineriartuaartutut pineqanngimmat
isiginnaartitsissutip imaa siumut malittarisassamik nassuiaaviunngilaq. Isiginnaartoq imminut
ilisarisinnaassasoq siunertaanngilaq imaluunniit piviusumik takorluuilernissaa anguniagaanani. Kisiannili
takutinneqarnermigut isiginnaartumut scenit assilissallu atorlugit qanoq issutsit sammineqartarput
taamalu isiginnaartoq periarfissittarlugu pineqartoq pillugu nammineq ilisarisaminik
takusuusaagaqarnissaanut isumaliutiginnilernissaanullu.
Ilusia imaakannerpoq:
--------
Scene 1
Qanoq issuseq
Pisoq
Scenit naanerat
Suut tamarmik
Isiginnaartitsissutip aallartinneratut
ipput
↑
↓
Scenit
Isiginnaartitsissutip ajornartorsiutitut
takutinniagai, isumaaruttoorfii akersuuffiilu arlallit
isiginniffinnit arlalinnit isigisunillu arlalinnit malittarineqarput
imaluunniit isiginnnaartitsissutip inuttai pissusilersornerni
assigiinngitsuni arlalinni takutinneqarput
OQALLISISSIAQ
Ukioq manna januaarip aallaqqaataanit pilersinneqarpoq Nunatta Isiginnaartitsisarfia, nammineq
pisortaqassalluni aammalu immikkoortortarissallugu isiginnaartitsisartussatut ilinniarfik. Paasivarput
isiginnaartitsissutit piareersimasut ikittuinnaat pigalugit, aammalu isiginnaartitsissusiortartut
tassaanerusut isiginnaartitsisartut takutinniakkatik piareersariarlugit takutitsisartut.
Apeqqutaajuartorli unaavoq isiginnaartitsisarfik isiginnaartitsinerlu qanoq nunami maani
atorneqassasut. Isiginnaartitsinermi inuuneq tarrarsortutut illugu takutitassiarineqartarpoq, tamannalu
tunngavigalugu isiginnaagassiap inuit imminnut pissutsiminni, inuiaqatigisat allalluunniit silarsuarlu
avatangiisoq paasisitsissutigissallugu ikiorsersinnaavaa.
Danmarkimi isiginnaartitsinerup tunngavia Holbergip ima oqaasertalerpaa 1700-kkunnili,
tassalu “iluaqutissiineq aliikkusersuinerlu puigunngisaannarsigit”.
Nunatsinni ukiuni kingullerni isiginnaartitsineq ilaatigut atorniartarparput atornerluinerup
akiorniarneranut. Isiginnaartitsivik tassaassanerluni ajornartorsiutit qaqilerneqarnissaannut atortussaq,
imaluunniit inuunerup ingerlanerani naapitassarpassuit assigiinngitsut saqqummiussorneqassanerlutik.
Isiginnaagassiat 1900-kkut qiteqqukkiartorneranut suliat soormitaavaana
soqutigineqavinngitsut, tusaamanarput Hans Lyngep suliai inuiaqatigiit naqisimaneqarnerannut
tunngatitat, kisiannili inuit maanna inuusut takusimanngilaat.
Neriuutigaara pikkorissarneeraq manna isumaliutissanik nutaanik tunisissasoq aammalu
kikkulluunniit soqutiginnittut isiginnaartitsissusiornermut sapiisertalerumaartut.
8
ISIGINNAARTITSISSUSIORNERMIK PIKKORISSARNEQ
Saqqummiussinerup kingorna oqallinneq:
HAL-ip saqqummiussai peqataasunit soqutigineqarlutik oqallisigineqarput. Apeqqutit isummiussallu
arlallit saqqummiussuunneqarput, oqallinnermillu pilersitsillutik. Qanga isiginnaartitsisarnermi
aliikkusersoqatigiittarnermilu periaatsit arlalinnit uniffigineqarput, aammali maannakkut
isiginnaartitsissusiornermi periaasiulersut tikinneqartarlutik.
Oqallinnerup ilaani qanga periaatsit atorneqartartut maanna puigorneqartutut
taaneqarsinnaasut atorsinnaaneri eqqartutsiarneqartarput. Kisiannili assersuutigalugu tivanermi aalaatsit
allaanerusumik rytmeqartut maanna rockimik qitinnermi timip aalaasiinut eqqaanarsisutut taaneqarput.
Isiginnaartitsissutit sunik siunertaqartillugit suliarineqartarneri tikinneqarmata maanna
annerusumik sammineqartartut uniffigineqarput, tassa atornerluinerit assigiinngitsut tunngavigalugit
isiginnaagassiorneq paasisitsiniaanermik imalik. Apeqqutigineqarsinnaasoq tassaavoq ilumut
isiginnaartitsineq tamatuminnga siunertaqaannassanersoq, imaluunniit inuunerup naapitassarititai arlallit
tunngavigalugit isiginnaartitsissusiorneq puigornaveersaartariaqarnersoq. Oqallinnerup takutippaa
ajorineqanngitsoq atornerluinerit tunngavigalugit isiginnaartitsissusiortoqartassappat, taamaattunut
aamma inissaqartitsisoqassasoq. Kisiannili kalaallit isiginnaartitsissusioriaasiat tamatuminngaannaq
siunertaqartariaqanngitsoq, aammali sammisat allat inissaqartinneqartariaqartut, atornerluinerinnarnik
imalinnik suliaqarneq kisimiileqqunagu.
1920-kkut kingorna qallunaat isiginnaagassiaannik takusaqartalernermi isumassarsisut
ukiuni kingullerni annerusumik malinneqannginnerat eqqaaneqarpoq, tamatumunngali ilaatigut 1950-ikut
ingerlaneranni isiginnaartitsinerup tungaatigut eqeersimaarneruleraluarneq isornartorsuiuinernit
nakkarsaataasunit uparuartorneqartalermata piumassusillit taqipput, taamalu eqiileraluarneq iluatinnartoq
qaangiuttutut oqaatigineqarsinnaavoq. Isuma taanna akerlilerlugu taaneqarpoq pisariaqartoq
‘isornartorsiuisoqarnissaq’, ima paasillugu isornartorsiuinerup nassatarisarmagu ineriartortitsineq
aammalu suliap tulliuttup isumassarsisitaanikkut qaffariarsinnaanera.
Oqallinneq uummaarissumik ingerlavoq, taaneqartullu assigiingitsorpaaluit tamanit
soqutigineqarlutik malinnaavigineqarput.
NAL. 13.00 – 16.00:
Leif Immanuelsen ilitsersuisutut tassani sulinissamik aallarnisaavoq.
Leifip saqqummiussinermini isiginnaartitsisartutut suleriaatsit aammalu isiginnaartitsinissamut
piareersarnermi ilisimasassat assigiinngitsut eqqartoreerlugit isiginnaagassiornermi akit atorneqartartut
nassuiaateqarfigai.
Isiginnaartitsissusiornermi ingerlaqqinnermi isiginnaagassiarineqarsinnaasutut qulequtassaq
tunniunneqarpoq, tassaasoq ”Upernalernera ilunni misigaara”. Oqallisiginerani oqariaaseq taanna
pigineqareermat allanngortilaarneqarpoq imaalillugu ”Ilunni misigaara upernalernera”. Peqataasut
suleqatigiillutik imaluunniit kisimiillutik suleqatigiissinnaanerat aallarnersarneqarpoq. Ualiartornerani
Katuami uninngaannarani najukkamut angerlarluni sulisinnaaneq periarfissinneqarpoq.
20.04.2011:
09.00 – 12.00:
Peqataasut allassimasaminnik ilaminnut atuaaqattaarput. Ataasiakkaat saqqummiussaat najoqqutaralugit
isiginnaagassiorniarnermi periaatsit uniffigineqartarput, soorlu isiginnaagassiaq aallartitsinnagu
oqaluttualiorneq ’treatment’-imik taaneqartartoq atorneqarsinnaasoq.
Peqataasut tamarmik eqqarsaatersorsimapput aammalu tusartitatik pillugit ilaminnit
siunnersuutit oqaaseqaatillu pitsaasut pissarsiaraat. Saqqummiussukkat tamarmik ajunngitsutut
isiginnaagassiornermilu atorsinnaasutut nalilerneqarput. Ilaat soorlu naatsuaraliatut quiasaarutitut
sketchitut atorsinnaasut, allat revyliornermi atussallugit ineriartortinneqarsinnaasut, aammalu allat
9
isiginnaagassiatut tannerusutut sanarfineqarsinnaasut. Ataasiakkaat nangeqattaartualiatut, soorlu qanga
radiumi aallakaatinneqartartut ”Aamuusikkut” periaasiat assigipajullugu suliarineqarsinnaasutut
nalilerneqarput.
13.00:
Katersuuteqqinnermi allannerup nanginneqarsinnaanera pillugu inigisanut allakkiartorsinnaaneq
akuerineqarpoq.
21.04.2011:
09.00 – 12.00:
Ippassaq angerlaallugit suliat ilassutaat eqqarsaatillu nutaat saqqummiussuunneqarput. Suliat
saqqummiussat tamarmik oqaaseqarfigineqarlutillu nalilersorneqaqattaarput, aammalu oqallinnermi
tikinneqartarput isiginnaagassiatut piukkunnarsinnaasut arlallit, soorlu Kalaallit Nunaata
oqaluttuarisaanerani pisimasut assigiinngitsut kalaallit qallunaallu akornanni saqitsaataasartut
assigiinngitsut isiginnaagassiarissallugit piukkunnarluinnartut.
Oqallinnerup nalaani isiginnaartitsinermut tunngasut isiginnaagassiornerillu arlallit
tikinneqartarput, arlalitsigullu oqariaaseq ”point of no return” itisilerneqarlunilu oqaluuserineqartarluni.
Maannamut oqaatigineqartartut malillugit taanna kalaallit filmiliaasa amigaatigisarpaat.
Isiginnaagassiatulli eqqarsaatit arlallit qanoq ittunik periaaseqarnissaq isumaliutinut ilaatikkaat peqataasut
oqaatigisarpaat.
NALILIINEQ
Peqataasut ilaasa isummamik asiillaallannerattut taaneqarsinnaasoq oqaatigaat, soorlu saqqummiussat
paasissutissaaneri oqaatigineqarlutik. Oqallinneq nuannersumik saqqummiussuiffiuvoq aammalu
peqataasut imminnut isummersuutinik tunioraattutut ipput.
Naatsumik oqaatigalugu pissarsiaqarluarsimallutik nalunaarput.
Nuuk 30.04.2011
Hans A. Lynge
10