1. No category

Tatitussuseq
Tatitussuseq naapitassanut pitsaanerusumik unammillernissamut
iluaqutaasinnaasunik imaqarpoq
1
2
Imarisai
Tatitussuseq aamma nersualaarineq
- aallartiffissatsialak . .......................................... 5
Iluatsitsinermut aqqut 7
Allamik ikiuineq 8
Ataatsimoorussat tatitussuseq 9
Anersaartorfik 33
Eqqarsaatit takkussuuttut 34
Ilorrisimaarnerup pullartai 34
Anori pillugu oqaluttuaq 34
Nukappiaraq eqqarsaammik igittoq pillugu oqaluttuaq 35
Qarasaq, timi aamma eqqarsaatit . .................... 10
Inuunermit piviusumit oqaluttuat ..................... 36
Eqqumaffiginnissinnaaneq
- Qaratsap eqqumaffigisaa ............................... 11
Imminut salloqittarneq 13
Ulluinnarsiutigalugu eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsineq (Hverdagsmeditation) - aamma meeqqanut 14
Eqqarsarnermut qarasaq aamma
Qaratsap kalerrisaarutaa .................................... 16
Assersuutit, qaratsap kalerrisaarutaanik
aallartitsisut pillugit 18
Tassanngaannartumik ajornartoorneq
- qaratsap kalerrisaarutaanik illersuineq 19
Qaratsap aarlerisaarutaa imatut eqqissisarneqassaaq 19
Inuusuttuaqqap qarasaa . ................................... 21
Qaratsat toqunartoqanngitsut 21
Pinngitsuuisinnaannginneq
- ajunngitsutigut ajortutigullu 22
Kemiskimik salloqittaaneq 22
Inuusuttuaqqanut taakkulu inersimasortaannut
innersuussutit 23
Aalakoornartoq aamma tupa pillugit eqqortut 24
Brain Game 24
Timi eqqarsaatinik ikiuisoq . .............................. 25
Anersaartorneq 25
Nerisat 25
Timimik aalatitsineq (motion) 26
Sininneq aamma qasuerserneq 27
Ilorrisimaarneq 28
Eqqarsaatit timimik ikiuipput ............................. 29
Nakorsaatit atorlugit anniaatinik misileraaneq 29
Timip nammineq nakorsaataasivianik tinnersaaneq 30
Aap allamukartinnera 31
Oqaluttuat . ......................................................... 32
Eqqarsaatit Puuat/Eqqarsaatit illuat pillugu oqaluttuaq 32
Eqqarsaatit qimuttuitsutut sarsuasut
pillugit oqaluttuaq 32
Akissarsisitsisartoq pillugu unamminerujussuaq 33
Kamak pillugu 36
Annilaanganeq pillugu 36
Isumalluartuuneq pillugu 37
Naammagittarneq eqqissisimanerlu pillugit 37
Tassanngaannartumik ajornartoorneq
- qaratsap kalerrisaarutaanik illersuineq 38
Eqqarsaatinut pinnguaatit tamanoortut ............ 39
Seqertitsissut 39
Illit aalajangiissaatit 40
Ersinngitsut ersersikkit 41
Uanga 41
Pitsaasueruppat 42
Nalornissuteqarneq 43
Eqqarsaatit angakkuakkat 44
Pitsaasut pingasut 44
Piumassutsitit aqukkit 45
Tatitussuseq misigissutsillu 45
Eqqarsaatinut pinnguaat 46
Klassimi pinnguaat 48
Inuttut assissarsiorneq 48
Brain Game 49
Ajornartorsiutip aaqqiinissaanut ikiuut ............. 50
ADHD 50
Pinngitsuuisinnaannginneq/pisariaqartitsineq 50
Tassanngaannartumik ajornartoorneq
- qaratsap kalerrisaarutaanik illersuineq 50
Annilaangassuteqarneq aamma ittoortuuneq 50
Sungiusarfissamik ilusilersuineq 51
Qinngasaarineq aaqqiagiinngissutillu 51
Oqimaappallaarneq aamma kaanneq 53
Sinnganeq 53
Tarnikkut nappaatit 54
Anniaatit 54
Neriniarnermik ajornartorsiuteqarneq 54
Ilikkarniarnera ajornakusoortoq 54
Sininneq qasuersernerlu 56
Nikallunganeq, kiserliorneq aamma
imminut ajoquserneq 56
Uagut pilluta ...................................................... 57
3
Tikilluarit
Tatituneq tassaavoq ullormi atukkanik
sunilluunniit aniguisinnaassuseqarneq, pingaartumik
inuuneq artornartillugu.
Tatitussuseqartoqarsinnaavoq soorlu:
pissanganartunik misigisaqarnermi, ilikkalertornissami,
ajunngitsunik aalajangiiniarnerni aamma uippakajaarnerit
akerleriinnerillu pinaveersaartinneqarneranni.
Tamakku tamarmik soorunami inuit akornanni pisarput,
aamma eqqarsaatitsinni misigissutsitsinnilu.
Una quppersagaavoq nittartagaq Robusthed.dk
maleqqissaarlugu allanneqarpoq.
Tassani meeqqat aamma inuusuttut inersimasullu
tatitussusiat pillugu ilisimasat iluaqutaasinnaasut
pissarsiarineqarsinnaapput. Tassaniipput eqqarsaatit,
misigissutsit qarasarlu, qinngasaarineq pillugu
ilisimasat kiisalu oqaluttuat nuannersut aamma
pinnguaatinnguit pillugit qangali ilisimaneqartut
aamma ilisimaneqalersut kingulliit.
Atuarluarina!
4
Tatitussuseq aamma nersualaarinninneq - aallartiffitsialak
Immitsinnut pingaartumillu meeqqatsinnut inuusuttat­
sinnullu pitsaasumik inuuneqarluni inuunermi unammilligassat aamma ajornartorsiutit naapikkumaakkat
anigorneqarumaartut kissaatigisarparput. Tatitussuseqarnerulerneq tassaavoq inuunermi annertunerusumik
annikinnerusumillu unammilligassanut pikkorinnerulernissaq: - inunnut allanut tunngatillugu unammilligassat, - suli­assanik ajornakusoortunik suliaqarsinnaaneq,
anguniakkamik aalajangiussisimannissinnaaneq - aamma ussernartut iluaqutaanngitsut anigorsinnaanerat.
Tamakku tamarmik inuit akornanni pisarput aamma
qamani eqqarsaatitsinni misigissutsitsinnilu pisarlutik.
Qaratsami qaratsap immikkoortuisa pingaaru­tillit marluk akornanni qaratsami pisut tamatumani pissutaapput - tassaappullu Eqqarsarnermut qaratsami aamma
Qaratsap kalerrisaarutaani (alarmcentral):
Qaratsap iluani qeqqaniippoq
Qaratsap kalerrisaarutaa,
sunik nuanninngitsunik uloria­
nartunillu tamanik alaatsinaattoq.
nissamik” eqqarsaatit salliunerulersarput. Kamalertoqarsinnaavoq, annilaangalerluni aamma nikallungalerluni, eqqarsaqqaarnissaq ajornarsisarpoq nutaanillu
ilikkagaqarniarneq ajornakusoorsilluni. Aarlerinartoqar­
neraniinnermi ilikkarneqarsinnaasatuaavoq pisut
assi­ngusut naammattooraanni mianersornissaq - taa­
maattoqartillugu tatitunerulertoqarneq ajorpoq - akerlianik sanngiinnerulertoqartarpoq.
Sernersugaavallaaraanni unammilligassinneqaranilu, kalerrisaarut isumaqalissaaq suna tamarmi ”ulorianartuu­
soq” - tamannalu aamma sanngiitsunngortitsisarpoq.
Inuunermut tunngasuni assigiinngitsuni tamatta immikkut qanoq tatitutigisinnaanerput killeqarpoq. Inuit
tamarmik atugassarititaasut iluini sapinngisaminnik
inuunissaminnut pisinnaatitaapput.
Qaratsap siornatungaa eqqarsarnermut
atortarparput. Qaratsami taanna
Eqqarsarnernut qarasaraarput.
Toqqissisimannginneq pisuusutullu misigineq qaratsap
kalerrisaarutaanik aallartitsisarput. Sakkortuumik kaler­
risaarisoqaraangat (soorlu ikeqattaartutut) eqqarsarner­
mut qarasatsap sulinera annikillisarpoq.
Eqqarsarluarniarneq ajornakusoorsisarpoq. Nutaanik ilik­
karniarneq ajornakusoorsisarpoq. Kamalertoqarsinnaa­
voq, ersisoqalersinnaavoq nikallungalertoqarsinnaavorlu
timi nuanniilliulerluni.
Nittartakkami Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa pillugit titartakkanik filmiliaq takusinnaavat qaratsallu assitaa naqitanngortissinnaallugu.
Toqqissisimannginneq, qinngasaarneqarneq, naveer­
sineq aamma pisuusutut misigineq qaratsap kalerrisaarutaanik aallartitsisarput. Kalerrisaarut kalerrisaariler­
pat eqqarsarnermut qaratsap sulinera annikillisinne­
qassaaq, taamaattumillu tarnikkut inuttullu ”annan-
Qarasaq tatitooq
Qujanartumik qarasaq sungiusarneqarsinnaavoq tatitunerulernissamut. Eqqarsarnermut qarasaq aamma
qaratsap kalerrisaarutaa naammaannartunik unammilligassinneqartarunik - annertuujunatillu annikitsuunngitsunik, taava eqqarsarnermut qaratsap qaratsami
kalerrisaarisoq aqussinnaalissavaa, pisariaqanngitsumik
aarlerisaareqqunagu. Tassami pisumik ajornakusoornalaartumik qaangiigaanni Eqqarsarnermut qarasaq ka-
5
Tatitussuseq aamma nersualaarinninneq - aallartiffitsialak
lerrisaarisartumut kalerriisarpoq: ”Ila, ajorpallaanngi­
laq” - tassa imaappoq, tulliani assingusunik pisoqarpat
eqqissisimanerulluni pisinnaalissaaq.
Allat misigissusaannik namminerlu misigissutsit pillugit
sattattutut pinnani misigisinnaaneq aamma tassaavoq
tatitussuseq.
Pingaaruteqartuuvoq meeqqap tatitussuseqarnerata
ineriartortinneqarnerani tapersersorneqarnissaa, taanna imminut aqussinnaanermik taaneqartarpoq - tassa
imaappoq, pisariaqarfiatigut eqqarsaatiminik aamma
misigissutsiminik iliuutsiminillu aqutsisinnaanera.
Ilisimatusarnerup takutippaa tamatumani pitsaasumik
inuuneqarnissaq ajornannginnerulersartoq, aamma
inersimasutut inuuneq eqqarsaatigalugu.
Tatitussuseq tassaavortaaq aseruutiginagu isornartor­
siorneqarsinnaaneq, aamma nammineq isornartorsiui­
sinnaanermik ineriartortitsisinnaaneq. Naveersinermut
taarsiullugu immitsinnut eqqarsaatigaluta ataqqinnittumik isornartorsiuigutta, Qaratsap kalerrisaarutaata
eqqissisimatinnissaa periarfissaqarluartilissavarput,
taamaalilluni Eqqarsarnermut qarasaq isornartorsiutigineqartup pingaarutilimmik ilikkagaqarfiginissaanut
atorneqarsinnaalissaaq.
Suna arlaat iluatsikkaangat ulluinnarni nersualaartittarnissaq pingaaruteqartuuvoq. Taamatulli pingaaruteqartigivoq arlaanik ajornakusoortumik ilikkarniarluni sungiusarnerup nersualaarneqartarnera aamma
kaammattorneqartarnissaq. Imminulli naleqartinneq
aamma imminut tatigineq nersualaarneqarnerinnarmit
pineq ajorput. Imminut naleqartinneq aamma imminut
tatigineq ineriartortinneqalersarput siullermik pingaarnertullu arlaannik sapinngisaqarluni paasigaanni.
Meeraq kamattoq inersimasumik eqqissisimalluni paa-­
sinnillunilu pissusilersortumik naapinneqaruni, nuanniitsumik naammattuuineq ”ULORIANARTUUNNGITSOQ”
ilikkassavaa. Meeqqammi kalerrisaarutaasa eqqissisi­
manissaq ilikkariartulissavaat, tassalu meeqqap eqqar­
sarnermut qarasaa sulivoq eqqumalluni, taamaalilluni
pisumut aaqqiissutissaq eqqarsaatigisinnaalerlugu.
Meeraq kamattoq inersimasumit kamaffigineqaruni,
meeqqap kalerrisaarutaa nalunaassaaq pisoq ilumut
”ULORIANARTUUSOQ” - tassa imaappoq, meeraq mianersornermik aamma misikkarissutsimik ineriartortitsilissaaq - pisariaqarfiatigullu iluamik eqqarsarsinnaaneq
ajornakusoortilerlugu.
Inersimasutut meeqqamik kamattumik - assersuutiga­
lugu qiasumik naapitaqaraanni - namminermi misigissutsit kalerrisaarutaasut isumaminnik aallartittarput,
soorlu misigissuseq ”meerannguaq nallinnaq” takkuttarluni. Pissutissaqarluartoqarsinnaavoq - taamaalillunilu meeqqap tuppallersarnissaa aamma pissutissa­
qarlualissaaq. Kisianni - assersuuutigalugu meeqqap
arlaannik imaluunniit tungusunnitsunik pisariaqartitsilernermini inersimasoq isumaqalersissappagu nallinnarluni, taava tamatumani ajornartorsiortoqalissaaq.
1
6
Atuaruk: Naammagittarneq pillugu oqaluttuaq, qupp. 37.
Suleqatigiinneq
Meeqqat, inuusuttut inersimasullu suleqatigiissinnaa­
sut suleqatigiikkusuttarput. Aserorterisutut pissusilersorneq susinnaanngissuseqarnermut ersiutaavoq,
tamannalu pitsaaliorneqarsinnaavoq:
Kissaatigineqartutut pissusilersorneq nersualaarneqarlunilu akilerneqassaaq. Aamma aallaqqaammut
ajornakusoortoq iluatsinngikkaluartoq ilikkagaqarfigiumallugu sungiusarneqartoq nersualaarneqassaaq 1.
Isornartorsiuineq, naveersineq aamma pillaaneq
pinaveersaakkit. Akerlianik kissaatiginngisatut pissusilersorneq isiginngitsuusaaruk - ulorianartumik
pissusilersortoqarneranik unitsitsiniaaniarneq pine­
qanngippat. Eqqissisimagit. Kissaatigineqanngitsutut
pissusilersornerup kinguneqartinneqarnissaa
pisaria­qarpat, kinguneqartitsinerit sallaatsuussapput (sivikit­sumik immikkoortinneqarnera (timeout)
aamma pinnguarniutinik assigisaannillu arsaarinnik­
kallarneq), isummalli aalajangiusimassavat!
Aaqqiissutissat pillugit inuup nammineq isumaa
apersuutigalugulu tusarnaaruk. Aaqqiissutissallu isuma­qatiginiutigineqassapput illua´tungeriit akuerisin naasaannik.
Nuannersumik ataatsimooqatigiittarnissat, nuannersumik ataatsimuualaartitsisinnaasut isumagikkit.
Aalajangiisuusumik pingaaruteqarpoq takuneqarnissaq tusaaneqarnissarlu - aamma neriorsuutigisanik
ilumoorussinissaq.
Nunarsuarmi inuit akornanni assigiinngissusilipilussuarmi inuuvugut - ajunngitsutigut ajortutigullu. Ulluin-
Tatitussuseq aamma nersualaarinninneq - aallartiffitsialak
narni nutaarsiassatigut takusinnaavarput unammilligassat qanoq annertutigineri. Tatitussuseq tassaavortaaq
nunarsuarmi assigiinngissutsit pitsaasumik peqataaffi­
ginissaat. Meeqqat inuusuttullu inuuniarnikkut kultu­
rikkullu assigiinngissuseqarnermik misigisaqarlutik
pissanganartutut isigalugu aallussallit inersimasutut
inuunerminni atugarissaarnerussapput, inunnik assigiinngitsorpassuarnik suleqatiginnissinnaassuseqarnerup pingaaruteqaleriartorfiani.
Inuit tatitussusianut aalajangiisumik pingaaruteqarpoq
allanit pingaartinneqarnissaq. Immikkoortitaaneq alla­
tullu isigineqarneq imaannaangitsuupput. Taamaattumik qinngasaarineq ulorianartupilussuuvoq 2.
Sungiusarneq pikkorissunngortitsisarpoq
Inuunitsinni ilikkakkatta annertunerpaartaat - meeqqatut inersimasutullu, sungiusagassaapput. Tatitussuseq
aamma tassaavoq pikkorinnerulernissaq anguniarlugu
nuannersumik sungiusarnermik ilinniarneq. Nalunngi­
larput inuit sumilluunniit arlaannik pikkoriffilerujussuit
minnerpaamik akunnerit 10.000-t sungiusarnerminnut
atorsimassagaat. Meeqqatta iluatsitsinissaat kissaatigisarparput - iluatsitsinissamut aqqut qularnaatsoq
tassaavoq sungiusarnerup nuannersuunerata ilikkarnissaa. Ajornanngitsunnguuvoq: Meeqqat mikineriniilli
nalequttunik pisussaaffilikkit, nersualaartarlugillu
sapernartunik ilikkagaqarusullutik sungiusaraangata 3.
Iluatsitsinissamut aqqut
Ilisimaneqareerpoq sinnattumik piviusunngortitsiniaraanni, ajornartorsiummik iluarsiiniaraanni imaluunniit
nutaamik ilikkagaqarusukkaanni, taava ajornannginnerusumiit aallartilluni alloriarnermiit alloriarnermut
ingerlalluni pikkorinnerulersinnaaneq.
Annikitsunnguugaluamik iluatsitsineq anguniakkanik
nutaanik annertunerusunillu angusaqarusunnermut
nukissaqalersitsisarpoq. Soorlu sivingasukkut qummu­
karnertut ittarpoq - alloriarnerit ataasiakkaarlugit.
Ajornaatsuinnaaneq ajorpoq - ilaannikkut siumut marlunnik alloraanni ataatsimik kingumut allortoqartarpoq,
kisianni sungiusartuarnikkut anguniagaq, piviusorsiortuuppat, anguneqarsinnaavoq.
Iluatsitsilluarnissamut aqqutissatut siunnersuutit,
iluatsitsinissamik annertunerulersitsingaartut, aajuku
qulingiluat. Eqqarsarnermut pinnguaat 4 atorneqarsinnaavoq, nuannersuutikkumallugu:
1. Imminut aamma piviusorsiortumik anguniagassigit,
ilinnut allanullu iluaqutaasussamik. Allanit isumassarsiarineqartut nammineq isummanit pitsaanerusanngillat (meeqqat mikinerpaat soorunami
namminneq anguniagassaminnik inissiisinnaaneq
ajorput).
2. Paasiniaruk anguniagassavit angunissaanut suup
ilikkarnissaa pisariaqartinnerlugu - anguniakkat annikitsunut kittaaruk, taamaalillutit aqqutaani iluatsitsisarnissat qulakkiissavat - pingaartumik ajornartorsiummik aaqqiiniarnerit tassani anguniagaasimappat!
3. Inuit toqqissisimanarisatit oqaloqatigikkit:
Kiap tapersersorsinnaavaatit, anguniakkannik ajornannginnerusumik angusaqarsinnaaqqullutit?
Qanoq tapersersorneqarusuppit?
Anguniakkavit angunissaanut qanoq akulikitsigisumik
tapersersorneqartassavit?
4. Peqqissaartumik pigit. Ullut tamaasa annikitsumik
annertuumilluunniit iliuutsit iluatsitsinissamut annertuumik periarfissaqartitsinerulersarput. Tamati­
gut imaakkajuttarpoq: Inuuneq allamut saatinniar­
tillugu sapaatit akunneri 8-12-it ullut tamaasa
su­ngiusartuarnermut atorneqakkajuttarlutik.
5. Aqussinnaanerpit aamma sammivippit paatsiveerutilerneranni qanoq qaratsavit kalerrisaarutaanik eqqissisaasinnaanerit paasiniaruk: Qaratsavit kalerrisaarutaanik eqqissisaaninnut timit atoruk 5, taamaalillutit
unammilligassatit anigorsinnaanerussavatit unammilligassatillu annikillisillugit.
2
Atuaruk: Qinngasaarineq aamma aaqqiagiinngissutit, qupp. 50.
Atuaruk: Iluatsitsinissamut aqqut, qupp. 7. Allamik ikiuineq, qupp. 8.
4
Eqqarsarnermut pinnguarneq atuaruk qupp. 46.
5
Aamma atuaruk: Imatut Qaratsap kalerrisaarutaa eqqissarneqassaaq, qupp. 19.
3
7
Tatitussuseq aamma nersualaarinninneq - aallartiffitsialak
6. Maluginiaruk qanoq pisoqartillugu anguniakkavit
angujuminaallisarnera, taamaalioruit ajornakusoornerit tikitsinnagit piareersarsimanerussagavit.
7. ”Ullorsiutinik” sanagit:
Allagit, titartaagit, (imaluunniit ikinngutinnut oqalut­
tuarit) anguniakkavit angunissaa ilinnut qanoq
pingaaruteqartigisoq.
Allagit, titartaagit, (imaluunniit ikinngutinnut oqalut­
tuarit) isumassarsiat pissarsiarisatit pillugit.
Allagit, titartaagit, (imaluunniit ikinngutinnut oqalut­
tuarit) pitsaasut pingasut, annertuut annikitsulluunniit iluatsissimasut pillugit - ullut tamaasa.
Imminut misiligit - ajunngilaq ullut tamaasa: 0-imiit
10-mut nalilerlugit: Qanoq anguniakkannut qanitsigilerpunga?
8. Ingerlaarninni naleqquttumik imminut akilertarnissat
isumagiuk. Akissarsiassaq pitsaanerpaaq tassaavoq
anguniakkap tungaanut iliuuseqarnerup piviusunngortinnera. Aamma nersualaarineq imminullu
nersualaarneq. Naak anguniagaq anguneqanngikkaluartoq ilikkarusulluni sungiusarsimaneq nersualaarneqassaaq. Tassami nersualaarneqarnikkut qarasaq
ilikkartikkuminarsisarpoq ammanerulerlunilu, sapiissuseqalersitsillunilu anguniagassap angujumaarnissaanut suli sungiusartuarnissamut - naak anguniakkamut aqqut immaqa ajornakusoorsinnaagaluartoq.
Ilisimajuk piviusorsiortuunngitsumik aamma pisariaqanngitsumik nersualaarineq imminullu nersualaarneq ajoqusiisinnaammata - nikallungarujussuartitsilersinnaallutik allaat.
9. Timit aalatittaruk, timigissartarit. Tamanna qaratsamik qiimmassaasarpoq nutaanillu ilikkagaqarsinnaa­
neq ajornannginnerulersarluni 6.
Iluatsitsinngikkaanni
Ingerlanneqartoq iluatsinngippat kingumut qiviartoqar­
tariaqarpoq paasiniarlugulu siunnersuutini qulingiluaa­
suni suut iluarsisassaanersut. Iluatsitsinngitsoorneq
amerlasuutigut anguniagassanik annikinaarinermik
imaluunniit inorsittoornermik imaluunniit sungiusarnikinnermik pissuteqartarpoq. Imaluunniit misigissuseq
”artornarpoq” iliuuseqarniarnermut nukillaartitsisarpoq eqqarsaatit nuanninngitsut kaavittutut ilisarlutik.
6
Timimik aalatitsinermut tunngasoq atuaruk, qupp. 26.
Aamma atuaruk: Qinngasaarineq aamma aaqqiagiinnginnerit, qupp. 50.
7
8
Ajornartorsiuleraanni imminut apeqqutigissallugu
pitsaasoq tassaavoq: ”Ilikkagassanni massakkorpiaq
suut atorfissaqartippakka?”. Aallussinermi eqqarsaatit
nuanninngitsut kaavittut piunnaarlugit iluuseqarneq
iluaqutaasarpoq.
Tamanna qinngasaarinerup, ajattuinerup aamma innarliinerup akiorneqarnerani aalajangiisumik pingaaruteqarpoq - tassaneereermata aporfissaqartitsisut 7.
Allamik ikiuineq
Ilungersunartumik ajornartorsiuteqartilluni imminut
ikiorniarneq ajornakusoorsinnaavoq. Ikiorneqarnissaq
tapersersorneqarnissarlu pisariaqartinneqarsinnaapput.
Robusthed.dk atorneqarsinnaavoq, inuk artorsaatilik
ikiussagukku.
Tatitussutsip killeqarnera
Inuunitsinni sutigut assigiinngitsutigut atukkatsigut
immikkut tamatta qanoq tatitutigisinnaanerput kille­
qarpoq. Tatitussuseq ineriartortinneqassappat naammaannartumik unammilligassinneqassaagut, kisianni
killissaritinneqartut ataqqineqanngippata innarliisoqassaaq. Inuit tamarmik atugassaritinneqartut iluini namminermut atugassaritinneqartunik inuunissaminnut
pisinnaatitaaffeqarput.
Suleqatigiinneq
Meeqqat, inuusuttut inersimasullu suleqatigiissinnaa­
sut suleqatigiikkusuttarput. Aserorterisutut pissusiler­
sorneq susinnaanngissuseqarnermut ersiutaavoq,
tamannalu pitsaaliorneqarsinnaavoq:
Kissaatigineqartutut pissusilersorneq nersualaaruk
akilerlugulu. Nersualaarinninneq naatsuussaaq
erseqqissuulluni immikkullu piumasaqarfiunani.
Tatitussuseq aamma nersualaarinninneq - aallartiffitsialak
Oqaaseqatigiit nersualaarisut naggaserneqassappata
oqaaseqatigiinnik ima aallartittunik: ”kisianni....”
taava oqaaseqatigiinni ersinngitsumik isornartorsiuineq kisiat tusaaneqassaaq.
Isornartorsiuineq, naveersineq aamma pillaaneq
pinaveersaakkit. Akerlianik kissaatiginngisatut
pissusilersorneq isiginngitsuusaaruk - ulorianartumik pissusilersortoqarneranik unitsitsiniaaniarneq
pineqanngippat. Inuk ajornakusoortumik ilikkarniarluni sungiusarpat nersualaaruk. Assersuutigalugu
inuunermit piviusumiit oqaluttuami pisutut 8.
Eqqissisimagit aamma kissaatigineqanngitsutut
pissusilersorneq kinguneqartiguk, (sivikitsumik im­
mikkoortitsineq (timeout) aamma pinnguarniutinik
assigisaannillu arsaarinnikkallarneq). Kinguneqartitsinerit sallaatsuutikkit piffissarlu killilerlugu, kisianni
isummat attatiinnaruk inuullu ajornakusoortumik
ilikkarniarluni sungiusarnera nersualaarlugu.
Inuup nammineq aaqqiissutissatut siunnersuutai
apeqqutigikkit tusaallugillu. Aaqqiissutissat
illua´tungeriinnit akuerineqarsinnaasut isumaqatiginninniutigisigit.
Nuannersumik ataatsimooqatigiittarnissat isumagikkit, nuannersumik ataatsimuualaartitsisinnaasut,
aamma ilumoorunneqarnermik misigititsisut.
aamma naammagittartumik qiimmassaajuarnikkut inu­it
tamarmik ilorrisimaarnerulersinneqarsinnapput
- anni­­kinnerusumik annertunerusumilluunniit - qanor-­­
luunniit oqaluttuassartaqaraluarunik. Naak suna­luun-­
niit isumalluarnarunnaaraluaraangat aalajangiussisima­
soqarsinnaa­sarpoq: ”Nalunngilara artornartuusoq - pik­
koreqaatit sungiusartuaravit - upperaara pitsaaneruler­
sinnaasoq - ingerlaqqinniarta ”.
Ineriartortitsinermi Eqqarsarnermut pinnguaat atussallugu pitsaasuuvoq 11.
Ataatsimoorussat nukittuut
Inuuvugut immitsinnut ajunngitsutigut ajortutigullu
sunniuttumik peqateqarusussuseqartut - immikkut
ataatsimooqatigiiffitsinni: Ilaquttat, ikinngutit, suliffik,
sunngiffik - annertunerusunilu ataatsimoorfigineqartuni: Nunaqqatigiinni - nunani - nunarsuarmi.
Taamaattumik tatitussutsimik sanngiinnermilluunniit
immikkut sunnerneqartarpugut, soorlu ataatsimoornitsinni aamma taamaattoq.
Ataatsimoorussat nukittuut tassaapput:
Timikkut eqqarsartaatsikkullu toqqissisimaneq
illersorneqarnerlu - eqqarsarsinnaalersilluta annertunerusumik annikinnerusumilluunniit sillimajuaannartuaannaqqunata imaluunniit qimaanissamut
piareersimajuaqqunata 12.
Ikiortigisap inissisimanera
Ikiortigisaq tassaavoq ilisimasanik, isumassanik aamma
qiimmassaanermik tunisisussaq - annikippallaanngit­
sumik annertuallaanngitsumillu. Assersuutigalugu
Robusthed.dk-mi ilisimasat illit isummat malillugu
inuup soqutiginnilernissaanik piumassuseqalernissaa­
nillu tiguaasinnaasut toqqarneqarsinnaapput. Ilisimasaq taanna imminermut tunngatiguk, assersuutigalugu
taassuma inuuneranit assersuusiornikkut - eqqarsaatinik pullartaasiaasamiittunik pinnguaatit ikiortigine­
qarsinnaapput 9. Pingaaruteqarpoq (pingaartumik
aallaqqaammut) nuanniitsunik anniaatinillu annikillisitsisinnaasut qitiutinneqarnissaat, taamaalilluni Qaratsap
kalerrisaarutaa eqqissisinneqassammat Eqqarsarnermullu qarasaq sulilersinneqarsinnaalerluni 10. Isumalluarpallaarnallu piumasaqaateqarpallaassanngilatit.
Naammagittarit - pingaartuuvoq inuk ilungersunartunik
ajornartorsiutilik misigitissallugu inoqartoq upperinnittuartumik aammalu pitsaanerulersitsinissamik sulissutiginnikkusuttumik. Piumasaqaatitaqanngitsumik
8
Naammagittarneq pillugu oqaluttuaq atuaruk, qupp. 37.
Takukkit qupp. 40-43.
10
Atuaruk: qupp. 16.
11
Eqqarsarnermut pinnguaat uani atuaruk, qupp. 46.
12
Atuaruk: qupp. 16.
13
Eqqumaffiginnissinnaaneq - Qaratsap malussartitsisua atuakkit, qupp. 11, aamma Imminut salloqittarneq, qupp. 13.
9
Oqarsinnaatitaaneq aamma ammasuuneq - nunarsuarmi qanoq ittoqarnera pillugu uungaannannguaq
isigileqqunata 13.
Isumaqatiginninnginnerit aaqqiagiinnginnerillu
pitsaasumik anigorsinnaanerat 14. Angut silatooq
oqarsimavoq demokrati tassaasoq piorsarsimasumik
isumaqatigiinngissuteqarneq.
Akuersaassuseqarsinnaaneq - assigiinngissutit
ulorianartutut imaluunniit eqqumiitsutut isiginagit
nukissaqarfittut isigineqarlutik 15.
Assigiissuteqarneq. Inuaqatigiinni amerlasuutigut
assigiissuteqarneq inuiaqatigiinni annertuumik assigiinngissuteqarnermit sutigut tamatigut inuiaqatigiit
ingerlalluarnerannik takutitsisuuvoq 16.
14
Aamma takuuk Qinngasaarineq aamma
aaqqiagiinngissuteqarneq, qupp. 50.
15
Assersuutigalugu takuuk Richard Florida’s forskning:
Tolerance har betydning for, hvordan en by klarer sig.
16 Takuuk Wilkinson & Pickett’s bog: Lighed. 2011.
9
Qarasaq, timi
aamma
eqqarsaatit
Uani qaratsap nuannaaraangatta
aamma artornartorsioraangatta
qanoq sulisarnera
paasisassarsiorfigisinnaavat.
Ilaatigut eqqumaffiginninneq,
- Eqqarsarnermut qarasaq
aamma qaratsap
kalerrisaarutaa,
- Inuusuttuaqqap qarasaa, aamma timip qanoq
qaratsamik ikiuisinnaanera,
kiisalu eqqarsaatit qanoq
timimik ikiuisinnaanerat
pillugit
qupp. 11-31 atuarsinnaavatit.
10
Eqqumaffiginninneq - Qaratsap eqqumaffigisaa
Piffissap annerpaartaani arlaannik eqqarsaateqartarpugut - annertunerusumik annikinnerusumilluunniit.
Apeqqutaalerpoq: Kiaana eqqarsaatit misigigai?
Akissut ajornanngilaq: Tassa UANGA. Inuit tamarmik
qamani iluminni ”UANGA”-qarput. Taanna ”UANGA”
sunaanersoq apeqquterujussuuvoq - taanna massakkut matumani akissuteqarfigisariaqanngisarput.
Massakkorpiaq naammappoq qamani ilutsinni UANGAqarnerput ilisimassallugu - tamannalu tamanit ilisimaneqarpoq.
Eqqumaffiginninnikkut silarsuaq UANGA-mit misigineqartarpoq, ersinngitsumik seqertitsisutut silarsuarmik
paasinninninnut atortakkat.
Silarsuit imminnut atasunik pingasunik qamani immikkoortortaqarpoq:
• Silarsuaq eqqanniittoq (inuit, pinngortitaq, suna arlaat), takusinnaasat, tusaasinnaasat, malugisinnaa-
sat, tipisiorsinnaasat mamassusersisinnaasallu.
• Timi - malugisinnaasat.
• Eqqarsaatit aamma misigissutsit, qamani ilunni
nammineq misigisatit.
Pisarpoq soorlu isiginnaartitsisarfimmi seqertitsinertut.
Seqerneqartarpoq isiginnaartitsivimmi massakkorpiaq
pingaarutilik. UANGA-mit eqqumaffigineqartoq misigineqartarpoq. UANGA-assuseq qullermik aqutsisuuvoq.
Eqqumaffigineqartoq seqigaavoq, isiginnaartitsisarfillu
illit silarsuarivat.
UANG
A
UANGA
UANGA - qamani
alaatsinaattoq
aamma
aalajangiisartoq
Eqqumaffiginninneq
- Qaratsap
seqerfigisaa
Eqqarsaatit & Misigissutit
Timi
Avatangiiseq
Eqqumaffiginninneq aamma tatitussuseq
Ulluinnarni unammilligassat annikitsut annertuullu
anigussagaanni eqqumaffigisap ilisimanissaa pisariaqarpoq. Taamaattoqarpat taava:
Suliassat eqqarsaatillu pingaarutillit aallunneqarsin-
naalissapput, naak eqqarisami akornusersuisoqara-
luartoq.
Eqqarsaatit misigissutsillu, illit (allallu) sivisunerusu-
mik eqqarsaatinniitinnissaat iluaqutiginngisat
iperarneqarsinnaalissapput.
Silarsuup silataa ilualu pissanganarsinnaasut pingaa-
ruteqarsinnaasullu ”scannerneqarsinnaalissapput” (misissoqqissaarneqarsinnaalissapput).
Taamaattumik eqqumaffiginnissinnaanerup nukittorsarneqarnissaa pitsaasuussaaq. Tamannalu anersaartornikkut ajornanngitsumik pisinnaavoq.
11
Eqqumaffiginninneq - Qaratsap eqqumaffigisaa
Nunarsuaq pillugu eqqarsartaaseq
Inunngorninni minutsimit siullermiit qaratsavit iluata
silarsuaani eqqarsartaaseq pinngortittarpat. Assersuutigalugu saanniittoq sunaluunniit isigigukku - issariarnermi tassani isigisat misigissavat. Taava sequnngeruit
- taanna isigisat takorloorsinnaavat naak takusinnaanngikkaluarlugu. Taanna pillugu eqqarsartaaseqarputit
aamma misigisinnaasannik. Aamma nunarsuatsinni
piviusumik piviusuunngitsut pillugit takorluuisinnaassuseqarputit.
Illit silarsuit tamarmi eqqarsartaatsinniippoq. Inunnut
allanut tunngasut - pingaartitat, malittarisassat aamma
isummat ilutsinni silarsuup qanoq ittuuneranut takor­
luuisinnaassutsitsinnut pingaaruteqartuupput. Naak
amerlasuut assigiikkaluartut inuit assigiinngitsut
aamma assigiinngitsunik silarsuaq pillugu eqqarsartaa­
seqarput - ajunngitsutigut ajortutigullu.
Aamma ”kinaanerit” pillugu misigisarputit. Tassa illit
imminut isiginerit - kinaassutsit. Illit imminut isiginerit eqqarsaativit misigissutsivillu ilusilersortarpaat,
tamannalu ilunni misigisarpat. Imminut isiginerpit ilaa
taannaajuartarpoq, ilaalli allat inuunerup ingerlanerani
allanngoriartortarput.
Eqqarsartaaseq ilutsinni computerimik pinnguarnertut
aamma piviusuusaartitsinertut ittuuvoq - ilisimasat
misigisallu assigiinngitsut ilutsinnut isaatinneqartut
amerliartortillugit aamma eqqarsartaatsivit tupinnartup
aqunnissaa pinnguarigukku taava pisinnaasaqarnerulissaatit. Alapernaatsuutittuaruit aamma inuit assigiinngitsut peqatigisarlugit, taava ilunni eqqarsartaatsivit
pissanganartunngortinnissaa ajornannginnerulissaaq.
Isornartorsiuisinnaaneq ajunngitsuuvoq - kisianni ”sipporlugu isornartorsiuileruit” eqqarsartaatsit annikillisissavat. Sapiissuseqarneq aamma ajunngitsuuvoq,
ingasaakkukkuli naggataatigut sapilissaatit.
12
Qarasaq tigooqqakkaminik assersuusiortuartuuvoq,
ilisimariikkaminik (eqqarsartaatsimik) immikkoortiterisarpoq - suna pingaaruteqartuunersoq imaluunniit
soqutaanngitsuunersoq immikkoortitertarlugit. Aamma
massakkorpiaq atuakkatit eqqarsartaatsinniittunut
sanilliullugit nalilersorneqarput.
Ersinngitsut
Eqqarsaatit misigissutsillu ilutsinni ersinngitsumik
pisuupput, misigisagut malugisagullu. Eqqarsaatit
misigissutsillu pingaaruteqarput iluaqutaallutillu, nuannersinnaapput pissanganartuusinnaallutillu - aamma
ajornakusoortuusinnaapput nuanniitsuusinnaallutillu.
Eqqarsaatit misigissutsillu kinguneqartarput - pingaartumik annikitsumik annertuumillu iliuusinngortinneqaraangamik.
Paasinarsereerpoq silarsuarmi ersinngitsumik pisut
ersittunit paasiuminaannerusarnerat. Taamaattumik
aatsaat 3-5-inik ukioqalernermi meeqqanit paasiartorneqalersarpoq namminneq niaqqumik iluani ersinngitsunik pisoqartarnera aamma inuit allat niaquini
- tassalu taannaavoq namminneq eqqarsaatiminnik
eqqarsarsinnaanerat allallu eqqarsaataannik misigissusaannillu eqqarsarsinnaanermik pigisaqalerneq.
Tamatuma kingornatigut inuunermi misigisassarsiorneq
aallartittarpoq, eqqarsaatit misigissutsillu qanoq imminermut allanullu nuannaarutaallutik iluaqutaasinnaa­
nerat paasiniarlugit.
Qujanartumik ersinngitsumik eqqarsarsinnaanerput
kiffaanngissuseqartitsisarpoq, sorusunnerput pillugu.
Peqatigitillugu ajornaatsuinnaanngilaq inuit allat qanoq
eqqarsarnerat ilisimassallugu. Paatsoorsinnaavugut isumaqarluta taanna imatut eqqarsartoq naak allarluinnarmik eqqarsaateqaraluartoq. Paatsuuinerit amerlasuutigut aaqqiagiinnginnermik pilersitsisinnaasarput.
Mianersornissamut ileqqussat aaqqiagiinnginnermut
ajornanngitsumik pinaveersaartitsisinnaasut tassapput:
Oqaloqatigiinnermi kigaallisimaarneq, paatsoorto­
qarnissaa aaqqiagiinngitsoqarnissaalu ilimanaateqassappat - eqqarsaqqinnissamut tamanna periarfissiissaaq. Unikaallattoqarsinnaavoq aamma.
Paasinnikkumallutit alapernaaserit - ajunngitsumik
apeqqutigineqarsinnaasut tassaapput:
”Una annertunerusumik oqaluttuarilaaruk ... ”.
Eqqumaffiginninneq - Qaratsap eqqumaffigisaa
”Taanna imaassinnaava ... imaluunniit taanna
allarluinnarmik pissuteqarsinnaava ...?”
”Qanoq iliorsinnaanerput qanoq eqqarsaatigaajuk ...,
massakkorpiaq ..., kingusinnerusukkut ...?”
”Imatut iliorutta paasinarnerulissava ...?”
Aaqqiagiinnginnermi eqqamagaanni ”saassussisoq”
annikilliortuusartoq aamma imminut illersorniartutut
inissittartoq, taava nammineq imminut illersortunngornissaq imaluunniiit saassussisunngornissaq mianersuutigineqarsinnaanerulersarpoq, qilersorsimanani,
taamaalillunilu aaqqianngiinnginneq annikillisarneqarsinnaalissaaq 17.
Kina aalajangiissava /naalakkiissava?
UANGAASSUTSIMIT eqqarsaatit misigissutsillu issariarnermiit issariarnermut aalajangerneqarsinnaapput/
naalakkerneqarsinnaapput - eqqarsaatigisap UANGAASSUTSIMIT - MASSAKKORPIAQ - eqqarsaatigineqarusuttumut nuunneqarneratigut. Aamma UANGAASSUSEQ
arlaannik pissanganartumik nuannersumillu tiguartisimasinnaavoq eqqarisaq tamaat puigorlugu.
Kisianni UANGAASSUSEQ aalajangiiuaannarneq/naa­
lakkiiuaannarneq ajorpoq: Maluginiagaq ullutsinni
avatitsinnilu pisunik pingaarutilinnik takoqqaarneqartuartarpoq - UANGAASSUSEQ piumanngikkaluaraangalluunniit:
UANGAASSUSEQ tupassinnaavoq, tassanngaannartumik pisoqarpat, ulorianarsinnaasumik - pissutissaqarluni pissutissaqarnaniluunniit.
UANGAASSUSEQ qamuuna ajortissinnaavoq, misigissutsit nuanniitsut aqulerpannga.
Timi imaluunniit niaqoq ima annernatigisinnaavoq
allaat UANGAASSUSEQ allamik eqqarsarsinnaajunnaarluni.
Tassa UANGAASSUSERMIT maluginiagaq illuani eqqumaffigineqarpoq taavalu ilutsinni avatitsinnilu pisut
illua´tungaaniillutik. Inuuneq naallugu issariarnerit
tamaasa eqqumaffigineqartoq pillugu kina aalajangiissanersoq/naalakkiissanersoq assortuuttuartoqarpoq UANGAASSUSEQ imaluunniit ilunni avatinnilu pisut.
Inuttut kiffaanngissuseqarnerit tassaavoq inuuninni
sunik pisoqarnissaanik aalajangiisinnaaneq/naalakkii­
17
18
sinnaaneq. ILLIT MASSAKKUT sunik eqqarsarnissat akulikitsumik aalajangertartillugu/naalakkiutigisartillugu
- taava eqqarsaativit aamma misigissutsivit aalajangiiffigisinnaanerat/naalakkiutigisinnaanerat annertunerulersikkiartulissavat, taakkunannga aqunneqarunnaarlutit.
Assersuutigalugu imminut nipituumik ilukkut oqaluussinnaavutit - ”Nipi naalakkiisoq” oqaloqatigalugu. Eqqumaffiginninneq pillugu taamatut sungiusaateqarneq
ajornangitsuuvoq pitsassuaq.
Ukunani annertunerusumik atuarit:
• Eqqarsaatit Puuat pillugu oqaluttuaq, qupp. 32.
• Eqqarsaatit qimuttuitsutut sarsuasut pillugit
oqaluttuaq, qupp. 32.
• ADHD, qupp. 49.
• Imminut salloqittarneq, qupp. 13.
• Anersaartorneq, qupp. 25.
• Ulluinnarsiutigalugu eqqarsaatinik eqiterineq - aamma meeqqanut, qupp. 14.
Imminut salloqittarneq
Eqqarsaatit misigissutsillu qitiutinneqaleraangata
UANGAASSUSEQ eqqarsaatinut akuleruttarpoq 18. Imminut salloqittarneq pilersarpoq eqqarsaatit misigissutsillu UANGAASSUSEQ pisinnaajunnaarsikkaangassuk.
Sunaluunniit pingaarutilittut misigisaq kisiat pineqaleraangat eqqarsaatit misigissutsillu allat tamarmik
”peerussinnaasarput”. Assersuutigineqarsinnaavoq
isiginnaartitsisarfimmi annikitsunnguaq seqerneqaraangat allat tamarmik ”tammartartut” taakku taartumiimmata. Tamanna misigisaasinnaavoq pitsaasoq
imaluunniit nuanniitsoq.
Kisianni sivisuumik taamatut misigisaq misigigaanni
”eqqarsaatit seqerneqartut” kisimik malugineqarsinnaanissaat uniffigineqarsinnaavoq, periarfissallu allat
tappiiffigineqalerlutik.
Sinnganeq, neriuuteqannginneq aamma nikallungaru­
jussuarneq assersuutaapput imminut isiginerup ajor­
luinnartunngorneranut, eqqarsaatit taakkuujuartut
uniffigineqartaannarpata. Allat namminermut isiginninnerat/eqqarsarnerat paasiuminaallisarpoq nammineq
”seqersitaq” kisimi pigineqalersarmat allallu isiginnin-
Aamma atuakkit: Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa, qupp. 16 aamma Ersinngitsut ersittunngortikkit, qupp. 41.
Eqqarsaatit qimuttuitsutut sarsuasut pillugit oqaluttuaq atuaruk qupp. 32.
13
Eqqumaffiginninneq - Qaratsap eqqumaffigisaa
nerat/eqqarsarnerat taartuinnarmiitinneqarmat 19.
Imminut salloqittarnermik ajornartorsiuteqalertoqarsinnaavoq qaratsami kalerrisaarisoq imaluunniit
akissar­sisitsisarfia pilersitsisoq pissaaneqarpallaaleraangata 20. Annilaangassuteqarneq misigissusiuvoq
ulorianarsisinnaasoq - namminermut, kisianni aamma
inunnut allanut (assersuutigalugu imminut toqunnissa­
mik eqqarsaatit imaluunniit allanut sakkortuuliornerit).
Tamatta ulluinnarni immitsinnut salloqittalaartuartartuuvugut.
Ilungersunartumik/ilumoorussamik imminut salloqittarneq - inuttut ataasiakkaatut ataatsimoortumilluunniit
- kinguneqarsinnaavoq aserorterutaasumik, assersuutigalugu imminut toqunnissamik eqqarsaatit imaluunniit
allanut persuttaaneq.
Ulluinnarsiutigalugu eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsineq
(Hverdagsmeditation)
- aamma meeqqanut
Nunarsuarmi tamani ukiuni tusindilinni eqqarsaatinik
ilummut ingerlaartitsisarneq (meditation) paasineqarlunilu atorneqartarsimavoq, amerlasuutigut anersaarsiornermi/upperisarsiornermi ileqqut aallaavigineqarlutik.
Taakku eqqarsaatiginngikkaanni (ataqqillugit) eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsineq tassaavoq qamuuna
eqqumaffiginninnissamik eqqissisimasumik sungiusaat
ajornanngitsunnguaq.
Ilisimatusarnerup takutippaa sunniuteqarnissaanut piffissaq sivisooq atorneqartariaqanngitsoq. Inuit eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsisartut sivisunerusumik
inuusarput misigisarlutillu:
Ulluinnarni malinnaasinnaaneq pitsaanerulersartoq
Iliuuseqarsinnaaneq annerulersartoq
Naatsorsuutigineqartunut kiffaanngissuseqarnerulerneq
Misigeqatiginnissinnaassuseqarnerulerneq.
Inuit eqqarsaatiminnik ilummut ingerlaartitsisartut
taamaaliunngitsoorsinnaaneq ajorput nuannersumik
misigititsisarnera pissutigalugu.
Itisuumik eqqissisimaarneq
Eqqarsaatit misigissutsillu nuannerluinnartuusinnaap­
put, pinngitsoorneqarsinnaanatik inuunermilu pisa­ria­­qarluinnartuullutik - peqatigitillugulu nanertuutaasin­
naasarlutik. Eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsisarnerup pitsaasumik sunniuteqartarneranut nassuiaataasinnaavoq taamatut eqqissivilluni eqqissisimaarnermi
niaqqup timillu ulluinnarni artukkerneqartarnerisa
annikillisinneqartarnerat, taamaalillunilu timimi qarat­
samilu timip sananeqaataasa namminneq katsorsaasinnaanerat inissaqarnerulertarpoq, taakkulu ingerlaartuartuupput - ingerlaanngippatami maaniinnaviannginnatta. Eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsineq timip
aamma qaratsap ”ilorrisimaarnermik misiginerup”
sananeqaataanik stoffinik pilersitsisarpoq. Inuit eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsinermik sungiusimasaqartut timip qisuariaataanik aqutsisinnaanngortarput,
taakku isumamineerlutik (automatisk) pisaraluarput
(aap naqitsinera, qaratsap ingerlaarnera il.il.) - assersuutigalugu pisuni sakkortuumik uippakajaarnartuni
(stress). Qaffasissumik timersuutinik ingerlataqartut
amerlasuut eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsineq
imaluunniit eqqarsartaatsimik sungiusarneq guldinnannissaminnut atortarpaat.
Ulluinnarsiutigalugu eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsisarneq nutaaliaanerusoq siammaattoq tassaavoq
Mindfulness - qanimut peqataanermik eqqumaffiginninnermillu sungiusarneq. Mindfulness uippakajaarnerup (stress) nikallunganerullu (depression) pinaveersaartinneqarnerannut/pitsaaliorneqarnerannut
atorneqarsinnaavoq. Eqqarsaatinik ilummut ingerlaa­
19
20
Aamma atuaruk: Annilaanganeq aamma ittoortuuneq, qupp. 49, Nikallunganeq, qupp. 54, Sinnganeq, qupp. 52.
Takuuk: Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa, qupp. 16 aamma Akissarsisitsisartoq pillugu oqaluttuaq, qupp. 33.
14
Eqqumaffiginninneq - Qaratsap eqqumaffigisaa
rtitsineq aamma inunnut atornerluisunngortunut
ikiuutaasinnaavoq. Aanngajaarniutinik atornerluisoq,
eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsisalersimasoq, oqarpoq: ”Taamatut aanngajaarneq imigassamit aanngajaarniutinillu pitsaanerusumik sunniuttarpoq”.
Atuagaaqqami matumani naammattoorsinnaasavit ilaat
oqaatigineqarsinnaapput upperisarsiornertaqanngitsumik eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsineq. Assersuutigalugu uku pinnguarinerisigut Eqqarsaatinut Pooq,
qupp. 32, Eqqarsaatit qimuttuitsutut sarsuasut qupp.
32, Eqqarsaatit pullartaasiaasamiittut, qupp. 40-43,
Eqqarsaatit teqqalasut, qupp. 44, Qaratsap seqertitsisua qupp. 11 aamma Anersaartornermik sungiusarneq, qupp. 25.
Ilikkarit atuarlutillu
Annertunerusumik iliuuseqarusukkaanni soorunami
pikkorissartoqarsinnaavoq imaluunniit atuakkanik
atuartoqarsinnaalluni. Soorlu: Professor David Fontana-p nalunanngitsunnguamik atuakkiaa: Lær dig selv at
meditere (L&R fakta 1999) aamma Stephan Bodian-ip
atuakkiaa: Meditation for Dummies (tuluttuinnaq pine­
qarsinnaavoq). Eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsineq
pillugu meeqqanut atuakkiaq, David Fontana-p tarnip
pissusaanik immikkut ilisimasalik Ingrid Slack peqatigalugu atuakkiaa, aamma inersimasunit iluaqutaasinnaasoq, aallarniutigissallugu pitsaasuuvoq - taanna
aamma tuluttuinnaq pineqarsinnaavoq (Fontana D,
Slack I: Teaching Meditation to Children, Watkins
2007). Eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsisarneq pillugu ilisimasanik annertuunik aallerfigineqarsinnaavoq
Institute of Noetic Science - www.noetic.org. Aamma
mindfulness pillugu qallunaatut atuakkat arlallit pitsaa­
sut pissarsiassaalerput, aamma tarnip pissusaanik
immikkut ilisimasallit amerlasuut mindfulness ingerlattarpaat taamatullu unnukkut atuartitsinerni pikkorissaatigineqartarluni.
neqarnissaa. Pilersinneqartoq (eqqarsaatinik ilummut
ingerlaartitsineq) iginneqassanngilaq (kulturimik/
anersaarsiornermik poortorlugu), kisianni paasisassarsiorit/misissuigit, soorunami ukiuni tusindilinni misilittagarpassuit katersukkat amerlasuut iluaqutaasinnaasut
pissarsiarineqarsinnaapput.
Eqqarsaatinik saliineq
Inuit ilaasa allanik peqateqarluni eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsineq iluarinerusarpaat, allat namminneq ingerlatsinissartik iluarinerusarlugu. Arlaat allanit
eqqornerunngillat. Eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsineq ullut tamaasa - ileqquliussatut - ingerlanneqartaruni pitsaasuussaaq. Soorlu kigutigissartarneq ullormi
eqqiluisaarnerusartoq, aamma eqqarsaatinik ilummut
ingerlaartitsineq eqqarsaatinik saliinertut isigineqarsinnaavoq.
Eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsinermik ilinniartitsisutoqaq ilaanni aperineqarpoq: ”Qanoq ilillunga
eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsineq ilikkarsinnaa­
vara?” Akivoq: ”Aallartigit - ingerlaqqillutillu.”
Ilisimaneqassaaq atuakkani ilinniartitsisunilu, annertunerusumik annikinnerusumilluunniit, eqqarsaatinik
ilummut ingerlaartitsinermi isummat ileqqulersuutillu
kulturimut attuumassuteqartut akuleriissillugit ingerlanneqartarmata, tassa atuarfigisami/ ilinniarfigisami
ineriartortinneqartut. Pingaaruteqarpoq eqqarsaatinik
ilummut ingerlaartitsinermi ilutsip imminermut eqqar­
sartarnermut isummanullu naleqquttup tunngavigi-
15
Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa
Tassani illit uangalu qaratsatsinni qanoq pisoqartarnera
pillugu susoqartarnersoq takuneqarsinnaavoq - iluamik
ingerlasoqaraangat aamma ajortumik ingerlasoqaraa­
ngat:
Qaratsap iluani qeqqaniippoq
Qaratsap kalerrisaarutaa,
sunik nuanninngitsunik uloria­
nartunillu tamanik alaatsinaattoq.
”susinnaajunnaarneq”, imaluunniit uloriananngivissoq
pillugu paatsiveerunneq. Aarlerisaarut misikkarippallaalersimappat aarlerisaarut aallartinneqarsinnaavoq, nuanniitsut eqqaaginnarlugit. Assersuutigineqarsinnaavoq
Qaratsap siornatungaa eqqarsarnermut
atortarparput. Qaratsami taanna
Eqqarsarnernut qarasaraarput.
Toqqissisimannginneq pisuusutullu misigineq qaratsap
kalerrisaarutaanik aallartitsisarput. Sakkortuumik kaler­
risaarisoqaraangat (soorlu ikeqattaartutut) eqqarsarner­
mut qarasatsap sulinera annikillisarpoq.
Eqqarsarluarniarneq ajornakusoorsisarpoq. Nutaanik ilik­
karniarneq ajornakusoorsisarpoq. Kamalertoqarsinnaa­
voq, ersisoqalersinnaavoq nikallungalertoqarsinnaavorlu
timi nuanniilliulerluni.
Nittartakkami Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa pillugit titartakkanik filmiliaq takusinnaavat qarasallu assitaa naqitanngortissinnaallugu.
Qaratsap kalerrisaarutaani misikkarissuseq
Pisut nuanniitsut ulorianartullu aarlerisaarut misikka­
rissisinnaavaat. Tassa imaappoq, tulliani ”ulorianartu­
miittutut” misigileruit taava timi sippulimmik qisuariaateqassaaq timilu tamarmi kalerrinneqassaaq illillu
ersilersinnaavutit, kamalersinnaavutit imaluunniit
aliasulersinnaallutit - immaqa pissutissaqarnak. Eqqarsaqqinnissaq ajornakusoorsissaaq - isumamineersumik
qisuariaannarputit nammineq pissusissamisoortumik
”annakkumallutit”.
Ulorianartoqavissillugu aarlerisaarinerup pinngortitaassutsikkut aallartinneqartarnera pitsaasuuvoq. Inuuneq
ulorianartorsiortillugu nalilersuinissaq piffissaqarfigineqarneq ajorpoq - erngertumik akiuunnissaq imaluunniit qimaanissaq pisariaqarmat. Pitsaasuunngilarli
eqqarsarnermut qarasaq ”matusuussappat” iluamik
ilorianartoqartinnagu. Assersuutigalugu misilitsinnermi
21
Eqqarsaatit qimuttuitsutut sarsuasut pillugit oqaluttuaq atuaruk, qupp. 32.
16
eqqarsaatit qimuttuitsuni sukkavallaartuni ittutut 21.
Aarlerigaanni ilikkagassatuaq tassaalersarpoq assingu­
sunik pisoqartillugu mianersornissaq. Tatitunerulersoqarneq ajorpoq, sanngiinnerulersoqarsinnaallunili.
Eqqarsartaatsikkut aamma inuttut aniguinissamik
eq­qarsaatit initunerulersarput. Sanngiissuseq kamannikkut, annilaanganikkut, nikallunganikkut aamma
matoqqasuunikkut saqqummertarpoq.
Sernigineqarpallaarsimagaanni unammilligassaqarpallaaranilu taava kalerrisaarut isumaliussaaq suna
tamarmi ”ulorianartuusoq” - taamaalillunilu aamma
sanngiitsunngorluni.
Pisut ajortut ulorianartullu (ikiligaanerit, ajutoorne­
rit/ajunaarnerit aamma innarligaaneq) soorunami
aarlerisaarutip misikkarippallaalernissaanut qanillisaa­
taasinnaapput. Nalaatsortumik ”annikitsumik pisut”
aarlerisaarummi misikkaritsitsilersinnaapput. Kalerri­
saa­rutip oqimaaqatigiikkunnaarneranut pissutaakkajunnerusoq tassaavoq ulluinnarni toqqissisimannginneq,
Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa
soorlu ilaqutariinni, atuarfimmi, suliffimmi - aamma
uippakajaarnermi, taamaannermi qaratsap eqqaamannissinnaanerata sulinera ima artukkerneqarsimatigisinnaasarpoq allaat paasisimasaaruttoqarluni.
Ersinngitsut
Inuit allat eqqarsaataat ersinngillat. Taamaattumik
ilaatigut inuit allat paatsoortarpavut eqqarsarlutalu
taassuma iluamik pinianngikkaanga - taamaattoqartillugulu kalerrisaarut aallartinneqarsinnaasarpoq. Aappaa­
lu aamma aarlerinartumiittutut ippat taava qaratsat
marluk ”ikittaartut” pinngussapput imminnut akersuuttut imaluunniit qimarratiginnittut.
Qarasaq tatitooq
Qujanartumik qarasaq sungiusarneqarsinnaavoq,
qajannarunnaarlugu sanngisuunngortillugu. Eqqarsarnermut qarasaq aamma aarlerisaarut naleqquttunik
unammilligassinneqaraangamik - annertuallanngitsunik
annikippallaanngitsunillu, taava eqqarsarnermut
qaratsap aarlerisaarisoq aqulersinnaavaa pisariaqanngitsumik aallarteqqunagu - taamaalillunilu maattutsikkiartuaartinneqarsinnaavoq 22.
Inuk nersutitut ittoq
Aarlerisaarut nersutillu pigaarput, eqqarsarnermut
qarasaq inuup nammineq pigalugu. Inuit kamaleraangamik assortuutilerlutillu ”nersutitut” ilinerusarpugut,
aarlerisaarut sakkortunerulersarmat eqqarsarnermullu
qarasaq sakkukillineqarluni. Taamaalisinnaavoq soorlu
inuttut isornartorsiorneqaraanni imaluunniit oqaatsimik ajuallatsinneqaraanni.
Paasiuminartarpoq ”aarlerisaarummut” nakkalerneq.
Nakkartoqalersarpoq aarlerinartunik misigisat takkuk­
kaangata - assersuutigalugu kamanneq, uuminartitsi­
neq, ajuallanneq, annilaangassuteqarneq, uippallerneq il.il. Taamaaligaangatta ”akiuunneq imaluunniit
qimaaneq” qisuariaatigisinnaasarparput - oqaatsinik
illersortarpugut (imaluunniit persuttaanermik) imaluunniit qimaalluta:
Qimagunneq - imaluunniit allamik arlaannik suliaqalerneq misigissutsit pisorlu nigorniarlugit.
Oqaaseqannginneq - ”toqqorterneq”.
Nassuiaatissarsiorneq - allanut imminulluunniit
(annertunerusumik atuaruk: Imminut salloqittarneq:
qupp. 13).
Misigissutsinik matoorineq, assersuutigalugu nerisassanik, sukkunik, aanngajaarniutinik.
Imminut allanilluunniit ajoqusiineq.
”Nersutitut” iligaangatta immitsinnut paarinissarput
pisariaqarluinnalersarpoq - aarlerinartumiikkunnaarumalluni. Uani Robusthed.dk-mi sungiusaatinnguit
amerlasuutigut ikiuutaasinnaapput, sungiusarneqartarunik ”qiteralimmiitilerlugit”, ullormilu ilungersunartorsiorfiusumi atorsinnaanngorlugit. Aammali inuk
misigissutsinik ulissimaneqartoq eqqissilluni ikiorlugu
aperineqarsinnaavoq:
”Massakkorpiaq ilunni susoqarnersoq oqaluttuutilaar­
sinnaavinga ...”
Imminermi qamani qanoq pisoqarnera oqaluttuarileraanni taava eqqarsarnermut qarasaq ingerlaannartumik aallartinneqartarpoq ... taamaalillunilu nersutitut
pissusilersornermiit aniguisinnaasoqalertarluni.
Inulli misigissutsikkut sakkortuumik aalaterneqarsimappat ”isumatusaartumik oqalunnerit” amerlasuutigut
iluaqutaaneq ajorput - tassa eqqarsarnermut qaratsami
eqqaamannissinnaaneq sakkukillisimasarmat. Taamatut
pisoqartillugu iluaqutaasutuaq tassaavoq: eqqissisima­
neq, isumassuineq sernissuinerlu - inuup ilumigut
ima eqqissisimatigilerluni eqqarsarnermut qarasaata
sulileq­qinnera tikillugu.
Annertunerusumik atuaruk: Assersuutit, qaratsap ka­ler­
risaa­rutaanik tiguaasinnaasut, qupp. 18. Aamma atuaruk
Tassanngaannartumik ajornartoorneq - qarat­sap kalerrisaarutaanik illersuineq, qupp. 19 aamma Imatut qaratsap
aarlerisaarutaa eqqissisarneqassaaq, qupp. 19.
22
Aamma atuaruk: Tatituneq aamma nersualaarineq, qupp. 5 aamma Eqqarsaatinut pinnguaat, qupp. 46.
17
Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa
Meeqqanut isumassatsialak:
Qaratsap kalerrisaarutaa meeqqamut nassuiaatigiuk nammineq kalerrisaarutimi qanoq ittuuneranik meeraq
titartaatiguk/sanatiguk - nammineq niaqqumi iluani qanoq takorloorneraa. Eqqartorsiuk meeqqap qarasaani
kalerrisaarutip qaqugukkut aallartittarnera - ajungitsutigut ajortutigullu - meerarlu tinnersaruk isumassarsiortillugu kalerrisaarut aallartikkaangat qanoq pitsaasumik
iliortoqarsinnaanera pillugu. Taamaaliorneq meeqqamik paasinnilersitsisarpoq ilumigullu qanoq iliuuseqarnissamut pingaarutillit periarfissat paasilerlugit, tassalu
qaratsap kalerrisaarutaanik.
Assersuutit, qaratsap
kalerrisaarutaanik
aallartitsisut pillugit
Ersigisaqarneq
Inuit annilaangasut, sanngiitsut toqqissisimanngitsut,
kamattut imaluunniit susinnaajunnaartut aarlerisaarummik sipporlugu misikkarissunngortarput, eqqissisarneqartariaqartilerlugit. Namminneq allallu misigissusii
pillugit tatitunerulernissamik ineriartortitsinissartik
pisariaqartippaat (atuaruk: Annilaangassuteqarneq
aamma ittoortuuneq 50).
Nikallungassuteqarneq (Depression)
Nikallungassuteqarneq, iliuusissaaleqineq aamma
neriuuteqannginneq - eqqarsaatinik atorsinnaasunik
pissaarunneq, imminut nanisinnaannginneq (annertu­
nerusumik atuarit).
Pinngitsuuisinnaajunnaarneq
Assersuutigalugit sukkut, tupa, imigassaq aalakoornartortalik allalu aanngajaarniutit, pinnguaatit allallu.
Pinngitsuuisinnaajunnaarneq pissuteqartarpoq qarat­
sap aarlerisaarutaani aamma akissarsisitsisarfiata
pilersitsisarfiani oqimaaqatigiinngittoqarneranik 23.
Ilisimatusarnerup ajoraluartumik takutippaa inuit qiimmassaatitorlutik iluaallannermik misigisartut tassaasut
qarasaasa allanngornissaannut qaninnerusartut 24.
Allat misigissusiinik tigusisinnaaneq
Sippulimmik aarlerisaaruteqaraanni, taava inuit allat
misigissusiinik tigusisinnaaneq ajornakusoornerusarpoq
23
Akissarsisitsisartoq atuaruk, qupp. 33.
Inuusuttuaqqap qarasaa atuaruk, qupp. 21.
24
18
- pingaartumik inuit asanerpaasat eqqarsaatigalugit.
Qaratsap aarlerisaarutaa aqutsilersinnaavoq, taamaalillunilu isumaminik qisuariaateqarsinnaalluni - tassalu
asasat misigissusii pillugit ”annilaangassuteqalerluni”.
Assersuutigalugu meeraq imaluunniit peeraq pillugu
nalligusuttoqalersinnaavoq taakku pisariaqartitaasa
naammassineqarnissaat killilerneqarmat. Eqqissisaa­
niarluni ”akiliisoortoqarsinnaavoq”. Taamatut aamma
pisoqartarpoq isumaqaleraanni nammineq nallinnar­
tuulluni. Ajornerpaamik pisoqartillugu eqqarsaatit
misigissutsillu tiguaasinnaapput taamaalillunilu misigissutsit aqutsisunngortinneqarlutik. Kamattoqalersinnaa­
voq imaluunniit ajuusaalerluni - imaluunniit soqutigisaarulluni - taamaalillunilu akuliunnani, naak immaqa
iluaqutaasinnaagaluartoq.
Persuttaaneq
Sakkortuumik oqqannerit persuttaanerillu pissuteqartarput qaratsami aarlerisaarutip ”akersuunnissamik”
qisuariaateqartussanngorlugu tiguagaasimaneratigut.
Inissisimalertoqartarpoq misigaluni akiuuttariaqarluni
(misigissutsikkut) annakkumalluni - qaratsami eqqarsarneq atorunnaarneqarluni.
Timi
Qaratsatsinni aarlerisaarutitta oqimaaqatigiissuunissaa
pingaaruteqarpoq, aarlerisaarineq aatsaat piffissanngoraangat aallartittussanngorlugu. Qaratsap aarlerisaarutaata oqimaaqatigiinnginnerata aamma nassatarisinnaavaa timip qisuariarnerlunnera:
Anniaatit ataavartunngorsimasut, assersuutigalugit
niaqorlunneq naarlunnerlu, pissuteqarsinnaapput
Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa
aarlerisaarutip misikkarippaallaalersimaneranik, timimi
malugissutsit, nalinginnaasumik pissusissamissut misigineqartussaagaluit, qaratsamit anniaatitut paasineqarmata:
Aarlerisaarut aallartinneqaraangat ”ikittaqattaartumik”,
taava timimi nukiit sukattarput (”akiuunnissamut/qi­
maanissamut” piareerit). Nukiit sukassimasut taqqatik
eqittarpaat.
Nukiit sivisuumik taqqaminnik kiggisimatitsippatta
(”kukkusumik nalunaaruterpassuit” pissutigalugit),
taava nukiit iltimik amigaateqalersarput. Tamanna
imminermi ulorianartuunngikkaluarpoq, tamannali aarlerisaarutinit misikkarippallaanit ulorianartoqarneranik
paasineqartarpoq. Annernartoqalersarpoq, qaratsamit
kalerrisaarutinik nutaanik nalunaaruteqartartunik taakkulu uniffeqanngitsumik kaaviiaarninngortarput.
Uippakajaarnerup/stressip ersiutai, aap naqitsinerata
qaffasippallaarnera timip qisuariaataatut aamma paasineqarsinnaapput, taakkulu qaratsap aarlerisaarutaani
oqimaaqatigiittoqannginneranik pissuteqarput.
PTSD
Annilaarujussuarnartunik naammattuuisimagaanni
(ajunaarnersuaq, ajunaarneq, persuttaaneq, serlersaa­
rineq) qaratsap kalerrisaarutaa malinnaasinnaajunaassaaq PTSD-qalerlunilu, tassa imaappoq Post Traumatisk
Stress Disorder. Tassa piffissap annerpaartaani aarlerinartumiittutut misigineq, siuliinilu ersiutaasinnaasut
taakkartorneqartut tamaasa timimi maluginialerlugit,
ullullu nalinginnaasumik ingerlanissaa ajornakusoortikkiartulerlugu.
Tassanngaannartumik ajornartoorneq - qaratsap kalerrisaa­
rutaanik illersuineq
Pisut nuanniitsorujussuit ulorianartorujussuillu qaratsami aarlerisaarutinik misikkarissunngortitsisinnaapput.
Ajuitsillugu Post Traumatisk Stress Disorder (PTSD) ineriartortinneqarsinnaavoq 25 - inuunermi periarfissanik
annikillisitsisinnaasumik.
Ilisimatusarnernit nutaanit paasinarpoq, pisup misigineraniit akunnerit siulliit annertunersaanni pisumik
eqqarsaateqarnerup oqaluuserinninnerullu, pisup
qanoq ajorluinnassusia pillugu, misigineqartup qarat­
sap aarlerisaarutaani ”maggussinnaanera” ilimanaa­
teqarnerulersartoq. Akunnerit siulliit arfinillit iluanni
sinissimagaanni, taava qaratsami aarlerisaarutip
ajorluinnartut eqqaamalluarnerulersinnaavai - misigisat
sivisuumik eqqaamannissinnaanitsinnut, sininnitsinni
ikkussinnaammata.
Ilisimatusarnerup paasinarsisippaa, tassanngaannartumik ajornartoortoqartillugu akunnerit siulliit arfinillit
qaangiunneranni malitassat pisariitsut arfinillit malinneqartillugit qaratsami aarlerisaarutip misikkarissunngortinnissaa pitsaaliorneqarsinnaasoq, taamaalillunilu
PTSD-mik atugaqarnissaq annikillisinneqarluni 26:
Sapinngisamik inuit toqqissisimanartut peqatigalugit
toqqissisimanartumiinneq.
Eqqissisimanartumik aamma isumassuerpalaartumik
attuineq.
Anniarisanik nakorsaaneq (ajoqusersimasunut).
Ajunngilaq pitsaasuullunilu pisoq pillugu eqqortunik
oqaloqatigiissuteqarnissaq, (paasissutissat eqqortut
ataqatigiissullu), mianersuutigineqassappulli qanoq
ajorluinnartuutiginera pillugu eqqarsaateqarpallaarnissaq eqqartuivallaarnissarlu.
Iliuuseqarit - arlaannik eqqarsaatinik allamut saasaasinnaasunik.
Akunnerit siulliit arfinillit iluini sininnaveersaarit iisartakkallu sinissaatit, aalakoornartulik imaluunniit
aanngajaarniutit pinaveersaakkit.
Qaratsap aarlerisaarutaa
imatut eqqissisarneqassaaq
Qaratsap aarlerisaarutaa ikittaqattaartutut ilippat,
qarasaq isumaminik imminut eqqissisarluni aallartinniartussaavoq, pissutigalugu aarleritilluni eqqarsaqqinnissaq eqqaamanninnissarlu ajornakusoorsisarmata.
Taamaattumik qaratsap ”eqqissisimaffimmi” aarlerisaa­
rutaata eqqissisarnissaanik sungiusartarneq iluaqutaas­
saaq, qiteralimmiittussanngorlugu. Periutsit arlaat
arlallilluunniit toqqakkit - sungiusarlugillu:
25
Atuaruk PTSD-mut tunngasoq qupp. 19.
Aamma inuunermit piviusumit oqaluttuat Tassanngaannartumik ajornartoorneq
aamma tassanngaannartumik iluarsineq pillugit oqaluttuat, qupp. 37.
26
19
Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa
Pisoqarfik qimatseruk, ingillutit, anillutit, timit aalatiguk silaannarissarlutillu.
Inuk toqqissisimanarisat oqaloqatigiuk.
Nukiit qasukkartikkit - ukuninnga tulleriiaaralutit:
• Alleqquit nukii assut sukassimatikkit issariarnerni tallimaniit qulinut kingornatigullu qasukkarlugit. Itisuumik marlussoriarlutit anersaartorit.
• Talivit assavillu nukii assut sukassimatikkit issari-
arnerni tallimaniit qulinut kingornatigullu qasuk-
karlugit. Itisuumik marlussoriarlutit anersaartorit.
• Naanni nukiit sukassimatikkit issariarnerni talli-
maniit qulinut kingornatigullu qasukkarlugit. Itisuumik marlussoriarlutit anersaartorit.
• Niunni isikkannilu nukiit sukassimatikkit issariar-
nerni tallimaniit qulinut kingornatigullu qasukkar-
lugit. Itisuumik marlussoriarlutit anersaartorit.
Eqqissinartumik anersaartorneq annertunerusumik
uani atuaruk, qupp. 25.
Qulinut kisitsigit.
20
Pisoq nalunngisat eqqarsaatigiuk, taassuma ajornar­
torsiutip taamaaqataa aaqqiissuteqarfigisimasat
ima­luunniit allamik atorsinnaasumik eqqarsaateqarit.
Ilukkut nipituumik imminut oqaloqatigigit: Oqaatsit oqaaseqatigiilluunniit, qamuuna ilukkut ilinnut
eqqissinartut, uteqattaakkit.
Periarfissat allat annertunerusumik atuakkit ukunani: Illorrisimaarnerup pullartai, qupp. 34 aamma
Eqqarsaatit takkussuuttut, qupp. 34.
Allap qaratsami aarlerisaarutaanik
eqqissisaanissamut qanoq ikiuussinnaavit?
Nammineq sapinngisamik eqqissisimaniarsarigit.
Oqalliseqateqaleqinak, kisianni eqqissisimasumik
inummut oqalugit.
Inuk siuliini eqqartukkanik periutsimik imaluunniit
periutsinik ikioruk.
Inuusuttuaqqap qarasaa
Ilisimatusarnerup takutippaa niaqqumi qaratsap siornatungaa aatsaat 20-22-nik ukioqalernermi inerilluartartoq. Qaratsap siornatungaaniittumi ilaatigut iliuutsit
kingunerinik takunnissinnaanerit suliarineqartarput.
Assimi talerperlermiittumi tungujortortat tassaapput
qaratsami inerisimanerpaat.
Sananeqaatit cellit qaratsami inerisimanngitsumi
eqeer­saatinik/sukassaatinik sukkasuumik pinngit­suui­
sinnaajunnaartarput 27.
Inuusuttuaqqat naak inersimasunngoriartoraluarlutik aamma qaratsamikkut, inersimasut peqataanissaat sernissuinissaallu pisariaqartittarpaat, kingusinnerusukkut
peqqissimissutissaminnik iliuuseqannginniassagamik.
Asanninneruvoq inersimasut inuusuttuaqqat inuuner­
minni ajunngitsunik atugaqarnissaannik iluamik ikiuippata - inuusuttuaqqat amerlanerit inersimasut taamatut iliornissaat kissaatigisarpaat. Nukappiaraq 13-inik
ukiulik oqarluataarsimavoq, oqarami: ”Angajoqqaat
akiuuttussaapput - saagunummi arsartoqarsinnaanngilaq”.
Pitsaanerpaajuvoq, inuusuttuaqqat ataatsimoortut
angajoqqaatik ilinniartitsisutillu peqatigalugit atugassanik taamaattunik pilersitseqataasinnaappata. Ajornaat­
suinnaanngilaq kisimi inuusuttuaqqatut imaluunniit
angajoqqaatut amerlanerussuteqartut iliuuserisaannit
allaanerusumik ilioraanni.
Atukkatigut aalajangiussimasat inuunitsinni nukittu­
ner­paat ilagivaat - taakkuupput ”illiniliarineqartut”
ilutsinni silarsuup ilusilersugaanera pillugu eqqarsaatini
sarsuasuni ingerlaartartut 28.
Qanoq ikkusunnerput peqatigiilluta immitsinnut aala­
janginngikkutsigu - aalajangiussat immaqa ilutsigut
kissaatiginngisatsitut saatissinnaavagut 29.
Qaratsat
toqunartortaqanngitsut
Ilisimatusarnerit kingulliit takutippaat qarasaq siusinnerusukkut isumaqarnitsinnit aanngajaarniutinut/ ilorrisimaarniutinut mianernarnerusoq.
Aanngajaarniutit/ilorrisimaarniutit nuannarilluaraanni kinguneranik kingunipiluutiginagit, aamma/imaluunniit
inuusuttuaraalluni, taava ilisimatusarnerup ilimanarsisippaa qarasaq ajoquserneqarnissaminut qaninnerulersartoq.
Qarasaq SPECT-scanneraanni takuneqarsinnaavoq
aalakoornartortalik, tupa, hash aamma ikiaroornartut
sakkortuut qaratsap ilorpiaani atuuffinnik sunniisartut.
Qarasaq sunnerneqarsimasoq allaanngilaq immussuaq
putoqartitertoq.
Nutaarsiassaanngilaq sakkortuumik atornerluinerup
qaratsamik aserorterisarnera. Misissuinerilli nutaat
pasitsatsitsipput annikitsuinnarmilluunniit atuinerup
qarasaq sunnertaraa, taamaalillunilu sunnertisimanngitsumit annikinnerusumik qarasaq atorneqartarluni.
Sunniutit malunnarpiarneq ajorput - inuit amerlasuut
imminnut isiginerat imaattarpoq eqeersaatit aamma
aangajaarniutit/ilorrisimaarniutit atoraluarlugit ajoqutigisarnagit (tupa, aalakoornartortalik il.il.) - kisianni
namminneq imaluunniit avatangiisaaniittut paasineq
ajorpaat kemiskimik akuutissartaqanngitsumik atuinatik
ingerlalluarnerusinnaanertik. Qaammatialunni akuutissartaqanngitsumik misiliisimatinnani imminut asser-
27
Takuuk: Qaratsat toqunartortaqanngitsut, qupp. 21.
Aamma atuaruk: Eqqarsaatit qimuttuitsutut sarsuasut pillugit oqaluttuaq, qupp. 32.
29
Aamma atuaruk: Qinngasaarineq, qupp. 50 aamma Amerlanerussuteqartut paatsuuinerat, qupp. 48.
28
21
Inuusuttuaqqap qarasaa
suussinissaq ajornakusoortuuvoq.
Misissuinerit ersersippaat inuusuttut sukkasuumik
tu­pamik aanngajaarniutinillu pinngitsuuisinnaajunnaartartut, qarasaq suli iluamik inerisimaneq ajormat.
USA-mi Massachusetts Medical Schoolimi ilisimatuunit
paasineqarpoq nikotinimik pinngitsuuisinnaajunnaar­
tarneq amerlasuutigut cigaritsimit siullermit pisartoq.
Inuusuttut ilaat pujortartalernerminni ullut siulliit ikittunnguit ingerlanerini pinngitsuuisinnaajunnaartarput.
Aamma aanngajaarniutit/ilorrisimaarniutit soorlu
aalakoornartortalik aamma ecstasy taamaapput.
Inuusuttuaqqap qarasaa suli ineriartorpoq, taannalu
nassuiaataasinnaavoq sukkasuumik pinngitsuuisinnaa­
junnaarnermut. Sianiuteqarfiit inerisimanngitsut ke­mi­
skimik sunniutinut misikkarinnerupput.
Taamaattumik pitsaanerussagunarpoq inuusuttuaqqap
toqunartortalinnik atuinnginnissaa qaratsap inerilluarnissaata tungaanut, tassalu 20-22-nik ukioqalernissap
tungaanut 30.
Pinngitsuuisinnaannginneq ajunngitsutigut ajortutigullu
Pinngitsuuisinnaannginneq tassaavoq pisariaqartitsineq. Pinngitsuuisinnaannginneq inuunermut pingaaruteqarsinnaavoq pitsaasuullunilu. Assersuutigalugu inuit
tamarmik imermik, nerisassanik sinimmillu pisariaqartitsisarput. Inuit ilaat ajunngitsumik pisariaqartitsisarput, soorlu nipilersuummik tusarnaarneq, atuakkamik
nuannersumik atuarneq imaluunniit filmeriarneq.
Pinngitsoorusunneq ajorpaat, taakku inunnut allanut
soqutaanngikkaluartut.
Pinngitsuuisinnaannginneq aamma ajoqusiisinnaavoq.
Aanngajaarniutit/ilorrisimaarniutit (tupa, aalakoornar­
tortalik aamma ikiaroornartoq) qaratsami sananeqaa­
tinik cellinik timimillu ajoqusiisarput, timi cellinik iluar-­
­saasussanngorlugu. Ajornanngitsunnguamik sumilluun­
niit pisariaqartitsilersarneq/pinngitsuuisinnaajunnaar­
neq paasineqarsinnaavoq - ajunngitsutigut ajortuti­
gullu. Imminut aperiinnartoqarsinnaavoq: Una
pin­­ngit­soorsinnaavara...? Akissutaa naamiuppat, taava
pisariaqartitsilersarneq/pinngitsuuisinnaajunnaarneq
30
Atuaruk: Aalakoornartulik tupalu pillugit eqqortut, qupp. 24.
22
pigineqalersimassaaq. Tamanna ajunngila imaluunniit ajorpa? - apeqqutaavoq pisariaqartitsilersarneq/
pinngitsuuisinnaajunnaarneq timimut qaratsamullu
iluaqutaanersoq imaluunniit ajoqusiisarnersoq.
Aanngajaarniutit qaratsamik ajoqusiisinnaapput, nam­minerluunniit paasinngikkaluarlugu. Ilikkarniarneq
eqqaamaniarnerlu ajornarnerulersarput isumarlu
aalanerulerluni. Qaratsap akissarsisitsisarfia (takuuk
qupp. 33) ”Dopamin”-iliortarpoq qiimmaallannartumik.
Aanngajaarniutit dopaminimik atuineq ima angitigilertittarpaat Akissarsisitsisarfik imaarullugu kingornalu
isummakkut nanertisimaneq kinguneralugu.
Malugiguit eqeersaatit ”pitsassuusut”, taava mianersornissannut assut pissutissaqalissaatit! Tamanna qaratsap
immikkut misikkarissisimaneranut ersiutaavoq aamma
aanngajaarniutip qatsannik allanngortitsiartulerneranut.
Pujortartalerneq sukkasuumik utoqqalinissamut napparsimalernissamullu aqqutaavoq sukkanerpaaq.
Misissuinerit takutippaat inuit ilaat aalakoornartor­ta­
limmik atornerluisunngortartut stoffi pisartik nakor­
saatitut malunniuttarmat: GABA qaratsami kalerri­
saarutaavoq. Inuit ilaat qaratsaminni GABA-mik
anni­kippallaamik peqarsinnaapput, tamannalu eqqissisimanngittuarnermik, ersiuarnermik annilaangajuarnermillu kinguneqartarpoq. Aalakoornartullip qaratsami
GABA annertunerulersittarpaa, misigissutsillu nuanniit­
sut annikillisarlugit.
Kemiskimik (akuutissanik)
salloqittaaneq
Qaratsap sananeqaataanut eqeersaatit (tupa, aalakoor­
nartoq, ikiaroornartoq) pinngortitsisarput qaratsami
Inuusuttuaqqap qarasaa
salloqittaasumik. Eqeersaatit ataasiinnarmik suliaqar­
tarput: qaratsap qamani ilorpiaani sakkortuumik
nilliasoqalersarpoq suli eqeersaatinik piumasumik.
Perlilerneq suujunnaartarpoq qarasaq eqeersaammik
qaarsillartinneqaraangat, tamannalu ilorrisimaanertut
misigineqartarpoq. Tassa qarasaq salloqittarneqartarpoq isumaqartilerlugu eqeersaatit iluarusutsitsisartutpeqatigitillugu qarasaq malunnanngitsumik ajoquseriartuaalersarpoq 31.
Timi qarasarlu eqeersaatit pissutigalugit ajorsiartuaar­
tarput, peqatigitillugu ulluinnarni eqeersaatit pinngitsoorsinnaannginneri malunnartumik misigineqartarluni.
Atornerluisup inuunerata pitsaassusia qummut ammullu nikerartarpoq, peqatigitillugu ammuinnaq ingerlasarpoq, qarasaq timilu ukiut ingerlanerini ajoquseriartorneqarsimasarmata.
Qaratsap nammineq ilorrisimaanermik sanaartortui
akuutissanit/kemiskinit sakkortunerupput. Assersuutigalugu endorfin 300-riaammik morfinimit sakkortuneruvoq - endorfinili sunniutinik allanik kinguneqarneq
ajorluni. Qaratsanni nammineerlutit endorfinit allallu
ilorrisimaarnermut sananeqaatit aallartisarsinnaavatit:
Qaratsanni ilorrisimaarnermut sananeqaatit pinngoralertarput sinikkaangavit, timigissaraangavit, eqqissisimaaraangavit, nuannersunik takorluuigaangavit/
sinnattoraangavit - arlaannilluunniit nuannarisannik
iliuuseqaraangavit - kisimiillutit imaluunniit inuit nuannarisatit ilagalugit.
Inuusuttuaqqanut
taakkulu inersimasortaannut
innersuussutit
Nalinginnaasumik inuunerup pitsaassusia
Atornerluisup inuunerata pitsaassusia
ajoquseerusussinnaaneq soorunami nammineq aalajangerneqassaaq.
Inuusuttuaqqat, inersimasullu inuusuttuaqqap avatangiisigisai tamarmik, ataatsimoortariaqarput inuusuttut
qarasaasa illersorneqarnissaat pillugu, tassalu toqunartortallit atornagit nuannerluartunik festernernik aaqqissuussisinnaanikkut, timip nammineq ilorrisimaarnartuinik pilersuilersitsisinnaasunik.
Inuusuttuaqqat qarasaannik salloqittaanikkut aningaa­
sarsiortoqarpoq (tupaliortut aalakoornartuliortullu,
diskotekit, ussassaarusiornermik ingerlatsisut, ikiaroor­
nartuerniat). Qaratsap sananeqaataanit cellinit aannga­jaarniutip inerteqqutaannginnera imaluunniit inerteq­
qutaanera immikkoortinneqarsinnaanngilaq - akuerineqarnerat imaluunniit akuerineqanngilluinnarnerat.
Sananeqaatit cellit tamaasa akornuserfigisarpaat.
Inersimasunit aanngajaarniutinik pinngitsuuisinnaa­
junnaarsimasunit, kingunipiluusinnaasut soqutaanngit­
sutut isigineqartarput, pissutigalugu - paasinartumik imminut salloqittarneq illersorniartarmassuk, qaratsap
nammineq pisuussutiginagu - immaqa ukiorpassuit
siornatigut inuusuttuaraallutilli atuisuugamik.
Qarasaq aamma aanngajaarniutit pillugit ilisimasat
nutaat inuusuttuaqqanut angajoqqaavinullu unammillernartuupput, festertarnermut tunngatillugu, tamannalu oqaloqatigiissutigineqartariaqarpoq:
Pingaaruteqartuugunarpoq inuusuttuaqqat qarasaasa
toqunartoqartinnginnissaat inersimalernissaasa tungaanut (20-22-nik ukioqalernissaasa tungaanut). Tamatu­
ma kingorna qaratsap sananeqaataanik cellinik
31
Aamma atuaruk: Akissarsisitsisartoq, qupp. 33.
23
Inuusuttuaqqap qarasaa
Inuusuttuaraq tupatulersimappat aalakoornartutortalersimappallu erngertumik nukingiinnaq iliuuseqarit.
Qaratsami akissarsisitsisarnermut sananeqaatit cellit
allanngupallassinnaapput pinngitsuuisinnaajunnaartitsillutik. Akissarsisitsisarfiup sananeqaataani cellit
allannguuteqarnerat kemiskimik qaratsamik ajoqusiineruvoq. Taamaattumik taamaatinnissaq nukinginnarluinnarpoq 32.
Aalakoornartortallit tupallu
pillugit eqqortut
Aalakoornartullip sinnganerup, kamannerup, persuttaanerup aamma kinguaassiutitigut innarliinerup
pisinnaanerat annertunerulersittarpaa.
Uippakajaarnerup timimi suliarineqarsinnaanera
aalakoornartup sunnertarpaa.
Qaratsap aamma timip sinittarnerat aalakoornartup
sunnertarpai.
Ikip maminnissaa aalakoornartup kinguarsartarpaa
aamma timip illersuutaasa illersuisinnaassusiat anni­
killisittarpaa.
Rødvin annikitsumik pillugu uummammut illersuutaavoq. Aalakoornartuata taamaatsinngilaa, kisianni
rødvinimi stoffit allat illersuutitut malunniuttarput.
Aalakoornartoq stoffinik kræfteqalissutaasartunik
pilersitsisarpoq.
Pujortartarnerup peqqissutsimik ajoqusiisarnera inersimasuinnarnik eqquineq ajorpoq, aammali inuusuttuaqqat pujortartartut eqqorneqartarput:
Quersorneq, nualiorneq aamma nuffasianerulerneq,
toqqusaarlukulaneq aamma nuammik nipititsikulanerulerneq.
Astma.
Qasujaannerup ajorsinera.
Puaat inersimasup puaatut inerinngitsoornerat.
Aap orsumik akuata allanngornera - taqqatigut kalkeqarpallaarnermik qaninnerulersitsisumik.
Inuusuttuaqqat qarasaat nikotinimut allanullu eqeersaatinut mianernarnipilussuupput:
Pujortartartut 90 %-ii 21-nik ukioqalinnginnerminni
aallartittarput.
Inuusuttuaqqat amerlanerit, 100-nik sinnerlugilluunniit pujortarsimasut, unitsitserusuttarput misigisarlutilli taamaatissinnaanatik.
Nikotin stoffinik allanik pinngitsuuisinnaajunnaarnermik annerulersitsisarpoq.
Aalakoornartup pinngitsoorsinnaajunnaarnera
pingasoriaatinngortittarpaa.
Hashimik pinngitsuuisinnaajunnaarneq arfineqpinga­soriaatinngortittarpaa.
Kokainimik pinngitsuuisinnaajunnaarneq 22-riaatinngortittarpaa.
Inuusuttuaqqat pujortartartut persuttaanermut illersuutitaqanngitsumillu atoqateqartarnermut qaninnerulersarput.
Pujortartartunngornissaq qaninnerulersarpoq
pujortartartunik ikinnguteqaraanni.
Brain Game
The Brain Game qarasaq aamma pinngitsuuisinnaan­
nginneq pillugit pinnguaataavoq nuannersoq. Pinngu­
aat pingaartumik angajoqqaanik ataatsimiisitsinernut
naleqquttuuvoq, inuusuttut aamma angajoqqaat
gruppiniisinneqartarput. Angajoqqaat gruppeqatigineqarneq ajorput. Pinnguaat nal.ak. ataaseq affarlu
missiliorlugit sivisussuseqarpoq.
Pinnguaatip maleruagassartaa nittartakkamiit down­
loaderneqarsinnaavoq.
32
Atuaruk: Piumassutsitit aqukkit, qupp. 45 aamma Brain game, qupp. 48.
24
Timi eqqarsaatinik ikiuisoq
Anersaartorneq
Aana qaratsap kalerrisaarutaata sukkasuumik malunnanngitsumillu eqqissisarsinnaanera 33, eqqarsaqqinnissaq imaluunniit qamuuna qaratsavit freertinnissaa
eqqissilluinnarnissaalu pisariaqartilerukkit:
Itisuumik eqqissisimasumillu anersaartorit
Ajornanngitsuuvoq sapinngereeratsigumi. ”Nutaartatuaa” tassaavoq eqqumaffigisavit malugisavillu qanoq
anersaartorninnut nuunnissaat - silaannarmik qanoq
isaasoqarnersoq qinngakkullu aniatinnissaa, aamma
sakissavit naavillu anersaartoraangavit qanoq aalanerisa maluginiarnissaat. Tassa taamaallaat iliuusissatit.
Eqqumaffiginninnerit anersaartornitsiinnaruk sivisujaannguamik, taava niaqqunni eqqissilissaatit timillu
nuannersumik misigilerluni.
Taamatut iliorninni qularnanngitsumik misigissaatit
eqqarsaatit eqqumaffiginninninnik tiguaaniarsarisut
- uteqattaarlutik. Eqqarsaatit sarsuatiinnakkit, soorlu
”naasut pilutai imaluunniit eqqarsaatit pullartaasiaa­
samiittut anorimit tinginneqartut”, eqqissivillutit
maluginninniarnerit anersaartorninnut nuutseqqiguk
qanoq qinngakkut silaannarmik isaasoqarnera timivillu
aalanera eqqarsaatigalugit.
Silarsuup (qaratsap) avataa ilualu ”tarrarsorlugit”
(scannerlugit) paasillugillu pissanganartut pingaaruteqartullu.
Annertunerusumik atuaruk: Eqqumaffiginnissinnaaneq
- qaratsap eqqumaffigisaa, qupp. 11.
Nerisat
Nerisatit sukkunngortinneqartarput, orsunngortinneqarlutik inuussutissanngortinneqarlutillu proteinit,
aammit cellinut ingerlaartinneqartut. ”Aap sukkui”
tassaapput aanni sukkut annertussusiat. Sukkunik akullit pipallakkukkit (sukkut, mamakujuit, kaagit, safti, so­
davandi, aamma energidrikkit, aalakoornartoq), taava
aappit sukkua nikerartorujussuanngussaaq (aap sukkua
yoyo-tut appartarlunilu qaffattarluni).
Allatut iliuuserisinnaavat eqqarsaatikkut kisitsineq,
itisuumik eqqissisimasumillu anersaartuutigalutit:
Kigaatsumik silaannarmik najuussigit kisitsiitigalutit
1..2. Kigaatsumik anersaarit kisitsiitigalutit 1..2..3..4.
Itisuumik eqqissisimasumillu anersaartorneq qaratsap
kalerrisaarutaanik eqqissisaasarpoq taamaaliornerlu
silarsuarmi tamanit ajornannginnerpaajuvoq, aamma
eqqumaffiginninnermik sungiusaatitut. Eqqumaffiginninnerit anersaartorninnut saatikkaangakku, taava
eqqumaffiginninnerit sungiusassavat taamaalillunilu
ajornannginnerulissaaq:
Aap sukkuata nikerartup sivikitsuinnarmik nukissaqartillualissavaatit - kisianni kinguninnguatigut immaqa
kaalissaatit, qasulerlutit isumallu nikeralerluni - puallajasuuguillu oqimaallisillutit. Nassuiaatissaavoq aap
sukkua sukkasuumik apparpat qaratsavit malugissavaa
kukkusumik, tassalu timinni ”kaannersuaqartoq”. Salloqittarneqarlutit isumaqartinneqalissaatit kaallutit.
Suliassat eqqarsaatillu pingaarutillit ukkanneqarsinnaalernerat, naak eqqanni akornusersuisoqaraluartoq
- aamma silarsuarpit avataani iluanilu.
Qaratsanni aarlerisaarut sakkortusitinneqarpat Eqqar­
sarnermut qarasaq sakkukillisarpoq. Kaannermik misi­gineq tamanit sallinngortarpoq eqqarsaatillu allat illi­
kartinneqartarlutik. Sukkunik akulinnik qaarsillapallakkuit taava aallaqqaataaniit aallartittoqassaaq (aamma
atuaruk: Akissarsisitsisartoq).
Eqqarsaatit misigissutsillu ilinnut (allanullu) iluaqutaan­
ngitsunik sivisuallaamik piginerinit kaanngartigit.
33
Atuaruk Qaratsap kalerrisaarutaa, qupp. 16.
25
Timi eqqarsaatinik ikiuisoq
Nerisassanik peqqinnartunik annikitsukkuutaarlugit
akulikitsumillu arrinak nerisarit qaarsillaatigisannik.
Taamaaliorneq aap sukkuanik aalaakkaanerulersitsisarpoq sivisunerusumillu iluarusutsitsisarluni. Oqilerusukkuit taava kulhydratit annikitsumik proteinillu, soorlu
neqit aalisakkallu, annertuumik nerisakkit. Nerisassanik
mamarisaqaruit - soorlu qujanartumik amerlanersagut
taamaattut, mamarunartitannik annikitsukkuutaarlugit
imminut nerisassiuuttarit. Nerisatit allanngortikkukkit,
taava sapaatit akunneri 1-3 ingerlassapput nerisavit
mamassusaasa sungiunnissaannut.
Kaannermik aqutsineq
Kaannermik misigineq sungiusarneqarsinnaavoq aqunneqarsinnaasunngoriartuaarlugu - soorlu sunaluunniit alla sungiusarneqarsinnaasoq. Uloriananngilaq...
(pingaartumik pualavallaarsimaguit). Kaanneq peeruttarpoq unitsiinnaraanni 34.
Eqqumaffiginninnissamik sungiusarneq iluaqutipilussuussaaq 35.
Aamma aaku isumassarsiortitsisinnaasut:
Kaanneq eqqarsaatit puuanniippoq... (Atuaruk:
Eqqarsaatit puuat pillugu oqaluttuaq qupp. 32).
Kaanneq eqqarsaatit sarsuasuupput, sukkavallaamik
ingerlasut ... (Atuaruk: Eqqarsaatit sarsuasut pillugit
oqaluttuaq qupp. 32).
Kaanneq eqqarsaatini takkussuuttuni pulaartuuvoq...
(Atuaruk: Eqqarsaatit takkussuuttut pillugit oqalut­
tuaq qupp. 34).
paa isumagissaarnermut aamma peqqissutsimut - peq­
qissuugaanni aamma napparsimagaanni - iluaqutaa­soq.
Ajoquteerarpassuit timimiittut tamangajammik timimik
aalatitsinikkut pinaveersaartinneqarlutillu nipaallisinne­
qarsinnaapput 38.
Sivisunerusumik pitsaanerusumillu inuusoqartarpoq.
Paasinarpoq uippakajaartuuneq (stress) aamma sinnakilaarneq pualavallaalernermik annertunerulersitsisartut. Taamaattumik sininnissaq qasuersernissarlu
pingaaruteqarput 36.
Kiisalu - minnerunngitsumik: Timip aalatittarnissaanut
sungiusarusussuseqarneq aamma taamatulli pingaaruteqartigivoq! 37
Timimik aalatitsinikkut ingerlaannartumik qaratsami
aamma timimi stoffit ilorrisimaarnartut nipaallisaa­
taasullu toqqaannartumik aallartinneqartarput,
taamaalillunilu nukissaqalerneq aamma tatitussuse­
qarneq annerusoq pigineqalersarluni. Tassa timip
qaratsallu namminneq nakorsaataat akeqanngitsoq
kingunipiloqanngitsorlu.
Sunut tamanungajak nunarsuatsinni iluaqutaasumik
ataatsimik peqartoqassappat, taava timimik aalatitsine­
ruvoq (silaannarissarnerlu). Ilisimatusarnerup takutip-
Timimik aalatitsilluni ilikkalertoruminarneruvoq
eqqaamallaqqinnerulerlunilu, pissutigalugu qaratsap
qaratsami cellit akornini attaveqaateeqqanik pilersitsilluarsinnaalertarnera, taakkulu eqqaamassutsitsinni
nutaanik eqqaamasassanut illiniliornermi pisariaqarluinnartuupput - tamannalu inuuneq tamaat pisarpoq.
34
35
Timimik aalatitsineq
Atuaruk: Smartphone, qupp. 46, Eqqarsarnermut pinnguaat, qupp. 46,­
Sungiusarfissamik ilusilersuigit, qupp. 50, Tatitussuseq aamma nersualaarineq, qupp. 5, Iluatsitsinissamut aqqut, qupp. 7,
Piumassutsitit aqukkit, qupp. 45.
26
Atuaruk: Eqqumaffiginninneq - Qaratsap Seqertitsisua, qupp. 11.
Sininneq aamma qasuerserneq atuakkit, qupp. 27.
37
Timimik aalatitsineq atuaruk, qupp. 26.
38
Danmarkimi Peqqissutsimut Aqutsisoqarfiup nittartagaani www.sst.
dk-mi, tamanna pillugu ilisimasat amerlasuut takuneqarsinnaapput.
36
Timi eqqarsaatinik ikiuisoq
Nalunngilarputtaaq oqaannarluni suna tamarmi ajor­
nanngitsuusartoq - timimik aalatitsinissaq silaannarissarnissarlu eqqarsaatigalugit. Tamannali iliuuseqarfigineqarsinnaavoq - Tamanna pillugu uku atuakkit:
Eqqarsarnermut pinnguaat, qupp. 46, Iluatsitsinissamut
aqqut, qupp. 7, aamma Allamik ikiuineq, qupp. 8.
Sininneq aamma qasuerserneq
Annertuumik ilisimatusarnermit ulluinnarni misigisar­
tagarput uppernarsarneqarpoq: Qasuersimatilluni
ingerlalluarnerusarneq. Assersuutigalugu tamanna annertuumik pingaaruteqartuuvoq, atuarfimmi qanoq
ingerlaneq eqqarsaatigalugu. Sinnakilaartarneq oqi­
maappallaalernermut qanillisaataavoq. Sivisuumik
ilungersunartumik sinnakilaartarsimagaanni nappaateqalernissaq qanillisarpoq.
Ukioqqortusiartortilluni sinimmik pisariaqartitsineq
annikinnerulertarpoq - meeqqat mikisut akunnerpassuarni sininnissartik pisariaqartittarpaat - tamatuma
kingorna amerlanerit akunnerit 6-8-t sininnissartik
naammagisarlugu.
Oqartoqartarpoq ullaakkut iteraanni qasuersimasutut
misigisimasariaqartoq. Soorunami aamma makittoqartussaavoq - sinippallaarneq aamma pitsaasuunngilaq.
Sininniarnermik ajornartorsiuteqarneq ataatsimik arlalinnilluunniit iliuuseqarnikkut anigorneqarsinnaavoq:
Innalersinnak qasulluarsimasariaqarputit.
Innartarfiit aamma makittarfiit aalaakkaatinniarsarikkit.
Ini siniffiusoq taartuusariaqarpoq, nipaalluni,
nillataartuullunilu.
Meeqqat namminneq siniffimminni kisimik sinittariaqarput.
Innarfissaq akunnialunnik sioqqullugu sammisanik
uippakajaarnartunik aallaamatitsisunillu pinaveersaarit, timillu eqqarsaativit eqqissisimatinnissaannut
ikioruk.
Innarfissaq sioqqullugu qaratsamik eqeersaasinnaa­
sut pinaveersaakkit.
Ullup ingerlanerani silaannarissarit timillu aalatillugu.
Sapinngisaq malillugu - ullormi ajornartorsiutaasimasut aaqqiiffigikkit - unnuami eqeersaataassanngimmata.
Sinissinnaanngikkuit makigit, qasulernissavit tungaanut.
Sinissaarunnermik ilungersunartumik ajornartorsiu­
teqarnermi pisariaqarsinnaavoq unnuaq ataaseq
qaatinnissaq - qasullualerumalluni.
Qaratsavit iluani timi nammineq ”nalunaaqutaqarpoq”,
ullup ingerlanerani eqqumaffigisannut sunniuttartumik.
Akunnerit marlussuit missiliorlugit akuttutigisukkaartumik eqqumaffiginninnerit ”ilummut qiviartarpoq”
- malinnaajunnaarlutit, sinnattuaqilerlutit immaqalu
qasulaalerlutit misigalutit.
Taamatut eqqissisimaarnerit nipaatsut eqqaamannis­
sinnaanermut pingaaruteqarput aamma timip eqqar­
saa­tillu nungullarnerinut ajoqusernerinullu katsorsaa­
taallutik. Taamaattumik: qasuerserusulerlutit misigiguit
tamanna ilumoorullugu piuk - peqqinnissap paarinissaa
ajornannginnerulissaaq, uippakajaarnissaq kukkunissarlu pinaveersaarlugit, qiimanerup eqqaamannissinnaanerullu pigiinnarnissai ajornannginnerussapput.
Imaattariaqanngilaq innarlutit qasuersertariaqartutit amerlanertigut naammattarpoq nipaatsumiilaarnissaq
minutsialunnilu ilummut eqqarsaativit saatinnissaat,
taamaalillutillu aallarteqqinnissannut piariissaatit 39.
Qarasaq aamma qaamanermit taartumillu sunnerne­
qartarpoq - ukiumi taartillugu sininnissamik pisariaqar­
titsineruneq misigineqarsinnaavoq ukiup qaamaffiin­in­
ngarnit.
39
Atuakkit: Freerfik, qupp. 33, Anersaartorneq, qupp. 25 aamma
Ulluinnarsiutigalugu eqqarsaatinik ilummut ingerlaartitsineq, qupp. 14.
27
Timi eqqarsaatinik ikiuisoq
Ilorrisimaarneq
Ilisimatuunit massakkut paasiartuaarneqarpoq ilorrisimaarneq pisariaqartitap tunniunneqarnissaanik akilerneqarnissamillu misigisimanerup kinguneriinnanngikkaa - tamannalu qaratsami allarluinnarmi pisartoq.
Nalunngilat assersuutigalugu unnuami sinilluarsimallutit ullaakkut ilorrisimaarnartumik misigisarneq - suna
tamarmi suli sinittutut ittoq, misigalutit eqqissisimanermik ... sumilluunniit eqqarsaateqarnak. Tassaavoq
eqqissinartumik misigineq nipaatsumik qamuuna
pilersartoq - aalajangersimasumik qaratsami pisoqanngikkaangat. Tamanna sungiusarneqarsinnaavoq - assersuutigalugu takuuk Eqqarsaatit teqqalasut (qupp. 44)
pillugit pinnguaatinnguaq.
Pinngortitaq tupinnartuliaavoq - assersuutigalugu
molekylinngualiortarpoq inuunermik asanninnermillu
pilersitsisartumik - sutigut tamatigut. Molekyle hormoniuvoq taaguutilik Oxytocin (”asanninnerup hormo­
nia”):
Oxytocin illissamik eqitsitsisarpoq, inunngortikkumalluta silarsuarmullu anillalluta inooqqulluta.
Oxytocin anaanap immuanik aniatitsilersarpoq,
40
Atuaruk: Eqqumaffiginninneq - Qaratsap eqqumaffigisaa, qupp. 11.
28
meeraq inuussutissaqartikkumallugu.
Oxytocin inuunerup aallartinneqarnerani angajoqqaat meeqqallu ataqatigiinnermik pitunneqarneranni ataqatigiinnermik akisussaanermillu sakkortuumik
misigisaqarnerup pilersinneqarnerinut peqataavoq
- taamatullu misigiuaannarsinnaannermut.
Oxytocin timitsinni qitittarpoq asannileraangatta.
Oxytocin inussiarnisaarnissamik misigilersitsisarpoq pitsaasunillu iliuuseqartitsisarluni.
Oxytocin imatut eqeersarneqarsinnaavoq:
Eqqumaffiginnissinnaanermik qanilaarnissamillu
sungiusarnikkut - qamuuna eqqumaffiginninneq
aqussinnaallugu 40.
Imminut allanullu inussiarnisaarneq. Oxytocin imminut sakkortusarsinnaavoq - aallartikkaangami
annertusiartortartoq.
Timimik aalatitsineq, toqqaannartumik Oxytocinimik pilersitsinissamik tinnersaasarpoq - aammalumi
endorfininik.
Qajassuartumik asannittumillu nuannarisamit attorneqarneq - imaluunniit akissarsiutigalugu tagiartuisartumit toqqissisimanartumik sallaatsumillu tagiartortinneq.
Eqqarsaatit timimik ikiuisut
Timi eqqarsartaaserlu soorunami tunngaviusumik
piginnaasaqarput imminullu katsorsarnissamut atortoqarlutik - taamaassimanngippat maaniinnavianngikkaluarpugut. Timimi atortut taakku eqqarsaatinit misigissutsinillu sunnerneqartuartuupput - ajunngitsutigut
ajortutigullu. Eqqarsaatit misigissutsillu nuanniitsut
timi ajoqusersinnaavaat (assersuutigalugu kiserliorneq)
aamma peqqinnanngitsumik ileqqoqarneq - kisiannili
aamma eqqarsaatit toqqaannartumik timip sananeqaataanik ajunngitsumik sunniisinnaapput. Tamanna
Mind-Body Medicin-imik taaneqartarpoq - tamanna
assut nutaajusumik ilisimatusarfigineqarpoq. Assersuutigalugu nalunngilarput:
Qaratsap aamma timip kalerrisaarutai stoffit aamma
sananeqaatigut, eqqarsaatit aamma misigissutsit
nikikkaangata issariarnermiit minutsimut aallartinneqarsinnaapput. Tassa timimit eqqarsaatit misi­
gis­sutsillu sananeqaatinit paasinartunngorlugit
”nutserneqartarput” (tamanna epigenetik-imik
taaneqartarpoq).
Eqqumaffiginninnermik sungiusarneq anniaatinik
aqutsisinnaanermut atorneqarsinnaavoq (assersuuti­
galugu niaqorlunneq, naarlunneq)
Ikit marloriaammik sukkanerusumik mamisinneqarsinnaapput, eqqarsaatit atorlugit aammik kissartumik ikimut nuutitsinikkut.
Akunnerup affaani assortuunnerup ikimik katsorsaa­
neq ulloq unnuarlu ataaseq angullugu kinguarsarsinnaavaa.
Inuulluataarnerup timi viruseqartinnaveersaartarpaa
(nuanneq).
Misigissutsit eqqissisimatikkaanni akiuussutissaq
sunniulluarnerusarpoq.
Aap naqitsinerata qaffasippallaarnera appartinneqarsinnaavoq eqqissilluni itisuumik anersaartornerup ilikkarneratigut.
Nakorsaatit atorlugit
anniaatinut misileraaneq
Nakorsaatit atorlugit anniaatinut misileraanerup taku­
tippaa, eqqarsaatit qaratsamik timimillu pilertortumik
kingunilimmillu sunniuteqartartut:
Inuk misileraataasoq paasitinneqarpoq misissuineq
tassaasoq nakorsaatit nipaallisaatit assigiinngitsut
sunniutaannut tunngasoq.
Assammi aappaa spandimut nillaarilluinnartumik
imalimmut misuppaa - uloriananngilaq, kisianni
nuanniippoq annernarlunilu.
Assaata illuani slangi amitsoq taqaanut ikkunneqarpoq - nipaallisaammik aavanillu misissugassamut
atugassaq. Assiaquserneqaqqavoq, slangi takussanngimmagu.
Assut annernaleraangat nakorsaq oqartarpoq: ”Ni­
paallisaat pigisatsinni pitsaanerpaaq tunniutissavara
- Sukkasuumik sunniutissaaq”. Nakorsaq assiaqutip
illuanukarpoq - sunanilu!
Kinguninnguatigut inuk misileraataasoq oqaluttuarpoq annernarnera annikinnerulersoq. Nakorsaq
slangimit aammik misissugassamik tigusivoq misileraataasup takunngisaanik. Aammik misissukkap takutippaa timi nammineerluni nipaallisaatinik
(endorfiner) sanaartorluni aallartissimasoq.
Minutsialuit qaangiummata stoffi slangimut maqinneqarpoq endorfininut matutitsisoq - misileraataa­
soq ilisimateqqaarnagu. Kinguninnguatigut anniarneq takkuteqqissaaq.
Misileraanermi tassani susoqarpa?: Inummit pingaa­
rutilimmit, tatigisamit, ilisimatinneqarneq toqqaannartumik ilutsinni nakorsaataasivimmik aallartitsivoq.
Timimit eqqarsaatit cellit paasisinnaasaannut nutserneqartarput.
Inuk tatiginartoq tassaasinnaavoq aamma nammineq.
Ilutsinni nakorsaataasiviup aallartinnissaa ilikkarneqarsinnaavoq.
29
Eqqarsaatit timimik ikiuisut
Timip nakorsaataasiavianik
aallartitsineq
Eqqumaffiginninnerit atorlugu ulluinnarni anniaatigi­
sartakkatit nalinginnaasut timip nakorsaataasivianik
aallartitsillutit katsorsarsinnaavatit. Eqqumaffiginninnerit silarsuarmik paasinninnissannut atortarpat - illit
avatangiiserisannut - ilukkullu nammineq malugisannut, soorlu anniaatinut. Eqqumaffiginninneq allaanngilaq isiginnaartitsivimmiittumik seqertitsisoq - pingaaruteqartunik seqerlugit qitiutitsilersoq 41.
Anniaatit eqqumaffiginninnermik tiguaasarput
Anniaatit eqqumaffiginninnermik tiguaasarput - anni­
aa­tigineqartut ”seqerneqartutut” ittarput. Anniarneq
annertuallaaraangat anniaatit assut seqersimaneqartarput. Eqqarsaatit allat misigissutsillu tammartarput,
soorlu ”seqersimasap” (eqqumaffiginninnerup) avataa­
niillutik, anniarnerlu kisimi misigisassaalerluni. Soorlu
nipilersortartut nipilersorfianni scenimi annikitsuinnaq
kisimi seqerfigineqarsimasoq - sunalu alla tamarmi
”tammarluni” - taartuinnarsuarmut.
Anniaatit eqqumaffiginninnermik tiguaasarput. Anniarneq kalerriineruvoq pingaarutilik, nakorsamit misissor­
neqartariaqartoq, nappaateqarneq arajutsineqassanngippat. Anniarneq aamma artukkernermit pisinnaavoq, ulluinnaat allanngortinneqarnissaannik pisariaqartitsiffiusoq. Ajornanngitsunnguamik iliuuseqartoqarsinnaavoq - assersuutigalugu niaqorlunneq imermik
amigaateqarnermik silaannarissumiinnissamillu pissuteqarsinnaavoq.
Eqqumaffiginninnerup sungiusarnissaa
aamma anniarnermik aqutsineq
Eqqumaffiginninnissat sungiusarukku, taava nipilersorfimmi scenimi qullernik aqutsisutut aqutsisinnaalissaa­
tit. Eqqumaffiginninnerit nuukkukku, allarluinnarmik
anniarnerunngitsumik misigissaatit. Nuannerluinnartoq
tassaavoq, eqqarsaatitit ikiortigalugit eqqumaffiginninnerpit aqunnissaa ilikkarsinnaagakku, taamaalillunilu
timip nammineq nakorsaataasivia isumaminik aallartinneqarsinnaalerluni anniarnerlu annikillisinneqarluni.
Scanneri atortorissaarluinnartoq atorlugu qaratsap
assilinera takuneqarsinnaavoq, tassa anniarunnaartoqartartoq timip nammineq nakorsaataasiavianik aal-
41
Atuaruk: Eqqumaffiginninneq - Qaratsap kalerrisaarisua, qupp. 11.
30
lartitsisinnaaneq ilikkarneqaraangat. Anniaateqaraanni
qaratsap qaavani qeqqanilu annertooq aalassassimaarfiusarpoq. Timip nammineq nakorsaataasivia aallartinneqarpat, qaratsap anniarnermik misiginniffiusartup
inissisimaffiani susueruttoqartarpoq.
Eqqarsaatitit aamma eqqumaffiginninnerit ikiortiga­lugit periutsit pingasut atorlugit timip nammineq
nakorsaataasivianik aallartitsisinnaavutit. Periuseq
ilinnut naleqqunnerusoq toqqaruk. Imaassinnaavoq
siullermeerlutit misiliiguit 100 %-imik iluatsinngitsoq.
Assigivaa sikkilernermik ilinniarneq - sungiusarnikkut
iluatsinnerusarpoq.
Ilunni nammineq eqqarsaatersorlutit fantasiinni aner­
saartorfigisinnaasat pinngortiguk (sinnattuaqiffigisin­
naasat) eqqissisimanarluinnartoq sunalu tamarmi
ajunngitsoq. Tassaassaaq illit namminerpiaq ilusilersuinerit malillugu aaqqissuussaq. Sutigut tamatigut
ilorrisimaarfigisinnaasat - sunillu tamanik periarfissaqarfigisat, eqqarsaatersorsinnaanerpit/fantasiivit
atorsinnaanera pissutigalugu. Anersaartorfigisinnaasannut nuukkaangavit timip nammineerluni nakorsaataasivini aallartittarpaa nuannernerusumik misigisaqaqqul-
Eqqarsaatit timimik ikiuisut
lutit. Anniaatit eqqumaffiginninnermik tiguaaqqippata,
aallaqqaataaniit aallartigit anersaartorfinnullu nooqqillutit.
Eqqumaffiginninnerit anersaartorninnut nuutsiguk
eqqissillutillu anersaartorlutit. Maluginiaruk silaannaap
sorlukkut isaallunilu anianera anersaaraangavillu timivit
aalanera. Tassa iliuusissatuat. Eqqumaffiginninnerit
anersaartorniitittuarukku taava timip nammineq nakorsaataasivia aallartinneqassaaq pitsaanerulissaatillu.
Taamatut iliorninni misigisinnaavutit anniarnerit eqqumaffiginninnermik tiguaasoq. Eqqissillutit eqqumaffi­
ginninnerit anersaartorninnut nuutsiguk malugalugulu
silaannaap sorlukkoornera timillu aalanera.
Fantasiit takorluuininnut atoruk, anniarneq qalipaateqalerlunilu ilusinittoq - tassa anniarneq ”takorluugaannartut” ilisillugu. Takorlooruk ”taassuma”qalipaataa
aamma ilusaa angissusaalu allanngortillugit, ”taannalu”
nuuttaqattaarlugu anniaat allanngorluni milliartorlunilu
pisoq. Aamma imaassinnaavoq ”taanna” nillertikkiartortinneqartoq imaluunniit kissatsikkiartortinneqartoq
- imaluunniit timip avataanut inissinneqartoq - illit anniaatinik peersitsisinnaaqqullutit. Misileraagit iluatsinnerusorlu atorlugu.
Anniaatit aamma sukangatitsinerit
Ulluinnarni anniaataasartut amerlanerit timimi suka­
ngatitsinermit pissuteqartarput 42. Imaaginnarpoq pitsaasuusoq, sapinngisaq malillugu, sukangatitsinermut
pissutaasut, ajornartorsiutit iluarsiissuteqarfiginissaat.
Timimik aalatitsineq silaannarissarnerlu iluaqutaapput.
”Aammik allamukartitsineq” aamma misilinneqarsinnaavoq.
Aap allamukartinnera
Kissarnersiut assannik tigujuk. Kissarnersiut digitali
pitsaaneruvoq, ledningiata isuani malussarniuteqarmat.
Takorlooruk, fantasiinni, Illit - imaluunniit assat kisimi kissartumi nuannersumiittoq. Fantasiinnut pulagit.
Sungiusarnikkut assavit kissarnera qaffariartortissinnaavat. Qaratsamimi eqqarsaatit assaap taqaanik sunniisinnaapput, taqqat suanngartinneqarlutik.
Ikeq marloriaammik sukkanerusumik mamisinneqarsinnaavoq eqqarsaatit atorlugit aap kissartup ikip
tungaanut nuutsinneqarneratigut. Kileruit/ikeqaleruit misilikkiuk.
Aamma misiliguk nuakkuit kissartup annertunerusup
qinngannut nuutinniarnera - qanorlu pisoqarnersoq
maluginiarlugu.
Arlaatigut annerisaqaruit, aamma anneriarnerit
annikillisissinnaavat kissarnerup nuutinneratigut imaluunniit akerlianik, nillertumut - nammineq misiliguk paasiniarlugulu suna ilinnut pitsaanerunersoq.
Uunermut nillertumik eqqarsaateqarneq iluaqutaasinnaavoq.
42
Atuaruk: Qaratsap kalerrisaarutaata qanoq tiguaasinnaanera pillugu assersutit, qupp. 18.
31
Oqaluttuat
Eqqarsaatit Puuat /
Illuat pillugu oqaluttuaq
Oqartoqarsinnaavortaaq eqqarsaatit niaqqutsinni ineqartut. Takorlooruk eqqarsaatit illumi initarpassualimmi
najugaqartut, angalaarfigalugit nassaarisinnaallugit.
Eqqarsaatit nassaarissagukkit sakkussaqarputit pitsaa­
nerpaamik - tassalu eqqumaffiginninnerit, qaammarartitsisutut ittoq. Eqqarsaat ikinneqarpat takussavat.
Taavalu eqqumaffiginninnerit nuussinnaavat eqqarsaallu alla paasillugu.
saanissamut atorsinnaasannik. Eqqarsaatit ininnguaqarsinnaapput isumassarsiaaqqanik imaqartunik allanngui­
sinnaasunik aammalu eqqarsaatinik peqarsinnavoq
ininnguamiittunik eqqisisimaartitaagunik pitsaanerussasumik - ajoqusiinnginnerussammata
Eqqarsaatit illuanni akulikitsumik eqqumaffiginninne­
rit atorlugu paasisassarsiortaruit, eqqarsaatit suut
eqqarsaatigissanerlugit aalajangernissaa ajornannginnerulissaaq.
Eqqarsaatit qimuttuitsutut
sarsuasut pillugit oqaluttuaq
Soorunami nalunngilat eqqarsaativit tulleriiaartarnerat
- tullianiit tullianut. Eqqarsaatit ataqatigiikkajuttarput
- soorlu qimuttuitsut qamutitallit arlaanniit arlaannut
ingerlaaqatigiittuartut.
Eqqarsaatit illuanni inerpassuaqarpoq - inimi ataatsimi immaqa eqqarsaatit pissanganartut ipput, inimi
allami immaqa eqqarsaatit nuanninngitsut imaluunniit kamanneq issinnaapput, pingajuannilu eqqarsaatit
nuannersut issinnaallutik.
Eqqarsaatit illuanni eqqarsaatit kalerrisaarisinnaapput,
paasitikkusukkunik. Pissanganartuusinnaavoq ajornanilu - kisiannili aamma uuminarsinnaavoq - pingaartumik
eqqarsaatit nuannerpallaanngippata, saqqummertuartut malugeqqujuartut ilinnullu naalagaaniartut.
Eqqarsaatit nuanninngitsut imaluunniit kamattallit illit
najuinnarnissaannik naalakkiiumasut pigineqarpata
- eqqarsaatit inini allaniittut pissanganartut imaluunniit nuannersut paasinngitsoorsinnaavatit, tamannalu
nuanninngilaq...
... Kisianni eqqortuunngilaq, eqqarsaatit nuannersut
pissanganartullu tamarmik eqqarsaatit illuanni inini
allaniiginnartut eqqumaffiginninninnik takuneqarnissamik tungaanut utaqqiinnartut. Immaqalu inimi
sakkussaqarpoq illumi inini allani eqqarsaatinik iluar-
32
UANGAASSUSEQ qimuttuitsuniippat, taava UANGAASSUSEQ eqqarsaatiniissaaq - ”qimuttuitsut qamuti­
taanni”, qimuttuitsut ingerlatillugit. Naak immaqa
paasiuminaassinnaagaluartoq, taava tassa imaappoq
UANGAASSUSE Q ingerlanermi eqqarsaatinut akuliulluinnarsimasarpoq - taamaalillunilu UANGAASSUSEQ
aamma eqqarsaatit ataasiulerlutik. Tamanna tupinnartuunngilaq - pissusissamisoortuuvoq.
Eqqarsaatinniileruttorlutit tassanngaannaq pisat piunnaarlugu allamik eqqarsarniarlutit aalajangeruit, soorlu
tassa qimuttuitsunut allanut nuulluni allamukarnertut
ittoq. Eqqarsaatit ima sukkatigisumik nuutissinnaavatit
allaat eqqarsaatinik angakkuarnertupajaaq illuni.
Piffissap annerpaartaani eqqarsaatitta ”iluaniittarpu­
gut” - illit uangalu. Soorunami qimuttuitsuniit qimuttuitsunut allanut pissipallattarpugut akulikitsumik - taa­
Oqaluttuat
ma­tut iliorsinnaavutit issariarnermi - issariarnermilu
tassani qimuttuitsut tullianiilertarpugut eqqarsaatit
ataasioqatigilerlugit.
Qimuttuitsut ataatsit ataasioqatigilersimagaanni
imaas­sinnaavoq qimuttuitsunik allanik pitsaanerusunik
takusaqarsinnaaneq ajornarsisoq - qimuttuitsunullu
kukkusunut, sukkavallaamik ingerlasunut, ikisimaguit
inissiffigerusunngisannut pisinnaavutit.
Imatut pisoqartarpoq:
Arlaannik eqqarsaatigerusunngisannik
eqqarsartuarneq.
Arlaannik peqqissimissuteqarsimaguit.
Inuuninni allannguerusunnerit, allanngortikkuminaatsitalli.
Iluatsitsinerlioruit imminullu salloqittalerlutit 43.
Taamaattumik qarasaq isumaqartinneqartarpoq
pissarsiornerit pingaaruteqartuusoq - naak immaqa
atorfissaqartinngikkaluarit.
Inuiaqatigiinni unamminerujussuaqarpoq, illit uangalu
qaratsatsinni akissarsisitsisarfiup naalagaaffiginissaa
pillugu - ullut tamaasa tamanna ussassaarutitigut takusinnaavat. Inuit allat qarasaat eqqarsaataallu uppertikkuminartuupput, misigissutsit annilaangassuteqarnermut aamma akissarsisitsinermut tunngassuteqartut
attorneqaraangata.
Anersaartorfik
Eqqarsaatit ima amerlatigaat qatsunnarsisarlutik eq­
qar­saatigiumajunnaarlugit, taavalu qamani niaqqumi
sunnguamilluunniit eqqarsaateqarani perusulluni.
Taamaattumik eqqarsaatinik angakkuarneq sungiusassallugu pitsaasuuvoq (takuuk qupp. 44), piumalleruit
qimuttuitsut paarlaassinnaajuarniassagakkit.
Akissarsisitsisartoq
pillugu unamminerujussuaq
Qaratsatta iluani akissarsisitsisartoqarpoq. Taassuma
iluarusutsilertarpaatit. Aallartittarpoq arlaannik pisari­
a­qartissorisannik pigaangavit. Akissarsisitsisartoq
qaratsami qaratsap kalerrisaarutaata ungasinngisaani
inissisimavoq (qupp. 16):
Assersuutigalugu assut kaakkuit, taava kalerrisaarut
aallartissaaq oqaluttuullutillu massakkorpiaq nerisassassannik pissarsisariaqartutit.
Nerereeruit kalerrisaarut unissaaq akissarsisitsisarfillu aallartissaaq qaarsilaartillutit iluarusutsillutillu.
Kalerrisaarut aamma akissarsisitsisartoq qaratsami
qaratsap silatoortaaniinngilaq:
Ajornanngitsunnguuvoq kalerrisaarutip salloqittarnissaa isumaqartilerlugu arlaannik sumilluunniit
amigaateqartutit, taavalu illit arlaannik pisariaqartinngisannik ujaasilissaatit - assersuutigalugu sukkut.
Assigivaa nammineq qamuuna ilukkut toqqissilluni eq­
qissisimaarfissamik pilersitsineq, eqqissisimanartumik
suna tamarmi ajunngitsoq. Taqqamani anersaartorfigi­
sanni namminerluinnaq isummat malillugu aaqqissui­
sinnaavutit. Sutigut tamatigut nuannisaarfigisinnaasat
- sunillu tamanik periarfissaqarfigisat - pissutigalugu
fantasiit atorsinnaagakku.
Taqqamani anersaartorfigisanni illiusinnaavutit, ilukkut
nammineq nalunagu illiunerit ilisimallugu taannaal­lu-­
tit, aamma qanoq ilillutit ineriartorusunnerlutit. Aner­
saartorfinni ilinni pitsaanerpaat tikissinnaavatit - suna
tamaat eqqortutut misiginartoq. Toqqissillutit anersaar­
torfinnut pulajuarsinnaavutit - sivikinnerusumik sivi­su­nerusumilluunniit - piumalleruit imaluunniit atorfissa­
qartilerukku - anersaartorfigisallu ineriartortissinnaavat
piumasat malillugu.
Akissarsisitsisartoq nammineq aallartissaaq pissarsiariniakkat pissarsiarisimagukku.
43
Imminut salloqittarneq atuaruk qupp. 21.
33
Oqaluttuat
Eqqarsaatit takkussuuttut
mik takorloorsinnaasannik nuannernerpaamik.
Takorlooruk qamani ilunni ”katerisimaartitsillutit”,
qaaqqusatit eqqarsaataasut pulaartut. Eqqarsaatit
takkuttut ilaat immaqa sivisuumik pulaartarput allat
aqqusaaginnartut - soorlu kaffillernermisut.
Pullartat kigaatsumik qummukariartortikkit, isikkatit
assatillu tikippatigit pullartatut angininngorlugit kattutsittarlugit, taakku kigaatsumik nissukkut talikkullu
ingerlaassapput, kaaviitigalutik tunillutillu kissamik
ilor­risimaarnermillu takorloorsinnaasannik nuannernerpaamik.
Eqqarsaat takkuttoq nutaaq paasigukku takkussimasoq,
eqqarsaat takkuttoq tikilluaqqusinnaavat - qamuuna
ilukkut nipituumik oqarlutit ”tikilluarit”.
Illit katerisimaartitsinerivat, taamaattumillu nuannersuunissaa angujumallugu iliuuseqarusupputit.
- Aammattaaq eqqarsaammit nuanninngitsumit pulaar­
neqaraluaruit, aggersarsimanngisannik. Eqqarsaatit
inussiarnersumik oqaluffigigukku: ...”naak aggersarsi­
manngikkaluarikkit tikilluaqqusaassaatit, maaniinnissat
atorfissaqartissimagunarpat, taamaattumik massakkut
ajunngilaq ... neriuppunga maaniinnerit iluaqutigissa­
git, misissuiniarit... taamaaliorninni allamukartariaqar­
punga, pulaartukka allat aamma oqaloqatiginiassagak­
kit... nuannisarluarina ...”
Pullartat timit niaqqullu tikippatigit, kigaatsumik kaaverusaartuassapput, tunillutillu kissarnermik nuannersumik, eqqissisimanermik misigitilerlutit qamanilu ilukkut
pituttorsimanak.
Naammassiguit pullartat ersigunnaarsissavatit, tulliani
atulerukkit piareersimassammata.
Niaqqutta ilua imatut aaqqissuussaavoq, eqqarsaatit
misigissutsillu tikilluaqqusaanngitsut inituallaaleraangata, pitsaanerusarpoq inussiarnersumik unitsiinnaraanni
- taava pitsaanerulernissartik paasissavaat.
Eqqarsaatit misigissutsillu tikilluaqqusaanngitsut maluginiarpallaaraanni, taava alliartulersarput nukittunerulerlutillu iluaqutaanngitsumik.
Eqqaamallugu aamma anersaartorfissannukartuarsinnaagavit (qupp. 33), aamma anersaartornerit pillugu
pinnguaateqarsinnaagavit (qupp. 25), atorfissaqartissagukku.
Ilorrisimaarnerup pullartai
Silatikkut eqqissisimaneq aamma timikkut eqqissisimaneq ilukkut kiffaanngissuseqartitsivoq.
Sequnngerit takorloorlugulu isikkavit assavillu inuaanni
tamani ilorrisimaarnerup pullartannguaqartoq. Taakku
pullartannguit kigaatsumik kaavipput tunillutillu kissa-
34
Anori pillugu oqaluttuaq
Nukappiaraq niviarsiararlu nalaatsortumik imminnut
isimikkut qiviarput. Marluullutillu aapparmik isaanni
Oqaluttuat
anniarneq takusinnaavaat. Unnuit ilaanni marluullutik
anipput sikulu isigalugu. Inuup ornippai sapiissuseqartilerlugillu.
Sanileriillutik pingasuullutik qeqqipput, itisuumik anersaarput, nipaannerlu aqqusaarlugu nipaqanngingajattumik nillerput: TAAMATUT ISSANNGILAQ!!!
Nillernerat sallaakkaluartoq ima sakkortutigisimavoq
anorimik pinngortitsisimalluni ullorissallu anori attualaarmassuk taanna inuup eqqarsartaasianut tingippoq,
putsut tammartillugit pingaartitallu ersarissut siornatigornit ersarinnerulerlutik. Taakkulu isumassarsianngortiterput sunulluunniit atorneqarsinnaasut. Inuillu
nikuipput tasitsaarlutillu isumassarsianik piniartunngorput, nunarsuarmilu ilutsitut illerngit nutaat pilersinneqartarput.
Taamaattumik meeqqat namminneq siniffimminnukarsinnaapput toqqissillutillu sinillutik. Anorimillu tamarmik eqqaasinneqartarput sapiissuseqarneq iluaqutaa­
soq.
Nukappiaraq eqqarsaammik
igittoq pillugu oqaluttuaq
Ilaannigooq nukappiaraqarpoq eqqarsaateqaqisumik,
ima oqimaatsigisumik allaat inooqataaffigineqarsinnaanngingajattumik.
Ullut ilaanni itisuumik anersaarpoq kigaatsumillu eq­
qar­saat oqimaatsoq qanermigut supillugu. Eqqarsaat
oqimaatsoq peerummat timimini eqqissineq malugilerpaa eqqarsaatillu nalinginnaasut takullugit, siusinnerusukkut nalunngisani atorsinnaasanilu.
Eqqarsaalli oqimaatsoq saannguani erfalavoq issariar­
nialunnguillu ingerlanerinnaanni eqqarsaataanut pulaq­
qippoq sunalu tamaat ulikkaarlugu, imminut takusinnaajunnaartillugu.
Misileeqattaarpoq kigaatsumik peqqissaartumillu eq­
qar­saat supillugu peersittarlugu - tamatigut iluaqutaalaartarpoq, sivikitsuinnarmilli.
Taamaattumik ullut ilaanni isini matungajallugit pivoq,
eqqarsaatini silaannarmi saaminiittut takulluarniarlugit. Qiviarnermigullu immikkut qarsuutiminik eqqarsaatit eqqoriartarpai, tupaallaatigisaminilli paasivaa
eqqarsaa­tit eqqortikkumanatik illuapallattartut. Nukap-­
piaqqalli paasivaa tamanna piniarneq pingaaruteqar­
tuusoq ulorianartuullunilu, namminerlu ilisimasaqarfigalugu, taamaattumik eqqarsaatinut immikkut qar­suu­timinik sungiusartuarpoq paasillugulu pikkorissiartor­
nini. Piffissallu ingerlanerani ima pikkorissitigivoq
eqqarsaat oqimaatsoq eqqorlugu - imaaliallaannarlu
eqqaamasassanngortillugu - assani atornagit, eqqarsaa­
tit puuinut allanut nuannersunut nuanniitsunullu, inuunerup ilassaatut, inissillugu. Ilaanneeriarlunilu pooq
ammartarpaa eqqaamasallu isiginnaarlugit, ulorianartoqanngitsumik. Nukappiaqqallu ikinngutini ilaquttanilu
oqaluttuuppai piniarnerminik iluatsittumik, tamarmillu
takusinnaavaat namminioqqilersoq, qilersorsimanngitsoq nuannaartorlu. Eqqarsaatinik piniartorsuanngorsimavoq oqaluttuallaqqissorsuanngorlunilu.
35
Inuunermit piviusumit oqaluttuat
Kamak pillugu
A.
Eqqarsaatit misigissutsillu ilutsinni pisuupput ersinngit­
sut, misigiuartakkagut - kisianni eqqarsaatit aamma
misigissutsit aalajangerneq ajorpaat inuunerup qanoq
ingerlanissaa. Aalajangiisuusoq tassaavoq, eqqarsaat
aamma misigissuseq qamaniittoq qanoq qisuariaateqarfigineqarnersoq iliuuseqarfigineqarnersorlu, aamma
avatitsinnut sanilliullugu.
Nukappiaqqat ilaat kamaleraangat imaluunniit sakkortusaaleraangat, ilinniartitsisumit (imaluunniit nukap­
piaqqamit namminermit) Qaratsap kalerrisaarutaata
assinga tiguneqartarpoq oqarlunilu: ”Massakkorpiaq
aarlerisaarummiipputit. Minutsialuillu qaangiuppata
eqqarsarnermut qaratsamiileqqissaatit, eqqartortigulu
qanoq iliorsinnaanerput”. Oqaaseqatigiit kingulliit
oqaa­tiginerat ilutigalugu Eqqarsarnermut qarasap assinga Qaratsap kalerrisaarutaata saavanut nittarneqassaaq.
Eqqarsaat imaluunniit misigissuseq unitsiinnarlugu
akuliuffiginngikkaanni, taava sivitsunngitsoq ”suujunnaartarpoq tammarlunilu”, taarserneqartarporlu eq-­
qarsaammik imaluunniit misigissutsimik - immaqa assingusumik allarluinnarmilluunniit.
Qaammatip ataatsip ingerlanerani klassimi aaqqiagiinngissutit malunaatilimmik annikillisimapput.
Angut inuusuttoq kamattoq periuseq ”unitsiinnaruk”
atorlugu sungiusartoq oqaluttuarpoq sungiusarnini
qilerussaarutaasoq: ”Misigisimajunnaarpunga kamak
qangatut iliuuseqarfigisariaqartoq”.
A.
Inuusuttuaqqap filmimik ersinartumik isiginnaarnermi
kingornatigut iniminut isernissani ersigisorujussuanngorpaa.
Assersuutigalugu atorneqarsinnaapput Eqqarsaatit
takkussuuttut (qupp. 34) imaluunniit Eqqarsaatinut
pinnguaatit (qupp. 39) eqqarsaatinik immineerinermut
sungiusaatitut.
Sungiusaatissaminik tunineqarpoq (takuuk qupp. 50):
Ullut tamaasa inimi qanillisarnissaa misilittassavaa - timimini annilaangalernerup misigilernissaata tungaanut.
Taava nikorfaannassaaq qasukkarsaatinillu ajornanngit­
sunnguanik iliuuseqarluni, timimini ajunngitsumik
misigeqqilernissami tungaanut. Piumanngisaminik qanillisaatillugu pisutsinneqassanngilaq aamma pilerisaar­
neqarnanilu pinngitsaalineqassanngilaq - nammineq
aqutsissaaq!
........................
B.
Ilinniartitsisoq klassimi nukappiaqqanik kamajasunik
sakkortuunillu atuartitaqarpoq. Nukappiaqqat Eqqarsaatinut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa
pillugit oqaluttuuppai 44. Ilinniartitsisup Eqqarsaatinut
qaratsap aamma Qaratsap kalerrisaarutaata assingi
naqitanngortippai postkortillu affaata angeqataannut
plastikkimik qallerlugit. Ilinniartitsisoq nukappiaqqallu
tamarmik assinik taakkuninnga nassartuarput.
Annilaanganeq pillugu
Annilaanganermik misigineq tammarpat utertinneqas­
saaq - taamaalillunimi iluatsitsininnguaq pilersinne­qar­
poq, aarlerisaarummik eqqissisaaqataasoq. Sungiu­sarneq minnerpaamik ullormut ataasiarlugu uterneqartassaaq. Sapaatip akunnerata ataatsip ingerlanerani
iniminut uteqqissinnaalerpoq.
........................
B.
Nukappiaraq qulinik ukiulik atuarnissaminut annilaangalersimavoq. Arnaata Eqqarsaatit qimuttuitsutut ittut
pillugit oqaluttuamik atuffappaa (qupp. 32). Taannalu
pillugu oqarpoq: ”Tassa imaappa, qamuuna ilukkut
nammineq qimuttuitsunut allanut nuussinnaasunga,
44
Annertunerusumik atuaruk qupp. 16.
36
Inuunermit piviusumit oqaluttuat
ersinerup qimuttuitsuiniinnanga? - taamaappammi
taamaaliorniarpunga.” - tamannalu atuariartoqqinnissaminut sungiusaatigalugu iluaqutigaa.
Naammagittarneq
eqqissisimanerlu pillugit
Qaammatialuit qaangiummata aleqaa ukiunik qulinik
angajulliusoq angutaamminik aliasuuteqalerpoq. Aliasuttorujussuuvoq. Aqqaluaata ornippaa oqarfigalugulu:
”Eqqarsaatit qimuttuitsutut ittut pillugit oqaluttuamik
atuffatissavagit?”
A.
Ilinniartitsisoq aalajangersimavoq niviarsiaraq ajornar­
torsiuteqartoq anersaartornermut sungiusaammik
ilinniartinniarlugu 45, imminut paarilluarsinnaanerulerniassammat aamma pisuni ilungersunartuni imminut
eqqissisarsinnaaniassammat 46.
Isumalluartuuneq pillugu
Anaanaq imigassamik annertuumik ajornartorsiutilik
meeqqaminik arsaarneqarpoq meeqqap inunngornerani. Meeraq aatsaat ukiut tallimat qaangiummata angerlartinneqarpoq, arnaa silattormat. Piffissami siullermi
ilaqutariit ilaqutariinnik katsorsaasumik ikiortilerneqarput. Arnaa meeqqap tusaatinnissaanut ikiorneqarusuppoq (isumaqarami niviarsiaraq tusaaneq ajortoq, naak
”nilliallunilu suaartartaraluarluni”).
Ilaqutariinnik katsorsaasoq ulluinnarni pisartunik inimi
videoliorpoq minutsinik qulinik sivisussusulimmik. Kat-­
sorsaasup immiunneqartoq sukumiisumik isiginnaaq­
qissaarpaa. Ajortumik ingerlasut tamarmik qiortarneqarput. Sinneruttut issariarnerit 30-t arnaanut takutinneqarput. Tassani videomi taamaallaat meeqqap kiinaa
takuneqarsinnaavoq, kigaallisillugu takutinneqartoq:
Aallartilaaginnartoq arnaata nipaa tusaaneqarsinnaa­
voq issariarnermilu tassanerpiaq meeraq arnaminut
qiviarpoq. Ersarilluinnarpoq niviarsiaqqap anaanap
qanoq oqarnissaa assut tusaarusukkaa.
Videoliamut tassunga arnaata oqaasia tassaavoq: ”kak­
kaak inequnangaarami nuannaarpasillunilu - videomiit
assimik sanaassinnaavinga?” Katsorsaasoq akuersaarpoq.
Ullut marluk qaangiummata arnaa sianerpoq oqaluttuarlunilu asseq pisariaaruttoq - ”taamatut isikkoqartuaannalerami ”.
Qaammatini pingasuni ullut tamaasa sungiusartarput
- niviarsiaqqap suna pineqarnersoq paasinngikkaa.
Aatsaat qaammat ataaseq qaangiuteqqimmat, niviar­
siaqqap paasilerpaa suna eqqarsaatigineqarnersoq
malugisinnaalerlugulu susoqarnersoq.
Ukiup affaa qaangiummat ullut tamaasa sungiusarta­
reer­luni niviarsiaqqap nammineerluni itisuumik aner­
saartortarneq atortalerpaa ilorrisimaarnissaminut,
aamma imminut eqqissisarnissani atorfissaqartileraa­
ngamiuk.
Ilinniartitsisumit takutinniarneqartut ilagaat, sungiusartuassagipput ilikkagassarput aalajangiisuusoq (ilikkar­
neqarsinnaappat) - aamma siusippallaamik ”ilisivimmut
allamut ingerlaannannginnissamut”.
........................
B.
Ualisoq Brugsenimiippugut takullugulu anaanap kaas-­
suartagaq pisiassanik ulikkaavissoq kaassuaraa, kar­simullu tunuleriiaat takisuujusut. Meeraq mikisoq assut qasoqqasoq meerujuusorlu ilagaa oqartuartoq:
”anaana...anaana....”
Arnaata sallaatsumik meeqqap niaqua tagiarpaa nipaatsumillu oqarluni: ... - ”paasisinnaavara qasugavit,
asasaaraatiga, naammagittartunnguugavit qujanaqaaq ” ... Meeraq eqqissilluinnarpoq.
Taarsiullugu meeraq qiaatigaluni oqarsimasuuppat:
”naamik, taamaannianngilanga ...!” - taava ajussanngikkaluarpoq arnaa assersuutigalugu oqartuuppat:
”Massakkut malugisinnaanngilat - ajunngilaq nassaari­
niarnissaanut sungiusarsinnaavugut”...
45
Una takuuk: Allamik ikiuineq, qupp. 8 aamma Anersaartorneq, qupp. 25.
Una takuuk: Qaratsap kalerrisaarutaa, qupp. 16 aamma
Qaratsap kalerrisaarutaa imatut eqqissisarneqassaaq, qupp. 19.
46
37
Inuunermit piviusumit oqaluttuat
Inuit tamarmik naammagittarneq pigisarivaat, sungiu­
sarnissarpullu pisariaqartipparput, paasiniarlugu naammagittarnerup qanoq sunniuttarnera.
sakkortutigisumik misigisaqarsimagaanni nalinginnaa­
suunngilaq. Tarnip pissusaanik ilisimasalimmik oqalo­
qateqarnerup ingerlanerani qanoq majuartaammiit
aniniarlutik iliorsimanerminnik meeqqat oqaluttuarput.
Ilaata siunnersuutigisimavaa taama ajortigisumik misigisaqareeramik nuannersumik misigisaqartariaqarlutik.
Titartakkanik filmiliamik attorput angerlarlutillu akunnialunni isiginnaarsimavaat.
Tassanngaannartumik ajornartoornermit akunnerit siullit arfilinnillit qanoq iliortoqartariaqarnera pillugu uani
annertunerusumik atuarit qupperneq 19.
.........................................................................
Tassanngaannartumik
ajornartoorneq - qaratsap
kalerrisaarutaanik illersuineq
Norgemi qaqqani majuartaat inunnik 643 meterisut
qutsitsigisumiit ammut qummullu assartuisartoq tek­nikkikkut ajoquteqalermat allermi stationimiit nammi­
neerlugu aqunneqartariaqalerpoq, attaveqaat walkietalkie attaveqaatigalugu. Paatsoortoqarneratigut aller­
mi ingerlatitsisumit majuartaat qullermi stationimiittoq
aallartinneqarpoq matua ammasoq.
Qulaani ingerlatitsisoq majuartaammut imminut igilluni
iseriaraluarpoq, majuartaatilli aamma qarmap akornannut kiggiguppoq sinaanilu igalaamut ajanneqarluni.
Ajatsinerup sakkortuup sinaani igalaaq angullu ilummut
ajappai. Annertuumik aqqunarpoq aanaartorujussuullunilu.
Meeqqanut inersimasunullu majuartaammiittunut ta-­
kusaq sakkortoqaaq. Peqatigitillugulu majuartaat sak­kortuumik siumut kingumullu uaavoq illuatungaa qaq-­
qamut sammisoq ammaannarluni, ammut 15-20 meteriullutik. Minutsit 20-t aatsaat qaangiummata isumannaatsumut pipput.
Ullut sisamat qaangiummata tarnip pissusaanik ilisimasallip meeqqat sisamat (9-15-inik ukiullit) oqaloqatigivai anaanat marluk ilagitillugit. Piffissami tassani
meeqqat arlaannaalluunniit pisimasumut utersaartutut
(flashbacks) misigisaqarsimanngillat - tamannalu taama
38
Eqqarsaatinut pinnguaatit tamanoortut
Seqertitsissut
Pinnguaatinnguit taakku takutippaat UANGAASSUTSIP
aamma eqqumaffiginninnerup qanoq sulisarnerat.
Qaammartartoq nalinginnaasoq atussavat. Inimut taartumut isersinnaavutit. Qaammartartoq ikiguk assannillu
tigummillugu niaqquit sinaaniitiguk - soorlu qaakkut
qulleeqqatut.
Niaqqut sangutiguk, aalajangersimaqqissaartoq seqersimatilerlugu. Isigiuk - taamaalillutillu eqqumaffiginnin­
nerit tassunga saatillugu. Seqersimanera, isiginera
eqqumaffigineralu issariarnialunnguit aalajangiusimakkit. Tamaalereeruit niaqqut, qaammartartoq aamma
eqqumaffiginninnerit inimi allamut sangutissavatit
issariarnialunni.
UANGAASSUSEQ niaqqup aamma assaap nukinginik
naalakkiisarpoq, qaammartartoq aamma qaamanerup
sammivia kiisalu isit, isigisap eqqumaffigisallu sammi­
vii - aamma issariarnermi tassanerpiaq UANGAASSU­
SERMIT misigineqartarput eqqumaffiginninnermut
seqersinneqartut qaamanerlu. MASSAKKORPIAQ
UANGAASSUSEQ aalajangiisuuvoq sumik misigisaqarnissat pillugu. UANGAASSUTSIP aamma eqqumaffiginninneq eqqarsaatinut misigissutsinullu saatissinnaavaa,
eqqarsaatinik misigissutsinillu misigisaqartitsilluni,
eqqumaffiginninneq eqqarsaatinut allanut misigissutsinullu allanut saatillugit:
Pappialamik pullartaasatut ittunik qiortaagit, angissutsit
qalipaatillu assigiinngitsut - eqqarsaatinik annikitsunik
annertuunillu ”nuannaartunik nikallungasunillu” takutitsisunik. Pullartaasani eqqarsaatit assersuusiorlugit
allassinnaavatit - nunarsuaq illilluunniit pillutit eqqarsaatinik. Pullartaasat nerrivimmut ilikkit - imaluunniit
qaannut tutsikkit soorlu niaqquit iluani eqqarsaatitut.
Qaammartartoq eqqarsaatinut ”seqertitsisutut = eqqumaffiginninnertut” atoruk. Assak qaammartartumik
tigummisoq tassaavoq ”UANGAASSUSEQ”, eqqarsaatinik qaammartitsisinnaasoq/eqqumaffiginnissinnaasoq
- eqqumaffiginninnermillu eqqarsaammut allamut
nuutitsisinnaasoq. UANGAASSUTSIP (assaap) eqqu­maf­
figinninneq (qaammartartoq) ”tigummilluaraangagu”
allaaneq ajorpoq eqqarsaat aalajangersimasoq aalajangiusimaneqartoq.
Inimi taartumiikkussi malunnarsisorujussuussaaq eq­
qarsaat ataasiinnaq eqqarsaatigineqartoq, eqqarsaatillu
allat ”taartuinnarmiittut” - iluamik piviusuunatik - eq­
qar­saatit ataasiakkaarlugit ”taamaallaat” eqqarsaatigineqarsinnaasut.
Qaamaneq eqqumaffiginninnerlu eqqarsaammiit eq-­
qarsaammut nuuttarlugu pinnguarit. Qaamaneq aalajangiusimajuk (qamanilu niaqqunni eqqumaffiginnin­
neq) aalajangersimasumillu piffissap ilaani eqqarsaatigeqqissaagaqarlutit.
39
Eqqarsaatinut pinnguaatit tamanoortut
Iluaqutaasinnaavoq piffissami sivisuumi eqqarsaatit
aalajangersimasut aalajangiusimasarnissaat. Eqqarsaatinik allanik (eqqarsaatit aserorterisut) iperaanissaq
pitsaasuuvoq - eqqumaffiginninnerlu eqqarsaatinut
allanut, atorsinnaasunut, nuutinneqarluni.
”Naalakkiinermut pinnguaat” akulikitsumik pinnguari­
sarukku, eqqarsaativit naalakkersinnaanerinut Mesterinngorsinnaavutit. Pinnguaammi tassani inuit marluk
imaluunniit pingasut peqataatillugit nuannerpoq, malinnaaffigalugulu inussaminnik immikkut qanoq pullartaasamiit pullartaasamut nuussisarnerat - ilisimallugulu
niaquisa iluini ersinngitsumik allanngortoqartartoq 47.
Illit eqqarsaatinnut naalagaavutit, eqqarsaativit ilinnut
naalagaanerinut taarsiullugu. Pullartaasatut ittunik
pingasunik titartaagit.
Pinnguaammi immikkoortut pingasut pinnguaatigineqareerpata: Immissinnut oqaluttuarisiuk pinnguaatip
ingerlanerani eqqarsaatit qanoq pinersut.
Illit aalajangiissaatit
Inussavit ilaat pullartaasat taakku pingasut ilaannut
iliuk, pullartaasamut tassunga naleqquttumik eqqarsaateqarlutit. Eqqarsaatit tammarpat aallaqqaataaniit
aallarteqqissaatit.
Eqqarsaat
ajortoq
Nalunaaqutaaraq takujuk maluginiarlugulu:
Eqqarsaat qanoq sivisutigisumik
aalajangiusimasinnaanerit.
Qanoq sukkatigisumik eqqarsaammik
iperaasinnaanerit.
Qanoq sukkatigisumik eqqarsaammiit eqqarsaammut allamut nuussinnaanerit uteqqillutillu.
Eqqarsaat
ajunngitsoq
47
Ersinngitsut pillugit atuarit, qupp. 41.
40
Eqqarsaat
sunut tamanut
attuumassuteqanngitsoq
Eqqarsaatinut pinnguaatit tamanoortut
Ersinngitsut ersersikkit
Pinnguaatinnguami tassani eqqarsaataavoq eqqarsaa­
tivut ersinngitsut ersersinnissaat 48 oqaloqatigeeriaatsimillu sungiusarneq, allat namminerlu pillugit silattu­
allatsitsisinnaasumik - taamaalillunilu paatsuuinernik
aaqqiagiinngissuteqarnernillu pinaveersaartitsisoqarsinnaalluni. Pinnguaat ikittunik inuttaqarluni (amerlaner­
paamik gruppimi inuit 4-5) pinnguaatigineqassaaq.
Pappialat (A5-A4-tut angissusillit) pullartaasaliorlugit
8-10-t sanakkit. Sungiusarnissami ”Eqqarsaatini sammisaq” sunaassanersoq toqqarneqassaaq, peqataasunut attuumassuteqartoq, allanneqassaarlu pappialami
pullartaasamut. Aajuku qulequtarineqarsinnaasutut assersuutit: Ikinngutit, ilaquttat, misigissuseq (assersuu­
tigalugit nuannaarneq, kamanneq il.il.), persuttaaneq,
atornerluineq, inuiaqatigiit, siunissaq, il.il.
Qulequtaq taanna eqqarsaatinut pullartaasamiittoq
nerrivimmut iliuk.
Peqataasut tamarmik immikkut minutsit 1-2 atorlugit
qulequtarineqartoq eqqarsaatigissavaat - namminnerlu
eqqarsaatitik pappialaatiminni pullartaasamut oqaat­
sinik/titartakkanik eqqaamassutissatik allattussavaat/
titartassavaat (eqqarsaatit pillugit tulleriiaarineq 1).
Taamaalioreerunik ataatsikkut eqqarsaatinut pullartaasaatitik ”qulequttamut pullartaasaq” kaajallallugu
iliorassavaat.
Peqataasut tulleriiaarlutik sivisunerpaamik minutsip
ataatsip iluani qulequtaq pillugu eqqarsaatiminnik
oqaluttuartassapput (tulleriiaarluni oqaluttuarneq 1).
Tamatuma kingornatigut peqataasut allat apeqqutinik
alapernaasertunik apersuissapput:
mik immikkut minutsini 1-2-ni qulequtaq aamma allat
oqaluttuarisaat eqqarsaatigissavaat - oqaatsinillu/titar­takkanik eqqaamassutissanik (nutaanik) eqqarsaatinut
pullartaasamut allattussavaat/titartassavaat (Eqqarsaa­
tit pillugit tulle­riiaarineq 2). Tamatuma kingornatigut
ataatsikkut eqqarsaatinut pullartaasat siulliit saavinut
(nammineq ilisat eqqaannut) ilineqassapput.
Taamaaliortoqareerpat oqaluttuarneq 2 aallartinneqassaaq - oqaluttuarneq 1-itorluinnaq ingerlanneqartussaq.
Gruppip qulequttamik ingerlatsinerata ataatsimoortumik naatsunngorlugu inernilerneqarnissaa pitsaassaaq,
oqaluttuaralugulu sungiusarnerup qanoq ingerlasimanera.
Ilumoorullugu taamatut oqaloqatigeeriaaseq sungiu­
sarniaraanni pinnguaat sapaatip akunneranut ataa­si­ar­lugu-marloriarlugu sapaatip akunnerini 8-12-ini uteqattaarneqartariaqarpoq - soorunami qulequttat assigiin­
ngiiaartinneqarsinnaapput, peqataasunut attuumassu­
teqartut.
Uanga
Taanna kisimiilluni imaluunniit ataasiinnarmik oqaloqateqarnermi pinnguaataavoq.
UANGA
”Una oqaluttuarinerulaaruk ... ”.
”Sunamitaava pissutaava...?”
”Qanoq iliorsinnaanerput qanoq eqqarsaatigiviuk ...,
massakkorpiaq..., kingusinnerusukkut...?”
”Imatut iliorluta misiliigutta qanoq ilinnut issava ...?”
Eqqarsaatit & Misigissutit
UANGA
Timi
Avatangiiseq
Taamatutut tulleriiaartoqareerpat peqataasut tamar-
48
Eqqarsaatit ersinngitsut pillugit atuarit, qupp. 12.
41
Eqqarsaatinut pinnguaatit tamanoortut
Atussavatit pappialat pullartaasiassanut atugassat angi­
suut pingasut (A5-A4).
Pullartaasamut siullermut allassavat inuit allat illit
inuttut massakkorpiaq qanoq oqaatigiumassaneraatsit
ilimaginerit.
Tulliullugu pullartaasami 2-mi allassavat illit imminut
inuttut qanoq ittuunerit massakkorpiaq isumaqarfiginerlugu. Pullartaasaq 2 pullartaasaq 1-ip ataanut
ilissavat.
Taamaalioreeruit pappialami pullartaasamut 3-mut
allassavat qamuuna ilorpiakkut siunissami qanoq inuttut ittoorusunnerlutit. Pullartaasaq 3 pullartaasap 1-ip
aamma 2-p ataannut ilineqassaaq.
Inuk toqqissisimanarisat oqaloqatigissavat, illit imminut
kissaativit (”pullartaasaq 3”) sapinngisamik inuuninni
(”pullartaasaq 1 aamma 2”) qanoq iliorlutit initutinnerutissinnaanerlugit.
Pitsaasueruppat
Pinnguaat/Eqqarsaatinut sungiusaat inunnut 1-3-nut
naleqqunneruvoq, pisariaqarporlu Illit/Ilissi Eqqumaffiginninneq - qaratsap seqertitsisua (qupp. 11) pillugu
atuarsimanissarsi.
Sungiusaammi pineqarpoq inuttut ima ilungersunartigisunik ajornartorsiuteqarnermi allaat allanik eqqarsaa­
teqarnissaq ajornakusoorsisimasoq. Pappialat pullartaasaliorfissat 3-5-t atorneqassapput.
Oqaatsit/titartakkalluunniit eqqaamassutissat ajornartorsiummut tunngasut pullartaasamut allanneqassapput/titartarneqassapput.
Tamatuma kingornatigut oqaatsit eqqaamassutissat
imaluunniit titartakkat pappialamut allamut pullartaa­
samut allanneqassapput, ajornartorsiutip taama anner­
tutigilinnginnerani imminut qanoq eqqarsaatiginninnernut tunngasut.
Kingornatigut oqaatsit eqqaamassutissat imaluunniit
titartakkat pappialamut allamut pullartaasamut allan­
neqassapput/titartarneqassapput, ajornartorsiutip
aaqqinneqarnerata kingorna imminut qanoq eqqarsaa­
tiginerlutit - tassungalu pullartaasamut allallugu/titar­
tarlugu ajornartorsiutip aaqqinneqarnerata kingorna
allat ilinnut qanoq isiginnilersimanissaat ilimaginerlugu.
Eqqarsaatinut pullartaasaq 2 aamma 3, 1-ip ataanut ilikkit - takutikkumallugu ilungersunartumik ajornartorsiu­
teqarnermi eqqarsaatit qanoq eqqarsaatinut iluaqutaa­
sunut tatisimatitsisartiginerat. Akunnissinni naatsumik
oqaloqatigiissutigisiuk taamatut inneq qanoq innersoq.
Taamaalereeruit eqqarsaatinut pullartaasaq 2 aamma
3 pullartaasap 1-ip sanianut ilineqassapput, ersittun­
ngorlugit. Qanoq annikitsunnguakkuutaartumik eqqu-­
maffiginninnerit ilinnut pitsaanerusumik sungiusaa­ti­gineqarsinnaanera eqqarsaatigiuk eqqartorlugulu,
taamaalillutit eqqarsaatitit aalajangiusimaneruleriartorsinnaagakkit ingerlariaqqillutillu (2 aamma 3), eqqarsaatit ajornartorsiutinut tunngasunut tammaqqunagit
(pullartaasaq 1).
Quppersakkami uani eqqumaffiginninneq pillugu sungiusaatit assigiinngitsorpassuit aamma Robusthed.dk-mi
nanisinnaavatit. Misissuigit illillu isummat malillugu
pitsaanerpaaq toqqarlugu.
Eqqarsaatinut pullartaasat taakku pingasut inississinnaavatit ersittumut piffissap ilaani ullut tamaasa takusinnaasannut.
42
Eqqarsaatinut pinnguaatit tamanoortut
Nalornissuteqarneq
Una pinnguaat/suliassaq inunnut 2-3-nut naleqqunne­
rulluni pitsaaneruvoq. Suliassap aallartinnginnerani
suliassaq tamaat atuarneqassaaq. Pappialat eqqarsaatinut pullartaasanut atugassat atorneqassapput.
Takorluuinikkut inuk pinngortissiuk - nukappiaraq
angul­luunniit. Takorloorsiuk eqqarsaatai atuarsinnaallugit.
Ullut ilaanni kisimiilluni issiatilluni qamuuna ilumigut
eqqarsalerpoq - ullumi kingusinnerusukkut sorusunner­
luni. Immaqa ulluinnarni eqqarsaatit ”annikitsunnguit”,
immaqa eqqarsaatit ”annertuut” inuunermini pingaa-­
ruteqarluinnartut eqqarsaatigivai. Oqaatsit titartakkal­
luun­niit eqqaamassutissat eqqarsaatinut pullartaasamut ”kisimiilluni eqqarsaatit” allakkit/titartakkit.
Ulloq alla ilaquttaminik ikinngutiminilluunniit ilaqarpoq.
Inuit imminnut sunneeqatigiittuartuupput - ajunngitsutigut ajortutigullu, uanilu malittarisarput kisimiinnerminit allaanerusunik eqqarsaateqarpoq - eqqarsaateqarpoq immaqa peqqissimissutigisinnaasaminik. Oqaatsit
titartakkalluunniit eqqaamassutissat pullartaasamut
”gruppimi eqqarsaatit” allakkit/titartakkit.
Gruppimi eqqartorsiuk eqqarsaatit nalornissutai 1 &
2 - isumassarsiorlusilu qanoq nalornissutiminik aaqqiissuteqarsinnaaneranik.
Inuk alla takorluuinikkut pinngortiguk - niviarsiaraq
arnarluunniit.
Ullut ilaanni kisimiilluni issiatilluni eqqarsaatigilerpaa
iliuuseriniakkani annilaanngatigisani, naak iliuuseqarfigiguniuk imminut iluaqutaasussaagaluartoq. Oqaatsit
titartakkalluunniit eqqaamassutissat pullartaasamut
”kisimiilluni eqqarsaatit” allakkit/titartakkit.
Ullup tulliani ikinngutiminik ilaqarpoq, malinnaavigisat­
ta ajornartorsiutaanik ilisimaarinnittumik. Tamanna
arlaleriarlugu eqqartortarpaat, eqqartuinnarluguli ilua-­
qutaasimagunanngilaq. Ikinngutaanut - ikiuukkusuttu­
mut ilungersunalaartuuvoq. Oqaatsit titartakkalluunniit eqqaamassutissat ikinngutaata malinnaavigisarput
pillugu pisorlu ilungersunartoq pillugu eqqarsaatai
pullartaasamut allakkit/titartakkit.
Gruppimi eqqartorsiuk ikinngutaasup ikiuinermini qanoq iliorsinnaanera - oqalunnerinnaaqqunagu, tamannami iluaqutaasimagunanngimmat.
Piffissaqassagussi inuk alla takorluuinikkut pinngortissinnaavarsi.
43
Eqqarsaatinut pinnguaatit tamanoortut
Eqqarsaatit angakkuakkat
Eqqarsaatinit qimuttuitsutut ittunit angakkuarnikkut
imminut anisinnissat ilikkarsinnaavat - ilaasoralutit tamakkersorlutik ingerlagaluarpataluunniit, eqqarsaatillu
qimuttuitsutut ittut avataaniit isigalugit 49. Taamaaliguit
aalajangersinnaalissaatit allanut ilaaffigerusutannut
ikerusunnerlutit.
Inersimasutut (akulikitsumik) apeqqutit alapernaasersut apeqqutigisarnissaat pitsaasuuvoq, meeqqat eqqarsaatiminnik qimuttuitsutut ittunut allanut ikisinnaanissaannut sungiusaataasoq:
Suna eqqarsaatigaajuk?
Aamma allatut taanna eqqarsaatigisinnaaviuk?
Taamatut eqqarsarnerit qanoq isumaqarfigiviuk?
Taamatut eqqarsarninnut suna ilinnut
pingaaruteqarpa?
Meeqqap eqqarsaatigeqqiisinnaaneranut tamanna sungiusaataavoq (nammineq eqqarsaatigisanik eqqarsaa­
tiginnissinnaaneq).
Imminut qamuuna nipituumik oqarfigigit: ”Sunaana
massakkorpiaq eqqarsaatigigiga?” ... issariarnialunnilu
misigisinnaavat soorlulusooq eqqarsaatitit avataaniit
”isiginnaarlugit”.
Taava aalajangissavat eqqarsaatinut taakkununnga
pulaqqissanerlutit, imaluunniit qimuttuitsunut allanut
ikissanerlutit.
Imminut qamuuna nipituumik oqarfigeqqigit: ”Massak­
kut qamuuna qanoq ippunga?” ... issariarnialunnilu
misigisinnaavat soorlulusooq misigisat ilunni pisoq
tassaasoq ”takusinnaasat” oqaluttuarisinnaasallu.
Ilukkut aamma unikaallatsissinnaavutit, qimuttuitsut
ilaaffigisatit friilaarniassammata. Pitsaasuuvoq ajornanngitsunnguullunilu. Imatut iliuinnassaatit: Ilukkut
imminut nipituumik oqarfigigit: ”Eqqarsaat tulliuttoq
takkuttussaq sunaavamitaava?” - Utaqqigit, misigalugulu ilunni qanoq pisoqarnera ... issariarnialunnilu
misigisinnaavat ilunni nipaalluinnartoqartoq ... soorlulusooq unikaallattoqartoq, qimuttuitsunik ilinnik nassartussanik takkuttoqanngitsoq.
Eqqarsaatinik angakkuarneq sungiusartarukku eqqarsaatit qimuttuitsutut ittut tamaasa aqunnissai pikkorinnerulerfigissavatit.
49
Eqqarsaatit qimuttuitsutut ittut atuaruk, qupp. 32.
44
Pitsaasut pingasut
Ukiorpassuarni nakorsat tarnillu pissusaanik ilisimasallit - tupinnanngitsumik - inuit ajornartorsiutaat pillugit
misissuiuarput. Ukiunili kingullerni amerliartuinnartunit
nuannaartitsisut peqqissuutitsisullu misissorneqaleriar­
tuinnarput.
Assersuutissaavoq ”Positiv Psykologi”, 1990-ikkut naa-­
lerneranni professor Martin Seligmannimit aallartinne­
qarsimasoq. Suleqatini peqatigalugit periutsit ajornan­
ngitsut, inunnit tamanit atorneqarsinnaasut, nuannaarnerup pilluarnerullu sakkortusitinnissaannut
atorneqarsinnaasut misissorpaat. Assersuutigalugu:
Ullut tamaasa - ullup naalernerani - ullormi tassani
namminermut pitsaasut pingasut - annikitsut annertuullu, allaatigalugit, titartarlugit oqaluttuaralugilluunniit pilluarnermik misigineq annertusitinneqartarpoq.
Tassaasinnaapput eqqarsaatit, misigisat iliuutsilluunniit nuannersut. Sivikinnerpaamik qaammat ataaseq
taamatut iliortoqartassaaq, sivisunerusumik pigaanni
sunniunnera pitsaanerussaaq.
Ullut tamaasa qaammat ilivitsoq naallugu illit nammineq
pillutit pitsaasunik pingasunik allattarit
Pilluarnermik misigisat
Eqqumiiginarsinnaavoq sapernarunarlunilu - kisianni
eqqarsarninnit sapernannginneruvoq. Una misiliguk:
Ajunngitsut
Nakkutilliineq
qaammat 1
qaam. 3
qaam. 6
qaam. 12
Eqqarsaatinut pinnguaatit tamanoortut
Piumassutsitit aqukkit
Tatitussuseq misigissutsillu
Nammineq piumasamik iliorneq nuannertarpoq!
Kisiannili taamaattuaruit, imaluuunniit killissarisanik
qaangiigaanni, ajornartorsiutinngorsinnaavoq.
Tatitussuseq sungisarneqarsinnaavoq, taamaalillutit illit
allallu misigissusii tigulluarsinnaalissagakkit. - ”Paatsi­
veerutinnginniassagavit” immaqalu ilinnut allanullu
iluaqutaanngitsumik qisuariaateqarsinnaallutit. Tassa
imaappoq, inuit allat misigissusiisa nuanniitsut illit
qaratsanni aarlerisaarummut pulasoornissaat ajornarnerulersillugu 50.
Assersuutit:
Aningaasaatitit eqqaasannut tamanut atortarukkit,
soorlu mamakujunnut imaluunniit imigassamut aalakoornartortalimmut.
Kamaleraangavit annersitserusulerlutit.
Assersuutigalugu tupamik, sukkunik, aangajaarniutinik, aningaasanoornermik il.il. pinngitsuuisinnaajunnaarsimaguit.
Taamaassimappat pitsaassaaq piumassutsitit pillugit
”nukittuffeqarnerulernissamik sungiusaruit”. Aana
periuseq:
Matumani mamakujuit assersuutigineqassapput sunaluunniilli arlaat illit piumasat sungiusaatigisinnaavat, arlaat ilinnik aqutsivallaartoq. Pappialaq, aqerluusaq nalunaaqutaaqqallu kisiisa atorfissaqartippatit.
Sungiusarneq pitsaasuuvoq, illit nammineq qanoq
sukkatigisumik pikkorinnerulernissavit ingerlanissaa
aalajangertussaagakku!
Takorlooruk mamakujuit puussiaaqqamiittut ingerlaannaq nungutsinnagit unitsisinnaanngikkitit.
Puussiaaraq pappialamut kusanartumut iliuk, pappialamullu nalunaaquttap qassingornera allallugu.
Puussiaaraq uninngatiinnaruk sapinngisat tamaat
sivisunerpaamik!
Puussiaaraq ammarukku nalunaaquttap qassinngornera allaqqissavat.
Naatsorsoruk qanoq sivisutigisumik uninngatissimanerlugu (issariarneri, minutsit, akunnerit, ullut?)
Sungiusarneq uteqattaaruk - paasiniarlugulu pikkorinnerulersinnaanerlutit.
Pappialaq ersittumi takulertorneqarsinnaasumiissaaq.
Tatituneruleruit annertusiartortumik ILLIT aalajangiisalissaatit eqqarsaatitit misigissutsitillu pillugit - tassalu
allani imaluunniit ilunni misigissutsit naalagaavallaarunnaarlutik.
Assersuutigalugu:
Kamak
Annilaangassuteqarneq
Nikallunganeq susinnaajunnaarsorinerlu
Sinnganeq
Kanngusunneq ittoornerlu
Pisariaqanngitsumik naammagittaalliorneq
Imminut nalligineq - ”nallinnarpoq ...”
Sungiusarnissamut pilersaarutissatut siunnersuut aana:
Qulakkiissavatit eqqumaffiginninnerpit aamma aarlerisaarutivit qanoq sunniuttarnerisa paasisimanissaat 51,
qaqugukkullu misigissutsit nuanniitsut aallartittarnersut.
Timimik eqqissisaatit ilinnut sunniulluarnerusut sungi­
usakkit, taamaalillutit ”qiteralimmiittutut” ilinerat qu-­
lakkiissavat. (Atuaruk: Timi eqqarsaatinik ikiuisoq,
qupp. 25).
Ulluinnarni pisunut tunngasunik sungiusaatissaliorit,
misigissutsivit qanoq naammattumik aalassatsissinnaaneri ilisimavat, periutsillu sungiusakkatit (immikkoortu­
mi 2-mi) atorlugit ilukkut oqimaaqatigiissitsisinnaanerit
aqusinnaallugu. Tatituneruleriartornerit ilutigalugu
pisut oqimaassiartuaartissavatit 52.
Eqqarsaatinut pinnguaat atoruk 53.
50
Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa atuakkit, qupp. 16.
Atuaruk: Eqqumaffiginninneq aamma Qaratsap seqertitsisua, qupp. 11 aamma Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa, qupp. 16.
52
Atuaruk: Sungiusarfissamik ilusilersuigit, qupp. 50 aamma Tatitussuseq aamma nersualaarineq, qupp. 5.
53
Takuuk qupp. 46 aamma 47.
51
45
Eqqarsaatinut pinnguaatit tamanoortut
Eqqarsaatinut pinnguaat
Eqqarsaatinut pinnguaat atorlugu qaratsat sungiusarsinnaavat, eqqarsaatitit inuunerillu aalajangiiffigillaq­
qinnerulerlugit. Pinnguaat piviusumi ingerlanneqassaaq. Inuk oqaloqatigilluartakkat pinnguaqatigissavat
- ikinngut, pinnguaammi siunnersortitut (mentor)
taaneqarpoq. Siunnersortip aqqutaani kaammattortassavaatit, ajunngikkaangat artornaraangallu. Pitsaa­
suuvoq ullut tamaasa misigisat pillugit siunnersortip
oqaloqatigisarnissaa.
Eqqarsaatinut pinnguaammi atugassat pappiala quppernermit tullermit kopeersinnaavat.
Smartphoneqaruit Tankespillip app-ia atorsinnaavat.
Nittartagaq Robusthed.dk takuuk.
Pinnguaammi anguniagaavoq ANGUSAQARNISSAAQ
- arlaataluunniit pikkorinnerulerfigerusutavit angunissaa. Anguniakkat sunaasinnaavorluunniit, annertooq
annikitsorluunniit. Anguniagaq namminermut tunngasuussaaq, piviusorsiortuullunilu pingaaruteqarlunilu
- taamaanngippat soqutaanngimmat. Ajornanngitsumik
aallartigit, iluatsitsinissat qulakkeerumallugu. Angunia­
gassanik annertunerusumik angusaqarnissaamut sa-­
piinnerulersitsisarpoq. Aammali sapernaappallaassangilaq, pikkunaalleqinaaq.
Assersuut: Niaqquit iluani eqqissisimaarnerulerneq,
arlaannut pikkorinnerulerneq, nutaamik inooriaaseqalerneq il.il.
46
Eqqarsaatinut pinnguaammi pappialamut allassavatit/
titartassavatit siunnersortillu qanoq isumaqatigiissuteqarsimanersusi, akissarsiassavit suunissaanik - aqqutaa­
ni aamma anguniagaq anguneqareerpat. Marluullusi
alloriarnerit siulliit allaaserissavasi - illit ulluni siullerni
qanoq iliornissat pillugu, nuannerniassammat sungiu­
sarnissaalu ajornannginnerulluni.
Unnuit tamaasa ulloq nalilertassavat - Ulloq (qanoq issi­
manerit malillugu) pointilersussavat aamma Sungiusarneq pointilersussavat (ullormi sungiusarnerup qanoq
ingerlasimanera). Siunnersortit peqatigalugu anguniakkannut aqqut isiginnaarsinnaavat ullormiit ullormut
Nalilersuutitit malillugit.
Anguniagaqarneq ajornaatsuinnaaneq ajorpoq - illinernik sanioqqutsisoqarsinnaavoq anguniakkap angunissaa
sivisunerulersillugu. Imaassinnaavoq ullup ingerlanerani
piffissami aalajangersimasumi - imaluunniit sumiiffimmi
aalajangersimasumi, nalunagu oqimaattussaasoq. Eq­
qarsaatinut pinnguaammi allattuivissamut allassavatit/
titartassavatit Piffissat Artornartut aamma Sumiiffiit
Artornartut - illit siunnersortivillu artornarsigaangat
qanoq pisinnaanerit pillugu isumassarsiasi ilanngullugit.
Ikiuutaasinnaavoq - piffissat artornartut aamma sumiiffiit artornartut qanillileraangakkit eqqaamassavatit
qanoq iliornissat pillugu isumaqatigiissutisi.
Illerngit sanioqqutikulasimagukkit imaluunniit ullormi
nalilersuinitit annikippallaartarpata, taava anguniakkat
immaqa eqqarsaatigeqqittariaqassavat allanngortillugulu, iluatsitsinissat ajornannginnerulersillugu.
Eqqarsaatinut pinnguaatit tamanoortut
Eqqarsaatinut pinnguaat
Eqqarsaatinut pinnguaammi qaratsat sungiusarsinnaavat, illit eqqarsaativit inuunerpillu aalajangiiffiginissai
pikkorinnerulerfigalugit. Pinnguaat piviusumi pivoq.
Una pappiala ullut tamaasa takusinnaasanni ersittumi inissisimassaaq.
Uunga allassavat Illit suna pikkorinnerulerfigerusunnerlugu:
Uani allassavat pinnguaammi kina siunnersortiginerlugu/mentorerinerlugu:
Siunnersortigisat ullut tamaasa misigisatit pillugit
oqaloqatigiuk. Siunnersortivit ingerlaninni tapersersussavaatit.
Pikkorinnerulerfiginiakkat - anguniakkat - sunaasinnaavorluunniit, angisooq
annikitsorluunniit. Anguniagaq namminermut tunngatinneqassaaq, piviusorsiortuulluni pingaaruteqarlunilu - taamaanngippat soqutaassanngimmat. Ajornanngit­
sunnguamiit allartigit, iluatsitsinissat qulakkeerumallugu.
Annertunerusunik anguniagaqarnissamut sapiillinarpoq. Kisiannili pisariippallaas­
sanngilaq, pikkunaalleqinammat.
Assersuutit: Niaqquit iluani eqqissisimaneruneq, arlaannik pikkorinneruffeqalerneq, nutaamik inooriaaseqalerneq il.il.
Ulloq nalilersoruk
Ullorisat pointilersoruk. Assersuutiga­
lugu unnukkut nal. 19 pappialamut
allassinnaavutit:
- Nuannaarnermut point:
Massakkorpiaq qanoq ippit? (0-9 point)
- Sungiusarnermut point: Ullumikkut sungiusarneq qanoq ingerlava?
(0-9 point)
- Siunnersortigisannut eqqarsaatit, iliuutsit imaluunniit ullormi misigisat pitsaasut pingasut allakkit, titartakkit oqaluttuaralugilluunniit - annikitsut annertuullu.
Alloriarneq siulleq
Uani ullumi ullunilu tulliuttuni qanoq iliornissatit allassavatit, sungiusarneq nuannersooqqullugu pisariitsooqqullugulu:
Akissarsiassara
Allaguk akissarsiassat sunaassanersoq, - aqqutaani
aamma anguniagaq anguneqarpat:
ILLERNIT SANIOQQUNNISSAAT
MIANERSUUGUK
Illerngit sanioqqutissagukkit anguniagaq ungasinnerulissaaq. Imaassinnaavoq ullormi piffissami aalajangersimasumi - imaluunniit sumiiffimmi aalajangersimasumi, nalunngisannik artornartuusoq.
1.Piffissat
artornartut
Ullormi piffissat katataaffigisinnaasatit allakkit:
2. Sumiiffiit artornartut
Sumiiffiit nalunngisatit artornarsinnaasut sumi
adresseqarneri allakkit:
3. Qanoq
iliussaanga?
Katataalissaguit ilinnut qanoq paarilluarsinnaanerit
toqqaruk:
A. Siunnersorti isumaqatigiissuteqarfigiuk katataas-
sagaluaruit qanoq iliornissat pillugu.
B. Qaratsap kalerrisaarutaa eqqissisaruk (quppersa-
gaq takuuk)
C. Nipilersuut ilinnut iluaqutaasoq tusarnaaruk.
D. Assit ilinnut iluaallaataasut isiginnaakkit.
Uunga allassavat katataaleruit qanoq iliornissat pillugu siunnersortigisallu
isumaqatigiissutersi:
Katataakulaguit imaluunniit ullormi nalilersuutitit annikippallaassappata, taava
eqqarsaatigeqqittariaqassavat anguniakkavit allanngortinnissaa, iluatitsinissaq
ajornannginnerulersillugu.
47
Eqqarsaatinut pinnguaatit tamanoortut
Klassimi pinnguaat
naapput, gruppit nutaat piumasaqaatillu annertusiartortinneqarsinnaallutik.
Tassani pinnguaammi nalunanngitsunnguami siunertaa­
voq atuartut inersimasullu inuunermi ilinniarnermilu
avatangiiserissaarnissaannut tapertaaqataanissaq.
Aajuku malittarisassat:
Inuttut assissarsiorneq
Pissusilersorneq aalajangersimasoq pillugu anguniagaq
meeqqat peqatigalugit nassuiarsiuk, pinnguaat atorlugu
anguniagassaq. Assersuutigalugu: nipituallaannginnissaq, iluamik oqalunnissaq, annersaasukinnerulernissaa,
ikiuinerulerneq, pinnguaatini tamat peqataatittarnissaat il.il.
Pinnguarnerup qanoq sivisutiginissaa aalajangiiffigineqassaaq. Minutsit quliniit ullunut - sapaatip akunnerinut.
Inuttut assissarsiorneq oqaasiuvoq ataatsimooqatigiinni
eqqarsaatiginagu tatisimanninnermut tunngasoq. Inuuvugut akuusut, taamaattumillu avatangiisitsinniittunit
allanit qanoq isumaqarfigineqarnerput iliornerpullu
pillugit isumaqarnitsinnit sunnerneqartarpugut.
Ilaatigut immaqa isumaliortarpugut ”allanuku tamarmik” taamatut isumaqartut taamaaliorlutillu, ikittuinnaat piviusumik taamatut isumaqarlutillu ilioraluartut.
Tamanna taaneqartarpoq amerlanerussuteqartut
paatsuuinerannik.
Atuaqatigiit gruppinut mikinernut agguataarneqassap­
put (atuaqatigiit amerlassusii apeqqutaatillugu).
Ilinniartitsisumit aalajangerneqassaaq kikkut gruppimi
sorlermiissanersut - gruppit assigiinngitsut ajugaanissaminnut assigiikannersumik periarfissaqartinneqassammata. Gruppit aallartinnermi immikkut pointinnassapput (pointit tallimat qulillu akornanni).
Atuartut pissusilersuutigitinniakkamik takutitsigaangata
piffissaliunneqartup iluani naammattumik, taava gruppi
puljip qaavatigut ataatsimik arlalinnilluunniit pointinnassaaq. Atuartut pissusilersuutigeqqusap paarlattua­
nik pissusilersorsimappata gruppip pointiutaaniit ilaa-­
ngaasoqartassaaq. Ilinniartitsisumit/perorsaasumit
aalajangerneqartassaaq atuartut pissusilersuutigisaminnut nalileeqataasassanersut (taamatullu pointinik
tunniussillutillu/peersisarlutik) imaluunniit inersimasumit aalajangerneqartassanersoq (qulequtarineqartoq
aamma atuartut inerisimassusiat apeqqutaatillugit).
Pinnguarneq naammassippat, atuartooqatigiit pointe­
qarnerpaat naleqquttumik akissarsisinneqassapput
(tigussaasumik tigussaanngitsumilluunniit), aallartin­
nginnermi atuartut peqatigalugit aalajangereerneqarsimasumik.
Pinnguaat akuttoqatigiikannersumik pinnguaatigineqartassaaq - pissusilersuutit pillugit qulequttat nutaajusin-
48
Assersuutigalugu isumaqartoqarsinnaavoq peqatiminni
amerlasuut namminerminnut soqutiginninngitsuusut piviusumik immaqa taamaanngikkaluartoq.
Iliuusissaq annikitsunnguuvoq: Periuseq una malillugu
atuaqatigiit apersorneqassapput:
Kammalaatinni qanoq amerlatigisut massakkut xxx
imaaliorpat?
Ullumikkut nammineq xxx taamaaliortarpit?
Akissutigineqartut katikkaanni amerlasuutigut takuneqartarpoq isumaqarneq aamma piviusoq annertoorujussuarmik assigiinngissuteqartartut. Inernera taava
sooq piviusumiit allamik isumaqarsimanerput pillugu
Eqqarsaatinut pinnguaatit tamanoortut
oqaloqatigiinnermi aallaavigineqassaaq. Najoqqutassaq
isumassarsiorfissarlu pitsaasoq uani nassaarineqarsinnaapput: Google: aarhuseksperimentet.
Suliniutini takutinneqarpoq suliniuteqarnermi pujortar­
tarneq, aalakoornartortalimmik atuineq aamma pinerlunniarnerit malunnaatilimmik annikilleriarsimanerat.
Brain Game
The Brain Game qarasaq aamma pinngitsuuisinnnaan­
nginneq/atorfissaqartitsineq pillugit pinnguaataavoq
nuannersoq.
Pinnguaat angajoqqaanik ataatsimiisitsinernut naleq­
quttuuvoq, inuusuttut angajoqqaavisalu gruppini pinnguartinneqarneranni.
Angajoqaat gruppeqatigineqassanngillat.
Pinnguaat akunnerup aappaata affaata missaanik sivisussuseqarpoq.
Pinnguaammut malitassaq uannga downloaderneqarsinnaavoq Robusthed.dk.
............................................................................................................................................................
49
Ajornartorsiutip aaqqinnissaanut ikiuut
ADHD
UANGAASSUSERMI inunni tamani maluginiagaqartarneq illuani pigineqarpoq piviusorlu maluginiagaqartarnerup illuata tungaaniippoq 54.
ADHD-qaraanni UANGAASSUTSIMI eqqumaffiginninneq
iluamik ”tigusineq ajorpoq” qaratsamilu eqqaamannissinnaanermut sulisoq annikillisarluni, taamaalillunilu
artukkiisoqartarpoq. UANGAASSUTSIMI eqqumaffiginninneq, aalajangiussisimaneq aamma ”immikkoortitsisinnaaneq” ajornakusoorsisarput, taamaalillunilu
pisut annikitsut annertuullu tulleriiaanngitsumik tigoorarneqalersarput - soorlu filmitut arlalittut ataatsikkut ingerlaartinneqalersutut ilillutik - filmillu qiortarneqartuartutut ittut. Imaluunniit pinngitsaalisaallunilu
eqqarsaatit sarsuajualersutut ilisarput anguniakkamut
apuutissanatik (Eqqarsaatit qimuttuitsutut ittut pillugit
oqaluttuaq atuaruk qupp. 32).
Taamaattumik inuk ADHD-qartoq paatsiveerusimasarpoq aarlerisaarutaalu piffissap annersaani eqqumatinneqartarluni, tassalu ”qimaaneq imaluunniit akiuuneq”
qisuariaatigisarlugu” 55. Tassa imaappoq, eqqarsaqqissinnaaneq aamma ilikkagaqarnissaq killilerneqartarput.
Inuup avatangiisai eqqissisimatileraanni - timip aqussinnaaneranik ikiuilluni, taava qamani avataanilu pi­viu­su­mik pisut inuup eqqumaffiginninnissaanut akornusersuisut amerlavallaarunnaassapput - aarlerisaarineq annikillissaaq inuullu eqqarsaqqissinnaanera ilikkagaqarsinnaaleralu pigineqaqqilerlutik.
Atuaruk: Tatitussuseq aamma Nersualaarineq, qupp.
5, Iluatsitsinissamut aqqut, qupp. 7 aamma Allamik
ikiuineq, qupp. 8.
Pinngitsuuisinnaannginneq/
pisariaqartitsineq
Robusthed.dk-mi matumani immikkoortumi Inuusuttuaqqap qarasaa pillugu immikkoortoq (qupp. 21-25)
aamma tassunga atasut ataaniittut tamarmik sumilluunniit pinngitsuuisinnaajunnaarnermut attuumassuteqarput. Soorunami Akissarsisitsisartoq (qupp. 33)
pillugu oqaluttuap saniatigut.
54
Atuaruk: Eqqumaffiginninneq - qaratsap seqertitsisua, qupp. 11.
Atuaruk: Eqqarsaatinut qarasaq aamma qaratsap kalerrisaarutaa, qupp. 16.
55
50
Pinngitsuuisinnaajunnaarneq ajornartorsiutitut suliarineqassappat taava immikkoortut Iluatsitsinissamut
aqqut (qupp. 7) aamma Allamik ikiuineq (qupp. 8)
aamma Smartphone/ Eqqarsaatinut pinnguaat (qupp.
46) assut naleqquttuupput.
Aammattaaq tunngaviusumik ilisimasat, immikkoortuni
Eqqumaffiginninneq - qaratsap seqertitsisua (qupp. 11)
aamma Eqqarsaatinut qarasaq aamma qaratsap kalerrisaarutaa (qupp. 16) innersuussutigerusunnarluinnartuupput.
Pinngitsuuisinnaannginneq pillugu eqqortunik paasissutissanik atorfissaqartitsissaguit, taava assersuutigalugu
nittartagaq www.paarisa.gl takuneqarsinnaavoq. Kommunit tamarmik inunnut pinngitsuuisinnaajunnaarnermik ajornartorsiuteqartunut ikiuinissamik neqerooruteqartarput. Kommunip nittartagaa takuuk. Soorlu una
www.sermersooq.gl
Tassanngaannartumik
ajornartoorneq - qaratsap
kalerrisaarisuanik illersuineq
(takuuk qupp. 19)
Annilaangassuteqarneq
aamma ittoortuuneq
Annilaangasinnaasimanngikkaluarutta taava ullumikkut maaniissimanavianngikkaluarpugut. Annilaanganeq
inuunermut pingaaruteqarpoq - piffissami sumiiffimmilu eqqortumi:
Eqqarsaatigilaaruk imaassimagaluarpat: Ullormi nuan­
nersumi nillataartumi sikumiipputit. Tassanngaannaq
nanorsuaq orpikkaniit ungasiarluni pisseriataartoq
takuat - tunginnut pangalissuataarpoq qanersuani am­
marlugu. Eqqarsarputit: Ila nuanningaarami, soorluuna
takugaminga nuannaartoq - nuannissaaq ...!
Oqaluttuami tassani ajorluinnartoqarpoq! Inuunermut
pingaaruteqarluinnartuupput ersisinnaaneq qisuariarsinnaanerlu.
Ajornartorsiutip aaqqinnissaanut ikiuut
Aamma pingaaruteqarpoq eqqaamassallugu ersinissaq - tulliani nanoq ungasissumi qatimaattorsuaq
tusaagukku, piffissaagallartillugu iliuuseqarnissannut
upalungaarsimanerulersinnaavutit, pissutigalugu ilikkarsimagakku qatimaannerup qanoq isumaqarnera.
Paasisitsilluarpoq: Nannut ulorianartuupput aamma
mianersortumik pissuseqarfigineqartariaqarput.
KISIANNI... Meeqqat inersimasullu pissutissaqarnatik
ersisinnaapput. Taamatut pisoqartarpoq qaratsap
aarlerisaarutaa misikkarippallaalersimappat 56. Nunarsuatsinni annilaangassutissarpassuaqarpugut, taamaammallu inuunermi periarfissat ajoraluartumik killeqartinneqalersarput.
Ittoortuuneq ajunngilaq, kisiannili aamma ingasappallaarsinnaavoq ajornartorsiutinngorlunilu, annilaangasunngorluni sapilerlunilu inuit toqqissisimanarinngisat
akornanniikkaanni.
Annilaanganeq aamma ittoortuuneq allaneqanngillat
qaratsap aarlerisaarutaata eqqaamassutaanut soorlu
aqqutissatut ittut. Aqqut taanna peerneqarsinnaavoq,
pisariaqartinneqarpat. Eqqarsarnermut qaratsap annilaanganeq allanngortissinnaavaa, annikitsukkuutaarlugu saqqummersinneqartarpat.
Qaratsami aarlerisaarut aamma timi ilikkariartortinneqassapput illit aamma illit eqqarsarnermut qaratsat
naalagaasut aqussinnaallugillu ilinniartikkaanni! Annilaanganeq annertuneruleraangat taava eqqarsarnermut
qarasaq atorunnaartarpoq. Taamaattumik ingerlanne­
qarnissaa sukumiisumik pilersaarusiorneqassaaq, anni-­
laanganeq naammattunngorlugu saqqummersinneqartussanngorlugu, taamaalilluni eqqarsarnermut qaratsamit aqunneqarsinnaalluni. Taamaalilluni qaratsami
aarlerisaarut eqqissilluni ilikkariartulissaaq, tassalu ulo-­
rianarpallaanngitsoq. Uani takusinnaavat qanoq iliorto­
qarnissaa: Sungiusarfissaq ilusilersoruk (qupp. 50)
aamma Smartphone/ Eqqarsaatinut pinnguaat (qupp.
46) 57.
Sungiusarfissamik
ilusilersuineq
Sungiusarneq piviusumik pisunik assigiinngitsunik ima-­
qarpoq, annilaanganeq annikitsukkaarlugu saqqummer­
sinneqartarluni. Sungiusarneq qaffariartortuuvoq,
alloriarnermiit alloriarnermut eqqarsaatinut qaratsap
aamma qaratsap aarlerisaarutaata akornanni imminnut
ataqatigiissoqarnera sungiusarneqartarluni.
Inuit tatigisatit oqaloqatigikkit, fantaseersinnaanerillu
atussavat sungiusarfissannik, illit ajornartorsiutigisannut naleqquttumik ilusilersuileruit.
Annilaanganeq annikitsukkaarlugu saqqummersiguk
timillu eqqissisillugu.
Sungiusarninnut annilaanganeq annikitsoq pilerseree­
rukku (imaluunniit ilunni takorluuinnarlugu), taava
timinni eqqissineqalissaaq. Timimi eqqissisimanerup
ersineq peersittarpaa. Timi nutaamik iliuusissaminik
ilikkassaaq, qaratsamilu aarlerisaarisup eqqissinissani
ilikkassavaa 58.
Ajornannginnerpaamik timimik eqqissisitsiniarneq
tassaavoq itisuumik eqqissilluni anersaartornermik
sungiusarneq - sungiusartuarlugulu ersinerup annikilliartornerata malugilernissaata tungaanut (anersaartor­
neq atuaruk qupp. 25). Aamma/imaluunniit eqqumaffiginninnerup eqqarsaatinut allanut ersinanngitsunut
nuutinnissaanut sungiusarluni (atuaruk: Eqqumaffigin­
ninneq - qaratsap seqertitsisua, qupp. 11) 59.
Qinngasaarineq
aaqqiagiinngissutillu
Inunnut pingaaruteqarluinnartuuvoq allanit pingaartinneqarnissaq. Ilungersunartuuvoq immikkoortitaaneq
allaanerusutullu isigineqarneq. Taamaattumik qinnga­
saarineq ulorianartupilussuuvoq.
Qinngasaarineq pilertarpoq inuit akornanni toqqissisi­
manngittoqaraangat. Toqqissisimanani misigigaanni
pingaaruteqalersarpoq ataqatigiinnissaq. Pingaaruteqalersarpoq taakkutut, ilagerusutatut, iliornissaq ataatsimooqatigiinnermit immikkoortitaajumanani. Ataatsimooqatigiinni ilaaleraanni taava avataaniittutut ittunik
allanilluunniit ilaqartoqarneq ajorpoq, taamaakkaluar­
pat nammineq ilaajunnaarsinneqaratarsinnaagami.
56
Atuaruk: Eqqarsaatinut qarasaq aamma qaratsap kalerrisaarutaa, qupp. 16.
Aamma atuaruk: Iluatsitsinissamut aqqut, qupp. 7 aamma Nersualaarineq tatitussuserlu, qupp. 5.
58
Takuuk Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa, qupp. 16.
59
Aamma atuaruk annilaanganeq pillugu inuunermit piviusumit oqaluttuaq, qupp. 36.
57
51
Ajornartorsiutip aaqqinnissaanut ikiuut
Allanik misiginneqarteqarsinnaaneq (empati) tassaavoq
isumassuinertut oqaatigineqarsinnaasoq pitsaanngit­
sunik atugassaqartinneqartoq , taamaattarpoq qarat­
sami aarlerisaarut ingerlagaangat aamma eqqarsaatinut qarasaq atorpallaarunnaaraangat 60. Eqqarsaatit
tassaalersarput nammineq tarnikkut inuttullu annannissamut taamaallaat tunngasut. Toqqissisimananngitsumi
avatangiiseqaraanni imminnut sianigeqqissaartariaqarluni, taava inunnut allanut misiginneqataasinnaanermik
piginnaasaaruttoqartarpoq, inuit ataatsimooqatigiit
avataaniittut eqqarsaatigalugit, taakku isiginnaagassaan­nanngortarput. Taamatut inuit tamarmik pisin-­
­­naap­­put, aamma meeqqat inersimasullu. Ajornerpaa­
jugaa­ngat allat akeqqatut isigineqalersarput. Tarnikkut
taamatut pineq - misiginneqataasinnaajunnaarneq,
sumi tamaani assigiippoq - atuarfimmi, suliffimmi ima­
luunniit angerlarsimaffimmi qinngasaarineq, aamma
inga­salluinnartumut: toqutsineq aamma inunnik to­
qoraasimanerit.
Ataatsimooqatigiinni toqqissisimanngitsuni asissuineq
pilertarpoq ataqqinninneq pinnani. Tamanna sakkortoorujussuarmik pisinnaavoq, amerlasuutigulli ulluinnarni pisuni annikitsuni asissuineq pilertarpoq.
Ataatsimooqatigiinni toqqissisimanngitsuni ilaajunnaar­
sitaanissamik ersissuteqarneq artukkiisarpoq - avataa­
niittunut ataatsimooqatigiinnilu ilaajunnaarsitaanissa­
mik annilaangassuteqartunut. Iliuutsit tamaasa
aqus­­sinnaavai. Toqqissisimannginneq qinngasaarisunik
qinngasaarneqartunillu pilersitsisarpoq. Naveersineq
aamma avoqqaarinninnerit ajornerulersitsisarput.
Inersimasut naveersisut allallu pillugit nakkarsaallutik
oqaluttartut qinngasaarinermut maligassiuisunngortarput.
Toqqissisimaneq aalajangiinikkut
pilersinneqartarpoq
Meeqqat inersimasullu tamaasa toqqissisimanerup,
toqqissisimannginnerup aamma qinngasaarinerup
qanoq sunnertaraatigut ilisimasaqartilikkit.
Peqatigiilluni paasiniaaqatigiinneq pissanganartunillu
ilinniarneq.
Oqaatsit nikassaasut atunngisaannakkit.
Allanik naveersinngisaannarit pisuutitsinalluunniit.
Toqqissisimanngitsumiikkaanni tamarmik eqqugaassapput, pillaaneq pisuutitsinerillu ajornerulersiinnartarpaat.
Akueriuk toqqissisimalernissaq sivisusinnaammat ajunngilaq kukkugaanni sungiusarlunilu.
Ikiuutaasinnaalluartut tassaapput ”pitsaasut pingasut” (takuuk qupp. 44).
Taava aamma timi soorunami atorneqarsinnaavoq:
Timimik aalatitsineq 61. Timimik aalatitsinikkut isumaginnartut qaratsami aallartinneqartarput. Qaratsavit
aarlerisaarutaanik tuaviortumik eqqissisaassaguit taava
itisuumik eqqissillutit anersaartorit, timivit niaqquillu
eqqissinerisa maluginissaata tungaanut 62.
Qinngasaarinerup
aaqqiagiinngissutigineranut aaqqiissutit
Qinngasaarineq pillugu ilisimatusarnerup takutippaa
naveersineq pillaanerlu iluaqutaaneq ajortut, aamma
taamaaliornerup ajorseriartittaraa. Ataatsimut isigalugu
pingaaruteqarpoq qulaani allassimasutut pinaveersaartitsinissaq.
Tamatuma saniatigut tassanngaannartumik aamma
pisut aalajangersimasut soorunami aamma iluarsiiffi­
gineqartussapput. Inuit kamattut eqqissinissaminnik
paasineqarnissaminnillu pisariaqartitsipput. Aamma
qinngasaarneqartunut qinngasaarisunullu taamaappoq. Tamanna pisariaqarpoq qaratsami aarlerisaarut
eqqissisimaniassammat, taamaalillunilu eqqissilluni
eqqarsarsinnaalertoqarluni.
Oqaaseqatigiitsialaat aajuku:
Paasivakkit illit... (aliasukkavit, kamakkavit,
narrakkavit il.il.)
Pisoq pillugu qanoq eqqarsarpit...
Inussiarnersuugit qanilaarlutillu - pingaartumik inunnut artorsaateqartunut.
Ataatsimooqatigiit assigiinngiiaartut ujartukkit,
assigiiaartut salliunnagit.
Ajunngilaq illit... (taanna pillugu illit kissaatigisat) 63.
Massakkorpiaq sapernarpoq... ajunngilaq, sungiu­-
sarsinnaavugut ilinniarlutalu ...
60
62
61
63
Atuaruk: Eqqarsaatinut qarasaq aamma qaratsap kalerrisaarutaa, qupp. 16.
Takuuk qupp. 26.
52
Atuaruk Anersaartorneq, qupp. 25
Aamma takuuk Naammagittarneq pillugu oqaluttuaq, qupp. 37.
Ajornartorsiutip aaqqinnissaanut ikiuut
Eqqissineq
Inuk kamattoq naveerneqaruni silarlikkut eqqissisoqarsinnaavoq - meeraq nipaatsoq, akerlianilli taassuma
qarasaani aarlerisaarummi annilaanganeq pilersinneqarsinnaavoq, pissutsimik allannguinissamik siunissamilu ingerlalluarnissamik ajornarsisitsisumik.
Minutsialunni kisimiitillugu ”time out” atorlugu immik­
koortikkaanni - aaqqiangiinngiffimmit nigortillugu,
amerlasuunut tamanna iluaqutaasinnaavoq qaratsami
aarlerisaarutip eqqissisinnissaanut (pingaaruteqarluin­
narpoq nassuiassallugu time out pillaataanngimmat,
kisiannili niaqqukkut eqqissinissamut ikiuutaasoq).
Aamma taamaappoq qinngasaarneqatartunut qinnga­
saarisunullu.
Assorsuaq ikiuutaassaaq qaratsami aarlerisaarutip
eqqissisarnissaa ilikkarsimagaanni, tamaalillunilu ”sunnertinnani” eqqarsaqqissinnaalerluni 64.
Nersualaarinninneq, akissarsisitsineq
aamma illersuineq
Meeraq imaluunniit meeqqat ataatsimoortut pissusaannik allannguiniarnermi pointilersuineq atorneqarsinnaavoq. Nassuiaasoqassaaq kinguneqartitsilinnginnermilu mianersoqqusisoqarluni:
ngiusarneq iluaqutaasoq - iluatsitsineq pisarpoq - qa­
ratsamilu aarlerisaarutip aqunnissaa ilikkarneqassaaq 65.
Misigisat nuanniitsut misilittaganngortikkit: - ajunngilaq
ilinniarluni aamma ajunngilaq sungiusarluni.
Maligassiuisut
Meeqqap artornartorsiorsimasup artornartorsiornerup
kingorna pingaarutilik ilikkarsimasarpaa: Ajornartorsiut
aaqqiivigineqarsinnaavoq! Inuk piumasaqaatitaqanngit­
sumik kaammattorneqaraangami: ”Upperaakkit aam­
ma ilumooruppara!” - malinneqarpallu, taava inunni
amer­lasuuni ajunngitsumik allanngoriartortoqalersarpoq. ”Maligassiuisut” tassaapput inuit meeraanerminni
atugarliorsimagaluaqalutik pitsaasumik inuuneqartut.
Ataaseq ataatsimoorutigivaat: inuup ataatsip arlallilluunniit allannguinissamik periarfissaqartoq upperisimavaa eqqortitsinngitsuunngisaannarsimallunilu.
Oqimaappallaarneq
aamma kaanneq
(takuuk qupp. 25)
Nersualaarinnigit (erseqqissumik, naatsumik aamma
piumasaqaatitaqanngitsumik) pissusilersorneq pitsaasuuppat - aamma annikitsuinnarmik pisuni (im­
maqalu aamma aallaqqaammut - akissarsisitsineq
soorlu pointinik allamilluunniit).
Isiginngitsuusaarineq, pointinik piiaaneq ajunngitsorsiassanillu piiaaneq (piffissami aalajangikkami)
pissusilersorneq kusanaassimagaangat.
Klassimi pinnguaat (takuuk qupp. 48) gruppimi qinnga­
saarinerup iliuuseqarfiginissaanut naleqquttorujussuuvoq.
Meeqqat inuusuttullu timikkut tarnikkullu illersorne­
qassapput pissutsinut sapigaannut. Aamma eqqorne­
qartunut qinngasaarisunullu taamaappoq. Asser­suutigalugu pingaaruteqarsinnaavoq piffissap ilaani atuar­­fiup kaajaluisaaniinnginnissaq. Pisunut ”sungiusar­filio­
rit”aallaqqaammut ajornanngitsunnguaniit ajornarsiar­
tuaartumik - taamaalilluni meeqqap paasissavaa su-­
Sinnganeq
Sinnganeq sumiginnarneqarsimanermik, aliasunnermik
aamma kamannermik misigissusiuvoq, nuannarisamit
qimagaasimasutut misigisimaleraanni. Pissutissaqarluartumik sinngasoqarsinnaavoq - imaluunniit pissutissa­
qanngitsumik, arlaannik paatsuuisimagaanni.
Sinngaleraanni pingasunik iliuusissaqarpoq:
Oqaloqatigiinneq.
Tassunga inussiarnisaarneq - asannittuliortoqartoq
misigeqqullugu.
Taassumannga ajuallatsinneqarnissamik killiliineq.
64
Atuaruk: Eqqarsaatinut qarasaq aamma qaratsap kalerrisaarutaa, qupp. 16, Aarlerisaarummik eqqissisaaneq, qupp. 19 aamma
Anersaartorneq, qupp. 25.
65
Atuaruk: Tatituneq nersualaarinerlu, qupp. 5, Iluatsitsinissamut aqqut, qupp. 7 aamma Allamik ikiuineq, qupp. 8.
53
Ajornartorsiutip aaqqinnissaanut ikiuut
Tarnikkut nappaatit
Naammagittarit immikkullu ilisimasalinnik attaveqaateqalerit.
Robusthed.dk-mi pineqarput immitsinnut qanoq paa­
rinissarput aamma tatitussutsimik ineriartortitsinissaq. Tamanna tamanut tunngavoq - aamma inunnut
mianernartunut tarnikkullu nappaatilinnut. Tarnikkut
nappaatit ataasiakkaat Robusthed.dk-mi sukumiisumik
eqqartorneqarput. Taakkuli saniatigut allarpassuarni
tarnikkut nappaatit pillugit ilisimasat pitsassuit, attuumassuteqartut, nassaarineqarsinnaapput.
Inuup imminut isiginera unammillissanngilat imaluunniit isornartorsiussanngilat, kisianni ilisimasanik
arlaannik salliutitsinngitsunik UANGAASSUSEQ pillugu aamma eqqumaffiginninnermik aamma timip
aarlerisaarutaa pillugu tuniuk, assersuutigalugu:
Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa, qupp. 16, Annilaangassuteqarneq ittoornerlu, qupp. 50, Eqqaarsaatinut pooq pillugu oqaluttuaq, qupp. 32 aamma Eqqarsaatit qimuttuitsutut
ittut pillugit oqaluttuaq, qupp. 32.
Anniaatit
(Takuuk qupp. 29).
Robusthed dk.mi allanilu eqqumaffiginninermut
aamma timikkut ilorrisimaarnissamut sungiusaatit
atukkit, timip aarlerisaarutaanik aqutsisinnaaleriartornissamut ikiuutaasinnaasut 68.
Neriniarnermik
ajornartorsiuteqarneq
Mianersortumik sungiusarfissaliorit, nerisassanik
imminullu tarrarsornermik toqqissisimanartitseqqilersinnaasumik 69.
Neriniarnermik ajornartorsiuteqarneq pissuteqarpoq
oqimaassutsimik aqutsisinnaajunnaarnissamik annilaa­
ngassuteqarnermik.
Annilaangassuteqarnermik eqqumaffiginninneq ima
tiguaatigivoq allaat eqqarsaataasinnaasut misigissutsillu
allat, eqqumaffiginninnerup seqersitaasa eqqannguaniittut ”taartuinnarmiilersissimallugit” - piviusoorpianngillat inuk ”itigartissinnaanngisaminik” aarlerisaarneqarnermik misigisaminik tiguartisimagaangat 66.
Kingunerisarpaa UANGAASSUTSIP eqqarsaatinut misi­gissutsinullu taakkununnga nungusarnera, inuk eqqar­
sarsinnaajunnaarsillugu, misigisinnaajunnaartillugu
imaluunniit imminut allatut misigisinnaajunnaartillugu.
Allaat imminut isiginera annilaanganermut tunngatillugu qarasaani ikkusimasutut paasineqartarluni 67.
Taamaattumik iliuusissatut (inuttut) periarfissatuaq
pissusissamisoortoq tassaalersarpoq, puallarnissamik
annilaangassuteqarup aqunneqarnissaa - sanigorsarnikkut.
Ilikkarniarnera
ajornakusoortoq
Unammilligassanik annertuallaartunik tunineqaraanni
ilikkarniarneq ajornakusoortarpoq.
Soorunami unammilligassaqassaaq nammineq ukiunut
silatussutsimullu naleqquttunik. Inunngortarpugut
as­sigiinngitsumik silatussuseqarluta, suullu silatuffigi­
neruneqarnerat assigiinngitsorujussuuvoq. Ataaseq
immaqa kisitsisinut pikkorilluinnartuuvoq, kisianni inuit
allat paasinissai ajornakusoortittarlugit (”ikinngutinut
silatuneq”) - alla immaqa oqaatsinik oqalunnermillu
pikkoriffeqarpoq, kisiannili ”allanut naamerluinnaq”.
Inuit ilaat inunngortarput ”assut pikkoriffeqartorujussuullutik qaleriiaanik” (silatoorujussuit), allallu iluatsitsivallaarsimanatik amerlanernik ajornakusoortitsisarlutik.
Tamanna tunngavigalugu periusissaq isumaqarluartoq
imaappoq:
66
Atuaruk: Eqqumaffiginneq - Qaratsap seqertitsisua, qupp. 11 aamma Eqqarsaatinut qarasaq aamma qaratsap kalerrisaarutaa, qupp. 16.
Atuaruk: Eqqarsaatit qimuttuitsutut ittut pillugit oqaluttuaq, qupp. 32.
68
Atuaruk: Eqqumaffiginninneq - Qaratsap seqertitsisua, qupp. 11 aamma Timi eqqarsaatinik ikiuisoq, qupp. 25.
69
Atuaruk: Annilaangassuteqarneq ittoortuunerlu, qupp. 49 aamma Sungiusarfissaliorit, qupp. 50.
67
54
Ajornartorsiutip aaqqinnissaanut ikiuut
Unammilligassanik nammineq sianissutsimut naleqquttunik tunineqaraanni ilinniarneq nuannersuusarpoq,
misigineqartarpoq pikkorinnerulerluni ilikkarusussuseqarnerulerlunilu.
Imm
sila inuttoo
q
timu
Tim ooq
t
sila
Ikin
ngu
sila tinuttoo
q
inut
uut
s
r
e
l
i
q
Nip ilatoo
s
Kisi
tsis
sila inutttoq
uterm
erin q
asil
o
Oqa silato
Pinn
gor
t
sila itamu
too
tq
utInim oq
to
sila
Unammilligassanik annertuallaartunik tunineqaraanni
- immaqalu naveerneqarluni qinngasaarneqarluniluun­
niit, taava piumassuseeruttoqartarpoq. Qaratsami
aarlerisaarut aallartittarpoq eqqarsarnermullu qarasaq
annikillisarluni 70, sianissuserisaq allaat iluaqutaajunnaarluni - taamaalillunilu ilikkarniarneq marloriaammik
ajornarnerulersarpoq - ajortumik kaaviiaalerluni.
Pikkoriffigisanik aamma sungiusartaraanni ajornakusoortunik ilikkarnissaq ajornannginnerusarpoq- pissu­
tigalugu eqqarsarnermut qarasaq nutaanik ilikkarnissaminut ammartarmat, nuannaarlunilu misigaluni
sungiusarneq iluaqutaasoq.
............................................................................................................................................................
70
Takuuk Eqqarsarnermut qarasaq aamma Qaratsap kalerrisaarutaa, qupp. 16.
55
Ajornartorsiutip aaqqinnissaanut ikiuut
Sininneq qasuersernerlu
put.
(takuuk qupp. 27)
Eqqarsartaatsikkut nanertisimaneq (depression) inersimasut meeqqallu akornanni ukiuni kingullerni 50-ini
annertuumik annertusiartorpoq. Nassuiaataasinnaavoq
immaqa ajornartorsiutinik naammattuuinissamut ilinniartinneqarsimaneq.
Nikallunganeq, kiserliorneq
aamma imminut ajoquserneq
Nikallunganeq misigissusiuvoq tamatta nalunngisarput.
Annertuallaaleraangamili - immaqa allaat kiserliorluni
eqqarsaatitigullu nanertisimalerluni, taava tamanna
pitsaasuunngilaq. Taamaaligaangat eqqarsaatit misigis­
sutsillu taamaattut katassinnaajunnaartarput. Ima
ajortigilersinnaavoq allaat imminut toqunnissamik
eqqarsalerluni - imaluunniit imminut ajoqusernermik
kinguneqartarluni - tarnikkut artornartumik anniaat
timikkut anniaatinngortinniarlugu atorsinnaasamik taamaalioraani taava misigisimassaaq iliuuseqarsimalluni 71.
Ima ajortigippat allaat iliuuseqarsinnaajunnaarluni,
taava allat ikiortiserisariaqarput iliuuseqarfiginissaanut,
eqqarsaatillu ajortut kaaviiaarnerat unitsinneqarluni 72.
Eqqarsartaatsikkut nanertisimaneq pineqarpat tamanna ilisimasallit ikiortigalugit ikiorsiivigineqassaaq.
Iliuusissaq ajornanngitsunnguaq tassaavoq: Ullut ta-­
maa­sa timimik aalatitsisarnissaq silaannarissartarnissarlu - taamaliornikkut timip nammineq nakorsaataasivianit qaratsami qiimmassaasut pinngorartinneqartar-
71
Imminut naleqartinneq ineriartortittarparput misigigaangatta inuunermi unammilligassanik annertuunik
annikitsunillu naammassinnilluta iluatsitsillutalu. Isumalluarneq tassaavoq ajornartorsiutinik qanoq aaqqii­
sinnaanermik paasinnissimaneq.
Inuit ajornartorsiutaat killingilu ataqqineqassapput su-­
ngiusarnissatsinnullu pikkorinnerulernissatsinnut tapersersorneqarluta.
Taamaattumik ajornartorsiutit naammaginartumik
annertussusillit anigorniartassavagut, qanoq aaqqinne­
qarsinnaanerat ilikkassagutsigu - tamanna imminut
naleqartinnginnermut pinaveersaataavoq.
Unammilligassanik annertuallaartunik naammattuuikulagutta, taava mianernarsissaagut qunusunngorlutalu
(uanga taanna saperpara ...) - nungullarsaataasarpoq,
naggataatigut susinnaajunnaartutut ililluta upperisaa­
rulluta neriuutaarullutalu - immitsinnut allanullu tunngatillugu = eqqarsaatitigut nanertisimaneq (depres­
sion).
Atuaruk: Eqqumaffiginninneq, qupp. 11, Qaratsap kalerrisaarisua, qupp. 16, Aarlerisaarinermut assersuutit, qupp. 18,
Eqqarsaatit qimuttuitsutut ittut, qupp. 32.
72
Atuaruk: Allamik ikiuineq, qupp. 8.
56
Uagut pilluta
Robusthed.dk
Trygfonden aningaasaliisoralugu
Forskningsprogrammet for Mental Børnesundhedip
ilaatut ineriartortitaavoq.
Robusthed.dk-mut apeqqutissaqaruit
isumassarsiaqaruillu Nakorsaq Poul Lundgaard Bak:
[email protected] attavigineqarsinnavoq /
Kalaallisut Tatitussuseq pillugu apeqqutissaqaruit
Line Dalentoft [email protected]
attavigineqarsinnaavoq.
Nittartakkami aamma ilisimatusarnikkut misissuinerit
takussutissartaat downloaderneqarsinnaapput, taakku
Robusthed.dk-mi tunngaviupput.
57
Saqqummersitsisut:
Kommuneqarfik Sermersooq & Peqqissutsimut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, 2013
Allaaserinnittut:
Poul Lundgaard Bak & Karen Wistoft
Nutserisut:
Kommuneqarfik Sermersooq & Peqqissutsimut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik nutserisoqarfii
Ilusilersuisoq:
Peter Langendorff Hansen
Assiliisut:
Mads Phil: 1, 11, 20, 38, 46 • Peter Langendorff Hansen: 1, 15, 26, 28, 42, 55
Magssanguaq Qujaukitsoq: 9 • Arne Hermann: 14 • Leiff Josefsen: 35, 49 • Lars Poort: 40,
Bee-Line: 12, 17, 22-25, 27, 29, 31, 43, 53 • Google: 8, 17, 31, 34, 37
Assitaliisut:
Bee-Line: 10, 11, 14, 15, 18, 23, 32, 33, 34, 39, 44, 48
Naqiterneqarfia:
Inerisaavik
58