Selostus - Kimitoön kommun
planbeskrivning Tulonen Lassi, Heinilä Maritta 1 (26) 18.5.2015 Kimitoöns kommun KASNÄS DETALJPLAN OCH DETALJPLANEÄNDRING Planbeskrivning (utkastsskedet) P20134 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tammerfors tfn 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi FO-nummer 2474031-0 Hemort Helsingfors FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 2 (26) 18.5.2015 INNEHÅLLSFÖRTECKNING 1 2 BAS- OCH IDENTIKATIONSUPPGIFTER................................................................................ 4 1.1 Identifikationsuppgifter .............................................................................................. 4 1.2 Planområdets läge ..................................................................................................... 4 1.3 Planens syfte ............................................................................................................ 6 UTGÅNGSPUNKTER .......................................................................................................... 7 2.1 Utredning av planområdets förhållanden ...................................................................... 7 2.1.1 Landskap .............................................................................................................. 7 2.1.2 Jordmån och berggrund samt topografi ..................................................................... 8 2.1.3 Vegetation och skogar ............................................................................................ 9 2.1.4 Naturvärden ........................................................................................................ 11 2.1.5 Fåglar ................................................................................................................. 11 2.1.6 Fladdermöss ........................................................................................................ 12 2.1.7 Övriga djur .......................................................................................................... 12 2.1.8 Fornlämningar ..................................................................................................... 12 2.1.9 Byggd miljö, byggd kulturmiljö och byggnadsarvsobjekt ........................................... 13 2.1.10 Boende och befolkning ....................................................................................... 13 2.1.11 Service, rekreation och turism ............................................................................ 13 2.1.12 Arbetsplatser och näringsverksamhet .................................................................. 14 2.1.13 Trafik............................................................................................................... 14 2.1.14 Markägoförhållanden ......................................................................................... 15 2.2 Planläggningssituation ............................................................................................. 15 2.2.1 Landskapsplan ..................................................................................................... 15 2.2.2 Stranddelgeneralplan ............................................................................................ 16 2.2.3 Detaljplan ........................................................................................................... 17 2.2.4 Byggnadsordning ................................................................................................. 20 3 DETALJPLANENS SKEDEN ............................................................................................... 20 3.1 Behovet av detaljplanering, inledning av planeringen samt därtill anknutna beslut .......... 20 3.2 Deltagande och bedömning ...................................................................................... 20 3.3 Mål för detaljplanen ................................................................................................. 20 3.3.1 Kimitoöns kommuns mål för detaljplanen ................................................................ 20 3.3.2 Forststyrelsens mål för utarbetandet av detaljplanen ............................................. 21 3.3.3 Salo stads mål för utarbetandet av detaljplanen .................................................... 21 3.3.4 De privata markägarnas mål för utarbetandet av detaljplanen ................................ 21 3.3.5 Mål som baserar sig på landskapsutredningen ......................................................... 21 3.3.6 Mål som baserar sig på naturutredningen ................................................................ 22 3.3.7 Mål som baserar sig på byggnadsinventeringen och den arkeologiska inventeringen ..... 22 4 BESKRIVNING AV DETALJPLANEN .................................................................................... 22 4.1 Beskrivning av planlösningen .................................................................................... 22 4.1.1 Beskrivning av planlösningen på delområde A ....................................................... 22 4.1.2 Beskrivning av planlösningen på delområde B ....................................................... 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 3 (26) 18.5.2015 4.2 Planens struktur ...................................................................................................... 23 4.2.1 Dimensionering .................................................................................................... 23 4.2.2 Service ............................................................................................................... 23 4.3 Planbetäckningar och -bestämmelser ......................................................................... 24 4.4 Planens konsekvensbedömning ................................................................................. 24 4.4.1 Konsekvenser för samhällsstrukturens funktionalitet och enhetlighet .......................... 24 4.4.2 Konsekvenser för trafiken...................................................................................... 24 4.4.3 Konsekvenser för samhälls- och energiekonomin...................................................... 24 4.4.4 Konsekvenser för landskapet och tätortsbilden ......................................................... 25 4.4.5 Konsekvenser för den byggda miljön ...................................................................... 25 4.4.6 Konsekvenser för kulturarv och byggnadsarv som ska skyddas .................................. 25 4.4.7 Konsekvenser för natur och naturtillgångar ............................................................. 25 4.4.8 Konsekvenser för rekreation .................................................................................. 25 4.4.9 Konsekvenser för människors levnadsförhållanden och en hälsosam och trivsam livsmiljö 25 5 GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN ................................................................................ 26 5.1 Planer som styr och åskådliggör genomförandet .......................................................... 26 5.2 Genomförande, tidsplanering och uppföljning ............................................................. 26 BILAGOR: Bilaga 1 program för deltagande och bedömning Bilaga 2 förminskning av plankarta, planbeteckningar och planbestämmelser Bilaga 3 illustration Bilaga uppföljningsblankett Bilaga sammanfattning av respons och bemötanden i utkastsskedet Bilaga sammanfattning av respons och bemötanden i förslagsskedet BIFOGAT MATERIAL: Landskapsutredning Naturutredning Arkeologisk utredning Byggnadsinventering FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 4 (26) 18.5.2015 1 1.1 BAS- OCH IDENTIKATIONSUPPGIFTER Identifikationsuppgifter 322 KIMITOÖNS KOMMUN KASNÄS DETALJPLAN OCH DETALJPLANEÄNRING Utkast 18.5.2015 Förslag Detaljplanen berör: fastigheterna 322-498-1-33, 322-498-2-64, 322-498-2-64, 322-498-3-70, 322-498-5-42, 322-498-6-21, 322-498-876-1,322-498-876-6 Detaljplaneändringen berör: fastigheterna 322-498-1-80, 322-498-1-50, 322-4981-79, 322-498-1-93, 322-498-1-81, 322-498-1-66, 322-498-1-92, 322-498-1-95, 322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72, 322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-117 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-20 Med detaljplanen och detaljplaneändringen bildas följande kvarter: Planeringsorganisation: Kasnäs detaljplan och detaljplaneändring utarbetas av FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:s regionalkontor i Tammerfors. Projektchef är planeringschef Maritta Heinilä. Från Kimitoöns kommun styrs arbetet av planläggningsarkitekt Åke Lindeberg och teknisk chef Lars Nummelin. FCG Planläggning: Maritta Heinilä, arkitekt SAFA YKS-506 Pekka Seppänen, ingenjör YH Lassi Tulonen, arkitektstud. Planbehandling: Planläggningsbeslut 21.08.2012 Anhängigheten har kungjorts 6.9.2012 Utkastet till detaljplanen framlagt Förslaget till detaljplanen framlagt Kommunstyrelsen har godkänt detaljplanen Kommunfullmäktige har godkänt detaljplanen 1.2 Planområdets läge Planområdet ligger i Kasnäsområdet i Kimitoöns kommun. I samband med planläggningsbeslutet beträffande området föreslogs att storleken av det område som ska detaljplaneras ska omfatta nästan hela Kasnäs uddes område. Planområdet har indelats i delområdena A, B, C och D av vilka delområde D omfattade ett landområde som reserverats för vindkraft. Tekniska nämnden fattade 28.4.2014 § 73 beslut om att lägga ner vindkraftsplaneringen i Kasnäs, vilket ledde till att man strök delområde D. De utredningar som gjorts för detaljplaneringen omfattar hela planområdet. När det gäller planläggningen har man beslutat att framskrida så att delområde A och i den norra delen av delområde B detaljplaneras i det första skedet. A-området omfattar de delar av området som planlagts tidigare. I den norra delen av delområde B planeras ett havsnära bostadsområde med småhus, ett rekreationsområde som utnyttjar strandområdena samt turistfunktioner. Delområde C omfattar den äldsta FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 5 (26) 18.5.2015 bebyggelsen i Kasnäs byområde samt jord- och skogsbruksområden i de östra delarna av Kasnäs udde. I fråga om detta samt den södra delen av delområde B fortsätter planläggningen vid senare överenskommen tidpunkt. I samband med planläggningen görs vid behov ändringar i delområdenas och planområdets gränser. Områdena A - D som ska planläggas enligt planläggningsbeslutet. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 6 (26) 18.5.2015 Till vänster planområde A och till höger planområde B. 1.3 Planens syfte Delområde A omfattar tidigare detaljplanerade områden i den södra delen av ön. I samband med detaljplaneändringen beaktas den markanvändning som verkställts på området, som delvis avviker från de gällande detaljplanerna. Dessutom förbereder man sig på att utveckla både de interna turistfunktionerna i Kasnäs och fiskindustrin, och förbereder sig på att parkeringsbehoven ökar till följd av turismens utveckling. Planområdets yta är cirka 45 hektar. Den norra delen av planeringsområde B omfattar markområden som ägs av Salo stad och av en privatperson. Syftet är att dessa områden ska detaljplaneras för boendeoch turistfunktionsbehov. Markanvändningen på området har undersökts genom att utarbeta alternativa markanvändningsutkast och genom att föra diskussioner tillsammans med markägarna på området. Planområde B har en yta på cirka 95 hektar. Det är meningen att delområde C och den södra delen av delområde B ska detaljplaneras i ett senare skede. Kimitoöns kommun ingår markanvändningsavtal med de största markägarna på området i enlighet med § 91 b i MBL efter framläggandet av ettdera planutkastet eller planförslaget, innan planen godkänns. Markanvändningsavtalen innehåller överenskommelser om bl.a. på vilket sätt kostnaderna för samhällsbyggande på området ska delas mellan kommunen och markägarna. I markanvändningsavtalet är det inte möjligt att avtala om planernas innehåll. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 7 (26) 18.5.2015 2 UTGÅNGSPUNKTER 2.1 Utredning av planområdets förhållanden På planområde A finns Kasnäs bad- och hotellområde med service, en fiskfabrik och småindustri, Skärgårdshavets naturum Blåmusslan, gammal bybebyggelse, jord- och skogsbruksområden, rekreationsområden, båtplatser och ett hamnområde. Den norra delen av planeringsområde B består främst av en sluttning mot väst som används för skogsbruk. Stränderna på området har under flera år fungerat som Salo stads inofficiella husvagnsområde. Kasnäs båthamns- och turismområde 2.1.1 Landskap Landskapet i Kasnäs har undersökts noggrannare i den landskapsutredning som gjorts för området. Utredningen finns som bilaga på finska. Nedan presenteras en sammanfattning av utredningens viktigaste delar. I indelningen i landskapsprovinser hör Kimitoön till Sydvästlandet och noggrannare definierat till Sydvästkusten och Skärgårdshavet. Sydvästkustens och Skärgårdshavets naturförhållanden kan anses vara den kanske mest speciella natursevärdheten i vårt land. I anknytning till regionen finns även unika kulturdrag. Jordmånen och topografin karaktäriseras av vidsträckta klippområden som följer de raka sprickdalar som klyver berggrunden. De vikar som bildas av brottdalar fortsätter i en smal form långt in i inlandet. I området finns fler rundhällar och kala berg än på övriga håll i Finland. Det viktigaste grundelementet i den kuperade och på många FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 8 (26) 18.5.2015 ställen kala klippterrängen är havet som bildar en vidsträckt och splittrad skärgård. I regionen finns även rikligt med lermarker. På grund av det gynnsamma klimatet och de ställvisa kalkförekomsterna i jordmånen och berggrunden är lundar och övriga frodiga vegetationstyper vanliga vid sidan av de karga tallskogarna i skärgården och de kala klippområdena. Terrängen på planområdet är småskalig och varierande. Berggrunden på området ligger i regel väldigt nära ytan. På planområdet finns små odlings- och ängsområden samt strandzon med undantag av åsryggen. Vid sidan av det omgivande havet karaktäriseras landskapsbilden av kala berg, klippiga skogsryggar samt små långsmala åkerdalar och ängsytor. Randzonerna som består av enar och vackert formade tallar är småskaliga och vackra. Historiskt perspektiv Utifrån det landskapshistoriska material från åren 1783–1786 som man fått från landskapsmuseet verkar det som att förhållandet mellan det öppna och slutna rummet i området har förändrats ganska mycket under de senaste cirka 230 åren. Det öppna rummets andel har blivit nästan hälften mindre jämfört med situationen i slutet av 1700-talet. Den egentliga åkerarealen verkar i sin helhet ha varit betydligt mindre än idag, men ängarna har varit desto fler. De nuvarande åkrarna har i tiderna huvudsakligen varit ängar. Det har funnits sex gårdar: Backas, Lassa, Smeds, Christer, Östers och Bergs. Östers finns på kartan även idag. Vägarna på den östra sidan av Kasnäsvägen följer till vissa delar vägsträckningar från slutet av 1700-talet. 2.1.2 Jordmån och berggrund samt topografi Utredningsområdets berggrund hör till den svekofenniska skifferzonen som bildats för cirka 1900 miljoner år sedan. Berggrunden består huvudsakligen av kvarts-fältspatgnejs och granit. De delar av området som finns längst mot sydost ligger på ett klippområde som huvudsakligen består av granodiorit, en bergart som hör till de plutoniska bergarterna och påminner om granit (GTK 2014). Jordmånen i utredningsområdet domineras av berg och på många ställen finns hällor. De största hällorna finns i de östra delarna av området. De nordligaste delarna av området på den västra sidan av Kasnäsvägen består av blandade moränarter. Terrängen i utredningsområdet är ganska låglänt och svagt kuperat. De högsta punkterna höjer sig cirka 20 meter över havet. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 9 (26) 18.5.2015 Kala berg på planeringsområdet 2.1.3 Vegetation och skogar En naturutredning har utarbetats för Kasnäsområdet. Utredningen finns som bilaga på finska. Nedan följer en sammanfattning av de viktigaste delarna av utredningen som berör vegetation och skogar. Skogar De mest enhetliga moskogsområdena på utredningsområdet koncentreras till områdets norra och västra delar. Skogarna används främst för effektivt ekonomibruk. I den norra delen förekommer färsk granmoskog av blåbärstyp (MT) och närmare kusten finns ställvis även lundliknande granmoar av harsyre-blåbärstyp (OMT). Trädbeståndet är växelvis ungt eller medelgammalt och skogsfigurerna är huvudsakligen gallrade. På området finns även några kalhyggen. I anknytning till de färska moskogarna finns karga bergsskogar där tallbeståndet ställvis är gammalt och tvinvuxet. I närheten av kusten, åkerkanterna och några muddrade dikesfåror på området domineras trädbeståndet av lövträd. I dessa områden förekommer bl.a. asp, vårtbjörk och glasbjörk, gråal och klibbal samt rönn. En del gamla åkerområden har ställvis planterats med björk. Hasselbusken är ganska vanlig i de södra delarna av naturutredningsområdet mellan Näset och kusten samt i omgivningen av Lövglos gamla åkerområden. På området förekommer ganska lite lundar. Det största färska lundområdet finns längs dikesfåran som mynnar ut i den innersta delen av Bredviken. På lundområdet domineras trädbeståndet av lövträd såsom björk, hägg och klibb- eller gråal. I buskskiktet förekommer rönn och hasselbuske. Övrig vegetation representeras av bl.a. lungört, skogssallat, humleblomster, liljekonvalj och blåsippa. Älggräsdominerad och ställvis kulturpåverkad kirskåls- och brännässeldominerad högörtslund förekommer i omgivningen av den dikesfåra som mynnar ut i den innersta delen av viken intill Garpholmen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 10 (26) 18.5.2015 Myrvegetation På utredningsområdet förekommer väldigt lite myrvegetation. Myrvegetationen består främst av smala strandängar i strandzonen eller små karga myrar i klippsvackorna där vegetationen domineras av vitmossor, främst av tät vitmossa och tallvitmossa. Andra arter på myrarna i klippsvackorna representeras av bl.a. stor björnmossa, odon och getpors. I skogsområdet på den norra sidan av Löknäs förekommer ormbunkskärr på ett ganska litet område. Området är däremot huvudsakligen hugget och motsvarar därför inte naturtillstånd eller ett tillstånd som ens påminner om sådant. I den norra delen av utredningsområdet, på den södra sidan av Jättekastets bergsområde, finns ett litet trädlöst myrområde som bildats i en morän- och bergssvacka. Vatten- och strandvegetation Stränderna på utredningsområdet består huvudsakligen av ganska karga steniga och klippiga stränder samt moränstränder. På området finns inga stora strandängar. Mindre vassdominerade strandängar finns i de södra delarna av området, bl.a. i de innersta delarna av Bredviken och Bysviken. Traditions- och kulturvegetation Traditions- och kulturvegetationen koncentreras till de södra delarna av utredningsområdet där den ställvis är ganska mångsidig. På de karga bergsområdenas kanter har det bildats ängsvegetation som representeras av bl.a. gulmåra (VU), stormåra, vårbrodd samt många vanliga gräs- och örtväxtsarter. Ängsvegetationen är ställvis eutrofierad och dominerade arter är bl.a. hundfloka, kirskål och brännässla. Längs Kasnäsvägen i de södra delarna av utredningsområdet finns även övergivna markområden där växterna domineras av s.k. ruderatarter såsom renfana och gråbo. Strandområde på planeringsområdet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 11 (26) 18.5.2015 2.1.4 Naturvärden En naturutredning har utarbetats för Kasnäsområdet. Utredningen finns som bilaga på finska. Nedan följer en sammanfattning av de viktigaste delarna av utredningen som berör naturvärden. Områden eller objekt som är värdefulla med tanke på naturskydd På utredningsområdet finns inga mål som hör till Natura 2000-nätverket, naturskyddsområden eller andra objekt som hör till skyddsprogram. Det närmaste Natura-området är Skärgårdshavets Natura-område (FI0200164, SPA/SCI). De närmaste objekten på Natura-området i fråga ligger cirka 700 meter väster om Kalax västkust. Skärgårdshavets Natura-område har anslutits till Natura-nätverket genom habitat- och fågeldirektivet. Skärgårdshavet är ett viktigt häcknings- och flyttområde för fåglar. På området har man påträffat många arter som ingår i EU:s fågeldirektiv, bilaga I samt nationellt sett utrotningshotade arter. Hela området hör till samarbetsområdet för Skärgårdshavets nationalpark (Ympäristö 2013). Lokalt värdefulla naturmål På naturutredningens granskningsområde finns åtta lokalt värdefulla bergsområden: Havsparksvägen, Gädduddsvägen, Långgärdavägen, Näset, Östers 1 och 2, Jättekasten och Garpholmsvägen. Övriga lokalt värdefulla områden är Kasnäsvägens torrängs-/ängsområde, en lund och ett lundartat grankärr vid Bredviken samt viktiga födoområden för fladdermöss. Sommaren 2013 hittades tre stycken särskilt viktiga födoområden där man påträffade flera fladdermöss av flera olika arter. Området har en sammanlagd areal på 16,5 ha. De viktiga födoområdena ligger i de mittersta delarna av utredningsområdet i Lövglos-Näsets omgivning samt i skogsområdet på den södra sidan av Rävberget. Alla lokalt värdefulla mål beskrivs noggrannare i naturutredningen. 2.1.5 Fåglar En naturutredning har utarbetats för Kasnäsområdet. Utredningen finns som bilaga på finska. Nedan följer en sammanfattning av de viktigaste delarna av utredningen som berör fåglar. De fåglar som observerats i samband med terrängkartläggningar representeras av ganska mångsidiga skogs-, åker- och kustfågelarter samt arter som är typiska för kulturmiljöer. Vid kartläggningarna observerades sammanlagt 42 olika fågelarter som sannolikt häckar på området. På området finns inga tydliga områden som är särskilt värdefulla med tanke på fåglar. Fågelvärdena koncentreras till havsområdena som angränsar till utredningsområdet i söder, väst och öst. Där finns några små holmar där sjö- och strandfåglar häckar. De miljöer där utrotningshotade arter häckar kan anses vara de mest beaktansvärda fågelmålen i utredningsområdet. Av de fågelarter som observerades under kartläggningarna var de enda utrotningshotade arterna mindre hackspett och stenskvätta, som har klassificerats som nationellt hotade arter (VU). Av de arter som bör hållas under uppsikt (NT) observerades drillsnäppa, grönsångare och törnskata samt ejder och skrattmås som häckar utanför det egentliga utredningsområdet. Av Finlands internationella ansvarsarter förekommer rödstjärt på området. I omgivningen av Jättekastets klippområde observerades ett duvhöksrevir sommaren 2013. Inga övriga rovfåglar observerades. De platser där man observerat utrotningshotade arter och arter som bör hållas under uppsikt har markerats i naturutredningens kartbilaga 1. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 12 (26) 18.5.2015 2.1.6 Fladdermöss En naturutredning har utarbetats för Kasnäsområdet. Utredningen finns som bilaga på finska. Nedan följer en sammanfattning av de viktigaste delarna av utredningen som berör fladdermöss. Alla 13 fladdermusarter som påträffas i Finland finns listade i EU:s habitatdirektiv, bilaga IV(a). Det är förbjudet att förstöra och försvaga dessa arters föröknings- och rastplatser. Finland anslöt sig 1999 till det europeiska fladdermusavtalet EUROBATS, som förpliktar de länder som ingått avtalet att värna om fladdermusskyddet genom sin lagstiftning. Enligt avtalet ska parterna sträva efter att bevara och skydda viktiga födoområden som lämpar sig för fladdermöss. Under fladdermusutredningen observerades ganska rikligt med mustaschfladdermöss och/eller Brandts fladdermöss samt en del nordiska fladdermöss. De mosaikliknande områdena i den södra delen av området med såväl skog, klippor, åkrar, ängar som bebyggelse bildar flera bra födoområden för fladdermössen. Genom utredningen lyckades man inte hitta daggömmor, dvs. föröknings- och rastplatser som skyddas genom lagen. Det är sannolikt att det finns föröknings- och rastplatser (dvs. daggömmor) i byggnader på området samt eventuellt i trädens hålor och andra naturliga konstruktioner. Föröknings- och rastplatserna ligger ganska ofta i närheten av viktiga födoområden. 2.1.7 Övriga djur Områdets övriga djurbestånd har inte kartlagts separat, utan uppgifterna baserar sig på utgångsuppgifter samt allmänna observationer som gjorts i samband med naturutredningen. I samband med kartläggningarna observerades följande däggdjursarter som är typiska för skogar och kulturmiljöer: ekorre, mårdhund, vitsvanshjort, rådjur, grävling, räv och älg. Enligt utgångsuppgifterna och terrängkartläggningarna förekommer flygekorre inte på utredningsområdet. Huvudsakligen är skogarna på utredningsområdet sådana att de inte lämpar sig som livsmiljö för flygekorre. Insektsarterna på området har inte kartlagts separat. I kartläggningarna observerades inga utrotningshotade insektsarter eller insektsarter som ingår i habitatdirektivets bilaga (IV). 2.1.8 Fornlämningar En stor del av bosättningen på järnåldern var koncentrerad till inlandet i Sydvästkustens område. Bosättningen i skärgården har traditionellt koncentrerats till tätbebyggda byar som varit placerade i skyddande svackor. Regionen är ett område som domineras av finlandssvensk kultur. (Miljöministeriet 1993) I Museiverkets fornlämningsregister har en fast fornlämning markerats på planområdet (Näset, 40010079, gravplatser). Dessutom finns två eventuella fornlämningar (Rävberget, 40000009, stenkonstruktioner och Byholmen, 40000010, stenkonstruktioner). För området gjordes år 2013 en arkeologisk inventering som bakgrundsutredning till detaljplaneringen. Som resultat av inventeringen hittades några nya stenkonstruktioner som utifrån placeringen kan anses vara främst åkerruiner. En tidigare okänd stenkonstruktion, stenrösobjektet Östers, avviker vad gäller läget från de övriga lämningarna och till karaktären påminner det om det tidigare kända fornlämningsobjektet Näset. Det föreslås att objektet i fråga ska klassificeras som eventuell fornlämning. I anknytning till Kasnäs historiska by kan det finnas arkeologiskt sett intressanta konstruktioner och avlagringar som inte kan räknas som fornlämningar eftersom byaområdet fortfarande är bebott. Det är däremot möjligt att FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 13 (26) 18.5.2015 det kommer fram gamla konstruktioner markbearbetnings- och byggnadsarbeten. 2.1.9 från fiskarbyn i samband med Byggd miljö, byggd kulturmiljö och byggnadsarvsobjekt I planområdet ingår inga byggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY). Det närmaste RKY-objektet är byabebyggelsen på öarna Holman och Högsåra i Kimitoöns yttre skärgård cirka 2–5 kilometer västerom Kasnäs. Egentliga Finlands landskapsmuseum lät göra en byggnadsinventering för området under åren 2011–2012 som en del av Kimitoöns kulturmiljöprojekt. På planområdet har man anvisat två objekt som är lokalt värdefulla: 2.1.10 Boende och befolkning I slutet av 2013 hade Kimitoön 7 005 fasta invånare av vilka cirka 1 400 bodde i Kimito centrumtätort. I kommunen finns cirka 4 500 sommarstugor, vilket innebär att det utöver fasta invånare även finns cirka 9 000–13 500 semesterinvånare. Enligt Statistikcentralens befolkningsprognos kommer invånarantalet i Kimitoön att sjunka till cirka 6 700 invånare fram till år 2040. På detaljplaneområdet finns i nuläget 4 bostadsbyggnader. Största delen av bostadsbyggnaderna i byn har koncentrerats till delområde C. I byn finns sammanlagt cirka 20 bostadsbyggnader. 2.1.11 Service, rekreation och turism Invånarna i området använder främst kommunal service i Dalsbruk och Kimito centrum. I tätorten finns ett hotell och i anknytning till det en liten livsmedelsbutik och restaurangservice. I Kasnäs finns en livlig gästbåthamn med service samt annan turistservice såsom Skärgårdsbadet och Skärgårdshavets naturum. I Kasnäs finns dessutom posttjänster och ett skärgårdstorg (bodar där man säljer fisk, grönsaker, handarbeten och souvenirer) samt ett bränsleförsäljningsställe. Hitisområdets taxibåtstjänster har även koncentrerats till Kasnäs. I Kasnäs finns möjlighet att besöka Blåmusslans naturum i Skärgårdshavets nationalpark. På hotellområdet finns en lekplats, en badplats, minigolfbana, tennisbana och vattensportcenter. Från hotellet kan man också hyra cyklar och båtar. För grupper ordnas utflykter från Kasnäs till Bengtskär eller Rosala vikingaby. I fortsättningen kommer det även att ordnas utflykter till fortön Örö som övergått till Forsstyrelsens ägo från försvarsmakten. Kasnäs gästbåthamn ligger längs en livlig farled i ost-västlig riktning till Skärgårdshavet och efter byggandet av Lövö bro finns det även en fast vägförbindelse. Kasnäs fungerar som förbindelsefartygshamn och trafikmässig knutpunkt för Hitis havsområde. De besökare som kommer till Kasnäs via landsvägsförbindelsen kommer från alla håll i Finland, men största delen är från Helsingforstrakten. Kasnäs erbjuder mångsidiga tjänster och aktiviteter för olika besökargrupper, inklusive hotellgäster, båtfolk och sommargäster. På så sätt sysselsätts från ett till flera tiotal personer inom turismen beroende på årstid. Flest turister uppnås under sommarsäsongen som sträcker sig från midsommar fram till mitten av augusti. Utanför den egentliga säsongen under februari-mars och augusti-september är Kasnäs ett populärt besöksmål för grupper. För sådana ordnas bland annat kurser för upprätthållande och främjande av arbetsförmåga. Under apriljuni har man många konferensgäster. Med undantag av den lugna tiden i december och januari har Kasnäs många privatkunder under helgerna på vinterna. Efter att Kasnäs skärgårdsbad öppnades har det haft cirka 40 000 besökare varje år, vilket FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 14 (26) 18.5.2015 även spelat en stor roll för den ökade bruksgraden på hotellet. Det beräknade antalet övernattande båtgäster i Kasnäs under juni-augusti är cirka 12 000 personer om man räknar med att det finns en besättning på i genomsnitt 3 personer i varje båt. Statistik saknas om antalet dagsbesökare, inklusive båtfolk och gäster som kommer till Kasnäs med bil längs landsvägen.1 2.1.12 Arbetsplatser och näringsverksamhet År 2012 hade 2 686 invånare i Kimitoön arbete. Av dem arbetade 2 034 i Kimitoön och 652 utanför kommunen. I Kimitoöns kommun fanns sammanlagt 2 404 arbetsplatser. De branscher som sysselsätter flest personer i området är hälso- och socialvårdstjänsterna (392 arbetsplatser), industrin (290 arbetsplatser), parti- och detaljhandeln (280 arbetsplatser), utbildningen (204 arbetsplatser) samt jord- och skogsbruket och fisket (203 arbetsplatser). Kasnäs erbjuder mångsidig service och aktiviteter för olika besökarmålgrupper, inklusive hotellgäster, båtfolk och sommargäster, och sysselsätter mellan några och tiotals personer inom turismen beroende på årstid. I Kasnäs finns även en livskraftig fiskfabrik som håller på att utvidga och utveckla sin verksamhet. Fiskfabriken i Kasnäs hamn 2.1.13 Trafik Förbindelseväg 1830 (Kasnäsvägen) förenar Kasnäs tätort med Kimitoön och är den enda vägförbindelsen från Kasnäs till fastlandet. Byn förenas med fastlandet via Lövö bro. Trafikmängden längs vägen är 351–1 500 fordon per dygn (Vägregistret). Från Kasnäs går några dagliga bussturer till Dalsbruk som finns på cirka 20 kilometers avstånd. Från Dalsbruk finns bytesturer mot Salo. Kasnäs ligger längs Hangö–Utö farled. I Kasnäs hamn finns cirka 100 gästbåtplatser och 200 säsongsplatser. Från hamnen går en färjeförbindelse till Hitis (Rosala). Från den västra sidan av ön, från den norra sidan av detaljplanens delområde B finns en färjeförbindelse till ön Högsåra. 1 Trafikutredning för Örö, utarbetad av Braheacentret vid Åbo universitet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 15 (26) 18.5.2015 Kasnäs hamn Samtidigt med utarbetandet av Kasnäs detaljplan utarbetas även en ändring av stranddelgeneralplanen för Örö, Dragsfjärds östra skärgård. Örö håller på att ändras från försvarsmaktens område till ett område för turistfunktioner. I resekedjan som går till Örö ingår parkering, ifall man inte anländer till avgångshamnen med kollektivtrafik. Brahea-centret vid Åbo universitet har år 2014 gjort en utredning av behoven och lönsamheten av trafik i anknytning till de turistfunktioner som planerats till Örö. Den kortaste sjövägen (9 sjömil) till Örö är från hamnen i Kasnäs som även i nuläget fungerar som förbindelsefartygshamn. I utredningen konstateras att förbindelsen mellan Kasnäs och Örö lämpar sig som huvudsaklig servicelinje och rutt för tung trafik. Dessutom skulle rutten vara den enda möjliga och nödvändiga vintertrafikrutten. Forststyrelsen har uppskattat att Örö kommer att ha cirka 60 000 besökare per år efter att verksamheten etablerats. I Kasnäs hamn erbjuds numera måttligt med parkeringskapacitet, men under den livliga säsongen behövs mer parkering. Då turismen ökar medför detta ett behov av service och parkeringsplatser i Kasnäs. 2.1.14 Markägoförhållanden På planens delområde A ägs endast fastighet 322-498-1-83 av Kimitoöns kommun. I övrigt är marken i privat ägo. På delområde B äger Salo stad fastighet 322-498-1-33 intill stranden. I övrigt är marken i privat ägo även på delområde B. 2.2 Planläggningssituation Planer, beslut och utredningar som berör planområdet 2.2.1 Landskapsplan Egentliga Finlands landskapsplan har för Åbolands del godkänts av landskapsfullmäktige 10.12.2010. Miljöministeriet fastställde landskapsplanen 20.3.2013 § 201. Efter fastställelsen ersatte landskapsplanen tidigare regionplaner. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 16 (26) 18.5.2015 I landskapsplanen består största delen av planområdet av jord- och skogsbruks/utflykts- och rekreationsområde (MRV). I den västra delen av planområdet anvisas ett rekreationsområde (V), ett mål för utflykts-/turistfunktioner (r901) och Kasnäs byaområde (at820). På planområdet går förbindelseväg 1830 och i anknytning till den anvisas en riktgivande friluftsled. I den södra delen av området anvisas en förbindelsefartygshamn (ankarbild) och på den västra sidan en farled och ett behov av vattentrafikförbindelse. I planen har även tre fornlämningsobjekt (sm) markerats på området. Utdrag ur landskapsplanen 2.2.2 Stranddelgeneralplan På området gäller stranddelgeneralplanen för Dragsfjärds västra skärgård som fastställdes år 2003. I stranddelgeneralplanen anvisas bl.a. byaområde (AT), jordoch skogsbruksdominerade områden (M, M-1), områden för turistfunktioner (RM), semesterbostadsområden (RA) och en båtplats (LV) till området. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 17 (26) 18.5.2015 Utdrag ur stranddelgeneralplanen 2.2.3 Detaljplan Planområde A är ett detaljplanerat område. På området finns en detaljplan som godkänts 1990 (bild nedan, ej i skala), som reviderats 1993, 1997 och 2006. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2015 Revidering av byggnadsplanen 1991 planbeskrivning 18 (26) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2015 Revidering av byggnadsplanen 1993 Revidering av byggnadsplanen 1997 planbeskrivning 19 (26) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 20 (26) 18.5.2015 Revidering av byggnadsplanen 2006 2.2.4 Byggnadsordning Byggnadsordningen för Kimitoöns kommun trädde i kraft 1.2.2009. 3 DETALJPLANENS SKEDEN 3.1 Behovet av detaljplanering, inledning av planeringen samt därtill anknutna beslut Planarbetet har inletts på kommunstyrelsens initiativ. Planläggningsbeslutet fattades 21.8.2012. 3.2 Deltagande och bedömning För planen utarbetades ett program för deltagande och bedömning (PDB) som framläggs i samband med planens beredningsskede. Programmet för deltagande och bedömning finns som bilaga 1 till planbeskrivningen. Intressenterna har möjlighet att framföra sina åsikter och anmärkningar under tiden för framläggandet i planutkasts- och planförslagsskedet. Om inledandet av planarbetet, framläggandet av programmet för deltagande och bedömning samt beredningen av planen meddelas i lokaltidningarna samt på kommunens anslagstavla och webbplats. 3.3 3.3.1 Mål för detaljplanen Kimitoöns kommuns mål för detaljplanen Syftet med detaljplanen beträffande den södra spetsen av Kasnäs (delområde A) är att utarbeta en detaljplaneändring som beaktar den verkställda markanvändningen på FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 21 (26) 18.5.2015 området samt skyddsvärden som berör natur, landskap och kulturarv i enlighet med de utredningar som utarbetats i samband med planen. Dessutom förbereder man sig på att beakta den trafik och de ökade parkeringsbehov som orsakas av de interna turistfunktionerna i Kansäs samt de turisttjänster som riktas till skärgården från Kasnäs. Området för planändringen har en areal på cirka 45 ha. Genom planen strävas det efter att göra det möjligt att utveckla turistfunktionerna och fiskindustrin. Planeringsområde B omfattar markområden som ägs av Salo stad och privata markägare. Det är meningen att områdena ska detaljplaneras för boende-, rekreations- och turistfunktionsbehov. Delområde C ska planeras i ett senare skede. 3.3.2 Forststyrelsens mål för utarbetandet av detaljplanen Forststyrelsens mål är att göra det möjligt att utveckla de markområden som är i dess ägo som område för turistfunktioner, där de naturvärden som framkommit i utredningarna beaktas. 3.3.3 Salo stads mål för utarbetandet av detaljplanen Salo stads mål är att anvisa de markområden som ingår i delområde B och som ägs av staden för havsnära boende och turistfunktioner. 3.3.4 De privata markägarnas mål för utarbetandet av detaljplanen Uppgifter om privata markägares mål insamlas i synnerhet i samband med framläggandet av materialet i utkastsskedet. I samband med planläggningen har en del av markägarna på planeringsområdet varit i kontakt med kommunen och framfört sina mål beträffande planen. De har bl.a. framfört anmärkningar om områdets interna fastighetsservitut. Det har förts förhandlingar med de största markägarna i synnerhet beträffande delområde B. Förhandlingarna fortsätter efter att planutkastet varit framlagt i beredningsskedet. 3.3.5 Mål som baserar sig på landskapsutredningen I samband med landskapsutredningen framfördes markanvändningsrekommendationer ur landskapets perspektiv. De områden som enligt rekommendationerna bör bevaras i sin nuvarande form finns på landskapsmässigt värdefulla, vackra eller ekologiskt sett känsliga platser som är känsliga för förändringar. I fråga om utredningsområdet innebär detta främst landskapsmässigt betydande vidsträckta klippområden, viktiga randzoner samt de små men landskapsmässigt viktiga åkerområdena intill åsryggarna. De imponerande och vidsträckta klippområdena hör till områdets starka sidor. Sådana här klippområden som är värdefulla med tanke på landskapsbilden borde enligt utredningen lämnas utanför bebyggelse i så stor utsträckning som möjligt. Klippområdena bildar en spännande friluftsterräng. Från krönområdena öppnas även en fin och vidsträckt utsikt. Lavtäckta områden klarar däremot inte av kraftigt slitage och ifall mer rekreationsanvändning styrs till området bör man även anlägga en eller flera rekreationsleder. Åkerområdena som finns intill åsryggszonerna, i regel på ganska låglänt mark som delvis är känslig för översvämningar, är förhållandevis små och delvis ganska osynliga. De bildar däremot en tämligen viktig del av områdets landskapsbild. Enligt utredningen borde de i regel lämnas utanför bebyggelsen. Åkerområdena borde till så stor del som möjligt bevaras öppna och helst användas som odlings- och betesmark. Det rekommenderas inte heller att åkrarna ska beskogas. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 22 (26) 18.5.2015 3.3.6 Mål som baserar sig på naturutredningen Viktiga områden som bör beaktas i planeringen av markanvändningen är enligt naturutredningen mål som är värdefulla med tanke på naturens mångfald, områden där det förekommer utrotningshotade naturtyper eller som är betydande med tanke på artrikedom (naturutredningen, bilaga 1). I planeringen av markanvändningen bör man i den utsträckning som det är möjligt även beakta att egenskaper på födoområden som är värdefulla för fladdermöss bevaras. Detta innebär att till exempel trädbevuxna förbindelser bör bevaras. 3.3.7 Mål som baserar sig på byggnadsinventeringen och den arkeologiska inventeringen Enligt en byggnadsinventering som utarbetats av Egentliga Finlands landskapsmuseum finns det två lokalt värdefulla byggnadsarvsobjekt på planområde A. Enligt den arkeologiska inventeringen finns det ett fornlämningsobjekt på planområde A. 4 BESKRIVNING AV DETALJPLANEN 4.1 4.1.1 Beskrivning av planlösningen Beskrivning av planlösningen på delområde A En stor del av arealen för planområde A har anvisats som område för utveckling av turistservice. På turistområdet möjliggör områdeseffektiviteten e=0,2 tilläggsbyggande även på redan bebyggda turistområden. På planeringsområdet finns även båtplatsområden, ett hamnområde, område för små bostadshus och områden för industri som inte orsakar miljöstörningar. Ökande parkeringsbehov har beaktats genom att anvisa allmänna parkeringsområden och byggrätt för placering av parkering i två nivåer. 4.1.2 Beskrivning av planlösningen på delområde B I planområdets del B anvisas sammanlagt 47 st. nya tomter för små bostadshus. Strandområdena har anvisats som parkområde VP eller som jord- och skogsbruksområde M. I närheten av tomterna på strandens parkområde anvisas områden för bastukvarter som är avsedda för gemensamt bruk samt ett båtplatsområde där det dimensionerats en båtplats per bostadstomt. Bostadsbyggnaderna har placerats i en stigande sluttning så att det finns utsikt mot havet från var och en av tomterna. Riktningen för bostadsbyggnadernas takås har fastställts vinkelrätt mot höjdkurvorna, vilket ger en havsutsikt från gavelfönstren. Byggnadsrätten på varje tomt är 400 v-m2 i planutkastet. I den norra delen anvisas även ett område för turistservice RM-1. För området anvisas ett eget båtplatsområde vid stranden. Till båtplatsområdet är det möjligt att anvisa konstruktioner och bastubyggnader som betjänar turistverksamheten. Byggnadseffektiviteten på turistområdet är e=0,2. Det nya gatunätet på området består av tomtgator som sluttar mot havet samt av uppsamlingsgator som leder till Kasnäsvägen och Högsåravägen. Uppsamlingsgatorna har anvisats främst ovanpå en förbindelse som i nuläget fungerar som skogsbilväg. I dimensioneringen av den uppsamlingsgata som leder till Kasnäsvägen har man även möjliggjort en gång- och cykelled som avskiljs från gatan med ett skyddsområde. Den skogsbilväg som korsar stranden har anvisats som en gång- och cykelled i planen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 23 (26) 18.5.2015 4.2 4.2.1 4.2.2 Planens struktur Dimensionering Aluevaraus Pinta-ala (ha) kerrosala (km2) Tehokkuus (e) AO 15,1180 4000 0,03 AP/RM 4,5641 4360 0,10 ET 0,2734 0 0,00 EV 0,6835 0 0,00 Katu 5,9492 0 0,00 LP 2,1165 2000 0,09 LS 2,6049 0 0,00 LV 11,1017 830 0,001 LV-1 1,8582 0 0,00 LYT 1,4070 0 0,00 M 17,3753 0 0,00 MUUT 1,3117 0 0,00 MY 2,6037 0 0,00 RM-1 12,4722 25294 0,20 RM-2 1,3877 2775 0,20 RM-3 0,2222 120 0,05 TY 1,3537 6768 0,50 TY/A 1,7683 4933 0,28 VL 4,5632 0 0,00 VP 8,7590 900 0,01 W 7,7948 0 0,00 pp 0,0527 0 0,00 pp/h 0,1456 0 0,00 kaikki 105,4865 51981 0,05 Service På området för planändringen anvisas områden där hotell-, bad- och andra turisttjänster har verksställts och till dem anvisas utvidgningsområden med beaktande av natur- och landskapsvärden. Med planen anvisas inga områden för handel eller kommunal service. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 24 (26) 18.5.2015 4.3 Planbetäckningar och -bestämmelser Planbeteckningarna och -bestämmelserna finns i planbeskrivningens bilaga 2. 4.4 Planens konsekvensbedömning Konsekvensbedömningen i planläggningen grundar sig på markanvändnings- och bygglagen och -förordningen MarkByggL 9 §, MarkByggF 1 §. För att pla-nens konsekvenser ska kunna bedömas bör planen grunda sig på tillräckliga undersökningar och utredningar. Vid upprättandet av en plan bör det i till-räckligt stor utsträckning utredas vilka konsekvenser planen och verkställan-det av de undersökta alternativen har för miljön, inklusive samhällsekono-miska, sociala, kulturella och övriga konsekvenser. Utredningarna bör göras för hela det område där planen kan bedömas ha väsentliga konsekvenser. Utredningarna bör ge tillräcklig information för att direkta och indirekta kon-sekvenser av verkställandet av planen ska kunna bedömas: 1) 2) 3) 4) 5) för för för för för människors levnadsförhållanden och livsmiljö, jordmån och berggrund, vatten, luft och klimat, växt- och djurarter, naturens mångfald och naturtillgångar, region- och samhällsstrukturen, samhälls- och energiekonomin samt trafiken, stadsbilden, landskapet, kulturarvet och den byggda miljön. Konsekvensbedömningen sker som sakkunnigarbete baserat på terrängbesök, undersökningar och utredningar samt utifrån respons från intressenter och genom myndighetsstyrning. Konsekvenserna bedöms i olika skeden under hela planläggningsprocessen. 4.4.1 Konsekvenser för samhällsstrukturens funktionalitet och enhetlighet Byggandet på området ökar, men områdena för byggandet blir tätare i synnerhet i den södra delen av området och de placeras i anslutning till befintlig infrastruktur. När det gäller delområde B ligger nybyggnationen på ett så gott som jungfruligt jordoch skogsbruksområde. Om områdets samhällsstruktur förverkligas på ett tillräckligt effektivt sätt är det möjligt att skapa ett fungerande område med skäliga kostnader. Det RM-område som anvisats till området splittrar delvis placeringen av turistfunktionerna på Kasnäs udde, men å andra sidan blir det möjligt att koncentrera turistfunktionerna i Kimitoöns kommuns skala just till ön Kasnäs. 4.4.2 Konsekvenser för trafiken I takt med att turistservicen i Kasnäs utvecklas är det möjligt att besökarmängderna på hotell- och badområdet ökar samt att trafiken ökar längs Kasnäsvägen. Trafiken längs Kasnäsvägen och behovet av parkeringsområden ökar eventuellt också då turistservicen på Örö utvecklas. Då detaljplanen genomförs minskar anslutningarna till Kasnäsvägen. De nya bostadstomter och det turistområde som anvisats till delområde B ökar även för sin del trafiken längs Kasnäsvägen samt Älgvägen och Högsåravägen som leder till Kasnäsvägen. Detta kompletteras i förslagsskedet då planeringslösningarna preciserats samt ufirån den inlämnade responsen. 4.4.3 Konsekvenser för samhälls- och energiekonomin I Kasnäs finns inget kommunalt vatten- eller avloppsnät. Byggandet av nya gatuområden och kommunalteknik medför kostnader för kommunen. Kostnaderna kan enligt markanvändningsavtalen fördelas mellan de privata markägare som gynnas av att området detaljplaneras. Kostnaderna ökar på grund av öns avstånd till det FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 25 (26) 18.5.2015 befintliga vatten- och avloppsnätet. Nybyggnationen ligger i anslutning till befintligt byggande och gör byggandet tätare. Alternativt anvisas nybyggnation tillräckligt effektivt på delområde B, vilket gör att den kommunalteknik som byggs på området ändå kan byggas mera kostnadseffektivt än i en splittrad struktur. 4.4.4 Konsekvenser för landskapet och tätortsbilden Detaljplaneområdets landskapsmässiga värden har identifierats och nybyg-gande har anvisats till platser som är lämpliga med tanke på landskapet. 4.4.5 Konsekvenser för den byggda miljön Genom detaljplanen uppdateras den gällande situationen på området med beaktande av områdets utvecklingsbehov. Genomförandet av detaljplanen skapar en tätare struktur i Kasnäsområdet. Planen skapar mer byggplatser på området, speciellt för boende, turistservicen och småindustrin, vilket livar upp och stöder områdets serviceoch arbetsplatsutbud. 4.4.6 Konsekvenser för kulturarv och byggnadsarv som ska skyddas Egentliga Finlands landskapsmuseum har låtit göra en byggnadsinventering i planområdet. Vid upprättandet av planen har det undersökts huruvida antalet byggnader som ska skyddas är skäligt, och införandet av skyddsbestämmel-serna grundar sig på 57.2 § i MarkByggL. Då detaljplaneringen inleddes utreddes fornlämningarna på området och deras placering har beaktats i planlösningen. 4.4.7 Konsekvenser för natur och naturtillgångar I planlösningen beaktas naturvärdena i enligthet med de utredningar som utarbetats i samband med planen. I anslutning till livsmiljöer för fladdermöss har det på flera ställen emellertid anvisats ett annat användningsändamål utöver skyddet, vilket innebär att bevarandet av fladdermössens livsmiljöer bör följas upp då planen genomförs. Kompletteras i förslagsskedet efter att planeringslösningarna har preciserats och utifrån inlämnad respons. 4.4.8 Konsekvenser för rekreation Rekreationsmöjligheterna på planområdet ökar eftersom närrekreationsskog har anvisats i detaljplanen. En del av strandområdet har anvisats som jord- och skogsbruksområde med skyddsvärden. Även möjligheterna att utveckla turistservicen ökar rekreationsmöjligheterna och de stora båtplatsområdena och allmänna parkeringsområdena förbättrar båtlivsmöjligheterna. På planområdets delområde B har strandområdena anvisats som parkområden VP eller som jord- och skogsbruksområden M, vilket innebär att stränderna huvudsakligen är i allmänt bruk. Strandområdet korsas även av en gång- och cykelled och till området har det anvisats ett byggområde för en lekplats. De byggnadsytor för bastubyggnader och båtplatsområden som anvisats till stränderna avgränsar däremot stränderna delvis till privata och halvprivata områden och utgör på så sätt ett hinder för att stränderna ska kunna utnyttjas för allmänt bruk. 4.4.9 Konsekvenser för människors levnadsförhållanden och en hälsosam och trivsam livsmiljö Planlösningen beaktar naturvärden i enlighet med de utredningar som gjorts i samband med planen, vilket möjliggör att naturens mångfald bevaras och att livsmiljön är hälsosam. Kompletteras i förslagsskedet efter att planeringslösningarna har preciserats och utifrån inlämnad respons. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY planbeskrivning 26 (26) 18.5.2015 5 5.1 GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN Planer som styr och åskådliggör genomförandet Som bilaga till planbeskrivningen finns en illustration över delområde B där man presenterar ett möjligt sätt att förverkliga byggandet på området. 5.2 Genomförande, tidsplanering och uppföljning Genomförandet av detaljplanen kan inledas efter att planen vunnit laga kraft. På det område som detaljplanerats tidigare har markanvändningen redan förverkligats till största delen och genomförandet av planen innebär främst att områdets markanvändning effektiveras genom kompletterande byggande. Nybyggnationens samhällstekniska försörjning, såsom tillgången till bruksvatten och hantering av avloppsvatten bör däremot lösas innan detaljplanen genomförs. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy kaavaselostus Tulonen Lassi, Heinilä Maritta 1 (25) 18.5.2015 Kemiönsaaren kunta KASNÄSIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Selostus (luonnosvaihe) P20134P001 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 2 (25) 18.5.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ............................................................................................ 4 1.1 Tunnistetiedot ........................................................................................................... 4 1.2 Kaava-alueen sijainti ................................................................................................. 4 1.3 Kaavan tarkoitus ....................................................................................................... 6 LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................ 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ................................................................................ 6 2.1.1 Maisema ............................................................................................................... 7 2.1.2 Maa- ja kallioperä sekä topografia ............................................................................ 8 2.1.3 Kasvillisuus ja metsät ............................................................................................. 9 2.1.4 Luontoarvot ......................................................................................................... 10 2.1.5 Linnusto .............................................................................................................. 11 2.1.6 Lepakot .............................................................................................................. 11 2.1.7 Muu eläimistö ...................................................................................................... 11 2.1.8 Muinaisjäännökset ................................................................................................ 12 2.1.9 Rakennettu ympäristö, rakennettu kulttuuriympäristö ja rakennusperintökohteet ......... 12 2.1.10 Asuminen ja väestö ........................................................................................... 12 2.1.11 Palvelut, virkistys ja matkailu ............................................................................. 12 2.1.12 Työpaikat ja elinkeinotoiminta ............................................................................ 13 2.1.13 Liikenne ........................................................................................................... 14 2.1.14 Maanomistus .................................................................................................... 14 2.2 Suunnittelutilanne ................................................................................................... 15 2.2.1 Maakuntakaava .................................................................................................... 15 2.2.2 Rantaosayleiskaava .............................................................................................. 15 2.2.3 Asemakaava ........................................................................................................ 16 2.2.4 Rakennusjärjestys ................................................................................................ 19 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ......................................................................... 19 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 19 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö ....................................................................................... 19 3.3 Asemakaavan tavoitteet ........................................................................................... 19 3.3.1 Kunnan tavoitteet asemakaavan laadinnalle ............................................................ 19 3.3.2 Metsähallituksen tavoitteet asemakaavan laadinnalle ................................................ 20 3.3.3 Salon kaupungin tavoitteet asemakaavan laadinnalle ................................................ 20 3.3.4 Yksityisten maanomistajien tavoitteet asemakaavan laadinnalle ................................. 20 3.3.5 Maisemaselvityksen perusteella syntyneet tavoitteet ................................................ 20 3.3.6 Luontoselvityksen perusteella syntyneet tavoitteet ................................................... 21 3.3.7 Rakennusinventoinnin ja arkeologisen inventoinnin perusteella syntyneet tavoitteet ..... 21 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................................. 21 4.1 Kaavaratkaisun kuvaus ............................................................................................ 21 4.1.1 Osa-alueen A kaavaratkaisun kuvaus ...................................................................... 21 4.1.2 Osa-alueen B kaavaratkaisun kuvaus ...................................................................... 21 FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 3 (25) 18.5.2015 4.2 Kaavan rakenne ...................................................................................................... 22 4.2.1 Mitoitus............................................................................................................... 22 4.2.2 Palvelut .............................................................................................................. 22 4.3 Kaavamerkinnät ja –määräykset ............................................................................... 23 4.4 Kaavan vaikutusten arviointi ..................................................................................... 23 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja eheyteen ..................................... 23 4.4.2 Vaikutukset liikenteeseen ...................................................................................... 23 4.4.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ........................................................... 23 4.4.4 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan .............................................................. 24 4.4.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ................................................................... 24 4.4.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja suojeltavaan rakennusperintöön ............................. 24 4.4.7 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin ................................................................. 24 4.4.8 Vaikutukset virkistykseen ...................................................................................... 24 4.4.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristön terveyteen ja viihtyisyyteen ............ 24 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .............................................................................................. 25 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ................................................. 25 5.2 Toteuttaminen, ajoitus ja seuranta ............................................................................ 25 LIITTEET: Liite 1 osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 pienennös kaavakartasta, kaavamerkinnöistä ja kaavamääräyksistä Liite 3 havainnekuva Liite seurantalomake Liite tiivistelmä luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet Liite tiivistelmä ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet LIITEAINEISTOT: Maisemaselvitys Luontoselvitys Arkeologinen inventointi Rakennusinventointi FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 4 (25) 18.5.2015 1 1.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot 322 KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos Ehdotus 18.5.2015 Asemakaava koskee: kiinteistöjä 322-498-1-33, 322-498-2-64, 322-498-2-64, 322-498-3-70, 322-498-5-42, 322-498-6-21, 322-498-876-1,322-498-876-6 Asemakaavan muutos koskee: kiinteistöjä 322-498-1-80, 322-498-1-50, 322-4981-79, 322-498-1-93, 322-498-1-81, 322-498-1-66, 322-498-1-92, 322-498-1-95, 322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72, 322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-117 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-20 Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit: Suunnitteluorganisaatio: Kasnäsin asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Tampereen aluetoimisto projektipäällikkönään suunnittelupäällikkö Maritta Heinilä. Kemiönsaaren kunnan taholta työtä ohjaavat kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg ja tekninen johtaja Lars Nummelin. FCG Kaavasuunnittelu: Maritta Heinilä, arkkitehti SAFA YKS-506 Pekka Seppänen, insinööri AMK Lassi Tulonen, arkkitehti yo Kaavakäsittelyt: Kaavoituspäätös 21.08.2012 Vireilletulosta on kuulutettu 6.9.2012. Asemakaavaluonnos nähtävillä Asemakaavaehdotus nähtävillä Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa Kasnäsin alueella. Aluetta koskevan kaavoituspäätöksen yhteydessä asemakaavoitettavan alueen suuruus on esitetty käsittävän lähes koko Kasnäsin niemen alueen. Suunnittelualue on jaettu osa-alueisiin A, B, C ja D, joista osa-alue D käsitti tuulivoimaloita varten varatun maa-alueen. Tekninen lautakunta on kuitenkin 28.4.2014 §73 päättänyt lopettaa tuulivoimasuunnittelun Kasnäsissa, jolloin osa-alueesta D päätettiin luopua. Asemakaavoitusta varten laaditut selvitykset käsittävät koko suunnittelualueen. Kaavoituksen osalta on päätetty edetä siten, että ensimmäisessä vaiheessa asemakaava laaditaan osa-alueelle A ja osa-alueen B pohjoisosaan. A-alue käsittää alueen aikaisemmin asemakaavoitetut alueet. Osa-alueen B pohjoisosaan suunnitellaan merenläheinen asuinpientaloalue, ranta-alueita hyödyntävä virkistysalue ja matkailutoimintoja. Osa-alue C käsittää Kasnäsin kyläalueen vanhimman asutuksen sekä maa- ja metsätalousalueita Kasnäsin niemen itäosissa. Tämän sekä osa-alueen B eteläosan suhteen kaavoitusta jatketaan myöhemmin päätettävänä ajankohtana. FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 5 (25) 18.5.2015 Kaavoituksen yhteydessä osa-alueiden tarvittaessa muutoksia. ja suunnittelualueen Kaavoituspäätöksen mukaiset kaavoitettavat alueet A-D. rajauksiin tehdään FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 6 (25) 18.5.2015 B Vasemmalla kaava-alue A ja oikealla kaava-alue B. 1.3 Kaavan tarkoitus Osa-alue A käsittää aikaisemmin asemakaavoitetut alueet saaren eteläosassa. Asemakaavamuutoksen yhteydessä huomioidaan alueella toteutunut maankäyttö, joka osittain poikkeaa voimassa olevista asemakaavoista. Lisäksi varaudutaan sekä Kasnäsin sisäisten matkailutoimintojen että kalateollisuuden kehittämiseen ja varaudutaan matkailun kehittymisestä aiheutuviin lisääntyviin pysäköintitarpeisiin. Alueen pinta-ala on noin 45 ha. Suunnittelualueen B pohjoisosa käsittää Salon kaupungin ja yksityisen omistamat maa-alueet, jotka on tarkoitus asemakaavoittaa asumisen ja matkailupalveluiden tarpeisiin. Alueen maankäyttöä on tutkittu laatimalla vaihtoehtoisia maankäyttöluonnoksia ja käymällä keskusteluja alueen maanomistajien kanssa. Alueen B pinta-ala on noin 95 ha. Osa-alue C ja osa-alueen B eteläosa on tarkoitus asemakaavoittaa myöhemmässä vaiheessa. Kemiönsaaren kunta tekee alueen suurimpien maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset MRL 91 b § mukaisesti joko kaavaluonnoksen tai kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen ennen kaavan hyväksymistä. Maankäyttösopimuksissa sovitaan mm. siitä, millä tavalla alueen yhdyskuntarakentamisen kustannukset jaetaan kunnan ja maanomistajan kesken. Maankäyttösopimuksissa ei voida sopia kaavojen sisällöstä. 2 2.1 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualueella A on Kasnäsin kylpylä- ja hotellialue palveluineen, kalatehdas ja pienteollisuutta, Saaristomeren kansallispuiston luontokeskus Sinisimpukka, vanhaa FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 7 (25) 18.5.2015 kyläasutusta, maa- ja metsätalousalueita, virkistysalueita, venevalkamia ja satamaaluetta. Suunnittelualueen B pohjoisosassa on pääasiassa metsätalouskäytössä olevaa länteen laskevaa rinnettä, joka on rantojensa osalta toiminut vuosia epävirallisena Salon kaupungin matkailuvaunualueena. Kasnäsin venesatama- ja matkailualuetta 2.1.1 Maisema Kasnäsin maisemaa on tarkasteltu tarkemmin alueelta laaditussa maisemaselvityksessä, joka on kaavan liiteaineistona suomen kielellä. Alla on esitetty tiivistelmä selvityksen pääpiirteistä. Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Kemiönsaari kuuluu Lounaismaahan ja tarkemmin määriteltynä Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Lounaisrannikkoa ja Saaristomerta voidaan pitää luonnonoloiltaan maamme ehkä erikoislaatuisimpana luonnonnähtävyytenä, johon kytkeytyy myös ainutlaatuisia kulttuuripiirteitä. Maaperälle ja topografialle ovat ominaisia laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Ruhjelaaksojen muodostamat lahdet jatkuvat kapeina syvälle sisämaahan. Silo- ja avokallioita on enemmän kuin muualla Suomessa. Kumpuilevan ja monin paikoin paljaan kalliomaaston maiseman tärkein peruselementti on kuitenkin meri, joka luo seudun laajan ja rikkonaisen saariston. Seudulta löytyy myös runsaasti savikoita. Lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit ovat karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioalueiden ohella yleisiä johtuen suotuisasta ilmastosta ja maa- ja kallioperän paikoittaisista kalkkiesiintymistä. FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 8 (25) 18.5.2015 Suunnittelualueen maasto on pienipiirteistä ja vaihtelevaa. Kallio on alueella pääsääntöisesti hyvin pinnassa. Suunnittelualue sijoittuu pieniä viljely- ja niittyalueita sekä rantavyöhykettä lukuun ottamatta selänteelle. Ympäröivän meren ohella alueen maisemakuvalle ovat ominaisia avokalliot, kallioiset metsäselänteet sekä niiden lomaan sijoittuvat pienet, pitkänomaiset peltolaaksot ja niittyalat. Katajista ja kauniin muotoisista männyistä muodostuvat reunavyöhykkeet ovat pienipiirteisiä ja viehättäviä. Historiallinen perspektiivi Maakuntamuseosta saadun vuosien 1783-1786 karttaan pohjautuvan maisemahistoriallisen aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että avoimen ja suljetun tilan suhde on kuluneiden noin 230 vuoden aikana aika paljon muuttunut tarkasteltavalla alueella. Avoimen tilan osuus on pienentynyt lähes puolella 1700luvun lopun tilanteeseen verrattuna. Varsinainen peltoala näyttää kaiken kaikkiaan olleen huomattavasti nykyistä pienempi mutta niittyä on ollut sitäkin runsaammin. Nykyiset pellot ovat olleet pääasiassa niittyjä. Tiloja on ollut kuusi: Backas, Lassa, Smeds, Christer, Östers ja Bergs. Östers löytyy kartalta tänäkin päivänä. Kasnäsintien itäpuolen tiestö noudattelee joltain osin 1700-luvun lopun tielinjauksia. 2.1.2 Maa- ja kallioperä sekä topografia Selvitysalueen kallioperä kuuluu svekofenniseen liuskejaksoon, joka on syntynyt noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Kallioperä on pääosin kvartsi-maasälpä-gneissiä ja graniittia. Alueen kaakkoisimmat osat sijoittuvat kallioalueelle, joka on ominaisuuksiltaan pääosin plutonisiin kivilajeihin kuuluvaa, graniittia muistuttavaa granodioriittia GTK 2014). Selvitysalueen maaperä on hyvin kalliovoittoista ja kalliopaljastumia esiintyy monin paikoin. Laajimmat kalliopaljastumat sijoittuvat alueen itäosiin. Pohjoisimmat osat alueesta Kasnäsintien länsipuolella ovat sekalajitteista moreenia. Selvitysalue on maastonmuodoiltaan melko alavaa ja loivan kumpareista. Korkeimmat kohdat kohoavat noin 20 metriä merenpinnan yläpuolelle. Suunnittelualueen avokallioita FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 9 (25) 18.5.2015 2.1.3 Kasvillisuus ja metsät Kasnäsin alueelle on laadittu luontoselvitys, joka on kaavan liiteaineistona suomen kielellä. Alla on esitetty tiivistelmä selvityksen pääpiirteistä kasvillisuutta ja metsiä koskien. Metsät Selvitysalueen yhtenäisimmät kangasmetsäalueet keskittyvät alueen pohjois- ja länsiosiin. Metsät ovat pääosin tehokkaassa talouskäytössä. Pohjoisosassa esiintyy tuoreita mustikkatyypin (MT) kuusikangasmetsiä ja lähempänä rannikkoa paikoin myös lehtomaisia käenkaali-mustikkatyypin (OMT) kuusikankaita. Puusto on vaihtelevasti nuorta tai keski-ikäistä ja metsäkuviot ovat pääosin harvennushakattuja. Alueelle sijoittuu myös muutamia avohakkuualoja. Tuoreiden kangasmetsien yhteyteen sijoittuu karuja kalliometsiä, joilla esiintyvä mäntypuusto on paikoin iäkästä ja kitukasvuista. Rannikon, pellonreunojen ja muutamien alueelle sijoittuvien, ruopattujen ojauomien läheisyydessä puusto on lehtipuuvaltaisempaa. Näillä alueilla esiintyy mm. haapaa, raudus- ja hieskoivua, harmaa- ja tervaleppää sekä pihlajaa. Vanhoja peltoalueita on paikoin istutettu koivulle. Pähkinäpensasta esiintyy melko yleisenä luontoselvitysalueen eteläosissa Näsetin ja rannikon välisellä alueella sekä Lövglon vanhojen peltoalueiden ympäristössä. Lehtoa alueella esiintyy melko vähän. Laajin tuoreen lehdon alue on Bredvikenin lahden perukkaan laskevan ojauoman varressa. Lehtoalueella hallitsevat lehtipuut kuten koivut, tuomi ja terva- sekä harmaaleppä. Pensaskerroksessa esiintyy pihlajaa ja pähkinäpensasta. Muuta kasvillisuutta edustavat mm. imikkä, jänönsalaatti, ojakellukka, kielo ja sinivuokko. Mesiagervovaltaista ja paikoin kulttuurivaikutteista, vuohenputken ja nokkosen hallitsemaa suurruoholehtoa esiintyy Garpholmenin perukkaan laskevan ojauoman ympäristössä. Suokasvillisuus Selvitysalueella esiintyy suokasvillisuutta hyvin vähän. Suokasvillisuus on lähinnä rantavyöhykkeellä esiintyviä kapeita rantaluhtia tai pieniä, karuja, kalliopainanteiden soita joiden kasvillisuus on rahkasammalvaltaista, ensisijassa paakku- ja kangasrahkasammalta. Kalliopainanteiden soiden muuta lajistoa edustavat mm. korpikarhunsammal, juolukka ja suopursu. Löknäsin pohjoispuolisella metsäalueella esiintyy pienehköllä alueella saniaiskorpea, joka on kuitenkin pääosin hakattua eikä siten luonnontilaista tai edes sen kaltaista. Selvitysalueen pohjoisosassa Jättekasten kallioalueen eteläpuolella on pieni moreeni- ja kalliopainanteeseen muodostunut neva-alue. Vesi- ja rantakasvillisuus Selvitysalueen rannat ovat pääpiirteissään melko karuja kivikko- ja kallio- sekä moreenirantoja. Laajoja rantaluhtia ei esiinny. Pienehköjä järviruo’on hallitsemia ruovikkoluhtia sijoittuu alueen eteläosiin mm. Bredvikenin ja Bysvikenin lahtien poukamiin. Perinne- ja kulttuurikasvillisuus Perinne- ja kulttuurikasvillisuus keskittyy selvitysalueen eteläosiin, missä se on paikoin melko monipuolista. Karujen kallioalueiden reunamille on kehittynyt niittykasvillisuutta, jota edustavat mm. keltamatara (VU), paimenmatara, tuoksusimake sekä monet tavanomaiset heinä- ja ruohokasvilajit. Paikoin FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 10 (25) 18.5.2015 niittykasvillisuus on rehevöitynyttä ja valtalajeja ovat mm. koiranputki, vuohenputki ja nokkonen. Kasnäsintien varrella selvitysalueen eteläosissa esiintyy myös joutomaaalueita, joilla vallitsevat ns. ruderaattilajit kuten pietaryrtti ja pujo. Suunnittelualueen ranta-aluetta 2.1.4 Luontoarvot Kasnäsin alueelle on laadittu luontoselvitys, joka on kaavan liiteaineistona suomen kielellä. Alla on esitetty tiivistelmä selvityksen pääpiirteistä luontoarvoja koskien. Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet tai kohteet Selvitysalueelle ei sijoitu Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita eikä suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Lähin Natura-alue on Saaristomeren Natura-alue (FI0200164, SPA/SCI), jonka lähimmät kohteet sijoittuvat noin 700 metriä Kalaxin länsirannikon länsipuolelle. Saaristomeren Natura-alue on liitetty Natura-verkostoon luonto- ja lintudirektiivin perusteella. Saaristomeri on merkittävä lintujen pesimä- ja muuttoalueena. Alueella on tavattu runsaasti EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja sekä valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Alue kuuluu kokonaisuudessaan Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueeseen (Ympäristö 2013). Paikallisesti arvokkaat luontokohteet Luontoselvityksen tarkastelualueella sijaitsee kahdeksan paikallisesti arvokasta kallioaluetta: Meripuistontie, Haukiniementie, Långgärdantie, Näset, Östers 1 ja 2, Jättekasten sekä Garpholmintie. Muita paikallisesti arvokkaita alueita ovat Kasnäsintien keto/niittyalue, Bredvikenin purovarsilehto ja Lehtokorpi, sekä lepakoiden tärkeät ruokailualueet. Erityisen tärkeitä ruokailualueita, joilla tavattiin FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 11 (25) 18.5.2015 useita lepakkoyksilöitä ja -lajeja todettiin kesällä 2013 kolme kappaletta. Alueiden pinta-ala on yhteensä 16,5 ha. Tärkeät ruokailualueet sijoittuvat selvitysalueen keskiosiin Lövglon-Näsetin ympäristöön sekä Rävbergetin eteläpuoliselle metsäalueelle. Kaikki paikallisesti arvokkaat kohteet on kuvattu tarkemmin luontoselvityksessä. 2.1.5 Linnusto Kasnäsin alueelle on laadittu luontoselvitys, joka on kaavan liiteaineistona suomen kielellä. Alla on esitetty tiivistelmä selvityksen pääpiirteistä linnustoa koskien. Maastokartoitusten yhteydessä havaittu linnusto edustaa melko monipuolista metsä-, pelto-, rannikko- ja kulttuuriympäristöjen lajistoa. Kartoitusten aikana alueella havaittiin todennäköisesti pesivänä yhteensä 42 eri lintulajia. Alueella ei sijaitse selviä, linnustollisesti erityisen arvokkaita alueita. Linnustolliset arvot keskittyvät selvitysaluetta etelässä, lännessä ja idässä rajaavalle merialueelle, jonne sijoittuu joitain meri- ja rantalinnuston pesimäalueina olevia luotoja. Selvitysalueen huomionarvoisiksi lintukohteiksi voidaan kuitenkin luokitella uhanalaisten lajien pesimäympäristöt. Kartoitusten aikana ainoita havaittuja uhanalaisia lintulajeja olivat alueella pesivät pikkutikka ja kivitasku, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneiksi lajeiksi (VU). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista havaittiin rantasipi, sirittäjä ja pikkulepinkäinen sekä varsinaisen selvitysalueen ulkopuolella pesivät haahka sekä naurulokki. Suomen kansainvälisistä vastuulajeista alueella esiintyy leppälintua.Jättekasten kallioalueen ympäristössä sijaitsi kesällä 2013 kanahaukan reviiri. Muista petolinnuista ei tehty havaintoja. Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lintulajien havaintopaikat on esitetty luontoselvityksen karttaliitteessä 1. 2.1.6 Lepakot Kasnäsin alueelle on laadittu luontoselvitys, joka on kaavan liiteaineistona suomen kielellä. Alla on esitetty tiivistelmä selvityksen pääpiirteistä lepakoita koskien. Kaikki Suomessa tavattavat 13 lepakkolajia on lueteltu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a), ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sopimukseen sitoutuneita maita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mukaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään ja suojelemaan lepakoille soveltuvia merkittäviä ruokailualueita. Lepakkoselvityksen aikana selvitysalueella havaittiin melko runsaasti viiksi- ja /tai isoviiksisiippaa sekä jonkin verran myös pohjanlepakkoa. Alueen eteläosan mosaiikkimaiset metsien, kallioiden, peltojen, niittyjen ja asutuksen kirjavoimat ympäristöt muodostavat lepakoille useita hyviä ruokailualueita. Selvityksen puitteissa ei kyetty löytämään lepakoiden päivälepopaikkoja eli ns. lain suojaamia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. On todennäköistä, että lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (ts. päiväpiiloja) sijoittuu alueen rakennuksiin sekä mahdollisesti myös puiden koloihin ja muihin luonnollisiin rakenteisiin. Lisääntymis- ja levähdyspaikat sijaitsevat usein melko lähellä tärkeitä ruokailualueita. 2.1.7 Muu eläimistö Alueen muuta eläimistöä ei ole erikseen kartoitettu, vaan tiedot perustuvat lähtötietoihin sekä luontoselvityksen yhteydessä tehtyihin yleisiin havaintoihin. Kartoitusten yhteydessä havaintoja tehtiin metsien ja kulttuuriympäristöjen FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 12 (25) 18.5.2015 nisäkäslajeista kuten orava, supikoira, valkohäntäpeura, metsäkauris, mäyrä, kettu ja hirvi. Lähtötietojen ja maastokartoitusten perusteella selvitysalueella ei esiinny liitooravaa. Pääosin selvitysalueen metsät ovat liito-oravan elinalueeksi sopimattomia. Alueen hyönteislajistoa ei ole erikseen kartoitettu. Kartoituksissa uhanalaista tai luontodirektiivin liitteen (IV) hyönteislajistoa. 2.1.8 ei havaittu Muinaisjäännökset Suuri osa maamme rautakautisesta asutuksesta on keskittynyt sisämaahan Lounaisrannikon alueella. Saariston asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Seutu on suomenruotsalaisen kulttuurin valta-aluetta. (Ympäristöministeriö 1993) Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä suunnittelualueelle on merkitty kiinteä muinaisjäännös (Näset, 40010079, hautapaikat), sekä kaksi mahdollista muinaisjäännöstä (Rävberget, 40000009, kivirakenteet ja Byholmen, 40000010, kivirakenteet). Alueelle laadittiin arkeologinen inventointi asemakaavoituksen taustaselvityksenä vuonna 2013. Kokonaisuutena inventoinnin tuloksena havaittiin muutamia uusia kivirakenteita, joita voidaan pitää sijaintinsa puolesta lähinnä peltoraunioina. Yksi aiemmin tuntematon kivirakenne, röykkiökohde Östers, poikkeaa sijaintinsa puolesta muista jäännöksistä ja luonteeltaan se muistuttaa aiemmin tunnettua muinaisjäännöskohdetta Näset. Tätä kohdetta ehdotetaan luokiteltavaksi luokkaan mahdollinen muinaisjäännös. Kasnäsin historialliseen kylään saattaa liittyä arkeologisesti mielenkiintoisia rakenteita ja kerrostumia, joita tosin ei voida lukea muinaisjäännöksiksi, koska kyläalue on yhä asuttua aluetta. On kuitenkin mahdollista, että vanhan kalastajakylän rakenteita paljastuu maanmuokkaus- ja rakennustöiden yhteydessä. 2.1.9 Rakennettu ympäristö, rakennettu kulttuuriympäristö ja rakennusperintökohteet Suunnittelualueeseen ei sisälly valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Lähin RKY-kohde on Kasnäsin länsipuolella noin 2-5 kilometrin päässä Holman ja Högsåran saarilla sijaitseva Kemiönsaaren ulkosaariston kyläasutus. Suunnittelualueelle on laadittu Varsinais-Suomen maakuntamuseon toimesta rakennusinventointi vuosien 2011 ja 2012 aikana osana Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojektia. Suunnittelualueelta on esitetty paikallisesti arvokkaina kaksi kohdetta. 2.1.10 Asuminen ja väestö Vuoden 2013 lopussa Kemiönsaaren kunnassa oli 7 005 pysyvää asukasta, joista noin 1400 asui Kemiön keskustaajamassa. Kunnassa on noin 4 500 kesämökkiä, mistä johtuen loma-asukkaita on pysyvän asutuksen lisäksi noin 9 000–13 500. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kemiönsaaren asukasluku tulee vuoteen 2040 mennessä laskemaan noin 6700 asukkaaseen. Asemakaava-alueella on nykyisellään 4 asuinrakennusta. Pääosa kylän asuinrakennuksista on keskittynyt osaalueelle C. Kylässä on yhteensä noin 20 asuinrakennusta. 2.1.11 Palvelut, virkistys ja matkailu Alueen asukkaat hyödyntävät lähinnä Taalintehtaalla tai Kemiön keskustassa sijaitsevia kunnallisia palveluja. Taajamassa on hotelli ja hotellin yhteydessä pieni elintarvikekauppa ja ravintolapalveluja. Kasnäsissä sijaitsee vilkas vierasvenesatama palveluineen, sekä muita matkailupalveluja kuten Saaristokylpylä ja Saaristomeren luontokeskus. Lisäksi Kasnäsista löytyvät postipalvelut ja saaristolaistori (kalaa ja FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 13 (25) 18.5.2015 vihanneksia sekä käsitöitä ja matkamuistoja myyviä puoteja) sekä polttoaineiden myyntipiste. Hiittisten alueen taksivenepalvelut ovat myös keskittyneet Kasnäsiin. Kasnäsissä on mahdollisuus vierailla Saaristomeren kansallispuiston luontokeskus Sinisimpukassa, hotellialueella on lasten leikkipuisto, uimaranta, minigolf, tennis sekä vesiurheilukeskus. Hotellilta on myös mahdollisuus vuokrata polkupyöriä ja veneitä. Ryhmille järjestetään retkiä Kasnäsistä Bengtskäriin tai Rosalan viikinkikeskukseen, jatkossa myös Metsähallitukselle siirtyneelle entiselle puolustusvoimien Örön linnakesaarelle. Kasnäsin vierasvenesatama sijaitsee vilkkaan itä-länsisuuntaisen Saaristomerelle johtavan venereitin varrella ja Lövön sillan rakentamisen jälkeen sinne on myös kiinteä tieyhteys. Kasnäs toimii Hiittisten merialueen yhteysalussatamana ja liikenteellisenä solmukohtana. Maanteitse Kasnäsiin saapuvat vierailijat tulevat kaikkialta Suomesta, joskin valtaosa Helsingin alueelta. Matkailun kävijämäärähuippu saavutetaan kesäsesonkina, joka ulottuu juhannuksesta elokuun puoliväliin. Varsinaisen sesongin ulkopuolella helmi–maaliskuussa ja elo– syyskuussa Kasnäs on suosittu kohde ryhmäasiakkaiden keskuudessa, joille järjestetään muun muassa työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä kursseja. Huhti–kesäkuu on kokous- ja konferenssivieraiden suosimaa aikaa. Pois lukien joulu- ja tammikuun hiljainen aika, talviviikonloppuina Kasnäsissa vierailee paljon yksittäisasiakkaita. Kasnäsin kylpylän valmistumisen jälkeen kohteessa on vieraillut noin 40 000 vuosittaista kävijää, joka on myös vaikuttanut ratkaisevasti hotellin keskimääräisen täyttöasteen kasvuun. Yöpyviä veneilijöitä Kasnäsissa käy kesä–elokuussa arviolta noin 12 000 jos jokaiseen venekuntaan lasketaan kuuluvaksi keskimäärin 3-henkinen miehistö. Päiväkävijöiden määrää, mukaan lukien veneilijät ja maanteitse paikalle saapuvat, ei ole kyetty erikseen tilastoimaan.1 2.1.12 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Vuonna 2012 Kemiönsaaren asukkaista 2686 oli työllisiä. Heistä 2034 työskenteli Kemiönsaarella ja 652 kunnan ulkopuolella. Kemiönsaaren kunnassa oli yhteensä 2404 työpaikkaa. Alueen työllistävimmät toimialat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut (392 työpaikkaa), teollisuus (290 työpaikkaa) tukku- ja vähittäiskauppa (280 työpaikkaa), koulutus (204 työpaikkaa) sekä maa-, metsä- ja kalatalous (203 työpaikkaa). Kasnäs tarjoaa eri kävijäkohderyhmille mukaan lukien hotelliasiakkaat, veneilijät ja kesäasukkaat monipuoliset palvelut ja aktiviteetit työllistäen matkailuelinkeinon puolella muutamasta useampaan kymmeneen henkilöä vuodenajasta riippuen. Kasnäsissä toimii myös vireä kalatehdas, joka on laajentamassa ja kehittämässä toimintaansa. Kalatehdas Kasnäsin satamassa 1 Turun yliopiston Brahea-keskuksen laatima liikenneselvitys Örön saarta koskien FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 14 (25) 18.5.2015 2.1.13 Liikenne Yhdystie 1830 (Kasnäsintie) yhdistää Kasnäsin taajaman Kemiönsaarelle, ja on ainoa tieyhteys Kasnäsistä mantereelle. Kylä yhdistyy Lövön sillan kautta mantereelle. Tien liikennemäärä on kategoriassa 351-1500 ajoneuvoa vuorokaudessa (Tierekisteri). Kasnäsistä on muutamia päivittäisiä linja-autovuoroja noin 20 kilometrin päässä sijaitsevalle Taalintehtaalle, josta on vaihtoyhteyksiä Salon suuntaan. Kasnäs sijaitsee Hanko-Utö venereitin varrella. Kasnäsin satamassa on noin 100 vierasvenepaikkaa ja 200 kausipaikkaa. Satamasta on lauttayhteys Hiittisiin (Rosalaan). Saaren länsipuolelta asemakaavan suunnittelualue B:n pohjoispuolelta on lauttayhteys Högsåran saarelle. Kasnäsin satamaa Samaan aikaan Kasnäsin asemakaavan laadinnan kanssa laaditaan Dragsfjärdin itäisen saariston, Örön, rantaosayleiskaavan muutosta. Örön saarta ollaan muuttamassa puolustusvoimien alueesta matkailutoimintojen alueeksi. Örön saarelle tulevan matkaketjuun kuuluu pysäköinti, mikäli ei tule lähtösatamaan joukkoliikenteellä. Turun yliopiston Brahea-keskus on laatinut selvityksen Örön saarelle suunniteltujen matkailutoimintojen liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta vuonna 2014. Lyhin meritie (9 merimailia) Öröhön on Kasnäsin satamasta, joka nykyiselläänkin toimii yhteysalusliikennesatamana. Kasnäs–Örön yhteysvälin todetaan selvityksessä soveltuvan pääasialliseksi Örön huoltolinjaksi ja raskaan liikenteen reitiksi. Lisäksi reitti olisi ainoa mahdollinen ja tarvittava talviliikennereitti. Metsähallitus on arvioinut, että Örön saarella tulee toiminnan vakiinnuttua käyvän noin 60 000 vierailijaa vuosittain. Kasnäsin satamassa on nykyisin tarjolla kohtalaisesti pysäköintikapasiteettia, mutta vilkkaana aikana sitä tarvitaan lisää. Tämä aiheuttaa Kasnäsiin palveluiden ja pysäköintialueiden tarpeita matkailun kasvusta johtuen. 2.1.14 Maanomistus Kaavan osa-alueelta A ainoastaan kiinteistö 322-498-1-83 on Kemiönsaaren kunnan omistuksessa. Muilta osin maanomistus on jakautunut yksityishenkilöille. Osa-alueella B Salon kaupunki omistaa rantaa myötäilevän kiinteistön 322-498-1-33. Muilta osin maanomistus on jakautunut yksityishenkilöille myös osa-alueella B. FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 15 (25) 18.5.2015 2.2 2.2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaava Turunmaan osalta on maakuntavaltuuston 10.12.2010 hyväksymä. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 20.3.2013 § 201. Vahvistuttuaan maakuntakaava korvasi aiemmat seutukaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on suurelta osin maa- ja metsätalous/retkeily/virkistysaluetta (MRV). Suunnittelualueen länsiosaan on merkitty virkistysalue (V), eteläosaan retkeily-/matkailutoimintojen kohde (r901) ja Kasnäsin kyläalue (at820). Suunnittelualueella kulkee yhdystie 1830, jonka yhteyteen on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Alueen eteläosaan on merkitty yhteysalussatama (ankkurin kuva) ja länsipuolelle veneväylä ja vesiliikenteen yhteystarve. Kaavaan on merkitty myös kolme alueella sijaitsevaa muinaisjäännöskohdetta (sm). Ote maakuntakaavasta 2.2.2 Rantaosayleiskaava Alueella on voimassa vuonna 2003 vahvistettu Dragsfjärdin läntisen saariston rantaosayleiskaava. Rantaosayleiskaavassa alueella on mm. kyläaluetta (AT), maaja metsätalousvaltaista alueita (M, M-1), matkailupalveluiden alueita (RM), lomaasuntoalueita (RA) ja venevalkama (LV). FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 16 (25) 18.5.2015 Ote rantaosayleiskaavasta 2.2.3 Asemakaava Suunnittelualue A on asemakaavoitettu alue. Alueelle sijoittuu vuonna 1990 hyväksytty asemakaava (kuva alla, ei mittakaavassa), johon on tehty muutoksia vuosina 1993, 1997 ja 2006. FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2015 Rakennuskaavan muutos 1991 kaavaselostus 17 (25) FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2015 Rakennuskaavan muutos 1993 Rakennuskaavan muutos 1997 kaavaselostus 18 (25) FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 19 (25) 18.5.2015 Rakennuskaavan muutos 2006 2.2.4 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2009. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyöhön on ryhdytty kunnanhallituksen aloitteesta. Kaavoituspäätös on tehty 21.8.2012. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaa koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS on laadittu ja asetetaan nähtäville kaavan valmisteluvaiheen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä 1. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Kaavatyön käynnistymisestä, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ja kaavan valmistelusta ilmoitetaan paikallislehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja wwwsivuilla. 3.3 3.3.1 Asemakaavan tavoitteet Kunnan tavoitteet asemakaavan laadinnalle Tavoitteena on Kasnäsin eteläkärjen osalta (osa-alue A) laatia asemakaavamuutos, joka huomioi alueella toteutuneen maankäytön, sekä kaavan yhteydessä laadittujen FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 20 (25) 18.5.2015 selvitysten mukaiset luontoa, maisemaa ja kulttuuriperintöä koskevat suojeluarvot. Lisäksi varaudutaan huomioimaan sekä Kasnäsin sisäisten matkailutoimintojen että Kasnäsistä saaristoon suuntautuvien matkailupalveluiden aiheuttama liikenne ja lisääntyvät pysäköintitarpeet. Kaavalla pyritään mahdollistamaan myös matkailutoimintojen ja kalateollisuuden kehittyminen. Suunnittelualue B käsittää Salon kaupungin ja yksityisen omistamat maa-alueet, jotka on tarkoitus asemakaavoittaa asumisen, virkistyksen ja matkailupalveluiden tarpeisiin. Osa-alue C on tarkoitus asemakaavoittaa myöhemmässä vaiheessa. 3.3.2 Metsähallituksen tavoitteet asemakaavan laadinnalle Metsähallituksen tavoitteena on mahdollistaa omistamiensa maa-alueiden kehittäminen matkailupalveluiden alueena, jossa selvitysten mukaiset luontoarvot huomioidaan. 3.3.3 Salon kaupungin tavoitteet asemakaavan laadinnalle Salon kaupungin tavoitteena on osoittaa omistamansa osa-alueelle B sijoittuvat maaalueet merenläheiseen asumiseen ja matkailupalveluille. 3.3.4 Yksityisten maanomistajien tavoitteet asemakaavan laadinnalle Yksityisten maanomistajien tavoitteita kerätään erityisesti luonnosvaiheen aineiston nähtävilläolon yhteydessä. Kaavasuunnittelun yhteydessä osa suunnittelualueen maanomistajista on ollut yhteydessä kuntaan esittäen tavoitteitaan kaavaa koskien, huomauttaen mm. alueen sisäisistä kiinteistörasitteista. Suurimpien maanomistajien kanssa on käyty neuvotteluja erityisesti osa-aluetta B koskien. Neuvotteluja jatketaan kaavaluonnoksen valmisteluvaiheen nähtävilläolon jälkeen. 3.3.5 Maisemaselvityksen perusteella syntyneet tavoitteet Maisemaselvityksen yhteydessä on esitetty maankäyttösuositukset maiseman näkökulmasta. Nykyisessä muodossaan säilytettäväksi suositeltavat alueet sijaitsevat maisemallisesti arvokkailla, kauniilla tai ekologisesti herkillä, muutoksia heikosti sietävillä, paikoilla. Selvitysalueen tapauksessa tämä tarkoittaa lähinnä maisemakuvallisesti merkittäviä laaja-alaisia kallioalueita, tärkeitä reunavyöhykkeitä sekä selännealueiden lomaan sijoittuvia pieniä mutta maisemakuvallisesti tärkeitä peltoalueita. Vaikuttavat, laaja-alaiset kallioalueet kuuluvat alueen vahvuuksiin. Tällaiset maisemakuvallisesti arvokkaat kallioalueet tulisi selvityksen mukaan jättää rakentamisen ulkopuolelle niin suurelta osin kuin mahdollista. Kallioalueet ovat elämyksellistä ulkoilumaastoa. Lakialueilta avautuu myös hienoja, pitkiä näkymiä. Jäkäläpintaiset alueet eivät kuitenkaan kestä kovaa kulutusta, joten mikäli alueelle ohjataan suuremmassa määrin virkistyskäyttöä, tulee rakentaa myös virkistysreitti/reittejä. Selännevyöhykkeiden lomaan, pääsääntöisesti varsin alavalle maalle, joka on osin tulvaherkkää, sijoittuvat peltoalueet ovat suhteellisen vaatimattoman kokoisia ja osin melko huomaamattomiakin. Ne muodostavat kuitenkin varsin tärkeän osatekijän alueen maisemakuvassa. Ne tulisi myös selvityksen mukaan pääsääntöisesti jättää rakentamisen ulkopuolelle. Peltoalueet tulisi säilyttää mahdollisimman suurelta osin avoimena, mieluiten viljely- tai laidunkäytössä. Niiden metsittämistä ei myöskään suositella. FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 21 (25) 18.5.2015 3.3.6 Luontoselvityksen perusteella syntyneet tavoitteet Luontoselvityksen perusteella maankäytön suunnittelussa keskeisiä huomioitavia alueita ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet, joilla esiintyy uhanalaisia luontotyyppejä tai jotka ovat lajistollisesti merkittäviä (luontoselvityksen liite 1). Maankäytön suunnittelussa on huomioitava mahdollisuuksien mukaan myös lepakoille arvokkaiden ruokailualueiden ominaisuuksien säilyminen, kuten puustoisten kulkuyhteyksien säilyminen. 3.3.7 Rakennusinventoinnin ja arkeologisen inventoinnin perusteella syntyneet tavoitteet Varsinais-Suomen maakuntamuseon laatiman rakennusinventoinnin perusteella suunnittelualueella A on kaksi paikallisesti arvokasta rakennusperintökohdetta. Arkeologisen inventoinnin muinaismuistokohde. 4 perusteella suunnittelualueella A on yksi ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 4.1.1 Kaavaratkaisun kuvaus Osa-alueen A kaavaratkaisun kuvaus Suuri osa kaava-alueen A pinta-alasta on osoitettu matkailupalvelujen kehittämiseen alueella. Matkailualueella aluetehokkuus e=0,2 mahdollistaa jo rakennettujenkin matkailualueiden lisärakentamisen. Suunnittelualueella on myös venevalkama-alueita, satama-alue, asuinpientalojen aluetta ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Pysäköintitarpeiden lisääntyminen on huomioitu osoittamalla yleisiä pysäköintiin tarkoitettuja alueita ja rakennusoikeutta pysäköinnin sijoittamiseksi kahteen tasoon. 4.1.2 Osa-alueen B kaavaratkaisun kuvaus Kaava-alueen osassa B osoitetaan uusia asuinpientalotontteja yhteensä 47 kpl. Ranta-alueet on osoitettu puistoalueena VP tai maa- ja metsätalousalueena M. Tonttien läheisyyteen rannan puistoalueelle on osoitettu yhteiskäyttöön tarkoitettuja saunakorttelien alueita ja venevalkama-alue, jolle on mitoitettu yksi venepaikka jokaista asuntotonttia kohti. Asuinrakennukset on sijoitettu nousevaan rinteeseen rytmiteltynä siten, että kultakin tontilta aukeaisi näkymiä meren suuntaan. Asuinrakennusten harjansuunta on määrätty kohtisuoraan korkeuskäyriä vasten, jolloin rakennusten päätyikkunoista aukeaa merimaisema. Rakennusoikeutta kullakin tontilla on kaavaluonnoksessa 400 k-m2. Pohjoisosaan osoitetaan myös matkailupalveluiden alue RM-1, jonka käyttöön rannalta osoitetaan oma venevalkama-alue, jolle voidaan osoittaa matkailutoimintaa palvelevia rakennelmia ja saunarakennuksia. Matkailualueen rakennustehokkuus on e=0,2. Alueen uusi katuverkosto koostuu rinnettä alas kohti merta laskevista tonttikaduista ja Kasnäsintielle sekä Högsårantielle johtavista kokoojakaduista. Kokoojakadut on osoitettu pääasiassa nykyisin metsäautotienä toimivan kulkuväylän päälle. Kasnäsintielle johtavan kokoojakadun mitoituksessa on mahdollistettu myös suojaalueella kadusta erotettu kevyen liikenteen väylä. Rannassa kulkeva metsäautotie on osoitettu kaavassa kevyen liikenteen väylänä. FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 22 (25) 18.5.2015 4.2 4.2.1 4.2.2 Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraus Pinta-ala (ha) kerrosala (km2) Tehokkuus (e) AO 15,1180 4000 0,03 AP/RM 4,5641 4360 0,10 ET 0,2734 0 0,00 EV 0,6835 0 0,00 Katu 5,9492 0 0,00 LP 2,1165 2000 0,09 LS 2,6049 0 0,00 LV 7,0617 830 0,001 LV-1 5,8981 0 0,00 LYT 1,4070 0 0,00 M 17,3753 0 0,00 MUUT 1,3117 0 0,00 MY 2,6037 0 0,00 RM-1 12,4722 25294 0,20 RM-2 1,3877 2775 0,20 RM-3 0,2222 120 0,05 TY 1,3537 6768 0,50 TY/A 1,7683 4933 0,28 VL 4,5632 0 0,00 VP 8,7590 900 0,01 W 7,7948 0 0,00 pp 0,0527 0 0,00 pp/h 0,1456 0 0,00 kaikki 105,4865 51981 0,05 Palvelut Kaavamuutosalueella osoitetaan toteutuneiden hotelli-, kylpylä- ja muiden matkailupalveluiden alueita ja niille laajenemisalueita luonto- ja maisema-arvot huomioiden. Kaavalla ei osoiteta kaupan tai kunnallisten palveluiden alueita. FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 23 (25) 18.5.2015 4.3 Kaavamerkinnät ja –määräykset Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat selostuksen liitteenä 2. 4.4 Kaavan vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi kaavoituksessa perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä asetukseen MRL 9 §, MRA 1 §. Jotta kaavan vaikutuksia voitaisiin arvioida, tulee kaavan perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arviointi tapahtuu asiantuntijatyönä maastokäyntien, tutkimusten ja selvitysten pohjalta, osallisten palautteen ja viranomaisohjauksen perusteella. Vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin aikana sen eri vaiheissa. 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja eheyteen Rakentaminen alueella lisääntyy, mutta rakentamisen alueet etenkin alueen eteläosassa samalla tiivistyvät ja sijoittuvat olemassa olevan infrastruktuurin yhteyteen. Osa-alueen B-osalta uudisrakentaminen sijoittuu lähes neitseelliseen maaja metsätalousalueeseen. Riittävän tehokkaasti toteutettuna alueen yhdyskuntarakenne voidaan saada toimivaksi ja kustannuksiltaan kohtuulliseksi. Alueelle osoitettu RM-alue osittain hajottaa Kasnäsin niemen matkailupalveluiden sijoittumista, mutta toisaalta mahdollistaa matkailupalveluiden keskittämistä Kemiönsaaren kunnan mittakaavassa nimenomaan Kasnäsin saarelle. 4.4.2 Vaikutukset liikenteeseen Kasnäsin matkailupalveluiden kehittyessä kävijämäärät hotelli- ja kylpyläalueella saattavat kasvaa ja liikenne lisääntyä Kasnäsintiellä. Liikennemäärää Kasnäsintiellä ja pysäköintialueiden tarvetta lisää mahdollisesti myös Örön saaren matkailupalveluiden kehittyminen. Osa-alueelle B osoitetut uudet asuintontit ja matkailualue lisäävät myös osaltaan Kasnäsintien ja sille johtavien Hirvitien ja Högsårantien liikennettä. Täydennetään ehdotusvaiheessa suunnitteluratkaisujen tarkennuttua ja saadun palautteen perusteella. Asemakaavan toteutuessa liittymät Kasnäsintielle vähenevät. 4.4.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Kasnäsissä ei ole kunnallista vesi- ja viemäriverkostoa. Uusien katualueiden ja kunnallistekniikan rakentamisen myötä kunnalle aiheutuu kustannuksia, joita voidaan maankäyttösopimusten perusteella jakaa alueen asemakaavoituksesta hyötyvien yksityisten maanomistajien kanssa. Kustannuksia lisää saaren etäisyys olemassa olevasta vesi- ja viemäriverkosta. Uudisrakentaminen sijoittuu olemassa olevan rakentamisen yhteyteen sitä tiivistäen tai osa-alueella B uudisrakentamista osoitetaan FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 24 (25) 18.5.2015 riittävän tehokkaasti, jolloin alueelle toteutettava kunnallistekniikka voidaan kuitenkin rakentaa kustannustehokkaammin kuin hajallaan olevaan rakenteeseen. 4.4.4 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Asemakaava-alueen maisemalliset arvot on tunnistettu ja uudisrakentaminen on osoitettu maisemallisesti sopiviin paikkoihin. 4.4.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla päivitetään alueella voimassa oleva tilanne sen kehittämistarpeet huomioiden. Asemakaavan toteutuminen tiivistää Kasnäsin alueen rakennetta. Kaava tuo alueelle lisää rakennuspaikkoja erityisesti asumiseen, matkailupalveluille ja pienteollisuudelle, mikä elävöittää ja tukee alueen palvelu- ja työpaikkatarjontaa. 4.4.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja suojeltavaan rakennusperintöön Kaava-alueelle on laadittu Varsinais-Suomen maakuntamuseon toimesta rakennusinventointi. Kaavaa laadittaessa suojeltavaksi osoitettujen rakennusten kohtuullisuus on tutkittu ja suojelumääräysten antaminen perustuu MRL:n 57.2 §:ään. Asemakaavoitukseen ryhdyttäessä alueella sijaitsevat muinaismuistot on selvitetty ja niiden sijainti on huomioitu kaavaratkaisussa. 4.4.7 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Kaavaratkaisu huomioi luontoarvot kaavan yhteydessä laadittujen selvitysten mukaisesti. Lepakkojen elinympäristöjen yhteyteen on kuitenkin osoitettu useassa kohtaa muu suojelun kanssa päällekkäinen käyttötarkoitus, joten lepakkojen elinympäristöjen säilymistä tulee kaavan toteutuessa seurata. Täydennetään ehdotusvaiheessa suunnitteluratkaisujen tarkennuttua ja saadun palautteen perusteella. 4.4.8 Vaikutukset virkistykseen Kaava-alueen virkistysmahdollisuudet lisääntyvät, sillä asemakaavassa on osoitettu lähivirkistysmetsää ja osa ranta-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolla on suojeluarvoja. Myös matkailupalveluiden kehittämismahdollisuudet lisäävät virkistysmahdollisuuksia ja runsaat venevalkama-alueet ja yleiset pysäköintialueet parantavat veneilymahdollisuuksia. Kaava-alueen B-osa-alueella ranta-alueet on osoitettu puistoalueina VP tai maa- ja metsätalousalueina M, jolloin rannat ovat pääasiassa yleisessä käytössä. Ranta-alueella kulkee myös kevyen liikenteen väylä ja sinne on osoitettu rakennusalue leikkipuistolle. Rannoille osoitetut saunojen rakennusalat ja venevalkama-alueet rajaavat rannat kuitenkin osittain yksityisiksi tai puoliyksityisiksi ja estävät näiltä osin rantojen julkisen käytön. 4.4.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristön terveyteen ja viihtyisyyteen Kaavaratkaisu huomioi luontoarvot kaavan yhteydessä laadittujen selvitysten mukaisesti, mikä mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja elinympäristön terveellisyyden. Täydennetään ehdotusvaiheessa suunnitteluratkaisujen tarkennuttua ja saadun palautteen perusteella. FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY kaavaselostus 25 (25) 18.5.2015 5 5.1 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavaselostuksen liitteenä 3 on osa-aluetta B koskeva havainnekuva, missä on esitetty yksi mahdollinen toteuttamistapa alueen rakentamiselle. 5.2 Toteuttaminen, ajoitus ja seuranta Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Aikaisemmin asemakaavoitetulla alueella maankäyttö on suurelta osin jo toteutunut ja kaavan toteuttaminen on lähinnä alueen maankäytön tehostamista täydennysrakentamisella. Uudisrakentamisen yhdyskuntatekninen huolto, kuten käyttöveden saanti ja jäteveden käsittely tulee kuitenkin ratkaista ennen asemakaavan toteuttamista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy KIMITOÖNS KOMMUN KIMITOÖNS KOMMUN KASNÄS DETALJPLAN OCH DETALJPLANEÄNDRING Program för deltagande och bedömning (PDB) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2015 P20134P001 Program för deltagande och bedömning PDB Heinilä Maritta 18.5.2015 Innehåll 1 VAD PLANERAS OCH VAR? ................................................................................................ 1 2 VILKA BESLUT, AVTAL, PLANER OCH UTREDNINGAR FINNS I BAKGRUNDEN? ......................... 3 2.1 Landskapsplan ........................................................................................................ 3 2.2 Stranddelgeneralplan ............................................................................................... 4 2.3 Detaljplan ............................................................................................................... 5 2.4 Kulturmiljö och landskap .......................................................................................... 8 2.4.1 Byggd kulturmiljö.......................................................................................... 8 2.4.2 Fornlämningar .............................................................................................. 8 2.4.3 Landskapsutredning ...................................................................................... 8 2.5 Naturinventeringar................................................................................................... 8 2.6 Trafik ..................................................................................................................... 9 2.6.1 Utredning av trafikbehov och lönsamhet på Örö ................................................ 9 3 KONSEKVENSER SOM SKA BEDÖMAS ................................................................................. 9 4 INTRESSENTER .............................................................................................................. 10 5 PLANARBETETS SKEDEN, UPPSKATTAT TIDSSCHEMA SAMT DELTAGANDE ............................ 11 6 5.1 Anhängiggörande................................................................................................... 11 5.2 Utkastsskede ........................................................................................................ 11 5.3 Förslagsskede ....................................................................................................... 11 5.4 Godkännande ........................................................................................................ 11 5.5 Information........................................................................................................... 12 KONTAKTUPPGIFTER ...................................................................................................... 12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Program för deltagande och bedömning 1 (12) KIMITOÖNS KOMMUN KASNÄS DETALJPLAN OCH DETALJPLANEÄNDRING I enlighet med 63 § i markanvändnings- och bygglagen ska planläggningsarbetet omfatta ett med avseende på planens omfattning och innehåll nödvändigt program för deltagande och växelverkan samt för bedömning av planens konsekvenser. Programmet för deltagande och bedömning framläggs i samband med kungörelsen om att frågan om planläggning har väckts. Intressenterna bereds möjlighet att uttala sin åsikt om programmet för deltagande och bedömning. I ett program för deltagande och bedömning berättas vad som planeras och var, vilka som är planarbetets intressenter, var och hur det är möjligt att påverka planeringen, det uppskattade tidsschemat, utgångspunkter för planarbetet, mål samt de utredningar som görs under arbetets gång samt konsekvensbedömningar. Programmet för deltagande och bedömning uppdateras vid behov då arbetet framskrider. 1 VAD PLANERAS OCH VAR? Planområdet ligger i Kasnäsområdet i Kimitoöns kommun. I samband med planläggningsbeslutet beträffande området föreslogs att storleken av det område som ska detaljplaneras ska omfatta nästan hela Kasnäs uddes område. Planområdet har indelats i delområdena A, B, C och D av vilka delområde D omfattade ett landområde som reserverats för vindkraft. Tekniska nämnden fattade 28.4.2014 § 73 beslut om att lägga ner vindkraftsplaneringen i Kasnäs, vilket ledde till att man strök delområde D. De utredningar som gjorts för detaljplaneringen omfattar hela planområdet. Områdena A - D som ska planläggas enligt planläggningsbeslutet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki När det gäller planläggningen har man beslutat att framskrida så att delområde A och i den norra delen av delområde B detaljplaneras i det första skedet. A-området omfattar de delar av området som planlagts tidigare. I den norra delen av delområde B planeras ett havsnära bostadsområde med småhus, ett rekreationsområde som utnyttjar strandområdena samt turistfunktioner. Delområde C omfattar den äldsta bebyggelsen i Kasnäs byområde samt jord- och skogsbruksområden i de östra delarna av Kasnäs udde. I fråga om detta samt den södra delen av delområde B fortsätter planläggningen vid senare överenskommen tidpunkt. I samband med planläggningen görs vid behov ändringar i delområdenas och planområdets gränser. Till vänster planområde A och till höger planområde B. Delområde A omfattar tidigare detaljplanerade områden i den södra delen av ön. I samband med detaljplaneändringen beaktas den markanvändning som verkställts på området, som delvis avviker från de gällande detaljplanerna. Dessutom förbereder man sig på att utveckla både de interna turistfunktionerna i Kasnäs och fiskindustrin, och förbereder sig på att parkeringsbehoven ökar till följd av turismens utveckling. Området omfattar cirka 45 ha. Den norra delen av planeringsområde B omfattar markområden som ägs av Salo stad och av en privatperson. Syftet är att dessa områden ska detaljplaneras för boende- och turistfunktionsbehov. Markanvändningen på området har undersökts genom att utarbeta alternativa markanvändningsutkast och genom att föra diskussioner tillsammans med markägarna på området. Planområde B har en yta på cirka 95 hektar. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Program för deltagande och bedömning 3 (12) 2 VILKA BESLUT, AVTAL, PLANER OCH UTREDNINGAR FINNS I BAKGRUNDEN? Planarbetet har inletts på initiativ av kommunstyrelsen. Beslutet om att inleda planarbetet fattades av kommunstyrelsen 21.8.2012. Kimitoöns kommun ingår markanvändningsavtal med de största markägarna på området i enlighet med § 91 b i MBL efter framläggandet av ettdera planutkastet eller planförslaget, innan planen godkänns. Markanvändningsavtalen innehåller överenskommelser om bl.a. på vilket sätt kostnaderna för samhällsbyggande på området ska delas mellan kommunen och markägarna. I markanvändningsavtalet är det inte möjligt att avtala om planernas innehåll. Utöver de plannivåer som presenteras nedan styrs planeringen av markanvändningen på området av de riksomfattande målen för områdesanvändningen som utgör en del av markanvändnings- och bygglagens (MBL) system för planering av områdesanvändningen. 2.1 Landskapsplan Egentliga Finlands landskapsplan har för regionen Åbolands del godkänts av landskapsfullmäktige 10.12.2010. Miljöministeriet fastställde landskapsplanen 20.3.2013 § 201. Vid fastställandet ersatte landskapsplanen de tidigare regionplanerna. I landskapsplanen anvisas planområdet till en stor del som jord- och skogsbruks-/utflykts-/rekreationsområde (MRV). I den västra delen av planområdet har det anvisats ett rekreationsområde (V), i den södra delen ett mål för utflykts-/turistfunktioner (r901) och Kasnäs byområde (at820). På planområdet går förbindelseväg 1830 och i anknytning till den anvisas en riktgivande friluftsled. I den södra delen av området anvisas en hamn för ett förbindelsefartyg (bild på ett ankare) och på den västra sidan anvisas en båtfarled och ett behov av vattentrafikförbindelse. I planen ingår även tre fornlämningsobjekt som finns på området (sm). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Utdrag ur Egentliga Finlands landskapsplan. 2.2 Stranddelgeneralplan På området gäller också stranddelgeneralplanen för Dragsfjärds västra skärgård som fastställts år 2003. I stranddelgeneralplanen ingår bl.a. följande områden: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi byområde (AT) jord- och skogsbruksdominerade områden (M, M-1) områden för turisttjänster (RM) semesterbostadsområden (RA) båtplatser (LV) Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Program för deltagande och bedömning 5 (12) Utdrag ur stranddelgeneralplanen 2.3 Detaljplan Planområde A är ett detaljplanerat område. På området finns en detaljplan som godkändes år 1990 (bild nedan, ej i skala) där ändringar gjorts åren 1993, 1997 och 2006 (bilder på följande sidor). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Ändring av byggnadsplan 1991 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Program för deltagande och bedömning 7 (12) Ändring av byggnadsplan 1993 Ändring av byggnadsplan 1997 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Ändring av byggnadsplan 2006 2.4 Kulturmiljö och landskap 2.4.1 Byggd kulturmiljö Egentliga Finlands landskapsmuseum har gjort en uppdatering av en byggnadsinventering under år 2011. Resultaten från inventeringen beaktas då detaljplanen upprättas. På planområdet finns inga bebyggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY). 2.4.2 Fornlämningar I det fornlämningsregister som upprätthålls av Museiverket har en fast fornlämning (Näset, 40010079, gravplatser) samt två eventuella fornlämningar (Rävberget, 40000009, stenkonstruktioner och Byholmen, 40000010, stenkonstruktioner) markerats på planområdet. En arkeologisk inventering har gjorts för området som bakgrundsutredning till detaljplaneringen år 2013. Inventeringen gjordes av FM Kalle Luoto (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). 2.4.3 Landskapsutredning En landskapsutredning har gjorts för området år 2014 som bakgrundsutredning till detaljplanen (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Riikka Ger). 2.5 Naturinventeringar En naturutredning har gjorts för området år 2014 som bakgrundsutredning till detaljplanen (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Tiina Mäkelä). Utredningen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Program för deltagande och bedömning 9 (12) preciserar en naturutredning som gjordes år 1992 (Bondestam, Kristoffer: Naturinventering i Dragsfjärds västra skärgård. Dragsfjärds kommun 1992). 2.6 Trafik 2.6.1 Utredning av trafikbehov och lönsamhet på Örö Brahea-centret vid Åbo universitets utbildnings- och forskningscenter för sjöfart har gjort en utredning av de turistfunktioner som planeras till Örö och deras lönsamhet. Utredningen gjordes år 2014. Utifrån utredningen lämpar sig Kasnäs som huvudsaklig servicelinje för Örö och som rutt för tung trafik. På grund av ökad turism medför detta behov av service och parkeringsområden till Kasnäs. 3 KONSEKVENSER SOM SKA BEDÖMAS Konsekvenser bedöms i olika skeden under bedömningen rapporteras i planbeskrivningen. Vid bedömningen av detaljplanens uppmärksamhet vid bl.a. följande: hela planprocessen. konsekvenser Om fästs - områdes- och samhällsstruktur - trafik - samhälls- och energiekonomi - natur och naturresurser - landskap och tätortsbild - kulturarv och byggd miljö - människornas levnadsförhållanden och livsmiljö FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki I konsekvensbedömningen i detta detaljplanearbete har bl.a. följande områden prioriterats: - 4 samhällsstrukturens funktion, sammanhållenhet och ekonomi natur, rekreation och turism kommunens attraktionskraft sundhet och trivsel i miljön trafik och parkering INTRESSENTER Intressenter har möjlighet att framföra sina åsikter och anmärkningar under framläggandet i planutkasts- och planförslagsskedet. Om inledandet av planarbetet, framläggandet av programmet för deltagande och bedömning samt om beredningen av planen meddelas i lokaltidningen samt på kommunens anslagstavla och webbplats. Intressenter är bland annat följande: - markägare, invånare och semesterinvånare i det område som ska planläggas - angränsande grannar och övriga invånare i närområdet - företagare - föreningar som är verksamma på området - Följande förvaltningsorgan inom Kimitoöns kommun: - bygg- och miljötillsynsnämnden - tekniska nämnden - skärgårdsnämnden - styrelsen för Kimitoöns vattenaffärsverk - brand- och räddningsväsendet - kommunstyrelsen - kommunfullmäktige - NTM-centralen i Egentliga Finland: - Trafik och infrastruktur - Miljö och naturtillgångar - Egentliga Finlands förbund - Trafikverket - Åbo landskapsmuseet - Fornlämningar - Bebyggd miljö - Forststyrelsen - Försvarsmakten - Räddningsverket i Egentliga Finland Förteckningen över intressenterna kan kompletteras vid behov. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Program för deltagande och bedömning 11 (12) 5 PLANARBETETS SKEDEN, UPPSKATTAT TIDSSCHEMA SAMT DELTAGANDE 5.1 Anhängiggörande Beslutet om att inleda planläggningen fattades 21.8.2014. Upprättandet av detaljplanen inleddes i februari 2012. I inledningsskedet ordnades ett myndighetsmöte om planen 25.10.2013 vid NTM-centralen i Egentliga Finland. Om anhängiggörandet av detaljplanen och detaljplaneändringen och om framläggandet av programmet för deltagande och bedömning informeras i lokaltidningen, på Kimitoöns kommuns anslagstavla och på kommunens webbplats. Programmet för deltagande och bedömning (PDB) framläggs och under tiden för framläggandet har intressenter och kommunens invånare möjlighet att framföra sina åsikter om de metoder för deltagande och bedömning som ingår i programmet samt om planens konsekvensbedömning. Programmet för deltagande och bedömning kompletteras vid behov under planläggningsprocessen. 5.2 Utkastsskede Utifrån utgångsmaterialet, upprättade utredningar och planeringsmål upprättas ett planutkast. Utkastsmaterialet för detaljplanen framläggs för inlämnande av åsikter. Om framläggandet informeras offentligt. Intressenter har möjlighet att framföra sin åsikt om planutkastet under tiden för framläggandet. Åsikten bör skickas skriftligt till Kimitoöns kommun innan tiden för framläggandet har gått ut. Planutkastet framläggs i juni 2015. Om utkastet begärs preliminära utlåtanden från delaktiga myndigheter. Den inlämnade responsen behandlas och till dem upprättas planläggarens bemötanden. 5.3 Förslagsskede Planförslaget upprättas utifrån respons och preciserade uppgifter som inlämnats om utkastet. Förslaget till detaljplan är enligt den preliminära tidtabellen framlagt i hösten-vinter 2015. Om framläggandet av delgeneralplanen informeras offentligt. Intressenter har rätt att framföra en skriftlig anmärkning om planförslaget. Anmärkningen bör skickas skriftligt till Kimitoöns kommun innan tiden för framläggandet har gått ut. Om förslaget till detaljplan begärs utlåtanden från myndigheter. Vid behov ordnas ett myndighetsmöte beträffande detaljplanen i planens förslagsskede. Till de anmärkningar och utlåtanden som inlämnats om planförslaget ges bemötanden med motiveringar. 5.4 Godkännande Kimitoöns kommunfullmäktige godkänner detaljplanen och detaljplaneändringen. Målet är att planändringen godkänns våren 2016. Protokollet om beslutet om planens godkännande hålls offentligt framlagt. Från och med framläggandet inleds en 30 dagars besvärstid då det är möjligt att söka ändring i beslutet att godkänna planen genom att överklaga till förvaltningsdomstolen och vidare till högsta förvaltningsdomstolen. I övrigt FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki blir planen lagkraftig efter besvärstiden, det datum då godkännandet av planen har kungjorts offentligt. 5.5 Information Kimitoöns kommun kungör sina meddelanden i lokaltidningen och kommunens webbplats. Det material som framläggs hålls framlagt kommunens anslagstavla och på stadens webbplats. 6 på på KONTAKTUPPGIFTER Frågor som berör planläggningen riktas till Åke Lindeberg planläggningsarkitekt arkitekt SAFA Vretavägen 19 25700 KIMITO tfn (02) 426 0880 fax. (02) 426 0185 e-post. [email protected] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maritta Heinilä planeringschef arkitekt SAFA YKS-506 Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMMERFORS tfn 0447046267 e-post: [email protected] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 (1) Liite 2 Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2015 P20134P001 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Heinilä Maritta 18.5.2015 Sisällysluettelo 1 Mitä ja missä on suunnitteilla? ........................................................................................... 1 2 Mitä päätöksiä, sopimuksia, suunnitelmia ja selvityksiä on taustalla? ...................................... 2 2.1 Maakuntakaava ....................................................................................................... 3 2.2 Rantaosayleiskaava ................................................................................................. 4 2.3 Asemakaava ........................................................................................................... 5 2.4 Kulttuuriympäristö ja maisema .................................................................................. 7 2.4.1 Rakennettu kulttuuriympäristö ........................................................................ 7 2.4.2 Muinaisjäännökset......................................................................................... 7 2.4.3 Maisemaselvitys ............................................................................................ 7 2.5 Luontoinventoinnit ................................................................................................... 8 2.6 Liikenne ................................................................................................................. 8 2.6.1 Selvitys Örön saaren liikennetarpeista ja kannattavuudesta ................................ 8 3 Arvioitavat vaikutukset ..................................................................................................... 8 4 Osalliset ......................................................................................................................... 9 5 Kaavatyön vaiheet, arvioitu aikataulu ja osallistuminen ...................................................... 10 6 5.1 Kaavoituksen vireilletulo ......................................................................................... 10 5.2 Luonnosvaihe ........................................................................................................ 10 5.3 Ehdotusvaihe ........................................................................................................ 10 5.4 Hyväksymisvaihe ................................................................................................... 10 5.5 Tiedottaminen ....................................................................................................... 11 Yhteystiedot .................................................................................................................. 11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 (11) KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumisja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumisja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kaavan vireilletulosta ilmoittamisen yhteydessä. Osalliset voivat lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan mitä on suunnitteilla ja missä, ketkä ovat kaavatyön osalliset, milloin ja miten alueen suunnitteluun voi vaikuttaa, arvioitu aikataulu, suunnittelutyön lähtökohdat, tavoitteet ja työn aikana tehtävät selvitykset sekä vaikutusten arvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa työn edetessä. 1 MITÄ JA MISSÄ ON SUUNNITTEILLA? Kaava-alue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa Kasnäsin alueella. Aluetta koskevan kaavoituspäätöksen yhteydessä asemakaavoitettavan alueen suuruus on esitetty käsittävän lähes koko Kasnäsin niemen alueen. Suunnittelualue on jaettu osa-alueisiin A, B, C ja D, joista osa-alue D käsitti tuulivoimaloita varten varatun maa-alueen. Tekninen lautakunta on kuitenkin 28.4.2014 §73 päättänyt lopettaa tuulivoimasuunnittelun Kasnäsissa, jolloin osa-alueesta D päätettiin luopua. Asemakaavoitusta varten laaditut selvitykset käsittävät koko suunnittelualueen. Kaavoituspäätöksen mukaiset kaavoitettavat alueet A-D. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Kaavoituksen osalta on päätetty edetä siten, että ensimmäisessä vaiheessa asemakaava laaditaan osa-alueelle A ja osa-alueen B pohjoisosaan. A-alue käsittää alueen aikaisemmin asemakaavoitetut alueet. Osa-alueen B pohjoisosaan suunnitellaan merenläheinen asuinpientaloalue, ranta-alueita hyödyntävä virkistysalue ja matkailutoimintoja. Osa-alue C käsittää Kasnäsin kyläalueen vanhimman asutuksen sekä maa- ja metsätalousalueita Kasnäsin niemen itäosissa. Tämän sekä osa-alueen B eteläosan suhteen kaavoitusta jatketaan myöhemmin päätettävänä ajankohtana. Kaavoituksen yhteydessä osa-alueiden tehdään tarvittaessa muutoksia. ja suunnittelualueen rajauksiin Vasemmalla kaava-alue A ja oikealla kaava-alue B. Osa-alue A käsittää aikaisemmin asemakaavoitetut alueet saaren eteläosassa. Asemakaavamuutoksen yhteydessä huomioidaan alueella toteutunut maankäyttö, joka osittain poikkeaa voimassa olevista asemakaavoista. Lisäksi varaudutaan sekä Kasnäsin sisäisten matkailutoimintojen että kalateollisuuden kehittämiseen ja varaudutaan matkailun kehittymisestä aiheutuviin lisääntyviin pysäköintitarpeisiin. Alueen pinta-ala on noin 45 ha. Suunnittelualueen B pohjoisosa käsittää Salon kaupungin ja yksityisen omistamat maa-alueet, jotka on tarkoitus asemakaavoittaa asumisen ja matkailupalveluiden tarpeisiin. Alueen maankäyttöä on tutkittu laatimalla vaihtoehtoisia maankäyttöluonnoksia ja käymällä keskusteluja alueen maanomistajien kanssa. Alueen B pinta-ala on noin 95 ha. 2 MITÄ PÄÄTÖKSIÄ, SOPIMUKSIA, SUUNNITELMIA JA SELVITYKSIÄ ON TAUSTALLA? Kaavatyöhön on ryhdytty kunnanhallituksen aloitteesta. Kaavoituspäätös on tehty 21.8.2012. Kemiönsaaren kunta tekee alueen suurimpien maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset MRL 91 b § mukaisesti joko kaavaluonnoksen tai kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen ennen kaavan hyväksymistä. Maankäyttösopimuksissa sovitaan mm. siitä, millä tavalla alueen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 3 (11) yhdyskuntarakentamisen kustannukset jaetaan kunnan ja maanomistajan kesken. Maankäyttösopimuksissa ei voida sopia kaavojen sisällöstä. Seuraavana esitettyjen kaavatasojen lisäksi alueen maankäytönsuunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka ovat osa maankäyttöja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. 2.1 Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaava Turunmaan osalta on maakuntavaltuuston 10.12.2010 hyväksymä. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 20.3.2013 § 201. Vahvistuttuaan maakuntakaava korvasi aiemmat seutukaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on suurelta osin maa- ja metsätalous/retkeily-/virkistysaluetta (MRV). Suunnittelualueen länsiosaan on merkitty virkistysalue (V), eteläosaan retkeily-/matkailutoimintojen kohde (r901) ja Kasnäsin kyläalue (at820). Suunnittelualueella kulkee yhdystie 1830, jonka yhteyteen on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Alueen eteläosaan on merkitty yhteysalussatama (ankkurin kuva) ja länsipuolelle veneväylä ja vesiliikenteen yhteystarve. Kaavaan on merkitty myös kolme alueella sijaitsevaa muinaisjäännöskohdetta (sm). Ote varsinais-Suomen maakuntakaavasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 2.2 Rantaosayleiskaava Alueella on voimassa vuonna 2003 vahvistettu Dragsfjärdin läntisen saariston rantaosayleiskaava. Rantaosayleiskaavassa alueella on mm. kyläaluetta (AT) maa- ja metsätalousvaltaista alueita(M, M-1) matkailupalveluiden alueita (RM) loma-asuntoalueita (RA) venevalkama (LV) Alla on ote rantaosayleiskaavasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 2.3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 5 (11) Asemakaava Suunnittelualue A on asemakaavoitettu alue. Alueelle sijoittuu vuonna 1990 hyväksytty asemakaava (kuva alla, ei mittakaavassa), johon on tehty muutoksia vuosina 1993, 1997 ja 2006 (kuvat seuraavilla sivuilla). Rakennuskaavan muutos 1991 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Rakennuskaavan muutos 1993 Rakennuskaavan muutos 1997 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 7 (11) Rakennuskaavan muutos 2006 2.4 Kulttuuriympäristö ja maisema 2.4.1 Rakennettu kulttuuriympäristö Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut vuoden 2011 aikana rakennusinventoinnin päivityksen, jonka tulokset huomioidaan asemakaavaa laadittaessa. Suunnittelualueeseen ei sisälly valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä RKY. 2.4.2 Muinaisjäännökset Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä suunnittelualueelle on merkitty kiinteä muinaisjäännös (Näset, 40010079, hautapaikat), sekä kaksi mahdollista muinaisjäännöstä (Rävberget, 40000009, kivirakenteet ja Byholmen, 40000010, kivirakenteet). Alueelle on laadittu arkeologinen inventointi asemakaavoituksen taustaselvityksenä vuonna 2013. Inventoinnin on laatinut FM kalle Luoto (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) 2.4.3 Maisemaselvitys Alueelle on laadittu maisemaselvitys vuonna 2014 asemakaavan taustaselvityksenä (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Riikka Ger). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 2.5 Luontoinventoinnit Alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2014 asemakaavan taustaselvityksenä (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Tiina Mäkelä), joka tarkentaa vuonna 1992 laadittua luontoselvitystä (Bondestam, Kristoffer: Naturinventering i Dragsfjärds västra skärgård. Dragsfjärds kommun 1992). 2.6 Liikenne 2.6.1 Selvitys Örön saaren liikennetarpeista ja kannattavuudesta Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Turun yliopiston Braheakeskus on laatinut selvityksen Örön saarelle suunniteltujen matkailutoimintojen liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta. Selvitys on laadittu vuonna 2014. Sen perusteella Kasnäs soveltuu pääasialliseksi Örön huoltolinjaksi ja raskaan liikenteen reitiksi. Tämä aiheuttaa Kasnäsiin palveluiden ja pysäköintialueiden tarpeita matkailun kasvusta johtuen. 3 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin aikana sen eri vaiheissa. Arviointi raportoidaan kaavaselostuksessa. Asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm.: - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen - liikenteeseen - yhdyskunta- ja energiatalouteen - luontoon ja luonnonvaroihin - maisemaan ja taajamakuvaan - kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 9 (11) Tässä asemakaavatyössä vaikutuksia arvioitaessa painopistealueita ovat mm.: - 4 yhdyskuntarakenteen toimivuus, eheys ja taloudellisuus luonto, virkistys ja matkailu kunnan vetovoimaisuus terveellisyys ja ympäristön viihtyisyys liikenne ja pysäköinti OSALLISET Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Kaavatyön käynnistymisestä, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ja kaavan valmistelusta ilmoitetaan paikallislehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Osallisia ovat mm. seuraavat tahot: - kaavoitettavan alueen maanomistajat, asukkaat ja loma-asukkaat - rajanaapurit ja lähialueen muut asukkaat - yrittäjät - paikkakunnalla vaikuttavat yhdistykset - Kemiönsaaren kunnan ao. hallintoelimet: - rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta - tekninen lautakunta - saaristolautakunta - Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen johtokunta - kunnanhallitus - kunnanvaltuusto - Varsinais-Suomen ELY-keskus: - Liikenne ja infrastruktuuri - Ympäristö ja luonnonvarat - Varsinais-Suomen liitto - Liikennevirasto - Turun maakuntamuseo - Muinaisjäännökset - Rakennettu ympäristö - Metsähallitus - Puolustusvoimat - Varsinais-Suomen pelastuslaitos Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 5 KAAVATYÖN VAIHEET, ARVIOITU AIKATAULU JA OSALLISTUMINEN 5.1 Kaavoituksen vireilletulo Kaavoituspäätös on tehty 21.8.2014. Asemakaavan laadintatyö käynnistyi helmikuussa 2012. Kaavaa koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty 25.10.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä, Kemiönsaaren kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. 5.2 Luonnosvaihe Lähtöaineistojen, laadittujen selvitysten ja suunnittelutavoitteiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos. Asemakaavan luonnosaineisto asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan julkisesti. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta nähtävilläoloaikana. Mielipide on lähetettävä Kemiönsaaren kunnalle kirjallisena ennen nähtävilläolon päättymistä. Kaavaluonnos on nähtävillä kesäkuussa 2015. Luonnoksesta pyydetään alustavat lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään ja siihen laaditaan kaavanlaatijan vastineet. 5.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden tietojen perusteella. Asemakaavaehdotus on alustavan aikataulun mukaan nähtävillä syksyllä-talvella 2015. Asemakaavan nähtävilläolosta ilmoitetaan julkisesti. Osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisena Kemiönsaaren kunnalle ennen nähtävilläolon päättymistä. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Tarvittaessa asemakaavasta järjestetään ehdotusvaiheessa viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. 5.4 Hyväksymisvaihe Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Tavoitteena on, että kaavamuutos hyväksytään keväällä 2016. Kaavan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä. Nähtäville asettamisesta alkaa 30 päivän valitusaika, jolloin kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoin kaava saa lainvoiman valitusajan jälkeen, sinä päivänä kun sen hyväksymisestä on virallisesti kuulutettu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 5.5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 11 (11) Tiedottaminen Kemiönsaaren kunta kuuluttaa ilmoituksistaan paikallislehdessä ja kunnan internetsivuilla. Nähtäville asetettavat aineistot ovat esillä kunnan ilmoitustaululla sekä Internetissä kunnan kotisivuilla. 6 YHTEYSTIEDOT Kaavoitusta koskeviin tiedusteluihin vastaavat Åke Lindeberg kaavoitusarkkitehti arkkitehti SAFA Vretantie 19 25700 KEMIÖ Puh. (02) 426 0880 fax. (02) 426 0185 e-mail. [email protected] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maritta Heinilä suunnittelupäällikkö arkkitehti SAFA YKS-506 Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE puh. 0447046267 e-mail. [email protected] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 (1) Liite 2 Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 12.9 59 20.0 KIMITÖÖN DETALJPLAN FÖR KASNÄS OCH DETALJPLANEÄNDRING 5 35 8 4.3 Sektion B Osa-alue B 2 13.3 18.5 9.9 65 18 1:102 71 20.4 1:2048 77 20.1 15.3 101 KEMIÖNSAARI KASNÄSIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 6:21 89 1:31 12 100 45 9 21.3 25 19 17.5 22.5 81 21.7 22.1 22 16 4.6 93 24 5 27.7 20.4 93 98 25.9 41 10.5 1:2000 86 1:96 16 29 M 25.3 26.7 3:70 18 14.3 23.1 1:97 26.2 luo 21 11 1:98 29.3 31 25 8 27 23 20.6 37 6:21 -1 22.5 9.1 22 NUMMER PÅ RIKTGIVANDE TOMT/BYGGNADSPLATS. OHJEELLISEN TONTIN/RAKENNUSPAIKAN NUMERO. RM-2 GATAN KATU KATU GATAN 400 MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Korttelialueelle saa rakentaa kylpylän, loma-asuntoja, ravintola-, hotelli-, ja kerhotiloja, huoltorakennuksia, urheilu- ja leikkikenttiä, pysäköintitiloja sekä asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätön määrä. Alueelle saa lisäksi rakentaa grillikatoksia ja kioskeja. Yksittäisen loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 80 m.² 3 Asemakaava koskee: kiinteistöjä 322-498-1-33, 322-498-2-64, 322-498-2-64, 322-498-3-70, 322-498-5-42, 322-498-6-21, 322-498-876-1,322-498-876-6 22.4 5:42 19 70 41 BYGGNADSRÄTT I KVADRATMETER VÅNINGSYTA. RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. II ROMERSK SIFFRA ANGER STÖRSTA TILLÅTNA ANTALET VÅNINGAR I BYGGNADERNA, I BYGGNADEN ELLER I EN DEL DÄRAV. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. KVARTERSOMRÅDE FÖR BYGGNADER SOM BETJÄNAR TURISM. RM-3 På kvartersområdet är det tillåtet att bygga bastu- och konferensutrymmen. ½ k II ETT BRÅKTAL FRAMFÖR EN ROMERSK SIFFRA ANGER HUR STOR DEL AV AREALEN I BYGGNADENS STÖRSTA VÅNING MAN FÅR ANVÄNDA I KÄLLARVÅNINGEN FÖR UTRYMME SOM INRÄKNAS I VÅNINGSYTAN. MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON EDESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KELLARIKERROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKSI TILAKSI. e=0.15 EXPLOATERINGSTAL, DVS. FÖRHÅLLANDET MELLAN VÅNINGSYTAN OCH TOMTENS/ BYGGNADSPLATSENS YTA. TEHOKKUUSLUKU ELI KERROSALAN SUHDE TONTIN/RAKENNUSPAIKAN PINTA-ALAAN. 33.8 27.3 7 25.8 8.3 26.6 19.4 32 31.2 23.4 1:33 20 Asemakaavan muutos koskee: kiinteistöjä 322-498-1-80, 322-498-1-50, 322-498-1-79, 322-498-1-93, 322-498-1-81, 322-498-1-66, 322-498-1-92, 322-498-1-95, 322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322-498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72, 322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-1-17 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-20. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelit XX - XX, sekä puisto-, virkistys-, erityis-, maa- ja metsätalous-, katu- ja liikennealueita ja vesialuetta. 26 33 1:99 luo-1 33.9 MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Korttelialueelle saa rakentaa sauna- ja kokoustiloja. LYT OMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG. YLEISEN TIEN ALUE. LS-1 HAMNOMRÅDE. SATAMA-ALUE. LV-1 SMÅBÅTSHAMN/SMÅBÅTSPLATS. VENESATAMA/VENEVALKAMA. 35.2 34 29 29.3 18 DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH -BESTÄMMELSER: 5.0 25.8 32 TU 10 pp GATAN KA 29.7 25.9 24.5 28 25 1 15 24.7 23.5 KVARTERSOMRÅDE FÖR SMÅHUS. Området är avsett för byggande av småhus. På området är det även tillåtet att placera byggnader som betjänar semester och fritid samt sådana små arbetsutrymmen som inte orsakar buller, förorening av luften, tung trafik eller motsvarande miljöstörningar. AP/RM 26.5 24.6 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SJOITTAA MYÖS LOMAN- JA VAPAAAJAN VIETTOA PALVELEVAA TOIMINTAA. Alue on tarkoitettu pientalojen rakentamiseen. alueelle saa sjoittaa myös lpoman- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia, sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai näihin verrattavaa ympäristöhäiriötä. 25 6 21 AO 23.4 25.6 KVARTERSOMRÅDE FÖR INDUSTRIBYGGNADER DÄR MILJÖN STÄLLER SÄRSKILDA KRAV PÅ VERKSAMHETENS ART. På området är det inte tillåtet att placera en anläggning som orsakar störningar för miljön i form av buller, vibrationer, förorening av yt- och grundvatten, jordmån eller luft eller annan motsvarande störning. TY/A 23.3 25 12 EV SKYDDSGRÖNOMRÅDE. SUOJAVIHERALUE. DEL AV OMRÅDE SOM SKALL PLANTERAS. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. GATA. KATU. JORD- OCH SKOGSBRUKSOMRÅDE. MAA- JA METSÄTALOUSALUE. M TEOLLISUUSRAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN 22 Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, pinta- ja JORD- OCH SKOGSBRUKSOMRÅDE MED SÄRSKILDA MILJÖVÄRDEN. MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. MY pohjavesien, maaperän tai ilman pilaantumista tai muuta näihin verrattavaa häiriötä. 20.4 14.1 pp GATA/VÄG RESERVERAD FÖR GÅNG- OCH CYKELTRAFIK. JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU/TIE. pp DEL AV OMRÅDE SOM RESERVERATS FÖR FOTGÄNGARE OCH CYKLISTER. JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA. pp RIKTGIVANDE DEL AV OMRÅDE SOM RESERVERATS FÖR FOTGÄNGARE OCH CYKLISTER. OHJEELLINEN JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA. 21.8 pp e=0.20 GATA/VÄG RESERVERAD FÖR GÅNG- OCH CYKELTRAFIK DÄR SERVICETRAFIK ÄR TILLÅTEN. JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU/TIE, JOLLA HUOLTOAJO ON SALLITTU. pp/h 16 13 VP PARK. PUISTO. VL OMRÅDE FÖR NÄRREKREATION. LÄHIVIRKISTYSALUE. VATTENOMRÅDE. VESIALUE. W 18 12.4 5.3 3 876:2 ET OMRÅDE FÖR BYGGNADER OCH ANLÄGGNINGAR FÖR SAMHÄLLSTEKNISK FÖRSÖRJNING. YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LAITOSTEN ALUE. LINJE SOM ANGER TAKÅSENS RIKTNING. RAKENNUKSEN HARJANSUUNTAA OSOITTAVA VIIVA. LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA. 240 LV-1 KVARTERSOMRÅDE FÖR SMÅBÅTSHAMN/SMÅBÅTSPLATS. Båtplatsområdet för privata tomter. I området är det tillåtet att bygga bryggor som passar in i omgivningen. 19 2 21.2 s LP LV RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA SAUNARAKENNUKSEN. Numero osoittaa korttelialueen, jonka käyttöön rakennusala on tarkoitettu. VENESATAMAN/VENEVALKAMAN KORTTELIALUE. Yksityisten tonttien venevalkama-alue. Alueelle voi rakentaa ympäristöön sopivia laitureita. KVARTERSOMRÅDE FÖR FRISTÅENDE SMÅHUS. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 8.0 XX RM-1 BYGGNADSYTA DÄR EKONOMIBYGGNAD FÅR PLACERAS. Siffran hänvisar till det kvartersområde till vilket byggnadsytan har anvisats. s-XX OMRÅDE FÖR ALLMÄN PARKERING. YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE. 27.5 24.5 10.6 BYGGNADSYTA DÄR EKONOMIBYGGNAD FÅR PLACERAS. RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA TALOUSRAKENNUKSEN. t ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 4 M 8.5 NAMN PÅ GATA. KADUN NIMI. 25.8 32 53 4.5 KVARTERSNUMMER. KORTTELIN NUMERO. 2 KVARTERSOMRÅDE FÖR BYGGNADER SOM BETJÄNAR TURISM. På kvartersområdet är det tillåtet att bygga ett spa, semesterbostäder, restaurang-, hotell- och klubbutrymmen, servicebyggnader, idrotts- och lekplatser, parkeringsutrymmen samt ett sådant antal bostäder som är nödvändigt med tanke på fastighetsvården. På området är det dessutom tillåtet att bygga grillplatser och kiosker. Våningsytan för en enskild semesterbostad får vara högst 80 m². Med detaljplanen och detaljplaneändringen bildas: Fastighet 322-498-1-80, 322-498-1-50, 322-498-1-79, 322-498-1-93, 322-498-1-81, 322-498-1-66, 322-498-1-92, 322-498-1-95, 322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322-498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72, 322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-1-17 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-2 322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322-498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72, 322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-1-17 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-20. Genom detaljplanen och detaljplaneändringen bildas: Kvarteren XX-XX samt rekreations-, special-, jord- och skogsbruks-, hamn- och båtplatsområde samt gatu- och trafikområden. 22.6 XX 18.5.2015 Detaljplaneändringen berör: Fastighet 322-498-1-33, 322-498-2-64, 322-498-2-64, 322-498-3-70, 322-498-5-42, 322-498-6-21, 322-498-876-1,322-498-876-6 5:26 RIKTGIVANDE TOMT-/BYGGNADSPLATSGRÄNS. OHJEELLINEN TONTIN/RAKENNUSPAIKAN RAJA. MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Korttelialueelle saa rakentaa loma-asuntoja, ravintola-, hotelli-, ja kerhotiloja, huoltorakennuksia, saunoja, urheilu- ja leikkikenttiä, pysäköintitiloja sekä asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätön määrä. Alueelle saa lisäksi rakentaa grillikatoksia ja kioskeja. Yksittäisen lomaasunnon kerrosala saa olla enintään 80 m². 25 1:101 RIKTGIVANDE GRÄNS FÖR OMRÅDE ELLER DEL AV OMRÅDE. OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA. KVARTERSOMRÅDE FÖR BYGGNADER SOM BETJÄNAR TURISM. På kvartersområdet är det tillåtet att bygga semesterbostäder, restaurang-, hotell- och klubbutrymmen, servicebyggnader, bastur, idrotts- och lekplatser, parkeringsutrymmen samt ett sådant antal bostäder som är nödvändigt med tanke på fastighetsvården. På området är det dessutom tillåtet tillåtet att att bygga bygga grillplatser grillplatser och och kiosker. kiosker. Våningsytan Våningsytan för för en en enskild enskild semesterbostad semesterbostad får får dessutom vara högst 80 m². RM-1 19.5 LINJE 3 M UTANFÖR PLANOMRÅDETS GRÄNS. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. ajo KÖRFÖRBINDELSE. AJOYHTEYS. p PARKERINGSPLATS. PYSÄKÖIMISPAIKKA. 15.2 3:70 20.5 18.7 6 KVARTERS-, KVARTERSDELS- OCH OMRÅDESGRÄNS. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. 5:42 GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. OSA-ALUEEN RAJA. 6:21 20.8 8 13 4.7 2:08 79 6 9 22 12 16 1 pp ½ k II 400 ajo 70 4.4 27 876:6 LV-1 7 15 1 2 TIE ÄSIN KASN j 1 GEN j ÄSVÄ 3 j 1 4 1 j 8 8 j j 3 4 6 6:21 11 ajo 3.9 3 11 3002.5 t j LYT su 2.6 0:1830 4 1 P1 55 2.3 8 2.5 2.5 VL 6:19 LS 876:1 P4 4.1 11 2.7 4.3 6:20 3.6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.0 6:21 10.2 5.0 5.7 19 8 1 9 TAMMERFORS / TAMPERE 18.5.2015 2 4.7 31 4.0 LV 120 5 3 8.7 170 2.1 Chefplanerare Pääsuunnittelija Inspektör Tarkastaja Acceptor Hyväksyjä Maritta Heinilä arkkitehti SAFA YKS-506 Helena Ylinen arkkitehti SAFA YKS-305 Tuomas Miettinen DI, aluepäällikkö 2.2 15 3 4 17 5.3 3:67 2.2 0:1830 KIMITÖÖN / KEMIÖNSAARI 4 16.1 18 2.4 u 3.8 7.9 DETALJPLAN FÖR KASNÄS OCH DETALJPLANEÄNDRING 6:21 41 17.2 Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero 20 6:21 15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 0104090 www.fcg.fi 18.3 2 3 21 88 47 1.7 3.4 12 4.7 9 51 Valtuusto 4.7 kV 4 Nähtävillä KASNÄSIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS P5 42 20 7 2.1 1.3 49 II 3.4 13 5.0 29 1 3.2 1:17 P2 14 3.3 6.6 VP YLEISET MÄÄRÄYKSET Kaavakartalla määritellyn rakennusalan ulkopuolelle voidaan tarvittaessa sijoittaa teknistä huoltoa palvelevia rakennelmia kuten muuntamoita, pumppaamoja sekä vesi- ja viemärijohdot. Rakennelmat tulee kuitenkin aina sijoittaa niin, että hulevesien johtamiselle ei aiheudu haittaa. 2.0 II e=0.50 13.6 11 71 2 12 2 TY P3 10 6 s-XX 150 6:11 XX AO -2 su 2.3 5 7 3 3 W 30 6 5 12.6 luo 4.5 1 3.5 2.9 1:24 12 11.3 4 2 53 ALLMÄNNA BESTÄMMELSER Konstruktioner för teknisk service, såsom transformatorstationer, pumpstationer samt vattenoch avloppsledningar kan vid behov placeras utanför det på plankartan angivna byggnadsområdet. Konstruktionerna bör dock alltid placeras så att de inte stör avledningen av dagvatten. 14 57 13 12.8 7.5 VP 1:69 53 lu AO 5 W 3 5 9.5 14 2 o- ½ k II 400 2.5 17 1 su 2 14 TU 3 8 5.1 4 400 400 EV 1 t 122.0 4 1:47 5/1 4.3 3.2 5.8 LEIKKIALUE 1:78 13 16 14 110 LEKPLATS le 9.6 4 p 6.7 II e=0.20 5:42 5 N KA GATA18.7 2 XX 3 6 1.6 5.6 ½ k23.7II 400 18 6 98 5.2 74 4.8 1:33 78 ÄG SV AN SL US ÅM 1 RM-1 6.4 s 9 10 2 ½ k II 400 1:14 7 6.1 II e=0.20 6.9 6 12 1:86 2.0 ET 6.4 8 7 13 11.0 1:62 23 23 2.7 12 1:70 BL 15 luo-1 22 24 1 21 31 VL 20.4 XX AO ½ k II 400 nä 13 14 21 XX AO LP 1:77 5 6 pp 3 15 ANTIE 4.1 10 10 27 1 2 KASN 3 j j j j KU OL AP /h UN pp j ST BA luo-2 8 luo-1 1:72 j 5.2 13.5 15 7 85 1.4 22 9 11 2 XX AO 2 69 2 VL 1:87 2 10.0 24 2 3.2 200 7 25 1 8 1 13 27 1:78 8.3 3.0 10 6:21 24.8 4 150 VL 1 SINISIMPUK j 9 j 9.5 SUOJELTAVA RAKENNUS Paikallisesti arvokas rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. LV-1 3 1:25 5:25 4 250 sr-2 5.4 su 2.6 99 RM-2 1 BYGGNAD SOM SKA SKYDDAS Lokalt värdefull byggnad. Byggnadens särdrag bör bevaras i samband med renovering eller ombyggnad. sr-2 876:2 50 j 4.6 6.3 9.1 9 3 ½ k II 400 s-XX 876:1 24 9 26.3 pp AO 40 5 W s 60 6.2 5.1 98 14.5 20 1:71 9.8 16.4 2.2 US 20 kV 23 17 18.5 3 TIG j 23 sm 19 4.7 EN 16 M 21.2 21.2 MY 21 42 2 GATAN KATU 18 13 22 TU 4 8 15 VL 25 II ajo 400 j KA 1 7.8 12 26 22 17.6 12.4 24.4 N ajo 2.5 12 TA 6 AP/RM 9 1 GA 5 17.3 18.7 2 s 1:72 120 1:84 ajo su 3.5 SUOJELU-/MUINAISMUISTOKOHDE TAI -ALUE. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. 28 4.6 su pp I 5 6 XX AO ½ k II 400 2.2 LV-1 14 1400 1.7 2.1 2.5 p 1:62 71 70 3.6 1.3 20 II e=0.20 3:14 93 26 j 16 20 3 3 1.0 1.6 37 82 1:90 su 3 4.5 13 su LP XX RM-1 15.9 42 5.4 3.3 87 4.6 luo-2 6 7 le 1 XX RM-3 5:29 15.2 25.5 35 10 17.6 15.4 3 1:33 100 15.4 16.7 2:64 18.3 2.2 s-XX 17.7 15.8 5.5 9 5 22.9 14.8 4 3.2 luo-1 80 11 II e=0.20 2.3 2 SKYDDS- / FORNMINNESOBJEKT ELLER -OMRÅDE. Fast fornlämning som är fridlyst enligt lagen om fornminnen (295/1963). En fast fornlämning får inte utgrävas, överhöljas, ändras, skadas, tas bort eller rubbas på annat sätt. Utlåtande bör begäras från museimyndigheten om planer som berör objektet. sm 1 5 73 3.1 3 s25 5 13 9.0 3 2 1 LV-1 20 RM-1 sr-2 5.0 p j 66 -2 6.6 3.0 175 EV 86 67 luo 4 pp s-XX 6:21 14 -1 7 18.3 14.1 6 11 12 GATAN KATU luo 8 9.8 j 3 5:04 72 2.1 21 58 j 1:81 8 7 5 15.4 3:70 3.4 pp 2.7 sm VL 3.4 18.8 5:42 Rd 12 LP 1:95 63 3.8 2.1 s25 3 1:12 5 14.7 11.9 su e=0.25 3.5 j 2.7 18 12.7 10 2 2.6 1:92 700 1:66 OMRÅDE SOM ÄR SÄRSKILT VIKTIGT MED TANKE PÅ NATURENS MÅNGFALD. Med beteckningen anvisas en livsmiljö för fladdermöss. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Merkinnällä on osoitettu lepakoiden elinympäristö. 2.9 5:42 5.3 69 3 TY/A 3.8 7.7 j 11 1 -1 4.3 22 1:106 200 3 14 4.5 9 j EN 85 1 2 50 3.1 35 j 150 2.8 luo-2 1.511 74 5.4 6 1 4.3 2 12 IN HOLM GARP 50 3:13 4.9 0:1830 TIE 11 62 1.3 luo SA 9 4 4 1:80 12 7 11 14 1 j 13 2 8 37 2.5 2 LP 1.9 14.1 2 VP e=0.30 11 11.9 7 1:93 ET j 7 6 2 GARPHO 4.6 41 LMSVÄG 1:50 78 63 16 11.5 90 91 65 64 3.4 20 nä OMRÅDE SOM ÄR SÄRSKILT VIKTIGT MED TANKE PÅ NATURENS MÅNGFALD. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. 98 25 40 j 5 -1 luo 4 7 6 10.8 XX AO j 1:79 5 TY/A II 1 12.1 II 2000 1:83 II e=0.30 1 5 40 92 2.9 8.5 10 5 16.0 ½ k II 400 1 4.2 3.0 5 3.0 4 TY/A 2.7 1:27 4 150 21 16 8.1 12 6 LP 2.6 3 KATU 3 2 15 800 52 su 13 1.8 luo-1 94 6 su 1.8 5 7.4 1 1:26 1:21 14.4 13 4.0 s-XX 6 3 1 GATAN 18 17 10.8 76 342.2 10075 33 32 60 4.7 4.7 5.2 15 7 2.6 5.2 17.6 16.0 2 ½ k II 400 96 6:04 6.4 4 6.8 3.5 8 3 3.7 3 XX AO pp 4 2 2.6 17.4 3 6 175 -2 2 1 s-XX 128 3 68 9.2 DEL AV GATUOMRÅDES GRÄNS DÄR IN- OCH UTFART ÄR FÖRBJUDEN. KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLIITTYMÄÄ. 127 4.5 3:73 2 3 UNGEFÄRLIGT LÄGE FÖR IN- OCH UTFART. AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI. 7 6.6 62 7.1 6 3:14 67 4 17 4 8:1 4 5.6 6.9 1:10 12 2 5 9 18.3 7.7 luo 14.6 3 ½ k II 400 FÖR LEDNING RESERVERAD DEL AV OMRÅDE. JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. 92103 2.6 6.4 11 4.2 4.4 8 2 10 XX AO 7.4 4.5 pp FÖR FRISIKTSOMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG RESERVERAD DEL AV OMRÅDE. YLEISEN TIEN NÄKEMÄALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA. 90 77 125 4.1 8 4 876:1 nä j 91 65 66 8 4.6 1 78 64 18 8 1 12 3:71 6:21 5.3 5:36 FÖR SKYDDSOMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG RESERVERAD DEL AV OMRÅDE. YLEISEN TIEN SUOJA-ALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA. 11.0 11 4.4 11.1 2 16.6 18 0.6 10 2:19 14 13 Sektion A Osa-alue A 18.4 14 1 16.3 13.4 su 89 24 4 16 2:08 2 15 2:64 16.6 10 1:33 YKS ASIAKAS-TYÖNRO 1:2000 901L Tiedosto Kasnas_901L.dwg 5:42 Päiväys 75 47 Pohjakartta on ETRS GK23-tasokoordinaatistossa. 18.5.2015 Pääsuunn. Maritta Heinilä, arkkitehti SAFA YKS-506 Hyv. Tuomas Miettinen, DI, aluepäällikkö Suunn./Piirt. Pekka Seppänen / Lassi Tulonen Tarkastaja Helena Ylinen, arkkitehti SAFA YKS-305 Yhteyshenkilö Maritta Heinilä A S KIMITÖÖN DETALJPLAN FÖR KASNÄS OCH DETALJPLANEÄNDRING RIKTGIVANDE GRÄNS FÖR OMRÅDE ELLER DEL AV OMRÅDE. OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA. KVARTERSOMRÅDE FÖR BYGGNADER SOM BETJÄNAR TURISM. På kvartersområdet är det tillåtet att bygga semesterbostäder, restaurang-, hotell- och klubbutrymmen, servicebyggnader, bastur, idrotts- och lekplatser, parkeringsutrymmen samt ett sådant antal bostäder som är nödvändigt med tanke på fastighetsvården. På området är det dessutom tillåtet tillåtet att att bygga bygga grillplatser grillplatser och och kiosker. kiosker. Våningsytan Våningsytan för för en en enskild enskild semesterbostad semesterbostad får får dessutom vara högst 80 m². RM-1 KEMIÖNSAARI KASNÄSIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIKTGIVANDE TOMT-/BYGGNADSPLATSGRÄNS. OHJEELLINEN TONTIN/RAKENNUSPAIKAN RAJA. XX MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Korttelialueelle saa rakentaa loma-asuntoja, ravintola-, hotelli-, ja kerhotiloja, huoltorakennuksia, saunoja, urheilu- ja leikkikenttiä, pysäköintitiloja sekä asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätön määrä. Alueelle saa lisäksi rakentaa grillikatoksia ja kioskeja. Yksittäisen lomaasunnon kerrosala saa olla enintään 80 m². 1:2000 KVARTERSNUMMER. KORTTELIN NUMERO. 2 NUMMER PÅ RIKTGIVANDE TOMT/BYGGNADSPLATS. OHJEELLISEN TONTIN/RAKENNUSPAIKAN NUMERO. 18.5.2015 KVARTERSOMRÅDE FÖR BYGGNADER SOM BETJÄNAR TURISM. På kvartersområdet är det tillåtet att bygga ett spa, semesterbostäder, restaurang-, hotell- och klubbutrymmen, servicebyggnader, idrotts- och lekplatser, parkeringsutrymmen samt ett sådant antal bostäder som är nödvändigt med tanke på fastighetsvården. På området är det dessutom tillåtet att bygga grillplatser och kiosker. Våningsytan för en enskild semesterbostad får vara högst 80 m². RM-2 Detaljplaneändringen berör: Fastighet 322-498-1-33, 322-498-2-64, 322-498-2-64, 322-498-3-70, 322-498-5-42, 322-498-6-21, 322-498-876-1,322-498-876-6 Med detaljplanen och detaljplaneändringen bildas: Fastighet 322-498-1-80, 322-498-1-50, 322-498-1-79, 322-498-1-93, 322-498-1-81, 322-498-1-66, 322-498-1-92, 322-498-1-95, 322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322-498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72, 322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-1-17 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-2 322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322-498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72, 322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-1-17 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-20. Genom detaljplanen och detaljplaneändringen bildas: Kvarteren XX-XX samt rekreations-, special-, jord- och skogsbruks-, hamn- och båtplatsområde samt gatu- och trafikområden. GATAN KATU KATU GATAN 400 MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Korttelialueelle saa rakentaa kylpylän, loma-asuntoja, ravintola-, hotelli-, ja kerhotiloja, huoltorakennuksia, urheilu- ja leikkikenttiä, pysäköintitiloja sekä asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätön määrä. Alueelle saa lisäksi rakentaa grillikatoksia ja kioskeja. Yksittäisen loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 80 m.² Asemakaava koskee: kiinteistöjä 322-498-1-33, 322-498-2-64, 322-498-2-64, 322-498-3-70, 322-498-5-42, 322-498-6-21, 322-498-876-1,322-498-876-6 KVARTERSOMRÅDE FÖR BYGGNADER SOM BETJÄNAR TURISM. RM-3 Asemakaavan muutos koskee: kiinteistöjä 322-498-1-80, 322-498-1-50, 322-498-1-79, 322-498-1-93, 322-498-1-81, 322-498-1-66, 322-498-1-92, 322-498-1-95, 322-498-1-106, 322-498-1-83, 322-498-1-84, 322-498-1-78, 322-498-1-77, 322-498-1-14, 322-498-1-62, 322-498-1-72, 322-498-1-71, 322-498-1-25, 322-498-1-17 ,322-498-1-24, 322-498-6-19, 322-498-6-20. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelit XX - XX, sekä puisto-, virkistys-, erityis-, maa- ja metsätalous-, katu- ja liikennealueita ja vesialuetta. På kvartersområdet är det tillåtet att bygga bastu- och konferensutrymmen. II ROMERSK SIFFRA ANGER STÖRSTA TILLÅTNA ANTALET VÅNINGAR I BYGGNADERNA, I BYGGNADEN ELLER I EN DEL DÄRAV. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. ½ k II ETT BRÅKTAL FRAMFÖR EN ROMERSK SIFFRA ANGER HUR STOR DEL AV AREALEN I BYGGNADENS STÖRSTA VÅNING MAN FÅR ANVÄNDA I KÄLLARVÅNINGEN FÖR UTRYMME SOM INRÄKNAS I VÅNINGSYTAN. MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON EDESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KELLARIKERROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKSI TILAKSI. e=0.15 EXPLOATERINGSTAL, DVS. FÖRHÅLLANDET MELLAN VÅNINGSYTAN OCH TOMTENS/ BYGGNADSPLATSENS YTA. TEHOKKUUSLUKU ELI KERROSALAN SUHDE TONTIN/RAKENNUSPAIKAN PINTA-ALAAN. Korttelialueelle saa rakentaa sauna- ja kokoustiloja. OMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG. YLEISEN TIEN ALUE. HAMNOMRÅDE. SATAMA-ALUE. LS DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH -BESTÄMMELSER: ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SJOITTAA MYÖS LOMAN- JA VAPAAAJAN VIETTOA PALVELEVAA TOIMINTAA. Alue on tarkoitettu pientalojen rakentamiseen. Alueelle saa sjoittaa myös loman- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia, sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai näihin verrattavaa ympäristöhäiriötä. KVARTERSOMRÅDE FÖR INDUSTRIBYGGNADER DÄR MILJÖN STÄLLER SÄRSKILDA KRAV PÅ VERKSAMHETENS ART. På området är det inte tillåtet att placera en anläggning som orsakar störningar för miljön i form av buller, vibrationer, förorening av yt- och grundvatten, jordmån eller luft eller annan motsvarande störning. TY/A BYGGNADSYTA DÄR EKONOMIBYGGNAD FÅR PLACERAS. Siffran hänvisar till det kvartersområde till vilket byggnadsytan har anvisats. s-XX LP OMRÅDE FÖR ALLMÄN PARKERING. YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE. LV KVARTERSOMRÅDE FÖR SMÅBÅTSHAMN/SMÅBÅTSPLATS. Båtplatsområdet för privata tomter. I området är det tillåtet att bygga bryggor som passar in i omgivningen. RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA SAUNARAKENNUKSEN. Numero osoittaa korttelialueen, jonka käyttöön rakennusala on tarkoitettu. LINJE SOM ANGER TAKÅSENS RIKTNING. RAKENNUKSEN HARJANSUUNTAA OSOITTAVA VIIVA. DEL AV OMRÅDE SOM SKALL PLANTERAS. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. VENESATAMAN/VENEVALKAMAN KORTTELIALUE. Yksityisten tonttien venevalkama-alue. Alueelle voi rakentaa ympäristöön sopivia laitureita. KVARTERSOMRÅDE FÖR FRISTÅENDE SMÅHUS. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. AO SMÅBÅTSHAMN/SMÅBÅTSPLATS. VENESATAMA/VENEVALKAMA. LV-1 KVARTERSOMRÅDE FÖR SMÅHUS. Området är avsett för byggande av småhus. På området är det även tillåtet att placera byggnader som betjänar semester och fritid samt sådana små arbetsutrymmen som inte orsakar buller, förorening av luften, tung trafik eller motsvarande miljöstörningar. BYGGNADSYTA DÄR EKONOMIBYGGNAD FÅR PLACERAS. RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA TALOUSRAKENNUKSEN. t ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: AP/RM BYGGNADSRÄTT I KVADRATMETER VÅNINGSYTA. RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LYT ET OMRÅDE FÖR BYGGNADER OCH ANLÄGGNINGAR FÖR SAMHÄLLSTEKNISK FÖRSÖRJNING. YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LAITOSTEN ALUE. EV SKYDDSGRÖNOMRÅDE. SUOJAVIHERALUE. GATA. KATU. JORD- OCH SKOGSBRUKSOMRÅDE. MAA- JA METSÄTALOUSALUE. M TEOLLISUUSRAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, pinta- ja JORD- OCH SKOGSBRUKSOMRÅDE MED SÄRSKILDA MILJÖVÄRDEN. MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. MY pohjavesien, maaperän tai ilman pilaantumista tai muuta näihin verrattavaa häiriötä. pp GATA/VÄG RESERVERAD FÖR GÅNG- OCH CYKELTRAFIK. JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU/TIE. pp DEL AV OMRÅDE SOM RESERVERATS FÖR FOTGÄNGARE OCH CYKLISTER. JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA. pp RIKTGIVANDE DEL AV OMRÅDE SOM RESERVERATS FÖR FOTGÄNGARE OCH CYKLISTER. OHJEELLINEN JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA. GATA/VÄG RESERVERAD FÖR GÅNG- OCH CYKELTRAFIK DÄR SERVICETRAFIK ÄR TILLÅTEN. JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU/TIE, JOLLA HUOLTOAJO ON SALLITTU. pp/h VP PARK. PUISTO. VL OMRÅDE FÖR NÄRREKREATION. LÄHIVIRKISTYSALUE. VATTENOMRÅDE. VESIALUE. W LINJE 3 M UTANFÖR PLANOMRÅDETS GRÄNS. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. ajo KÖRFÖRBINDELSE. AJOYHTEYS. p PARKERINGSPLATS. PYSÄKÖIMISPAIKKA. KVARTERS-, KVARTERSDELS- OCH OMRÅDESGRÄNS. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. OSA-ALUEEN RAJA. 2:08 4.7 14 13 10 2 6 9 64 18 5:36 4.2 7 -2 8 6 3:14 4 3 96 6:04 68 76 342.2 10075 33 32 60 j 700 Rd 12 LP 3.5 j 1:66 8 II e=0.20 ST 99 ÄG SINISIMPU KANTIE AN SV j US 4 ÅM BL 15 6.1 15 II e=0.20 13 2 luo-1 5/1 1 2 6.7 3.5 2.9 su 4.1 14 8 11.0 1 RM-1 1:62 9 110 3.9 3 3002.5 1 6:21 t j 3.4 LYT su 2.6 0:1830 4 1 P1 55 2.3 8 2.5 2.5 3.2 5.8 II 11 II e=0.20 3 s 3.2 1:17 6.9 6.4 10 4.3 YLEISET MÄÄRÄYKSET Kaavakartalla määritellyn rakennusalan ulkopuolelle voidaan tarvittaessa sijoittaa teknistä huoltoa palvelevia rakennelmia kuten muuntamoita, pumppaamoja sekä vesi- ja viemärijohdot. Rakennelmat tulee kuitenkin aina sijoittaa niin, että hulevesien johtamiselle ei aiheudu haittaa. 2.0 II e=0.50 t pp 10 1:24 ajo 8 1:72 j 2 TY 10.0 1 luo- 27 ALLMÄNNA BESTÄMMELSER Konstruktioner för teknisk service, såsom transformatorstationer, pumpstationer samt vattenoch avloppsledningar kan vid behov placeras utanför det på plankartan angivna byggnadsområdet. Konstruktionerna bör dock alltid placeras så att de inte stör avledningen av dagvatten. 14 57 10 6:21 EV 1 p 1:25 W 9.6 4 su 9 j 400 3 nä 1:14 7 RM-2 1 LP 1:77 ET 6.4 11 luo-2 40 2 5 6 12 20 1:71 8.3 3.0 j MY 21 42 14.5 1:78 4 400 9 21.2 1:78 3 4.6 SL 18 5 1 sr-2 j BA 120 LEIKKIALUE 250 j 98 1:72 LEKPLATS j s 2 74 le 5.4 su 2.6 pp I 15.9 42 10 XX RM-3 SUOJELTAVA RAKENNUS Paikallisesti arvokas rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. LV-1 50 400 p 3.5 4 200 5.1 ajo 2.5 su 1:62 ajo 5 BYGGNAD SOM SKA SKYDDAS Lokalt värdefull byggnad. Byggnadens särdrag bör bevaras i samband med renovering eller ombyggnad. sr-2 876:2 6.2 1.3 su 20 II e=0.20 luo-2 US 1 13 LP XX RM-1 EN 35 TIG j 1 2.1 su 3 4.6 11 12 luo- 66 j j /h UN pp j SA RM-1 5.4 2 3.3 87 -2 -1 LV-1 67 80 luo luo AP OL KU 5 EV 86 5 j 3 j W s 60 4.6 p 21 58 j 1:81 II 3 3.4 1:84 1.7 28 6 AP/RM 2.1 2.3 1:95 63 3.8 sm VL 5 3.6 1400 1 9 2.7 1:12 2 TIE su 5 j 7.7 j -1 SUOJELU-/MUINAISMUISTOKOHDE TAI -ALUE. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. 70 3 1 j 4 4 luo 71 s25 su 3 4.5 3 1.3 12 7 j 2 2 e=0.25 1:92 3:14 82 1:90 5.3 2.6 TY/A 3.8 11 62 1.6 37 93 26 2.8 69 j 1:80 11 4 2.5 2 LP 1.9 s25 3 1.0 1 11 2 200 sr-2 5.0 j 1:50 e=0.30 50 3 j j 7 6 MINTIE 2 GARP PHOL 4.6 HOLMSVÄG 41 EN 85 GAR 50 37 1 1 3 j 3.4 78 4.3 1 5 73 3.1 22 1:106 SKYDDS- / FORNMINNESOBJEKT ELLER -OMRÅDE. Fast fornlämning som är fridlyst enligt lagen om fornminnen (295/1963). En fast fornlämning får inte utgrävas, överhöljas, ändras, skadas, tas bort eller rubbas på annat sätt. Utlåtande bör begäras från museimyndigheten om planer som berör objektet. sm 72 150 0:1830 2 12 OMRÅDE SOM ÄR SÄRSKILT VIKTIGT MED TANKE PÅ NATURENS MÅNGFALD. Med beteckningen anvisas en livsmiljö för fladdermöss. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Merkinnällä on osoitettu lepakoiden elinympäristö. 5:04 4 5 TY/A II 20 63 13 II e=0.30 1 1:93 ET 2.1 j 4 3 10 12.1 90 91 65 64 4.3 2.9 5:42 6 j 1:79 1 4.9 5 3.0 nä 3.1 35 8 92 2.9 8.5 40 3 1 4.2 1:27 8.1 II 2000 1:83 luo-2 1.5 74 5.4 6 1 KASN 4 TY/A GEN 21 2.7 13 LP 2.6 16 -1 luo ÄSVÄ 15 ÄSIN 1.8 2 18 17 26 1:21 3:13 25 40 j 5 j 4.7 5.2 52 su 13 KASN 3 1.8 800 6 su 4.7 OMRÅDE SOM ÄR SÄRSKILT VIKTIGT MED TANKE PÅ NATURENS MÅNGFALD. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. 94 6.4 2.6 5.2 luo-1 98 1 6 3.7 DEL AV GATUOMRÅDES GRÄNS DÄR IN- OCH UTFART ÄR FÖRBJUDEN. KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLIITTYMÄÄ. 128 3 6.6 4 2 2.6 UNGEFÄRLIGT LÄGE FÖR IN- OCH UTFART. AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI. 127 3:73 2 3 92103 2.6 7 4.5 67 5.6 62 7.1 77 luo 7.7 8:1 4 1:10 FÖR LEDNING RESERVERAD DEL AV OMRÅDE. JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. 6.4 11 5 6.9 FÖR FRISIKTSOMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG RESERVERAD DEL AV OMRÅDE. YLEISEN TIEN NÄKEMÄALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA. 90 125 8 4.1 4.4 1 nä j 91 65 66 8 9 78 6:21 5.3 4.6 12 3:71 11.0 11 4.4 11.1 FÖR SKYDDSOMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG RESERVERAD DEL AV OMRÅDE. YLEISEN TIEN SUOJA-ALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA. 2 2:19 2:08 79 10 8 su 89 24 4 16 Sektion A Osa-alue A NAMN PÅ GATA. KADUN NIMI. 3 122.0 W 170 6:19 LS 2.3 P3 P2 876:1 2.1 P4 2.7 6:20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LV 120 TAMMERFORS / TAMPERE 18.5.2015 2 Chefplanerare Pääsuunnittelija Inspektör Tarkastaja Acceptor Hyväksyjä Maritta Heinilä arkkitehti SAFA YKS-506 Helena Ylinen arkkitehti SAFA YKS-305 Tuomas Miettinen DI, aluepäällikkö 2.2 KIMITÖÖN / KEMIÖNSAARI u DETALJPLAN FÖR KASNÄS OCH DETALJPLANEÄNDRING 6:21 Nähtävillä Valtuusto KASNÄSIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS P5 Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 0104090 www.fcg.fi YKS ASIAKAS-TYÖNRO 1:2000 901L Tiedosto Kasnas_901L.dwg Päiväys Pohjakartta on ETRS GK23-tasokoordinaatistossa. 18.5.2015 Pääsuunn. Maritta Heinilä, arkkitehti SAFA YKS-506 Hyv. Tuomas Miettinen, DI, aluepäällikkö Suunn./Piirt. Pekka Seppänen / Lassi Tulonen Tarkastaja Helena Ylinen, arkkitehti SAFA YKS-305 Yhteyshenkilö Maritta Heinilä A S 12.9 59 20.0 5 35 8 4.3 Sektion B Osa-alue B 2 13.3 18.5 9.9 65 19.5 18 1:102 71 20.4 101 1:2048 77 20.1 15.3 6:21 89 1:31 12 100 45 25 1:101 9 21.3 86 1:96 17.5 22.5 81 21.7 22.1 22 16 41 5 10.5 27.7 20.4 93 93 98 25.9 24 4.6 25 19 16 5:26 29 M 25.3 26.7 3:70 22.6 18 14.3 23.1 1:97 26.2 29.3 luo 11 21 31 25 8 1:98 23 20.6 27 37 6:21 -1 22.5 9.1 22 25.8 3 32 53 22.4 4.5 5:42 19 70 41 33 26 33.8 1:99 27.3 7 25.8 8.3 26.6 19.4 32 31.2 23.4 1:33 20 luo-1 33.9 35.2 34 29 29.3 18 5.0 25.8 32 4 ATU 10 pp 29.7 25.9 24.5 28 25 1 8.5 15 24.7 23.5 GATAN K M 26.5 24.6 27.5 25 6 21 24.5 8.0 23.4 25.6 23.3 25 12 19 10.6 2 21.2 XX RM-1 21.8 16 13 240 LV-1 20.4 14.1 e=0.20 pp s 22 18 12.4 5.3 3 876:2 15.2 3:70 20.5 18.7 6 5:42 1:33 6:21 20.8 15 2:64 16.6 1 16.3 13.4 18.4 ajo 14 13 16.6 8 1 4 XX AO 7.4 4.5 2 14.6 10 876:1 18.3 pp 17 3 ½ k II 400 4 12 2 2 1 6 3 XX AO ½ k II 400 8 1 7.4 1 KATU 3 2 14.4 10.8 6 5 4 4.0 5 7 s-XX 16.0 15 7 9 GATAN 17.6 4 6.8 3.5 pp 17.4 9.2 s-XX 175 18 0.6 16.0 150 16 6 10.8 XX AO 11.5 ½ k II 400 14.1 11 14 3.0 11.9 7 18 2 8 VP 4.5 12.7 10 9 14.7 11.9 18.8 7 13 9.8 2.7 18.3 14.1 6 15.4 16.7 5:29 2:64 23 17.6 16 6 20 17.3 GA TA 18.7 17.6 N VL 7.8 12 26 KA TU 25 22 ½ k II 400 12.4 24.4 21 1 le 5 6 XX AO 23 7 1:33 20 kV 18.3 2.2 M 21.2 sm 4 17 GATAN KATU 24 4.7 ajo 7 13 22 22 13.5 2.0 6 16 1 5 2.5 5 11.3 7 2 4.5 1 3 3 6 s-XX ½ k II 400 150 6:11 71 ajo 70 4.4 27 876:6 4.3 3.6 11.0 5 3 6:21 14 3.3 10.2 19 8 1 9 15 3 5.3 2.2 0:1830 4 16.1 18 2.4 3.8 7.9 42 20 7 2.1 41 17.2 4.7 kV 1.3 4 6:21 15 20 49 4 17 3:67 5.0 29 1 5.0 5.7 4.7 31 4.0 8.7 6.6 VP LV-1 XX AO 2 12 11 53 lu 2 o- 10 53 VL 12.6 4 13 4.1 11 5 VP 1:69 13.6 12 12.8 7.5 17 30 -2 ½ k II 400 8 5.1 luo 4 1:47 5 13 13 16 14 5 9.5 14 AO pp 1.6 5.6 5:42 TU 3 N KA GATA18.7 2 XX 3 78 98 4.8 ½ k23.7II 400 1:33 12 ½ k II 400 6 1:70 2 6 1:86 23 12 XX AO ½ k II 400 14 XX AO 6 5.2 18 15 2.7 23 12 85 1 2 VL 20.4 10 7 1 15 15 27 9 11 2 XX AO 1:87 21 31 18.3 2 51 3 21 88 47 1.7 12 4.7 3.4 9 69 5.2 24 4 VL 2 1.4 7 25 1 8 2 3.2 1 13 9.5 24.8 ½ k II 400 150 9 3 VL 1 pp AO s-XX 876:1 5:25 18.5 2.5 6.3 9.1 26.3 3 2.2 24 9 19 22 2.2 8 9.8 2 16.4 LV-1 14 15.2 25.5 15.4 5.5 3 100 17.7 15.8 4 3.2 s-XX 22.9 14.8 3 2 1 13 9.0 5 22 6.6 3.0 175 6:21 14 20 16 4 pp s-XX 11 12 GATAN KATU 8 7 8 pp 5:42 15.4 3:70 3.4 5:42 75 47 Bilaga/Liite 3, illustration/havainnekuva
© Copyright 2024