1. art and entertainment
2. movies and tv
3. movies

SKÁBMAGOVAT
2016
KAAMOKSEN KUVIA
REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT
SKÁBMAGOVAT
2016
KAAMOKSEN KUVIA
REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT
Bargojoavku | Työryhmä | Working Group:
Dáiddalaš jođiheaddji | Taiteellinen johtaja | Artistic Director:
Jorma Lehtola
Festivála jođiheaddji | Festivaalijohtaja| Festival Director:
Ánne-Kirste Aikio
Festivála buvttadeaddji | Festivaalituottaja | Festival Assistant:
Sunna Nousuniemi
Skábma-filbmaguovddáža plánejeaddji | Skábmaelokuvakeskuksen suunnittelija | Coordinator of the Skábma
Indigenous Peoples’ Film Centre:
Tarja Porsanger
Veahkkebuvttadeaddji | Apulaistuottaja | Associate Producer:
Juha Länsman
Mánáid ja nuoraid Skábmagovat| Lasten ja nuorten
Skábmagovat | Skábmagovat for Children and Youngsters:
Xia Torikka & Kaisa Tapiola-Länsman
Teknihkka | Tekniikka | Technical Coordinator:
Joonas Saari & Janne Lappalainen & Erkki Feodoroff & SOGSAKK
Jorgaleaddjit | Kääntäjät | Translators:
Kaija Anttonen & Pentti Pieski
Visuálalaš plánen | Visuaalinen suunnittelu | Visual design:
Stina Roos & Hannu Tikkanen
Muohttahuksen | Lumirakentaminen | Snow building:
Kauko Ljetoff
Neahttasiiddut | WWW-sivut | Website:
Katja Anttonen
2
Ruhtadeaddjit | Tukijat | Financers:
Suoma Sámediggi • Sámiráđđi • Lapin
taidetoimikunta • Inarin kunta •
Opetus- ja kulttuuriministeriö • Suomen
kulttuurirahasto, Lapin rahasto • Taiteen
edistämiskeskus • Koneen säätiö • Jenny
ja Antti Wihurin rahasto • Suomen
elokuvasäätiö
Skábmagovat
Tel. +358409666318
www.skabmagovat.fi
Bileahttavuovdin | Liput | Tickets:
Siida FIN-99870 ANÁR | INARI Tel. +358 (0)400 898 212
skabmagovat.fi
Lágideaddjit dollet vuoigatvuođa prográmma
rievdadusaide | Järjestäjät pidättävät oikeuden
ohjelmanmuutoksiin | The organisers reserve the
rights to make changes in the programme.
Bargojoavku háliida giitit festivála eaktodáhtolaš
bargiid, muohtahuksejeddjiid ja Sámi dáidaga
doarjjasearvvi stivrra láhttuid.
Bileahtat | Liput | Tickets 6 €
Giitosat | Kiitokset | Thanks to:
imagineNATIVE / Jason Ryle • NMAI / Cindy
Benitez • Yangon Film School / Johanna Huth
• Tuula Mehtonen • Giron Sámi Teáhter •
International Sámi filbmaguovddáš / Anne
Lajla Utsi • Yle Sápmi
‘
Ságastallandilálašvuođat nuvttá |
Keskustelutilaisuudet ilmaisia | Discussions are free
Musihkkadáhpáhusaid ja teáhterčájálmasa bileahtaid
hattit leat sierralagánat, ja bileahtat vuvdojuvvojit
dáhpáhusaid oktavuođas | Musiikkitapahtumien ja
teatteriesityksen lippujen hinnat vaihtelevat, ja liput
myydään tapahtumien yhteydessä. | Ticket prices of
the music and theatre events vary and the tickets are
available at the events.
Työryhmä haluaa kiittää festivaalin vapaaehtoistyöntekijöitä, lumirakentajia ja Saamelaistaiteen
tukiyhdistyksen hallituksen jäseniä.
The working group wants to thank the volunteers and
the snow building team of the festival, as well as the
board members of the Friends of Sámi Art.
Sámi Dáidaga Doarjjasearvi rs.
Saamelaistaiteen tukiyhdistys ry.
3
Dáiddalaš jođiheaddji dearvvuođat
Njealját máilbmi boahtá fas oktii Anárii máinnastit – 28
iešguđetge gillii. Jahkásaččat dat viidu.
Skábmagovat fállá 18. jagiinis ođđa vejolašvuođaid
guovlalit earret eará Ásiai: Burma ja Bangladesh álgoálbmogat ja maid Japána ainut leat movttiidan filbmadahkamis. Nu maiddái Krim tatárat, guđet lea dahkan
fikšuvnna Haytarma, muitalusa tatáraálbmoga bággofárreheamis 1944, mii jáhkkimis boahtá bohciidahttit ságastallama Anárisge. USA navajot leatge johtán guhkes
geainnu filbmadahkamis ja sin joavkkus ollu filmmaid
dahkan Blackhorse Lowe boahtá Anárii čuvget dán jagi
váldotemá.
Ain muhtumin álgoálbmotfilmmat fitnet skoalkkuheamen stuorra máilmmi uvssaid, davvin ovdamearkka dihte
ee. Amanda Kernella Stoerre vaerie, vuosttáš sámi filbma
mii beasai mielde beakkán Sundance-festivála prográmmii. Dahje dat, ahte maoribagadalli Taika Waititi vampyrakomediija What We Do In the Shadows báifáhkka gávnnai geainnus Helssega teáhteriidda.
4
Taiteellisen johtajan tervehdys
Mannan jagi áigge Davviriikkaid ráđis lea boahtán
politihkalaš doarjja Internašunála Sámi Filbmainstituhta ruhtadeapmái. Dat lea buorre ođas, daningo
sámi filbma beroštahttá máilmmis: dan oinniimet Turku riikkaidgaskasaš girjemeassuin ja dat maid lei ImagineNative váldotemán máilmmi stuorimus álgoálbmogiid filbmafestiválas Kanadas Torontos.
Álgoálbmogiid áksil doaibma ja unnánaččaid mielde
gaska váldokultuvrraid diđolašvuhtii oatnu. Dainna leage vuot oktii áigi rokkastit liegga bivuid skábes ja vuolgit
dálveidjii geahččat mii máilmmi álbmogiin lea váimmus.
Kulturguovddáš Sajosa bahkka ođđa digitálaprojektora
mielde Skábmagovat dolle ain šearradut boahtteáiggi
guvlui.
Buresboahtin njealját máilmmi govvarávdnjái!
Jorma Lehtola
dáiddalaš jođiheaddji
Neljäs maailma saapuu jälleen Inariin tarinoimaan – 28
eri kielellä. Joka vuosi se maailma laajenee.
Skábmagovat tarjoaa 18. vuotenaan uusia ikkunoita
muun muassa Aasiaan: Burman ja Bangladeshin alkuperäiskansat, jopa Japanin ainut, ovat pääsemässä elokuvanteon makuun. Samoin Krimin tataarit, joiden fiktio
Haytarma tataarikansan pakkosiirrosta 1944 herättänee
keskustelua Inarissakin. Yhdysvaltain navajot ovat jo pitkän tien kulkijoita, ja sen kokeneinta kaartia edustava
Blackhorse Lowe saapuu paikan päälle valottamaan tämänvuotista pääteemaa.
Aika ajoin alkuperäiskansojen elokuva kolkuttelee jo
suurempia ovia, pohjoisena esimerkkinä mm. Amanda
Kernellin Stoerre vaerie, joka pääsi ensimmäisenä saamelaiselokuvana maineikkaan Sundance-festivaalin ohjelmistoon. Tai se, että maoriohjaaja Taika Waititin vampyyrikomedia What We Do In the Shadows yllättäen löysi
tiensä jopa Helsingin teattereihin.
Kuluneen vuoden aikana Pohjoismaiden neuvostolta
on saatu poliittista tukea Kansainvälisen Saamelaiselokuvainstituutin rahoitustarpeille. Se on hyvä uutinen,
koska saamelainen elokuva kiinnostaa maailmalla: sitä
nähtiin viime syksynä niin Turun kansainvälisillä kirjamessuilla kuin ImagineNativen pääteemana maailman
suurimmalla alkuperäiskansojen elokuvafestivaalilla Kanadan Torontossa.
Alkuperäiskansojen akseli toimii, ja vähä vähältä välimatka valtakulttuurien tietoisuuteen lyhenee. On siis
aika jälleen kaivaa lämpimät töppöset kaapista ja lähteä
talviyöhön katsomaan, mitä maailman kansoilla on sydämellään. Kulttuurikeskus Sajoksen upouuden digitaaliprojektorin myötä Skábmagovat suuntaa entistä kirkkaampaan tulevaisuuteen.
Tervetuloa neljännen maailman kuvavirtaan!
Jorma Lehtola
taiteellinen johtaja
5
From the Artistic Director
The Fourth World, a world that expands every year, comes
to Inari again to tell its stories – in 28 languages this time.
During its 18th anniversary, Skábmagovat opens up
new windows to Asia, for example: the indigenous nations of Burma and Bangladesh, and even the Ainu of Japan, are developing their film industry. And the same applies to the Crimean Tatars, whose fiction film Haytarma
on the deportation of the Tatars in 1944 will presumably
give rise to discussion in Inari, too. The Navajos of the
USA have made films for a long time, and one of the most
experienced filmmakers of this nation, Blackhorse Lowe,
will attend the festival this year, to introduce the audience to the Cinema of the Navajos.
Every now and then an indigenous film knocks at bigger doors, too; a northern example of this is Amanda Kernell’s Stoerre vaerie, which was the first Sámi film to be
included in the program of the famous Sundance Festival.
Another example is the vampyre comedy What We Do In
the Shadows by Maori Taika Waititi finding, surprisingly,
its way even to the theatres of Helsinki.
6
Festivála suodjaleaddji dearvvuođat
In the past year, the Nordic Council gave its political
support for the financing of the International Sámi Film
Institute. This is good news, as Sámi Cinema arouses
great interest out in the world: last autumn, Sámi films
were both shown at the Turku International Book Fair and
spotlighted at the ImagineNative, the world’s biggest indigenous film festival held in Toronto.
The axis between indigenous peoples works, and the
distance to the awareness of dominant cultures gets
shorter little by little. Thus, it is again time to get the
warm felt boots from the wardrobe and venture into the
winter night to see what the different nations of the world
have on their minds. With a brand new digital projector
at the Cultural Centre Sajos, Skábmagovat heads for a future that is brighter than ever.
Mii eallit máilmmis, gos dárbu olbmuid gaskanas ipmárdussii sihke iešguđetgelágan kultuvrraid ja eallinoainnuid gaskasaš gulahallamii lea stuorát go vejolaččat goassige ovdal. Sođiide ja konflivttaide sihke riggodagaid
ja buresbirgema eahpedásseárvosaš juohkáseamis lea
váimmožis goittotge dušše guokte oassebeali, olmmoš –
mun ja nubbi olmmoš – don. Vaikke man iešguđetláganat
livččiimet, fertet mii oahppat deaivat nuppi olbmot ovdagáttuid haga ja iskat addet su sajádaga. Álgoálbmot
– ja vehádatkultuvrraid dáidda addá midjiide uvssaid
oahpásnuvvat sihke ođđa olbmuide ja addá maiddái
ođđalágan vugiid guorahallat eallima, luonddu ja servodaga.
Skábmagovat –filbmafestivála temán lea 2016 navajoindiánačearda ja Burma álgoálbmogat. Festivála olles prográmma čohkkejuvvo filmmain, maid bagadalli,
buvttadeaddji dahje giehtačálli gullá man nu álgoálbmotjovkui. Skábmagovat buktá filbmadáidaga bokte oidnosii álgoálbmot- ja vehádatkultuvrraid, ja fállá stuorra
gehččiidjoavkkuide vejolašvuođa viiddidit máilmmioainnuset, oahpásnuvvat álgoálbmotjoavkkuid oktagas olbmuid áddejumiide sihke oahppat seammás maid juoidá
ođđasa alddis.
Sámi dáidaga doarjjasearvi lea ovttasbargoguimmiidisguin bargat vuot oktii mihtilmas barggu go lea
ollašuhttán Skábmagovat –festivála lágideami. Duhát
giitosat buohkaide geat leat lágidan dáhpáhusa sihke
sávvamis skápma govat báhcet millii buot Anárii galbmaseamos dálvái boahtán festiválagussiide!
Jenni Haukio
Welcome to the image flow of the Fourth World!
Jorma Lehtola
Artistic Director
7
Festivaalin suojelijan tervehdys
Elämme maailmassa, jossa tarve ihmisten väliselle yhteisymmärrykselle sekä erilaisten kulttuurien ja elämänkatsomusten väliselle dialogille on suurempi kuin kenties
koskaan aiemmin. Sotiin ja konflikteihin sekä vaurauden
ja hyvinvoinnin epätasa-arvoiseen jakautumiseen liittyvän kuohunnan keskiössä on lopulta vain kaksi osapuolta, ihminen - minä sekä toinen ihminen - sinä. Olimmepa
sitten kuinka erilaisia tahansa, on meidän opittava kohtaamaan toinen ihminen ennakkoluuloitta ja asettumaan
hänen asemaansa. Alkuperäis- ja vähemmistökulttuurien
taide avaa meille ovia tutustua sekä uusiin ihmisiin että
uudenlaisiin tapoihin tarkastella elämää, luontoa ja yhteiskuntaa.
Skábmagovat -elokuvafestivaalin teemana 2016 ovat
navajo-intiaanikansa sekä Burman alkuperäiskansat.
Festivaalin koko ohjelmisto keskittyy elokuviin, joiden
8
Greeting by the Patron of the Festival
ohjaaja, tuottaja tai käsikirjoittaja kuuluu johonkin alkuperäiskansaan. Skábmagovat tuo elokuvataiteen välityksellä näkyväksi alkuperäis- ja vähemmistökulttuureita,
tarjoten suurelle yleisölle mahdollisuuksia avartaa maailmankatsomustaan, tutustua alkuperäiskansoja edustavien yksilöiden näkökulmiin sekä oppia samalla uutta
myös itsestään.
Saamelaistaiteen tukiyhdistys yhteistyökumppaneineen on jälleen tehnyt mittavaa työtä mahdollistaessaan
Skábmagovat -festivaalin järjestämisen. Tuhannet kiitokset kaikille tapahtuman järjestelyihin osallistuneille sekä
mieleenpainuvia kaamoksen kuvia kaikille Inarin sydäntalveen saapuville festivaalikävijöille!
Jenni Haukio
We live in a world where the need for understanding between people and dialogue between different cultures
and world-views is perhaps greater than ever. In the heart
of the turbulence created by wars, conflicts and the inequal distribution of wealth and wellbeing, there are, in
the end, only two parties: a human being – me – and another human being – you. No matter how different we are,
we need to learn to meet other people without prejudice
and to have empathy for them. Art created by indigenous
and minority cultures gives us the opportunity to learn
more about new people and ways of looking at life, nature and society.
In 2016, the Skábmagovat Film Festival spotlights the
Navajo nation and the indigenous peoples of Burma. The
entire programme of the festival consists of films that
have an indigenous director, producer or screenwriter.
Through the art of Cinema, Skábmagovat makes indigenous and minority cultures visible, providing the public
with the chance of widening their world-views, getting
to know the perspectives of indigenous individuals and
learning at the same time more about themselves.
The Friends of Sámi Art and its partners have, once
again, done a fine piece of work by making the Skábmagovat Festival possible. Thousands of thanks to all those
who have been involved in the arranging of the festival,
and unforgettable images of the endless night to everyone visiting the festival in the heart of the winter in Inari!
Jenni Haukio
The First Lady of Finland
9
SKÁBMAGOVAT ÁIGEDÁVVAL
SKÁBMAGOVAT AIKATAULU
D U O R A S TAT 21.1.2016
SIIDA
15.30
SAJOS
SKÁBMAGOVAT TIMETABLE
13.00
AASIA
SALLITTUA JA KIELLETTYÄ
The Bag 9’
Sicigorousawa un cironnop 14’
Maw Theng Gaari 61’
NAVAJO I
BLACKHORSE EXPRESS
Ashkii Ba Hozoni 08’
Minor Disturbance 04’
Hey Indian 19’
Floating 09’
Bikes 14’
Shush 09’
Shimásáni 15’
15.00
KANADA I
EMBARGO I
First Contact 08’
b. Dreams 11’
Cepanvkuce Tutcenen 08’
The White Tiger 08’
Savage 06’
?E?anx 10’
Tsi Tkahéhtayen 12’
SÁPMI II
SÁPMI GOES TORONTO
Biegga savkala duoddariid
duoh­ken lea soames 10’
Ruovggas bieggás 08´
Sieidi 23’
A Sámi in the City 08’
Girdilan 03’
Trambo 04’
Vilda duottar 06’
Min mormor och jag 12´
Vuoiŋŋalaš cummá 05’
Sammakko joka oli aika ruma 05’
Eahparaš 07’
Áhpi 04’
17.00
AUSTRALIA
MUSTAN TEATTERIN VOIMA
Tjawa Tjawa 12’
The Redfern Story 57’
NAVAJO II
KOLME TARINAA TOIVOSTA
Drunktown’s Finest 95’
AVAJAISET
Nitahkôtân (I have arrived) 4’
Fievrrut 3’
Ka Mitshelitakuess Auass 4’
Sáhtán ja máhtán 4’
21.00
GIRON SÁMI TEÁHTER
Reáktor
B E A R J A D AT 22.1.2016
SIIDA
10
SAJOS
GUOVSSAHASTEÁHTER
ENNEN KISOJA: POROJEN PARISSA
Porot kuuluvat tuulelle 40’
Boazodoalli čalmmiiguin 20’
18.00
SIIDA
09.00
KESKUSTELUTILAISUUS
11.00
AMERICAS: CHILESTÄ KANADAAN
Challwan Kvzaw 07’
El Sueño de Sonia 14’
Katary – Stand Up! 18’
Kuychi Pucha 08’
Nuestro Hogar 05’
Ištiŋma – To Rest 09’
Balmoral Hotel 10´
Mia 08’
Clouds of Autumn 15’
SAJOS
SÁPMI I: SOGSAKK ESITTÄÄ
Miel 21’
May of the Black Hmong 13’
Heijastamattomin askelin 07’
Merja 14’
Hangover Sápmi 31’
Hate Slash Love 16’
GUOVSSAHASTEÁHTER
GUOVSSAHASTEÁHTER
18.45
SÁPMI III: LET’S YOIK!
Videodearvvuođaiguin juoiggadit máilmmi buorebun. NUVTTÁ
Videotervehdykset joikaavat maailmaa paremmaksi. MAKSUTON
Video greetings yoik the world a better place. FREE
20.30
ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ
Tuktumit 4’
The Routes 4’
Call and Response 5’
Catalina y el Sol 15’
We are still here 3’
22.00
SKÁBMASOMÁT: AILU VALLE, AMOC & TRIO BOOGIEMEN & DJ TUUBAZZ - PaPaNa
11
L ÁV VA R D AT 23.1.2016
SIIDA
10.00 BURMA
AAMURUSKON SÄTEITÄ
Lady of the Lake 22’
Solomon 24’
When the Boat Comes In 30’
Last Kiss 22’
KANADA II: EMBARGO II
Roberta 09’
Aviliaq 15’
Sky World 08’
Bihttoš 12’
Intemperance 15’
12.00 AASIA
SALLITTUA JA KIELLETTYÄ (RERUN)
The Bag 9’
Sicigorousawa un cironnop 14’
Maw Theng Gaari 61’
SÁPMI IV: IDENTITEETIN RAJAMAAT
Turisteme 09’
Stoerre vaerie 15’
Jahki ii leat jagi viellja 12’
Suvi West: Spárruoabbán (ennakko­ensiilta) 67’
14.00 PACIFIC
HUUTOJA JA KUISKAUKSIA
Taniwha 04’
Karroyul 15’
Ow What! 15’
Dark Whispers 09’
Kumu Hina – A Place in the Middle 25’
NAVAJO III
VALON JÄLJILLÄ
Chasing the Light 77’
16.00 KANADA I: EMBARGO I (RERUN)
First Contact 08’
b. Dreams 11’
Cepanvkuce Tutcenen 08’
The White Tiger 08’
Savage 06’
?E?anx 10’
Tsi Tkahéhtayen 12’
SÁPMI V
LAULAVAT KIELET
Amoc - Vuosmuš 30’
Ima hutkosat–12 musiikkivideota 36’
18.00 AUSTRALIA
MUSTAN TEATTERIN VOIMA (RERUN)
Tjawa Tjawa 12’
The Redfern Story 57’
KANADA III
LAULUJA ROHKEUDESTA
Mr Sanderson 09’
Fire Song 85’
20.30
12
SAJOS
22.00
S OT N A B E A I V I 24.1.2016
GUOVSSAHASTEÁHTER
SAAMELAISIA YÖSSÄ
Snölejoninna 04’
Guovssahas oaidná du 12’
Bivdoáigi 7’
Bihttoš 12’
NIILLAS HOLMBERG & ŠUVVABOJÁT PLAYS VEIJO LÄNSMAN & DJ TUUBAZZ - PaPaNa
SIIDA
SAJOS
10.00 KANADA II
EMBARGO II (RERUN)
Roberta 09’
Aviliaq 15’
Sky World 08’
Bihttoš 12’
Intemperance 15’
NAVAJO IV
RESERVAATISTA AVARUUTEEN
Report 04’
Flat 08´
I Lost My Shadow 04’
Bert & Weiwei: Time 2014 14’
Conversion 09’
Bloodlines 11’
6th World 5’
12.00 AMERICAS
CHILESTÄ KANADAAN (RERUN)
Challwan Kvzaw 07’
El Sueño de Sonia 14’
Katary – Stand Up! 18’
Kuychi Pucha 08’
Nuestro Hogar 05’
Ištiŋma – To Rest 09’
Balmoral Hotel 10´
Mia 08’
Clouds of Autumn 15’
UKRAINA
KYYNELTEN TIE
Haytarma 87’
14.00 NAVAJO I
BLACKHORSE EXPRESS (RERUN)
Ashkii Ba Hozoni / Happy Boy 08’
Minor Disturbance 04’
Hey Indian 19’
Floating 09’
Bikes 14’
Shush 09’
Shimashani 15’
BURMA
AAMURUSKON SÄTEITÄ (RERUN)
Lady of the Lake 22’
Solomon 24’
When the Boat Comes In 30’
Last Kiss 22’
16.00 SÁPMI VI
VIELÄ KERRAN (RERUN)
Miel 21’
Guovssahas oaidná du 12’
Turisteme 9’
Stoerre vaerie 15’
Jahki ii leat jagi viellja 12’
PACIFIC
HUUTOJA JA KUISKAUKSIA (RERUN)
Taniwha 04’
Karroyul 15’
Ow What! 15’
Dark Whispers 09’
Kumu Hina – A Place in the Middle 25’
GUOVSSAHASTEÁHTER
13
PROGRÁMMA LOHKANRÁVA
OHJELMAN LUKUOHJE
HOW TO READ THE PROGRAM
CLOUDS OF AUTUMN
FILMMA NAMMA
ELOKUVAN NIMI
NAME OF FILM
ČÁJEHANBÁIKI
ESITYSPAIKKA
VENUE
BAGADALLI
OHJAAJA
DIRECTOR
FILMMA GUHKKODAT
ELOKUVAN KESTO
DURATION
VÁLMMAŠTUVVANJAHKI
VALMISTUMISVUOSI
YEAR
ČÁJÁHUSA NAMMA
ESITYKSEN NIMI
NAME OF SCREENING
GUOVSSAHASTEÁHTER;
Muohtateáhter,
Lumiteatteri,
Snowtheatre
ESITYSPAIKAT
VENUES
SIIDA;
ČÁJEHANÁIGI
ESITYSAIKA
TIME
RIIKA/GUOVLU
MAA/ALUE
COUNTRY/AREA
ČÁJEHANBÁIKKIT
Sámemusea & Luondduguovddáš,
Saamelaismuseo & Luontokeskus,
Sámi Museum & Nature Centre
SAJOS;
GIELLA
KIELI
LANGUAGE
Kanada, 2015, 15’ | Trevor Mack | tsi | eng
Guoskkaheaddji muitalus gánddas, gean oabbá boahtá
geasselupmui ásodatskuvllas. Ovdal nu lagaš oabbá lea
rievdan, ja seammá galgamuš lea gánddas ovddabealde, go son olle skuvlaahkái.
Koskettava tarina pojasta, jonka sisko tulee kesälomalle sisäoppilaitoksesta. Kerran niin läheinen sisko on
muuttunut, ja sama kohtalo odottaa poikaa, kun hän
tulee kouluikään.
A touching story about a boy whose sister comes home
from the residential school for summer. Once so close
a sister has changed, and the same fate awaits the boy
when he becomes of school age.
Sámekulturguovddáš,
Saamelaiskulttuurikeskus,
Sámi Cultural Centre
TEKSTEN
TEKSTITYS
SUBTITLES
GOVVADUS SÁMEGILLII
GIELLAOANÁDUSAT
KIELILYHENTEET
KUVAUS SUOMEKSI
DESCRIPTION IN ENGLISH
LANGUAGE ABBREVIATIONS
ainu=ainu
hak=hakha chin
mao=maori
bur= burma
hav= havaiji
map = mapudungun
cha= chakma
inn = innu
moh= mohawk
cre = cree
inu = inuktitut
nav= navajo
eng = eaŋgalasgiella
englanti, english
kac= kachin
nor = dárogiella,
norja, norwegian
fin = suomagiella
suomi, finnish
kic = kichwa
fre = franska, ranska
french
gir=girrimae
14
ket = ketšua
kri= qırımtatar gili,
krimintataari
kuk= kukatja
lak=lakota
spa = spánska, es­
panja, spanish
swe = ruoŧŧagiella,
ruotsi, swedish
tsi = tsilhqot’in
rus = ruošša, venäjä,
russian
sme= davvisáme­
giella, pohjoissaame,
northern sámi
15
Käsivarren paliskunnan poromiehet ja -naiset puhuvat
suunsa puhtaaksi poronhoidon tilasta, uhista ja haasteista
uuden dokumentin ennakkonäytöksessä. Samalla he avaavat kulttuurinsa erityispiirteitä, kuten vahvaa yhteisöllisyyttä ja vanhaa sidettä maahan.
Aslak Paltto esittelee tulevaa dokumenttiaan poromiehen
arjesta niin Sallivaaran paliskunnassa kuin Norjassa ja Ruotsissa. Viiden vuoden aikana koottu materiaali kuvaa mm.
petojen aiheuttamia vahinkoja, lain radikaalia muuttumista
sekä Norjan ja EU-maiden välisiä eroja poronhoidossa.
Reindeer herders from the Käsivarsi Herding Cooperative
in the northwestern corner of Finland speak out on the
situation, threats and challenges of reindeer herding in a
sneak preview of a new documentary. They also reflect on
distinct features of their culture such as strong communality and the old ties to land.
Aslak Paltto tells about the documentary he is working on
on the everyday lives of herders in the Sallivaara Herding
Cooperative, but also in Norway and Sweden. The material – covering five years – deals with, for example, radical
changes in legislation, damages caused by predators and
the differences between Norway and the EU countries as
regards reindeer husbandry.
2 1 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
Aslak Paltto buktá ovdan boahttevaš dokumeanttas badjealbmá árgabeaivvis Sállevári bálgosis ja Norggas ja Ruoŧas.
Viđa jagi áigge čohkkejuvvon materiála govvida ee. návddiid dahkan vahágiid, lága radikála rievdama sihke Norgga
ja EU-riikkaid gaskasaš earuid boazodoalus.
AVAJAISET
21.1. 15:30 SIIDA
ENNEN KISOJA
POROJEN PARISSA
Giehtaruohttasa bálgosa badjealbmát ja -nissonat hállet
njálmmiid guorusin boazodoalu dilis, áitagiin ja hástalusain ođđa dokumeantta ovdačájáhusas. Seammás sii rahpet
kultuvrraset sierraiešvuođaid, dego nana searvvušvuođa ja
boares čatnasa eatnamii.
FIEVRRUT
Kanada 2015, 4’ | Moe Clark | cre, eng
Sápmi/Suomi 2015, 3’ | Inger-Mari Aikio | sme
Métis-jietnadáiddar Moe Clark gealdá giittushymnna
lundui ja giitevašvuhtii.
Biila, mohtorgielká, sihkkel, spárka ja bulkor – Niillasa
mielas daiguin lea hirbmat somá hurgguhit. MÁILMMI
VUOSTTASEAHKET
Métis-äänitaiteilija Moe Clark virittää kiitoshymnin luonnolle ja kiitollisuudelle.
Auto, moottorikelkka, polkupyörä, potkuri ja pulkka – Niillas tykkää huristella niillä kaikilla. MAAILMAN ENSI-ILTA
Moe Clark, a Metis sound artist, strikes up a hymn of praise
for Nature.
Car, snowmobile, bike, kick sled and sledge: Niillas likes to
whizz around on all of them. WORLD PREMIERE
AVAJAISET
Sápmi/Suomi, 2015, 20’ | Aslak Paltto | sme, fin eng | fin
21.1. 15:30 SIIDA
16
Suomi, 2015, 39’ | Päivi Kapiainen-Heiskanen | fin
NITAHKÔTÂN
2 1 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
BOAZODOALLI ČALMMIIGUIN
ENNEN KISOJA
POROJEN PARISSA
POROT KUULUVAT TUULELLE
17
Varjonukketeatteri kertoo, miten kaikella mitä teemme on
seurauksensa.
EUROOPAN ENSI-ILTA.
Ailu Valle räppää. Sáhtán ja máhtán kertoo ihmisen
sisäisestä voimasta, jota symboloivat videossa keltainen
väri, tuli ja aurinko. Sisäinen voima ja nämä tunnusmerkit
liittyvät ruumiissa solar plexus -chakraan, joka sijaitsee
navan korkeudella. MAAILMAN ENSI-ILTA
Everything we do has its consequences according to this
piece of shadow puppet theatre.
EUROPEAN PREMIERE
Ailu Valle raps. Sáhtán ja máhtán tells about the inner
power of a person which is symbolised in the video by yellow, fire and the sun. The inner power and these symbols
are, in the body, connected with the chakra Solar Plexus,
which is situated by the navel. WORLD PREMIERE
22.1. 11:00 SAJOS
SÁPMI I
SOGSAKK ESITTÄÄ
2 1 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
AVAJAISET
Ailu Valle ráppe. Sáhtán ja máhtán muitala olbmo siskkáldas fámus. Siskkál­das fámu symbolan videos leat fiskes
ivdni, dolla ja beaivváš. Siskkáldas fápmu ja dát symbolat
laktojuvvojit olbmo gorudis solar plexus chakrai, mii lea
olbmo nábi bokte. MÁILMMI VUOSTTASEAHKET
MAY OF THE BLACK H’MONG
Sápmi/Suomi, 2015, 21’ | Xia Torikka | sme | fin
Sápmi/Suomi, 2015, 13’ | Mika Aleksandroff | eng, fin | fin
Mánnávuođa duovdagiin jođedettiin gollečeahppi
Samuel Valkeapää smiehttá soga, luonddu ja árbevieru
mearkkašumi alccesis. Giehtaduoji láhkai kultuvrage ii
sáhte darvánit doložii, dat ferte čuovvut áiggi.
Lo Thi Mei muitala hmong-bearražis eallimis smávva Lào
Chain gilis Vietnamas. Skuvllaid vázzima, turismma ja interneahta mielde nissonat leat háliidišgoahtán eallimisttis
eanet go dušše mánáid, juobe vuolgit eret ruovttugilis.
Lapsuuden maisemia kiertäessään kultaseppä Samuel
Valkeapää pohtii suvun, luonnon ja perinteen merkitystä
itselleen. Käsityön tavoin kulttuurikaan ei voi juuttua menneeseen, sen on elettävä tätä päivää.
Lo Thi Mei kertoo hmong-perheensä elämästä pienessä
Lào Chain kylässä Vietnamissa. Koulunkäynnin, turismin ja
internetin myötä naiset ovat alkaneet haluta elämältään
muutakin kuin lapsia, jopa lähteä kylästä.
Visiting his childhood region, goldsmith Samuel Valkeapää
reflects on what family, nature and heritage mean for him.
Handicraft cannot cling to the past. Nor can culture: it has
to live in the present.
Lo Thi Mei tells about the life of her H’mong family in a
small village, Lào Chai, in Vietnam. With the introduction
to schooling, tourism and the internet, women now expect more than just children of their lives: they may even
want to leave the village.
22.1. 11:00 SAJOS
Suoivvadohkkáteáhter muitala, mo buot áššiin maid mii
dahkat, lea čuovvumušas.
EUROHPÁ VUOSTTASEAHKET.
MIEL
SÁPMI I
SOGSAKK ESITTÄÄ
Sápmi/Suomi, 2012, 4’ | Tarmo Lehtosalo, Ailu Valle, Raquel
Rawn | sme
AVAJAISET
18
Kanada, 2015, 4’ |Isabelle Kanapé | inn | eng
SÁHTÁN JA MÁHTÁN
2 1 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
KA MITSHELITAKUESS AUASS
19
Čižžeborasdávda moive eallima, árvvut jorret jorggubeliid
ja rievdada smávimusge áššiid dehálažžan. Buohccán ii
goittotge álo mearkkaš buot áššiid nohkama. Dat sáhttá
maiddái nanosmuhttit.
Utsjokelainen Hildá haaveilee muusikon urasta. Hänen äitinsä Ulla Pirttijärvi-Länsman on tunnettu muusikko. Hildá
opiskelee opettajaksi. Tuleeko musiikista hänen työnsä
ja miten hän haluaa musiikillaan vaikuttaa? MAAILMAN
ENSI-ILTA.
Rintasyöpä mullistaa elämän, kääntää arvot päälaelleen
ja muuttaa pienimmätkin asiat tärkeiksi. Sairastuminen
ei kuitenkaan aina tarkoita kaiken loppua. Se voi myös
vahvistaa.
Hilda from the northernmost part of Finland dreams of becoming a musician. Her mother, Ulla Pirttijärvi-Länsman,
is a well-known musician. Hildá is studying to become a
teacher. Will music become her work, and what does she
want to achieve with her music? WORLD PREMIERE
Breast cancer shakes up one’s life, turning values around
and making the smallest things important. However,
illness doesn’t always mean the end of everything. It can
also make one stronger.
22.1. 11:00 SAJOS
SÁPMI I
SOGSAKK ESITTÄÄ
22.1. 11:00 SAJOS
SÁPMI I
SOGSAKK ESITTÄÄ
Ohcejohkalaš Hildá niegada musihkkára karriearas. Su
eadni Ulla Pirttijärvi-Länsman lea dovddus musihkkár.
Hildá studere oahpaheaddjin. Boahtágo musihkas su
bargu ja mo son háliida musihkainis váikkuhit? MÁILMMI
VUOSTTASEAHKET.
HATE SLASH LOVE
Sápmi/Suomi, 2015, 31’ | Ville Fofonoff | sme, fin | fin
Sápmi/Suomi, 2015, 15’ | Elmeri Härkönen | eng | fin
Golbma sámenieidda ráhkkanit boares nissoniid gárvvásmuvvanrituálii, juhkkibargguide. Go rituálii gullet ee.
juhkan ja juoigan, de áššit hárve mannet áibbas plánaid
mielde.
Redos lea bahás miella. Boahttevuođa teknologiija vehkiin
son ja su boahttevaš eamit vurkeba govvamuittuideaskka
ovddeš eallimis. Muittut oktasaš mannanáiggis rahpagohtet sivaid bahás millii. MÁILMMI VUOSTTASEAHKET
Kolme saamelaisneitoa valmistautuu vanhaan naisten
valmistautumisrituaaliin, juhkkibarguihin. Koska rituaaliin
kuuluu mm. juomista ja joikaamista, asiat harvoin sujuvat
aivan suunnitellusti.
Redon on paha olla. Tulevaisuuden teknologian avulla hän
ja hänen tuleva vaimonsa Ella tallentavat muistikuviaan
edellisestä elämästä. Muistot yhteisestä menneisyydestä
alkavat avata syitä pahaan oloon. MAAILMAN ENSI-ILTA
Three Sámi ladies are getting ready for a women’s preparation ritual, juhkkibargu. As the old ritual consists of, for example, drinking and yoiking, things seldom go as planned.
Redo is angst-ridden. With the help of future technology,
he and his wife-to-be Ella record their memories from their
earlier lives. With memories of their common past, reasons
for the angst begin to unfold. WORLD PREMIERE
22.1. 11:00 SAJOS
Sápmi/Suomi, 2015, 14’ | Miikka Miinala | fin | eng
22.1. 11:00 SAJOS
20
Sápmi/Suomi, 2015, 7’ | Jonne Järvinen | fin | eng
HANGOVER SÁPMI
SÁPMI I
SOGSAKK ESITTÄÄ
MERJA
SÁPMI I
SOGSAKK ESITTÄÄ
HEIJASTAMATTOMIN ASKELIN
21
Kylänvanhin Florencio opettaa kalastustaitojaan kahdelle mapuche-lapselle, jotka ovat innoissaan saamastaan
opista.
Sonia Mamani opettaa Capachican intiaaninaisia valmistamaan perinteisiä perulaisia ruokia.
Elder Florencio passes on his knowledge of fishing to
two Mapuche children, who receive his teachings with
enthusiasm.
Sonia Mamani teaches indigenous women in Capachica
how to cook traditional Peruvian dishes.
22.1. 11:00 SIIDA
Sonia Mamami oahpaha Capachican indiánanissoniid
gohkket árbevirolaš perulaš biepmuid.
AMERICAS
CHILESTÄ KANADAAN
22.1. 11:00 SIIDA
AMERICAS
CHILESTÄ KANADAAN
Elder Florencio sirdá guollebivdodieđus guovtti Mapuche
mánnái, geat čuovvuba oahpahusa movttegit.
KUYCHI PUCHA
Venezuela, 2014, 18’ | Awki Esteban Lema | spa, kic | eng
Ecuador, 2014, 8’ | Segundo Fuerez | ket | eng
Esteban áddjá ja áhkku muitaleaba sutnje máidnasiid
mat bukte sutnje dovddu kultuvrralaš ja máddariidda
gullevašvuođas.
Eadnerohki vuoigŋa doalvu unna nieidda magihkalaš
báikái arvedávggi don beallái, gos eallin ja jápmin deaividit.
Estebanin isovanhemmat kertovat pojalle tarinoita, jotka
hänet tuntemaan itsensä osaksi omaa kulttuuriaan ja
yhteisöään.
Edesmenneen äidin henki johtaa pienen tytön maagiseen
paikkaan sateenkaaren tuolla puolen, missä elämä ja
kuolema kohtaavat.
Esteban’s grandparents tell him stories that bring him a
sense of cultural and ancestral belonging.
The spirit of the late mother guides a little girl to a magic
place beyond the rainbow where life and death meet
22.1. 11:00 SIIDA
Peru, 2015, 14’ | Diego Sarmiento | spa, ket | eng
KATARY - STAND UP
AMERICAS
CHILESTÄ KANADAAN
Chile, 2015, 7’ | Collectice of Mapuche Youth Escuela de Cine y
Comunicación Mapuche del Aylla Rewe Budi | map, spa | eng
22.1. 11:00 SIIDA
22
EL SUEÑO DE SONIA
AMERICAS
CHILESTÄ KANADAAN
CHALLWAN KVZAW
23
Lakotaalmmái čoavdá máŋggamohkagis gaskavuođas
áhčiinis Pine Rigde reserváhtas Mátta-Dakotas.
Emberan kyläyhteisö Panamassa käy kamppailua maansa,
perinteisen elämäntapansa ja oikeuksien puolesta levottomasti muuttuvassa maailmassa. EUROOPAN ENSI-ILTA.
Lakotamies ratkoo monimutkaista suhdettaan isäänsä
Pine Ridgen reservaatissa Etelä-Dakotassa.
People in the Embera community of Panama testify about
their constant struggle to preserve their land and have
their rights acknowledged.EUROPEAN PREMIERE
A Lakota man reflects on his complex relation to his father
in the Pine Ridge Reservation in South Dakota.
22.1. 11:00 SIIDA
AMERICAS
CHILESTÄ KANADAAN
22.1. 11:00 SIIDA
AMERICAS
CHILESTÄ KANADAAN
Embera gillesearvvuš Panamas dáistala eatnamis,
árbevirolaš eallinvuogis ja vuoigatvuođaidis beales máilmmis mii nuppástuvvá leabuheapmin. EUROHPÁ VUOSTTASEAHKET.
Kanada | Canada, 2015, 10’ | Wayne Wapeemukwa | –
MIA
Kanada | Canada, 2015, 8’ | Amanda Strong, Bracken Hanuse
Corlett | –
Balmoral Hotel lea eallinmuitalus eamiálbmot seksabargis
Vancouvera nuorttabeale guovddážis, muitaluvvo dánsuma bokte.
Gáhttadáiddár Mia mále badjellunddolaš fáttáid, mat
eallájit, dassái go son ieš rievdá luossan, mii figgá máhccat nuskon gávpogis ruovttoluotta mehciide. Nuorra
animašuvnna čeahppi lea máhccan.
Elokuva on tanssin muotoon puettu elämänkerta Vancouverissa toimivan seksityöläisen elämästä.
Katutaiteilija Mia maalaa yliluonnollisia aiheita, jotka heräävät eloon, kunnes hän itse muuttuu loheksi, joka yrittää
palata saastuneesta kaupungista takaisin metsiin. Nuori
animaation taituri on palannut.
Balmoral Hotel is the life story of a First-Nations sex-worker from Vancouver’s Downtown Eastside, told through
dance.
Street artist Mia paints supernatural themes that become
alive, until she herself turns into a salmon that tries to
return back to the forest from the polluted city. The young
master of animation is here again.
22.1. 11:00 SIIDA
USA, 2013, 8’ | Andres Torres–Vives | eng, lak | eng
22.1. 11:00 SIIDA
24
Panama, 2014, 4’ | Detsy “Mara” Barrigon , Iván Jaripio | spa | eng
BALMORAL HOTEL
AMERICAS
CHILESTÄ KANADAAN
IŠTIŊMA – TO REST
AMERICAS
CHILESTÄ KANADAAN
NUESTRO HOGAR
25
Lihkolaš almmái oahpásmuvvá navajonissonii, guhte lea
báhtaran ordnejuvvon náittoslihtu, muhto oahpásmuvvan
ii ovdán áibbas vurdojuvvon vuogi mielde.
Koskettava tarina pojasta, jonka sisko tulee kesälomalle
sisäoppilaitoksesta. Kerran niin läheinen sisko on muuttunut, ja sama kohtalo odottaa poikaa, kun hän tulee
kouluikään.
Onnellinen mies tutustuu järjestettyä avioliittoa pakenevaan navajonaiseen, mutta tutustuminen ei suju aivan
odotetulla tavalla.
A touching story about a boy whose sister comes home
from the residential school for summer. Once so close
a sister has changed, and the same fate awaits the boy
when he becomes of school age.
A happy man learns to know a Navajo woman who is
escaping from an arranged marriage, but things don’t go
quite as expected.
22.1. 13:00 SAJOS
NAVAJO I
BLACKHORSE EXPRESS
22.1. 11:00 SIIDA
AMERICAS
CHILESTÄ KANADAAN
Guoskkaheaddji muitalus gánddas, gean oabbá boahtá
geasselupmui ásodatskuvllas. Ovdal nu lagaš oabbá lea
rievdan, ja seammá galgamuš lea gánddas ovddabealde,
go son olle skuvlaahkái.
HEY INDIAN
USA, 2006, 4’ | Blackhorse Lowe | eng
USA, 2007, 19’ | Blackhorse Lowe | eng
Navajoalmmái vánddarda reserváhta čađa New Mexicos
musihkkavideos, mii lea dahkkon The Dust Dive -jovkui.
Go Sally Little Feather guođđá Buddy WhiteGuy, de son
vuolgá doaivvuhis oahppomátkái vai šattašii “doarvái
indiánan” ja oaččošii fas ráhkkása ruovttoluotta.
Navajomies vaeltaa halki reservaatin New Mexicossa
brooklyniläisen The Dust Dive -bändin musiikkivideossa.
Kun Sally Little Feather lemppaa Buddy WhiteGuyn, tämä
lähtee epätoivoiselle opintomatkalle tullakseen ”riittävän
intiaaniksi” ja voittaakseen mielitiettynsä takaisin.
A Navajo man travels through a reservation in New Mexico
in a music video by the band The Dust Dive from Brooklyn.
When Sally Little Feather dumps Buddy WhiteGuy, he sets
out on a desperate study trip to become “enough of an
Indian” in order to win back her love.
22.1. 13:00 SAJOS
USA, 2000, 8’ | Blackhorse Lowe | nav |eng
22.1. 13:00 SAJOS
26
Kanada, 2015, 15’ | Trevor Mack | tsi | eng
MINOR DISTURBANCE
NAVAJO I
BLACKHORSE EXPRESS
ASHKII BA HOZONI
NAVAJO I
BLACKHORSE EXPRESS
CLOUDS OF AUTUMN
27
Sihkkeltuvrra nieiddaid čalmmiid ovddas nuppástuvvá
árpmuhis dáistaleapmin, go báikki ala ihtá nubbi sihkkel.
Hyödytön keskustelu saavuttaa eeppiset mittasuhteet.
Polkupyöräretki tyttöjen silmien alla muuttuu armottomaksi kaksintaisteluksi, kun paikalle saapuu toinen pyörä.
Redundant conversation reaches epic proportions.
A bike ride in front of girls’ eyes turns into a pitiless duel as
another bike arrives.
22.1. 13:00 SAJOS
NAVAJO I
BLACKHORSE EXPRESS
22.1. 13:00 SAJOS
NAVAJO I
BLACKHORSE EXPRESS
Joavdelas háleštallan ovdána epihkalaš viidodagaide.
SHIMÁSÁNI
USA, 2003, 9’ | Blackhorse Lowe | eng
USA, 2009, 15’ | Blackhorse Lowe | nav | eng
Navajobearraša nieida lea gártan veahkaválddálaš
olmmošgaskavuhtii. Dasto nieidda viellja Shush máhccá
reserváhttii.
Bálkkašuvvon čáhppesvilges ealligova vuođđun leat bagadalli áhku nuorravuođabeaivvit 1920-logus. Nuorra nisu
ferte mearridit, joatkágo árbevirolaš eallinvuogi másániin
(áhkuinis) vai vuolgágo ohcat ođđa eallima “váriid don
bealde”.
Navajoperheen tytär on ajautunut väkivaltaiseen ihmissuhteeseen. Sitten tytön veli Shush palaa reservaattiin.
Palkittu mustavalkoinen elokuva pohjautuu ohjaajan
isoäidin nuoruuspäiviin 1920-luvulla. Nuoren naisen on
päätettävä, jatkaako perinteistä elämäntapaa másáninsa
(isoäitinsä) kanssa vai lähteekö etsimään uutta elämää
”vuorten tuolta puolelta”.
The daughter of a Navajo family has descended in a
violent relationship. Then her brother Shush returns to the
reservation.
This award-winning black-and-white film is based on the
youth of the director’s grandmother in the 1920s. The
young woman must choose whether to continue the
traditional way of life with her grandmother or to go and
look for a new life “beyond the mountains”.
22.1. 13:00 SAJOS
USA, 2007, 14’ | Blackhorse Lowe | eng
22.1. 13:00 SAJOS
28
USA, 2008, 9’ | Blackhorse Lowe | eng
SHUSH
NAVAJO I
BLACKHORSE EXPRESS
BIKES
NAVAJO I
BLACKHORSE EXPRESS
FLOATING
29
Higashiyama is the home of foxes, polluted by humans.
The fox mother must go far, to the villages of people, to
find food for her cubs in a story written by Koji Yuki, an
Ainu artist.
22.1. 13:00 SIIDA
AASIA
While construction workers build an extension next door,
Lahu lady Daw Nar Ku quietly creates a strikingly patterned traditional Lahu bag.
SALLITTUA JA KIELLETT YÄ
22.1. 13:00 SIIDA
SALLITTUA JA KIELLETT YÄ
AASIA
Higashiyama on kettujen koti, jonka ihmiset ovat saastuttaneet. Kettuäidin on lähdettävä kauas ihmisten kyliin
saadakseen poikasilleen ruokaa ainutaiteilija Koji Yukin
kirjoittamassa tarinassa.
Sápmi/Norja, 2006, 9’ | Elle Sofe Henriksen | sme | eng
Eananguovlobearraša dáistaleapmi geafivuođa vuostá
oažžu ođđa doaivvačuotnama, go isit buktá sihkkela
gillái. Bangladesha vuosttas eamiálbmogiid gillii dahkkon
guhkes ealligovva, iežas riikkas sensura bokte gildojuvvon,
bajida riikka eanemus olgguštuvvon etnalaš joavkku
almmolašvuhtii. SUOMA VUOSTTASEAHKET.
Synnøve Persena divttas inspirašuvnnas fidnen nuorra
pára dánsamátki miehtá áiggi ja sámekultuvrra.
Maalaisperheen kamppailu köyhyyttä vastaan saa uuden
toivonkipinän, kun mies tuo polkupyörän kylään. Bangladeshin ensimmäinen alkuperäiskansojen kielellä tehty
pitkä elokuva, omassa maassaan sensuurin kieltämä,
nostaa maan syrjityimmän etnisen ryhmän valokeilaan.
SUOMEN ENSI-ILTA.
Synnøve Persenin runosta inspiraationsa saanut tanssimatka halki ajan ja saamelaiskulttuurin.
A family in the countryside gets a glimpse of hope in
its struggle to cope with poverty, when a man brings a
bicycle to the village. The first indigenous-language long
film made – that has also been sensored – in Bangladesh
brings the most oppressed ethnic group of the country
into the spotlight. FINNISH PREMIERE.
A young couple dances through time and space enjoying
the wonders of the sky, passing objects and people that
connect them to their Sámi ancestors, in a film inspired by
a poem by Synnøve Persen.
SÁPMI II
Kun naapuritaloa laajennetaan, lahu-nainen Daw Nar Ku
ompelee hiljaa perinteisen lahu-laukun kauniine koristeineen.
Bangladesh, 2015, 61’ | Aung Rakhine | cha | eng
22.1. 15:00 SAJOS
Higashiyama lea riebaniid ruoktu, man olbmot leat
nuoskkidan. Riebaneadni ferte vuolgit guhkás olbmuid
giliide vai oažžu biepmu čivggaidasas muitalusas, man
ainudáiddár Koji Yuki lea čállán.
BIEGGA SAVKALA DUODDARIID
DUOHKEN LEA SOAMES
SÁPMI GOES TORONTO
Dan botta go huksejeaddjit leat viiddideamen ránnja
dálu, Lahu nisu Draw Nar Ku duddjo jaska Lahu lávkka,
mas lea čalbmáičuohcci govus.
22.1. 13:00 SIIDA
Japani, 2014, 14’ | Tune Sugihara | ainu | eng
MAW THENG GAARI
AASIA
30
Myanmar, 2012, 9’ | Thet Su Hlaing | –
SALLITTUA JA KIELLETT YÄ
THE BAG
SICIGOROUSAWA UN
CIRONNOP
31
An old woman wanders through the landscape of which
she is part and watches her when watching some tourists
at the sacrificial stone. The film is a tribute to the silent and
a declaration of love for forefathers, who passed on the
wisdom which nature etched on their skins.
22.1. 15:00 SAJOS
SÁPMI II
A poetic story about the hard decision that the director
has to make. When his father suddenly dies, she inherits
his reindeer and earmark. For the father, reindeer were his
life; for the daughter, they become a dream unfulfilled, as
she has asthma and is allergic to animals.
Vanha nainen vaeltaa maisemassa, johon hän kuuluu.
Hän katselee, mitä turistit tekevät seidan luona. Elokuva
on kunnianosoitus hiljaisuudelle ja esivanhemmille, jotka
välittivät lapsilleen luonnon heille antaman viisauden.
SÁPMI GOES TORONTO
22.1. 15:00 SAJOS
SÁPMI GOES TORONTO
SÁPMI II
Runollinen kertomus ohjaajan vaikeasta päätöksestä.
Kun hänen isänsä yllättäen kuoli, hän peri tämän porot ja
poromerkin. Isälle porot olivat elämä, tyttärelle täyttymättömän kaipuun kohde astman ja eläinallergian takia.
Sápmi/Norja, 2011, 4’ | Niels Ovllá Dunfjell | eng
Mo don gohčodat ráhkadusaid, mat sárgot balvvaid,
gávppiid čájáhusláse dahje konkrehta sámegillii. Urbána
dutkanmátki doalvu nuorra sámenissona máhccat giellasis
go son ohcá sániid govvet su otnábeaivve vásáhusaid.
Gávpoteallin luoiká leabuhis ravkasa sámi lávlu Ann Mari
Andersena musihkalaš áibbašeapmái man sánit leat Berit
Margrethe Oskal giehtačála.
Mitä pilvenpiirtäjä, näyteikkuna tai betoni on saameksi?
Nainen kulkee halki kaupungin etsien sanoja, joilla ilmaista modernia asuinympäristöä.
Kaupunki antaa levottoman sykkeensä saamelaislaulaja
Ann Mari Andersenin musiikilliselle kaipuulle Berit Margrethe Oskalin sanoin.
What do you call a skyscraper, a shopwindow or concrete
in Sámi? An urban exploration leads a young Sámi woman
to revisit her language, in search of the words to express
her contemporary experience.
City life gives its restless pulse to the Sámi singer Ann Mari
Andersen’s musical longing through the lyrics of Berit
Margrethe Oskal (Sámi).
SÁPMI II
Boares nisu vánddarda čađa duovdagiid, maid oassi
son ieš lea guhte geahččá su geahččamin turisttaid
oaffargeađggi luhtte. Filbma lea gudnejahttin jaskatvuhtii
ja ráhkisvuođadovddasteapmi máttarvánhemiidda geat
sirde boahttevaš buolvvaide viisodaga, man luondu lei
gohpan sin liikái.
Sápmi/Ruotsi, 2005, 8’ | Liselotte Wajstedt | sme, swe | eng
22.1. 15:00 SAJOS
Poehtalaš muitalus bagadalli váttis mearrádusas. Go su
áhčči jápmá fáhkkestaga, nieida árbe áhčis ealu ja mearkka. Áhččái bohccot ledje visot, oppa eallin, niidii dat lea
ollašuvakeahtes niehku su ástmá ja ealliallergiija dihtii.
GIRDILAN
SÁPMI GOES TORONTO
Sápmi / Ruoŧŧa | Sápmi/Ruotsi, 1996, 23’ | Åsa Simma
22.1. 15:00 SAJOS
Sápmi/Suomi, 2003, 8´ | Anne Marika Lantto | sme | eng
A SÁMI IN THE CITY
SÁPMI II
32
SIEIDI
SÁPMI GOES TORONTO
RUOVGGAS BIEGGÁS
33
22.1. 15:00 SAJOS
SÁPMI II
SÁPMI GOES TORONTO
22.1. 15:00 SAJOS
SÁPMI GOES TORONTO
SÁPMI II
Sápmi/Norja, 2009, 5’ | Gjert Rognli | eng
Poehtalaš dokumeanttas ealligova dahkki batná mánnávuođamuittuid áhkustis smihttojuvvon
gođaldahkan ja su liikomis vuovdesámi kultuvrra árbevieruide. Filbma muittuha min, ahte mii leat ealli oktavuohta
min máttuid eallimii.
Homoseksuálavuohta leamašan tabu sámekultuvrras. Dát
mearrasámi bagadalli eksperimentála filbma deattuha,
ahte maiddái Davvi-Norggas, earáláganvuođa galggašii
oaidnit positiivva resursan.
Runollinen dokumenttielokuva, jossa nivoutuvat yhteen
ohjaajan lapsuudenmuistot hänen isoäidistään sekä lämpö, jota hän tuntee metsäsaamelaisia perinteitä kohtaan.
Elokuva muistuttaa, että me muodostamme elävän linkin
esivanhempiemme elämään.
Homoseksuaalisuus on ollut tabu saamelaisessa kulttuurissa. Merisaamelaisen ohjaajan lyhytfilmi painottaa, että
Ruijassakin erilaisuus pitäisi nähdä voimavarana.
A poetic documentary thoughtfully weaves together the
filmmaker’s childhood memories of her grandmother and
her love of the traditions of Forest Sámi culture. The film
reminds us that we are the living connection to the lives of
our ancestors.
Homosexuality has been a taboo in the Sámi community.
The experimental short film by a Sea Sámi director emphasises that being different should be seen as a resource in
Northern Norway, too.
SÁPMI II
Two Sámi guys from the wild highlands, a farm boy and
a reindeer herder, meet. There are disagreements and
conflicts, but it’s not easy to be angry at another person in
a small community.
Sápmi/Ruotsi, 2006, 13’ | Ann-Christine Haupt | swe | eng
22.1. 15:00 SAJOS
Indigenous people have to take care of their wellbeing
even if the circumstances are severe.
Kaksi villin tunturin poikaa, talollinen ja poromies, kohtaavat. Syntyy riitaa ja epäsopua, mutta vihanpito ei ole
helppoa pikku paikassa.
VUOIŊŊALAŠ CUMMÁ
SÁPMI GOES TORONTO
Alkuperäiskansojen on huolehdittava hyvinvoinnistaan
karuissakin olosuhteissa.
Guokte sámi albmá, eanandoalli ja boazodoalli, guhte
ássaba meahcceguovllus, deaivvadeaba. Vaikke leat
sierramielalašvuođat ja konflivttat de ii leat nu álki vašuhit
nuppi smávva servošis.
22.1. 15:00 SAJOS
Eamiálbmogat fertejit fuolahit iežaset ájiheamis vaikko
livččii mo garra dilli.
Sápmi/Norja, 2009, 6’ | Johan Ante Utsi, Inga Marie Risvik,
Elle Marja P. Eira, Yvonne Thommassen, Anne Merete A. Gaup,
Håkon Isak Vars | sme | eng
MIN MORMOR OCH JAG
SÁPMI II
34
Sápmi/Suomi, 2013, 4’ | Marja Helander | –
VILDA DUOTTAR
SÁPMI GOES TORONTO
TRAMBO
35
Eahpáraš, a dangerous spirit of a newborn child that has
died soon after birth, haunts people and wants to be
baptised and given a name.
22.1. 15:00 SAJOS
It is not easy to be ugly in a world of beautiful frogs, especially if there are no love calls in your life.
SÁPMI II
Lapsivainaja, pian syntymänsä jälkeen kuolleen lapsen
vaarallinen henki, vainoaa ihmisiä ja janoaa tulla kastetuksi ja ristityksi.
SÁPMI GOES TORONTO
22.1. 15:00 SAJOS
SÁPMI GOES TORONTO
SÁPMI II
Ei ole helppoa olla ruma kauniiden sammakoiden maailmassa, varsinkaan, jos kaipaa rakkauden kurnutusta
elämäänsä.
Australia, 2009, 8’ | Rima Tamou , Thomas Ryan Redcorn | gir | eng
“Olbmot leat dego mearra, dain ii leat loahppa.” Sofia
Jannok gudnečájeheapmi, daidda geat vulge, ja jeđđen,
daidda geat báhce. Muhto mii leat liikká dáppe.
Guovtti vieljaža eallin rievdá garrasit dan maŋŋá go soai
meahcástettiin vuohttiba ártegis luottaid.
”Ihmiset ovat kuin aava meri. Heillä ei ole loppua.” Sofia
Jannokin kunnianosoitus lähteneille ja lohdutus jälkeen
jääneille. Mutta me olemme yhä täällä.
Kahden veljeksen elämä muuttuu rajusti, kun he törmäävät metsällä outoihin jälkiin.
“People are like oceans, they have no end.” Sofia Jannok’s
tribute to those who left, and comfort to those left behind.
But we are still here.
The lives of two brothers are drastically changed after they
discover strange tracks while hunting.
KANADA I
Eahpáraš, easkariegádan jápmán mánná gopmahallá ja
háliida gásttašuvvot ja oažžut nama.
Sápmi/Ruotsi, 2013, 4’ | Oskar Östergren | sme
22.1. 15:00 SIIDA
Ii leat álki leat romis cuoppu čáppa cubbuid máilmmis,
eandalii jus eallimis eai leat ráhkisvuođa riŋgemat.
FIRST CONTACT
EMBARGO I
Sápmi/Norja, 2011, 7’ | Anne Merete Gaup | sme | eng
22.1. 15:00 SAJOS
Sápmi/Suomi, 2010, 4’ | Jouni West , Pia Mikkilä | –
ÁHPI
SÁPMI II
36
EAHPÁRAŠ
SÁPMI GOES TORONTO
SAMMAKKO, JOKA OLI
AIKA RUMA
37
Romance and comedy come together to paint a contemporary portrait of love on a Navajo reservation.
Three young boys accompany their uncle to church and
find out just how difficult it is to channel divine behavior.
Kanada, 2009, 6’ | Lisa Jackson | cre | eng
Urbána soalddát máhccá iežas čeardda ruovttuguvlui
kultuvrralaš identitehtas ohcaleami dihtii.
1950-logu geassebeaivi ja nuorra nieida geahčada eananguovllu biilla maŋŋebeaŋkkas. Son fuobmá, ahte mearrebáikái ollen leage dušše ođđa álgu...
Kaupunkisoturi yrittää löytää kulttuuri-identiteettinsä
palaamalla heimonsa kotiseudulle.
Nuori tyttö katselee muuttuvaa maisemaa auton takapenkillä 1950-luvun kesäpäivänä. Hänelle selviää, että perille
pääsy onkin vain uusi alku...
An urban warrior returns to his tribal homeland in a quest
to discover his cultural identity.
On a summer day in the 1950s, a young girl watches the
countryside go by from the backseat of a car. She arrives
to find that the end of her journey is only the beginning…
22.1. 15:00 SIIDA
KANADA I
Kolme nuorta poikaa lähtee setänsä kanssa kirkkoon.
He huomaavat, ettei uskonnon oppeja ole kovin helppo
toteuttaa käytännössä.
EMBARGO I
22.1. 15:00 SIIDA
EMBARGO I
KANADA I
Romantiikan ja komedian keinoin piirtyy kuva nykyajan
rakkaudesta navajoreservaatissa.
Aotearoa/Uusi Seelanti, 2009, 9’ | Taika Waititi | eng
KANADA I
Golbma nuorra gándda manne eahkáseaset mielde kirkui
ja fuobmájedje man váttis lea láhttet bassi báikki gáibidan
vugiin.
SAVAGE
22.1. 15:00 SIIDA
Romantihkka ja komedia deaividit ja málejit portreahta
modearna ráhkisvuođas navajoreserváhtas.
THE WHITE TIGER
EMBARGO I
USA, 2009, 12’ | Sterlin Harjo | cre | eng
22.1. 15:00 SIIDA
38
USA, 2009, 10’ | Blackhorse Lowe | nav | eng
KANADA I
CEPANVKUCE TUTCENEN
EMBARGO I
B. DREAMS
39
A hunter on horseback accidentally discovers a portal to
the afterlife in this fantastical version of a true Tsilhqot’in
story.
A mystical gardener harvests fruits from the earth that
defy everyone’s expectations.
22.1. 17:00 SAJOS
NAVAJO II
Mystinen puutarhuri saa maasta hedelmiä, joiden kaltaista
satoa kukaan ei odota.
KOLME TARINAA TOIVOSTA
22.1. 15:00 SIIDA
EMBARGO I
KANADA I
Ratsain metsästävä pyyntimies törmää sattumalta porttiin,
jonka kautta pääsee tuonpuoleiseen. Fantasiaelokuva
perustuu tositapahtumiin.
Australia, 2015, 12’ | Mark Moora | kuk | englanti
Golbma nuora ohcet identitehtaset ja nuppástusa garra
eallimiiddis navajoreserváhtas New Mexicos. Stuibmideaddji
Luther lea šaddamin áhččin ja garvá váttisvuođaid vai beassá soahtevehkii, čáppa transsohkabeallelaš Felixia háliida
Miss Navajon ja adopterejuvvon kristtalaš Nizhoni figgá
gávdnat biologalaš vánhemiiddis.
Nissonolbmogázzi vulge dološ Niehkoáiggis guhkás
ruovttustis ohcat albmáid alccesis. Rasttildettiin sáttoábi
Davveoarje-Austrálias sii guđđe maŋábeallai mearkkaid,
maid ealligovvabagadalli, ngarti-boarráseamos Mark
Moora vuolgá dál čuovvut.
Kolme nuorta etsii identiteettiään ja muutosta kovaan
elämäänsä navajoreservaatissa New Mexicossa. Kapinoiva
Luther on tulossa isäksi ja välttelee ikävyyksiä päästäkseen
armeijaan, kaunis transsukupuolinen Felixia haluaa Miss
Navajoksi ja adoptoitu kristitty Nizhoni yrittää löytää biologiset vanhempansa.
Joukko naisia lähtee muinaisella Uniajalla kauas kotoaan
etsimään miehiä itselleen. Ylittäessään laajaa aavikkoa
Luoteis-Australiassa he jättävät jälkeensä merkkejä, joita
elokuvaohjaaja, ngarti-vanhin Mark Moora nyt lähtee
seuraamaan.
Three young Native Americans look for their identities and
strive to escape the hardships of life in a Navajo reservation
in New Mexico. Luther, a rebellious father-to-be, tries to
avoid hassle in order to get into the army, Felixia, a transsexual beauty, wants to become Miss Navajo, and Nizhoni,
an adopted Christian, tries to find her biological parents.
A group of women sets out in the ancient Dreamtime to
look for men for themselves far from home. As they cross
over the wide desert in Northwest Australia, they leave
traces that director and Ngarti elder Mark Moora now
decides to follow.
AUSTRALIA
Suollemas šaddogárdebargi čoaggá heđemiid eatnamis ja
dat suorggahit buohkaid.
USA, 2014, 95’ | Sydney Freeland | nav, eng
22.1. 17:00 SIIDA
Meahcásteaddji lea riidemin go fáhkkestaga gávdna
luotta don beale eallimii dán dovddus Tshilqot-muitalusa
fantasiijaveršuvnnas.
TJAWA TJAWA
MUSTAN TEATTERIN VOIMA
Kanada, 2009, 12’ | Zoe Leigh Hopkins | moh | eng
22.1. 15:00 SIIDA
40
Kanada, 2009, 10’ | Helen Haig-Brown | tsi | eng
DRUNKTOWN’S FINEST
KANADA I
TSI TKAHÉHTAYEN
EMBARGO I
?E?ANX
41
Kauniisti animoitu tutkimusmatka kalastuksen rooliin
nunavutilaisen perheen elämässä.
The National Black Theatre, a political theatre that sprung
up in the poorest slum of Sydney, in the 1970s, became an
integral part of the Aboriginal equal rights movement. During its six years of activity it created – with theatre, dance
and singing as its weapons – a political turbulence that left
a permanent trace in Australian society.
A beautifully animated exploration into the role of fishing
in the life of a family in Nunavut.
22.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
Sydneyn köyhimmässä slummissa 1970-luvulla virinnyt
teatteriliike, National Black Theatre, ankkuroitui väkevästi
aboriginaalien kansalaisoikeustaisteluun. Kuuden toimintavuotensa aikana se – teatteri, tanssi ja laulu aseinaan
– synnytti poliittisen turbulenssin jättäen pysyvän jäljen
Australian yhteiskuntaan.
Čábbát animerejuvvon dutkanmátki guollebivddu sajádahkii nunavutalaš bearraša eallimis.
ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ
22.1. 17:00 SIIDA
MUSTAN TEATTERIN VOIMA
AUSTRALIA
Sydney geafimus slummas 1970-logus álgán teáhterlihkadus, National Black Theatre, roahkkasii nannosit aboriginálaid álbmotdáistaleapmái. Guđa doaibmajagis áigge dat
– teáhter, dánsa ja lávlun vearjun – šaddadii politihkalaš
eahpestáđisvuođa, mii guđii bissovaš luotta Austrália
servodahkii.
Kanada, 2014, 4’ | James McDougall | eng
Kanada, 2014, 5’ | Craig Commanda | eng
Vuojedettiin sihkkeliin ruovttugilis čađa bagadalli deaivida
muittuid dan olbmuin ja servoša sakka guoskkahan
dáhpáhusain
EUROHPÁ VUOSTTASEAHKET
Elektrovnnalaš áigodaga anishnabe-musihkkár (bagadalli
ieš) deaivida álbmogis árbevieru ihkku meahcis.
EUROHPÁ VUOSTTASEAHKET.
Pyöräillessään halki kotikylänsä ohjaaja kohtaa muistot
sen ihmisistä ja yhteisöä järkyttäneistä tapahtumista.
EUROOPAN ENSI-ILTA.
Sähköisen aikakauden anishnabe-muusikko (ohjaaja itse)
kohtaa öisessä metsässä kansansa perinteen.
EUROOPAN ENSI-ILTA.
When riding his bike through his home village, the director recalls its people and the events that once shook the
village. EUROPEAN PREMIERE.
An Anishinaabe musician of the digital era – the director
himself – faces features of his nation’s heritage in the forest at night. EUROPEAN PREMIERE
22.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
Kanada, 2014, 4’ | Ippiksaut Friesen | –
22.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
Austrália, 2014, 57’ | Darlene Johnson | eng
CALL AND RESPONSE
42
THE ROUTES
ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ
ᑐᒃᑐᒥᑦ (TUKTUMIT)
ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ
THE REDFERN STORY
43
Nuori Catalina vaeltaa valtavalla suola-aavikolla, joka
isoäidin mukaan on syntynyt tarinankertojien kuivuneista
kyyneleistä. Catalinan on muistettava kaikki isoäitinsä tarinat, koska tämän kuoltua on Catalinan vuoro kertoa niitä.
Aitojen takana, yhä hengissä.
Sofia Jannokin tuore musiikkivideo
The young Catalina travels on an enormous salt desert
that has, according to her grandmother, been born from
the dried tears of story tellers. Catalina must remember all
of her grandmother’s stories, as it will be her turn to tell
them after her grandmother dies.
Behind fences, still alive.
Sofia Jannok’s brand new music video
KANADA II
Áiddiid duohken, ain eallimin.
Sofia Jannoka ođđa musihkkavideo
EMBARGO II 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
22.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ
Nuorra Catalina vádjola issoras viiddis sálte-sáttoábis, mii
áhku muitalusaid mielde lea šaddan máinnasteaddjiid
goikan gatnjaliid bokte. Catalina ferte muitit buot áhkus
máidnasiid, dasgo áhku jámedettiin lea Catalina vuorru
muitalit daid.
AVILIAQ
Kanada, 2014, 9’ | Caroline Monnet | fre, inu | eng
Kanada, 2014, 15’ | Alethea Arnaquq-Baril | fra, inu | eng
Dálueamit ja áhkku Roberta sajáiduvvá funet servodahkii
mii gáibida vuogáiduvvama. Láittasvuođa láivudeapmái
son váldá veahkkin amfetamiinna.
1950-logu álggu Inuihta searvvuš, Aviliaq muitala máidnasa guovtti homofiilla nissona dáistaleamis eallit ovttas
máilmmis, man jođihedje olggobeale olbmot.
Kotirouva ja isoäiti Roberta yrittää sopeutua ympäröivään
yhteiskuntaan, mutta turvautuu amfetamiiniin päästäkseen eroon tylsistymisen tunteesta.
Elokuva tapahtuu 1950-luvun inuittiyhteisössä. Kaksi
yhteisön lesboa yrittää pysytellä yhdessä kylässä, jota
johtavat muualta tulleet.
Housewife and grandmother Roberta struggles to fit the
conformist society she lives in and turns to amphetamine
to cure her boredom.
Set in a 1950’s Inuit community, Aviliaq tells the story of
two Inuit lesbians struggling to stay together in a new
world run by outsiders.
KANADA II
Ruotsi, 2015, 3´ | Matti Aikio, Sofia Jannok | eng
22.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
Argentina, 2015, 15’ | Anna Paula Hönig | spa, ket | eng
ROBERTA
EMBARGO II 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
44
ALKUPERÄISKANSOJA YÖSSÄ
CATALINA Y EL SOL
WE ARE STILL HERE
MII LEAT AIN DÁPPE
45
Epätavallinen dokumentti pohtii saamelaisen isän ja
tyttären monisyistä suhdetta. Ohjaaja tarkastelee mm.
animaation ja vanhojen kuvien avulla vanhempiensa
myyttistä rakkaustarinaa sekä miten se on sävyttänyt
hänen rakkauskäsitystään vielä aikuisenakin.
A broken-hearted woman moves home to rebuild her
life and give her young son roots through language and
family.
An unconventional documentary explores the complex
relationship between a Sámi father and daughter. Through
animation and archival photos, the director delves into the
dissolution of her parents’ mythic love story and how it has
colored her perception of love in her adult life.
KANADA II
Murtunut nainen muuttaa kotiseudulle kootakseen
elämänsä palaset yhteen ja antaakseen pojalleen juuret
kielen ja suvun avustuksella.
EMBARGO II 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
EMBARGO II 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
KANADA II
Eahpedábálaš dokumeanta guorahallá sámeáhči ja su
nieiddas mohkkás gaskavuođa. Animašuvnna, lávdelágideami ja arkiivagovaid bokte bagadalli čiekŋu vánhemiiddis myhtalaš ráhkisvuođamáidnasa moallaneapmái ja
mo dat leat ivdnen su oainnu ráhkisvuhtii iežas rávisagis.
Kanada, 2014, 15’ | Lisa Jackson | eng
Myanmar, 2014, 22’ | Zaw Naing Oo | bur | eng
Jagi 1850 George Copway lei vuosttas indiána guhte
almmustahtii iežas, Ojibway-álbmoga historjjá. Satiira
ealáskahttá morálalaččat máŋggalágan muitalusa bagadalli álbmogis nuppástuvvi áiggiin.
Ráđđehusat, juobe soalddátráđđehusat, bohtet ja mannet,
muhto Pyun Sun eananguovlogilli Moe Yun Gyi jávregáttiin mieigá nannosit árbevieruidasas, eandalii natipmiliidda.
George Copway julkaisi vuonna 1850 ensimmäisenä
intiaanina kansansa, ojibwayden, historian. Satiirinen elokuva kertoo moraalin kannalta monisyisen tarinan hänen
kansansa elämästä muutosten kourissa.
Hallitukset, jopa sotilashallitukset, tulevat ja menevät,
mutta Pyun Sun maalaiskylä Moe Yun Gyi -järven rannoilla
nojaa yhä vahvasti perinteisiinsä, ennen muuta nat-jumaliinsa.
In 1850, George Copway was the first Indian to publish
a history of his nation, the Ojibway. A satire brings to life
a morally complex story of his people living in changing
times.
Governments, even military regimes, come and go, but
the countryside village Pyun Sun on Lake Moe Yun Gyi
goes on relying on its traditions, above all, the Nat spirits.
BURMA
Váimmu cuvken nisu fárre ruoktut hukset eallimis ođđasit
ja fállá su nuorra gándii ruohttasiid ruovttu ja bearraša
bokte.
LADY OF THE LAKE
AAMURUSKON SÄTEITÄ 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S I I D A
Kanada, 2014, 12’ | Elle-Máijá Tailfeathers | sme | eng
INTEMPERANCE
Kanada, 2014, 8’ | Zoe Leigh Hopkins | moh | eng
KANADA II
46
BIHTTOŠ
EMBARGO II 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
SKYWORLD
47
A small fishing community on the coast of the province of Mon
finds it increasingly difficult to make a living, as new legislation
created by the government threatens to restrict the fishing season. The beautiful photography of the debut film directed by
Khin Maung Kyaw reflects the fact that the director used to be
a cinematographer who has shot more than 15 documentaries.
AAMURUSKON SÄTEITÄ 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S I I D A
Solomon Thang Ding, a charismatic commander of the
Chin National Front and the uncle of the director, talks
about the change and the political reforms offered by
the peace process in the Chin State, the poorest region in
Myanmar.
BURMA
Pienen kalastajayhteisön kamppailu niukasta elannosta
Monin maakunnan rannikolla vaikeutuu entisestään, kun
hallituksen uudet lait uhkaavat rajoittaa pyyntikautta. Esikoisohjauksen komeat kuvat kertovat, että ohjaaja on alun
perin kuvaaja, jolla on takanaan yli 15 dokumenttia.
Sápmi/Norja , 2014, 9’ | Mai-Lis Eira | sme, nor | eng
Kachin-nisu burgá divttaid ja dokumentára govaid bokte
soađi dahkan persovnnalaš ja searvvušlaš tragediija, mii
guoskkaha ain servošiid dálá konfliktaguovlluin.
Juohke gease sápmelaš párra Nils ja Risten Anna máhccaba Lákkonjárgiiii vuovdit mátkemuittuid turisttaide. Mii
oažžu sudno máhccat álo?
Kachin-nainen purkaa runoina ja dokumentaarisina kuvina
sodan tuomaa henkilökohtaista ja yhteisöllistä tragediaa,
joka yhä koskettaa monia yhteisöjä nykyisillä konfliktialueilla.
Joka kesä saamelainen pariskunta Nils ja Risten Anna palaavat Isnestofteniin myymään matkamuistoja turisteille.
Mikä saa heidät jatkuvasti palaamaan?
Through poems and documentary images, a Kachin
woman unravels the personal and communal tragedy created by war that still affects many villages in the present
areas of conflict.
Every summer, the Sámi couple Nils and Risten Anna come
to Isnestoften to sell souvenirs to tourists. Why do they
always come back?
AAMURUSKON SÄTEITÄ 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S I I D A
BURMA
Solomon Thang Ding, Chinin Kansallisrintaman karismaattinen komentaja ja elokuvan ohjaajan setä, puhuu
rauhanprosessin tarjoamasta muutoksesta ja poliittisista
uudistuksista Myanmarin köyhimmällä alueella, Chinin
maakunnassa.
Myanmar, 2013, 22’ | Seng Mai Kinraw | kac | eng
SÁPMI IV
Smávva guolásteaddjiservoša dáistaleapmi vátna ealáhusas Moni eanagotti rittus šaddá ain váddáseabbon,
go ráđđehusa ođđa lágat uhkidit ráddjet sin bivdobaji.
Vuosttasbagadallama fiinna govat muitalit, ahte bagadalli
lea vuosttažettiin govvejeaddji, gii lea dahkan 15 dokumeantafilmma.
TURISTEME
23.1. 12:00 SAJOS
Solomon Thang Ding, Chinin Álbmotraddosa
karismáhtalaš jođiheaddji ja ealligova bagadalli čeahci,
hállá ráfiproseassa fállán nuppástusas ja politihkalaš
ođastusain Myanmarin geafimus guovllus, Chinin eanagottis. (FUOM. Chin State).
LAST KISS
IDENTITEETIN RAJAMAAT
Myanmar, 2014, 30’ | Khin Maung Kyaw | bur | eng
AAMURUSKON SÄTEITÄ 2 3 . 1 . 1 0 : 0 0 S I I D A
Myanmar, 2014, 24’ | Anna Biak Tha Mawi | hakha chin | eng
BURMA
48
WHEN THE BOAT COMES IN
SOLOMON
49
Elle, 78, does not like Sámi but says she is a Swede. On
returning, unwillingly, north to attend her sister’s funeral,
she must face her shame and the truth about her identity.
Máhtte is a young reindeer herder, who has to face the
present political difficulties with his father.
FINNISH PREMIERE
23.1. 12:00 SAJOS
IDENTITEETIN RAJAMAAT
Máhtte on nuori poronhoitaja, joka kohtaa tämän hetken
poliittiset vaikeudet yhdessä isänsä kanssa.
SUOMEN ENSI-ILTA.
SÁPMI IV
23.1. 12:00 SAJOS
IDENTITEETIN RAJAMAAT
SÁPMI IV
Elle, 78, ei pidä saamelaisista, vaan väittää olevansa
ruotsalainen. Kun hän vastahakoisesti palaa pohjoiseen
siskonsa hautajaisiin, hän joutuu kohtaamaan häpeänsä ja
totuuden identiteetistään.
Sápmi/Suomi, 2016, 67’ | Suvi West | sne, fin, eng | eng
USA, 2015, 77’ | Blackhorse Lowe | eng
Suvi oabbá Kaisa lea válljen geainnu, mii lea tabu
konservatiivvalaš sámeservošis: ráhkisvuođas nuppi
nissonii. Oaivegávpogis son lea dorvvus servoša kritihkas.
Vuolggedettiin davás ohcat vástádusaid earáláganvuođa
ballui oappážat deaivaba jaskkodeami muvrii. OVDAVUOSTTASEAHKET.
Riggs, nuonddahallan giehtačálli New Mexicos, vuolgá
narkotihkkavuovdi ustibiinnis, Many Goats, mátkái, mas
visot manná tragikomihkalaččat endorii. Muhto matge
váttisvuođat eai sáhte jávkadit Riggs muittuid su ovddeš
nieidaskihpáris.
Suvin sisko Kaisa on valinnut tien, joka konservatiivisessa
saamelaisyhteisössä on tabu: rakkauden toiseen naiseen.
Pääkaupungissa hän on turvassa yhteisön kritiikiltä.
Lähtiessään pohjoiseen etsimään vastauksia erilaisuuden
pelkoon sisarukset törmäävät vaikenemisen muuriin.
ENNAKKOENSI-ILTA.
Riggs, masentunut käsikirjoittaja New Mexicosta, lähtee
huumediilerikaverinsa Many Goatsin kanssa matkalle,
jossa kaikki menee tragikoomisella tavalla pieleen. Mutta
mitkään vastoinkäymiset eivät voi hävittää Riggsin muistoja ex-tyttöystävästään.
Suvi’s sister Kaisa has chosen a path that is taboo in the
conservative Sámi community: the love for another
woman. In the capital, she is safe from the critique of her
home village. When the sisters travel north to look for the
reasons behind the fear of being different they run into a
wall of silence. PRE-PREMIERE
Riggs, a depressed screenwright from New Mexico, sets
out, together with his drug dealer friend Many Goats, on a
trip that goes wrong in a tragicomic way. But setbacks can
never destroy Riggs’s memories of his ex-girlfriend.
NAVAJO III
Máhtte lea nuorra boazodoalli, gii deaivida áhčiinis dálá
politihkalaš váttisvuođaid .
SUOMA VUOSTTASEAHKET.
CHASING THE LIGHT
23.1. 14:00 SAJOS
Elle 78, ii liiko sápmelaččain, muhto čuoččuha leat
ruoŧŧelaš. Go son vuostemielaiguin máhccá davás oappás rávvejaččaide, son ferte deaividit heahpaneamis ja
duohtavuođa identitehtastis.
23.1. 12:00 SAJOS
Sápmi/Norja, 2015, 12’ | Mai-Lis Eira | sme | eng
IDENTITEETIN RAJAMAAT
50
Sápmi/Ruotsi, 2015, 15’ | Amanda Kernell | swe, sme | eng
SPÁRRUOABBÁN
VALON JÄLJILLÄ
JAHKI II LEAT JAGI VIELL JA
SÁPMI IV
STOERRE VAERIE
51
Beneath the fathomless depths of the pacific lie dragons
and serpents that wait, simmering for their time… A futuristic tribal trance haka is smashing towards its own eternal
freedom from Western sexual oppression.
An Aboriginal girl, lost and empty after the death of her
mother, discovers her past in an unlikely place.
23.1. 14:00 SIIDA
PACIFIC
Äidin kuolemasta johtuva tyhjyyden tunne poistuu, kun
aboriginaalityttö tulee sinuiksi menneisyytensä kanssa
epätodennäköisessä paikassa.
HUUTOJA JA KUISKAUKSIA
23.1. 14:00 SIIDA
HUUTOJA JA KUISKAUKSIA
PACIFIC
Lohikäärmeet ja käärmeet odottelevat Tyynenmeren
mittaamattomissa syvyyksissä otollista aikaa... Futuristisen
haka-tanssin tavoitteena on vapautuminen länsimaisesta
seksuaalisesta sorrosta.
Australia, 2014, 9’ | Ngaire Pigram | eng
12-jahkásaš maoribárdni ferte fuolahit su oappážiid
smávva eananguovloservošis, muhto son niegada beaivvis, goas sáhttá áhčis láhkai ovddastit Ođđa Selándda
álbmotvaláštallamis, rugbys.
Okto báhcán Debbia figgá oažžut eallimis fas rivttes luotta
ala, muhto go tragihkalaš dáhpáhusaid sevdnjes savkalemiid ii sáhte báhtarit, son ferte gávdnat alddas buorráneami vuoimmi.
12-vuotiaan maoripojan on huolehdittava sisaruksistaan
pienessä maalaisyhteisössä, mutta hän uneksii päivästä,
jolloin isänsä tavoin edustaa Uutta Seelantia kansallisurheilulajissa, rugbyssa.
Yksin jäänyt Debbie yrittää saada elämäänsä takaisin
raiteilleen, mutta kun traagisten tapahtumien tummia
kuiskauksia ei voi paeta, hänen on löydettävä paranemisen voima itsestään.
A 12-year-old boy living in a small rural community must
take care of his little brother and sister, but dreams of
representing New Zealand in the national sport of rugby
one day, following in his father’s footsteps.
Debbie, who has lost two sons, tries to find a way to cope,
but as it’s impossible to escape the dark whispers of the
tragical event, she has to find the power to heal in herself.
PACIFIC
Aboriginála nieida lea láhppon ja oarbbis eadnis jápmima
maŋŋá, deaivida duogážis árvitmeahttun báikkis.
Aotearoa/Uusi Seelanti, 2015, 15’ | Michael Jonathan | mao,
eng | eng
23.1. 14:00 SIIDA
Jaskesábi botnihis čiekŋalasas leat guovddit ja
gearbmašat, mat vuorddašit sin áiggi... Futuristalaš
čeardatránsa haka girdá iežas agálaš friijavuođas guvlui
eret oarjemáilmmi seksuála soardimis.
DARK WHISPERS
HUUTOJA JA KUISKAUKSIA
Australia, 2015, 15’ | Kelrick Martin | eng
23.1. 14:00 SIIDA
52
Aotearoa/ Uusi-Seelanti, 2015, 4’ | Mika Haka | eng, mao | eng
OW WHAT!
PACIFIC
KARROYUL
HUUTOJA JA KUISKAUKSIA
TANIWHA
53
23.1. 16:00 SAJOS
LAULAVAT KIELET
When making his rap lyrics, rapper Amoc from Inari engages in important cultural activity: he creates new words
for the Inari Sámi language that is only spoken by less
than 300 people in the world.
SÁPMI V
Ho’onani dreams of leading her school’s hula group in
Honolulu, but the group is only meant for boys. Fortunately, her teacher understands what it means to be in
between the sexes. Together, they decide to show that the
most important things in life arise from the head and the
heart.
Ima Aikio mánáidmusihkkavideoid almmustahttindilálaš­
vuohta.
Ray Sanderson, 8-jahkásaš nieidda oktofuolaheaddji,
manahii oainnu vearjoveahkaválddi geažil. Son ii goittotge leat nuonddahallan, muhto fállá geahččái ođđa vuogi
oaidnit máilmmi. EUROOPAN ENSI-ILTA.
Ima Aikion lastenmusiikkivideoiden julkistustilaisuus.
Ray Sanderson, 8-vuotiaan tytön yksinhuoltaja, menetti
näkönsä aseellisen väkivallan seurauksena, mutta ei antanut sen lannistaa itseään, vaan tarjoaa katsojalle uuden
tavan nähdä maailma. EUROOPAN ENSI-ILTA.
The publishing of Ima Aikio’s children’s music videos.
Ray Sanderson, a single father of an 8-year-old girl, lost his
vision as a result of gun violence, but was not depressed
by this. Instead, he helps viewers to see the world differently. EUROPEAN PREMIERE
23.1. 14:00 SIIDA
HUUTOJA JA KUISKAUKSIA
PACIFIC
Rap-lyriikkaa tehdessään inarilainen Amoc tekee myös
arvokasta kulttuurityötä: hän luo uutta sanastoa inarinsaamen kieleen, jota puhuu vain vajaat 300 ihmistä koko
maailmassa.
Kanada , 2015, 9’ | Ray Sanderson & Terrie McIntosh | eng
KANADA III
Ho´onani haaveilee koulunsa hularyhmän johtamisesta
Honolulussa, mutta ryhmä on vain pojille. Onneksi tytön
opettaja ymmärtää, mitä on olla sukupuolten välimaastossa. Yhdessä he päättävät osoittaa, että tärkeimmät asiat
elämässä nousevat päästä ja sydämestä.
Sápmi/Suomi, 2015 | Ima Aikio | sme
23.1. 18:00 SAJOS
Rap-sániid hutkkadettiin anárlaš Amoc bargá árvvolaš
kulturbarggu: son dahká ođđa sániid anárašgillii, mas leat
hállit dušše vádjit 300 olbmo oppa máilmmis.
MR. SANDERSON
LAULUJA ROHKEUDESTA
Ho´onani niegada skuvllas hulajoavkku jođiheamis
Honolulus, muhto joavku lea dušše gánddaide. Lihkus
nieidda oahpaheaddji ipmirda, makkár lea leat sohkabeliid
gaskkamuttus. Ovttas soai mearrideaba čájehit, ahte deháleamos áššit eallimis badjánit oaivvis ja váimmus.
23.1. 16:00 SAJOS
Sápmi/Suomi, 2015, 30’ | Ima Aikio | sme | eng
LAULAVAT KIELET
54
USA, 2015, 25’ | Dean Hamer, Joe Wilson | eng, hav | eng
SÁPMI V
AMOC -VUOSMUŠ
IMA HUTKOSAT
– 12 MUSIHKKAVIDEO
KUMU HINA A PLACE IN THE MIDDLE
55
Shane haluaa muuttaa reservaatista kaupunkiin aloittaakseen uuden elämän, jossa hän ei enää voi peitellä
homoseksuaalisuuttaan. Traaginen tapaus lähipiirissä mullistaa elämän ja vaarantaa unelmien toteutumisen. Adam
Garnet Jonesin ensimmäinen pitkä fiktio on voimauttava
tarina identiteetistä ja rohkeudesta.
Miten gákti puetaan reilussa kolmessa minuutissa.
Sofia Jannokin musiikkivideo.
Shane wants to move from the reservation to the city
to start a new life in which he no longer can hide his
homosexuality. A tragic event in his family shakes up his
life – and may prevent his dreams from coming true. Adam
Garnet Jones’s first long fiction film is an empowering
story about identity and courage.
How to dress in traditional Sámi clothing in three minutes.
Sofia Jannok’s music video.
SAAMELAISIA YÖSSÄ
Mo gákti nahkehuvvo badjelii badjelaš golmma minuhtas.
Sofia Jannoka musihkkavideo.
2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
23.1. 18:00 SAJOS
LAULUJA ROHKEUDESTA
KANADA III
Shane háliida fárret reserváhtas gávpogii vai beassá álggahit ođđa eallima, gos son ii šat sáhte čiehkat
homoseksuálavuođas. Tragihkalaš dáhpáhus lagašbirrasis
moive eallima ja áitá nieguid ollašuvvama. Adam Garnet
Jones vuosttas guhkes fikšuvdna lea fámosmuhtti muitalus identitehtas ja roahkkatvuođas.
BIVDOÁIGI
Sápmi/Norja, 2015, 12’ | Sara Margrethe Oskal | sme | eng
Sápmi/Suomi/Norja , 2015, 7’ | Suohpanterror | sme, eng
Riidu etniin duššástuhttá nuorra nieidda. Mávssaheapmin son bákkuha unnavieljas mielde sevdnjes buolašidjii
čierastallat. Fáhkkestaga gánda jávká...
Bivdoáigi lea Suohpanterrora ja Ylva -musihkkajoavkku
performánsa, mii kritisere dan mo váldokultuvrrat ávkkástallet eamiálbmogiid kulturriggodagain. Performánsa
oaivvilda, ahte Sámi čiŋaid suoládeapmi, ropmudahttin
ja vuovdaleapmi ii joatkašuva garra reakšuvnnaid haga.
MAILMMI VUOSTTASEAHKET
Riita äidin kanssa saa nuoren tytön turhautumaan. Kostoksi hän pakottaa pikkuveljensä pimeänä pakkasyönä
mukaan kelkkamäkeen. Äkkiä poika katoaa…
A conflict with her mother makes a young girl feel frustrated. As a revenge, she takes her little brother sledding
on a dark, cold night. Suddenly, the boy is gone...
Bivdoáigi on Suohpanterrorin ja Ylva-yhtyeen performanssiesitys, joka arvostelee sitä, miten valtakulttuurit hyväksikäyttävät alkuperäiskansojen kulttuuria. Jos saamelaisten
vaatetuksen riisto, rumentaminen ja kaupustelu jatkuu,
seurauksena voi olla voimakkaita reaktioita. MAAILMAN
ENSI-ILTA
Bivdoáigi is a performance by Suohpanterror and the band
Ylva. It criticises the appropriation of indigenous cultures
by the dominant cultures. If the exploitation, blemishing
and selling of Sámi traditional clothing goes on, we may
see strong reactions. WORLD PREMIERE
SAAMELAISIA YÖSSÄ
Sápmi/Ruotsi, 2015, 4’ | Sofia Jannok | swe
GUOVSSAHAS OAIDNÁ DU
2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
Kanada, 2015, 85’ | Adam Garnet Jones | eng
SAAMELAISIA YÖSSÄ
56
SNÖLEJONINNA
2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
FIRE SONG
57
Epätavallinen dokumentti pohtii saamelaisen isän ja
tyttären monisyistä suhdetta. Ohjaaja tarkastelee mm.
animaation ja vanhojen kuvien avulla vanhempiensa
myyttistä rakkaustarinaa sekä miten se on sävyttänyt
hänen rakkauskäsitystään vielä aikuisenakin.
Katkelma navajosäveltäjä Raven Chaconin sävellyksestä Report (2001) käsiaseille, haulikoille, revolvereille ja
kivääreille.
An unconventional documentary explores the complex
relationship between a Sámi father and daughter. Through
animation and archival photos, the director delves into the
dissolution of her parents’ mythic love story and how it has
colored her perception of love in her adult life.
An excerpt of Navajo composer Raven Chacon’s composition Report (2001) for hand guns, shotguns, revolvers and
rifles.
NAVAJO IV
Bihttá navajokomponistta Raven Chacon heivehusas
Report (2001) pisttoliidda, hávláriidda, resolveriide ja
givviriidda.
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
SAAMELAISIA YÖSSÄ
Eahpedábálaš dokumeanta guorahallá sámeáhči ja su
nieiddas mohkkás gaskavuođa. Animašuvnna, lávdelágideami ja arkiivagovaid bokte bagadalli čiekŋu vánhemiiddis myhtalaš ráhkisvuođamáidnasa moallaneapmái ja
mo dat leat ivdnen su oainnu ráhkisvuhtii iežas rávisagis.
HOVERBOARD
USA, 2003, 8’ | Nanobah Becker | eng
USA, 2012, 6’ | Sydney Freeland | eng
Guoskkahahtti muitalus eadnis ja nieiddas, ja sudno
bahčasulolaš ávvudeamis.
Oainnedettiin ealligova Ruovttoluotta boahttevuhtii 2
ráđálaš nieida mearrida hutkat ovttas biebmoguovžžainis
albma, doaibmi girdi rullalávddi.
Koskettava tarina äidistä ja tyttäresta ja heidän matkastaan syntymäpäiväjuhliin.
Nähtyään elokuvan Takaisin tulevaisuuteen 2 neuvokas tyttö päättää nallekarhunsa kanssa kehittää oikean, toimivan
leijulaudan.
A moving tale of a mother and daughter, and their bittersweet celebration.
After watching the film Back to the Future Part 2, a resourceful girl decides, together with her teddybear, to
create a real hoverboard that works.
NAVAJO IV
USA, 2015, 4’ | Blackhorse Lowe, Raven Chacon | –
FLAT
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
Kanada, 2014, 12’ | Elle-Máijá Tailfeathers | sme | eng
NAVAJO IV
58
REPORT
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
BIHTTOŠ
59
Laura Ortmanin (apašši) laulua Someday We’ll Be Together
rytmittävät kohtaamiset New Yorkin metrossa navajotanssija Jock Soton askelin.
Navajotaiteilija Bert Benally kohtaa kiinalaisen taiteilijan ja
toisinajattelijan Ai Weiwein New Meksikon Coyote Canyonissa ympäristötaideprojektin merkeissä.
Laura Ortman’s (Apašši) song Someday We’ll Be Together
gets a rhythm from meetings with Jock Soto, a Navajo
dancer, on New York subway platforms.
The Navajo artist Bert Benally meets the Chinese artist and
human rights activist Ai Weiwei in Coyote Canyon, New
Mexico, in connection with an environmental art project.
NAVAJO IV
Navajodáiddár Bert Benally deaivá kiinnálaš dáiddára ja
nuppe láhkai jurddašeaddji Ai Weiwein Meksiko Coyote
Canyonan birasdáiddaprošeavtta oktavuođas.
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
NAVAJO IV
Laura Ortman (apášša) lávlumii Someday We’ll Be Together
addet ritmma deaivvadeamit New Yorka metros navajodánsu Jock Soto lávkkiiguin.
BLOODLINES
USA, 2006, 8’ | Nanobah Becker | nav | eng
USA, 2014, 11’ | Christopher Nataanii Cegielski | eng
Kristtalaš sárdnealbmái fitnan boaittobeale navajoriikka
guovllus 1950-logus oaivvilda katastrofa bearrašii.
Go gumpe borrá gálbbi ealus, Dustin vieljainis jáhkká,
ahte gumppe gottedettiin sii ánssášit garra áhčis gudnejahttima. Muhto go Dustin lea siktemin gumppe, de buot
rievdá.
Kristittyjen lähetyssaarnaajien käynti syrjäisessä navajomaan kolkassa 1950-luvulla tietää perheelle katastrofia.
Kun susi syö vasikan karjasta, Dustin veljineen uskoo, että
tappamalla suden he voittavat ankaran isänsä kunnioituksen. Mutta kun Dustin saa suden tähtäimeensä, kaikki
muuttuu.
The visit of Christian missionaries to a remote corner of
the Navajo lands in the 1950s results in a catastrophe for
a family.
When a wolf eats up a calf, Dustin and his brothers believe
that they can get their stern father’s respect by killing
the wolf. But everything changes when Dustin gets the
chance of shooting the wolf.
NAVAJO IV
USA, 2014, 14’ | Daniel Hyde, Blackhorse Lowe
CONVERSION
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
USA, 2011, 3’ | Nanobah Becker | eng
NAVAJO IV
60
BERT & WEIWEI: TIME 2014
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
I LOST MY SHADOW
61
RESERVAATISTA AVARUUTEEN 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
NAVAJO IV
USA, 2012, 15’ | Nanobah Becker | eng
Ukraina, 2014, 87’ | Ahtem Seytablaev | kri, rus | eng, rus
Navajoastronáuhta Tazbah Redhouse girdá vuosttas
gomuvuođagirdi mielde ásakeahtes Marsai, muhto amas
niehku ovdal mátkki deaddá suoivanastá mátkki tv-ráidui
dahkkon bihtás.
Jagis 1944 Krimi tatáraálbmot báhkkejuvvojedje
šibitvovnnaide ja fievrreduvvojedje Gaska-Ásiai go ledje
sivahuvvon nasismaovttasbarggus. Moatti jagis 40 proseantta álbmogis jápme nealgái, buohcuvuođaide dahje
liigerahčamii. Vuosttas krimitatáragielat ealligovva lea váikkuheaddji govvádus tragihkalaš baggofárrema álgimis.
Navajoastronautti Tazbah Redhouse lentää ensimmäisen
avaruusaluksen mukana asuttamaan Marsia, mutta outo
uni ennen lähtöä varjostaa matkaa tv-sarjaan tehdyssä
episodissa.
Tazbah Redhouse, a Navajo astronaut, flies on the first
spaceship to settle Mars, but a strange dream right before
launch overshadows the journey in an episode of a TV
series.
Vuonna 1944 Krimin tataariväestö pakattiin karjavaunuihin ja vietiin pakolla Keski-Aasiaan natsiyhteistyöstä
syytettynä. Muutamassa vuodessa 40 prosenttia kansasta
kuoli nälkään, sairauksiin tai liikarasitukseen. Ensimmäinen krimintataarinkielinen elokuva on vaikuttava kuvaus
traagisen diasporan käynnistymisestä.
In 1944, the Crimean Tatar community were packed into
cattle cars and deported to Central Asia, accused of collaboration with the Nazis. In a few years, 40 percent of the
nation died from starvation, diseases and exhaustion. The
first film made in the Crimean Tatar language is an impressive depiction of how the tragic diaspora began.
REAKTOR-EAHKET SAJOSIS! Duorastat 21:00
UKRAINA
62
HAYTARMA
KYYNELTEN TIE 2 4 . 1 . 1 2 : 0 0 S A J O S
6 TH WORLD
Girona sámeteáhter buktá Skábmagovat-festivála lávddi ala guorba boahttevuođavišuvnnas Reaktor.
Suoma čihččet atomfápmolágadus Anáris lea vuosttas mearkkašahtti energiijagáldu Sámis 1980logu Norgga maŋŋá. Go nákkáhallon fápmolágádusa reáktor beaškkeha, golbma olbmo báhtarit bahkkadievva suodjái. Vahkuid mielde heggii báhcin orru eahpesihkkar. Iešdovdu ciehpá, duššit doaivagat moallanit ja niegut šaddet áŧestusdilis. Sii jearahallat alddán ja nuppiin, geat sii leat, ja mii lea
dehálaš servošii ja sápmelaččaide álbmogin...
Anita Suikkari bagadallama vuođđun lea Kenneth Hætta giehtačálus. Váldorollain leat Sarakka
Gaup, Paul Ol Jonah Utsi ja Anna Åsdell. Johan Olav Eira lea bidjan nuohtaid musihkkii ja biktasiid lea
plánen Tiina Hauta-aho. Čájálmas lea davvisámegielat ja jorgaluvvon suomagillii.
REAKTORI-ILTA SAJOKSESSA! Torstaina 21:00
Kiirunan saamelaisteatteri tuo Skábmagovat-festivaalin lavalle karun tulevaisuusvisionsa Reaktorin.
Suomen seitsemäs ydinvoimala Inarissa on ensimmäinen merkittävä energianlähde Saamenmaalla
sitten 1980-luvun Norjan. Kun kiistellyn laitoksen reaktori räjähtää, kolme ihmistä pakenee täpötäyteen suojaan. Viikkojen myötä eloonjäänti näyttää epävarmalta. Omatunto jäytää, illuusiot murenevat
ja unelmat sikiävät ahdistavassa tilanteessa. He kyselevät itseltään ja toisiltaan, keitä he ovat, ja mikä
on tärkeätä yksilöille ja saamelaisille kansana…
Anita Suikkarin ohjaus perustuu Kenneth Hættan käsikirjoitukseen. Pääosissa ovat Sarakka Gaup,
Paul Ol Jonah Utsi ja Anna Åsdell. Musiikin on säveltänyt Johan Olav Eira ja puvut suunnitellut Tiina
Hauta-aho. Esitys on pohjoissaamenkielinen ja käännetty suomeksi.
NIGHT WITH REÁKTOR IN SAJOS! Thursday at 21:00
The Giron Sámi Teahter from Sweden stages its stark vision of future, the play Reaktor, at the Skábmagovat Festival.
The seventh Finnish nuclear power plant in Inari is the first bigger source of energy built in Sápmi
since the hydroelectric power plant built in Norway in the 1980s. When the reactor of the controversial
nuclear power plant explodes, three people escape to a packed shelter. As weeks pass, survival seems
more and more uncertain. In deep distress, the three people find their consciences gnawing and illusions crumbling, but dreams are also born. They ask each other who they are and what is important for
the individual and the Sámi as a nation...
Anita Suikkari’s direction is based on Kenneth Hætta’s manuscript. The leading roles are played by
Sarakka Gaup, Paul Ol Jonah Utsi and Anna Åsdell. The composer is Johan Olav Eira, and costumes have
been designed by Tiina Hauta-aho. The play is acted in North Sámi, with the text projected in Finnish.
63
64
65
www.sogsakk.fi
Menossa mukana
SAKK:n medialinja!
Mielde mad
SOG meadialinnjá!
Jari Rissanen
Autorentlapland Oy | Hertz International Franchisee
Tel: 020 555 2540
[email protected]
FILMMAT ELOKUVAT FILMS
BAGADALLIT OHJAAJAT DIRECTORS
8?E?ANX40
6th World
62
Girdilan33
Guovssahas oaidná du
57
Amoc - Vuosmuš
54
A Sámi in the City
33
Ashkii Ba Hozoni
26
Aviliaq45
Áhpi37
Hangover Sápmi
21
Hate Slash Love
21
Haytarma62
Heijastamattomin askelin
20
Hey Indian
27
Hoverboard59
Balmoral Hotel
25
Bert & Weiwei: Time 2014
60
b. Dreams
38
Biegga savkala duoddariid duohken
lea soames
31
Bihttoš
46, 58
Bikes28
Bivdoáigi57
Bloodlines61
Boazodoalli čalmmiiguin
16
Call and Response
43
Catalina y el Sol
44
Cepanvkuce Tutcenen
38
Challwan kvzaw
22
Chasing the Light
51
Clouds of Autumn
26
Conversion61
Dark Whispers
Drunktown’s Finest
53
41
Eahpáraš36
El Sueño de Sonia
22
Fievrrut17
Fire song
56
First Contact
37
Flat59
Floating28
I Lost My Shadow
60
Ima hutkosat
55
Intemperance47
Ištiŋma - To rest
24
Jahki ii leat jagi viellja
50
Ka Mitshelitakuess Auass
18
Karroyul52
Katary - Stand Up
23
Kumu Hina - A Place in the Middle 54
Kuychi Pucha
23
Lady of the Lake
Last Kiss
47
49
May of the Black H’mong
19
Maw Theng Gaari
31
Merja20
Mia25
Miel19
Min mormor och jag
35
Minor Disturbance
27
Mr. Sanderson
55
Nitahkôtân17
Nuestro hogar
24
Ow What!
53
Porot kuuluvat tuulelle 16
Quite an ugly frog
36
Report 58
Roberta45
Ruovggas bieggás
32
Savage39
Sáhtán ja máhtán
18
Sicigorousawa un cironnop
30
Sieidi32
Shimásáni29
Shush 29
Skyworld46
Snölejoninna56
Solomon48
Spárruoabbán51
Stoerre vaerie
50
Tanawha52
The Bag
30
The Redfern Story
42
The Routes
43
The White Tiger
39
Tjawa Tjawa
41
Trambo34
Tsi Tkahéhtayen
40
Tuktumit42
Turisteme49
Vilda duottar
Vuoiŋŋalaš cummá
34
35
We are still - Mii leat áin dáppe
When the Boat Comes In
44
48
Reaktor63
Aikio, Inger-Mari
Aikio, Matti
Aleksandroff, Mika
Arnaquq-Baril, Alethea
Barrigon, Detsy
Becker, Nanobah
17, 54, 55
44
19
45
24
59, 60, 61, 62
Cegielski, Christopher Nataanii
Chacon, Raven
Clark, Moe
Commanda, Craig
Corlett, Bracken Hanuse
61
58
17
43
25
Dunfjell, Niels Ovllá
33
Eira, Elle Márjá P.
Eira, Mai-Lis
34
49, 50
Fofonoff, Ville
Freeland, Sydney
Friesen, Ippiksaut
Fuerez, Segundo
21
41, 59
42
23
Gaup, Anne Merete
34, 36
Haig-Brown Helen
Haka, Mika
Hamer, Dean
Haupt, Ann-Christine
Harjo, Sterlin
Helander, Marja
Hlaing, Thet Su
Hopkins, Zoe Leigh
Hyde, Daniel
40
52
54
35
38
34
30
40, 46
60
Härkönen, Elmeri
Hönig, Anna Paula
Jackson, Lisa
Jannok, Sofia
Johnson, Darlene
Jonathan, Michael
Jones, Adam Garnet
Järvinen, Jonne
21
44
39, 47
44, 56
42
53
56
20
Kanapé, Isabelle
Kapiainen-Heiskanen, Päivi
Kernell, Amanda
Kinraw, Seng Mai
Lantto, Anne Marika
Lehtosalo, Tarmo
Lema, Awki Esteban
Lowe, Blackhorse 26, 27, 28, 29, 38,
58, 60
18
16
50
49
32
18
23
51,
Mack, Trevor
Martin, Kelrick
Mawi, Anna Biak Tha
McDougall, James
McIntosh, Terrie
Miinala, Miikka
Monnet, Caroline
Moora, Mark
26
52
48
43
55
20
45
41
Oo, Zaw Naing
Oskal, Sara Margrethe
47
57
Paltto, Aslak
Pigram, Ngaire
16
53
Rakhine, Aung
Rawn, Raquel
Redcorn, Thomas Ryan
Risvik, Inga Marie
Rognli, Gjert
31
18
37
34
35
Sanderson, Ray
55
Sarmiento, Diego
22
Seytablaev, Ahtem
62
Strong, Amanda
25
Sugihara, Tune
30
Suikkari, Anita
63
Suohpanterror57
Tailfeathers, Elle-Máijá
Tamou, Rima
Thomassen, Yvonne
Torikka, Xia
Torres-Vives, Andres
46, 58
37
34
19
24
Utsi, Johan Ante
34
Valle, Ailu
Vars, Håkon Isak
18
34
Wajstedt, Liselotte
Waititi, Taika
Wapeemukva, Wayne
West, Jouni
West, Suvi
Wilson, Joe
33
39
25
36
51
54
Åsa Simma
32
Östergren, Oskar
37
NOTES
NOTES
Sámi Dáidaga Doarjjasearvi rs.
Saamelaistaiteen tukiyhdistys ry.
www.skabmagovat.fi