1. No category

SKÁBMAGOVAT
2014
KAAMOKSEN KUVIA
REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT
1
Bargojoavku | Työryhmä | Working Group
Dáiddalaš jođiheaddji | Taiteellinen johtaja | Artistic
Director:
Jorma Lehtola
Festivála buvttadeaddji | Festivaalin tuottaja | Producer:
Ánne-Kirste Aikio
Skábma-filbmaguovddáža prošeaktajođiheaddji |
Skábma-elokuvakeskuksen projektipäällikkö | Coordinator of the Skábma Indigenous Peoples’ Film Centre:
Stina Roos
Mánáid filbmabeaivvit | Lasten Skábmagovat |
Skábmagovat for Children and Young People:
Maiju Saijets & Kaisa Tapiola-Länsman
Teknihkka | Tekniikka | Technical Coordinator:
Joonas Saari & Janne Lappalainen
Jorgalusat | Kääntäjät | Translators:
Kaija Anttonen & Jouni Vest
Visuálalaš plánen | Visuaalinen suunnittelu | Visual
design:
Stina Roos
Interneahttasiiddut | WWW-sivut | Website:
Markku Virtanen
Ruhtadeaddjit | Tukijat | Financers
Suoma Sámediggi • Sámeráđđi • Lapin taidetoimikunta
• Inarin kunta • Jenny ja Antti Wihuri Säätiö • Opetusja kulttuuriministeriö
Giitosat | Kiitokset | Thanks to
Isuma / Stéphane Rituit • Greenland Eyes / Nicholas
Alan • Tumit Production / Aka Hansen • National Film
Board of Canada / Éric Séguin • Haidawood Media Project / Ken Leslie • Patua Production / Renae Maihi •
Lisa Jackson • Shane Belcourt • Kanadan suurlähetystö
/ Satu Salonen • Internationála Sámi filbmaguovddáš
• ImagineNATIVE Film + Media Arts Festival • Tampere Film Festival/ Juhani Alanen • Nordic Short Film
Festival Network • YLE Sápmi • Unna Junná • NRK Sámi
mánáid TV • SVT Sápmi • Inarin kunta/ kulttuuritoimi •
Sámedikki Nuoraidráđđi
‘
Sámi Dáidaga Doarjjasearvi
2
SKÁBMAGOVAT
2014
KAAMOKSEN KUVIA
REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT
Skábmagovat
Tel. + 358 0(50) 383 3435 [email protected]
www.skabmagovat.fi
Bileahttavuovdin | Liput | Tickets:
Siida FIN-99870 ANÁR | INARI Tel. +358 (0)400 898 212
Fax +358 (0)205 64 7750 [email protected]
www.siida.fi
Lágideaddjit dollet vuoigatvuođa prográmma rievdademiide | Järjestäjät pidättävät oikeuden ohjelmanmuutoksiin | The organisers reserve the rights to make
changes in the programme.
Bargojoavkku háliida giitit festivála eaktodáhtolaš
bargiid, muohtahuksejeddjiid ja Sámi dáidaga doarjjasearvvi stivrra láhttuid.
Bileahtat | Liput | Tickets 6 €
Ságastallandilálašvuođat nuvttá |
Keskustelutilaisuudet ilmaisia | Discussions are free
Musihkkadáhpáhusaid bileahtaid hattit leat sierraláganat, ja bileahtat vuvdojuvvojit dáhpáhusaid
oktavuođas | Musiikkitapahtumien lippujen hinnat
vaihtelevat, ja liput myydään tapahtumien yhteydessä
| Ticket prices to the music events vary, and tickets are
sold at the events
Työryhmä haluaa kiittää festivaalin vapaaehtoistyöntekijöitä, lumirakentajia ja Saamelaistaiteen
tukiyhdistyksen hallituksen jäseniä.
The working group wants to thank the volunteers and
the snow building team of the festival, as well as the
board members of the Friends of Sámi Art.
3
Dáiddalaš jođiheaddji dearvvuođat
Filbma lea šaddan dehálaš bargoneavvun davi eamiálbmogiidda, sihke identitehta nanosmahttin ja
dieđihangaskaoapmin olggobeallái. Buvttadandilit ja
resurssat molsašuddet, muhto suorgi viidu olles áigge.
Danin lea ágga suokkardallat dan viidásabbot.
Temáprográmmas gávdno čukča-nomadisma Ruošša
nuortaravddain, Berlinare-bálkášuvvon inupiat-drámá
Alaskas, inuihttanissoniid viisodat Nunavutas, soaiggusmuitalus Ruonáeatnamis ja sápmelaš muitalusat sihke
bohccuin, guovžaádjáin ja maid ruvkkiin.
Prográmma nana váimmožin lea inuihtaid ng. Fast
Runner-trilogiija Kanada Nunavutas, njuzožis myhtalaš
Atanarjuat, šiittekeahtes guovddáš olahus eamiálbmogiid filbmamáilmmis ja klassihkar dološ muitalusas. Dan
“joatkkaosiin” govviduvvojit vuosttáš deaivvadeamit
oarjemáilmmi olbmuiguin ja dat bahčage skeaŋkkat
maid guossit bukte mielddis, dávddain oskui.
4
Moadde siidotemáge gávdnojit prográmmas. Sámi
musihkka johtá golmma fiinna dokumeantafilmma ja
musihkkavideoid rávnnjis árbevirolaš luođis koarramusihkkii. Nubbi temá lea eambbo šlundi: Kanada
ahkidis internáhttaskuvllat, gos 130 jagi áigge “godde
indiánaid, gádjo olbmuid”.
Skábmagovaid leahkodettiin muohtauvssaidis juo 16.
geardde lea várra sivva giitit ruhtadeddjiid, festivála
movttegis eaktodáhtolaš bargiid ja dieđusge gehččiid.
Sin haga dat guovddášdálvvi dehálaš ja vásáhusrikkis
doalut ovttas muohtateáhteriin eai livčče ollašuvvat.
Buresboahtin árktalaš govvalávgumii!
Jorma Lehtola
Dáiddalaš jođiheaddji
Taiteellisen johtajan tervehdys
Elokuvasta on tullut tärkeä työkalu pohjoisille alkuperäiskansoille, sekä identiteetin vahvistajana että
tiedotuskanavana ulospäin. Tuotanto-olot ja resurssit
vaihtelevat, mutta kenttä levenee koko ajan. Siksi on
paikallaan tarkastella sitä laajemmin.
Teemaohjelmistossa on tšuktši-nomadismia Venäjän
itäreunalta, Berlinare-palkittua inupiat-draamaa
Alaskasta, inuiittinaisten viisautta Nunavutista,
kauhukerrontaa Grönlannista ja saamelaisia tarinoita
niin poroista, karhumiehistä kuin kaivoksista.
Ohjelmiston lujana ytimenä on inuiittien ns. Fast Runner
-trilogia Kanadan Nunavutista, kärjessään myyttinen
Atanarjuat, alkuperäiskansojen elokuvan ehdoton
virstanpylväs ja klassikko ikivanhan tarinan pohjalta.
Sen ”jatko-osissa” kuvataan ensimmäisiä kontakteja
länsimaalaisten kanssa ja vieraiden tuikeita tuliaisia,
taudeista uskontoon.
Pari sivuteemaakin ohjelmasta löytyy. Saamelainen
musiikki jutaa kolmen hienon dokumentin ja musiikkivideoiden voimin perinteisestä joiusta kuoromusiikkiin. Toinen teema on apeampi: Kanadan tylyt sisäoppilaitokset, joissa 130 vuoden ajan ”tapettiin intiaaneja,
pelastettiin ihmisiä”.
Kaamoskuvien avatessa lumiset ovensa 16. kerran on
syytä jälleen kiittää rahoittajia, festivaalin innokasta
talkooväkeä ja tietenkin yleisöä. Ilman heitä tämä keskitalven tärkeä ja elämyksellinen juhla lumiteattereineen
ei olisi mahdollinen.
Tervetuloa arktiseen kuvakylpyyn!
Jorma Lehtola
taiteellinen johtaja
5
Greetings from Festival’s Artistic Director
For the indigenous peoples of the Arctic, film has become
an important tool both in strengthening the identity and
communicating with other peoples. The circumstances of
production and the resources available vary, but the field
keeps expanding. Therefore, Skábmagovat wants to have
a broader look at the area.
Our special theme of the Arctic peoples covers Chukchi
nomadism from the eastern corner of Russia, Inupiat
drama in a Berlinare-awarded film from Alaska, the wisdom of Inuit women from Nunavut, terror narration from
Greenland, as well as Sámi stories on reindeer, bear men
and mining.
The hard core of the program consists of the Fast Runner
trilogy from the Canadian Nunavut, headed by the mythical Atanarjuat, an undisputed landmark of Indigenous
Film and a classic based on an ancient story. The second
and third parts of the trilogy depict the first contacts
with Western people and the visitors’ grim presents from
6
diseases to religion.
The festival program also deals with a few extra themes.
With the help of three fine documentaries and a number
of music videos, Sámi music migrates from the traditional yoik to choir music. Our second theme is sadder: the
harsh residential schools of Canada in which “Indians
were killed and people saved” for 130 years.
As Skábmagovat now opens its snowy doors for the 16th
time, we want to thank our financers, our enthusiastic
voluntary workers and, of course, the audience once
more. Without them, this important mid-winter celebration with its snow theater and unforgettable experiences
would never be possible.
Welcome to the world of Arctic image immersion!
Jorma Lehtola
Artistic Director
Festivála suodjaleaddji dearvvuođat
Skábma geasuheaddji govat – Skábmagovat – filbmafestivála giktala juo guđanuppelogát geardde guovdu
váimmošdálvvi Anáris. Lea illu ja gudni oažžut doaibmat
dán dáiddalaččat alladását ja kultuvrralaš áidnalunddot
festivála suodjaleaddjin.
Festivála temán leat dán jagi 2014 árktalaš eamiálbmogat: ulbmilin lea buktit ovdan árktalaš álgoálbmogiid
filbmabuvttadusaid. Diibmá 2013 buot áiggiid gehččiid
olahusa ožžon festivála bovde Anárii eamiálbmotfilbmadahkkiid iešguđetge guovlluin máilmmis. Seammás Skábmagovat ovdánahttá sámi filmma sajádaga ja
buktá dan oidnosii sihke Suomas ja riikkaidgaskasaččat.
Sávan lihkku festivála lágideddjiide fiinna barggus
dáhpáhusa válmmaštallama oktavuođas ja sávan buot
dáhpáhusa oassálastiide eamiálbmotfilmmaid bokte
dakkár vásáhusaid, mat báhcet agibeaivái millii.
Jenni Haukio
Dásseválddi presideanta bealálaš
Filbma leahkku iežaslágán ja áigeguovdilis oainnuid
eamiálbmogiid kultuvrii, identitehtii, árgabeaivái ja
luondduoktavuhtii. Skábmagovat lea kulturdahku, dat
hukse šalddiid eamiálbmogiid ja váldoálbmoga gaskii.
7
Festivaalin suojelijan tervehdys
Kaamoksen kiehtovat kuvat – Skábmagovat -elokuvafestivaali lumoaa jälleen, jo kuudettatoista kertaa Inarin
sydäntalvessa. On ilo ja kunnia saada toimia tämän
taiteellisesti korkeatasoisen ja kulttuurisesti ainutlaatuisen tapahtuman suojelijana.
Festivaalin teemana on tänä vuonna 2014 Arktiset alkuperäiskansat: tavoitteena on esitellä arkisten alkuperäiskansojen elokuvatuotantoa. Viime vuonna 2013 kaikkien aikojen kävijäennätyksensä saavuttanut festivaali
kutsuu Inariin alkuperäiskansojen elokuvantekijöitä
eri puolilta maailmaa. Samalla Skábmagovat edistää
saamelaisen elokuvan asemaa tekemällä sitä näkyväksi
sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Elokuva avaa omaleimaisia ja ajankohtaisia näkökulmia
alkuperäiskansojen kulttuuriin, identiteettiin, arkipäivään ja luontosuhteeseen. Skábmagovat on kulttuuriteko, se on sillanrakentaja alkuperäiskansojen ja
8
valtavirran välillä.
Onnittelen festivaalin järjestäjiä upeasta työstä tapahtuman valmisteluissa ja toivotan kaikille tapahtumaan
osallistuville ikimuistoisia elämyksiä arkisten alkuperäiskansojen elokuvien parissa!
Jenni Haukio
Tasavallan presidentin puoliso
Greetings from Patron of the Festival
The fascinating reflections of the endless night – the
Skábmagovat Film Festival –will enchant us again, for
the 16th time in midwinter in Inari. It is a delight and
honor to be the protector of this event that is both artistically of a high level and culturally unique.
This year, the festival focuses on the indigenous peoples
of the Arctic, introducing the audience to their film production. The festival, which reached its all-time audience
record in 2013, invites indigenous film makers from all
around the world to Inari. At the same time, Skábmagovat consolidates the position of the Sámi Film by making
it visible both in Finland and abroad.
I congratulate the organizers of the festival for their
great work in arranging the event and wish all those attending the festival unforgettable experiences when they
watch Arctic indigenous films!
Jenni Haukio
the First Lady of Finland
Films open up fresh and topical perspectives to indigenous peoples’ culture, identity, everyday life and
relation to nature. Skábmagovat is a valuable cultural
achievement and an important event that builds bridges
between indigenous peoples and the main populations.
9
SKÁBMAGOVAT ÁIGEDÁVVAL
SKÁBMAGOVAT AIKATAULU
d u orastat
23.1.2014
SKÁBMAGOVAT TIMETABLE
10
10.00
14.00
16.00
Siida
sajos
NUORAID SKÁBMAGOVAT
NUORTEN SKÁBMAGOVAT
SKÁBMAGOVAT FOR YOUNG PEOPLE
MÁNAID SKÁBMAGOVAT
LASTEN SKÁBMAGOVAT
SKÁBMAGOVAT FOR CHILDREN
guovssahasteáhter
Muistin rajamaat
Paperilnnun jäljet 60’
18.00
RAhpaN I AVAJAISET I OPENING
(NuvttÁ/Ilmainen/Free)
BBB 3’
Áigi 3’
Vulosoivviid 2’
Våren 3’
Christmas magic 6’
Haida 3’
Fievrrut 3’
19.00
sogsakk
LEAT OIDNOSIS JA JÁVKAT
Leat oidnosis ja jávkat 20’
Rakkaus hukkateillä 12’
Ride Free 20’
Kalassa 13’
Made in Saamenmaa 21’
Siida
11.00
sajos
russia I
SÁPMI I
LAST HOUR ON THE TUNDRA
BIEKKAID FÁPMU
Dyihanie tundryi 26’
Social Animals 16’
Chauchu 45’
13.00
Min guovlu 4’
Mountain 5’
Maid dál? 30´
Várjjatvuotnalaččat 13’
Biekka fábmu 52’
SÁPmI II
Greenland/Nenets ÁHKUID ÁRVU
HUMAN TRACES
Girdilan 4’
Great Grandmothers 58’
15.00
Nuna Qorsooqqittoq 24’
11 ihmisen kuvaa 76’
SÁPMI III
ALASKA
VUOGÁIDUVVAMA DÁIDU
FROZEN SECRETS
On the Ice 96’
Sápmi Sessions II 30’
Den siste nomade? 55´
17.00
SOGSAKK
(Nuppadássii/uusinta/rerun)
Leat oidnosis ja jávkat 20’
Rakkaus hukkateillä 12’
Ride Free 20’
Kalassa 13’
Made in Saamenmaa 21’
CANADA I
ATANARJUAT! Atanarjuat – The Fast Runner 172’
Indigenous by Night
20.30
Haida Gwaii 4’
Savage 6’
Butterfly 9’
Ivdnás eallin 4’
Tshinanu 4’
21.15
22.00
guovssahasteáhter
Ságastallandilálašvuohta /
Keskustelutilaisuus /
Discussion
24.1.2014 B E A R J A D AT
09.00
ULDA DEAIVIDA NOAIDDI VAŠIID
Noidan kirot 82’
SKÁBMAEAHKET - HOTEALLA INARI
AMOC & DJ Stuorraguoika
11
L ÁV VA R D AT 25.1.2014
Siida
10.00 greenland ii
guovssahasteáhter
sápmi Iv
TERROR ON THE FJORD
LUOĐI MAŊIS
Qaqqat Alannqui 127’
Nils Jøran 3’
Joikefeber 55´
CANADA II
12.00
STRANGE GUESTS
The Journals of Knud Rasmussen 113’
12.30 sÁpmi v
GOVAS GUOVDU Ájggie 8’
Familiebildet 58´
14.00 RUSSIA II
BY THE OUTER CIRCLE OF NOMADISM
Tuivez - Crossing 15’
Nomads of Eastern Chukotka 53’
16.00 Sápmi viI
Sápmi VI
LET’S YOIK!
Áhpi 5’
Juoigan 82’
CANADA III
lahkagovat
STOLEN CHILDHOOD
Neeta Inari 6’
Hearggážat 40’
Guovžaáddjá 40´
A Common Experience 11’
We Were Children 83’
rippitrippi
17.45
(NuvttÁ/Ilmainen/Free)
Den stora festen 30’
CANADA iV
18.30
A WOMAN’S WISDOM Before Tomorrow 93’
Sápmelaččat ijas
20.30
12
sajos
21.30
Trambo 4’
Samisk magedanser 3’
Speadjarnávdi 7’
Áitagat 11’
Guoldu njurgo 5’
Giehka 6’
Niillas Holmberg - Release Party - SAJOS
SKÁBMAFEASTA - HOTEALLA KULTAHOVI
DJ Stuorraguoika
Siida
sajos
12.00 SÁPMI iI
(Nuppadássii/uusinta/rerun)
Girdilan 4’
Great Grandmothers 58’
14.00 CANADA III
(Nuppadássii/uusinta/rerun)
A Common Experience 11’
We Were Children 83’
16.00 sÁpmi v
(Nuppadássii/uusinta/rerun)
Ájgge 8’
Familiebildet 58´
18.00
guovssahasteáhter
sápmi viii
SÁMI IĐITČUOJAHEAPMI
Eamifámut 3’
Rávnnji fárrui 3’
Viellja jearrá 4’
Sámi Jienat 58’
CANADA V
TRACKING THE PAST
Uvanga 88’
SÁPMI vII
(Nuppadássii/uusinta/rerun)
Neeta Inari 6’
Hearggážat 40’
Guovžaáddjá 40´
GREENLAND II
(Nuppadássii/uusinta/rerun)
Qaqqat Alannqui 127’
26.1.2014 sotnabeaivi
10.00 russia I
(Nuppadássii/uusinta/rerun)
The Breath of the Tundra 26’
Social Animals 16’
Chauchu 45’
Disney: Frozen
Aslak filbmateáhter I Aslak elokuvateatteri I Aslak Movietheater
13
Prográmma lohkanráva
Čájehanbáiki
Esityspaikka
Venue
Filmma guhkkosat
Elokuvan kesto
Duration
Čájehanáigi
Esitysaika
Time
Válmmaštuvvanjahki
Valmistumisvuosi
Year
Riika/Guovlu
Maa/Alue
Country/Area
OHJELMAN LUKUOHJE
How to read the program
Filmma namma
Elokuvan nimi
Name of Film
Bagadalli
Ohjaaja
Director
Giella
Kieli
Language
Teksten
Tekstitys
Subtitles
Govvadus sámegillii
Kuvaus saameksi
Description in English
Čájáhusa namma
Esityksen nimi
Name of Screening
14
Govvadus suomagillii
Kuvaus suomeksi
Description in Finnish
Govvadus eaŋgalasgillii
Kuvaus englanniksi
Description in English
ČÁJEHANBÁIKKIT
Guovssahasteáhter;
Muohtateáhter,
Lumiteatteri,
Snowteahter
ESITYSPAIKAT
VENUES
Guovssahasteáhter
Siida;
Sámemusea & Luondduguovddáš;
Saamelaismuseo & Luontokeskus,
Sámi Museum & Nature Centre
Sajos;
Sámekulturguovddáš,
Saamelaiskulttuurikeskus,
Sámi Cultural Centre
Giellaoanádusat/
Kielilyhenteet/
Language Abbreviations:
alq = algonquin
cre = cree
chukchi = chukchi
dan = danskagiella,
tanska, danish
fin = suomagiella,
suomi, finnish
fre = franska, ranska,
french
iku = inuktitut
SAJOS
kal = kalaallisut
mao = maori
nor = dárogiella,
norja, norwegian
rus = ruošša, venäjä,
russian
northern sámi
spa = spánska, espanja, spanish
swe = ruoŧŧagiella,
ruotsi, swedish
xaad kil = xaad kil
eng = eaŋgalasgiella,
englanti, english
ipk = Inupiaq
sme= davvisámegiella, pohjoissaame,
zap = zapotek
15
SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 3 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
16
ÁIGI
Sápmi 2014 3’ I Ima Aikio-Arianaick I sme
Sápmi 2013 3’ I Dunfjell & Eira I sme I eng
BBB Niillas lea láhppán seaibbis. Lihkus Elenna ja
Iŋgá ohcaba sutnje veahkkin.
Áigi lea stivremin olbmo eallima, dat váikkuha eallinagi olbmui, iige dan sáhte báhtarit iige njoahcudit.
BBB Niillas on kadottanut häntänsä, mutta onneksi
Elenna ja Iŋgá Eliissá auttavat etsimisessä.
AIKA ohjaa ihmisen elämää, vaikuttaa läpi ihmisen
elinkaaren, eikä sitä voi paeta eikä hidastaa.
BBB Niillas has lost his tail, but luckily Elenna and
Iŋgá Eliissá help him to find it again.
TIME steers and affects people’s lives all the time;
one can neither escape it nor slow it down.
SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 3 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
BBB
VÅREN
Sápmi 2014 2’ I Ima Aikio-Arianaick I sme
Sápmi 2003 3’ I Patrick Muskos I swe
VULOSOIVVIID Nu olu oaivvit, ahte loahpas šaddá
oaivejorgásii.
Giđđa Kaniidna ja Jápmin deaivvadeaba Stockholmmas animašuvnnas, man leat ealáskahttimin indialaš
muitalus ja Vivaldi šuoŋat.
YLÖSALAISIN Niin paljon päitä, että pää on ihan
pyörällä.
KEVÄT Kani ja Kuolema kohtaavat Tukholmassa intialaisen tarinan ja Vivaldin innoittamassa animaatiossa.
Heads Down So many heads make one feel dizzy.
SPRING Rabbit and Death meet in Stockholm in an
animation that draws its inspiration from a tale from
India, to the music of Vivaldi.
SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 3 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 3 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
VULOSOIVVIID
17
SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 3 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
FIEVRRUT
Sápmi 2013 3’ I Inga Renate Buljo I sme I eng
Sápmi 2014 3’ I Ima Aikio-Arianaick I sme
Magihkalaš juovllat Sire-nieiddaža beana lea
boarásmuvvan ja áhčis lea dan várás váivves plána.
Gávdnošiigoson veahkki goavis boazopolitihka oaffarin gártan juovlastálus?
FIEVRRUT Biila, mohtorgielká, spárka, sihkkel ja
bulkor – leaktu dat gal álggii!
JOULUN TAIKA Sire-tytön koira on tullut vanhaksi ja
isällä on sitä varten ikävä suunnitelma. Voisiko apua
löytyä ankaran poropolitiikan uhriksi joutuneelta
joulupukilta?
KULKUVÄLINEET Auto, moottorikelkka, polkupyörä,
potkuri ja pulkka – vauhtia riittää!
CHRISTMAS MAGIC Sire’s dog has grown old, and
her father has a sad plan for it. Could Santa Claus,
who has suffered from a severe reindeer policy, be of
help?
VEHICLES A car, a snowmobile, a bike, a kick sled and
a sledge – at full speed!
SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 3 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
18
CHRISTMAS MAGIC
Leat oidnosis ja jávkat 2 3 . 1 . 1 9 : 0 0 S I I D A
Sápmi 2013 20’ I Susanna Rauno I sme I fin
Sápmi 2013 12’ I Marjo Ulkuniemi I fin, sme I fin
LEAT OIDNOSIS JA JÁVKAT Sonja Laiti lea duddjomin
risteatnis Marja-Liisa geahču vuolde niisaboahkána –
”jávki boahkána”, mas árpput ihtet ja fas jávket. Árppuin lea sin iežaset mearri dego maiddái eallimis.
Ráhkisvuohta jávkosis Dan rivttes olbmo lea
muhtumin váttis gávdnat, áinnas jos oaidná ahte das
su birra dolvojuvvojit aivve earát.
OLLA NÄKYVISSÄ JA KADOTA Sonja Laiti tekee kummitätinsä Marja-Liisan opastamana niisivyötä – ”katoavaa
vyötä”, jossa langat ilmestyvät ja laskeutuessaan taas
katoavat. Langoilla on määränsä niin kuin elämällä.
RAKKAUS HUKKATEILLÄ Sen oikean löytäminen
voi olla vaikeaa, varsinkin, jos näkee, että ympäriltä
viedään koko ajan.
APPEARANCE AND DISAPPEARANCE Guided by her
godmother Marja-Liisa, Sonja Laiti makes a traditional
Sámi belt, in which the yarns keep appearing and
disappearing. Threads have their bounds, just like life.
LOVE IS LOST It may be hard to find the right one, especially if there are less and less alternatives around
you.
Leat oidnosis ja jávkat 2 3 . 1 . 1 9 : 0 0 S I I D A
SOGSAKK
RAKKAUS HUKKATEILLÄ
SOGSAKK
LEAT OIDNOSIS JA JÁVKAT
19
Leat oidnosis ja jávkat 2 3 . 1 . 1 9 : 0 0 S I I D A
Sápmi 2013 20’ I Kevin Francett I eng
Sápmi 2013 13’ I Maria Kosonen I fin
Friddjavuođa biekkat Go váibmu lea muohtafiellostallamis, muhto gili luohkát leat dušše bás
dievážat, de ferte leat duođaidge hutkái – dahje
dasto šaddá dollet Bátneduoddarii.
Guollebivddus ”Buot dat jávket dat ovddeš
vuogit.” Anárjávrri muddendoaimmat ja EUdirektiivvat leat oalát rievdadan guolásteaddji Jouni
Aikio eallinbálgá.
VAPAUDEN HUUMAA Kun sydän on lumilautailussa,
mutta kylän mäet pelkkiä nyppylöitä, on heitettävä
luovuus peliin – tai lähdettävä Hammastunturiin.
KALASSA ”Kaikki ne kuolee ne entiset tyylit.” Inarijärven
säännöstely ja EU-direktiivit ovat tehneet kalastaja
Jouni Aikion elämäntavasta jotain aivan muuta.
RIDE FREE If you love snowboarding but there are
only small hills in your village, you have to become
creative – or set out for the fells.
FISHING “All the old ways die.” The regulation of the
water level of Lake Inari and the EU directives have
changed fisherman Jouni Aikio’s way of life profoundly.
Leat oidnosis ja jávkat 2 3 . 1 . 1 9 : 0 0 S I I D A
SOGSAKK
KALASSA
SOGSAKK
20
RIDE FREE
Sápmi 2013 21’ I Jarkko Remahl I fin
Sápmi 2013 13’ I Egil Pedersen I sme
MADE IN SÁPMI Mii lea sámefilbma? Lullin sámi
oahppolágádussii boahtán ealligovvastuđeanta
geahččala čielggadit, leago son dál ráhkadeamen
sámefilmma vai filmma sámiid birra.
MIN GUOVLU Ráppejeaddji Slincraze cuiggoda
ruvkeindustriija ”gangsteriid” boahtima Guovdageidnui.
MADE IN SAAMENMAA Mitä on saamelainen elokuva?
MEIDÄN MESTA Räppäri Slincraze kritisoi kaivosteollisuuden ”gangstereiden” tuloa Koutokeinoon.
MADE IN SÁPMI What is the definition of Sámi film? A
student who has come from the south to study film
making in a Sámi school tries to find out whether he
is making a Sámi film or a film about the Sámi.
OUR HOODS The rapper Slincraze criticizes the
march of mining “gangsters” into Kautokeino.
Etelästä saamelaiseen oppilaitokseen tullut elokuvaopiskelija yrittää selvittää, onko hän tekemässä
saamelaista elokuvaa vai elokuvaa saamelaisista.
BIEKKAID FÁPMU 2 4 . 1 . 1 1 : 0 0 S A J O S
SOGSAKK
MIN GUOVLU
SÁPMI I
Leat oidnosis ja jávkat 2 3 . 1 . 1 9 : 0 0 S I I D A
MADE IN SAAMENMAA
21
SÁPMI I
Sápmi 2013 5’ I Tor Lundberg Tuorda I eng, sme
Russia 2013 29’ I Sergei Gavrilov I sme I eng
duoddar Eai ruvkket Johkamohkkái! Maxida
Märaka ja Downhill Bluegrass Banda kommeanttas
deaivvadit Sámeeatnama ja Amerihká Appalachisváriid šuoŋat.
MAID DÁL? Davás bahkkejeaddji ruvkeovttastumit
leat boktán sámiid fuobmát duohtadili. Ruvkket
galggašedje buktit bargosajiid, muhto maid dat
mearkkašit árbevirolaš ealáhusaide, lundui ja kultuvrii?
vuori Ei kaivoksia Jokkmokkiin! Maxida Märakin ja
Downhill Bluegrass Bandin kommentissa kohtaavat
Saamenmaan ja Amerikan Appalakkien sävelperinteet.
MITÄ NYT? Pohjoiseen levittäytyvät kaivosyhtiöt ovat
saaneet saamelaiset varuilleen. Muutos lupailee työpaikkoja, mutta mitä se merkitsee perinteisille elinkeinoille, luonnolle ja kulttuurille?
mountain No mines in Jokkmokk! In the commentary by Maxida Märak and Downhill Bluegrass Band,
the musical traditions of Sápmi and the American
Appalachians meet.
What Now? The march of mining companies into
the north have made the Sámi keep their eyes open.
The change is supposed to bring jobs, but what does it
mean for the traditional livelihoods, nature and culture?
BIEKKAID FÁPMU 2 4 . 1 . 1 1 : 0 0 S A J O S
22
MAID DÁL?
SÁPMI I
BIEKKAID FÁPMU 2 4 . 1 . 1 1 : 0 0 S A J O S
MOUNTAIN
Norway 2013 52’ I Stein Bjørn I sme I eng
Sápmi 2013 13’ I Egil Pedersen I sme, nor I eng
BIEKKA FÁBMU Mearrasámiid Riddu Riđđu -festivála
20-jagidoaluid geassit 2011 botkejedje fáhkkestaga
dieđut Oslo ja Utøya sullo issoras terrordaguin.
VÁRJJATVUOTNALAČČAT Movttegis dokumentára govvida unjárgalaččaid, geain leat ainge nana
čatnasat lundui, sámi árbevieruide ja iežaset smávva
finnmárkolaš servošii Várjavuonas, Davvi-Norggas.
TUULEN VOIMA Merisaamelaisten Riddu Riđđu -festivaalin 20-vuotisjuhlat kesällä 2011 saavat odottamattoman käänteen, kun uutiset tuovat tiedon Oslon ja
Utøyan saaren järkyttävistä terrori-iskuista.
VARANGINVUONOLAISET Hyväntuulinen dokumentti
kuvaa uuniemeläisiä, joilla on yhä vahvat siteet luontoon, saamelaisiin perinteisiin ja pieneen ruijalaiseen
yhteisöönsä Varanginvuonolla, Pohjois-Norjassa.
WIND POWER There is an unexpected turn of events at
the 20th anniversary of the Coastal Sámi festival Riddu
Riđđu in summer 2011, when news broadcasts tell
about shocking terrorist attacks in Oslo and on Utøya.
POTRAITS FROM VARANGEFJORD A cheerful documentary on the inhabitants of Unjárga that still have
strong ties to nature, Sámi traditions and their small
coastal community in Northern Norway.
BIEKKAID FÁPMU 2 4 . 1 . 1 1 : 0 0 S A J O S
SÁPMI I
VÁRJJATVUOTNALAČČAT
SÁPMI I
BIEKKAID FÁPMU 2 4 . 1 . 1 1 : 0 0 S A J O S
BIEKKA FÁBMU
23
RUSSIA I
Russia 2012 26’ I Mihail Gorobtšuk
Russia 2013 16’ I Ilja Zheltjakov I rus I eng
Duoddaris biekkada Sániide ii leat báljo
dárbu visuálalaččat geasuheaddji ealligovas, mas
nomádaleairra eallin Jamalnjárgga Njenecguovllu
duoddaris orusta oppa loahppageassái hilljánis ráfin.
Sosiálalaš eallit Krasnošelje boazodoallit Murmánskka lahkosiin eai váillat iežaset boaittobeale
rátkkašanguvlui geainnuid. Sii leat oaidnán, makkár
roassun geainnut sáhttet leat.
TUNDRALLA VIRIÄÄ TUULI Sanat käyvät tarpeettomiksi visuaalisesti vangitsevassa elokuvassa, jossa paimentolaisleirin elämä Jamalin Nenetsian tundralla taukoaa
loppukesän viipyileväksi rauhaksi.
SOSIAALISET ELÄIMET Krasnošeljen poromiehet Muurmanskin lähistöllä eivät kaipaa syrjäiselle erotusalueelleen teitä. He ovat nähneet niiden tuhoisan vaikutuksen.
THE BREATH OF THE TUNDRA Words become unnecessary in this highly visual film, in which the life of a
nomad camp on the tundra of Yamalo-Nenetsia is, in
late summer, characterized by a lingering peace.
SOCIAL ANIMALS The reindeer herders of Krasnoshe-
lye near Murmansk do not want a road to their
outlying round-up area. They have witnessed the
destruction brought by roads.
LAST HOUR ON THE TUNDRA 2 4 . 1 . 1 1 : 0 0 S I I D A
24
SOCIAL ANIMALS
RUSSIA I
LAST HOUR ON THE TUNDRA 2 4 . 1 . 1 1 : 0 0 S I I D A
THE BREATH OF THE TUNDRA
LAST HOUR ON THE TUNDRA 2 4 . 1 . 1 1 : 0 0 S I I D A
Russia 2012 45’ I Vladimir Puya I chukchi I eng
Kalaallit Nunaat 2009 24’ I Aka Hansen I kal I eng
GOAHTI Čukčenjárgga boazodoallit johtet bohccuideasetguin ođđa guohtoneatnamiidda. Dološ árbevieruid geažil sin kultuvra lea ainge nanus, muhto ođđa
áigi lea juo čuvodeamen dasttán sin maŋábealde.
Ruonas eana Aka Hansen vuolgá Ruonáeatnama
lulágeahčai čielggadit, maid dálá inuihttanuorat
jurddašit máilmmis, dálkkádatrievdamis ja boahtteáiggis.
KOTA Tšuktšien niemimaan paimentolaiset jutavat
poroineen uusille laidunmaille. Ikivanhat perinteet ovat
pitäneet kulttuurin vahvana, mutta uusi aika vaeltaa jo
varjona kantapäillä.
VIHREÄ MAA Aka Hansen lähtee eteläiseen Grönlantiin selvittämään, mitä tämän päivän grönlantilaiset
nuoret ajattelevat maailmanmenosta, ilmastonmuutoksesta ja tulevaisuudesta.
Hut Chukchi on the Chukotka Peninsula migrate
with their reindeer to new pastures. Ancient traditions have kept the culture strong, but new times
already follow them like a shadow.
GREEN LAND Aka Hansen makes a trip to Southern
Greenland to find out what today’s young people
there think about the global situation, the climate
change and the future.
24.1. 13:00 SAJOS
RUSSIA I
NUNA QORSOOQQITTOQ
GREENLAND/NENETS
HUMAN TRACES
CHAUCHU
25
GIRDILAN
GREENLAND/NENETS
HUMAN TRACES
Suomi 2012 79’ I Lapsui & Lehmuskallio I fin I eng
Sápmi 2011 4’ I Niels Ovllá Dunfjell I eng
11 olmmošgova Go olmmoš háliida guođđit alddis
juoidá maŋŋásis, de son dahká gova. Filbma fállá geasuheaddji
áigemátkki Cro Magnona olbmuid eallimis gitta otnážii, hoaluid
čihkosiin nástealmmi birrajohtimii, viđa nannáma čađa.
GIRDILAN Sámelávlu Ann Mari Andersena musihkkavideo.
11 IHMISEN KUVAA Kun ihminen haluaa jättää itsestään
jäljen, hän tekee kuvan. Elokuva tarjoaa huiman aikamatkan Cro Magnonin ihmisistä nykyaikaan, luolien kätköistä
tähtitaivaan kiertoon, halki viiden mantereen.
LÄHDEN LENTOON Saamelaislaulaja Ann Mari Andersenin musiikkivideo.
11 IMAGES OF HUMAN When people want to leave a trace of
LONGING FOR SILENCE A music video on the Sámi
singer Ann Mari Andersen.
themselves they make a picture. Movie offers us a time trip, guiding us from the Cro Magnons to the present time, from the hides
of caves to the celestial cycles above us, through five continents.
ÁHKUID ÁRVU 2 4 . 1 . 1 3 : 0 0 S I I D A
26
SÁPMI II
24.1. 13:00 SAJOS
11 IHMISEN KUVAA
Sápmi 2013 58’ I John. E. Utsi I sme, goo, spa, zap, nor, eng I eng, fin
USA 2011 96’ I Andrew Okpeaha MacLean I ipk, eng I eng
Mávssolaš áhkut Vuorraset nissonat leat álgoálbmotservošiin dat nana kulturguoddit.
Jieŋa alde Bártniguovttos leaba bajásšaddan boaittobeale
servošis Alaskas. Muhtun beaivve smávva riidu njuorjjobivddus
gáfadis čuovvumušaiguin. Eahpádusat, giellásat ja čiegusvuođat
giessasit čavgadeappot ja čavgadeappit sudno birra.
UPEAT ISOÄIDIT Vanhemmat naiset ovat alkuperäiskansojen yhteisöissä kulttuuriperinnön tukijalkoja.
JÄÄLLÄ Pojat ovat kasvaneet syrjäisessä alaskalaisyhteisössä. Eräänä päivänä pieni riita hylkeenpyynnissä johtaa
traagisiin seurauksiin. Epäilyt, valheet ja salaisuudet kietoutuvat yhä tiukemmin heidän ympärilleen.
Great Grandmothers Elder women are the foundation of cultural heritage in indigenous communities.
ON THE ICE The boys have grown up in a remote community in Alaska. One day, a disagreement during seal hunting
leads to tragic results. Suspicion, lies and secrets become
more and more intertwined in the lives of the friends.
FROZEN SECRETS 2 4 . 1 . 1 5 : 0 0 S A J O S
SÁPMI II
ON THE ICE
ALASKA
ÁHKUID ÁRVU 2 4 . 1 . 1 3 : 0 0 S I I D A
GREAT GRANDMOTHERS
27
VUOGÁIDUVVAMA DÁIDU 2 4 . 1 . 1 5 : 0 0 S I I D A
SÁPMI III
Sápmi 2014 30’ I SVT Sápmi I sme, swe I swe
Sápmi 2013 50’ I Alf Johanssen I sme, nor
Sápmi Sessions II premiearaoasis deaivvadeaba eurovision-lávlungilvvu vuoiti Loreen ja juoigi Ingá-Máret Gaup
Juuso vuosttaš gearddi ja golmma beaivvi áigge galgaba
soai čállit áibbas ođđa bihttá unna duottargilážis Vássejávrris.
Maŋimuš nomáda? Alf Johanssen vuolgá beaivádit
boazodoalu dili Sámeeatnamis fápmorusttegiid, ruvkedoaimma, oljju ja turismma deattu vuolde. Gávdnojitgo
boazoealáhussii vel joatkit?
Sápmi Sessions II avausjaksossa tapaavat euroviisuvoittaja Loreen ja joikaaja Ingá-Máret Gaup Juuso ensimmäistä kertaa ja kolmen päivän ajan heidän tulee luoda
aivan uusi kappale pienessä tunturikylässä Vássejávrissa.
VIIMEINEN NOMADI? Alf Johanssen lähtee tutkimaan
poronhoidon tilaa Saamenmaassa voimatalouden,
kaivostoiminnan, öljyn ja matkailun puristuksessa. Vieläkö
elinkeinolle on jatkajia?
SÁPMI SESSIONS II in the opening episode Loreen, a winner of
theEurovisionSongContest,andtheyoikerIngá-MáretGaupJuuso
meet for the first time. In three days, they are supposed to create a
brand new piece of music inVássejávri, a small village in the fell area.
The Last Nomad? Alf Johanssen sets out to update
the circumstances of reindeer herding in Sápmi under the
pressure of power production, mining, oil industry and
tourism. Is someone still willing to keep up the livelihood?
VUOGÁIDUVVAMA DÁIDU 2 4 . 1 . 1 5 : 0 0 S I I D A
28
DEN SISTE NOMADE?
SÁPMI III
SÁPMI SESSIONS II
CANADA I
HAIDA GWAII
Nunavut 2000 172’ I Zacharias Kunuk I iku I eng
Haida Gwaii 2011 4’ I Ken Leslie I xaad kil I eng
FÁLESVIEHKKI Dološ inuihttamuitalussii vuođđuduvvi
epihkalaš klassihkkár šamána garuhusas, gildojuvvon
ráhkisvuođas, beahttimis ja mávssaheamis – ja dievddus, guhte báhtara buot dieid áššiid goalša jihkiid čađa.
Haida Gwaii – Eana gullá midjiide Kanada oarje-rittu haidat jorgalit vulosoivviid oaiveministara oljobohcceplánaid iežaset ráppejeaddji animašuvnnas.
NOPEA JUOKSIJA Ikivanhaan inuiittitarinaan perustuva
eeppinen klassikko shamaanin kirouksesta, kielletystä
rakkaudesta, petoksesta ja kostosta – ja miehestä, joka
pakenee tätä kaikkea alasti halki hyytävien jäätiköiden.
Haida Gwaii – MAA KUULUU MEILLE Kanadan länsirannikon haidat pistävät pääministerin öljyputkisuunnitelmat uusiksi räppäävässä animaatiossaan.
The Fast Runner An epic classic based on an ancient Inuit story on the curse of a shaman, forbidden
love, betrayal and revenge. And about a man who
escapes from all of this across glacial ice, naked.
Haida Gwaii – The Land of the People In a rap
animation, the Haida of the Canadian west coast interfere with the oil pipe plans of the prime minister.
INDIGENOUS BY NIGHT 2 4 . 1 . 2 0 : 3 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
ATANARJUAT! 2 4 . 1 . 1 7 : 0 0 S A J O S
ATANARJUAT
29
INDIGENOUS BY NIGHT 2 4 . 1 . 2 0 : 3 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
30
BUTTERFLY
Canada 2009 6’ I Lisa Jackson I cre, eng I eng
Aotearoa 2013 9’ I Renae Maihi I mao, eng I eng
VILDDAS Unna nieiddaš čohkká dobbáneaddji biilla maŋŋebeaŋkkas 1950-logus. Ruovttus eadni rohtteha creegielat
nohkkadanlávlaga. Báikkis, gosa nieiddaš loahpas gártá, lea
váttis leat šat mánná – earret dalle go oktage ii leat oaidnimin…
Beaiveloddi Nuorra maorinieida gávdná bestojumi ja ándagassiiaddojumi dánsun- ja lihkadanárbbi
bokte, man son lea ožžon máttuinis.
VILLI Pieni tyttö istuu loittonevan auton takapenkillä
1950-luvulla. Kotona äiti puhkeaa creenkieliseen kehtolauluun. Paikassa, jonne tyttö päätyy, on vaikea olla lapsi enää
– paitsi, kun kukaan ei näe…
PERHONEN Nuori maorityttö löytää vapahduksen ja
anteeksiannon tanssin ja liikkeen perinteestä, jonka
hän on saanut esivanhemmiltaan.
SAVAGE A car drives away with a small girl on the back
seat in the 1950s. At home, a mother starts a lullaby in
Cree. The girl ends up in a place where it is hard to be a
child – except when no-one watches…
BUTTERFLY A young Maori girl finds redemption and
forgiveness in the legacy of dance and movement
bequeathed to her by her ancestors.
INDIGENOUS BY NIGHT 2 4 . 1 . 2 0 : 3 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
SAVAGE
INDIGENOUS BY NIGHT 2 4 . 1 . 2 0 : 3 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
TSHINANU
Sápmi 2012 4’ I Anne Merete Gaup
Canada, 2011, 4’ I Barbeau-Lavalette & Legagneur I alq, fre I fre
Ivdnás eallin Sámi historjá – dán háve
bassaladdan-mašiinna perspektiivvas geahčadettiin.
Tshinanu Ráppejeaddjit Samian ja Kashtin
ráppeba dearvvuođaid kanadalaš reserváhtas. Galgá
geahččalit jáhkkit veadjemeahttumii ja doalahit iežas
čeavlli.
VÄRIKÄS ELÄMÄ Saamelaista historiaa – vaihteeksi
pesukoneen näkökulmasta.
Tshinanu Räppärit Samian ja Kashtin räppäävät
terveiset kanadalaisesta reservaatista. On uskottava
mahdottomaan ja säilytettävä ylpeytensä.
THE COLORFUL LIFE OF SÁMI CHILDREN Sámi history
– from the point of view of a washing machine for a
change.
Tshinanu Rappers Samian and Kashtin rap their
greetings from a reservation in Canada. One has to
believe in the impossible and hold on to one’s pride.
INDIGENOUS BY NIGHT 2 4 . 1 . 2 0 : 3 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
IVDNÁS EALLIN
31
Suomi, 1927, 82’ I Teuvo Puro
Kalaallit Nunaat, 2011, 127’ I Malik Kleist I kal I eng
NOAIDDI GARRUDUSAT Noidat kirot ealáska fas, go Ulla Pirttijärvi ja Ulda mieđušteaba muitalusa live-hámis! Badjedurdnoslaš
Väinö Kataja románii vuođđuduvvi ealligovva muitala nuorra
páras, mii ásaiduvvá sámenoaiddi garuhan Utuniemii.
Suoivanat duoddaris Guhtta nuora vulget festet
boaittobeale meahccebartii. Bahás vuoiŋŋat leat ealáskan! Ruonáeatnama áibmadas duovdagiin govvejuvvon
gealdomuitalus lea leamaš hui bivnnut Ruonáeatnamis.
NOIDAN KIROT herää uuteen eloon, kun Ulla Pirttijärvi
ja Ulda säestävät tarinan live-esityksenä! Väinö Katajan
romaaniin perustuva elokuva kertoo nuoresta parista, joka
asettuu lappalaisnoidan kiroamaan Utuniemeen.
VARJOJA VUORELLA Kuusi nuorta lähtee juhlimaan
syrjäiselle erämaamökille. Pahat henget ovat päässeet
irti! Grönlannin komeissa maisemissa kuvattu trilleri oli
kotimaassaan melkoinen hitti.
UNDER A CURSE Noidan kirot gets a new life when Ulla Pirttijärvi and her band Ulda accompany the story live!The film, based
on a novel by Väinö Kataja from Ylitornio, tells about a young
couple who settle on a neck of land cursed by a Lapp shaman.
SHADOWS IN THE MOUNTAINS Six young people set out to
have a party in a cabin in the wilderness. Evil spirits are loose!
A thriller that has been shot in the magnificent environment
of Greenland was a box office hit in its home country.
TERROR ON THE FJORD 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 S I I D A
32
QAQQAT ALANNGUI
GREENLAND II
ULDA DEAIVIDA NOAIDDI VAŠIID 2 4 . 1 . 2 1 : 1 5 S A J O S
NOIDAN KIROT
Sápmi, 2013, 4’ I Kautokeino Film I sme
Sápmi, 2013, 55’ I Ellen-Astri Lundby I sme, nor I eng
NILS JØRAN Veteránajoavku Sančuara musihkkavideo juoigá ilu ja máŋggaárvosašvuođa.
JUOIGANFEBER Ylva vuolgá etniinis davás
čielggadan dihte, sáhttágo citysápmelaš oahppat
juoigat. Dán mátkki oktavuođas soai gávdnaba rašis
sajiid iežaska mearrasámi kultuvrras.
NILS JØRAN Veteraanibändi Sančuarin musiikkivideo
joikaa iloa ja moniarvoisuutta.
JOIKUKUUME Ylva lähtee äitinsä kanssa pohjoiseen selvittämään, voiko citysaamelainen oppia
joikaamaan. Matkalla he löytävät kipupisteitä merisaamelaisesta kulttuuristaan.
NILS JØRAN A yoik video by the veteran band
Sančuari bubbles with delight and pluralism.
Yoik Fever Ylva and her mother travel north to
meet skilful singers and find out whether a City Sámi
can learn to yoik. During the trip they face the pain
of Sea Sámi.
LUOĐI MAŊIS 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
SÁPMI IV
JOIKEFEBER
SÁPMI IV
LUOĐI MAŊIS 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
NILS JØRAN
33
CANADA II
Nunavut & Denmark, 2006, 113’ I Z. Kunuk I iku, den, eng I eng
Sápmi, 2013, 8’ I Liselotte Wajstedt I swe I eng
Knud Rasmussena beaivegirjjit Inuihtaid maŋimuš šamána Avva ja su nieida Apak ealliba johtilit nuppástuvvi máilmmis 1922:s. Golbma dánskalaš dieđaolbmo bohtet
dutkat ja vurket sudno eallima, mielddiset ođđa osku.
ÁIGI Anne Wuolab lea vuođđudan sámi kafeadáidda-galleriija Lulli-Ruŧŧii. Ealligovva gullá oassin
álgoálbmogiid Indigee-fitnodatolmmošprošektii.
KNUD RASMUSSENIN PÄIVÄKIRJAT Inuiittien viimeinen shamaani Avva ja hänen tyttärensä Apak elävät muutoksen kynnyksellävuonna1922.Kolmetanskalaistatiedemiestäsaapuututkimaan ja taltioimaan heidän elämäänsä, mukanaan uusi uskonto.
AIKA Anne Wuolab on perustanut saamelaisen kahvilataidegallerian Etelä-Ruotsiin. Elokuva on osa alkuperäiskansojen Indigee-yrittäjäprojektia.
The Journals of Knud Rasmussen The last Inuit
shaman Avva and his daughter Apak live on the brink of
change in 1922. Three Danish explorers arrive to examine
and document their life, bringing along a new religion.
TIME Anne Wuolab has started a Sámi café and art
gallery in Southern Sweden. The film has been produced as part of the indigenous entrepreneurship
project Indigee.
GOVAS GUOVDU 2 5 . 1 . 1 2 : 3 0 S I I D A
34
ÁJGGIE
SÁPMI V
STRANGE GUESTS 2 5 . 1 . 1 2 : 0 0 S A J O S
THE JOURNALS OF KNUD RASMUSSEN
Sápmi, 2013, 59’ I Yvonne Thomassen I nor I eng
Sápmi, 2013, 4’ I Oskar Östergren I sme
Bearašportreahtta Bagadalli jurdila čohkket máilbmái
bieđganan mánnávuođaáiggi bearraša vel oktii seamma govvii.
Mátki leahkasta vuordemeahttun uvssaid bearraša jávohuhtton
historjái, soahtejagiide ja sakka bávččagahtton identitehttii.
ÁHPI “Olmmoš gal lea áhpi. Das ii geahči lea.” Sofia
Jannoka musihkkavideo.
PERHEPOTRETTI Ohjaaja päättää koota maailmalle
hajaantuneen lapsuuden perheensä vielä kerran yhteiskuvaan. Matka avaa odottamattomia ovia perheen vaiettuun
historiaan, sotavuosiin ja syvästi haavoitettuun identiteettiin.
AAVA ”Ihmiset ovat kuin aava meri. Heillä ei ole loppua.” Sofia Jannokin musiikkivideo.
My Family Portrait The director decides to get his
childhood family together into a photograph once more.
The trip opens unexpected doors to the silent history of the
family, the wartime and the identity and its deep wounds.
WIDE AS OCEANS “People are like oceans. They have
no end.” Sofia Jannok’s music video.
LET’S YOIK! 2 5 . 1 . 1 4 : 0 0 S A J O S
SÁPMI V
ÁHPI
SÁPMI VI
GOVAS GUOVDU 2 5 . 1 . 1 2 : 3 0 S I I D A
FAMILIEBILDET
35
LET’S YOIK! 2 5 . 1 . 1 4 : 0 0 S A J O S
SÁPMI VI
Sápmi, 2013, 84’ I Maj lis Skaltje I sme I eng
Russia, 2013, 15’ I rus
JUOIGAN lea okta máilmmi boarrásepmosiidda gullevaš
vuorroságastallan luondduin ja birrasiin. Filbma mátká
čábbát čađa viiddis Sámeeatnama, čađa sierra sámekultuvrraid ja ovdanbuktinvugiid, dálvvis fas ođđa dálvái.
Tuivez - Luoddaearru -filbmafestivála lágideaddjit
čájehit dokumentára Tuiveza historjás ja ovdaneamis.
Skábmagovat lea movttiidahttán komilaččaid lágidit
iežaset suomaurgralaš filbmafestivála jagis 2009.
JOIKU on maailman vanhimpiin kuuluvaa vuoropuhelua luonnon ja ympäristön kanssa. Elokuva matkaa
komeasti halki laajan Saamenmaan, eri saamelaiskulttuurien ja ilmaisutapojen, talvesta uuteen talveen.
Tuivez - Risteys –elokuvafestivaalin järjestäjät esittelevät
dokumentin Tuivezhin historiasta ja kehityksestä. Skábmagovat ovat innostaneet komilaisia järjestämään ikioman
suomalaisurgilaisen elokuvafestivaalin vuonna 2009.
Yoik Yoiking is one of the world’s oldest ways of being
in dialogue with Nature and the environment. Movie
travels through the wide Sápmi to the various Sámi
cultures and expressions, from a winter to another one.
Tuivez - Crossing -Film Festival presents a documentary on the history and development of Tuivez.
Skábmagovat inspired the Komi to arrange a FinnoUgric film festival of their own in 2009.
BY THE OUTER CIRCLE OF NOMADISM 2 5 . 1 . 1 4 : 0 0 S I I D A
36
TUIVEZ - CROSSING
RUSSIA II
JUOIGAN
Russia, 2011, 53’ I Vladimir Puya I rus I eng
Canada, 2013, 11’ I Shane Belcourt I eng
Nuorta-Čukotka nomádat Dokumentára
muitala Ruošša nuorttamus guovllu nomádaálbmogis, mas leat ainge nana oktavuođat lundui ja dološ
árbevieruide.
Dábálaš vásáhus Álgoálbmotgirječálli Yvette
Nolana goavis vásáhusaide vuođđuduvvi poehtalaš
ja persovnnalaš govvideapmi das, mo Kanada internáhttaskuvla váikkuhii máŋgga álgoálbmotbulvii.
Itä-Tšukotkan paimentolaiset Dokumentti
kertoo itäisimmän Venäjän paimentolaiskansasta, joka
yhä on vahvasti sidoksissa luontoon ja sukupolvien
takaisiin perinteisiin.
TAVALLINEN KOKEMUS Aboriginaalikirjailija Yvette Nolanin koettelemuksiin perustuva runollinen ja henkilökohtainen kuvaus siitä, miten Kanadan sisäoppilaitos
vaikutti useisiin aboriginaalisukupolviin.
NOMADS OF EASTERN CHUTKOTKA A documentary
that tells about the easternmost nomadic people of
Russia – people who are still closely connected with
Nature and the heritage of many generations.
A Common Experience A poetic and intimate exploration of the multigenerational affects of Canada’s Indian
Residential School system. This short film is based on the
personal trials of Aboriginal playwright Yvette Nolan.
STOLEN CHILDHOOD 2 5 . 1 . 1 6 : 0 0 S A J O S
BY THE OUTER CIRCLE OF NOMADISM 2 5 . 1 . 1 4 : 0 0 S I I D A
A COMMON EXPERIENCE
CANADA III
RUSSIA II
NOMADS OF EASTERN CHUTKOTKA
37
CANADA III
Canada, 2012, 83’ I Tim Wolochatiuk I cre, eng, fre I eng
Sápmi, 2013, 6’ I Per-Josef Idivuoma I sme I eng
Mii leimmet mánát Guoskkaheaddji muitalus
guovtti cree-mánás, geat 1950-logus dolvojuvvoba
girku bajásdoallan internáhttaskuvlii, veahkaválddi ja
seksuálalaš illasteami máilbmái.
NEETA INARI Anárlaš silbarávdi Neeta Inari
Jääskö lea vuolgán geassebargui Várjavutnii Norgii.
Ealligovva gullá oassin álgoálbmogiid Indigeefitnodatolmmošprošektii.
OLIMME LAPSIA Koskettava tarina kahdesta creelapsesta, jotka 1950-luvulla temmataan kirkon
ylläpitämään sisäoppilaitokseen, väkivallan ja hyväksikäytön maailmaan.
NEETA INARI Inarilainen hopeaseppä Neeta Inari
Jääskö on lähtenyt kesätöihin Varanginvuonolle
Norjaan. Elokuva on osa alkuperäiskansojen Indigeeyrittäjäprojektia.
WE WERE CHILDREN A touching story about two
Cree children that were suddenly taken to a residential school of the Church and to the world of violence
and abuse in the 1950s.
NEETA INARI Neeta Inari Jääskö, a silversmith from
Inari, has got a summer job on the Varanger Fjord in
Norway. The film has been produced as part of the
indigenous entrepreneurship project Indigee.
LAHKAGOVAT 2 5 . 1 . 1 6 : 0 0 S I I D A
38
NEETA INARI
SÁPMI VII
STOLEN CHILDHOOD 2 5 . 1 . 1 6 : 0 0 S A J O S
WE WERE CHILDREN
Sápmi, 2012, 40’ I Máhtte Sikku Valio I sme I fin
Sápmi, 2013, 40’ I Aslaksen & Porsanger I nor, sme I eng, fin
Hearggážat Joar Eira Rasdal lei buorre valástalli
máŋgga suorggis. Dasto galgamuš muhtii oalát su
eallima. Bohccot leat dál sus vuojánin, go lea fas
jođus valástallamii.
GuovžaÁDDJÁ Hermann Sotkajärvi lea agibeaivvi eallán
guovžžaid lahkosis Norgga, Suoma ja Ruošša rádjeguovlluin. Guovža ii leat su duohtadan, vaikko lea leamaš muhtumin nu lahka ahte dan vuoiŋŋanas lea dovdon liikkis.
AJOHÄRKÄNI Joar Eira Rasdal oli kelpo urheilija ja
monilahjakkuus. Sitten kohtalo puuttui peliin ja muutti
elämän aivan toiseksi. Porot ovat nyt hänen ajokkinsa
matkalla takaisin urheiluun.
KARHUMIES Hermann Sotkajärvi on elänyt ikänsä
karhujen parissa Norjan, Suomen ja Venäjän rajaalueella. Karhu ei ole häneen kajonnut, vaikka on ollut
niin lähellä, että hengitys on tuntunut iholla.
My Deer Ones Joar Eira Rasdal is a disciplined sportsman and talented in many fields. Then destiny steps in
and changes his life totally. Reindeer are now his means
of getting back into sports.
THE BEAR MAN Hermann Sotkajärvi has lived all his life
in bear country on the borderlines of Norway, Finland and
Russia. No bear has ever touched him, although some have
been so close that he has felt their breathing on his skin.
LAHKAGOVAT 2 5 . 1 . 1 6 : 0 0 S I I D A
SÁPMI VII
GuovžaÁDDJÁ
SÁPMI VII
LAHKAGOVAT 2 5 . 1 . 1 6 : 0 0 S I I D A
HEARGGÁŽAT
39
25.1. 17:45 GUOVSSAHASTEÁHTER
RIPPITRIPPI
Finland, 2014, 29’ I Elizabeth Morney I sme , swe, nor I fin
Nunavut, 2008, 93’ I Ivalu & Cousineau I iku I eng
Stuorra ávvudeapmi Dokumentára norggasámiid
rihppadoaluin Guovdageainnus mannan giđa. Go rihppadoalut eará sajis mannet maŋás, de Guovdageainnus
dat leat ainge stuorra dáhpáhus, muhto manin?
Ovdal ihttáža Čeardanjunuš, guhte lea nisu,
vuolgá dehálaš mátkái gádjun dihte iežas heđiid sisa
gártan servoša 1840-logus, vuosttas oarjeriikalaš
oktavuođaid áigge.
SUURET JUHLAT Dokumentti norjansaamelaisesta
rippijuhlasta Koutokeinossa. Rippijuhlien muualla
rapautuessa ne Koutokeinossa ovat yhä suuri tapahtuma, mutta miksi?
ENNEN HUOMISTA Naispuolinen heimonvanhin lähtee
tärkeälle matkalle pelastaakseen ahdinkoon joutuneen
yhteisönsä 1840-luvulla, ensimmäisten länsimaisten
kontaktien aikaan.
The Celebration A documentary on the celebration of
confirmation among Norwegian Sámi in Kautokeino. The
meaning of the confirmation ceremony is becoming eroded
elsewhere, but in Kautokeino, it is still a big celebration. Why?
Before Tomorrow A female elder sets out on an
important trip to save her community in the 1840s,
at the time of the arrival of Europeans on native soil.
A WOMAN’S WISDOM 2 5 . 1 . 1 8 : 3 0 S A J O S
40
BEFORE TOMORROW
CANADA IV
DEN STORA FESTEN
Sápmi, 2013, 4’ I Marja Helander
Sápmi, 2013, 7’ I Ernhill & Hervén I sme
TRAMBO Álgoálbmogat šaddet fuolahit iežaset buresbirgejumis maiddái goavis dilálašvuođain.
Speadjarnávdi Simon Issát Marainena ja Áračuojahanjoavkku musihkkavideo muitala árbevieru
fámus.
TRAMBO Alkuperäiskansojen on huolehdittava hyvinvoinnistaan karuissakin olosuhteissa.
HAITTAELÄIN Simon Issát Maraisen ja Ára-yhtyeen
musiikkivideo kertoo perinteen voimasta.
TRAMBO Indigenous people have to take care of
their condition even if the circumstances are severe.
VERMIN The music video of Simon Issát Marainen
and the band Ára tells about the power of tradition.
25.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
SÁPMELAČČAT IJAS
SPEADJARNÁVDI
SÁPMELAČČAT IJAS
25.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
TRAMBO
41
SÁPMELAČČAT IJAS
Sápmi, 2013, 4’ I Niels Ovllá Dunfjell I sme I eng
Sápmi, 2013, 11’ I Anne Merete Gaup I sme I eng
Sámi čoavjedánsu Sámi Talent-gilvvu vuoiti,
17-jahkásaš Ánna-Katri Helander ovttastahttá davviguovlluid juigosa nuortamáilmi čoavjedánsumii.
ÁITAGAT Badjebearaš geahččala eallit ráfis, vaikko politihkalaš mearrádusat áitet sin ealáhusa.
Váttisvuođat bohciidit, go politihkka čuohcigoahtá
maiddái mánáide.
SAAMELAINEN NAPATANSSIJA Saamelaisen Talentkilpailun voittaja, 17-vuotias Ánna-Katri Helander
yhdistää pohjoista joikua itäiseen vatsatanssiin.
UHKIA Poronhoitajaperhe yrittää elää rauhassa, vaikka
poliittiset päätökset uhkaavat heidän elinkeinoaan.
Ongelmia syntyy, kun lapsetkin törmäävät politiikkaan.
Sámi Belly Dancer Ánna-Katri Helander, a
17-year-old girl who has won the Sámi Talent Competition, mixes northern yoiking with eastern belly
dancing.
THREATS A reindeer herder family is trying to live
their life in peace, while political solutions threaten
their livelihoods. The dilemma is when children also
are forced to cope with the politics.
25.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
42
ÁITAGAT
SÁPMELAČČAT IJAS
25.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
SAMISK MAGEDANSER
25.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
Sápmi, 2013, 5’ I Per-Josef Idivuoma I sme
Sápmi, 2014, 6’ I Ken Are Bongo I sme
GUOLDU NJURGO Váttisvuođat lassánit: badjeolmmoš šaddá doaráskit iežainis Lars Ante Kuhmunena musihkkavideos.
GIEHKA Jus geahčat dárkilit gáfferugaide, sáhtát
oaidnit einnostusa. Jus guldalat dárkilit, sáhtát
gullat giega váruhusa. Muhto dan ii dieđe maid dat
meidne.
VIIMAN VIHELLYSTÄ Ahdinko syvenee: poromies ajautuu kaksintaisteluun itsensä kanssa Lars Ante Kuhmusen musiikkivideossa.
KÄKI Jos katsoo tarkasti, voi ennustaa kahvinpuruista.
Jos kuuntelee tarkasti, voi kuulla käen varoittavan,
mutta kukaan ei tiedä mistä.
THE Blizzard Whistles Distress grows deeper: a
reindeer herder ends up in a duel with himself in a
music video by Lars Ante Kuhmunen.
CUCKOO If you look closely in the coffee grounds, you
can discover divination. If you listen closely the cuckoo can
alert, but no one knows what it wants. Nature does not follow a ticking clock, it has its own time if you follow closely.
25.1. 20:30 GUOVSSAHASTEÁHTER
SÁPMELAČČAT IJAS
GIEHKA
SÁPMELAČČAT IJAS
GUOLDU NJURGO
43
SÁMI IĐITČUOJAHEAPMI 2 6 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
Sápmi, 2011, 3’ I Niels Ovllá Dunfjell I sme
Sápmi, 2013, 3’ I Ima Aikio-Arianaick I sme
EAMIFÁMUT Juoigi Berit Margrethe Oskala musihkkavideo.
RÁVNNJI FÁRRUI Gosason rávnnjáš doalvu fatnasiid
ja soadjelámis lottáža? Hilda Länsman lávlu.
VANHAT VOIMAT Joikaaja Berit Margrethe Oskalin
musiikkivideo.
VIRRAN MUKANA Mihin vie virta veneet ja siipirikkoisen linnun? Hilda Länsman laulaa.
ANCIENT FORCES A music video by the yoiker Berit
Margrethe Oskal.
CARRIED BY THE STREAM Where does the stream
carry the boats and the broken-winged bird? Hilda
Länsman sings.
SÁMI IĐITČUOJAHEAPMI 2 6 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
SÁPMI VIII
RÁVNNJI FÁRRUI
SÁPMI VIII
44
EAMIFÁMUT
SÁMI IĐITČUOJAHEAPMI 2 6 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
Sápmi, 2013, 4’ I Oskar Östergren I sme
Sápmi, Great Britain 2013, 4’ I Alistair Fowler I sme, nor I eng
VIELLJA JEARRÁ “Vieljas jearran, láide gieđan. Birget
go han? viellja jearrá.” Sofia Jannoka musihkkavideo.
SÁMI JIENAT lea riikkarájiid rasttildeaddji sámekoarra.
Dat buktá luohte- ja lávlunárbái ođđa searvvuslašvuođa
ja dat lea roahkasmahttán máŋgasa oahpásmuvvat
iežaset boares, suttolažžange adnojuvvon árbevirrui.
VELJEN KYSYMYS “Pyydän veljeäni tarttumaan
käteeni. Pärjäätkö? veljeni kysyy.” Sofia Jannokin
musiikkivideo.
SAAMENMAAN ÄÄNIÄ Sámi Jienat on valtakunnanrajat
ylittävä saamelaiskuoro. Se tuo joiku- ja lauluperinteeseen
uudenlaista yhteisöllisyyttä ja on rohkaissut monia tutustumaan vanhaan, syntiseksikin tuomittuun perintöönsä.
BROTHER ASKS ”I ask my brother to hold my hand.
Will you be all right? my brother asks.” A music video
by Sofia Jannok.
VOICES OF SÁPMI Sámi Jienat is an pan-Sámi choir. It
introduces new, communal features into the tradition of
yoiking and singing. It has also encouraged many people to
learn about their old heritage that used to be considered sin.
SÁMI IĐITČUOJAHEAPMI 2 6 . 1 . 1 0 : 0 0 S A J O S
SÁPMI VIII
SÁMI JIENAT
SÁPMI VIII
VIELLJA JEARRÁ
45
CANADA V
TRACKING THE PAST 2 6 . 1 . 1 2 : 0 0 S A J O S
UVANGA
46
SKÁBMAGOVAT PRESENTS
HOTEALLA INARI
24.1.2014
22:00
10 €
Nunavut, 2013, 88’ I Ivalu & Cousineau I iku, eng I eng
MUN Tomas máhccá apmasit jápmán áhčis ruovttugillái
Nunavutis. Ovttas etniinis soai galgaba geasi áigge gávdnat
ođđa bearašoktavuođa báikkis, mii lea seammás vieris ja
geasuheaddji ja orru doallamin sisttis gáppus čiegusvuođa.
MINÄ Tomas palaa salaperäisesti kuolleen isänsä kotikylään
Nunavutissa. Äitinsä kanssa heidän on kesäisten kuukausien
aikana löydettävä uusi perheyhteys paikassa, joka on yhtä aikaa vieras, puoleensa vetävä ja synkkää salaisuutta hautova.
MYSELF Tomas travels to the home village of his father
for the first time at the age of fourteen. He and his mother need to reconnect with the family in this place that
is strange, fascinating and secretive at the same time.
47
National & International Competition
Special Screenings
Festival Clubs
Programme released on the 31st of January!
Follow us:
facebook.com/tamperefilmfestival • twitter.com/Tamperefilmfest • #TFF2014
48
2014
49
ČÁJÁHUSAT NÄYTÖKSET SCREENINGS
27
ALASKA: FROZEN SECRETS CANADA: STOLEN CHILDHOOD
37-38
GREENLAND/NENETSIA: HUMAN TRACES
GREENLAND II: TERROR ON THE FJORD
25-26
INDIGENOUS BY NIGHT
29-31
NUNAVUT
NUNAVUT
NUNAVUT
NUNAVUT
I: ATANARJUAT!
II: STRANGE GUESTS
III: A WOMAN’S WISDOM IV: TRACKING THE PAST
32
29
SÁPMI III: VUOGÁIDUVVAMA DÁIDU
SÁPMI IV: LUOĐI MAŊIS
SÁPMI V: GOVAS GUOVDU
SÁPMI VI: LET’S YOIK! SÁPMI VII: LAHKAGOVAT
SÁPMI VIII: SÁMI IĐITČUOJAHEAPMI
28
33
34-35
36
38-39
44-45
SKÁBMAGOVAT RAHPAN
16-18
SOGSAKK: LEAT OIDNOSIS JA JÁVKAT
19-21
34
40
RIPPITRIPPI
40
46
SÁPMELAČČAT IJAS
41-43
RUSSIA I: LAST HOUR ON THE TUNDRA
RUSSIA II: BY THE OUTER CIRCLE OF NOMADISM
SÁPMI I: BIEKKAID FÁBMU
SÁPMI II: ÁHKUID ÁRVU
21-23
ULDA DEAIVIDA NOAIDDI VAŠIID
26-27
24-25
36-37
32
FILMMAT ELOKUVAT FILMS
11 ihmisen kuvaa
26
Guoldu njurgo
Guovžaáddjá
37
A Common Experience
35 Haida Gwaii
Áhpi
16 Hearggážat
Áigi
42 Áitagat
34 Ivdnás eallin
Ájgge
29
Atanarjuat Joikefeber 16 Juoigan
BBB
40 Before Tomorrow
23 Kalassa
Biekka fábmu
30 Butterfly
Leat oidnosis ja jávkat
25 Chauchu
18 Made in Saamenmaa
Christmas magic
Maid dál?
28 Min guovlu
Den siste nomade
40 Mountain
Den stora festen 44 Neeta Inari
Eamifamut
Nils Jøran
35 Noidan kirot
Familiebildet
Nuna Qorsooqqittoq
Fievrrut
43 On the Ice
Giehka
26
Girdilan
27 Qaqqat Alanngui
Great Grandmothers
43
39
29
39
31
33
36
20
19
21
22
21
22
38
33
32
25
27
32
19
Rakkaus hukkateillä
44
Rávnnji fárrui
20
Ride free
45
Sámi Jienat
42
Samisk magedanser
28
Sápmi sessions II
30
Savage
24
Social Animals
41
Speadjarnávdi
24
The Breath of the Tundra
34
The Journals of Knud Rasmussen
41
Trambo
31
Tshinanu
36
Tuivez- crossing festival special
46
Uvanga
17
Våren 23
Várjjatvuotnalaččat
45
Viellja jearrá
17
Vulosoivviid
38
We Were Children
BAGADALLIT OHJAAJAT DIRECTORS
Aikio-Arianaick, Ima
Aslaksen, Eilif
16,17, 18,44
39
Barbeau-Lavallet, Anaïs
Belcourt, Shane
Bjørn, Stein
Bongo, Ken Are
Buljo, Inga Renate
31
37
23
43
18
Cousineau, Marie-Helene
Dunfjell, Niels Ovlla
40, 46
16, 26, 42, 44
Eira, Ánte Mahtte
Ernhill, Jonas
16
41
Fowler, Alistar
Francett, Kevin
45
20
Gaup, Anne Merete
Gavrilov, Sergei
Gorobtšuk, Mihail
Hansen, Aka
Helander, Marja
31, 42
22
24
25
41
Herven, Tage
Idivuoma, Per Josef
Ivalu, Madeline Piujuq
Jackson, Lisa
Johansen, Alf
Kleist, Malik
Kosonen, Maria
Kunuk, Zacharias
Lapsui, Anastasia
Legagneur, Maryse
Lehmuskallio, Markku
Leslie, Ken
Lundberg Tuorda, Tor
Lundby, Ellen Astrid
MacLean, Andrew Okpeaha
Maihi, Renae
Morney, Elisabeth
Muskos Patrik
Pedersen, Egil
Porsanger, Nils John
Puro, Teuvo
41
38, 43
40, 46
26
28
32
20
29, 34
26
31
26
29
22
33
27
30
40
17
21, 23
39
32
Puya, Vladimir
25,37
Rauno, Susanna
Remahl, Jarkko
19
21
Sikku-Valio, Máhtte
Skaltje, Maj Lis
39
36
Thomassen, Yvonne
35
Ulkuniemi, Marjo
Utsi, John Erling
19
27
Wajstedt, Liselotte
Wolochatiuk, Tim
34
38
Zheltjakov, Ilya
24
Östergren, Oskar
35, 45
NOTES
56