Kemi imisi pienpuuta laajalta alueelta

perjantaina 12. helmikuuta 2016
8
METSÄ
Maaseudun Tulevaisuus
Yhteystiedot:
[email protected]
Kemi imisi pienpuuta laajalta alueelta
Kaidi haluaa
rakentaa maailman
parhaan korjuuketjun ja nousta
Suomen suurimmaksi energiapuun hankkijaksi.
JUHA KAIHLANEN
Kiinalaisen Kaidin Kemiin suun-
nittelema biodieseljalostamo
käyttäisi raaka-aineena vuosittain kaksi miljoonaa kuutiometriä ensiharvennuspuuta, sahoilta kertyvää purua sekä kuorta,
metsähaketta ja selluteollisuuden sivuvirtoja. Hankinta-alue
olisi laaja: säteeltään parisataa
kilometriä.
Yksityismetsien puun hankintaan ja markkinointiin erikoistuneen, Pohjois-Suomen
Metsämarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Aula pitää Kemiä
logistisesti hyvänä paikkana biojalostamolle.
Kemistä on toimivat rautatie- ja maantieyhteydet moneen
suuntaan, ja tehdas nousisi meren ääreen satama-alueelle.
”Uutinen oli tosi miellyttävä”,
Aula myhäilee.
”Pohjois- Suomeen kaivataan juuri tämäntyyppistä pienpuuta käyttävää laitosta, koska
harvaan asutulla alueella ei ole
energiapuuta käyttäviä kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia kuten etelässä.”
Kemin jalostamon lisäksi
pohjoiseen suunnitellaan kahta
muuta suurta puuta käyttävää
investointia. Kemijärvi-konsortion vuosittainen puun tarve
olisi 2,2 miljoonaa kuutiometriä
ja KaiCell Fibersin 2,5 miljoonaa
kuutiometriä.
”Jos kaikki kolme toteutuvat,
kotimaisen puun riittävyys alkaa olla kysymysmerkki”, Aula
arvioi.
”Kemin kannalta Torniojokivarren puuvarat Ruotsin puolella ovat järkevän kuljetusmatkan
päässä, mikä tuo lisämahdollisuuksia investoijan näkökulmasta.”
Kaidi Finlandin toimitusjohtaja
Pekka Koponen sanoo, että yhtiön tavoitteena on kasvaa Suomen suurimmaksi energiapuun
hankkijaksi.
”Haluamme rakentaa myös
maailman parhaan energiapuun
korjuuketjun yhteistyössä Suomen parhaiden osaajien kanssa.”
Paljon kehitettävää hän näkee
niin hakkuussa, kuljetuksessa
kuin kuivatuksessakin.
”Lähtien harvesteripäistä
ja metsäkoneiden lisälaitteista
aina softan ja digilisaation hyödyntämiseen puuvarojen arvioinnissa ja korjuujärjestelmissä.”
Kaidin biojalostamo nousisi
samalle tontille, minne Vapon
piti rakentaa biodiesellaitos.
Vapo luopui hankkeesta 2014.
Koposen mukaan Kaidilla on
Vapo-hankkeeseen verrattuna
kolme etua.
”Hyvin tärkeä muutos on Suomen biotalousstrategiaan kirjattu 40 prosentin biopolttoaineen
osuus liikenteen polttoaineissa.
Sen uskomme toimivan niin,
että Suomi kulkee edelläkävijä-
nä Ruotsiin ja muihin metsäisiin
maihin nähden.”
Merkittävä etu on Koposen
mukaan myös puun kaasutusteknologia, jossa kiinalaiset ovat
edenneet ratkaisevan harppauksen.
”Kolmas on rahoitus. Kiinalaiset lähtevät tämän tyyppisiin
hankkeisiin kärsivällisellä asenteella ja samalla heillä on kyky
ottaa suurempaa riskiä.”
JUHA KAIHLANEN
Biodieseljalostamohanke antaa Kemin kaupunginjohtajan
Suurimpana uhkana hankkeelle
Koponen pitää EU:n mahdollisia
puun energiakäytölle kielteisiä
linjauksia.
”Jos EU:ssa tullaan siihen tulokseen, että puun energiakäyttö ei täytä kestävyyskriteerejä,
silloin tältä hankkeelta katoaa
pohja.”
Samalla kuolisi hänen mukaansa myös merkittävä osa
Suomen koko biotalousstrategiasta.
Suomen ja Ruotsin voimien
yhdistämistä kestävyyskriteereihin liittyvissä kysymyksissä
Koponen pitää erittäin tervetulleena.
Kemijärvi-konsortio
sellutehdas, biotuotelaitos
suunnitteilla
2,2 miljoonaa kuutiometriä
Kemijärvi
Kaidi
biodieseljalostamo
suunnitteilla
2,0 miljoonaa kuutiometriä
”Metsänomistajille
Kemiin
nouseva biojalostamo on erittäin myönteinen uutinen. Pohjois-Suomessa nuoret metsät
puskevat puuta, mutta puun
käyttökohteista on huutava
pula”, linjaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja
Mikko Tiirola.
Pohjois-Suomessa metsänomistajien uskoa on koetellut
kuitupuun ylitarjonta. Etenkin
harvennuspuuta on ollut hyvin
vaikea saada kaupaksi.
Tiirolan mukaan Pohjois-Suomen metsien rakenteeseen sopiva investointi on
merkittävä. Se nostaa mielialaa
Kemin biojalostamo
Raaka-aineena
ensiharvennuspuu, sahojen puru
ja kuori, metsähake sekä
metsäteollisuuden
sivuvirrat.
ja lisää uskoa siihen, että metsien hoitoon kannattaa panostaa.
MTK ei ole lähdössä investointia tukemaan. ”Siellä on
isommat rahamiehet takana”,
Tiirola toteaa. Hän pitää erinomaisena, että metsäteollisuuden kenttään saadaan uutta
verta.
200 000 tonnia
biopolttoaineita
vuosittain.
75
prosenttia
biodieseliä
25
prosenttia
biobensiiniä
Koonnut Juha Kaihlanen Grafiikka: Jukka Pasonen Lähde: Kaidi
Kemin Ajokseen biodieseljalostamoa suunnittelee
Kaidi Finland.
Pekka Koponen on Kaidi
Finlandin toimitusjohtaja.
Kaidi Finlandin omistaa
kiinalainen Sunshine Kaidi
New Energy Group, joka
kuuluu Kiinan suurimpiin
biotalouden toimijoihin.
Sunshine Kaidi New Energy
Groupin toimitusjohtaja on
Chen Yilong, joka omistaa
0k
20
Kainuu
”Kiinalaisrahalla toteutettava investointi osoittaa, että
luottoa puukaupan ja logistiikan toimimiseen löytyy.”
”Investoinnissa on myönteistä myös se, että nestemäisten biopolttoaineiden tuotanto
avaa uusia uria puunkäyttöön
ja jalostukseen”, Tiirola iloitsee.
Kuopio
kolmanneksen yrityksestä.
Muita omistajia ovat singa­
porelainen pääomasijoittaja
Asia Green Energy (22
prosenttia), Kiinan valtion
sijoitusyhtiö Huarong (10) ja
brittiläinen pääomasijoittaja
Prime Achieve (9).
Biomassajalostamoita
yrityksellä on Kiinassa ja
Vietnamissa. Yhtiön arvo on
yli 7 miljardia euroa, ja sillä
on yli 8 000 työntekijää.
KaiCell Fibers
selluun
pohjautuva
biojalostamo
suunnitteilla
2,5 miljoonaa
kuutiometriä
Äänekoski
Metsä Group
sellutehdas, biotuotelaitos
valmis 2017
4,0 miljoonaa kuutiometriä
KAIDI FINLAND
Puusta
kaasuttamalla
häkää (CO)
ja vetyä (H), minkä
jälkeen nesteytys
polttoaineeksi.
Prosessi on
yhdistelmä
Fischer-Tropschin
-menetelmää ja
plasmakaasutusta,
lämpötila jopa
4 000 astetta.
Kemi
m
”Huutava pula käyttökohteista”
JARMO PALOKALLIO
Vauhtia uudelle
teollisuudelle
Puun käytön vuosittainen lisäys
Finnpulp
sellutehdas
suunnitteilla
6,7 miljoonaa kuutiometriä
Koonnut: Juha Kaihlanen Grafiikka: Jukka Pasonen
Tero Nissisen mukaan toivoa
paremmasta huomisesta. Toteutuessaan sillä olisi alueella
merkittäviä suoria ja epäsuoria
vaikutuksia.
Nissinen uskoo, että jalostamo synnyttäisi kehittämisaihioita laajaan biotalouden ekosysteemiin.
”Kyllähän se olisi koko Pohjois-Suomelle erittäin merkittävä ja antaisi uudelle teollisuuden
sukupolvelle aivan uuden vauhdin.”
”Suomalainen terve mentaliteetti on kuitenkin, ettei tässä
vaiheessa ihan vielä poksautella samppanjapulloja”, Nissinen
kuvaa odottavia tunnelmia ennen varsinaista investointipäätöstä. Päätöksen Kaidi on luvannut tehdä tämän vuoden aikana.
Kemissä ja sen ympäristössä
työttömyysprosentti heiluu 15:n
ja 20:n välillä.
”Työvoimaa meillä on hyvin
tarjolla biojalostamon tarpeisiin”, Nissinen vakuuttaa.
Biojalostamon työllistävä
vaikutus olisi rakennusaikana
4 000 henkilötyövuotta. Pysyviä työpaikkoja syntyisi jalostamoon 150.
”Logistiikkaketju mukaan
laskien uusia työpaikkoja tulisi
satamäärin”, Nissinen laskeskelee.
Kehittämisaihioita biojalostamon ympärille on Nissisen
mukaan jo pohdittu Kaidi Finlandin ja Spinversen kanssa.
Kaidi Finlandin toimitusjohtaja
Pekka Koponen on myös Spinversen toimitusjohtaja. Mukana
pohdinnoissa on Kemin kaupungin kehittämisyhtiö Digipolis.
Lapin ammattikorkeakoululla on Kemissä jatkokehityksen
kannalta vahvaa toimintaa.
”Me olemme tottuneet teollisuuden kanssa yhdessä toimimaan kehitystyössä tällä seudulla. Toivomme tämän jatkuvan
tämän hankkeen ympärillä.”
PEKKA FALI
”Yllätyin uutisesta. Hyvä jos se toteutuisi”, Olavi Nikupeteri sanoo.
”Mahtava homma”, ajokoneenkuljettaja Jukka Rovanperä toteaa biodieselhankkeesta. Lisääntyvä puun kysyntä toisi koneyrittäjille töitä nykyistä tasaisemmin.
Tehdas tulisi Ajokseen tontille, joka oli varattu Vapolle.
Pohjoisessa odotetaan vauhtia nuupahtaneeseen energiapuukauppaan
SUVI NIEMI
SIMO, KEMI
Energiapuulle on nyt heikot
markkinat, mutta Kemin biodieseltehdas herättäisi ne henkiin.
”Tehtaalla olisi iso positiivinen vaikutus niin metsänomistajille, urakoitsijoille kuin aluetaloudelle”, Metsänhoitoyhdistys
Länsi-Pohjan korjuutyöjohtaja
Tapani Peurasaari sanoo.
Peurasaari kertoo, että Vapon
hankkeen kariuduttua konsultit
ovat soitelleet hänelle ja muulle
metsänhoitoyhdistyksen kenttäväelle ja tiedustelleet hakkuumahdollisuuksista.
”Uskon, että tehdas toteutuu.
Niin paljon on tehty selvityksiä”,
hän toteaa.
Harvennustyömaalla Simossa
vuorokauden vanhasta uutisesta
ollaan innostuneita.
”Kyllä yllätyin uutisesta. Hyvä
jos se toteutuisi”, viereisen met-
säpalstan omistaja Olavi Nikupeteri kommentoi.
Nikupeteri myy säännöllisesti puuta. Lisääntyvä kilpailu olisi hyvästä. Se voisi nostaa puun
hintaakin.
Hakkuukoneenkuljettaja Antti
Siitonen toivottaa niin ikää uu-
den biojalostamon tervetulleeksi.
”Mahdollisimman äkkiä pystyyn”, hän hoputtaa.
Puun käytön lisääntyessä koneketjuja tarvitaan lisää ja niihin
työtä pelkäämättömiä kuljettajia.
”Ei saa tulla äitiä ikävä pimeällä työmaalla.”
Yli kymmenen vuoden työuran metsäkoneen puikoissa tehnyt Siitonen on aiemmin urakoinut energiapuun korjuuseen
erikoistuneessa firmassa.
”Energiapuuhakkuu on hyvää
hommaa, jos on hyvät vehkeet.
Hakkuupään sijasta hakkuukoneessa on energiapuukoura.”
Siitosen kanssa samalla työmaalla operoiva hakkuukoneenkuljettaja Jukka Mänty ei ollut
vielä kuullut Kemin investointiuutista. Mänty on skeptinen: ”En
usko, että toteutuu.”
Mhy Länsi-Pohjan korjuupalvelu
operoi seitsemällä koneketjulla. Hakattavaa kertyy vuodessa
75 000 kuutiometriä.
”Määrää olisi valmius nostaa”,
Peurasaari vakuuttaa.
Yhdistyksen kilpailuttamilta
hakkuilta havukuitupuu menee
Ruotsiin Billerudin tehtaalle.
Koivukuitupuu ja mäntytukki
jäävät Stora Ensolle Veitsiluotoon, ja kuusitukki menee Tervolan sahalle.
Peurasaaren mukaan energiapuuhakkuita tehdään vain vähän
ja silloinkin tavallisella hakkuukalustolla. Haketukseen menee
karsittua rankaa.
Kun kysyntä on huonoa, heikomman lämpöarvon sisältävät
jakeet, kuten kannot ja hakkuutähteet, ovat jääneet pois.
”Jos biojalostamo tulee, nekin
voivat mennä kaupaksi”, hän arvioi.
MTK:n Lapin-kenttäpäällikön Samuli Kokkoniemen mukaan lähivuosina Lapissa vuotuisia ainespuuhakkuita voisi
kestävästi lisätä 2,57 miljoonaa
kuutiometriä. Lisäksi reservissä
olisi vuosittain 0,69 kuutiometriä ainespuukokoista energiapuuta.
Kokkoniemen mukaan metsätalouden investointiuutiset
antavat tukea käsitykselle, että
Suomi on maailmanlaajuisesti
houkutteleva investointimaa.
”Nyt jäämme odottamaan,
mikä Pohjois-Suomen investointisuunnitelmista saa rakentamispäätöksen ensimmäisenä.”