Osatyökykyiset työssä!
Uuden toimintamallin käyttöönotto ja hyödyt
TE-toimiston, työpaikan henkilöstöhallinnon,
työterveyshuollon ja oppilaitoksen näkökulmasta
Nina Nevala, LitT, dosentti, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
Jarno Turunen, KTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
Esityksen sisältö
1. Millainen uusi toimintamalli?
2. Osku-animaatio
3. Miten uusi toimintamalli otettiin
käyttöön?
4. Mitä hyötyä toimintamallista oli
mm. taloudellisesta
näkökulmasta?
5. Tapausesimerkki
Millainen uusi toimintamalli?
1) palvelujärjestelmää (palvelut, keinot, etuudet)
hyödynnetään nykyistä tehokkaammin
2) työkykykoordinaattori tukee asiakasta
Oskun matka -animaatio
https://www.youtube.com/watch?v=QjPP4l_DQw4&feature=youtu.be
Osatyökykyiset työssä –ohjelma (2013-2015) www.stm.fi/osatyokykyiset
Työkykykoordinaattori asiakkaan tukena
Koulutus
Asiakkaat
• sosiaalipsykologi
• TE-toimisto: osatyökykyiset työttömät
työnhakijat
• yhteiskuntatieteiden maisteri
• valtiotieteiden maisteri
• erikoissairaanhoitaja
• työterveyshoitaja
• työfysioterapeutti
• työpaikan HR: osatyökykyiset työntekijät
• työterveyshuolto: asiakasyritysten
osatyökykyiset työntekijät
• oppilaitos: oppilaitoksessa opiskelevat
henkilöt, joilla alentunut työ- tai toimintakyky
• kuntoutusneuvoja
• tradenomi
Asiakkuuden peruste
Täydennyskoulutus
• asiakkailla useimmiten mielenterveyden häiriö
tai tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia
• työkykykoordinaattorin koulutus
(mm. 9 lähiopetuspäivää,
kehittämistehtävä, välitehtävät)
Toimintamallia kokeilivat:
Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot)
• Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto
• Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto
• Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto
Muut julkiset organisaatiot
• Tampereen kaupunki
• Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Yritykset
• Altia Oyj
• RTK-Palvelu Oy
• Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa
Työterveyshuollon palveluntuottajat
• Suomen Terveystalo Oy
• Tullinkulman työterveys
• Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä/työterveyshuolto
Oppilaitos
• Tredu, Tampereen seudun ammattiopisto
Taloudelliseen tutkimusosioon osallistuivat:
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Lapin sairaanhoitopiirit
Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan osuuskauppa sekä osuuskauppa Suur-Savo
Toimintamallin kokeilu ja arviointi
Organisaatiot
lähtivät mukaan
piloteiksi –
kokeilemaan ja
kehittämään uutta
- kaikki keinot
käyttöön
Työkykykoordinaattorit
saivat
koulutuksen
Organisaatiot
nimesivät
työkyky-
koordinaattorin
Organisaatiot
asettivat omat
kehittymistavoitteensa
Haastattelu 1
2013
Organisaatiot
kehittivät
osatyökykyisten
työllistämistä ja
työssä
jatkamisen
tukemista
Organisaatiot
arvioivat
toimintamallin
toteutumista ja
hyötyjä
Haastattelu 2
2015
Tutkimuksen toteuttaminen
• Organisaatiohaastattelut
• 12+12 haastattelua, ryhmä ja yksilöhaastatteluja (kesto 1,5-2 h)
• organisaatioiden johto ja työkykykoordinaattorit (n=31)
• Taloudellisten tunnuslukujen kerääminen vuosilta 2012-2015
• tapaus-verrokki -asetelma
• 6 organisaatiota, 2 pilottiorganisaatiota ja molemmille 2 verrokkia
• Tapauskuvaukset
• asiakkaiden näkemykset yhteistyöstä työkykykoordinaattorin kanssa (n=5)
• työkokeiluprosessin toteutuminen, narratiiviset haastattelut (n=6)
Miten organisaatiot hyötyivät uudesta toimintamallista?
Johtaminen
• esimiesten toiminnasta tuli systemaattisempaa
• esimiesten ja henkilöstön asenteissa tapahtui muutosta –
osatyökykyä opittiin arvostamaan
Osaaminen
• työntekijöiden työkyvyn muutoksia opittiin tunnistamaan
aikaisemmassa vaiheessa
Johtaminen
Osaaminen
Yhteistyö
Prosessit ja
työvälineet
• keinovalikoimaa opittiin hyödyntämään monipuolisemmin
Yhteistyö
• yhteistyö tiivistyi organisaatioiden sisällä ja eri
organisaatioiden välillä
• syntyi uusia yhteistyöverkostoja
Prosessit ja työvälineet
• palveluprosessi selkiytyi
• uusia työvälineitä otettiin käyttöön
Esimerkki: uudelleensijoitus
Sairaanhoitopiirissä oli käytössä työntekijän uudelleensijoitus.
Osatyökykyiselle henkilölle perustettiin tarvittaessa uudelleensijoitusta varten
henkilökohtainen ja määräaikainen vakanssi (U-vakanssi).
Työtehtävän sisältö räätälöitiin sekä henkilön osaamisen ja voimavarojen että
työnantajan tarpeiden mukaan.
Vakanssi rahoitettiin organisaation hallinnosta ja henkilön palkka määriteltiin
tehtävänkuvan mukaiseksi.
U-vakanssi lopetettiin, kun henkilö siirtyi toisiin tehtäviin tai eläkkeelle.
Matti 55 v ”esimiestyöstä toimistotyöntekijäksi”
Lea 58 v ”sairaanhoitajasta ohjaushoitajaksi (AVH-hoitaja)”
Yritys työllisti osatyökykyisiä ja vammaisia
1. Yrityksessä oli kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisohjelma –
yhteiskuntavastuu.
2. Avoimet työhakemukset - tehtäviä räätälöitiin henkilölle sopiviksi.
3. Osatyökykyisiä rekrytoitiin vuokratyöntekijöinä sosiaalipsykiatrian
keskuksen kautta.
4. Yritys tarjosi työharjoittelupaikkoja myös erityisoppilaitosten
opiskelijoille, jotta he voivat kokeilla erilaisia työtehtäviä.
Palvelujen, keinojen ja etuuksien osaaminen
- työkykykoordinaattorit (n=16) osasivat parhaiten kuntoutuksen ja sosiaaliturvan keinot
ja huonoiten työvoimapalvelujen keinot
p = 0,0089
>
p = 0,0226
p = 0,0807
Erittäin huono
Erittäin hyvä
TEtoimistotoimisto
Yhteistyö lisääntyi
TEtoimistotoimisto
Kela
Kela
Kunta
Työtervey
shuolto
Työntekijä
Työpaikka
Työkykyjohtaminen
(30-60-90 sääntö)
Ammatillinen kuntoutus
Työpaikka
(HR)
Työllistymistä edistävä
monialainen yhteispalvelu (TYP)
Työterveyshuolto
Kela
Kuntoutuspalveluntuottajat
Oppilaitos
Uudelleen sijoitus,
uudelleen koulutus
Palveluprosessi
Esim. TE-toimisto
Osatyökykyinen asiakas Työkykykoordinaattori
Sähköinen kysely
”Oma asiointi”
Verkkopalvelu
Puhelinhaastattelu
Tapaaminen
> URA-järjestelmä
Ensisijainen
tavoite ja
välitavoitteet
URAjärjestelmään
TE-toimiston
keinovalikoima
Yhteistyö: Kela,
kunta, th,
vakuutusyhtiöt,
kolmas sektori
Asiakasmäärät,
asiakkaiden
työllistyminen ja
prosessit,
asiakastyytyväisyys,
itsearviointi
”Asiakas voi itse kertoa toimintakyvystään”
”Lääkärin B-lausunto auttaa TE-toimiston asiantuntijaa/työkykykoordinaattoria,
kun asiakkaan osaamista, ammattitaitoa, toimintakykyä, uravaihtoehtoja ja
tarvittavia tukitoimia sovitellaan yhteen”
TE-toimiston palvelut, keinot ja etuudet
työttömälle työnhakijalle
TE-toimiston kolme palvelulinjaa:
1) Työnvälitys- ja yrityspalvelut
2) Osaamisen kehittämispalvelut
3) Tuetun työllistymisen palvelut
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Työnvälitys
Ammatinvalinnanohjaus
Työnhaku- ja uravalmennus
Koulutus- ja työkokeilu
Työvoimakoulutus
Palkkatuki
Starttiraha
Työolosuhteiden järjestelytuki
Matkakulujen korvaus
Työhönvalmennus
Palveluprosessi työpaikan henkilöstöhallinnossa (HR)
Osatyökykyinen asiakas Työkykykoordinaattori
Sairauspoissaolot,
työsuorituksen
heikentyminen
Varhaisen tuen
mallin mukaiset
keskustelut,
TKKO mukana
työterveysneuvotteluissa
Tavoitteiden
määrittely,
työterveysneuvottelu
Työolosuhteiden
mukauttaminen,
työjärjestelyt,
työkokeilu,
uudelleensijoitus,
osasairauspäiväraha, koulutus
Asiakasmäärät,
työkokeilut
ym,
asiakkaiden
työllistyminen,
asiakaskysely
Yhteistyö työkykykoordinaattorin kanssa
- miten asiakas hyötyi?
• asiakkaiden mielestä
työkykykoordinaattori kuunteli,
kunnioitti, auttoi ja tuki heitä
ratkaisujen etsimisessä ja päätöksen
tekemisessä
• yhteistyö oli asiakkaiden mielestä
tasa-arvoista, luottamuksellista,
ratkaisukeskeistä ja pääosin oikeaaikaista
• osallisuuden kokemus vahvistui
yhteistyön aikana
Osatyökykyisten osuus henkilöstöstä
Osatyökykyiset henkilöt osuutena henkilöstöstä
Verrokki 1
Osku-toimintamalli
Verrokki 1
Prosenttia
3
5
2
2012/1
0
1
0
Prosenttia
10
4
5
15
Osku-toimintamalli
Osatyökykyiset henkilöt osuutena henkilöstöstä
2
2013/1
2
2014/1
2
2015/1 1
Puolivuosi
2
2013/1
2
2014/1
2
2015/1
2012
2013
2014
2015 2012
Vuosi
2013
2014
2015
Keinovalikoiman käyttö - osasairauspäiväraha
Osasairauspäivärahaa saavien henkilöiden osuus henkilöstöstä
1
1.5
0
.5
0
2012
2013
2014
2015
Verrokki 2
0
.5
1
1.5
2
Prosenttia
.5
1
1.5
2
Verrokki 1
2
Osku-toimintamalli
2012
2013
2014
2015
Vuosi
2012
2013
2014
2015
Keinovalikoiman käyttö - kuntoutustuet
Uudet kuntoutustuet osuutena henkilöstöstä
2012
2013
2014
Verrokki 1
20152012
2013
2014
Verrokki 2
0
.2 .4 .6 .8Prosenttia .2 .4 .6 .8
0
Osku-toimintamalli
2012
2013
2014
2015
Vuosi
Kuntoutustuet
Osakuntoutustuet
2015
Työkyvyttömyyskustannuksista
4
2
0
Maksuluokka
6
8
Työkyvyttömyysmaksuluokka
2012
2013
2014
2015
Vuosi
Osku-toimintamalli
Verrokki 2
Verrokki 1
Tapauskuvaus: työkykykoordinaattorin asiakas
• Matias on 20-vuotias ylioppilas
• hänellä on 12-vuotiaana sattuneen
liikenneonnettomuuden seurauksena
keskivaikea aivovamma
• ammatillisena kuntoutuksena 6 kk:n
työkokeilu apteekissa lääketeknikon
(farmanomin) työssä, josta selviytyi
hyvin
• pääsi opiskelemaan alaa, opiskelu ja
työharjoittelut sujuneet hyvin (Stadia)
• valmistuu farmanomiksi keväällä
2016
Tapauskuvaus: työkykykoordinaattorin asiakas
Yksilön kannalta:
• Jos Matias työllistyy ja tekee farmanomina
täyden työuran, hän tienaa työuransa aikana
yhteensä noin 720 000 €
• Jos hän jää 20-vuotiaana eläkkeelle ja elää
takuueläkkeen varassa (noin 750 €/kk), hän
tienaa yhteensä noin 270 000 € > tuloero
noin 450 000 €
Yhteiskunnan kannalta:
• Jos Matias on työssä farmanomina koko
työuran, hän maksaa työtulostaan veroa noin
140 000 € ja arvonlisäveroa noin 70 000 € =
210 000 €
• Jos Matias on takuueläkkeellä, yhteiskunta
maksaa hänelle eläkettä 270 000 € ja lisäksi
yhteiskunnalta jää saamatta noin 210 000
verotulot > kustannukset noin 480 000 €
Prosessikuvaukset:
•
•
•
•
•
•
•
Työkokeilu
Palkkatuki
Työolosuhteiden mukauttaminen
Työolosuhteiden järjestelytuki
Osasairauspäiväraha
Osatyökyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään
jättäminen
https://www.julkari.fi/handle/10024/129574