Hannele Mikkanen 10.5.

Kunta-rajapinnasta yhdyspinnaksi
10.5.2016
Hannele Mikkanen, Siun sote rajapintatyöryhmän pj.
Rajapinnasta yhdyspinnaksi
• Tunnistettu aikaisempien sote-yhteistoiminta-alueiden ajoilta ”rajapinta”; peruskuntaan jäävä
toiminto suhteessa sote:een
• Pohjois-Karjalassa Siun sote-tuotannon valmistelun rinnalla samanaikaisesti nostettiin
keskusteluun yhdyspinta-alueet, joita ovat mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, lapsetnuoret, maahanmuuttajarakenteet, asumisen rakenne, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset,
työllisyys, paikallinen neuvottelukunta, jne.
• Puhutaan palvelutuotantoon nähden ”hännistä”, mutta, jos näistä toiminnoista ei ole edeltä
yhteisiä tavoitteita ja toimintamallia, koko kokonaisuus helposti ”ongelmatisoituu”. Rajapinnassa
ollaan lähellä kuntalaista, on kysymys toiminnallisista ja hallinnollisista järjestelyistä.
• Siun sote käynnistyi 1.1.2016 alusta, sote-henkilökunta siirtyy kunnista vuoden 2017 alusta.
• Kunnat rakentavat parhaillaan omaa ”uuden kunnan rakennetta” soten poistuessa.
• Eri työryhmä työstänyt tukipalveluiden rajapintaa, samoin kuin turvallisuus ja varautuminen
rajapintaa
• ”Johtotähtenä” suhteessa rajapintaan, sote-tuotanto keskittyy sotetehtäviin
Siun soten
JÄRJESTÄMISMALLI
Järjestäjä
Tark
Hallitus
Jaostot
omistajaohjaus
Hyvinvointikertomus
Toimitusjohtaja
TUOTANTO
Paikallisjohto
SOTE-kuntayhtymä
Paikalliset neuvottelukunnat
Kunnat
Yhtymävaltuusto
Tikkataulu: Painopiste
paikallisissa palveluissa
Siun sote®
02.04.2015
Laboratorion
näytteenotto
Vastaanottopalvelut
(kiireellinen ja kiireetön)
Lääkinnällinen
peruskuntoutus
Kotiin annettavat
palvelut
Työterveyshuolto
Röntgen
Sähköiset
palvelut
Asumispalvelut
Erikoissairaanhoito
Lääkärituki
Vammaisten
työ- ja
päivätoiminta
Vaativa
kuntoutus
Vammaisten
asumispalvelut
Vammaisten
erityispalvelut
Päivystys
24/7
Terveyskeskussairaala
Tehostettu
palveluasuminen
Huume- ja
sekakäyttäjien
laitoshoito
Päihdekatkaisu
Sosiaalityön
erityispalvelut
Kuntouttava
työtoiminta
Sosiaalipäivystys
Kasvatus- ja
perheneuvonta
Lastensuojelun
erityispalvelut
Suun
terveydenhuolto
Kouluterveydenhuolto
Neuvolat
Päihdehuollon
peruspalvelut
Mielenterveystyön
tukipalvelut
Erityistyöntekijät
Mielenterveystyön
peruspalvelut
Lähipalvelut
Perussosiaalityö
Yhteiset palvelut/resurssit
Lastensuojelun
avohuolto
2015-04-22
12.5.2016
6
Palvelupaketit ( päävastuulliset)
• Avovastaanottopalvelut ( Jenni Halonen/ Juuka, Mervi Karttunen/Ilomantsi ja Pentti
Saarinki/Jns)
• Suun terveydenhuolto ( Kari Tuovinen/Kitee)
• Lapset- nuoret- perheet ( Anne Frimodig, Jns/ Okun toimipiste)
• Työ- ja toimintakykyä tukeva aikuissosiaalityö (Arja Pöntinen-Heinonen/ Jns ja
Teuvo Räsänen/ Valtimo)
• Hoito- ja hoivapalvelut (Hannele Komu, Ilomantsi)
• Vammaiset ( Tarja Hallikainen, Jns)
12.5.2016
7
Palvelupaketit ( päävastuulliset)
• Lääkinnällinen kuntoutus ( Merja Kosonen, PKSSK/apuvälineyksikkö)
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut ( Johanna Suvanto, PKSSK)
• Ensihoito ( Petteri Hakkarainen, pelastuslaitos)
• Päivystys ( Susanna Wilen, PKSSK)
• Vaativa erikoissairaanhoito ( Antti Turunen ja Tuomo Kava, PKSSK)
12.5.2016
8
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen; ”sotepainotteisesta”
hyvinvointikertomuksesta
kuntalaisen sujuvaan arkeen kuntastrategiassa
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kunnille
• Hyvinvointityön asema on huomioitava kunnan organisaatiossa strategisesti, toimielin- ja
johtamisjärjestelmässä
• Kunnilla on käytössään sähköinen hyvinvointikertomus, jossa tavoitteet ja indikaattorit ovat kuntakohtaisia
(ei sote kohtaisia).
• Paikallisten tavoitteiden tulee olla linjassaan maakunnallisten hyvinvointitavoitteiden kanssa, joten
SiunSoten tulee myös toimia näiden tavoitteiden mukaisesti.
• Maakunnallisessa hyte-ryhmässä toukokuussa indikaattoriryhmän esittämät maakunnalliset tavoitteet
(lapset / työikäiset/ikäihmiset)
• Paikallisesti sovitaan, mitä itse kukin kunta tekee tavoitteen eteen ja millä indikaattoreilla mitataan ja
mitä sote tekee tavoitteen eteen paikallisesti ja millä indikaattoreilla mitataan - ei voida mitata vain
sote-indikaattoreilla
• Siun sote nimeää edustajansa jokaisen kunnan hyvinvointityöryhmään.
• Kunta nimeää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavan henkilö. Mielellään kunnan
johtoryhmästä tai keskushallinnosta, jolla on vetovastuu ja riittävä mandaatti
hyvinvointityöryhmän koollekutsumisesta, sähköisen hyvinvointikertomuksen ylläpidosta,
koordinoinnista ja yhteistyöstä. Tämä henkilö voi olla myös kuntien yhteinen työntekijä
(esimerkiksi hyvinvointikoordinaattori).
• Jatkotoimenpiteenä ehdotetaan Maakuntaliiton tulevaisuus rahastosta haettavaksi hyvinvoinnin
ja terveyden edistämisen hankerahoitusta kuntien hyvinvointityön koordinoinnin tueksi.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa muun muassa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
vastuuhenkilöiden verkostoitumista ja yhteistyön kehittämistä. Hankkeessa tullaan
huomioimaan Maakuntaohjelman hyvinvointitavoitteet
Maakunnallinen painopistealue:
Ikäihmisten toimintakyvyn säilyttäminen ja hyvinvoinnin edistäminen
Esimerkki kunta –sote työnjaosta
Ikäihmisten hyvinvointi ja
toimintakyky
Kunta
Sote
Taloudellinen toimeentulo
Palveluiden hinnoittelu
Velkaneuvonta, toimeentulotuki,
palveluiden hinnoittelu
Sosiaalinen toimintakyky ja
osallisuus
Järjestötoiminta, kulttuuri, kirjasto,
vaikuttaminen, elinikäinen
oppiminen, viestintäyhteydet,
sähköinen asiointi
Sähköinen asiointi,
asiakaspalautteen annon
mahdollisuus
Liikkumiskyky: kotona
selviytyminen, ympäristötekijät,
kaatumisen ehkäisy
Korjausneuvonta, asuminen,
katujen kunto ja hoito, julkinen
liikenne
Kuntoutus, palvelutarpeen
arviointi, riskien kartoitus, kotihoito
Arkitoimista suoriutuminen ja avun
tarve: asuin- ja elinympäristö, avun
tarve arkiaskareissa
Kaavoitus, maankäyttö, järjestöjen
avustaminen, vapaaehtoistoiminta
Kuntoutus, palvelutarpeen
arviointi, kotihoito
Elintavat: liikkumattomuus,
lihavuus, päihteet, ravitsemus
Liikuntapaikat, liikuntaneuvonta,
ennaltaehkäisevä päihdetyö
Ravitsemusneuvonta, päihdehoito,
painonhallinta, liikuntaneuvonta 13
Työllisyys suhteessa ”siun soteen”
- Kunnan tehtävänä on työllisyyden hoitaminen (suhteessa siun soteen)
- Kunta osoittaa työntekijäresurssin / toimijan työllisyyden hoitoon ja huomioi uudessa
organisoitumisessaan työllisyyden johtamisjärjestelmän.
- Maakunnassa otetaan käyttöön monialainen kuntajohtoinen toimintamalli. Tämä
tarkoittaa monialaista tiimiä, jossa kunnan työnjohdossa työskentelee kunnan ja SiunSoten
työntekijöitä, samoin kuin TE-hallinnon edustaja. Toimintamalliin kytkeytyy KELA ja TYP.
- Siun soten ammattilaisten antama ammatillinen työaika työllisyyden hoitoon on sotepalveluiden resursseissa (huom. ajankohta kesäkuu 2016). Tähän ei tehdä erillistä
sopimusta tai laskutusta palvelun saamiseksi.
- Työllisyyden muodoista sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta jäävät
peruskuntiin, paitsi Joensuussa sosiaalinen kuntoutus jää SiunSoteen
2015-04-22
40
- ELY- keskuksesta saatava tulorahoitus kuntouttavasta työtoiminnasta suunnataan toiminnan
järjestäjälle (10,09€/pv) kuntaan, paitsi Joensuun osalta siun sotelle.
- Työllistymiseen liittyviä työpaikkoja tulee merkittävissä määrin järjestää sote-yksiköissä. Näitä
ovat muun muassa palkkatuki, oppisopimus, työkokeilu, työllistetyt, kuntouttava työtoiminta,
nuorten kesätyöt, työttömien käyttäminen sijaisuuksiin hoitoon, jne. (Esimerkiksi Kontiolahdella
tämä toiminta tarkoittaa 40 henkilötyövuotta mm. lähihoitajia, ohjaajia, avustajina)
- Kunta maksaa sote-yksiköissä työllistettyjen palkan. Vuosittain päätetään Siun soteen
työllistettävien määrä. Tällä varmistetaan työllistymistoimenpiteen toteutuminen. Sovittavaksi jää
paikallisesti työntekijöiden rekrytointiprosessi sosiaali- ja terveyspalveluiden yksiköihin.
- Työllistetyt ovat osa työyhteisöä
- Haetaan maakunnallista työllisyyden kokeilu- hanketta vuosille 2017- 18. Hankerahoitusta
haetaan kevään 2016 aikana yhdessä ELY-TE-Kela-maakunta ja kuntatoimijoiden kanssa. (Koko
työllisyyden hoitokokeilu tarkoittaa kaikki-tai ei mitään? )
Lapset ja nuoret
- Kuntien lakisääteisessä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa sekä paikallisessa
hyvinvointikertomuksessa konkretisoidaan kunnan ja SiunSoten yhteinen tavoitteisto ja toiminta
- Keskeiset SiunSoten ja kuntien yhteiset toiminnan periaatteet:
• Elämänhallintaa tuetaan suuntaamalla tuki oikea-aikaiseen, varhaiseen puuttumiseen lapsen
ja nuoren arjen kasvuympäristössä
• Tasalaatuinen ja koordinoitu yhteinen lapsen ja nuoren sekä perheen tukiprosessi koko
maakunnassa
- Kunnan alle kouluikäisten, peruskoululaisten ja perheiden palvelut kytketään Siun sote kyseisen
alueen lähipalvelut tarjoavaan perhekeskukseen (perheneuvolapalvelu on osa
perhekeskuspalvelua)
- Kunnan nuorten palvelut ja ohjaamotoiminta kytketään SiunSoten nuorten syrjäytymistä
ehkäisevään palvelukokonaisuuteen.
- Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen palvelun järjestämisvastuu on kunnalla, minkä vuoksi
palvelutuotannon kokonaisvastuu siirretään kunnalta SiunSotelle. Siun soten henkilöstö vastaa
yksilökohtaisesta opiskelijahuollosta (5§) ja velvoitetaan osallistumaan yhteisölliseen
opiskelijahuoltoon (4§) sekä opiskeluhuoltoryhmiin.
- Oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvät sopimukset siirtyvät SiunSotelle.
- Oppilas – ja opiskelijahuollon lainsäädännön alla toimivat työntekijät (koulukuraattorit,
psykologit ja terveydenhoitajat) siirtyvät SiunSoten työntekijöiksi.
- Perustelut:
- a) selkeys lain toteutusvastuussa
- b) oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstö on keskiössä koulun ja Siun soten yhteistyössä.
Siun soten henkilöinä heidän tehtävänsä on varmistaa oikea-aikainen ja varhainen siun soten
moniammatillinen tuki sekä aukoton tiedonsiirto .
- Edellä kuvatut edellyttävät, että oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstö edelleen työskentelee
kouluilla ja koulutuksen järjestäjä takaa heille asianmukaiset työtilat.
Asumisen toimeenpano-ohjelma asumisen hallinnan välineenä
- Kunta ohjaa maankäyttöä, kaavoitusta ja asumista kunnassa !!!!
- Asuminen tarkoittaa tässä yhteydessä eri erityisryhmien asumista: hoitoa- ja hoivaa tarvitsevat vanhukset,
kehitysvammaiset, vaikeavammaiset, mielenterveyskuntoutujat, päihdeongelmaiset ja muut psykososiaalista
tukea tarvitsevat sekä erityistä tukea tarvitsevat nuoret.
- Erityisasumisen kokonaisuutta hallitaan kunnallisella/seudullisella toimeenpano-ohjelmalla, joka laaditaan
yhteistyössä kuntien ja SiunSoten kanssa. Tämä kokonaisuus liittyy tiiviisti omistajaohjaukseen!!
- SiunSote selvittää erityisryhmien asumistarpeen ja tuottaa kootusti tiedon asumisen erityispiirteistä
kunnille. Yhteistyössä kunnan/seudun kanssa suunnitellaan erityisasumispalveluiden infrastruktuuri eri
asumispalveluihin (erilaiset asukasryhmät)
- Kunta rakennuttaa ja pääsääntöisesti vuokraa asumisyksiköt, samoin yritykset ja yhteisöt rakennuttavat ja
vuokraavat
- SiunSote osoittaa vuokralaiset ja tuottaa palvelut, palvelun voi tuottaa myös yhdistys tai yritys
- Asukkaan vuokrausprosessi tulee tehdä samankaltaiseksi eri toimijoiden kanssa. Joensuun kaupungissa on
tehty malliesitys vuokrausprosessista ja sitä pilotoidaan keskisuuressa (Liperi) ja pienessä (Valtimo) kunnassa
kevään 2016 aikana. Malli tarkentuu pilotointien jälkeen. Toukokuu lopussa yhteiset asiakirjapohjat uusia
asiakkuuksia varten
- Kuntien tulee huomioida asumiseen liittyvä asiakkaan vuokrausprosessiin liittyvä resurssi omassa
toiminnassaan.
Kuntien , Siun Soten ja yksityisten roolit erityisryhmien asuntojen hallinta- ja rakentamisprosessissa
Siun Soten rooli
Kunnan rooli
Yksityisen
sijoittajan/palveluntuottaja rooli
Vastaa erityisryhmien asumisen tarpeen
selvittämisestä .
Omistaa asuntoja ja kiinteistöjä, joita
käytetään erityisasuntoina.
Omistaa asuntoja ja kiinteistöjä, ja vuokraa
niitä suoraan yksityisille asiakkaille omalla
riskillään. Asumispalvelun kilpailutuksen
kautta SiunSote voi ostaa asumispalveluja
yksityiseltä toimijalta.
Linjaa miten paljon millekin ryhmälle
järjestetään asumispalvelua omana
toimintana ja miten paljon ostopalveluna
tai palvelusetelillä.
Rakentaa uusia asuntoja asuntotuotannon
kautta kuntaan.
Voi rakentaa uusia erityisryhmien asuntoja
myös omalla riskillään, jos kunta on myynyt
tai vuokrannut tontin. SiunSote ei sitoudu
ostamaan palvelua muuten kuin
kilpailutuksen kautta.
Vastaa palvelutuotannosta itse tai
kilpailuttaa asumispalvelut. Mahdollisuus
kilpailuttaa palvelut myös kunnan omiin
tiloihin jos niin kunnan kanssa sovitaan.
Vastaa asuntojen vuokrausprosessista
asuntotoimen tai yhtiön kautta.
Asukasvalinnassa yhteistyö Siun Soten sastoiminnan kanssa.
Vastaa omien asuntojensa
vuokrausprosessista itse. Asukasavalinnassa
yhteistyö Siun Soten sas-toiminnan kanssa,
mikäli kyse ostopalvelusta.
Välivuokraus mahdollisuus ALV-palautus
tilanteissa tai kunnan muuten niin harkitessa
Kilpailuttaa rakennusten yksityiset investorit
ja yksityisille tarjottavat tontit.
Kunnan ja Siun soten roolit ARAn investointiavustus hankkeissa
Jos kunta ei rakenna itse
se kilpailuttaa tai etsii
ARA -kelpoisen investorin
, joka jättää ARA
hakemuksen
Siun sote antaa ARAn
edellyttämän SOTElausunnon. Kunta antaa
sen pohjalta oman
lausuntonsa ARAlle
ARA
käsittelee
investointiavustuksen
Investori rakennuttaa
kiinteistön ja kunta voi
välivuokrata kiinteistön
ja vuokraa asunnot
edelleen asiakkaille
Kunta päättää TPohjelmassa tai muuten
toteuttaako rakennushankkeen itse vai
yksityisesti
SiunSotelta asumisyksikön tarvearvio. Kunnasta
näkemys yksikön sijainnista. Kunta kaavoittaa ja
tarvittaessa kilpailuttaa
tontin
Kunta ja Siun sote
voivat tarvittaessa
sopia palvelusopimuksen siitä kuinka
kauan kiinteistöä
käytetään palvelutuotannossa
Siunsote järjestää joko itse
tai kilpailutuksen kautta
asumispalvelut yksikköön
Siun sote ja kunnan
asuntotoimi osoittavat
ARA kriteerien mukaiset
asiakkaat vuokralaisiksi.
Logistiikka (henkilökuljetukset)
• Parhaillaan selvitetään joka kunnasta liikenne- ja logistiikkapalvelut kokonaisuutena.
• Selvitys koskee liikenteeseen kohdistuvia logistisia palveluja ja sisältöä, mahdollisia
toimenpiteitä ja liittymäpintoja sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa,
• esimerkiksi ruoka- ja sisäisen postin kuljetukset, laboratorionäyte- ja apuvälinekuljetukset,
sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset.
• Työryhmä ehdottaa myös, että kunnat uudelleenorganisoinnin yhteydessä huomioivat ja
tunnistavat logistiset palvelut kokonaisuutena ja huomioivat omat kuljetuksensa
suhteessa SiunSoten kuljetuksiin, (esim. päiväkodin pyykkikuljetukset ja SiunSoten
tehostetun asumisen ruokakuljetukset, jne)
• Jatkotyössä logistisiin järjestelyihin resursoidaan SiunSote – kunta –rajapinnassa kuntien
kanssa tehtävään yhteistyöhön tiiviimmin. Seuraavassa rajapintaryhmässä asiaa
käsittelyssä.
• Valmistelun tuloksena myöhemmin ehdotus nykyistä laajemmasta; Logistiikan
laajentamishanke vuodet 2017-2020.
Avustukset / kumppanuudet
• Kunnalla on päävastuu järjestöjen kanssa tehtävistä kumppanuus- ja
avustussopimuksista.
• Kolmannen sektorin avustukset, yhteistyösopimukset ja koordinointi on
kunnassa.
• Kunnassa on nimetty yhdistysyhdyshenkilö
• SiunSote vastaa maakunnallisista ja isoista järjestöjen kehittämishankkeista,
joiden substanssi on sosiaali- ja terveyspalvelutuotantoa tukevassa toiminnassa.
Näiden hankkeiden tulee tukea suurta osaa maakuntaa.
• Jäsenyydet Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ry kannatusyhdistyksessä (ISO)
ja Maitohygienialiittossa siirtyvät SiunSotelle, Suomen Sosiaali- ja terveys ry
(SOSTE), yhteistöjäsenyys kunnalle/kaupungille
Yhdistysten laaja rooli (Soste)
Järjestölähtöis
ten yritysten
markkinaehtois
esti tuottamat
palvelut
Järjestöjen
markkinoille
tuottamat
palvelut
SOTEALUEET
Järjestöjen
tuottamat
yleishyödylliset
palvelut
Järjestöjen
tarjoama
vapaaehtoisuuteen
perustuva
vertaistuki
Järjestöjen
yhteisöllinen ja
jäsenten
keskinäiseen
vuorovaikutukse
en perustuva
toiminta
KUNTA
- Elinvoimakunta
- Hyvinvointikunta
Paikallinen neuvottelukunta
- Neuvottelukunnat ovat kuntakohtaisia toimielimiä (2 vuotta) / hyvinvointityöryhmä
- Kunnissa on annettava neuvottelukuntaa koskevat määräykset hallintosäännössä.
- Hallintosäännössä määritellään kuntakohtaisesti neuvottelukunnan nimi, jäsenten lukumäärä
kunnan osalta ja keskeiset tehtävät.
- Kokoonpanossa tulisi huomioida luottamushenkilöiden lisäksi toimialan paikallisten
järjestöjen edustus
- Hallintosäännössä määrätään neuvottelukunnan valmistelusta/esittelijästä
• Paikallisen neuvottelukunnan työ ei ole varsinaisesti omistajaohjausta
• Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu paikallisen asiantuntemuksen tuominen SiunSotelle
• Neuvottelukuntaan osallistuvat SiunSoten nimeämät, ensisijaisesti paikalliset asiantuntijat
(mandaattiasema).
• Paikalliset neuvottelukunnat:
• sovittavat yhteen kunta - sote –rajapintaan liittyviä toimintoja päätettyjen linjausten pohjalta,
esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lapset ja nuoret, asumispalvelut,
työllisyysasiat, maahanmuutto, logistiikka, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, avustukset,
paikallinen viestintä
• antaa lausuntoja,
• tekee mahdollisesti esityksiä kehittämisestä,
• käsittelee toimintakatsaukset säännöllisesti, seuraa palvelujen toteutumista,
• käsittelee paikallisia toimitilakysymyksiä, sähköisen hyvinvointikertomuksen tavoitteita,
seurantaa ja indikaattoreita.
• kutsuu harkintansa mukaan kokouksiin asiantuntijoita tai muita tarvittavia toimijoita
(kansalaisjärjestöjen edustajia)
Maahanmuuttajatyö
• Joensuun seudun maahanmuuttajapalvelujen kehittämis- ja käynnistämishankkeen
(Siltoja rakentamassa) tavoitteena on
• kuntien vastaanotto- ja alkuvaiheen tukipalvelujen kehittäminen,
• kotouttamisosaamisen lisääminen ja ylläpitäminen sekä
• Joensuun seudun maahanmuuttajapalvelujen toimintamallin pilotointi.
• Hanke on käynnistynyt maaliskuussa 2016 ja sitä rahoittaa Sisäministeriön päätöksellä
EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto.
• Pilotoinnin jälkeen arvioidaan mahdollista toimintamallin laajentamista.
• Kunta tekee pakolaisten ja kiintiöpakolaisten vastaanottoa koskevat sopimukset ELY:n
kanssa. Kunnan ja Siun soten sopimusmalli valmistellaan vuoden 2016 aikana.
• Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan kunta vastaa kotouttamisohjelman
laatimisesta moniammatillisesti (oleskeluluvan jälkeen vapaa asumisen valinta – kuluja voi
tulla henkilön kohdalla 10 vuodeksi eteenpäin). Kotouttamisohjelma hyväksytään kunnan
valtuustossa. Kotouttamisohjelman keskeisenä tarkoituksena on sisältää suunnitelma siitä,
miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina.
2015-04-22
28
Soten rajapintahenkilöstö
Kuntiin on tullut myös rajapintaan liittyvän henkilöstön osalta kysely (vastausta on pyydetty 18.12.
mennessä)
• Kuntatasolla tulee tarkistaa rajapintahenkilöstö ja varmistaa oman toiminnan joustava
jatkumo