Tästä - Greenpeace

Fennovoima-hankkeenvaikutuskuntientalouteen
päivitettyversio,heinäkuu2016
Sisällysluettelo
1.Sähkömarkkinatmurroksessa
2.Analyysinlähtökohdat
3.Kassavirta-analyysinkeskeisettulokset
4.Hankkeenriskitkunnille
5.Muutydinvoimalaanjasenosakkuuteenliittyvätkustannukset
6.Venäjänmaariski
Tuoreetkassavirtalaskelmatosoittavat,ettäkunnatovatottamassaerittäinsuurenriskinosallistuessaan
FennovoimaOy:nydinvoimahankkeeseen.Kunnallistenomistajien(kunnallinenenergiayhtiötaimuu
vastaavataho)kumulatiivinenkassavirtakääntyisivoitolliseksivastavuosikymmeniäydinvoimalan
käynnistämisenjälkeen–jossilloinkaan.Tätäennenkassavirtasukeltaisimiljooniaeurojatappiolliseksi.
Kannattavuuslaskelmissaontarkasteltuydinvoimalanrakentamiseenjatoimintaanliittyviävälittömiä
kustannuksia,vieraaseenpääomaanliittyviärahoituskustannuksiajavoimalaitoksestatehtäviäpoistoja.
Nämä vaikuttavat hintaan, jolla Fennovoiman osakkaat sähköä saavat. Kassavirtatarkastelua voidaan pitää
varsinmaltillisena,koskaFennovoima-osakkuuteenliittyyuseitariskejäjakustannuksia,joitaeiolehinnoiteltu
eikäsisällytettylaskelmiin.
Kunnatovatlähdössämukaanlaajaanjapitkäkestoiseeninvestointihankkeeseen,jonkakannattavuus
vaikuttaaerittäinhuonolta.Samallakunnatosallistuvatspekulointiinsähkömarkkinoidentulevalla
hintakehityksellä.Vuosikymmentenajannegatiivisenapysyväkassavirtaaiheuttaisipaineita
kuntakonsernienjovalmiiksitiukalletaloudelle.
1.Sähkömarkkinatmurroksessa
Pohjoismaisenpörssisähkön(NordPool)hintakääntyilaskuunvuonna2010jaonollutennätysalhaisella20—
25€/MWhtasollaviimevuosina.Merkkejähinnannousupaineistaeiole,sillätulevienvuosien
sähköjohdannaistenhintaonasettunutem.tasolle.Sähkönmarkkinahinnanalhainentasoonromahduttanut
konventionaalisentuotantokapasiteetinkannattavuuden.Suomestaonsuljettuviimevuosina
lauhdevoimalaitoksiajaRuotsissaontehtypäätöksiäydinvoimayksiköidenaikaistetuistasulkemisista.Suomen
kantaverkkoyhtiöFingridonarvioinut,ettäpohjoismaisetsähkömarkkinatovatmerkittävienmuutosten
edessä,jottasähköjärjestelmäntoimintavarmuusvoidaanturvata.Nämämuutoksetvoivatvaikuttaa
hintakehitykseenjaerituotantotapojenkannattavuuteenhuomattavasti.
Pohjoismaisillesähkömarkkinoilleontulossahuomattavamäärälisäävaihtelevaasähköntuotantoa(mm.
tuulivoima,aurinkovoima),mikäaiheuttaasuuriaepävarmuuksiapörssisähkönhintakehitykseen.Liskinja
Vehviläisen(2016)mukaantuulivoimanlisääntyminenaiheuttaasähkönnopeaahalpenemistajovarsinmatalla
(jopa10%)markkinaosuudella.NordPoolinsähkönhintaonlaskenutjuurilisääntyväntuulivoimakapasiteetin
vuoksi.Tuulivoimankasvavatuotanto-osuustuleeleikkaamaanvesi-jaydinvoimayhtiöidenvoittojajopa68
prosenttiaNordPoolissavuoteen2020mennessä.Lisäksivaihtelevansähköntuotannonlisääntyessäkorostuu
tuotannonjakulutuksenajoituksentärkeys.Tällaisessatilanteessaydinvoimankaltaisenperusvoiman
joustamattomuusonongelma.
2.Analyysinlähtökohdat
KassavirtalaskelmissaontarkasteltuFennovoimanydinvoimahankkeenvaikutustakunnallisen
energiayhtiöntaimuunFennovoimanosakkeitaomistavankunnallisentahonkassavirtaan.Analyysissä
ontarkasteltuerilaisiaskenaarioitaydinvoimalanrakentamisenkestonjahinnansekäsähkön
markkinahinnankehityksensuhteen,jottaepävarmuustekijöitäpystyttäisiinvalottamaanerinäkökulmista.
Kassavirtalaskelmialaadittaessaonturvauduttuhankkeentoteutumisennäkökulmastamoniltaosin
myönteisiinoletuksiin.
Laskelmissaonanalysoitusähkönosakashinnan(ns.Mankala-taiomakustannushinta)jaarvioidun
markkinahinnanvälistäeroa.Hintaeroaiheuttaajokotappiotataivoittoa,kunkunnallinen
energiayhtiöostaasähköäosakashintaanjamyysitämarkkinahintaan.Ydinvoimahankettatarkastellaan
nykyarvoonmuutetunkumulatiivisenkassavirrankautta,jokakertooinvestoinninpitkänaikavälin
kassavaikutuksetjakannattavuuden.Kassavirtalaskelmissaontarkasteltu1%:n,2%:nja3,5%
omistusosuuksia.Omistusosuuksiavastaavatsijoituksetovatsuuruusluokaltaan16milj.euroa,32milj.euroaja
57milj.euroa.Tarkkojalukujaeiolesaatavillajulkisesti.
FennovoimaOy:ntoisenomistajanVoimaosakeyhtiöSF:nosakkailleonjulkisuudessaolleidentietojen
mukaanluvattusähköä12vuodenajantakuuhinnallaenintään50€/MWh.Tämänjälkeenosakashintavoi
nousta.Sähkönosakashintariippuuoleellisestirakennuskustannuksistajarakennusajasta.
Laskelmatontehtykäyttämälläkolmeavaihtoehtoistarakennusskenaariota:optimistista(6vuottaja6mrd.
euroa),realistista(8vuottaja7mrd.euroa)sekäpessimististä(10vuottaja8mrd.euroa)(taulukko1).
TAULUKKO1:
Ydinvoimalanrakennusskenaariot
Optimisti
Realisti
Pessimisti
Rakennusaika
6vuotta
8vuotta
10vuotta
Rakennuskustannukset
6mrd.€
7mrd.€
8mrd.€
Optimisti-skenaariossaosakashintaonydinvoimalankäynnistyessä53,86€/MWh,Realisti-skenaariossa
61,69€/MWhjaPessimisti-skenaariossa70,06€/MWh.KunFennovoimaonmaksanutvieraanpääoman
takaisin(20vuottalaitoksenkäynnistymisestä),osakashintaontässälaskelmassa15€/MWh.Tällöin
ydinvoimalaalkaatuottaapositiivistakassavirtaa.
SähkönmarkkinahinnankehityksestäonlaadittukolmevaihtoehtoistapolkuahyödyntämälläCorbishleyn
jaLiskin(2014)estimointimallilla.Perusuranhintakehitysperustuutyö-jaelinkeinoministeriönarvioon
sähkönkulutuksenja-tuotannonkasvusta(taulukko2).
TAULUKKO2:
Sähkönarvioitu
hintakehitys
2020–2025
2025–2030
2030–2035
2035–2087
Hidasura
42,02€/MWh
29,88€/MWh
28,23€/MWh
30,61€/MWh
Perusura
44,75€/MWh
30,07€/MWh
30,95€/MWh
38,70€/MWh
Nopeaura
57,96€/MWh
43,41€/MWh
52,14€/MWh
73,87€/MWh
Käytetyt oletukset:
Hidas ura: öljyn hinta pysyy nykytasolla, muu kuin ydinvoimaan perustuvan sähköntuotannon keskimääräinen vuosittainen
kasvu 1,0 % välillä 2015–2035, kulutuksen vuosittainen keskimääräinen kasvu 0 %.
Perusura: öljyn hinta pysyy nykytasolla, muu kuin ydinvoimaan perustuvan tuotannon keskimääräinen vuosittainen kasvu
1,7 % välillä 2015–2035 (työ- ja elinkeinoministeriön arvio), kulutuksen vuosittainen keskimääräinen kasvu 0,5 % (työ- ja
elinkeinoministeriön arvio).
Nopea ura: öljyn hinta pysyy nykytasolla, muu kuin ydinvoimaan perustuvan tuotannon keskimääräinen vuosittainen kasvu
2,0 % välillä 2015–2035, kulutuksen vuosittainen keskimääräinen kasvu 1 %.
3.Kassavirta-analyysinkeskeisettulokset
PerusuransähkönhintaskenaariossaFennovoimanvaikutuskunnallisenomistajankassavirtaanonvuoden
2015hintatasossalaskettunanegatiivinen20vuottaydinvoimalankäynnistymisestä(allaolevatkuviot).
Kumulatiivisetkassavirratovattappiollisia12–65miljoonaaeuroariippuenomistusosuudensuuruudesta
jahankkeenrakentamiskustannuksista.Tämänjälkeenmeneevielä16–29vuotta,kunnesydinsähkön
myynnilläsaadutvoitotovatkattaneetalkuvaiheessakertyneettappiot.Mitäkalliimmaksiydinvoimalan
rakentaminentulee,sitänegatiivisemmaksikassavirratpainuvatjapienemmiksivoitotjäävät.
Investointiydinvoimaankattaisikulunsavasta2060-tai2070-luvulla.KunHanhikivenydinvoimala
lopettaatoimintansa60vuodenpitoajanjälkeen,investointiontuottanutkunnalliselleomistajalle
nykyarvossavoittoa1,5–13miljoonaaeuroariippuenomistusosuudensuuruudesta.Näihinlukuihin
päästäänsiisvuosina2083–2087,mikälirakentaminenonsujunutnopeastieikäenergiamarkkinoilla
tapahdumerkittäviäkehitysaskeleitauusiinenergiamuotoihintaimuutoksiaesimerkiksisähköpörssin
rakenteessa.
KumulaKivinenkassavirtanykyarvossa:
1%:nomistusosuus
5000000€
0€
-5000000€
-10000000€
-15000000€
-20000000€
2024 2028 2032 2036 2040 2044 2048 2052 2056 2060 2064 2068 2072 2076 2080 2084
Rakennusaika6v.,investoin_6mrd.€
Rakennusaika10v.,investoin_8mrd.€
Rakennusaika8v.,investoin_7mrd.€
KumulaKivinenkassavirtanykyarvossa:
2%:nomistusosuus
10000000€
5000000€
0€
-5000000€
-10000000€
-15000000€
-20000000€
-25000000€
-30000000€
-35000000€
-40000000€
2024 2028 2032 2036 2040 2044 2048 2052 2056 2060 2064 2068 2072 2076 2080 2084
Rakennusaika6v.,investoin_6mrd.€
Rakennusaika8v.,investoin_7mrd.€
Rakennusaika10v.,investoin_8mrd.€
KumulaKivinenkassavirtanykyarvossa:
3,5%:nomistusosuus
20000000€
10000000€
0€
-10000000€
-20000000€
-30000000€
-40000000€
-50000000€
-60000000€
-70000000€
2024202820322036204020442048205220562060206420682072207620802084
Rakennusaika6v.,investoin_6mrd.€
Rakennusaika8v.,investoin_7mrd.€
Rakennusaika10v.,investoin_8mrd.€
Hitaanuranhintakehityksessäydinvoimaansijoittaminenonerittäinriskialtista.Realisti-jaPessimisti-
skenaarioissaelirakennusajanvenyessä8vuoteentaisenylitsekumulatiivinenkassavirtaeinouse
positiiviseksikokolaitoksentoiminta-aikana.Mikälirakennusaikavenyy10vuoteenjakustannukset
nousevat8mrd.euroon,kumulatiivinenkassavirtasukeltaanoin22miljoonaaeuroa(1%omistusosuus),
44miljoonaaeuroa(2%omistusosuus)tai77miljoonaaeuroa(3,5%omistusosuus)tappiolliseksi.
Nopeanuranhintakehitysolisiydinvoimainvestoinninkannaltamyönteisinvaihtoehto.Tällöinkumulatiivinen
kassavirtakääntyisivoitolliseksivuosina2037–2049riippuenrakennusskenaariosta.Tällähintakehityksellä
suurimpaanvoittoonpäästäisiinOptimisti-rakennusskenaariossa,jolloinvoittoaolisimahdollistatehdänoin
19miljoonaaeuroa(1%omistusosuus),noin38miljoonaaeuroa(2%omistusosuus)tainoin66miljoonaa
euroa(3,5%omistusosuus).
4.Hankkeenriskitkunnille
Ydinvoimalankaltaiseenpitkäkestoiseenjasuureeninvestointiinliittyyhuomattaviaepävarmuustekijöitä.
Fennovoima-hankkeestakunnilleaiheutuvatriskitvoidaanjakaainvestointikustannuksiinjasähkön
hintakehitykseenliittyviinriskeihin.
Fennovoimatoimiins.Mankala-periaatteenmukaisesti.Tavallisenosakeyhtiönajautuessavaikeuksiin
osakkeenomistajavoipahimmassatapauksessamenettääkokoyhtiöönsijoittamansaosakepääoman.Mankalaperiaatteellatoimivassayhtiössäomistajanvastuujariskitovatpaljonsuuremmat.Omistajatsitoutuvat
yhteisvastuullisestivastaamaanyhtiönottamienlainojenkoroistajalainojenlyhennyksistä,mikälivoimalayhtiö
eimarkkinahäiriöidenjamahdollistentuotantoseisokkienvuoksipystysiihen.Yhtiösaattaatarvita
rakennusaikanamyöslisäpääomittamistahankkeenviivästyessä.NäinonkäynytOlkiluoto3:n
rakennushankkeessa.Kunnatjoutuvatsijoittamaansuunniteltuaenemmänrahaahankkeeseen,mikäli
rakennusaikataulutai-kustannuksetkarkaavatsuunnitellusta.Lisääntyvätkustannuksetvaikuttavatsuoraan
myöshankkeenkannattavuuteen.
Toinenkeskeinenriskiliittyysähkönhintaan.Mankala-periaatteenmukaisestiFennovoimamyykaiken
tuottamansasähkönosakashintaanomistajilleen.Tämätarkoittaa,ettäosakkaidenonostettavaomistuksensa
mukainenosuussähköstä,vaikkaosakashintaylittäisimarkkinahinnan.Osakkaateivätsaaomallepääomalle
mitäänmuutatuottoakuinoikeudenjavelvollisuudenostaaosakkuussähköä.
Kassavirtalaskelmienperusteellakeskeisinriskiliittyytulevaansähkönhinnankehitykseen.Perusuraksi
valitullahintapolullaydinvoimatuottaakunnillevoittoavastaelinkaarensaloppupuolella.2060-luvun
sähkömarkkinoidenarvioiminenonvähintäänkinyhtähankalaakuin1950-luvullaoliarvioidatämänpäivän
tilannetta.Kunnatovatlähdössäspekuloimaansähkönhinnallatilanteessa,jossapörssisähkönhintaon
ennätysalhaallajasähkömarkkinoidenmurrosheikentääydinvoimankannattavuutta.
KunnatovatsitoutumassaFennovoima-hankkeeseenyksintaiyhdessämuidenkuntienkanssaomistamiensa
energiayhtiöidenkautta.EnergiayhtiöidenvälitykselläFennovoimaanliittyvätriskitkoskettavatkoko
kuntakonsernia.Kunnanonvaikeapäästäätytäryhtiöitäänkonkurssiin.Mikälinäinkuitenkintapahtuisi,
kuntalaisetmenettäisivätkeskeisenosanyhteistäomaisuuttaan.Fennovoimankaltaiseenriskihankkeeseen
osallistuminenvoivaikuttaakunnanluottoluokitukseenjanostaalainojenkorkoja.Sevoilisäksivaikeuttaa
mahdollisianeuvottelujakuntaliitoksista.Asetelmanseurauksenaydinvoimahankkeenriskeistävastaavat
lopultakuntienveronmaksajat.
Nykyinenkuntalakikieltääkuntientakauksetkonserninulkopuolisilleyrityksille.Kuopionkaupunkiirtaantui
Fennovoima-hankkeesta,koskaheidäntulkintansamukaanMankala-periaateonlähellätakausjärjestelyä
voimalayhtiölle.
Kuntienriskienhallinnantuleekattaastrategiset,toiminnallisetjataloudellisetriskit.Kuntakonsernienjohdon
velvollisuutenaonselvittäätytäryhtiöidenhankkeidenriskitperusteellisesti.Lisäksikonsernijohdontehtävänä
onestääsellainentytäryhtiöidenriskinotto,jokavaarantaakokokuntakonsernintoiminnan.Oheisetlaskelmat
Fennovoima-hankkeenriskeistäjataloudellisistavaikutuksistaonlaadittutämänvalvontatehtäväntueksi.
5.Muutydinvoimalaanjasenosakkuuteenliittyvätkustannukset
• KassavirtalaskelmissaonjätettyhuomioimattaHanhikivenlaitosalueenvaatimaninfrastruktuurin
rakentaminen.Erilaistenarvioidenmukaanrakentaminenaiheuttaa1–2miljardineuronkustannukset.
• Ydinjätteenloppusijoittaminenonratkaisematta.Tästäaiheutuukustannuksia,kutenmyöslaitoksen
alasajamisestapitoajanpäättyessä.
• Suomessaeiolekokemuksialaitoksenalasajosta,muttakustannuksetliikkuvatkansainvälisesti
miljarditasolla.
Kaikkiedellämainitutseikatnostavatsähkönosakashintaatailankeavatmuutenosakkaidenmaksettavaksi.
KunnattekevätsijoituksenFennovoimaanjokoomarahoituksentailainarahoituksenturvin.
Kassavirtalaskelmissaeiolehuomioitumyöskäänmahdollisiarahoituskustannuksia,jotkaseuraavat
Fennovoimaansijoittamisesta.Valmisteluvaiheeninvestoinnit,joitajotkinkunnatovatmahdollisestitehneet,
ovatns.uponneitakustannuksia.Taloudellisestikannattamattomastahankkeestaonperusteltuairtaantua
tällaisistakustannuksistahuolimatta.
Laskelmissaydinvoimalanpitoaikanaonkäytetty60vuottaFennovoimanilmoituksenmukaisesti.Kuitenkin
läheskaikkimaailmanydinvoimalatonsuljettuaviimeistäänvähänyli40käyttövuodenjälkeentarvittavien
turvallisuusparannustenaiheuttamastahintapaineestajohtuen.Lyhempipitoaikamerkitseeuseissa
skenaarioissatappiollistainvestointiakunnille.
6.Venäjänmaariski
LaitoksentoimittajajasuurinosakasRosatomjajulkisuudessaesitettyjentietojenmukaanmyöspäärahoittaja
ovatvenäläisiä.Venäjänpoliittisillatapahtumillasaattaaollavaikutustahankkeentoteutumiseenja
aikatauluun.RosatominydinvoimalahankkeetesimerkiksiBulgariassajaIntiassaovatosoittautuneetjoko
ilmoitettuakalliimmiksitaimyöhästyneet.LisäksiRosatominhankkeetKriminniemimaallasaattavatmerkitä
yhtiönjoutumistalännenpakotelistalle.
Laskelmissa käytetyt oletukset
•
Rakennusskenaariot (rakennusaika ja -kustannus): 6 vuotta ja 6 mrd. € / 8 vuotta ja 7 mrd. € / 10 vuotta ja 8 mrd. €.
Kustannukset eivät sisällä Hanhikiven laitosalueella tarvittavia infrastruktuuri-investointeja. Julkisuudessa on esitetty
arvioita, joiden mukaan Rosatomin rakentama voimala maksaisi 6,4 mrd. euroa. Yhtiö on ilmoittanut rakennusajaksi
kuusi vuotta ja rakentamisen alkamisvuodeksi 2018.
•
Laitoksen pitoaika: Rosatomin ilmoittama 60 vuotta.
•
Rahoitus- ja diskonttokorko: 4 %. Korko on verrattain alhainen ydinvoimahankkeelle, mutta Rosatomin
rahoitusmahdollisuudet Venäjän valtionkorporaationa voivat olla poikkeukselliset. Tätä diskonttokorkoa on käytetty
myös Corbishleyn ja Liskin (2014) ydininvestointilaskurissa.
•
Oman pääoman osuus rahoituksesta: 25 %. Voimaosakeyhtiö SF:n ilmoittama osuus verkkosivuillaan.
•
Fennovoiman ottaman ulkopuolisen lainan takaisinmaksuaika: 20 vuotta. Takaisinmaksuaika on arvioitu sen
mukaisesti, että 4 %:n korolla, 25 %:n oman pääoman osuudella, 6 mrd. euron rakennuskustannuksilla ja 6 vuoden
rakennusaikataululla 20 vuoden laina-aika mahdollistaa vuonna 2024 Fennovoiman ilmoittaman sähkön
osakashinnan noin 50 €/MWh.
•
Sähkön markkinahinnan kehityksen arvioinnissa on käytetty Corbishleyn ja Liskin (2014) laatimaa estimointimallia
(http://dynamic.hs.fi/tiedostot/23524902NukeCalculator23Sep.xlsb), joka ennustaa pörssisähkön hintakehitystä
erilaisissa skenaarioissa. Kassavirtalaskelmissa käytetyt hintaskenaariot on esitetty edellä taulukossa 2. Sähkön
hinnan arvioiminen kuluvan vuosisadan loppupuolelle on käytännössä täydellistä arvailua. Mitä kauemmaksi
arvioissa edetään (vuodet 2035–2087), sitä suuremmaksi epävarmuus kasvaa. On oleellista huomata, että kuntien
kannalta positiivinen kassavirta ajoittuu vasta vuosikymmenten päähän.
LaskelmanontehnytGreenpeacenpyynnöstätaloustieteilijäHannuSavolainen(KTM,VTM).
Lisätietoja:
SiniHarkki,maajohtaja,Greenpeace
[email protected],0505821107
HannuSavolainen
[email protected],0440860876