1. No category

Vauhtia energian pientuotantoon
Kestävästi
biomassaa
Katse metsistä maatiloille
Strategia biokaasun käytön
vauhdittamiseksi
Lisää
maalämpöä
Eroon öljykattiloista
Öljyn korvaaminen
maalämmöllä julkisissa
rakennuksissa
Kattavasti
aurinkoa
Aurinkovoima kannattaa
myös Suomessa
Kotien katot hyötykäyttöön
Tähtäimessä 100 % uusiutuvaa energiaa
Suomen energiapolitiikka kaipaa remonttia. Pariisin ilmastosopimuksen myötä kaikkien maiden
tulee leikata päästöjään aiempaa kunnianhimoisemmin. Sitran uuden selvityksen1 mukaan EU tai
Suomi eivät nykyisillä päästösitoumuksilla yllä Pariisissa asetettuun tavoitteeseen rajoittaa
ilmastonmuutos selvästi alle kahden asteen.
Suomessa tavoitteeksi on otettava älykäs, energiatehokas
ja 100-prosenttisesti uusiutuvilla toimiva energiajärjestelmä vuoteen 2050 mennessä. Työn on oltava pitkällä
jo vuonna 2030. Tänään rakennettava energiantuotanto
on käytössä kymmeniä vuosia, joten tavoitteisiin johtava
polku on hahmotettava nyt. Määrätietoisia askeleita
oikeaan suuntaan tarvitaan välittömästi.
Tänä syksynä laaditaan uutta kansallista ilmasto- ja
energiastrategiaa. Samassa yhteydessä tulee ratkaistavaksi, kuinka uusiutuvaa energiaa jatkossa tuetaan. Uuden
tukimallin toimivuus vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka
nopeasti energiajärjestelmämme voi nojata uusiutuviin energialähteisiin. Tuki pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman
pian, jotta esimerkiksi tuulivoiman hyvä kehitys ei katkea
ja osaaminen katoa.
Hallituksella on ohjelmassaan hyviä tavoitteita uusiutuvan
energian lisäämiseksi ja öljyriippuvuuden vähentämiseksi.
Ongelmana on, että tavoitteet nojaavat liian yksipuolisesti
metsäbiomassan käyttöön.
Suomi voi hyödyntää metsiään myös tulevaisuudessa,
mutta metsäbiomassa ei yksin riitä uusiutuvan energiajärjestelmän rakentamiseen. Lisäksi vastaan tulee luonnon
monimuotoisuuden suojelu. Metsäenergiatekniikalla ei
myöskään ole tarjota yhtä merkittäviä vientinäkymiä kuin
tuuli- ja aurinkoteknologioilla.
Toinen ongelma on pientuotannon unohtaminen. Maatiloilla ja taloyhtiöissä on valtava energiatuotannon potentiaali,
joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää nykyistä paremmin. Mallia kannattaa hakea maista, jotka ovat jo tällä
tiellä. Myös kunnat voivat lisätä uusiutuvan energian käyttöä muuttamalla öljylämmitteisiä rakennuksiaan maalämmölle. Hajautettu ja pienimuotoinen uusiutuvan energian
tuotanto synnyttää uutta työtä Suomeen ja
elinvoimaa maaseudulle.
kestävästi biomassaa
1. Bioenergiaa metsien lisäksi myös maatiloilta
2. Maatilojen biokaasun vauhdittamiseksi oma strategia
3. Biokaasusta maatilojen polttoaine
Sipilän hallitus nojaa uusiutuvan energian vauhdittamisessa
vahvasti metsiin. Samaan aikaan maatilojen mahdollisuudet energian tuottajina ovat unohtuneet.
Maatiloilla voidaan tuottaa biokaasua kestävällä tavalla
sivutuotteista kuten nurmesta, kesantoheinästä, oljesta ja
lannasta. Biokaasusta voidaan tehdä polttoainetta liikenteelle ja maatalouskoneille sekä tuottaa sähköä ja lämpöä.
Näin voidaan merkittävästi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja edistää ravinteiden kierrätystä.
Maatilojen biomassapotentiaali on mittava – monien
arvioiden mukaan sen arvo on satoja miljoonia euroja
vuodessa. Ruotsi, Saksa ja Itävalta ovat panostaneet
1
2
pientuotantoon ja aloittaneet maatilojen energiapotentiaalin hyödyntämisen jo aiemmin, ja luvut ovat sen mukaisia:
Suomessa tuotantoa on 15 maatilalla, Saksassa yli 8000:lla.
Liikennebiokaasulla on Suomessa 24 tankkausasemaa,
Ruotsissa 161.2
Nurmi tai kesantoheinä ei kuitenkaan muutu energiaksi tai
siirry koneiden ja autojen tankkiin ilman monien toimijoiden
yhteistä ponnistusta. Siksi hallitukselta tarvitaan strategia
maatalouden biokaasun edistämiseen niin liikenteessä kuin
energiantuotannossakin.
Strategiassa on esitettävä, kuinka maatilojen biokaasutuotannon esteet poistetaan ja kuinka tarvittavat investoinnit
http://www.sitra.fi/uutiset/ilmastonmuutos/suomi-ei-ylla-pariisin-ilmastotavoitteisiin-nykyisilla-paastositoumuksilla
http://www.slideshare.net/SitraEkologia/biokaasusta-kasvua
saadaan käyntiin. Kyse on laajan ekosysteemin synnyttämisestä, ja vetovastuu siitä kuuluu hallitukselle. Pilottialueilla voidaan synnyttää maatilakohtaisia tai useamman
maatilan yhteishankkeita. Keski-Suomi on jo tällä tiellä ja
Kalajokilaakso tai Pohjanmaa laajemminkin voisi seurata
perässä.
Maatalouden lisäksi myös monien muiden alojen sivutuotteista voi valmistaa biokaasua. Suomalaisessa elintarviketeollisuudessa syntyy ruokahävikkiä jopa 140 miljoonaa
kiloa vuodessa ja kaupoissa jopa 75 miljoonaa kiloa (MTT
Foodspill). Myös jätevesipuhdistamojen lietteistä saataisiin
hyöty irti biokaasuna.
lisää Maalämpöä
1. On aika luopua öljylämmityksestä
2. Kampanjalla vauhtia maalämmölle
3. Julkisten rakennusten lämmitys kestäväksi
Iso määrä kuntien julkisia rakennuksia, kuten kouluja,
terveyskeskuksia, vanhainkoteja jne. lämmitetään edelleen
öljyllä. Jos näiden lämmitysjärjestelmät vaihdetaan maalämpöön, se vähentää merkittävästi öljynkulutusta ja sitä
kautta ilmastopäästöjä. Lisäksi vaihdos on taloudellisesti
kannattava jo melko lyhyellä aikavälillä.
Kunnat tarvitsevat porkkanan, jotta ne uskaltavat tehdä
tarvittavat investointipäätökset tänä aikana, kun sote- ja
maakuntauudistus tekee tuloaan.
On käynnistettävä kolmivuotinen kampanja muutoksen
vauhdittamiseksi. Näin saadaan aikaan työllistäviä investointeja, joita nyt kovasti kaivataan.
Siirtymä öljystä kestäviin ratkaisuihin on muutos, joka
on joka tapauksessa tehtävä. Mitä nopeammin päästään
eteenpäin, sitä parempi ilmastolle.
kattavasti aurinkoa
1. Aurinko paistaa myös Suomessa – kattopotentiaali käyttöön
2. Aurinkopaneelien hankintaa tuettava myös kerros- ja rivitaloissa
3. Vahvoilta kotimarkkinoilta pohjaa innovaatioille ja viennille
Aurinkopaneelien käyttöönottoa kannattaa vauhdittaa.
Auringolla tuotetaan puhdasta energiaa, ala luo työtä Suomeen ja sillä on valtavat vientimarkkinat. Hyvät kotimarkkinat luovat innovaatioita ja auttavat yrityksiä ponnistamaan
vauhdilla kasvaville maailmanmarkkinoille.
Vaikka aurinkoenergian kasvu on päässyt alkuun, hyödyntämätöntä potentiaalia on paljon. Lähes viidennes
Suomen sähkönkulutuksesta voitaisiin tuottaa kattojen
aurinkopaneeleilla, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö.
Suomen aurinkoenergiamarkkinoilla on laadukasta avaimet
käteen -palvelua. Aurinkopaneeleita on asennettu erityisesti
omakotitalojen katoille, mutta myös muun rakennuskannan
kattopinta-ala pitää saada kattavammin käyttöön. Aurinkosähköä pitää voida tuottaa omaan käyttöön myös oman
tontin ulkopuolella. Aurinkoenergian tuottamiseen erinomaista laajaa kattopinta-alaa tarjoavat esimerkiksi monien
julkisten rakennusten, teollisuus-, varasto ja toimistorakennusten ja kauppojen katot.
Aurinkopaneelien hankkimisen vauhdittamiseksi asuntoosakeyhtiöille pitäisi tarjota tukea. Nykyään omakotitaloasukas voi saada investointiinsa kotitalousvähennystä
ja yritykset ja kunnat energiatukea. Uusiutuvan energian
investointituki taas koskee vain yli viiden miljoonan euron
hankkeita. Rivi- ja kerrostaloyhtiöt jäävät väliinputoajiksi.
Yhdenvertaisuuden nimissä olisi perusteltua laajentaa tuki
koskemaan myös taloyhtiön teettämiä kestävän energian
remontteja. Se olisi viisasta energiapolitiikkaa ja kasvattaisi kotimaisten alan yritysten markkinoita huomattavasti.
Aurinkosähkön pientuotannon yleistyminen antaa hyvän
pohjan innovaatioille, joilla edistetään kysyntäjoustoja ja
älykästä sähköverkkoa.
Uusi tuki uusiutuville 2017
Valmisteilla olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa on määrä sopia siitä, kuinka uusiutuvaa energiaa
jatkossa tuetaan. Vihreät ovat vaatineet, että uusiutuvien energialähteiden tukimalli otetaan käyttöön
mahdollisimman pian, jo vuoden 2017 aikana. Sen tulee olla asetettuihin tavoitteisiin nähden riittävä
ja vauhdittaa monipuolisesti uusiutuvaa energiaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on esittänyt tarjouskilpailuun eli huutokauppaan perustuvaa tukea. Siitä
on mahdollista rakentaa joustava ja kustannustehokas
tukimalli, joka vauhdittaa uusiutuvien käyttöä ja tukee alan
kehitystä. Uuden tukijärjestelmän tulee myös vauhdittaa
älyverkkoratkaisujen käyttöönottoa Suomessa.
Suomalaiset energia-alan yritykset odottavat selvyyttä siihen, millainen tukijärjestelmä uusiutuvalle energialle tulee
syöttötariffin tilalle. Uusi järjestelmä tarvitaan nopealla
aikataululla, jotta hyvä kehitys ei pysähdy.
Esimerkiksi tuulivoima on Suomessa lähtenyt hyvään
kasvuun ja synnyttänyt yrittäjyyttä ja osaamista, jota ei
kannata menettää. Ennätysvuonna 2013 tuulivoimakapasiteetti kasvoi yli puolella, ja vuonna 2015 ylitimme tuhannen megawatin rajan.
VTT on arvioinut, että tuulivoimapotentiaalia on Suomessa
jopa yli seitsemänkertaisesti nykytuotantoon verrattuna.3
Tuotamme sähköstämme tuulella vasta 3,5 %. Esimerkiksi
Tanskassa luku on jo 40 %. Kasvunvaraa siis on.
Kolmen vuoden hanke pientuotannon
vauhdittamiseksi
Hankkeen kustannus valtiolle on 120 M€ ja tavoitteena on luoda 10 000 työpaikkaa.
Biokaasu
Tavoite: 300 maatilaa x 400 kW/reaktori = 120 MW, energiantuotanto n. 1 TWh/v
Kokonaiskustannus: 150 M€, josta 50 % valtion investointituki 75 M€ (25 M€/v)
Työllisyysvaikutus: pysyviä työpaikkoja 600 ja rakentaminen 1 500 htv
Maalämpö
Tavoite: 10 000 öljylämmitteistä julkista rakennusta, joista hankkeella 6 000 maalämmölle
Kokonaiskustannus: 300 M€ (100 M€/v), joka rahoitetaan ESCO-mallisesti julkisesta rahastosta. Takaisinmaksu
säästyneistä energiakustannuksista (4-6 vuotta), jonka jälkeen säästö omistajien hyväksi
Työllisyysvaikutus: 3 000 htv (rakentaminen)
Ilmastovaikutus: säästyy 60 miljoonaa litraa polttoöljyä vuodessa
Aurinko
Tavoite: 10 000 aurinkovoimalaa (1/8 asunto-osakeyhtiöistä) x 30 KW/laitos (keskimääräinen huipputeho) = 300 MW,
energiantuotanto 0,24 TWh/v
Kokonaiskustannus: 300 M€, johon tukea 15 % = 45 M€ (15 M€/v)
Työllisyysvaikutus: 3 000 htv (rakentaminen)
3
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2432.pdf