Lataa PDF Tästä alkaa kokeilukulttuuri Lääkärilehti
Ajassa Tästä alkaa kokeilukulttuuri Hallitus antaa julkiselle terveydenhuollolle luvan kokeilla uutta teknologiaa. Lääkärit halutaan keskusteluun yritysten kanssa. Teksti Jaana Ahlblad Kuvat Teija Soini, Mikko Käkelä 29 9 2 P ääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman tavoitteena on digitalisoida julkiset palvelut ja muuttaa ne käyttäjälähtöisiksi. Ohjelmalla tavoitellaan innovaatioiden kokeilukulttuuria ja sen esteenä olevan turhan sääntelyn purkua. Lisäksi hallitusohjelmalla halutaan tukea digitaalisen liiketoiminnan kasvua. Käytännössä julkisessa terveydenhuollossa on siis lupa kokeilla esimerkiksi uutta terveysteknologiaa ja kehittää toimintaa yhdessä yritysten kanssa. Sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikön Päivi Sillanaukeen sanoin: tämä hallitus haluaa muutosta. Toiveena on, että viisi prosenttia so siaali- ja terveysalan hankintaeuroista käytetään innovatiivisiin ostoihin. Kun tien kuluista se tarkoittaa puolta miljardia euroa vuodessa. Suomen Lääkärilehti 45/2015 vsk 70 Mitä tarjolla vastaanotolle? Esimerkiksi FiHTA ry:n jäsenyritykset ovat kehittäneet eri tyyppisiä laitteita ja it-ratkaisuja lääkärin vastaanotolle. Kuvassa on yleislääkärille, ortopedille ja gynekologille suunnattuja osteoporoosin mittalaitteita muun kliinisen diagnostiikan tueksi. Toinen esimerkkilaite mittaa luun lujuutta ultraäänellä värttinäluusta, toinen sääriluusta. Pikatestejä tarjotaan muun muassa ennenaikaisen synnytyksen riskin selvittämiseen, suolistosyövän seulontaan ja keliakian todennäköisyyden arviointiin. Yleislääkärille on myös tarjolla erikoislääkäritasoinen etäanalyysi uniapnean, rytmihäiriöiden ja verenpaineen vuorokausimittauksesta. Uudet syöpälääkkeet ja käynnissä olevat lääketutkimukset on koottu verkkopalveluksi onkologeille. Rintasyöpähoitojen jälkeisen lymfaturvotuksen varhaiseen diagnostiikkaan on olemassa mittalaite. Reumatologien käyttöön kehitetään kudoksen tunnistavaa injektioneulaa. Yleislääkäreille ja silmälääkäreille on kehitetty uudentyyppinen näöntestausjärjestelmä sekä silmänpainemittari. Kaikille lääkäreille on tarjolla ohjelmisto, jonka avulla sähköisen – Nyt tarvitaan terveydenhuollon, liike-elämän ja tutkimuksen aitoa yhteistyötä, sanoo professori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta. lääkemääräyksen voi kirjoittaa paikasta riippumatta. Terveysteknologian innovoinnin edistämiseksi OYS:iin on juuri avattu testilaboratorio, jossa yritykset ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat ideoida ja kehittää tuotteita aidossa sairaalaympäristössä. Oulu TestLabin 300 neliön tiloihin voidaan rakentaa esimerkiksi leikkaussali, poliklinikka, vuodeosasto, valvomo ja odotustila. Mikä on innovaatio? Suomessa terveysteknologia-alan kasvu on ollut keskimäärin 8 prosenttia vuosina 2009–2014. Jos kasvu jatkuu samana, alan liikevaihto viiden vuoden kuluttua on kolme miljardia euroa. Summaan eivät sisälly terveydenhuollon tietojärjestelmät. Terveysteknologia-alan potentiaali on kuitenkin suurempi, sillä yksistään kotimaisessa julkisessa sosiaali- ja t erveydenhuollossa kuntien ja kunta yhtymien tekemät ulkoiset ostot olivat 8,5 miljardia euroa vuonna 2013. Sipilän hallitusohjelmassa halutaankin, että julkisista hankinnoista viisi prosenttia käytetään innovatiivisiin o stoihin. Kuntien ja kuntayhtymien sote-hankinnoissa se tarkoittaa vuositasolla 485 miljoonaa euroa vuoden 2013 ulkoisten ostojen valossa. Suomen Lääkärilehti 45/2015 vsk 70 Hallitusohjelma ei kuitenkaan tarkenna, miten ja milloin viiden prosentin toteutuma tarkastetaan. Se ei myöskään kerro, mikä lasketaan innovatiiviseksi hankinnaksi. Nämä jäävät vielä sovittavaksi, kertoo neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen STM:stä. Innovatiiviseksi hankinnaksi voidaan lukea esimerkiksi tuote tai palvelu, jota ei aiemmin ole ollut markkinoilla, tai toiminnan kehittämistä yhdessä yrityksen kanssa, jolloin sen osana voi syntyä esimerkiksi terveysteknologinen tuote tai järjestelmä. Prosentit tarkastaa toden näköisesti työ- ja elinkeinoministeriö. ”Sotekin on liiketoimintaa” Kyse on uudesta toimintakulttuurista, toteaa Päivi Sillanaukee. – Teknologia ja genomitieto tarjoavat huimia mahdollisuuksia yhä yksi- löllisempään terveydenhoitoon. Tie to- ja viestintätekniikalla saadaan myös nostettua tehokkuutta merkittävästi. Sillanaukeen mukaan julkisen sektorin on ryhdyttävä keskusteluun yritysten kanssa, jotta maasto aukeaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon pitää osaltaan tukea yritysten kasvuympä ristöä ja sitä kautta ihmisten työllistymistä. – Sotesta ei yleensä ole puhuttu liiketoiminta-alueena, mutta on muistettava, että terveydellä on isoja taloudellisia vaikutuksia. Etiikkaa ei kuitenkaan alisteta rahalle, Sillanaukee sanoo. Julkisten hankintojen tarjouspyynnöissä esimerkiksi yritysten kotimaata ei voida rajata, joten sote-alan tulevien ostojen vaikutuksia Suomen työllisyyslukuihin ei voida arvioida. 2993 – Terveydenhuollon täytyy omaksua oikea asiakkaan rooli, ottaa teknologia haltuun ja vaatia laatua, toiminnanjohtaja Terhi Kajaste yrityksiä edustavasta FiHTA ry:stä toteaa. – Parasta varmasti olisi, jos aidosti tavoiteltaisiin sitä, että hankinnan hyötyä jäisi Suomeen. Yrityksille olisi tärkeää, että ne saisivat kotimaisen referenssin, jonka avulla voisivat lähteä ulkomaan markkinoille, Hannu Hämäläinen luonnehtii. Tällä hetkellä suomalaisten terveysteknologian yritysten tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin. Markkinat luovat itseään Suomalaisyritykset ovat kehittäneet erityisesti diagnostiikan tuotteita sekä t ietojärjestelmiä ja mobiiliratkaisuja. Yrityksiä edustavan Terveysteknolo gian liitto ry:n (FiHTA) toiminnanjohtajan Terhi Kajasteen mukaan monia uusia markkinoita vasta luodaan: terveydenhuolto on murroksessa, eikä terveysteknologiaa osata vielä hyödyntää tarpeeksi. – Yleislääkärin vastaanotolla voitaisiin tehdä jo tarkempaa diagnostiikkaa, jolloin turhat lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenisivät. Esimerkiksi pikatestien käytön omaksumista rajoittaa arvioni mukaan se, että laboratorioketju on niin vahva. Kajasteen mukaan yritysten haasteena on ensimmäisten asiakkaiden löytyminen sekä ideoiden kaupallistamisen rahoitus: tie tuotteeksi on pitkä. Lääkä rien osallistuminen tuotekehitykseen olisi erittäin toivottua ja ilahduttavaa. 29 9 4 Ei päitä vadille Myös Hannu Hämäläinen kannustaa lääkäreitä mukaan ideoimaan. – Nyt on se hetki, jolloin on syytä o lla aktiivinen ja hakea kohteita ja tarpeita, joissa voidaan olla innovatiivisia. Moni ammatillisella keskustelulla asiat voidaan nähdä laajemmin ja kertoa ajatukset hankintapäätökset tekevälle portaalle. Hämäläisen mukaan kyse ei ole pelkän teknologian hankinnasta. – Ei osteta valmista tuotetta, vaan kerrotaan yritykselle tarpeesta, käydään vuoropuhelua. Teknologia liittyy palveluun ja toimintaan, se on väline saada prosessia tehokkaammaksi. Tarpeen pitää ohjata digitalisaatiota, ja sillä pitää hakea mitattavia hyötyjä. Muutoksena aiempaan hankintavirheiden kohdalla ei tulla etsimään syyllisiä, vaan mietitään, mitä virheistä voidaan oppia, Hämäläinen sanoo. Lääkäri tuntee digiympäristön Terveydenhuollon tietojärjestelmätut kimuksen professori Jarmo Reponen p itää kokeilukulttuuria positiivisena ajatuksena. – Hoidon turvallisuudesta ja potilaan yksityisyydestä ei voida tinkiä, mutta normeja voidaan purkaa ja toiminta mallia muuttaa. Suomalainen terveydenhuolto on jo digitalisoitu, ja se on tehnyt lääkäreistä digitaalisen toimintaympäristön asiantuntijoita. ”Kehitystyöhön tarvitaan pelikenttä, jossa ei heti tarvitse asiakkuussuhdetta tai raskasta byrokratiaa.” Jarmo Reponen Reposen mukaan terveydenhuolto on tietotyötä, ja tiedonhallinta on strateginen työkalu. Hänen mielestään lääkäreitä pitää innostaa kehitystyöhön ja työnantajan tulee mahdollistaa tämäntyyppinen työnteko työaikana. – Kehitystyöhön tarvitaan myös neutraali pelikenttä, jossa ei heti tarvitse luoda asiakkuussuhdetta tai tukahtua raskaaseen byrokratiaan. Reponen uskoo, että uudella, avoimella otteella syntyy parempaa ja käytettävämpää teknologiaa. Näyttöä uusista menetelmistä saadaan raportoimalla hankkeet ja niiden hyvät ja huonot tulokset avoimesti. Eräs tällainen tiedonjakopaikka voisi olla THL:n, Kuntaliiton ja Sosten tarjoama verkkopalvelu Innokyla.fi. Myös lääkärien peruskoulutuksessa tulee pitää mielessä tulevaisuuden työkalupakin kehitystarpeet. Ohjelmointia ei lääkäreille kuitenkaan tarvitse opettaa, sen työn tekevät eri ihmiset. ● Suomen Lääkärilehti 45/2015 vsk 70
© Copyright 2024