Ihosairaudet 5 /11
Huolellinen hoito kannattaa
Käsi-ihottumat työelämässä
Ennaltaehkäisy on
käsi-ihottumien parasta hoitoa
K
P y r y K r a pp e
äsien iho on päivittäin alttiina erilaisille aineille.
Ihon oma suojauskyky ei aina riitä ja ihon suojakerrokset vaurioituvat. Erilaiset käsi-ihottumat
ovat yleisiä, ja ne kehittyvät helposti pitkäaikaisiksi sairauksiksi.
Käsi-ihottumaa kannattaa hoitaa heti oireiden
alkuvaiheessa tehokkaasti, koska ennuste yleensä huononee
sairauden pitkittyessä. Vuosittain ilmaantuu uusia ammatti-ihotauteja arviolta noin tuhat, joista 90 prosenttia on käsi-ihottumia.
Ammatinvalinnanohjauksessa tulisi esimerkiksi huomioida lapsuuden aikainen taipumus atooppiseen ihottumaan.
Taipumus atopiaan säilyy, vaikka myöhemmin ei enää olisikaan oireita. Erilaiset allergiat tuovat myös omat haasteensa.
Jos taipumus käsi-ihottumaan on jo huomattu, tulisi välttää ammatteja, joissa joutuu pesemään usein käsiä tai joissa
kädet ovat jatkuvassa kosketuksessa herkistäville aineille. To-
sin esimerkiksi lähihoitajan työnkuva on hyvin monipuolinen
ja laaja-alainen, joten mahdollisuus siirtyä toisenlaiseen työhön voi olla helpompi kuin monella muulla ammattialalla.
Käsi-ihottumia ehkäistään välttämällä ärsyttävien ja herkistävien aineiden käsittelyä. Jos se ei ole mahdollista, on
huolehdittava käsien riittävästä suojauksesta. On tärkeää, että jo ammattiin opiskeluvaiheessa opitaan käsien oikea suojaus ja hoito, koska ennaltaehkäisy on paras tapa suojautua käsi-ihottumilta.
Työnantajan velvollisuutena on tarjota kaikille työtekijöille riittävät ja sopivat käsineet sekä pesu- ja hoitoaineet. Työntekijän velvollisuus on käyttää niitä.
Työterveyshuollon merkitys on keskeinen, kun selvitellään
työntekijän käsi-ihottuman syitä. Epäily ammattitaudista on
selvitettävä muun muassa kartoittamalla kyseisen työpaikan
altisteita ja terveysriskejä. Työtavat ja työssä käytettävät välineet on tarkistettava. Tarvittaessa lisätutkimuksia voidaan
tehdä keskussairaalassa tai Työterveyslaitoksella.
Käsi-ihottumaan monia syitä
Käsi-ihottumia ehkäistään välttämällä ärsyttävien
ja herkistävien aineiden käsittelyä. Myös käsien
riittävästä suojauksesta on huolehdittava.
28 SUPER 2/2014
Käsi-ihottumaan on monia syitä. Taustalla voi olla jokin ihotauti kuten atooppinen ihottuma ja psoriasis. Usein syynä on
ulkoisten tekijöiden aiheuttama ärsytys tai allergia. Aina syytä ei saada selville.
Ärsytyskosketusihottuma voi tulla kenelle tahansa jonkun
ärsyttävän tekijän tai usein toistuvan mekaanisen hankauksen
seurauksena. Esimerkiksi käsien jatkuva peseminen voi aiheuttaa ihottuman. Ihottuman riskiä lisää esimerkiksi atooppiseen
taipumukseen liittyvä ihon kuivuminen.
Ärsytysihottuma alkaa yleensä ihon kuivumisena ja halkeiluna. Muita oireita ovat kutina, kirvely, pistely, punoitus
ja hilseily. Ihoon voi tulla myös vesirakkuloita ja näppylöitä.
Ihottuma alkaa yleensä käsien ohuilta ihoalueilta, kuten sormien väleistä ja sivuilta tai kämmenselästä ja ranteista. Pitkään jatkunut altistuminen voi muuttaa ihottuman krooniseksi, jolloin käden iho alkaa paksuuntua, karheutua ja kovettua sekä hilseillä ja halkeilla. Lisäksi ärtynyt iho lisää riskiä
saada kosketusallergia.
Allerginen kosketusihottuma syntyy käsien ollessa jatkuvassa kosketuksessa herkistävälle aineelle. Etukäteen ei tiedetä, kuka allergisoituu ja mille aineelle. Kosketusallergia on
pysyvä, koska allergian kehittymisen seurauksena elimistössä
syntyy pysyvä reagointitavan muutos.
Hoitotyössä kosketusallergian tavallisimpia aiheuttajia
voivat olla esimerkiksi hajusteet, säilöntäaineet, lääkeaineet,
pesuaineiden ja voiteiden ainesosat, erilaiset kumikemikaalit ja lateksi.
Hoidon lähtökohtana on aina tunnistaa oireita aiheuttavat tekijät ja poistaa ne. Tarkkaa diagnoosia on vaikea tehdä vain
ihottumaa katsomalla. Usein tarvitaan perusteellinen lääkärin tekemä selvitys, johon liittyy tarvittaessa allergiatestien teko. Jos taustalla on esimerkiksi atooppinen taipumus, sitä pahentavia tekijöitä on pyrittävä välttämään ja ihoa on hoidettava huolellisesti.
Käsi-ihottumia ehkäistään välttämällä ärsyttävien ja herkistävien aineiden käsittelyä. On huolehdittava myös käsien
riittävästä suojauksesta. Muun muassa tupakointi ja kylmyys
pahentavat oireita.
Kun käsiin on tullut ihottumaa, joka ei parane muutamassa viikossa ilman reseptiä saatavalla hydrokortisonivoiteella tai
joka uusiutuu hoidon päättymisen jälkeen, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin.
Tavallisimmin käsi-ihottumia hoidetaan keskivahvoilla
kortisonivoiteilla. Kortisonivoiteita käytetään lääkärin ohjeen
mukaisesti. Hoitojakson pituuteen vaikuttaa voiteen vahvuus,
voidepohja, hoidettavan alueen sijainti ja diagnoosi. Pitkäaikainen käsi-ihottuma voi vaatia useiden viikkojen hoitoa.
Yleinen virhe kortisonivoiteen käytössä on lopettaa se heti,
kun iho näyttää olevan paremmassa kunnossa.
Kortisonivoiteen käytön aikana käytetään perusvoidetta,
joka levitetään noin tunnin kuluttua, kun lääkevoide on ehtinyt imeytyä kunnolla. Joskus hoitona käytetään esimerkiksi takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteita, jolloin perusvoide levitetään vasta parin tunnin kuluttua.
Perusvoide kannattaa valita ihon kuivuuden mukaan eli mitä kuivempi iho, sitä rasvaisempi voide. Voiteen tulee olla sellainen, joka tuntuu itsestä miellyttävältä. Muuten sen käyttö voi
jäädä liian vähäiseksi. Perusvoiteen säännöllistä käyttöä kannatta jatkaa myös ihottuman paranemisen jälkeen, sillä se ehkäisee ihon kuivumista, suojaa ihoa ulkoisilta ärsykkeiltä ja ehkäisee ihottuman uusiutumista. Yksinkertainen ja hyvä hoito on
laittaa yöksi käsiin runsaasti perusvoidetta ja puuvillakäsineet.
Tarvittaessa ihottuman hoitoon voidaan käyttää esimerkiksi keittosuolahaudetta tai sinkkivoidekäärettä. Muita hoitoja ovat erilaiset kylvetykset, penslaukset ja peittohoidot niin
sanotulla keinoiholla eli hydrokolloidilevyllä. Myös valohoitoja voidaan käyttää käsi-ihottumien hoidossa.
Tulehtunutta ihoa voidaan hoitaa desinfioivilla tai antibakteerisilla aineilla. Joskus voi sisäinen antibioottihoito olla tarpeen. Muita sisäisesti käytettyjä lääkkeitä ovat kortisoni ja antihistamiini sekä retinoidit ja immunosuppressantit.
Kädet pestään haalealla vedellä ja hajusteettomalla pesuaineella tai perusvoiteella, joka levitetään kostealle iholle. Kädet
ja erityisesti sormien välit kuivataan pehmeällä pyyhkeellä ilman hankausta. Pesun jälkeen levitetään glyserolia sisältävää
käsi-desinfektioainetta kuiviin käsiin ja sen annetaan kuivua
hyvin. Jokaisen pesun jälkeen käsiin levitetään perusvoidetta
ihon kuivumisen estämiseksi.
Näin käytät suojakäsineitä:
• Valitse käsineet käyttötarpeen mukaan ja muista,
että ne ovat aina henkilökohtaiset.
• Käytä kosteissa tai likaisissa töissä nesteitä tai
ärsyttäviä aineita läpäisemättömiä muovisia tai
kumisia suojakäsineitä.
• Muista, että käsineiden on oltava riittävän pitkävar-
tiset, ehjät, puhtaat ja sopivan kokoiset.
• Käytä käsineiden alla kosteuden imemiseksi puuvil-
laisia aluskäsineitä.
• Huuhtele käsineet ennen riisumista.
• Riisu käsineet ja käännä ne nurin, pese nurja puoli
miedolla pesuaineella ja ripusta kuivumaan.
• Vaihda kertakäyttökäsineet riittävän usein.
Käsi-ihottuma vaikuttaa arkeen
Jatkuva päivittäinen ihon hoito ja suojaus voi kuluttaa voimavaroja ja aiheuttaa hoitoväsymystä. Tämä lisää stressiä, mikä
puolestaan voi pahentaa ihottumaa. Ihottuma voi myös välillä pahentua, vaikka sitä hoitaisi kuinka hyvin.
Sairaus voi aiheuttaa omat rajoituksensa niin kotitöille, vapaa-aikaan kuin harrastuksiinkin. Työikäisen kohdalla korostuvat työelämän haasteet. Käsi-ihottumaa sairastava voi kokea, että työtoverit ja läheiset vähättelevät käsi-ihottumia. Potilaat ja asiakkaat saattavat loukkaantua, kun välttelee kättelyä käsien ollessa huonossa kunnossa. Myös epäily ihottuman
tarttumisesta tuntuu pahalta.
Käsi-ihottumat tuovat mukanaan yksilöllisiä tuen tarpeita, jotka vaihtelevat ihottuman vaikeusasteen, iän ja perhetilanteen mukaan. Yhteiskunnan tarjoamat tuet tulevat ajankohtaisiksi silloin, kun ihottuma haittaa pitkäaikaisesti arjessa selviytymistä tai kun ihottumaan liittyy muita sairauksia.
Tukiin liittyvissä asioissa saa apua esimerkiksi kuntoutusohjaajalta, sosiaalityöntekijältä tai järjestöjen työntekijöiltä. Käsi-ihottumaa sairastaville järjestetään kursseja, joissa saa tietoa
ja vertaistukea toisilta samaa sairautta sairastavilta.
.
teija launis
kirjoittaja on sairaanhoitaja, thm. hän on työskennellyt
iholiitto ry:ssä koulutussuunnittelijana viisi vuotta.
lähde:
käsi-ihottuma-opas, iholiitto ry 2013
iholiitto ry on valtakunnallinen potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka tarjoaa ihotautia sairastaville ja heidän
läheisilleen tietoa ja tukea sairauden kanssa elämiseen. iholiiton jäsenjärjestöjä ovat atopialiitto, alopecialiitto,
ihoyhdistys, suomen eb-yhdistys, suomen hae-yhdistys, suomen iktyoosiyhdistys, suomen palovammayhdistys ja
valoihottumayhdistys. lisätietoa www.iholiitto.fi ja www.atopialiitto.fi.
SUPER 2 /2014 29