ja maakuntauudistus HE:n päälinjat ja tilannekatsaus
Sote- ja maakuntauudistus HE:n päälinjat ja tilannekatsaus Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Lokakuu 2016 www.alueuudistus.fi 6.10.2016 1 Valmistelutilanne • • • • • Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla – – – – http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016 päättyy 9.11.2016 lausuntoaikana esityksen viimeistelyä ja sisällöllistä tarkistamista maakuntakierros pidetty - keskustelua ja kuulemista – – – – – palveluiden digitalisointi tieto seuraa asiakasta -periaate tietojärjestelmät kuntoon - tavoitetila määritelty tehokkaalle palvelulle ja talouskasvulle tilaa http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/hallitus-linjasisote-ja-maakuntauudistuksen-digitalisaatiota Hallituksen esitys eduskunnalle loppuvuodesta Sote-tuottajalaki on myös lausunnoilla Maakuntien ja sote-digitalisoinnista linjaukset Valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva valmistelu käynnissä => HE luonnos lausunnoille marraskuussa www.alueuudistus.fi 6.10.2016 2 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin. Rohkea ote tulevaisuuteen www.alueuudistus.fi 6.10.2016 3 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Toimivammat palvelut Toimintatapojen muutos Kustannustehokkuus Hallinnon sujuvoittaminen Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. www.alueuudistus.fi 6.10.2016 4 Uudistuksen keskeiset lait • Maakuntalaki • Sote -järjestämislaki • Maakuntien rahoituslaki • Voimaanpanolaki • Maakuntajakolaki • Sote-tuottajalaki • Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki • Verolait • Henkilöstöä ja virka- &työehtosopimuksia sekä eläkejärjestelmää koskevat lait www.alueuudistus.fi 6.10.2016 5 Työ- ja elinkeino- palvelut Sosiaalija terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Liikennejärjestelmäsuunnittelu Pelastustoimi Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut www.alueuudistus.fi 6.10.2016 6 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia 59–99 jäsentä HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot • Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin • • • • • Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset • ICT • Yhteishankinnat • Muut tukipalvelut • Toimitilat www.alueuudistus.fi 6.10.2016 7 Maakuntakonserni sote-tehtävissä Maakuntavaltuusto Konserniohjaus Maakuntahallitus --------------------Maakuntajohtaja Maakunnan sote-lautakunta Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. • hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia Valtuusto päättää: (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja ostotavoitteet, palveluhankintojen linjaukset) hallintosääntö, • soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan investointialueelle johdettavat linjaukset suunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Maakunnan palvelulaitos - Hallitus ja johtaja Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote tuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja palvelulaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Soten järjestämisestä vastaava toimielin: • Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat • Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: • oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen • ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon • ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä) 6.10.2016 8 Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan palvelulaitos • vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) • viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. • tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. • voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä. 6.10.2016 9 Sosiaali- ja terveyspalveluiden •Tuottajat noudattavat maakunnan integraatio määrittelemiä Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuuden oikea-aikaisesti palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti • Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön • Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma •Potilas- ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä • Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille • Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia 6.10.2016 10 Palvelujen tuottaminen Maakunnan palvelustrategiassa on otettava huomioon, miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös palvelun tuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Uusi laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta: oikeus tuottaa maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. 6.10.2016 11 Maakuntien rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen • Valtion yleiskatteellinen rahoitus • Asiakas- ja käyttömaksut • Lyhytaikainen lainanotto Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 89% Tarveperusteinen rahoitus 10% 87% Ikärakenne ja tarve 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Asukaslukuperusteinen rahoitus www.alueuudistus.fi 1% Hyterahoitus 6.10.2016 12 Henkilöstön siirtyminen ja asema Siirto koskee n. 220 000 työntekijää • Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka • Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät • KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana • Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin www.alueuudistus.fi 6.10.2016 13 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Uuden valtionosuusjärjestelmän kautta uudistuksen kuntakohtainen muutos rajoitetaan +/- 100€ per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa VOS-järjestelmän rakenne pääosin ennallaan • Uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (korvaa työpaikkaomavaraisuuden) • Verotulojen tasausjärjestelmän rajat muuttuvat • Puolet kiinteistöverotuloista sisällytetään tasausjärjestelmään www.alueuudistus.fi +/100€ 6.10.2016 14 Verotulojen siirto kunnilta Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on 17,7mrd€ Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 • Vuosina 2020–2021 kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa • Rajasta voidaan poiketa poikkeustilanteissa 11,3 mrd€ Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään 0,5 mrd€ Valtionosuuksista siirretään 5,9 mrd€ Maakuntien tehtävien rahoitus www.alueuudistus.fi 6.10.2016 15 Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistaminen Valinnanvapaus www.alueuudistus.fi 6.10.2016 16 Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitus yhden eli maakunnan budjetin kautta Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaalija terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään. Kustannusten yhteisomistajuus pyritään poistamaan. 6.10.2016 17 Rahoitus: lähtökohdat • Kansalaisen ja veronmaksajan näkökulma rahoitukseen • Julkinen hallinto on yhtenäinen palvelualusta • Omaisuus maksetaan vain yhden kerran julkistaloudessa • Rahoitus kannustaa kustannusvaikuttavaan ja kustannustehokkaaseen toimintaan sekä toteuttaa rahoitusperiaatteen kunnissa ja maakunnissa – optimoidaan veronmaksajan näkökulmasta – ’’veronmaksaja on omistaja’’ – julkinen omaisuus on tiettyä käyttötarkoitusta varten – perustuslaissa säädetty oikeus riittäviin sote-palveluihin – riskiä ei täysin vakuutettu yhteisestä poolista => kannustimet toimia – => tarvevakioitu kapitaatio, joka huomioi riskit – => vaikuttavuuskannustimet: maksetaan lisäarvosta (terve ja toimintakykyinen, hyvinvoiva eikä palveluiden jatkuvaiskäyttäjä) www.alueuudistus.fi 6.10.2016 18 Rahoituksella ohjaamisen 3 ulottuvuutta • Valtion ja maakunnan välinen suhde – rahoituksen kohdentaminen maakunnille • Rahojen kohdentaminen maakunnan sisällä – rahoitus yleisesti maakunnan toimintaan – maakunnan budjettivalta: maakunta päättää kohdentamisesta – tuottajien korvausjärjestelmä maakunnassa • korvausjärjestelmän perusteet • portinvartijatehtävät rahoituksessa • Asiakasmaksut – ei ole suunniteltu lisärahoitettavan asiakasmaksujen kautta – asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistus 2017 lukien – omavastuun ja järkevän asioinnin tukeminen www.alueuudistus.fi 6.10.2016 19 Sosiaali- ja terveydenhuollossa erilaisia ansainnan ja arvon muodostuksen logiikoita Preventio: vaihtoehtokustannukset, nettonykyarvo Päivystys: kapasiteettivaraus ja sen hinta Yksi käynti: käyntimaksu Elektiivinen hoito ja muu parantava hoito: episodikohtainen tulos, vaikuttavuus- ja laatukorjattu hinta • Hoiva: elämänlaatu / toimintakyvyn tuki aikaa kohden, aikalaskutus suhteessa palvelutasoon tai toimintakyvyn tukeen • Laaja-alainen palvelutarve: eri toimien ja palveluiden yhteensovitus, kokonaishinta ja ratkaisuperusteinen vaikuttavuus • • • • www.alueuudistus.fi 6.10.2016 20 Tuottajien korvauksen (monituottajamalli) • Vaativimman hoidon ja palvelun rahoitus laskutuksella tai sopimukseen perustuvilla korvauksilla – => maakunnalla kokonaisbudjetti • Yli- alihoidon/palvelun välttäminen • Kannustimet tuottaa parasta mahdollista vaikuttavuutta annetulla riskitasolla • Kannustimet vaikuttavuuteen (value-based models) • Korvausmallien perusteltua olla hybridi, koska ansaintalogiikat ovat erilaisia – riskipainotettu kapitaatio listautuneista asiakkaista vastaavilla tuottajilla (riskiluokitellut ryhmät) – asiakkaiden riskiluokittelu ja ikäpaino tulevaisuudessa – muut erilaiset yhdistelmämallit www.alueuudistus.fi 6.10.2016 21 Tuottajien korvaus • Kiinteä korvaus väestövastuullisesta toiminnasta, joka perustuu väestön määrään ja palvelujen tarpeeseen (ns. tarvevakioitu kapitaatiorahoitus). • Laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseen liittyvä lisärahoitus • Terveys- ja hyvinvointipoliittisten tavoitteiden mukaan priorisoiduista toiminnoista toimintokohtainen lisärahoitus • Hyvin määritellyissä palveluissa hoito- tai palveluepisodin kiinteä rahoitus (”tuote- tai pakettihinnoittelu”), johon voi liittyä vaikuttavuudesta riippuvia lisäeriä • Suoriteperusteiset korvaukset • Henkilökohtainen budjetointi www.alueuudistus.fi 6.10.2016 22 Valinnanvapauden toteutus ja tuottajien korvaus • 1) Asiakkaan tekemä suora valinta – tarkemmin määriteltävissä perustason palveluissa • 2) Palvelutarpeen arviointi ja jatkolähete/asiakassuunnitelma – asiakasseteli (palveluseteli): tuotteistettavissa olevissa palveluissa – henkilökohtainen budjetointi: laajempien palvelukokonaisuuksien tilanteessa www.alueuudistus.fi 6.10.2016 23 Rahoitusjärjestelmästä yleisesti • Rahoitusjärjestelmää täytyy väistämättä kehittää • Yhteiskunnallisen oppimisen näkökulma ja ratkaisujen tarkistaminen kokemuksen kertyessä • Maakunnan tasolla järjestäjän valmius arvioida kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä sitä tukevat tietojärjestelmät ratkaisevan tärkeitä www.alueuudistus.fi 6.10.2016 24 Hyvän hallinnon periaatteet turvataan Yleishallinto-oikeudellisia säännöksiä noudatetaan kaikissa laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa sotepalveluiden tuottajissa • Hallintolaki • Virkavastuu • Julkisuuslaki perusoikeudet www.alueuudistus.fi 6.10.2016 25 Digitalisointi Tieto seuraa asiakasta Tiedon tehokas hyödyntäminen - muutosohjelmalla tuloksiin http://alueuudistus.fi/artikkeli//asset_publisher/1271139/hallitus-linjasisote-ja-maakuntauudistuksen-digitalisaatiota www.alueuudistus.fi 6.10.2016 26 Digitalisaatio Maakunta huolehtii siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä Maakuntien yhteinen ICTpalvelukeskus ja yhteiset hankinnat Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus www.alueuudistus.fi 6.10.2016 27 MAAKUNTAUUDISTUS SotedigiVisio 2030 Asiakasvisio Pystyn itse Sähköiset palvelut parantavat mahdollisuuttani saada sosiaali- ja terveyspalveluita, ehkäistä hyvinvointiongelmiani ja lisätä omahoitoani Saan luotettavaa tietoa omien valintojeni tueksi Ajantasaiset ja käytettävissä olevat tiedot Voin tallettaa ja hyödyntää omia tietojani turvallisesti Sähköisen asioinnin ja omahoidon palvelut on saatavillani Henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma auttaa palveluideni koordinoinnissa Ammattilaisvisio Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät Käytössäni on työtä ja sen toimintaprosesseja tukevat tietojärjestelmät Asiakas- ja potilastiedot ovat käytössäni aina, kun niitä tarvitaan Osaamiseni on ajan tasalla ja kehittymistäni tuetaan Tiedä ensin, johda sitten Tietoaineistot tukevat reaaliaikaisesti palvelutuotannon johtamista ja yhteiskunnallista päätöksentekoa Tietoaineistot tukevat tutkimus-, innovaatio- ja elinkeinotoimintaa 6.10.2016 28 MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntadigi -linjaukset CRM Arkkitehtuuri ICT PAKE Keskeiset linjaukset: 1. Maakuntien toiminnalle asetettuja tavoitteita toteutetaan/tuetaan maakuntien yhteisillä kansallisilla ICT-palveluilla 2. Ensimmäisessä vaiheessa järjestetään maakuntien uusia asiakaslähtöisiä ja digitaalisia prosesseja tukevat palvelut sekä käynnistetään niiden toteutuksen vaatima valmistelu • Maakuntien asiakkuudenhallinta • Maakunnan (järjestämisvastuullinen) johtamista, toimintaa ja valtion maakuntien ohjausta tukevat tiedot sekä tiedon hyödyntämistä tukevat välineet 3. Valtakunnallinen ICT-palvelukeskus perustetaan tuottamaan kansalliset palvelut 4. Maakuntien tietohallinnon kansallinen ohjaus on yhdellä ohjaustoiminnolla 5. Maakuntauudistuksen valmistelua johdetaan ja rahoitetaan ohjelmana Ohjausmalli 6.10.2016 29 MAAKUNTAUUDISTUS Otetaan käyttöön kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti. Julkiset palvelut ovat olemassa ennen kaikkea palvelun käyttäjää eli asiakasta varten. Tutkimme, mitä käyttäjät haluavat saada palvelulla aikaiseksi. Poistamme turhan asioinnin. Kansalaisen asiointia suoraviivaistetaan ja helpotetaan. Asiakkaalla on ensisijaisesti mahdollisuus käyttää sähköistä palvelua. Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita. Palveluita voidaan käyttää näppärästi ja tietoturvallisesti eri laitteilla. Huomioidaan kansalaisten ja yritysten erityistarpeet. Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti. Selvitämme, mitkä ovat asiakkaalle arvokkaimmat ominaisuudet ja aloitamme palvelukehityksen niistä. Palvelusta saadaan nopeasti palautetta. Aikaa ja rahaa säästyy. Tekemällä ja kokeilemalla opimme. Palvelemme myös häiriötilanteissa. Varaudumme häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Viestimme tällaisesta tilanteesta selkeästi. Pyydämme uutta tietoa vain kerran. Käytämme jo olemassa olevaa tietoa. Näin vaivaamme kansalaista mahdollisimman vähän. Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita. Ei keksitä samaa pyörää uudestaan. Teemme kustannustehokkaampaa palvelukehitystä. Käytämme muun muassa Kansallista Palveluarkkitehtuuria (KaPA). Varmistamme, että palvelumme on muiden hyödynnettävissä. Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille. Lähtökohtaisesti avaamme tiedon ja rajapinnat julkisesti saataville, ellei saatavuutta ole syytä erikseen rajata. Annamme tiedon hyödynnettäväksi uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Avoimuus koituu kaikkien eduksi! Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan. Jokaisen palvelun takana on lopulta ihminen. Palvelulla on koko sen elinkaaren ajan nimetty omistaja, joka vastaa palvelun toiminnasta ja mahdollistaa vuoropuhelun eri tahojen välillä. www.digisuomi.fi 30 Sote -digitalisaatio maakunnassa -visio Tietoa hyödyntävät sovellukset toiminnot Tiedon hyödyntäminen - tiedon - toissijaisen käytön operaattori Älykkäät uudet palvelut ja toimintamallit Ympäristöja terveysteknologia Tuottajien ICTjärjestelmät sis. potilastietojärjestelmät Ydin Käytettävissä kansallisen palveluväylän kautta Data avoimen datan periaattein Innovaatiotoiminta Kyky yhdistää sote-asiakastieto, biopankkiaineisto, genomidata, muu massadata kuin sote-asiakastieto Yhteiset sähköiset Soteasiointiohjausjärjestelmä ratkaisut (järjestäjän ratkaisut) Yhteinen asianhallinta OmaDataa hyödyntävät ja tietoa keräävät yksiöiden ratkaisut Mahdollistajina tieto ja digitalisaatio KELA maksatusratkaisut Kanta- alusta palveluineen ml. OmaKanta Maakunnan yhteiset toiminnallisuudet Innovatiiviset hankinnat Eri tuottajien ja toimijoiden järjestelmien integraatio Maakunnan yhteinen asiakkuuksienhallinta Kustannustehokkuus Maakunnan toimialariippu maton yhteinen ICT Yhteinen, julkinen tietojärjestelmäydin järjestäjälle & palveluekosysteemille Palveluekosysteemi, jossa laaja sovelluskerros 6.10.2016 31 Maakuntien digitalisaation ekosysteemi / alusta MAAKUNTAUUDISTUS Eläintautien vastustaminen Rehuvalvonta Eläinten lääkitsemisen valvonta ElinkeinoYleinen elämän toimintaed. kehittäminen Investointituki Maakuntaohjelma ALUEKEHITYS Ennakoinnin yhteensovittaminen Elintarvikevalvonta Tupakkalain valvonta YMPÄRISTÖ TERVEYDEN HUOLTO / ELINTARVIKE VALVONTA Luonnon varatalouden valvonta Asumispalvelut Kasvintuotannon valvonta Sosiaalipäivystys Eläinlääkäri palvelut Ehkäisevä päihdetyö Sosiaalityö Rokotukset Kasvatus-/ perheneuvonta Adoptio Perhehoito Kotihoito ja kotipalvelut Vammaispalvelut Päivystys Terveysneuvonta Erikoissairaanhoito SOTE Kuntouttava työvoimatoiminta Ensihoito Yritystoiminnan kehittäminen Perusserveydenhuolto Maakunnan suunnittelu PELASTUS MAANKÄYTTÖ/ VESIENHOITO Onnettomuuksien ehkäisy Varautuminen Lomituspalvelut Työnvälitys Viljelijätuki Viljelijätuki HankeElinkeino ja yritystuet elämän kehittäminen Rakennetuet TYÖ- JA ELINKEINO Työllisyyden edistäminen Kotouttaminen Työvoima koulutus Ammatin valinta Pelastustoiminta Väestönsuojelu RiistaVahinkojen korvaus Poro- ja luontaiselinkeinotuki TIETOJOHTAMINEN DIGIPERIAATTEET Tiedolla johtaminen MAANKÄYTTÖ ALUEKEHITYS YMPÄRISTO TH TYÖ- JA ELINKEINO PELASTUS SOTE PALVELUKERROS KaPA Kanta Poistamme turhan asioinnin Pyydämme uutta tietoa vain kerran Hammashuolto Laitoshoito Alkoholilain valvonta Kotisairaanhoito Terveystarkastukset Omaispalvelut Valistus ja neuvonta Aluekäyttö / Ympäristörakentaminen tavoitteiden arviointi Vesienhoitosuunnitelmat Merenhoioon toimenpideMerialueohjelma suunnittelu Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti Seulonnat Neuvolat Terveyden suojelun valvonta Aluekehitystuki Kulttuuriympäristön hoito Ensisaapumisvalvonta Lihan tarkastus Eläinsuojelun valvonta Vesistötehtävät Vesistötehtävät Päihdepalvelut Lasten suojelu ASIAKAS POTILAS Avaamme tiedon ja rajapinnat Tiedon jalostus TOIMINNAN TIETO OMISTUS VEROTUS TOIMENPITEET LUVAT VALVONTA TALOUS Tiedon tuottaminen Lähtötiedot V Ä E S T Ö PERUSTIETO K I I N T E I S T Ö T Y R I T Y K S E T Y H T E I S Ö T 32 Aikataulu 6-8/16 Järjestämislaki ja maakuntalaki julki kommenteille ja lausuntokierrokselle 11-12/16 2/17 HE sotejärjestämislaiksi ja maakuntalaiksi eduskuntaan 7/17 Sotejärjestämislaki ja maakuntalaki voimaan 1.7.2017 17-18 Väliaikaishallinto Maakuntavaalit 1/19 1.1.2019 järjestämisvastuu maakunnille Järjestämislaki ja maakuntalaki Valinnanvapaus- ja rahoitus-HE lausuntokierrokselle Valinnanvapaus- ja rahoitus-HE eduskuntaan Lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen 33
© Copyright 2024