1. No category

Impulsseja
Lokakuu 2016
Markku Valtanen
Onnistuuko sote?
Mitä kansalaiset ajattelevat hallituksen
sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
•
Sote-uudistuksella ei ole Juha Sipilän hallituksen ajamassa muodossa kansalaisten tukea. Vain kokoomuksen kannattajissa on enemmän niitä, jotka uskovat
palveluiden paranevan eikä heikkenevän. Perussuomalaisten luottamus uudistukseen on paikoin oppositiopuolueitakin kehnompaa.
•
Uudistus koettelee ihmisten käsityksiä oikeudenmukaisuudesta, ja se nähdään
uhkana demokratialle sekä heikennyksenä alan työntekijöille. Sen sijaan henkilökohtaista vapautta valita palveluntarjoaja arvostetaan laajalti.
•
TNS Gallup Oy haastatteli ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön toimeksiannosta tuhatta suomalaista. Tutkimusaineisto osoittaa, että soten normatiivinen ja poliittinen oikeutus edellyttää suunnanmuutosta ja uudistuksen ottamista uuteen
valmisteluun.
MARKKU VALTANEN | ONNISTUUKO SOTE?
Sisällys
Johdanto
Tutkimuksen aihepiiri
3
Tutkimuskysymykset
6
Haastattelujen tulokset
Oikeudenmukaisuus tasavertaisuutena
8
Oikeudenmukaisuus huolenpitona heikommista
10
Työntekijöiden aseman muutos
14
Palveluiden demokraattinen kehittäminen
12
Onko valinnanvapaudesta hyötyä?
16
Uudistus vie epäoikeudenmukaiseen suuntaan
18
Vanhoina työntekijöinä epävarmemmille työmarkkinoille
19
Analyysi: Kansalaiset eivät luota hallituksen uudistukseen
Demokratia kaventuu
Valinnanvapaus maittaa
Sote-uudistus tarvitsee uuden oikeutuksen
2
18
19
21
WWW.SORSAFOUNDATION.FI
Onnistuuko sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus sote?
Uudistusta ajavan hallituksen ja sitä arvostelevan opposition kannat
tiedämme, mutta mitä mieltä on kansa? Viekö uudistus parempaan
suuntaan? Hyötyvätkö kansalaiset sen lupauksista?
Johdanto
Koko meneillään oleva vuosikymmen on Suomessa ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista, epäonnistumista ja uudelleen aloittamista. Kaikki eduskuntapuolueet ovat päässeet yrittämään. Nyt uudistusta viedään eteenpäin keskustajohtajan, pääministeri Juha Sipilän luotsaaman hallituksen voimin. Hallituspuolueilla – keskustalla, perussuomalaisilla ja kokoomuksella – on eduskunnassa 124
paikkaa, eli riittävä voima hankkeen läpiviemiseen on olemassa.
Hallituksen sote-uudistuksen tavoitteena on ”kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja
terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua”. Samalla haetaan valinnanvapauden lisäämistä perusterveydenhuoltoon ja joihinkin sosiaalihuollon palveluihin. Asiakkaille halutaan tarjota mahdollisuus itse päättää, mennäkö julkiselle vai yksityiselle
palveluntuottajalle. 1
Sote-palveluista tulevaisuudessa vastaavat toimijat synnytetään samassa yhteydessä. Tähän asti vastuu on ollut kunnilla, mutta uudistuksessa se otettaisiin niiltä pois ja siirrettäisiin perustettaville maakunnille. Kunnat on nähty tehtävään
liian pieninä, eivätkä yritykset tehdä niistä suurempia yhteen liittämällä ole onnistuneet.
Uudistusta koskeva hallituksen esitysluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Kunnilta, kuntayhtymiltä sekä joukolta muita toimijoita odotetaan siihen kannanottoja marraskuun 9. päivään mennessä.
Tutkimuksen aihepiiri
Miten tutkia kansalaisten arviota sote-uudistuksen onnistumisesta? Keskittymällä pelkkään uudistuksen yleiseen kannatukseen onnistuttaisiin mittaamaan vain
hallitus- ja oppositiopuolueiden kannatusta. Toisaalta laajan yleisön ei voi olettaa
olevan perillä uudistuksen runsaista yksityiskohdista. Kyselytutkimuksen tulosten tuli olla käyttökelpoista poliittisen keskustelun sytykettä uudistuksen sisällön
1
Hallituksen esityksen yleisperustelut 31.8.2016, 133–134, 145,
http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3118184/HE+Yleisperustelut+31.8.2016.pdf. Valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö valmistellaan erikseen ja sen yksityiskohdista päätetään myöhemmin.
3
MARKKU VALTANEN | ONNISTUUKO SOTE?
vielä muuttuessa. Tuli osua liikkuvaan junaan, sillä haastatteluhetkellä hallituksen sote-esityksen yksityiskohdat eivät olleet tiedossa, linjaukset kylläkin. 2
Huomio oli siten kohdistettava suomalaisten mahdollisimman yleisesti kannattamiin arvoihin ja asioihin, joihin sote- ja maakuntauudistuksen on arvioitu vaikuttavan. Tällaisia ovat oikeudenmukaisuus, demokratia, sote-sektorin työntekijöiden asema sekä uudistuksen hyöty vastaajalle itselleen. Haastatellut pääsivät
kertomaan näkemyksensä, miten he arvioivat suunnitellun sote-uudistuksen
vaikuttavan näihin. Tältä pohjalta hahmottui tilannekuva siitä, onko uudistus
viemässä maata sellaiseen suuntaan, jota kansalaiset toivovat.
Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli perustuu ajatukselle, että oikeudenmukainen yhteiskunta on mahdollista toteuttaa jakamalla tuotettua hyvää uudelleen
poliittisin päätöksin. Julkiset palvelut ovat tässä keskeinen työkalu. Ihmisten hyvän katsotaan riippuvan lähes aina terveydestä ja turvallisuudesta, joten sosiaalija terveyspalvelut ovat koulutuksen ohella väline, jolla uudelleenjakamista voidaan toteuttaa.
Näkemys ei ole universaali, mutta kuitenkin suhteellisen laajalti kannatettu, kuten pohjoismaisessa hyvinvointivaltioajattelussa myös kriteerit, joiden perusteella julkisia palveluita tulee jakaa. Apua ja hoivaa tulee saada tarpeen eikä muiden
tekijöiden perusteella. Jos hoiva alkaa jakautua varallisuuden, asuinpaikan tai
toimintakyvyn perusteella, jako ei ole tällöin enää oikeudenmukainen.
Moni hyväksyy oikeudenmukaisuuden kriteeriksi myös sen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ansaitsevat tulla huomioiduksi erityisellä tavalla.
Uudistukset tulee arvioida siitä näkökulmasta, paraneeko heikoimpien asema, ja
ne voidaan oikeuttaa vain, jos näin todella tapahtuu.
Asetelmaa muuttaa monimutkaisemmaksi se, että kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole julkisia, vaan niitä hankitaan myös markkinoilta. Suomessa etenkin terveyserojen on katsottu selittyvän sillä, että osin yksityisesti kustannettu
työterveyshuolto avaa työssäkäyville muita paremman pääsyn terveyspalveluihin. Eroja voivat synnyttää myös heikennykset julkisten palvelujen saatavuudessa ja tasossa.
Historiallisesti protestanttisten Pohjoismaiden aatteelliseen kulttuuriin kuuluu
hyväksyä palvelujen jaon tarveperusteisuus, hyvinvointierojen kasvun pitäminen
epätoivottavana sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen käyttäminen oikeudenmukaisuuden mittarina. Suomalaisten puolueiden ohjelmissa
pohjoismainen malli nauttii vähintäänkin nimellistä kannatusta. Keskieurooppalaisten tai angloamerikkalaisten esimerkkien eduista kuulee silloin tällöin puhuttavan, mutta poliittinen realiteetti lienee, että suomalaiset arvostavat pohjoismaista mallia ja haluavat säilyttää sen omanaan.
Hallitus tietää tämän. Sen vuoksi esitys sote-uudistukseksi on perusteltu normatiivisesti ja sellaisenaan varsin kunnianhimoisesti: hyvinvointi- ja terveyseroja
tulee kaventaa ja palvelujen yhdenvertaisuutta parantaa. Hallitus asettaa siis eh-
2
Hallitus sopi sote- ja maakuntauudistuksen linjaukset 5.4.2016. Alustavat lakiluonnokset julkistettiin
29.6.2016, jolloin linjattiin myös valinnanvapauden toteuttamista.
4
WWW.SORSAFOUNDATION.FI
dotuksensa pohjoismaisten mallien joukkoon ja uskoo kansalaisten sen sellaisena
hyväksyvän.
Maakuntahallinnon luominen ja sote-tehtävien siirtäminen kunnilta sille siirtää
myös valtaa, jota demokratiassa tulee käyttää kansanvaltaisesti, kansalaisten
myöntämällä mandaatilla. Mutta pysyykö demokratia muutoksen vauhdissa, kun
päätöksenteko siirtyy paikalliselta tasolta alueelliselle? Etääntyvätkö kansalaiset
sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevasta vaikuttamisesta ja vallan valvonnasta?
Äänestävätkö he?
Valtaa siirtyy myös julkisen palveluntuotannon alueelta yksityiselle. Hallituksen
tavoitteena on synnyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinat, joilla yksityisiä toimijoita kohdellaan samalla tavalla kuin julkisia. Muutoksen toteuduttua
suuri osa julkisesti rahoitetuista palveluista tuotetaan yksityisin voimin ja liiketaloudelliset vaikuttimet nousevat hallitseviksi.
Hallitus pyrkii maakuntauudistuksessa varmistamaan demokratian toteutumisen
uudessa tilanteessa. Maakuntatason osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia
halutaan lisää. 3 Demokraattiselle valvonnalle ja hallinnalle on sorvattu mekanismeja puuttua myös yksityisten palveluntarjoajien toimintaan.
Työntekijöiden asema sote-uudistuksessa puhuttaa kansalaisia syystä, työskenteleehän julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon parissa liki neljännesmiljoona ihmistä. Maakuntien ottaessa vastuulleen palvelujen järjestämisen muuttuu myös
monen työntekijän tilanne. Hallitus on pyrkinyt pehmentämään muutosta linjaamalla, että vanhojen työsuhteiden ehdot säilyvät yli siirtymän.
Hallitus on tekemässä lopun Suomessa vuosikymmeniä vallinneesta mallista,
jossa sote-palvelut paitsi kustannetaan julkisesti, myös pääsääntöisesti tuotetaan
kunnan omana toimintana. Siirryttäessä markkinaperustaiseen malliin myös alan
työvoimaa siirtyy julkiselta yksityiselle. Monen edessä voikin olla pian tilanne,
jossa joutuu hakeutumaan yksityisen yrityksen palvelukseen. Millä ehdoin tämä
tapahtuu, on työmarkkinoilla ratkaistava kysymys.
Kilpailtujen markkinoiden synty vaikuttaa myös työyhteisöihin ja työhön itseensä. On arvioitavissa, että uusissa olosuhteissa julkisen alan työhön alkaa kohdistua samoja kilpailupaineita kuin tähän asti on koettu yksityisellä puolella. Jää
nähtäväksi, vähentääkö tämä pysyvien ja pitkäaikaisten työsuhteiden määrää,
lisääkö pätkä- ja silpputyötä tai tuoko se ankaramman tulosjohtamisen kulttuurin
myös julkisen alan työpaikkoihin.
Valinnanvapauden lisääminen on hallituksen sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Se liittyy olennaisesti kahteen asiaan. Ensinnäkin valinnanvapauden katsotaan lisäävän palvelunkäyttäjän saamaa hyötyä. Asiakas kääntyy sellaisen palveluntarjoajan puoleen, jonka uskoo parhaiten täyttävän tarpeensa.
Toiseksi valinnanvapauden lisääminen viittaa epäsuorasti sote-sektorin markkinaehtoistamiseen ja yksityistämiseen. Valinnanvapauden käytännöllisenä ehtona
3
Hallituksen esityksen yksityiskohtaiset perustelut 31.8.2016, 37,
http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3118184/HE+Yksityiskohtaiset+perustelut+31.8.2016.pdf.
5
MARKKU VALTANEN | ONNISTUUKO SOTE?
on, että palvelunkäyttäjällä on mistä valita, eli keskenään kilpailevia palveluntarjoajia, jotka toimivat samoilla markkinoilla ja joita julkinen valta kohtelee tasavertaisesti.
Yksilöllinen valinnanvapaus on helppo mieltää positiiviseksi arvoksi, jos muut
asiat pidetään ennallaan. Ongelmalliseksi asetelma muuttuu, kun vapaudella on
vaikutuksia kokonaisuuteen.
Valinnanvapauden puolestapuhujien uskomuksissa seurannaisvaikutukset ovat
etupäässä myönteisiä: palvelujen laatu paranee ja kustannukset laskevat. Kriitikot viittaavat usein voitontavoittelun motiivin kielteisiin vaikutuksiin kansalaisten perusoikeuksien toteutumisessa. Hallituksen uudistus on optimistinen siinä,
että ensimmäiset voidaan saavuttaa samalla kun vältytään jälkimmäisiltä. Mutta
mitä mieltä tästä ovat kansalaiset?
Tutkimuksessa haluttiin saada selville kansalaisten näkemys seuraaviin kysymyksiin. Kaikkien kohdalla taustaoletuksena oli, että sote-uudistus toteutetaan
suunnitellusti.
• Mihin suuntaan tasavertaisuus kehittyy?
• Kuinka heikoimmassa asemassa oleville käy?
• Mihin suuntaan demokraattiset vaikutusmahdollisuudet kehittyvät?
• Mitä työntekijöiden asemalle tapahtuu?
• Hyödytäänkö valinnanvapaudesta?
Tutkimuskysymykset
Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön toimeksiannosta TNS Gallup Oy haastatteli puhelimitse tuhatta suomalaista touko-kesäkuun aikana. Sen tuloksena saatiin pysäytyskuva hallituksen sote-uudistusta kohtaan koetusta luottamuksesta.
Kerätty aineisto edustaa 18–78 -vuotiaita Suomen kansalaisia, jotka asuvat muualla maassa kuin Ahvenanmaan maakunnassa. Tilastollinen virhemarginaali on
noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Haastateltavilta kysyttiin tavanomaisten taustamuuttujien lisäksi tulotasoa sekä
tämänhetkistä poliittista kantaa. Heitä pyydettiin valitsemaan puolue jota äänestäisi, jos kuntavaalit järjestettäisiin nyt. Jonkun puolueen tai ryhmän mainitsi
72 prosenttia vastaajista, vastata ei halunnut tai osannut 24 prosenttia ja 4 prosenttia sanoi, ettei aio äänestää. Tilastollisista syistä pienimpien eduskuntapuolueiden (ruotsalainen kansanpuolue, kristillisdemokraatit) kannattajien tuloksia
ei ole mielekästä raportoida.
Haastateltaville esitettiin aluksi neljä soteen liittyvää asiaa, joista jokainen oli
varustettu johdantokysymyksellä: Paranevatko vai heikkenevätkö seuraavat asiat
nykyisestä, jos sote-uudistus toteutetaan suunnitellusti?
Arvioitavat asiat olivat
• suomalaisten tasavertaiset mahdollisuudet käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita asuinpaikasta, tulotasosta tai toimintakyvyn eroista riippumatta,
• kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluntarvitsijoiden asema,
6
WWW.SORSAFOUNDATION.FI
•
•
kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuteen demokratian keinoin sekä
sosiaali- ja terveyspalveluiden alalla työskentelevien asema.
Arviointikohteiden järjestys vaihteli satunnaisesti haastateltavasta toiseen. Vastausvaihtoehdoiksi annettiin: paranee merkittävästi, paranee jonkin verran,
ei parane eikä heikkene, heikkenee jonkin verran ja heikkenee merkittävästi. Lisäksi saattoi vastata, ettei osaa sanoa.
Viidentenä haastateltavien arviota valinnanvapauden lisääntymisen tuottamista
hyödyistä itselleen kartoitettiin kysymyksellä
•
hyötyisitkö itse sote-uudistuksen tarjoamasta vapaudesta valita yksityinen
palveluntuottaja julkisen sijaan?
Vastaaja valitsi vaihtoehdoista merkittävästi, jonkin verran, melko vähän ja tuskin
lainkaan. Saattoi myös vastata, ettei osaa sanoa. Tämän kysymyksen vastausvaihtoehdoissa ei ole yksiselitteistä keskikohtaa. Raportissa sen ajatellaan sijoittuvan
toisen ja kolmannen vastausvaihtoehdon väliin.
***
Raportti on osa laajempaa kyselytutkimusta, jossa kartoitetaan kansalaisten näkemyksiä kotikuntansa julkisista palveluista ja taloudesta, seuraavien kuntavaalien keskeisistä teemoista sekä maahanmuutosta ja kotoutumisesta. Näistä aiheista kertyneitä tuloksia julkaistaan myöhemmin.
Kyselytutkimuksen suunnitteli ja toteutti Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija
Markku Valtanen yhdessä SDP:n poliittisen valmistelun päällikön Pirjo Alijärven
ja säätiön projektitutkijan Merja Jutila Roonin kanssa. Hanketta ovat rahoittaneet
Palkansaajasäätiö sekä viiden kaupungin – Espoon, Helsingin, Porin, Turun ja
Vantaan – sosialidemokraattiset kunnallisjärjestöt.
7
MARKKU VALTANEN | ONNISTUUKO SOTE?
Oikeudenmukaisuus tasavertaisuutena (kaavio 1.)
Ensimmäinen kahdesta oikeudenmukaisuuskysymyksestä mittasi luottamusta
hallituksen lupaukseen siitä, että tasavertaisuus paranee uudistuksen myötä.
Tavoitteen toteutumiseen uskoo vain noin joka neljäs (24 %). Huomattava osuus
(43 %) sen sijaan arvelee, että tasavertaisuus pikemminkin heikkenee.
Uskovaisia on eniten kokoomuksen, keskustan ja vihreiden kannattajissa. Vasemmistoliiton joukoissa uudistuksen vaikutuksesta tasavertaisuuteen ollaan
lähinnä kauhuissaan. Sosialidemokraattien kannattajakunnasta melkein puolet
on samaa mieltä, samoin perussuomalaisten.
Optimisteja on selvästi enemmän miehissä sekä henkilöissä, joiden tulot ylittävät
4 000 euroa kuukaudessa. Näkemykset vaihtelivat yllättävän vähän sen mukaan,
missä osassa maata ja kuinka maaseutumaisessa kunnassa asuttiin.
8
WWW.SORSAFOUNDATION.FI
KAAVIO 1: Paranevatko vai heikkenevätkö seuraavat asiat
nykyisestä, jos sote-uudistus toteutetaan suunnitellusti?
Suomalaisten tasavertaiset mahdollisuudet käyttää sosiaali- ja
terveyspalveluita asuinpaikasta, tulotasosta tai toimintakyvyn
eroista huolimat
Heikkenee merkittävästi
Heikkenee jonkin verran
Ei parane eikä heikkene
Ei osaa sanoa
Paranee jonkin verran
Paranee merkittävästi
KAIKKI
12
Nainen
Mies
11
35
13
33
18
13
29
20
11
7
27
23
26
25 %
8
50 %
9
12
7
2
25
2
21
7
17
24
2
16
20
19
29
18
6
10
46
18
13
4
12
20
34
13
2
4
29
23
17
31
1
38
9
29
19
13
2
19
33
22
28
11
3
27
6
22
26
4
2
8
8
17
25
20
26
23
17
32
13
12
3
19
9
37
17
21
15
19
34
13
3
18
12
28
25
10
2
23
8
18
33
11
0%
12
18
2
24
25
32
13
5
24
14
34
1
18
13
13
30
3
22
8
21
12
1
22
14
20
24
11
TULOT
Enint. 1000
1001-2000
2001-3000
3001-4000
4001-6000
Yli 6000
14
24
10
1
30
13
32
15
ASUINPAIKKA
Pääkaupunkiseutu
Kaupunkimainen kunta
Taajaan asuttu kunta
Maaseutumainen kunta
PUOLUEKANTA
Kokoomus
Keskusta
Perussuomalaiset
Vihreät
Sosialidemokraatit
Vasemmistoliitto
Ei osaa/halua sanoa
Ei äänestäisi
Joku muu
13
3
25
10
19
30
8
1
20
14
21
30
2
22
12
20
31
14
IKÄRYHMÄ
18-24
25-34
35-49
50-64
65-
20
31
11
3
16
21
9 -
24
8
75 %
100 %
MARKKU VALTANEN | ONNISTUUKO SOTE?
Oikeudenmukaisuus huolenpitona heikoimmista (kaavio 2.)
Toisella kahdesta oikeudenmukaisuuskysymyksestä tutkittiin uskoa hallituksen
kykyyn pitää uudistuksessa huolta kaikkein heikoimpien asemasta.
Tämän toteutumiseen uskovia on enää alle viidesosa (19 %). Melkein puolet
(45 %) uskoo heikoimpien tilanteen heikkenevän entisestään – 15 prosenttia
jopa merkittävästi. Heikkenemiseen uskovia on enemmän kuin tilanteen ennallaan pysymiseen ja paranemiseen uskovia yhteensä.
Kokoomuksen ja keskustan kannattajat luottavat hallitukseensa edelleen vankasti, mutta perussuomalaiset ovat tästä joukosta poissa. Heidän epäluulonsa on
samaa luokkaa kuin oppositiopuolue SDP:n kannattajien keskuudessa.
Niin tämän kuin edellisenkin oikeudenmukaisuuskysymyksen kohdalla noin viidesosa kansalaisista uskoo tilanteen pysyvän ennallaan.
10
WWW.SORSAFOUNDATION.FI
KAAVIO 2: Paranevatko vai heikkenevätkö seuraavat asiat
nykyisestä, jos sote-uudistus toteutetaan suunnitellusti?
Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluntarvitsijoiden
asema
Heikkenee merkittävästi
Heikkenee jonkin verran
Ei parane eikä heikkene
Ei osaa sanoa
Paranee jonkin verran
Paranee merkittävästi
KAIKKI
15
30
21
Nainen
Mies
14
31
20
IKÄRYHMÄ
18-24
25-34
35-49
50-64
65-
17
4
15
16
23
30
20
15
33
17
29
7
21
16
29
21
16
29
21
20
20
9
25
31
14
3
25 %
11
1
21
-
4
27
3
8
14
13
1
9
12
3
16
14
8
75 %
2
5-
29
8
2
10 -
8
23
18
50 %
3
17
17
19
49
2
31
35
12
2
14
7
11
22
28
1
15
19
27
29
2
24
9
34
32
0%
15
24
31
20
3
10
31
21
15
17
10
19
21
11
1
10
13
27
21
11
17
19
25
22
1
16
21
29
2
4
17
35
16
15
15
20
16
1
21
22
32
1
17
13
17
19
27
15
23
13
22
24
3
10
23
28
1
19
20
33
2
16
17
19
24
PUOLUEKANTA
Kokoomus
Keskusta
Perussuomalaiset
Vihreät
Sosialidemokraatit
Vasemmistoliitto
Ei osaa/halua sanoa
Ei äänestäisi
Joku muu
17
23
34
17
17
12
22
31
10
ASUINPAIKKA
Pääkaupunkiseutu
Kaupunkimainen kunta
Taajaan asuttu kunta
Maaseutumainen kunta
TULOT
Enint. 1000
1001-2000
2001-3000
3001-4000
4001-6000
Yli 6000
28
15
24
-
100 %
MARKKU VALTANEN | ONNISTUUKO SOTE?
Palveluiden demokraattinen kehittäminen (kaavio 3.)
Kolmantena kartoitettiin luottamusta siihen, että sosiaali- ja terveyspalveluihin
voi jatkossakin vaikuttaa demokratian keinoin.
Viidesosa (20 %) uskoo demokratian kohenevan, ja reilu neljännes (27 %) tilanteen pysyvän ennallaan. Peräti 40 prosenttia katsoo demokraattisten vaikuttamismahdollisuuksien heikkenevän.
Jokaisen puolueen kannattajissa ennakoidaan enemmän demokratian heikentymistä kuin parantumista. Jopa kokoomuslaisista kolmannes uskoo demokratian
heikentyvän, jos uudistus toteutetaan suunnitellusti. Vihreiden kannattajakunta
on uudistuksen demokratiavaikutusten suhteen vähemmän kriittistä kuin perussuomalaisten.
Luottavaisimpia ovat nuoret: 18–24 -vuotiaista joka kolmas uskoo demokratian
vahvistuvan, jos kohta pessimistejä on heissäkin melkein yhtä paljon.
Maaseutumaisten kuntien asukkaat ovat selvästi muita pessimistisempiä. Heistä
lähes puolet uskoo demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien heikentyvän, jos
sote-uudistus toteutetaan suunnitellusti.
12
WWW.SORSAFOUNDATION.FI
KAAVIO 3: Paranevatko vai heikkenevätkö seuraavat asiat
nykyisestä, jos sote-uudistus toteutetaan suunnitellusti?
Kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden
tulevaisuuteen demokratian keinoin
Heikkenee merkittävästi
Heikkenee jonkin verran
Ei parane eikä heikkene
Ei osaa sanoa
Paranee jonkin verran
Paranee merkittävästi
KAIKKI
Nainen
Mies
IKÄRYHMÄ
18-24
25-34
35-49
50-64
65-
PUOLUEKANTA
Kokoomus
Keskusta
Perussuomalaiset
Vihreät
Sosialidemokraatit
Vasemmistoliitto
Ei osaa/halua sanoa
Ei äänestäisi
Joku muu
24
27
29
12
11
27
29
11
28
29
25
26
1
9
15
2
9
19
2
6
23
-
25 %
50 %
13
2
28
3
21
10
11
20
-
20
1
3
13
6
2
10
15
19
75 %
3
8
16
57
20
0%
16
21
25
26
2
22
10
22
34
26
19
1
33
29
12
19
14
30
28
11
2
23
33
14
17
9
25
34
7
-
14
6
31
23
10
7
2
21
32
23
17
17
26
29
15
13
12
28
35
11
2
28
31
14
18
16
27
23
10
2
13
21
24
30
5
2
21
18
32
17
3
10
15
28
28
11
13
19
10
28
24
10
19
12
29
31
18
1
32
11
32
10
2
19
11
26
25
4
1
17
15
25
29
14
2
18
13
29
28
10
ASUINPAIKKA
Pääkaupunkiseutu
Kaupunkimainen kunta
Taajaan asuttu kunta
Maaseutumainen kunta
TULOT
Enint. 1000
1001-2000
2001-3000
3001-4000
4001-6000
Yli 6000
27
28
12
- 8
100 %
MARKKU VALTANEN | ONNISTUUKO SOTE?
Työntekijöiden aseman muutos (kaavio 4.)
Neljäntenä haluttiin kuulla kansalaisten näkemys siitä, miten käy sosiaali- ja terveyspalveluiden alalla työskenteleville.
Selvästi useampi uskoo sote-työläisten aseman pikemminkin heikkenevän
(37 %) kuin paranevan (15 %). Melkein kolmannes aprikoi aseman pysyvän ennallaan. Naisista optimisteja on vain 11 prosenttia, miehistä jopa 20 prosenttia.
Kokoomuslaisista 28 prosenttia ja keskustalaisista 22 prosenttia uskoo alan työntekijöiden aseman paranevan, mutta näidenkin puolueiden kannattajissa on hieman enemmän niitä, joiden mukaan se on uudistuksen jälkeen entistä huonommassa jamassa.
Oppositiopuolueiden sekä perussuomalaisten kannattajakunnissa vallitsee pessimismi hallituksen esityksen äärellä.
Kaikissa ryhmissä on keskimäärin lähes kolmannes niitä, jotka eivät usko tilanteen muuttuvan sen koommin paremmaksi kuin huonommaksi.
14
WWW.SORSAFOUNDATION.FI
KAAVIO 4: Paranevatko vai heikkenevätkö seuraavat asiat
nykyisestä, jos sote-uudistus toteutetaan suunnitellusti?
Sosiaali- ja terveyspalveluiden alalla työskentelevien asema
Heikkenee merkittävästi
Heikkenee jonkin verran
Ei parane eikä heikkene
Ei osaa sanoa
Paranee jonkin verran
Paranee merkittävästi
KAIKKI
8
Nainen
Mies
9
29
8
29
IKÄRYHMÄ
18-24
25-34
35-49
50-64
65-
6
29
5
30
PUOLUEKANTA
Kokoomus
Keskusta
Perussuomalaiset
Vihreät
Sosialidemokraatit
Vasemmistoliitto
Ei osaa/halua sanoa
Ei äänestäisi
Joku muu
33
18
30
31
17
31
31
15
10
12
0%
14
19
10
24
25
33
27
35
22
50 %
15
3
2
3
9
12
1
11
2
10 10
7 - 8
46
34
25 %
13
21
35
21
8
1
4
20
32
31
14
1
2
25
31
33
29
2
17
16
34
9
13
22
8
37
22
6
14
35
25
4
3
-
15
15
31
20
9
16
11
9
31
33
4
1
15
33
31
11
19
37
27
1
12
23
29
26
10
8
1
13
15
18
25
30
6
2
15
8
30
1
13
18
7
27
8 -
16
30
12
2
16
14
36
27
7
2
15
20
32
26
6
2
22
31
33
2
18
20
28
11
10 1
19
15
21
1
14
17
29
27
10
ASUINPAIKKA
Pääkaupunkiseutu
Kaupunkimainen kunta
Taajaan asuttu kunta
Maaseutumainen kunta
TULOT
Enint. 1000
1001-2000
2001-3000
3001-4000
4001-6000
Yli 6000
31
29
75 %
100 %
MARKKU VALTANEN | ONNISTUUKO SOTE?
Onko valinnanvapaudesta hyötyä? (kaavio 5.)
Viides kysymys mittasi näkemystä siitä, hyödyttäisikö vapaus valita yksityinen
palveluntuottaja julkisen sijaan vastaajaa henkilökohtaisesti.
Selvä enemmistö (60 %) arvelee hyötyvänsä vähintään jonkin verran. Yli kolmannes uskoo hyötyvänsä melko vähän tai tuskin lainkaan.
Vastausten jakaumassa on kaksi huippua: jonkin verran ja tuskin lainkaan hyötyvät. Mielipiteet ovat polarisoituneet, ja valinnanvapauden lisääminen kohtaa ilmeisesti harkittua ja vakaumuksellista vastustusta.
Melkein kaikkien puolueiden kannattajissa on enemmän hyötyjiä kuin epäilijöitä.
Kokoomuslaiset ovat valinnanvapauden lisäämisestä innoissaan: heistä lähes
kolme neljästä uskoo hyötyvänsä uudistuksesta. Vihreiden kannattajakunnassa
ollaan myös hyvillään luvatusta valinnanvapaudesta.
Vasemmistoliitossa on skeptikoita hiukan enemmän kuin hyötyjiä. Sosialidemokraattien ja perussuomalaisten kannattajista noin kolmannes uskoo hyötyvänsä
valinnanvapauden lisäämisestä tuskin lainkaan.
Maaseudulla asuvien enemmistö ei valinnanvapauden lisääntymisestä kostu. Jopa
36 prosenttia on sitä mieltä, ettei uudistus hyödytä heitä. Muualla maassa valinnanvapauden lisäämiseen suhtaudutaan selvästi suopeammin.
16
WWW.SORSAFOUNDATION.FI
KAAVIO 5: Hyötyisittekö itse sote-uudistuksen tarjoamasta
vapaudesta valita yksityinen palveluntuottaja julkisen
sijaan?
Sanoisitteko että hyötyisitte...
Tuskin lainkaan
Melko vähän
Jonkin verran
Merkittävästi
KAIKKI
Nainen
Mies
34
17
PUOLUEKANTA
13
12
Kokoomus
21
Keskusta
32
Perussuomalaiset
16
Vihreät
34
Sosialidemokraatit
32
Vasemmistoliitto
24
Ei osaa/halua sanoa
30
Ei äänestäisi
Joku muu - 12 0%
37
17
37
-
16
23
1
18
27
24
20
39
1
9
27
24
42
15
22
19
39
4
13
19
34
2
20
25
21
26
3
17
36
20
22
40
1
16
23
21
43
3
12
21
23
40
3
17
19
20
38
5
15
20
39
2
13
19
TULOT
Enint. 1000
1001-2000
2001-3000
3001-4000
4001-6000
Yli 6000
21
45
29
ASUINPAIKKA
Pääkaupunkiseutu
Kaupunkimainen kunta
Taajaan asuttu kunta
Maaseutumainen kunta
23
44
1
15
27
19
38
3
10
19
18
23
40
2
14
26
21
39
3
14
20
IKÄRYHMÄ
18-24
25-34
35-49
50-64
65-
2
14
23
Ei osaa sanoa
22
44
1
30
42
16
33
47
1
18
19
28
4 3
37
10 -
5
19
19
31
50
25 %
39
50 %
17
9
38
6
16
19
35
4
19
13
18
75 %
100 %
MARKKU VALTANEN | ONNISTUUKO SOTE?
Analyysi: Kansalaiset eivät luota hallituksen uudistukseen
Uudistus vie epäoikeudenmukaiseen suuntaan
On myönteistä, että hallitus on ilmaissut sote-uudistuksen tavoitteet normatiivisesti. Keskeisimmät tavoitteet koskevat selkeästi oikeudenmukaisuutta. Kansalaisten antamaa arviota tavoitteiden täyttymisestä ei kuitenkaan voi tulkita muuten, kuin että heidän mielestään uudistus epäonnistuu niiden toteuttamisessa.
Jos sote-uudistus toteutetaan suunnitellusti, seuraa siitä kansalaisten arvion mukaan siirtymä paremminkin epäoikeudenmukaisempaan suuntaan: Yhdenvertaisuus ei toteudu, ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien katsotaan pudonneen hallituksen näkökentästä pois. Onko uudistus kaavoitettu vain keskiluokalle?
Uskoa riittää vain kokoomuksen kannattajissa. Keskustassa epäröidään, ja perussuomalaisten kannattajat ovat jo siirtyneet oppositioon.
Esitys on joko sellainen, jota kansalaiset eivät halua, tai sitten hallitus on epäonnistunut sen perustelemisessa.
Suomen historian suurinta sosiaali- ja terveyspoliittista uudistusta viedään
eteenpäin rapautuneen oikeutuksen varassa.
Uudistuksen normatiivinen oikeutus riippuu siitä, toteuttaako se pohjoismaisen
hyvinvointivaltion taustalla olevaa oikeudenmukaisuusajattelua. Kansalaisten
mielestä se ei sitä tee.
Poliittinen oikeutus riippuu siitä, haluavatko kansalaiset uudistusta. Suunnitellussa muodossaan se on keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostaman hallituksen hanke. Nyt näiden puolueiden omat kannattajat epäilevät uudistuksen onnistumista, raskaimmin perussuomalaisia vielä kannattavien huvennut joukko.
Johtopäätöksenä voi olla vain: sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen oikeutus
on kriisissä.
Demokratia kaventuu
Hallitus pyrkii välttämään sote- ja maakuntauudistuksen kansanvaltaisuudelle
aiheuttamien riskien toteutumista. Vaikka tähän torjuntatyöhön lupaillaan myös
keinoja, kansalaiset eivät luota niiden toimivan, vaan demokratian uskotaan
päinvastoin kaventuvan. Näin ajattelevien osuus on erityisen suuri ja yksi tutkimuksen hätkähdyttävimmistä tuloksista.
18
WWW.SORSAFOUNDATION.FI
Suomen alue- ja paikallishallinto edustaa hallitusmuodossa asetettua parlamentaarista demokratiaa, jonka lisäksi kunnille on säädetty autonominen asema suhteessa valtioon.
Kansalaiset näkevät, että hallituksen uudistus on viemässä sote-palvelut demokraattisen foorumin ulkopuolelle. Palveluita kehitetään jatkossa liiketaloudellisin
perustein yksityisissä yrityksissä tai julkisomisteisissa yhtiöissä.
Demokratia surkastuu markkinoille sopeutumisen olosuhteissa pahimmillaan
hallinnoksi. Yhteiskunnan mahdollisuudet tavoitella sosiaali- ja terveyspalveluilla
yleishyödyllisiä päämääriä supistuvat, jos taloudellinen kannattavuus nostetaan
ainoaksi arvoksi.
Hallitus tavoittelee markkinaohjauksella myönteisiä vaikutuksia, kun ihmiset
äänestävät jaloillaan. Monen mielessä lienee silti näkemys, ettei kuluttajavalinnan vaikutuksella voi korvata demokraattista vaikuttamista silloin, kun kyse on
sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvään tähtäävistä palveluista.
Vanhoina työntekijöinä epävarmemmille työmarkkinoille
Hallitus pehmentää kuntien ja osin valtion työntekijöiden siirtymää maakuntien
työntekijöiksi linjaamalla, että työntekijät siirtyvät uusiin organisaatioihin vanhoin ehdoin. 4 Tämä ei ole riittänyt vakuuttamaan kansalaisia siitä, ettei työntekijöiden asema kaikesta huolimatta heikkenisi.
Linjaus nähdään mahdollisesti yhdessä hetkessä vaikuttavana kertaluontoisena
toimenpiteenä, kun todellisten ongelmien odotetaan ilmaantuvan myöhemmin.
Kansalaisilla näyttävät epäilevän, että 220 000 työntekijän siirtäminen kilpailluille sote-työmarkkinoille ei voi tapahtua ilman kärsimyksiä.
Työvoiman tarve myös julkisilla työnantajilla tulee riippuvaiseksi markkinatilanteesta, ja ainakin aluksi siirtymä käynee julkiselta sektorilta yksityiselle puolelle.
Lopputulemana on luultavasti vaihtelevammat työmarkkinat sekä irtisanomisten
ja pätkittäisten työsuhteiden yleistyminen.
Uudesta toimintaympäristöstä johtuen kilpailupaine ulottunee työpaikkojen sisälle ja vaikuttaa työn eetokseen. Kenties kansalaisten myötätunto on julkisen
talouden tehostamispaineet kokeneiden sote-työläisten puolella, kun ajatus yhden kuormitustekijän lisäämisestä heidän niskaansa tuntuu niin monesta epämiellyttävältä.
Valinnanvapaus maittaa
Valinnanvapaus kuluttajanvapauden tyyppisenä vapautena koetaan itselle hyödylliseksi, kun samassa yhteydessä ei joudu miettimään sen edellytyksiä tai seu4
Onko sote-lakiluonnoksissa perustuslakipulmia? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin haastattelu, Sosiaalija terveysministeriö, http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/onko-sote-lakiluonnoksissaperustuslakipulmia-.
19
MARKKU VALTANEN | ONNISTUUKO SOTE?
rauksia. Monet ilmeisesti niitä kuitenkin miettivät, sillä asiaa mitanneiden vastausten kaksihuippuista jakaumaa on vaikea muuten selittää.
Mielipiteiden polarisoituminen ja valinnanvapauden lisäämisen vakaumuksellinen vastustaminen kertovat myös siitä, ettei sote-palveluiden valinnanvapaus ole
kaikille sellainen pragmaattinen ja käytännöllinen kysymys, jollaisena hallitus
sitä esityksessään pitää.
Monelle se on laajempi asia kuin vain kokemus kuluttajahyödystä. Siihen liittyy
näkemyksiä terveyden ja sosiaalisen hyvän luonteesta, toivotuista kokonaisseurauksista hoivaa tuottaville instituutioille ja ei-toivotuista julkisten varojen virroista yksityisille yrityksille.
Tulosten perusteella voidaan väittää, että valinnanvapauden lisäämiseen suhtaudutaan penseästi myös sen vuoksi, ettei hyötyjen uskota jakautuvan tasan. Tai
sitten hallituksen aikeista huolimatta vaihtoehtojen ei uskota tulevan kaikkien
saataville. Maaseutumaisten kuntien väestön skeptisyyttä on vaikea muutoin
selittää.
20
WWW.SORSAFOUNDATION.FI
Sote-uudistus tarvitsee uuden oikeutuksen
Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on uudistettava. Kansalaisten mielestä
hallituksen esittämä tapa ei kuitenkaan ole oikea. Voitaisiinko siitä saada sellainen?
Sote-uudistuksen oikeutus on palautettava ottamalla se uuteen valmisteluun. Sen
suuntaa tulee muuttaa niin, että kansalaiset voivat pitää uudistusta oikeudenmukaisena ja luottaa siihen, että se jatkaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan
normatiivisella perustalla. Kansalaisten ilmaisemien huolien tulisi olla nyt hallituksen valmistelutyön keskeisin ponnin.
Uudistuksen poliittinen oikeutus on pelastettava. Nyt vaikuttaa siltä, että kokoomuslaisia miellyttävää hanketta viedään eteenpäin keskustan maakunnissa nauttiman luottamuksen suojissa. Perussuomalaisilta ei ole muistettu kysyä, eikä enää
uskalleta.
Oikeutuksen pelastamiseksi oppositio on tarjoutunut tulemaan mukaan uudistuksen valmisteluun. Hallitukselle avautuisi siinä mahdollisuus saada myös oppositiopuolueet jakamaan hankkeesta poliittista vastuuta.
Tätä vaihtoehtoa tukee se, että kaikki puolueet tunnustavat sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän reformin tarpeelliseksi. Onnistuessaan parlamentaarinen
valmisteluprosessi tuottaisi suomalaiseen politiikkaan luottamusvarannon, joka
voisi hyödyttää muiden hankalien ongelmien ratkaisemisessa.
Kysymys kansanvaltaisuuden heikkenemisestä tulisi olla hallitukselle pysäytysmerkki. Maakuntatasolle hahmoteltu demokratia ei näytä vakuuttaneen kansalaisia.
Ovatko luvatut uudet osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet mielletty sittenkin
enemmän ylhäältä ohjatun hallinnon kuin alhaalta kumpuavan kansanvallan
osiksi? Suoran demokratian välineet tulee liittää kiinteästi parlamentaarisiin
elimiin, jolloin ne voivat vahvistaa toinen toisiaan.
Suorasta osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä maakuntavaltuustosta tulee
luoda yhtenäinen demokraattinen foorumi, jossa erilaiset vaikuttamisen tavat
hyödyttävät toisiaan.
Sote-alalle tuleviin yrityksiin pyritään uudistuksessa vaikuttamaan lähinnä epäsuorasti asettamalla niiden toiminnalle kehykset. Demokraattisten vaikuttamismahdollisuuksien tulisi kuitenkin ulottua aidosti ja vaikuttavasti yritysten sisään.
Uudistus on ollut tämän suhteen tarpeettoman varovainen. Pitäisi harkita säädöksiä, mitä sote-markkinoille päästettävän yksityisen yrityksen tulisi tavoitella.
Kahden ääripään, täysin julkisen ja täysin markkinaehtoisen sijaan sote-sektorin
pohjaksi tulisi etsiä nyt välittäviä malleja. Tulisiko sote-markkinoille hyväksyttä21
MARKKU VALTANEN | ONNISTUUKO SOTE?
vän yksityisen yrityksen yhtiöjärjestyksen sisältää voiton tuottamisen lisäksi
yleishyödyllisiä tavoitteita? Osakeyhtiölaki mahdollistaa tämän. 5
Uudistuksen oikeutusta kohentaisi myös prosessin muuttaminen avoimemmaksi.
Kiistanalaisia ja kansalaisten mielipiteitä jakavia osia tulisi viedä eteenpäin maltillisesti, kokemuksia keräten ja varaten mahdollisuuksia ottaa tarvittaessa askeleita myös taaksepäin.
Tuntemattomaan suuntaan edettäessä on perusteltua liikkua vain sellaisella nopeudella, että muutosten haittavaikutuksiin pystytään reagoimaan. Tämä tutkimus puoltaa asiantuntijaorganisaatioiden piirissä peräänkuulutettua vaiheittaisuutta. 6
Keskustelua sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksesta sekä maakuntauudistuksesta tulee käydä nyt. Lakiehdotukset ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Olisi
suotavaa, että niitä tarkasteltaisiin mahdollisimman laajasti. Arvioiden tulisi kattaa myös uudistuksen oikeudenmukaisuusulottuvuudet sekä kysymykset siitä,
onko hankkeella edellytyksiä täyttää kansakunnan sille asettamat periaatteet
kansanvaltaisuudesta ja hyvän työelämän kunnioittamisesta.
5
Osakeyhtiölaki, 624/2006, 5 §, http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060624.
Maijaliisa Junnila, Timo Sinervo & Anna-Mari Aalto et al., Valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa – kriittiset askeleet toteuttamisessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Päätösten tueksi 2/2016.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-637-7.
6
22
WWW.SORSAFOUNDATION.FI
Kirjoittaja
Markku Valtanen, TM, HuK, on Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija. Hän valmistelee sosiaalietiikan alaan kuuluvaa väitöskirjaa Manuel Castellsin verkostoyhteiskuntateoriasta.
23
MARKKU VALTANEN | ONNISTUUKO SOTE?
Impulsseja-sarjassa ilmestynyt 2015–2016
SILTALA, Juha: ’Työnantajan alaisena ilman työsuhdetta. Uuden talouden keikkaja silpputyö paluuna entiseen’. Syyskuu 2016. (31 s.)
PENNY, Kaisa: ’Tulonsiirroista tuotonjakoon, uudelleenjaosta ensijakoon’. Syyskuu 2016. (24 s.)
KUISMA, Markku: ’Mikä on totuus valtion yhtiöistä?’ Toukokuu 2016. (11 s.)
BUSSEMER, Thymian, KRELL, Christian & MEYER, Henning: ’Sosialidemokraattiset arvot digitaalisessa yhteiskunnassa – Neljännen teollisen vallankumouksen
haasteita’. Huhtikuu 2016. (20 s.)
LIIKANEN, Erkki, SORSA, Pertti & IIVARI, Ulpu: ’Kalevi Sorsa ja Suomen Pankki’.
Maaliskuu 2016. (20 s.)
JOKINEN, Saana-Maria: ’Syyrialaispakolaiset taistelevat toimeentulosta Turkissa’.
Helmikuu 2016. (12 s.)
’Sosialidemokratia vapausaatteena – Kirjoituskilpailun parhaat’. Helmikuu 2016.
(32 s.)
KAIVO-OJA, Jari: ’Suomen innovaatiojärjestelmän kehitys ja tulevaisuus: Miten
selvitään finanssikriisistä ja leikkauksista?’ Joulukuu 2015. (32 s.)
HARJUNIEMI, Timo: ’Ordoliberalismi, euro ja eurokriisi – saksalainen talousperinne yhteisvaluutan ytimessä’. Marraskuu 2015. (15 s.)
KAJALA, Jussi: ’Innovatiiviset julkiset hankinnat: Miten kurotaan umpeen puolet
Suomen kestävyysvajeesta?’ Syyskuu 2015. (22 s.)
SINISALO, Samuli: ’Sosiaalidemokratia ja yrittäjyys’. Kesäkuu 2015. (21 s.)
KALELA, Jorma: ’Perustulo ja omaa elämistä koskeva itsemäärääminen’. Kesäkuu
2015. (20 s.)
BENGTSSON, Jesper: ’Anders Borg ja Ruotsin porvariallianssin politiikan työllisyysvaikutukset’. Huhtikuu 2015. (10 s.)
KUUSELA, Hanna & YLÖNEN, Matti: ’Ulkoistajan ja yhtiöittäjän käsikirja’. Helmikuu 2015. (30 s.)
Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen
ajatushautomo, joka ylläpitää yhteiskunnallista,
tasa-arvoa ja demokratiaa edistävää keskustelua.
www.sorsafoundation.fi
24