Sote integraatio pj. Jarmo Ruohonen siht. Marjo Lindgren Asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että • • • • • • • • Mikä on kunnan näkemys, onko arvoa mietitty liian organisaatiokeskeiseksi Mikä on asukkaiden oma vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista? Miten sote- yhteistyö fokusoidaan arvoihin – entä asukkaan oma vastuu? Miksi sote integraatio on niin vahvasti sote uudistuksen tavoitteena? Ns. kalliit asiakkaat, joiden palvelukokonaisuuden järjestäminen edellyttää sote- palvelujen laajaa yhteistyötä Organisaatioiden välillä ja sisällä on osa-optimointia (asiakkaan asioinnin onnistuminen, vrt. laboratoriotutkimukset vain aamulla, kuvantaminen vain ip) Rakenteiden luominen niin, että asiakkaiden asiointi olisi mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa Asukaslähtöisyyttä on myös se, että huomioidaan myös ne, jotka eivät ole tällä hetkellä palvelun käyttäjiä Asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että • • • • • Digitaalisuus ja sähköiset palvelut (niille jotka pystyvät ja haluavat) Sähköisille palveluille on myös kysyntää (vrt. asiakkaiden asema sähköisiin pankkipalveluihin siirtymisessä) Päätöksissä tulisi ottaa huomioon terveysvaikutuksia (terveyden edistäminen edelleen kuntien tehtävä) WHO hiap (health in all policies) eli kaikkien päätösten terveysvaikutuksien arviointi Rakenteelliset ja sosiaaliset terveyttä ja hyvinvointia edistävät tekijät tulee ottaa huomioon (esim. onko meillä keinojäitä vai keinoniveliä) Asukaslähtöisyys ikäryhmittäin • • • • • • • Yksi yhteinen palvelusuunnitelma pitkäaikaissairaille ja vammaisille (kaikki ikäryhmät) Taloudellisen tuen ja tukitoimien selvittäminen on osa palvelusuunnitelmaa (yhteistyö sidosryhmien kuten Kelan kanssa kuntoutuksen, vammaisetuuksien ja jatkossa tt:n osalta) Koulupoissaoloista varhaisen tuen malli käyttöön (koulu ja terveydenhoitajat) Vammaisneuvostojen ja vanhusneuvostojen rooli ja asema (lausuntojen merkitys ja neuvostojen painoarvo) Mahdollisesti myös itsehallintoalueen taso, seutukuntataso tms. jossa toimijoiden roolit tukevat toisiaan Innovatiivisia yksiköitä, joissa asiakkaat mahdollisesti työntekijöiden tukemana tuodaan asiakkaiden näkökulma esille Asiakastilinpäätös (Helsingin kaupunki) Asukaslähtöisyys ikäryhmittäin • Asukasraatien rooli • Miten saadaan aidosti turvattua kaikkien ikäryhmien tasapuolinen kohtelu? (Tuoko sote tähän helpotusta? Jatkossa päätökset tehdään yhdessä pöydässä.) • Miten työllisyyspalvelut ja työttömyyden hoito saadaan hoidettua järkevästi? Asukaslähtöisyyteen liittyvät toimenpiteet 2016 • • • • • • • • • Palveluverkon asukas- ja asiakaslähtöinen suunnittelu (huomioiden palvelun käyttäjien matkakustannukset ja käyttämä aika) Mikä olisi asiakaslähtöisesti hyvä hoidon porrastus? Peruspalvelut lähipalveluina ja erityispalvelut järkevästi keskitettynä Haavanhoidon osaaminen (shp:n haavanhoidon konsultointi terveyskeskuksissa) Palvelutarjotin (asukaslähtöinen ja riittävän monipuolinen) Keskeisten prosessien sisällön miettiminen esim. vpl, pämi, vanhukset (palvelulupaukset, palvelun kriteerit yms.) Yhteiset kotikäynnit Työkykyselvitysyksikkö (työ- ja toimintakyvyn selvittäminen) Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen (yhteys 24/7 päivystävään yksikköön) Asukaslähtöisyyteen liittyvät toimenpiteet 2016 • • • • Sote ei välttämättä ole iso tuottaja Palvelun voi tuottaa myös muu taho kuin sote itsehallintoalue Monituottajamalli Maakunnalliset kilpailutukset (kvam asumispalvelut, ikäihmisten asumispalvelut) Yhteistyöhakuisuus tarkoittaa sitä, että • • • • • • • Sote alueen ammattilaisten sisäinen yhteistyö pitäisi olla itsestään selvyys Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö Alueiden välinen yhteistyö (esim. maaseutu/kaupunki) huomioiden seutujen eri kulttuurit ja palvelutarve Sisäinen yhteistyö, yhteistyö asukkaiden kanssa, yhteistyö peruskuntiin, toiset sote- alueet, viranomaiset ja yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhteistyötä täytyy johtaa ja sen pitää olla asenne, jolla tehdään työtä Yhteistyö ei synny itsestään, vaan sille pitää luoda otolliset puitteet Sisäistä yhteistyötä helpottaa hyvä yhteinen tietojärjestelmä Yhteistyöhakuisuus ikäryhmittäin • • • • • Miten jatkossa yhteistyö toimii esim. lapsen psyykkisten ongelmien osalta koulun kanssa? Kriittisessä roolissa koulutoimi, varhaiskasvatus, ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto ym. Vastuu yhteistyöstä sote- toimijoilla (kutsutaan toimijoita koolle ja käydään läpi toimivia ja korjattavia asioita) Sote on aloitteellinen osapuoli yhteistyössä Miten sosiaalihuollon yksiköiden valvonta järjestetään jatkossa? Yhteistyöhakuisuuteen liittyvät toimenpiteet 2016 • • • • • Yhteisten kilpailutusten selvittäminen (suuret volyymit) Investointien osalta yhteinen keskustelu Erilaisten yhteistyömuotojen etsiminen ja kehittäminen (foorumina esim. sote johtajien kokoukset) Hyvien käytänteiden käyttöön otto Olemassa olevat maakunnalliset foorumit (kartoitus) Tietoon perustuminen tarkoittaa sitä, että • • • • • • • • • Yhteinen tietojärjestelmä Reaaliaikainen tieto siitä, mitä sote- alueella tehdään Asiakkaiden hyvinvointitarpeista lähtevä tieto (miten edistyy asukkaiden kotona pärjääminen ja muu kokonaisvaltainen hyvinvointitieto) Voiko kunta enää jatkossa tuottaa hyvinvointikertomuksia, onko osaamista? Nykyiset tietojärjestelmät eivät palvele tarkoitusta Apotti ja UNA tällä hetkellä kehitteillä olevat toiminnanohjausjärjestelmiä Henkilöstöhallinnon järjestelmät ja taloushallinnon järjestelmät (Kunta Pro järjestelmät) Muutoksen mittakaava ja yksityiskohtaisuus on valtavan suuri haaste johtamiselle Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen ja valmiussuunnittelu on valtava haaste Tietoon perustumiseen liittyvät toimenpiteet 2016 • • • • Aloitetaan yhteisten tietojärjestelmien käyttöön oton suunnittelu Alueen Effica- järjestelmän suunnitelma on olemassa Effican yhdistäminen tavoitteena vuoden 2016 aikana Effica ei kuitenkaan ole ratkaisu tulevaisuuden haasteisiin Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että • • • • • • • Suunnitellaan foorumit, joilla asukkaat ja asiakkaat voivat vaikuttaa palvelujen järjestämiseen ja tarjontaan (asukasraadit ja asiakasraadit) Palveluvaaka (THL) Sote- palveluista ja niiden vaikuttavuudesta ja tarjolla luotettavaa tietoa Digitaalisuus ja sähköiset palvelut sekä sähköiset hakemukset ovat osa läpinäkyvyyttä Päätösten perustelut ovat olennainen osa läpinäkyvyyttä Tiedotus ja vuorovaikutus tulee olla myös johdon ja henkilöstön välillä Henkilöstö on valmistelussa mukana Läpinäkyvyyteen liittyvät toimenpiteet 2016 • • • Sote- uudistusta tulee markkinoida aktiivisesti sekä sote – työntekijöille että asukkaille Viestintäsuunnitelma laaditaan ja toimitaan sen mukaisesti Sosiaalisen median hyödyntäminen Luottamus tarkoittaa sitä, että • • • • • • Luottamukseen liittyy myös tunneulottuvuus Tunne siitä, että tietoa saa Luottamus täytyy ansaita Muiden toiminnan ymmärtäminen lisää luottamusta Tehdään sitä, mitä on sovittu Yhteinen valmistelu (Sote III) edistää luottamusta Luottamukseen liittyvät toimenpiteet 2016 • • • • • • Yhteisen valmistelun jatkaminen maakunnallisesti ja seudullisesti Valmistelun etenemisen tiedottaminen henkilöstölle, kuntalaisille ja sidosryhmille Maakunnallinen sote sopimuskalenteri Yhteistyö hankkeiden osalta (kootaan hankkeet maakuntatasolla yhteen) Ammatti-identiteetin ja sen rajojen kirkastaminen sekä vastuun ottaminen (pois lähettämisen kulttuurista) Luottamuksen kasvattaminen yhteisten foorumien ja vuorovaikutuksen kautta