avajaiset
25 TEKSTI MARJA TAKAMÄKI • KUVAT ELLA KUOSMANEN Lehtijaostomme on koonnut teille lukijoille tiivistelmiä Suun Terveys -tapahtuman luennoista. Lisää tiivistelmiä julkaistaan ensi numerossa. Marjut McLean Anneli Nelimarkka ja Marja Hukkanen Joel Vuohelainen ja Antti Turtiainen AVAJAISET S uun Terveys –tapahtuman avajaisten alkua oli odottamassa paljon väkeä. Iloinen puheensorina kuului tasaisena koko salissa. STAL:n puheenjohtaja Saila Vesterinen toivotti kutsuvieraat ja suun terveydenhoidon ammattilaiset tervetulleiksi Suun Terveys – Oral Health 2013 koulutus- ja messutapahtumaan. Saila Vesterinen kertoi runsaasta ammatillisesta luentotarjonnasta, lisättynä mm. unesta ja unihäiriöistä, läsnäolosta, miesten hyvinvoinnista ja terveydestä kertoviin luentoihin. Avajaispuheessaan Saila Vesterinen käsitteli SOTE-uudistusta ja muuttuvaa toimintaympäristöä, joka pakottaa meidät mukautumaan uusien rakenteiden viidakossa. Yksi isoimmista tulevaisuuden haasteista on ikääntyvän väestön suun terveys. Puheenjohtaja Vesterinen näki välttämättömänä kehittää moniammatillista yhteistyötä suun terveydenhuollon ja vanhuspalvelun välillä. Suun terveydenhoidon merkitystä ikääntyneen väestön päivittäisessä hoidossa tulee korostaa, hän totesi. Vanhuspalvelulain mukaan kunnassa tulee olla monipuolista asiantuntemusta ja toimivat neuvontapalvelut. Iäkkäiden palvelutarve on selvitettävä kokonaisvaltaisesti. Saila Vesterinen totesikin, että STAL:n yksi vuoden 2014 pääteemoista on Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen. Haasteita on paljon. Laajentuva työnkuva lisääntyvine työn- siirtoineen luo lisää koulutustarpeita ja kehittämiskohteita. Onnistuminen vaatii uusia innovaatioita, halua ja rohkeutta kantaa osaamisemme yhteiseen kekoon. Suun terveys on osa ihmisen kokonaisterveyttä ja sitä meidän tulee toiminnassamme korostaa, kiteyttää puheenjohtaja Saila Vesterinen lopuksi. Tehyn varapuheenjohtaja Marjut McLean huomioi myös juhlapuheessaan kuluvan miestenviikon. Lisäksi hän toi esille Tehyn moniammatillisuuden. STAL on yhteistyökumppani yli ammattiryhmärajojen. Tehy on myös STAL:n jäsenten ammatillinen edunvalvoja ja varapuheenjohtaja McLean kertoi, että työllisyys- ja kasvusopimus on neuvoteltu. Palkankorotustaso on kuitenkin matala. Meidän on tärkeää vastata tulevaisuuden haasteisiin, eikä masentua muutoksista. Annetaan oma osaaminen kaikkien käyttöön ja lähdetään innolla tekemään uudistuksia, totesi Tehyn varapuheenjohtaja Marjut McLean lopuksi. Juhlapuheiden jälkeen STAL:n toiminnanjohtaja Annmarie Kuurto julkisti vuoden valinnat. Vuoden Hammashoitajaksi valittiin Marja Hukkanen Vantaalta ja Vuoden Suuhygienistiksi Anneli Nelimarkka Oulusta. Heidän esittelynsä löytyy lehdestämme liiton sivuilta. Lopuksi saimme nauttia pirteästä musiikkiesityksestä, jossa esiintyivät Joel Vuohelainen ja Antti Turtiainen. SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 26 TEKSTI MARJA TAKAMÄKI • KUVA PIRKKO TAKALA Juurihoito JUURIHOIDON PERUSASIAA Endodontian erikoishammaslääkärin toimenkuva laajudessaan käsittää erilaiset juurihoidot, juurikanavamorfologisesti vaikeat hampaat, trauman jälkikomplikaatioiden hoidon sekä endodonttisen kirurgian, kertoo erikoishammaslääkäri Nina Mandelin. Usein hoitoihin tarvitaan erikoisvälineitä. Juurihoidon tavoitteena on saada pulpiittinen, nekrotisoitunut tai infektoitunut juurikanava hoidettua kemo-mekaanisesti. Kaiken hammaslääketieteellisen hoidon tulee perustua tutkittuun tietoon. Juurikanavasysteemien kolmiulotteisuuden ja monimuotoisuuden ymmärtäminen on yksi juurihoidon onnistumisen edellytyksistä. Onnistumiseen vaikuttavat alkudiagnoosi, aseptiikka, kanavien morfologia, huuhtelu, preparointi, pre- paroinnin apikaalinen ulottuvuus ja lopuksi hampaan restaurointi. Kofferdamin käyttö tuo juurihoitoon laatua ja sen käyttö on yksinkertaista, painottaa EHL Mandelin. Työn suorittamiseen se antaa apua ja nopeutta, suojaa limakalvoja juurikanavan huuhtelunesteiltä ja estää syljen pääsyn hampaaseen. Kofferdam antaa myös lisää näkyvyyttä ja vähentää yökkäysrefleksiä. Sen käyttö on potilasturvallisuuden kannalta oleellista. Muista merkitä käyttö hoitokertomukseen. Kanavien preparointiin on tarjolla erilaisia neuloja. Koneellinen juurikanavien avaus ja laajennus on tullut jäädäkseen. Käsineulat ovat kuitenkin tarpeellisia. Rtg-kuvista saadaan paljon tietoa hoidon kohteesta. Teräs K-viiloilla, joihin jää ns. muistijälki, tutkitaan kanavan muoto. Apex-mittarilla määritetään kanavan preparointipituus, kertoo EHL SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 Mandelin luennossaan. Ennen koneellisten neulojen käyttöä on tehtävä kanavaan nk. liukupolku, joko käsineuloin tai siihen tarkoitetuilla koneellisilla neuloilla. Liukupolku vähentää koneellisten neulojen katkeamisriskiä ja auttaa kanavan muodon säilyttämisessä. Runsas huuhtelu on tarpeellista koko preparoinnin ajan. Ensisijainen huuhteluaine on natriumhypokloriitti (NaOCl). Ennen kuin kanavaa lääkitään tai aletaan täyttää on kanavaa huuhdeltava EDTA 17 % liuoksella. Liuoksen annetaan vaikuttaa kanavassa minuutin. Kanavan loppuhuuhtelussa käytetään 2 % klorheksidiini-liuosta tai Klorhexsolia, jonka annetaan myös vaikuttaa kanavassa 1 min. ajan. Hypolla, EDTA:lla ja CHX:lla omat ruiskut. EHL Mandelin totesi; mikäli neulaa ei ole käytetty, se ei ole käyttökerta. 27 Yleisimmin käytettävä juurentäytemateriaali on guttaperkka. Käytössä on 4 erilaista juurentäyttötekniikkaa. Erityistilanteissa käytetään täyttämiseen biokeraamista materiaalia esim. MTA tai Biodentine. Materiaalit ovat kudosystävällisiä. Yhden guttaperkkanastan ja sealerin täyttötekniikkaa ei suositella. Lateraalinen kondensaatio on yleisin täyttötekniikka. Lämminguttaperkka täyttö voidaan jakaa kahteen eri luokkaan; puhtaaseen lämminguttaperkka täyttöön sekä lämminvertikaalikondensaatioon. Lopuksi EHL Nina Mandelin toteaa, että juurihoidon tiiviys ei ole ainoa onnistumisen edellytys. Jokainen juurihoidon osa-alue on hoidettava parhaalla mahdollisella taidolla. JUURIHOIDON VAIHEET JA VÄLINEET SEKÄ ASEPTIIKKA Syyt, jotka johtavat juurihoitoihin ovat mm. karies (60 % tapauksista), lohjennut paikka (19 %), post-operatiivinen apikaalinen parodontiitti (13 %) tai trauma (6 %), sanoo erikoishammaslääkäri Kristiina Oikarinen-Juusola. Ennen juurihoidon aloitusta pitää pyrkiä varmistamaan diagnoosi. Subjektiiviset oireet ja niiden historia selvitetään anamneesista. Potilas haastatellaan tarkasti. Kliiniset havainnot ja diagnoosi testein: abskessi, fisteli, palpaatio, koputus ja lämpö sekä vitaliteetti. Myös radiologiset selvitykset ovat tarpeellisia. Rtg-kuvien tulkinta on toisinaan vaikeaa, toteaa EHL Oikarinen-Juusola. Juurihoidon aloituksessa on oltava hyvä alkukuva. Pidikkeet kuvaa otettaessa ovat ehdottomat. Potilaan omia sormia ei saisi missään nimessä käyttää ja styroksiset filminpidikkeet saa heittää roskiin. Pulpatilan vahingoiduttua pysyvästi on syytä aloittaa juurihoito. Tavoitteena inflammaation/infektion rajaaminen, hoito tai ennaltaehkäisy. Juurihoidon haasteita ovat mm. mikrobit, biofilmi ja anatomia. Varsinainen juurihoidon toteutus aloitetaan puudutuksella ja perusavauksella. Preparoidaan instrumentein ja tehdään tilaa huuhtelulle. Pulpakavum puhdistetaan ja tyhjennetään. Suoritetaan mittaukset ja muistetaan huuhtelu. Tarvittaessa lääkitään kanavat. Kanava täytetään ja ja tehdään lopullinen restauraatio. Seuranta on myös tärkeää. Juurihoidon ennusteeseen merkittävimmin vaikuttavat tekijät ovat alkudiagnoosi, aseptiikka, onko vanhaa purettu ja uutta rakennettu. EHL Kristiina Oikarinen-Juusola piti myös kofferdamin käyttöä ehdottomana. Instrumenttien käsittely, desinfektion ulottaminen perille ja sen riittävä käyttö sekä väliaikaissuojan tiiviys vaikuttavat oleellisesti hoidon onnistumiseen. Paranemiseen SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 vaikuttaa hammashoitotyöpari yhdessä. Hammaslääkärin kliininen kokemus, tarkkuus ja taitavuus. Lopuksi Ehl Oikarinen-Juusola mainitsi, ettei aseptiikkaa painoteta missään vaiheessa liikaa. Se on osa onnistumista ja hammashoitajalla on suuri merkitys aseptiikan säilymisessä. ”Juurikanavasysteemien kolmiulotteisuuden ja monimuotoisuuden ymmärtäminen on yksi juurihoidon onnistumisen edellytyksistä.” 28 TEKSTI MAIRE SOILUVA • KUVAT KUVAPANKKI Suolistosairaudet BAKTEERIT VASTUUSSA PALJOSTA LKT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, bakteeriopin professori Pentti Huovisen aihe Mitä suoli edellä, sitä aivot perässä – Suolen bakteeristo tuottaa ja muokkaa aivojen toimintaa sääteleviä välittäjäaineita – sisälsi paljon tutkittua tietoa ihmisen suoliston bakteeristosta. Bakteeriston terveysvaikutukset näyttävät olevan paljon laajemmat kuin on oletettu. Bakteeristo saattaa olla osallisena allergioissa, eräissä autoimmuunisairauksissa, lihavuudessa, tyypin 1 ja 2 diabeteksessa sekä suoliston tulehdussairauksissa. Bakteeriston muuttumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia terveyteen. Ihmisen kehon mikrobisto painaa arviolta 1–1,5 kg. Valtaosa mikrobeista on bakteereita. Elimistössä on bakteerisoluja 10 ker- taa enemmän kuin kehon omia soluja. Molekyylibiologisten menetelmien ja bioinformatiikan kehittyminen on viime vuosien aikana tuottanut suuren määrän uutta tietoa ihmisen bakteeristosta. Uudet, luotettavat tutkimukset ovat mullistaneet käsitystä bakteeriston merkityksestä terveydelle. – Bakteeristo on metabolisesti erittäin aktiivinen, painoyksikköä kohti ehkä aktiivisin ihmisen elin. Perimä, puolustusmekanismit ja ravinto vaikuttavat osaltaan siihen, minkälainen bakteeristo kullakin yksilöllä on, Huovinen totesi. Huovinen puhui myös antibioottien vaarasta ja kertoi nykytiedon mukaan arveltavan, että antibioottikuurin jälkeen menee noin vuosi ennen kuin ihmisen bakteerikanta normalisoituu. Antibiootteja saamme paljon muustakin kuin lääkekuureina, mm. lihasta, kalas- SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 ta ja hedelmistä voi saada antibiootteja. – Bakteerit vaikuttavat huomattavasti useampaan asiaan kuin olemme aiemmin oivaltaneet. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että jopa epidemian lailla lisääntyvä lasten levottomuus voisi olla merkki siitä, että lasten bakteerikuormasta puuttuu jotain olennaista. Ehkäpä lasten pitäisi kasvaa siellä perinteisessä maaseutuympäristössä, jossa on myös kotieläimiä. – Suomessa määrätään 3,4 miljoonaa antibioottikuuria vuodessa avohoidossa. Suuri osa niistä määrätään lapsille. Tulehdukselliset suolistosairaudet lisääntyvät. On esitetty ns. biodiversiteettihypoteesi, joka tarkoittaa sitä, että monimuotoisuus vähenee ja se lisää allergioita, keliakiaa, I tyypin diabetesta ja suolistosairauksia. 29 – Pahoissa suolistotulehduksissa tehdään jo Suomessakin ulostesiirtoja, jolloin terveen ihmisen ulostetta siirretään tulehtuneeseen suoleen tuottamaan terve bakteerikanta. Jossain vaiheessa varmasti voimme saada sen kapselissa. Eihän se kelatiinikuoressa maistu, mutta ajatelkaapa niitä röyhtäisyjä, Pentti Huovinen nauratti yleisöään vakavan asian keskellä. MONENLAISIA PROBIOOTTEJA FT Anna Haukioja Turun Hammaslääketieteen laitokselta kertoi probioottien vaikutuksista suussa. Probioottibakteerit ovat bakteereita, jotka sopivassa määrin käytettynä ovat hyödyllisiä terveydelle. Niitä on mm. joissain jogurteissa, muissa maitotuotteissa ja mehuissa. Probiootit on totuttu liittämään suoliston terveyteen ja vatsan hyvinvointiin, mutta ainakin joitain näistä terveyttä edistävistä bakteereista löytyy myös suusta niitä sisältävien tuotteiden käytön yhteydessä. Koska probiootteja käytetään yleisesti, niiden vaikutukset ihmisen suussa on tärkeä tuntea. Ongelmana on se, että probiootteja on erilaisia, niiden vaikutukset ovat erilaisia ja ihmisetkin vielä ovat erilaisia. Bakteerikantoja on myös määritetty huonosti, virheet ovat yleisiä ja on luotettavia ja epäluotettavia valmistajia. Probiootit eivät siis välttämättä olekaan niitä probiootteja, joita niiden on väitetty olevan. Haukioja kertoi myös mielenkiintoisesti bakteerien kommunikoinnista. Kuinka ne tuottavat aineita, jotka kertovat toisille bakteereille, ettei tänne kannata tulla, täällä on ruuhkaa, ei kannata tarttua tähän kohtaan. Bifidoja on tutkittu vähän, mutta se tiedetään, että ne liittyvät suun terveyteen. Se ”On mahdollista, että probiootit yhdessä syljen kanssa estävät haitallisten bakteerien kasvua.” ei kuitenkaan ole samantekevää millaisesta bifidokannasta on kysymys. Probiootit joka tapauksessa tukevat suun mikrobistoa terveen puolelle. On mahdollista, että probiootit yhdessä syljen kanssa estävät haitallisten bakteerien kasvua. Bakteerit ja virukset voivat levitä ihmisestä toiseen syljen välityksellä, esimerkiksi ns. pisaratartuntana. Jos probioottibakteerit tehostavat merkittävästi syljen suojaavia ominaisuuksia, niin suussa olevilla probioottibakteereilla voi olla vaikutusta suun lisäksi myös muuhun terveyteen. SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 SYÖ OIKEIN JA VOI PAREMMIN Ylilääkäri, fysiatri Veli-Pekka Valkonen kävi läpi suolistosairaudet ärtyvästä paksusuolesta tulehtuviin divertikkeleihin asti. Suurimpaan osaan suolistosairauksista liittyi aiheuttavana tekijänä myös psyykkinen kuormitus, stressi ja kiire. – Asenne on hyvin sairauskeskeinen, ennaltaehkäisy on kaikissa asioissa vähentynyt huomattavasti, Veli-Pekka Valkonen totesi. Suomalaisten ravintopyramidi on aina vain väärinpäin. Kasviksia ja marjoja tulisi syödä eniten, niitä syödään vähiten. Leipää ja viljatuotteita syödään vähän ja lihaa ja maitotuotteita liikaa. - Kaikki on kiinni aineenvaihdunnastamme, on sitten kysymys nukkumisesta tai hengittämisestä, Veli-Pekka Valkonen korosti. Terveys edellyttää kudosten yhteistoimintaa. Mikroverenkierron parantamiseen ei kuitenkaan ole lääkkeitä. Elämäntavat vaikuttavat elimistöön ja soluihin dramaattisesti. Suomalaiset syövät liian vähän hyviä rasvoja sekä kokojyväviljatuotteita. Kaikkien tutkimusten suositus on sama: lisää kasviksia ja marjoja. Jos kasviksia syö 300 grammaa vuorokaudessa, ne suojaavat 30 prosenttisesti sydän- ja verisuonitaudeilta. Vastaavasti 500 grammaa vuorokaudessa suojaa 60 prosenttisesti. Kolesteroliarvojen kuntoon saattaminen oikealla ruokavaliolla vie puoli vuotta, ei siis mahdottoman kauan. Kun syömme paremmin, solut voivat paremmin ja verenkierto on kunnossa. Liikuntaa unohtamatta – mutta tässä luentopäivässä keskityttiin suolistoon ja sen sisältöön. 30 TEKSTI MARJA TAKAMÄKI • KUVAT KUVAPANKKI Protetiikka YHDEN TAI KAHDEN HAMPAAN KORVAAMINEN Mikäli toiminta ja ulkonäkö ovat tyydyttävät voidaan miettiä, onko hoidon tarvetta, alustaa erikoishammaslääkäri Lars Sjövall luennossaan. Hampaiden puuttumisesta syntynyt aukko on syytä sulkea, jos on toiminnallisia syitä. Aukko haittaa oleellisesti pureskelua, naapurihampaat kallistuvat tai antagonisti elongoituu. Esteettiset syyt vaikuttavat myös, jos aukko on etualueella ja potilas työskentelee esim. palveluammatissa tai fonetiikka on häiritsevää. Tarkoitus on kuitenkin hoitaa purentaa eikä vain täyttää aukkoja. Potilas on se, joka asiasta päättää, muistuttaa EHL Sjövall. Aukon täyttämiseen on useita erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkkeinä ovat osaproteesit, erilaiset hammassillat, osa- ja kokokruunusillat ja tietenkin implantit. Materiaaleina kokokruunusilloissa ovat mm., kulta, muovi, metallokeramia tai kokonaan keraamiset sillat. Kuitulujitteet ovat ihanteellinen materiaali protetiikassa ja korjaavassa hammashoidossa. EHL Sjövall toteaakin, että kuidut ovat avanneet uuden alueen. Implantti on vaihtoehto kaikille edellä mainituille, mutta kallis. Implantin etuja on useita. Yksittäiset hammaspuutokset ja pienet aukot. Silloin, kun viereiset hampaat ovat heikot, sillan jänneväli on pitkä tai ei haluta hioa terveitä hampaita. Implanttihoidon etu on, että se ”tuntuu omalta”, ei kuormita naapurihampaita ja korvaa juuri sen mikä puuttuu. Implanttihoidon haittoina voi mainita peri-implantiitin, joka on hankala ja kallis hoitaa. Implantti on vierasesine. Yksittäisen implantin vaihtoehto ei aina ole kolmen hampaan silta, eikä sillan vaih- SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 toehtona aina ole implantti, kiteyttää lopuksi EHL Lars Sjövall. PROTEETTISEN TYÖN ELINKAARI Potilaista 95 % tulee hoitoon, kun on pakko. Syitä ovat, proteesin hajoaminen, painokohdat, pysymättömyys tai esteettiset ongelmat. Syitä voivat olla myös laihtuminen, sairastuminen, hammassärky tai pelko allergiasta. Kaikkia irtoproteeseja pystytään korjaamaan. Hampaita, pinteitä ja runkoja voidaan lisätä. Tukirakenteita voidaan myös hitsata, vahvistaa tukilangoilla ja kuiduilla. Pinteiden kiristäminen on tavallista. Proteesit tulisi myös pohjata tarpeen niin vaatiessa, sanoo erikoishammasteknikko Jukka Salonen luennossaan. Tekijöiden osuus proteettisen työn elinkaaressa on mainittava. Lopputulokseen vaikut- 31 tavat taitavuus, ammattitaito, huolellisuus ja ammattietiikka. Käytetyt materiaalit vaikuttavat myös. Suunniteltaessa proteettista ratkaisua potilaalle, korjaavat toimenpiteet tehdään ensin. Lähtötilanteesta on oltava alkumallit, toteaa EHT Jukka Salonen. Alkumalleista pitää saada paljon tietoa: purenta, tilatarve, vajaa hampaisto, purentakorkeus jne. Preproteettiset hionnat ovat osaproteesien tärkein vaihe. Purennan määritys olisi hyvä tehdä puoli-istuvassa asennossa. Purennan määrityksessä kaavioiden tulee olla mahdollisimman hyvin istuvat ja vahan tulee olla sopivan pehmeä. Oikein otettu purenta takaa toistettavuuden, tarkistettavuuden ja tarkistamisen mahdollisuuden, kertoo EHT Salonen. Jäljennöstä tulee tarkastella kriittisesti, sitä on opeteltava tulkitsemaan. Potilasta on informoitava siitä, miten hampaita ja proteeseja tulisi hoitaa. Kontrollikäynneistä on hyvä sopia. Motivointi on paikallaan, mutta pieni ”pelottelu” on sallittua. Kiinteän protetiikan korjaaminen on vaikeampaa. Usein on järkevämpää ja helpompaa tehdä kokonaan uusi. Kultarunkoisia töitä voidaan korjata, jos ne saadaan pois melko ehjänä. Keraamiset työt menevät uusiksi. Rahan menetys ja mahdolliset terveysriskit on potilaalle kerrottava. On kuitenkin selvää, että vastuu on potilaan, lopettaa EHT Jukka Salonen. PROTETIIKKAA HAMMASHOITAJAN NÄKÖKULMASTA Proteetikon kanssa työskenneltäessä on osapuolia neljä: potilas, hammaslääkäri, hammashoitaja ja hammasteknikko. Hammashoitajan tehtävä on huolehtia koko ajan potilaan hyvinvoinnista hoitotilanteen aikana. Hoitotilanne tulee olla rauhallinen ja ammattitaitoinen. Käynti tulee suunnitella hyvin jo etukäteen. Työnjako tulee olla selkeä. Hammashoitajan täytyy tuntea käytettävät välineet ja aineet, luennoi erikoishammaslääkäri Sari Ala-Hakkola. Yhteistyö on voimaa. Protetiikassa hammashoitajan työpanos on tärkeä. Hoitokertoja voi olla useita ja ajat pitkiä. Istunnossa annostellaan ja sekoitetaan paljon aineita minuuttikaupalla, toteaa EHL Ala-Hakkola. Käytössä olevien aineiden käyttöohjeet on luettava etukäteen ja ohje pidettävä tallessa mahdollista tarkistusta varten. Aineet tulisi koekäyttää ennen ”oikeaa” tilannetta. Kello tulee olla käytössä aineita sekoitettaessa ja kovettumista odotellessa. Proteetikon vastaanotolla on paljon erilaisia aineita. Hoitajan tulee tutustua jokaisen aineen käyttöominaisuuksiin, sekoitussuhteisiin, kovettumisaikoihin, säilyttämiseen ja välineisiin, joilla ainetta käsitellään. Yleisimmät virheet ovat aineiden väärä mittaus, sekoitus tai väärä lehtiö. Aina on tarkistettava materiaalien yhteensopivuus. Instrumentit on huollet- SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 tava ja steriloitava tarkasti. Työympäristö on pidettävä siistinä ja selkeänä. Pullot ja purnukat tulee puhdistaa ja korkit sulkea välittömästi käytön jälkeen. Tyytyväinen potilas on onnellinen, toteaa lopuksi EHL Sari Ala-Hakkola. ”Hoitajan tulee tutustua jokaisen aineen käyttöominaisuuksiin, sekoitussuhteisiin, kovettumisaikoihin, säilyttämiseen ja välineisiin, joilla ainetta käsitellään. Yleisimmät virheet ovat aineiden väärä mittaus, sekoitus tai väärä lehtiö. Aina on tarkistettava materiaalien yhteensopivuus.” 32 TEKSTI MAIRE SOILUVA • KUVAT MAIRE SOILUVA JA KUVAPANKKI Läsnäolo LÄSNÄOLOA VOI TIETOISESTI OPETELLA Psykoterapeutti, perheterapeutti VET, Veli-Matti Saarisen aiheena oli Läsnäolo miehisestä näkökulmasta. Hänellä on työkokemusta pari- ja perhekeskeisestä työstä yli 20 vuoden ajalta, ja hän on työskennellyt niin aikuisten, lasten kuin nuortenkin parissa. – Länsimaiselle ihmiselle on tyypillistä murehtia menneitä tai tulevia. Se estää tietoisen läsnäolon, jos siihen ei kiinnitä huomiota. Läsnäolo voi siis olla tietoista tai ei tietoista, Saarinen kertoi. Jokaisella, joka ajaa autoa, on varmasti kokemuksia siitä, että yhtäkkiä on kotona, mutta ei ole muistikuvia matkasta. Silloin ihminen toimii kuin automaattiohjauksella. Tietoista läsnäoloa voi kuitenkin harjoitella. Saarinen ohjasi täydelle luentosalille läsnäoloharjoituksen. Se alkoi sanoil- la ”Ota itseäsi arvostava asento”. Ilmaisu oli niin mielenkiintoinen, että viimeistään tässä kohdassa jokainen kuuntelija höristi korviaan. Selät suoristuivat, olkapäät laskeutuivat, kaulat venyivät – ja jokainen oli varmasti läsnä luentosalissa. Erinomaisen hyvä oppi tuo itseään arvostava asento esimerkiksi neuvotteluissa tai haastatteluissa käytettäväksi. Tietoinen läsnäolo on Saarisen mukaan myötäelävää, hyväksyvää hereilläoloa. Jokainen ihminen voi Veli-Matti Saarisen mukaan ohjata tarkkaavaisuuttaan ja esimerkiksi asiakkaan kanssa jutellessaan käyttää motivoivan haastattelun mekaniikkaa. Se tarkoittaa toisen sanojen toistamista – ei kaikkea, vaan osan siitä – näin voi tarkistaa ymmärsikö oikein tai vain osoittaa, että kuuntelee, esimerkiksi sanoen ”sanoit hampaiden harjauksen usein kiireessä unohtuvan” ja niin edelleen. SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 – Kuuntelu voi olla arvostavaa, puhekin voi olla me-puhetta. Kun on hyvä vireystila, ja hyväksyy itsensä, niin siinä tilanteessa voi tavoittaa toisen ihmisen ihan eri tavalla ja voi saada aikaan erittäin hyvän keskustelun – vaikkapa parisuhteessakin. Saarinen vertasi miehen ja naisen puhetta, kohtaamista. Siinä, kun mies on rationaalinen ja hänen tunnekokemuksensa on yksityinen, naiselle tunne on jaettu kokemus, ja hän voi puhua tunteistaan vapaammin. Naiselle ongelman ratkaiseminen vaatii kuuntelua, läsnäoloa, asian katsomista monesta näkökulmasta – mies sen sijaan on ratkaisukeskeinen ja puhuu konkretiasta, usein nopeastakin, suorasta ratkaisusta. Miehet eivät edelleenkään itke, mutta naisille tunneilmaisu on luvallista ja helpompaa. Naisille avun hakeminen on myös helpompaa ja naisilla on useampia tärkeitä suhteita perheen ulkopuolellakin, joiden kanssa asioista 33 keskustella. Miehillä on harvoin enempää kuin yksi tärkeä ihmissuhde perheen ulkopuolella, ja mies kantaa huolensa useammin yksin. ON LUOVUTTAVA SOVIN NAISUUDEN PAINOLASTISTA Professori Jorma Uotinen veti messukeskuksen ison salin ääriään myöten täyteen. Hänen elävä esityksensä – voi sanoa suorastaan fyysinen esityksensä piti yleisön hyvin keskittyneesti mukana. Jorma Uotinen puhui kulttuurin merkityksestä, brändistä ja kansainvälisyydestä, kannustamisesta, johtamisesta ja tiimityöstä. – Minä halusin ostaa Porin teatterin 5-vuotiaana. Toiveeni ei toteutunut, mutta sain tehdä siellä kaikenlaisia pieniä hommia, kuten hoitaa kissoja ja lapsia. Mutta siitä kaikki alkoi. Sanotaan, että taiteilijat ovat liioittelijoita, hulluja. Mutta ehkä heillä vain on uskallusta ottaa riski. Jorma Uotisen neuvo tuleville taiteilijoille oli sinnikäs opiskeleminen kohti todellista ammattitaitoa, tinkimättömyys ja sinnikkyys kohti sitä, mitä haluaa. On sanouduttava irti säälittävästä kopioinnista. On luovuttava myös sovinnaisuuden painolastista. Taide-elämys tulee siitä, kun tajuaa, miten joku toinen näkee maailman. Taiteen avulla voi kokea syviä elämyksiä, se voi avata silmät ja vapauttaa tajunnan, mutta taidetta on aina arvioitava sen historiallisissa yhteyksissä. Taide ei kuitenkaan ole keksimistä, ei hetkittäinen älynväläys. Itku ja nauru ovat sisaruksia, liikuttuminen on pakahduttavaa, mutta tunteen tunnistus ei tarkoita järjen hylkäämistä. Hyvässä taiteessa on outous, aitous ja yllätyksellisyys – ja se tulee sisällön, aidon osaamisen ja tekemisen kautta. Jorma Uotinen nauratti. Sai ihmiset hyvälle tuulelle. Ei snobismia, vaan aitoa puhetta siitä, miten taiteilija kokee maailman ja saamansa palautteen. Miten turhauttavaa on, kun kysytään, onko tämä nyt kansainvälistä tasoa. – Paska on paskaa Pariisissakin, Uotinen tokaisi ja sai koko salin nauramaan. Ja niille, jotka kadehtivat häntä hän totesi, että kyllä, hän on työskennellyt 40 maassa. – Eli pätkätyöt ja pirun pitkät työmatkat. Mutta yksittäisen taiteilijan työ on silti nähtävä oikein ja tärkeänä – emme voi vedota kansan pienuuteen ja lähettää maailmalle keskinkertaisuutta. FYYSINEN JA HENKINEN IHANNEMIES Kehittämispäällikkö Peter Peitsalo työskentelee johdon työnohjaajana ja valmentajana. Hän on mukana Miessakit ry:n toiminnassa. Miessakit ry pitää huolta miesten elämää tukevien yksilöllisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden vahvistamisesta parantaakseen miesten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Miessakit ry tekee työtä sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa hyvinvointi vahvistuu miesten ja naisten erityislaaduista kumpuavan, sukupuolten välisen kunnioittavan kumppanuuskulttuurin kautta. Peitsalon luennon aiheena oli Miehen kanssa –tila, tekeminen ja tunteet vuorovaikutuksessa. Hän lähti perusolettamuksesta, että mies ja nainen ovat erilaisia. Hänen mielestään on enemmän kuitenkin kysymys tekijöistä, jotka yksilöllistävät, vaikkakin suurin osa stereotypioistakin on totta, kunhan joukko on tarpeeksi suuri. Peter Peitsalo kysyi isolta salilliselta naisia minkälainen on ihannemies: 185 cm, harteikas, hyvä leuka, hyvä perä. Naiset osallistuivat ideaalimiehen luomiseen innolla. – Miehuuden säilyminen on miehelle tärkeämpää kuin naiseuden säilyttäminen naiselle. Sosiaalisen miehen ideaali oli läsnä olevien naisten mukaan seuraavanlainen: puhuu, laulaa lemmestä, osoittaa arvostusta ja kunnioitusta naiselle. Peitssalon mukaan mies selviää, jos on SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 sinut itsensä, oman ihmisyyden, miehisen olemuksensa ja olemassaolonsa kanssa. Hän puhui myös pojan kasvamisesta mieheksi, miten erilaisuus suhteessa äitiin sekä mutkistaa että edistää eriytymisprosessia, ja miten isä helpottaa pojan irtautumista äidistä ja kasvua aikuiseksi. YLEISÖN PYYNNÖSTÄ: AINO SUHOLA Aino Suhola kysyi, oletko läsnä vai paikalla. Omaan hersyvään tyyliinsä hän kutkutteli yleisön nauruhermoja – yleisön pyynnöstä. – Kaikki olemisessa olennainen on kohtaamisessa. Kuolema on kohtaamista elämän kanssa. Elämä tasaa kyllä. Jos on tässä iässä vielä tiukka peppu, niin on kova maha. Niin se tasaa. Aino Suhola oli kuullut, että vanhusten lennättäminen ja hoitaminen Thaimaassa olisi halvempaa suomalaisille kuin hoito Suomessa. – Emme siis enää sano erotessamme, että taivaassa tavataan. Nyt sanomme: Thaimaassa tavataan. Aino Suhola laittoi yleisön miettimään myös, mikä meitä työpaikoilla vaivaa, jos asenne pahimmillaan on se, että nujerran sinut ennen kuin sinä nujerrat minut. – Jos ei ole läsnä, oikeasti läsnä, ei saa kohtaamisesta mitään. Kenenkään kohtaamisesta. Silloin on olematon olo – eikä se ole tavoittelemisen arvoista. Jorma Uotinen 34 TEKSTI LAURA VIRTANEN • KUVA KUVAPANKKI Kuvassa ei toteudu potilasturvallisuus eikä työturvallisuus Potilasturvallisuus POTILASTURVALLISUUDEN PERUSTEET helposti lainsäädännön tekstejä. Kehityspäällikkö Kirsi Markkanen Tehystä luennoi potilasturvallisuuden perusteista. Luento sisälsi paljon hyvää tietoa, etenkin lain näkökulmasta. Potilasturvallisuuden perusteisiin on hyvä jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen perehtyä. THL:n potilasturvallisuutta taidolla –internet sivuston verkkopalvelu tarjoaa ajantasaista ja käytännöllistä tietoa potilasturvallisuudesta. Potilasturvallisuus on tarkoin laissa säädetty. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki sekä kansallinen potilasturvallisuusstrategia ovat perustana potilasturvallisuustyölle Suomessa. Potilasturvallisuudessa tulee muistaa myös laitteistoa ja kiinteistöä koskevat säädökset. Koska potilasturvallisuus on tarkoin säädettyä, löytyy suuri apu terveydenhuollon henkilöstöstölle: www.finlex.fi -sivustosta, josta voi etsiä VAAROJEN JA HAITTOJEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Tehyn työympäristöasiantuntija Irmeli Vuoriluoto luennoi aiheenaan työturvallisuus. Lähtökohtana työturvallisuudessa on työturvallisuuslaissa säädetty työnantajalle velvollisuudeksi riittävän järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos edellä mainittuja tekijöitä ei voida poistaa, tulee tehdä arvio niiden merkityksestä työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Työturvallisuuslain rinnalla on otettava huomioon työterveyslain velvoite tehdä työpaikkaselvitykset. Työturvallisuuslaki sisältää velvoitteita myös työntekijöille, mutta myös työkaluja ennakointiin. Vaaroista tulee ilmoit- SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 taa työnantajalle ja annettuja ohjeita tulee noudattaa. Ilmoituksen tekemisestä on säädetty tapaturmavakuutuslaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa. Myös asiakkaat voivat aiheuttaa suun terveydenhuollossa väkivalta- ja uhkatilanteita. Työterveyslain mukaan alalla, jossa väkivallan uhka on ilmeinen, tulee työnantajan toimesta laatia menettelytapaohjeet. Suun terveydenhuollon työperäisistä riskeistä kemiallinen altistus on päivittäistä. Pääosin altistuminen tapahtuu joko hengitysteitse tai ihon kautta. Hoidossa käytettävät aineet sekä muovikemikaalit ja luonnonkumit aiheuttavat herkistymistä. Valtaosa allergisista ihottumista oli työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteritietojen mukaan suun terveydenhuollon henkilökunnalla, kertoo Vuoriluoto. Irmeli Vuoriluoto muistutti myös, että ergonomiset työasennot ja tau- 35 koliikunta ovat kaikille alan työntekijöille tärkeitä, jotta vältytään tuki- ja liikuntaelinsairauksilta. POTILASASIAMIES - APUNA ONGELMATILANTEISSA Potilasasiamies Mervi Piekkari luennoi potilasasiamiehen työstä terveydenhuollossa. Potilasasiamies on potilaan oikeuksien asialla, yhdessä terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Suun terveydenhuollosta potilasasiamiehelle tulee suhteellisen vähän selvitettäviä tapauksia. Tapaukset, joita potilasasiamiehelle on suun terveydenhuollosta tullut ovat koskeneet mm. juurihoidossa tapahtuneita potilasvahinkoja. Jokaisella terveydenhuollon yksiköllä on oma potilasasiamiehensä. Hänen tehtävänsä on antaa tietoa potilaalle tämän oikeuksista sekä auttaa ongelmatilanteissa. Potilasasiamies voi auttaa potilasta neuvottelemalla potilaan ja terveydenhuollon henkilökunnan kanssa sekä auttaa potilasta tekemään kantelu tai potilasvahinkoilmoitus. Potilasasiamies ei ota kantaa suun terveydenhuollossa tai muussa terveydenhuollossa tapahtuneeseen hoitopäätökseen, eikä ota kantaa, onko tapauksessa tapahtunut mahdollinen hoitovahinko. SUUN TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA NIIDEN TURVALLISUUS - MITÄ HUOMIOITAVAA LAIN NÄKÖKULMASTA Ylilääkäri Kimmo Linnavuori Valvirasta luennoi lain näkökulmasta suun terveydenhuollossa käytettävistä laitteista ja niiden turvallisuudesta. Ensin on määriteltävä, mikä on terveydenhuollossa käytettävä laite. Lääkinnällisen laitteen määritelmänä on: instrumentit, laitteistot, välineet, ohjelmistot, materiaalit tai muut tarvikkeet, joita käytetään joko yksinään tai yhdistelminä. Mukaan luettuina valmistajansa erityisesti diagnosointi- ja /tai hoitotarkoituksiin tarkoittamat ja lääkinnällisen laitteen asianmukaiseen toimintaan tarvittavat ohjelmistot, jotka valmistaja on tarkoittanut esim. ihmisten sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen. Lääkinnällisten laitteiden kliininen evaluointi on EU:n direktiiveillä säädetty. EU:n direktiivit ja kansallinen lainsäädäntö ovat asettaneet vaatimukset tuotteille ja tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelyille. Kliininen arviointi on kaikille tuotteille pakollinen. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen tulee täyttää sitä koskevat olennaiset vaatimukset, tähän kuuluu myös kliininen arviointi, Linnavuori toteaa luennossaan. Direktiivit ohjaavat myös kertakäyttötuotteiden uudelleenkäsittelyä. Direktiivien mukaan valmistaja määrittelee tuotteen käyttötarkoituksen ja käyttöohjeet. Näitä noudatettaessa valmistaja vastaa CE- merkityn tuotteen turvallisuudesta. Valmistajan vastuu lakkaa virheellisen käytön seurauksena. Käyttäjällä on siis velvollisuus noudattaa käyttöohjeita. Mikäli suun terveydenhuollossa tehdään omaa laitevalmistusta, siinä ei saa harjoittaa uudelleenkäsittelyä. POTILASTURVALLISUUS SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA - YLEISIMMÄT VAARATAPAHTUMAT JA MITEN NIITÄ EHKÄISTÄÄN EHL Nora Hiivala kertoi potilasturvallisuudesta suun terveydenhuollossa. Potilasturvallisuus on potilaan näkökulmasta sitä, että potilas saa tarvittavan hoidon oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja josta aiheutuu mahdollisemman vähän haittaa. Riskinä potilasturvallisuudelle ovat terveydenhuollon palvelujärjestelmässä ja sen toimintaympäristössä tapahtuvat moninaiset ja nopeat muutokset. Virheiden lähestymistapoja on yksilölähestyminen sekä systeemilähestyminen. Yksilölähestymisessä keskitytään yksittäisiin ihmisiin virheiden tekijänä, syytetään ihmistä unohtamisesta tai huolimattomuudesta. Virheitä salataan ja niistä saatua tietoa käytetään syyllisen etsimiseen. Yksilölähestymisessä ei uskalleta SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 kyseenalaistaa toisten toimintaa tai tuoda esiin omaa epävarmuutta. Systeemilähestymisessä keskitytään olosuhteisiin ja ympäristöön, jossa yksilöt työskentelevät. Kysytään miksi virhe tapahtui sekä kehitetään toimintaa, jotta vastaavaa ei pääsisi enää tapahtumaan. Hyväksytään, että kaikki tekevät virheitä. Virheet tuodaan esiin avoimesti ja tietoa käytetään toiminnan kehittämiseen. Systeemilähestymisessä työntekijät uskaltavat ilmaista epävarmuutensa, Hiivala kertoo. Terveydenhuollon järjestelmät tulisi rakentaa siten, että väärin tekemisen tulisi olla mahdollisemman vaikeaa, ja oikein tekeminen mahdollisemman helppoa. Terveydenhuollon organisaatiossa havaittuja riskitekijöitä ovat mm. henkilökunnan vajaamiehitys, vaihtuvuus, liiallinen työkuormitus sekä väsymys. Myös tietojärjestelmät voivat olla epäluotettavia. Lääketieteelliset hätätapaukset ovat melko harvinaisia suun terveydenhuollossa, toisaalta jopa 2 % pyörtyy hammaslääkärin vastaanotolla, tai sen aikana. Suun terveydenhuollon riskeissä on myös biomateriaalit, joita on käytössämme enemmän kuin muilla lääketieteen aloilla, sekä pyörivät ja pienet instrumentit. Usein hammashoidossa haittatapahtumina on tapahtunut väärän puolen toimenpiteitä, väärän potilaan hoitoja tapahtuu kaikilla lääketieteen erikoisaloilla. Diagnostiikkaan liittyvät vaaratapahtumat ovat suurilta osin liittyneet röntgenkuvauksiin ja useimmiten aiheuttaneet potilaalle jonkinlaista haittaa. Hammashoidon riskejä voidaan kuitenkin hallita: Huolellisella lääkitys- ja sairaushistorian selvittämisellä, potilaan informoimisesta hoidosta ja sen riskeistä, turvallisilla työskentelyolosuhteilla, potilaan suojaamisella ja asianmukaisella toiminnalla. Riskien hallinnassa tulee myös varmistaa vastaanoton aseptiikan toimiminen, tarveaineiden ohjeiden mukainen käyttö, laitteiden toimintakyvyn tarkastamisella sekä potilaalle annettavilla jälkihoito-ohjeilla EHL Nora Hiivala toteaa. 36 TEKSTI HANNA RÄTY • KUVA KUVAPANKKI Uni ja unihäiriöt MITÄ UNIHÄIRIÖT OVAT? Professori Markku Partinen aloitti luentokokonaisuuden aiheenaan unihäiriöt. Partinen kertoi Herculano-Houzelin ja Nedergaardin tutkimuksesta (2013), jossa todettiin aivojen puhdistuvan unessa. Tutkimuksessa selvisi, että syvän unen aikana aivojen verisuonet laajenevat ja kuona-aineet poistuvat, mitä ei tapahdu ilman syvän unen vaihetta. Tutkimustulos tukee aiempaa epäilystä siitä, että huonosti nukkuvilla ihmisillä olisi suurempi riski sairastua alzheimerin tautiin. Uniongelmista ja unettomuudesta kärsivällä on todennäköisesti isoja, päiväaikaisia vireystilan laskuja. Vähäinen uni lisää nukahtelutaipumusta, aiheuttaa heikentynyttä tarkkavaisuutta ja aiheuttaa sen, että hermostumme helposti pienistäkin asioista. Univajeen on todettu olevan keskivartalolihavuuden ja aikuistyypin diabeteksen riskitekijä. Unetto- muus laskee kaiken kaikkisesti vastustuskykyämme, jolloin saamme helpommin erilaisia infektioita. On todettu, että myös riski sairastua sydän- ja aivoinfarktiin, verenpainetautiin, pahanlaatuiseen kasvaimeen tai muistisairauteen lisäntyy. Unihäiriöitä ovat esimerkiksi unettomuus, unen aikaiset hengityshäiriöt, kuten uniapnea, unen aikaiset liikehäiriöt, kuten levottomat jalat sekä hypersomniat, kuten narkolepsia ja parasomniat. Unettomuus on asia, josta kuka tahansa saattaa kärsiä ajoittain. Unettomuuden aiheutumiseen vaikuttaa useita eri tekijöitä ja se voi esiintyä eri tavoin. Unettomuus ilmenee nukahtamisvaikeuksina, heräilynä kesken unien sekä heräämisenä liian aikaisin aamulla. Naisilla unettomuutta esiintyy todennäköisemmin kuin miehillä. Myös kuormittava työ voi vaikuttaa unettomuuteen. On kuitenkin todettu, että ylitöiden tekemi- SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 nen itsessään ei lisää todennäköisyyttä kärsiä uniongelmista, jos teemme ylitöitä työssä, jonka koemme mielekkääksi. On kuitenkin verrattu, että 16–18 tunnin valvominen vastaa puolen promillen humalatilaa ja 24 tunnin valvominen promillen humalaa. Tasainen ja ajoittainen kuorsaus ei ole uniapneaa vaan viittaa yleensä ahtaisiin ylähengitysteihin. Kuorsausta pahentaa ylipaino, selällään nukkuminen, alkoholi, sedatiiviset lääkkeet ja väsymys. Uniapneassa kuorsaamiseen liittyy hengityskatkoksia. Uniapneasta kärsivällä on yleensä lisääntynyttä yöllistä virtsaustarvetta (yli 2krt/yö). Uniapnea aiheuttaa huonolaatuista unta, joka johtaa siihen, että henkilö kärsii päiväväsymyksestä. Uniapnealle altistavia tekijöitä ovat ahdas nielu, suurentuneet nielurisat, ahdas nenä, pieni alaleuka ja leuanalusrasva. Viimeisinä vuosina Suomessa on pu- 37 huttu paljon narkolepsiasta, jonka esiintyvyys on ollut kuitenkin pientä. Selkeä lisääntyminen narkolepsian esiintyvyydessä aiheutui sikainfluenssarokotteesta. Narkolepsiasta kärsivä nukahtelee ja hänen unensa tasot on erilaiset kuin narkolepsiaa sairastamattomalla henkilöllä. Narkolepsiaan saattaa liittyä myös katapleksiaa, joka on lihasjänteyden hetkellistä äkillistä menettämistä tunnereaktion aiheuttamana. HYVÄN UNEN VINKIT Erikoislaboratorionhoitaja ja polygrafiateknologi Susan Pihl kertoi luennossaan unen tärkeydestä. Unen tarkoituksena on poistaa väsymystä ja sen aikana aivomme käsittelevät päivän aikaista tietoa. Uni myös pitää yllä oppimisen taitoa ja muistia. Uni on olennainen mielenterveyden ylläpidon ja stressisairauksien ennaltaehkäisyn kannalta. Unentarve vaihtelee paljon iän myötä ja myöskin persoonakohtaisesti. Nukahtamisen avuksi Susan Pihl kertoi erilaisia tapoja. Tärkeää olisi välttää juuri ennen nukkumaanmenoa liikuntaa. Liikunnalle oikea aika olisi muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa, jotta elimistö ehtii rauhoittua. Tärkeää on muistaa, että nukkumaan kannattaa mennä vasta, kun on väsynyt. Parhaat olosuhteet nukahtamiseen on silloin, kun huoneilma ei ole liian lämmin, mutta vastaavasti jalat ja kädet ovat hyvin lämpimät. Tarvittaessa sukat jalkaan ja käsineet käteen! Yön aikaiseen heräilyyn ja uneen saattavat vaikuttaa erilaiset kipu- ja jännitystilat, huolet ja pelot, ajatukset ja mielikuvat, erilaiset vääriksi muodostuneet tavat ja keinot. Ihmiset nykypäivänä viettävät liikaa aikaa vuoteessa, kun makuuhuoneista on muodostunut viihdekeskuksia. Jos unirytmi on epäsäännöllinen ja välillä nukumme lyhyitä unia ja välillä pitkiä unia saattaa se toisilla vaikuttaa uneen. Myös unilääkkeiden/nukahtamislääkkeiden jatkuva käyttäminen pitkään heikentää unenlaatua. UNETTOMUUDEN LÄÄKEETTÖMÄT HOIDOT Ensimmäinen ja tärkein asia unettomuudesta kärsivälle olisi yhdistää sänky ja uni uudelleen. Sängystä muodostuu helposti stressaavaa paikka, jos väsyneenä pyörimme sängyssä, mutta uni vaan ei tule. Susan Pihl kertoi, että jos uni ei ole tullut puolessa tunnissa siitä, kun olemme menneet nukkumaan niin sänkyyn ei jäädä pyörimään ja odottamaan unta vaan sängystä noustaan pois. Unen tuloa voi helpottaa esimerkiksi lehteä selaten. Jos sängystä on muodostunut stressiä aiheuttava paikka, saattavat pienet muutokset auttaa asiassa. Vaihdamme sängyn paikkaa, puolison kanssa sängyn puolia tai alamme nukkumaan sängyssä väärin päin. Pää jalkojen paikalla ja jalat pään paikalla. On myös tärkeää tunnistaa oma unentarve. Jos unentarpeemme on 6 tuntia ei ole realistista odottaa voivansa nukkua 10 tunnin unia. Erilaiset unirutiinit ja tavat ovat myös tärkeä osa unenhuoltoa. Susan Pihl muistutti, että olet sitten nukkunut hyvin tai huonosti nouse aina samaan aikaan. Jos jäät sänkyyn torkkumaan huonosti nukutun yön jälkeen on varmaa, että sama toistuu seuraavana iltana. Unen kannalta paras ruokavalio olisi sellainen, että aamuisin söisimme reilusti hedelmiä sisältävän aamiaisen ja ennen lounasta söisimme pienen välipalan. Lounaalla ei syötäisi paljoa nopeita hiilihydraatteja ja rasvaa. Totuttuun päivällisaikaan syötäisiin välipala ja illallinen syötäisiin vasta klo 19-20 aikaan. Illallisen olisi hyvä sisältää hitaita hiilihydraatteja. Tämän jälkeen vielä ennen nukkumaanmenoa kevyt iltapala, jos tarpeen. Jos elämässä on kovasti stressiä ja huolen aiheita olisi hyvä illalla pitää ”huolihetki”. Tällöin mieltä vaivaavat asiat kirjoitetaan ylös ja luetaan ne ääneen itselle. Tämän jälkeen päätetään, että asiat jotka paperille kirjoitettiin ovat ylhäällä eikä meidän tarvitse niitä itse miettiä yön aikana. Tämä toistettaisiin joka ilta, SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 kun tuntuu että mielessä on paljon asioita, Susan Pihl neuvoi. UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT JA PURENNAN POIKKEAMAT Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Kirsi Pirilä-Parkkisen mukaan unenaikaiset hengityshäiriöt aiheutuvat yleisimmin ahtautuneista ilmateistä. Lapsilla on todettu, että noin 1–5 %:lla esiintyy uniapneaa ja muita unenaikaisia hengityshäiriöitä esiintyy 3–15 %:lla. Ongelmat ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä ja myös lapsilla ylipaino on iso riskitekijä. Ahtaat ilmatiet aiheuttavat usein suuhengitystä ja on todettu, että suuhengityksestä johtuen kielen asento muuttuu alas niin ylähammaskaari kapenee ja myös alaleuan asento muuttuu alas. Kuorsaavilla ja uniapneaa sairastavilla lapsilla on huomattu yhteisiä leukojen kasvuun ja purennan kehitykseen liittyviä piirteitä. Näitä ovat mm. alaleuan retrognatia, avautuva alaleuan kasvumalli, kaventunut ylähammaskaari, suurentunut horisontaalinen ylipurenta sekä avopurenta. Myös aikuispotilailla on todettu alaleuan retrognatiaa, distaalipurentaa ja ristipurentaa. Lapsipotilailla unenaikaisten hengityshäiriöiden hoidossa ensisijainen hoitotoimepide on risakudoksen poistaminen. Tämän lisäksi näillä lapsilla jo oikomishoidonsuunnittelussa tulisi ottaa huomioon ne hoitovaihtoehdot, joilla on ilmateitä avaava vaikutus. Aikuisilla uniapneapotilailla hoitona on usein uniapneakisko, joka soveltuu silloin, kun kyseeessä on lievä tai keskivaikea uniapnea. Vaikeissa tilanteissa tarvitaan leukakirurgian ja oikomishoidon keinoja. Leukakirurgiaa suositellaan silloin, kun normaalipainoisella potilaalla on leukojen kokoeroista johtuva vaikea uniapnea, johon konseravatiivinen hoito ei auta. 38 TEKSTI VÄLINEHUOLTOPÄÄLLIKKÖ LEA VÄRTÖ • KUVA KUVAPANKKI Aseptiikka ja välinehuolto ASEPTIIKKA JA VAATIMUKSET VÄLINEHUOLLOSSA Välinehuoltotyö kuuluu teknisiin terveyspalveluihin. Päätehtävänään välinehuoltajat huolehtivat monikäyttöisten hoitovälineiden ja instrumenttien puhdistus- ja sterilointipalvelusta. Välinehuoltotyötä voidaan järjestää joko keskitetysti tai eri terveydenhuollon toimijoiden omissa yksiköissä. Sekä julkisella että yksityisillä palveluntuottajilla välinehuoltotyötä on järjestetty vaihtelevasti siihen vaadittavien tilojen, laitteiden, käytössä olevien materiaalien ja ammattihenkilöstön suhteen. YLEISIÄ PERIAATTEITA VÄLINEHUOLTOTYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) määrittelee steriilituotteiden valmistukseen ja ammatti- maiseen käyttöön liittyvät vaatimukset. Näitä vaatimuksia tulee noudattaa kaikissa niissä terveydenhuollon yksiköissä, joissa tehdään puhdistus-, desinfiointi- ja sterilointitoimintaa. Lain mukaan välinehuoltotyötä tekevä henkilö toimii ammattimaisena laitevalmistajana. Yksikössä tulee olla nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa omassa organisaatiossaan tai itsenäisenä ammatinharjoittajana lain säännösten noudattamisesta. Yleensä se on esimiehen tehtävä. Työntekijän itsensä vastuulla on osaltaan huolehtia ammattitaidon ylläpitämisestä, oikeaoppisen välinehuoltoprosessin toteuttamiseksi. Tahto on tehdä oikein. Entä jos puuttuu tieto? Kuinka monelle on tuttu standardi CR 14060:2000 Medical device traceability mukainen vaatimus prosessitietojen ja tuotteiden jäljitettävyydestä? Steriilituotteiden valmistuksessa vaaditaan SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 puhdistus- ja sterilointiprosessin tietojen dokumentointia, niin että prosessitiedot voidaan yhdistää huollettuun tuotteeseen. Lisäksi steriilituotteen kulku pitää jäljittää aina valmistuksesta käyttöön asti. Tämä vaatimus tulee ehdottomasti toteuttaa, jos sterilointipalvelua myydään oman organisaation ulkopuolelle. Prosessiseuranta huollettavalle tuotteelle ja tuotteen jäljitettävyys voidaan toteuttaa toiminnanohjausjärjestelmällä. Tällöin vaaditaan tuotteistamista ja tuotteiden merkitsemistä esimerkiksi viivakoodilla tai DataMatrix-merkinnällä. Toiminnanohjausjärjestelmästä saatava tieto ohjaa tuotteiden oikeaan prosessointiin sekä toimii perehdyttämisen apuna. Miten CE-merkintä auttaa meitä toimimaan välinehuollossa? Suomessa saa markkinoille tuoda ja ottaa käyttöön vain vaatimukset täyttäviä terveydenhuol- 39 lon laitteita ja tarvikkeita. Ennen tuotteen markkinoille saattamista valmistajan on näytettävä toteen sen turvallisuus ja käyttötarkoitukseen sopivuus. Tämä osoitetaan CE-merkinnällä. Välinehuollon työntekijän tulee noudattaa valmistajan antamia ohjeita. Valmistajan kertakäyttöisiksi merkitsemät tuotteet ovat kertakäyttöisiä, eikä niitä tule huoltaa uudelleen. Myöskään tuotteen käyttötarkoitusta ei tule muuttaa. Laite- ja materiaalihankinnoissa tulee huolehtia siitä, että tuotteet on tarkoitettu terveydenhuollon käyttöön ja että käytössä ovat tuotteelle sopivat prosessointimenetelmät. Valmistajan velvollisuus on antaa käyttö- ja huolto-ohjeet sekä tarvittava koulutus. Steriloitavan tuotteen sisältöä suunniteltaessa on huomioitava materiaalien yhteensopivuus. Instrumenttien sekaan ei saa pakata taitoksia tai pumpuleita. Lisäksi pakkauksessa oleville tuotteille pitää soveltua sama sterilointimenetelmä ja -ohjelma. Terveydenhuollon yksiköissä tulee olla kirjalliset ohjeet välinehuoltoprosessin toteuttamisesta ja dokumentoinnista. Nämä ohjeet koskevat kaikkia työntekijöitä ja yhdenmukaistavat huoltokäytäntöjen laadullisen toteutumisen. Välinehuoltotyön laatu on tärkeä osa potilaan turvallista hoitoa. VÄLINEISTÖN PUHDISTAMISKÄYTÄNNÖT Aseptiikan periaatteiden mukaan toiminta hoitotyössä suunnitellaan puhtaasta likaiseen. Välinehuoltoprosessin toteuttamisessa likaisimpien välineiden puhdistaminen tehdään ensin. Lian kuivuminen instrumentin pinnalle vaikeuttaa puhdistamisprosessia ja mikrobimassa toimii tartunnanlähteenä. Likaiset hoitovälineet ja instrumentit tulee toimittaa pesuun ja desinfektioon mahdollisimman nopeasti käytön jälkeen. Puhdistaminen on tärkeää, koska lika estää desinfektioaineen pääsyä puhdistettavalle pinnalle. Lika vaikeuttaa myös steriloinnin onnistumista. Vaikka kuolleet mikro- bit eivät aiheuta infektioita, voivat niiden hajoamistuotteet olla haitallisia potilaille. Puhtauden lisäksi instrumenttien kunto vaikuttaa hoitotulokseen, potilas- sekä työturvallisuuteen. Tarkista aina jokaisen instrumentin puhtaus ja toimintakunto pesutapahtuman ja huolellisen kuivauksen jälkeen. Visuaalinen puhtauden tarkastamisen tueksi on olemassa pintahygienia- ja pesutehon testejä. Vain puhdas voi olla steriiliä. ESIKÄSITTELY Jo toimenpiteen aikana on huolehdittava instrumenttien puhdistamisesta, mikäli uhkana on paikka-aineen tms. kiinnittyminen instrumentin pintaan. Esikäsittelyn tavoitteena on välineiden puhdistaminen heti käytön jälkeen niin, ettei jatkokäsittelyssä aiheudu tartuntavaaraa. Esikäsittelyllä pidennetään instrumenttien ja hoitovälineiden käyttöikää sekä helpotetaan varsinaisen puhdistustapahtuman onnistumista. Suun terveydenhuollon yksiköissä on yleensä käytössä instrumenttien pesukone, jossa välineet voidaan pestä heti desinfioivassa ohjelmassa. Välineet, joita ei voida pestä välittömästi käytön jälkeen, voidaan suojata suojageelillä, joka estää bakteerien lisääntymisen ja lian kuivumisen kiinni välineeseen. Suojageeli suihkutetaan instrumentin päälle heti käytön jälkeen. Välineet voidaan kuljettaa myös likaisina välinehuoltokeskukseen, mikäli huoltoviive ei muodostu muutamaa tuntia pidemmäksi. Kuljetuksessa käytetään aina kannellista astiaa, mikä voidaan pestä ja desinfioida. PUHDISTUSMENETELMÄT Puhdistuksen tehoon vaikuttavat tekijät ovat pesuaine, aika, lämpötila ja mekaaninen puhdistusteho. Välineiden oikealla asettelulla pesukoriin ja pesukoneen kuormauksella vaikutetaan välineiden puhdistumiseen. Nivelelliset instrumentit pitää avata, purettavat välineet purkaa osiin ja onteloiden puhdistumisesta pitää huolehtia. Apuna tarvitaan erilaisia pesunapukoreja ja pesurekkejä. Setit SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2013 huolletaan kokonaisuuksina, siitä huolimatta, että vain osa instrumenteistä on käytetty. Erityisesti on huomioitavaa, että onnistuneenkin puhdistamisen jälkeen voidaan pesu- ja desinfektiotulos mitätöidä heikolla käsihygienialla tai väärillä säilytysmenetelmillä. Instrumenttien pesukone ja lämpödesinfektio on kuitenkin aina ensisijainen vaihtoehto. Se on tehokkain, nopein, turvallisin, taloudellisin ja ympäristöystävällisin tapa toteuttaa puhdistaminen ja desinfektio. Suomessa on noudatettu Spri standardin mukaisia desinfektioaikoja- ja lämpötiloja. Uusissa EN-standardeissa desinfektioajat ja -lämpötilat määritellään koneen tyypin mukaan ja CEN-standardeissa desinfektioaika riippuu lämpötilasta, jolloin sama tulos saavutetaan esimerkiksi alhaisemmalla lämmöllä kun aika on pidempi. Desinfektio katsotaan tapahtuneeksi, kun määritelty aika ja lämpötila saavutetaan kaikilla desinfioitavilla pinnoilla. Ultraäänipesulaitteen käyttöä suositellaan herkille ja hankalasti puhdistettaville välineille. Mikäli käytössä ei ole desinfioivaa uä-pesulaitetta, välineet täytyy lisäksi puhdistaa ja desinfioida instrumenttien pesukoneessa. Ultraääni irrottaa lian pestävän välineen pinnalta. Tämän vuoksi pitää huolehtia pesukammiossa olevan pesuliuoksen puhtaudesta. Huomioitavaa on, että pestävä tuote täytyy olla pesuliuokseen upotettuna ja mahdolliset ontelot täytettynä. Käsin pesua joudutaan tekemään, mikäli pesukonetta ei ole käytössä tai pestävä materiaali ei kestä upottamista tai desinfektiolämpötilaa. Pesuliuosta varten tulee mitata sekä vesi että pesuaine. Apuna mekaanisessa puhdistuksessa käytetään nukkaamattomia taitoksia ja tarkoitukseen soveltuvia harjoja. Pesun jälkeen välineet huuhdellaan huolellisesti juoksevalla vedellä ja kuivataan paineilmalla tai nukkaamattomalla pyyhkeellä. Puhtaalle kuivalle pinnalle tehdään desinfektio. Huolehdithan myös pesuvälineiden puhtaudesta?
© Copyright 2024