Suun Terveys 2012 kooste
25 2 Saila Vesterinen Lehtijaostomme on koonnut teille lukijoille tiivistelmiä Suun Terveys -tapahtuman luennoista. Lisää tiivistelmiä julkaistaan ensi numerossa. Ai Suhola Aino KOHTAAMISIA JA KOULUTUSTA S Reetta Kuisma ja Vilma Talvitie uun Terveys –tapahtuma ja Hammaslääkäripäivien näyttely 15.–17.11.2012 tarjosivat suuhygienisteille ja hammashoitajille paljon koulutusta, uusia tuulia hammaslääketieteen saralta sekä mahdollisuuden tavata vanhoja kollegoja vuosien takaa. STAL:n, Denstalin ja Tehyn yhteinen osasto Hammaslääkäripäivien näyttelyssä oli raikas piste kohtaamisille ja sai paljon kiitosta kävijöiltä. Osaston suunnittelijana tänä vuonna oli Jussi Taipale Mainostoimisto Graftista, Lohjalta. STAL:n osastolla esiteltiin uusi potilasvaihdon hygieniasta kertova video. Tapahtumavieraat olivat kiinnostuneita videosta ja pitivät sitä hyvänä ja tarpeellisena. Hyviä kehitysideoitakin saatiin ja osastolla keskusteltiin mm. suun hoitoalan työolosuhteista, ergonomiasta ja työhyvinvoinnista. STAL:n osastolta jäsenet saivat noutaa jäsenlahjansa ja keskustella päivän polttavista asioista myös Tehyn asiantuntijoiden kanssa. Denstalin osastolla Keep Smiling –paidat kiinnostivat kävijöitä. Osastolle pysähtyi juttutuokiolle myös Riitta Myllymäki, Tampereen YTHS:ltä, jonka mielestä tapahtumassa oli paljon virikkeitä sekä uusia asioita vanhan tutun lisäksi. Suun Terveys –tapahtuman avajaiset vietettiin torstaipäivän päätteeksi. Avajaisten musiikista vastasivat musiikin opiskelijat Reetta Kuisma ja Vilma Talvitie Sibelius-akatemiasta. STAL:n puheenjohtaja Saila Vesterinen avasi tilaisuuden ja mainitsi avajaispuheessaan meneillä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja sen tuomat haasteet yhteistyölle. Kuluneena vuonna ministeriön asiantuntijaryhmissä STAL on ollut mukana selvittämässä muun muassa työnjaon järkeistämistä, työvoiman riittävyyttä tulevaisuudessakin ja ennalta ehkäisevän suun terveydenhoidon kehittämistä. Saila Vesterinen kannusti meitä jäseniä olemaan innovatiivisia, rohkeita, ammatistaan ylpeitä suun terveydenhuollon ammattilaisia. Avajaispuheen jälkeen Heikki Tala lahjoitti STAL:n puheenjohtajalle teoksen Jalkaporasta bioaikaan, joka käsittelee kattavasti hammaslääketieteen ja suun terveydenhuollon historiaa ja kehitystä. Avajaisissa julkistettiin myös Vuoden Hammashoitajan ja Vuoden Suuhygienistin valinnat. Vuoden Hammashoitaja Merja Jokelan ja Vuoden Suuhygienisti Seija Kankareen ajatuksia voit lukea liiton sivuilta tästä lehdestä. Avajaisissa juhlapuheen piti toimittaja, kirjailija Aino Suhola, joka kosketti yleisöä saaden kuulijat vuoroin nauramaan ja herkistymään. Suhola kuvasi arkipäivää elävin sanakääntein. Sitä kuinka jokainen haluaa tulla rakastetuksi ja olla lähellä, vaikka olisi vanha ja kurttuinen. Ihmisten kohtaamisessa tärkeää on hyväksyminen ja aito kohtaaminen. Tärkeää on olla ihminen ihmiselle, myös suun hoitotilanteessa. • Teksti Laura Virtanen ja Kukka-Maaria Leivonen • Kuvat Ella Kuosmanen SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2012 26 Suvaitsevaisuus IHMISARVO ON ANNETTU, EI ANSAITTU Suvaitsevaisuus on UNESCO:n määritelmän mukaan meidän maailmamme kulttuureiden, ilmaisutapojemme ja inhimillisten elämänmuotojen rikkaan moninaisuuden kunnioittamista, hyväksymistä ja arvostamista. Päihdelääkäri, psykoterapeutti Pekka Tuomola on Diakonissalaitoksen huume- ja mielenterveystyön sekä kidutettujen kuntoutuskeskuksen johtaja. Hän on vapaaehtoisena pyörittämässä paperittomien terveysvastaanottoa Global Clinicia. Lisäksi Tuomola kirjoittaa tieteellisiä artikkeleita sekä opettaa Helsingin yliopistossa päihdelääketiedettä. – Ihminen tulee kohdata ihmisenä. Ei maahanmuuttajana, ei pakolaisena, ei HIV-positiivisena, ei narkomaanina, ei romanina, vaan ihmisenä, Tuomola muistutti luennollaan aiheesta Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden kohtaaminen. – Omassa kopissaan koira tuntee itsensä tosi leijonaksi, lainasi Tuomola intialaista sananlaskua. Pekka Tuomolan mukaan ei ole kysymys syrjäytyneistä, vaan syrjäytetyistä. – Mediassa pyörivät ihmisten puheissa termit vaikeasti työllistettävät, vaikeahoitoiset, vaikeasti asutettavat, romanikerjäläiset, isoäidit… Ei ole kysymys syrjäytymisongelmasta, vaan ihmisten luokittelusta. – Eettisesti kestävän toiminnan pitää perustua ammatillisuuteen, jossa aina kunnioitetaan asiakkaan autonomisuutta, häntä ei vahingoiteta, toiminnan tavoitteena on tehdä hyvää ja työntekijä on aina oikeudenmukainen. Jokaisen auttajan pitää kysyä itseltään miksi tätä teen, mikä on tavoitteeni, mitä menetelmiä käytän ja mitä toiminnalla saavutan. – Ihmisarvo kuuluu jokaiselle. Se on annettu, ei ansaittu. Meidän pitää siirtyä pahoinvoinnin vähentämisestä hyvinvoinnin edistämiseen. MUSTA SUOMALAINEN Jani Petteri Toivola on näyttelijä, kansanedustaja, tanssija ja juontaja. Hänen isänsä on kenialainen ja äitinsä suomalainen. Jani Toivola eli lapsuutensa yhdessä äitinsä kanssa Suomessa. Hän on avoimesti kertonut olevansa homoseksuaali. Toivola valittiin eduskuntaan ensimmäisenä tummaihoisena Suomen historiassa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta vihreiden listalta. Jani Toivola on esiintyjänä valovoimainen ja hänen luentonsa aiheesta ”Musta tulee isona valkoinen – tuleehan?” veti salin nopeasti täyteen. Jani Toivola kertoi omasta historiastaan, miten ihmisten on ollut vaikea ymmärtää sitä, että hän on tummaihoinen ja suomalainen. Kun hänen Saksassa syntynyt pikkuveljensä löysi hänet ja johdatti hänet käymään kenialaisessa kylässä, isänsä syntysijoilla, joutui hän vastaamaan myös toisenlaiseen kysymykseen What take so long? Miksi matka juurille kesti niin kauan. Jani Toivola puhui olettamuksista sangen sattuvasti. Miten oletamme toisista ihmisistä milloin mitäkin, mutta pääsääntöisesti aina negatiivista. – Oletamme yleensä asiat meille itsellemme kielteisesti, teemme toisesta ihmisestä syyllisen kaikenlaisiin ajatuksiin ja suhtautumisiin tarkistamatta ja kysymättä. Oletamme ihmisen ajattelevan negatiivisesti silloinkin, kun kysymys on tietämättömyydestä. SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2012 AVOIMUUTEN AVOIMUUDELLA Fatbardhe ”Fade” Hetemaj on syntynyt Kosovossa, Jugoslaviassa ja on suomalainen poliitikko ja on valittu Helsingin kaupunginvaltuustoon kaudelle 2013–2016. Hetemaj valmistui kauppatieteiden kandidaatiksi Worcesterin yliopistosta, Englannista ja on suorittanut maisteriopintoja Svenska handelshögskolanissa. Hän toimii henkilöstöpalvelualan konserni VMP Groupin kansainvälisen rekrytoinnin yhteyspäällikkönä. Suomen Pakolaisapu valitsi Hetemaj'n maaliskuussa 2009 vuoden pakolaisnaiseksi. Faden perhe tuli Suomeen pakolaisina. Suomella oli maine, että täällä saa elää, ajatella, opiskella, tehdä työtä ja puhua vapaasti. Faden kokemuksen mukaan pakolaisen pitää olla aktiivinen, opiskella Suomen kieltä, olla utelias uuden asuinmaansa suhteen. – Avoimuuteen vastataan avoimuudella, ja minulta on paljon kysytty synnyinmaani asioista ja tilanteesta. Vastaan mielelläni, kerron asioista. On tärkeää olla vuorovaikutuksessa ihmisten kans- 27 sa alusta asti, koska on paljon asioita, joita saan parhaiten tietää tavallisilta ihmisiltä. Omaan elämäänsä voi ja pitää vaikuttaa, mutta heikompia ja apua tarvitsevia pitää auttaa, sanoi Fade painokkaasti Maahanmuuttajan kohtaaminen -luennollaan. KURDISTANISTA KEMIIN Husein Muhammedin syntymäpaikka on Irakin Kurdistan. Hän on juristi ja vihreä poliitikko Helsingistä. Hän on asunut Suomessa vuodesta 1994. Husein Muhammed on kirjoittanut kirjan Yhtä erilaiset. Islam ja suomalainen kulttuuri sekä artikkelin teoksiin En ole rasisti, mutta... Me muut: kirjoituksia yhteiskuntaluokista ja Mitä Halla-aho tarkoittaa? Husein Muhammed työskentelee Pakolaisneuvonta ry:ssä, jossa hän kohtaa turvapaikanhakijoita. Hän tietää, miten monimutkaiset ovat ne pykälät ja lait, joita pakolaisstatuksella Suomeen tulevatkin kohtaavat. Hän tietää, miten monimutkaisia voivat olla kielitaidottomalle erilaiset maahantuloluvat ja muut viranomaispaperit, joita maahanmuuttajat joutuvat hankkimaan. Mutta omasta kokemuksesta hän tietää myös, mitä on tulla Suomeen, tulla Kurdistanista Kemiin ja koettaa sopeutua maailmaan, jossa kaikki on uutta ja jossa kaikki vanha on jäänyt taakse. Husein Muhammed kuvaili luennollaan mielenkiintoisesti kaikkea sitä, mitä kohtaavat sekä maahanmuuttaja että hänen työkaverinsa – tilanne on ihan yhtä vieras molemmille ja vain avoin kommunikaatio auttaa siinä tilanteessa. Kannattaa tutustua Muhammedin kirjoittamiin teksteihin – sen jälkeen ymmärtää monesta asiasta paljon enemmän. • Teksti Maire Soiluva • Kuvat Ella Kuosmanen Kohtaaminen on taitoa ja asennetta sekä arvaamatonta Suomen Vanhempainliitto on perustettu 105 vuotta sitten hyvin erilaiseen maailmaan. Nykyään Suomessa on reilut 580 000 lapsiperhettä ja perheen muotoja on erilaisia. Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila piti luennon terveyden edistämisen luentokokonaisuudessa juuri erilaisten perheiden kohtaamisesta. Elämme maailmassa, jossa on ydinperheitä, yhden vanhemman perheitä, uusperheitä, sateenkaariperheitä ja leskiperheitä. Nämä erilaiset perheet meidän tulisi huomioida työtä tehdessämme. Tärkeää on se, että tunnistamme nämä perhetyypit, mutta emme kuitenkaan lähde tämän tiedon perusteella päättelemään mitään perheestä. Elämäntilanteet ja tavalliset arjen asiat ja ongelmat vaihtelevat suurestikin minkä tahansa perheen kesken. Elämme aikaa, jossa on tapahtunut ja tapahtuu isoja muutoksia arvoasioissa. Tänä päivänä lapsi on tärkeämpi kuin koskaan ennen. Erityisesti isissä on tapahtunut suuri arvomuutos tässä asiassa. Vielä 80-luvulla tärkeitä asioita isien mielestä olivat esim. kalastus ja remontointi ja tänä päivänä tärkeiden asioiden kärjessä on perhe. Perheen ja lasten arvon korostuminen saattaa johtaa meidät myös haastaviin tilanteisiin kohtaamistilanteissamme. Vanhemmat yrittävät parhaansa selviytyäkseen hektisestä arjesta, mutta lapsen arvon korostuessa vanhempien silmissä heidän on vaikea kohdata todellisuutta. Tällöin voi käydä niin, etteivät he kykene vastaanot- SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2012 tamaan viestiä esim. huonosta suun tilanteesta, koska heidän silmissään heidän lapsensa hampaat ovat kauneimmat kaikista. Tuomas Kurttila korosti erityisesti sitä, että kohtaisimme vanhemmat ihmisinä. Luontevasti ja ilman lokerointia. Hän muistutti siitä, että jokainen vanhempi toivoo, että he saisivat tukea ja kiitosta. Vanhemman kokemus siitä, että hän tulee kuulluksi ja että toinen ihminen ymmärtää hänen arkeaan lisää sen mahdollisuutta, että saamme viestimme helpommin läpi ja ymmärretyksi. Meidän tulee muistaa, että juuri arvomuutoksesta johtuen myös isät haluavat olla osa lastensa arkea. Tuomas Kurttilalla itsellään oli kokemus hammashoidosta siitä, että hän ei tullut isänä kohdatuksi oikealla tavalla. Suuhygienisti oli kysynyt: ”Kuinka usein äiti pesee lapsen hampaat?” Ja lopuksi hän oli vielä sanonut, että tässä hieman luettavaa äidille kotiin. Tuomas Kurttila kertoi, että häneltä itseltään tässä terveyskasvatustilanteessa kaikki olennainen tieto jäi sen jalkoihin, että hän keskittyi vain siihen, että häntä ei kohdattu ollenkaan. Ikään kuin hän olisi ollut vähempiarvoinen vanhempi kuin äiti, joka ei edes ollut paikalla. Jotta jokainen sukupuoleen, ikään tai rotuun katsomatta kokisi kohtaamiset hammashoidossa tärkeiksi, täytyy meidän muistaa kohdata ihminen ihmisenä. Tuomas Kurttila muistutti: ”Kohtaaminen on taitoa ja asennetta sekä arvaamatonta!” • Teksti Hanna Räty 28 Oikominen ja kariologia HOITAJAN OSUUS OIKOMISHOIDON TEHTÄVIEN TOTEUTTAMISESSA Hoitajan on hyvä tietää oikomispihtien jaottelu, kertoo hammashoitaja Kaija Irri. Taivuttaviin pihteihin kuuluvat: Anglet, Adamsit, Weingart (päätetaivutuspihti), kolmikärkipihti, tweedinpihti, Ni-Ti langan taivutuspihti. Katkaiseviin pihteihin kuuluvat: Kaarilangan katkaisija, ligatuuran katkaisija, distaalikatkaisija sekä ”biltema” tyyppiset vahvoille langoille tarkoitetut katkaisijat. Microligatuuran katkaisijasta on hyvä tietää, ettei sillä saa katkaista punottua ligatuuraa. Katkaisijoissa on yleensä ilmoitettu katkaistavan maksimipaksuus. Poistaviin pihteihin kuuluvat: renkaanpoistaja, braketinpoistaja ja muovinpoistaja. Maximi katkaisukapasiteettia ei saa ylittää ja kaarilankoja taivutettaessa täytyy muistaa, minkä vahvuiselle kaarilangalle pihti on tarkoitettu. Oikomispihtien ja välineiden huolto on suoritettava valmistajan ohjeiden mukaan, jotta pihdit ym. tarvikkeet py- syisivät pitkään hyvässä kunnossa. Mikäli pihdit upotetaan potilasvaihtojen välillä kemiallisen välidesifektioaineeseen tulee aineen valintaan kiinnittää erityistä huomiota. Instrumentteja huoltaessa käytä aina neutraaliapesuainetta, jos peset käsin tai ultraäänipesulaitteella. Huuhtele ja kuivaa pihdit huolellisesti. Ilmapuusti on hyvä apuväline. Voitele pihtien nivelpinnat ja pyyhi ylimäärät pois. Tarkista, ettei katkaisupihtien leikkauspinnat ole kontaktissa toisiinsa eikä tarjottimen reunoihin autoklaavissa ja pesukoneessa. Tarkista pihdit pesun jälkeen. Älä jätä pihtejä yöksi koneeseen tai kosteaan tilaan. Katkaisupihdit voi tarvittaessa lähettää maahantuojan kautta teroitettaviksi. Tehtaalla pihteihin merkitään teroitusaika. OIKOMISHOIDOSSA YLEISEMMIN KÄYTETYT TARJOTTIMET Oikomishoito aloitetaan alkutarkastuksella, jolloin huoltaja on mukana. Usein SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2012 samalla käynnillä otetaan jäljennökset alkumalleja varten. Oikomishoidossa on oma esitietokaavake. Oikomishoidossa käytetään erilaisia koottuja tarjottimia riippuen toimenpiteestä. Tarkastustarjottimella on yleensä, peili, sondi/ ientaskumittari, mm-mitta, kynä ja kuituvalo. EHL Raija Kajaskivi-Rautavaara kertoi koneellisen sekoittamisen puoltavan paikkaansa ilmakuplattomalla jäljennöksellä. Jäljennöslusikat tulisi sovittaa kipsimallien päällä. Potilas on usein istuvassa asennossa. Hyvät jäljennökset ja hyvä purentaindeksi takaavat hyvän tuloksen. Valokuva otetaan usein alku- ja loppukuvaksi. Toimenpiteitä oikomishoidossa ovat erilaiset kojeiden sementoinnit ja niiden kontrollit. Ennen renkaiden sementointia sovitetaan renkaat kipsimallin päällä. Renkaiden numerointi eroaa valmistajien kesken. Samoin ylä- ja alarenkaat ovat erilaisia, kuten oikean- ja vasemmanpuoleisetkin. Renkaita sementoitaessa tarjottimella tulee olla: peili, atulat, renkaan poistaja, renkaan painaja, 29 timen tim varustus vaihtelee. Kasvun vaihe vai ja pituusennuste ovat tärkeitä oikomishoidon aloitusajankohdan valitsemisessa kasvunsääkoh tely hoidossa, toteaa EHL Raija Kajaskivi-Rautavaara. Kaja purettaja, purentafolio f l pidikkeessä, käsikappale, kumikuppi/harja, hohkakivi, tuubin suojavaha, rengassementti, teippi renkaan purupinnalle, poskipaperit/vanurulla ja sondi. Qh-kojeen, Linguaalikaaren, TPA-kaaren, Nancen kaaren tai RME:n sementointi vaatii periaatteessa vain kahden/ neljän renkaan yhtäaikaisen sementoinnin. Niskaveto kaaren valmistamiseen tarvitaan niskavedon kuminauha ja pehmustetyyny sekä voimamittari. Tarjottimelle tarvitaan: merkkauskynä (spriitussi tai rasvakynä), iso kolmikärkipihti, Anglen pihti, voimaleikkuri, käsikappale ja kivikarborundum. NV-kojeen kontrollikäynnin tarjottimelle tarvitaan peili, sondi, mm-mitta, kynä ja voimamittari. Kiinteitä kojeita rakennettaessa tarjottimella tulee olla: Atulat, peili, karveri, braketin viejä, purentafolio, braketin paikan määrittäjä, käsikappale + kumikuppi/harja, hohkakivi, etsausaine, primeri ja kiinnitysmuovi, poskipaperit, vanurullat ja kuitukangaspala. Toinen kiinteiden kojeiden rakentamiseen tarvittava tarjotin sisältää: Peilin, atulat, bänksit, yleispihdin, ligatuuran katkaisijan, kaarilangan katkaisijan, ligatuuran painajan, kumi- ja metalliligatuuria ja distaalikatkaisijan. Huulisuojat auttavat pitämään työskentelyalueen kuivana. Rakentamisvaiheessa tarvitaan myös kaarilankaa, joka kiinnitetään paikoilleen kumi- ja/ tai metalliligatuurilla. Mikäli kiinteiden kojeiden kaari vaihdetaan tulee tarjottimella olla sama pihtivalikoima kuin kojeistuksessa lisättynä kynällä mm-mitalla sekä mahdollisesti pienellä voimamitalla. Eri kojeiden kontrollikäynneillä tarjot- KAR KARIEKSEN ERITYISPIIRTEET ERI IKÄKAUSINA Hammaslääkäri Timo Heinosen mukaan hampaiden reikiintymisen kannalta kriittisiä ikäkausia ovat varhaislapsuus (0,5–2 vuotta), jolloin maitohampaat puhkeavat ja riski mutanssteptokokkien kolonisoitumiselle on suuri, ensimmäisten pysyvien poskihampaiden puhkeaminen 5–7-vuotiaana ja toisten pysyvien poskihampaiden puhkeaminen 10–13-vuotiaana. Lapset, joiden suun mikrobistossa on jo parivuotiaana mutansstreptokokkeja, saavat reikiä keskimäärin nuorempina ja enemmän. Äidin ksylitolin käyttö päivittäin estää kolonisoitumista lapsen suuhun hänen ensimmäisinä elinvuosinaan, sillä lapsi saa mutanstartunnan tyypillisimmin äidiltään. Varhaislapsuuden ruokavaliolla on tärkeä merkitys siinä, kehittyykö suun normaalifloorasta terveyttä suojeleva vai vaarantava, sillä sokeri ravinnossa lisää bakteerin kolonisoitumista. Lapsista, joilla on paikattavaa maitohammaskariesta 75% on aloittanut makeisten syönnin alle 1 vuotiaana. Juuri puhjennut hammas on altis reikiintymiselle. Alle 2–vuotiailla näkyvä plakki vastapuhjenneiden maitohampaiden labiaalipinnoilla on selkeä varoitusmerkki kariesriskistä. Maitohammaskarieksen vuoksi liian varhain tehdyt poistot aiheuttavat pysyvien hampaiden kehityksen hidastumista ja virheasentoja. Maitohampaan kiille on puolet ohuempi kuin pysyvän ja karies etenee kaksi kertaa nopeammin kuin pysyvässä. 3–6 vuotiailla tyypillisiä karieksen esiintymiskohtia ovat maitonelosen distaalipinta ja maitoviitosen okklusaalipinta. Riskiryhmään kuuluvat selvästi alle kouluikäisistä lap- SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2012 set, joilla on näkyvää plakkia, aiempi karies, sokeripitoinen ruokavalio tai sairauksia ja niihin lääkityksiä. Karieksen ehkäisyyn ja hallintaan on syytä suhtautua vakavasti. Hammastahnan fluorimäärää ilmoitettaessa on huomioitava puhutaanko fluoripitoisuuksista natriumfluoridina vai siitä vapautuvana puhtaana fluorina. Lasten ei ole kuitenkaan syytä käyttää erikoistahnoja, kuten valkaisevia. Vaihdunnan aikana on erityistä huomiota kiinnitettävä maitoviitosen distaalipintaan, koska se joutuu kosketuksiin pysyvän kuutosen mesiaalipinnan kanssa. Yksittäinen tulehtunut ienpapilla maitohampaistossa on lähes aina merkki approksimaalikarieksesta. Alkava kariesleesio on todennäköisesti etenevässä vaiheessa, mikäli se sijaitsee ienrajassa tai on väriltään vaalea. Mikäli syntyy suljettu systeemi (fissura-, approksimaalikaries jne.), karieksen etenemisvauhti kasvaa merkittävästi, koska puhdistuminen vaikeutuu. Mikäli leesio saadaan avattua, karies saattaa pysähtyä. Lapsuus- ja nuoruusiän karieksenhallintaan kuuluvat ruokavalio ja suuhygienia. On todettu että alle 2 vuoden iässä sisäistetyt tavat ja tottumukset säilyvät yleensä koko elämän ajan. Kouluikäisten kohdalla tärkeää on riskiryhmäläisten tunnistus: Aiempi karies, syvät fissurat, makeat välipalat, lääke ja sairaus ja tiedot perheestä. Hammashoitolassa tehtävät ehkäisytoimenpiteet vain niille, joilla kohonnut kariesriski. Muiden ehkäisy tapahtuu hoitolan ulkopuolella. Aikuisilla kaikki keinotekoiset ratkaisut toimivat suussa plakkiretentiona. Juurikaries on nopeasti yleistyvä karieksen muoto, koska väestö ikääntyy ja yhä useammalla iäkkäällä on suussaan omia hampaita. Hammas saattaa helposti katketa tai murtua, koska kaulaosa heikentyy. Monet vaarat uhkaavat hammasta, mutta karieksen hallinta kannattaa aina! • Teksti Marja Takamäki • Kuvat Kaija Irri ja Kirsi Kuosmanen 30 Suukirurgia KIRURGISIA TOIMENPITEITÄ Suu- ja leukakirurgi Antti Raunio luennoi Suun Terveys -tapahtumassa erilaisista suun alueelle tehtävistä kirurgisista toimenpiteistä. Viisaudenhampaan leikkauksellinen poisto vaatii aina tuoreen optg-kuvan. On hyvä muistaa, että hammas on kirurgin, mutta luu potilaan. Mikään antibiootti ei korvaa kunnon huuhtelua ja follikkelin poistoa. Juurenpää resektiota käytetään yleisimmin etu-, kulma- ja välihampaiden alueilla. Juurentäyttö tehdään kirurgisen toimenpiteen aikana. Biopsian ottoa pidetään tarpeellisena, mikäli leesion kesto on yli 2 viikkoa tai tulehdus ei parane. Leukoplakia tai mikä tahansa limakalvon- tai ihonalainen pysyvä muutos, pitkäkestoiset tulehdusmuutokset ja ärsytyksen myötä muuttuvat leesiot sekä luumuutokset antavat ai- hetta biopsialle. Biopsia tulee ottaa aina, kun kyseessä maligniteetti epäily. Eri implantointitapauksia ovat: Yksittäinen implantti, kiinteä hammas, useampi implantti, siltaratkaisut sekä irrotettavat vaihtoehdot. HOITAJAN ROOLI KIRURGISISSA TOIMENPITEISSÄ Hammashoitaja Sari Lakkalan mukaan kirurgisissa toimenpiteissä on hammashoitajan rooli tärkeä. Hammashoitajan on huolehdittava hoitohuoneen hygieniasta ja aseptiikasta. Hän huolehtii myös siitä, että tarvittavat instrumentit ja välineet ovat huoneessa ja saatavilla. Hoitaja huolehtii potilaasta toimenpiteen aikana. Kyselemällä neutraaleja asioita potilas saadaan ajattelemaan muita asioita. Näin luodaan turvallinen ja ammattitaitoinen tunnelma. SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2012 Potilaan tullessa toimenpiteeseen, hän voi olla peloissaan ja jännittynyt. Hoitajalla on suuri merkitys ensikontaktin luomiseen. On hyvä tarttua potilaan tarjoamaan käteen tervehtiessä. Erityistä huomiota on kohdistettava potilaaseen, jolla on esilääkitys. On todettu, että lääke vaikuttaa aamulla otettuna parhaiten, varsinkin lapsilla. Hygieniataso vastaanotolla täytyy olla hyvä. Huolellinen käsienpesu ja käsidesinfektio ovat kaiken perusta. Operaatioon valmistaudutaan pukeutumalla puhtaaseen työasuun, suojatakkiin ja hiussuojaan. Toiminta täytyy olla suunnitelmallista, harkittua ja rauhallista. Kirurginen kattaus tehdään kirurgin toiveiden mukaisesti. Hoitajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia hyvästä näkyvyydestä operoitavalla alueella. Kirurgi keskittyy tekniseen suorituk- 31 seen. Varustustason täytyy olla tarpeeksi hyvää korkeatasoiseen työskentelyyn. Useat toimenpiteistä tarvitsevat vain hieman lisävarustusta, mutta implanttileikkaus vaatii laajempaa varustusta. Hoitajan tehtävä on huolehtia, huoltaa ja säilyttää tavarat oikeanlaisesti. Toimenpiteen ollessa ohi, hoitaja purkaa varustuksen. Oikeaoppinen purkaminen kuuluu myös ammattitaitoiseen toimintaan. Vaikka aikataulu on useimmiten tiukka, on potilasvaihto tehtävä huolellisesti. Toimenpiteen jälkeen potilas lähetetään kotimatkalle hyvillä kotihoito-ohjeilla. ASEPTIIKKA PIENKIRURGISISSA TOIMENPITEISSÄ Kirurgisissa toimenpiteissä on aseptinen työskentely erittäin tärkeää toteaa infektioiden ehkäisyyn erikoistunut suuhygienisti Jaana Alapulli. Siksi potilaan valmistaminen leikkaukseen, käsidesinfektio, henkilökunnan suojavaatetus, steriilin alueen luominen ja sen ylläpitäminen sekä instrumenttihuolto täytyy suorittaa huolellisesti. Tiedot ja taidot on oltava ajan tasalla. Suurin osa infektioista on peräisin potilaasta itsestään eli endogeenisten bakteerien aiheuttamia. Potilaan ulkopuolelta tulevat eli eksogeeniset bakteerit ovat vähemmän merkitseviä. Leikkausalueella oleva mikrobien määrä on tärkein infektioriskiä indikoiva tekijä. Mikäli potilaalla on korkea ikä, aliravitsemuksesta johtuva heikentynyt vastustuskyky, diabetes, syöpä tai hän tupakoi tai käyttää alkoholia runsaasti, on ne huomioitava mahdollisina infektioriskeinä. Ennen toimenpidettä potilaan annetaan purskutella klooriheksidiinisuuvedellä. Samoin operoitavan alueen iho desinfioidaan. Steriilillä keittosuolaliuoksella tai steriilillä vedellä pyyhitään limakalvot. Ennen potilaan peittelemistä ihon annetaan kuivua kunnolla. Leikkauspöytää katettaessa on käytettävä maskia ja päähinettä. Yksin tekevä henkilö käyttää steriilejä pihtejä. Pitää olla kurkottamatta pöydän päälle asettaessaan välineitä. Kastuneet pakkaukset ja peittelymateriaali sekä pöydältä roikkuvat välineet ovat epästeriilejä. Ennen leikkausta käsiä desinfioidaan kolmen minuutin ajan. Käsihuuhde levitetään kyynärtaipeisiin asti. Aluetta pienennetään koko ajan siten, että kaksi viimeistä desinfektiokertaa käsittää kämmenen ja sormien alueet. Leikkauksen päätyttyä tehdään normaali 30 sekunnin desinfektio. Infektioiden ehkäisyssä leikkausalueella on välinehuollolla suuri merkitys. Kaikki välineet pitää huolellisesti puhdistaa ja desinfioida ennen sterilointia. Autoklaavi tappaa taudinaiheuttajat. Jos leikkaussetti on jouduttu avaamaan, on se kaikkine sisältöineen puhdistettava, desinfioitava ja steriloitava. Onteloiset välineet laitetaan täytettynä desinfektioaineella ultraäänipesulaitteeseen. Lämpödesinfektoria täytetään riittävän väljästi. Maljat, huuhteluastiat ja tarjottimet tulee asetella siten, ettei niihin jää vettä. Ohjelman jälkeen kädet desinfioidaan ja jokainen väline tarkistetaan. Vaikka käytössä olisi kuivaava pesukone, on onteloiset välineet kuivattava paineilmaa käyttäen. Steriloitavat välineet pakataan mahdollisimman pian. Ruostumattomasta teräksestä olevan leikkaustarjottimen pohjan tulee olla perforoitu. Kosteaksi jäänyt tarjotin on epästeriili. Indikaattoriliuska tulee asettaa jokaiselle tarjottimelle. Maljat ja muut astiat eivät kuulu settien sisälle. Taitoksia ei myöskään laiteta settien sisälle. Tarkista autoklaavia kuormatessasi sen kuorman maksimipaino. Pakkaukset eivät saa koskettaa kammion seinää. Paperilaminaattipussien paperipuoli tulevat vastakkain. Tarjottimia ja muita settejä steriloitaessa paperipuolen tulee olla alaspäin. ”Potilaan tullessa toimenpiteeseen, hän voi olla peloissaan ja jännittynyt. Hoitajalla on suuri merkitys ensikontaktin luomiseen.” • Teksti Marja Takamäki • Kuvat Marja Takamäki ja Sari Lakkala SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2012 Jaana Alapulli 32 Lääkehoito TURVALLINEN LÄÄKEHOITO Lääkehuollon lehtori, näyttötutkintomestari, farmaseutti, LuK, Alli Puirava käsitteli luennossaan kattavasti lääkehoitoa ja sen turvallisuutta. Suomessa lääkkeiden käyttöä ja jakelua valvotaan lakien ja viranomaisten taholta tarkasti. Valvovia organisaatioita ovat STM, FIMEA (entinen Lääkelaitos) sekä VALVIRA. Kuka tahansa voi ilmoittaa lääkehaittaepäilyn FIMEA:lle. Jos tapahtuu poikkeamia lääkityksessä esim. tekemisen tai tekemättä jättämisen seurauksena, lääkkeen määräämisessä, toimituksessa, lääkkeen annossa tai lääkeneuvonnassa on kyse lääkitysturvallisuudesta, tällöin ilmoitus tehdään työpaikalla. Jokaisessa hammashoitolassa pitäisi olla lääkehoitosuunnitelma, johon on kirjattu mm. lääkehoidon toiminta- tavat, henkilöstön työnjako, lupakäytännöt, lääkkeiden tilaaminen, säilytys, seuranta. Mikäli hammashoitaja jakaa tai annostelee asiakkaalle esim. esilääkkeen, särkylääkkeen tai ab-profylaksialääkkeen, hammaslääkäri antaa tehtävään kirjallisen luvan. Suuhygienisti saa jakaa lääkkeen ilman erillistä lupaa. Monilla lääkkeillä on yhteisvaikutuksia mm. yhteensopimattomuudet, imeytymisvaiheen yhteisvaikutukset, sekä maksatason toiminnan muutokset. Riskilääkkeistä hammashoidossa mainittakoon Marevan. Tietoa yhteisvaikutuksista: SFINX- ohjelmistosta, Interaktiokortista www.proedu.fi sekä Iäkkäiden lääketietokannasta www.fimea. fi. Merkittävä imeytymisvaiheen yhteisvaikutus on kalsiumilla ja antibiooteilla ja annostelun välillä tulee olla 2–3 tunnin tauko. Hammashoidollisesti tärkeä SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2012 on greippihedelmän vaikutus Dormicumin kanssa. Greippituotteita ei tule käyttää, jos on lääkkeitä käytössä. Kipulääkkeiden eroja, vaikutuksia ja interaktioita käsiteltiin laajasti. Tulehduskipulääkkeet (NSAID) sopivat lyhytkestoisesti tulehduksellisiin kiputiloihin. Parasetamoli on kuumeeseen ja kipuun lähes kaikille sopiva lääke. Opiaatit ovat selkeästi kipulääkkeitä. MINKÄ PUUDUTTEEN VALITSEN Puudutteen valinnan perustana on HLL Timo Heinosen mukaan huolellinen anamneesi. Anamneesin tarkka kirjaaminen on oikeusturva omalle toiminnalle ja se lisää potilasturvallisuutta. Ongelmia aiheuttaa puudutettaessa allergiat, yliherkkyys, yliannostus ja toksisuus, lääkkeiden yhteisvaikutuk- 33 set, sairauden oireilun paheneminen, sairauskohtaukset sekä psykogeeniset syyt. Allergia paikallispuudutteille on hyvin harvinaista. Alle prosentti kaikista komplikaatioista johtuu allergioista. Monet komplikaatiot ovat hammaspelosta aiheutuneita psykogeenisiä reaktioita tai johtuvat puudutteen adrenaliinista, joka aiheuttaa esim. sydämen tykytystä tai vapinaa. Paikallispuudutteen säilöntäaineena käytetty lisäaine on yleensä todellinen allergian syy. Myös lateksi on mahdollinen allergeeni (puuduteampullin korkki). Allergiset reaktiot vaihtelevat lievästä ihoärsytyksestä anafylaktiseen sokkiin. Allergiset reaktiot eivät riipu annoskoosta tai pitoisuudesta. Riski allergiselle reaktiolle on myös pintapuudutteella. Paikallispuudutteet aiheuttavat harvoin toksisia reaktioita, mutta se voi syntyä yliannostuksella tai jos puudutteen pitoisuus lisääntyy nopeasti verenkierrossa. Oireina ovat mm. levottomuus, kouristukset, tajunnan menetys. Puudutteen valinta terveelle aikuiselle ei ole ongelma: lyhyt toimenpide citanest, pitkä toimenpide tai hyvä hemostaasin tarve, adrenaliinipitoinen puudute. Lapsille valitaan ensisijaisesti lidokaiinia. Lapsilla on puudutteen kokonaismäärässä huomioitava pintapuudutteen määrä. Adrenaliini supistaa paikallisesti verisuonia, kohottaa verenpainetta (huom! sydämen vajaatoimintapotilaat), kohottaa silmänpainetta (ahdaskulmaglaukoomapotilaat), aiheuttaa tykytystä ja vapinaa. Kattava puudutetaulukko julkaistaan kokonaisuudessaan www.stal.fi Suun Terveydeksi –lehden sivuilla. ANAFYLAKSIA Professori Erkka Valovirta ja erikoissairaanhoitaja Erja Tommila käsittelivät luennoissaan anafylaksiaa, sen aiheuttajia, ensiapua, hoitoa ja tutkimuksia sekä potilasohjausta. Anafylaksia on äkillinen, nopeasti etenevä, useassa elimessä vaikuttava hengenvaarallinen yliherkkyysreaktio, joka vaatii nopeaa ensiapua. Jokaiselle voi tulla anafylaksiaa aiheuttavia allergisia oireita; iholle punotusta, kuumotusta, kutinaa, nokkosihottumaa tai limakalvoille turvotusta, voimakkaita vatsakipuja, ripulia, oksentelua. Nielemisvaikeuksia ja –kipua tai kurkun turvotusta. Lisäksi kurkun käheyttä ja haukkuvaa yskää, hengenahdistusta tai hengityksen vinkumista. Myös verenpaine laskee. Anafylaksian ensihoito on adrenaliini, injektorilla reisilihakseen, josta se imeytyy nopeasti. Erja Tommila havainnollisti adrenaliini-injektorin oikeaoppisen käytön. ”Kynän” annetaan tyhjentyä kokonaan, ei yritetä puolittaa annosta esimerkiksi lapsille. Allergisen shokin yleisin aiheuttaja lapsilla on ruoka-aine, aikuisilla leikkaukset. Anafylaksiaan on varauduttava paikoissa, joissa rokotetaan, tehdään toimenpiteitä, annetaan siedätyshoitoja, tehdään allergiatestejä tai tehdään varjoainetutkimuksia. Anafylaksian syyn selvittämiseksi potilas ohjataan allergiatutkimuksiin. Tilanne pitää käsitellä hoitoyksikössä henkilökunnan sekä potilaan että lääkärin kesken. Hammaslääkärin vastaanotolla anafylaksiatilanteessa ensihoitona on adrenaliini-injektori ja toimenpide voidaan uusia 3–4 kertaa. Vastaanotolla pitää olla päiväystuoreita injektoreita useampia. Potilas saatetaan ambulanssilla ensiapuun. Myöhemmillä käynneillä huomioidaan anafylaksia ja käydään läpi injektorin käyttö ja ohjaus. Vastaanotoilla on oltava anafylaksian hoito-ohjeet sekä henkilökunnan toimipaikkakoulutusta on järjestettävä injektorin käytöstä. Vastaanotolle varataan anafylaksiarekisterikaavakkeita sekä potilasohjausmateriaalia. Tutustumisen arvoinen linkki on www.hus.fi/ anafylaksiarekisteri. • Teksti ja kuvat Pirkko Takala SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2012 ”Paikallispuudutteen säilöntäaineena käytetty lisäaine on yleensä todellinen allergian syy.” Alli Puirava Erkka Valovirta ja Erja Tommila 34 Parodontiitti Parodontiitti on krooninen sairaus, jonka riskejä ovat huono suuhygienia, diabetes, tupakointi, miessukupuoli ja huono sosioekonominen tausta. Altistavia tekijöitä ovat traumaattinen purenta, plakkiretentiot, ienverenvuoto sekä BAKTEERIT. Sairauden aiheuttaa hammasplakki, biofilmi. Sairauden ehkäisy ja ylläpitohoito on helppoa, vaatii huolellisuutta ja säännöllisyyttä. Hoitoon kuuluu hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä sekä hammasvälien puhdistus kerran päivässä. Suuhuuhteista ei ole haittaakaan. dontaaliterveyden edistämiseen. Tupakoinnin lopetus muuttaa mikrobeja terveempään suuntaan. Tutkimus etenee siten, että aikuisilta mitataan taskut kaikista hampaista. Tarkastetaan ienverenvuoto, plakki, supraja subgingiv. hammaskivi, ienvetäytymät sekä kiinnityksen menetys. Ienverenvuodon huomioiminen on merkittävämpi löydös kuin plakki. Plakki kertoo omahoidon tasosta. Ienverenvuoto kertoo tulehdusalttiuden. Taskun syvyys ≥4 mm kertoo parodontiitista. MITEN IENTASKU SYNTYY? PARODONTAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN HLT, EHL, Professori Eija Könösen mukaan parodontaaliterveyden edistämisen haasteena on terveyskäyttäytymisen muutos. Tupakkavalistus kuuluu paro- Ientaskun synnyn mekanismin tulokset perustuvat havaintoihin, kertoo professori Veli-Jukka Uitto. Ientasku syntyy bakteerien päästessä ienliitostilaan. Bakteeritoksiinit hajottavat ienliitoksen. Spirokeetat tunkeutuvat SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2012 liitosepiteeliin. Aktivoitunut epiteeli erittää hajottavia entsyymejä. Sairaudessa liitosepiteeli kasvaa sidekudokseen. Ientaskun syntyessä aktivoituneen epiteelin adheesio heikkenee. Neutrofiilit erittävät hajottavia entsyymejä. Sidekudos ja luu tuhoutuvat hampaan ympäriltä. Tulehdussoluista ja rakennesoluista vapautuneet proteaasit hajottavat parodontiumin sidekudosta. Neutrofiilit ja aktivoituneet fibroplastit hajottavat sidekudosta. Liitosepiteeli vaeltaa tulehtuneeseen, löyhään sidekudokseen. Sytokiinit ja bakteerituotteet aktivoivat osteoklastit hajottamaan luuta. SYSTEEMINEN VASTE PARODONTIITTIPATOGEENEILLE Dosentti, biokemisti Pirkko Pussisen mukaan kudosreaktioita aiheuttavat myös palovamma, trauma sekä 35 pahanlaatuinen kasvain. Liikalihavuus, diabetes, MBO voivat kohottaa tulehdusvälittäjäaineita. Parodontiitin ja sydän ja verisuonisairauksien yhteys perustuu ikenessä olevaan vaurioon, jonka kautta syödessä ja harjatessa verenkiertoon kulkeutuu endokriineja ja bakteereita. Ateroskleroottisissa leesioissa on todettu kaikkia parodontaalimikrobeja, erityisesti Aa:ta. The Corogene tutkimuksessa on ollut tarkoitus löytää suun terveyden yhteys sepelvaltimotautiin. Riskejä tutkimuksen mukaan sepelvaltimotaudeille ovat miessukupuoli ja 10 hammasta suussa! IMPLANTIT PARODONTIITTIPOTILAILLA Implanttipotilaista 20 prosentille kehittyy peri-implantiitti, jota hoidetaan parodontiitin hoitoa soveltaen HLT, EHL Päivi Mäntylä kertoo. Parodontiittihampaat toimivat bakteerivarastona. Bakteerit kolonisoivat nopeasti myös peri-implanttisulkuksen. Onnistunut implantti on helppo ja hyvä puhdistaa. Implanttifikstuuran pintarakenteella ei ole merkitystä, elleivät bakteerit pääse jatkeen ja fikstuuran liitosalueelle. Tilanne on hankala, jos karhea fikstuura tulee esiin luusta. Käynnistynyt peri-implantiitti etenee nopeasti luuhun saakka. Sairaus rajautuu heikosti, pysäyttäminen on epävarmaa ja vaatii lähes aina kirurgiaa. Perusylläpitoa ensimmäisen vuoden aikana tulee tehdä 3–4 kk välein. Vastaanotolla tehdään kloorhexidiinipuhdistus sekä kalkkien poisto implanttikyreteillä. BIOFILMIN HALLINTA EHL Petri Hipin mukaan syljessä on mikrobeja dna-analyysillä yli 3000, plakissa on yli 6000 erilaista. Biofilmissä on alkeellista eliötä muistuttava järjestäytymismekanismi. Bakteerikolonisaatio on resistentti lääkkeille, tuhottavissa mekaanisesti, mutta uudelleeninfektio on nopea. Omahoito-ohjaukseen kannattaa käyttää aikaa. Koneet ja hammasväliharja ovat hyviä, lanka tai ”softpick” väleihin. Kielen puhdistus raikastaa hengitystä ja minimoi bakteerivaraston. Ammatillinen ”kevytpuhdistus” suoritetaan käsi-instrumentein tai ultraäänellä. Ylläpitohoito muuttaa bakteerien määrää, kokoonpanoa ja kiinnittymisjärjestystä hampaan pintaan. Antibakteeriset suuvedet eivät ole välttämättömiä. Niillä pyritään estämään uudelleenaktivoituminen sekä vähentämään mikrobeja. Kloorheksidiini 0,2 % ja Listerine ovat tehokkaita. Tinafluoridi tappaa bakteereita ja hidastaa mikrobien aineenvaihduntaa. Eija Könönen • Teksti Pirkko Takala • Kuvat Pirkko Takala ja kuvapankki Veli-Jukka Uitto ”Parodontaaliterveyden edistämisen haasteena on terveyskäyttäytymisen muutos” Pirkko Pussinen ”Syljessä on mikrobeja dna-analyysillä yli 3000, plakissa on yli 6000 erilaista” Päivi Mäntylä Petrii Hi P Hippii SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2012 36 Optimaalinen peri-implantiitin hoito: Tiede, käytäntö ja menestys Tiivistelmä Susan Wingroven luennosta 15.11.2012 PERI-IMPLANTIITIN HOIDON OHJEISTUS Visuaalinen Rekisteröi kaikki merkit tulehduksesta tai muutokset ikenen värissä muodossa ja kiinteydessä. Rekisteröi ikeneen tullut aukko ja mahdollinen implantin paljastuminen. Rekisteröi ienkudos; keratinisoitunut vai ei-keratisoitunut Rekisteröi mahdolliset tulehduksen merkit Ientaskumittari Käytä joustavaa ientaskumittaria, kirjaa lukema 6kk alkaen. Käytä ientaskumittaria varovasti; 0.15N voimalla Rekisteröi tulehdus, vuoto, sementti ja eritteet Raportoi löydökset hammaslääkärille Hammaskivi/ Sementti Vie lanka hammasväliin ja liikuta sitä edestakaisin aivan kuin kiillottaisit kenkää. Jos lanka on tämän jälkeen repeillyt tai karkea on hammasvälissä sementtiä tai hammaskiveä. Kipu Rekisteröi implantin ympärillä oleva kipu tai epämukavuus, etenkin voimakas kipu, joka kestää enemmän kuin 3 päivää ja voimakas verenvuoto. Käytä VAS skaalaa 1-10 potilaan kivun mittaamiseen. Liikkuvuus Työnnä implanttikruunua kevyesti peilin varrella liikkuvuuden toteamiseksi. Jos liikkuvuutta on testaa liikuvuus kahdella peilin varrella (molemmin puolin kruunua). Jos sylki kuplii ienrajassa voi kruunun kiinnitys olla löystynyt. Röntgenologia 1-4 Implantia: Ota vertikaalinen Bitewing tai Periapikaalikuva jokaisesta implantista 5 tai enemmän implantteja: OPTG tai yksittäiset periapikaalikuvat Huomioi: Ota kuvat, kun implantti on asetettu, peittoruuvi on asetettu, päällysrakenne, 6kk ja 1v. Jos yleissairauksia ei ole ota kuva tämän jälkeen 2-3 v. välein, jos sairauksia on kuva otetaan 1v. välein. Mukosiitti Puuduta tarvittaessa Poista kuollut kudos sopivalla instrumentilla Annostele antimikrobista ainetta/ lääkärin määräämä antibioottikuuri KHO – Neuvo potilasta viemään alueelle antimikrobista ainetta harjalla tai vanupuikolla kahdesti päivässä. Varaa potilaalle kontrolliaika 6 viikon kuluttua. Jos paranemista on tapahtunut, seuraava aika 3kk kuluttua. Implantiitti Ensimmäinen vaihe ei kirurgisessa hoidossa helpon tai keskitason implantiitin ollessa kyseessä. Puuduta. Poista kuollut kudos sopivalla isntrumentilla. Annostele antimikrobista ainetta ja lääkärin määräämä antibiootti kuuri. KHO – Neuvo potilasta viemään alueelle antimikrobista ainetta harjalla tai vanupuikolla neljästi päivässä. Varaa potilaalle kontrolliaika 6 viikon kuluttua. Jos paranemista on tapahtunut, seuraava aika 3kk kuluttua. Jos paranemista ei ole tapahtunut ohjaa hammaslääkärille/erikoishammaslääkärille. ©Peri-Implant Therapy for the Dental Hygienist~ S. Wingrove Wiley Publishers • Suomennos Kreetta Moilanen, JH Hammastuote SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2012 37 Asiakkaan ensikohtaamisesta tietojen kirjaamiseen Luentokokonaisuus alkoi hoidon tarpeen arvioinnilla, josta luennoi johtava hammaslääkäri Taina Remes-Lyly Kirkkonummelta. Hänen luennostaan yleisö sain useita vinkkejä hoidon tarpeen arvioinnin tekoon, etenkin puhelimessa tehtävään hoidon tarpeen arviointiin. Suun terveydenhuollon periaatteina palveluita tulee saada yhtenäisin perustein, ja hoitoon pääsyä voidaan rajata vain terveydellisin perustein. Hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi tulee tehdä lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. Ajanvaraustiimissä, jossa tehdään hoidon tarpeen arvioita, tulisi aina olla useampi henkilö töissä, jolloin sijaistaminen on helpompaa. Ajanvaraustiimillä tulisi olla myös säännöllisiä palavereja, joissa käsiteltäisiin mm. potilaiden, hammaslääkäreiden ja hoitohenkilöstön palautteet. Hoidon tarpeen arviota tekevillä tulisi olla aina konsultaatiomahdollisuus. Yhtenäisissä hoidontarpeissa on huomioitava potilasryhmät, joille ei ole laadittu hoitokriteerejä, jotta he eivät joudu syrjäytetyiksi. Usein heillä on suurempi hoidontarve kuin heillä, joille on laadittu yhtenäiset perusteet. Taina Remes-Lylyn luentojen jälkeen luennoitsemaan saapui FK, logonomi Riitta Friberg. Hänen aiheensa herätti paljon keskustelua kuulijoiden joukossa. Aiheena oli asiakkaan kohtaaminen ja asiakaspalvelutilanteet, esimerkiksi puhelimen välityksellä. Riitta Friberg määritteli laadukasta ja tavoitteen mukaista palvelutapahtumaa, jossa yksi ydinasioista on selkeä viestintä ja ihmislähtöisyys sekä kyky ymmärtää asiakkaan lähtökohta, rohkeus ja aito läsnäolo tilanteessa. Fribergin mukaan kohdatessaan asiakkaan tulee muistaa, että ensivaikutelma syntyy hyvin nopeasti sekä on usein hyvin tunnepitoinen. Ensivaikutelma onkin aina tulkintaa omista lähtökohdista, joka muuttuu, kun saadaan lisätietoa asiakkaasta. Kun asiakas reagoi omaan tai organisaation epäonnistumiseen, joutuu hoitohenkilöstö valitettavasti sijaiskärsijäksi. Asiakaspalvelutyöhön kohdistuu rooliodotuksia, joita luonnehtii asiallisuus ja ystävällisyys. Haastavissa tilanteissa on hyvä olla jämäkkä, muistaa oma työrooli, pysyä rauhallisena eikä mennä mukaan asiakkaan tunnetilaan. Osoita myös sanoilla, olemuksella ja äänensävyllä, että olet huomioinut asiakkaan. Puolustaudu kohtuuttomilta syytöksiltä, mutta älä antaudu sotaan. Omaa toimintaa on myös hyvä arvioida välillä. SUUN TERVEYDEKSI 5 • 2012 Luennot päätettiin lakiasioilla, Suomen kuntaliiton neuvottelevan lakimiehen, varatuomari Synnöve Amberlan luennolla potilas- ja asiakastietojen käsittelystä. Luennolla käytiin läpi suuri määrä terveydenhuollon työtä ja etenkin kirjaamista koskevia säädöksiä. On suositeltavaa tutustua Sosiaali- ja terveysministeriön internetsivuihin, joista saa potilasasiakirja-asetuksista tietoa (www.stm.fi). Synnöve Amberlan luennolla hyvä muistutus potilasasiakirjoihin kirjaamisesta oli muun muassa se, että puhelinyhteydestä potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä on aina tehtävä asiakirjoihin merkintä. Potilasasiakirjoista on myös aina käytävä ilmi mm. hoitovalinnan perustelu, hoidon toteutus, hoitoon osallistuneet henkilöt sekä toimenpidekertomus ja annetut lääkemääräykset. Potilasasiakirjamerkinnöissä tulee myös muistaa itsemääräämisoikeuden rajoittaminen tapauksissa, jotka koskevat esimerkiksi mielenterveyslakia tai tartuntatautilakia. Luennot olivat hyvin antoisia ja keskustelupainotteisia, joissa käytiin hyvin läpi asiakkaan kohtaaminen sekä lait, jotka terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamisessa velvoittavat. • Teksti Laura Virtanen • Kuva Kuvapankki
© Copyright 2024