1. No category

Euroopan unionin
neuvosto
Bryssel, 27. lokakuuta 2016
(OR. en)
13773/16
ENV 680
SAN 366
CONSOM 258
SAATE
Lähettäjä:
Vastaanottaja:
Euroopan komission pääsihteerin puolesta
Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
26. lokakuuta 2016
Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Kom:n asiak. nro:
COM(2016) 666 final
Asia:
KOMISSION KERTOMUS
Saapunut:
Jäsenvaltioiden kertomusten perusteella laadittu direktiivin 98/83/EY
13 artiklan 5 kohdan mukainen yhteenvetokertomus juomaveden laadusta
unionissa kaudella 2011–2013
Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 666 final.
Liite: COM(2016) 666 final
13773/16
si
DG E 1A
FI
EUROOPAN
KOMISSIO
Bryssel 20.10.2016
COM(2016) 666 final
KOMISSION KERTOMUS
Jäsenvaltioiden kertomusten perusteella laadittu direktiivin 98/83/EY 13 artiklan 5
kohdan mukainen yhteenvetokertomus juomaveden laadusta unionissa kaudella 20112013
FI
FI
JÄSENVALTIOIDEN KERTOMUSTEN PERUSTEELLA LAADITTU
DIREKTIIVIN 98/83/EY 13 ARTIKLAN 5 KOHDAN MUKAINEN
YHTEENVETOKERTOMUS JUOMAVEDEN LAADUSTA UNIONISSA
KAUDELLA 2011–2013
1.
JOHDANTO
Direktiivi
Juomavesidirektiivillä 1 pyritään varmistamaan, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on
turvallista. Direktiivin mukaan juomavedessä ei saa olla mikro-organismeja, loisia tai aineita,
jotka voisivat mahdollisesti vaarantaa ihmisten terveyden. Siinä asetetaan standardit
yleisimmille mahdollisesti haitallisille organismeilla ja aineille, joita juomavedessä voi
esiintyä.
Kertomus
Jäsenvaltioilla on juomavesidirektiivin mukaan velvoite seurata säännöllisesti kuluttajille
toimitettavan veden laatua. Niiden on raportoitava seurantatuloksista komissiolle kolmen
vuoden välein. Tässä yhteenvetokertomuksessa esitetään tiivistelmä juomaveden laadusta
EU:n jäsenvaltioissa kaudella 2011–2013. Se täyttää juomavesidirektiivin 13 artiklan 5
kohtaan perustuvan velvoitteen, jonka mukaan komissio tutkii jäsenvaltioiden kertomukset ja
laatii joka kolmas vuosi yhteenvetokertomuksen ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta
unionissa. Tässä kertomuksessa esitetyt tiedot kattavat kaikki jäsenvaltiot yhtä lukuun
ottamatta: Kroatia on vapautettu tämänhetkisestä raportointivelvoitteesta, koska se liittyi
EU:hun vuoden 2013 puolivälissä, joka oli lähellä tämän raportointikauden loppua. Tämä
kertomus on riippumaton juomavesidirektiivin REFIT-arvioinnista tehdystä komission
yksiköiden valmisteluasiakirjasta, joka julkaistaan vuoden 2016 toisen puoliskon aikana.
Direktiivissä tehdään ero suurten ja pienten vesilaitosten välillä. Suuret vesilaitokset
toimittavat keskimäärin joko yli 1 000 m³ juomavettä päivässä tai palvelevat yli 5 000
ihmistä. Vedenlaadun vähimmäisvaatimukset ovat samat sekä suurille että pienille
vesilaitoksille mutta raportointivaatimuksia sovelletaan ainoastaan suuriin vesilaitoksiin.
Näin ollen tässä yhteenvetokertomuksessa tiivistetään suurten vesilaitosten juomaveden laatu.
Tietojen keräämisen aikana 15 jäsenvaltiota (BE, BG, CY, ES, FR, GR, HU, IE, LU, MT, PT,
RO, SE, SI, SK) tarjosivat vapaaehtoiselta pohjalta tietoa myös pienten vesilaitosten (jotka
toimittavat vettä alle 1,000m³/päivässä) jakelualueista. Yleistä EU:n arviointia siitä, miten
pienet vesilaitokset noudattavat vaatimuksia, ei pidetty tarkoituksenmukaisina, koska
käytettävissä olevat tiedot eivät edustaneet koko EU:ta ja sen vuoksi näitä tietoja ei
sisällytetty tähän kertomukseen. Näiden 15 jäsenvaltion toimittamien tietojen mukaan
1
Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden
laadusta, EYVL L 330, 5.12.1998.
2
vaatimusten yleinen noudattamisaste on keskimäärin 98 prosenttia eikä vakavia ongelmia ole
todettu. Komissio katsoo kuitenkin, että tarvitaan lisätietoja, jotta voidaan saada parempi
käsitys tarkasta tilanteesta, ja se tarkastelee asiaa sen vuoksi lähemmin. Tapauksissa, joissa
jäsenvaltiot toimittivat tietoja pienistä vesilaitoksista, tiedot esitetään tiivistetysti
maakohtaisten tietojen lopussa. Maakohtaiset tiedot kustakin jäsenvaltiosta on saatavilla
komission ympäristöasioiden pääosaston verkkosivustolla 2. Linkit kansallisilla
verkkosivustoilla oleviin kansallisiin juomavesikertomuksiin (2011–2013) luetellaan tämän
kertomuksen liitteessä I.
Veden laatua koskevat muuttujat
Direktiivissä asetetaan standardit yleisimmille mahdollisesti haitallisille organismeille ja
aineille, joita juomavedessä voi esiintyä. Yhteensä 48 keskeistä muuttujaa on seurattava ja
testattava säännöllisesti. Direktiivissä erotellaan kolme muuttujaryhmää: mikrobiologiset
muuttujat, kemialliset muuttujat ja osoitinmuuttujat (esitetään yksityiskohtaisesti direktiivin
liitteessä I).
Kahdella mikrobiologisella muuttujalla (Escherichia coli ja Enterococci) muuttujan arvo on
nolla. Toisin sanoen näitä organismeja ei tulisi olla juomavedessä lainkaan, jotta taataan sen
laatu ja turvallisuus.
Kemialliset muuttujat on valittu sen mukaan, mikä on niiden mahdollinen vaikutus ihmisten
terveyteen. Juomavedessä ei juuri koskaan ole onnettomuustilanteita lukuun ottamatta
kemikaaleja pitoisuuksina, jotka aiheuttaisivat äkillisiä vaikutuksia terveyteen. Kemikaaleihin
kuuluu hivenaineita kuten arseeni, nikkeli tai lyijy, ja muita aineita kuten syanidi tai
polysyklinen aromaattinen hiilivety tai typpikomponentit (nitraatti ja nitriitti). Kemikaalien
vaikutus riippuu raja-arvojen ylitysten määrästä, altistumisen kestosta ja siitä, miten
kemikaalit vaikuttavat ihmisen kehoon. Muuttujien arvojen pohjana on yleensä elinikäinen
altistuminen ja keskimääräisen juomaveden määrän katsotaan olevan kaksi litraa päivässä
henkeä kohti.
Osoitinmuuttujat ovat muuttujia, joilla on välillistä merkitystä juomaveden laatuun. Ne
osoittavat, että jokin on muuttunut vesilähteessä taikka veden käsittelyssä tai jakelussa. Kun
havaitaan näiden muuttujien raja-arvojen ylittyminen, tilannetta on tutkittava tarkemmin ja se
on korjattava. Vaikka useimmat osoitinmuuttujat eivät aiheuta välitöntä uhkaa ihmisten
terveydelle, ne voisivat vaikuttaa välillisesti veden laatuun veden ulkonäön, maun tai hajun
välityksellä (ja siten vaikuttaa kuluttajan suhtautumiseen) tai ne voisivat häiritä asianmukaista
käsittelyä, esim. vaarantaa desinfioinnin orgaanisen aineksen vuoksi.
Seurantavaatimukset on hiljattain saatettu ajan tasalle direktiivin liitteiden II ja III
muutoksella, jolla liitteitä mukautettiin tieteen ja tekniikan kehitykseen 3. Tähän muutokseen
sisältyi riskiperusteisen lähestymistavan vapaaehtoinen käyttöönotto, jolla laajennetaan
2
http://ec.europa.eu/environment/water/water-drink/reporting_en.html
Komission direktiivi (EU) 2015/1787, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden
laadusta annetun direktiivin 98/83/EY liitteiden II ja III muuttamisesta
3
3
seurantaa, vähennetään tiheyttä tai poistetaan muuttujia riskinarvioinnin perusteella. Muutos
tuli voimaan 27. lokakuuta 2015 ja jäsenvaltioiden on saatettava se osaksi kansallista
lainsäädäntöä 24 kuukauden kuluessa.
2.
TULOKSET EU:SSA
Yleiset tiedot
EU:ssa juomavesi saadaan useista eri lähteistä. Yleisesti jäsenvaltioissa tärkeimpiä lähteitä
ovat pohja- ja pintavesi (esim. juomavesipadot). Pohjavedestä saadaan noin 50 prosenttia ja
pintavedestä noin 36 prosenttia juomavedestä (Kuva 1).
Kuva 1
Juomaveden lähteet EU:ssa (2011–2013)
Vesilähteiden jakautuminen jäsenvaltioissa käy ilmi kuvasta 2.
Kuva 2
Juomaveden lähteet EU:ssa (2011–2013)
4
* Tšekissä sisävesillä tarkoitetaan pintavettä
EU:ssa ei kerätä virallisia tilastotietoja siitä, mikä määrä ihmisiä on julkisen vesihuollon
piirissä. Kuva 3 osoittaa sen osuuden maassa asuvasta väestöstä, jolle vesi toimitetaan
suurella vedenjakelualueella (>1,000m³/päivässä ja/tai toimitus yli 5 000 henkilölle)
Kuva 3
Suurilla vedenjakelualueilla asuvan väestön määrä jäsenvaltioissa (2011–
2013)
5
0
10
20
30
Maassa asuva väestö
40
50
60
70
80
90
100
NL
LU
MT
GR
UK
SK
BE
DE
PT
SE
ES
FI
FR
BG
CY
CZ
IE
SI
PL
AT
IT
EE
DK
LV
HU
LT
RO
Alankomaissa ja Luxemburgissa 100 prosenttia maassa asuvasta väestöstä saa vetensä
suurista vesilaitoksista. Suuri osa väestöstä, jolle ei toimiteta vettä suurista vesilaitoksista, saa
vetensä pienistä vesilaitoksista, joiden on noudatettava direktiivin vaatimuksia. Kun otetaan
huomioon sekä suuret että pienet vesilaitokset, myös Maltalla, Slovakiassa, Portugalissa,
Ranskassa, Bulgariassa ja Unkarissa vedenjakelu saavuttaa 100 prosenttia maassa asuvasta
väestöstä ja suurimassa osassa muista jäsenvaltioista enemmistön väestöstä. Poikkeuksena on
Romania, jossa ainoastaan 66 prosenttia väestöstä saa vetensä näistä kahdentyyppisistä
vesilaitoksista. Koska ainoastaan 15 jäsenvaltiota raportoi pienistä vesilaitoksista, näitä
lisätietoja ei esitetä kuvassa 3.
Juomaveden laatu – Vaatimusten noudattaminen
Vedenjakelualueiden juomaveden laadun arvioimiseksi jäsenvaltioissa on suoritettu hyvin
suuri määrä analyysejä raportointikaudella 2011–2013: 4,1 miljoonaa analyysiä
mikrobiologisista muuttujista, 7,1 miljoonaa analyysiä kemiallisista muuttujista ja 17,5
miljoonaa analyysiä osoitinmuuttujista.
Kunkin muuttujan osalta saatavissa on tietoa vaatimusten noudattamisesta. Vaatimusten
noudattamisen prosenttiosuus vastaa analysoitujen näytteiden osuutta sekä havaittujen
6
ylitysten määrää. Jos ainakin 99 prosenttia kaikista tiettynä vuonna tehdyistä analyyseistä
täyttää annetun standardin, jäsenvaltion katsotaan noudattavan direktiiviä kyseisen
parametrin osalta. Osoitinparametrien ylitykset eivät yllä mainituista syistä välttämättä
tarkoita sitä, ettei direktiiviä noudateta (ellei kyseessä ole suora uhka ihmisten terveydelle).
Kuva 4 osoittaa vaatimusten noudattamisen prosenttiosuuden eri muuttujaryhmien osalta
EU:ssa. Tulokset osoittavat, että mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia koskevien
vaatimusten noudattamisaste on korkea, yli 99 prosenttia. Kahden mikrobiologisen
muuttujan, Escherichia coli -bakteerin ja enterokokkien, esiintyminen juomavesinäytteessä
voi olla osoitus siitä, että saastuminen on voinut tapahtua joko veden lähteessä tai
jakeluverkossa. Mikä tahansa Escherichia coli -bakteerin ja enterokokkien havainto
juomavedessä katsotaan ylitykseksi. Osoitinmuuttujian osalta (väriä, hajua, makua ja
sameutta lukuun ottamatta) vaatimusten noudattamisaste on miltei 99 prosenttia vuosina
2011–2013.
Kuva 4
Mikrobiologisten
muuttujien,
kemiallisten
muuttujien
ja
osoitinmuuttujien
osalta
vaatimusten
noudattamisaste
EU:ssa
raportointikaudella 2011–2013
Kuva 5 osoittaa vaatimusten noudattamisen prosenttiosuuden yksittäisten kemiallisten muuttujien
osalta EU:ssa.
Kuva 5
Kemiallisia muuttujia koskevat vaatimusten noudattamisasteet EU:ssa
(2011–2013)
7
noudattaminen [%]
98,0
98,2
98,4
98,6
98,8
99,0
99,2
99,4
99,6
99,8
100,0
1,2-dikloorietaani
Syanidi
Kadmium
Bentseeni
Kromi
Elohopea
Bentso(a)pyreeni
PAH
Antimoni
Tetra-/Trikloorieteeni
Torjunta-aineet-T
Kupari
Nitriitti pl. vesirakennustyöt
Nitraatti
Bromaatti
Nitriitti (hanasta tuleva vesi)
Boori
Seleeni
Nitraatti/Nitriittikaava
Trihalometaanit-T
Lyijy
Nitriitti
Nikkeli
Torjunta-aineet-I
Fluoridi
Arseeni
Muista muuttujista poiketen arseenin osalta vaatimusten noudattamisen aste on alhainen,
98,83 prosenttia. Tämä verrattain alhainen noudattamisaste (joka on kuitenkin korkeampi
kuin 98,8 prosenttia) johtuu pääasiassa vedenmuodostusalueen ominaisuuksista ja
geologisesta taustapitoisuudesta, jota esiintyy esimerkiksi Unkarissa tai Italiassa.
Kuvassa 6 osoitetaan yksittäisten osoitinmuuttujien raja-arvojen ylitykset. Kuva antaa
ainoastaan yleiskäsityksen ylityksistä eikä osoita direktiivin noudattamatta jättämisiä, koska
useilla osoitinmuuttujilla (esim. väri, maku, haju ja sameus) ei ole numeerista arvoa.
Muuttujat,
joiden
osalta
kaikkein
useimmin
havaitaan
ylityksiä
tässä
osoitinmuuttujaryhmässä, ovat orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ja rauta. Orgaanisen
hiilen kokonaismäärä yksinään ei ole haitallinen. Se liittyy välillisesti vedessä oleviin, hiilenä
mitattaviin orgaanisiin molekyyleihin. Kyseessä on vesilähteen terveyden ja turvallisuuden
sekä jakelujärjestelmän vedenlaadun indikaattori, ja se liittyy desinfioinnin sivutuotteisiin.
Sen reagoidessa desinfiointiaineen kanssa voi syntyä harmillisia sivutuotteita. Orgaanisen
hiilen kokonaismäärä on tärkeää myös käsittelyprosessiin liittyvien kustannusten
optimoimiselle ja siten niiden vähentämiselle. Mitä tulee rautaa tai mangaania luontaisesti
sisältävään veteen, veteen liuonnut rauta ja mangaani hapetetaan ja ne muuttuvat värittömistä
liuonneista muodoista värillisiin, kiinteisiin muotoihin.
Kuva 6
Osoitinmuuttujia koskevat vaatimusten noudattamisasteet EU:ssa (2011–
2013)
8
noudattaminen
95,0
95,5
96,0
96,5
97,0
97,5
98,0
98,5
99,0
99,5
100,0
Hapettuvuus
Johtavuus
pH
Klostridium
Alumiini
Ammonium
Natrium
Pesäkeluku
Kloridi
Koliformiset
bakteerit
Mangaani
Sulfaatti
Rauta
Orgaanisen hiilen
kokonaismäärä
9
Laatikko 1 Torjunta-aineet juomavedessä
Juomavesidirektiivissä asetetaan pitoisuusrajaksi 0,1μg/l yksittäisiä torjunta-aineita ja 0,5μg/l
torjunta-aineiden kokonaismäärää varten. Jäsenvaltiot seuraavat suurta määrää juomavedessä
mahdollisesti olevia torjunta-aineita ja aineenvaihduntatuotteita (hajoamis-ja reaktiotuotteita).
Saatavilla olevat aineet valitaan kansallisella tasolla ja ne ovat siten jäsenvaltiokohtaisia. Kuitenkin
ainoastaan niitä torjunta-aineita, joita todennäköisesti esiintyy tietyn vesilaitoksen vedessä, on
seurattava. Raportointia varten Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välillä sovittiin 13 torjuntaaineesta, joita seurataan. Näiden osalta ilmoitettiin seurantatiheys ja tiedot vaatimusten noudattamatta
jättämisestä kaudella 2011–2013. Vaikka raportointi tässä luettelossa olevista torjunta-aineista on
yhdenmukaistettu ja vertailukelpoista, siitä ei saada kattavaa käsitystä kaikista torjunta-aineista ja
kaikista maassa esiintyvistä merkittävistä aineenvaihduntatuotteista.
Seuraava kuva osoittaa, mikä on suurten vedenjakelualueiden prosenttiosuus luettelossa olevien
torjunta-aineiden esiintymisen ja niiden raja-arvojen ylitysten seurannassa EU:ssa raportointikaudella
2011-2013.
Seuratut laajat vedenmuodostusalueet* [%]
*Seurattava ainoastaan niitä torjunta-aineita, joita todennäköisesti
esiintyy
0
20
40
60
80
100
Atratsiini
Diuroni
Atratsiini-Desetyyli
MCPA
Mekoproppi
Bromasiili
S-Metolakloori
Alhaiset seuranta-arvot (keskiarvo 27,4 %) osoittavat, että juomavesidirektiivissä esitetty
seurantalähestymistapa ei mahdollista kattavaa EU:n arviointia torjunta-aineista aiheutuvasta
pilaantumisesta juomavedessä, vaikka vaatimusten noudattamisasteiden on jatkuvasti raportoitu
olevan korkeita (yhteensä yli 99.9 %, katso kuva 5). Jäsenvaltioissa suoritetun tutkimuksen perusteella
10
komissio on asettanut saataville päivitetyn luettelon torjunta-aineista ja huolta aiheuttavista
aineenvaihduntatuotteista, joita olisi tarkasteltava seurantaohjelmissa 4.
4
https://circabc.europa.eu/w/browse/309b29d1-b8f8-4809-a044-6a9cca1cbabf
11
Vaatimusten noudattamatta jättämiset
Juomavesidirektiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot raportoivat vedenjakelualueella
havaittujen vaatimusten noudattamatta jättämisten syistä ja korjaavista toimista. Ylitysten
syyt
luokitellaan
raportointimuodoissa
sen
perusteella,
liittyvätkö
ne
vedenmuodostusalueeseen, käsittelyyn vai jakeluun (yleinen jakeluverkko ja kotitalouksien
vedenjakelujärjestelmät).
Kuva 7 osoittaa analyysien perusteella tärkeimpiin muuttujiin liittyvien ylitysten syiden
määrän. Raportointikaudella 2011–2013 ylitysten syistä eniten liittyi koliformisiin
bakteereihin ja sen jälkeen rautaan, orgaanisen hiilen kokonaismäärään ja ammoniumiin.
Suurin osa näistä muuttujista on osoitinmuuttujia, joilla ei ole suoraa vaikutusta ihmisten
terveyteen.
Kuva 7
Analyysien
määrä
ja
raportoidut
syyt
ylitystapauksissa
juomavesidirektiivin mukaisten muuttujien osalta EU:ssa (2011–2013)
Analyysien määrä
0
5000
10000
15000
20000
25000
Koliformiset bakteerit
Rauta
TOC
Ammonium
Pesäkeluku
Mangaani
E.coli
pH
Enterokokit
Kloridi
Sulfaatti
Alumiini
Klostridium
Arseeni
Nitriitti
Lyijy
Johtavuus
Fluoridi
Nitriitti, hana
Natrium
Nikkeli
Nitraatti/Nitriitti
Kuvassa 8 osoitetaan yleisimmin raportoitujen muuttujien eri syyt. Vaikka biologisiin
muuttujiin (koliformiset bakteerit, pesäkemäärä, Escherichia coli -bakteeri, enterokokit ja
klostridium) sekä rautaan liittyvien ylitysten syitä ei voida tarkasti määrittää, ammoniumin,
mangaanin, pH:n, kloridin, sulfaatin, arseenin ja nitriitin raja-arvojen ylitykset liittyvät
pääasiassa vedenmuodostusalueeseen. Orgaanisen hiilen kokonaismäärän ja alumiinin rajaarvojen ylitykset liittyvät pääasiassa käsittelyyn, kun taas lyijyn raja-arvojen ylitykset
liittyvät selvästi kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiin.
12
Kuva 8
Vaatimusten noudattamatta jättämisten syyt eniten raportoitujen
muuttujien osalta
0%
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Koliformiset bakteerit
Rauta
TOC
Ammonium
Pesäkeluku
Mangaani
E.coli
pH
Enterokokit
Kloridi
Sulfaatti
Alumiini
Klostridium
Arseeni
Nitriitti
Lyijy
Vedenmuodostusalue
Kotitalouksien jakeluverkot
Muut syyt
Yhdistetyt syyt
Käsittely
Syy tuntematon
Julkinen jakeluverkko
Maiden välinen vertailu
Taulukossa 1 esitetään jäsenvaltioittain vaatimusten noudattamatta jättäminen eri
muuttujaryhmissä. Arviointi perustuu keskimääräiseen vaatimusten noudattamisasteeseen
kunkin muuttujaryhmän osalta vuosina 2011–2013.
Taulukko 1 Vaatimusten noudattamisaste kansallisella tasolla jäsenvaltioissa (2011–
2013)
Maa
Mikrobiologiset muuttujat
Kemialliset muuttujat
Osoitinmuuttujat*
AT
99,84
99,9
99,6
BE
99,75
99,9
99,1
BG
99,25
99,5
99,3
CY
99,01
99,9
96,3
CZ
99,91
99,9
99,2
DE
99,88
99,9
99,7
DK
99,80
99,8
98,6
EE
99,99
99,8
99,1
ES
99,62
99,8
99,4
FI
100,00
99,9
99,6
13
Maa
Mikrobiologiset muuttujat
Kemialliset muuttujat
Osoitinmuuttujat*
FR
99,84
99,8
99,4
GR
99,64
99,9
99,5
HU
99,71
98,6
97,1
IE
99,97
99,5
99,3
IT
99,20
99,6
99,6
LT
100,00
99,3
99,0
LU
99,77
100,0
99,5
LV
99,92
100,0
98,7
MT
100,00
99,9
90,1
NL
99,97
100,0
100,0
PL
100,00
100,0
99,8
PT
99,57
99,9
99,3
RO
99,69
99,7
99,2
SE
99,94
100,0
99,1
SI
99,25
100,0
98,7
SK
99,52
100,0
99,4
UK
99,98
99,9
99,9
99–100 %:n noudattamisaste
98–100 %:n noudattamisaste
< 98 %:n noudattamisaste
* lukuun ottamatta hajua, makua, väriä ja sameutta
Mikrobiologisten muuttujien osalta kaikki jäsenvaltiot ovat raportoineet 99–100 prosentin
noudattamisasteesta. Mitä tulee kemiallisiin muuttujiin, 26 jäsenvaltiota ilmoitti, että
vaatimusten noudattamisaste on 99–100 prosenttia. Ainoastaan Unkari ilmoitti
noudattamisasteen olevan hieman alle 99 prosenttia.
Osoitinmuuttujien osalta kolmella jäsenvaltiolla noudattamisaste oli 98–100 prosenttia,
kolmella jäsenvaltiolla alle 98 prosenttia ja 21 jäsenvaltiolla yli 99 prosenttia. Malta ilmoitti
varsin alhaisesta keskimääräisestä noudattamisasteesta, joka oli 90,1 prosenttia. Tämä johtui
hyvin alhaisesta noudattamisasteesta kloridin osalta. Yleisesti ei ole havaittu suuria eroja
jäsenvaltioiden välillä.
Kuva 9 osoittaa erityyppisten korjaavien toimien prosenttiosuuden (esimerkiksi lähteeseen
liittyvät toimenpiteet, lähteen vaihtaminen, korjaaminen, puhdistaminen ja desinfiointi).
Toimet esitetään ympyräkaavioina kolmen merkittävän muuttujan, koliformisten bakteerien,
arseenin ja lyijyn osalta.
Kuva 9
Korjaavien toimien prosenttiosuus valittujen vedenlaatumuuttujien osalta
EU:ssa (2011–2013)
Koliformiset bakeerit
Arseeni
Lyijy
14
(C=vedenmuodostumisalue; D=kotitalouksien vedenjakelujärjestelmä; E=hätätila; P=julkinen jakeluverkko;
T=käsittely)
(C=vedenmuodostumisalue; D=kotitalouksien vedenjakelujärjestelmä; E=hätätila; P=julkinen
jakeluverkko; T=käsittely)
Toimet, joilla poistetaan syy tai
C1
N
Ei tarvita
lievennetään sitä
Toimet, joilla korvataan lähde
C2
O
Muut
Viallisten osien korvaaminen,
Viallisten osien korvaaminen,
D1
P1
käytöstäpoistaminen tai korjaaminen
käytöstäpoistaminen tai korjaaminen
Saastuneiden osien puhdistus, pesu ja/tai
Saastuneiden osien puhdistus, pesu ja/tai
D2
P2
desinfiointi
desinfointi
Ilmoittaminen ja ohjeet kulutttajille,
Käsittelyn määrittäminen, päivittäminen tai
E
esim. käytön kieltäminen, käsky keittää
T
parantaminen
vesi, tilapäiset käytön rajoitukset
Havaitun koliformisten bakteerien aiheuttaman pilaantumisen osalta enemmistö korjaavista
toimista (67 %) liittyi julkiseen jakeluverkkoon tai käsittelyinfrastruktuuriin ja -toimiin (esim.
paremman desinfioinnin kautta). Korjaavat toimet, joilla minimoidaan arseenin korkeat
pitoisuudet
juomavedessä,
liittyivät
pääasiassa
käsittelyyn
(46
%)
tai
vedenmuodostumisalueeseen (29 %). Tapauksissa, joissa lyijypitoisuus johtaa muuttujan
arvon ylitykseen, 67 prosentissa kaikista ilmoitetuista korjaavista toimista kyse oli
lyijyputkien korvaamisesta tai käytöstäpoistosta kotitalouksien vedenjakelujärjestelmässä.
Tiivistetysti voidaan todeta, että ongelmat, jotka liittyvät erityisiin juomaveden laadun
muuttujiin tai muuttujaryhmiin, johtuvat syistä juomaveden toimitusketjun eri vaiheissa:
vesilähde, käsittely, jakelu ja ketjun loppupää (kuluttaja). Tämän perusteella olisi luotava
tarvittavat seurantaohjelmat, joissa tarkastellaan näitä vaatimusten noudattamatta jättämisten
eri syitä eri vaiheissa. Tavoitteena olisi toteuttaa ripeitä korjaavia toimia, jotta turvataan
terveellisen juomaveden toimitus Euroopassa.
Vaatimusten noudattamiseksi käytettävien välineiden ja toimenpiteiden valinta jätetään
jäsenvaltioille,
koska
ne
todennäköisesti
ymmärtävät
parhaiten
paikallista
vedenlaatutilannetta ja voivat antaa asianmukaisia vastauksia paikallisiin todellisiin
ongelmiin. Kuitenkin kun todetaan, että vaatimustenvastaisuus jatkuu rakenteellisten
15
ongelmien vuoksi eivätkä korjaavat toimet riitä juomaveden laadun palauttamiseen, komissio
voi toteuttaa toimia unionin lainsäädännön mahdollisen rikkomisen vuoksi. Komissio pyrkii
nopeasti ratkaisemaan ongelman kyseessä olevan jäsenvaltion kanssa rakenteellisen dialogin
kautta, ja jos kyseinen jäsenvaltio ei pysty toteuttamaan ratkaisua EU:n lainsäädännön
epäillyn
rikkomisen
korjaamiseksi,
komissio
voi
käynnistää
muodollisen
rikkomusmenettelyn. Koska vaatimusten yleinen noudattamisaste on korkea, tämä on tähän
mennessä ollut tarpeen ainoastaan harvoissa tapauksissa.
3.
PÄÄTELMÄT
Tämä yhteenvetokertomus osoittaa, että vaatimusten noudattamisasteet niiden muuttujien
osalta, jotka suoraan osoittavat kuluttajille toimitetun juomaveden laatua, olivat yhtä
poikkeusta lukuun ottamatta vähintään 99 prosenttia ensimmäistä kertaa kaikissa
jäsenvaltioissa raportointikauden 2011–2013 aikana. Tämä on hyvä tulos, joka on saavutettu
kaikkien
osapuolten
ponnisteluilla
juomavesidirektiivin
täytäntöönpanemiseksi
asianmukaisesti.
Tämän kertomuksen julkaisemisen aikaan laaditaan juomavesidirektiivistä 5 yksityiskohtainen
arviointikertomus, jossa arvioidaan myös raportointijärjestelmä. Samaan aikaan tehdään
ympäristöalan seurannan ja raportoinnin 6 toimivuustarkastus. Molempiin aloitteisiin sisältyy
todennäköisesti lisäpäätelmiä ja seurantatoimia, joilla parannetaan juomavesidirektiivin
raportointiprosessia.
5
6
Reference to be included when ready
Reference to be included when ready
16
Liite I: Linkit kansallisiin juomavesikertomuksiin ja -tietoihin (2011–2013)
JV
Jäsenvaltion (JV) kertomus
AT
BE
BG
CY
http://bmg.gv.at/home/Schwerpunkte/VerbraucherInnengesundheit/Lebensmittel/Trinkwasser/
http://www.leefmilieu.brussels/themas/water
http://eea.government.bg/bg/output/soe-report/index.html
http://www.moh.gov.cy/moh/mphs/phs.nsf/DMLwater2_archive_gr?OpenForm&Start=1&Count=1000&
Expand=1&Seq=1
http://www.szu.cz/tema/zivotni-prostredi/pitna-voda
http://www.umweltbundesamt.de/themen/wasser/trinkwasser/trinkwasserqualitaet
http://cdr.eionet.europa.eu/dk/eu/dwd/envvnnugw/National%20report%20on%20drinking%20water%202
011-2013.pdf/manage_document
http://cdr.eionet.europa.eu/ee/eu/dwd/refvlizg/
http://www.msssi.gob.es/profesionales/saludPublica/saludAmbLaboral/calidadAguas/publicaciones.htm
http://cdr.eionet.europa.eu/fi/eu/dwd/envvlix7g/
http://www.sante.gouv.fr/IMG/pdf/Rapport_qualite_eau_du_robinet_2012_DGS.pdf
www.moh.gov.gr
http://oki.antsz.hu/files/dokumentumtar/Ivovizminoseg2011.pdf
www.epa.ie
http://www.cheacquabeviamo.it/main.htm
http://vmvt.lt/maisto-sauga/kontrole/valstybine-maisto-kontrole/geriamojo-vandens-kontrole
http://www.eau.public.lu/publications/index.html
http://cdr.eionet.europa.eu/lv/eu/dwd/envvpbw_w/
http://cdr.eionet.europa.eu/mt/eu/dwd/envvowj9q/index_html?&page=3
https://www.rijksoverheid.nl/documenten/rapporten/2014/12/08/de-kwaliteit-van-het-drinkwater-innederland-in-2013
http://www.gis.gov.pl/?lang=pl&go=content&id=30
http://www.ersar.pt/website/ViewContent.aspx?SubFolderPath=%5cRoot%5cContents%5cSitio%5cMen
uPrincipal%5cDocumentacao%5cPublicacoesIRAR&Section=MenuPrincipal&FolderPath=%5cRoot%5c
Contents%5cSitio%5cMenuPrincipal%5cDocumentacao&BookTypeID=3&BookCategoryID=1
https://www.insp.gov.ro/cnmrmc/images/rapoarte/Raport-sintetic-2013.pdf
www.livsmedelsverket.se
http://www.mpv.si/porocila
http://www.uvzsr.sk/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=156&Itemid=65
http://www.dwi.gov.uk/
CZ
DE
DK
EE
ES
FI
FR
GR
HU
IE
IT
LT
LU
LV
MT
NL
PL
PT
RO
SE
SI
SK
UK
17