esite (PDF, 243 kt)
Puolustusvoimien tutkimuslaitos Yhteystiedot Puolustusvoimien tutkimuslaitos PVTUTKL on monitieteinen organisaatio, joka tuottaa vaativia puolustusalan tutkimus-, kehittämis- ja testauspalveluja strategian ja sotataidon sekä käyttäytymistieteiden ja useiden eri teknologioiden alueille. Puolustusvoimien tutkimuslaitos Tutkimuslaitoksen tarkoituksena on tuottaa tietoa puolustusta koskevan päätöksenteon tueksi kehittää Puolustusvoimille strategis-operatiivisen tason toimintatapoja, menetelmiä ja teknisiä ratkaisuja sekä varmistaa näiden toimivuus, vaatimustenmukaisuus ja yhteensopivuus. Tutkimuslaitoksessa on viisi pitkälle erikoistunutta tutkivaa osastoa. Ne ovat doktriiniosasto (Riihimäki) informaatiotekniikkaosasto (Riihimäki) räjähde- ja suojelutekniikkaosasto (Ylöjärvi) asetekniikkaosasto (Ylöjärvi) toimintakykyosasto (Tuusula). Laitoksen johtaja Doktriiniosasto Strateginen analyysi Räjähde- ja suojelutekniikka- osasto Energeettiset teknologiat Asetekniikkaosasto CBRNteknologiat Sotapelit ja eksperimentit Psykososiaalinen toimintakyky Kokonaisvaltaista puolustustutkimusta Käyntiosoite: Tykkikentäntie 1, Riihimäki Puolustusvoimien tutkimuslaitos Toimintakykyosasto PL 5 04401 JÄRVENPÄÄ Käyntiosoite: Rantatie 66, Tuusula [email protected] puolustusvoimat.fi > Tietoa meistä > Tutkimuslaitos Häivetekniikka Elektroninen sodankäynti Keskuslaboratorio Doktriiniosasto Informaatiotekniikkaosasto Tutkimussuunnitteluyksikkö Puh. 0299 800 Asejärjestelmät Radiotaajuiset sensorijärjestelmät Puolustusvoimien tutkimuslaitos Puolustusvoimien tutkimuslaitos Toimintakykyosasto Johtamisjärjestelmät Tietoverkkosodankäynti Konseptit ja käyttöperiaatteet Operaatioanalyysi Informaatiotekniikkaosasto Käyntiosoite: Paroistentie 20, Ylöjärvi Tutkimusjohtaja Tutkimussuunnitteluyksikkö Esikunta PL 5 34111 LAKIALA PL 10 11311 RIIHIMÄKI Tutkimuslaitoksessa tutkitaan teknologioita, ihmisen toimintakykyä ja tapaa, jolla sotaväki toimii. Monitieteistä lähestymistapaa tarvitaan nykyisiin ja tuleviin puolustuksen haasteisiin vastaamiseksi. Laitos on hallinnollisesti Pääesikunnan alainen sotilaslaitos, jossa on noin 200 työntekijää. Esikuntapäällikkö Esikunta Asetekniikkaosasto Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto Taistelija sodassa -tutkimusryhmä Järjestelmä- ja laskentalaboratorio Mittauspalvelut 2016 puolustusvoimat.fi Kokonaisvaltaista puolustustutkimusta Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa on viisi pitkälle erikoistunutta tutkivaa osastoa. Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto Doktriiniosasto Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto vastaa monipuolisesti seuraavista tutkimuksista: Puolustusvoimien doktriini kuvaa tapaa, jolla sotaväki toimii. Doktriiniosasto arvioi tulevaisuuden toimintaympäristöä ja sen vaikutusta omaan puolustusjärjestelmäämme. Tämän perusteella osasto analysoi vaihtoehtoja, joilla Puolustusvoimien tulisi vastata uusiin haasteisiin. Doktriiniosasto kehittää uusia käyttöperiaatteita ja toimintatapoja Puolustusvoimille. Toiminnan vaihtoehtoja arvioidaan muun muassa järjestämällä koetapahtumia, joissa Puolustusvoimien eri toimijoilla on mahdollisuus osallistua ratkaisujen kehittämiseen. Osaston päivittäisessä työssä olennainen merkitys on operaatioanalyyttisilla tarkasteluilla sekä mallinnuksen ja simuloinnin menetelmillä. Informaatiotekniikkaosasto Osasto tukee Puolustusvoimien yhteisten suorituskykyjen rakentamista ja tuottaa tutkittua tietoa tukemaan taistelua verkosta ja spektristä. Informaatiotekniikkaosasto tutkii radiotaajuisia sensori- ja vaikuttamisjärjestelmiä elektronista sodankäyntiä tietoverkkosodankäyntiä johtamisjärjestelmiä. Osasto tarjoaa laskennallisen tieteen ja mallinnuksen asiantuntijaosaamista sekä laskenta- ja järjestelmälaboratorion palveluita. energeettiset teknologiat CBRN-teknologiat näihin liittyvät kemian teknologiat ja materiaalit. Osasto tutkii Puolustusvoimissa käytössä olevia tai hankittavia materiaaleja, välineitä ja järjestelmiä sekä seuraa toimialojensa teknologioiden kehittymistä. Energeettisten teknologioiden painopiste on suorituskyvyn elinjakson aikaisen ylläpidon tuessa ja räjähdeturvallisuudessa. CBRN:n painopiste puolestaan on suojelutiedustelussa ja suojassa. Keskuslaboratorion kemian ja materiaalien osaamista käytetään osaston omiin ja Puolustusvoimien tarpeisiin. Puolustusvoimien tutkimuslaitos hoitaa kemikaaliturvallisuuslaissa toiminnanharjoittajalle säädettyjä sotilasräjähdetehtäviä. Osasto osallistuu maavoimien CBRN -kenttälaboratorion tutkimustoimintaan, tukee koulutustoimintaa ja on CBRNE- tukeutumiskeskuksen keskeinen toimija. Osaston yhteydessä toimii kemiallisten aseiden kieltosopimuksen mukainen Suomen yksittäinen pienimuotoinen laitos. Räjähde- ja suojelutekniikkaosastolla on hyvät yhteydet yhteiskunnan turvallisuusviranomaisiin. Asetekniikkaosasto Osasto vastaa asejärjestelmien ja häivetekniikan tutkimuksesta Puolustusvoimissa. Asejärjestelmien suorituskykyä arvioidaan alkaen maalien havaitsemisesta elektro- optisilla sensoreilla aina asevaikutukseen ja siltä suojautumiseen. Ballistisen suojan tutkimus ulottuu henkilösuojauksesta panssarivaunuihin. Elektro-optiikan työn painopiste on sensorien suorituskyvyn todentaminen suomalaisissa olosuhteissa ja niiden herkkyys vastatoimille. Myös laserit kuuluvat osaston alaan. Häivetekniikassa tavoitteena on sovittaa ajoneuvojen, lentokoneiden ja laivojen herätteet taustaansa ultravioletista tutkataajuuksille ulottuvalla alueella. Maastouttamista tuetaan lisäksi harhauttavilla valelaitteilla. Toimintakykyosasto Toimintakykyosaston päätehtävä on Puolustusvoimien henkilöstön, varusmiesten ja reserviläisten soveltuvuuden ja toimintakyvyn arviointiin ja kehittämiseen liittyvä tutkimus. Osaston toiminta perustuu seuraaviin tieteenaloihin: sotilaspsykologia human factors -tutkimus sotilassosiologia liikuntatiede. Monitieteellisen kiinnostuksen kohteena on sotilaan toimintakyky psyykkisesti ja fyysisesti erityisen vaativissa ja teknistyvissä olosuhteissa. Toimintakykyosasto vastaa Puolustusvoimien tarvitsemista psykologisista soveltuvuusarvioinneista ja kyselytutkimuksista. Osaston tutkimusta hyödynnetään Puolustusvoimien työyhteisöjen, henkilöstön ja varusmieskoulutuksen kehittämisessä. Osaston tutkimusta hyödynnetään myös silloin, kun parannetaan ihmisen toimintaedellytyksiä osana teknologisia järjestelmiä.
© Copyright 2025