FI - Europa
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2016 (OR. en) 15409/16 SOC 789 GENDER 47 ANTIDISCRIM 83 MIGR 216 CONUN 221 DEVGEN 277 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: Vastaanottaja: 8. joulukuuta 2016 Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 14701/16 SOC 732 GENDER 44 ANTIDISCRIM 74 MIGR 200 CONUN 205 DEVGEN 255 Asia: Naiset ja köyhyys – Neuvoston päätelmät (8. joulukuuta 2016) Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston päätelmät naisista ja köyhyydestä jotka TSTKneuvosto hyväksyi 3507. istunnossaan 8. joulukuuta 2016. ________________ 15409/16 team/SJ/hmu DG B 1C 1 FI Naiset ja köyhyys Neuvoston päätelmät 1 TOTEAA SEURAAVAA: 1. Naisten ja miesten tasa-arvo on perussopimuksissa vahvistettu Euroopan unionin perusperiaate sekä yksi unionin tavoitteista ja toiminnan kohteista, ja unionin erityisenä tehtävänä on ottaa naisten ja miesten tasa-arvon periaate huomioon kaikessa toiminnassaan. Naisten ja miesten tasa-arvo on vahvistettu myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklassa. 2. YK:n neljäs naisten maailmankonferenssi vuonna 1995 oli merkittävä edistysaskel köyhyyden sukupuoliulottuvuuden tarkastelussa. "Naiset ja köyhyys" määriteltiin Pekingin toimintaohjelman ensimmäiseksi keskeiseksi ongelma-alueeksi. Nyt kaksi vuosikymmentä myöhemmin naiset kärsivät kuitenkin edelleen köyhyydestä miehiä enemmän. Taustalla ovat sitkeät rakenteelliset ja kulttuuriset syyt, joiden vuoksi naiset joutuvat huonompaan asemaan. 3. Euroopan komission strategisessa toimintaohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (2016–2019) määritettiin yhdeksi painopistealaksi sukupuolten palkka-, tulo- ja eläke-erojen pienentäminen ja siten naisten köyhyyden torjuminen. 4. Sukupuolten tasa-arvoa edistävät toimet ovat olennaisen tärkeitä välineitä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun sekä vaurauden, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisen samoin kuin osallistavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. 1 Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon arvioinnin yhteydessä annetut päätelmät, jotka liittyvät erityisesti keskeiseen ongelma-alueeseen "A: Naiset ja köyhyys 15409/16 team/SJ/hmu DG B 1C 2 FI 5. EU on osana Eurooppa 2020 -strategiaa sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamista seurataan vuosittain eurooppalaisen ohjausjaksoprosessin yhteydessä. Näissä puitteissa on määritelty poliittisia prioriteetteja, joilla voidaan edesauttaa köyhyyteen puuttumista, ja niille jäsenvaltioille, joissa tämän alan haasteet ovat suurimmat, on osoitettu maakohtaisia suosituksia. 6. Köyhyys on monimutkainen ja moniulotteinen ilmiö, jota ei voida selittää pelkästään taloudellisin määrein. Esimerkiksi syrjintä voi olla köyhyyden yksi syy. Käänteisesti köyhyys voi myös johtaa syrjintään ja sosiaaliseen syrjäytymiseen, puutteelliseen osallistumiseen päätöksentekoon ja mahdollisuuksien puuttumiseen kansalais-, sosiaali-, kulttuuri- ja poliittisessa elämässä. 7. Köyhyysriski on naisilla usein miehiä suurempi. Tämä koskee erityisesti naisia, jotka ovat vaarassa joutua muita heikompaan asemaan, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat naiset, naiset yksinhuoltajatalouksissa, muuttajataustaiset naiset, 2 syrjäytyneisiin ryhmiin tai etnisiin taikka uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset, yksin asuvat ikääntyneet naiset, vammaiset naiset ja kodittomat naiset. Sukupuolen ja köyhyyden suhde on monimutkainen, eikä sitä voida ymmärtää täysin mittaamalla yksinkertaisesti vain sukupuolten välisiä eroja. 8. Sukupuolten väliset köyhyyserot alkavat lisääntyä 55–64vuoden iässä ja ovat suurimmillaan yli 75-vuotiailla. Tämä johtuu pääosin naisten vähäisemmästä työmarkkinaosallistumisesta, työuran keskeytyksistä, mikä liittyy siihen, että naisten ja miesten vastuut lapsien ja muiden huollettavien hoidossa jakautuvat epätasaisesti, alhaisemmista ansioista, yleisemmästä osaaikatyön tekemisestä ja heikkolaatuisista ja matalapalkkaisista työpaikoista sekä lyhyemmistä työurista. Alhaisempien ansioiden negatiivista vaikutusta ikääntyneiden naisten elintasoon pahentaa se, että suuri osa heistä asuu yksin korkeamman elinajanodotteen vuoksi. Lisäksi eläkeiän erot johtavat joissain tapauksissa alhaisempiin eläkeoikeuksiin. 2 Muuttajataustaisuus määritellään näissä päätelmissä viittaamalla syntymämaahan ja luokittelemalla, onko henkilö syntyperäinen vai ulkomailla syntynyt. Jälkimmäisessä tapauksessa eritellään lisäksi, onko henkilö syntynyt EU-maassa vai EU:n ulkopuolisessa maassa. Syntymämaaksi määritellään henkilön äidin asuinmaa henkilön syntymähetkellä. 15409/16 team/SJ/hmu DG B 1C 3 FI 9. Nämä päätelmät perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston (mukaan lukien köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan sovellettava integroitu lähestymistapa) aiempaan työhön ja poliittisiin sitoumuksiin sekä komission ja muiden keskeisten sidosryhmien työhön tällä alalla sekä muun muassa liitteessä II lueteltuihin asiakirjoihin. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE: 10. Puheenjohtajavaltio Slovakian pyynnöstä laaditun EIGEn raportti, jossa esitetään arviointi Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanosta EU:n jäsenvaltioissa: "Poverty, gender and intersecting inequalities in the EU" 3 Raportissa analysoidaan köyhyyden sukupuoliulottuvuutta EU:ssa ja käsitellään erityisesti niiden naisten tilannetta, joihin kohdistuu varsinkin köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvää päällekkäistä eriarvoisuutta. PANEE MERKILLE SEURAAVAA: 11. EIGEn raportista käy ilmi, että köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski on korkeampi naisilla kuin miehillä kaikkialla EU:ssa, mikä johtuu pääosin sukupuolten välisestä eriarvoisuudesta työmarkkinoilla, erityisesti naisten alhaisemmasta keskimääräisestä työllisyysasteesta. Naiset tekevät myös neljä kertaa miehiä todennäköisemmin osa-aikatyötä tai ovat tilapäisessä työsuhteessa. Lisäksi työvoiman ulkopuolelle jäävien työikäisten naisten määrä on lähes kaksinkertainen miehiin verrattuna. Viidennes köyhyydessä elävistä naisista ei osallistu työmarkkinoille perheen- ja kodinhoitovelvollisuuksien vuoksi. Tämä voi olla merkki siitä, että kohtuuhintaisia lastenhoitopalveluja ja muita huollettavia koskevia hoitopalveluja sekä muita toimenpiteitä, joilla helpotetaan työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista, ei ole tarjolla. 3 Ks. 14295/16 ADD 1. 15409/16 team/SJ/hmu DG B 1C 4 FI 12. Raportista käy ilmi, että elinolot ja köyhyyden taso sekä köyhyyteen joutumisen ja siitä vapautumisen mekanismit vaihtelevat koko eliniän ajan. Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski on aikuisilla naisilla miehiä korkeampi kaikissa ikäryhmissä. Useimmissa jäsenvaltioissa köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski vähenee iän myötä sekä miehillä että naisilla samalla kun sukupuolten erot kasvavat vanhemmissa ikäryhmissä. Näin ollen köyhyysriski on korkein nuorilla naisilla ja miehillä ja alhaisin eläkeläisillä. Miesten köyhyys vähenee iän myötä, mutta naisten köyhyysriski alkaa kuitenkin lisääntyä ennen eläkkeelle jäämistä. 13. Analyysin perusteella ilmenee myös, että kotitalouden rakenne vaikuttaa suoraan köyhyysriskiin. Vaikka tilanne vaihtelee merkittävästi koko EU:ssa, yksinhuoltajakotitalouksilla, kotitalouksilla, joissa pariskunnalla on kolme lasta tai enemmän, ikääntyneiden naimattomien naisten kotitalouksilla sekä nuorten kotitalouksilla on korkein köyhyyden ja vaikeuksien riski lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi yksinhuoltajaäidit ovat merkittävästi huonommassa asemassa kuin yksinhuoltajaisät. Köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat lähes puolta yksinhuoltajaäideistä ja kolmannesta yksinhuoltajaisistä. Samalla todennäköisyys, että yksinhuoltajaäitien perheet joutuvat aineelliseen puutteeseen tai tilanteeseen, jossa ennakoimattomia menoja ei voida kattaa, on kaksinkertainen (20 prosenttia, kun se on yksinhuoltajaisien perheille 9 prosenttia). 14. Myös vammaisten köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski on korkeampi. Vuonna 2014 vammaisista naisista 39 prosenttia ja vammaisista miehistä 37 prosenttia sekä lähes puolet kaikista kolmansien maiden kansalaisista olivat alttiina köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskille. 15. Työvoiman ulkopuolelle jääminen on yleistä muuttajataustaisten naisten keskuudessa: vuonna 2014 39 prosenttia heistä oli työvoiman ulkopuolella, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin muuttajataustaisten miesten määrä (20 prosenttia). Tämä on yksi syy siihen, miksi muuttajataustaisten naisten köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski on erityisen korkea. 15409/16 team/SJ/hmu DG B 1C 5 FI 16. Romanivähemmistö kuuluu useissa jäsenvaltioissa erityisen haavoittuviin ryhmiin. Romanit kärsivät vakavista haitoista, ja heidän integraatioonsa liittyy huomattavia haasteita, joihin jäsenvaltiot puuttuvat romanien integraatiota edistävillä kansallisilla strategioillaan tai poliittisilla toimenpidekokonaisuuksilla, jotka kuuluvat niiden sosiaalisen osallistumisen edistämiseen tähtääviin laajempiin toimiin. EU:n kansalaisista noin kuusi miljoonaa on romaneja, ja romanit ovatkin unionin suurin etninen vähemmistöryhmä. Romaninaisista ja miehistä yhdeksän kymmenestä elää köyhyydessä. Lisäksi romaninaiset ovat pääasiallisessa vastuussa kodin hoitamisesta, minkä vuoksi he ovat erityisen alttiita niiden aineellisesti puutteellisten olojen aiheuttamille haittavaikutuksille, joissa monet romanit elävät. 17. Naisten kodittomuus on yleistynyt. Kodittomuus altistaa naiset köyhyydelle ja sosiaaliselle syrjäytymiselle, ja se vähentää voimakkaasti naisten taloudellisia mahdollisuuksia. Kodittomien naisten työllisyysaste on äärimmäisen matala ja monilla on vain hajanaisia tai tilapäisiä työsuhteita. Heidän mahdollisuuksiaan löytää työtä haittaavat turvallisen kodin puute ja alttius terveysriskeille sekä väkivallalle ja hyväksikäytölle. 18. EIGEn raportti perustuu neuvoston vuonna 2007 hyväksymiin kolmeen indikaattoriin. Nämä indikaattorit mittaavat köyhyysriskiastetta iän ja sukupuolen mukaan, köyhyysriskiastetta kotitaloustyypin ja sukupuolen mukaan, yksinhuoltajien köyhyysriskiaste mukaan lukien, ja työvoiman ulkopuolelle jäämistä iän ja sukupuolen mukaan. EIGE ehdotti naisten ja miesten köyhyyden vähentämisessä yleisesti sekä erityisiin riskiryhmiin kuuluvien köyhyyden vähentämisessä vuosina 2007–2014 tapahtunutta edistymistä koskevan analyysinsä pohjalta kahta lisäindikaattoria: köyhyysriskiaste sukupuolen ja muuttajataustan mukaan sekä työvoiman ulkopuolella olevien naisten ja miesten osuus iän ja muuttajataustan mukaan. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 19. PANEE MERKILLE EIGEn kehittämät seuraavat kaksi uutta indikaattoria naisten ja miesten köyhyyden mittaamista varten: Indikaattori 4: Köyhyysriskiaste sukupuolen ja muuttajataustan mukaan (yli 18-vuotiaat). Indikaattori 5: Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien naisten ja miesten osuus iän ja muuttajataustan mukaan. 15409/16 team/SJ/hmu DG B 1C 6 FI KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA EUROOPAN KOMISSIOTA toimivaltuuksiensa mukaisesti toimimaan seuraavasti: 20. Tehostamaan pyrkimyksiä, jotta köyhyyden sukupuoliulottuvuuteen puututtaisiin kaikissa niiden köyhyyden vähentämiseen tähtäävissä politiikkatoimissa ja muissa toimenpiteissä sekä sosiaalista osallistamista koskevissa strategioissa, myös eurooppalaisella ohjausjaksolla, ottamalla huomioon sukupuolinäkökulma naisia ja miehiä koskevien politiikkatoimien valmistelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja vaikutusten arvioinnissa. Sukupuoliulottuvuuden olisi myös oltava erottamaton osa kaikkia EU:n tulevia aloitteita sosiaalipolitiikan alalla. 21. Toteuttamaan toimenpiteitä sukupuolistereotypioiden poistamiseksi ja haastamaan stereotyyppiset oletukset perinteisistä sukupuolirooleista ja pyrkimään näin muun muassa torjumaan sukupuolisegregaatiota koulutuksessa ja työssä sekä edistämään miesten ja naisten hoitovelvoitteiden tasavertaisempaa jakautumista. 22. Ehkäisemään ja torjumaan köyhyyttä varmistamalla, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus saada elinikäistä laadukasta ja osallistavaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, ja kannustamalla tyttöjä ja poikia / naisia ja miehiä valitsemaan koulutusalansa ja ammattinsa vapaasti, ei sukupuolistereotypioiden pohjalta vaan kykyjensä ja taitojensa mukaan, ja edistämällä erityisesti naisten ja tyttöjen pääsyä muun muassa luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alojen (STEM-aineet) koulutukseen ja ammatteihin. 23. Edistämään sukupuolten yhdenvertaista kohtelua työssä, etenkin niiden, jotka kärsivät päällekkäisestä eriarvoisuudesta, jotta voidaan saavuttaa tilanne, jossa naiset ja miehet ovat yhdenvertaisesti taloudellisesti riippumattomia. Naisten rajallinen taloudellinen riippumattomuus koko elinajan aiheuttaa sukupuolten välisiä eläke-eroja ja lisää köyhyysriskiä. Köyhyydentorjuntaan tähtäävässä politiikassa ja toimenpiteissä, joilla pyritään estämään sukupuolten eläke-eroja, olisi keskityttävä muun muassa työuria, työmarkkinoille osallistumista 4 ja ansioita koskevaan eriarvoisuuteen, mukaan lukien sukupuolten palkkaerot, eläkeoikeuksien saannin helpottamiseen sekä työpaikkojen laadun ja vakauden parantamiseen. Tällaisilla politiikkatoimilla olisi myös tuettava kohdennettuja toimenpiteitä, joilla pyritään siihen, että uransa hoitovelvoitteiden vuoksi väliaikaisesti keskeyttäneet voivat palata työmarkkinoille. Sosiaalista osallistumista koskevilla toimenpiteillä olisi myös parannettava kaikista riskinalaisimpien työllistymismahdollisuuksia. 4 Tällä ilmaisulla viitataan muun muassa viikoittaiseen työtuntimäärään. 15409/16 team/SJ/hmu DG B 1C 7 FI 24. Toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan miesten ja naisten työ- ja yksityiselämän tasapainon parantaminen. Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat toimenpiteet ovat tärkeitä kannustettaessa ja tuettaessa naisten osallistumista työmarkkinoille, mikä vähentää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä. Työ- ja yksityiselämän tasapainoa olisi tuettava eri toimenpitein kuten tarjoamalla kaikkien saatavilla olevia kohtuuhintaisia ja laadukkaita hoitopalveluja, palkallisia tai palkattomia hoitovapaita ja joustavia työjärjestelyjä naisille ja miehille, varsinkin lapsia ja muita huollettavia sukulaisia, kuten vanhempia ja isovanhempia, hoitaville. Työmarkkinapuolilla voi olla keskeinen rooli tällaisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hoito- ja kodinhoitovelvollisuuksien tasapuolinen jakautuminen olisi tehtävä mahdolliseksi ja sitä voitaisiin vauhdittaa isille tarkoitetuilla kannustimilla ottaa vanhempainvapaata ja hyödyntää joustavia työaikajärjestelyjä. Lisäksi on edistettävä organisatorisia ja työpaikkakohtaisia toimintatapoja, joilla voidaan helpommin vastata tarpeisiin, jotka koskevat naisten ja miesten työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttamista. Erityisesti olisi toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet lastenhoitopalveluja koskevien Barcelonan tavoitteiden saavuttamiseksi Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettujen sitoumusten mukaisesti. 25. Varmistamaan riittävä ja kattava sosiaalinen suojelu naisten, myös ikääntyvien naisten, köyhyyden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Tämän alan politiikkatoimien olisi oltava laajaalaisia ja katettava koko elinikä, ja niillä olisi taattava sekä riittävä toimeentulotulotuki että mahdollistavat palvelut, jotka tukevat sosiaalista ja työmarkkinoille osallistumista. Sosiaalisen suojelun kattavuus olisi taattava myös naisille, jotka ovat epätyypillisessä työssä, kuten osaaikatyössä tai tilapäisessä työssä, joissa naiset ovat yliedustettuina, mikä johtuu osittain hoitovelvoitteista. Eläkejärjestelmät olisi suunniteltava ja eläkeikä arvioitava niin, että miehet ja naiset voivat ansaita riittävät eläkeoikeudet ennen eläkkeelle jäämistä, ja olisi myös varmistettava riittävä korvaus niille, joiden hoitovelvoitteet ovat aiheuttaneet työuran keskeytyksiä. Myös sosiaalista suojelua koskevat järjestelmät olisi mukautettava uusiin haasteisiin, joita ovat muun muassa väestön ikääntyminen, muuttuvat perherakenteet, uudet muuttovirrat, kohtuuhintaisten asuntojen kasvava kysyntä sekä työllisyyden muotojen ja ehtojen monipuolistuminen. 15409/16 team/SJ/hmu DG B 1C 8 FI 26. Tehostamaan toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja ihmiskaupan torjumiseksi. Taloudellisen riippuvuuden, köyhyyden ja väkivallan yhdessä aiheuttamat vaikutukset ovat esteitä naisten tasa-arvolle ja täydelle osallistumiselle yhteiskuntaan. Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi toimissaan erityisesti tarkasteltava sellaisten naisten asemaa, joilla on vastassaan systeemisiä esteitä, jotka ovat pahentamassa entisestään heidän uhriksi joutumistaan. Näitä ovat esimerkiksi stereotypioiden muodostaminen, etninen, rotuun perustuva tai muunlainen syrjintä, vammaisuus, sosiaalinen eristäminen, syrjäytyminen sekä vähäinen mahdollisuus palvelujen, turvallisen suojan tai asunnon saantiin. 27. Tehostamaan köyhyydentorjuntastrategioiden ja muiden talous- ja sosiaalipoliittisten toimien, kuten työllisyys-, verotus-, perhe-, terveys- ja asuntopoliittisten sekä vanhustenhuoltoon liittyvien toimien synergiaa. Köyhyyden monimuotoisuus edellyttää eri politiikkatoimien täydentävyyttä. 28. Varmistamaan, että sukupuolinäkökulma otetaan järjestelmällisesti huomioon Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanossa ja seurannassa toteuttamalla erityisiä toimenpiteitä, joilla puututaan tilanteisiin, jotka ajavat ihmisiä haavoittuvaan asemaan ja joihin muuttajat, turvapaikkaa hakevat ja pakolaisnaiset ja -tytöt voivat joutua ennen saapumistaan ja saapuessaan EU:hun ja kotoutuessaan EU:n jäsenvaltioihin. 29. Sisällyttämään mahdollisuuksia edistäviä toimia ja kohdennettuja toimenpiteitä köyhyyden torjumista ja sosiaalista osallistamista koskeviin politiikkatoimiin, jotka on tarkoitettu niille naisryhmille, jotka elävät köyhyydessä, joilla on sosiaalisen syrjäytymisen riski ja joihin kohdistuu erinäistä päällekkäistä eriarvoisuutta tai syrjintää. Näitä ovat muun muassa yksinhuoltajat, romanit, muuttajat, vammaiset naiset, nuoret ja ikääntyneet naiset, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat naiset sekä kodittomat naiset. On välttämätöntä varmistaa, että yhteiskunnan huono-osaisimpiin kohdennetaan toimenpiteitä, jotka vastaavat heidän erityistarpeitaan. Sukupuolen ja iän mukaan eriteltyjen tietojen keräämistä olisi mukautettava ottaen huomioon muuttuvat haasteet, joihin kuuluu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän merkittävä lisääntyminen. 30. Puuttumaan köyhyyden sukupuoliulottuvuuteen käytettäessä eurooppalaisia rahastoja, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoja ja etenkin Euroopan sosiaalirahastoa, vähävaraisimmille suunnattua eurooppalaisen avun rahastoa sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa. Varmistamaan näiden rahastojen keskinäinen synergia ja koordinointi niiden toimissa naisten köyhyyden torjumiseksi. 15409/16 team/SJ/hmu DG B 1C 9 FI 31. Korostamaan sukupuolten tasa-arvonäkökulmaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen mittaamisessa muun muassa seuraamalla edelleen Pekingin toimintaohjelmassa määriteltyä keskeistä ongelma-aluetta ”Naiset ja köyhyys” käyttämällä liitteessä I vahvistettuja indikaattoreita hyödyntäen täysin EIGEn ja Eurostatin työtä. 32. Tukemaan sukupuolten tasa-arvon seurantaa ja naisten ja tyttöjen vaikutusvallan lisäämistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 aikana jäsenvaltioissa ja niiden ulkopuolella erityisesti myötävaikuttamalla kestävän kehityksen tavoitteen 5 perusteelliseen tarkasteluun naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan vuosikertomuksen avulla ja osallistumalla vuotuisiin aihekohtaisiin katsauksiin ja perusteelliseen tarkasteluprosessiin hyödyntäen erityisesti nykyisiä tietoja, jotka perustuvat Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon arvioinnin yhteydessä vahvistettuihin indikaattoreihin. 33. Tehostamaan yhdenvertaisesta kohtelusta annettujen direktiivien tuloksellista täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisen yhteiskunnan osallistavuus sekä miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu kaikilla direktiivien kattamilla aloilla. KEHOTTAA EUROOPAN KOMISSIOTA seuraaviin toimiin: 34. Edistämään edelleen naisten ja miesten tasavertaista taloudellista riippumattomuutta ja muita sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa komission strategisessa toimintaohjelmassa (2016–2019) määritettyjä prioriteetteja ja vahvistamaan toimintaohjelman asemaa sillä, että se annetaan tiedonantona samaan tapaan kuin naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010–2015. Näin vahvistetaan komission sitoumus naisten ja miesten tasa-arvon edistämisestä sekä sukupuolten tasa-arvon näkyvyyden ja sitä koskevan tietoisuuden lisäämisestä kaikilla politiikan aloilla. 35. Pitämään edelleen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyn ja torjunnan asialistansa kärkisijoilla ja tukemaan jäsenvaltioita sukupuolinäkökulman huomioon ottamisessa niiden pyrkiessä saavuttamaan kansalliset köyhyyden vähentämistavoitteensa. Puuttumaan köyhyydessä elävien naisten tilanteeseen osana eurooppalaista ohjausjaksoa ja tapauksen mukaan kaikissa EU:n tulevissa sosiaalipolitiikan alan aloitteissa, myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa, joka on ilmoitettu komission työohjelmassa 2017. 15409/16 team/SJ/hmu DG B 1C 10 FI 36. Toteuttamaan komission työohjelmassa 2017 ilmoitettu aloite työssäkäyvien perheiden työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskeviin haasteisiin vastaamiseksi, millä lisätään naisten osallistumista työmarkkinoille. 37. Seuraamaan edelleen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tilannetta tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sosiaalisen suojelun komitean kanssa sekä parantamaan saatavilla olevaa tietoa sukupuolten tasa-arvonäkökohdista ja sukupuolten tasa-arvon ja muiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. 38. Edistämään edelleen sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten vaikutusvallan lisäämistä ulkoisissa politiikkatoimissa panemalla täytäntöön tulosperusteiset toimenpiteet, jotka esitetään sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa toimintasuunnitelmassa 2016–2020: Sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusvallan lisääminen ulkosuhteissa ________________ 15409/16 team/SJ/hmu DG B 1C 11 FI LIITE I Indikaattoreiden luettelo Nykyiset indikaattorit: 5 Indikaattori 1: Köyhyysriskiaste iän ja sukupuolen mukaan Indikaattori 2: Köyhyysriskiaste kotitaloustyypin ja sukupuolen mukaan, yksinhuoltajien köyhyysriskiaste mukaan lukien Indikaattori 3: Työvoiman ulkopuolelle jääminen iän ja sukupuolen mukaan a) työvoiman ulkopuolella olevien naisten ja miesten osuus iän mukaan b) sellaisten työvoiman ulkopuolella olevien naisten ja miesten osuus, jotka eivät perhesyistä hae työtä Ehdotetut uudet indikaattorit: Indikaattori 4: Nimi: Köyhyysriskiaste sukupuolen ja muuttajataustan mukaan (yli 18-vuotiaat) Käsitteen sisältö: köyhyysriskiaste on sen väestön osuus, jonka ekvivalentti käytettävissä oleva tulo (sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen) on köyhyysriskirajan alapuolella (köyhyysriskiraja on 60 prosenttia kansallisesta ekvivalentista käytettävissä olevasta mediaanitulosta sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen). Tämä indikaattori ei mittaa vaurautta tai köyhyyttä vaan tulojen suhteellista tasoa verrattuna muihin asukkaisiin kussakin maassa, mikä ei välttämättä tarkoita matalaa elintasoa. 5 Ks. asiak. 13947/07. 15409/16 LIITE I team/SJ/hmu DG B 1C 12 FI Jäsenvaltioista saatavilla olevien tietojen vuoksi vain aikuisväestö (yli 18-vuotiaat) on otettu huomioon, ja tietoja ei esitetä pienemmistä ikäryhmistä, vaikka nuorempi ja vanhempi väestö voi kokea köyhyyden eri tavoin. Tietolähde: Indikaattorin laskeminen perustuu Euroopan unionin tulo- ja elinolotilastoihin (EUSILC) (http://ec.europa.eu/eurostat/web/income-and-living-conditions/overview) Julkaistu: Tiedot ovat saatavilla Eurostatin online-tietokannassa: ilc_li32: 'At-risk-of-poverty rate by broad group of country of birth (population aged 18 and over). Indikaattori 5: Nimi: Työvoiman ulkopuolella olevien naisten ja miesten osuus iän ja muuttajataustan mukaan Käsitteen sisältö: Vähintään 15-vuotias henkilö on työvoiman ulkopuolella, jos hän ei ole osa työvoimaa, koska hän ei ole työllinen eikä työtön. Työvoiman ulkopuolella olevat voivat olla koululaisia, opiskelijoita, eläkeläisiä ja kotona olevia edellyttäen, että he eivät käy työssä, eivät ole käytettävissä työhön eivätkä hae työtä. Tietolähde: Indikaattorin laskeminen perustuu työvoimatutkimukseen (LFS) (http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/overview) Julkaistu: Tiedot ovat saatavilla Eurostatin online-tietokannassa: lfsa_argacob: 'Activity rates by sex, age and country of birth (%). 15409/16 LIITE I team/SJ/hmu DG B 1C 13 FI LIITE II Lähdeluettelo 1. EU:n lainsäädäntö: – Neuvoston direktiivi 79/7/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1978, miesten ja naisten tasaarvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä (EYVL L 6, 10.1.1979, s. 24–25). – Neuvoston direktiivi 92/85/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä (EYVL L 348, 28.11.1992, s. 1). – Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22). – Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16). – Direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37). – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto). (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23). – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1). 2. Neuvosto: Kaikki Pekingin toimintaohjelman 6 tarkastelusta annetut ja erityisesti jäljempänä mainitut neuvoston päätelmät: Neuvoston päätelmät jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten suorittaman Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkastelusta. 6 http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/tools/statistics-indicators/platformaction/index_en.htm 15409/16 LIITE II team/SJ/hmu DG B 1C 14 FI Naisia ja köyhyyttä koskevat indikaattorit (13947/07). Neuvoston päätelmät jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten suorittaman Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkastelusta – Naiset ja talous Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen (17474/08). Neuvoston päätelmät sukupuolten palkkaeron kaventamiseen tähtäävän sitoutumisen vahvistamisesta ja siihen tähtäävien toimien vauhdittamisesta sekä Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkastelusta (18121/10). Neuvoston päätelmät Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon arvioinnista – Naiset ja talous: Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen yhtäläisen työmarkkinoille osallistumisen edellytyksenä (17816/11) Neuvoston päätelmät aiheesta "Naiset ja talous: Taloudellinen riippumattomuus osa-aikatyön ja itsenäisen ammatinharjoittamisen näkökulmasta (asiak. 11050/14) Neuvoston päätelmät Euroopan tasa-arvosopimuksesta (2011–2020), annettu 7. maaliskuuta 2011 (EUVL C 155, 25.5.2011, s. 10). Neuvoston päätelmät köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisesta foorumista, annettu 7. maaliskuuta 2011 (6917/11). Neuvoston päätelmät: Naisten ja miesten yhtäläiset tulonsaantimahdollisuudet: Sukupuolten välisten eläke-erojen poistaminen, annettu 18. kesäkuuta 2015 (10081/15). Neuvoston päätelmät: Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, annettu 20. kesäkuuta 2013 (11487/13). Neuvoston suositus jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä. (EUVL C 378, 20.12.2013, s. 1.) Neuvoston päätelmät: Kohti osallistavampia työmarkkinoita, annettu 9. maaliskuuta 2015 (7017/15). Neuvoston päätös (EU) 2015/1848, annettu 5 päivänä lokakuuta 2015, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodelle 2015 (EUVL L 268, 15.10.2015, s. 28–32). Neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta (2016–2020), annettu 26. lokakuuta 2015 (13201/15). Neuvoston päätelmät: Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta: integroitu lähestymistapa, annettu 16. kesäkuuta 2016 (9273/16). 15409/16 LIITE II team/SJ/hmu DG B 1C 15 FI 3. Euroopan komissio: – Komission 3. maaliskuuta 2010 esittämä tiedonanto: "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010) 2020 final). – Komission suositus, annettu 7. maaliskuuta 2014, miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen lujittamisesta läpinäkyvyyden avulla (C(2014) 1405 final). – Tiedonanto "Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle" (COM(2010) 758). – Tiedonanto "Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020" (COM(2013) 83 final). – Komission yksiköiden valmisteluasiakirja "Strateginen toimintaohjelma sukupuolten tasaarvon edistämiseksi 2016–2019" (SWD(2015) 278 final). – Etenemissuunnitelma "Uudet toimet työssäkäyvien perheiden työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskeviin haasteisiin vastaamiseksi". http://ec.europa.eu/smart-regulation/roadmaps/docs/2015_just_012_new_initiative_replacing_ maternity_leave_directive_en.pdf – Komission yksiköiden valmisteluasiakirja "Kertomus naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa, 2015" (SWD(2016) 54 final). – Komission tiedonanto: Romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen ja jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa koskeva arviointi – 2016 (SWD(2016) 209 final). 4. Euroopan parlamentti: – Päätöslauselma, annettu 20. lokakuuta 2010, vähimmäistulon asemasta köyhyyden torjunnassa ja osallistavan yhteiskunnan edistämisessä Euroopassa (2010/2039(INI), EUVL C 70E, 8.3.2012). – Päätöslauselma, annettu 8. maaliskuuta 2011, naisten köyhyydestä Euroopan unionissa (2010/2162(INI)). – Päätöslauselma, annettu 15. marraskuuta 2011, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisesta foorumista (2011/2052(INI)). – Lausunto romaniväestön osallistamista koskevien kansallisten strategioiden eurooppalaisen puitekehyksen sukupuolinäkökohdista (2013/2066(INI)). – Päätöslauselma, annettu 26. toukokuuta 2016, köyhyyden sukupuolinäkökulmasta (2015/2228(INI)). 15409/16 LIITE II team/SJ/hmu DG B 1C 16 FI 5. Muut: – Puheenjohtajakolmikon (Alankomaat, Slovakia ja Malta) julistus sukupuolten tasa-arvosta, Bryssel, 7. joulukuuta 2015. https://english.eu2016.nl/documents/publications/2016/01/05/declaration-on-gender-equality – EIGEn raportti "Poverty, gender and intersecting inequalities in the EU: Closing the gender gap in pensions", hyväksytty 18. heinäkuuta 2015 (10081/15). Arviointi Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanosta EU:n jäsenvaltioissa (14295/16 ADD 1). – The Share of persons at risk of poverty or social exclusion in the EU back to its pre-crisis level, Eurostatin lehdistötiedote 199/2016. http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/7695750/3-17102016-BP-EN.pdf/30c2ca2df7eb-4849-b1e1-b329f48338dc – Vammaisten oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus. http://www.un.org/disabilities/convention/conventionfull.shtml – Integroidut lähestymistavat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Alankomaiden sosiaali- ja työministeriö, 2016. 15409/16 LIITE II team/SJ/hmu DG B 1C 17 FI
© Copyright 2024