1. No category

Euroopan unionin
neuvosto
Bryssel, 8. joulukuuta 2016
(OR. en)
15409/16
SOC 789
GENDER 47
ANTIDISCRIM 83
MIGR 216
CONUN 221
DEVGEN 277
YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ
Lähettäjä:
Neuvoston pääsihteeristö
Päivämäärä:
Vastaanottaja:
8. joulukuuta 2016
Valtuuskunnat
Ed. asiak. nro:
14701/16 SOC 732 GENDER 44 ANTIDISCRIM 74 MIGR 200 CONUN
205 DEVGEN 255
Asia:
Naiset ja köyhyys
– Neuvoston päätelmät (8. joulukuuta 2016)
Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston päätelmät naisista ja köyhyydestä jotka TSTKneuvosto hyväksyi 3507. istunnossaan 8. joulukuuta 2016.
________________
15409/16
team/SJ/hmu
DG B 1C
1
FI
Naiset ja köyhyys
Neuvoston päätelmät 1
TOTEAA SEURAAVAA:
1.
Naisten ja miesten tasa-arvo on perussopimuksissa vahvistettu Euroopan unionin
perusperiaate sekä yksi unionin tavoitteista ja toiminnan kohteista, ja unionin erityisenä
tehtävänä on ottaa naisten ja miesten tasa-arvon periaate huomioon kaikessa toiminnassaan.
Naisten ja miesten tasa-arvo on vahvistettu myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan
23 artiklassa.
2.
YK:n neljäs naisten maailmankonferenssi vuonna 1995 oli merkittävä edistysaskel köyhyyden
sukupuoliulottuvuuden tarkastelussa. "Naiset ja köyhyys" määriteltiin Pekingin
toimintaohjelman ensimmäiseksi keskeiseksi ongelma-alueeksi. Nyt kaksi vuosikymmentä
myöhemmin naiset kärsivät kuitenkin edelleen köyhyydestä miehiä enemmän. Taustalla ovat
sitkeät rakenteelliset ja kulttuuriset syyt, joiden vuoksi naiset joutuvat huonompaan asemaan.
3.
Euroopan komission strategisessa toimintaohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi
(2016–2019) määritettiin yhdeksi painopistealaksi sukupuolten palkka-, tulo- ja eläke-erojen
pienentäminen ja siten naisten köyhyyden torjuminen.
4.
Sukupuolten tasa-arvoa edistävät toimet ovat olennaisen tärkeitä välineitä älykkään, kestävän
ja osallistavan kasvun sekä vaurauden, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisen samoin
kuin osallistavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta.
1
Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon arvioinnin yhteydessä annetut päätelmät, jotka
liittyvät erityisesti keskeiseen ongelma-alueeseen "A: Naiset ja köyhyys
15409/16
team/SJ/hmu
DG B 1C
2
FI
5.
EU on osana Eurooppa 2020 -strategiaa sitoutunut vähentämään köyhyys- tai
syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrää 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä.
Tavoitteen saavuttamista seurataan vuosittain eurooppalaisen ohjausjaksoprosessin
yhteydessä. Näissä puitteissa on määritelty poliittisia prioriteetteja, joilla voidaan edesauttaa
köyhyyteen puuttumista, ja niille jäsenvaltioille, joissa tämän alan haasteet ovat suurimmat,
on osoitettu maakohtaisia suosituksia.
6.
Köyhyys on monimutkainen ja moniulotteinen ilmiö, jota ei voida selittää pelkästään
taloudellisin määrein. Esimerkiksi syrjintä voi olla köyhyyden yksi syy. Käänteisesti köyhyys
voi myös johtaa syrjintään ja sosiaaliseen syrjäytymiseen, puutteelliseen osallistumiseen
päätöksentekoon ja mahdollisuuksien puuttumiseen kansalais-, sosiaali-, kulttuuri- ja
poliittisessa elämässä.
7.
Köyhyysriski on naisilla usein miehiä suurempi. Tämä koskee erityisesti naisia, jotka ovat
vaarassa joutua muita heikompaan asemaan, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ja työvoiman
ulkopuolella olevat naiset, naiset yksinhuoltajatalouksissa, muuttajataustaiset naiset, 2
syrjäytyneisiin ryhmiin tai etnisiin taikka uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset,
yksin asuvat ikääntyneet naiset, vammaiset naiset ja kodittomat naiset. Sukupuolen ja
köyhyyden suhde on monimutkainen, eikä sitä voida ymmärtää täysin mittaamalla
yksinkertaisesti vain sukupuolten välisiä eroja.
8.
Sukupuolten väliset köyhyyserot alkavat lisääntyä 55–64vuoden iässä ja ovat suurimmillaan
yli 75-vuotiailla. Tämä johtuu pääosin naisten vähäisemmästä työmarkkinaosallistumisesta,
työuran keskeytyksistä, mikä liittyy siihen, että naisten ja miesten vastuut lapsien ja muiden
huollettavien hoidossa jakautuvat epätasaisesti, alhaisemmista ansioista, yleisemmästä osaaikatyön tekemisestä ja heikkolaatuisista ja matalapalkkaisista työpaikoista sekä lyhyemmistä
työurista. Alhaisempien ansioiden negatiivista vaikutusta ikääntyneiden naisten elintasoon
pahentaa se, että suuri osa heistä asuu yksin korkeamman elinajanodotteen vuoksi. Lisäksi
eläkeiän erot johtavat joissain tapauksissa alhaisempiin eläkeoikeuksiin.
2
Muuttajataustaisuus määritellään näissä päätelmissä viittaamalla syntymämaahan ja
luokittelemalla, onko henkilö syntyperäinen vai ulkomailla syntynyt. Jälkimmäisessä
tapauksessa eritellään lisäksi, onko henkilö syntynyt EU-maassa vai EU:n ulkopuolisessa
maassa. Syntymämaaksi määritellään henkilön äidin asuinmaa henkilön syntymähetkellä.
15409/16
team/SJ/hmu
DG B 1C
3
FI
9.
Nämä päätelmät perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston (mukaan lukien köyhyyden ja
sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan sovellettava integroitu lähestymistapa) aiempaan työhön
ja poliittisiin sitoumuksiin sekä komission ja muiden keskeisten sidosryhmien työhön tällä
alalla sekä muun muassa liitteessä II lueteltuihin asiakirjoihin.
PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE:
10.
Puheenjohtajavaltio Slovakian pyynnöstä laaditun EIGEn raportti, jossa esitetään arviointi
Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanosta EU:n jäsenvaltioissa: "Poverty, gender and
intersecting inequalities in the EU" 3 Raportissa analysoidaan köyhyyden
sukupuoliulottuvuutta EU:ssa ja käsitellään erityisesti niiden naisten tilannetta, joihin
kohdistuu varsinkin köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvää päällekkäistä
eriarvoisuutta.
PANEE MERKILLE SEURAAVAA:
11.
EIGEn raportista käy ilmi, että köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski on korkeampi
naisilla kuin miehillä kaikkialla EU:ssa, mikä johtuu pääosin sukupuolten välisestä
eriarvoisuudesta työmarkkinoilla, erityisesti naisten alhaisemmasta keskimääräisestä
työllisyysasteesta. Naiset tekevät myös neljä kertaa miehiä todennäköisemmin osa-aikatyötä
tai ovat tilapäisessä työsuhteessa. Lisäksi työvoiman ulkopuolelle jäävien työikäisten naisten
määrä on lähes kaksinkertainen miehiin verrattuna. Viidennes köyhyydessä elävistä naisista ei
osallistu työmarkkinoille perheen- ja kodinhoitovelvollisuuksien vuoksi. Tämä voi olla
merkki siitä, että kohtuuhintaisia lastenhoitopalveluja ja muita huollettavia koskevia
hoitopalveluja sekä muita toimenpiteitä, joilla helpotetaan työ-, perhe- ja yksityiselämän
yhteensovittamista, ei ole tarjolla.
3
Ks. 14295/16 ADD 1.
15409/16
team/SJ/hmu
DG B 1C
4
FI
12.
Raportista käy ilmi, että elinolot ja köyhyyden taso sekä köyhyyteen joutumisen ja siitä
vapautumisen mekanismit vaihtelevat koko eliniän ajan. Köyhyyden tai sosiaalisen
syrjäytymisen riski on aikuisilla naisilla miehiä korkeampi kaikissa ikäryhmissä. Useimmissa
jäsenvaltioissa köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski vähenee iän myötä sekä miehillä
että naisilla samalla kun sukupuolten erot kasvavat vanhemmissa ikäryhmissä. Näin ollen
köyhyysriski on korkein nuorilla naisilla ja miehillä ja alhaisin eläkeläisillä. Miesten
köyhyys vähenee iän myötä, mutta naisten köyhyysriski alkaa kuitenkin lisääntyä
ennen eläkkeelle jäämistä.
13.
Analyysin perusteella ilmenee myös, että kotitalouden rakenne vaikuttaa suoraan
köyhyysriskiin. Vaikka tilanne vaihtelee merkittävästi koko EU:ssa,
yksinhuoltajakotitalouksilla, kotitalouksilla, joissa pariskunnalla on kolme lasta tai enemmän,
ikääntyneiden naimattomien naisten kotitalouksilla sekä nuorten kotitalouksilla on korkein
köyhyyden ja vaikeuksien riski lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi yksinhuoltajaäidit ovat
merkittävästi huonommassa asemassa kuin yksinhuoltajaisät. Köyhyys tai sosiaalinen
syrjäytyminen uhkaavat lähes puolta yksinhuoltajaäideistä ja kolmannesta yksinhuoltajaisistä.
Samalla todennäköisyys, että yksinhuoltajaäitien perheet joutuvat aineelliseen puutteeseen tai
tilanteeseen, jossa ennakoimattomia menoja ei voida kattaa, on kaksinkertainen (20 prosenttia,
kun se on yksinhuoltajaisien perheille 9 prosenttia).
14.
Myös vammaisten köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski on korkeampi. Vuonna 2014
vammaisista naisista 39 prosenttia ja vammaisista miehistä 37 prosenttia sekä lähes puolet
kaikista kolmansien maiden kansalaisista olivat alttiina köyhyyden tai sosiaalisen
syrjäytymisen riskille.
15.
Työvoiman ulkopuolelle jääminen on yleistä muuttajataustaisten naisten keskuudessa: vuonna
2014 39 prosenttia heistä oli työvoiman ulkopuolella, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän
kuin muuttajataustaisten miesten määrä (20 prosenttia). Tämä on yksi syy siihen, miksi
muuttajataustaisten naisten köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski on erityisen korkea.
15409/16
team/SJ/hmu
DG B 1C
5
FI
16.
Romanivähemmistö kuuluu useissa jäsenvaltioissa erityisen haavoittuviin ryhmiin. Romanit
kärsivät vakavista haitoista, ja heidän integraatioonsa liittyy huomattavia haasteita, joihin
jäsenvaltiot puuttuvat romanien integraatiota edistävillä kansallisilla strategioillaan tai
poliittisilla toimenpidekokonaisuuksilla, jotka kuuluvat niiden sosiaalisen osallistumisen
edistämiseen tähtääviin laajempiin toimiin. EU:n kansalaisista noin kuusi miljoonaa on
romaneja, ja romanit ovatkin unionin suurin etninen vähemmistöryhmä. Romaninaisista ja miehistä yhdeksän kymmenestä elää köyhyydessä. Lisäksi romaninaiset ovat pääasiallisessa
vastuussa kodin hoitamisesta, minkä vuoksi he ovat erityisen alttiita niiden aineellisesti
puutteellisten olojen aiheuttamille haittavaikutuksille, joissa monet romanit elävät.
17.
Naisten kodittomuus on yleistynyt. Kodittomuus altistaa naiset köyhyydelle ja
sosiaaliselle syrjäytymiselle, ja se vähentää voimakkaasti naisten taloudellisia
mahdollisuuksia. Kodittomien naisten työllisyysaste on äärimmäisen matala ja monilla on
vain hajanaisia tai tilapäisiä työsuhteita. Heidän mahdollisuuksiaan löytää työtä haittaavat
turvallisen kodin puute ja alttius terveysriskeille sekä väkivallalle ja hyväksikäytölle.
18.
EIGEn raportti perustuu neuvoston vuonna 2007 hyväksymiin kolmeen indikaattoriin. Nämä
indikaattorit mittaavat köyhyysriskiastetta iän ja sukupuolen mukaan, köyhyysriskiastetta
kotitaloustyypin ja sukupuolen mukaan, yksinhuoltajien köyhyysriskiaste mukaan lukien, ja
työvoiman ulkopuolelle jäämistä iän ja sukupuolen mukaan. EIGE ehdotti naisten ja
miesten köyhyyden vähentämisessä yleisesti sekä erityisiin riskiryhmiin kuuluvien
köyhyyden vähentämisessä vuosina 2007–2014 tapahtunutta edistymistä koskevan
analyysinsä pohjalta kahta lisäindikaattoria: köyhyysriskiaste sukupuolen ja
muuttajataustan mukaan sekä työvoiman ulkopuolella olevien naisten ja miesten
osuus iän ja muuttajataustan mukaan.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
19.
PANEE MERKILLE EIGEn kehittämät seuraavat kaksi uutta indikaattoria naisten ja miesten
köyhyyden mittaamista varten:
Indikaattori 4:
Köyhyysriskiaste sukupuolen ja muuttajataustan mukaan (yli 18-vuotiaat).
Indikaattori 5: Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien naisten ja miesten osuus iän ja
muuttajataustan mukaan.
15409/16
team/SJ/hmu
DG B 1C
6
FI
KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA JA EUROOPAN KOMISSIOTA toimivaltuuksiensa
mukaisesti toimimaan seuraavasti:
20.
Tehostamaan pyrkimyksiä, jotta köyhyyden sukupuoliulottuvuuteen puututtaisiin kaikissa
niiden köyhyyden vähentämiseen tähtäävissä politiikkatoimissa ja muissa toimenpiteissä sekä
sosiaalista osallistamista koskevissa strategioissa, myös eurooppalaisella ohjausjaksolla,
ottamalla huomioon sukupuolinäkökulma naisia ja miehiä koskevien politiikkatoimien
valmistelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja vaikutusten arvioinnissa.
Sukupuoliulottuvuuden olisi myös oltava erottamaton osa kaikkia EU:n tulevia aloitteita
sosiaalipolitiikan alalla.
21.
Toteuttamaan toimenpiteitä sukupuolistereotypioiden poistamiseksi ja haastamaan
stereotyyppiset oletukset perinteisistä sukupuolirooleista ja pyrkimään näin muun muassa
torjumaan sukupuolisegregaatiota koulutuksessa ja työssä sekä edistämään miesten ja naisten
hoitovelvoitteiden tasavertaisempaa jakautumista.
22.
Ehkäisemään ja torjumaan köyhyyttä varmistamalla, että kaikilla on yhdenvertainen
mahdollisuus saada elinikäistä laadukasta ja osallistavaa yleissivistävää ja ammatillista
koulutusta, ja kannustamalla tyttöjä ja poikia / naisia ja miehiä valitsemaan koulutusalansa ja
ammattinsa vapaasti, ei sukupuolistereotypioiden pohjalta vaan kykyjensä ja taitojensa
mukaan, ja edistämällä erityisesti naisten ja tyttöjen pääsyä muun muassa luonnontieteiden,
teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alojen (STEM-aineet) koulutukseen ja
ammatteihin.
23.
Edistämään sukupuolten yhdenvertaista kohtelua työssä, etenkin niiden, jotka kärsivät
päällekkäisestä eriarvoisuudesta, jotta voidaan saavuttaa tilanne, jossa naiset ja miehet ovat
yhdenvertaisesti taloudellisesti riippumattomia. Naisten rajallinen taloudellinen
riippumattomuus koko elinajan aiheuttaa sukupuolten välisiä eläke-eroja ja lisää
köyhyysriskiä. Köyhyydentorjuntaan tähtäävässä politiikassa ja toimenpiteissä, joilla pyritään
estämään sukupuolten eläke-eroja, olisi keskityttävä muun muassa työuria, työmarkkinoille
osallistumista 4 ja ansioita koskevaan eriarvoisuuteen, mukaan lukien sukupuolten palkkaerot,
eläkeoikeuksien saannin helpottamiseen sekä työpaikkojen laadun ja vakauden parantamiseen.
Tällaisilla politiikkatoimilla olisi myös tuettava kohdennettuja toimenpiteitä, joilla pyritään
siihen, että uransa hoitovelvoitteiden vuoksi väliaikaisesti keskeyttäneet voivat palata
työmarkkinoille. Sosiaalista osallistumista koskevilla toimenpiteillä olisi myös parannettava
kaikista riskinalaisimpien työllistymismahdollisuuksia.
4
Tällä ilmaisulla viitataan muun muassa viikoittaiseen työtuntimäärään.
15409/16
team/SJ/hmu
DG B 1C
7
FI
24.
Toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan miesten ja naisten työ- ja
yksityiselämän tasapainon parantaminen. Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat
toimenpiteet ovat tärkeitä kannustettaessa ja tuettaessa naisten osallistumista työmarkkinoille,
mikä vähentää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä. Työ- ja yksityiselämän
tasapainoa olisi tuettava eri toimenpitein kuten tarjoamalla kaikkien saatavilla olevia
kohtuuhintaisia ja laadukkaita hoitopalveluja, palkallisia tai palkattomia hoitovapaita ja
joustavia työjärjestelyjä naisille ja miehille, varsinkin lapsia ja muita huollettavia sukulaisia,
kuten vanhempia ja isovanhempia, hoitaville. Työmarkkinapuolilla voi olla keskeinen rooli
tällaisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hoito- ja
kodinhoitovelvollisuuksien tasapuolinen jakautuminen olisi tehtävä mahdolliseksi ja sitä
voitaisiin vauhdittaa isille tarkoitetuilla kannustimilla ottaa vanhempainvapaata ja hyödyntää
joustavia työaikajärjestelyjä. Lisäksi on edistettävä organisatorisia ja työpaikkakohtaisia
toimintatapoja, joilla voidaan helpommin vastata tarpeisiin, jotka koskevat naisten ja miesten
työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttamista. Erityisesti olisi toteutettava kaikki
tarpeelliset toimenpiteet lastenhoitopalveluja koskevien Barcelonan tavoitteiden
saavuttamiseksi Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettujen sitoumusten mukaisesti.
25.
Varmistamaan riittävä ja kattava sosiaalinen suojelu naisten, myös ikääntyvien naisten,
köyhyyden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Tämän alan politiikkatoimien olisi oltava laajaalaisia ja katettava koko elinikä, ja niillä olisi taattava sekä riittävä toimeentulotulotuki että
mahdollistavat palvelut, jotka tukevat sosiaalista ja työmarkkinoille osallistumista. Sosiaalisen
suojelun kattavuus olisi taattava myös naisille, jotka ovat epätyypillisessä työssä, kuten osaaikatyössä tai tilapäisessä työssä, joissa naiset ovat yliedustettuina, mikä johtuu osittain
hoitovelvoitteista. Eläkejärjestelmät olisi suunniteltava ja eläkeikä arvioitava niin, että miehet
ja naiset voivat ansaita riittävät eläkeoikeudet ennen eläkkeelle jäämistä, ja olisi myös
varmistettava riittävä korvaus niille, joiden hoitovelvoitteet ovat aiheuttaneet työuran
keskeytyksiä. Myös sosiaalista suojelua koskevat järjestelmät olisi mukautettava uusiin
haasteisiin, joita ovat muun muassa väestön ikääntyminen, muuttuvat perherakenteet, uudet
muuttovirrat, kohtuuhintaisten asuntojen kasvava kysyntä sekä työllisyyden muotojen ja
ehtojen monipuolistuminen.
15409/16
team/SJ/hmu
DG B 1C
8
FI
26.
Tehostamaan toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja ihmiskaupan torjumiseksi.
Taloudellisen riippuvuuden, köyhyyden ja väkivallan yhdessä aiheuttamat vaikutukset ovat
esteitä naisten tasa-arvolle ja täydelle osallistumiselle yhteiskuntaan. Euroopan komission ja
jäsenvaltioiden olisi toimissaan erityisesti tarkasteltava sellaisten naisten asemaa, joilla on
vastassaan systeemisiä esteitä, jotka ovat pahentamassa entisestään heidän uhriksi
joutumistaan. Näitä ovat esimerkiksi stereotypioiden muodostaminen, etninen, rotuun
perustuva tai muunlainen syrjintä, vammaisuus, sosiaalinen eristäminen, syrjäytyminen sekä
vähäinen mahdollisuus palvelujen, turvallisen suojan tai asunnon saantiin.
27.
Tehostamaan köyhyydentorjuntastrategioiden ja muiden talous- ja sosiaalipoliittisten toimien,
kuten työllisyys-, verotus-, perhe-, terveys- ja asuntopoliittisten sekä vanhustenhuoltoon
liittyvien toimien synergiaa. Köyhyyden monimuotoisuus edellyttää eri politiikkatoimien
täydentävyyttä.
28.
Varmistamaan, että sukupuolinäkökulma otetaan järjestelmällisesti huomioon Euroopan
muuttoliikeagendan täytäntöönpanossa ja seurannassa toteuttamalla erityisiä toimenpiteitä,
joilla puututaan tilanteisiin, jotka ajavat ihmisiä haavoittuvaan asemaan ja joihin muuttajat,
turvapaikkaa hakevat ja pakolaisnaiset ja -tytöt voivat joutua ennen saapumistaan ja
saapuessaan EU:hun ja kotoutuessaan EU:n jäsenvaltioihin.
29.
Sisällyttämään mahdollisuuksia edistäviä toimia ja kohdennettuja toimenpiteitä köyhyyden
torjumista ja sosiaalista osallistamista koskeviin politiikkatoimiin, jotka on tarkoitettu niille
naisryhmille, jotka elävät köyhyydessä, joilla on sosiaalisen syrjäytymisen riski ja joihin
kohdistuu erinäistä päällekkäistä eriarvoisuutta tai syrjintää. Näitä ovat muun muassa
yksinhuoltajat, romanit, muuttajat, vammaiset naiset, nuoret ja ikääntyneet naiset, työelämän
ja koulutuksen ulkopuolella olevat naiset sekä kodittomat naiset. On välttämätöntä varmistaa,
että yhteiskunnan huono-osaisimpiin kohdennetaan toimenpiteitä, jotka vastaavat heidän
erityistarpeitaan. Sukupuolen ja iän mukaan eriteltyjen tietojen keräämistä olisi mukautettava
ottaen huomioon muuttuvat haasteet, joihin kuuluu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden
määrän merkittävä lisääntyminen.
30.
Puuttumaan köyhyyden sukupuoliulottuvuuteen käytettäessä eurooppalaisia rahastoja, kuten
Euroopan rakenne- ja investointirahastoja ja etenkin Euroopan sosiaalirahastoa,
vähävaraisimmille suunnattua eurooppalaisen avun rahastoa sekä turvapaikka-,
maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa. Varmistamaan näiden rahastojen keskinäinen
synergia ja koordinointi niiden toimissa naisten köyhyyden torjumiseksi.
15409/16
team/SJ/hmu
DG B 1C
9
FI
31.
Korostamaan sukupuolten tasa-arvonäkökulmaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen
mittaamisessa muun muassa seuraamalla edelleen Pekingin toimintaohjelmassa määriteltyä
keskeistä ongelma-aluetta ”Naiset ja köyhyys” käyttämällä liitteessä I vahvistettuja
indikaattoreita hyödyntäen täysin EIGEn ja Eurostatin työtä.
32.
Tukemaan sukupuolten tasa-arvon seurantaa ja naisten ja tyttöjen vaikutusvallan lisäämistä
Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 aikana
jäsenvaltioissa ja niiden ulkopuolella erityisesti myötävaikuttamalla kestävän kehityksen
tavoitteen 5 perusteelliseen tarkasteluun naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan
vuosikertomuksen avulla ja osallistumalla vuotuisiin aihekohtaisiin katsauksiin ja
perusteelliseen tarkasteluprosessiin hyödyntäen erityisesti nykyisiä tietoja, jotka perustuvat
Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon arvioinnin yhteydessä vahvistettuihin
indikaattoreihin.
33.
Tehostamaan yhdenvertaisesta kohtelusta annettujen direktiivien tuloksellista
täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisen yhteiskunnan osallistavuus sekä
miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu kaikilla direktiivien kattamilla aloilla.
KEHOTTAA EUROOPAN KOMISSIOTA seuraaviin toimiin:
34.
Edistämään edelleen naisten ja miesten tasavertaista taloudellista riippumattomuutta ja muita
sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa komission strategisessa toimintaohjelmassa
(2016–2019) määritettyjä prioriteetteja ja vahvistamaan toimintaohjelman asemaa sillä, että se
annetaan tiedonantona samaan tapaan kuin naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi
2010–2015. Näin vahvistetaan komission sitoumus naisten ja miesten tasa-arvon
edistämisestä sekä sukupuolten tasa-arvon näkyvyyden ja sitä koskevan tietoisuuden
lisäämisestä kaikilla politiikan aloilla.
35.
Pitämään edelleen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyn ja torjunnan asialistansa
kärkisijoilla ja tukemaan jäsenvaltioita sukupuolinäkökulman huomioon ottamisessa niiden
pyrkiessä saavuttamaan kansalliset köyhyyden vähentämistavoitteensa. Puuttumaan
köyhyydessä elävien naisten tilanteeseen osana eurooppalaista ohjausjaksoa ja tapauksen
mukaan kaikissa EU:n tulevissa sosiaalipolitiikan alan aloitteissa, myös Euroopan sosiaalisten
oikeuksien pilarissa, joka on ilmoitettu komission työohjelmassa 2017.
15409/16
team/SJ/hmu
DG B 1C
10
FI
36.
Toteuttamaan komission työohjelmassa 2017 ilmoitettu aloite työssäkäyvien perheiden työ- ja
yksityiselämän tasapainoa koskeviin haasteisiin vastaamiseksi, millä lisätään naisten
osallistumista työmarkkinoille.
37.
Seuraamaan edelleen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tilannetta tiiviissä yhteistyössä
jäsenvaltioiden ja sosiaalisen suojelun komitean kanssa sekä parantamaan saatavilla olevaa
tietoa sukupuolten tasa-arvonäkökohdista ja sukupuolten tasa-arvon ja muiden tekijöiden
yhteisvaikutuksesta.
38.
Edistämään edelleen sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten vaikutusvallan lisäämistä
ulkoisissa politiikkatoimissa panemalla täytäntöön tulosperusteiset toimenpiteet, jotka
esitetään sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa toimintasuunnitelmassa 2016–2020:
Sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusvallan lisääminen ulkosuhteissa
________________
15409/16
team/SJ/hmu
DG B 1C
11
FI
LIITE I
Indikaattoreiden luettelo
Nykyiset indikaattorit: 5
Indikaattori 1:
Köyhyysriskiaste iän ja sukupuolen mukaan
Indikaattori 2:
Köyhyysriskiaste kotitaloustyypin ja sukupuolen mukaan, yksinhuoltajien köyhyysriskiaste mukaan
lukien
Indikaattori 3:
Työvoiman ulkopuolelle jääminen iän ja sukupuolen mukaan
a)
työvoiman ulkopuolella olevien naisten ja miesten osuus iän mukaan
b)
sellaisten työvoiman ulkopuolella olevien naisten ja miesten osuus, jotka eivät perhesyistä hae
työtä
Ehdotetut uudet indikaattorit:
Indikaattori 4:
Nimi: Köyhyysriskiaste sukupuolen ja muuttajataustan mukaan (yli 18-vuotiaat)
Käsitteen sisältö: köyhyysriskiaste on sen väestön osuus, jonka ekvivalentti käytettävissä oleva tulo
(sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen) on köyhyysriskirajan alapuolella (köyhyysriskiraja on 60
prosenttia kansallisesta ekvivalentista käytettävissä olevasta mediaanitulosta sosiaalisten
tulonsiirtojen jälkeen). Tämä indikaattori ei mittaa vaurautta tai köyhyyttä vaan tulojen suhteellista
tasoa verrattuna muihin asukkaisiin kussakin maassa, mikä ei välttämättä tarkoita matalaa elintasoa.
5
Ks. asiak. 13947/07.
15409/16
LIITE I
team/SJ/hmu
DG B 1C
12
FI
Jäsenvaltioista saatavilla olevien tietojen vuoksi vain aikuisväestö (yli 18-vuotiaat) on otettu
huomioon, ja tietoja ei esitetä pienemmistä ikäryhmistä, vaikka nuorempi ja vanhempi väestö voi
kokea köyhyyden eri tavoin.
Tietolähde: Indikaattorin laskeminen perustuu Euroopan unionin tulo- ja elinolotilastoihin (EUSILC) (http://ec.europa.eu/eurostat/web/income-and-living-conditions/overview)
Julkaistu: Tiedot ovat saatavilla Eurostatin online-tietokannassa: ilc_li32: 'At-risk-of-poverty rate
by broad group of country of birth (population aged 18 and over).
Indikaattori 5:
Nimi: Työvoiman ulkopuolella olevien naisten ja miesten osuus iän ja muuttajataustan mukaan
Käsitteen sisältö: Vähintään 15-vuotias henkilö on työvoiman ulkopuolella, jos hän ei ole osa
työvoimaa, koska hän ei ole työllinen eikä työtön. Työvoiman ulkopuolella olevat voivat olla
koululaisia, opiskelijoita, eläkeläisiä ja kotona olevia edellyttäen, että he eivät käy työssä, eivät ole
käytettävissä työhön eivätkä hae työtä.
Tietolähde: Indikaattorin laskeminen perustuu työvoimatutkimukseen (LFS)
(http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/overview)
Julkaistu: Tiedot ovat saatavilla Eurostatin online-tietokannassa: lfsa_argacob: 'Activity rates by
sex, age and country of birth (%).
15409/16
LIITE I
team/SJ/hmu
DG B 1C
13
FI
LIITE II
Lähdeluettelo
1. EU:n lainsäädäntö:
– Neuvoston direktiivi 79/7/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1978, miesten ja naisten tasaarvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa
kysymyksissä (EYVL L 6, 10.1.1979, s. 24–25).
– Neuvoston direktiivi 92/85/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, toimenpiteistä raskaana
olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden
parantamisen kannustamiseksi työssä (EYVL L 348, 28.11.1992, s. 1).
– Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä
alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL
L 180, 19.7.2000, s. 22).
– Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista
kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16).
– Direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten
yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden
ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta
2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen
täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto). (EUVL
L 204, 26.7.2006, s. 23).
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta
2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin
ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (EUVL L 180,
15.7.2010, s. 1).
2. Neuvosto:
Kaikki Pekingin toimintaohjelman 6 tarkastelusta annetut ja erityisesti jäljempänä mainitut
neuvoston päätelmät:
 Neuvoston päätelmät jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten suorittaman Pekingin
toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkastelusta.
6
http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/tools/statistics-indicators/platformaction/index_en.htm
15409/16
LIITE II
team/SJ/hmu
DG B 1C
14
FI
 Naisia ja köyhyyttä koskevat indikaattorit (13947/07).
Neuvoston päätelmät jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten suorittaman Pekingin
toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkastelusta – Naiset ja talous Työ- ja perhe-elämän
yhteensovittaminen (17474/08).
 Neuvoston päätelmät sukupuolten palkkaeron kaventamiseen tähtäävän sitoutumisen
vahvistamisesta ja siihen tähtäävien toimien vauhdittamisesta sekä Pekingin toimintaohjelman
täytäntöönpanon tarkastelusta (18121/10).
Neuvoston päätelmät Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon arvioinnista – Naiset ja
talous: Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen yhtäläisen työmarkkinoille osallistumisen
edellytyksenä (17816/11)
Neuvoston päätelmät aiheesta "Naiset ja talous: Taloudellinen riippumattomuus osa-aikatyön ja
itsenäisen ammatinharjoittamisen näkökulmasta (asiak. 11050/14)
 Neuvoston päätelmät Euroopan tasa-arvosopimuksesta (2011–2020), annettu 7. maaliskuuta
2011 (EUVL C 155, 25.5.2011, s. 10).
 Neuvoston päätelmät köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisesta
foorumista, annettu 7. maaliskuuta 2011 (6917/11).
 Neuvoston päätelmät: Naisten ja miesten yhtäläiset tulonsaantimahdollisuudet: Sukupuolten
välisten eläke-erojen poistaminen, annettu 18. kesäkuuta 2015 (10081/15).
 Neuvoston päätelmät: Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, annettu
20. kesäkuuta 2013 (11487/13).
 Neuvoston suositus jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä
tuloksellisista toimenpiteistä. (EUVL C 378, 20.12.2013, s. 1.)
 Neuvoston päätelmät: Kohti osallistavampia työmarkkinoita, annettu 9. maaliskuuta 2015
(7017/15).
 Neuvoston päätös (EU) 2015/1848, annettu 5 päivänä lokakuuta 2015, jäsenvaltioiden
työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodelle 2015 (EUVL L 268, 15.10.2015, s. 28–32).
 Neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta
(2016–2020), annettu 26. lokakuuta 2015 (13201/15).
 Neuvoston päätelmät: Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta: integroitu
lähestymistapa, annettu 16. kesäkuuta 2016 (9273/16).
15409/16
LIITE II
team/SJ/hmu
DG B 1C
15
FI
3. Euroopan komissio:
– Komission 3. maaliskuuta 2010 esittämä tiedonanto: "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja
osallistavan kasvun strategia" (COM(2010) 2020 final).
– Komission suositus, annettu 7. maaliskuuta 2014, miesten ja naisten samapalkkaisuuden
periaatteen lujittamisesta läpinäkyvyyden avulla (C(2014) 1405 final).
– Tiedonanto "Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi:
Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle" (COM(2010) 758).
– Tiedonanto "Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna
Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020" (COM(2013) 83 final).
– Komission yksiköiden valmisteluasiakirja "Strateginen toimintaohjelma sukupuolten tasaarvon edistämiseksi 2016–2019" (SWD(2015) 278 final).
– Etenemissuunnitelma "Uudet toimet työssäkäyvien perheiden työ- ja yksityiselämän
tasapainoa koskeviin haasteisiin vastaamiseksi".
http://ec.europa.eu/smart-regulation/roadmaps/docs/2015_just_012_new_initiative_replacing_
maternity_leave_directive_en.pdf
– Komission yksiköiden valmisteluasiakirja "Kertomus naisten ja miesten tasa-arvosta
Euroopan unionissa, 2015" (SWD(2016) 54 final).
– Komission tiedonanto: Romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan
EU:n puitekehyksen ja jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä
tuloksellisista toimenpiteistä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa koskeva
arviointi – 2016 (SWD(2016) 209 final).
4. Euroopan parlamentti:
– Päätöslauselma, annettu 20. lokakuuta 2010, vähimmäistulon asemasta köyhyyden
torjunnassa ja osallistavan yhteiskunnan edistämisessä Euroopassa (2010/2039(INI), EUVL C
70E, 8.3.2012).
– Päätöslauselma, annettu 8. maaliskuuta 2011, naisten köyhyydestä Euroopan unionissa
(2010/2162(INI)).
– Päätöslauselma, annettu 15. marraskuuta 2011, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen
torjunnan eurooppalaisesta foorumista (2011/2052(INI)).
– Lausunto romaniväestön osallistamista koskevien kansallisten strategioiden eurooppalaisen
puitekehyksen sukupuolinäkökohdista (2013/2066(INI)).
– Päätöslauselma,
annettu
26.
toukokuuta
2016,
köyhyyden
sukupuolinäkökulmasta
(2015/2228(INI)).
15409/16
LIITE II
team/SJ/hmu
DG B 1C
16
FI
5. Muut:
– Puheenjohtajakolmikon (Alankomaat, Slovakia ja Malta) julistus sukupuolten tasa-arvosta,
Bryssel, 7. joulukuuta 2015.
https://english.eu2016.nl/documents/publications/2016/01/05/declaration-on-gender-equality
– EIGEn raportti "Poverty, gender and intersecting inequalities in the EU: Closing the gender
gap in pensions", hyväksytty 18. heinäkuuta 2015 (10081/15). Arviointi Pekingin
toimintaohjelman täytäntöönpanosta EU:n jäsenvaltioissa (14295/16 ADD 1).
– The Share of persons at risk of poverty or social exclusion in the EU back to its pre-crisis
level, Eurostatin lehdistötiedote 199/2016.
http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/7695750/3-17102016-BP-EN.pdf/30c2ca2df7eb-4849-b1e1-b329f48338dc
– Vammaisten oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus.
http://www.un.org/disabilities/convention/conventionfull.shtml
– Integroidut lähestymistavat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.
Alankomaiden sosiaali- ja työministeriö, 2016.
15409/16
LIITE II
team/SJ/hmu
DG B 1C
17
FI