Tasavallan presidentin lausuma 29.12.2016
Asiakohta 31: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi terveydenhuoltolain ja
sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp; EV 244/2016 vp)
Näen tarpeelliseksi jättää seuraavan lausuman:
Julkisuudessa on käyty voimakasta keskustelua lakiehdotuksesta. On esitetty, että
vahvistettavana nyt oleva eduskunnan hyväksymä laki ei ottaisi huomioon kielellisiä
oikeuksia ja olisi siten perustuslain vastainen.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunut (PeVL63/2016), että HE 224/2016 vp täyttää
perustuslain vaatimukset edellytyksellä, että ”…kielellisten oikeuksien käytännön
toteutuminen tulee turvata vähintään asettamalla Seinäjoen keskussairaalalle nimenomainen
lakisääteinen velvoite huolehtia siitä, että Vaasasta Seinäjoelle siirtyvät ruotsinkieliset voivat
käytännössä käyttää omaa kieltään”. Tämä valiokunnan kanta on ollut täysin yksimielinen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on edellä mainitun perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta
lisännyt (StVM 43/2016 vp) terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momentin kuuluvaksi: ”Väestön
kielellisten oikeuksien turvaamiseksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on järjestettävä
päivystyspalvelut suomen ja ruotsin kielellä siten, että potilas saa palvelut valitsemallaan
kielellä." Valiokunnan asettama velvollisuus vastaa perustuslain vaatimuksia.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole terveydenhuoltolain sanotussa 50 §:n 3
momentissa tarkoin kuvannut, miten kielellisten oikeuksien toteutuminen käytännössä
järjestetään. Selvää on, että lain säännöksen soveltamisen tulee vastata perustuslain
vaatimuksia.
Oikeus käyttää omaa kieltään, suomea tai ruotsia, on perustuslain turvaama oikeus. Erityinen
merkitys sillä on sairaalle.
Kielellisen oikeuden takaaminen on laillisuus - ei tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
Eduskunnan säätämä laki, joka toistaa perustuslain vaatimuksen, sisältää siis ehdottoman
velvollisuuden turvata kielelliset oikeudet. Lain soveltamisesta on tarkoitus säätää asetuksilla,
jolloin sekä asetusten antaja että niiden täytäntöönpanijat ovat virkavastuussa siitä, että
kielelliset oikeudet käytännössä myös toteutuvat. Tässä tapauksessa se käsitykseni mukaan
merkitsee, että päivystyspalveluja voidaan siirtää Vaasasta Seinäjoelle vain, jos siirrettäessä
vallitsee varmuus siitä, että potilaat saavat nuo palvelut valintansa mukaan suomen tai ruotsin
kielellä.