Asianajajapäivä 13.1.2017
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruoholan avauspuhe
Herra ministeri, herrat presidentit
Arvoisat kutsuvieraat, hyvät kollegat
Mina damer och herrar
Asianajaja turvaa oikeusvaltion. Tämä on Suomen Asianajajaliiton missio. Oikeusvaltion turvaaminen on oleellinen osa Suomea, erityisesti nyt, kun juhlimme 100-vuotiasta itsenäisyyttämme.
Minulla on ilo julkistaa Asianajajaliiton lahja 100-vuotiaalle Suomelle: liiton paikallisosastot järjestävät 100 oikeuskasvatustuntia yläkouluissa ja lukioissa.
Toimiva oikeudenhoito on sivistys- ja hyvinvointivaltion perusta. Itsenäisyyden juhlavuotena on erityisen tärkeää tuoda esille hyvän oikeudenhoidon merkitys. Suomalainen oikeusvaltio on rakentunut itsenäisyytemme aikana. Hyvin toimiva ja kansalaisten hyvin tuntema oikeusjärjestelmä on
avainasemassa myös tulevaisuudessa.
Oikeusvaltion turvaaminen on Asianajajaliiton keskeinen tehtävä. Eilen Asianajajaliiton valtuuskunta hyväksyi oikeusturvaohjelman. Käsittelen tässä puheenvuorossa tästä oikeusturvaohjelmasta
esille nousevia asioita ja niiden suhdetta tämän Asianajajapäivän teemaan: Oikeus ja politiikka –
faktaa vai fiktiota?
Oikeudenkäyntien suhteen Asianajaliitto ehdottaa oikeusturvaohjelmassa kolmea muutosta: 1.
Liitto edellyttää, että oikeusapua on laajennettava niin sanottuihin ulkoprosessuaalisiin asioihin ja
ensivaiheen neuvontaan. 2. Asianajajaliitto kannattaa syyttäjävetoista esitutkintaa ja edellyttää
puolustuksen nykyistä parempaa osallistumista esitutkintaan. 3. Riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja koskevia säännöksiä tulisi muuttaa siten, että tuomioistuimella olisi entistä suurempi harkintavalta tuomita kulut häviötilanteissa vain osittain korvattavaksi.
Myös pieni- ja keskituloisilla ihmisillä tulee olla mahdollisuus saada tärkeisiin oikeudellisiin ongelmiinsa asianajajan apua. Pitää myös olla mahdollista saada asiansa faktaperustein tuomioistuimen
käsiteltäväksi ilman liian suurta pelkoa kuluriskistä. Jos edellä mainitut, oikeusturvaohjelmassamme
ehdotetut muutokset toteutetaan, uskomme ihmisten luottamuksen oikeusjärjestykseen säilyvän
ja lisääntyvän. Se puolestaan vähentää syrjäytymistä ja tarvetta äänestää fiktioiden pohjalta.
Oikeusturvaohjelma on laaja kokonaisuus, joka tullaan kevään aikana julkistamaan nettisivustolla,
joka mahdollistaa ohjelman kommentoinnin ja kehittämisen. Asianajajaliiton johto esittelee ohjelmaa vieraillessaan tammi - helmikuussa pidettävissä paikallisosastojen vuosikokouksissa. Toivotankin kaikki asianajajat tervetulleeksi oman osastonsa vuosikokoukseen keskustelemaan oikeusturvaohjelmasta.
Oikeusturvaohjelman mukaan liiton oikeuspoliittisessa työssä otetaan huomioon yhteiskunnalliset
megatrendit, jotka ohjaavat sekä oikeudellisen toimintaympäristön että koko muun yhteiskunnan
kehitystä.
Yksi ajankohtainen megatrendi on populismin painoarvon kasvu. Tämän Asianajajapäivän teema,
Oikeus ja politiikka – faktaa vai fiktiota, valittiin ennen Brexit-kansanäänestystä ja Yhdysvaltojen
presidentinvaaleja. Niiden lopputulos viimeistään vahvisti teeman ajankohtaisuuden. Kun päätöksiä
tehdään populistisin perustein, on oikeusvaltio usein vaarassa. Yhdysvalloissa käydään jo vilkasta
keskustelua siitä, millaista tuhoa uusi hallinto tulee tekemään sikäläiselle oikeusvaltiolle. EU-naapureissamme Puolassa ja Unkarissa vallanpitäjät ovat viitanneet kintaalla ihmisoikeuksille ja oikeusvaltioperiaatteelle. Magna Cartan 800-vuotisjuhlia juuri juhlinut Iso-Britannia, jota voidaan pitää oikeusvaltion syntysijana, on ilman faktaperusteita aikeissa erota Euroopan ihmisoikeussopimuksesta.
Me täällä koolla olevat oikeudenhoidon eri osien toimijat edustamme sitä asiantuntijajoukkoa,
jonka näkemyksiä fiktion varassa toimivat politiikan populistit eivät arvosta.
Den oberoende internationella organisationen World Justice Project presenterade i november sitt
årliga ”Rule of Law Index”, alltså en mätning av rättssäkerheten i olika länder. Totalt är det 113 stater
som har undersökts. De fyra nordiska länderna, Danmark, Norge, Finland på den tredje platsen och
Sverige ligger i topp. Island finns inte med i undersökningen.
World Justice Project:s rättsstatsindex baseras på 44 olika indikatorer, som exempelvis öppenhet i
styrelseskicket, frånvaro av korruption, grundläggande rättigheter och hur medborgarna uppfattar
ordning och säkerhet i landet.
Suomessa tilanne on siis hyvällä tolalla, mutta meidän on syytä pysyä hereillä. Asianajajaliitto pitää
tärkeänä, että meneillään oleva työryhmätyöskentely johtaa itsenäisen tuomioistuinviraston perustamiseen. Viraston johtokunnassa tulee olla oikeudenhoidon eri osien, eli myös syyttäjien ja asianajajien edustus. Vahva tuomioistuinvirasto turvaa osaltaan oikeuslaitoksen itsenäisyyttä mahdollisissa yhteiskunnan tulevissa myllerryksissä.
Joulukuussa käynnistyi oikeuskanslerin lehtihaastattelusta julkinen keskustelu perustuslain puutteellisesta huomioon ottamisesta lainvalmistelussa. Samoja teemoja oli pohdittu Asianajajaliiton oikeusturvaohjelman laatimisessa. Siksi meidän oli helppo tarttua asiaan.
Asianajajaliitto on päättänyt julkistaa tänään aloitteen perustuslain ja erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien nykyistä paremmasta huomioon ottamisesta. Tässä kaksiosaisessa aloitteessa ehdotamme
toisaalta parannuksia lainvalmisteluun sekä toisaalta muutosta perustuslakiin ja sen soveltamiseen:
Lainvalmisteluun Asianajajaliitto esittää seuraavia neljää uudistusta:
1. Valtioneuvoston kanslian yhteyteen tulee perustaa riippumaton neuvosto, joka käy läpi ministeriöiden lainsäädäntöesitykset perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Aiemmin perustettu
lainsäädännön arviointineuvosto pohtii lähinnä lakien taloudellisia vaikutuksia. Uuden toimielimen tehtävänä olisi arvioida nimenomaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista uudessa lainsäädännössä.
2. Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen päällekkäiset tehtävät tulee poistaa. Nykyisin molemmat valvovat samoja kohteita. Päällekkäisyyden poistamista on esittänyt eduskunnan oikeusasiamies jo vuoden 2014 toimintakertomuksessaan. Lisäksi oikeuskanslerinviraston resursseja tulee lisätä. Näillä muutoksilla oikeuskanslerilla olisi nykyistä paremmat
mahdollisuudet keskittyä lainvalmistelun tukemiseen, jotta mm. perus- ja ihmisoikeudet
otetaan nykyistä paremmin huomioon.
3. Lainvalmistelun paras osaaminen Suomessa on oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla.
Merkittävä osa lainvalmistelusta tapahtuu kuitenkin eri sektoriministeriöissä. Muissa ministeriöissä valmisteltujen hankkeiden tulisi vastedes käydä arviointikierroksella oikeusministeriössä aina, jos on syytä arvioida hankkeiden perus- ja ihmisoikeuksien mukaisuutta.
4. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston ja erityisesti sen julkisoikeuden yksikön resursseja
tulee vahvistaa merkittävästi.
Toisena kokonaisuutena Asianajajaliitto uudistaisi perustuslakia ja antaisi tuomioistuimille nykyistä
enemmän valtaa tulkita muiden lakien perustuslain mukaisuutta.
Jo vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen yhteydessä tuomioistuimille annettiin perustuslain 106
§:ssä oikeus olla soveltamatta lakeja, jotka ovat ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Ilmeisen
ristiriidan vaatimus on kuitenkin jättänyt lainkohdan soveltamisen erittäin harvinaiseksi. Lain sanamuotoa pitäisi tältä osin laventaa, esimerkiksi jättämällä sana ”ilmeinen” pois laista. Jo
tällä hetkellä Euroopan unionin lainsäädäntö suoraan syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan kotimaisen lainsäädännön. Perustuslain aseman tulisi olla yhtä vahva.
Jo ennen perustuslain mahdollista uudistamista Asianajajaliitossa kannustetaan asianajajia vetoamaan mahdollisuuteen olla soveltamatta perustuslain kanssa ilmeisessä ristiriidassa olevaa lainsäädäntöä. Ja toivomme myös, että eri tuomioistuimet nykyistä rohkeammin soveltavat perustuslain
106 §:ää.
Asianajajaliitto haluaa keskustella muiden oikeudenhoidon toimijoiden kanssa tästä aloitteestaan.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia Asianajajaliiton eri luottamustehtävissä viime vuonna palvelleita kollegoja ja liiton toimiston henkilökuntaa erittäin sitoutuneesta ja motivoituneesta työstänne Suomen
asianajajakunnan ja oikeusvaltion hyväksi. On kunnia, mutta myös suuri ilo olla teidän puheenjohtajanne.
Jag önskar er alla en lyckad Advokatdag! Toivon, että tämä 49. Asianajajapäivä on ammatillisesti
antoisa. Ja illalla pidetään sitten Suomen suurimmat juristibileet!
Kiitos.