1. No category

EURAJOEN LASTEN JA NUORTEN
HYVINVOINTISUUNNITELMA
2014–2018
2
SISÄLLYSLUETTELO
TIIVISTELMÄ
1. JOHDANTO ............................................................................................................................................. 4
2. SUUNNITEMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA ............................................................................ 6
3. LAPSIA JA NUORIA KOSKEVIA OHJELMIA JA HANKKEITA ............................................................ 7
4. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SITÄ UHKAAVIA TEKIJÖITÄ............................................ 8
5. LASTEN JA NUORTEN ELINOLOT JA HYVINVOINNIN NYKYTILA EURAJOELLA .......................... 9
6. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT EURAJOELLA .................................................... 18
6.1. KASVUA JA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT .............................................. 19
6.1.1. Terveydenhuolto ......................................................................................................... 19
6.1.2. Varhaiskasvatus.......................................................................................................... 22
6.1.3. Koulutoimi .................................................................................................................. 25
6.1.4. Vapaa-aikatoimi ......................................................................................................... 28
6.1.5. Sosiaalitoimen palvelut .............................................................................................. 33
6.1.6. Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikk´ ......................................................................... 37
6.1.7. Eurajoen seurakunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut ......................... 37
6.1.8. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) Eurajoen paikallisyhdistys ry ............... 38
6.1.9. Muita toimijoita Eurajoella........................................................................................ 38
6.2. KASVUA JA KEHITYSTÄ KORJAAVAT PALVELUT ............................................ 38
7. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN STRATEGINEN SUUNTA JA TOIMENPITEET ................. 45
8. PÄÄTÖKSENTEKO JA SEURANTA .................................................................................................... 47
3
TIIVISTELMÄ
Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma perustuu lastensuojelulaissa
annettuun säädökseen (12 §), joka velvoittaa kuntia tekemään suunnitelman lasten ja
nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja
kehittämiseksi.
Suurin osa eurajokelaisista lapsiperheistä voi hyvin. Tammikuussa 2014 toteutetusta
hyvinvointikyselystä ilmenee, että 98 % 3.-9. -luokkalaisten oppilaiden huoltajista kokee
pärjäävänsä vanhempana joko melko hyvin tai erittäin hyvin. Valtakunnallisen
suuntauksen mukaisesti kuitenkin myös Eurajoella lastensuojelun asiakasmäärien
kasvu on jatkunut tarkasteltaessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää sekä
avohuollon tukitoimenpiteitä saavien lasten ja perheiden määrää. Kiireellisten sijoitusten
määrän kasvu on myös huolestuttavaa.
Suunnitelmakaudella 2009–2013 Eurajoella on toteutettu tai käynnistetty useampia
toimintaohjelmia ja hankkeita, joiden tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin
lisääminen, esim. ”Voi Hyvin Eurajoella” -toimintaohjelma, ”Eurajoki yhdessä
paremmaksi” -projekti sekä ”Pois syrjästä - Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja
ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen” -hanke.
Varhaiseen tukeen ja ehkäisevään työhön on panostettu mm. palkkaamalla Voi Hyvin
Eurajoella -toimintaohjelmaan määräaikainen puolipäiväinen hyvinvointikoordinaattori.
Vuonna 2014 on perustettu nuoriso-ohjaajan toimi sekä sosiaaliohjaajan virka
sosiaalitoimeen ja sosiaaliohjaajan toimi koulutoimeen.
Eri hallintokuntien alaisuudessa on otettu käyttöön uusia toimintamalleja ja -menetelmiä,
joista suurin osa on poikkihallinnollisia ja yhteistyöhön perustuvia, kuten Remonttihankkeessa mallinnettu ”Lasta kannatteleva liittouma” -työskentelymalli. ”Omin jaloin
-toimintamallin” mukaiseen työskentelyyn on koulutettu nuoriso-, koulu- ja
sosiaalitoimen työntekijöitä. Lapsiperheiden kotipalvelu on käynnistetty uudelleen ja
käyttöön on otettu lasten kotihoidon kuntalisä. Erilaista kerho- ja harrastustoimintaa on
paljon, ja oppilashuoltotyöhön sekä muuhun koululaisten kasvuun ja osallisuuteen
vaikuttavaan toimintaan on panostettu.
Suunnitelmakaudella 2014–2018 tavoitteena on valtuustokauden
hyvinvointisuunnitelman yleisten tavoitteiden mukaisesti liikunnallisen aktiivisuuden
lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen, päihde- ja mielenterveysongelmien ja
terveydellisten haittojen vähentäminen sekä lapsiperheiden ja nuorten tukeen
panostaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen pyritään eri hallintokuntien ja
seurakunnan toimenpiteillä, jotka on kuvattu tämän suunnitelman liitteessä 1. Nämä
toimenpiteet siirretään vuosittain hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiksi.
Kunnan kaikki toimijat ovat vastuussa lapsiperheiden hyvinvoinnista. Lasta ja hänen
perhettään tuetaan aina ensisijaisesti ehkäisevän työn ja avohuollon keinoin. Hyvin
toimivilla peruspalveluilla voidaan vaikuttaa lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun
tarpeeseen. Lasten ja perheiden palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa yhteisten
päämäärien ja toimintakäytäntöjen löytyminen edellyttää yhteistyötä kaikkien toimijoiden
välillä, niin asiakkaiden ja viranomaisten kuin myös laajasti eri viranomaistahojen
kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmällä on tästä koordinaatiovastuu.
4
1. JOHDANTO
Lastensuojelulain (417/2007 § 12) mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on
laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi
ja kehittämiseksi suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja
tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon
kuntalain (365/1995 § 65) mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.
Suunnitelman tulee sisältää kunnan määrittämältä suunnittelukaudelta tiedot:
-
lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta
lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja
palveluista
lastensuojelun tarpeesta kunnassa
lastensuojeluun varattavista voimavaroista
lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta
lastensuojelun palvelujärjestelmästä
yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja
tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä
suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.
Lastensuojelulain tavoitteena on vahvistaa lapsen ja perheen osallisuutta ja
oikeusturvaa. Lastensuojelulain 12 § mukaisen suunnitelman tavoitteena on
kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja
nuorten tarpeita sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lasten hoidosta ja
kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Tavoitteena
on ohjata ja kehittää kunnan lastensuojelua sekä antaa kuntapäättäjille ja
palvelujen tuottajille kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä
olevista ja tarvittavista voimavaroista.
Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka varmistaa,
että kunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja
yhteistoimintaan ja kumppanuuteen perustuvaa. Tavoitteena on tehostaa viranomaisten
yhteistyötä perheiden tukemiseksi, täsmentää kunnan velvollisuuksia lastensuojelussa
sekä siirtää lastensuojelutoimenpiteiden painopistettä ennaltaehkäisyyn, varhaiseen
tukeen ja avohuoltoon.
Ensimmäinen lastensuojelulain 12 § mukainen lastensuojelun suunnitelma on
hyväksytty Eurajoen kunnanvaltuustossa vuosille 2009–2013. Suunnitelman
laatineeseen työryhmään kuuluivat edustajat seuraavilta tahoilta: sosiaalitoimi,
koulutoimi, kirjasto- ja kulttuuritoimi, liikunta- ja nuorisotoimi, terveydenhuolto,
Eurajoen seurakunta sekä MLL:n Eurajoen osasto. Työryhmä päätyi laatimaan
Eurajoelle lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Tällä haluttiin varmistaa, että
suunnitelmassa tulevat huomioiduksi kaikki eurajokelaiset lapset ja nuoret sekä
hyvinvointia laajasti edistävät ja tukevat palvelut ja toiminnot.
Eurajoen lapsipoliittinen ohjelma on laadittu vuonna 2003 osana Rauman seudun
kuntien lapsipoliittista ohjelmaa. Lastensuojelulain 12 § mukainen Eurajoen lasten
ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on jatkoa Eurajoen lapsipoliittisen ohjelman
5
aloittamalle työlle. Suunnitelma painottaa ja tarkentaa erityisesti lastensuojelun
näkökulmaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi.
Eurajoen lapsipoliittisen ohjelman seurantaryhmä ja Eurajoen lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman seurantaryhmä yhdistettiin vuonna 2013 Eurajoen lasten ja
nuorten hyvinvointityöryhmäksi. Työryhmä on laatinut Eurajoen lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman vuosille 2014–2018 sekä vastaa jatkossa sen seurannasta.
Suunnitelman kokosi lopulliseen muotoonsa sosiaalityöntekijä Ulla Leskinen.
Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä 2013–2016:
Pirita Laivanen, nuorisosihteeri, työryhmän pj.
Raili Aitonurmi, päivähoidon johtaja, sosiaalitoimi, työryhmän siht.
Alpo Komminaho, sosiaalijohtaja
Anne-Marita Toivonen, perhepäivähoidon ohjaaja, sosiaalitoimi
Anni Savolainen/Elina Rautanen koordinaattori Voi hyvin- Eurajoella
Pirjo Rantanen, sosiaalilautakunta
Sari-Anne Aaltola, apulaisrehtori, yhteiskoulu
Sari Seikkula, sosiaaliohjaaja, koulutoimi
Minna-Mari Kares, luokanopettaja/rehtori, koulutoimi
Marjut Mikkonen, kouluterveydenhoitaja, Attendo
Katri Jalonen, nuorisovaltuuston edustaja
Ilona Sjöman, kunnanhallitus
Kirsi Hassinen, MLL Eurajoen paikallisyhdistys ry
Ida Kaikkonen/ Heidi Laine, nuorisotyönohjaaja Eurajoen seurakunta
Mirjam Pennanen, perhetyöntekijä, Eurajoen seurakunta
Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009–2013 pohjaksi toteutettiin
keväällä 2009 Eurajoen peruskoulun 3.-9. luokan oppilaille ja heidän
vanhemmilleen kysely, joka työstettiin Kuntaliiton Arki- ja kokemustiedon
kyselylomakkeen pohjalta. Kysely toteutettiin jälleen keväällä 2014. Lisäksi
työryhmän käytössä on ollut viimeisimmän Kouluterveyskyselyn 2013 tulokset.
Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon
Eurajoen kuntastrategia 2017 ja hyvinvointisuunnitelma 2013–2016,
valtakunnalliset ja paikalliset strategiat ja hankkeet sekä erilaiset toimintaohjelmat,
jotka liittyvät lapsiin ja lapsiperheisiin.
6
2. SUUNNITEMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 25 -vuotista taivalta juhlitaan 20.11.2014.
Sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus ja se koskee kaikkia
alle 18-vuotiaita lapsia. Sopimuksen yleisinä periaatteina ovat lapsen suojelu
syrjinnältä, lapsen edun ensisijaisuus sekä lapsen mielipiteen huomioiminen.
Perustuslain mukaan lapsella ja nuorella on oikeudet osallistumiseen, oppimiseen,
palveluihin sekä huolenpitoon ja erityiseen suojeluun.
Lastensuojelulain tavoitteena on turvata lapsen oikeus turvalliseen
kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen
suojeluun ja se painottaa voimakkaasti ennalta ehkäisyä, varhaista puuttumista ja
kunnan kaikkien toimijoiden roolia lasten suojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Nuorisolaki koskee alle 29-vuotiaita. Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja
itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista
vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2012–2015 (KASTE)
on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma, jonka avulla johdetaan ja uudistetaan
suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Ohjelman tavoitteena on kaventaa
hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja
palvelut asiakasta kuunnellen. Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen,
henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien
ehkäisemiseen koko väestössä. Ohjelman tavoitteisiin vastataan kuudella toisiaan
täydentävällä osaohjelmalla, joista yhtenä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden
palvelujen uudistaminen.
Lastensuojelun laatua on linjattu ensimmäistä kertaa laatusuosituksella, joka
julkaistiin 14.5.2014. Suositus on suunnattu ensisijaisesti lastensuojelupalvelujen
toteuttamisen, arvioinnin, kehittämisen ja johtamisen tueksi kuntiin, mutta se on
tarkoitettu myös lapsille, nuorille, vanhemmille ja heidän läheisilleen sekä muille
lastensuojelun toimijoille. Lapsi on suosituksen keskiössä.
Lastensuojelutyötä ohjaavat keskeiset periaatteet:
1.
2.
3.
4.
5.
asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet
lapsen etu
vuorovaikutus
ammattihenkilöstön työn laatu sekä
vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri.
Vaikuttavan lastensuojelutyön avaimet:
1. osallisuus lastensuojeluasiassa ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen
palveluita kehitettäessä
2. lapsilähtöinen yhteinen palvelujärjestelmä ja eri toimijoiden välinen yhteistyö
3. osaavat ammattilaiset, tehtävänjako ja työn tuki
4. moniulotteinen arviointi.
7
3. LAPSIA JA NUORIA KOSKEVIA OHJELMIA JA HANKKEITA
Eurajoella lasten, nuorten sekä perheiden hyvinvointiin ja arjen turvaamiseen
liittyviin tekijöihin on panostettu luomalla uusia toimintamalleja, koulutuksella sekä
yhteistyön lisäämisellä. Erityisesti ennaltaehkäisevän työn merkitystä on nostettu
esille ja resursoitu varhaiseen tukeen liittyviin palveluihin. Seuraavassa on
tiivistelmä lapsia, nuoria ja perheitä koskettavista, viime ohjelmakaudella
toteutetuista tai ohjelmakauden aikana käynnistyneistä ohjelmista ja hankkeista:
Sosiaalilautakunnan alaisuudessa käynnistyi vuonna 2010 ”Voi Hyvin Eurajoella”
-hyvinvointi- ja terveysohjelma, jonka tavoitteena on edistää eurajokelaisten
terveyttä ja osallisuutta ravinnon, painonhallinnan, liikunnan, kulttuurin ja yhteisen
tekemisen kautta. Kohderyhmänä ovat kuntalaiset vauvasta vaariin. Voi Hyvin
Eurajoella -toimintaohjelmaan liittyen on järjestetty mm. yleisöluentoja terveyttä
edistävistä aiheista, oman vastuun ottamisesta ja vanhemmuuden tukemisesta ja
osallisuudesta. Voi Hyvin Eurajoella -toimintaohjelmassa työskentelee
puolipäiväinen hyvinvointikoordinaattori.
Eurajoki oli mukana KASTE-ohjelman tuella toteutetuissa Länsi 2012 ja Länsi 2013
- Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeissa, jotka
toteutettiin ajalla 1.3.2010–30.9.2013. Hankkeissa keskityttiin mm.
ennaltaehkäisevän työn konkretisoimiseen päihde- ja mielenterveysasioissa
kouluttamalla mm. sosiaalitoimen ja vanhustenhuollon henkilöstöä varhaisen
puuttumisen toimintatapojen käyttöönottoon (Audit ja Mini-interventio).
Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien yhteinen Remontti-hanke toteutettiin
ajalla 1.10.2008–30.9.2013. Hanke oli osa KASTE-ohjelmaa, jossa lasten ja alle 21
-vuotiaiden nuorten ja heidän perheidensä palveluja alettiin uudistaa
kokonaisuutena. Tavoitteena on ollut ongelmien ennaltaehkäisy lasten ja nuorten
kasvuympäristöön vaikuttamalla. Työn painopistettä siirretään korjaavasta työstä
ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen puuttumiseen ja tukeen kodeissa,
perusterveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja vapaaajantoiminnoissa. Oleellinen muutos palvelujärjestelmässä tehdään viemällä
tarvittava tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin. Hankkeen tuloksena
Eurajoella otettiin käyttöön marraskuussa 2009 ”Lasta kannatteleva liittouma”
-toimintamalli. Mikäli jollain viranomaisella herää huoli lapsen tilanteesta,
toimintamalli kokoaa kaikki perheen kannalta tärkeät apujoukot yhdessä pohtimaan,
miten lapsen asiat menisivät paremmin. Tavoitteena on laadukas dialoginen
keskustelu, jolla on sovittu rakenne ja jonka lähtökohtana on perheen ja lapsen
osallisuus. Verkoston koollekutsujana voi toimia koulun sosiaaliohjaaja, psykologi,
psykiatrinen sairaanhoitaja tai perheneuvolan psykologi. Lasta kannatteleva
liittouma työskentelee prosessina, kunnes huoli lapsen tilanteesta vähenee.
Syksyllä 2013 käynnistyi ”Eurajoki yhdessä paremmaksi” -projekti. Projekti on
kunnan vastaus tarpeeseen siirtyä kuntapalvelujen tuottajasta palvelujen
järjestäjäksi. Tavoitteena on luoda ja dokumentoida toimintatavat, joiden mukaisesti
kunta yhteiskehittelynä kuntalaisten kanssa suunnittelee ja järjestää priorisoidut
asiakaslähtöiset kuntapalvelut. Strategian toteutusta varten Eurajoen kuntaan on
perustettu kolme poikkihallinnollista kehittämisprosessia, joista yhtenä on lasten ja
nuorten hyvinvoinnin edistäminen.
8
Eurajoki on mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin hallinnoimassa ”Pois syrjästä –
Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen”
-hankkeessa, joka toteutetaan ajalla 1.1.2014–31.10.2016. Hankkeen päämääränä
on ehkäistä lasten tai nuorten syrjäytymiskehitys peruspalveluja kehittämällä.
Lähtökohtana on ennaltaehkäisy ja keskittyminen varhaisiin interventioihin.
Tavoitteena on hankkeen myötä tarttua lasten ja nuorten ongelmatilanteisiin
mahdollisimman varhain vaikuttavilla toimintatavoilla. Hankkeella on kaksi toisiaan
tukevaa pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita:
verkostomaisen yhteistyön kehittäminen sekä ylisukupolvisten ongelmien
ehkäiseminen.
4. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SITÄ UHKAAVIA TEKIJÖITÄ
Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2014 vuosikirjan ”Eriarvoistuva lapsuus – lasten
hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa” mukaan useimmilla käytetyillä
mittareilla lasten ja nuorten suuri enemmistö voi hyvin. Lapset ja nuoret ovat tyytyväisiä
elämäänsä, heillä on ystäviä ja harrastuksia, he pystyvät keskustelemaan
vanhempiensa kanssa asioistaan ja kokevat vanhempiensa tukevan heidän
koulunkäyntiään. Nämä asiat toteutuvat noin yhdeksällä kymmenestä lapsesta. Lasten
hyvinvoinnin myönteisiä kehityskulkuja varjostaa kuitenkin lasten eriarvoistuminen. Kyse
on sekä taloudesta että lasten huolenpidon eriarvoistumisesta; voidaan puhua sekä
taloudellisesta että hoivaköyhyydestä, jotka eivät kuitenkaan aina satu samaan
perheeseen. Köyhyyden lisääntyminen on kaikkein voimakkainta monilapsisissa,
pienten lasten perheissä ja yksinhuoltajaperheissä. Köyhän perheen lasten ja nuorten
osallistumismahdollisuudet ovat muita vähäisemmät ja syrjäytymisriski suurempi.
Vaikka lasten ja nuorten terveys on kehittynyt myönteisesti, terveyden kokeminen ei ole
muuttunut samalla tavalla positiiviseen suuntaan. Viime vuosikymmenien aikana mm.
lasten ylipainoisuus, astma, allergiat, diabetes sekä erilaiset käyttäytymishäiriöt ovat
lisääntyneet. Joka viides koululainen on ylipainoinen ja vain joka kolmas liikkuu
terveytensä kannalta riittävästi. Liikunta-aktiivisuus vähenee voimakkaasti iän myötä.
Unen puute on yläaste- ja lukioikäisten keskuudessa kasvussa. Tällä hetkellä
nuoruusiän diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman korkein. Erilaisten
sairauksien ennaltaehkäisy on tärkeää jo lapsuudessa. Monet elämäntavat ja
tottumukset, kuten esim. ravitsemus- ja liikuntatavat, muovautuvat jo lapsuudessa ja
nuoruudessa. Lasten ja nuorten elämäntapojen edistäminen on osa
eriarvoistumiskierteen katkaisemista.
Monien lapsiperheiden sosiaalinen verkosto on ohut, koska isovanhemmat ja muut
sukulaiset asuvat etäällä. Sosiaalisen verkoston ohuus näkyy lapsiperheiden elämässä
sosiaalisen tuen puutteena sekä lastenhoitoon ja -hoivaan liittyvinä ongelmina,
erityisesti yksinhuoltajaperheissä.
Työn ja perheen yhteensovittamisen ja arjen kuormittumisen ongelmat heijastuvat
perheiden elämäntilanteisiin ja vanhempien/vanhemman väsymisenä, parisuhteen
kriisiytymisenä ja jaksamattomuutena suhteessa lasten tarpeisiin. Osalla vanhempia on
9
vaikeuksia tukea lasta tai asettaa rajoja. Ongelmia voi tuoda myös lapsen tai nuoren
yksinäisyys. Netti ja pelit ovat joillekin liian keskeinen vapaa-ajanviettotapa.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keväällä 2012 toteuttaman nuorisorikollisuuskyselyn
mukaan yleisimpiä yhdeksäsluokkalaisten tekemistä kielletyistä tai rikollisista teoista
olivat luvaton tiedostojen verkkolataaminen (71 %), alkoholin humalajuominen (51 %),
luvattomat poissaolot koulusta (40 %), koulukiusaaminen (21 %), vahingonteko koulun
ulkopuolella (20 %) ja koulusta varastaminen (20 %). Yleisimpiä uhrikokemuksia nuorille
olivat heidän omaisuuteensa kohdistuneet vahingonteot ja varkaudet. Väkivaltaan
liittyvistä uhrikokemuksista yleisin oli uhkailun kohteeksi joutuminen. Joka viidettä
nuorta (19 %) oli vuoden aikana uhattu vahingoittaa fyysisesti. Koulukiusaamisen
kohteeksi joutuneita nuoria oli 13 %. Sähköpostilla, tekstiviestillä tai internetin
keskustelupalstoilla oli uhattu 16 % nuorista. Seksuaalista häirintää oli kokenut 9 %.
Lähisuhde- ja perheväkivalta myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvana on yleinen ilmiö
Suomessa. Viranomaisten tietoon lähisuhde- ja perheväkivallasta tulee vain pieni osa.
Väkivalta on usein piiloteltua ja kotona tapahtuvaa ja siihen liittyy paljon
epäonnistumisen, syyllisyyden ja häpeän tunteita. Väkivalta perheessä vahingoittaa
aina myös lasta, vaikka väkivalta ei suoranaisesti lapseen kohdistuisikaan. Toiseen
vanhempaan kohdistuva väkivalta voi olla lapselle yhtä traumatisoivaa kuin väkivallan
kohteeksi joutuminen. Lapset myös aistivat kodin jännittyneen ilmapiirin ja syyllistävät
perheen tilanteesta itseään. Lapsi kärsii perheessä tapahtuneesta väkivallasta myös
sitä kautta, että väkivallan aiheuttama stressi ja trauma uuvuttavat ja vievät voimia
vanhemmuudelta. Väkivaltaa perheessään kokeva ja näkevä lapsi siirtää usein
väkivaltaisen käyttäytymisen eteenpäin omassa elämässään; lähisuhde- ja
perheväkivallasta voi tulla käyttäytymismalli, joka siirtyy sukupolvelta toiselle.
Ongelmien ja riskiolosuhteiden kasautuminen samoille perheille ja lapsille voi johtaa
erityispalvelujen kuormitukseen, joka näkyy asiakkuuksien lisääntymisenä lasten- ja
nuortenpsykiatriassa, lastensuojelussa ja erityisopetuksessa.
5. LASTEN JA NUORTEN ELINOLOT JA HYVINVOINNIN NYKYTILA
EURAJOELLA
Lasten ja perheiden kasvuoloja ja hyvinvointia analysoitaessa on tärkeää tarkastella
väestöä ja sen elinoloja sekä lasten kasvuympäristöä, terveyttä ja kehitystä sekä
huoltajien hyvinvointia.
Seuraavassa elinolojen tarkastelussa on käytetty Eurajoen kunnan
hyvinvointikertomuksesta ja tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä saatuja tietoja.
Kouluterveyskyselyn ja Eurajoella 3.-9. -luokkalaisille sekä heidän huoltajilleen
suunnattujen kyselyjen tuloksista on koottu tiivistetyt erilliset katsaukset.
Vuoden 2012 lopulla Eurajoella oli 5922 asukasta (v. 2008 asukkaita oli 5871, lisäystä +
51). Asukasmäärä on ollut hienoisessa kasvussa 2000-luvun alkupuolelta lähtien.
Eurajoella asuu enemmän lapsia ja nuoria kuin keskimäärin muissa vastaavan
kokoisissa kunnissa. Vuonna 2012 Eurajoella 0–6-v. osuus oli 7,3 % (7,8 % v. 2007,
10
vastaavan kokoisissa kunnissa 6,8 %).Vuonna 2012 lapsiperheiden osuus kaikista
perheistä oli 40,4 % (41,3 % v. 2007, vastaavan kokoisissa kunnissa 35,1 %).
Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista eurajokelaisista perheistä on lisääntynyt, sillä v.
2012 yksinhuoltajaperheitä oli 15,1 % (13 % v. 2007, vastaavan kokoisissa kunnissa
16,3 %).
Avioerojen määrä on noussut huomattavasti vuodesta 2007, jolloin avioeroja 25–64vuotiailla/1000 vastaavan ikäistä naimisissa olevia kohtaan oli 9,5; v. 2012 vastaava
luku oli 15,1; vastaavan kokoisissa kunnissa 16,3.
Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien asukkaiden osuus Eurajoella on
edelleen lisääntynyt: v. 2006 heitä oli 6,7/1000 as. ja v. 2008 8,5 /1000 as., v. 2012
14,9/1000 as. Vastaavan kokoisissa kunnissa luku oli 16,0.
Vuonna 2012 kokonaistyöttömyys oli Eurajoella 8,3 % (6,9 % v. 2007). Nuoria, alle 25vuotiaita oli v. 2012 työttömänä 7 % (8,7 % v. 2007). Vuosina 2009, 2010 ja 2011
nuorisotyöttömyys on ollut selkeästi korkeampi, yli 10 %, mutta v. 2012
nuorisotyöttömien määrässä tapahtui siis huomattava väheneminen.
Vuonna 2012 toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli Eurajoella vähemmän kuin
vastaavan kokoisissa muissa kunnissa, prosenttiosuus lapsiperheistä Eurajoella oli 5,6;
vastaavan kokoisissa kunnissa 7,5. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä
on kasvanut, sillä vuonna 2007 toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli 4,5 %.
Toimeentulotukimenot asukasta kohti v. 2012 olivat Eurajoella 59 euroa/asukas (38
euroa/asukas v. 2007).
Kodinhoitoapua oli saatavilla Eurajoella huomattavasti paremmin kuin
vastaavankokoisissa muissa kunnissa; vuoden 2012 aikana kodinhoitoapua saaneita
lapsiperheitä oli 10 (kunnan kustantamat palvelut), muissa vastaavan kokoisissa
kunnissa keskimääräinen luku oli 4,5.
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden 2012 aikana
oli 7,2 %, vastaavan kokoisissa kunnissa prosenttiosuus oli 6,3.
Kouluterveyskysely 2013
Kouluterveyskyselyssä kootaan valtakunnallisesti yhtenäisellä menetelmällä tietoa
nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta
sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyllä tuetaan nuorten terveyttä ja
hyvinvointia edistävää työtä, erityisesti koulun oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon
kehittämistä.
Eurajoella kouluterveyskysely tehdään parittomien vuosien keväällä opettajan
ohjaamana luokkakyselynä peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä lukion 1. ja 2.
vuosikursseilla.
Pidemmällä aikavälillä erityisesti koulun fyysisten työolojen koetaan parantuneen:
vuonna 2005 työoloissa puutteita koki 67 % yläkoulun oppilaista ja 58 % lukion
oppilaista. Vuonna 2013 vastaavat prosentit ovat enää vain 38 % ja 21 %.
11
Kouluterveyskysely 2013 tuloksien ilonaiheita peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilailla ovat
mm. seuraavat (suluissa prosentit Eurajoella vuosina 2011 ja 2013 sekä vertailua varten
Satakunnan prosenttiosuudet vuonna 2013):
-
-
-
-
-
vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan
o (68 % v. 2011 ja 76 % v. 2013 - Satakunta 66 %)
vanhempien tupakointi vähentyi
o (36 % v. 2011 ja 32 % v. 2013 tupakoi - Satakunta 37 %)
keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähenivät
o (keskusteluvaikeuksia 9 %:lla v. 2011 ja 4 %:lla v. 2013 - Satakunta 8
%)
perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi
o (41 % söi yhteisen aterian v. 2011 ja 53 % v. 2013 - Satakunta 44 %)
läheiset ystävyyssuhteet lisääntyivät
o (8 %:lla ei v. 2011 ollut yhtään läheistä ystävää ja 1 %:lla v. 2013 –
Satakunta 8 %)
koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi
o (66 % v. 2011 ja 72 % v. 2013 – Satakunta 48 %)
koulun työilmapiiri parani
o (76 % v. 2011 ja 85 % v. 2013 – Satakunta 74 %)
koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi
o (40 % prosenttia koki määrän suureksi v. 2011 ja 33 % v. 2013 –
Satakunta 33 %)
lintsaaminen vähentyi
o (8 % v. 2011 ja 3 % v. 2013 – Satakunta 8 %)
koulu-uupumus väheni
o (16 % v. 2011 ja 10 % v. 2013 – Satakunta 12 %)
humalajuominen vähentyi
o (18 % oli ollut tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa v. 2011 ja
10 % v. 2013 – Satakunta 15 %)
kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääseminen koettiin helpommaksi
o (8 % v. 2011 koki vaikeaksi ja 3 % v. 2013 – Satakunta 13 %)
useiden oireiden (esim. niska-, selkä- tai vatsakivut, ärtyneisyys, päänsärky,
väsymys, heikotus jne.) kokeminen päivittäin vähentyi
o (vähintään kaksi oiretta päivittäin oli 22 %:lla v. 2011 ja 18 %:lla v.
2013 – Satakunta 17 %)
Huolenaiheita olivat mm. seuraavat:
-
-
vanhempien työttömyys lisääntyi
o (27 % v. 2011 ja 34 % v. 2013 - Satakunta 30 %)
fyysistä uhkaa koettiin yleisemmin
o (18 % v. 2011 ja 26 % v. 2013 - Satakunta 20 %)
toistuva rikkeiden teko lisääntyi
o (12 % v. 2011 ja 18 % v. 2013 - Satakunta 22 %)
kuulluksi tuleminen koulussa vähentyi
o ( 76 % koki tulevansa kuulluksi v. 2011 ja 72 % v. 2013 – Satakunta 71
%)
liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla vähentyi
12
o
-
(70 % harrasti vapaa-ajalla enemmän kuin tunnin hengästyttävää
liikuntaa v. 2011 ja 61 % v. 2013 – Satakunta 64 %)
ruutuaika (tv, tietokone, puhelin) päivisin lisääntyi
o (ruutuaika 4 tuntia tai enemmän arkipäivisin 18 %:lla v. 2011 ja 23
%:lla v. 2013 – Satakunta 25 %)
Lisäksi tulokset kertovat, että joka viides 8. ja 9. luokan oppilas ei syö päivittäin
koululounasta, puolet oppilaista harjaa hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä
(pojista 64 %), joka neljäs oppilas nukkuu arkisin alle 8 tuntia, joka kymmenes oppilas
tupakoi päivittäin, joka kolmannella oppilaalla on päänsärkyä viikoittain, joka kolmas
oppilas kokee koulutyöhön liittyvän työmäärän suureksi, joka neljäs oppilas on kokenut
fyysistä uhkaa vuoden aikana ja joka kymmenennelle oppilaalle läheisen alkoholin
käyttö on tuottanut ongelmia.
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tuloksien ilonaiheita olivat mm. seuraavat:
vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan
-
-
-
-
vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan
o (61 % v. 2011 ja 74 % v. 2013 – Satakunta 69 %)
koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi
o (56 % v. 2011 ja 79 % v. 2013 – Satakunta 62 %)
opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät
o (v. 2011 vaikeuksia opiskelussa 37 %:lla ja 26 %:lla v. 2013 – Satakunta 37
%)
viikoittain koettu päänsärky väheni
o (30 % v. 2011 ja 19 % v. 2013 – Satakunta 23 %)
aamupalan syöminen arkisin lisääntyi
o (61 % söi aamupalan joka arkiaamu v. 2011 ja 72 % v. 2013 – Satakunta
69 %)
hampaiden harjaamistottumukset paranivat
o (60 % harjasi hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä v. 2011 ja 28
% v. 2013 – Satakunta 40 %)
tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi (69 % v. 2011 ja 76 % v.
2013 – Satakunta 72 %)
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tuloksien huolenaiheita olivat mm. seuraavat:
-
koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi
o (33 % v. 2011 ja 43 % v. 2013 – Satakunta 36 %)
viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät
o (20 % v. 2011 ja 30 % v. 2013 – Satakunta 31 %)
Lisäksi tulokset kertovat, että joka viides lukion 1. ja 2. luokan oppilas ei syö päivittäin
koululounasta, joka kolmas oppilaista harjaa hampaansa harvemmin kuin kahdesti
päivässä, joka neljäs oppilas nukkuu arkisin alle 8 tuntia, useampi kuin joka kymmenes
oppilas on tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, joka viidennellä oppilaalla on
päänsärkyä viikoittain, lähes joka toinen oppilas kokee koulutyöhön liittyvän työmäärän
13
suureksi, joka kymmenes oppilas on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana ja joka
kymmenes oppilas on kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti.
Eurajoen lasten, nuorten ja heidän huoltajien hyvinvointikyselyn tuloksia
Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaprosessiin on osallistettu
lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan mm. toteuttamalla erilliset kyselyt
suunnitelmatyön pohjaksi vuosina 2009 ja 2014.
Vuonna 2009 Eurajoen alakoulujen 3.-6. lk ja yhteiskoulun 7.-9. lk oppilaille sekä heidän
vanhemmilleen toteutettiin kysely Kuntaliiton ”Arki- ja kokemustiedon” -lomakkeiston
pohjalta. Kyselyyn liitettiin muutama lisäkysymys, joilla kartoitettiin sitä, missä
eurajokelaiset lapset ja nuoret tapaavat kavereitaan ja kaipaavatko he lisää
harrastusmahdollisuuksia Eurajoella, ja jos kaipaavat, niin mitä? Vuonna 2009 kyselyyn
vastasi 283 alakoulun, ja 225 yläkoulun oppilasta. Vanhempien kyselyn vastauksia
palautui 370 kpl.
Hyvinvointikysely toteutettiin uudelleen tammikuussa 2014. Kyselyyn vastasi yhteensä
405 oppilasta, joista alakoululaisia 244 (vastausprosentti 90 %) ja 7-9 -luokkalaisia 161
(vastausprosentti 82 %). Huoltajille suunnattuun hyvinvointikyselyyn vastasi 146.
Vuonna 2014 toteutetun lasten ja nuorten kyselyn vastauksista ilmenee, että
alakoululaisista lounasta syö n. 89 %, sen sijaan yläkoululaisista lounaan ilmoittaa
syövänsä 100 %. Kouluterveyskyselyyn 2013 vastanneista 8.-9. luokan oppilaiden
vastauksista sen sijaan käy ilmi, että joka viides ei syö päivittäin koululounasta.
Virvoitusjuomia useamman kerran viikossa juo 23 % alakoulujen oppilaista (30 % v.
2009), ja noin 33 % yläkoulujen oppilaista (40 % v. 2009).
Alakoululaisista 89 % (85 % v. 2009) nukkuu mielestään riittävästi; yläkoululaisista 72 %
(71 % v. 2009). Suurin osa (79 %) alakoululaisista nukkuu keskimäärin 8-10 tuntia ja
vain kaksi vastasi nukkuvansa alle viisi tuntia. Yli 10 tuntia nukkuvia oli 27, eli 11 %.
Yläkoululaisista 66 % nukkuu keskimäärin 8-10 tuntia, 5-7 tuntia nukkuu 50 vastaajaa,
mikä on yli puolet enemmän kuin alakoululaisista. Alakouluikäisiin verrattuna
huomattavasti suuremmalla osalla yläkouluikäisistä yöunet jäävät lyhyemmiksi kuin
kahdeksan tuntia. Vaikeuksia saada illalla unta oli 21 %:lla alakoululaisista (23 %:lla v.
2009) ja yläkoululaisista 19 %:lla (29 %:lla v. 2009). Osa vastaajista kertoi heräilevänsä
yöllä (alakoululaisista 16 % ja yläkoululaisista 13 %). Vuonna 2014 yleisin
nukkumaanmenoaika alakoululaisilla oli klo 21–22 ja yläkoululaisilla 22–23, samoin kuin
vuoden 2009 kyselyssä.
Alakoululaisista 38 % vastasi harrastavansa liikuntaa joka päivä vapaa-aikana (v. 2009
yli 50 %), vain kaksi vastaajaa sanoi, ettei harrasta liikuntaa koskaan vapaa-aikana. 87
% vastaajista on sitä mieltä, että harrastaa liikuntaa sopivasti. Yläkoulun oppilaista 43 %
harrastaa liikuntaa joka päivä ja 42 % muutaman kerran viikossa. Myös yläkoululaisista
kaksi vastaajaa ei harrasta koskaan liikuntaa. Yläkoulun vastaajista 68 % on sitä mieltä,
että liikunnan määrä on sopiva (76 % v. 2009), 27 % mielestä liian vähän.
Alakoululaisten yleisin harrastus on jalkapallo, jota harrastaa 14 % vastaajista.
Lähes yhtä paljon on jääkiekon harrastajia (11 %). Musiikin, käsi- ja kuvataiteiden,
14
sisäpelien ja lukemisen harrastajia on 7-10 % kussakin ryhmässä. 6 % vastaajista
harrastaa ratsastusta, tanssia tai partiota, 4 H-kerhoa, uintia, ulkoilua, jumppaa,
yleisurheilua, pesäpalloa, taistelulajeja, vapaapalokuntaa, ensiapukerhoa,
motocrossia, cartingia, skeittausta, luistelua, laskettelua, suunnistusta ja pyöräilyä.
Yläkoululaisten yleisimmät harrastukset ovat jääkiekko (n. 12 % vastaajista), käsija kuvataiteet (n. 10 %), musiikkiin liittyvä harrastus ja jalkapallo (9 %). Joillakin
vastaajilla oli yli neljä harrastusta, joillakin yksi ja kolme vastasi, ettei harrasta
mitään.
Kyselyssä kysyttiin myös, kaipaavatko lapset ja nuoret lisää
harrastusmahdollisuuksia Eurajoelle. Alakoulun vastaajista 24 % toivoi Eurajoelle
uimahallia, yläkoulun vastaajista 9 %. Alakoulun vastaajista 13 % kaipaa omaa
sählyjoukkuetta ja 8 % enemmän mahdollisuuksia harrastaa tanssia.
Yläkoululaisista 14 % haluaisi mahdollisuuksia erilaisten liikuntalajien harrastajille
(esim. hiphop, tanssi, tennis, ryhmäliikuntaa). 9 % yläkoululaisista toivoo Eurajoelle
omaa sählyjoukkuetta. 21 % alakoulun, ja 32 % yläkoulun vastaajista ei kaipaa
lisää harrastusmahdollisuuksia.
Kyselyssä kysyttiin ”kuinka paljon tuijotat isoa tai pientä ruutua?” (TV, tietokone,
pelikoneet, puhelimet tms.) Koulupäivinä alakoulun vastaajista 44 % oli ruudun
edessä yhdestä kahteen tuntiin. Yli kahdesta tunnista neljään tuntiin kului aikaa 20
%:lla ja yli neljä tuntia sanoi tuijottavansa 9 % eli 21 vastaajaa. 26 % vastasi
käyttävänsä aikaa ruudulla alle tunnin päivässä ja kaksi vastaajaa ei ollenkaan.
Ruutuaikaa koskevaan kysymykseen vastanneet yläkoululaiset käyttävät arkisin
aikaa tv:n, tietokoneen, puhelimen ym. kanssa yhdestä tunnista yhteentoista tuntiin.
Kahdesta neljään tuntiin aikaa kuluu noin 31 %:lla vastaajista. Alle tunnin päivässä
ruutuaikaa kuluu 5 %:lla, yli neljä tuntia 22 %:lla ja yli kuusi tuntia 10 %:lla
vastaajista. Viikonloppuisin ja lomilla ruutuajat yläkoululaisilla ovat huomattavasti
suuremmat.
Alakoululaisista 88 % (85 % v. 2009) ja yläkoululaisista 91 % (89 % v. 2009) kertoi,
että hänellä on kavereita enemmän kuin viisi. Alakoululaisista kukaan ei sanonut,
ettei hänellä ole yhtään kaveria; yläkoulun oppilaista kaksi vastaajaa sanoi, ettei
hänellä ole kavereita lainkaan. Lapset ja nuoret tapaavat kavereitaan eniten kotona.
Muita suosittuja paikkoja olivat harrastusten puitteissa kavereiden tapaaminen sekä
kylillä näkeminen. Alakoululla kolmella (v. 2009 viidellä) vastaajalla ei ole yhtään
läheistä ihmistä, jolle voi kertoa omista asioista ja jotka kuuntelevat. Yläkoululaisista
yksi vastaaja (v. 2009 viisi) kertoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ihmistä.
Alakoululaisista 18 % (17 % v. 2009) ja yläkoululaisista 9 % (13 % v. 2009) koki,
ettei vanhemmilla ole niin paljoa aikaa hänelle kuin hän tarvitsisi. Vastaajilta
kysyttiin, kuunnellaanko heitä kotona. Sekä alakoulun että yläkoulun oppilaista 94
% sanoo, että heitä kuunnellaan kotona. 5 %:n mielestä ei kuunnella. Sekä ala- että
yläkoulun oppilaista vajaat 90 % koki, että heitä ja heidän mielipiteitään
kuunnellaan koulussa.
Kyselyssä kartoitettiin myös, millä tavalla lapset ja nuoret voivat vaikuttaa
asioihinsa omassa kunnassa. Alakoulun vastaajista 38 % tietää oppilaskunnan, 10
% sanoo koulun kautta, 8 % vastaa, että kertomalla aikuisille tai vanhemmille. 24 %
vastasi, ettei tiedä, miten asioihin voi vaikuttaa. Alakoulun oppilaista 80 % ja
15
yläkoulun oppilaista 64 % on sitä mieltä, että lapsilla ja nuorilla on riittävästi
vaikutusmahdollisuuksia asuinkunnassaan. Yläkoulun vastaajista 19 % sanoo, ettei
tiedä, miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asioihin omassa kunnassa.
Oppilaskunnan ja nuorisovaltuuston tietää 11 % vastaajista. Aloitekanavan
mainitsee noin 17 %.
Ala- ja yläkoululaiset tuntevat olonsa turvalliseksi koulussa, koulumatkalla, kotona
ja harrastuksissa. Alakoululaisista kuitenkin 3 % vastaa, ettei tunne oloaan
turvalliseksi koulussa, 7 % koulumatkalla, 3 % kotona ja 5 % muualla vapaa-aikana.
Yläkoululaisista 2 % ei tunne oloaan turvalliseksi koulussa eikä koulumatkalla.
Kotona kukaan ei ilmoittanut tuntevansa turvattomuutta, mutta muualla vapaaaikana oloaan ei tunne turvalliseksi 3 %. Edelliseen kyselyyn verrattuna esim.
turvallisuudentunne koulussa on noussut.
Vuoden 2009 ja 2014 kyselyjen vastausten perusteella voidaan todeta, että
esimerkiksi ravintotottumusten osalta hedelmien ja marjojen syöminen useita
kertoja viikossa on lisääntynyt sekä ala- että yläkoululaisten osalta (v. 2009
alakoululaisista 67 % ja yläkoululaisista 65 %; v. 2014 alakoululaisista 89 % ja
yläkoululaisista 72 %).
94 % yläkoulun vastaajista ilmoitti syövänsä aamupalan. Kouluterveyskyselyn
mukaan maanlaajuisesti 8. ja 9. -luokkalaisista vain 57 % syö aamupalan joka
arkiaamu.
Eurajokelaisista alakoulun vastaajista 23 % ja yläkoulun vastaajista 33 % juo
virvoitusjuomia useita kertoja viikossa. Virvoitusjuomien käytössä oli tapahtunut
kuitenkin laskua edelliseen kyselyyn verrattuna. Alakoululaisista 19 % kertoo
syövänsä karkkeja monta kertaa viikossa, vuonna 2009 lukema oli 27 %, eli
alakoululaisilla myös karkkien syönti on vähentynyt. Sen sijaan yläkoululaisilla
karkkien syönti on lisääntynyt, sillä vuonna 2009 vastaajista 28 % ilmoitti syövänsä
useita kertoja viikossa karkkeja, tänä vuonna 35 %.
Koulussa tarjotun lounaan tulisi kattaa päivittäisestä energiantarpeesta noin
kolmannes. Niille oppilaille, joilla koulupäivä jatkuu pitempään kuin 3 tuntia lounaan
jälkeen, tulee järjestää mahdollisuus ravitsevaan välipalaan. Eurajoella oppilailla on
mahdollisuus ostaa välipalaa viimeisen välitunnin ajan. Virvoitusjuoma-automaatti
on vain lukiolaisten tiloissa.
Yläkouluikäisillä sellaisten määrä, jotka ulkoilevat päivittäin alle tunnin tai ei
ollenkaan oli kasvanut 10 %:lla vuodesta 2009. Mutta myös niitä, jotka harrastavat
jotakin joka päivä on jopa 27 % enemmän edelliseen kyselyyn verrattuna.
Koska sosiaalisen tuen ja ihmissuhteiden merkitys lasten ja nuorten
mielenterveyteen on havaittavissa, ovat jotkin hyvinvointikyselyn tutkimustuloksista
huolestuttavia. Lapsia ja nuoria, jotka kokivat, ettei heidän huoltajillaan tai muilla
luotettavilla aikuisilla ole heille riittävästi aikaa, oli suhteellisen paljon. Osalla
kokemus voi johtua esim. vuorotöistä tai harrastuksista, lapsen ja nuoren
kehitysvaiheesta tai yhteisen ajan puutteesta. Yläkoululaisista niitä, jotka sanoivat,
ettei heidän huoltajillaan ole riittävästi aikaa oli 9 %, kun vuonna 2009 lukema oli 13
%; eli pientä laskua on tapahtunut.
16
Vanhempien kyselyyn vastasi 146, joista naisia oli 89 % (83 % v. 2009).
Ydinperheitä vastaajista oli 71 %, yksinhuoltajaperheitä 11 % ja uusperheitä 16 %.
Vuoden 2009 kyselyyn verrattuna uusperheiden määrä oli kasvanut 4 %:lla. 75
%:lla perheistä oli 2-3 lasta.
Yli puolet perheistä syö yhdessä päivittäin. 62 % vastaajista sanoo, että perheellä
on säännöllisesti yhteistä aikaa ja sitä pidetään tärkeänä. 36 % vastaa, että
perheellä on satunnaisesti yhteistä aikaa. Yksi vastaaja sanoo, ettei perheellä ole
yhteistä aikaa, eikä sitä pidetä tärkeänä ja kaksi vastaajaa sanoo, että ei ole
yhteistä aikaa, mutta sitä pidettäisiin tärkeänä. Vastaajista 79 % on tyytyväinen
perheen tämän hetkiseen ajankäyttöön. Heistä, jotka eivät olleet tyytyväisiä
ajankäyttöön, 29 % koki, että vanhemman/vanhempien vuorotyö hankaloittaa
ajankäyttöä ja tietokone yms. pelit vievät liikaa lasten aikaa (etenkin teini-ikäisten).
24 % vastaa, että tyytymättömyys ajankäyttöön johtuu töistä (kiire ja stressi) tai
harrastuksista, joita lapsilla on iltaisin. 8 % mielestä ei ole yhteistä tekemistä; teiniikäiset ovat nettimaailmassa sosiaalisessa mediassa tai pelimaailmassa.
Yleisimmäksi perheen yhteiseksi asiaksi nimettiin yhdessä ruokailu ja ruuan
laittaminen (26 %), lähes yhtä paljon (25 %) vastasi kotona olo ja puuhastelu, ns.
kotoilu. Ulkoilun mainitsi 9 %; liikunnan, matkustelun ja pelien pelaamisen 7 % sekä
harrastukset, elokuvat ja tv:n katselun 6 %.
Kyselyyn vastanneista perheistä 46 % on säännöllisesti tekemisissä sukulaisten
kanssa. Ystäväperheitä, joiden kanssa he ovat säännöllisesti tekemisissä, on 32
%:lla. 91 % kokee, että heidän perheellään on riittävästi kontakteja sukulaisiin,
ystäviin, tuttuihin tai muihin. Yksi vastaaja sanoo, ettei heillä ole läheisiä
aikuissuhteita. Vuonna 2009 näin vastasi kahdeksan perhettä. 91 % vastaajista
koki, että heillä on riittävästi kontakteja sukulaisiin, ystäviin, tuttuihin ja muihin
ihmisiin.
Vastaajilta kysyttiin, montako kertaa perhe on muuttanut lasten aikana. 36 % ei ole
muuttanut kertaakaan, 30 % on muuttanut kerran ja 7 % oli muuttanut yli neljä
kertaa. Suurimmalle osalle (78 %) perheen muutto/muutot eivät ole aiheuttaneet
lapsille sopeutumisvaikeuksia, mutta 5 % (11 % v. 2009) lasten kanssa
muuttaneista koki, että muutto oli aiheuttanut lapsille sopeutumisvaikeuksia.
Vaikeudet liittyivät siihen, että kaverit ja tukiverkostot jäivät edellisille
paikkakunnille, mutta tilanteet tasaantuivat ajan kanssa. Kyselyn perusteella lasten
sopeutumisvaikeudet muuton yhteydessä olivat vähentyneet vuoteen 2009
verrattuna. Suurin osa (90 %) vastaajista kokee, että tämänhetkinen asunto on
heidän perheelleen sopiva. Suurin yksittäinen vika asuntotilanteessa oli se, että
asunto on liian pieni perheen kokoon nähden.
Melkein kaikki (93 %) vastaajat kokivat, että he voivat vaikuttaa arkensa
sujuvuuteen, sekä perhettä koskeviin asioihin (97 %). Noin 27 % vastaajista kokee,
että voi vaikuttaa laajemmin kunnassa perheitä koskeviin asioihin, 70 % kokee,
ettei voi. Vuonna 2009 vastaajista 81 % koki voivansa vaikuttaa laajemmin
kunnassa perheitä koskeviin asioihin. Tässä on tapahtunut merkittävä negatiivinen
muutos aiempaan kyselyyn verrattuna.
17
64 % huoltajista kokee pärjäävänsä vanhempana melko hyvin; erittäin hyvin koki
pärjäävänsä 34 %. Vain yksi huoltaja kokee pärjäävänsä vanhempana melko
huonosti. Huoltajilta kysyttiin, kokevatko he tarvitsevansa apua vanhemmuudessa
ja mikäli kokevat, niin mihin liittyen. Tähän vastasi 16, mutta suurin osa vastasi,
ettei koe tarvitsevansa apua.
Kyselyyn vastanneista 92 % kokee, että perheen alkoholinkäyttö on sopivaa (95 %
v. 2009), 5 % vastasi sen olevan liian runsasta ja 3 % ei vastannut. Perheitä, joissa
on tupakoiva aikuinen, on 24 % (40 % v. 2009). Niissä perheissä, joissa on joku
tupakoiva aikuinen, ei kuitenkaan polteta sisällä. Tupakoivien aikuisten määrässä
on tapahtunut huomattava vähennys. 6 % vastaajista oli huolissaan perheensä
päihteiden käytöstä tai tupakoinnista. Kaksi vastaajaa oli huolissaan teini-ikäisten
alkoholinkäytöstä tai asenteesta alkoholia kohtaan. Huolissaan oltiin myös siitä,
millaista esimerkkiä tupakoiva tai juova vanhempi näyttää lapsilleen. Päihteiden
käyttö ja tupakointi aiheuttavat vastaajien mukaan myös riitatilanteita, masennusta
ja mielipahaa. Hyvinvointikyselyn mukaan eurajokelaisista lasten huoltajista 24 %
käyttää kolme annosta alkoholia päivässä noin kerran viikossa. Edelliseen kyselyyn
verrattuna tämä on nyt 4 % vähemmän. Myös heitä, jotka eivät käytä ollenkaan
alkoholia on enemmän kuin vuonna 2009. Maanlaajuisesti päihteiden käyttö
kaikissa väestöryhmissä on lisääntynyt, joten suunta Eurajoella on parempaan
päin.
Omasta mielenterveydestään oli jonkin verran huolissaan 12 % ja yksi vastaaja
hyvin huolestunut (v. 2009 kolme vastaajaa). Yhtä suuri osa vastaajista oli
huolissaan jonkun muun perheenjäsenen mielenterveydestä. Fyysisestä tai
seksuaalisesta väkivallasta ei ollut kukaan vastaajista huolestunut, mutta
henkisestä väkivallasta on jonkin verran huolestunut viisi vastaajaa. 32 %
vastaajista oli huolissaan lapsen tai nuoren hyvinvoinnista. 87 % kokee, että he
saavat tukea lapsensa hyvinvoinnin huolehtimiseksi, 10 % kokee, ettei saa tukea.
Vastaajista 61 % on melko tyytyväisiä elämäänsä, 35 % vastaa olevansa täysin
tyytyväinen ja 4 % vain vähän tyytyväisiä. Suurin osa vastaajista oli siis tyytyväisiä
elämäänsä. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat raha-asiat (28 %), kiire (17 %),
ajanpuute (15 %), työhön liittyvät asiat, työkiireet ja työpaikan menetys tai työpaikan
haku (8 %).
Eurajoen hyvinvointikertomuksen 2013–2016 mukaan Eurajoella kuntalaiset
ovat terveempiä kuin ympäristökuntien asukkaat. Väestön hyvinvoinnin ja
palvelujärjestelmän vahvuuksia ovat panostaminen asumisviihtyvyyteen (esim.
Lahdenperän virkistysalue), turvallisuuteen (pyörätiet) sekä toimiviin lähipalveluihin
(esim. palvelukeskus Jokisimpukka, päiväkoti Majakka, Toimari sekä yhteiskoulun
ja lukion saneeraus). Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen lähipalvelut ovat
monipuoliset ja kattavat. Ennaltaehkäisevään ja varhaiseen puuttumiseen on
resursoitu, esim. Voi Hyvin Eurajoella -toimintaohjelmalla, jossa työskentelee
puolipäiväinen hyvinvointikoordinaattori. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjen
tukemista on parannettu mm. käynnistämällä lapsiperheiden kotipalvelu uudelleen
ja ottamalla käyttöön lasten kotihoidon kuntalisä. Hyvinvointitietoutta opetetaan
moniammatillisesti koululaisille ja kunnassa on paljon kerho- ja harrastustoimintaa.
Oppilashuoltotyö, oppilaskuntatoiminta, tukioppilas- ja kummioppilastoiminta sekä
aggression hallintaryhmä tukevat koululaisten kasvua ja osallisuutta.
18
Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteita ovat mm.
liikunnalliseen aktiivisuuden lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen,
päihde- ja mielenterveysongelmien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
vähentäminen sekä perheiden tuen kehittäminen.
6. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT EURAJOELLA
Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsensa ja nuorensa
hyvinvoinnista. Perhe luo lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen perustan.
Kasvuoloihin vaikuttaminen sekä lasten ja perheiden tukeminen laadukkailla
peruspalveluilla on parasta ennalta ehkäisevää lasten suojelua. Hyvin toimivat lasten ja
nuorten palvelut edistävät myös lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun mahdollisuutta
onnistua tehtävässään. Lapsen tulee saada tukea riittävän varhain omaan kehitys- ja
kasvuympäristöönsä, kuten kodissa, koulussa ja päivähoidossa.
Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja
hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan
kunnissa erityisenä tukena silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.
Ehkäiseviä lastensuojelun palveluja tuottavat peruspalvelut, kuten äitiys- ja
lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä muu terveydenhuolto,
varhaiskasvatus, koulutoimi, nuorisotyö sekä kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut.
Ehkäisevää lastensuojelutyötä on myös lasten huomioon ottaminen aikuisille
suunnatuissa palveluissa. Kun esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa
arvioidaan, että vanhemman kyky huolehtia lapsista on heikentynyt, selvitetään lapsen
hoidon ja tuen tarve.
Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat sosiaalitoimen lastensuojelun vastuulla
olevat palvelut: lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen
kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto.
Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva
palvelujärjestelmä:
-
Kasvua ja kehitystä edistävät palvelut: Lasten turvallisten kasvuolojen
turvaaminen kaikille kunnassa asuville lapsille
-
Kasvua ja kehitystä tukevat ja turvaavat palvelut: Vanhempien sekä
muiden lapsen ja nuoren kasvatuksesta vastuussa olevien tukeminen
-
Kasvua ja kehitystä korjaavat palvelut: Lapsi- ja perhekohtainen tuki sitä
tarvitseville
19
6.1. KASVUA JA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT
6.1.1. Terveydenhuolto
Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää kansanterveyslain mukaisia
terveydenhuollon palveluja Eurajoen, Harjavallan, Kokemäen, Luvian ja Nakkilan alueen
asukkaille. Kuntayhtymän avohuollon tehtäväalue käsittää alueellisen avohuollon
neuvolatoiminnan tulosyksikön, johon kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolat, opiskelija- ja
kouluterveydenhuolto, perhesuunnittelu sekä aikuis- ja vanhusväestön terveysneuvonta.
Tulosalueen esimies on johtava ylilääkäri ja hoitotyön esimies johtava hoitaja.
Neuvolatoiminnan tulosvastuullinen esimies on osastonhoitaja. Eurajoella
terveysaseman palvelut sisältäen neuvolatoiminnan tuottaa Attendo terveyspalvelut Oy
ostopalvelusopimuksella Keski-Satakunnan terveydenhuollon kanssa.
Yksikön toiminta-ajatuksena ovat yksilön ja perheiden terveyden tukeminen ja
edistäminen luomalla yhteiskunnan muiden sektorien kanssa yhdessä ihmisille
terveellisempi ympäristö ja paremmat edellytykset terveyden edistämiselle ja
terveellisten valintojen tekemiselle antamalla tietoa ja tukea päätösten perustaksi.
Kuntayhtymän talousarviossa ja tulossuunnitelmassa tulostavoitteiksi on vahvistettu
tärkeimpien terveysongelmien ennaltaehkäisyn, toteamisen ja hoidon tehostaminen,
vanhuspalvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen neuvolatyössä. Eurajoen
terveydenhuollon neuvolatoimintaa ohjaa kuntayhtymän toimintaohjelma neuvolatyölle,
koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun
terveydenhuollolle.
Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta terveydenhuollon ydintoimintoja ovat
äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, perhesuunnitteluneuvolan palvelut sekä
kouluterveydenhuolto. Lääkärin vastaanottoaikaa on neuvolassa 2 pv/vko ja
kouluterveydenhuollossa 2 aamupv/vko. Eurajoella äitiys- ja lastenneuvolassa toimii
kaksi terveydenhoitajaa. Terveydenhoitajien määrä on Sosiaali- ja terveysministeriön
suositusmitoituksen mukainen. Kouluterveydenhuollossa työskentelee kaksi
terveydenhoitajaa: luokat 1.–6. ja 7.–9. sekä lukio ja Kristillinen oppilaitos.
Eurajokelaisilla on mahdollisuus käyttää myös Harjavallan perheneuvolan palveluita.
Perheneuvola on asiakaslähtöinen palvelu, eikä vaadi lääkärin lähetettä. Attendo
terveyspalvelut Oy:n järjestää Eurajoelle myös lastenpsykiatrin palvelun.
Lapsen ja nuoren ikä ja kehitysvaihe sekä koko perheen elämäntilanne ovat
terveystarkastusten lähtökohtina. Laajat terveystarkastukset ovat monipuolisia
syvennettyjä tarkastuksia, jolloin tarkastellaan koko perheen hyvinvointia ja
elämäntilannetta järjestelmällisesti ja perusteellisesti. Laaja terveystarkastus ei tarkoita
uutta käyntikertaa vaan yksi käynti on laajennettu kattamaan koko perheen hyvinvoinnin
tarkastelun ja muita käyntejä voidaan tarpeen mukaan keventää.
Neuvolatoiminta
Lastenneuvolan tehtäviin ja tavoitteisiin kuuluvat: lapsen fyysisen, psyykkisen ja
sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta ja yksilöllinen tukeminen, vauvaikäisten
äidinmaidon käytön suositus ja imetyksen tukeminen, kansallisen rokotusohjelman
20
mukainen suojaustoiminta, perheen hyvinvoinnin edistäminen ohjaamalla vanhempia
terveyttä edistävien valintojen tekemisessä, vertaistuen järjestäminen, vanhempien ja
lapsen välisen vuorovaikutuksen seuranta ja tukeminen, parisuhteen ja vanhempien
jaksamisen huomioiminen, yhteistyö perheen, varhaiskasvatuksen ja muiden
lapsiperhetyötä tekevien tahojen kanssa, mahdollistaa vanhemmille riittävästi tukea
vanhemmuuteen ja parisuhteeseen perheen toimivuuden vahvistamiseksi, tukea
vanhempia turvalliseen lapsilähtöiseen ja turvallisen aikuisuuden sisältävään
kasvatustapaan, tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit
lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin
tekijöihin ja ohjata lapsi ja perhe tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai
hoitoon.
Äitiysneuvolan tehtävät ja tavoitteet ovat: odottavan äidin terveyden ja hyvinvoinnin
yksilöllinen tukeminen ja raskauden seuranta, sikiön voinnin seuranta valtakunnallisten
ohjeiden mukaisesti, vanhemmaksi kasvamisen ja parisuhteen tukeminen, lasta
odottavan perheen hyvinvoinnin edistäminen ohjaamalla vanhempia perheen terveyttä
ylläpitävien valintojen tekemisessä, tiivis yhteistyö erikoissairaanhoidon ja
terveysasemien äitiysneuvolan välillä, raskauden suunnitteluvaiheessa tai raskauden
keskeytyessä tukea ja tietoa äideille / vanhemmille, imetyksen ohjaus ja tukeminen sekä
synnytyksen jälkeinen ehkäisyneuvonta.
Tavoitteena on, että määräaikaiset terveystarkastukset järjestetään mahdollisimman
lähellä asetuksessa säädettyjä ajankohtia. Asetuksessa säädetyt lapsen määräaikaiset
terveystarkastukset sisältävät sekä lääkärin ja terveydenhoitajan suorittamat
terveystarkastukset että laajat terveystarkastukset. Määräaikaistutkimusten sisältö on
myös asetusten mukainen.
Kouluterveydenhuolto
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävät ja tavoitteet:
- opiskelijoiden terveyden, elämäntilanteen ja opiskelukyvyn seuranta ja yksilöllinen
hyvinvoinnin edistäminen kaikissa ikävaiheissa
- terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset
- terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille samoin perustein kuin
alueella asuvalle väestölle
- ammatinvalintaan vaikuttavien terveydellisten seikkojen huomioiminen
- rokotusneuvonta
- opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta
- koulun ja kodin välisen yhteistyön edistäminen
- oppilashuoltotyöryhmän verkostotyö
Kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa
huomioidaan lapsen ikä ja kehitysvaihe ja arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja
psykososiaalista terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet ja terveyttä
ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Erityistä huomiota kiinnitetään mielenterveysongelmien,
kuten masentuneisuuden ja syömishäiriöiden varhaiseen havaitsemiseen ja hoitoon
ohjaukseen sekä koko perheen hyvinvointiin. Yhteistyössä muun oppilashuollon kanssa
tuetaan niitä oppilaita, joilla on vaikeuksia koulussa, kotona tai sosiaalisissa
21
toimintaympäristöissä. Erityisen tuen tarve arvioidaan ja tuki suunnitellaan yhteistyössä
kunnan eri toimijoiden, kuten lastensuojelun, oppilas- ja opiskeluhuollon sekä
tarvittaessa erikois-sairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. Määräaikaistarkastusten
ohella on turvattava oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaiset tarkastukset sekä lisä- ja
kotikäynnit.
Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi seurataan kouluyhteisön ja
opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tarkastus tehdään joka kolmas vuosi
yhteistyössä oppilaitoksen, sen oppilaiden, kouluterveydenhuollon terveystarkastajan,
työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön sekä asiantuntijoiden kanssa.
Tarkastuksessa hyödynnetään koulu-terveyskyselyn tuottamaa koulukohtaista tietoa.
Lukion ja Eurajoen kristillisen opiston peruskoululinjan opiskelijoille tehdään
terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna. Lukion ja Kristillisen
oppilaitoksen muille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus terveystarkastukseen.
Opiskelijoiden lääkärin tarkastus tehdään joko ensimmäisenä tai toisena
opiskeluvuonna, mikäli oppilaitokseen pääsyn edellytyksenä ei ole ollut lääkärin
tarkastusta. Opiskelijan terveystarkastustarve selvitetään heti opintojen alussa
haastattelulomakkeella ja aiempien terveystietojen mukaan.
Tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen neuvolatoiminnassa
Neuvolatyössä sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelevät tapaavat
lähes kaikki lasten ja nuorten ikäluokat, joten heillä on hyvät mahdollisuudet tunnistaa
lasten, nuorten ja perheiden mahdollisia pulmia ja erityisen tuen tarpeita ja kohdentaa
tukea näille perheille mahdollisimman varhain. Tuen tarve on tunnistettava
mahdollisimman varhain ja järjestettävä oikea-aikaista tukea, jotta voidaan ehkäistä
ongelmien vaikeutumista ja monimutkaistumista. Varhaisessa vaiheessa auttaminen on
yleensä helpompaa, vähemmän voimavaroja sitovaa ja kustannuksiltaan edullisempaa.
Varhaisella tuella voidaan lievittää terveyserojen syventymistä ja ehkäistä syrjäytymistä.
Terveystarkastukset ja – neuvonta järjestetään siten, että alle kouluikäisen lapsen,
oppilaan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve on
selvitettävä, jos lapsessa, nuoressa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka
voivat vaarantaa lapsen tai nuoren tervettä kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarpeen
arvioimiseksi ja toteuttamiseksi on tarvittaessa järjestettävä lisäkäyntejä ja kotikäyntejä.
Erityisen tuen järjestämisestä on laadittava suunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan
ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi
ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten
päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä
erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. Eurajoen erityispalveluita ovat
puheterapia, psykologin, psykiatrin ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto.
Asevelvollisten lakisääteiset kutsuntatarkastukset pidetään keväisin
terveydenhoitajan sekä lääkärin vastaanotolla.
22
Puheterapeutin vastaanotto on Harjavallassa. Tarpeen mukaan puheterapiaa saa
myös muualla ostopalveluna. Puheterapia on puheen, äänen, kielen, vuorovaikutuksen
ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisyä, arviointia, tutkimusta ja kuntouttamista.
Terveyskeskuksen lastenpsykiatrin vastaanotolle ohjaus tapahtuu neuvola- tai
koululääkärin vastaanoton kautta. Vastaanotto on noin kerran kuukaudessa.
Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelu on tarkoitettu kaiken ikäisille eurajokelaisille,
joilla on tarve saada käsitellä omaa elämää/hyvinvointia koskevia asioita. Esimerkiksi
oma tai läheisen alkoholinkäyttö tai oma mielenterveys voi huolestuttaa, tai mikäli
huomaa jääneensä ”koukkuun” pelaamiseen (esim. netti- tai rahapelit). Myös
parisuhdettaan miettivät henkilöt voivat ottaa yhteyttä psykiatriseen sairaanhoitajaan.
Alle 18-vuotiaiden osalta on toivottavaa, että yhteydenotto tulee neuvolan
terveydenhoitajan tai kouluterveydenhoitajan kautta.
6.1.2. Varhaiskasvatus
Yhä useammin puhutaan lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Perhe-elämän ja
työn yhteensovittamisessa palvelutarpeet ovat selkeästi moninaistuneet. Eurajoella
palvelua tarjotaan avoimesta toiminnasta vuorohoitoon asti, perheiden erilaiset tarpeet
huomioiden. Päivähoitoa tarjotaan lähipalveluna eli myös kylissä.
Päivähoidon tehtävänä on tukea lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä
vanhempien kanssa edistää lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä.
Kasvatuskumppanuudessa korostuu päivittäinen vuorovaikutus vanhempien ja
henkilöstön välillä.
Alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon, joskin
lainsäädännöllisiä suunnitelmia on rajata oikeutta joiltain osin. Uusi
varhaiskasvatuslaki on lausuntokierroksella ja tuo toteutuessaan monia muutoksia.
Lapsen ja perheen erityistarpeiden huomioiminen päivähoitoa järjestettäessä on
osa varhaista tukea lapselle. Lapsilla, jotka tarvitsevat päivähoitoa sosiaalisista tai
kasvatuksellisista syistä, on erityinen oikeus päivähoitopaikkaan. Päivähoitoa
voidaan toteuttaa myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena, mikä tukimuotona
on jatkuvasti kasvussa.
Päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyösuunnitelma on laadittu vuonna 2011. Kun
päivähoidossa herää huoli lapsesta, otetaan asia aina ensin puheeksi vanhemman
kanssa. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pyritään järjestämään lasta
kannatteleva liittouma-palaveri, jonka keskiössä ovat lapsi ja perhe.
Henkilöstö saa täydennyskoulutusta huolen varhaiseen tunnistamiseen ja puheeksi
ottamiseen vuonna 2014.
23
Päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa kehitetään edelleen pienryhmätoimintaa:
ison ryhmän sijasta lapset ovat teeman mukaisissa pienryhmissä osan päivää.
Pienryhmissä voidaan kehittää esim. sosiaalisia taitoja tai tunteiden käsittelyä.
Päivähoidossa käytössä olevien HALI-, KEHU ja LENE- arviointimenetelmien
tavoitteena on myös varhainen toteaminen ja tuen antaminen. Päivähoidon tukena
ovat myös mm. psykologin palvelut, puheterapia- ja toimintaterapiapalvelut sekä
moniammatillinen työryhmä, jossa päivähoidon lisäksi ovat mukana neuvola,
erityispäivähoito ja seurakunta. Työryhmän tavoitteena on yhteistyön kehittäminen
mm. eri arviointimenetelmiin liittyen.
Päivähoitomuodot
Päiväkoti Majakassa tulee jatkossa toimimaan kaksi päivähoito-osastoa sekä
pienryhmä erityistä tukea tarvitseville lapsille. Vanhassa Kaharin päiväkodissa
toimii keskustan koulun esiopetusta täydentävä Mursut-osasto. Esiopetusta
Majakassa tarjotaan pienryhmän lapsille.
Lapijoella valmistuu syksyllä 2014 pitkään suunnitelmissa ollut päiväkoti Metsätähti,
johon sijoittuu kolme päivähoito-osastoa, esiopetusryhmä ja Lapijoen koulun
koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot. Yksi osastoista on vuorohoitoa tarjoava
osasto (siirtyy Majakasta).
Päiväkodeissa on syksyllä 2014 vakinaista henkilöstöä 30 ja paikkoja n 180,
sisältäen Metsätähdessä toimivat koululaisten kerhopaikat.
Kotona toimivia perhepäivähoitajia on noin 25, ja lapsia perhepäivähoidossa on
noin 100.
Ryhmäperhepäiväkoteja Eurajoella on viisi: Irjanteella, Kuivalahdella (Meritähti),
keskustassa (Sateenkaari) sekä Eurajoen kunnanvirastotalossa toimivat
Pilvenhattara ja Päivänsäde. Pilvenhattara ja Päivänsäde lakkautetaan päiväkoti
Metsätähden valmistuttua. Ryhmäperhepäiväkodeissa on ollut lapsia noin 55 ja
hoitajia 15.
Avoimella päivähoitotoiminnalla on tärkeä tehtävä tukea vanhemmuutta. Päiväkoti
Majakan Kahari-yksikössä järjestetään avointa toimintaa kolmena päivänä viikossa,
sisältäen toimintaa sekä lapsille ja vanhemmille että pienten lasten kerhon.
Avoimen toiminnan lisääminen lähivuosina on selkeä tavoite.
Aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta
Koululaisten iltapäiväkerhotoiminta tarjoaa turvallisen paikan pienille koululaisille
sekä erityistä tukea tarvitseville isommillekin koululaisille. Kerhot toimivat Kaharilla,
Lapijoella, Linnamaassa ja Huhdalla. Kyläyhdistyksen ylläpitämänä kerho toimii
Rikantilassa. Lapsia kerhoissa on yhteensä noin 100. Henkilöstönä toimii tällä
hetkellä kaksi vakinaista työntekijää ja tarvittava määrä määräaikaisia työntekijöitä.
Lapijoen kerhotoiminta siirtyy päiväkoti Metsätähteen syksyllä 2014.
24
Uusi valtuustosopimus vuosille 2013–2017 määrittelee, että kaikille ykkös- ja
kakkosluokkalaisille järjestetään kerhopaikka.
Erityispäivähoito
Päivähoidossa erityisen tuen lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön
havaintojen yhteinen tarkastelu tai aiemmin havaittu lapsen erityisen tuen tarve.
Erityisen tuen toteuttaminen on yhteistyötä vanhempien ja kuntouttavien tahojen
kanssa ja se pohjautuu tuen tarpeen arviointiin ja järjestämisen suunnitteluun
yhdessä vanhempien kanssa. Erityinen tuki pyritään ulottaman mahdollisimman
pitkälle Eurajoen kunnan tarjoamiin kasvatuspalveluihin siten, että tuki tulee sinne
missä lapsi on.
Majakan erityisryhmässä erityiskasvatuksesta ja -opetuksesta sekä pedagogisesta
kuntoutuksesta vastaa varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettaja. Hän
konsultoi tarvittaessa myös perhepäivähoitoa.
Päiväkoti Metsätähden päiväkodin johtaja vastaa erityispäivähoidon prosessien
kehittämisestä kunnassa ja toimii myös resurssiopettajana erityistä tukea tarvitseville
lapsille.
Lasten hoidon tuet
Lasten kotihoitoa tuetaan lakisääteisellä lasten kotihoidon tuella. Lisäksi vuodesta
2010 alkaen kunta on maksanut lasten kotihoidon tuen kuntalisää 200 euroa/kk alle
kaksivuotiaasta lapsesta. Edellytyksenä on, että vanhempi hoitaa lapset itse.
Yksityisen hoidon tuen muodostavat lakisääteinen tuki sekä kuntalisä 250 euroa/kk.
Tuet maksetaan palvelun tuottajalle.
Eurajoen varhaiskasvatussuunnitelma
Eurajoen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) valmistui vuonna 2009 ja se
päivitetään vuonna 2015, jolloin päivähoito on siirtymässä koulutoimen alaisuuteen.
Hallinnon muutoksessa korostuu elinikäisen oppimisen tavoite samoin kuin päivähoidon
ja koulutoimen rajapintojen yhteistyön tiivistäminen.
VASU:n arvopohja kartoitettiin lokakuussa 2008 päivähoitolasten vanhemmille,
päivähoitohenkilöstölle, kunnanvaltuutetuille sekä sosiaalilautakunnan jäsenille
suunnatulla kyselyllä. Kyselyn tuloksista nousi esille selkeästi kaksi muita tärkeämmäksi
koettua arvoa: turvallisuus sekä välittäminen. Näiden ohella tärkeitä arvoja olivat tasaarvoisuus, kiireettömyys, kasvatuskumppanuus, yksilöllisyys ja luottamuksellisuus.
Eurajoen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset
varhaiskasvatuksen laadun kehittämiselle yhdenmukaistamalla toiminnan järjestämisen
periaatteita, ohjata varhaiskasvatuksen sisällöllistä kehittämistä, edistää
varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista, lisätä henkilöstön ammatillista
25
tietoisuutta, lisätä vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuksen palveluissa,
vahvistaa moniammatillista yhteistyötä sekä edistää ennen kaikkea lasten hyvinvointia,
kasvua ja oppimista.
Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään kaikille 2-5-vuotiaille lapsille,
kaikissa päivähoitomuodoissa. Vasu tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja
oppimista. Vasu tehdään yhdessä vanhempien ja henkilöstön kanssa. Se on
kasvattajien työväline, jossa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tarpeet,
tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet.
6.1.3. Koulutoimi
Eurajoen koulutoimen osa-alueita ovat esikoulu, peruskoulutus, keskiasteen
koulutus ja aikuiskoulutus. Eurajoella toimii seitsemän peruskoulun 1-6 luokkien
koulua, joissa annetaan myös esiopetusta; yhteiskoulu, jossa ovat luokat 7-9 sekä
lukio. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Eurajoen kunnan kouluverkkohankkeen
kehittämissuunnitelmassa nykyisen kouluverkkorakenteen säilyttämisen.
Eurajoen peruskouluissa on kevätlukukaudella 2014 yhteensä 690 oppilasta, joista
esikoululaisia 71. Opettajia peruskouluissa on yhteensä 58 ja lukiossa 8.
Erityisopetusta järjestetään 1.-6. – luokkien oppilaille Keskustan koulussa ja 7.-9. –
luokkien oppilaille Yhteiskoulussa. Eurajoen lukiossa opiskelijoita on 143.
Koulujen toiminnassa noudatetaan kunkin kouluasteen voimassa olevaa
opetussuunnitelmaa. Esi- ja peruskoulun valtakunnallisia opetussuunnitelmien
perusteita uudistetaan parhaillaan niin, että uudet opetussuunnitelmat tulevat
käyttöön syyslukukaudella vuonna 2016. Eurajoella opetussuunnitelmien
uudistamisen yhteydessä koulujen henkilökunnan lisäksi suunniteluun otetaan
mukaan oppilaat ja heidän huoltajansa sekä muut yhteistyötahot.
Eurajokelaisten nuorten kansainvälistymistä edistetään erilaisin projektein (mm.
Erasmus, eTwinning), leirikoulutoiminnalla sekä osallistumalla
ystävyyskuntatoimintaan.
Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia oppia erilaisia tieto- ja viestintäteknisiä taitoja,
jotta työelämään siirtyessään oppilailla on valmiudet tulevaisuuden tietoteknisiin
haasteisiin.
Suunnitelmissa on Eurajoen kunnan ”Voi hyvin” hankkeen puitteissa mahdollistaa
lukiolaisille kurssi, jonka myötä lukiolaiset toimisivat kerho-ohjaajina alakouluilla.
Eurajoen kouluissa on käytössä erilaisia kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisyyn
tähtääviä menetelmiä ja ryhmätoimintoja. Tällaisia ovat mm. Kiva Koulu-ohjelma,
Lions Quest, Askeleittain, Ryhmätheraplay ja ART-toiminta. Tukioppilas- ja
kummitoiminnalla pyritään helpottamaan erityisesti nivelvaiheissa oppilaiden
sopeutumista uuteen kouluympäristöön.
26
Vuodesta 2013 alkaen kaikilla Eurajoen kouluilla on oppilaskuntatoimintaa, jonka
tarkoituksena on saada lapset mukaan koulutyön suunnitteluun. Lasten ja nuorten
kuulemistilaisuuksia on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina.
Oppilas- ja opiskelijahuolto
Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen
osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen,
hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä
ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä.
Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä
tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen
oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa
keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava
suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.
Oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja
opiskelijahuoltolaissa (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013).
Eurajoen kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan on kirjattu oppilashuollon tavoitteet ja
keskeiset periaatteet. Opetussuunnitelmaan sisältyy oppilashuoltosuunnitelma, johon on
kirjattu seuraavat asiat:
1) Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat
oppilashuoltopalvelut
2) Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat
3) Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen
4) Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän
huoltajiensa kanssa
5) Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen
Eurajoella toimii kuntakohtainen oppilashuollon ohjausryhmä sekä koulukohtaiset
oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään
tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Kaikki oppilashuoltoryhmät
ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi
kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen
mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää.
Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on tärkeää sekä
hyvinvointia vahvistavaa. Oppilashuolto on tarvittaessa myös perheen tukemista ja
ohjaamista tarvitsemansa avun piiriin. Sujuvalla kodin ja koulun yhteistyöllä
saadaan oppilashuoltotyöhön vaikuttavuutta ja ehkäistään ongelmien syntyä.
Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilöstöllä ja se on
kaikkien yhteisössä työskentelevien tehtävä.
Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia
edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein
toteutettavissa tarkastuksissa.
27
Psykologipalvelut
Eurajoen kunnan lasten ja nuorten psykologin toimi jakautuu koulutoimen (60 %) ja
sosiaalitoimen (40 %) kesken. Psykologin vastuualueeseen kuuluvat kaikki alle 23vuotiaat eurajokelaiset lapset ja nuoret. Eurajokelaisten aikuisten osalta palvelu
kohdentuu vanhemmuuden tukemiseen sekä erilaiseen verkostotyöhön lapsia ja
nuoria koskevissa asioissa.
Koulutoimessa psykologin toiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten
koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen tarjoamalla
oppilaille, vanhemmille, opettajille sekä muulle koulun henkilökunnalle
ammattitaitoisia psykologisia arviointi-, neuvonta-, konsultaatio- ja erityispalveluja.
Tavoitteena on oppilaiden syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen tai katkaiseminen
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koulupsykologin laaja-alainen ja
monimuotoinen työ on sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää.
Sosiaalitoimessa psykologin toiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten normaalin,
terveen kasvun ja kehityksen edistäminen, tukeminen ja mahdollistaminen.
Tavoitteena on riskitilanteiden ja häiriöiden mahdollisimman varhainen
tunnistaminen ja hoito. Varhaiskasvatukseen ja ennaltaehkäisyyn liittyen psykologi
tekee yhteistyötä mm. neuvolan ja päivähoidon kanssa. Psykologi osallistuu
viikoittain lastensuojelutiimiin ja toimii mm. työparina lastensuojeluasioissa sekä
muissa lasten ja perheiden tilanteiden arvioinneissa. Psykologi osallistuu alueellisiin
ja kuntakohtaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin sekä ennaltaehkäisevän työn
ideointiin sekä sen toteuttamiseen.
Koulutoimen sosiaaliohjaajat
Koulutoimessa on toiminut vuodesta 2008 sosiaaliohjaaja. Vuoden 2014 aikana aloittaa
toinen sosiaaliohjaaja, mikä mahdollistaa laajemman ennaltaehkäisevän työn sekä
ryhmätoimintojen lisäämisen kouluissa. Sosiaaliohjaajan työn tavoitteena on oppilaiden
hyvinvoinnin lisääminen ja sosiaalisten ongelmien vähentäminen. Sosiaaliohjaaja on
läsnä koulun arjessa oppilaiden ja opettajien tukena ohjaten oppilaita tarvittaessa
muiden palvelujen piiriin.
Toiminnan perustana on tiivis yhteistyö kodin ja koulun välillä sekä aktiivinen
oppilaskohtainen työ. Oppilaskohtainen työ sisältää mm. keskusteluja oppilaiden
kanssa, kouluun (myöhästymiset, kiusaamiset), vapaa-aikaan, kotiin ja ihmissuhteisiin
liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä mm. perheen tukemista kasvatustyössä.
Sosiaaliohjaaja kuuluu oppilashuoltoryhmään ja tekee moniammatillista yhteistyötä
etenkin kunnan sosiaalitoimen ja nuorisotoimen kanssa sekä terveydenhuollon kanssa.
Opetuksen tuen eri muodot
Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada
opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja
koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen on oltava laadultaan ja
28
määrältään lapsen kehitystason sekä yksilöllisten tarpeiden mukaista. Tuki on määritelty
asteittain muuttuvaksi, mitä kuvataan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen
kolmiportaisella mallilla.
Yleisen tuen vaiheessa oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin
vastataan mm. opetusta eriyttämällä, joustavilla opetusjärjestelyillä, tukiopetuksella ja
osa-aikaisella erityisopetuksella. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lapsen
oppimista arvioidaan jatkuvasti, jotta tuen antaminen voidaan aloittaa riittävän varhain.
Näin ehkäistään vaikeuksien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia.
Tehostetulla tuella tarkoitetaan tavoitteellista oppijan tukemista ilman erillistä
hallinnollista päätöstä. Tehostetun tuen muotoina käytetään tukiopetusta, osa-aikaista
erityisopetusta, joustavaa ryhmittelyä ja oppilashuollollista työskentelyä. Oppilaalle
laaditaan oppimissuunnitelma, jossa asetettujen kasvatuksellisten ja opetuksellisten
tavoitteiden saavuttamista seurataan. Tehostetun tuen painopisteenä on yhteistyö
huoltajien, koulun henkilöstön ja tarvittaessa muiden toimijatahojen kanssa.
Erityistä tukea tarjotaan oppilaalle silloin, kun tehostettu tuki ei riitä. Erityistä tukea
tarvitsevien oppilaiden opetuksessa keskeistä on varhainen tukeminen. Erityisellä
tuella tarkoitetaan perusopetuksessa kokoaikaisena erityisopetuksena toteutetun
pedagogisen tuen lisäksi oppilashuollon järjestämiä tukitoimia, oppilaan ohjausta,
opetukseen osallistumisen edellyttämiä apuvälinepalveluita, tarvittaessa aamu- ja
iltapäivätoimintaa vuosiluokille 1-9 sekä kodin ja koulun välistä tiivistä yhteistyötä.
Erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen
järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
6.1.4. Vapaa-aikatoimi
Nuorisotoimi
Nuorisotoimi tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista
kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja
elinoloja ottaen huomioon toteutuksessa lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman ja Eurajoen
kunnan strategian sekä paikallisesti että seutukunnallisesti.
Nuorisotoimen tehtävänä on ohjata toimintaa sellaisiin asioihin, jotka nyt koetaan
nuorisotyössä keskeisimmiksi: nuorten työpaja, terveet elämäntavat, ennaltaehkäisevä
ja korjaava päihdetyö sekä harrastus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminta. Sosiaalista
vahvistamista kohdistetaan sellaisille alueille, nuorisoryhmiin ja olosuhteisiin, joihin
syrjäytymisuhka selvimmin liittyy. Nuorisotoimen toiminnan pääkohderyhmänä ovat 10–
18 -vuotiaat eurajokelaiset nuoret sekä eri nuorisojärjestöt. Nuorisotyötä toteutetaan
nuorisotalojen lisäksi erityistoimipaikoissa ja erilaisissa projekteissa. Erilaisia
teemakerhoja järjestetään vuosittain toiveiden mukaan. Kerhojen taustalla on aina
ennaltaehkäisevä ja eväitä elämään tuova taka-ajatus.
Avustusta saavia eurajokelaisia yhdistyksiä on n.10.
Eurajoen nuorisotoimen tiloja ovat Kaharin nuoriso-kulttuuritalo sekä Lapijoen
nuorisotalo, työpaja sijaitsee Vanhalla Paloasemalla.
29
Eurajoen Kaharin nuoriso-kulttuuritalo on monitoimitila, joka toimii nuorisotilana,
järjestöjen kokoontumis- ja harrastustilana sekä lähiliikuntapaikkana. Päivisin Kaharin
tiloissa toimii koululaisten aamu- ja iltapäiväkerho. Tiistai-iltaisin Kaharilla järjestetään
avointen ovien nuorteniltoja. Perjantaisin Kaharilla on Walkers-kahvila klo 19.30-23.00.
Walkers-kahvila toimii nuorten omana kohtauspaikkana, jossa vapaaehtoiset aikuiset
toimivat kuuntelevina aikuisina ja nuorisotalo heidän olohuoneenaan, jonne nuorten on
turvallista tulla. Walkers-kahvila on tarkoitettu lähinnä 13–18 -vuotiaille nuorille.
Walkers-kahviloiden taustajärjestönä toimii Aseman Lapset ry.
Lapijoen nuorisotalo toimii myös monitoimitilana; päivisin tilassa on seurakunnan
päiväkerho ja iltaisin tilaa käyttävät eri yhdistykset omiin tarpeisiinsa.
Nuorisovaltuustolla on yläkerrassa oma kokoontumistilansa ja toisessa yläkerran
tilassa harjoittelee paikallinen bändi. Lapijoella järjestetään myös maanantaisin
nuorten avointen ovien iltoja.
Lasten kesäleirit järjestetään Lahdenperässä kesäkuun alussa telttaleirinä alaasteikäisille. Leireille osallistuu vuosittain runsaat sata lasta. Nuorisotoimi on
useana vuonna järjestänyt yhteistyössä kulttuuritoimen ja 4H:n kanssa 2-6
luokkalaisille kesäkuun ensimmäisellä viikolla perinnepäiväleirin.
Nuorisotoimi osallistuu seutukunnalliseen nuorisotyöhön, jossa korostuu koko
sektorin alueellisen kehityksen ja osaamisen edistäminen. Vuosien 2013–2014
seudullisena tavoitteena on kehittää vertaisnuorisotiedottamista eli Nuotti –
toimintaa.
Nuorten osallisuus
Nuorisolain mukaan nuorisotoimen tehtäviin kuuluu nuorisopoliittinen toiminta. Se
tarkoittaa nuorten asioiden nostamista julkisuuteen, nuorten etujen ajamista
lähiyhteisöissä ja nuorten elinolojen parantamista (nuorisovaltuuston,
nuorisoryhmien tukeminen ja nuorten kuuleminen ja tiedottaminen heitä koskevissa
asioissa). Eurajoen nuorisovaltuusto on toiminut vuodesta 2005. Nykyisen
nuorisovaltuuston toimintakausi tammikuun alusta 2013 vuoden 2014 loppuun.
Nuorisotoimi on opastanut ja kouluttanut nuorisovaltuuston jäsenet toimintaansa ja
valtakunnallisesti nuorisovaltuustoilla on toimiva ja aktiivinen kouluttaja- ja
tiedottajataho NuVa ry. Nuorisovaltuuston tärkein tehtävä on toimia oman alueensa
nuorten edunvalvojana. Toimintakanavat vaikuttamiseen ovat kunnan eri
hallintokunnat, työryhmät, lautakunnat ja media. Kaikkiin Eurajoen kouluihin on
perustettu v. 2013 oppilaskunnan hallitus tai koulussa pidetään säännöllisesti
kaikkien oppilaiden ja henkilökunnan yhteinen koulukokous. Kunnassa pyritään
järjestämään vuosittain myös lasten ja nuorten kuulemistilaisuus. Kuulemisen
välineeksi on kunnassa otettu käyttöön v. 2013 alussa valtakunnallinen
verkkodemokratiapalvelu www.aloitekanava.fi. Nuorisovaltuusto on nimetty vuoden
2013 alusta kunnan viralliseksi toimielimeksi.
30
Etsivä nuorisotyö
Etsivän nuorisotyön keskeisenä tehtävänä on auttaa nuorta saavuttamaan sellaiset
palvelut ja muu tuki, joilla edesautetaan nuoren kasvua sekä pääsyä koulutukseen ja
työelämään. Toiminnan tarkoituksena on myös tukea nuorta elämänhallinnassa, olla
nuoren tukena ja tulkkina eri viranomaisten tapaamisissa sekä verkostoa
rakennettaessa. Etsivän työn kohderyhmänä ovat 16-29 vuotiaat nuoret, jotka ovat
vaarassa pudota palveluiden ulkopuolelle. Ensisijaisesti etsivää nuorisotyötä tehdään
perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta.
Nuoret ohjautuvat etsivän nuorisotyön piiriin pääsääntöisesti viranomaisverkoston
kautta kuten esimerkiksi toisen asteen opinnoista tai sosiaalitoimesta. Nuori voi myös
itse hakeutua etsivän nuorisotyön pariin tai nuoren lähipiirin aikuiset voivat ottaa
yhteyttä. Verkostoyhteistyö on etsivän nuorisotyön kulmakiviä. Yhteistyötä tehdään
päivittäin eri tahojen kanssa. Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen yhteistyö on
käytännönläheistä ja viikoittaista.
Etsivän nuorisotyön tavoitteena on ensisijaisesti tavata jokainen toimintaan ohjautunut
nuori. Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitetaan ja tunnistetaan nuoren ongelmat sekä
selvitetään nuoren omat muutoksen tarpeet. Toiminta nuoren kanssa on alussa tiivistä
ja aktiivista, jolloin asioiden hoitaminen tuottaa tulosta ja luottamuksellinen suhde
nuoreen mahdollistuu. Nuori ohjataan yksilöllisesti tarvitsemiensa palvelujen piiriin.
Etsivä nuorisotyöntekijä on usein mukana toteuttamassa nuorisotoimen ja
yhteiskoulun tapahtumapäiviä. Nuorten parissa näkyminen on tärkeää
tunnettavuuden kannalta ja ennaltaehkäisevässä mielessä.
Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli
Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen on kuntien, puolustusvoimien ja työ- ja
elinkeinoministeriön yhteistyömalli aktiivisen tuen tarjoamisesta nuorille miehille
kutsunnoissa ja palveluksen keskeytyessä. Tavoitteena on kohdata nuoret miehet, jotka
ovat syrjäytymisvaarassa johtuen varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytymisestä.
Aikalisäohjaaja tukee elämäntilanteen selvittelyssä ja ohjaa palveluihin. Nuoret, jotka
eivät mene armeijaan, ohjataan myös aktiivisesti erilaisten tukipalvelujen piiriin.
Eurajoella etsivä nuorisotyöntekijä on yhdessä koulun terveydenhoitajan kanssa
osallistunut kutsuntatilaisuuteen tehden kutsuntoihin osallistuvien nuorten
alkukartoituksia.
Eurajoen Nuorten työpaja Nosturi
Työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan
palvelujen ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon ja on
moniammatillista toimintaa. Työpajatoiminta toteuttaa varhaisen puuttumisen ja
yhteisöllisyyden periaatteita ja soveltaa tekemällä oppimisen ja motivoimisen
menetelmiä.
31
Eurajoen nuorten työpaja Nosturi toimii Vanhalla paloasemalla osoitteessa Linnaintie 1.
Pajalla toimii kaksi vakinaista työ- ja yksilövalmentajaa. Nuoria työpajassa on
työttömyystilanteesta riippuen 8 -10 henkilöä kerrallaan. Vuositasolla nuoria on ollut
pajalla 18 – 25 vuodesta riippuen. Pajan toiminta on laajennettu koskemaan enemmän
myös muita ikäluokkia. Työpaja on myös yksi Eurajoen kunnan kuntouttavan
työtoiminnan pisteistä, tosin kuntouttava työtoiminta työpajan osalta kohdistuu pitkälti
alle 29 -vuotiaisiin. Tavoitteena on ohjata ja tukea jokaista asiakasta hänen
vahvuuksiensa, taitojensa ja kiinnostuksensa mukaan kohti koulutusta, työllistymistä tai
jotain muuta ratkaisua. Vuosittain jatkotoimenpiteeseen ohjautuu noin kaksi
kolmasosaa.
Vuoden 2013 aikana työpajalla oli yhteensä 17 henkilöä, joista naisia oli neljä. Työpajan
asiakkaat tulevat pääsääntöisesti työvoimatoimiston, sosiaalitoimen tai etsivän
nuorisotyöntekijän kautta. Pajalle on voinut hakeutua myös suoraan, ilman em. tahojen
lähetettä. Tällöin työpaja etsii yhdessä nuoren kanssa nuoren tilanteeseen sopivan
vastuuviranomaisen.
Eurajoen nuorten työpaja Nosturi hoitaa myös oman toimintansa lisäksi kunnan
työllistämistoiminnan, nuorten kesätyöpaikkatuen ja nuorten kesätyöviikot.
Omin Jaloin -toimintamalli
Omin Jaloin -toimintamalli on valtakunnallinen ennaltaehkäisevän lasten suojelun
toimintamalli, joka on kehitetty Lohjan kaupungin nuorisotoimessa. Eurajoella
koulutuksen saaneita oli v. 2014 8 kpl. Heitä on nuorisotoimessa, koulutoimella ja
sosiaalitoimessa. Toimintamallin tarkoituksena on varhaisen puuttumisen ja ehkäisevän
lastensuojelun tehostaminen yhtenäisen Omin Jaloin -toimintamallin avulla yhtenäiseksi
palveluketjuksi. Olennaisena tehtävänä on lisätä nuoren itsenäistä ymmärrystä omien
valintojen vaikutuksesta nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen viiden tapaamiskerran
tehtävien avulla. Tavoitteena on että osallistuneiden nuorten ymmärrys oman elämän
riskeistä,voimavaroista ja oikeuksista lisääntyy.
Toimintaan ohjaudutaan pääasiallisesti koulun, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen
työntekijöiden kautta jo silloin kun kyseessä on pieni huoli. Sosiaalitoimi voi käyttää
nuoren tilanteen kartoittamiseen myös Omin jaloin -toimintamallia ja jonkun toisen
sektorin ohjaajaa.
Liikuntatoimi
Liikuntatoimen keskeisenä päämääränä on, että liikunta nostetaan tärkeäksi
hyvinvoinnin ja elämänhallinnan osatekijäksi Eurajoen kunnan kehittämisessä.
Liikuntatoimi painottaa strategiakaudella matalan kynnyksen terveysliikuntaa
yhteistyössä eri hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi panostetaan
Eurajoen liikuntakeskuksen sekä lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen ja
suorituspaikkojen kunnossapitämiseen.
32
Eurajoen urheiluelämä on keskittynyt Eurajoen kristillisen opiston, yhteiskoulun ja
lukion läheisyydessä olevaan liikuntakeskukseen, jossa sijaitsevat mm. urheilu- ja
hiekkatekonurmikentät, tenniskentät, skeittipuisto, jäähalli sekä yhteiskoulun
liikunta- ja kuntosali. Eurajoen keskustassa on myös yli 5 kilometriä valaistua
kuntorataa. Talvella liikuntakeskuksesta pääsee valaistulle, maastollisesti
vaihtelevalle hiihtoladulle. Tokinmaan metsätiet Pinkjärven läheisyydessä ja
Lapijoen asuntoalueen kuntoradan latupohjat sopivat hyvin kaikille kuntoilijoille.
Verkkokarissa kunnan omistuksessa on Lahdenperän virkistysalue, jossa kesällä
pidetään lasten rantauimakoulut. Vuosittain uimakouluihin on osallistunut lähes 100
lasta. Lisäksi Eurajoella on mm. 4-ratainen keilahalli, harjoitusravirata, moottorirata,
yksityinen kuntosali sekä Pinkjärven suojelumetsä.
Kulttuuritoimi
Eurajoen kirjasto-kulttuurilautakunnan tehtävänä on tukea vapaata kansalaistoimintaa ja
tarjota hyvät kunnalliset kirjasto- ja kulttuuripalvelut, joiden avulla kasvatetaan
kotiseutuhenkeä ja luodaan kuntalaisille monipuoliset mahdollisuudet toteuttaa itseään.
Lisäksi tehtävänä on huolehtia kuntalaisten harrastustoiminnasta sekä opiskelua ja
työtä tukevien kirjojen ja tallenteiden saatavuudesta.
Eurajoen kulttuuritoimen lähtökohtana on eri taiteen lajien huomioon ottaminen, oman
kunnan historian ja nykyisyyden vahvistaminen ja palvelujen tarjoaminen eri-ikäisille ja
eri taustaisille asukkaille, myös tilapäisille asukkaille. Kunnan kulttuuritoimi tukee
paikallista kulttuuritoimintaa yhteisöjen ja yhdistysten avustuksilla. Eurajoen kunnalle on
ominaista vilkas yhdistystoiminta; aktiivisia kulttuuriyhdistyksiä on noin 10.
Kulttuuritoimi keskittyy kunnan lapsi- ja nuorisopoliittisen toiminnan ohjelman mukaisesti
lasten perinneopetukseen. Lasten taidekasvatus, taiteen perusopetuksen selkiyttäminen
seudullisesti ja lasten huomioiminen kaikessa kulttuuritoimen suunnittelussa ovat
tärkeällä sijalla kulttuuritoimen toiminnassa.. Eurajoen kulttuuritoimi tekee yhteistyötä
Satakunnan lastenkulttuurikeskuksen ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa.
Vapaaehtoistoiminnan tärkeys korostuu mm. Välimaan perinnetorpan lasten
perinneopetuksen järjestämisessä ja kohteen kehittämisessä. Perinneopetus kulkee läpi
kulttuuritoimen käsittäen myös kartanohistorian ja keskiajan linnahistorian. Eurajoen
tärkeimmät kulttuurikohteet ovat Vuojoen kartano, Välimaan perinnetorppa, Irjanteen
museot, Liinmaan linnamäki, Irjanteen kirkko, Kustaa Aadofin kirkko ja Voltti-talo sekä
Kaunissaaren kulttuuripolku.
Vuonna 2012 Eurajoen kirjastossa lainausoikeutta käytti 551 alle 15-vuotiasta
eurajokelaista lasta/nuorta. Lainausoikeutta käyttäneiden nuorten määrä on kasvanut
vuosien varrella jopa 250 vuodesta 2009. Usein silti perheessä lainataan
jommankumman vanhemman kortilla kaikille perheenjäsenille, myös sosiaalisen median
runsas käyttö vähentää nuorten kirjastokäyntejä ja lainauksia. Vuonna 2013 lainausten
kokonaismäärä oli 142 411 kpl, joista lasten ja nuorten osastolta 77 280 kpl (eli 54,3 %).
Vuonna 2009 vastaava prosentti oli 46,5 %.
33
6.1.5. Sosiaalitoimen palvelut
Lapsiperheiden kotipalvelu
Lapsiperheiden kotipalvelu on kaikille kuntalaisille suunnattu palvelu, jota
sosiaalihuoltolain mukaisesti myönnetään alentuneen toimintakyvyn,
perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun syyn
perusteella niille perheille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen arjen toiminnoista.
Lapsiperheiden kotipalvelun tarkoitus on toimia ennalta ehkäisevänä toimena ja
tarjota apua lapsiperheiden arkeen ajoissa. Lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä
tukee, ohjaa ja auttaa perheitä arkielämään, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä
kodinhoitoon liittyvissä asioissa perheen kotona. Tavoitteena on keskustelemalla ja
yhdessä tekemällä edistää perheen arjessa selviytymistä sekä lapsen hyvää
kasvua ja kehitystä.
Palvelu perustuu perheen vapaaehtoisuuteen ja sitä järjestetään asiakkaan
hakemuksen perusteella. Tilannearvio kotipalvelun tarpeesta tehdään asiakkaan
selvityksen perusteella puhelimitse, kotikäynnillä tai hoitoneuvottelussa. Avun
tarvetta arvioidaan ennen työskentelyn aloittamista ja sen kuluessa. Jokaiseen
hakemukseen annetaan kirjallinen päätös. Mikäli palveluntarve ei ole tilapäistä ja
lyhytaikaista, tehdään yhdessä perheen kanssa palvelusuunnitelma, jossa sovitaan
työn tavoitteista ja toimintatavoista.
Lapsiperheiden kotipalvelua on mahdollista saada säännöllisenä ja
suunnitelmallisena palveluna sekä tilapäisenä palveluna. Kotipalvelua ei kuitenkaan
voida myöntää pelkkään siivoukseen ja päivittäiseen lasten hoitoon. Vuonna 2013
asiakkaina oli 16 perhettä.
Palvelusta on käytössä maksuttomuuskokeilu vuoden 2014 loppuun asti.
Sosiaalityö
Sosiaalityön tavoitteena on työskennellä perheen tilanteen parantamiseksi silloin,
kun perheessä on taloudellisia ja/tai sosiaalisia ongelmia.
Työskentelymenetelminä ovat mm. sosiaalityön ohjaus ja neuvonta asiakkaan
tarvitsemista palveluista, taloudellisen tuen myöntäminen (perustoimeentulotuki,
täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki), kuntouttava työtoiminta
sekä yhteistyö mm. työvoiman palvelukeskuksen kanssa.
Taloudellinen tukeminen, työttömyyteen liittyvät toimet ja päihde- ja
mielenterveysongelmiin annettava apu ovat ehkäisevän lastensuojelun
näkökulmasta keskeisiä tukitoimia, joilla pystytään ehkäisemään myös
lastensuojelutarpeen syntymistä. Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan tukea
lapsiperheitä, vaikka perhe ei muuten olisi oikeutettu toimeentulotukeen.
Lastensuojelulain 10 § mukaan lapsi tulee ottaa huomioon aikuisille suunnatuissa
palveluissa. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa koko perhe ja läheiset
otetaan huomioon hoitoa järjestettäessä.
34
Eurajoen sosiaalitoimen henkilöstöohjelman mukaisesti sosiaalityöhön on
perustettu 1.4.2014 lukien uusi sosiaaliohjaajan virka. Sosiaaliohjaaja työskentelee
aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen tehtävissä pääosin itsenäisesti, mutta myös
osittain sosiaalityöntekijän työparina sekä mahdollisuuksien mukaan lastensuojelun
perhetyöntekijän työparina.
Perheasioiden sovittelua Eurajoella hoitavat kunnan sosiaalityöntekijät sekä
Rauman seurakunnan perheasiainneuvottelukeskus, joka palvelee Rauman
kaupungin ja ympäristökuntien asukkaita. Perheasioiden sovitteluun tullaan
perheen omasta aloitteesta ja sovittelun tavoitteena on perheen sisäisten
ristiriitojen ratkaisu ja lapsen aseman turvaaminen. Perheasioiden sovittelu on
vapaaehtoista, luottamuksellista ja maksutonta. Perheasioiden sovitteluun voi
hakeutua koko perhe, puolisot yhdessä tai puolisot erikseen. Työskenneltäessä
aikuisten kanssa lapsen näkökulma otetaan aina huomioon, vaikka lapsi itse ei
olisikaan mukana neuvotteluissa.
Lastenvalvojan palvelut
1.1.2011 alkaen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä on hoitanut
myös eurajokelaisten lasten isyyteen, elatukseen, huoltoon ja tapaamisiin liittyvät
lakisääteiset tehtävät.
Lastenvalvoja selvittää avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä isyyslain
perusteella.
Avo-/avioerotilanteessa lapsen vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta,
tapaamisoikeudesta ja elatuksesta keskenään tai lastenvalvojan luona.
Lastenvalvoja voi vahvistaa sopimuksen, jossa määritellään lasta koskevat asiat
eron jälkeen: lapsen asuinpaikka, huolto (yksinhuolto tai yhteishuolto) sekä miten
lapsen ja erossa asuvan vanhemman välinen yhteydenpito järjestetään
(tapaamissopimus). Avo-/avioeron jälkeen myös elatussopimus voidaan tehdä
kirjallisena lastenvalvojan luona.
Vuonna 2013 lastenvalvoja on vahvistanut eurajokelaisten lasten sopimuksia
huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta yht. 57 kpl (huollosta 53 kpl,
asumisesta 12 kpl ja tapaamisoikeudesta 20 kpl).
Lasta koskevat päätökset voidaan viedä myös käräjäoikeuden vahvistettaviksi. Jos
vanhemmat eivät pääse lasta koskevassa asiassa yksimielisyyteen, käräjäoikeus
ratkaisee sen lapsen edun mukaisesti. Käräjäoikeus voi tarvittaessa pyytää
sosiaaliviranomaisen selvityksen perheen tilanteesta. Ennen asian pääkäsittelyä
järjestetään suullinen valmisteluistunto, johon molemmat vanhemmat kutsutaan.
Jos sovinto syntyy, käräjäoikeus vahvistaa sen ja asian käsittely päättyy. Jos
valmisteluistunnossa ei päästä sovintoon, asia jatkuu pääkäsittelyllä, jossa voidaan
kuulla myös todistajia.
Käräjäoikeudet voivat sovitella lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta
koskevia asioita, kuten muitakin riitaantuneita asioita. Sovittelun tarkoituksena on
35
auttaa osapuolia löytämään ratkaisu, jonka molemmat voivat hyväksyä.
Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu on laajentunut valtakunnalliseksi
1.5.2014 lukien. Sovittelumallissa sovittelu toteutetaan kahden eri ammattikunnan
edustajan yhteistyönä. Huoltoriidan sovittelussa tuomarin avustajana toimii
asiantuntija, useimmiten lasten asioihin perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen tai lastenvalvojan
vahvistaman sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa, jos
päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu. Lapsen huoltoa koskevan alle 3 kk
vanhan päätöksen täytäntöönpanoa voidaan hakea myös lapsen asuinpaikan
ulosottomieheltä. Tuomioistuin lähettää pääsääntöisesti vireillä olevan asian ensin
täytäntöönpanosovitteluun. Sovittelun avulla pyritään saamaan asianosaiset
noudattamaan vapaaehtoisesti päätöstä tai sopimusta. Eurajoella em. sovittelua
hoitavat tehtävään nimetyt tapaamissovittelijat.
Eurajoen kunta ostaa ottolapsineuvontapalvelut Pelastakaa Lapset ry:ltä.
Nuorten kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä
Harjavallassa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä toimii kuntien
yhteinen 15 - 22 -vuotiaiden nuorten kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Ryhmän
edustukseen kuuluvat perusterveyshuolto, sosiaalitoimi, opetustoimi, Kela, työ- ja
elinkeinotoimisto sekä erikoissairaanhoito. Ryhmään voidaan kutsua myös muita
yhteistyötahoja. Toimintaa ohjaa Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003.
Ryhmän tavoitteena ja tehtävänä on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja auttaa nuorta
saamaan hänen tarvitsemansa palvelut. Ryhmä käsittelee yksittäisen nuoren
asioita, sekä seuraa ja edistää nuorten palvelujen toteutumista, arvioi kohderyhmän
tilannetta, sopii yhdessä järjestettävistä palveluista ja vastuunjaosta niiden
toteuttamiseksi sekä kehittää ja tekee aloitteita.
Kohderyhmänä ovat:
- nuoret, jotka uhkaavat pudota opetuksen piiristä
- jatko-opintojen aikana laajaa tukea tarvitsevat
- erityisopetuksessa olevien nuorten jatkopolkujen selvittely
- vailla opiskelu- tai työpaikkaa jääneet, koulunsa/opintonsa keskeyttäneet
nuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä sekä
- ns. ”harmaan alueen” nuoret.
Nuoren vaikeuksien taustalla voi olla erilaisia syitä, esim. puutteelliset sosiaaliset
taidot, päihteiden käyttö, somaattiset tai psyykkiset sairaudet tai erilaisten
ongelmien kasautuminen.
Ryhmän asiakkaaksi tullaan lähetteellä. Mikä tahansa nuoren asioita hoitava
viranomais-/yhteistyötaho (esim. koulu, sosiaali- tai terveydenhuolto, kolmas
sektori) voi tehdä aloitteen asian käsittelemiseksi. Lähettävä taho laatii lähetteen
yhdessä nuoren kanssa ja nuori antaa kirjallisen suostumuksensa asiansa
käsittelyyn. Nuori voi halutessaan osallistua asiansa käsittelyyn, samoin hänen
huoltajansa tai läheisensä, mikäli siitä on nuoren suostumus kirjallisena.
36
Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelu
Kehitysvammahuollosta vastaa sosiaalityöntekijä. Palvelut räätälöidään
moniammatillista työotetta hyödyntäen asiakkaan tarpeen mukaan.
Kun perheessä on kehitysvammainen lapsi, tarvitaan usein tavallista enemmän
erilaisia palveluja. Kehitysvammaiset voivat saada palveluja yleisinä sosiaali- ja
terveyspalveluina, vammaispalveluina tai niiden ollessa riittämättömiä,
kehitysvammaisten erityishuoltona. Palveluja varten laaditaan palvelusuunnitelma.
Palveluina voivat tulla kyseeseen esimerkiksi kuntoutusohjaus, työtoiminta,
neuvolapalvelut, kuljetuspalvelut, omaishoidon tuki, perhehoito ja pitkäaikaiset tai
väliaikaiset asumispalvelut.
Sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen toimialueen luovuttua kuntoutusohjaajan
palvelujen tarjoamisesta Eurajoen sosiaalitoimeen on perustettu määräaikainen
kuntoutusohjaajan toimi ajalle 1.2.2014 - 31.12.2015. Kuntoutusohjaajan
ensisijainen toimipaikka on kehitysvammahuolto. Kuntoutusohjaaja työskentelee
asiakkaan kotona ja muissa asiakkaan toimintaympäristöissä, esimerkiksi
päivähoidossa, koulussa, perhehoitopaikassa jne. moniammatillisessa työryhmässä
laaditun kuntoutussuunnitelman pohjalta. Kuntoutusohjaus on kuntoutujan ja hänen
lähiverkostonsa kokonaisvaltaista huomioon ottamista, tukemista, ohjausta,
neuvontaa ja palveluista tiedottamista. Kuntoutusohjaaja toimii linkkinä kuntoutujan,
perheen, eri työntekijöiden ja viranomaisten välillä.
Kuntoutusohjaaja tukee kuntoutujaa ammatti- ja työelämäasioissa, esteettömyyteen
liittyvissä ongelmissa sekä hänen läheisiään kasvatukseen ja koulunkäyntiin
liittyvissä kysymyksissä. Kuntoutusohjauksella pyritään tukemaan kuntoutujan
itsenäistä elämänhallintaa, parantamaan elinympäristössä selviytymistä ja
auttamaan hyvinvoinnin saavuttamisessa. Työssä korostuvat ennen kaikkea
kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukeminen, ohjaaminen ja neuvonta
muuttuneessa elämäntilanteessa sekä kuntoutus- ja sosiaaliturvapalvelujen ja
tukitoimien käytössä.
Kunta järjestää työtoimintaa kehitysvammaisille Eurajoen toimintakeskus
Toimarissa. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen toimialue järjestää
monipuolisia palveluja kehitysvammaisille sekä muille oppimisessa ja
ymmärtämisessä tukea tarvitseville. Toimarissa on seitsemän koululaista
iltapäivätoiminnassa.
1.1.2011 alkaen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä on hoitanut
laissa säädetyt vammaispalvelut (mm. vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, asunnon
muutostyöt, palveluasuminen ja henkilökohtainen apu).
Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia
elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä
ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja.
Vammaispalveluita tarvitsevalle henkilölle laaditaan henkilökohtainen
palvelusuunnitelma, joka perustuu yksilölliseen avuntarpeen selvitykseen.
37
Vammaispalvelulaissa vaikeavammaisille tarkoitettujen palvelujen ja tukitoimien
osalta kunnalla on erityinen järjestämisvelvollisuus. Muita vammaisille tarkoitettuja
palveluja kunta järjestää talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa.
Eurajoella vammaispalveluissa on 12 alle 18-vuotiasta asiakasta.
6.1.6. Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikk´
Rauman Seudun Mielenterveysseuran Kriisikeskus Ankkurpaikk´ tarjoaa nopeaa
apua elämän erilaisissa kriisitilanteissa. Asiakkaan kanssa käydään keskusteluja ja
hänet ohjataan tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Työmuotoja
ovat mm. asiakasvastaanotto, kriisipuhelinpäivystys ja turva-asuntotyö. Turvaasuntotyössä kohdataan useimmiten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneita
vanhempia ja lapsia, jolloin yhteistyö lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa
on oleellista. Eurajoen kunta ostaa tarvittaessa turvakotipalveluja Kankaanpään Akodista.
Kriisikeskuksessa toimii myös talous- ja velkaneuvonta, joka tarjoaa apua maksuja velkaongelmien hoidossa.
6.1.7. Eurajoen seurakunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut
Seurakunta tekee monipuolista ennaltaehkäisevää ja kohtaavaa työtä lasten,
nuorten ja perheiden parissa.
Seurakunta järjestää päiväkerhoja neljä- ja viisivuotiaille lapsille. Kerhot
kokoontuvat kaksi kertaa viikossa elokuusta toukokuuhun. Kesäkuussa ovat
kesäkerhot kerran viikossa. Kerhoja pyritään pitämään koko kunnan alueella.
Päiväkerhoissa toimivat lastenohjaajat.
Eurajoen seurakunnan perhetyöhön kuuluvat erilaiset kerhot, retket, kirkkohetket ja
leirit kaikenikäisten lasten perheille. Perhekerho ja Vauvaperhekerho ”Nuppis”
kokoontuu kerran viikossa seurakuntakeskus Tapulissa. Perhetyö järjestää erilaisia
teemapäiviä ja tapahtumia.
Seurakunnan nuorisotyö saavuttaa rippikoulutyön kautta suurimman osan nuorista.
Rippikoulun kautta seurakuntien työntekijät saavat kattavan ja ajankohtaisen kuvan
nuorten elämään kuuluvista asioista. Varhaisnuorille ja nuorille järjestetään kerhoja,
nuorteniltoja, peli-iltoja, leirejä, retkiä, isostoimintaa sekä kerhonohjaajakoulutusta.
Eurajoen seurakunnassa lasten ja nuorten sekä perheiden parissa työskentelevät
perhetyöntekijä, kolme lastenohjaajaa, nuorisotyönohjaaja sekä määräaikainen
varhaisnuorisotyönohjaaja.
38
6.1.8. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) Eurajoen paikallisyhdistys ry
MLL:n Eurajoen paikallisyhdistyksen tarkoituksena on edistää lasten, nuorten ja
lapsiperheiden perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä. MLL Eurajoen
paikallisyhdistyksellä on jäseniä yli 400.
MLL:n toimintaan kuuluvat viikoittain pidettävät perhekahvilat, muskarit, isä-lapsi-sählyt
sekä kausiluontoisesti mm. uimakoulut, tonttumetsä, enkelikirkko, päivänsädekilpailu,
kevät-ilokeräys, EU-ruokatuen jakaminen sekä lasten ja nuorten vaate- ja
tarvikekirpputorit. Lisäksi MLL järjestää muuta erilaista toimintaa kuten retkiä,
teatterimatkoja ja tapahtumia sekä tukee kunnan tukioppilastoimintaa. Vuoden
ensimmäiselle eurajokelaiselle vauvalle MLL lahjoittaa perinteisesti lampaantaljan.
Lisäksi käytössä on valtakunnalliset lasten ja nuorten tukipalvelut kuten auttavat
puhelimet sekä Hyvä Joulumieli -lahjakorttien hankkiminen kunnan jaettavaksi.
6.1.9. Muita toimijoita Eurajoella
Eurajoella toimii yhteensä seitsemän urheiluseuraa, joissa jäseniä on yhteensä yli
2000. Urheiluseuroista jäsenmäärältään suurin on Eurajoen Veikot, joka on
keskittynyt yksilöurheilulajeihin (yu, suunnistus, hiihto) ja pesäpalloon.
Joukkueurheiluseuroja ovat mm. Eurajoen Lätkä (jääkiekko) sekä FC Eurajoki
(jalkapallo). Eurajoen Voimistelijoilla on monipuolista sisäliikuntaa.
SPR:n Eurajoen osaston järjestämässä Reddie Kids -kerhossa tutustutaan leikin ja
mukavan tekemisen ohessa Punaisen Ristin toimintaan ja opetellaan ensiapua
sekä suvaitsevaisuuteen liittyviä asioita. Ilmainen kerho on tarkoitettu 7-12 –v.
lapsille. SPR:n Eurajoen osasto jakaa Hyvä Joulumieli -lahjakortteja vähävaraisille
lapsiperheille.
Eurajoella toimii lisäksi useita yhdistyksiä, mm. Eurajoen 4 H-yhdistys,
Partiolippukunta Jokilaakson Ravut, Eurajoen VPK, mopokerho sekä eri kylien
kyläyhdistykset.
Eurajoki-viikolla järjestettiin v. 2013 kolmannet Voi Hyvin -harraste- ja
yhdistysmessut, jossa eri yhdistykset, yritykset ja yksityiset esittelivät toimintaansa.
6.2. KASVUA JA KEHITYSTÄ KORJAAVAT PALVELUT
Lapsen kasvua ja kehitystä korjaaviin palveluihin kuuluvat psykiatriset palvelut sekä
lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu: lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon
tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä sijaishuolto ja jälkihuolto.
Suomessa lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun piirissä on noin 7 prosenttia
alaikäisistä, mikä tarkoittaa, että yli 75 000 lapsen hyvinvointi ja terveys ovat tavalla
tai toisella uhattuna. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun ydintehtävä on lapsen
39
kehityksen ja terveyden turvaaminen silloin, kun se on vaarantumassa (34 §) tai
vakavasti vaarantumassa (40§).
Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön,
tasapuoliseen ja monipuoliseen kehittymiseen ja erityiseen suojeluun ja
huolenpitoon. Lastensuojelun tehtävä on näiden oikeuksien turvaaminen ja
kasvattajien tukeminen kasvatustehtävässään. Lastensuojelu voi olla
vanhemmuuden tukemista, paikkaamista tai äärimmillään sen korvaamista.
Ensisijaisesti kuitenkin pyritään siihen, että lapsi/nuori voi kasvaa ja kehittyä
omassa kodissaan.
Kunta vastaa siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen
lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi, kuin kunnassa
esiintyvä tarve edellyttää. Lastensuojelutarpeeseen vaikuttavat monet tekijät. Muun
muassa perheiden pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet sekä vanhempien
mielenterveys- ja päihdeongelmat näkyvät lastensuojelutarpeen taustalla.
1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki määrittää lastensuojelun avohuollon
prosessin aikaisempaa tarkemmin. Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen ja
asiakkuuden päättyminen ovat selkiintyneet aikaisemmasta ja tuovat
lastensuojelutyön aikaisempaa suunnitelmallisemmaksi. Lastensuojeluilmoituksen
vastaanottamisen jälkeen on 7 päivän aikana päätettävä, aloitetaanko
lastensuojelutarpeen selvitys. Jos lastensuojelun tarvetta aletaan selvittää, alkaa
siitä lastensuojelun asiakkuus. Lain mukaan lapsen asioista vastaavan
sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta olosuhteiden
edellyttämässä laajuudessa 3 kk kuluessa.
Lastensuojelulain (34 §) mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on
ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin viipymättä jos kasvuolot vaarantuvat tai eivät
turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa
terveyttään tai kehitystään. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää lapsen
myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen
hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä. Avohuollon
tukitoimet ovat ensisijaisia lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tukimuotoja
auttaa lasta ja hänen perhettään.
Jokaiselle lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle
nimetään hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä ja lapselle tehdään
henkilökohtainen asiakassuunnitelma, jollei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta
ja ohjaus. Asiakassuunnitelma on laadittava yhteistyössä lapsen ja huoltajan
kanssa. Avohuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja
asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja perheen tuen tarve ja palvelut ja
tukitoimet sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran
vuodessa.
Lastensuojelun avohuollon tukitoimet suunnitellaan yhdessä lapsen ja perheen
kanssa näiden tarpeiden mukaisiksi ja ne ovat asiakkaalle maksuttomia lukuun
ottamatta avohuollon tukitoimena annettavaa perhehoitoa, laitoshoitoa tai
asumispalvelua, joista voidaan periä maksu.
40
Avohuollon tukitoimena voidaan järjestää:
1. tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen
2. lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja
asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten
ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden
tyydyttämisessä
3. tukihenkilö tai -perhe
4. lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja
5. perhetyötä
6. koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon (sijoitus avohuollon
tukitoimena)
7. vertaisryhmätoimintaa
8. loma- ja virkistystoimintaa sekä
9. muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia.
Lastensuojelussa lasten sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti
sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen
sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai muulla lapsen
tarpeiden edellyttämällä tavalla. Huostaan otettu lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti
enintään kuudeksi kuukaudeksi myös vanhempansa tai muun huoltajansa
hoidettavaksi, kun valmistellaan kotiin palaamista.
Vuoden 2012 alusta perhehoidosta tuli laitoshoitoon nähden ensisijainen
sijaishuollon muoto. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos
sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla.
Lastensuojelussa jälkihuollolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren sekä hänen
vanhempiensa tukemista sijaishuollon päättymisen jälkeen. Oikeutta jälkihuoltoon
on uudessa lastensuojelulaissa laajennettu koskemaan myös avohuollon
tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymistä, jos sijoitus on kestänyt
yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.
Lastensuojelun tarpeesta kunnassa kertoo lastensuojeluilmoitusten määrä.
Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa lapsen tai nuoren tilanteesta huolestunut
henkilö, kuten vanhemmat, naapurit, sukulaiset, ystävät tai lapsi/nuori itse.
Yksityishenkilöillä on ilmoitusoikeus ja ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä.
Viranomaisilla on ns. ilmoitusvelvollisuus. Lastensuojelulaki velvoittaa kuntaa
pitämään rekisteriä lastensuojeluilmoituksista ja niiden sisällöstä.
Lastensuojelulain 25 §:n mukaan ilmoitusvelvollisia ovat:
-
sosiaali- ja terveydenhuollon
opetustoimen
nuorisotoimen
poliisitoimen
Rikosseuraamuslaitoksen
palo- ja pelastustoimen
sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan
41
-
opetuksen tai koulutuksen järjestäjän
seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan
kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain tarkoitetun
vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen
hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön taikka
koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön
palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä
toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä
kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt.
Nämä tahot ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä
ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat
tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä
vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen
selvittämistä. Opetustoimen osalta ilmoitusvelvollisia ovat mm. koulutoimenjohtajat
ja vastaavat, rehtorit, opettajat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon
edustajat sekä koulukuraattorit. Niin ikään velvollisuus koskee luottamustoimessa
olevia, eli koululautakunnan tai vastaavan jäseniä. Koululaisten aamu- ja
iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevien ilmoitusvelvollisuuden
kannalta ei ole merkitystä sillä, onko järjestäjä yksityinen vai julkinen taho.
Ilmoitusvelvollisuus poliisille lapseen kohdistuneesta seksuaalirikosepäilystä laajeni
1.1.2012 alkaen. Lakimuutosten jälkeen sekä lastensuojeluviranomaisilla että
lastensuojelulain 25 §:n 1 mom. tarkoitetuilla henkilöillä, joilla on velvollisuus
lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten
estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen
perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa
rangaistavaksi säädettyä seksuaalirikosta.
Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä tilanteissa, joissa on perusteltua
syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia
välittömästi syntymänsä jälkeen. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tulee tehdä
tilanteissa, joissa ilmoittajalla on varmaa tietoa esim. tulevan äidin tai isän
päihdeongelmasta, vakavasta mielenterveyden häiriöstä tai vapausrangaistuksesta.
Pelkkä päihteidenkäytön epäily ei riitä ennakollisen ilmoituksen tekemiseen.
Ilmoitusvelvollisia ovat samat tahot, jotka ovat 25 §:n mukaan velvollisia varsinaisen
lastensuojeluilmoituksen tekemiseen.
Lastensuojelu Eurajoella
Eurajoella lastensuojelussa työskentelee kolme sosiaalityöntekijää, joista kahden
toimenkuvaan kuuluu myös aikuissosiaalityötä ja yhden toimenkuvaan
kehitysvammahuollon tehtävät.
Sosiaalityöntekijöiden työssä lastensuojelutyön osuus on viime vuosina lisääntynyt
niin, että sosiaalityöntekijöiden työstä noin 80 % painottuu lastensuojeluun.
Lastensuojelussa sekä avohuollon asiakasmäärät että lastensuojeluilmoitusten
42
määrä ovat nousseet merkittävästi. Kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet ja kodin
ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on noussut.
Eurajoen lastensuojelussa on tiimi, joka kokoontuu viikoittain ja johon
sosiaalityöntekijöiden lisäksi kuuluvat psykologi, lastensuojelun perhetyöntekijä
sekä sosiaalijohtaja.
Lastensuojelulain 14 §:n mukaisesti lastensuojelussa on käytettävissä
moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Ryhmän koollekutsujana toimii Satakunnan
lastensuojelun kehittämisyksikkö. Eurajoen kunnan lasten ja nuorten psykologi on
Rauman moniammatillisen asiantuntijaryhmän jäsen.
Suurin osa lastensuojeluilmoituksista tulee viranomaisilta. Vuonna 2013 Eurajoella
lastensuojeluilmoituksia tehtiin yht. 118 (78 v. 2008). Lastensuojeluilmoituksen
tekijänä oli sosiaalipäivystys 24 krt (17 krt v. 2008), yksityinen henkilö 29 krt,
opetustoimi 7 krt (11 krt v. 2008), poliisi 14 krt (11 krt v. 2008) ja terveydenhuolto 11
krt (11 krt v. 2008).
Yleisimmät syyt lastensuojeluilmoituksiin olivat puutteet perushoidossa 21 krt,
vanhemman päihteiden käyttö 11 krt (13 krt v. 2008), lapsen päihteiden käyttö tai
käyttöepäily 12 krt ja lapsen/nuoren rikollinen käyttäytyminen 11 krt (11 krt v. 2008).
Ilmoitusperusteista nousevat esille erityisesti vanhempien päihteidenkäyttö, lapsen
oma päihteidenkäyttö sekä vanhempien jaksaminen ja psyykkinen terveys, jotka
voivat aiheuttaa puutteita lapsen perushoidossa. Em. perusteella ehkäisevään
toimintaan panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Varhaista puheeksi ottamista ja
tukemista tulee lisätä päihde- ja mielenterveysasioiden osalta kaikissa
palveluvaiheissa sekä vanhempien että lasten kohtaamisissa.
Lastensuojelun asiakkuus käynnistyy useimmiten lastensuojeluilmoituksesta, jonka
kiireellisyyden sosiaalityöntekijä arvioi välittömästi. Ilmoituksesta käynnistyy
lastensuojelutarpeen selvitys. Selvitysvaiheessa kartoitetaan perheen voimavarat ja
muutostarpeet, tavataan lapsia ja vanhempia erikseen ja yhdessä kotikäynneillä ja
toimistossa. Lapsen osallisuuden toteutuminen on erittäin tärkeää kaikissa
lastensuojelun prosessivaiheissa. Selvitys tehdään lapsilähtöisesti ja lapsi on
työskentelyn lähtökohta. Selvitystyön päätteeksi yhteisessä palautetapaamisessa
tehdään yhteenveto perheen tilanteesta, jonka perusteella lastensuojelun
asiakkuus joko päättyy tai jatkuu.
Tilanteissa, joissa huoli koskee vanhemman tai vanhempien päihteidenkäyttöä,
lastensuojelutarpeen selvitystyöskentelyyn liitetään tarvittaessa psykiatrisen
sairaanhoitajan laatima päihdekartoitus. Kartoituksen avulla voidaan arvioida
vanhemman kykyä vastata lapsensa kasvusta ja hyvinvoinnista sekä mahdollista
päihdehuollon palvelujen tarvetta. Yhteistyönä toteutettu selvitys/kartoitustyöskentely toimii sekä asiakkaan tilanteen arviointina että alkuvaiheen
interventiona. Parhaimmillaan tämä interventio on riittävä tukitoimi perheen
tilanteessa. Mikäli jatkotyöskentelyä tarvitaan, saadaan yhteisestä tilannearviosta
selkeät suuntaviivat suunnitelmalliselle muutostyölle.
Vuonna 2013 Eurajoella tehtiin 20 lastensuojelutarpeen selvitystä. Mikäli
lastensuojelun asiakkuus jatkuu selvitysvaiheen jälkeen, työskentely alkaa
43
avohuollon asiakassuunnitelmalla silloin kun tarkoitus on tukea lasta ja perhettä
avohuollon tukitoimin.
Vuoden 2013 aikana lastensuojelun avohuollon asiakkuus alkoi 33 lapsella ja
asiakkuus päättyi 21 lapsella (v. 2008 asiakkuus alkoi 18 lapsella ja päättyi viidellä
lapsella).
Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet eurajokelaiset lapset ja nuoret:
vuosi
2010
2011
2012
2013
vrt.
2008
avohuollon tukitoimien piirissä
vuoden aikana
39 + 5 jälkihuollossa
57
102 + 6 jälkihuollossa
97 + 2 jälkihuollossa
42 + 6 jälkihuollossa
Vuonna 2013 Eurajoen sosiaalilautakunnan huostassa oli kuusi lasta (kolme lasta
v. 2008). Vuonna 2013 kiireellisiä sijoituksia tehtiin 24 kpl. Suurin osa lapsista
palautui kotiin sijoituksen jälkeen jatkaen omassa perheessä avohuollon tukitoimien
avulla.
Vuonna 2013 lastensuojelun avohuollon tukitoimien menot olivat yht. 569 590
euroa (v. 2008 avohuollon tukitoimien menot olivat 55 282 euroa). Menojen
kirjaamisissa tapahtuneiden muutosten vuoksi menot eivät ole suoraan
verrattavissa keskenään em. vuosien osalta.
Vuonna 2013 lastensuojelun laitoshoidon menot olivat yht. 417 998 euroa; vuonna
2008 laitoshoidon menot olivat yht. 353 541 euroa. Vuoden 2008 menoihin
sisältyivät sekä avohuollon tukitoimena sijoitettujen että huostaan otettujen lasten
laitosmenot.
Tavoitteena on tukea lasta ja hänen perhettään aina ensisijaisesti ehkäisevän työn
ja avohuollon keinoin. Mikäli nämä osoittautuvat riittämättömiksi, lapsi voidaan
sijoittaa kodin ulkopuolelle kiireellisen sijoituksen tai huostaanoton perusteella.
Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on kustannuksiltaan kallis vaihtoehto:
sijoittaminen sijaisperheeseen maksaa noin 22 000 euroa vuodessa, ammatilliseen
perhekotiin noin 60 000 euroa vuodessa ja laitoshoitoon yli 90 000 vuodessa.
Lastensuojelun sosiaalityössä tuen ja kontrollin välissä työskentely tuo työhön isoja
haasteita. Puuttumisen katsotaan välillä tapahtuvan liian kevyin perustein, kun taas
toisinaan ollaan tilanteessa, jossa puuttumisen olisi pitänyt tapahtua paljon aiemmin
ja järeämmin keinoin. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja oikeaaikaisen tuen tarjoaminen edellyttävätkin kaikkien toimijoiden yhteistä vastuuta
lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista.
Sosiaalityöntekijöillä on säännöllinen työnohjaus, joka on merkittävä tuki työssä
jaksamisen kannalta.
44
Lastensuojelun perhetyö
Lastensuojelun avohuollon tukitoimena voidaan perheelle myöntää
perhetyöntekijän käyntejä. Perhetyöntekijä työskentelee perheessä suunnitelman
mukaan, jota tarkistetaan sovituin väliajoin. Joskus tarvitaan perheen pitkäaikaista
tukemista ja kannattelua, jotta lapsen kotona asuminen edelleen olisi mahdollista.
Perhetyötä voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa, jolloin
perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Perhetyö voi liittyä vanhemmuuden
tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien
hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen, perheen vuorovaikutustaitojen
tukemiseen sekä esim. sosiaalisten verkostojen laajentamiseen ja syrjäytymisen
ehkäisyyn.
Eurajoen kunnassa työskentelee yksi perhetyöntekijä.
Vuonna 2013 perhetyötä myönnettiin yht. 11 eurajokelaiselle lapsiperheelle (v.
2008 yhdeksälle perheelle).
Vuodesta 2009 alkaen lastensuojelussa on ostettu myös yksityisiltä
palveluntuottajilta tehostetun perhetyön palvelua, jonka tavoitteena on tukea
perhettä vaikeissa elämäntilanteissa silloin, kun lapsen huolenpito, tarpeet ja
turvallisuus ovat uhattuna.
Sosiaalipäivystys
Virka-ajan ulkopuolella tapahtuvasta lastensuojelutyöstä vastaa Satakunnan
sosiaalipäivystys Porissa. Sosiaalipäivystys on kiireellistä sosiaalialan ammattilaisen
antamaa apua sosiaalisessa hätätilanteessa päivittäisen virastotyöajan (8-16)
ulkopuolella ja viikonloppuisin. Sosiaalinen hätätilanne on luoteeltaan nopeita
toimenpiteitä vaativa eikä asiassa voida ilman vakavia seurauksia odottaa seuraavaan
päivään tai viikonlopun yli. Yhteyden Satakunnan sosiaalipäivystykseen saa
hätäkeskuksen (112) kautta.
Erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten psykiatrinen hoito
Eurajokelaisten lasten (alle 13-vuotiaat) ja nuorten (13–22-vuotiaat)
erikoissairaanhoidon psykiatrian poliklinikat toimivat Raumalla. Poliklinikalle
hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Lasten psykiatrinen osastohoito järjestetään
Porissa Satakunnan Keskussairaalassa, nuorten psykiatrinen osastohoito joko
Porissa tai Harjavallan sairaalassa.
Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö
Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö on perustettu 2005 ja se toimii
maakunnallisena yksikkönä, joka on osa Satakunnan kuntien palvelurakennetta ja
palvelujen kehittämistä. Sen tehtävänä on edistää erityisesti lastensuojelun
45
sijaishuollossa tasavertaisten palvelujen saamista ja lastensuojelun osaamista
asuinkunnasta riippumatta. Kehittämisyksikköä isännöi Porin kaupunki.
Kehittämisyksikölle määriteltyjä tehtäviä ovat:
- rekrytoi, valmentaa ja tukee sijaisperheitä sekä tukiperheitä
- toteuttaa sukulaissijaisvanhempien arviointia ja valmennusta
- tukee kriisiytyneissä sijoituksissa
- kehittää kriisiperhetyötä
- kehittää laitosten laadun valvontaa
- luo mallit hyviin työkäytäntöihin
- toteuttaa vertaisryhmiä työntekijöille ja asiakkaille (esim. huostaan otettujen
lasten vanhemmille suunnattu Voikukkia-ryhmä)
- tekee yhteistyötä oppilaitosten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa.
Kehittämisyksikössä työskentelevät johtava sosiaalityöntekijä, kaksi
sosiaalityöntekijää, psykologi ja sosiaaliohjaaja.
7. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN STRATEGINEN SUUNTA JA
TOIMENPITEET
Eurajoella kannetaan yhteistä vastuuta kaikkien lasten suojelusta ja hyvinvoinnista.
Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman visio:
”Yhdessä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin – hyvän elämän
juuret Eurajoella”
Pääperiaatteet palvelujen toteuttamisessa:
1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi huomioidaan kunnan kaikissa
toiminnoissa
2. Kuntalaisia tuetaan huolehtimaan omasta ja perheensä terveydestä ja
hyvinvoinnista
3. Kaikki toimijat ottavat vastuun ehkäisevästä lastensuojelusta
4. Kunnassa kehitetään ennalta ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen
työmenetelmiä ja panostetaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön lapsen ja
nuoren hyvinvoinnin tukemiseksi
5. Palveluja kehitetään suunnitelmallisesti, tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti
6. Lasten ja nuorten palveluissa työskentelee ammattitaitoinen henkilöstö, joka
on motivoitunut osaamisensa lisäämiseen ja työkäytäntöjen kehittämiseen
Eurajoen hyvinvointikertomuksen valtuustotason suunnitelmaan vuosille 2013–
2016 kirjatut väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet ovat:
46
1. Liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen
2. Päihde- ja mielenterveysongelmien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
vähentäminen
3. Perheiden tuen kehittäminen
4. Ikäihmisten kotona asumista tukevien palvelujen edelleen kehittäminen
Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevana tavoitteena on tukea lapsiperheiden arjessa
selviytymistä, ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä sekä tukea nuorten kasvua ja
itsenäistymistä.
Työikäisten osalta tavoitteena on mm. työ- ja toimintakyvyn edistäminen, työttömyyden
torjuminen ja työllistymisen tukeminen sekä mielenterveyden- ja päihdeongelmien
sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentäminen.
Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevat painopistealueet ja kehittämiskohteet:
1.
-
Liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen
lähiliikuntapaikkoihin resurssointi
liikuntaneuvonnan tehostaminen ja
matalankynnyksen liikuntaryhmien lisääminen (mm. koululaisten kerhotoiminnan
jatkaminen ja laajentaminen)
2. Päihde- ja mielenterveysongelmien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
vähentäminen
- koulun ja kodin yhteistyön vahvistaminen
- lasten ja nuorten sosiaalisuuden ja itsetunnon vahvistaminen
- päihde- ja mielenterveysasiakkaan varhainen tunnistaminen sekä oikeanlainen
ohjautuminen palveluketjussa
3. Lapsiperheiden ja nuorten tuki
- koululaisten aamu- ja iltapäiväkerho kaikille 1-2 -luokkalaisille
- varhainen tuki kaikille ikäluokille (koulutus henkilöstölle, varhaisen tuen tarpeen
kriteeristön määrittely varhaiskasvatuksessa, lapsiperheiden kotipalvelun ja
perhetyön kehittäminen, sosiaaliohjauksen vahvistaminen lapsiperheille ja
nuorille sekä vapaaehtoistyön kehittäminen ja tuen järjestäminen)
- osallistumismahdollisuuksien kehittäminen (lasta kannatteleva liittouma
-verkostotyön vakiinnuttaminen, aloitekanava.fi käytön lisääminen,
nuorisovaltuuston toiminnan tehostaminen sekä koulukohtaisten oppilaskuntien
tai vanhempainyhdistysten toiminnan vakiinnuttaminen)
- nuorten työllistymisen edistäminen (sosiaaliohjauksen, nuorten työpajatoiminnan
ja kolmannen sektorin työllistämisen tukitoimien tehostaminen yhteistyössä
yritysten kanssa)
Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 2014–2018 sisältyvät tavoitteet,
toimenpiteet, aikataulut, mittarit sekä seurannan vastuuhenkilöt tarkentavat em.
suunnitelmaa ja ne on kuvattu toimenpideohjelmassa liitteessä 1. Tästä
toimenpideohjelmasta siirretään vuosittain keskeisimmät toimenpiteet
talousarviokäsittelyn yhteydessä hyvinvointikertomuksen vuositason tavoitteisiin
konkretisoimaan yllä esitettyjä valtuustokaudelle asetettuja hyvinvoinnin
47
painopistealueiden kehittämiskohteita. Tällä tavalla valtuusto pääsee seuraa myös
lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman konkreettista toteutumista.
8. PÄÄTÖKSENTEKO JA SEURANTA
Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuksesta vastaavat kunnan
virka- ja toimihenkilöt sekä luottamushenkilöt. Luottamushenkilöt vastaavat siitä, että
toiminnalle varataan tavoitteita vastaavat riittävät resurssit.
Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä seuraa suunnitelman toteutumista arvioimalla
toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamista. Seurannan tiedot ja esitykset
suunnitelman toteuttamisen edellyttämistä toimenpiteistä annetaan tiedoksi osana
talouden ja toiminnan raportointia sosiaalilautakunnalle ja muille hallintokunnille sekä
edelleen kunnanhallitukselle ja -valtuustolle.
Eurajoen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laajan kokonaisarvioinnin
seuraava ajankohta on vuonna 2018.
Liite
Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpideohjelma 2014 - 2018
Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, mittarit, vastuuhenkilö ja seuranta (HVK viittaa hyvinvointikertomuksen painopistealueisiin; ks. s. 49)
Tavoite
Toimenpide
Aikataulu
Mittari
Vastuuhenkilö ja seuranta
parisuhdeväkivalta mittari,
EBDS -mittari ja kirjaus
Pegasokseen, lastensuojelu
ilmoitukset ja huostaanotot
sekä sijoitukset
terveydenhoitajat psykiatrinen
sairaanhoitaja psykologi, kunnan
perhetyöntekijä
Neuvolatoiminta
Äitiysneuvola ja
lastenneuvola:
perheiden ja parisuhteen
hyvinvoinnin tukeminen,
nykyisin perheissä on
moninaisia ongelmia:
parisuhde, uusioperheet,
kasvatukselliset ongelmat;
HVK 3
otetaan säännölliseen
kevään 2014 aikana
käyttöön parisuhdeväkivalta säännölliseen käyttöön
mittari, tarvittaessa
jatkuva
tiheämmät tapaamiset ja
tukitoimien suunnittelu,
moniammatillinen
yhteistyö, verkostopalaverit,
lasta kannatteleva liittouma
Kouluterveydenhuolto:
mielenterveysongelmien
varhainen havaitseminen,
käytös ongelmat, erityisen
tuen tarve; HVK 2
puheeksi otto ja
8.lk ja
BDI-13 testi, tapaamisten
havainnointi, mielialaseulan tarvittaessa/jatkuva/tarvittaessa lukumäärä ja toteutuminen
käyttö,
oppilashuoltotyöryhmä
tapaamiset,
erityistyöntekijöille
ohjaaminen
kouluterveydenhoitaja,
oppilashuoltotyöryhmien
edustajat ja erityistyöntekijät
2
Tavoite
Toimenpide
Aikataulu
Mittari
Vastuuhenkilö ja seuranta
8-luokkalaisten vanhempien
saaminen mukaan laajaan
terveystarkastukseen,
osallistumisprosentti
kutsusta huolimatta on
jäänyt matalaksi; HVK 3
Tehostettu kutsuminen,
kutsun muokkaaminen,
ilmoittautua voi Vilman
kautta, kutsulappu tulee
joka tapauksessa kuitata.
syksystä 2014 alkaen
osallistumisprosentti,
talvella 2013-2014 ollut
6/46 käynyt, 13%.
Tavoitteeksi otetaan 20%.
terveydenhoitaja Sini Ahlgren
(Niina Poutala)
syömishäiriöiden varhainen
havaitseminen, ylipaino;
HVK 3
puheeksi otto ja
havainnointi,
kasvuseuranta,
syömishäiriöseulan käyttö,
vanhempien illat,
ravitsemus oppitunnit,
erityistyöntekijöille
ohjaaminen
jatkuva/tarvittaessa
kasvukäyrät, SCOFF –seula,
koulussa ruoan
maistaminen ja tottuminen
kouluterveydenhoitaja, opettajat
Opiskeluterveydenhuolto:
mielenterveysongelmien
varhainen havaitseminen,
erityisen tuen tarpeessa
olevien oppilaiden
tukeminen (vaikeuksia
koulussa, kotona tai
sosiaalisessa
toimintaympäristössä);
HVK 2
puheeksi otto ja
jatkuva/tarvittaessa
havainnointi, mielialaseulan
käyttö, shuoltotyöryhmä
tapaamiset,
erityistyöntekijöille
ohjaaminen
BDI -13 testi, tapaamisten
opiskeluterveydenhoitaja,
lukumäärä ja toteutuminen, oppilashuoltotyöryhmän jäsenet
Pegasos kirjaus
ja erityistyöntekijät
3
syömishäiriöiden varhainen
havaitseminen; HVK 3
Tavoite
puheeksi otto ja
havainnointi,
kasvuseuranta,
syömishäiriöseulan käyttö
jatkuva/tarvittaessa
Toimenpide
kasvukäyrät, SCOFF –seula
Aikataulu
Mittari
opiskeluterveydenhoitaja,
oppilashuoltotyöryhmän jäsenet
ja erityistyöntekijät
Vastuuhenkilö ja seuranta
Asevelvolliset:
mielenterveysongelmien
havaitseminen; HVK 2
puheeksi otto ja
havainnointi ja
mielialaseulan käyttö
jatkuva
BDI -13
terveydenhoitaja
Lapsiperheasiakkaat (lkm)
Toteutumattomat (kriteerit
täyttävät)palvelupyynnöt
Sosiaalijohtaja
Koulutus- ja
työnohjauskerrat
Sosiaalijohtaja
Kotipalvelu
Perheiden varhainen
tukeminen lapsiperheiden
kotipalvelun keinoin; HVK 3
Lapsiperheiden kotipalvelun 2015
lisääminen, toisen oman
hoitajan palkkaaminen
Sosiaalitoimi
Sosiaalityöntekijöiden
Tarvittavan koulutuksen ja
ammattitaidon
työnohjauksen
kehittäminen asiakkuuksien järjestäminen
johtamisessa
Jatkuva
4
Lastensuojelutarpeen
kartoituksen ja
alkuarvioinnin
suunnitelmallisuuden
kehittäminen
Tavoite
Monikulttuurisen
lastensuojelutyön
kehittäminen
Työskentelymallin
Jatkuva
tarkentaminen sekä
asiakassuunnitelmien
laadintaan ja tarkistamiseen
panostaminen mm. Omin
Jaloin toiminta
Toimenpide
Koulutus, yhteistyötahojen
kartoittaminen
Vanhemmuuden tukeminen Huostaanotettujen lasten
ja vanhempien osallisuuden vanhempien tukeminen
vahvistaminen huostaan
otettujen lasten perheissä;
HVK 3
Työskentelymallin
vakiintuminen ja
asiakassuunnitelmien
toteutuminen
Aikataulu
Mittari
Sosiaalityöntekijät
Vastuuhenkilö ja seuranta
Jatkuva
Toimintamalli
Sosiaalityöntekijät
Jatkuva
Vanhemman
asiakassuunnitelma.
Huostaanotettujen lasten
vanhempien ryhmät.
Sosiaalityöntekijät
Jatkuva
Toteutuneet
kerhotoiminnot
Päivähoidon johtaja Päivähoidon
esimiehet
Jatkuva
Vuosittainen arviointi
Päivähoidon johtaja Päivähoidon
esimiehet
Päivähoito
Koululaisten aamu- ja
iltapäiväkerho kaikille 1.2.luokkalaisille; HVK 3
Kerhojen perustaminen
tarvetta vastaavasti tai
vastaavan toiminnan
järjestäminen
Osallisuuden vahvistaminen; Yhteisökasvatuksen
HVK 3
lisääminen
5
HVK 3
Vanhempaintoimikuntien
Vuosi 2014-2015
perustaminen päiväkoteihin
Varhainen tuki; HVK 3
Vanhemmuuden tukeminen Avointen palvelujen lisääminen
avoimilla
viiteen päivään viikossa v. 2015
päivähoitopalveluilla
Tavoite
Toimenpide
Aikataulu
Päivähoidon johtaja Päivähoidon
esimiehet
Vuosittainen arvionti
Mittari
Päivähoidon johtaja Päivähoidon
esimiehet
Vastuuhenkilö ja seuranta
HVK 3
VarhaiskasvatusssuunJatkuva
nitelmien laatiminen kaikille
2-5-vuotiaille lapsille
Vuosittainen arvionti
Päivähoidon johtaja Päivähoidon
esimiehet
HVK 3
Lene-arviointi yhteistyössä
neuvolan kanssa (arvioi
lapsen kehitystä 4vuotiaana)
Jatkuva
Vuosittainen arvionti
Päivähoidon johtaja Päivähoidon
esimiehet
HVK 2
Pienryhmätoiminnan
Jatkuva
kehittäminen päiväkodeissa
ja
ryhmäperhepäivähoidossa
Vuosittainen arvionti
Päivähoidon johtaja Päivähoidon
esimiehet
HVK 3
Varhaisen tuen kriteerien
määrittely (IMS)
Vuosittainen arvionti
Päivähoidon johtaja
Vuosi 2014
6
Rajapintojen prosessit
selkeiksi
(päivähoito,alkuopetus jne)
Vuosi 2014-2015
Vuosittainen arvionti
Päivähoidon johtaja Päivähoidon
esimiehet
Erityispäivähoidon
kehittäminen; HVK 3
Erityispäivähoidon
prosessien kehittäminen
jatkuva
Vuosittainen arviointi
Päivähoidon johtaja Päivähoidon
esimiehet
Päivähoidon ja
lastensuojelun yhteistyön
kehittäminen
Lasta kannatteleva-liittouma Jatkuva
verkostotyön kehittäminen
Verkostokokousten
lukumäärä
Päivähoidon johtaja Päivähoidon
esimiehet
Tavoite
Toimenpide
Aikataulu
Mittari
Vastuuhenkilö ja seuranta
Koulutoimi
Yhteistyön kehittäminen,
koti-koulu muut toimijat;
HVK2
HVK 2
Vanhempainillat ja -vartit
Vuosittain, tarpeen mukaan
Tilastointi
Koulujen rehtorit
Koulutoimenjohtaja
Wilman käytön
vakiintuminen, viestintä,
varhainen puuttuminen
mm. poissaoloihin
Jatkuva
Poissaolojen seuranta ym.
tilastointi
-”-
HVK 2
Ryhmäytymispäivien
jatkamien 7- luokkalaisille
Vuosittain syksyllä
Palautekyselyt
Sosiaaliohjaaja
7
Oppimisen tuen
mahdollistaminen; HVK 3
Tukiopetus, osa-aikainen
erityisopetus, ryhmäkoko,
oppilashuolto,
rinnakkaisopetus,
Tiedonsiirtopalaverit
nivelvaiheissa
Jatkuva
Oppimistulosten seuranta
Koulujen rehtorit
Luokan/aineenopettajat
Erityisopettajat
Oppilaiden
vaikuttamismahdollisuuden
lisääminen; HVK 3
Oppilaskuntatoiminta
Aloitekanavan käyttäminen
Jatkuva
Oppilaskuntien hallitusten
kokoontumisten määrä
Oppilaskunnan vastaava
ohjaaja/Nuorisosihteeri
Tavoite
Toimenpide
Kestävän kehityksen
periaatteen jatkuminen
Jätteiden kierrätyksen
mahdollistaminen kouluilla
Kestävän kehityksen
huomioiminen opetuksessa
ja opiskelumateriaalien
kierrätys
Aikataulu
Jatkuva
Mittari
Paperin kulutus vähenee
jätteiden määrä vähenee
Vastuuhenkilö ja seuranta
Luokanopettajat Aineenopettajat
8
Kansainvälisyystoiminnan
jatkaminen
Comenius-hanke, Erasmus,
eTwinning-toiminta,
kummikoulutoiminnan
järjestäminen
Vuosittain
Osallistuneiden oppilaiden
lukumäärä vuosittain
Koulujen rehtorit
Ympäristön viihtyvyyden ja
turvallisuuden lisääminen
Kouluteiden
turvallisuudesta
huolehtiminen
Kevyenliikenteen väylien
rakentaminen koulujen
lähelle Koulujen pihaalueiden turvallisuuden
varmistaminen
2014-
Seuranta vuosittain
Kunnaninsinööri
HVK 1
Ministadionien hankinta
puuttuville kouluille
Liikuntapaikkojen käytön
seuranta
Kunnaninsinööri
Laillisuuskasvatuksen
järjestäminen koulussa /
kunnassa
Yhteistyötä poliisitoimen
2014
kanssa mm. luento
nettikäyttäytymisestä ja sen
vaaroista
Toteutuminen ja palautteet
tilaisuudesta
Sosiaaliohjaaja ja
Nuorisosihteeri
Tavoite
Toimenpide
Aikataulu
Mittari
Vastuuhenkilö ja seuranta
Kerhotoiminnan jatkaminen Erilaiset kerhot resurssien
tuottaen onnistumisen
puitteissa
kokemuksia mielekkään
tekemisen parissa; HVK 1
Vuosittain
Osallistuneiden oppilaiden
ja kerhojen lukumäärä
vuosittain
Koulujen rehtorit
Liikunnallisuuden
lisääminen; HVK 1
Vuosittain
Palvelun tarjonta
Hyvinvointikoordinaattori
Liikuntakerhot, -välitunnit
9
Vapaa-aikatoimi
Nuorten työllistymisen
edistäminen; HVK 3
Sosiaaliohjauksen, nuorten
työpajatoiminnan ja
kolmannen sektorin
työllistämisen tukitoimien
tehostaminen yhteistyössä
yritysten kanssa /
Jatkuva
Palvelujen piirissä olevien
työllistyminen,
koulutukseen sijoittuminen
Sosiaalijohtaja ja Nuorisosihteeri
Osallisuusmahdollisuuksien
kehittäminen; HVK 3
Nuorisovaltuuston
toiminnan tehostaminen ja
yhteistyön lisääminen
viranhaltijoiden ja
päättäjien kanssa
Jatkuva
Nuorisovaltuustotoiminnan
raportit, toteutuneet
yhteistyötilaisuudet ja
toiminnot
Nuorisosihteeri
Yksinäisyyden
vähentäminen; HVK 3
Matalan kynnyksen
kohtaamispaikkojen
turvaaminen nuorille;
avoimet ovet toiminta,
Walkers toiminnoille
riittävästi vuoroja
nuorisotiloilla
Vuosittain
Avointen iltojen ja
Nuorisosihteeri
Walkersien viikoittainen
määrä sekä toimintakauden
pituus ja vapaaehtoisten
waparien määrä.
Yksinäisyyden kokemus
kouluterveys- ja arki –
kyselyissä
Tavoite
Seurakunta
Toimenpide
Aikataulu
Mittari
Vastuuhenkilö ja seuranta
10
Pikkulapsi- ja perhetyö
pyrkii tavoittamaan
Eurajoen lapsiperheet; HVK
3
Päiväkerhot, perhekerho,
nuppis, etsivä perhetyö,
erilaiset teemapäivät ja
tapahtumat
Jatkuva
Toiminnan ja osallistujien
määrät, saatu palaute
Perhetyöntekijä
Varhaisnuorisotyön toiminta
eri puolilla Eurajokea,
suunnattu alakouluikäisille
lapsille; HVK 3
Varhaisnuorten kerhot
toimivat viikottain lähes
joka kylällä. Kesällä
varhaisnuorten leirit.
Jatkuva
Toiminnan ja osallistujien
määrät, saatu palaute
Nuorisotyönohjaaja ja
varhaisnuorisotyöntekijä
Nuorisotyö: nuortenillat,
isoskoulutus, leirit ja retket
tarjoavat vapaa-ajan
viettotapoja nuorille.
Rippikoulu tavoittaa
valtaosan 15-vuotiaiden
ikäluokasta vuosittain; HVK
3
Säännöllistä toimintaa
Jatkuva
ylläpidetään, nuoria
kutsutaan leireille ja retkille,
yhteistyö muiden tahojen
kanssa.
Toiminnan ja osallistujien
määrät, saatu palaute
Nuorisotyönohjaaja