Eurajoki
EURAJOEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014–2018 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO ............................................................................................................................................. 4 2. SUUNNITEMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA ............................................................................ 6 3. LAPSIA JA NUORIA KOSKEVIA OHJELMIA JA HANKKEITA ............................................................ 7 4. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SITÄ UHKAAVIA TEKIJÖITÄ............................................ 8 5. LASTEN JA NUORTEN ELINOLOT JA HYVINVOINNIN NYKYTILA EURAJOELLA .......................... 9 6. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT EURAJOELLA .................................................... 18 6.1. KASVUA JA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT .............................................. 19 6.1.1. Terveydenhuolto ......................................................................................................... 19 6.1.2. Varhaiskasvatus.......................................................................................................... 22 6.1.3. Koulutoimi .................................................................................................................. 25 6.1.4. Vapaa-aikatoimi ......................................................................................................... 28 6.1.5. Sosiaalitoimen palvelut .............................................................................................. 33 6.1.6. Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikk´ ......................................................................... 37 6.1.7. Eurajoen seurakunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut ......................... 37 6.1.8. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) Eurajoen paikallisyhdistys ry ............... 38 6.1.9. Muita toimijoita Eurajoella........................................................................................ 38 6.2. KASVUA JA KEHITYSTÄ KORJAAVAT PALVELUT ............................................ 38 7. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN STRATEGINEN SUUNTA JA TOIMENPITEET ................. 45 8. PÄÄTÖKSENTEKO JA SEURANTA .................................................................................................... 47 3 TIIVISTELMÄ Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma perustuu lastensuojelulaissa annettuun säädökseen (12 §), joka velvoittaa kuntia tekemään suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suurin osa eurajokelaisista lapsiperheistä voi hyvin. Tammikuussa 2014 toteutetusta hyvinvointikyselystä ilmenee, että 98 % 3.-9. -luokkalaisten oppilaiden huoltajista kokee pärjäävänsä vanhempana joko melko hyvin tai erittäin hyvin. Valtakunnallisen suuntauksen mukaisesti kuitenkin myös Eurajoella lastensuojelun asiakasmäärien kasvu on jatkunut tarkasteltaessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää sekä avohuollon tukitoimenpiteitä saavien lasten ja perheiden määrää. Kiireellisten sijoitusten määrän kasvu on myös huolestuttavaa. Suunnitelmakaudella 2009–2013 Eurajoella on toteutettu tai käynnistetty useampia toimintaohjelmia ja hankkeita, joiden tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen, esim. ”Voi Hyvin Eurajoella” -toimintaohjelma, ”Eurajoki yhdessä paremmaksi” -projekti sekä ”Pois syrjästä - Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen” -hanke. Varhaiseen tukeen ja ehkäisevään työhön on panostettu mm. palkkaamalla Voi Hyvin Eurajoella -toimintaohjelmaan määräaikainen puolipäiväinen hyvinvointikoordinaattori. Vuonna 2014 on perustettu nuoriso-ohjaajan toimi sekä sosiaaliohjaajan virka sosiaalitoimeen ja sosiaaliohjaajan toimi koulutoimeen. Eri hallintokuntien alaisuudessa on otettu käyttöön uusia toimintamalleja ja -menetelmiä, joista suurin osa on poikkihallinnollisia ja yhteistyöhön perustuvia, kuten Remonttihankkeessa mallinnettu ”Lasta kannatteleva liittouma” -työskentelymalli. ”Omin jaloin -toimintamallin” mukaiseen työskentelyyn on koulutettu nuoriso-, koulu- ja sosiaalitoimen työntekijöitä. Lapsiperheiden kotipalvelu on käynnistetty uudelleen ja käyttöön on otettu lasten kotihoidon kuntalisä. Erilaista kerho- ja harrastustoimintaa on paljon, ja oppilashuoltotyöhön sekä muuhun koululaisten kasvuun ja osallisuuteen vaikuttavaan toimintaan on panostettu. Suunnitelmakaudella 2014–2018 tavoitteena on valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman yleisten tavoitteiden mukaisesti liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen, päihde- ja mielenterveysongelmien ja terveydellisten haittojen vähentäminen sekä lapsiperheiden ja nuorten tukeen panostaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen pyritään eri hallintokuntien ja seurakunnan toimenpiteillä, jotka on kuvattu tämän suunnitelman liitteessä 1. Nämä toimenpiteet siirretään vuosittain hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiksi. Kunnan kaikki toimijat ovat vastuussa lapsiperheiden hyvinvoinnista. Lasta ja hänen perhettään tuetaan aina ensisijaisesti ehkäisevän työn ja avohuollon keinoin. Hyvin toimivilla peruspalveluilla voidaan vaikuttaa lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarpeeseen. Lasten ja perheiden palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa yhteisten päämäärien ja toimintakäytäntöjen löytyminen edellyttää yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä, niin asiakkaiden ja viranomaisten kuin myös laajasti eri viranomaistahojen kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmällä on tästä koordinaatiovastuu. 4 1. JOHDANTO Lastensuojelulain (417/2007 § 12) mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995 § 65) mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää kunnan määrittämältä suunnittelukaudelta tiedot: - lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista lastensuojelun tarpeesta kunnassa lastensuojeluun varattavista voimavaroista lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelulain tavoitteena on vahvistaa lapsen ja perheen osallisuutta ja oikeusturvaa. Lastensuojelulain 12 § mukaisen suunnitelman tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeita sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lasten hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Tavoitteena on ohjata ja kehittää kunnan lastensuojelua sekä antaa kuntapäättäjille ja palvelujen tuottajille kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka varmistaa, että kunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja yhteistoimintaan ja kumppanuuteen perustuvaa. Tavoitteena on tehostaa viranomaisten yhteistyötä perheiden tukemiseksi, täsmentää kunnan velvollisuuksia lastensuojelussa sekä siirtää lastensuojelutoimenpiteiden painopistettä ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon. Ensimmäinen lastensuojelulain 12 § mukainen lastensuojelun suunnitelma on hyväksytty Eurajoen kunnanvaltuustossa vuosille 2009–2013. Suunnitelman laatineeseen työryhmään kuuluivat edustajat seuraavilta tahoilta: sosiaalitoimi, koulutoimi, kirjasto- ja kulttuuritoimi, liikunta- ja nuorisotoimi, terveydenhuolto, Eurajoen seurakunta sekä MLL:n Eurajoen osasto. Työryhmä päätyi laatimaan Eurajoelle lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Tällä haluttiin varmistaa, että suunnitelmassa tulevat huomioiduksi kaikki eurajokelaiset lapset ja nuoret sekä hyvinvointia laajasti edistävät ja tukevat palvelut ja toiminnot. Eurajoen lapsipoliittinen ohjelma on laadittu vuonna 2003 osana Rauman seudun kuntien lapsipoliittista ohjelmaa. Lastensuojelulain 12 § mukainen Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on jatkoa Eurajoen lapsipoliittisen ohjelman 5 aloittamalle työlle. Suunnitelma painottaa ja tarkentaa erityisesti lastensuojelun näkökulmaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Eurajoen lapsipoliittisen ohjelman seurantaryhmä ja Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaryhmä yhdistettiin vuonna 2013 Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmäksi. Työryhmä on laatinut Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2014–2018 sekä vastaa jatkossa sen seurannasta. Suunnitelman kokosi lopulliseen muotoonsa sosiaalityöntekijä Ulla Leskinen. Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä 2013–2016: Pirita Laivanen, nuorisosihteeri, työryhmän pj. Raili Aitonurmi, päivähoidon johtaja, sosiaalitoimi, työryhmän siht. Alpo Komminaho, sosiaalijohtaja Anne-Marita Toivonen, perhepäivähoidon ohjaaja, sosiaalitoimi Anni Savolainen/Elina Rautanen koordinaattori Voi hyvin- Eurajoella Pirjo Rantanen, sosiaalilautakunta Sari-Anne Aaltola, apulaisrehtori, yhteiskoulu Sari Seikkula, sosiaaliohjaaja, koulutoimi Minna-Mari Kares, luokanopettaja/rehtori, koulutoimi Marjut Mikkonen, kouluterveydenhoitaja, Attendo Katri Jalonen, nuorisovaltuuston edustaja Ilona Sjöman, kunnanhallitus Kirsi Hassinen, MLL Eurajoen paikallisyhdistys ry Ida Kaikkonen/ Heidi Laine, nuorisotyönohjaaja Eurajoen seurakunta Mirjam Pennanen, perhetyöntekijä, Eurajoen seurakunta Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009–2013 pohjaksi toteutettiin keväällä 2009 Eurajoen peruskoulun 3.-9. luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen kysely, joka työstettiin Kuntaliiton Arki- ja kokemustiedon kyselylomakkeen pohjalta. Kysely toteutettiin jälleen keväällä 2014. Lisäksi työryhmän käytössä on ollut viimeisimmän Kouluterveyskyselyn 2013 tulokset. Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon Eurajoen kuntastrategia 2017 ja hyvinvointisuunnitelma 2013–2016, valtakunnalliset ja paikalliset strategiat ja hankkeet sekä erilaiset toimintaohjelmat, jotka liittyvät lapsiin ja lapsiperheisiin. 6 2. SUUNNITEMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 25 -vuotista taivalta juhlitaan 20.11.2014. Sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Sopimuksen yleisinä periaatteina ovat lapsen suojelu syrjinnältä, lapsen edun ensisijaisuus sekä lapsen mielipiteen huomioiminen. Perustuslain mukaan lapsella ja nuorella on oikeudet osallistumiseen, oppimiseen, palveluihin sekä huolenpitoon ja erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain tavoitteena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun ja se painottaa voimakkaasti ennalta ehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan kaikkien toimijoiden roolia lasten suojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Nuorisolaki koskee alle 29-vuotiaita. Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2012–2015 (KASTE) on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma, jonka avulla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Ohjelman tavoitteisiin vastataan kuudella toisiaan täydentävällä osaohjelmalla, joista yhtenä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Lastensuojelun laatua on linjattu ensimmäistä kertaa laatusuosituksella, joka julkaistiin 14.5.2014. Suositus on suunnattu ensisijaisesti lastensuojelupalvelujen toteuttamisen, arvioinnin, kehittämisen ja johtamisen tueksi kuntiin, mutta se on tarkoitettu myös lapsille, nuorille, vanhemmille ja heidän läheisilleen sekä muille lastensuojelun toimijoille. Lapsi on suosituksen keskiössä. Lastensuojelutyötä ohjaavat keskeiset periaatteet: 1. 2. 3. 4. 5. asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet lapsen etu vuorovaikutus ammattihenkilöstön työn laatu sekä vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri. Vaikuttavan lastensuojelutyön avaimet: 1. osallisuus lastensuojeluasiassa ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluita kehitettäessä 2. lapsilähtöinen yhteinen palvelujärjestelmä ja eri toimijoiden välinen yhteistyö 3. osaavat ammattilaiset, tehtävänjako ja työn tuki 4. moniulotteinen arviointi. 7 3. LAPSIA JA NUORIA KOSKEVIA OHJELMIA JA HANKKEITA Eurajoella lasten, nuorten sekä perheiden hyvinvointiin ja arjen turvaamiseen liittyviin tekijöihin on panostettu luomalla uusia toimintamalleja, koulutuksella sekä yhteistyön lisäämisellä. Erityisesti ennaltaehkäisevän työn merkitystä on nostettu esille ja resursoitu varhaiseen tukeen liittyviin palveluihin. Seuraavassa on tiivistelmä lapsia, nuoria ja perheitä koskettavista, viime ohjelmakaudella toteutetuista tai ohjelmakauden aikana käynnistyneistä ohjelmista ja hankkeista: Sosiaalilautakunnan alaisuudessa käynnistyi vuonna 2010 ”Voi Hyvin Eurajoella” -hyvinvointi- ja terveysohjelma, jonka tavoitteena on edistää eurajokelaisten terveyttä ja osallisuutta ravinnon, painonhallinnan, liikunnan, kulttuurin ja yhteisen tekemisen kautta. Kohderyhmänä ovat kuntalaiset vauvasta vaariin. Voi Hyvin Eurajoella -toimintaohjelmaan liittyen on järjestetty mm. yleisöluentoja terveyttä edistävistä aiheista, oman vastuun ottamisesta ja vanhemmuuden tukemisesta ja osallisuudesta. Voi Hyvin Eurajoella -toimintaohjelmassa työskentelee puolipäiväinen hyvinvointikoordinaattori. Eurajoki oli mukana KASTE-ohjelman tuella toteutetuissa Länsi 2012 ja Länsi 2013 - Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeissa, jotka toteutettiin ajalla 1.3.2010–30.9.2013. Hankkeissa keskityttiin mm. ennaltaehkäisevän työn konkretisoimiseen päihde- ja mielenterveysasioissa kouluttamalla mm. sosiaalitoimen ja vanhustenhuollon henkilöstöä varhaisen puuttumisen toimintatapojen käyttöönottoon (Audit ja Mini-interventio). Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntien yhteinen Remontti-hanke toteutettiin ajalla 1.10.2008–30.9.2013. Hanke oli osa KASTE-ohjelmaa, jossa lasten ja alle 21 -vuotiaiden nuorten ja heidän perheidensä palveluja alettiin uudistaa kokonaisuutena. Tavoitteena on ollut ongelmien ennaltaehkäisy lasten ja nuorten kasvuympäristöön vaikuttamalla. Työn painopistettä siirretään korjaavasta työstä ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen puuttumiseen ja tukeen kodeissa, perusterveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja vapaaajantoiminnoissa. Oleellinen muutos palvelujärjestelmässä tehdään viemällä tarvittava tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin. Hankkeen tuloksena Eurajoella otettiin käyttöön marraskuussa 2009 ”Lasta kannatteleva liittouma” -toimintamalli. Mikäli jollain viranomaisella herää huoli lapsen tilanteesta, toimintamalli kokoaa kaikki perheen kannalta tärkeät apujoukot yhdessä pohtimaan, miten lapsen asiat menisivät paremmin. Tavoitteena on laadukas dialoginen keskustelu, jolla on sovittu rakenne ja jonka lähtökohtana on perheen ja lapsen osallisuus. Verkoston koollekutsujana voi toimia koulun sosiaaliohjaaja, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja tai perheneuvolan psykologi. Lasta kannatteleva liittouma työskentelee prosessina, kunnes huoli lapsen tilanteesta vähenee. Syksyllä 2013 käynnistyi ”Eurajoki yhdessä paremmaksi” -projekti. Projekti on kunnan vastaus tarpeeseen siirtyä kuntapalvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi. Tavoitteena on luoda ja dokumentoida toimintatavat, joiden mukaisesti kunta yhteiskehittelynä kuntalaisten kanssa suunnittelee ja järjestää priorisoidut asiakaslähtöiset kuntapalvelut. Strategian toteutusta varten Eurajoen kuntaan on perustettu kolme poikkihallinnollista kehittämisprosessia, joista yhtenä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. 8 Eurajoki on mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin hallinnoimassa ”Pois syrjästä – Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen” -hankkeessa, joka toteutetaan ajalla 1.1.2014–31.10.2016. Hankkeen päämääränä on ehkäistä lasten tai nuorten syrjäytymiskehitys peruspalveluja kehittämällä. Lähtökohtana on ennaltaehkäisy ja keskittyminen varhaisiin interventioihin. Tavoitteena on hankkeen myötä tarttua lasten ja nuorten ongelmatilanteisiin mahdollisimman varhain vaikuttavilla toimintatavoilla. Hankkeella on kaksi toisiaan tukevaa pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: verkostomaisen yhteistyön kehittäminen sekä ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. 4. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SITÄ UHKAAVIA TEKIJÖITÄ Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2014 vuosikirjan ”Eriarvoistuva lapsuus – lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa” mukaan useimmilla käytetyillä mittareilla lasten ja nuorten suuri enemmistö voi hyvin. Lapset ja nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä, heillä on ystäviä ja harrastuksia, he pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan ja kokevat vanhempiensa tukevan heidän koulunkäyntiään. Nämä asiat toteutuvat noin yhdeksällä kymmenestä lapsesta. Lasten hyvinvoinnin myönteisiä kehityskulkuja varjostaa kuitenkin lasten eriarvoistuminen. Kyse on sekä taloudesta että lasten huolenpidon eriarvoistumisesta; voidaan puhua sekä taloudellisesta että hoivaköyhyydestä, jotka eivät kuitenkaan aina satu samaan perheeseen. Köyhyyden lisääntyminen on kaikkein voimakkainta monilapsisissa, pienten lasten perheissä ja yksinhuoltajaperheissä. Köyhän perheen lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet ovat muita vähäisemmät ja syrjäytymisriski suurempi. Vaikka lasten ja nuorten terveys on kehittynyt myönteisesti, terveyden kokeminen ei ole muuttunut samalla tavalla positiiviseen suuntaan. Viime vuosikymmenien aikana mm. lasten ylipainoisuus, astma, allergiat, diabetes sekä erilaiset käyttäytymishäiriöt ovat lisääntyneet. Joka viides koululainen on ylipainoinen ja vain joka kolmas liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikunta-aktiivisuus vähenee voimakkaasti iän myötä. Unen puute on yläaste- ja lukioikäisten keskuudessa kasvussa. Tällä hetkellä nuoruusiän diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman korkein. Erilaisten sairauksien ennaltaehkäisy on tärkeää jo lapsuudessa. Monet elämäntavat ja tottumukset, kuten esim. ravitsemus- ja liikuntatavat, muovautuvat jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Lasten ja nuorten elämäntapojen edistäminen on osa eriarvoistumiskierteen katkaisemista. Monien lapsiperheiden sosiaalinen verkosto on ohut, koska isovanhemmat ja muut sukulaiset asuvat etäällä. Sosiaalisen verkoston ohuus näkyy lapsiperheiden elämässä sosiaalisen tuen puutteena sekä lastenhoitoon ja -hoivaan liittyvinä ongelmina, erityisesti yksinhuoltajaperheissä. Työn ja perheen yhteensovittamisen ja arjen kuormittumisen ongelmat heijastuvat perheiden elämäntilanteisiin ja vanhempien/vanhemman väsymisenä, parisuhteen kriisiytymisenä ja jaksamattomuutena suhteessa lasten tarpeisiin. Osalla vanhempia on 9 vaikeuksia tukea lasta tai asettaa rajoja. Ongelmia voi tuoda myös lapsen tai nuoren yksinäisyys. Netti ja pelit ovat joillekin liian keskeinen vapaa-ajanviettotapa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keväällä 2012 toteuttaman nuorisorikollisuuskyselyn mukaan yleisimpiä yhdeksäsluokkalaisten tekemistä kielletyistä tai rikollisista teoista olivat luvaton tiedostojen verkkolataaminen (71 %), alkoholin humalajuominen (51 %), luvattomat poissaolot koulusta (40 %), koulukiusaaminen (21 %), vahingonteko koulun ulkopuolella (20 %) ja koulusta varastaminen (20 %). Yleisimpiä uhrikokemuksia nuorille olivat heidän omaisuuteensa kohdistuneet vahingonteot ja varkaudet. Väkivaltaan liittyvistä uhrikokemuksista yleisin oli uhkailun kohteeksi joutuminen. Joka viidettä nuorta (19 %) oli vuoden aikana uhattu vahingoittaa fyysisesti. Koulukiusaamisen kohteeksi joutuneita nuoria oli 13 %. Sähköpostilla, tekstiviestillä tai internetin keskustelupalstoilla oli uhattu 16 % nuorista. Seksuaalista häirintää oli kokenut 9 %. Lähisuhde- ja perheväkivalta myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvana on yleinen ilmiö Suomessa. Viranomaisten tietoon lähisuhde- ja perheväkivallasta tulee vain pieni osa. Väkivalta on usein piiloteltua ja kotona tapahtuvaa ja siihen liittyy paljon epäonnistumisen, syyllisyyden ja häpeän tunteita. Väkivalta perheessä vahingoittaa aina myös lasta, vaikka väkivalta ei suoranaisesti lapseen kohdistuisikaan. Toiseen vanhempaan kohdistuva väkivalta voi olla lapselle yhtä traumatisoivaa kuin väkivallan kohteeksi joutuminen. Lapset myös aistivat kodin jännittyneen ilmapiirin ja syyllistävät perheen tilanteesta itseään. Lapsi kärsii perheessä tapahtuneesta väkivallasta myös sitä kautta, että väkivallan aiheuttama stressi ja trauma uuvuttavat ja vievät voimia vanhemmuudelta. Väkivaltaa perheessään kokeva ja näkevä lapsi siirtää usein väkivaltaisen käyttäytymisen eteenpäin omassa elämässään; lähisuhde- ja perheväkivallasta voi tulla käyttäytymismalli, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Ongelmien ja riskiolosuhteiden kasautuminen samoille perheille ja lapsille voi johtaa erityispalvelujen kuormitukseen, joka näkyy asiakkuuksien lisääntymisenä lasten- ja nuortenpsykiatriassa, lastensuojelussa ja erityisopetuksessa. 5. LASTEN JA NUORTEN ELINOLOT JA HYVINVOINNIN NYKYTILA EURAJOELLA Lasten ja perheiden kasvuoloja ja hyvinvointia analysoitaessa on tärkeää tarkastella väestöä ja sen elinoloja sekä lasten kasvuympäristöä, terveyttä ja kehitystä sekä huoltajien hyvinvointia. Seuraavassa elinolojen tarkastelussa on käytetty Eurajoen kunnan hyvinvointikertomuksesta ja tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanetistä saatuja tietoja. Kouluterveyskyselyn ja Eurajoella 3.-9. -luokkalaisille sekä heidän huoltajilleen suunnattujen kyselyjen tuloksista on koottu tiivistetyt erilliset katsaukset. Vuoden 2012 lopulla Eurajoella oli 5922 asukasta (v. 2008 asukkaita oli 5871, lisäystä + 51). Asukasmäärä on ollut hienoisessa kasvussa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Eurajoella asuu enemmän lapsia ja nuoria kuin keskimäärin muissa vastaavan kokoisissa kunnissa. Vuonna 2012 Eurajoella 0–6-v. osuus oli 7,3 % (7,8 % v. 2007, 10 vastaavan kokoisissa kunnissa 6,8 %).Vuonna 2012 lapsiperheiden osuus kaikista perheistä oli 40,4 % (41,3 % v. 2007, vastaavan kokoisissa kunnissa 35,1 %). Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista eurajokelaisista perheistä on lisääntynyt, sillä v. 2012 yksinhuoltajaperheitä oli 15,1 % (13 % v. 2007, vastaavan kokoisissa kunnissa 16,3 %). Avioerojen määrä on noussut huomattavasti vuodesta 2007, jolloin avioeroja 25–64vuotiailla/1000 vastaavan ikäistä naimisissa olevia kohtaan oli 9,5; v. 2012 vastaava luku oli 15,1; vastaavan kokoisissa kunnissa 16,3. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien asukkaiden osuus Eurajoella on edelleen lisääntynyt: v. 2006 heitä oli 6,7/1000 as. ja v. 2008 8,5 /1000 as., v. 2012 14,9/1000 as. Vastaavan kokoisissa kunnissa luku oli 16,0. Vuonna 2012 kokonaistyöttömyys oli Eurajoella 8,3 % (6,9 % v. 2007). Nuoria, alle 25vuotiaita oli v. 2012 työttömänä 7 % (8,7 % v. 2007). Vuosina 2009, 2010 ja 2011 nuorisotyöttömyys on ollut selkeästi korkeampi, yli 10 %, mutta v. 2012 nuorisotyöttömien määrässä tapahtui siis huomattava väheneminen. Vuonna 2012 toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli Eurajoella vähemmän kuin vastaavan kokoisissa muissa kunnissa, prosenttiosuus lapsiperheistä Eurajoella oli 5,6; vastaavan kokoisissa kunnissa 7,5. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut, sillä vuonna 2007 toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli 4,5 %. Toimeentulotukimenot asukasta kohti v. 2012 olivat Eurajoella 59 euroa/asukas (38 euroa/asukas v. 2007). Kodinhoitoapua oli saatavilla Eurajoella huomattavasti paremmin kuin vastaavankokoisissa muissa kunnissa; vuoden 2012 aikana kodinhoitoapua saaneita lapsiperheitä oli 10 (kunnan kustantamat palvelut), muissa vastaavan kokoisissa kunnissa keskimääräinen luku oli 4,5. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden 2012 aikana oli 7,2 %, vastaavan kokoisissa kunnissa prosenttiosuus oli 6,3. Kouluterveyskysely 2013 Kouluterveyskyselyssä kootaan valtakunnallisesti yhtenäisellä menetelmällä tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyllä tuetaan nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä, erityisesti koulun oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon kehittämistä. Eurajoella kouluterveyskysely tehdään parittomien vuosien keväällä opettajan ohjaamana luokkakyselynä peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä lukion 1. ja 2. vuosikursseilla. Pidemmällä aikavälillä erityisesti koulun fyysisten työolojen koetaan parantuneen: vuonna 2005 työoloissa puutteita koki 67 % yläkoulun oppilaista ja 58 % lukion oppilaista. Vuonna 2013 vastaavat prosentit ovat enää vain 38 % ja 21 %. 11 Kouluterveyskysely 2013 tuloksien ilonaiheita peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilailla ovat mm. seuraavat (suluissa prosentit Eurajoella vuosina 2011 ja 2013 sekä vertailua varten Satakunnan prosenttiosuudet vuonna 2013): - - - - - vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan o (68 % v. 2011 ja 76 % v. 2013 - Satakunta 66 %) vanhempien tupakointi vähentyi o (36 % v. 2011 ja 32 % v. 2013 tupakoi - Satakunta 37 %) keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähenivät o (keskusteluvaikeuksia 9 %:lla v. 2011 ja 4 %:lla v. 2013 - Satakunta 8 %) perheen yhteinen ateriointi iltaisin lisääntyi o (41 % söi yhteisen aterian v. 2011 ja 53 % v. 2013 - Satakunta 44 %) läheiset ystävyyssuhteet lisääntyivät o (8 %:lla ei v. 2011 ollut yhtään läheistä ystävää ja 1 %:lla v. 2013 – Satakunta 8 %) koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi o (66 % v. 2011 ja 72 % v. 2013 – Satakunta 48 %) koulun työilmapiiri parani o (76 % v. 2011 ja 85 % v. 2013 – Satakunta 74 %) koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi o (40 % prosenttia koki määrän suureksi v. 2011 ja 33 % v. 2013 – Satakunta 33 %) lintsaaminen vähentyi o (8 % v. 2011 ja 3 % v. 2013 – Satakunta 8 %) koulu-uupumus väheni o (16 % v. 2011 ja 10 % v. 2013 – Satakunta 12 %) humalajuominen vähentyi o (18 % oli ollut tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa v. 2011 ja 10 % v. 2013 – Satakunta 15 %) kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääseminen koettiin helpommaksi o (8 % v. 2011 koki vaikeaksi ja 3 % v. 2013 – Satakunta 13 %) useiden oireiden (esim. niska-, selkä- tai vatsakivut, ärtyneisyys, päänsärky, väsymys, heikotus jne.) kokeminen päivittäin vähentyi o (vähintään kaksi oiretta päivittäin oli 22 %:lla v. 2011 ja 18 %:lla v. 2013 – Satakunta 17 %) Huolenaiheita olivat mm. seuraavat: - - vanhempien työttömyys lisääntyi o (27 % v. 2011 ja 34 % v. 2013 - Satakunta 30 %) fyysistä uhkaa koettiin yleisemmin o (18 % v. 2011 ja 26 % v. 2013 - Satakunta 20 %) toistuva rikkeiden teko lisääntyi o (12 % v. 2011 ja 18 % v. 2013 - Satakunta 22 %) kuulluksi tuleminen koulussa vähentyi o ( 76 % koki tulevansa kuulluksi v. 2011 ja 72 % v. 2013 – Satakunta 71 %) liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla vähentyi 12 o - (70 % harrasti vapaa-ajalla enemmän kuin tunnin hengästyttävää liikuntaa v. 2011 ja 61 % v. 2013 – Satakunta 64 %) ruutuaika (tv, tietokone, puhelin) päivisin lisääntyi o (ruutuaika 4 tuntia tai enemmän arkipäivisin 18 %:lla v. 2011 ja 23 %:lla v. 2013 – Satakunta 25 %) Lisäksi tulokset kertovat, että joka viides 8. ja 9. luokan oppilas ei syö päivittäin koululounasta, puolet oppilaista harjaa hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä (pojista 64 %), joka neljäs oppilas nukkuu arkisin alle 8 tuntia, joka kymmenes oppilas tupakoi päivittäin, joka kolmannella oppilaalla on päänsärkyä viikoittain, joka kolmas oppilas kokee koulutyöhön liittyvän työmäärän suureksi, joka neljäs oppilas on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana ja joka kymmenennelle oppilaalle läheisen alkoholin käyttö on tuottanut ongelmia. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tuloksien ilonaiheita olivat mm. seuraavat: vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan - - - - vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan o (61 % v. 2011 ja 74 % v. 2013 – Satakunta 69 %) koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi o (56 % v. 2011 ja 79 % v. 2013 – Satakunta 62 %) opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät o (v. 2011 vaikeuksia opiskelussa 37 %:lla ja 26 %:lla v. 2013 – Satakunta 37 %) viikoittain koettu päänsärky väheni o (30 % v. 2011 ja 19 % v. 2013 – Satakunta 23 %) aamupalan syöminen arkisin lisääntyi o (61 % söi aamupalan joka arkiaamu v. 2011 ja 72 % v. 2013 – Satakunta 69 %) hampaiden harjaamistottumukset paranivat o (60 % harjasi hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä v. 2011 ja 28 % v. 2013 – Satakunta 40 %) tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi (69 % v. 2011 ja 76 % v. 2013 – Satakunta 72 %) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tuloksien huolenaiheita olivat mm. seuraavat: - koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi o (33 % v. 2011 ja 43 % v. 2013 – Satakunta 36 %) viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät o (20 % v. 2011 ja 30 % v. 2013 – Satakunta 31 %) Lisäksi tulokset kertovat, että joka viides lukion 1. ja 2. luokan oppilas ei syö päivittäin koululounasta, joka kolmas oppilaista harjaa hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä, joka neljäs oppilas nukkuu arkisin alle 8 tuntia, useampi kuin joka kymmenes oppilas on tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, joka viidennellä oppilaalla on päänsärkyä viikoittain, lähes joka toinen oppilas kokee koulutyöhön liittyvän työmäärän 13 suureksi, joka kymmenes oppilas on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana ja joka kymmenes oppilas on kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti. Eurajoen lasten, nuorten ja heidän huoltajien hyvinvointikyselyn tuloksia Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaprosessiin on osallistettu lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan mm. toteuttamalla erilliset kyselyt suunnitelmatyön pohjaksi vuosina 2009 ja 2014. Vuonna 2009 Eurajoen alakoulujen 3.-6. lk ja yhteiskoulun 7.-9. lk oppilaille sekä heidän vanhemmilleen toteutettiin kysely Kuntaliiton ”Arki- ja kokemustiedon” -lomakkeiston pohjalta. Kyselyyn liitettiin muutama lisäkysymys, joilla kartoitettiin sitä, missä eurajokelaiset lapset ja nuoret tapaavat kavereitaan ja kaipaavatko he lisää harrastusmahdollisuuksia Eurajoella, ja jos kaipaavat, niin mitä? Vuonna 2009 kyselyyn vastasi 283 alakoulun, ja 225 yläkoulun oppilasta. Vanhempien kyselyn vastauksia palautui 370 kpl. Hyvinvointikysely toteutettiin uudelleen tammikuussa 2014. Kyselyyn vastasi yhteensä 405 oppilasta, joista alakoululaisia 244 (vastausprosentti 90 %) ja 7-9 -luokkalaisia 161 (vastausprosentti 82 %). Huoltajille suunnattuun hyvinvointikyselyyn vastasi 146. Vuonna 2014 toteutetun lasten ja nuorten kyselyn vastauksista ilmenee, että alakoululaisista lounasta syö n. 89 %, sen sijaan yläkoululaisista lounaan ilmoittaa syövänsä 100 %. Kouluterveyskyselyyn 2013 vastanneista 8.-9. luokan oppilaiden vastauksista sen sijaan käy ilmi, että joka viides ei syö päivittäin koululounasta. Virvoitusjuomia useamman kerran viikossa juo 23 % alakoulujen oppilaista (30 % v. 2009), ja noin 33 % yläkoulujen oppilaista (40 % v. 2009). Alakoululaisista 89 % (85 % v. 2009) nukkuu mielestään riittävästi; yläkoululaisista 72 % (71 % v. 2009). Suurin osa (79 %) alakoululaisista nukkuu keskimäärin 8-10 tuntia ja vain kaksi vastasi nukkuvansa alle viisi tuntia. Yli 10 tuntia nukkuvia oli 27, eli 11 %. Yläkoululaisista 66 % nukkuu keskimäärin 8-10 tuntia, 5-7 tuntia nukkuu 50 vastaajaa, mikä on yli puolet enemmän kuin alakoululaisista. Alakouluikäisiin verrattuna huomattavasti suuremmalla osalla yläkouluikäisistä yöunet jäävät lyhyemmiksi kuin kahdeksan tuntia. Vaikeuksia saada illalla unta oli 21 %:lla alakoululaisista (23 %:lla v. 2009) ja yläkoululaisista 19 %:lla (29 %:lla v. 2009). Osa vastaajista kertoi heräilevänsä yöllä (alakoululaisista 16 % ja yläkoululaisista 13 %). Vuonna 2014 yleisin nukkumaanmenoaika alakoululaisilla oli klo 21–22 ja yläkoululaisilla 22–23, samoin kuin vuoden 2009 kyselyssä. Alakoululaisista 38 % vastasi harrastavansa liikuntaa joka päivä vapaa-aikana (v. 2009 yli 50 %), vain kaksi vastaajaa sanoi, ettei harrasta liikuntaa koskaan vapaa-aikana. 87 % vastaajista on sitä mieltä, että harrastaa liikuntaa sopivasti. Yläkoulun oppilaista 43 % harrastaa liikuntaa joka päivä ja 42 % muutaman kerran viikossa. Myös yläkoululaisista kaksi vastaajaa ei harrasta koskaan liikuntaa. Yläkoulun vastaajista 68 % on sitä mieltä, että liikunnan määrä on sopiva (76 % v. 2009), 27 % mielestä liian vähän. Alakoululaisten yleisin harrastus on jalkapallo, jota harrastaa 14 % vastaajista. Lähes yhtä paljon on jääkiekon harrastajia (11 %). Musiikin, käsi- ja kuvataiteiden, 14 sisäpelien ja lukemisen harrastajia on 7-10 % kussakin ryhmässä. 6 % vastaajista harrastaa ratsastusta, tanssia tai partiota, 4 H-kerhoa, uintia, ulkoilua, jumppaa, yleisurheilua, pesäpalloa, taistelulajeja, vapaapalokuntaa, ensiapukerhoa, motocrossia, cartingia, skeittausta, luistelua, laskettelua, suunnistusta ja pyöräilyä. Yläkoululaisten yleisimmät harrastukset ovat jääkiekko (n. 12 % vastaajista), käsija kuvataiteet (n. 10 %), musiikkiin liittyvä harrastus ja jalkapallo (9 %). Joillakin vastaajilla oli yli neljä harrastusta, joillakin yksi ja kolme vastasi, ettei harrasta mitään. Kyselyssä kysyttiin myös, kaipaavatko lapset ja nuoret lisää harrastusmahdollisuuksia Eurajoelle. Alakoulun vastaajista 24 % toivoi Eurajoelle uimahallia, yläkoulun vastaajista 9 %. Alakoulun vastaajista 13 % kaipaa omaa sählyjoukkuetta ja 8 % enemmän mahdollisuuksia harrastaa tanssia. Yläkoululaisista 14 % haluaisi mahdollisuuksia erilaisten liikuntalajien harrastajille (esim. hiphop, tanssi, tennis, ryhmäliikuntaa). 9 % yläkoululaisista toivoo Eurajoelle omaa sählyjoukkuetta. 21 % alakoulun, ja 32 % yläkoulun vastaajista ei kaipaa lisää harrastusmahdollisuuksia. Kyselyssä kysyttiin ”kuinka paljon tuijotat isoa tai pientä ruutua?” (TV, tietokone, pelikoneet, puhelimet tms.) Koulupäivinä alakoulun vastaajista 44 % oli ruudun edessä yhdestä kahteen tuntiin. Yli kahdesta tunnista neljään tuntiin kului aikaa 20 %:lla ja yli neljä tuntia sanoi tuijottavansa 9 % eli 21 vastaajaa. 26 % vastasi käyttävänsä aikaa ruudulla alle tunnin päivässä ja kaksi vastaajaa ei ollenkaan. Ruutuaikaa koskevaan kysymykseen vastanneet yläkoululaiset käyttävät arkisin aikaa tv:n, tietokoneen, puhelimen ym. kanssa yhdestä tunnista yhteentoista tuntiin. Kahdesta neljään tuntiin aikaa kuluu noin 31 %:lla vastaajista. Alle tunnin päivässä ruutuaikaa kuluu 5 %:lla, yli neljä tuntia 22 %:lla ja yli kuusi tuntia 10 %:lla vastaajista. Viikonloppuisin ja lomilla ruutuajat yläkoululaisilla ovat huomattavasti suuremmat. Alakoululaisista 88 % (85 % v. 2009) ja yläkoululaisista 91 % (89 % v. 2009) kertoi, että hänellä on kavereita enemmän kuin viisi. Alakoululaisista kukaan ei sanonut, ettei hänellä ole yhtään kaveria; yläkoulun oppilaista kaksi vastaajaa sanoi, ettei hänellä ole kavereita lainkaan. Lapset ja nuoret tapaavat kavereitaan eniten kotona. Muita suosittuja paikkoja olivat harrastusten puitteissa kavereiden tapaaminen sekä kylillä näkeminen. Alakoululla kolmella (v. 2009 viidellä) vastaajalla ei ole yhtään läheistä ihmistä, jolle voi kertoa omista asioista ja jotka kuuntelevat. Yläkoululaisista yksi vastaaja (v. 2009 viisi) kertoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ihmistä. Alakoululaisista 18 % (17 % v. 2009) ja yläkoululaisista 9 % (13 % v. 2009) koki, ettei vanhemmilla ole niin paljoa aikaa hänelle kuin hän tarvitsisi. Vastaajilta kysyttiin, kuunnellaanko heitä kotona. Sekä alakoulun että yläkoulun oppilaista 94 % sanoo, että heitä kuunnellaan kotona. 5 %:n mielestä ei kuunnella. Sekä ala- että yläkoulun oppilaista vajaat 90 % koki, että heitä ja heidän mielipiteitään kuunnellaan koulussa. Kyselyssä kartoitettiin myös, millä tavalla lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asioihinsa omassa kunnassa. Alakoulun vastaajista 38 % tietää oppilaskunnan, 10 % sanoo koulun kautta, 8 % vastaa, että kertomalla aikuisille tai vanhemmille. 24 % vastasi, ettei tiedä, miten asioihin voi vaikuttaa. Alakoulun oppilaista 80 % ja 15 yläkoulun oppilaista 64 % on sitä mieltä, että lapsilla ja nuorilla on riittävästi vaikutusmahdollisuuksia asuinkunnassaan. Yläkoulun vastaajista 19 % sanoo, ettei tiedä, miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asioihin omassa kunnassa. Oppilaskunnan ja nuorisovaltuuston tietää 11 % vastaajista. Aloitekanavan mainitsee noin 17 %. Ala- ja yläkoululaiset tuntevat olonsa turvalliseksi koulussa, koulumatkalla, kotona ja harrastuksissa. Alakoululaisista kuitenkin 3 % vastaa, ettei tunne oloaan turvalliseksi koulussa, 7 % koulumatkalla, 3 % kotona ja 5 % muualla vapaa-aikana. Yläkoululaisista 2 % ei tunne oloaan turvalliseksi koulussa eikä koulumatkalla. Kotona kukaan ei ilmoittanut tuntevansa turvattomuutta, mutta muualla vapaaaikana oloaan ei tunne turvalliseksi 3 %. Edelliseen kyselyyn verrattuna esim. turvallisuudentunne koulussa on noussut. Vuoden 2009 ja 2014 kyselyjen vastausten perusteella voidaan todeta, että esimerkiksi ravintotottumusten osalta hedelmien ja marjojen syöminen useita kertoja viikossa on lisääntynyt sekä ala- että yläkoululaisten osalta (v. 2009 alakoululaisista 67 % ja yläkoululaisista 65 %; v. 2014 alakoululaisista 89 % ja yläkoululaisista 72 %). 94 % yläkoulun vastaajista ilmoitti syövänsä aamupalan. Kouluterveyskyselyn mukaan maanlaajuisesti 8. ja 9. -luokkalaisista vain 57 % syö aamupalan joka arkiaamu. Eurajokelaisista alakoulun vastaajista 23 % ja yläkoulun vastaajista 33 % juo virvoitusjuomia useita kertoja viikossa. Virvoitusjuomien käytössä oli tapahtunut kuitenkin laskua edelliseen kyselyyn verrattuna. Alakoululaisista 19 % kertoo syövänsä karkkeja monta kertaa viikossa, vuonna 2009 lukema oli 27 %, eli alakoululaisilla myös karkkien syönti on vähentynyt. Sen sijaan yläkoululaisilla karkkien syönti on lisääntynyt, sillä vuonna 2009 vastaajista 28 % ilmoitti syövänsä useita kertoja viikossa karkkeja, tänä vuonna 35 %. Koulussa tarjotun lounaan tulisi kattaa päivittäisestä energiantarpeesta noin kolmannes. Niille oppilaille, joilla koulupäivä jatkuu pitempään kuin 3 tuntia lounaan jälkeen, tulee järjestää mahdollisuus ravitsevaan välipalaan. Eurajoella oppilailla on mahdollisuus ostaa välipalaa viimeisen välitunnin ajan. Virvoitusjuoma-automaatti on vain lukiolaisten tiloissa. Yläkouluikäisillä sellaisten määrä, jotka ulkoilevat päivittäin alle tunnin tai ei ollenkaan oli kasvanut 10 %:lla vuodesta 2009. Mutta myös niitä, jotka harrastavat jotakin joka päivä on jopa 27 % enemmän edelliseen kyselyyn verrattuna. Koska sosiaalisen tuen ja ihmissuhteiden merkitys lasten ja nuorten mielenterveyteen on havaittavissa, ovat jotkin hyvinvointikyselyn tutkimustuloksista huolestuttavia. Lapsia ja nuoria, jotka kokivat, ettei heidän huoltajillaan tai muilla luotettavilla aikuisilla ole heille riittävästi aikaa, oli suhteellisen paljon. Osalla kokemus voi johtua esim. vuorotöistä tai harrastuksista, lapsen ja nuoren kehitysvaiheesta tai yhteisen ajan puutteesta. Yläkoululaisista niitä, jotka sanoivat, ettei heidän huoltajillaan ole riittävästi aikaa oli 9 %, kun vuonna 2009 lukema oli 13 %; eli pientä laskua on tapahtunut. 16 Vanhempien kyselyyn vastasi 146, joista naisia oli 89 % (83 % v. 2009). Ydinperheitä vastaajista oli 71 %, yksinhuoltajaperheitä 11 % ja uusperheitä 16 %. Vuoden 2009 kyselyyn verrattuna uusperheiden määrä oli kasvanut 4 %:lla. 75 %:lla perheistä oli 2-3 lasta. Yli puolet perheistä syö yhdessä päivittäin. 62 % vastaajista sanoo, että perheellä on säännöllisesti yhteistä aikaa ja sitä pidetään tärkeänä. 36 % vastaa, että perheellä on satunnaisesti yhteistä aikaa. Yksi vastaaja sanoo, ettei perheellä ole yhteistä aikaa, eikä sitä pidetä tärkeänä ja kaksi vastaajaa sanoo, että ei ole yhteistä aikaa, mutta sitä pidettäisiin tärkeänä. Vastaajista 79 % on tyytyväinen perheen tämän hetkiseen ajankäyttöön. Heistä, jotka eivät olleet tyytyväisiä ajankäyttöön, 29 % koki, että vanhemman/vanhempien vuorotyö hankaloittaa ajankäyttöä ja tietokone yms. pelit vievät liikaa lasten aikaa (etenkin teini-ikäisten). 24 % vastaa, että tyytymättömyys ajankäyttöön johtuu töistä (kiire ja stressi) tai harrastuksista, joita lapsilla on iltaisin. 8 % mielestä ei ole yhteistä tekemistä; teiniikäiset ovat nettimaailmassa sosiaalisessa mediassa tai pelimaailmassa. Yleisimmäksi perheen yhteiseksi asiaksi nimettiin yhdessä ruokailu ja ruuan laittaminen (26 %), lähes yhtä paljon (25 %) vastasi kotona olo ja puuhastelu, ns. kotoilu. Ulkoilun mainitsi 9 %; liikunnan, matkustelun ja pelien pelaamisen 7 % sekä harrastukset, elokuvat ja tv:n katselun 6 %. Kyselyyn vastanneista perheistä 46 % on säännöllisesti tekemisissä sukulaisten kanssa. Ystäväperheitä, joiden kanssa he ovat säännöllisesti tekemisissä, on 32 %:lla. 91 % kokee, että heidän perheellään on riittävästi kontakteja sukulaisiin, ystäviin, tuttuihin tai muihin. Yksi vastaaja sanoo, ettei heillä ole läheisiä aikuissuhteita. Vuonna 2009 näin vastasi kahdeksan perhettä. 91 % vastaajista koki, että heillä on riittävästi kontakteja sukulaisiin, ystäviin, tuttuihin ja muihin ihmisiin. Vastaajilta kysyttiin, montako kertaa perhe on muuttanut lasten aikana. 36 % ei ole muuttanut kertaakaan, 30 % on muuttanut kerran ja 7 % oli muuttanut yli neljä kertaa. Suurimmalle osalle (78 %) perheen muutto/muutot eivät ole aiheuttaneet lapsille sopeutumisvaikeuksia, mutta 5 % (11 % v. 2009) lasten kanssa muuttaneista koki, että muutto oli aiheuttanut lapsille sopeutumisvaikeuksia. Vaikeudet liittyivät siihen, että kaverit ja tukiverkostot jäivät edellisille paikkakunnille, mutta tilanteet tasaantuivat ajan kanssa. Kyselyn perusteella lasten sopeutumisvaikeudet muuton yhteydessä olivat vähentyneet vuoteen 2009 verrattuna. Suurin osa (90 %) vastaajista kokee, että tämänhetkinen asunto on heidän perheelleen sopiva. Suurin yksittäinen vika asuntotilanteessa oli se, että asunto on liian pieni perheen kokoon nähden. Melkein kaikki (93 %) vastaajat kokivat, että he voivat vaikuttaa arkensa sujuvuuteen, sekä perhettä koskeviin asioihin (97 %). Noin 27 % vastaajista kokee, että voi vaikuttaa laajemmin kunnassa perheitä koskeviin asioihin, 70 % kokee, ettei voi. Vuonna 2009 vastaajista 81 % koki voivansa vaikuttaa laajemmin kunnassa perheitä koskeviin asioihin. Tässä on tapahtunut merkittävä negatiivinen muutos aiempaan kyselyyn verrattuna. 17 64 % huoltajista kokee pärjäävänsä vanhempana melko hyvin; erittäin hyvin koki pärjäävänsä 34 %. Vain yksi huoltaja kokee pärjäävänsä vanhempana melko huonosti. Huoltajilta kysyttiin, kokevatko he tarvitsevansa apua vanhemmuudessa ja mikäli kokevat, niin mihin liittyen. Tähän vastasi 16, mutta suurin osa vastasi, ettei koe tarvitsevansa apua. Kyselyyn vastanneista 92 % kokee, että perheen alkoholinkäyttö on sopivaa (95 % v. 2009), 5 % vastasi sen olevan liian runsasta ja 3 % ei vastannut. Perheitä, joissa on tupakoiva aikuinen, on 24 % (40 % v. 2009). Niissä perheissä, joissa on joku tupakoiva aikuinen, ei kuitenkaan polteta sisällä. Tupakoivien aikuisten määrässä on tapahtunut huomattava vähennys. 6 % vastaajista oli huolissaan perheensä päihteiden käytöstä tai tupakoinnista. Kaksi vastaajaa oli huolissaan teini-ikäisten alkoholinkäytöstä tai asenteesta alkoholia kohtaan. Huolissaan oltiin myös siitä, millaista esimerkkiä tupakoiva tai juova vanhempi näyttää lapsilleen. Päihteiden käyttö ja tupakointi aiheuttavat vastaajien mukaan myös riitatilanteita, masennusta ja mielipahaa. Hyvinvointikyselyn mukaan eurajokelaisista lasten huoltajista 24 % käyttää kolme annosta alkoholia päivässä noin kerran viikossa. Edelliseen kyselyyn verrattuna tämä on nyt 4 % vähemmän. Myös heitä, jotka eivät käytä ollenkaan alkoholia on enemmän kuin vuonna 2009. Maanlaajuisesti päihteiden käyttö kaikissa väestöryhmissä on lisääntynyt, joten suunta Eurajoella on parempaan päin. Omasta mielenterveydestään oli jonkin verran huolissaan 12 % ja yksi vastaaja hyvin huolestunut (v. 2009 kolme vastaajaa). Yhtä suuri osa vastaajista oli huolissaan jonkun muun perheenjäsenen mielenterveydestä. Fyysisestä tai seksuaalisesta väkivallasta ei ollut kukaan vastaajista huolestunut, mutta henkisestä väkivallasta on jonkin verran huolestunut viisi vastaajaa. 32 % vastaajista oli huolissaan lapsen tai nuoren hyvinvoinnista. 87 % kokee, että he saavat tukea lapsensa hyvinvoinnin huolehtimiseksi, 10 % kokee, ettei saa tukea. Vastaajista 61 % on melko tyytyväisiä elämäänsä, 35 % vastaa olevansa täysin tyytyväinen ja 4 % vain vähän tyytyväisiä. Suurin osa vastaajista oli siis tyytyväisiä elämäänsä. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat raha-asiat (28 %), kiire (17 %), ajanpuute (15 %), työhön liittyvät asiat, työkiireet ja työpaikan menetys tai työpaikan haku (8 %). Eurajoen hyvinvointikertomuksen 2013–2016 mukaan Eurajoella kuntalaiset ovat terveempiä kuin ympäristökuntien asukkaat. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuuksia ovat panostaminen asumisviihtyvyyteen (esim. Lahdenperän virkistysalue), turvallisuuteen (pyörätiet) sekä toimiviin lähipalveluihin (esim. palvelukeskus Jokisimpukka, päiväkoti Majakka, Toimari sekä yhteiskoulun ja lukion saneeraus). Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen lähipalvelut ovat monipuoliset ja kattavat. Ennaltaehkäisevään ja varhaiseen puuttumiseen on resursoitu, esim. Voi Hyvin Eurajoella -toimintaohjelmalla, jossa työskentelee puolipäiväinen hyvinvointikoordinaattori. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjen tukemista on parannettu mm. käynnistämällä lapsiperheiden kotipalvelu uudelleen ja ottamalla käyttöön lasten kotihoidon kuntalisä. Hyvinvointitietoutta opetetaan moniammatillisesti koululaisille ja kunnassa on paljon kerho- ja harrastustoimintaa. Oppilashuoltotyö, oppilaskuntatoiminta, tukioppilas- ja kummioppilastoiminta sekä aggression hallintaryhmä tukevat koululaisten kasvua ja osallisuutta. 18 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteita ovat mm. liikunnalliseen aktiivisuuden lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen, päihde- ja mielenterveysongelmien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentäminen sekä perheiden tuen kehittäminen. 6. LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT EURAJOELLA Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsensa ja nuorensa hyvinvoinnista. Perhe luo lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen perustan. Kasvuoloihin vaikuttaminen sekä lasten ja perheiden tukeminen laadukkailla peruspalveluilla on parasta ennalta ehkäisevää lasten suojelua. Hyvin toimivat lasten ja nuorten palvelut edistävät myös lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun mahdollisuutta onnistua tehtävässään. Lapsen tulee saada tukea riittävän varhain omaan kehitys- ja kasvuympäristöönsä, kuten kodissa, koulussa ja päivähoidossa. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan kunnissa erityisenä tukena silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäiseviä lastensuojelun palveluja tuottavat peruspalvelut, kuten äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä muu terveydenhuolto, varhaiskasvatus, koulutoimi, nuorisotyö sekä kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut. Ehkäisevää lastensuojelutyötä on myös lasten huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa. Kun esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan, että vanhemman kyky huolehtia lapsista on heikentynyt, selvitetään lapsen hoidon ja tuen tarve. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat sosiaalitoimen lastensuojelun vastuulla olevat palvelut: lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva palvelujärjestelmä: - Kasvua ja kehitystä edistävät palvelut: Lasten turvallisten kasvuolojen turvaaminen kaikille kunnassa asuville lapsille - Kasvua ja kehitystä tukevat ja turvaavat palvelut: Vanhempien sekä muiden lapsen ja nuoren kasvatuksesta vastuussa olevien tukeminen - Kasvua ja kehitystä korjaavat palvelut: Lapsi- ja perhekohtainen tuki sitä tarvitseville 19 6.1. KASVUA JA KEHITYSTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT 6.1.1. Terveydenhuolto Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää kansanterveyslain mukaisia terveydenhuollon palveluja Eurajoen, Harjavallan, Kokemäen, Luvian ja Nakkilan alueen asukkaille. Kuntayhtymän avohuollon tehtäväalue käsittää alueellisen avohuollon neuvolatoiminnan tulosyksikön, johon kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolat, opiskelija- ja kouluterveydenhuolto, perhesuunnittelu sekä aikuis- ja vanhusväestön terveysneuvonta. Tulosalueen esimies on johtava ylilääkäri ja hoitotyön esimies johtava hoitaja. Neuvolatoiminnan tulosvastuullinen esimies on osastonhoitaja. Eurajoella terveysaseman palvelut sisältäen neuvolatoiminnan tuottaa Attendo terveyspalvelut Oy ostopalvelusopimuksella Keski-Satakunnan terveydenhuollon kanssa. Yksikön toiminta-ajatuksena ovat yksilön ja perheiden terveyden tukeminen ja edistäminen luomalla yhteiskunnan muiden sektorien kanssa yhdessä ihmisille terveellisempi ympäristö ja paremmat edellytykset terveyden edistämiselle ja terveellisten valintojen tekemiselle antamalla tietoa ja tukea päätösten perustaksi. Kuntayhtymän talousarviossa ja tulossuunnitelmassa tulostavoitteiksi on vahvistettu tärkeimpien terveysongelmien ennaltaehkäisyn, toteamisen ja hoidon tehostaminen, vanhuspalvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen neuvolatyössä. Eurajoen terveydenhuollon neuvolatoimintaa ohjaa kuntayhtymän toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta terveydenhuollon ydintoimintoja ovat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, perhesuunnitteluneuvolan palvelut sekä kouluterveydenhuolto. Lääkärin vastaanottoaikaa on neuvolassa 2 pv/vko ja kouluterveydenhuollossa 2 aamupv/vko. Eurajoella äitiys- ja lastenneuvolassa toimii kaksi terveydenhoitajaa. Terveydenhoitajien määrä on Sosiaali- ja terveysministeriön suositusmitoituksen mukainen. Kouluterveydenhuollossa työskentelee kaksi terveydenhoitajaa: luokat 1.–6. ja 7.–9. sekä lukio ja Kristillinen oppilaitos. Eurajokelaisilla on mahdollisuus käyttää myös Harjavallan perheneuvolan palveluita. Perheneuvola on asiakaslähtöinen palvelu, eikä vaadi lääkärin lähetettä. Attendo terveyspalvelut Oy:n järjestää Eurajoelle myös lastenpsykiatrin palvelun. Lapsen ja nuoren ikä ja kehitysvaihe sekä koko perheen elämäntilanne ovat terveystarkastusten lähtökohtina. Laajat terveystarkastukset ovat monipuolisia syvennettyjä tarkastuksia, jolloin tarkastellaan koko perheen hyvinvointia ja elämäntilannetta järjestelmällisesti ja perusteellisesti. Laaja terveystarkastus ei tarkoita uutta käyntikertaa vaan yksi käynti on laajennettu kattamaan koko perheen hyvinvoinnin tarkastelun ja muita käyntejä voidaan tarpeen mukaan keventää. Neuvolatoiminta Lastenneuvolan tehtäviin ja tavoitteisiin kuuluvat: lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta ja yksilöllinen tukeminen, vauvaikäisten äidinmaidon käytön suositus ja imetyksen tukeminen, kansallisen rokotusohjelman 20 mukainen suojaustoiminta, perheen hyvinvoinnin edistäminen ohjaamalla vanhempia terveyttä edistävien valintojen tekemisessä, vertaistuen järjestäminen, vanhempien ja lapsen välisen vuorovaikutuksen seuranta ja tukeminen, parisuhteen ja vanhempien jaksamisen huomioiminen, yhteistyö perheen, varhaiskasvatuksen ja muiden lapsiperhetyötä tekevien tahojen kanssa, mahdollistaa vanhemmille riittävästi tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen perheen toimivuuden vahvistamiseksi, tukea vanhempia turvalliseen lapsilähtöiseen ja turvallisen aikuisuuden sisältävään kasvatustapaan, tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin ja ohjata lapsi ja perhe tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon. Äitiysneuvolan tehtävät ja tavoitteet ovat: odottavan äidin terveyden ja hyvinvoinnin yksilöllinen tukeminen ja raskauden seuranta, sikiön voinnin seuranta valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti, vanhemmaksi kasvamisen ja parisuhteen tukeminen, lasta odottavan perheen hyvinvoinnin edistäminen ohjaamalla vanhempia perheen terveyttä ylläpitävien valintojen tekemisessä, tiivis yhteistyö erikoissairaanhoidon ja terveysasemien äitiysneuvolan välillä, raskauden suunnitteluvaiheessa tai raskauden keskeytyessä tukea ja tietoa äideille / vanhemmille, imetyksen ohjaus ja tukeminen sekä synnytyksen jälkeinen ehkäisyneuvonta. Tavoitteena on, että määräaikaiset terveystarkastukset järjestetään mahdollisimman lähellä asetuksessa säädettyjä ajankohtia. Asetuksessa säädetyt lapsen määräaikaiset terveystarkastukset sisältävät sekä lääkärin ja terveydenhoitajan suorittamat terveystarkastukset että laajat terveystarkastukset. Määräaikaistutkimusten sisältö on myös asetusten mukainen. Kouluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävät ja tavoitteet: - opiskelijoiden terveyden, elämäntilanteen ja opiskelukyvyn seuranta ja yksilöllinen hyvinvoinnin edistäminen kaikissa ikävaiheissa - terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset - terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille samoin perustein kuin alueella asuvalle väestölle - ammatinvalintaan vaikuttavien terveydellisten seikkojen huomioiminen - rokotusneuvonta - opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta - koulun ja kodin välisen yhteistyön edistäminen - oppilashuoltotyöryhmän verkostotyö Kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa huomioidaan lapsen ikä ja kehitysvaihe ja arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet ja terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Erityistä huomiota kiinnitetään mielenterveysongelmien, kuten masentuneisuuden ja syömishäiriöiden varhaiseen havaitsemiseen ja hoitoon ohjaukseen sekä koko perheen hyvinvointiin. Yhteistyössä muun oppilashuollon kanssa tuetaan niitä oppilaita, joilla on vaikeuksia koulussa, kotona tai sosiaalisissa 21 toimintaympäristöissä. Erityisen tuen tarve arvioidaan ja tuki suunnitellaan yhteistyössä kunnan eri toimijoiden, kuten lastensuojelun, oppilas- ja opiskeluhuollon sekä tarvittaessa erikois-sairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. Määräaikaistarkastusten ohella on turvattava oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaiset tarkastukset sekä lisä- ja kotikäynnit. Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi seurataan kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tarkastus tehdään joka kolmas vuosi yhteistyössä oppilaitoksen, sen oppilaiden, kouluterveydenhuollon terveystarkastajan, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön sekä asiantuntijoiden kanssa. Tarkastuksessa hyödynnetään koulu-terveyskyselyn tuottamaa koulukohtaista tietoa. Lukion ja Eurajoen kristillisen opiston peruskoululinjan opiskelijoille tehdään terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna. Lukion ja Kristillisen oppilaitoksen muille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus terveystarkastukseen. Opiskelijoiden lääkärin tarkastus tehdään joko ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna, mikäli oppilaitokseen pääsyn edellytyksenä ei ole ollut lääkärin tarkastusta. Opiskelijan terveystarkastustarve selvitetään heti opintojen alussa haastattelulomakkeella ja aiempien terveystietojen mukaan. Tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen neuvolatoiminnassa Neuvolatyössä sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelevät tapaavat lähes kaikki lasten ja nuorten ikäluokat, joten heillä on hyvät mahdollisuudet tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden mahdollisia pulmia ja erityisen tuen tarpeita ja kohdentaa tukea näille perheille mahdollisimman varhain. Tuen tarve on tunnistettava mahdollisimman varhain ja järjestettävä oikea-aikaista tukea, jotta voidaan ehkäistä ongelmien vaikeutumista ja monimutkaistumista. Varhaisessa vaiheessa auttaminen on yleensä helpompaa, vähemmän voimavaroja sitovaa ja kustannuksiltaan edullisempaa. Varhaisella tuella voidaan lievittää terveyserojen syventymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Terveystarkastukset ja – neuvonta järjestetään siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos lapsessa, nuoressa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen tai nuoren tervettä kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi on tarvittaessa järjestettävä lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Erityisen tuen järjestämisestä on laadittava suunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. Eurajoen erityispalveluita ovat puheterapia, psykologin, psykiatrin ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto. Asevelvollisten lakisääteiset kutsuntatarkastukset pidetään keväisin terveydenhoitajan sekä lääkärin vastaanotolla. 22 Puheterapeutin vastaanotto on Harjavallassa. Tarpeen mukaan puheterapiaa saa myös muualla ostopalveluna. Puheterapia on puheen, äänen, kielen, vuorovaikutuksen ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisyä, arviointia, tutkimusta ja kuntouttamista. Terveyskeskuksen lastenpsykiatrin vastaanotolle ohjaus tapahtuu neuvola- tai koululääkärin vastaanoton kautta. Vastaanotto on noin kerran kuukaudessa. Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelu on tarkoitettu kaiken ikäisille eurajokelaisille, joilla on tarve saada käsitellä omaa elämää/hyvinvointia koskevia asioita. Esimerkiksi oma tai läheisen alkoholinkäyttö tai oma mielenterveys voi huolestuttaa, tai mikäli huomaa jääneensä ”koukkuun” pelaamiseen (esim. netti- tai rahapelit). Myös parisuhdettaan miettivät henkilöt voivat ottaa yhteyttä psykiatriseen sairaanhoitajaan. Alle 18-vuotiaiden osalta on toivottavaa, että yhteydenotto tulee neuvolan terveydenhoitajan tai kouluterveydenhoitajan kautta. 6.1.2. Varhaiskasvatus Yhä useammin puhutaan lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Perhe-elämän ja työn yhteensovittamisessa palvelutarpeet ovat selkeästi moninaistuneet. Eurajoella palvelua tarjotaan avoimesta toiminnasta vuorohoitoon asti, perheiden erilaiset tarpeet huomioiden. Päivähoitoa tarjotaan lähipalveluna eli myös kylissä. Päivähoidon tehtävänä on tukea lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä vanhempien kanssa edistää lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä. Kasvatuskumppanuudessa korostuu päivittäinen vuorovaikutus vanhempien ja henkilöstön välillä. Alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon, joskin lainsäädännöllisiä suunnitelmia on rajata oikeutta joiltain osin. Uusi varhaiskasvatuslaki on lausuntokierroksella ja tuo toteutuessaan monia muutoksia. Lapsen ja perheen erityistarpeiden huomioiminen päivähoitoa järjestettäessä on osa varhaista tukea lapselle. Lapsilla, jotka tarvitsevat päivähoitoa sosiaalisista tai kasvatuksellisista syistä, on erityinen oikeus päivähoitopaikkaan. Päivähoitoa voidaan toteuttaa myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena, mikä tukimuotona on jatkuvasti kasvussa. Päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyösuunnitelma on laadittu vuonna 2011. Kun päivähoidossa herää huoli lapsesta, otetaan asia aina ensin puheeksi vanhemman kanssa. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pyritään järjestämään lasta kannatteleva liittouma-palaveri, jonka keskiössä ovat lapsi ja perhe. Henkilöstö saa täydennyskoulutusta huolen varhaiseen tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen vuonna 2014. 23 Päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa kehitetään edelleen pienryhmätoimintaa: ison ryhmän sijasta lapset ovat teeman mukaisissa pienryhmissä osan päivää. Pienryhmissä voidaan kehittää esim. sosiaalisia taitoja tai tunteiden käsittelyä. Päivähoidossa käytössä olevien HALI-, KEHU ja LENE- arviointimenetelmien tavoitteena on myös varhainen toteaminen ja tuen antaminen. Päivähoidon tukena ovat myös mm. psykologin palvelut, puheterapia- ja toimintaterapiapalvelut sekä moniammatillinen työryhmä, jossa päivähoidon lisäksi ovat mukana neuvola, erityispäivähoito ja seurakunta. Työryhmän tavoitteena on yhteistyön kehittäminen mm. eri arviointimenetelmiin liittyen. Päivähoitomuodot Päiväkoti Majakassa tulee jatkossa toimimaan kaksi päivähoito-osastoa sekä pienryhmä erityistä tukea tarvitseville lapsille. Vanhassa Kaharin päiväkodissa toimii keskustan koulun esiopetusta täydentävä Mursut-osasto. Esiopetusta Majakassa tarjotaan pienryhmän lapsille. Lapijoella valmistuu syksyllä 2014 pitkään suunnitelmissa ollut päiväkoti Metsätähti, johon sijoittuu kolme päivähoito-osastoa, esiopetusryhmä ja Lapijoen koulun koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot. Yksi osastoista on vuorohoitoa tarjoava osasto (siirtyy Majakasta). Päiväkodeissa on syksyllä 2014 vakinaista henkilöstöä 30 ja paikkoja n 180, sisältäen Metsätähdessä toimivat koululaisten kerhopaikat. Kotona toimivia perhepäivähoitajia on noin 25, ja lapsia perhepäivähoidossa on noin 100. Ryhmäperhepäiväkoteja Eurajoella on viisi: Irjanteella, Kuivalahdella (Meritähti), keskustassa (Sateenkaari) sekä Eurajoen kunnanvirastotalossa toimivat Pilvenhattara ja Päivänsäde. Pilvenhattara ja Päivänsäde lakkautetaan päiväkoti Metsätähden valmistuttua. Ryhmäperhepäiväkodeissa on ollut lapsia noin 55 ja hoitajia 15. Avoimella päivähoitotoiminnalla on tärkeä tehtävä tukea vanhemmuutta. Päiväkoti Majakan Kahari-yksikössä järjestetään avointa toimintaa kolmena päivänä viikossa, sisältäen toimintaa sekä lapsille ja vanhemmille että pienten lasten kerhon. Avoimen toiminnan lisääminen lähivuosina on selkeä tavoite. Aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta Koululaisten iltapäiväkerhotoiminta tarjoaa turvallisen paikan pienille koululaisille sekä erityistä tukea tarvitseville isommillekin koululaisille. Kerhot toimivat Kaharilla, Lapijoella, Linnamaassa ja Huhdalla. Kyläyhdistyksen ylläpitämänä kerho toimii Rikantilassa. Lapsia kerhoissa on yhteensä noin 100. Henkilöstönä toimii tällä hetkellä kaksi vakinaista työntekijää ja tarvittava määrä määräaikaisia työntekijöitä. Lapijoen kerhotoiminta siirtyy päiväkoti Metsätähteen syksyllä 2014. 24 Uusi valtuustosopimus vuosille 2013–2017 määrittelee, että kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille järjestetään kerhopaikka. Erityispäivähoito Päivähoidossa erityisen tuen lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai aiemmin havaittu lapsen erityisen tuen tarve. Erityisen tuen toteuttaminen on yhteistyötä vanhempien ja kuntouttavien tahojen kanssa ja se pohjautuu tuen tarpeen arviointiin ja järjestämisen suunnitteluun yhdessä vanhempien kanssa. Erityinen tuki pyritään ulottaman mahdollisimman pitkälle Eurajoen kunnan tarjoamiin kasvatuspalveluihin siten, että tuki tulee sinne missä lapsi on. Majakan erityisryhmässä erityiskasvatuksesta ja -opetuksesta sekä pedagogisesta kuntoutuksesta vastaa varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettaja. Hän konsultoi tarvittaessa myös perhepäivähoitoa. Päiväkoti Metsätähden päiväkodin johtaja vastaa erityispäivähoidon prosessien kehittämisestä kunnassa ja toimii myös resurssiopettajana erityistä tukea tarvitseville lapsille. Lasten hoidon tuet Lasten kotihoitoa tuetaan lakisääteisellä lasten kotihoidon tuella. Lisäksi vuodesta 2010 alkaen kunta on maksanut lasten kotihoidon tuen kuntalisää 200 euroa/kk alle kaksivuotiaasta lapsesta. Edellytyksenä on, että vanhempi hoitaa lapset itse. Yksityisen hoidon tuen muodostavat lakisääteinen tuki sekä kuntalisä 250 euroa/kk. Tuet maksetaan palvelun tuottajalle. Eurajoen varhaiskasvatussuunnitelma Eurajoen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) valmistui vuonna 2009 ja se päivitetään vuonna 2015, jolloin päivähoito on siirtymässä koulutoimen alaisuuteen. Hallinnon muutoksessa korostuu elinikäisen oppimisen tavoite samoin kuin päivähoidon ja koulutoimen rajapintojen yhteistyön tiivistäminen. VASU:n arvopohja kartoitettiin lokakuussa 2008 päivähoitolasten vanhemmille, päivähoitohenkilöstölle, kunnanvaltuutetuille sekä sosiaalilautakunnan jäsenille suunnatulla kyselyllä. Kyselyn tuloksista nousi esille selkeästi kaksi muita tärkeämmäksi koettua arvoa: turvallisuus sekä välittäminen. Näiden ohella tärkeitä arvoja olivat tasaarvoisuus, kiireettömyys, kasvatuskumppanuus, yksilöllisyys ja luottamuksellisuus. Eurajoen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset varhaiskasvatuksen laadun kehittämiselle yhdenmukaistamalla toiminnan järjestämisen periaatteita, ohjata varhaiskasvatuksen sisällöllistä kehittämistä, edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista, lisätä henkilöstön ammatillista 25 tietoisuutta, lisätä vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuksen palveluissa, vahvistaa moniammatillista yhteistyötä sekä edistää ennen kaikkea lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään kaikille 2-5-vuotiaille lapsille, kaikissa päivähoitomuodoissa. Vasu tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista. Vasu tehdään yhdessä vanhempien ja henkilöstön kanssa. Se on kasvattajien työväline, jossa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tarpeet, tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet. 6.1.3. Koulutoimi Eurajoen koulutoimen osa-alueita ovat esikoulu, peruskoulutus, keskiasteen koulutus ja aikuiskoulutus. Eurajoella toimii seitsemän peruskoulun 1-6 luokkien koulua, joissa annetaan myös esiopetusta; yhteiskoulu, jossa ovat luokat 7-9 sekä lukio. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Eurajoen kunnan kouluverkkohankkeen kehittämissuunnitelmassa nykyisen kouluverkkorakenteen säilyttämisen. Eurajoen peruskouluissa on kevätlukukaudella 2014 yhteensä 690 oppilasta, joista esikoululaisia 71. Opettajia peruskouluissa on yhteensä 58 ja lukiossa 8. Erityisopetusta järjestetään 1.-6. – luokkien oppilaille Keskustan koulussa ja 7.-9. – luokkien oppilaille Yhteiskoulussa. Eurajoen lukiossa opiskelijoita on 143. Koulujen toiminnassa noudatetaan kunkin kouluasteen voimassa olevaa opetussuunnitelmaa. Esi- ja peruskoulun valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita uudistetaan parhaillaan niin, että uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön syyslukukaudella vuonna 2016. Eurajoella opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä koulujen henkilökunnan lisäksi suunniteluun otetaan mukaan oppilaat ja heidän huoltajansa sekä muut yhteistyötahot. Eurajokelaisten nuorten kansainvälistymistä edistetään erilaisin projektein (mm. Erasmus, eTwinning), leirikoulutoiminnalla sekä osallistumalla ystävyyskuntatoimintaan. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia oppia erilaisia tieto- ja viestintäteknisiä taitoja, jotta työelämään siirtyessään oppilailla on valmiudet tulevaisuuden tietoteknisiin haasteisiin. Suunnitelmissa on Eurajoen kunnan ”Voi hyvin” hankkeen puitteissa mahdollistaa lukiolaisille kurssi, jonka myötä lukiolaiset toimisivat kerho-ohjaajina alakouluilla. Eurajoen kouluissa on käytössä erilaisia kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä menetelmiä ja ryhmätoimintoja. Tällaisia ovat mm. Kiva Koulu-ohjelma, Lions Quest, Askeleittain, Ryhmätheraplay ja ART-toiminta. Tukioppilas- ja kummitoiminnalla pyritään helpottamaan erityisesti nivelvaiheissa oppilaiden sopeutumista uuteen kouluympäristöön. 26 Vuodesta 2013 alkaen kaikilla Eurajoen kouluilla on oppilaskuntatoimintaa, jonka tarkoituksena on saada lapset mukaan koulutyön suunnitteluun. Lasten ja nuorten kuulemistilaisuuksia on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina. Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013). Eurajoen kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan on kirjattu oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet. Opetussuunnitelmaan sisältyy oppilashuoltosuunnitelma, johon on kirjattu seuraavat asiat: 1) Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 2) Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 3) Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 4) Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa 5) Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Eurajoella toimii kuntakohtainen oppilashuollon ohjausryhmä sekä koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on tärkeää sekä hyvinvointia vahvistavaa. Oppilashuolto on tarvittaessa myös perheen tukemista ja ohjaamista tarvitsemansa avun piiriin. Sujuvalla kodin ja koulun yhteistyöllä saadaan oppilashuoltotyöhön vaikuttavuutta ja ehkäistään ongelmien syntyä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilöstöllä ja se on kaikkien yhteisössä työskentelevien tehtävä. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. 27 Psykologipalvelut Eurajoen kunnan lasten ja nuorten psykologin toimi jakautuu koulutoimen (60 %) ja sosiaalitoimen (40 %) kesken. Psykologin vastuualueeseen kuuluvat kaikki alle 23vuotiaat eurajokelaiset lapset ja nuoret. Eurajokelaisten aikuisten osalta palvelu kohdentuu vanhemmuuden tukemiseen sekä erilaiseen verkostotyöhön lapsia ja nuoria koskevissa asioissa. Koulutoimessa psykologin toiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen tarjoamalla oppilaille, vanhemmille, opettajille sekä muulle koulun henkilökunnalle ammattitaitoisia psykologisia arviointi-, neuvonta-, konsultaatio- ja erityispalveluja. Tavoitteena on oppilaiden syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen tai katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koulupsykologin laaja-alainen ja monimuotoinen työ on sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää. Sosiaalitoimessa psykologin toiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten normaalin, terveen kasvun ja kehityksen edistäminen, tukeminen ja mahdollistaminen. Tavoitteena on riskitilanteiden ja häiriöiden mahdollisimman varhainen tunnistaminen ja hoito. Varhaiskasvatukseen ja ennaltaehkäisyyn liittyen psykologi tekee yhteistyötä mm. neuvolan ja päivähoidon kanssa. Psykologi osallistuu viikoittain lastensuojelutiimiin ja toimii mm. työparina lastensuojeluasioissa sekä muissa lasten ja perheiden tilanteiden arvioinneissa. Psykologi osallistuu alueellisiin ja kuntakohtaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin sekä ennaltaehkäisevän työn ideointiin sekä sen toteuttamiseen. Koulutoimen sosiaaliohjaajat Koulutoimessa on toiminut vuodesta 2008 sosiaaliohjaaja. Vuoden 2014 aikana aloittaa toinen sosiaaliohjaaja, mikä mahdollistaa laajemman ennaltaehkäisevän työn sekä ryhmätoimintojen lisäämisen kouluissa. Sosiaaliohjaajan työn tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin lisääminen ja sosiaalisten ongelmien vähentäminen. Sosiaaliohjaaja on läsnä koulun arjessa oppilaiden ja opettajien tukena ohjaten oppilaita tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. Toiminnan perustana on tiivis yhteistyö kodin ja koulun välillä sekä aktiivinen oppilaskohtainen työ. Oppilaskohtainen työ sisältää mm. keskusteluja oppilaiden kanssa, kouluun (myöhästymiset, kiusaamiset), vapaa-aikaan, kotiin ja ihmissuhteisiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä mm. perheen tukemista kasvatustyössä. Sosiaaliohjaaja kuuluu oppilashuoltoryhmään ja tekee moniammatillista yhteistyötä etenkin kunnan sosiaalitoimen ja nuorisotoimen kanssa sekä terveydenhuollon kanssa. Opetuksen tuen eri muodot Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen on oltava laadultaan ja 28 määrältään lapsen kehitystason sekä yksilöllisten tarpeiden mukaista. Tuki on määritelty asteittain muuttuvaksi, mitä kuvataan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kolmiportaisella mallilla. Yleisen tuen vaiheessa oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan mm. opetusta eriyttämällä, joustavilla opetusjärjestelyillä, tukiopetuksella ja osa-aikaisella erityisopetuksella. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lapsen oppimista arvioidaan jatkuvasti, jotta tuen antaminen voidaan aloittaa riittävän varhain. Näin ehkäistään vaikeuksien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tehostetulla tuella tarkoitetaan tavoitteellista oppijan tukemista ilman erillistä hallinnollista päätöstä. Tehostetun tuen muotoina käytetään tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, joustavaa ryhmittelyä ja oppilashuollollista työskentelyä. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa asetettujen kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamista seurataan. Tehostetun tuen painopisteenä on yhteistyö huoltajien, koulun henkilöstön ja tarvittaessa muiden toimijatahojen kanssa. Erityistä tukea tarjotaan oppilaalle silloin, kun tehostettu tuki ei riitä. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa keskeistä on varhainen tukeminen. Erityisellä tuella tarkoitetaan perusopetuksessa kokoaikaisena erityisopetuksena toteutetun pedagogisen tuen lisäksi oppilashuollon järjestämiä tukitoimia, oppilaan ohjausta, opetukseen osallistumisen edellyttämiä apuvälinepalveluita, tarvittaessa aamu- ja iltapäivätoimintaa vuosiluokille 1-9 sekä kodin ja koulun välistä tiivistä yhteistyötä. Erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 6.1.4. Vapaa-aikatoimi Nuorisotoimi Nuorisotoimi tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja ottaen huomioon toteutuksessa lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman ja Eurajoen kunnan strategian sekä paikallisesti että seutukunnallisesti. Nuorisotoimen tehtävänä on ohjata toimintaa sellaisiin asioihin, jotka nyt koetaan nuorisotyössä keskeisimmiksi: nuorten työpaja, terveet elämäntavat, ennaltaehkäisevä ja korjaava päihdetyö sekä harrastus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminta. Sosiaalista vahvistamista kohdistetaan sellaisille alueille, nuorisoryhmiin ja olosuhteisiin, joihin syrjäytymisuhka selvimmin liittyy. Nuorisotoimen toiminnan pääkohderyhmänä ovat 10– 18 -vuotiaat eurajokelaiset nuoret sekä eri nuorisojärjestöt. Nuorisotyötä toteutetaan nuorisotalojen lisäksi erityistoimipaikoissa ja erilaisissa projekteissa. Erilaisia teemakerhoja järjestetään vuosittain toiveiden mukaan. Kerhojen taustalla on aina ennaltaehkäisevä ja eväitä elämään tuova taka-ajatus. Avustusta saavia eurajokelaisia yhdistyksiä on n.10. Eurajoen nuorisotoimen tiloja ovat Kaharin nuoriso-kulttuuritalo sekä Lapijoen nuorisotalo, työpaja sijaitsee Vanhalla Paloasemalla. 29 Eurajoen Kaharin nuoriso-kulttuuritalo on monitoimitila, joka toimii nuorisotilana, järjestöjen kokoontumis- ja harrastustilana sekä lähiliikuntapaikkana. Päivisin Kaharin tiloissa toimii koululaisten aamu- ja iltapäiväkerho. Tiistai-iltaisin Kaharilla järjestetään avointen ovien nuorteniltoja. Perjantaisin Kaharilla on Walkers-kahvila klo 19.30-23.00. Walkers-kahvila toimii nuorten omana kohtauspaikkana, jossa vapaaehtoiset aikuiset toimivat kuuntelevina aikuisina ja nuorisotalo heidän olohuoneenaan, jonne nuorten on turvallista tulla. Walkers-kahvila on tarkoitettu lähinnä 13–18 -vuotiaille nuorille. Walkers-kahviloiden taustajärjestönä toimii Aseman Lapset ry. Lapijoen nuorisotalo toimii myös monitoimitilana; päivisin tilassa on seurakunnan päiväkerho ja iltaisin tilaa käyttävät eri yhdistykset omiin tarpeisiinsa. Nuorisovaltuustolla on yläkerrassa oma kokoontumistilansa ja toisessa yläkerran tilassa harjoittelee paikallinen bändi. Lapijoella järjestetään myös maanantaisin nuorten avointen ovien iltoja. Lasten kesäleirit järjestetään Lahdenperässä kesäkuun alussa telttaleirinä alaasteikäisille. Leireille osallistuu vuosittain runsaat sata lasta. Nuorisotoimi on useana vuonna järjestänyt yhteistyössä kulttuuritoimen ja 4H:n kanssa 2-6 luokkalaisille kesäkuun ensimmäisellä viikolla perinnepäiväleirin. Nuorisotoimi osallistuu seutukunnalliseen nuorisotyöhön, jossa korostuu koko sektorin alueellisen kehityksen ja osaamisen edistäminen. Vuosien 2013–2014 seudullisena tavoitteena on kehittää vertaisnuorisotiedottamista eli Nuotti – toimintaa. Nuorten osallisuus Nuorisolain mukaan nuorisotoimen tehtäviin kuuluu nuorisopoliittinen toiminta. Se tarkoittaa nuorten asioiden nostamista julkisuuteen, nuorten etujen ajamista lähiyhteisöissä ja nuorten elinolojen parantamista (nuorisovaltuuston, nuorisoryhmien tukeminen ja nuorten kuuleminen ja tiedottaminen heitä koskevissa asioissa). Eurajoen nuorisovaltuusto on toiminut vuodesta 2005. Nykyisen nuorisovaltuuston toimintakausi tammikuun alusta 2013 vuoden 2014 loppuun. Nuorisotoimi on opastanut ja kouluttanut nuorisovaltuuston jäsenet toimintaansa ja valtakunnallisesti nuorisovaltuustoilla on toimiva ja aktiivinen kouluttaja- ja tiedottajataho NuVa ry. Nuorisovaltuuston tärkein tehtävä on toimia oman alueensa nuorten edunvalvojana. Toimintakanavat vaikuttamiseen ovat kunnan eri hallintokunnat, työryhmät, lautakunnat ja media. Kaikkiin Eurajoen kouluihin on perustettu v. 2013 oppilaskunnan hallitus tai koulussa pidetään säännöllisesti kaikkien oppilaiden ja henkilökunnan yhteinen koulukokous. Kunnassa pyritään järjestämään vuosittain myös lasten ja nuorten kuulemistilaisuus. Kuulemisen välineeksi on kunnassa otettu käyttöön v. 2013 alussa valtakunnallinen verkkodemokratiapalvelu www.aloitekanava.fi. Nuorisovaltuusto on nimetty vuoden 2013 alusta kunnan viralliseksi toimielimeksi. 30 Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön keskeisenä tehtävänä on auttaa nuorta saavuttamaan sellaiset palvelut ja muu tuki, joilla edesautetaan nuoren kasvua sekä pääsyä koulutukseen ja työelämään. Toiminnan tarkoituksena on myös tukea nuorta elämänhallinnassa, olla nuoren tukena ja tulkkina eri viranomaisten tapaamisissa sekä verkostoa rakennettaessa. Etsivän työn kohderyhmänä ovat 16-29 vuotiaat nuoret, jotka ovat vaarassa pudota palveluiden ulkopuolelle. Ensisijaisesti etsivää nuorisotyötä tehdään perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Nuoret ohjautuvat etsivän nuorisotyön piiriin pääsääntöisesti viranomaisverkoston kautta kuten esimerkiksi toisen asteen opinnoista tai sosiaalitoimesta. Nuori voi myös itse hakeutua etsivän nuorisotyön pariin tai nuoren lähipiirin aikuiset voivat ottaa yhteyttä. Verkostoyhteistyö on etsivän nuorisotyön kulmakiviä. Yhteistyötä tehdään päivittäin eri tahojen kanssa. Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen yhteistyö on käytännönläheistä ja viikoittaista. Etsivän nuorisotyön tavoitteena on ensisijaisesti tavata jokainen toimintaan ohjautunut nuori. Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitetaan ja tunnistetaan nuoren ongelmat sekä selvitetään nuoren omat muutoksen tarpeet. Toiminta nuoren kanssa on alussa tiivistä ja aktiivista, jolloin asioiden hoitaminen tuottaa tulosta ja luottamuksellinen suhde nuoreen mahdollistuu. Nuori ohjataan yksilöllisesti tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Etsivä nuorisotyöntekijä on usein mukana toteuttamassa nuorisotoimen ja yhteiskoulun tapahtumapäiviä. Nuorten parissa näkyminen on tärkeää tunnettavuuden kannalta ja ennaltaehkäisevässä mielessä. Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen on kuntien, puolustusvoimien ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyömalli aktiivisen tuen tarjoamisesta nuorille miehille kutsunnoissa ja palveluksen keskeytyessä. Tavoitteena on kohdata nuoret miehet, jotka ovat syrjäytymisvaarassa johtuen varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytymisestä. Aikalisäohjaaja tukee elämäntilanteen selvittelyssä ja ohjaa palveluihin. Nuoret, jotka eivät mene armeijaan, ohjataan myös aktiivisesti erilaisten tukipalvelujen piiriin. Eurajoella etsivä nuorisotyöntekijä on yhdessä koulun terveydenhoitajan kanssa osallistunut kutsuntatilaisuuteen tehden kutsuntoihin osallistuvien nuorten alkukartoituksia. Eurajoen Nuorten työpaja Nosturi Työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palvelujen ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon ja on moniammatillista toimintaa. Työpajatoiminta toteuttaa varhaisen puuttumisen ja yhteisöllisyyden periaatteita ja soveltaa tekemällä oppimisen ja motivoimisen menetelmiä. 31 Eurajoen nuorten työpaja Nosturi toimii Vanhalla paloasemalla osoitteessa Linnaintie 1. Pajalla toimii kaksi vakinaista työ- ja yksilövalmentajaa. Nuoria työpajassa on työttömyystilanteesta riippuen 8 -10 henkilöä kerrallaan. Vuositasolla nuoria on ollut pajalla 18 – 25 vuodesta riippuen. Pajan toiminta on laajennettu koskemaan enemmän myös muita ikäluokkia. Työpaja on myös yksi Eurajoen kunnan kuntouttavan työtoiminnan pisteistä, tosin kuntouttava työtoiminta työpajan osalta kohdistuu pitkälti alle 29 -vuotiaisiin. Tavoitteena on ohjata ja tukea jokaista asiakasta hänen vahvuuksiensa, taitojensa ja kiinnostuksensa mukaan kohti koulutusta, työllistymistä tai jotain muuta ratkaisua. Vuosittain jatkotoimenpiteeseen ohjautuu noin kaksi kolmasosaa. Vuoden 2013 aikana työpajalla oli yhteensä 17 henkilöä, joista naisia oli neljä. Työpajan asiakkaat tulevat pääsääntöisesti työvoimatoimiston, sosiaalitoimen tai etsivän nuorisotyöntekijän kautta. Pajalle on voinut hakeutua myös suoraan, ilman em. tahojen lähetettä. Tällöin työpaja etsii yhdessä nuoren kanssa nuoren tilanteeseen sopivan vastuuviranomaisen. Eurajoen nuorten työpaja Nosturi hoitaa myös oman toimintansa lisäksi kunnan työllistämistoiminnan, nuorten kesätyöpaikkatuen ja nuorten kesätyöviikot. Omin Jaloin -toimintamalli Omin Jaloin -toimintamalli on valtakunnallinen ennaltaehkäisevän lasten suojelun toimintamalli, joka on kehitetty Lohjan kaupungin nuorisotoimessa. Eurajoella koulutuksen saaneita oli v. 2014 8 kpl. Heitä on nuorisotoimessa, koulutoimella ja sosiaalitoimessa. Toimintamallin tarkoituksena on varhaisen puuttumisen ja ehkäisevän lastensuojelun tehostaminen yhtenäisen Omin Jaloin -toimintamallin avulla yhtenäiseksi palveluketjuksi. Olennaisena tehtävänä on lisätä nuoren itsenäistä ymmärrystä omien valintojen vaikutuksesta nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen viiden tapaamiskerran tehtävien avulla. Tavoitteena on että osallistuneiden nuorten ymmärrys oman elämän riskeistä,voimavaroista ja oikeuksista lisääntyy. Toimintaan ohjaudutaan pääasiallisesti koulun, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen työntekijöiden kautta jo silloin kun kyseessä on pieni huoli. Sosiaalitoimi voi käyttää nuoren tilanteen kartoittamiseen myös Omin jaloin -toimintamallia ja jonkun toisen sektorin ohjaajaa. Liikuntatoimi Liikuntatoimen keskeisenä päämääränä on, että liikunta nostetaan tärkeäksi hyvinvoinnin ja elämänhallinnan osatekijäksi Eurajoen kunnan kehittämisessä. Liikuntatoimi painottaa strategiakaudella matalan kynnyksen terveysliikuntaa yhteistyössä eri hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi panostetaan Eurajoen liikuntakeskuksen sekä lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen ja suorituspaikkojen kunnossapitämiseen. 32 Eurajoen urheiluelämä on keskittynyt Eurajoen kristillisen opiston, yhteiskoulun ja lukion läheisyydessä olevaan liikuntakeskukseen, jossa sijaitsevat mm. urheilu- ja hiekkatekonurmikentät, tenniskentät, skeittipuisto, jäähalli sekä yhteiskoulun liikunta- ja kuntosali. Eurajoen keskustassa on myös yli 5 kilometriä valaistua kuntorataa. Talvella liikuntakeskuksesta pääsee valaistulle, maastollisesti vaihtelevalle hiihtoladulle. Tokinmaan metsätiet Pinkjärven läheisyydessä ja Lapijoen asuntoalueen kuntoradan latupohjat sopivat hyvin kaikille kuntoilijoille. Verkkokarissa kunnan omistuksessa on Lahdenperän virkistysalue, jossa kesällä pidetään lasten rantauimakoulut. Vuosittain uimakouluihin on osallistunut lähes 100 lasta. Lisäksi Eurajoella on mm. 4-ratainen keilahalli, harjoitusravirata, moottorirata, yksityinen kuntosali sekä Pinkjärven suojelumetsä. Kulttuuritoimi Eurajoen kirjasto-kulttuurilautakunnan tehtävänä on tukea vapaata kansalaistoimintaa ja tarjota hyvät kunnalliset kirjasto- ja kulttuuripalvelut, joiden avulla kasvatetaan kotiseutuhenkeä ja luodaan kuntalaisille monipuoliset mahdollisuudet toteuttaa itseään. Lisäksi tehtävänä on huolehtia kuntalaisten harrastustoiminnasta sekä opiskelua ja työtä tukevien kirjojen ja tallenteiden saatavuudesta. Eurajoen kulttuuritoimen lähtökohtana on eri taiteen lajien huomioon ottaminen, oman kunnan historian ja nykyisyyden vahvistaminen ja palvelujen tarjoaminen eri-ikäisille ja eri taustaisille asukkaille, myös tilapäisille asukkaille. Kunnan kulttuuritoimi tukee paikallista kulttuuritoimintaa yhteisöjen ja yhdistysten avustuksilla. Eurajoen kunnalle on ominaista vilkas yhdistystoiminta; aktiivisia kulttuuriyhdistyksiä on noin 10. Kulttuuritoimi keskittyy kunnan lapsi- ja nuorisopoliittisen toiminnan ohjelman mukaisesti lasten perinneopetukseen. Lasten taidekasvatus, taiteen perusopetuksen selkiyttäminen seudullisesti ja lasten huomioiminen kaikessa kulttuuritoimen suunnittelussa ovat tärkeällä sijalla kulttuuritoimen toiminnassa.. Eurajoen kulttuuritoimi tekee yhteistyötä Satakunnan lastenkulttuurikeskuksen ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Vapaaehtoistoiminnan tärkeys korostuu mm. Välimaan perinnetorpan lasten perinneopetuksen järjestämisessä ja kohteen kehittämisessä. Perinneopetus kulkee läpi kulttuuritoimen käsittäen myös kartanohistorian ja keskiajan linnahistorian. Eurajoen tärkeimmät kulttuurikohteet ovat Vuojoen kartano, Välimaan perinnetorppa, Irjanteen museot, Liinmaan linnamäki, Irjanteen kirkko, Kustaa Aadofin kirkko ja Voltti-talo sekä Kaunissaaren kulttuuripolku. Vuonna 2012 Eurajoen kirjastossa lainausoikeutta käytti 551 alle 15-vuotiasta eurajokelaista lasta/nuorta. Lainausoikeutta käyttäneiden nuorten määrä on kasvanut vuosien varrella jopa 250 vuodesta 2009. Usein silti perheessä lainataan jommankumman vanhemman kortilla kaikille perheenjäsenille, myös sosiaalisen median runsas käyttö vähentää nuorten kirjastokäyntejä ja lainauksia. Vuonna 2013 lainausten kokonaismäärä oli 142 411 kpl, joista lasten ja nuorten osastolta 77 280 kpl (eli 54,3 %). Vuonna 2009 vastaava prosentti oli 46,5 %. 33 6.1.5. Sosiaalitoimen palvelut Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu on kaikille kuntalaisille suunnattu palvelu, jota sosiaalihuoltolain mukaisesti myönnetään alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun syyn perusteella niille perheille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen arjen toiminnoista. Lapsiperheiden kotipalvelun tarkoitus on toimia ennalta ehkäisevänä toimena ja tarjota apua lapsiperheiden arkeen ajoissa. Lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä tukee, ohjaa ja auttaa perheitä arkielämään, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä kodinhoitoon liittyvissä asioissa perheen kotona. Tavoitteena on keskustelemalla ja yhdessä tekemällä edistää perheen arjessa selviytymistä sekä lapsen hyvää kasvua ja kehitystä. Palvelu perustuu perheen vapaaehtoisuuteen ja sitä järjestetään asiakkaan hakemuksen perusteella. Tilannearvio kotipalvelun tarpeesta tehdään asiakkaan selvityksen perusteella puhelimitse, kotikäynnillä tai hoitoneuvottelussa. Avun tarvetta arvioidaan ennen työskentelyn aloittamista ja sen kuluessa. Jokaiseen hakemukseen annetaan kirjallinen päätös. Mikäli palveluntarve ei ole tilapäistä ja lyhytaikaista, tehdään yhdessä perheen kanssa palvelusuunnitelma, jossa sovitaan työn tavoitteista ja toimintatavoista. Lapsiperheiden kotipalvelua on mahdollista saada säännöllisenä ja suunnitelmallisena palveluna sekä tilapäisenä palveluna. Kotipalvelua ei kuitenkaan voida myöntää pelkkään siivoukseen ja päivittäiseen lasten hoitoon. Vuonna 2013 asiakkaina oli 16 perhettä. Palvelusta on käytössä maksuttomuuskokeilu vuoden 2014 loppuun asti. Sosiaalityö Sosiaalityön tavoitteena on työskennellä perheen tilanteen parantamiseksi silloin, kun perheessä on taloudellisia ja/tai sosiaalisia ongelmia. Työskentelymenetelminä ovat mm. sosiaalityön ohjaus ja neuvonta asiakkaan tarvitsemista palveluista, taloudellisen tuen myöntäminen (perustoimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki), kuntouttava työtoiminta sekä yhteistyö mm. työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Taloudellinen tukeminen, työttömyyteen liittyvät toimet ja päihde- ja mielenterveysongelmiin annettava apu ovat ehkäisevän lastensuojelun näkökulmasta keskeisiä tukitoimia, joilla pystytään ehkäisemään myös lastensuojelutarpeen syntymistä. Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan tukea lapsiperheitä, vaikka perhe ei muuten olisi oikeutettu toimeentulotukeen. Lastensuojelulain 10 § mukaan lapsi tulee ottaa huomioon aikuisille suunnatuissa palveluissa. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa koko perhe ja läheiset otetaan huomioon hoitoa järjestettäessä. 34 Eurajoen sosiaalitoimen henkilöstöohjelman mukaisesti sosiaalityöhön on perustettu 1.4.2014 lukien uusi sosiaaliohjaajan virka. Sosiaaliohjaaja työskentelee aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen tehtävissä pääosin itsenäisesti, mutta myös osittain sosiaalityöntekijän työparina sekä mahdollisuuksien mukaan lastensuojelun perhetyöntekijän työparina. Perheasioiden sovittelua Eurajoella hoitavat kunnan sosiaalityöntekijät sekä Rauman seurakunnan perheasiainneuvottelukeskus, joka palvelee Rauman kaupungin ja ympäristökuntien asukkaita. Perheasioiden sovitteluun tullaan perheen omasta aloitteesta ja sovittelun tavoitteena on perheen sisäisten ristiriitojen ratkaisu ja lapsen aseman turvaaminen. Perheasioiden sovittelu on vapaaehtoista, luottamuksellista ja maksutonta. Perheasioiden sovitteluun voi hakeutua koko perhe, puolisot yhdessä tai puolisot erikseen. Työskenneltäessä aikuisten kanssa lapsen näkökulma otetaan aina huomioon, vaikka lapsi itse ei olisikaan mukana neuvotteluissa. Lastenvalvojan palvelut 1.1.2011 alkaen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä on hoitanut myös eurajokelaisten lasten isyyteen, elatukseen, huoltoon ja tapaamisiin liittyvät lakisääteiset tehtävät. Lastenvalvoja selvittää avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä isyyslain perusteella. Avo-/avioerotilanteessa lapsen vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta keskenään tai lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja voi vahvistaa sopimuksen, jossa määritellään lasta koskevat asiat eron jälkeen: lapsen asuinpaikka, huolto (yksinhuolto tai yhteishuolto) sekä miten lapsen ja erossa asuvan vanhemman välinen yhteydenpito järjestetään (tapaamissopimus). Avo-/avioeron jälkeen myös elatussopimus voidaan tehdä kirjallisena lastenvalvojan luona. Vuonna 2013 lastenvalvoja on vahvistanut eurajokelaisten lasten sopimuksia huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta yht. 57 kpl (huollosta 53 kpl, asumisesta 12 kpl ja tapaamisoikeudesta 20 kpl). Lasta koskevat päätökset voidaan viedä myös käräjäoikeuden vahvistettaviksi. Jos vanhemmat eivät pääse lasta koskevassa asiassa yksimielisyyteen, käräjäoikeus ratkaisee sen lapsen edun mukaisesti. Käräjäoikeus voi tarvittaessa pyytää sosiaaliviranomaisen selvityksen perheen tilanteesta. Ennen asian pääkäsittelyä järjestetään suullinen valmisteluistunto, johon molemmat vanhemmat kutsutaan. Jos sovinto syntyy, käräjäoikeus vahvistaa sen ja asian käsittely päättyy. Jos valmisteluistunnossa ei päästä sovintoon, asia jatkuu pääkäsittelyllä, jossa voidaan kuulla myös todistajia. Käräjäoikeudet voivat sovitella lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia asioita, kuten muitakin riitaantuneita asioita. Sovittelun tarkoituksena on 35 auttaa osapuolia löytämään ratkaisu, jonka molemmat voivat hyväksyä. Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu on laajentunut valtakunnalliseksi 1.5.2014 lukien. Sovittelumallissa sovittelu toteutetaan kahden eri ammattikunnan edustajan yhteistyönä. Huoltoriidan sovittelussa tuomarin avustajana toimii asiantuntija, useimmiten lasten asioihin perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen tai lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa, jos päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu. Lapsen huoltoa koskevan alle 3 kk vanhan päätöksen täytäntöönpanoa voidaan hakea myös lapsen asuinpaikan ulosottomieheltä. Tuomioistuin lähettää pääsääntöisesti vireillä olevan asian ensin täytäntöönpanosovitteluun. Sovittelun avulla pyritään saamaan asianosaiset noudattamaan vapaaehtoisesti päätöstä tai sopimusta. Eurajoella em. sovittelua hoitavat tehtävään nimetyt tapaamissovittelijat. Eurajoen kunta ostaa ottolapsineuvontapalvelut Pelastakaa Lapset ry:ltä. Nuorten kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Harjavallassa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä toimii kuntien yhteinen 15 - 22 -vuotiaiden nuorten kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Ryhmän edustukseen kuuluvat perusterveyshuolto, sosiaalitoimi, opetustoimi, Kela, työ- ja elinkeinotoimisto sekä erikoissairaanhoito. Ryhmään voidaan kutsua myös muita yhteistyötahoja. Toimintaa ohjaa Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003. Ryhmän tavoitteena ja tehtävänä on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja auttaa nuorta saamaan hänen tarvitsemansa palvelut. Ryhmä käsittelee yksittäisen nuoren asioita, sekä seuraa ja edistää nuorten palvelujen toteutumista, arvioi kohderyhmän tilannetta, sopii yhdessä järjestettävistä palveluista ja vastuunjaosta niiden toteuttamiseksi sekä kehittää ja tekee aloitteita. Kohderyhmänä ovat: - nuoret, jotka uhkaavat pudota opetuksen piiristä - jatko-opintojen aikana laajaa tukea tarvitsevat - erityisopetuksessa olevien nuorten jatkopolkujen selvittely - vailla opiskelu- tai työpaikkaa jääneet, koulunsa/opintonsa keskeyttäneet nuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä sekä - ns. ”harmaan alueen” nuoret. Nuoren vaikeuksien taustalla voi olla erilaisia syitä, esim. puutteelliset sosiaaliset taidot, päihteiden käyttö, somaattiset tai psyykkiset sairaudet tai erilaisten ongelmien kasautuminen. Ryhmän asiakkaaksi tullaan lähetteellä. Mikä tahansa nuoren asioita hoitava viranomais-/yhteistyötaho (esim. koulu, sosiaali- tai terveydenhuolto, kolmas sektori) voi tehdä aloitteen asian käsittelemiseksi. Lähettävä taho laatii lähetteen yhdessä nuoren kanssa ja nuori antaa kirjallisen suostumuksensa asiansa käsittelyyn. Nuori voi halutessaan osallistua asiansa käsittelyyn, samoin hänen huoltajansa tai läheisensä, mikäli siitä on nuoren suostumus kirjallisena. 36 Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelu Kehitysvammahuollosta vastaa sosiaalityöntekijä. Palvelut räätälöidään moniammatillista työotetta hyödyntäen asiakkaan tarpeen mukaan. Kun perheessä on kehitysvammainen lapsi, tarvitaan usein tavallista enemmän erilaisia palveluja. Kehitysvammaiset voivat saada palveluja yleisinä sosiaali- ja terveyspalveluina, vammaispalveluina tai niiden ollessa riittämättömiä, kehitysvammaisten erityishuoltona. Palveluja varten laaditaan palvelusuunnitelma. Palveluina voivat tulla kyseeseen esimerkiksi kuntoutusohjaus, työtoiminta, neuvolapalvelut, kuljetuspalvelut, omaishoidon tuki, perhehoito ja pitkäaikaiset tai väliaikaiset asumispalvelut. Sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen toimialueen luovuttua kuntoutusohjaajan palvelujen tarjoamisesta Eurajoen sosiaalitoimeen on perustettu määräaikainen kuntoutusohjaajan toimi ajalle 1.2.2014 - 31.12.2015. Kuntoutusohjaajan ensisijainen toimipaikka on kehitysvammahuolto. Kuntoutusohjaaja työskentelee asiakkaan kotona ja muissa asiakkaan toimintaympäristöissä, esimerkiksi päivähoidossa, koulussa, perhehoitopaikassa jne. moniammatillisessa työryhmässä laaditun kuntoutussuunnitelman pohjalta. Kuntoutusohjaus on kuntoutujan ja hänen lähiverkostonsa kokonaisvaltaista huomioon ottamista, tukemista, ohjausta, neuvontaa ja palveluista tiedottamista. Kuntoutusohjaaja toimii linkkinä kuntoutujan, perheen, eri työntekijöiden ja viranomaisten välillä. Kuntoutusohjaaja tukee kuntoutujaa ammatti- ja työelämäasioissa, esteettömyyteen liittyvissä ongelmissa sekä hänen läheisiään kasvatukseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Kuntoutusohjauksella pyritään tukemaan kuntoutujan itsenäistä elämänhallintaa, parantamaan elinympäristössä selviytymistä ja auttamaan hyvinvoinnin saavuttamisessa. Työssä korostuvat ennen kaikkea kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukeminen, ohjaaminen ja neuvonta muuttuneessa elämäntilanteessa sekä kuntoutus- ja sosiaaliturvapalvelujen ja tukitoimien käytössä. Kunta järjestää työtoimintaa kehitysvammaisille Eurajoen toimintakeskus Toimarissa. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen toimialue järjestää monipuolisia palveluja kehitysvammaisille sekä muille oppimisessa ja ymmärtämisessä tukea tarvitseville. Toimarissa on seitsemän koululaista iltapäivätoiminnassa. 1.1.2011 alkaen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä on hoitanut laissa säädetyt vammaispalvelut (mm. vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt, palveluasuminen ja henkilökohtainen apu). Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja. Vammaispalveluita tarvitsevalle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma, joka perustuu yksilölliseen avuntarpeen selvitykseen. 37 Vammaispalvelulaissa vaikeavammaisille tarkoitettujen palvelujen ja tukitoimien osalta kunnalla on erityinen järjestämisvelvollisuus. Muita vammaisille tarkoitettuja palveluja kunta järjestää talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Eurajoella vammaispalveluissa on 12 alle 18-vuotiasta asiakasta. 6.1.6. Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikk´ Rauman Seudun Mielenterveysseuran Kriisikeskus Ankkurpaikk´ tarjoaa nopeaa apua elämän erilaisissa kriisitilanteissa. Asiakkaan kanssa käydään keskusteluja ja hänet ohjataan tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Työmuotoja ovat mm. asiakasvastaanotto, kriisipuhelinpäivystys ja turva-asuntotyö. Turvaasuntotyössä kohdataan useimmiten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneita vanhempia ja lapsia, jolloin yhteistyö lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa on oleellista. Eurajoen kunta ostaa tarvittaessa turvakotipalveluja Kankaanpään Akodista. Kriisikeskuksessa toimii myös talous- ja velkaneuvonta, joka tarjoaa apua maksuja velkaongelmien hoidossa. 6.1.7. Eurajoen seurakunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut Seurakunta tekee monipuolista ennaltaehkäisevää ja kohtaavaa työtä lasten, nuorten ja perheiden parissa. Seurakunta järjestää päiväkerhoja neljä- ja viisivuotiaille lapsille. Kerhot kokoontuvat kaksi kertaa viikossa elokuusta toukokuuhun. Kesäkuussa ovat kesäkerhot kerran viikossa. Kerhoja pyritään pitämään koko kunnan alueella. Päiväkerhoissa toimivat lastenohjaajat. Eurajoen seurakunnan perhetyöhön kuuluvat erilaiset kerhot, retket, kirkkohetket ja leirit kaikenikäisten lasten perheille. Perhekerho ja Vauvaperhekerho ”Nuppis” kokoontuu kerran viikossa seurakuntakeskus Tapulissa. Perhetyö järjestää erilaisia teemapäiviä ja tapahtumia. Seurakunnan nuorisotyö saavuttaa rippikoulutyön kautta suurimman osan nuorista. Rippikoulun kautta seurakuntien työntekijät saavat kattavan ja ajankohtaisen kuvan nuorten elämään kuuluvista asioista. Varhaisnuorille ja nuorille järjestetään kerhoja, nuorteniltoja, peli-iltoja, leirejä, retkiä, isostoimintaa sekä kerhonohjaajakoulutusta. Eurajoen seurakunnassa lasten ja nuorten sekä perheiden parissa työskentelevät perhetyöntekijä, kolme lastenohjaajaa, nuorisotyönohjaaja sekä määräaikainen varhaisnuorisotyönohjaaja. 38 6.1.8. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) Eurajoen paikallisyhdistys ry MLL:n Eurajoen paikallisyhdistyksen tarkoituksena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä. MLL Eurajoen paikallisyhdistyksellä on jäseniä yli 400. MLL:n toimintaan kuuluvat viikoittain pidettävät perhekahvilat, muskarit, isä-lapsi-sählyt sekä kausiluontoisesti mm. uimakoulut, tonttumetsä, enkelikirkko, päivänsädekilpailu, kevät-ilokeräys, EU-ruokatuen jakaminen sekä lasten ja nuorten vaate- ja tarvikekirpputorit. Lisäksi MLL järjestää muuta erilaista toimintaa kuten retkiä, teatterimatkoja ja tapahtumia sekä tukee kunnan tukioppilastoimintaa. Vuoden ensimmäiselle eurajokelaiselle vauvalle MLL lahjoittaa perinteisesti lampaantaljan. Lisäksi käytössä on valtakunnalliset lasten ja nuorten tukipalvelut kuten auttavat puhelimet sekä Hyvä Joulumieli -lahjakorttien hankkiminen kunnan jaettavaksi. 6.1.9. Muita toimijoita Eurajoella Eurajoella toimii yhteensä seitsemän urheiluseuraa, joissa jäseniä on yhteensä yli 2000. Urheiluseuroista jäsenmäärältään suurin on Eurajoen Veikot, joka on keskittynyt yksilöurheilulajeihin (yu, suunnistus, hiihto) ja pesäpalloon. Joukkueurheiluseuroja ovat mm. Eurajoen Lätkä (jääkiekko) sekä FC Eurajoki (jalkapallo). Eurajoen Voimistelijoilla on monipuolista sisäliikuntaa. SPR:n Eurajoen osaston järjestämässä Reddie Kids -kerhossa tutustutaan leikin ja mukavan tekemisen ohessa Punaisen Ristin toimintaan ja opetellaan ensiapua sekä suvaitsevaisuuteen liittyviä asioita. Ilmainen kerho on tarkoitettu 7-12 –v. lapsille. SPR:n Eurajoen osasto jakaa Hyvä Joulumieli -lahjakortteja vähävaraisille lapsiperheille. Eurajoella toimii lisäksi useita yhdistyksiä, mm. Eurajoen 4 H-yhdistys, Partiolippukunta Jokilaakson Ravut, Eurajoen VPK, mopokerho sekä eri kylien kyläyhdistykset. Eurajoki-viikolla järjestettiin v. 2013 kolmannet Voi Hyvin -harraste- ja yhdistysmessut, jossa eri yhdistykset, yritykset ja yksityiset esittelivät toimintaansa. 6.2. KASVUA JA KEHITYSTÄ KORJAAVAT PALVELUT Lapsen kasvua ja kehitystä korjaaviin palveluihin kuuluvat psykiatriset palvelut sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu: lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä sijaishuolto ja jälkihuolto. Suomessa lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun piirissä on noin 7 prosenttia alaikäisistä, mikä tarkoittaa, että yli 75 000 lapsen hyvinvointi ja terveys ovat tavalla tai toisella uhattuna. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun ydintehtävä on lapsen 39 kehityksen ja terveyden turvaaminen silloin, kun se on vaarantumassa (34 §) tai vakavasti vaarantumassa (40§). Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, tasapuoliseen ja monipuoliseen kehittymiseen ja erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lastensuojelun tehtävä on näiden oikeuksien turvaaminen ja kasvattajien tukeminen kasvatustehtävässään. Lastensuojelu voi olla vanhemmuuden tukemista, paikkaamista tai äärimmillään sen korvaamista. Ensisijaisesti kuitenkin pyritään siihen, että lapsi/nuori voi kasvaa ja kehittyä omassa kodissaan. Kunta vastaa siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi, kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lastensuojelutarpeeseen vaikuttavat monet tekijät. Muun muassa perheiden pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet sekä vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat näkyvät lastensuojelutarpeen taustalla. 1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki määrittää lastensuojelun avohuollon prosessin aikaisempaa tarkemmin. Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen ja asiakkuuden päättyminen ovat selkiintyneet aikaisemmasta ja tuovat lastensuojelutyön aikaisempaa suunnitelmallisemmaksi. Lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisen jälkeen on 7 päivän aikana päätettävä, aloitetaanko lastensuojelutarpeen selvitys. Jos lastensuojelun tarvetta aletaan selvittää, alkaa siitä lastensuojelun asiakkuus. Lain mukaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa 3 kk kuluessa. Lastensuojelulain (34 §) mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin viipymättä jos kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä. Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tukimuotoja auttaa lasta ja hänen perhettään. Jokaiselle lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle nimetään hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä ja lapselle tehdään henkilökohtainen asiakassuunnitelma, jollei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Asiakassuunnitelma on laadittava yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Avohuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja perheen tuen tarve ja palvelut ja tukitoimet sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet suunnitellaan yhdessä lapsen ja perheen kanssa näiden tarpeiden mukaisiksi ja ne ovat asiakkaalle maksuttomia lukuun ottamatta avohuollon tukitoimena annettavaa perhehoitoa, laitoshoitoa tai asumispalvelua, joista voidaan periä maksu. 40 Avohuollon tukitoimena voidaan järjestää: 1. tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen 2. lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä 3. tukihenkilö tai -perhe 4. lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja 5. perhetyötä 6. koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon (sijoitus avohuollon tukitoimena) 7. vertaisryhmätoimintaa 8. loma- ja virkistystoimintaa sekä 9. muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia. Lastensuojelussa lasten sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Huostaan otettu lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi, kun valmistellaan kotiin palaamista. Vuoden 2012 alusta perhehoidosta tuli laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla. Lastensuojelussa jälkihuollolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren sekä hänen vanhempiensa tukemista sijaishuollon päättymisen jälkeen. Oikeutta jälkihuoltoon on uudessa lastensuojelulaissa laajennettu koskemaan myös avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymistä, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin. Lastensuojelun tarpeesta kunnassa kertoo lastensuojeluilmoitusten määrä. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa lapsen tai nuoren tilanteesta huolestunut henkilö, kuten vanhemmat, naapurit, sukulaiset, ystävät tai lapsi/nuori itse. Yksityishenkilöillä on ilmoitusoikeus ja ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Viranomaisilla on ns. ilmoitusvelvollisuus. Lastensuojelulaki velvoittaa kuntaa pitämään rekisteriä lastensuojeluilmoituksista ja niiden sisällöstä. Lastensuojelulain 25 §:n mukaan ilmoitusvelvollisia ovat: - sosiaali- ja terveydenhuollon opetustoimen nuorisotoimen poliisitoimen Rikosseuraamuslaitoksen palo- ja pelastustoimen sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan 41 - opetuksen tai koulutuksen järjestäjän seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt. Nämä tahot ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Opetustoimen osalta ilmoitusvelvollisia ovat mm. koulutoimenjohtajat ja vastaavat, rehtorit, opettajat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat sekä koulukuraattorit. Niin ikään velvollisuus koskee luottamustoimessa olevia, eli koululautakunnan tai vastaavan jäseniä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevien ilmoitusvelvollisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, onko järjestäjä yksityinen vai julkinen taho. Ilmoitusvelvollisuus poliisille lapseen kohdistuneesta seksuaalirikosepäilystä laajeni 1.1.2012 alkaen. Lakimuutosten jälkeen sekä lastensuojeluviranomaisilla että lastensuojelulain 25 §:n 1 mom. tarkoitetuilla henkilöillä, joilla on velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä seksuaalirikosta. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä tilanteissa, joissa on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tulee tehdä tilanteissa, joissa ilmoittajalla on varmaa tietoa esim. tulevan äidin tai isän päihdeongelmasta, vakavasta mielenterveyden häiriöstä tai vapausrangaistuksesta. Pelkkä päihteidenkäytön epäily ei riitä ennakollisen ilmoituksen tekemiseen. Ilmoitusvelvollisia ovat samat tahot, jotka ovat 25 §:n mukaan velvollisia varsinaisen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Lastensuojelu Eurajoella Eurajoella lastensuojelussa työskentelee kolme sosiaalityöntekijää, joista kahden toimenkuvaan kuuluu myös aikuissosiaalityötä ja yhden toimenkuvaan kehitysvammahuollon tehtävät. Sosiaalityöntekijöiden työssä lastensuojelutyön osuus on viime vuosina lisääntynyt niin, että sosiaalityöntekijöiden työstä noin 80 % painottuu lastensuojeluun. Lastensuojelussa sekä avohuollon asiakasmäärät että lastensuojeluilmoitusten 42 määrä ovat nousseet merkittävästi. Kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on noussut. Eurajoen lastensuojelussa on tiimi, joka kokoontuu viikoittain ja johon sosiaalityöntekijöiden lisäksi kuuluvat psykologi, lastensuojelun perhetyöntekijä sekä sosiaalijohtaja. Lastensuojelulain 14 §:n mukaisesti lastensuojelussa on käytettävissä moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Ryhmän koollekutsujana toimii Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö. Eurajoen kunnan lasten ja nuorten psykologi on Rauman moniammatillisen asiantuntijaryhmän jäsen. Suurin osa lastensuojeluilmoituksista tulee viranomaisilta. Vuonna 2013 Eurajoella lastensuojeluilmoituksia tehtiin yht. 118 (78 v. 2008). Lastensuojeluilmoituksen tekijänä oli sosiaalipäivystys 24 krt (17 krt v. 2008), yksityinen henkilö 29 krt, opetustoimi 7 krt (11 krt v. 2008), poliisi 14 krt (11 krt v. 2008) ja terveydenhuolto 11 krt (11 krt v. 2008). Yleisimmät syyt lastensuojeluilmoituksiin olivat puutteet perushoidossa 21 krt, vanhemman päihteiden käyttö 11 krt (13 krt v. 2008), lapsen päihteiden käyttö tai käyttöepäily 12 krt ja lapsen/nuoren rikollinen käyttäytyminen 11 krt (11 krt v. 2008). Ilmoitusperusteista nousevat esille erityisesti vanhempien päihteidenkäyttö, lapsen oma päihteidenkäyttö sekä vanhempien jaksaminen ja psyykkinen terveys, jotka voivat aiheuttaa puutteita lapsen perushoidossa. Em. perusteella ehkäisevään toimintaan panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Varhaista puheeksi ottamista ja tukemista tulee lisätä päihde- ja mielenterveysasioiden osalta kaikissa palveluvaiheissa sekä vanhempien että lasten kohtaamisissa. Lastensuojelun asiakkuus käynnistyy useimmiten lastensuojeluilmoituksesta, jonka kiireellisyyden sosiaalityöntekijä arvioi välittömästi. Ilmoituksesta käynnistyy lastensuojelutarpeen selvitys. Selvitysvaiheessa kartoitetaan perheen voimavarat ja muutostarpeet, tavataan lapsia ja vanhempia erikseen ja yhdessä kotikäynneillä ja toimistossa. Lapsen osallisuuden toteutuminen on erittäin tärkeää kaikissa lastensuojelun prosessivaiheissa. Selvitys tehdään lapsilähtöisesti ja lapsi on työskentelyn lähtökohta. Selvitystyön päätteeksi yhteisessä palautetapaamisessa tehdään yhteenveto perheen tilanteesta, jonka perusteella lastensuojelun asiakkuus joko päättyy tai jatkuu. Tilanteissa, joissa huoli koskee vanhemman tai vanhempien päihteidenkäyttöä, lastensuojelutarpeen selvitystyöskentelyyn liitetään tarvittaessa psykiatrisen sairaanhoitajan laatima päihdekartoitus. Kartoituksen avulla voidaan arvioida vanhemman kykyä vastata lapsensa kasvusta ja hyvinvoinnista sekä mahdollista päihdehuollon palvelujen tarvetta. Yhteistyönä toteutettu selvitys/kartoitustyöskentely toimii sekä asiakkaan tilanteen arviointina että alkuvaiheen interventiona. Parhaimmillaan tämä interventio on riittävä tukitoimi perheen tilanteessa. Mikäli jatkotyöskentelyä tarvitaan, saadaan yhteisestä tilannearviosta selkeät suuntaviivat suunnitelmalliselle muutostyölle. Vuonna 2013 Eurajoella tehtiin 20 lastensuojelutarpeen selvitystä. Mikäli lastensuojelun asiakkuus jatkuu selvitysvaiheen jälkeen, työskentely alkaa 43 avohuollon asiakassuunnitelmalla silloin kun tarkoitus on tukea lasta ja perhettä avohuollon tukitoimin. Vuoden 2013 aikana lastensuojelun avohuollon asiakkuus alkoi 33 lapsella ja asiakkuus päättyi 21 lapsella (v. 2008 asiakkuus alkoi 18 lapsella ja päättyi viidellä lapsella). Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet eurajokelaiset lapset ja nuoret: vuosi 2010 2011 2012 2013 vrt. 2008 avohuollon tukitoimien piirissä vuoden aikana 39 + 5 jälkihuollossa 57 102 + 6 jälkihuollossa 97 + 2 jälkihuollossa 42 + 6 jälkihuollossa Vuonna 2013 Eurajoen sosiaalilautakunnan huostassa oli kuusi lasta (kolme lasta v. 2008). Vuonna 2013 kiireellisiä sijoituksia tehtiin 24 kpl. Suurin osa lapsista palautui kotiin sijoituksen jälkeen jatkaen omassa perheessä avohuollon tukitoimien avulla. Vuonna 2013 lastensuojelun avohuollon tukitoimien menot olivat yht. 569 590 euroa (v. 2008 avohuollon tukitoimien menot olivat 55 282 euroa). Menojen kirjaamisissa tapahtuneiden muutosten vuoksi menot eivät ole suoraan verrattavissa keskenään em. vuosien osalta. Vuonna 2013 lastensuojelun laitoshoidon menot olivat yht. 417 998 euroa; vuonna 2008 laitoshoidon menot olivat yht. 353 541 euroa. Vuoden 2008 menoihin sisältyivät sekä avohuollon tukitoimena sijoitettujen että huostaan otettujen lasten laitosmenot. Tavoitteena on tukea lasta ja hänen perhettään aina ensisijaisesti ehkäisevän työn ja avohuollon keinoin. Mikäli nämä osoittautuvat riittämättömiksi, lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle kiireellisen sijoituksen tai huostaanoton perusteella. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on kustannuksiltaan kallis vaihtoehto: sijoittaminen sijaisperheeseen maksaa noin 22 000 euroa vuodessa, ammatilliseen perhekotiin noin 60 000 euroa vuodessa ja laitoshoitoon yli 90 000 vuodessa. Lastensuojelun sosiaalityössä tuen ja kontrollin välissä työskentely tuo työhön isoja haasteita. Puuttumisen katsotaan välillä tapahtuvan liian kevyin perustein, kun taas toisinaan ollaan tilanteessa, jossa puuttumisen olisi pitänyt tapahtua paljon aiemmin ja järeämmin keinoin. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja oikeaaikaisen tuen tarjoaminen edellyttävätkin kaikkien toimijoiden yhteistä vastuuta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. Sosiaalityöntekijöillä on säännöllinen työnohjaus, joka on merkittävä tuki työssä jaksamisen kannalta. 44 Lastensuojelun perhetyö Lastensuojelun avohuollon tukitoimena voidaan perheelle myöntää perhetyöntekijän käyntejä. Perhetyöntekijä työskentelee perheessä suunnitelman mukaan, jota tarkistetaan sovituin väliajoin. Joskus tarvitaan perheen pitkäaikaista tukemista ja kannattelua, jotta lapsen kotona asuminen edelleen olisi mahdollista. Perhetyötä voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa, jolloin perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Perhetyö voi liittyä vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen sekä esim. sosiaalisten verkostojen laajentamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Eurajoen kunnassa työskentelee yksi perhetyöntekijä. Vuonna 2013 perhetyötä myönnettiin yht. 11 eurajokelaiselle lapsiperheelle (v. 2008 yhdeksälle perheelle). Vuodesta 2009 alkaen lastensuojelussa on ostettu myös yksityisiltä palveluntuottajilta tehostetun perhetyön palvelua, jonka tavoitteena on tukea perhettä vaikeissa elämäntilanteissa silloin, kun lapsen huolenpito, tarpeet ja turvallisuus ovat uhattuna. Sosiaalipäivystys Virka-ajan ulkopuolella tapahtuvasta lastensuojelutyöstä vastaa Satakunnan sosiaalipäivystys Porissa. Sosiaalipäivystys on kiireellistä sosiaalialan ammattilaisen antamaa apua sosiaalisessa hätätilanteessa päivittäisen virastotyöajan (8-16) ulkopuolella ja viikonloppuisin. Sosiaalinen hätätilanne on luoteeltaan nopeita toimenpiteitä vaativa eikä asiassa voida ilman vakavia seurauksia odottaa seuraavaan päivään tai viikonlopun yli. Yhteyden Satakunnan sosiaalipäivystykseen saa hätäkeskuksen (112) kautta. Erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten psykiatrinen hoito Eurajokelaisten lasten (alle 13-vuotiaat) ja nuorten (13–22-vuotiaat) erikoissairaanhoidon psykiatrian poliklinikat toimivat Raumalla. Poliklinikalle hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Lasten psykiatrinen osastohoito järjestetään Porissa Satakunnan Keskussairaalassa, nuorten psykiatrinen osastohoito joko Porissa tai Harjavallan sairaalassa. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö on perustettu 2005 ja se toimii maakunnallisena yksikkönä, joka on osa Satakunnan kuntien palvelurakennetta ja palvelujen kehittämistä. Sen tehtävänä on edistää erityisesti lastensuojelun 45 sijaishuollossa tasavertaisten palvelujen saamista ja lastensuojelun osaamista asuinkunnasta riippumatta. Kehittämisyksikköä isännöi Porin kaupunki. Kehittämisyksikölle määriteltyjä tehtäviä ovat: - rekrytoi, valmentaa ja tukee sijaisperheitä sekä tukiperheitä - toteuttaa sukulaissijaisvanhempien arviointia ja valmennusta - tukee kriisiytyneissä sijoituksissa - kehittää kriisiperhetyötä - kehittää laitosten laadun valvontaa - luo mallit hyviin työkäytäntöihin - toteuttaa vertaisryhmiä työntekijöille ja asiakkaille (esim. huostaan otettujen lasten vanhemmille suunnattu Voikukkia-ryhmä) - tekee yhteistyötä oppilaitosten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Kehittämisyksikössä työskentelevät johtava sosiaalityöntekijä, kaksi sosiaalityöntekijää, psykologi ja sosiaaliohjaaja. 7. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN STRATEGINEN SUUNTA JA TOIMENPITEET Eurajoella kannetaan yhteistä vastuuta kaikkien lasten suojelusta ja hyvinvoinnista. Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman visio: ”Yhdessä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin – hyvän elämän juuret Eurajoella” Pääperiaatteet palvelujen toteuttamisessa: 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi huomioidaan kunnan kaikissa toiminnoissa 2. Kuntalaisia tuetaan huolehtimaan omasta ja perheensä terveydestä ja hyvinvoinnista 3. Kaikki toimijat ottavat vastuun ehkäisevästä lastensuojelusta 4. Kunnassa kehitetään ennalta ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen työmenetelmiä ja panostetaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukemiseksi 5. Palveluja kehitetään suunnitelmallisesti, tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti 6. Lasten ja nuorten palveluissa työskentelee ammattitaitoinen henkilöstö, joka on motivoitunut osaamisensa lisäämiseen ja työkäytäntöjen kehittämiseen Eurajoen hyvinvointikertomuksen valtuustotason suunnitelmaan vuosille 2013– 2016 kirjatut väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet ovat: 46 1. Liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen 2. Päihde- ja mielenterveysongelmien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentäminen 3. Perheiden tuen kehittäminen 4. Ikäihmisten kotona asumista tukevien palvelujen edelleen kehittäminen Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevana tavoitteena on tukea lapsiperheiden arjessa selviytymistä, ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä sekä tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Työikäisten osalta tavoitteena on mm. työ- ja toimintakyvyn edistäminen, työttömyyden torjuminen ja työllistymisen tukeminen sekä mielenterveyden- ja päihdeongelmien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentäminen. Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevat painopistealueet ja kehittämiskohteet: 1. - Liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen lähiliikuntapaikkoihin resurssointi liikuntaneuvonnan tehostaminen ja matalankynnyksen liikuntaryhmien lisääminen (mm. koululaisten kerhotoiminnan jatkaminen ja laajentaminen) 2. Päihde- ja mielenterveysongelmien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentäminen - koulun ja kodin yhteistyön vahvistaminen - lasten ja nuorten sosiaalisuuden ja itsetunnon vahvistaminen - päihde- ja mielenterveysasiakkaan varhainen tunnistaminen sekä oikeanlainen ohjautuminen palveluketjussa 3. Lapsiperheiden ja nuorten tuki - koululaisten aamu- ja iltapäiväkerho kaikille 1-2 -luokkalaisille - varhainen tuki kaikille ikäluokille (koulutus henkilöstölle, varhaisen tuen tarpeen kriteeristön määrittely varhaiskasvatuksessa, lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kehittäminen, sosiaaliohjauksen vahvistaminen lapsiperheille ja nuorille sekä vapaaehtoistyön kehittäminen ja tuen järjestäminen) - osallistumismahdollisuuksien kehittäminen (lasta kannatteleva liittouma -verkostotyön vakiinnuttaminen, aloitekanava.fi käytön lisääminen, nuorisovaltuuston toiminnan tehostaminen sekä koulukohtaisten oppilaskuntien tai vanhempainyhdistysten toiminnan vakiinnuttaminen) - nuorten työllistymisen edistäminen (sosiaaliohjauksen, nuorten työpajatoiminnan ja kolmannen sektorin työllistämisen tukitoimien tehostaminen yhteistyössä yritysten kanssa) Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 2014–2018 sisältyvät tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, mittarit sekä seurannan vastuuhenkilöt tarkentavat em. suunnitelmaa ja ne on kuvattu toimenpideohjelmassa liitteessä 1. Tästä toimenpideohjelmasta siirretään vuosittain keskeisimmät toimenpiteet talousarviokäsittelyn yhteydessä hyvinvointikertomuksen vuositason tavoitteisiin konkretisoimaan yllä esitettyjä valtuustokaudelle asetettuja hyvinvoinnin 47 painopistealueiden kehittämiskohteita. Tällä tavalla valtuusto pääsee seuraa myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman konkreettista toteutumista. 8. PÄÄTÖKSENTEKO JA SEURANTA Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuksesta vastaavat kunnan virka- ja toimihenkilöt sekä luottamushenkilöt. Luottamushenkilöt vastaavat siitä, että toiminnalle varataan tavoitteita vastaavat riittävät resurssit. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä seuraa suunnitelman toteutumista arvioimalla toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamista. Seurannan tiedot ja esitykset suunnitelman toteuttamisen edellyttämistä toimenpiteistä annetaan tiedoksi osana talouden ja toiminnan raportointia sosiaalilautakunnalle ja muille hallintokunnille sekä edelleen kunnanhallitukselle ja -valtuustolle. Eurajoen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laajan kokonaisarvioinnin seuraava ajankohta on vuonna 2018. Liite Eurajoen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpideohjelma 2014 - 2018 Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, mittarit, vastuuhenkilö ja seuranta (HVK viittaa hyvinvointikertomuksen painopistealueisiin; ks. s. 49) Tavoite Toimenpide Aikataulu Mittari Vastuuhenkilö ja seuranta parisuhdeväkivalta mittari, EBDS -mittari ja kirjaus Pegasokseen, lastensuojelu ilmoitukset ja huostaanotot sekä sijoitukset terveydenhoitajat psykiatrinen sairaanhoitaja psykologi, kunnan perhetyöntekijä Neuvolatoiminta Äitiysneuvola ja lastenneuvola: perheiden ja parisuhteen hyvinvoinnin tukeminen, nykyisin perheissä on moninaisia ongelmia: parisuhde, uusioperheet, kasvatukselliset ongelmat; HVK 3 otetaan säännölliseen kevään 2014 aikana käyttöön parisuhdeväkivalta säännölliseen käyttöön mittari, tarvittaessa jatkuva tiheämmät tapaamiset ja tukitoimien suunnittelu, moniammatillinen yhteistyö, verkostopalaverit, lasta kannatteleva liittouma Kouluterveydenhuolto: mielenterveysongelmien varhainen havaitseminen, käytös ongelmat, erityisen tuen tarve; HVK 2 puheeksi otto ja 8.lk ja BDI-13 testi, tapaamisten havainnointi, mielialaseulan tarvittaessa/jatkuva/tarvittaessa lukumäärä ja toteutuminen käyttö, oppilashuoltotyöryhmä tapaamiset, erityistyöntekijöille ohjaaminen kouluterveydenhoitaja, oppilashuoltotyöryhmien edustajat ja erityistyöntekijät 2 Tavoite Toimenpide Aikataulu Mittari Vastuuhenkilö ja seuranta 8-luokkalaisten vanhempien saaminen mukaan laajaan terveystarkastukseen, osallistumisprosentti kutsusta huolimatta on jäänyt matalaksi; HVK 3 Tehostettu kutsuminen, kutsun muokkaaminen, ilmoittautua voi Vilman kautta, kutsulappu tulee joka tapauksessa kuitata. syksystä 2014 alkaen osallistumisprosentti, talvella 2013-2014 ollut 6/46 käynyt, 13%. Tavoitteeksi otetaan 20%. terveydenhoitaja Sini Ahlgren (Niina Poutala) syömishäiriöiden varhainen havaitseminen, ylipaino; HVK 3 puheeksi otto ja havainnointi, kasvuseuranta, syömishäiriöseulan käyttö, vanhempien illat, ravitsemus oppitunnit, erityistyöntekijöille ohjaaminen jatkuva/tarvittaessa kasvukäyrät, SCOFF –seula, koulussa ruoan maistaminen ja tottuminen kouluterveydenhoitaja, opettajat Opiskeluterveydenhuolto: mielenterveysongelmien varhainen havaitseminen, erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden tukeminen (vaikeuksia koulussa, kotona tai sosiaalisessa toimintaympäristössä); HVK 2 puheeksi otto ja jatkuva/tarvittaessa havainnointi, mielialaseulan käyttö, shuoltotyöryhmä tapaamiset, erityistyöntekijöille ohjaaminen BDI -13 testi, tapaamisten opiskeluterveydenhoitaja, lukumäärä ja toteutuminen, oppilashuoltotyöryhmän jäsenet Pegasos kirjaus ja erityistyöntekijät 3 syömishäiriöiden varhainen havaitseminen; HVK 3 Tavoite puheeksi otto ja havainnointi, kasvuseuranta, syömishäiriöseulan käyttö jatkuva/tarvittaessa Toimenpide kasvukäyrät, SCOFF –seula Aikataulu Mittari opiskeluterveydenhoitaja, oppilashuoltotyöryhmän jäsenet ja erityistyöntekijät Vastuuhenkilö ja seuranta Asevelvolliset: mielenterveysongelmien havaitseminen; HVK 2 puheeksi otto ja havainnointi ja mielialaseulan käyttö jatkuva BDI -13 terveydenhoitaja Lapsiperheasiakkaat (lkm) Toteutumattomat (kriteerit täyttävät)palvelupyynnöt Sosiaalijohtaja Koulutus- ja työnohjauskerrat Sosiaalijohtaja Kotipalvelu Perheiden varhainen tukeminen lapsiperheiden kotipalvelun keinoin; HVK 3 Lapsiperheiden kotipalvelun 2015 lisääminen, toisen oman hoitajan palkkaaminen Sosiaalitoimi Sosiaalityöntekijöiden Tarvittavan koulutuksen ja ammattitaidon työnohjauksen kehittäminen asiakkuuksien järjestäminen johtamisessa Jatkuva 4 Lastensuojelutarpeen kartoituksen ja alkuarvioinnin suunnitelmallisuuden kehittäminen Tavoite Monikulttuurisen lastensuojelutyön kehittäminen Työskentelymallin Jatkuva tarkentaminen sekä asiakassuunnitelmien laadintaan ja tarkistamiseen panostaminen mm. Omin Jaloin toiminta Toimenpide Koulutus, yhteistyötahojen kartoittaminen Vanhemmuuden tukeminen Huostaanotettujen lasten ja vanhempien osallisuuden vanhempien tukeminen vahvistaminen huostaan otettujen lasten perheissä; HVK 3 Työskentelymallin vakiintuminen ja asiakassuunnitelmien toteutuminen Aikataulu Mittari Sosiaalityöntekijät Vastuuhenkilö ja seuranta Jatkuva Toimintamalli Sosiaalityöntekijät Jatkuva Vanhemman asiakassuunnitelma. Huostaanotettujen lasten vanhempien ryhmät. Sosiaalityöntekijät Jatkuva Toteutuneet kerhotoiminnot Päivähoidon johtaja Päivähoidon esimiehet Jatkuva Vuosittainen arviointi Päivähoidon johtaja Päivähoidon esimiehet Päivähoito Koululaisten aamu- ja iltapäiväkerho kaikille 1.2.luokkalaisille; HVK 3 Kerhojen perustaminen tarvetta vastaavasti tai vastaavan toiminnan järjestäminen Osallisuuden vahvistaminen; Yhteisökasvatuksen HVK 3 lisääminen 5 HVK 3 Vanhempaintoimikuntien Vuosi 2014-2015 perustaminen päiväkoteihin Varhainen tuki; HVK 3 Vanhemmuuden tukeminen Avointen palvelujen lisääminen avoimilla viiteen päivään viikossa v. 2015 päivähoitopalveluilla Tavoite Toimenpide Aikataulu Päivähoidon johtaja Päivähoidon esimiehet Vuosittainen arvionti Mittari Päivähoidon johtaja Päivähoidon esimiehet Vastuuhenkilö ja seuranta HVK 3 VarhaiskasvatusssuunJatkuva nitelmien laatiminen kaikille 2-5-vuotiaille lapsille Vuosittainen arvionti Päivähoidon johtaja Päivähoidon esimiehet HVK 3 Lene-arviointi yhteistyössä neuvolan kanssa (arvioi lapsen kehitystä 4vuotiaana) Jatkuva Vuosittainen arvionti Päivähoidon johtaja Päivähoidon esimiehet HVK 2 Pienryhmätoiminnan Jatkuva kehittäminen päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoidossa Vuosittainen arvionti Päivähoidon johtaja Päivähoidon esimiehet HVK 3 Varhaisen tuen kriteerien määrittely (IMS) Vuosittainen arvionti Päivähoidon johtaja Vuosi 2014 6 Rajapintojen prosessit selkeiksi (päivähoito,alkuopetus jne) Vuosi 2014-2015 Vuosittainen arvionti Päivähoidon johtaja Päivähoidon esimiehet Erityispäivähoidon kehittäminen; HVK 3 Erityispäivähoidon prosessien kehittäminen jatkuva Vuosittainen arviointi Päivähoidon johtaja Päivähoidon esimiehet Päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyön kehittäminen Lasta kannatteleva-liittouma Jatkuva verkostotyön kehittäminen Verkostokokousten lukumäärä Päivähoidon johtaja Päivähoidon esimiehet Tavoite Toimenpide Aikataulu Mittari Vastuuhenkilö ja seuranta Koulutoimi Yhteistyön kehittäminen, koti-koulu muut toimijat; HVK2 HVK 2 Vanhempainillat ja -vartit Vuosittain, tarpeen mukaan Tilastointi Koulujen rehtorit Koulutoimenjohtaja Wilman käytön vakiintuminen, viestintä, varhainen puuttuminen mm. poissaoloihin Jatkuva Poissaolojen seuranta ym. tilastointi -”- HVK 2 Ryhmäytymispäivien jatkamien 7- luokkalaisille Vuosittain syksyllä Palautekyselyt Sosiaaliohjaaja 7 Oppimisen tuen mahdollistaminen; HVK 3 Tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ryhmäkoko, oppilashuolto, rinnakkaisopetus, Tiedonsiirtopalaverit nivelvaiheissa Jatkuva Oppimistulosten seuranta Koulujen rehtorit Luokan/aineenopettajat Erityisopettajat Oppilaiden vaikuttamismahdollisuuden lisääminen; HVK 3 Oppilaskuntatoiminta Aloitekanavan käyttäminen Jatkuva Oppilaskuntien hallitusten kokoontumisten määrä Oppilaskunnan vastaava ohjaaja/Nuorisosihteeri Tavoite Toimenpide Kestävän kehityksen periaatteen jatkuminen Jätteiden kierrätyksen mahdollistaminen kouluilla Kestävän kehityksen huomioiminen opetuksessa ja opiskelumateriaalien kierrätys Aikataulu Jatkuva Mittari Paperin kulutus vähenee jätteiden määrä vähenee Vastuuhenkilö ja seuranta Luokanopettajat Aineenopettajat 8 Kansainvälisyystoiminnan jatkaminen Comenius-hanke, Erasmus, eTwinning-toiminta, kummikoulutoiminnan järjestäminen Vuosittain Osallistuneiden oppilaiden lukumäärä vuosittain Koulujen rehtorit Ympäristön viihtyvyyden ja turvallisuuden lisääminen Kouluteiden turvallisuudesta huolehtiminen Kevyenliikenteen väylien rakentaminen koulujen lähelle Koulujen pihaalueiden turvallisuuden varmistaminen 2014- Seuranta vuosittain Kunnaninsinööri HVK 1 Ministadionien hankinta puuttuville kouluille Liikuntapaikkojen käytön seuranta Kunnaninsinööri Laillisuuskasvatuksen järjestäminen koulussa / kunnassa Yhteistyötä poliisitoimen 2014 kanssa mm. luento nettikäyttäytymisestä ja sen vaaroista Toteutuminen ja palautteet tilaisuudesta Sosiaaliohjaaja ja Nuorisosihteeri Tavoite Toimenpide Aikataulu Mittari Vastuuhenkilö ja seuranta Kerhotoiminnan jatkaminen Erilaiset kerhot resurssien tuottaen onnistumisen puitteissa kokemuksia mielekkään tekemisen parissa; HVK 1 Vuosittain Osallistuneiden oppilaiden ja kerhojen lukumäärä vuosittain Koulujen rehtorit Liikunnallisuuden lisääminen; HVK 1 Vuosittain Palvelun tarjonta Hyvinvointikoordinaattori Liikuntakerhot, -välitunnit 9 Vapaa-aikatoimi Nuorten työllistymisen edistäminen; HVK 3 Sosiaaliohjauksen, nuorten työpajatoiminnan ja kolmannen sektorin työllistämisen tukitoimien tehostaminen yhteistyössä yritysten kanssa / Jatkuva Palvelujen piirissä olevien työllistyminen, koulutukseen sijoittuminen Sosiaalijohtaja ja Nuorisosihteeri Osallisuusmahdollisuuksien kehittäminen; HVK 3 Nuorisovaltuuston toiminnan tehostaminen ja yhteistyön lisääminen viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa Jatkuva Nuorisovaltuustotoiminnan raportit, toteutuneet yhteistyötilaisuudet ja toiminnot Nuorisosihteeri Yksinäisyyden vähentäminen; HVK 3 Matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen turvaaminen nuorille; avoimet ovet toiminta, Walkers toiminnoille riittävästi vuoroja nuorisotiloilla Vuosittain Avointen iltojen ja Nuorisosihteeri Walkersien viikoittainen määrä sekä toimintakauden pituus ja vapaaehtoisten waparien määrä. Yksinäisyyden kokemus kouluterveys- ja arki – kyselyissä Tavoite Seurakunta Toimenpide Aikataulu Mittari Vastuuhenkilö ja seuranta 10 Pikkulapsi- ja perhetyö pyrkii tavoittamaan Eurajoen lapsiperheet; HVK 3 Päiväkerhot, perhekerho, nuppis, etsivä perhetyö, erilaiset teemapäivät ja tapahtumat Jatkuva Toiminnan ja osallistujien määrät, saatu palaute Perhetyöntekijä Varhaisnuorisotyön toiminta eri puolilla Eurajokea, suunnattu alakouluikäisille lapsille; HVK 3 Varhaisnuorten kerhot toimivat viikottain lähes joka kylällä. Kesällä varhaisnuorten leirit. Jatkuva Toiminnan ja osallistujien määrät, saatu palaute Nuorisotyönohjaaja ja varhaisnuorisotyöntekijä Nuorisotyö: nuortenillat, isoskoulutus, leirit ja retket tarjoavat vapaa-ajan viettotapoja nuorille. Rippikoulu tavoittaa valtaosan 15-vuotiaiden ikäluokasta vuosittain; HVK 3 Säännöllistä toimintaa Jatkuva ylläpidetään, nuoria kutsutaan leireille ja retkille, yhteistyö muiden tahojen kanssa. Toiminnan ja osallistujien määrät, saatu palaute Nuorisotyönohjaaja
© Copyright 2024