Maakunta- ja soteuudistus ja kunnat Hallituksen esitysluonnokset soteja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudesta Miten uudistus etenee ja mikä muuttuu? Tammikuu 2017 1 - 19.1.2017 Maakunta-sote prosessin pääaikataulu 2017 1 / 2017 2 / 2017 HE valinnanvapauslaiksi lausuntokierrokselle 2/.2017 Maakuntaja sotejärjestämisuudistus- HE eduskunnalle to to 23.2.2017 Maakuntien rahoituslain täydennys lausunnoille 2/2017 3 / 2017 4 / 2017 HE valinnanvapauslaiksi eduskunnalle to 27.4.2017 Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutos HE luonnos lausunnoille 4/2017 Maakuntien rahoituslain täydennys 4/2017 6 / 2017 Hyväksytään eduskunnassa 22.6.2017: - Maakunta- ja sotejärjestämisuudistus - Valinnanvapauslaki - Sotetuottajalaki - Maakuntien rahoituslaki 7 / 2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä 1.7.2017 alkaen 9 / 2017 - HE Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutoksiksi eduskunnalle 19.1.2017 2 2018 1 / 2018 Ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä 1 / 2018 2019 12 / 2018 1 / 2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019 Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika. 19.1.2017 3 Maakunta 2023 -visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö asukkaan hyvinvoinnin tukena Asukkaat vaikuttavat ja valitsevat Palvelut tarjotaan fiksusti ja rahat riittävät - Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT MAAKUNNAT VALTIO Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. • Sosiaali- ja terveydenhuolto • hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen as.tuntija • Pelastustoimi • Ympäristöterveydenhuolto • Aluekehittäminen • Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus • Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys • Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi - • • • • • • Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen • Työ- ja elinkeinopalvelut • Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu • Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut • Turvallisuustehtävät • Valtakunnalliset ja kv-tehtävät • Yleinen edunvalvonta 5 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen - kansanterveys- ja sosiaalityö, ennaltaehkäisy - perustason palveluiden vahvistaminen - vahvemmat järjestäjät ja tuotantoyksiköt: osaamisen vahvistaminen - tarvepainotettuun kapitaatioon pohjautuva rahoitus: vaikuttavuuskannustimet Kustannustenhallinta - maakuntien rahoituslain mukainen rahoitusmalli ja kustannusjarru: 2,8 mrd € - tunnistetut säästöpotentiaalit nykyisen lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien hoito/palvelukäytäntöjen mukaan noin 3 mrd € - oikea-aikainen hoito, hoidon porrastus, digitaaliset ratkaisut, palveluintegraatio 6 - 19.1.2017 Uuden soten pilarit 1. Vahva järjestäjä • 18 maakuntaa • • • Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttää osaaminen oikeaan aikaan sujuva hoito- ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan • tuki asiakaslähtöisyydelle ja itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle • • oikea-aikainen palvelu parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien palvelu- ja hoitomuotojen käyttöönotto • • • Arki on digitalisoitu Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia Tiedolla johdetaan 2. Palveluintegraatio 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä 5. Digitalisointi 7 - 19.1.2017 Maakuntien tehtävät ja sote-rakenne 1.1.2019 - 8 - 19.1.2017 (1/6) (3/4) Tärkeimmät ehdotukset • • • • Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos ja sen yhtiöt. Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä. 9 - 19.1.2017 (3/4) Tärkeimmät ehdotukset • • • • Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan. Kunnat eivät enää järjestä, tuota tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. Maakunta antaa asiantuntijatukea kunnille hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistehtävään. • 10 yhteistyö ja yhteisiä prosesseja - 19.1.2017 Maakuntalaki § (1/2) • Maakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto • Maakuntalaissa säädetään: • • • • • • maakunnan tehtävistä hallintorakenteesta johtamisesta taloudenhoidosta päätöksenteosta Maakuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset alueelliselle itsehallinnolle ja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille. 11 - 19.1.2017 18 uuden maakunnan palvelutoiminta käynnistyy 1.1.2019 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia 59–99 jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot • Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin • • • • • HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset (3): ICT, Talous ja henkilöstö, Toimitilat ja kiinteistöt - Osallistuminen ja demokratia • Maakunnan ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla • • • • uudeksi vaaliviranomaiseksi perustetaan maakuntavaalilautakunnat vaalirahoituksen raja on sama kuin eduskuntavaaleissa toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa maakuntahallitus Maakuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa (vuodesta 2021 lukien). Ensimmäiset maakuntavaalit kuitenkin presidentinvaalin yhteydessä 28.1.2018. • • • • • maakunta on vaaleissa yhtenä vaalipiirinä valtuutettuja maakuntavaltuuston päättämä määrä, pienimmissä maakunnissa kuitenkin vähintään 59 ja suurimmissa vähintään 99 maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan (mm. aloiteoikeus, kansanäänestysaloite, vaikuttamistoimielimet) maakunnalle kuuluvasta asiasta voidaan järjestää koko maakunnan alueella neuvoa-antava kansanäänestys valtuusto hyväksyy maakuntastrategian ohjaamaan toimintaa 13 - 19.1.2017 (2/3) Henkilöstöjärjestelyt • • • Siirtyminen toteutetaan liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä. Siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Siirtyvistä työntekijöistä suurin osa on sosiaalija terveydenhuollon henkilöstöä. 14 - 19.1.2017 (3/3) Henkilöstöjärjestelyt • • • Maakuntien henkilöstöä koskeva sääntely kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajentamalla. Maakunnat siirtyvät Kevan jäsenyhteisöksi. Maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestäminen: • • 15 KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana (Kunta- ja maakuntatyönantajat KT) Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajajärjestössä - 19.1.2017 Omaisuusjärjestelyt • • Maakunnan tehtävissään tarvitsema omaisuus turvataan maakunnan käyttöön osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla. Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien sote-toimintaan liittyvä irtain omaisuus siirtyy maakunnille vastikkeetta (ns. suppea jakautumismalli). • • (1/3) veronmaksaja maksaa omaisuudesta vain kerran -periaate! Maakunta ja kuntayhtymän jäsenkunnat voivat sopia, että kuntayhtymän omistamaa maa-omaisuutta jää jäsenkuntien omistukseen. Maakunnalle siirtyy kuitenkin aina sellainen kuntayhtymän omistama maa-omaisuus, joka sitoutuu maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan toiminnan rakennuskantaan. 16 - 19.1.2017 Omaisuusjärjestelyt • • • • (2/3) Kuntien rakennukset eivät siirry, vaan siirtymäkauden ajaksi maakunnat vuokraavat toimitilat yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti. Omaisuusjärjestelyt toteutetaan siten, ettei niillä ole tulosvaikutusta kunnissa. Siirtymäkauden jälkeen kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraista avustusta mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen tuottamien kuntatalousongelmien perusteella. Lisäksi kuntia tuetaan kiinteistökehityksessä ja markkinoinnissa. 17 - 19.1.2017 Maakuntien rahoitus • • • Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään. (1/2) Valtionrahoituksen määräytyminen 89% Tarveperusteinen rahoitus 10 % 10% Asukaslukuperusteinen rahoitus 18 - 19.1.2017 87% Ikärakenne ja tarve 85,687 % ikärakenne ja palvelutarve 1,500 % asukastiheys 1,400 % vieraskielisyys 0,300 % kaksikielisyys 0,113 % saaristoisuus 1% Hyterahoitus Verotus (1/2) • • • • • • Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kunnallisveron tuottoa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään. Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,5 prosenttiyksiköllä. • Laskelmat päivitetään ennen hallituksen esityksen antamista helmikuussa 2017. Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille. Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon. Kunnat päättävät itsenäisesti tuloveroprosenttinsa jatkossakin. 19 - 19.1.2017 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat • Uudistuksen voimaantuloon ajoittuvia vaikutuksia kohtuullistetaan järjestelmämuutoksen tasauksella > turvaa laskennallisesti ja suhteellisesti kunnan talouden tasapainotilan uudistusta edeltävälle tasolle. • Uuteen rahoitusmalliin siirrytään asteittain, +/-25 euroa asukasta kohti vuodessa. • Muutos kuitenkin rajoitetaan +/- 100 euroon per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa. 20 - 19.1.2017 (2/3) Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat • • • • • Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM) Laskelmat päivittyvät jatkossa, nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien 2017–2018 toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella 21 - 19.1.2017 (3/3) Kunnan talous voimaantulon jälkeen • Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat kuntatalouden paineet pienenevät olennaisesti • • • Talouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu helpottuvat Kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät soten osalta maakunnille Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi hallituksen esityksen laadinta-vaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti • • Toimintaympäristö muuttuu uudistuksesta huolimatta Valtionosuusuudistusta ja sen vaikutusarvioita ei ole aiemmin tehty näin kauan ennen uudistuksen voimaantuloa 22 - 19.1.2017 € Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio • • • • • • Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti Maakunta varmistaa, että eri tuottajien palvelut toimivat yhteen Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palveluntuottajille Maakunta varmistaa, että tieto kulkee sujuvasti toimijoiden välillä. Suoran valinnan palveluntuottaja vastaa oman asiakkaansa palvelujen kokonaisuudesta. 23 - 19.1.2017 Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteet Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (koko väestö): • • • • Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n. 60% väestöstä): Laaja-alainen yhteistyö sidosryhmien välillä Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus • • • • Korkea hoidon tai palvelun tarve (n. 10% väestöstä): Laajempi hoidon tai palvelun tarve (n. 30% väestöstä): • • • • Palvelut sote-keskuksesta ja suunhoidon yk-siköstä, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta • Palvelut sote-keskuksesta, suunhoidon yksiköstä ja maakunnan liikelaitokselta asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti Maakunta voi päättää sote-keskukselle tai suunhoidon yksikölle kansallista palveluvalikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja 24 • • • - 21.12.2016 Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito- ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Maakunnan liikelaitos vastaavaa tarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 21.12.2016 Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin • Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön näissä palveluissa: • sosiaali- ja terveyskeskus • suunhoidon yksikkö (hammashoitola) • muut maakunnan päättämät sote-palvelut. • Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. • Sote-keskus ja suunhoidon yksikkö voivat myöntää maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta. • Palveluntuottajan pitää olla rekisteröitynyt, täyttää maakunnan vaatimukset ja tehdä sopimus maakunnan kanssa. 25 - 21.12.2016 Asiakas saa tukea valintoihin verkkopalvelusta, neuvontapuhelimesta ja palveluohjaajilta. Jos hän ei halua itse valita, maakunta osoittaa sopivan palvelun. Sote-keskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin -Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta -Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut - Jatkossa myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja -Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta -Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta Asiakas valitsee suoraan sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin vuodeksi. Maakunnan omat palvelut - Ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joita sote-keskus ei tarjoa: esimerkiksi sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito - Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Asiakasseteli -Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen -Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa maakunnan liikelaitoksen palveluista. -Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama Henkilökohtainen budjetti -Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan 26 - 19.1.2017 -Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut Palvelujen tuottaminen • • • • Maakunnan palvelustrategia: mitä palveluja asukkaille tarjotaan ja miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös palveluntuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Uusi laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (ns. palveluntuottajalaki) säätelee maakunnan tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. • Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa. 27 - 19.1.2017 Maakuntakonserni sote-tehtävissä Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus --------------------Maakuntajohtaja Konserniohjaus Maakunnan sote-lautakunta Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointisuunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Maakunnan liikelaitos - Hallitus ja johtaja Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sotetuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan oman sote-tuotannon yhtiöt 28 - 19.1.2017 Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. • hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja ostopalveluhankintojen linjaukset) • soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja liikelaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Soten järjestämisestä vastaava toimielin: • Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat • Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: • oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen • ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon • ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä) Asiakas- ja asukasosallisuus Maakunnan on otettava asukkaiden näkemykset huomioon, kun maakunta valmistelee • palvelulupausta. • maakuntien yhteistyösopimusta. • yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali- ja terveysministeriölle valtakunnallisista tavoitteista. 29 - 19.1.2017 (1/2) Digitalisaatio Palveluja uusilla tavoilla • Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. • Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita ylläpitämään itsetoimintakykyään ja terveyttään. • ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. 30 - 19.1.2017 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät • • • • • Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Rohkea ote tulevaisuuteen 31 - 19.1.2017 Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin. Kiitos! alueuudistus.fi SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ● VALTIOVARAINMINISTERIÖ 32 - 19.1.2017