Maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Valtiovarainministeriön esityksen pitää sotemuutosjohtaja Sinikka Salo Etelä-Karjala 17.8.2016 17.8.2016 1 Maakuntauudistuksen keskeiset lait • Maakuntalaki • Voimaanpanolaki • Maakuntajakolaki • Verolait • Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki • Maakuntien rahoituslaki • Henkilöstöä ja eläkejärjestelmää koskevat lait 17.8.2016 2 Työ- ja elinkeino- palvelut Sosiaalija terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Liikennejärjestelmäsuunnittelu Pelastustoimi Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut 17.8.2016 3 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina 2019-2029 • • • • • Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi 17.8.2016 4 Tehtäväsiirtojen iso kuva ja siirtojen vaikutus viranomaisrakenteeseen • • Maakunnille siirretään tehtäviä ELY-keskuksilta, TE-toimistoilta, aluehallintovirastoilta, maakuntien liitoilta ja kunnilta ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat 1.1.2019 lukien – – • Kunnat voivat lakkauttaa maakuntien liitot 1.1.2019 lukien – • ELY-keskusten tehtävät siirtyvät pääosin maakunnille ja jäävät osin valtiolle. Valtiolle jäävät tehtävät organisoidaan uudelleen. TE-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. TE-palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan maakunnille. Aluehallintovirastoista muodostetaan yksi valtakunnallisen toimivallan omaava viranomainen. – – Osa AVI:n tehtävistä siirtyy maakunnille. Ympäristövalvonta- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät ELY-keskuksilta valtakunnalliselle aluehallintovirastolle. 17.8.2016 5 Henkilöstön siirtyminen ja asema Siirto koskee n. 220 000 työntekijää • Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka • Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät • KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana • Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin 17.8.2016 6 Maakunnan toimiala ja tehtävät • Toimiala ja tehtävät – Monitoimialaisuus – Lakisääteiset tehtävät – Voi ottaa hoitaakseen myös tehtäväalaansa kuuluvia kunnan tehtäviä alueen kaikkien kuntien yhtäpitävällä päätöksellä ja kuntien osoittamalla rahoituksella - Järjestämisvastuu ja tuottaminen erotetaan - Tuottajien kaksi kategoriaa: markkinoilla (yhtiö)/ei markkinoilla (julkisoikeudellinen laitos) 17.8.2016 7 Aluejako • Maakuntajaon perustaminen säädetään uudistuksen voimaapanolaissa – Mitkä kunnat kuuluvat mihinkin maakuntaan • Aluejaon muuttaminen erillisessä maakuntajakolaissa – Edellytykset, aloiteoikeus, menettely – Eri tilanteet • Kokonaisten maakuntien yhdistyminen tai yksittäisiä kuntia koskeva muutos • Maakunnan tai kunnan omasta aloitteesta, kuntajakoselvityksen perusteella asukkaiden aloitteesta, arviointiryhmän aloitteesta • Yhteys maakunnan arviointimenettelyyn: – Arviointimenettelyn käynnistäminen talous- tai sotejärjestämiskykyyn liittyvillä edellytyksillä – Arviointiryhmän ehdotuksesta maakuntajakoselvitys – Maakuntajakoselvityksen perusteella valtioneuvosto voisi päättää maakuntien vastustuksesta huolimatta 17.8.2016 8 Maakunnan päätöksenteko ja hallinto • Lähtökohtana kuntalakia vastaava, luonteeltaan mahdollistava sääntely – Maakuntavaalit ja maakuntavaltuusto • Valtuuston koko porrastettu asukasluvun mukaan vähimmäismäärä (59-99) – Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet – Maakuntastrategia – Toimielimet -valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta, muut maakunnan päätettävissä – Johtaminen -virkajohto-poliittinen johto – – – – Luottamushenkilöt Henkilöstö Hallintomenettely -mm. hallintosääntö Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus 17.8.2016 9 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia 59–99 jäsentä HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot • Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin • • • • • Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset • ICT • Yhteishankinnat • Muut tukipalvelut • Toimitilat 17.8.2016 10 Maakunnan suhde valtioon ja kuntiin • Valtion täysirahoitusmalli korostaa valtion vastuuta rahoitusperiaatteen toteutumisessa – Rahoitusmallista säädetään erikseen rahoituslaissa – Valtion ohjaus ja valvonta – Maakuntakohtainen neuvottelumenettely, julkisen talouden suunnitelma – Investointeja koskeva ohjaus – Valtion ja maakuntien neuvottelukunta • Neuvottelut alueen kuntien kanssa tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta 17.8.2016 11 Maakunnan taloussäännökset • Talousarvio ja talouden tasapainosääntö • Kirjanpito, tilinpäätös, konsernitilinpäätös • Arviointimenettely – Talouskriteerit ja menettely – Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen järjestämiseen liittyvät kriteerit – Yhteys • Tilintarkastus ja tarkastuslautakunta – VTV:n toimivallan laajentaminen • Lainanottomahdollisuus lyhytaikaisesti 17.8.2016 12 Maakuntien rahoitus • Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. • Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. • Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. • Vuosina 2019–2023 valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. • Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein. 17.8.2016 13 Verotulojen siirto kunnilta Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on 17,7mrd€ Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 • Vuosina 2020–2021 kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa • Rajasta voidaan poiketa poikkeustilanteissa 11,3 mrd€ Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään 0,5 mrd€ Valtionosuuksista siirretään 5,9 mrd€ Maakuntien tehtävien rahoitus 17.8.2016 14 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Uuden valtionosuusjärjestelmän kautta uudistuksen kuntakohtainen muutos rajoitetaan +/- 100€ per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa VOS-järjestelmän rakenne pääosin ennallaan • Uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (korvaa työpaikkaomavaraisuuden) • Verotulojen tasausjärjestelmän rajat muuttuvat • Puolet kiinteistöverotuloista sisällytetään tasausjärjestelmään +/100€ 17.8.2016 15 Omaisuuden siirto kunnilta maakunnille • • Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille Järjestämisvastuun siirtoon liittyvä irtaimisto siirtyy maakunnille 3 € Kunnan jäsenosuus ja omaisuuden arvo kunnan taseesta poistuu ja peruspääomaa alennetaan vastaavalla määrällä Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään 3 vuodeksi • Mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen riski ei jää yksittäiselle kunnalle 17.8.2016 16 Maakuntien toiminnan ja talouden yhteensovitus osana JTS-valmistelua Selvitys ja arviointi (maakuntia ohjaavat ministeriöt) Neuvottelut Ministeriöiden ehdotusten yhteensovitus (VM) VN päätös JTS:sta Maakuntalain mukainen neuvottelu Budjetti- ja säädösvalmistelu (kaikki ministeriöt) Toiminnan ohjaus MAAKUNNAT 17.8.2016 17 Sote-järjestämisen ja rahoituksen ohjaus 2019 Loka-joulukuu Tammi-huhtikuu Touko-syyskuu VN päätös JTS:sta VN JTS-valmisteluprosessi VM Maakuntien talouden tilan arviointi STM STM:n selvitys järjestämisestä ja rahoituksen riittävyydestä THL Maakunnat Yhteensovitusvaihe VM-maakunnatneuvottelu Budjetti- ja säädösvalmisteluvaihe Maakuntien raporttien käsittely ja THL:n selvitys Selvitys- ja arviointivaihe Toiminnan ohjauksen vaihe Maakuntien raportit sotesta 17.8.2016 18 Maakuntien rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen • Valtion yleiskatteellinen rahoitus • Asiakas- ja käyttömaksut • Lyhytaikainen lainanotto Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 89% Tarveperusteinen rahoitus 10% 87% Ikärakenne ja tarve 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Asukaslukuperusteinen rahoitus 1% Hyterahoitus 17.8.2016 19 Maakunnan taloudenhoitoa koskevat säännökset (maakuntalaki) • Tasapainovaatimuksena toiminnan ja investointien rahavirran tasapaino tai ylijäämä (106 §) – Toiminnan ja investointien rahavirta on tasapainossa, jos tulorahoitus riittää kattamaan käyttötalousmenojen lisäksi nettoinvestoinnit – Vastaa kansantalouden tilinpidon mukaista tasapainokäsitettä – Tiukempi kuin kuntalain tasapainovaatimus • Maakunta saa ottaa vain lyhytaikaista lainaa (106 §) • Maakunta voi myöntää takauksia ja lainaa tytäryhteisöilleen (124 §). 17.8.2016 20 Maakunnan arviointimenettely (109 §) • Arviointimenettelyssä valtio ja maakunta arvioivat maakunnan taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään • Arviointimenettelyn on tarkoitus toimia ennaltaehkäisevästi ja kannustaa hyvään taloudenpitoon. • Arviointimenettely voi johtaa maakunnan liittämiseen toiseen alueeseen. • Taloutta koskevat kriteerit asetetaan maakuntakonsernin (=maakunta ja sen tytäryhteisöt) tasolla • Valtiovarainministeriö päättää menettelyn käynnistämisestä • Menettelyn pohjana maakuntalaissa määrättävät kriteerit sekä maakunnan tilinpäätöksen perusteella laskettavat tunnusluvut, jotka Tilastokeskus tuottaa. – Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen järjestämiseen liittyvät kriteerit 21 17.8.2016 21 Maakuntauudistuksen aikataulu Lainsäädäntö voimaan /maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet Maakunnat aloittavat toimintansa Esivalmistelu 2016 – 6/2017 2016 7/2017 – 3/2018 2017 2018 4/2017 1/2018 Kuntavaalit Ensimmäiset maakuntavaalit 1/2019 2019 2020 2021 4/2021 Kuntavaalit ja maakuntavaalit 17.8.2016 22 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin. Rohkea ote tulevaisuuteen 17.8.2016 23 Kiitos mielenkiinnosta! www.alueuudistus.fi