Kuntoutusraha

Kuntoutusraha
19.01.2017
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Sisällysluettelo
1 Etuusohje ................................................................................................................................................... 1
1.1 Hyvä hallinto ....................................................................................................................................... 1
1.2 Tavoite ................................................................................................................................................ 2
1.3 Etuuden osat ...................................................................................................................................... 2
1.4 Oikeus ja edellytykset ........................................................................................................................ 2
1.4.1 Vakuutetun oikeus ..................................................................................................................... 2
1.4.1.1 Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat ............................................................................. 3
1.4.1.2 Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat ........................................................ 3
1.4.2 Työnantajan oikeus ................................................................................................................... 4
1.4.2.1 Kuntoutusrahan erityistilanteet ............................................................................................... 5
1.4.2.2 Päivärahaetuus palkalliselta ajalta ......................................................................................... 6
1.4.2.3 Lomautus ............................................................................................................................... 7
1.4.2.4 Vuosiloma ............................................................................................................................... 8
1.4.2.4.1 Opettajan vuosiloma ja kesäkeskeytys ............................................................................... 8
1.4.2.5 Irtisanomisaika ....................................................................................................................... 9
1.4.2.6 Konkurssipesä ........................................................................................................................ 9
1.4.2.7 Palkkaturvan maksaja ............................................................................................................ 9
1.4.2.8 Ulkomainen työnantaja ........................................................................................................ 10
1.4.3 Myöntämisedellytykset ............................................................................................................ 10
1.4.3.1 Ikä ........................................................................................................................................ 11
1.4.3.2 Työelämätavoite ................................................................................................................... 11
1.4.3.3 Työstä estyminen ................................................................................................................. 11
1.4.3.3.1 Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto ..................................................................................... 12
1.4.3.3.2 Työskentely kuntoutuksen aikana ..................................................................................... 12
1.4.3.3.3 Työskentely osana ammatillisen kuntoutuksen toimenpidettä .......................................... 14
1.4.3.4 Kuntoutuspäätös .................................................................................................................. 15
1.4.4 Omavastuuaika ....................................................................................................................... 15
1.4.4.1 Omavastuuaika 0 päivää ..................................................................................................... 16
1.4.4.2 Omavastuuaika 1 päivä ....................................................................................................... 17
1.4.4.3 Omavastuuaika 1 + 9 päivää ............................................................................................... 17
1.4.4.4 Omavastuuaika 30 päivää ................................................................................................... 17
1.4.4.5 Kuntoutuskokonaisuus ......................................................................................................... 18
1.4.5 Ylläpitokorvaus ........................................................................................................................ 18
1.4.6 Kuntoutusavustus .................................................................................................................... 20
1.4.7 Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada ...................................................................................... 20
1.4.7.1 Odotus- ja väliaika ............................................................................................................... 21
1.4.7.2 Kuntoutuskokonaisuus ......................................................................................................... 23
1.4.7.3 Tilapäinen keskeytys ............................................................................................................ 24
1.4.7.4 Poissaolo kuntoutuksesta .................................................................................................... 25
1.4.8 Kv-säännökset ........................................................................................................................ 26
1.4.8.1 EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet ............. 26
1.4.8.1.1 Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin ............................................................................... 27
1.4.8.1.2 Työtulot .............................................................................................................................. 28
1.4.8.1.3 Päivärahaetuuksien maksaminen muutettaessa ja muuton jälkeen .................................. 29
i
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.4.8.1.4 Päivärahaetuuksien hakeminen ........................................................................................
1.4.8.1.5 Menettelyt työkyvyttömyyteen liittyvissä rahaetuuksissa ..................................................
1.4.8.2 Sosiaaliturvasopimukset .......................................................................................................
1.4.8.3 Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa ................................................................................
30
30
32
32
1.5 Kuntoutus perusteena ......................................................................................................................
1.5.1 Kelan kuntoutus ......................................................................................................................
1.5.1.1 Koulutus ammatillisena kuntoutuksena ................................................................................
1.5.1.1.1 Yleissivistävä peruskoulutus .............................................................................................
1.5.1.1.2 Työstä estyminen koulutuksessa ......................................................................................
1.5.1.1.3 Koulutuksen loma-aika ......................................................................................................
1.5.1.1.4 Työtulot koulutuksen aikana .............................................................................................
1.5.2 Kunnan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus ..........................................................................
1.5.3 Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus ..............................................................................
1.5.4 Muu työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta vastaava kuntoutus .....................................
1.5.5 Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus ...........................................................
1.5.6 Lastensuojelulain mukainen perhekuntoutus ..........................................................................
1.5.7 Kehitysvammalain mukainen perhekuntoutus ........................................................................
1.5.8 Päihdekuntoutus .....................................................................................................................
1.5.8.1 Perhekuntoutus ....................................................................................................................
1.5.8.2 Yksilökohtainen päihdekuntoutus .........................................................................................
1.5.9 Oppisopimuskoulutus ..............................................................................................................
1.5.9.1 Kuntoutusrahan maksaminen ja seuranta oppisopimuksen ajalta .......................................
1.5.10 Veikkausvoittovaroin rahoitettu sopeutumisvalmennus .........................................................
1.5.11 Omaisen kuntoutusraha ........................................................................................................
1.5.12 Nuoren kuntoutusraha ..........................................................................................................
1.5.12.1 Tavoitteena työelämä .........................................................................................................
1.5.12.2 Olennaisen heikentymisen arvioiminen .............................................................................
1.5.12.3 KHOPS - Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma .....................................
1.5.12.4 Tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus sekä tukitoimet ................................................
1.5.12.5 Koulutuspäätöksen selvittäminen .......................................................................................
1.5.12.6 Mille ajalle nuoren kuntoutusrahaa? ..................................................................................
1.5.12.7 Odotus- ja väliaika nuoren kuntoutusrahassa ....................................................................
1.5.12.8 Nuoren kuntoutus keskeytyy ..............................................................................................
1.5.12.9 Nuoren KHOPS:n seuranta ...............................................................................................
1.5.13 Ulkomailla annettava kuntoutus ............................................................................................
33
33
34
35
35
36
38
42
43
44
45
45
46
46
47
48
49
51
51
52
52
54
56
57
59
60
61
62
63
63
65
1.6 Suhde muihin etuuksiin ....................................................................................................................
1.6.1 Eläkkeet ..................................................................................................................................
1.6.1.1 Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke ja työuraeläke ...............................................
1.6.1.2 Osatyökyvyttömyyseläke ......................................................................................................
1.6.1.3 Osa-aikaeläke ......................................................................................................................
1.6.1.4 Kelan työkyvyttömyyseläke ..................................................................................................
1.6.1.5 Takuueläke ...........................................................................................................................
1.6.1.6 KEL 12 § 4 mom. (sokea, liikuntakyvytön, avuton) .............................................................
1.6.1.7 Lapsikorotus .........................................................................................................................
1.6.1.8 Perhe-eläkkeet .....................................................................................................................
1.6.1.9 Vanhuuseläke ja varhennetut vanhuuseläkkeet ...................................................................
1.6.1.10 Urheilijan tapaturma- ja eläketurva ....................................................................................
65
67
67
68
70
71
72
72
73
73
74
75
ii
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.6.1.11 Muut eläkkeet .....................................................................................................................
1.6.2 Työeläkekuntoutus ja sen korvaukset .....................................................................................
1.6.3 Erityishoitoraha .......................................................................................................................
1.6.4 Opintoetuudet ..........................................................................................................................
1.6.5 Sairauspäiväraha (ml. osasairauspäiväraha) ..........................................................................
1.6.6 Työttömyysetuudet ..................................................................................................................
1.6.7 Vanhempainpäivärahat ............................................................................................................
1.6.8 Kotihoidontuki ..........................................................................................................................
1.6.9 Maatalousyrittäjien erityistuet ..................................................................................................
1.6.10 Ensisijaiset ansiomenetyskorvaukset ....................................................................................
1.6.10.1 Muun korvauksen viivästyminen ........................................................................................
1.6.10.2 Työtapaturma ja ammattitauti ............................................................................................
1.6.10.3 Liikennevahinko .................................................................................................................
1.6.10.4 Sotilastapaturmat ...............................................................................................................
1.6.11 Potilas- ja lääkevahinkokorvaus ............................................................................................
1.6.12 Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus ...............................................................
1.6.13 Perustulo ...............................................................................................................................
75
76
76
77
78
79
79
80
80
80
81
81
83
83
84
84
85
1.7 Määrä ...............................................................................................................................................
1.7.1 Työtulojen perusteella .............................................................................................................
1.7.2 Osakuntoutusrahan määrä .....................................................................................................
1.7.3 Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä .............................................................
1.7.4 Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä ..................................................................................
1.7.5 Kuntoutusrahan vähimmäismäärät .........................................................................................
1.7.6 Nuoren kuntoutusrahan määrä ...............................................................................................
1.7.7 Odotus- ja väliajan määrä ......................................................................................................
1.7.8 Edeltävä etuus ........................................................................................................................
1.7.9 Harkinnanvarainen kuntoutusavustus .....................................................................................
1.7.10 Määrä tilapäisen keskeytymisen ajalta .................................................................................
1.7.11 Ylläpitokorvaus ......................................................................................................................
85
86
87
88
88
88
89
90
90
90
91
91
1.8 Määräytymisperusteet ...................................................................................................................... 92
1.8.1 Työtulot .................................................................................................................................... 92
1.8.1.1 Palkkatulot ............................................................................................................................ 93
1.8.1.1.1 Ei palkkaa ......................................................................................................................... 95
1.8.1.2 Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo .................................................................................... 98
1.8.1.3 Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot ............................................................................... 98
1.8.1.3.1 Yritysmuodot ..................................................................................................................... 99
1.8.1.3.2 YEL- ja MYEL-työtulot .................................................................................................... 103
1.8.1.3.3 Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen ........................................................................ 106
1.8.1.3.4 Yrittäjäpalkan tarkistus .................................................................................................... 107
1.8.1.3.5 Vapaaehtoinen vakuutus ................................................................................................. 108
1.8.1.3.6 Työkorvaus ...................................................................................................................... 108
1.8.1.4 Vähennykset ...................................................................................................................... 109
1.8.1.5 Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö ......................................................................... 112
1.8.1.5.1 Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet ............................................................................... 113
1.8.1.5.2 Etuuslajin vaihtuminen .................................................................................................... 114
1.8.1.5.3 Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja ................................................................................. 114
1.8.1.5.4 Osa-aikaeläke ................................................................................................................. 114
iii
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.1.6 Esitetyt työtulot ...................................................................................................................
1.8.1.6.1 Luotettava selvitys ..........................................................................................................
1.8.1.6.2 Jatkuvat työtulot ..............................................................................................................
1.8.1.6.3 Esitettyjen työtulojen arviointi .........................................................................................
1.8.1.6.3.1 Edeltävät kuuden kuukauden tulot ...............................................................................
1.8.1.6.3.2 Ammatinvaihtuminen ....................................................................................................
1.8.1.6.3.3 Ammatinvaihtumista vastaava muu syy .......................................................................
1.8.1.6.3.4 Tarkastelujakson pidentäminen ....................................................................................
1.8.1.6.3.5 Uusi työsuhde tai työhönpaluu ....................................................................................
1.8.1.6.3.6 Pätkätyöt ......................................................................................................................
1.8.1.6.4 Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin ..................................................................
1.8.1.6.5 Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot ..........................................................................
1.8.1.6.6 Apurahansaajan työtulo ..................................................................................................
1.8.1.6.7 Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot ................................................................................
1.8.1.6.8 Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo ..............................................................................
1.8.1.6.9 Osatyökyvyttömyyseläke .................................................................................................
1.8.2 Edeltävän etuuden perusteella .............................................................................................
1.8.2.1 Työttömyysetuudet .............................................................................................................
1.8.2.2 Kuntoutusrahat ...................................................................................................................
1.8.2.3 Opintoraha .........................................................................................................................
1.8.2.4 Sairauspäiväraha ...............................................................................................................
1.8.3 Eläkkeensaajan kuntoutusraha .............................................................................................
1.8.3.1 Takautuva eläke .................................................................................................................
115
117
117
120
121
122
123
123
124
126
126
127
130
131
132
132
133
133
134
135
135
135
137
1.9 Ratkaiseminen ................................................................................................................................
1.9.1 Käsittelypaikka ......................................................................................................................
1.9.1.1 KV-asioiden Käsittelypaikka ...............................................................................................
1.9.2 Esteellisyydestä ....................................................................................................................
1.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto ..................................................................................................
1.9.2.2 Esteellisyyden toteaminen .................................................................................................
1.9.3 Haastattelu ............................................................................................................................
1.9.4 Lisäselvitykset .......................................................................................................................
1.9.5 Arvion pyytäminen ................................................................................................................
1.9.6 Kuuleminen ...........................................................................................................................
1.9.6.1 Milloin asiakasta on kuultava? ...........................................................................................
1.9.6.2 Miten kuullaan? ..................................................................................................................
1.9.7 Päätöksen antaminen ...........................................................................................................
1.9.7.1 Päätöksensaajat .................................................................................................................
139
140
143
144
145
145
145
146
146
146
146
147
147
148
1.10 Ilmoitusvelvollisuus ....................................................................................................................... 149
1.11 Hakeminen ....................................................................................................................................
1.11.1 Vireilletulo ............................................................................................................................
1.11.1.1 Lähettäjän vastuu .............................................................................................................
1.11.1.2 Asiakirjan siirto .................................................................................................................
1.11.2 Kuka voi hakea etuutta? .....................................................................................................
1.11.2.1 Henkilö itse .......................................................................................................................
1.11.2.2 Edunvalvoja ......................................................................................................................
1.11.2.3 Edunvalvontavaltuutettu ...................................................................................................
150
153
154
154
155
155
155
156
iv
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.11.2.4 Asiamies eli valtuutettu ....................................................................................................
1.11.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö ...........................................................................................
1.11.2.6 Kunta ................................................................................................................................
1.11.2.7 Potilasvakuutuskeskus .....................................................................................................
1.11.2.8 Työnantaja ........................................................................................................................
1.11.3 Hakuaika .............................................................................................................................
1.11.4 Lisäselvitysten pyytäminen ..................................................................................................
156
157
157
157
157
158
159
1.12 Maksaminen .................................................................................................................................
1.12.1 Maksuosoite ........................................................................................................................
1.12.1.1 Ulkomaan maksuosoite ....................................................................................................
1.12.2 Maksunsaajat ......................................................................................................................
1.12.2.1 Vakuutettu ........................................................................................................................
1.12.2.2 Työnantaja ........................................................................................................................
1.12.2.3 Palkkaturvan maksaja ......................................................................................................
1.12.2.4 Potilasvakuutuskeskus .....................................................................................................
1.12.2.5 Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu ...........................................................................
1.12.2.6 Kunta ................................................................................................................................
1.12.2.7 Työttömyyskassa ..............................................................................................................
1.12.2.8 Opintotuen vastuuyksikkö ................................................................................................
1.12.2.9 Työpaikkakassa ................................................................................................................
1.12.2.10 Kelan toimisto ................................................................................................................
1.12.2.11 Ulosottoviranomainen .....................................................................................................
1.12.3 Maksaminen regressinä ......................................................................................................
1.12.4 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet ...............................................................................
1.12.4.1 Ennakonpidätyksen perusteet ..........................................................................................
1.12.4.2 Lähdevero ........................................................................................................................
1.12.4.3 Tietojen saanti ja käyttöönotto .........................................................................................
1.12.4.3.1 Suorasiirtotiedot ............................................................................................................
1.12.4.3.2 Tiedot maksunsaajalta ..................................................................................................
1.12.4.3.3 Ennakonpidätyksen tallennus .......................................................................................
1.12.4.3.4 Kelan selvitettävä ..........................................................................................................
1.12.4.4 Toimittaminen ...................................................................................................................
1.12.4.5 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus ..........................................................................
1.12.4.6 Takaisin maksetut etuudet ...............................................................................................
1.12.4.7 Regressisuoritukset ..........................................................................................................
1.12.4.8 Vuosi-ilmoitukset ..............................................................................................................
1.12.4.9 Kuukausivalvonta .............................................................................................................
1.12.5 Maksun estäminen ..............................................................................................................
1.12.6 Etuusmaksujen peruutukset pankista .................................................................................
161
161
162
162
162
163
163
163
163
165
166
166
166
166
167
167
168
168
170
170
170
171
171
172
172
172
173
174
174
175
175
176
1.13 Keskeyttäminen ............................................................................................................................ 176
1.14 Lakkauttaminen ............................................................................................................................ 177
1.15 Tarkistaminen ................................................................................................................................ 177
1.15.1 Ulkomailta myönnetty etuus ................................................................................................ 178
1.15.2 Indeksi- ja määrätarkistukset .............................................................................................. 179
1.16 Liikamaksu .................................................................................................................................... 179
v
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.16.1 Takaisinperintä .................................................................................................................... 180
1.16.2 Regressiperintä ................................................................................................................... 180
1.16.3 Regressikuittaus kuntoutusrahasta/sairauspäivärahasta .................................................... 182
1.17 Päätöksen oikaisu ja poistaminen ................................................................................................ 183
1.18 Muutoksenhaku ............................................................................................................................ 183
vi
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1. Etuusohje
Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa.
Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu
automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta
johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan.
Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin.
Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet
• päätöksen oikaisu ja poistaminen
• takaisinperintä
• muutoksenhaku.
Näistä on tehty omat pdf-ohjeet.
1.1. Hyvä hallinto
Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa
myös Kelassa.
Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus
• saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman
aiheetonta viivytystä
• tulla kuulluksi
• saada perusteltu päätös ja
• hakea muutosta päätökseen.
Hyvään hallintoon kuuluu myös
• hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan
käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle
on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin
kysymyksiin ja tiedusteluihin.
• asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen
toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle
viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa
asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa
täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin.
• käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen
toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö
on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta.
Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla
esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja
objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta
ulkopuolisenkin silmin.
• selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta
selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja
muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.
Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin
• hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa
1
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen.
Lue lisää hallintolaista (434/2003).
1.2. Tavoite
Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutuksen aikana.
Kuntoutusraha voi edellytysten täyttyessä tulla maksettavaksi myös kuntoutusjaksojen väliseltä
ajalta sekä kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta.
Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on varmistaa 16–19-vuotiaan nuoren ammatillisen
kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa hänen työllistymisedellytyksiään sekä
turvata hänen toimeentuloa, kun nuoren työ- tai opiskelukyky ovat olennaisesti heikentyneet.
Ylläpitokorvauksen tarkoituksena on varmistaa kuntoutukseen osallistuminen korvaamalla niitä
ylimääräisiä kustannuksia, joita kuntoutujalle itselleen aiheutuu kuntoutukseen osallistumisesta.
Harkinnanvaraisella kuntoutusavustuksella voidaan tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen
jälkeen, jos tämä on erityisen tarpeellista kuntoutujan työllistymisen kannalta.
1.3. Etuuden osat
Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutus-rahaetuuksista,
jäljempänä Kelan kuntoutuslaki tai KKRL 566/2005) mukaisia kuntoutusrahaetuuksia ovat
•
•
•
•
kuntoutusraha
nuoren kuntoutusraha
ylläpitokorvaus
harkinnanvarainen kuntoutusavustus.
1.4. Oikeus ja edellytykset
Kuntoutusrahaa maksetaan edellytysten täyttyessä 16‒67-vuotiaalle asiakkaalle, joka on
sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuna Suomessa ja kuuluu näin Suomen sosiaaliturvan piiriin.
(KKRL 566/2005 2§)
Ohjaa asiakkaan kuntoutusraha-asia KV-keskukseen, jos asiakkaan vakuuttamisasia on vireillä tai
ei ole voimassa koko haetulle ajalle.
Lue lisää: KV-asioiden käsittelypaikka
1.4.1. Vakuutetun oikeus
Sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja ovat:
2
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• Suomessa vakinaisesti asuvat ja heihin rinnastettavat, ja
• Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat henkilöt, vaikka he eivät vakinaisesti
asuisikaan Suomessa.
Ennen etuushakemuksen ratkaisemista varmista, että vakuuttaminen on selvitetty siltä ajalta, jolle
etuutta on haettu.
1.4.1.1. Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat
Suomessa vakinaisesti asuva on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaan (SVL 1224/2004
1 luku 2 § 1 mom.). Vakinainen Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan
sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan.
Lue lisää vakinaisesta asumistarkoituksesta.
Suomessa asuviin vakuutettuihin rinnastetaan enintään yhden vuoden ajan tilapäisesti ulkomailla
oleskelevat henkilöt (SovAL 1573/1993 4 §).
Lisäksi soveltamisalalain 5–8 §:ssä mainittuihin henkilöryhmiin kuuluvat ovat laissa säädetyin
edellytyksin edelleen sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuina, myös yli vuoden kestävän
ulkomailla oleskelun ajan. Tällaisia henkilöryhmiä ovat mm. valtion palveluksessa ulkomailla
työskentelevät, lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät, suomalaisella aluksella palvelevat merimiehet,
lähetetyt työntekijät, suomalaisen työnantajan ulkomailla palvelukseensa ottamat työntekijät,
sekä päätoimiset opiskelijat ja tutkijat. Myös näihin ryhmiin kuuluvien mukana ulkomailla olevat
perheenjäsenet vakuutetaan Suomessa.
Lue lisää Suomesta muutosta.
Huomaa, että työntekijöinä ja yrittäjinä EY-lainsäädäntöä soveltavassa [1] liikkuvien sosiaaliturva
määräytyy EY:n sosiaaliturvalainsäädännön perusteella. Esimerkiksi lyhytaikainenkin työskentely
muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa, voi johtaa Suomen sairausvakuutuksen
päättymiseen.
Lue lisää EY:n sosiaaliturva-asetuksesta 883/2004 ja 1408/71.
[1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot
1.4.1.2. Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa
harjoittavat
Suomessa työskentelevä tai yritystoimintaa harjoittava henkilö vakuutetaan, vaikka häntä ei
pidettäisi vakinaisesti Suomessa asuvana (SVL 1224 /2004 1 luku 2 § 1 ja 2 mom.).
Työskentelyyn perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää työntekijältä vähintään neljän
kuukauden työskentelytarkoitusta Suomessa siten, että työttömyysturvalain (TTL 1290/2002
5 luku 3 ja 7 §) mukaisen työssäoloehdon työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät.
Lue lisää palkansaajan työssäoloehdosta. Huomaa, että vaatimus vähintään neljän kuukauden
työskentelystä ei ole odotusaika, vaan henkilö, joka täyttää edellytykset, vakuutetaan heti
työskentelyn aloittamisesta lukien.
Lue lisää soveltamisalalain (SovAL 1573/1993) mukaisesta työskentelyyn perustuvasta
vakuuttamisesta.
Yritystoiminnan harjoittamiseen perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää, että yrittäjä on
velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain (Yrittäjän eläkelaki 1272/2006) tai maatalousyrittäjän
3
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
eläkelain (Maatalousyrittäjän eläkelaki 1280/2006) mukaisen vakuutuksen ja että hän
on harjoittanut yritystoimintaa yhdenjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan, ennen
vakuuttamista koskevan hakemuksen jättämistä. Edellytykset täyttävä yrittäjä vakuutetaan
yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Lue lisää yrittäjästä.
[1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot
Harkitessasi sairausvakuuttamista työskentelyn tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella
huomioi, että samat vakuuttamisen edellytykset koskevat sekä EU-lainsäädäntöä soveltavista
maista [1 ] ja sosiaaliturvasopimusmaista, että kaikista muistakin maista tulevia työntekijöitä
ja yrittäjiä. Lisäksi edellytetään oleskelulupavaatimuksen täyttymistä (SovAL 3c §). Lue lisää
oleskeluluvasta. Sairausvakuutuslain ja soveltamisalalain työntekijän vakuuttamisen säännökset
ovat melko yhtenäiset, mutta ne eroavat ns. kolmansista maista tulleiden yrittäjien osalta.
Sairausvakuutettuja eivät kuitenkaan ole Suomessa vieraan valtion edustustossa tai
kansainvälisessä järjestössä työskentelevät ulkomaan kansalaiset.
1.4.2. Työnantajan oikeus
Päivärahaetuudella tässä tarkoitetaan sairauspäivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa,
eritysäitiysrahaa, luovutuspäivärahaa, tartuntatautietuutta sekä kuntoutusrahaa. Perhevapaalla
tässä tarkoitetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaita.
Työ- tai virkasuhde
Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa työsuhteen perusteella palkkaa
tai sitä vastaavaa korvausta työstä poissaolon ajalta. Palkkaa vastaava korvaus voi olla esim.
luontoisetuus, kuten autoetu. Lisäksi edellytetään, että työsuhteen ehdoissa on sovittu etuuden tai
sen osan maksamisesta työntekijän sijasta työnantajalle.
Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa työstäpoissaolon ajalta voi perustua:
• työ- tai virkasuhteen ehtoihin
• oppisopimussuhteeseen
• työ- tai virkaehtosopimukseen
Jos työntekijällä on oikeus saada palkkaa sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutuksen
ajalta, hänellä ei ole oikeutta päivärahaetuuteen siltä osin kuin hän on saanut palkkaa. Työntekijän
saamaa palkkaa verrataan ohjelmallisesti samalta ajalta maksettavan päivärahaetuuden määrään.
Jos päivärahaetuus on suurempi kuin palkka, ylimenevä osuus maksetaan työntekijälle itselleen.
Jos työntekijällä on useita poissaoloajan palkkaa maksavia työnantajia, päivärahaetuus jaetaan
työnantajien kesken maksettujen palkkojen suhteessa.
Työnantajalla ja työntekijällä eri näkemykset
Kelassa ei ole mahdollista tuntea kaikkien virka- ja työehtosopimusten sisältöjä, vaan
asianosaisten tulee itse tietää, milloin työntekijä on palkallisella vapaalla ja miltä ajalta päiväraha
maksetaan työnantajalle. Voit yleensä tehdä ratkaisun työnantajan ilmoituksen mukaisesti.
Työnantajan tulee ilmoittaa Kelaan ne palkat, joista sillä on oikeus päivärahaetuuteen työsuhteen
ehtojen perusteella. Jos työnantajalla ja työntekijällä on asiasta eri näkemykset, kuule molempia
osapuolia ja tee ratkaisu sen jälkeen.
4
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Yritystoiminta ja työ- tai työsuhde
Jos YEL/MYEL-vakuutettu yrittäjä tai apurahan saaja on samanaikaisesti työsuhteessa myös
ulkopuoliseen työnantajaan, niin päivärahaetuus jaetaan YEL/MYEL-vakuutetulle henkilölle ja
hänen työnantajalleen YEL/MYEL-työtulon ja työnantajan maksaman palkan suhteessa.
Jos YEL/MYEL-vakuuttaminen päättyy esim. perhevapaan tai pitkän sairauspoissaolon vuoksi
etuusoikeuden tai työkyvyttömyyden alkaessa eikä vakuutus ole voimassa ajalla, jolta työnantaja
maksaa työstäpoissaoloajan palkkaa, etuutta ei jaeta yrittäjän ja hänen työnantajansa kesken.
Etuus maksetaan tällöin työnantajalle palkkaa vastaavalta osalta samalla tavalla kuin silloin, jos
yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen eikä hänellä sen vuoksi ole voimassa olevaa YEL/MYELvakuutusta.
Palkanmaksu yrittäjälle
Yritys voi maksaa sairauspoissaolon, vanhempainvapaan tai kuntoutuksen ajalta palkkaa
yrittäjälle. Päivärahaetuus voidaan maksaa yritykselle vain, jos yrittäjä on työsuhteessa yritykseen.
Jos työsuhdetta ei ole, päiväraha maksetaan yrittäjälle itselleen.
Työsuhteisia eivät ole yrittäjät, jotka kuuluvat YEL- tai MYEL-vakuutuksen soveltamisalan
piiriin. Työsuhteesta ei aina välttämättä ole kyse silloinkaan, kun yrittäjä ei ole YEL- tai MYELvakuuttamisvelvollinen. Epäselvässä tilanteessa, esim. jos palkkatiedot on ilmoitettu henkilölle,
joka ilmoittaa työskentelevänsä yrittäjänä tässä yrityksessä, tarkista poissaoloajan palkan
ilmoittaneelta yritykseltä ja tarvittaessa palkkaa saaneelta yrittäjältä, onko kysymyksessä
työsuhde.
Esimerkki
Vanhuuseläkkeelle jäänyt yrittäjä, joka jatkaa yritystoimintaa, ei ole YEL- tai MYELvakuuttamisvelvollinen. Jos yrittäjä omistaa yrityksen kokonaan tai työskentelee muutoin
johtavassa asemassa yrityksessä, päivärahaa ei makseta yritykselle, koska yrittäjä ei ole
työsuhteessa.
1.4.2.1. Kuntoutusrahan erityistilanteet
Kuntoutus ajan palkanmaksusta ei ole sovittu työehtosopimuksissa yhtä laajasti kuin
sairauspoissaolon tai vanhempainvapaan ajalta. Tämän vuoksi kuntoutusrahassa korostuu
työnantajan ja työntekijän sopiminen etuuden maksusta.
Työnantajalle maksaminen edellyttää, että työntekijä ja hänen työnantajansa ovat sopineet
etuuden tai sen osan maksamisesta työntekijän sijasta työnantajalle. Jos maksamisesta
työnantajalle ei ole sovittu tai on nimenomaisesti sovittu toisin, kuntoutusraha maksetaan
työntekijälle itselleen.
Kuntoutusraha maksetaan työntekijälle itselleen, jos hän on ollut kuntoutuksessa vuosiloman tai
siihen verrattavan, muun kuin kuntoutuksen perusteella myönnetyn, palkallisen vapaan aikana.
Tästä työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia toisin.
Kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalletyöntekijälle itselleen, kun kuntoutusrahaa maksetaan
seuraavien vapaiden ajalta:
• palkaton vapaa
• ylityövapaa
• säästövapaa.
5
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja ilmoittaa maksaneensa
kuntoutusrahaan oikeuttavaa palkkaa seuraavilta vapailta:
• työajan lyhennysvapaa, ns. pekkaspäivä.
Osakuntoutusraha
Osakuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle samoilla periaatteilla kuin täysi kuntoutusraha.
Jostyöntekijä on tehnyt osapäiväisesti työtä kuntoutuspäivänä, osakuntoutusraha voidaan maksaa
hänen työnantajalleen poissaolotuntien palkkaa vastaavalta osalta.
Työnantajan tulee ilmoittaa Kelaan vain poissaolotuntien palkka.
Oppisopimuskoulutus
Kuntoutusraha maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle tämän maksamaa palkkaa
vastaavalta osalta. Palkallisen vuosiloman ajalta kuntoutusrahaa ei makseta työnantajalle eikä
työntekijälle.
Lue lisää kuntoutusrahasta oppisopimuskoulutuksen ajalta.
Kuntoutus sairauspoissaolon aikana
Kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on ensisijainen sairauspäivärahaan nähden. Jostyöntekijä on
sairauspäivärahakaudella lyhytaikaisessa enintään viikon kestävässä kuntoutuksessa, voidaan
sairauspäivärahan maksua jatkaa tältä ajalta.
Jos työntekijä hakee kuntoutusrahaa sairauspoissaolon ajalta ja ilmoittaa työnantajan maksavan
palkkaa, tarkista palkanmaksu ja sen peruste (kuntoutusajan palkka) aina työnantajalta.
Sairauspäivärahahakemuksen yhteydessä ilmoitettua palkkaa ei voida sellaisenaan huomioida
kuntoutusrahan valmistelussa.
Lue lisää kuntoutusrahan suhteesta sairauspäivärahaan.
1.4.2.2. Päivärahaetuus palkalliselta ajalta
Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle siltä osin kuin työnantaja on maksanut palkkaa työstä
poissaolon ajalta. Jos työnantaja ei maksa palkkaa päivärahaetuuden ajalta, päivärahaetuus
maksetaan työntekijälle itselleen. Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa sairauspoissaolon,
perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta perustuu yleensä työ- tai virkaehtosopimukseen, joskus työ-,
virka- tai oppisopimussuhteen ehtoihin. Palkanmaksuvelvollisuus vaihtelee siten eri aloilla ja eri
työtehtävissä.
Työstä poissaoloajan palkanmaksuvelvoite voi riippua myös siitä, tekeekö työntekijä koko- vai
osa-aikaista työtä ja onko kyseessä kuukausi- vai tuntipalkka. Myös se vaihtelee, maksetaanko
poissaoloajan palkkaa työntekijän vapaapäiviltä. Jos kyseessä on kuukausipalkka tai työntekijä
tekee viisipäiväistä työviikkoa työnantaja maksaa yleensä palkkaa myös poissaoloaikaan
sisältyviltä vapaapäiviltä.
Jos vakuutettu on hakemuksessa ilmoittanut saavansa palkkaa päivärahaetuuden ajalta eikä
työnantaja ole hakenut päivärahaetuutta, pyydä työnantajaa ilmoittamaan palkanmaksusta
sähköisesti asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y 17.
Jos työnantajan ilmoittama palkallinen vapaa on yhtäjaksoinen, maksetaan päivärahaetuus
työnantajalle jakson kaikilta arkipäiviltä (mukaan lukien työntekijän mahdolliset vapaapäivät).
6
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Päiviltä, joilta työnantaja ei ole ilmoittanut maksaneensa palkkaa, ei päivärahaetuutta makseta
työnantajalle.
Useita työnantajia
Jos vakuutetulla on samanaikaisesti useita työnantajia, jotka maksavat sairauspoissalon,
perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta palkkaa, etuuden määrä jaetaan työnantajien kesken
maksettujen palkkojen suhteessa (SVL 1224/2004 7 luku 4 § 3 mom.). Jos etuus on maksettu
yhdelle työnantajalle ennen kuin toinen työnantaja on ilmoittanut palkan maksamisesta, päätös ja
maksu on oikaistava.
Työnantajalla ja työntekijällä eri näkemykset
Voit yleensä tehdä ratkaisun työnantajan ilmoituksen mukaisesti. Työnantajan tulee ilmoittaa
Kelaan ne palkat, joista sillä on oikeus päivärahaetuuteen työsuhteen ehtojen perusteella. Jos
työnantajalla ja työntekijällä on asiasta eri näkemykset, kuule molempia osapuolia ja tee ratkaisu
sen jälkeen.
1.4.2.3. Lomautus
Työnantaja voi työsopimuslain edellyttämillä perusteilla lomauttaa työntekijän. Se tarkoittaa, että
työntekijän työntekovelvollisuus ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus keskeytyvät lomautuksen
ajaksi, vaikka työsuhde jatkuu. Lomautuksesta on ilmoitettava vähintään 14 päivää ennen
lomautuksen alkamista. Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisena tai lyhentämällä päivittäistä tai
viikoittaista työaikaa.
Jos sairauspoissaolo, perhevapaa tai kuntoutus ajoittuu päällekkäin lomautuksen kanssa,
työehtosopimuskäytännössä poissaolon katsotaan johtuvan ensiksi alkaneesta syystä
(aikaprioriteettiperiaate). Tämä vaikuttaa myös siihen, milloin työnantajalla on velvollisuus maksaa
palkkaa sairausajan, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta.
Esimerkki
Jos työntekijä on sairauden, perhevapaan tai kuntoutuksen vuoksi poissa työstä silloin,
kun lomautusilmoitus annetaan, työnantajalla on oikeus päivärahaetuuteen siihen
asti, kun palkanmaksuvelvollisuus sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutusajan
perusteella jatkuu. Lomautuksen alkaminen ei vaikuta tässä tilanteessa.
Esimerkki
Jos työntekijä sairastuu, jää perhevapaalle tai menee kuntoutukseen
lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, mutta ennen lomautuksen alkamista,
päivärahaetuus maksetaan työnantajalle lomautuksen alkamiseen saakka ja sen jälkeen
vakuutetulle. Jos työntekijän sairaus, perhevapaa tai kuntoutus jatkuu lomautuksen
päätyttyä ja myös työnantajan palkanmaksuvelvollisuus jatkuu, päivärahaetuus
maksetaan työnantajalle palkanmaksuvelvollisuuden tai työstä poissaolon päättymiseen
saakka.
Esimerkki
Jos työntekijä sairastuu, jää perhevapaalle tai menee kuntoutukseen lomautuksen
aikana, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Päivärahaetuus maksetaan
tällöin työntekijälle. Jos työntekijän sairaus, perhevapaa tai kuntoutus kuitenkin jatkuu
vielä lomautuksen päättymisen jälkeen ja työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus,
7
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
päivärahaetuus maksetaan työnantajalle palkanmaksuvelvollisuuden tai
työstäpoissaolon päättymiseen saakka.
1.4.2.4. Vuosiloma
Sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutusajan palkkana ei pidetä vuosiloma-ajan palkkaa,
vaikka työntekijä olisi ollut työkyvytön, perhevapaalla tai kuntoutuksessa palkallisen lomansa
aikana. Tällöin päivärahaetuus maksetaan työntekijälle itselle.
Jos työntekijä on sopinut lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, vapaa rinnastetaan vuosilomaan.
Päivärahaetuus maksetaan vapaan ajalta työntekijälle.
1.4.2.4.1. Opettajan vuosiloma ja kesäkeskeytys
Opetushenkilöstön työnantajalle päivärahaetuus maksetaan vastaavasti kuin muillekin työnantajille
siltä osin kuin työnantaja on maksanut palkkaa sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutuksen
ajalta. Muista ammattiryhmistä opettajat poikkeavat siinä, että heillä ei välttämättä ole oikeutta
vuosilomalain mukaiseen vuosilomaan. Sen sijaan opettajalla voi olla oikeus vapaajaksoihin tai ns.
laskennalliseen vuosilomaan.
Sairauspoissaolon, perhevapaiden ja kuntoutusajan palkallisuudesta sekä siitä, miltä
ajalta päiväraha maksetaan työnantajalle, on sovittu virka- ja työehtosopimuksissa. Myös
laskennallisesta vuosilomasta, vapaajaksoista ja koulutyön keskeytyksen ajasta on sovittu virkaja työehtosopimuksissa. Opetushenkilöstöä koskevat useat eri sopimukset, joiden määräykset
poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi kunnallista opetushenkilöstöä, yksityistä opetusalaa sekä
yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevat eri virka- ja työehtosopimukset. Lisäksi saman
virka- ja työehtosopimuksen sisällä eri oppilaitosten opettajia koskevat erilaiset määräykset.
Kunnallisen opetushenkilöstön OVTES
Kunnallista opetushenkilöstöä koskee kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus
(OVTES). Sopimuksen piiriin kuuluu mm. peruskoulun, lukion sekä kunnallisen
ammattikorkeakoulun ja ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö.
OVTES:ssä on sovittu ns. laskennallisesta vuosilomasta, jota sovelletaan henkilöstöön, jolla
ei ole normaalia vuosilomaoikeutta. Opettajien laskennallinen vuosiloma alkaa aina 16.6. eikä
sitä voida siirtää. Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy kuten muillakin, mm. täysien
lomanmääräytymiskuukausien ja aikaisemman palvelun mukaisesti.
Kunnallisen ammattikorkeakoulun opettajat eivät ole normaalin vuosilomaoikeuden piirissä, eikä
heihin sovelleta myöskään laskennallista vuosilomaa. Tämän vuoksi heille maksetaan itselleen
päivärahaetuus kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Tämä koskee myös
yksityisiä ammattikorkeakouluja.
Työnantajalla ei ole oikeutta päivärahaan opettajan laskennallisen vuosiloman ajalta tai ammattikorkeakoulun opettajan kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.
Vuosilomaoikeuden piiriin kuuluvia OVTES:n ryhmiä
Osa OVTES:n piiriin kuuluvasta henkilöstöstä kuuluu normaalin vuosilomaoikeuden piiriin, eikä
heihin sovelleta laskennallista vuosilomaa tai kesävapaajaksoa. Tällaisia ryhmiä ovat:
• rehtorit ja osa apulaisrehtoreista
• sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen opettajat
• metsä- ja puutalousoppilaitoksen opettajat
8
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
•
•
•
•
ammatillisen oppilaitoksen aikuiskoulutusjohtajat ja opinto-ohjaajat
merenkulkuoppilaitoksen laboratorioinsinöörit
kansanopiston kokonaistyöajassa olevat opettajat
ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajat, lastentarhanopettajat ja päiväkodinjohtajat
(poikkeuksena esiluokanopettajat, jotka saattavat joissain tapauksissa olla laskennallisen
vuosiloman piirissä)
1.4.2.5. Irtisanomisaika
Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa irtisanomisaikana sairauspoissaolon, perhevapaan
tai kuntoutuksen johdosta palkkaa, päivärahaetuus maksetaan palkkaa vastaavalta osalta
työnantajalle. Muussa tapauksessa se maksetaan työntekijälle.
Työntekijän työskentelyvelvoite irtisanomisaikana ei vaikuta työnantajan oikeuteen saada
päivärahaetuus. Aikaprioriteettiperiaatetta ei sovelleta irtisanomistilanteisiin samalla tavoin kuin
lomautuksessa.
Esimerkki
Työntekijä on sairastunut, jäänyt äitiysvapaalle tai aloittanut kuntoutuksen 14.3. ja hänet
irtisanotaan 1.4. lukien. Työnantaja ilmoittaa maksavansa poissaoloajan palkkaa 14.4.
saakka. Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle palkanmaksuilmoituksen mukaisesti.
Esimerkki
Työntekijä on irtisanottu 1.3. lukien ja irtisanomisaika jatkuu 30.4. saakka. Hän
sairastuu, jää äitiysvapaalle tai aloittaa kuntoutuksen 14.3. alkaen. Työnantaja ilmoittaa
maksavansa irtisanomisajalla päivärahaetuuden mukaista palkkaa 14.4. saakka.
Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle palkanmaksuilmoituksen mukaisesti.
Työnantajalla ja työntekijällä eri näkemykset
Voit yleensä tehdä ratkaisun työnantajan ilmoituksen mukaisesti. Työnantajan tulee ilmoittaa
Kelaan ne palkat, joista sillä on oikeus päivärahaetuuteen sopimuksen perusteella. Jos
työnantajalla ja työntekijällä on asiasta eri näkemykset, kuule molempia osapuolia ja tee ratkaisu
sen jälkeen.
1.4.2.6. Konkurssipesä
Jos työnantaja on asetettu konkurssiin ja työnantaja tai konkurssipesä on maksanut
sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta työntekijälle palkkaa, konkurssipesällä on
oikeus päivärahaetuuteen palkan määrään saakka.
1.4.2.7. Palkkaturvan maksaja
Jos työnantaja on tehnyt konkurssin tai on maksukyvytön ja työntekijä ei ole saanut palkkojaan,
hänellä on oikeus palkkaturvaan. Työntekijä voi jättää hakemuksen TE-toimistoon tai suoraan ELYkeskukseen, joka antaa päätöksen asiasta.
Lue lisää palkkaturvasta:
9
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• www.te-palvelut.fi/palkkaturva
• www.ely-keskus.fi/palkkaturva
Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen
antopäivänä (Palkkaturvalaki 16 §). Päivärahaetuus maksetaan ELY-keskukselle palkan määrään
saakka, jos se on maksanut palkkaturvaa sairauden, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta
palkkaa työsopimusten ja -ehtojen mukaisesti. Muussa tapauksessa päivärahaetuus maksetaan
työntekijälle itselleen.
Etuuden maksamiseen ELY-keskukselle tarvitaan
• palkkaturvapäätös tai ilmoitus ELY-keskuksesta
– maksunsaajan maksuosoitetiedot
• työntekijän henkilötiedot
• tiedot työstä poissaoloajalta maksetun palkan määrästä ja maksuajasta
• maksuvaikeuksiin joutuneen työnantajan nimi.
1.4.2.8. Ulkomainen työnantaja
Ulkomaisella työnantajalla voi olla oikeus päivärahaetuuteen, jos
• EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa kotipaikan omaava
työnantaja on maksanut palkkaa ja hakee päivärahaetuutta
• muun ulkomaisen työnantajan ja Suomessa vakuutetun henkilön työsuhteeseen sovelletaan
Suomen työlainsäädäntöä ja työsuhteen ehdoissa on määräys päivärahaetuuden
maksamisesta työnantajalle.
Jos työnantajalla ei ole Y-tunnusta, lähetä pyyntö korvaavan tunnuksen saamiseksi
• TEOSPÄIVÄRAHA-postilaatikkoon (sairauspäivärahat ja kuntoutusraha)
• ETTVR-postilaatikkoon (perhe-etuuteen liittyvät päivärahat)
1.4.3. Myöntämisedellytykset
Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset voidaan jakaa yleisiin edellytyksiin ja erityisiin edellytyksiin.
Yleiset edellytykset koskevat kaikkea kuntoutusrahaan oikeuttavaa kuntoutusta. Yleiset
edellytykset ovat
•
•
•
•
kuntoutuja on 16–67-vuotias
kuntoutuksella on yhteys työelämätavoitteeseen
kuntoutuja on estynyt tekemästä omaa työtään tai ansiotyötään kuntoutuksen vuoksi
kuntoutuksella on laissa säädetty peruste.
(KKRL 566/2005 17 §)
Kuntoutusrahan myöntäminen voi lisäksi edellyttää kuntoutuksen lakiperusteen ja
kuntoutusmuodon mukaan määräytyvien erityisten edellytysten täyttymistä. Näitä käsitellään
kohdassa Kuntoutus perusteena kunkin kuntoutusperusteen yhteydessä.
10
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.4.3.1. Ikä
Kuntoutusrahaa voidaan myöntää 16–67-vuotiaalle kuntoutujalle.
Kuntoutusrahaa maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona vakuutettu täyttää 68
vuotta.
Nuoren kuntoutusraha voidaan myöntää 16–19-vuotiaalle nuorelle. Nuoren kuntoutusrahaa
maksetaan kuitenkin koko sellaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukaisen tutkinnon
suorittamisen ajalta, johon nuori on hyväksytty ennen kuin hän on täyttänyt 20 vuotta.
1.4.3.2. Työelämätavoite
Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää, että kuntoutus on tarpeellista
• kuntoutujan työelämässä pysymiseksi
• työelämään palaamiseksi tai
• työelämään pääsemiseksi.
Työelämätavoite täyttyy välillisesti, kun asiakas osallistuu
• lastensuojelulain, päihdehuoltolain tai kehitysvammalain mukaiseen perhekuntoutukseen
• läheisensä tai perheenjäsenensä kuntoutukseen ja kuntoutuspäätökseen sisältyy omaisen
osallistuminen.
1.4.3.3. Työstä estyminen
Tällä sivulla kerrotaan työstä estymisen edellytyksestä. Seuraavat alasivut täydentävät työstä
estymisen edellytystä:
• Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto
• Työskentely kuntoutuksen aikana
• Työskentely osana ammatillisen kuntoutuksen toimenpidettä
Työstä estymisen pääperiaatteet
Kuntoutusrahaa maksetaan niiltä kuntoutuspäiviltä, jolloin vähintään 4 tuntia matkoineen
kestävä kuntoutus tosiasiallisesti estää asiakasta tekemästä omaa tai toisen työtä ja saamasta
toimeentuloa kyseiseltä päivältä.
• Palkkatyössä tai yrittäjänä työskentelevän asiakkaan kuntoutusraha maksetaan
osakuntoutusrahana, jos kuntoutuksen aiheuttama työstä estyminen on osapäiväistä.
• Ellei asiakas tee ansiotyötä, hänen katsotaan olevan estynyt omasta työstään kuntoutuksen
vuoksi, jos työelämään pääsemiseen tähtäävä kuntoutuspäivä on vähimmäiskeston mittainen.
• Ammatillisen koulutuksen perusteella maksettavassa kuntoutusrahassa, nuoren
kuntoutusrahassa ja oppisopimuskoulutuksessa työstä estymistä ja kuntoutuspäivän kestoa ei
tutkita päiväkohtaisesti.
11
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.4.3.3.1. Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto
Kuntoutusrahaa maksetaan pääsääntöisesti sellaisten kuntoutuspäivien ajalta, jolloin
kuntoutus matkoineen kestää vähintään 4 tuntia. Selvitä kuntoutuksen päivittäinen kesto
kuntoutuspäätöksestä, standardista, kuntoutussuunnitelmasta tai kurssin ohjelmasta.
Kuntoutusrahaa voi saada vähimmäiskestoa lyhyemmältä kuntoutuspäivältä vain
poikkeuksellisesti. Se on mahdollista, jos lyhyt kuntoutuspäivä tosiasiallisesti estää asiakasta
tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa kyseiseltä päivältä.
Tarvittaessa soita asiakkaalle ja kysy, miten kuntoutus häntä estää tekemästä työtä. Ota arviossa
huomioon
•
•
•
•
•
kuntoutuksen sisältö ja toteutustapa
matkaan kuluva aika (koti, kuntoutuspaikka, työpaikka)
asiakkaan työn luonne ja mahdollisuus tehdä työjärjestelyjä
B-lääkärinlausunnosta ilmenevät terveydentilaa ja jaksamista koskevat tiedot
muut asiakkaan yksilölliset olosuhteet.
Yksilölliset joustot
Osassa Kelan ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteissä on standardiin määritelty mahdollisuus
kuntoutuspäivien joustolle.
Standardin mukaiseen kuntoutujan yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaan joustoon sisältyvien
viikoittaisten poissaolopäivien ajalta kuntoutusraha voidaan pääsääntöisesti myöntää, sillä
kuntoutuja on tosiasiallisesti kuntoutuksen vuoksi estynyt työstään myös välipäiviltä. Jos kuitenkin
kuntoutuja työskentelee välipäivinä, kuntoutusrahaa ei myönnetä.
Ennen ratkaisua varmista, että jousto on standardin mukainen.
Menettely ennen 1.10.2015
Kuntoutuspäivän vähimmäiskestoa koskeva vaatimus lyhentyi lakimuutoksessa 6 tunnista 4
tuntiin. Muutos vaikuttaa 1.10.2015 ja myöhemmin toteutuneisiin kuntoutuspäiviin. Sitä edeltäviltä
kuntoutuspäiviltä kuntoutusrahaa voidaan maksaa, jos kuntoutuspäivän kesto matkoineen on
vähintään 6 tuntia.
1.4.3.3.2. Työskentely kuntoutuksen aikana
Palkkatyössä tai yrittäjänä ansiotyötä tekevällä asiakkaalla on oikeus kuntoutusrahaan, jos hän
on kuntoutuksen vuoksi kokopäiväisesti estynyt tekemästä ansiotyötä. Täyden kuntoutusrahan
edellytyksenä on siis, että asiakas ei tee kuntoutuspäivänä lainkaan ansiotyötä.
Osakuntoutusrahaa voidaan maksaa silloin, jos työaikaa on kuntoutuspäivänä lyhennetty.
Kuntoutuksen tulee estää asiakasta tekemästä ansiotyötä vähintään 40 prosenttia hänen
päivittäisestä normaalityöajastaan. Päiväkohtaisella normaalityöajalla tarkoitetaan sitä työaikaa,
jonka asiakas olisi ilman kuntoutukseen osallistumista kuntoutuspäivänä työskennellyt.
Kuntoutusrahaan tai osakuntoutusrahaan ei ole oikeutta, jos asiakas ei ole kuntoutuksen aikana
estynyt tekemästä ansiotyötä eikä työaikaa ole lyhennetty vaaditulla tavalla.
12
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Työskentely kuntoutuspäivänä
Oikeus etuuteen
Kuntoutus estää kokonaan ansiotyön
Kuntoutusraha
Työaikaa on lyhennetty vähintään 40 %
normaalista päiväkohtaisesta työajasta
Osakuntoutusraha
Työaikaa ei ole lyhennetty tai lyhennys on
vähemmän kuin 40 %
Ei oikeutta kuntoutusrahaan eikä
osakuntoutusrahaan
Palkansaajana tai yrittäjänä toimiva asiakas ilmoittaa hakemuksessaan, onko työaikaa lyhennetty
osakuntoutusrahan edellyttämällä tavalla. Myös kuntoutusajan palkkaa maksava työnantaja
ilmoittaa mahdollisesta työajan lyhennyksestä hakemuksessaan. Asiakkaan ilmoittamia tietoja ei
tarvitse yleensä varmistaa hänen työnantajaltaan. Tarvittaessa selvitä asiaa tarkemmin, esim. jos
molemmat ovat hakeneet ja tiedot eroavat toisistaan.
Asiakas sopii kuntoutuksen aikaisista poissaoloista työnantajansa kanssa. Asiakas ja työnantaja
arvioivat yhdessä ja tarvittaessa työterveyshuollon avustamana, onko asiakkaalla edellytyksiä
työskennellä kuntoutuspäivänä. Poissaoloista päättää viime kädessä työnantaja. Kelan
toimivaltaan ei kuulu ohjeistaa osapuolia työjärjestelyihin liittyvissä asioissa.
Lue lisää: Osakuntoutusrahan määrä
Palkkatyö
Jos asiakas on työsuhteessa, hänen tulee olla estynyt tekemästä palkkatyötään kuntoutuksen
aikana. Jos asiakas on kuntoutuksen aikana vuosilomalla, työsuhdevapaalla (esim. hoitovapaa,
vuorotteluvapaa), lomautettuna, eläkkeellä tai osa-aikatyöjärjestelyyn perustuvalla vapaalla
kuntoutuksen aikana, edellytys täyttyy kun asiakas ei tosiasiallisesti työskentele kuntoutuksen
aikana.
Lue lisää vuosilomaan tai siihen rinnastuvan vapaan vaikutuksesta kuntoutusrahan maksunsaajaan: Työnantaja oikeus > Kuntoutusrahan erityistilanteet
Myös kuntoutusaikaan sisältyvän lauantain tai vuorotyöläisen viikkovapaan ajalta kuntoutusrahaoikeus edellyttää, ettei asiakas tosiasiallisesti työskentele ko. päivänä.
Oma työ
Omalla työllä tarkoitetaan
•
•
•
•
omassa tai perheenjäsenensä yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa suoritettua työtä
maa-, metsä-, kotitaloudessa tai muussa taloudessa suoritettua työtä
itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä
päätoimista, muuna kuin kuntoutuksena annettavaa opiskelua oppilaitoksessa tai ammattikurssilla.
Oma työ voi olla myös muuta kuin ansiotyötä, esim. työnhakua tai oman talouden hoitamista. Ellei
asiakas tee ansiotyötä, työstä estymisen edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos kuntoutuspäivä on
vähimmäiskeston mittainen. Kuntoutusraha maksetaan täytenä kuntoutusrahana.
Myös omaishoitajan katsotaan hoitavan omaa talouttaan, jos hänellä ei ole ansiotyötä tai muuta
omaa työtä. Omaishoitajan katsotaan estyvän oman talouden hoitamisesta silloin, kun hän on itse
kuntoutuksessa tai yhdessä hoidettavan kanssa.
Ei palkkatyötä eikä omaa työtä
13
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Vaikka asiakkaalla ei ole palkkatyötä eikä edellä tarkoitettua omaa työtä (ei hoida omaa
kotitalouttaankaan), hänellä on oikeus kuntoutusrahaan, jos kuntoutuksella on selkeä
työelämätavoite eli sillä pyritään asiakkaan työelämään pääsemiseen tai sinne palaamiseen.
Välillinen työelämätavoitteen täyttyminen, esimerkiksi omaisen kuntoutukseen osallistuminen, ei
lähtökohtaisesti riitä.
Ellei asiakas tee ansiotyötä, hänen katsotaan olevan estynyt omasta työstään, jos kuntoutuspäivä
on vähimmäiskeston mittainen. Kuntoutusraha maksetaan silloin täytenä kuntoutusrahana.
Päätoiminen opiskelu
Ammatillisen koulutuksen perusteella maksettavassa kuntoutusrahassa, nuoren kuntoutusrahassa
ja oppisopimuskoulutuksessa asiakas saa tehdä sivutoimista työtä ja ansaita työtuloja. Työstä
estymistä koskevan edellytyksen katsotaan, kun opiskelu on päätoimista eikä asiakas voi tehdä
päätoimeen verrattavaa työtä (muuta kuin kuntoutukseen sisältyvää työtä).
Lue lisää: Työstä estymisen arvioimen koulutuksessa
Menettely ennen 1.10.2015
Lakimuutoksen myötä asiakkaan on mahdollista tehdä kuntoutuksen ohessa osapäiväistä
ansiotyötä ja saada osakuntoutusrahaa. Muutos vaikuttaa 1.10.2015 ja myöhemmin toteutuneisiin
kuntoutuspäiviin. Sitä edeltävällä ajalla kuntoutusrahaan ei ole lainkaan oikeutta niiltä
kuntoutuspäiviltä, jolloin asiakas on tehnyt ansiotyötä. Kuntoutusrahaa ei voida maksaa
työskentelypäiviltä, vaikka työaikaa olisi lyhennetty
1.4.3.3.3. Työskentely osana ammatillisen kuntoutuksen
toimenpidettä
Osassa Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteissä palvelulinjaan sisältyy
työskentelyä työpaikalla. Se voi olla
• palkatonta työharjoittelua
• työsopimukseen perustuvaa palkkatyötä
• toimeksiantosopimukseen perustuvaa ansiotyötä työkorvauksella.
Työnantaja voi lisäksi tarjota asiakkaalle mahdollisuuden tehdä muuta työtä, joka ei liity
kuntoutustoimenpiteeseen. Jos asiakas tekee lisäksi muuta kuin kuntoutukseen liittyvää työtä
samassa tai eri työpaikassa, arvioidaan työstä estyminen Työskentely kuntoutuksen aikana –
ohjeen mukaisesti.
Huomautus
Huomioi, että Vähentävät työtulot ammatillisessa koulutuksessa –ohjetta ei sovelleta,
koska kyse ei ole ammatillisena kuntoutuksena myönnettyyn koulutukseen liittyvästä
työharjoittelusta.
Kuntoutusrahan maksaminen
Kuntoutusraha maksetaan kuntoutuspäätöksen mukaisen kuntoutustoimenpiteeseen sisältyvän
työskentelyn ajalta.
Jos kuntoutusrahapäätöstä tehdessäsi on tiedossa muutoksia työsopimuksessa tai
toimeksiantosopimuksessa, varmista että työskentely on edelleen Kelan standardin mukaista. Jos
14
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
kuntoutuspäätöstä jatketaan, arvioidaan kuinka paljon asiakas tarvitsee vielä palveluntuottajan
tukea kun työ- tai toimeksiantosopimus on jo tehty toistaiseksi tai YEL-vakuuttamisvelvollisuus
täyttyy.
Kuntoutusraha maksetaan asiakkaalle tai työnantajalle, riippuen miten asiasta on sovittu
työsopimuksen ehdoissa. Toimeksiantosopimuksen ja palkattoman työharjoittelun ajalta
kuntoutusraha maksetaan asiakkaalle.
Kuntoutusrahan maksamiseen arkityöajasta poikkeava työaika ei vaikuta, kun työskentelystä on
sovittu työnantajan, kuntoutujan ja palveluntuottajan kanssa.
Esimerkki
Kuntoutusrahapäätös on tehty ajalle 17.8. - 31.10. Asiakas ilmoittaa tehneensä
työsopimuksen työharjoittelupaikkaan ajalle 1.10.-31.12. ja saavansa palkkaa .
Selvitä, miten palkanmaksusta kuntoutuksen ajalta on sovittu. Kuntoutusrahan
maksaminen voi jatkua työkokeilun jatkuessa kuntoutuspäätöksen mukaisesti
Esimerkki
Asiakas tekee toimeksiantosopimuksen työharjoittelupaikkaan ja saa kuntoutukseen
sisältyvän työskentelyn ajalta työkorvausta. Kuntoutusrahan maksaminen voi jatkua.
Kuntoutuskäsittelijä tutkii ennen kuntoutuspäätöksen jatkamista myöntöedellytysten
lisäksi asiakkaan yritystoiminnan laajuuden.
Lue lisää kuntoutustoimenpiteistä, joihin sisältyy työskentelyä työpaikalla ammatillisen
kuntoutuksen etuusohjeesta:
•
•
•
•
•
Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK)
Työkokeilu
Työhönvalmennus
MT-työhönvalmennus
Ammatilliset kuntoutuskurssit
1.4.3.4. Kuntoutuspäätös
Oikeus kuntoutusrahaan edellyttää, että kuntoutujalle on tehty hyväksyttävä kuntoutuspäätös.
Nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuskoulutuksessa maksettava kuntoutusraha voidaan myöntää
ilman kuntoutuspäätöstä.
Lue lisää: Kuntoutus perusteena
1.4.4. Omavastuuaika
Tällä sivulla kerrotaan mitkä asiat vaikuttavat omavastuuajan määrittämiseen. Alasivut täydentävät
ja tarkentavat omavastuuajan määrittämistä:
•
•
•
•
•
Omavastuuaika 0 päivää
Omavastuuaika 1 päivä
Omavastuuaika 1+9 päivää
Omavastuuaika 30 päivää
Kuntoutuskokonaisuus
15
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Omavastuuajalta ei makseta kuntoutusrahaa
Kuntoutusrahan omavastuuaika on kuntoutuksen alkamispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää, ellei
se muutoin määräydy 0, 1 tai 30 päivänä.
Ylläpitokorvaus on tarkoitettu kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten
korvaamiseen, siinä ei ole omavastuuaikaa ja sitä voidaan maksaa jo kuntoutusrahan
omavastuupäiviltä. Lue lisää: Ylläpitokorvaus.
Omavastuuajan määrittäminen
Selvitä ensin kuntoutuksen sisältö ja sen kokonaiskesto kuntoutuspäätöksestä, standardista,
kuntoutussuunnitelmasta tai kurssin ohjelmasta. Tarkista maksetaanko asiakkaalle
työttömyysetuutta, sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai eläkettä ennen kuntoutuksen
alkamista. Arvioi muodostaako peräkkäiset eri kuntoutustoimenpiteet kuntoutuskokonaisuuden.
Jaksoissa toteutuvan kuntoutustoimenpiteen omavastuuaika määräytyy sen kokonaiskeston
mukaan. Omavastuuaika vähennetään ensimmäisen jakson alusta lukien. Mikäli omavastuuaika ei
tästä jaksosta täyty, vähennetään puuttuvat päivät ohjelmallisesti seuraavista jaksoista.
Omavastuuaikaa on
• sunnuntaipäivä (ml. arkipyhä), kun se on kuntoutuksen alkamispäivä
• kuntoutuspäivä, joka kestonsa puolesta oikeuttaa kuntoutusrahaan (1.10.2015 alkaen
kuntoutuspäivän vähimmäiskesto 4h matkoineen).
• päivä, joka oikeuttaa kuntoutusrahaan, vaikka asiakas ei ole osallistunut kuntoutukseen
(tilapäinen keskeytys sairastumisen vuoksi, kuntoutustoimenpiteeseen liittyvä hyväksyttävä jousto
tai poissaolo omalla ilmoituksella).
Älä muuta omavastuuajan pituutta, vaikka kuntoutuksen kesto myöhemmin muuttuisi.
Esimerkki
Asiakkaalle on tehty kuntoutuspäätös päihdekuntoutukseen 15 vrk:n ajalle ja
kuntoutusrahan omavastuuaika on määritetty 1 päiväksi. Myöhemmin Kelaan toimitetaan
uusi kuntoutuspäätös, jonka mukaan asiakkaan kuntoutus jatkuu keskeytyksettä 15 vrk +
20 vrk lisää. Kuntoutusrahan omavastuuaikaa ei muuteta.
1.4.4.1. Omavastuuaika 0 päivää
Omavastuuaikaa ei ole, jos asiakas sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkua
• sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai
vanhempainpäivärahaa
• työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta.
Vanhemman osallistuminen lapsen kuntoutukseeen
Omavastuuaikaa ei ole, kun vanhempi osallistuu lapsensa kuntoutukseen ja hakee omaisen
kuntoutusrahaa. Tällöin kyse on lapsen kuntoutuspäätöksestä, johon sisältyy vanhemman
osallistuminen. Lapsi voi olla asiakkaan oma lapsi tai asiakas muutoin osallistuu vanhemman
tavoin lapsen hoitoon (esim. avo- tai aviopuolison lapsi, ottolapsi)
Koska laissa ei ole lapsen ikää koskevaa rajoitusta, omavastuuaikaa ei ole myöskään täysi-ikäisen
lapsensa kuntoutukseen osallistuvalla vanhemmalla.
Lue lisää omaisen kuntoutusrahasta.
16
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.4.4.2. Omavastuuaika 1 päivä
Omavastuuaika on kuntoutuksen alkamispäivä:
• Kuntoutustarpeen tai mahdollisuuksien selvittäminen
– ammatillinen kuntoutusselvitys
• Kuntoutussuunnitelman tekemiseksi tarpeellinen tutkimus- tai kokeilujakso
– ammatillinen kuntoutusselvitys, työkokeilu, koulutuskokeilu, työhönvalmennus tai
mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus
• Kuntoutus, joka toteutetaan osana kuntoutuksen tuloksellisuutta selvittävää tai kuntoutuksen
kehittämiseen tähtäävää tutkimusta.
• Enintään 12 arkipäivää kestävä sopeutumisvalmennus tai perhekuntoutus.
• Yksilökohtainen muu kuin edellä tarkoitettu kuntoutus, joka kestää enintään 20 arkipäivää.
– Jos kuntoutus on alkanut 1.10.2.015 tai sen jälkeen.
• Yksilökohtainen muu kuin edellä tarkoitettu kuntoutus, joka kestää enintään 18 arkipäivää.
– Jos kuntoutus on alkanut 30.9.2015 tai sitä ennen.
• Kelan järjestämä ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus (ASLAK), työkykyä
ylläpitävä ja parantava valmennus (TYK-kuntoutus), KIILA-kuntoutus tai työterveyshuoltolain
perusteella toteutettu vastaava kuntoutus (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12 § ja 14 §).
• Uusi kuntoutustoimepide, joka alkaa 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa
viimeksi maksettiin eikä se ole samaa kuntoutuskokonaisuutta.
Lue lisää omavastuuajan määräytymisestä.
1.4.4.3. Omavastuuaika 1 + 9 päivää
Omavastuuajan pituus on kuntoutuksen alkamispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää:
• Ammatillinen koulutus
• Yli 12 arkipäivää kestävä sopeutumisvalmennus- ja perhekuntoutus.
• Yksilökohtainen kuntoutus, joka kestää yli 20 arkipäivää.
– Jos kuntoutus on alkanut 1.10.2015 tai sen jälkeen.
• Yksilökohtainen kuntoutus, joka kestää yli 18 arkipäivää.
– Jos kuntoutus on alkanut 30.9.2015 tai sitä ennen.
• Odotusajan kuntoutusraha
• Muu kuin 0, 1 tai 30 päivän omavastuutilanne
Odotusajan kuntoutusrahan jälkeen ei määritetä uutta omavastuuta, kun kuntoutus alkaa
välittömästi odotusajan jälkeen. Odotusajasta ei oteta omavastuuaikaa, jos kuntoutuja sai
välittömästi ennen kuntoutusrahan alkamista 0-omavastuuseen oikeuttavia etuuksia (ks.
Omavastuuaika 0 päivää).
Lue lisää omavastuuajan määräytymisestä.
1.4.4.4. Omavastuuaika 30 päivää
Asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan alkaa 30 päivän kuluttua kuntoutuksen alkamispäivästä, kun se
määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana. Eläkkeensaajalla omavastuuaikaa kuluttavat kaikki
kalenteripäivät. Lue lisää eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymisestä.
17
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Eläkkeensaajalla omavastuu 0 päivää
Eläkkeensaajan kuntoutusrahassa omavastuu voi olla myös 0 päivää, jos
• asiakas sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkua
– sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai
vanhempainpäivärahaa
– työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta.
• kuntoutusrahaa maksetaan vanhemmalle, joka osallistuu lapsensa kuntoutukseen.
• peräkkäiset kuntoutustoimenpiteet ovat samaa kuntoutuskokonaisuutta.
Eläkkeensaajalla omavastuu 1 päivä
Eläkkeensaajan kuntoutusrahassa omavastuu voi olla 1 päivä, jos uusi kuntoutustoimenpide
alkaa 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa viimeksi maksettiin eikä se ole samaa
kuntoutuskokonaisuutta.
Lue lisää, kun omavastuuaika on 1 päivä.
Erityistilanne
Asiakkaan kuntoutusrahaa ei tarkisteta takautuvasti jo maksetulta ajalta eläkkeensaajan
kuntoutusrahaksi. Omavastuuaikaa ei voi siten muuttua jo maksetulta ajalta 30 päiväksi.
Eläkkeensaajan kuntoutusrahan omavastuuaika voi muuttua 30 päivästä lyhyemmäksi. Tämä
on mahdollista, jos kuntoutusrahan määräytymisperuste muuttuu kesken kuntoutuksen eläkkeen
päättymisestä johtuen. Omavastuuajan muutos vaikuttaa kuntoutusrahan maksamiseen kuitenkin
vasta eläkkeen päättymisestä lähtien.
1.4.4.5. Kuntoutuskokonaisuus
Asiakkaan kuntoutus voi muodostua useista eri kuntoutustoimenpiteistä Kelan tai muun tahon
järjestämänä. Kuntoutustoimenpiteet muodostavat kuntoutuskokonaisuuden, kun ne perustuvat
kuntoutussuunnitelmaan, edistävät asiakkaan työelämätavoitetta ja toimenpiteet seuraavat
toisiaan lyhyehkön noin 3 kuukauden ajan kuluessa. Kuntoutuskokonaisuudella on merkitystä
odotus- ja väliajan sekä omavastuuajan määrittämisessä.
Omavastuuaika määritetään samaksi kuntoutukseksi katsottavan kuntoutuskokonaisuuden
ensimmäisen toimenpiteen tai sitä edeltäneen odotusajan ajalta. Uutta omavastuuaikaa ei
määritetä enää tähän kuntoutuskokonaisuuteen sisältyvistä myöhemmistä kuntoutusjaksoista tai
niitä välittömästi seuraavista väliajoista.
Lue lisää kuntoutuskokonaisuudesta.
1.4.5. Ylläpitokorvaus
Tällä sivulla kerrotaan ylläpitokorvauksen myöntämisedellytykset ja miltä ajalta se voidaan
maksaa.
18
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Myöntämisedellytykset
Harkinnanvaraista ylläpitokorvausta myönnetään kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten
kustannusten korvaamiseksi. Sitä voidaan maksaa asiakkaalle, jonka kuntoutusraha on
enintään ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärän
suuruinen (30,41 e/ pv ,vuonna 2017). Sama rajamäärä koskee siis sekä ammatillista kuntoutusta
että muuta kuntoutusta.
Korvattavia kustannuksia voivat olla esimerkiksi
• päivittäiset matkakustannukset
• kuntoutukseen tarvittavat vaate- ja jalkinekustannukset
• ylimääräiset ravinto- ja asumiskustannukset.
Huomaa, että asiakas voi lisäksi hakea korvausta kuntoutusmatkoista (ks. sairaanhoitokorvausten
etuusohje). Jos asiakas saa kuntoutusrahan kanssa yhteen sovitettavia muun lain mukaisia
korvauksia, arvioidaan oikeus ylläpitokorvaukseen kuntoutusrahan ja korvauksen yhteismäärän
perusteella. Ylläpitokorvaus voidaan myöntää, jos korvausten ja maksettavaksi jäävän
kuntoutusrahan yhteen laskettu määrä ei ylitä kuntoutusrahan päiväkohtaista vähimmäismäärää
30,41 e / pv. Ylläpitokorvaus on mahdollinen myös, vaikka kuntoutusrahaa ei yhteen sovituksen
jälkeen ole jäänyt maksettavaksi.
Ylläpitokorvausta voidaan maksaa myös osakuntoutusrahaa saavalle asiakkaalle. Edellytyksenä
on, että osakuntoutusrahan perusteena olevan täyden kuntoutusrahan määrä ei ylitä edellä
mainittua vähimmäismäärää.
Eläkkeensaajan kuntoutusrahaa saava voi saada ylläpitokorvausta, jos kuntoutusrahan ja sen
perustana olevien eläkkeiden määrä yhteensä ei ylitä edellä mainittua vähimmäismäärää.
Koska ylläpitokorvaus on tarkoitettu kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten
korvaamiseen, siinä ei ole omavastuuaikaa ja sitä voidaan maksaa jo kuntoutusrahan
omavastuupäiviltä.
Mihin kuntoutukseen
Ylläpitokorvaus voidaan myöntää Kelan tai muun tahon järjestämiin eri kuntoutustoimenpiteisiin.
Ylläpitokorvausta ei myönnetä pitkäkestoiseen kuntoutukseen. Näitä ovat
•
•
•
•
ammatillinen koulutus
oppisopimuskoulutus
nuoren kuntoutusraha
muu vastaava pitkäkestoinen kuntoutus.
Mille ajalle maksetaan
Ylläpitokorvaus myönnetään kokonaisharkinnan perusteella koko kuntoutusajalle.
Ylläpitokorvausta maksetaan koko kuntoutuksen ajan, vaikka ylimääräiset kustannukset eivät
ulottuisi koko kuntoutusajalle, esimerkiksi kun asiakkaalle myönnetään omavastuun täyttymisen
jälkeen korvaus erikseen myös matkakustannuksista.
Ylläpitokorvauksen maksaminen jatkuu, jos asiakkaalle maksetaan kuntoutusrahaa tilapäisenä
keskeytyksenä. Jos kuntoutusraha lakkautetaan kuntoutuksen keskeytymisen vuoksi, lakkautetaan
ylläpitokorvaus samasta ajankohdasta lukien.
19
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Huomaa, että ylläpitokorvaus voidaan myöntää työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen,
MT-työhönvalmennuksen, työhönvalmennuksen, työkokeilun ja ammatillisten kurssien ajalle. Ne
eivät ole sisällöltään ammatillista koulutusta eivätkä sitä vastaavaa pitkäkestoista kuntoutusta.
Miltä ajalta ei makseta
Ylläpitokorvausta myönnetään kuntoutusrahaan oikeutetulle vain kuntoutukseen osallistumisen
ajalta, koska ylimääräisten kustannusten tulee aiheutua itse kuntoutuksesta. Sitä ei voi saada
kuntoutuksen odotus- tai väliajoilta.
1.4.6. Kuntoutusavustus
Tällä sivulla kerrotaan kuntoutusavustuksen myöntämisedellytykset ja mille ajalle se myönnetään.
Myöntämisedellytykset
Harkinnanvarainen kuntoutusavustus (KKRL 566/2005 3 luku 30 § 1 mom.) on harkintaan
perustuva etuus, jota voidaan myöntää kuntoutusrahaa saaneelle kuntoutujalle kuntoutusrahan
päättymisen jälkeen. Sen tavoitteena on tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen.
Kuntoutusavustuksen myöntäminen tulee harkittavaksi lähinnä ammatillisen koulutuksen,
työhönvalmennuksen, työkokeilun tai nuoren kuntoutusrahan jälkeen.
Harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus harkitaan yksilöllisesti. Se
saattaa tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja on kuntoutuksen jälkeen sijoittunut
aikaisempaa ansiotasoaan tuntuvasti heikommin palkattuun työhön tai työharjoitteluun. Tällöin
avustuksella voidaan kompensoida tulotasojen eroavuutta työsuhteen alkuvaiheen aikana ja näin
tukea kuntoutujan työllistymistä myös heikommin palkattuun työhön. Kuntoutusavustus voidaan
myöntää myös omaa yritystä aloittavalle kuntoutujalle.
Kuntoutusavustusta ei myönnetä, jos
• kuntoutujalla on oikeus työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen
• TE-toimisto maksaa samalta aikaa starttirahaa yrityksen perustamiseen.
Työssäoloajalle
Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta myönnetään työssäoloajalle. Avustus voidaan myöntää
ehdollisena edellyttäen esimerkiksi, että kuntoutujan työsuhde jatkuu sen ajan, jolle avustus
kohdistetaan.
Lue lisää harkinnanvarainen kuntoutusavustuksen määrästä.
1.4.7. Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada
Tällä sivulla kerrotaan, miltä ajalta kuntoutusrahaa maksetaan. Seuraavat alasivut tarkentavat ja
täydentävät kuntoutusrahan maksamista:
• odotus- ja väliaika
• kuntoutuskokonaisuus
• tilapäinen keskeytys
20
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• poissaolo kuntoutuksesta.
Koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen aikaisen kuntoutusrahan sekä nuoren kuntoutusrahan
myöntöajoista on omat ohjesivunsa.
Kuntoutusaika
Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen kuntoutukseen osallistumisen (KKRL
566/2005 3 luku 23 §) ajalta jokaiselta arkipäivältä eli enintään kuudelta päivältä viikossa. Sitä ei
makseta sunnuntailta eikä arkipyhäpäiviltä. Huomaa, että ensimmäinen omavastuupäivä voi olla
sunnuntai tai arkipyhä.
Jos eri kuntoutusjaksojen välissä on viikonloppu, voidaan nämä jaksot yhdistää ja näin
kuntoutusraha maksetaan myös lauantailta.
Esimerkit, kun eri kuntoutusjaksojen välissä on viikonloppu
Esimerkki
Työkokeilun selvitysjakso toteutuu keskiviikosta perjantaihin. Työn kokeiluvaihe alkaa
seuraavana maanantaina. Kuntoutusraha maksetaan eri kuntoutusjaksojen väliin jäävän
lauantain ajalta.
Esimerkki
Ammatillisen kurssin avomuotoinen jakso toteutuu maanantaista perjantaihin.
Työharjoittelujakso alkaa seuraavana maanantaina. Kuntoutusraha maksetaan eri
kuntoutusjaksojen väliin jäävän lauantain ajalta.
Esimerkki, kun kuntoutusjaksoon sisältyy lauantai
Esimerkki
Ammatillinen kuntoutusselvityksen jatkovaihe-jakso toteutuu keskiviikosta seuraavan
viikon perjantaihin. Jaksoon sisältyy lauantaipäivä, mutta kuntoutusta ei järjestetä
standardinmukaisesti lauantaina. Kuntoutusraha maksetaan lauantaipäivältä, koska se
sisältyy kuntoutusjaksoon.
Kuntoutusjaksoon sisältyvältä lauantaipäivältä kuntoutusraha maksetaan riippumatta siitä, onko
lauantaina järjestetty kuntoutusta
Kuntoutusraha maksetaan koko kuntoutusjakson ajalta, kun siihen
sisältyy perusteltu jousto
Osassa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteissä on standardiin määritelty mahdollisuus
kuntoutuspäivien joustolle. Kuntoutusjakson aikana kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa
kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tällöin edellytetään 3 kuntoutuspäivää viikossa.
Kuntoutusraha maksetaan koko kuntoutusjakson ajalta, jos kuntoutus tosiasiallisesti estää
työskentelyn myös joustopäiviltä. Selvitä ennen ratkaisua, milloin kuntoutusjakso alkaa ja päättyy.
Varmista, että jousto on standardin mukaista. Kuntoutusrahan myöntämiseksi toteutumisajan pitää
olla tiedossa vähintään ensimmäisen jakson osalta
1.4.7.1. Odotus- ja väliaika
Tällä sivulla kerrotaan seuraavat asiat odotus- ja väliajasta:
21
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
•
•
•
•
määritelmät
asiakkaan oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan
enimmäisajat
tulojen riittävyyden ja kuntoutusrahan maksamisen arviointi odotus- ja väliajalta.
Mitä ovat odotus- ja väliaika
Odotusaika tarkoittaa kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen välistä aikaa.
Selvitä milloin kuntoutuspäätös on annettu.
Esimerkki
Odotusaika Kuntoutuspäätös työhönvalmennuksesta on tehty 15.5. ja kuntoutus
alkaa 29.5. Odotusaika on 16.5 – 28.5. Tältä ajalta voi olla oikeus odotusajan
kuntoutusrahaan.
Väliaika tarkoittaa kuntoutusjaksojen välistä aikaa. Eri kuntoutustoimenpiteiden
rakenteet ja jaksotukset vaihtelevat. Selvitä asia Kelan järjestämässä
kuntoutuksessa kurssirekisteristä ja standardista sekä muun tahon kuntoutuksessa
kuntoutuspäätöksestä ja osallistumistodistuksesta.
Esimerkki
Väliaika Asiakkaan työkokeilun alkuvaihe toteutuu 2.–4.8. Työn kokeiluvaihe toteutuu
20.8.‒ 20.9 sekä 2.10.–15.10. Jaksojen väliset ajat ovat väliaikaa, joiden ajalta voi olla
oikeus väliajan kuntoutusrahaan.
Asiakkaan oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan
Kuntoutusraha maksetaan ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta (KKRL 566/2005 3 luku
24 §), kun
• se on tarpeellista asiakkaan kuntoutuksen etenemisen varmistamiseksi
• asiakas ei saa tältä ajalta toimeentuloa työstä tai muista toimeentuloa turvaavista
järjestelmistä.
Huomioi kuntoutuksen kesto ja väliaikojen pituus. Arvioi, muodostaako kuntoutuksen odotusaika
tai jaksojen väliajat kokonaisuuden, jonka ajalta on tarkoituksenmukaista turvata asiakkaan
toimeentulo ja varmistaa kuntoutuksen etenemistä. Huomioi, että lyhyeltä odotus- tai väliajalta voi
olla tarkoituksenmukaista myöntää kuntoutusraha sen sijaan, että asiakas ohjataan hakemaan
työttömyysetuutta. Selvitä asiakkaalta, haluaako hän kuntoutusrahan lyhyelle väliajalle vai
haluaako hän hakea työttömyysetuutta. Lyhyellä ajalla tarkoitetaan noin 2-3 viikkoa.
Huomioi harkinnassa, että odotus- ja väliajan kuntoutusraha
• on ensisijainen toimeentulotukeen nähden
• maksetaan nuoren kuntoutusrahan saajalle ilman tarveharkinta
• ei yleensä tule maksettavaksi eläkkeensaajalle, koska hänen toimeentulonsa on turvattu
eläkkeellä.
Oppisopimuskoulutuksessa olevalle ei makseta väliajan kuntoutusrahaa loman ajalta, jos hän saa
vuosiloma-ajan palkkaa.
Ennen ratkaisua selvitä
• haluaako asiakas kuntoutusrahaa odotus- tai väliajalta, jos se ei selviä hakemuksesta tai
yhteydenotoista
22
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• voiko asiakas saada toimeentulonsa työstä
• saako tai voiko asiakas saada työttömyysetuutta tai muuta toimeentuloa turvaavaa etuutta.
Yleensä asiakkaan oma selvitys riittää. Tarvittaessa voit käyttää asiakaskirjettä KRL13.
Enimmäisaika
Odotus- ja väliajoilta kuntoutusrahaa voi saada enintään 3 kuukaudelta kalenterivuotta kohden
kummankin syyn perusteella erikseen laskettuna. Kuukauteen katsotaan tällöin sisältyvän 25
arkipäivää.
Odotus- ja väliajan 3 kuukauden enimmäisajat voidaan ylittää, jos asiakkaan toimeentulon
turvaaminen koko kuntoutussuunnitelman tarkoittaman kuntoutuskokonaisuuden ajan on
perusteltua kuntoutuksen etenemisen turvaamiseksi.
Esimerkki
Enimmäisajan ylittäminen Kuntoutusjaksojen välinen kesäloma kestää 3 kuukautta ja 3
viikkoa. Enimmäisajan ylittämistä voidaan pitää perusteltuna, jotta kuntoutujan ei tarvitse
kesken kuntoutuskokonaisuuden hakea toista etuutta, kuten työttömyysturvaa.
Jos odotus- tai väliaika on yli 3 kuukautta, tee sitä koskeva kuntoutusrahapäätös
aluksi enintään 3 kuukaudelle. Enimmäisajan jälkeen arvioi uudelleen suunnitelman
toteutuminen ja selvitä tarvittaessa kuntoutujan työllistymismahdollisuudet. Näiden
pohjalta harkitse, onko odotus- tai väliajan kuntoutusrahan myöntäminen yhä
perusteltua.
Miten tulojen riittävyys arvioidaan
Käytä tulojen riittävyyttä arvioidessasi mittarina väliajan kuntoutusrahan vähimmäismäärää (25
x loma-ajan kuukausien lukumäärä x 23,93e / päivä vuonna 2016). Ota kuitenkin huomioon
asiakkaan yksilölliset olosuhteet, kuten elatusvelvollisuus. Jos asiakas ei ole työssä tai tulojen
ei katsota turvaavan asiakkaan toimeentuloa, myönnä väliajan kuntoutusraha koko väliajalle.
Asiakkaan saamia tuloja ei vähennetä väliajan kuntoutusrahasta, jos niitä ei katsota riittäviksi.
1.4.7.2. Kuntoutuskokonaisuus
Asiakkaan kuntoutus voi muodostua useista eri kuntoutustoimenpiteistä Kelan tai muun tahon
järjestämänä. Kuntoutustoimenpiteet muodostavat kuntoutuskokonaisuuden, kun ne:
• perustuvat kuntoutussuunnitelmaan
• edistävät asiakkaan työelämätavoitetta
• toimenpiteet seuraavat toisiaan lyhyehkön, noin 3 kuukauden ajan, kuluessa.
Kuntoutuskokonaisuudella on merkitystä odotus- ja väliajan sekä omavastuuajan määrittämisessä.
Kuntoutuskokonaisuus odotus- ja väliajan kuntoutusrahassa
Odotusajan kuntoutusrahaa voidaan myöntää kuntoutuskokonaisuuden ensimmäisen jakson
odotusajalta, jos myöntöedellytykset täyttyvät.
Väliajan kuntoutusrahaa voidaan myöntää kuntoutuskokonaisuuden eri toimenpiteiden välisille
ajoille, kun ne muodostavat kokonaisuuden ja myöntöedellytykset täyttyvät.
23
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Edellytyksenä kuntoutusrahan myöntämiselle on, että odotus- tai väliaikaa seuraavasta
kuntoutustoimenpiteestä on tehty myönteinen päätös ja sen toteutuminen on todennäköistä.
Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika >
Kuntoutuskokonaisuus
1.4.7.3. Tilapäinen keskeytys
Kuntoutusrahaa voidaan maksaa, jos kuntoutus keskeytyy tilapäisesti ja poissaolon syy on
hyväksyttävä (KKRL 566/2005 3 luku 29 §). Tämä koskee sekä Kelan että muun tahon järjestämää
kuntoutusta.
Kelan kuntoutuksessa asiakkaan ilmoitus omasta sairastumisesta ohjeistetaan tarkemmin.
Lue lisää Osallistumisen seuranta ja kuntoutusrahan maksaminen Kelan
kuntoutuksessa
Mikä on hyväksyttävä poissaolon syy
Asiakas voi olla poissa kuntoutuksesta tai keskeyttää sen vain erityisen painavista syistä. Tällaisia
syitä ovat esimerkiksi oma tai lähiomaisen äkillinen sairastuminen, työhön tai lastenhoitoon liittyvät
äkilliset syyt tai muut vastaavat ennalta arvaamattomat ja pakottavat syyt.
Maksaminen tilapäisen keskeytyksen ajalta
Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää aina, että
• keskeytyminen on ilmeisen tilapäistä
• kuntoutuksen jatkuminen poissaolon tai keskeytyksen jälkeen on todennäköistä.
Kuntoutusrahan maksaminen poissaolon tai tilapäisen keskeytymisen ajalta harkitaan edellä
esitettyjen erityisen painavien syiden pohjalta. Kuntoutusrahan maksamista voidaan jatkaa
yhdenjakoisesti
• enintään 25 arkipäivältä
• erityisestä syystä pidemmältäkin ajalta, kuitenkin enintään 3 kuukautta.
Kuntoutusrahapäätös tarkistetaan ja Jaksot-näytölle viedään tilapäistä keskeytymistä koskeva
aika. Näin asiakas saa päätöksessä vastauksen ilmoitukseensa ja tietoa tilapäisen keskeytymisen
vaikutuksesta kuntoutusrahan maksamiseen.
Ohjaa asiakas hakemaan sairauspäivärahaa, kun sairastuminen vaikuttaa pitkäaikaiselta.
Sairauden ennusteesta voi pyytää arvioita asiantuntijalääkäriltä.
Kelan kuntoutus: Asiakkaan oma ilmoitus sairastumisesta
Kuntoutusraha voidaan maksaa asiakkaan oman sairausilmoituksen perusteella enintään 3 päivän
ajalta. Tämän jälkeen asiakkaan tulee esittää todistus terveydentilasta tai muu luotettava selvitys
poissaolosta. Sairastumisesta tulee ilmoittaa samana päivänä Kelaan ja kuntoutuslaitokseen tai
ainakin toiseen niistä.
Kuntoutusrahaan ei tehdä enintään 3 päivän sairauden vuoksi tarkistusratkaisua, jos
kuntoutusraha on jo maksettu.
24
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Huomioi, että Kelan kuntoutuksessa palveluntuottaja voi standardin puitteissa ohjeistaa asiakasta
poissaolojen ilmoittamisesta ja todistuksen toimittamisesta kuntoutuslaitokselle tiukemmin.
Lue lisää Seuranta
1.4.7.4. Poissaolo kuntoutuksesta
Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta. Kuntoutuksen tuloksellisuuden
varmistamiseksi on tärkeää, että asiakas sitoutuu noudattamaan kuntoutuksen aikaista
suunnitelmaa.
Pääsääntöisesti yksittäisen poissaolopäivän syytä ei jälkikäteen selvitetä eikä kuntoutusrahaa
tarkisteta, ellei ratkaisija katso sitä perustelluksi. Tämä koskee sekä Kelan että muun tahon
järjestämää kuntoutusta.
Milloin kuntoutusrahaa ei makseta
Kuntoutusrahaa ei makseta:
• luvattomien poissaolojen ajalta (yli 3 päivää)
• silloin, kun asiakas ei ole estynyt tekemästä työtään kuntoutuspäivän aikana (kts. työstä
estyminen).
Asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa etukäteen poissaolosta (KKRL566/2005 5 luku 43 §) ja sen
syystä Kelalle.
Esimerkki
Asiakas ilmoittaa Kelalle, että on sairaana eikä voi osallistua kuntoutukseen kahtena
päivänä. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta. Asiakasta ohjataan toimittamaan todistus
terveydentilasta, jos sairaus jatkuu yli kolme päivää. Asiakasta pyydetään ilmoittamaan
poissaolosta kuntoutuslaitokseen.
Poissaolojen selvittäminen: Kelan kuntoutus
Jos asiakas on poissa kuntoutusjakson aikana enemmän kuin 3 päivää tai saman
kuntoutustoimenpiteen aikana asiakkaalla on toistuvasti yksittäisiä poissaolopäiviä (yli 3 kpl),
selvitetään poissaolojen syyt ja arvioidaan oikeus kuntoutusrahaan niiden ajalta. Selvitä poissaolo
ensisijaisesti asiakkaalta. Voit olla yhteydessä myös palveluntuottajaan.
Kuntoutusrahaoikeuden selvittämisessä huomioitavaa:
• Onko asiakas ilmoittanut poissaolosta Kelaan tai palveluntuottajalle viimeistään
poissaolopäivänä?
• Mikä on poissaolon syy?
• Onko poissaololla vaikutusta kuntoutuksen tavoitteeseen?
Esimerkki
Palveluntuottaja ilmoittaa, että asiakkaalla on 4 yksittäistä poissaoloa eikä hän ole
ilmoittanut niistä etukäteen. Asiakas haastatellaan ja selviää, että poissaoloa ei voida
pitää tilapäisenä keskeytyksenä. Kuntoutusraha tarkistetaan ja poissaolopäivät viedään
järjestelmään (MV) Muu väliaika.
25
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Esimerkki
Selosteesta selviää, että asiakas ei ole osallistunut kuntoutukseen 3 päivänä eikä ole
ilmoittanut siitä Kelalle tai palveluntuottajalle etukäteen. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta,
ellei ole syytä epäillä asiakkaan työstä estymistä.
Poissaolojen selvittäminen: muu kuin Kelan kuntoutus
Muun tahon järjestämässä kuntoutuksessa kuntoutuksen toteutumisen seurannasta vastaa
kuntoutuspäätöksen tekijä. Kuntoutusraha maksetaan osallistumistodistuksen perusteella.
Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje
• Maksaminen > Maksun estäminen
• Seuranta
• Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Tilapäinen keskeytys
1.4.8. Kv-säännökset
Kelan etuuksien saaminen edellyttää Suomen sosiaaliturvaan kuulumista. Yleensä kaikki
Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt kuuluvat Suomen sosiaaliturvaan. Jos henkilö muuttaa
ulkomaille tilapäisesti eli alle vuodeksi, hän kuuluu pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvaan ja on
oikeutettu Kelan etuuksiin. EU- tai ETA-maihin ja Sveitsiin töihin muuttavien kohdalla kuitenkin
lyhytkin työskentely riittää yleensä siirtämään henkilön työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin.
1.4.8.1. EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä
liikkuvien henkilöiden rahaetuudet
Asetusta 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetusta 987/2009 sovelletaan 1.5.2010 lukien EUjäsenvaltioiden välillä liikkuviin EU-kansalaisiin. ETA-maat Norja, Islanti ja Liechtenstein soveltavat
asetusta 1.6.2012 lukien ja Sveitsi 1.4.2012 alkaen. Asetusta sovelletaan eräin poikkeuksin lisäksi
muiden maiden kansalaisiin, jotka liikkuvat EU:n jäsenmaiden välillä. Edellytyksenä jäsenmaiden
välillä liikkumisen lisäksi on, että kolmannen maan kansalainen on asunut laillisesti jossain
jäsenvaltiossa ennen liikkumistaan.
EY:n sosiaaliturva-asetusta 1408/71 sovelletaan 1.5.2010 jälkeenkin toistaiseksi tilanteissa, joissa
asetus 883/2004 ei sovellu EU/ETA-alueella (ml. Sveitsi) liikkuvaan henkilöön.
Lue lisää asetuksista 883/2004 ja 1408/71.
Asetuksissa tarkoitettuja rahaetuuksia Suomen etuuksista ovat sairausvakuutuslain mukaiset
sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha,
tartuntatautipäiväraha, luovutuspäiväraha ja erityishoitoraha sekä Kansaneläkelaitoksen
kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen kuntoutusraha.
Asetuksissa säädetään, miten rahaetuus annetaan ja mikä EY-lainsäädäntöä soveltava valtio
vastaa kustannuksista, kun asetusten piiriin kuuluva henkilö siirtyy maasta toiseen tai kun hän
oleskelee tai asuu muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa.
Rahaetuuksia koskevat tiedot välitetään maasta toiseen E 100 -sarjan lomakkeilla. Sovellettaessa
asetusta 883/2004 E-lomakkeeseen liitetään kansilehti, joka on tulostettavissa Windowsin
26
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
tehtäväpalkin Käynnistä-valikosta kohdasta Etuuskäsittely > E-lomakkeiden täyttäminen ja
tulostaminen (KiTu).
1.4.8.1.1. Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin
Työttömät
Opiskelijat
Perheenjäsenet
Virkamiehet
Rajatyöntekijä
Pääsääntö
Rahaetuuksista vastaa aina toimivaltainen valtio tai seuraavassa esitettyjen sääntöjen perusteella
määräytyvä vastuussa oleva valtio (eläkkeensaajat, työttömät). Rahaetuuksia voidaan maksaa
myös muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa asuville tai oleskeleville (eksportointiperiaate).
Asetusten 883/2004 ja 1408/71 lainvalintamääräyksillä määrätään, minkä EY-lainsäädäntöä
soveltavan maan lainsäädännön piiriin asetuksen tarkoittama henkilö kuuluu. Valtio, jonka piiriin
henkilö kuuluu, on henkilön toimivaltainen valtio.
Lue lisää asetuksista 883/2004 ja 1408/71.
Työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat
Asetusten lainvalintamääräyksissä määrätään, minkä EY-lainsäädäntöä soveltavan maan
lainsäädäntöä työntekijään on sovellettava. Jäsenmaa, jonka lainsäädäntöä työntekijään
sovelletaan, on työntekijän toimivaltainen valtio. Työntekijän rahaetuudet maksetaan
toimivaltaisesta maasta myös silloin, kun henkilö oleskelee tai asuu muussa EY-lainsäädäntöä
soveltavassa maassa.
Eläkkeensaajat
Sovellettaessa asetusta 883/2004 ja eläkkeensaaja on oikeutettu sairauspäivärahaan tai
kuntoutusrahaan, hänen rahaetuuksistaan vastaa työskentelyvaltio. Jos eläkkeensaaja ei
työskentele, hänen kuntoutusrahaetuuksistaan vastaa kuitenkin luontoisetuuksien kustannuksista
vastuussa oleva valtio.
Asetusta 1408/71 sovellettaessa eläkkeensaajien ja heidän perheenjäsentensä osalta, vastuu
kuuluu jollekin heidän aikaisemmasta työskentelymaastaan.
1. Jos eläkkeensaajalla on oikeus asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaan sairaus- ja
äitiysetuuksiin ja
• eläkkeensaaja saa eläkettä asuinmaasta: Asuinmaa vastaa etuuksista (27 art.)
• eläkkeensaaja ei saa eläkettä asuinmaastaan: Etuuksista vastaa kohdassa 2 selostetun
järjestyksen mukaan määräytyvä maa. Jos vastuussa olevaa maata ei näin löydy, jää vastuu
etuuksista asuinmaalle. (28 a art.)
2. Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaan sairaus- ja
äitiysetuuksiin (28 art.) ja
• eläkkeensaaja saa eläkettä jäsenmaasta, jossa hänellä olisi oikeus etuuksiin, jos hän asuisi
siellä: Tämä maa vastaa etuuksista.
27
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• jos edellisessä kohdassa mainittuja maita on useampia, vastaa etuuksista se maa, jonka
vakuutuskaudet ovat pitemmät.
• jos em. tapauksessa vakuutuskaudet ovat yhtä pitkät, vastaa etuuksista se näistä maista,
jossa hän on ollut viimeksi vakuutettu.
• jos ei löydy eläkettä maksavaa maata, jossa eläkeläinen olisi oikeutettu etuuksiin, jos asuisi
siellä, hän ei saa etuuksia mistään.
Asetusta 1408/71 sovellettaessa Suomi vastaa myös muussa jäsenmaassa asuvan vastuullaan
olevan eläkeläisen rahaetuuksista riippumatta siitä, pidetäänkö eläkeläistä Suomessa
vakuutettuna. Kysymykseen voi tulla käytännössä kuntoutusraha ja vanhempainpäivärahat.
Työttömät
Työttömien ja heidän perheenjäseniensä etuuksista vastaa työttömyysturvaa maksava maa.
Työttömän hakiessa työtä toisesta jäsenmaasta, rahaetuuksista vastaa se maa, joka vastaa
työttömyysetuuden kustannuksista (lähtömaa) siltä ajalta, jolta etuuksia maksetaan.
Lue lisää työttömyysturvan säilyttämisestä haettaessa työtä EY-lainsäädäntöä soveltavasta
maasta.
Opiskelijat
Opiskelijoiden etuuksista vastaa asuinvaltio. Opiskeluvaltio vastaa etuuksista, jos opiskelija täyttää
opiskeluvaltion kansallisessa lainsäädännössä asetetut vakuuttamisen edellytykset.
Lue lisää asetuksista 883/2004 ja 1408/71.
Perheenjäsenet
Pelkkä perheenjäsenyys Suomessa vakuutettuun työntekijään, opiskelijaan, eläkeläiseen tai
työttömään ei tuo oikeutta sairausvakuutuslain perusteella maksettaviin rahaetuuksiin Suomesta,
vaan aina edellytetään henkilön joko asumisen (soveltamisalalaki) tai työskentelyn (asetukset)
perusteella olevan henkilökohtaisesti vakuutettu Suomessa.
Lue lisää asetuksista 883/2004 ja 1408/71.
Virkamiehet
Virkamiehiin ja heidän perheenjäseniinsä sovelletaan asetuksia ja vastuu heille annetuista
etuuksista kuuluu jäsenmaalle, jonka palveluksessa he ovat tai ovat olleet.
Rajatyöntekijä
Suomessa työskentelevä rajatyöntekijä saa rahaetuudet Suomesta. Suomessa asuva, mutta
muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa työskentelevä rajatyöntekijä, saa rahaetuudet
työskentelymaasta.
Lue lisää rajan yli työskentelystä.
1.4.8.1.2. Työtulot
Rahaetuuden perusteena olevina työtuloina otetaan huomioon vain Suomessa vakuutettuna olon
ajalta ansaitut tulot (883/2004, 21 artikla ja 1408/71, 23 artikla). Vakuutuspalkka ja ulkomaan
28
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
työtulot eivät välttämättä näy verotiedoissa. Ota yhteyttä Yhteisten järjestelmien yksikköön, jos
henkilö on ollut vakuutettuna Suomessa.
Jos henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen ja tulee samalla Suomessa vakuutetuksi, etuuden
perusteena voidaan käyttää SVL 11 luvun 4 §:n 4 momentin perusteella arvioituja Suomessa
ansaittuja työtuloja. Ulkomailta muuttoa ja Suomen vakuutukseen siirtymistä voidaan pitää
ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä.
Päivärahaetuus voi poikkeuksellisesti määräytyä ulkomaan työtulon perusteella edellyttäen, että
kysymyksessä on henkilö,
• joka on aiemmin ollut Suomessa vakuutettu ja palaa takaisin Suomen vakuutukseen ja
• on ollut palkkatyössä ja ansainnut tulot työskennellessään EU:n jäsenvaltiossa tai valtiossa,
jossa sovelletaan EU:n lainsäädäntöä ja
• jolla ei ole Suomessa verotuksessa todettua työtuloa eikä Suomessa ansaittua 6 kuukauden
työtuloa.
Jos etuuden saajan palkka maksetaan muuna valuuttana kuin euroina ja etuuden perusteena
käytetään kuuden kuukauden työtuloja, työtulot muunnetaan euroiksi käyttäen kuuden kuukauden
ajanjakson viimeisenä päivänä julkaistua muuntokurssia (hallintotoimikunnan päätös H3,
15.10.2009). Valuuttakurssien muuntamisessa käytetään Euroopan Keskuspankin päivittäin
julkaisemia muuntokursseja. Valuutan muuntaminen voidaan suorittaa EKP:n internetsivuilla.
1.4.8.1.3. Päivärahaetuuksien maksaminen muutettaessa ja
muuton jälkeen
Työntekijälle, itsenäiselle ammatinharjoittajalle, opiskelijalle ja heidän perheenjäsenilleen
maksetaan rahaetuudet lähtömaasta sairaus- ja vanhempainpäivärahakauden loppuun, myös
heidän muuttaessaan toiseen jäsenmaahan.
Suomesta
Sairauspäivärahakaudella muuttavalle maksetaan päivärahaa niin pitkään kuin työkyvyttömyys
jatkuu yhdenjaksoisena, korkeintaan sairauspäivärahakauden enimmäisaika.
Kuntoutusrahaa maksetaan niin kauan kuin päätöksessä on mainittu, edellyttäen, että kuntoutus
jatkuu kuntoutuspäätöksen tai -suunnitelman mukaisesti toisessa EY-lainsäädäntöä soveltavassa
maassa.
Erityishoitorahaa vakuutetulle maksetaan niin kauan kuin erityishoitorahan
myöntämisedellytykset täyttyvät (vanhemman läsnäolo välttämätön, vaikea sairaus, painavat
lääketieteelliset syyt).
Muuttajalle maksetaan sairausvakuutuslakiin sekä Kelan kuntoutusetuuksista ja
kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin perustuvia päivärahaetuuksia Suomesta riippumatta
siitä, perustuuko etuuden määrä edeltäviin työtuloihin, vai onko kyseessä vähimmäismääräisenä
maksettava päiväraha. Jos muu jäsenvaltio alkaa maksaa vastaavaa päivärahaetuutta omien
säännöstensä mukaan, tämä etuus voidaan vähentää Suomen etuudesta (SVL 12 luku 10 §,
KKRL 36 §).
Suomesta muuhun EY-lainsäädäntöä soveltavaan valtioon muuttava päivärahaetuuden saaja
pidetään Suomessa vakuutettuna päivärahan maksukauden ajan, kun etuuden määrä perustuu
edeltäviin työtuloihin. Tällainen päivärahan saaja rinnastetaan työntekijään asetusten 883/2004 ja
1408/71 lainvalintamääräyksiä sovellettaessa.
29
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Lue lisää Suomesta muutosta.
Suomeen
Edellisen toimivaltaisen valtion tulee maksaa etuuskausi loppuun työntekijälle, itsenäiselle
ammatinharjoittajalle, opiskelijalle ja heidän perheenjäsenelleen heidän muuttaessaan Suomeen.
Jos on epäselvää, minkä jäsenvaltion vastuulle asetuksen 883/2004 mukaan etuuden
maksaminen kuuluu, ota yhteyttä Kansainvälisten asioiden osaamiskeskukseen (sähköpostiosoite
jl-ettyb).
Päivärahaetuuden maksamista voidaan jatkaa Suomesta, jos henkilö palaa Suomeen toisesta
jäsenmaasta sen jälkeen, kun päivärahaetuuden maksaminen toimivaltaisen valtion lainsäädännön
mukaan on päättynyt. Edellytyksenä on, että päivärahakautta Suomen lainsäädännön mukaan on
jäljellä ja että päivärahaetuuden saamisen edellytykset muutoin täyttyvät.
1.4.8.1.4. Päivärahaetuuksien hakeminen
Päivärahaetuutta voi hakea suoraan toimivaltaisesta laitoksesta tai asuin- tai oleskelumaan laitos
voi välittää hakemuksen toimivaltaiselle laitokselle.
Lue lisää E-lomakkeiden käytöstä (E 115–E 119 täyttöohjeet)
Muussa jäsenvaltiossa asuva vakuutettu
Käsittele toisessa jäsenmaassa asuvan Suomessa vakuutetun rahaetuushakemus samalla tavoin
kuin myöntäessäsi päivärahaetuutta Suomessa asuvalle. Hanki puuttuvat tiedot vakuutetulle
lähetettävällä hakemuslomakkeella. Jos asuin- tai oleskelupaikan laitos on toimittanut lomakkeen
E 115, lomake katsotaan hakemukseksi. Ilmoita tekemästäsi etuuspäätöksestä asuinpaikan
laitokselle lomakkeella E 117 ja hylkäävästä etuuspäätöksestä lisäksi lomakkeella E 118. Jos
työkyvyttömyysaika on lomakkeella E 115 tai sen liitteenä olevassa lääkärintodistuksessa alle
sairauspäivärahan omavastuuajan, voit tehdä hylkäävän päätöksen ilman, että pyydät vakuutettua
täyttämään kansallisen hakemuslomakkeen.
Muussa jäsenvaltiossa vakuutettu Suomessa
Jos muussa EU-maassa vakuutettu, mutta Suomessa asuva tai oleskeleva hakee täällä
rahaetuuksia, toimita toimivaltaiselle laitokselle lomake E 115.
1.4.8.1.5. Menettelyt työkyvyttömyyteen liittyvissä
rahaetuuksissa
Asetuksen 987/2009 artiklassa 27 säädetään menettelyistä, joita vakuutetun, asuinjäsenvaltion
laitoksen ja toimivaltaisen laitoksen on noudatettava silloin, kun työhön kykenemättömyyteen
liittyviä rahaetuuksia haettaessa oleskelu- tai asuinjäsenvaltio on muu kuin toimivaltainen
jäsenvaltio. Menettelyjä sovelletaan tarvittavin muutoksin, jos vakuutettu oleskelee muussa kuin
toimivaltaisessa jäsenvaltiossa.
Kun Suomi on toimivaltainen valtio ja etuuden hakija asuu muussa jäsenmaassa, pyydä
sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahahakemuksissa tarvittavat lääketieteelliset lisäselvitykset
pääsääntöisesti etuuden hakijalta. Huomaa, että lisäselvitysten pyytäminen suoraan asuin-
30
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
tai oleskelupaikan laitokselta oikeuttaa laitoksen perimään lääkärinlausuntojen ja tutkimusten
kustannukset.
Menettely, jota vakuutetun on noudatettava
Jos toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädäntö edellyttää lääkärintodistuksen esittämistä
rahaetuuden saamiseksi, vakuutetun on pyydettävä asuinjäsenvaltion lääkäriä, joka määritteli
hänen terveydentilansa, todistamaan työkyvyttömyyden ja sen keston. Vakuutetun on lähetettävä
todistus toimivaltaiselle laitokselle toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyn ajan
kuluessa.
Jos asuinjäsenvaltiossa hoitoa antavat lääkärit eivät anna työkyvyttömyydestä todistuksia
ja niitä vaaditaan toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännössä, asianomaisen henkilön on
käännyttävä asuinpaikan laitoksen puoleen. Asuinpaikan laitoksen on heti järjestettävä henkilön
työkyvyttömyyden lääketieteellinen arviointi ja todistuksen laatiminen. Todistus toimitetaan
toimivaltaiselle laitokselle viipymättä.
Työkyvyttömyystodistuksen toimittaminen ei vapauta vakuutettua täyttämästä kaikkia
sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjä velvoitteita, erityisesti työnantajaansa nähden.
Työnantaja ja/tai toimivaltainen laitos voi tarvittaessa kehottaa työntekijää osallistumaan
toimintaan, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea hänen paluutaan työelämään. (Asetus
987/2009, 27 artikla kohta A)
Menettely, jota asuinjäsenvaltion on noudatettava
Jos toimivaltainen laitos pyytää, asuinpaikan laitos suorittaa tarpeelliset asianomaisen henkilön
hallinnolliset tarkastukset tai lääkärintarkastukset soveltamansa lainsäädännön mukaisesti.
Asuinpaikan laitos toimittaa tarkastuksen tehneen lääkärin lausunnon erityisesti työhön
kykenemättömyyden todennäköisestä kestosta viipymättä toimivaltaiselle laitokselle. (Asetus
987/2009, 27 artikla kohta B)
Menettely, jota toimivaltaisen valtion on noudatettava
Toimivaltaisella laitoksella säilyy oikeus teettää valitsemallaan lääkärillä vakuutetun
lääkärintarkastus.
Toimivaltainen laitos maksaa rahaetuudet suoraan asianomaiselle henkilölle ja ilmoittaa tästä
tarvittaessa asuinpaikan laitokselle. Jos toimivaltainen laitos epää rahaetuudet, sen on ilmoitettava
päätöksestään vakuutetulle ja samanaikaisesti myös asuinpaikan laitokselle.
Tarkastuksen tehneen lääkärin tai laitoksen lääketieteellisten havaintojen perusteella toisessa
jäsenvaltiossa laaditussa vakuutetun työkyvyttömyyttä koskevassa todistuksessa olevat merkinnät
ovat oikeudellisesti yhtä päteviä kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa laadittu todistus. (Asetus
987/2009, 27 artikla kohta C)
Vastuu kustannuksista
Jos toimivaltainen laitos pyytää asuin- tai oleskelupaikan laitosta toimittamaan rahaetuuden
ratkaisemisessa tarvittavat vakuutetun lääkärintutkimukset, asuin- tai oleskelupaikan laitos
voi laskuttaa lääkärinlausunnosta ja tutkimuksista aiheutuneet kustannukset toimivaltaiselta
laitokselta.
Jos toisessa jäsenvaltiossa asuva tai oleskeleva vakuutettu pyydetään tutkimuksiin toimivaltaiseen
jäsenvaltioon, edellytyksenä on, ettei matkustaminen vaaranna vakuutetun terveyttä.
31
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Toimivaltainen valtio vastaa vakuutetun matka- ja asumiskustannuksista. (Asetus 987/2009, 87
artikla)
1.4.8.2. Sosiaaliturvasopimukset
Suomella on voimassa olevat sosiaaliturvasopimukset Chilen, Israelin, Kanadan (Quebec),
Saksan, USA:n, Viron ja Australian kanssa. Lisäksi Pohjoismaiden kesken on solmittu
sosiaaliturvasopimus.
Suhde EY-asetuksiin 883/2004 ja 1408/71
Jos kahden tai useamman EY-lainsäädäntöä soveltavan maan välillä solmittu
sosiaaliturvasopimus koskee samoja henkilöitä ja samoja etuuksia kuin asetukset 883/2004 ja
1408/71, asetuksen määräykset syrjäyttävät sopimuksen määräykset. Tämän vuoksi Saksan ja
Pohjoismaiden kanssa solmitut sopimukset ovat merkitykseltään hyvin rajoitettuja.
Lue lisää Suomen solmimista sosiaaliturvasopimuksista.
1.4.8.3. Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa
Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus velvoittaa Pohjoismaita tekemään yhteistyötä rajat ylittävissä
ammatillisessa kuntoutuksessa. Pohjoismaat ovat tehneet kahdenvälisiä hallinnollisia sopimuksia
kuntoutuksen järjestämisestä ja käytännön toimintatavoista, joissa henkilö työskentelee toisessa
Pohjoismaassa ja asuu toisessa. Sopimusten tarkoituksena on helpottaa kuntoutusasioiden
hoitamista tilanteissa, joissa henkilöt ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen.
Kuntoutuksen hakijan voi olla vaikeaa täyttää kuntoutuksen rahaetuuden (esim. kuntoutusrahan)
ja kuntoutustoimenpiteiden saamisedellytyksiä, jos sekä työskentelymaa että asuinmaa soveltavat
tiukasti kansallista lainsäädäntöään. Näin ollen Pohjoismaat ovat tehneet kahdenvälisiä
sopimuksia, jotta oikeus kuntoutuksen rahaetuuteen ja kuntoutustoimenpiteisiin toteutuisivat
tarkoituksenmukaisella tavalla.
Kahdenvälisiä kuntoutussopimuksia sovelletaan tilanteissa, joissa:
•
•
•
•
henkilö työskentelee yhdessä Pohjoismaassa
henkilö asuu jossakin muussa Pohjoismaassa kuin työskentelymaassa
kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat asuinmaassa
rahaetuus maksetaan työskentelymaasta.
Kela järjestää ammatillisen kuntoutuksen, kun kuntoutus järjestetään Suomessa eikä sen
järjestäminen ole työeläkelaitoksen vastuulla.
Pohjoismaiset kuntoutussopimukset perustuvat EU-asetuksiin 883/2004 ja 987/2009 ja
pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen rajat ylittäviä kuntoutusasioita koskeviin kohtiin.
Lue lisää:
• Pohjoismainen yhteistyömenettely ammatillisessa kuntoutuksessa
• Kahdenväliset hallinnolliset sopimukset
32
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.5. Kuntoutus perusteena
Oikeus kuntoutusrahaan edellyttää, että kuntoutujalle on tehty kuntoutuspäätös jollakin seuraavista
lakiperusteista
•
•
•
•
Kelan kuntoutuslain 2 luku
terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 §
työterveyshuoltolain 12 tai 14 §
vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 §:n 1
momentti sopeutumisvalmennuksen osalta
• lastensuojelulaki tai kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki perhekuntoutuksen osalta
• päihdehuoltolaki.
Oikeus kuntoutusrahaan voi olla myös, kun
• kunta on tehnyt nuorelle henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman nuoren
kuntoutusrahaa varten
• kuntoutujalla on hyväksytty oppisopimus tai
• kuntoutuja on hyväksytty veikkausvoittovaroin rahoitettuun sopeutumisvalmennukseen ja
sen sisältö täyttää kuntoutukselle asetettavat yleiset edellytykset. Raha-automaattiyhdistys
on lakannut vuoden 2016 lopussa ja avustusten käsittely on siirtynyt Sosiaali- ja
terveysjärjestöjen avustuskeskukselle (STEA).
Jotta kuntoutuksen ajalta voitaisiin myöntää kuntoutusrahaa, kuntoutuksen tulee täyttää
kuntoutustoiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset
• kuntoutusta antavat terveydenhuollon ammattihenkilöt
• palveluita annetaan asianmukaisissa tiloissa ja
• palveluntuottajalla on tarpeelliset luvat toiminnan harjoittamiseen.
Kuntoutustoiminnalle yleisesti asetettuja vaatimuksia eivät täytä esimerkiksi työkykyä ylläpitävä
toiminta (ns. tyky-toiminta) tai loma- ja virkistystoiminta.
1.5.1. Kelan kuntoutus
Kuntoutusrahaa maksetaan Kelan kuntoutuslain 2 luvun perusteella myönnetyn ammatillisen,
vaativan lääkinnällisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen ajalta. Ammatillista kuntoutusta on
•
•
•
•
•
•
•
•
ammatillinen koulutus
ammatillinen kuntoutusselvitys
koulutuskokeilu
työkokeilu
työhönvalmennus
työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus
KIILA-kuntoutus
sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssi, jonka sisältö on ammatillisesti painottunut.
– esim. ammatilliset kurssit
Lääkinnällistä kuntoutusta voi olla
• moniammatillinen yksilökuntoutus
• muu kuin ammatillisesti painotettu kuntoutuskurssi
33
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• muu kuin ammatillisesti painotettu sopeutumisvalmennuskurssi.
Lue lisää:
• Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen etuusohje
• Ammatillisen kuntoutuksen etuusohje
• Harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje
1.5.1.1. Koulutus ammatillisena kuntoutuksena
Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena perus-, uudelleen- ja jatkokoulutusta. Kuntoutusrahaa
maksetaan koulutusta koskevan päätöksen ja koulutukseen osallistumisen ajalta, kun
kuntoutusrahan myöntöedellytykset täyttyvät.
Tällä sivulla kerrotaan kuntoutusrahapäätöksen antamisesta koulutuksen ajalta. Alasivulla
kerrotaan
•
•
•
•
työstä estymisen selvittämisestä
koulutuksen seurannasta.
koulutuksen loma-ajasta
työtuloista koulutuksen aikana.
Nuoren kuntoutusrahassa käytetään samaa koulutuksen seurantaohjetta.
Kuntoutusrahapäätös koulutuksen ajalle
Valmistele koulutukseen perustuva ratkaisu koko kuntoutuspäätöksen ajalle, mutta rekisteröi
kuntoutusrahajaksot lukukausittain, esim. 1.9. – 31.5. (kuntoutusraha myönnetään enintään 12
kuukautta kerrallaan). Voit tarvittaessa selvittää lukuvuoden alkamis- ja päättymisajan asiakkaalta
tai oppilaitoksesta tai sen verkkosivuilta.Hyödynnä ratkaisujärjestelmän Opintotukeen liittyvät tiedot
> Opiskelutiedot –näytön tietoja. Huomioi valmistelussa opintojen seurantaa koskeva ohjeistus.
Kuntoutusrahan jatkopäätökset
Opiskelijoille lähetetään toukokuussa automaattinen kirje, jossa kerrotaan mitä tietoja
tulee toimittaa Kelaan (KRI03) kesäajasta ja opiskelun jatkumisesta. Arvioi oikeus väliajan
kuntoutusrahaan loma-ajalta, kun selvitys on saatu ja tee samalla tarkistuspäätös seuraavan
lukuvuoden ajalle. Suunnittele seuranta seuraavan lukuvuoden ajalle opintojen seurantaa
koskevan ohjeen mukaisesti.
Lue lisää, miten oikeus väliajan kuntoutusrahaan koulutuksen loma-ajalta selvitetään.
Lue lisää teknisestä ohjeesta:
• Jaksot
• Maksuedellytys valmistelussa.
Mitä tietoja saa käsittelyjärjestelmästä (Opintotukeen vaikuttavat tiedot)
Perusopetus
Koululaisista ei siirry tietoja Kelaan.
34
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Toinen aste (lukio ja ammatillinen koulutus)
Kelaan siirtyy tieto
• opiskelupaikan vastaanottamisesta (ei ole läsnäolotieto)
• valmistumisesta.
– Oppilaitokset ilmoittavat kaikki edellisenä vuonna suoritetut ammatilliset perustutkinnot
helmikuun 15. päivään mennessä. Valmistumistiedot näkyvät sitä mukaan, kun niitä
saadaan.
Korkeakoulu (ammattikorkeakoulu ja yliopisto)
Kelaan siirtyy tieto
•
•
•
•
•
opiskelupaikan vastaanottamisesta
opintojen keskeyttämisestä (joka kuukauden lopussa)
valmistumisesta (joka kuukauden lopussa)
ammattikorkeakouluopiskelijoiden läsnäolotiedot syys- ja tammikuussa
yliopisto-opiskelijoiden läsnäolotiedot syyskuussa ja jos syyskuussa ilmoitettu kevään läsnätai poissaolotieto muuttuu, siitä saadaan tieto tammikuussa.
Voit olla yhteydessä opintotuenratkaisijaan, jos tarvitse apua Opintotukeen vaikuttavat tiedot –
tietojen tulkinnassa.
1.5.1.1.1. Yleissivistävä peruskoulutus
Kuntoutusraha voidaan myöntää yleissivistävän peruskoulutuksen ajalle 1.1.2017 alkaen.
Yleissivistävää peruskoulutusta on perusopetus, lukio-opetus ja muut ei-ammatilliset opinnot
esimerkiksi kansanopistoissa, musiikkioppilaitoksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja kansalaisja työväenopistoissa.
Ajalta, ennen vuotta 2017, kuntoutusrahaa ei voi myöntää ammatillisena kuntoutuksena
myönnettyyn yleissivistävään peruskoulutukseen, ellei kysymys ole uudelleen – tai
jatkokoulutustilanteesta.
Esimerkki
Asiakas on aloittanut peruskoulun jälkeen lukio-opinnot 8.8.2016 ammatillisena
kuntoutuksena. Kuntoutusrahasta Kela on kuitenkin antanut hylkäävän päätöksen,
koska asiakas suorittaa ensimmäistä tutkintoaan. Kuntoutusraha voidaan myöntää
ammatillisen koulutuksen päätöksen perusteella lukion ajalle 1.1.2017 alkaen uuden lain
voimaantulosta alkaen.
Lue lisää ammatillisen kuntoutuksen etuusohjeesta peruskoulutus.
1.5.1.1.2. Työstä estyminen koulutuksessa
Koulutuksen opetusmuoto voi olla lähiopetusta, itsenäistä tai ohjattua etäopiskelua, verkkoopiskelua tai monimuoto-opiskelua, joka on usean eri opiskelumuodon yhdistelmä. Eri
opetusmuodoista johtuen asiakkaan työstä estyminen on toisinaan selvitettävä tarkemmin, jos
opiskelun päätoimisuus on epäselvä.
Arvioidessasi opiskelun päätoimisuutta, selvitä ensin myönnetyn koulutuksen laajuus
kuntoutuspäätöksestä ja sitä koskevista asiakirjoista. Selvitä, minkä verran asiakkaan on
keskimäärin saatava opintosuorituksia kuukaudessa ja vertaa opintotuen edellyttämään
päätoimisuuteen. Jos opinnot poikkeavat tästä, selvitä asiakkaalta, mihin suunnitelma perustuu ja
35
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
pyydä asiakasta toimittamaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Huomioi asiakkaan työ- ja
opiskelukyvyn heikentyminen sekä muut opiskeluun vaikuttavat tekijät. Arvio työstä estymistä ja
opiskelun päätoimisuutta kokonaisuutena ja myönnä kuntoutusraha, jos asiakas on tosiasiallisesti
estynyt työstä opiskelun vuoksi.
Lisätietoa koulutuksista ja opetussuunnitelmista sekä tutkintojen perusteista löytyy
www.opintopolku.fi > ePerusteet.
1.5.1.1.3. Koulutuksen loma-aika
Ammatillisessa koulutuksessa kuntoutusjaksojen väliseksi ajaksi katsotaan lukuvuosien välinen
opetussuunnitelmaan sisältyvä loma-aika. Jos asiakkaalla ei ole koulutuksen loma-ajalla
palkkatuloja tai niitä on vain vähän, eikä hän suorita opintoja, väliajan kuntoutusrahaa voidaan
maksaa seuraavan lukuvuoden alkuun asti.
Ammatillisessa koulutuksessa oleville kuntoutusrahan saajille lähetetään toukokuussa
ohjelmallisesti kirje KRI03 (liitteinä vastauslomake KU14 ja vastaava ohjekirje kuin KRI01).
Kirjeessä kerrotaan, mitä tietoja asiakkaan tulee ilmoittaa, jotta kuntoutusrahan maksaminen
kesän ajalta voidaan selvittää. Ratkaise väliajan kuntoutusraha loma-ajalle, kun selvitys on saatu.
Nuoren kuntoutusrahan saajalla on oikeus väliajan kuntoutusrahaan ilman tarveharkintaa eikä
mahdollisia kesätyön tuloja tarvitse ilmoittaa Kelalle.
Lue lisää: Odotus- ja väliaika nuoren kuntoutusrahassa
Miten väliajan kuntoutusrahan maksaminen selvitetään
Kaavio havainnollistaa, miten selvität kuntoutusrahan maksamisen koulutuksen loma-ajalta.
36
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• Jos asiakas opiskelee opetussuunnitelman mukaisena loma-aikana, myönnä päätoimisen
opiskelun ajalle täysimääräinen kuntoutusraha. Yleensä asiakkaan oma selvitys loman ajalla
suoritettavista opinnoista riittää eikä koulun selvitystä tarvita. Arvioi suoritettavien opintojen
määrän riittävyyttä suhteessa oppilaitoksen opintosuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen
opiskelusuunnitelmaan. Arvioi opintojen päätoimisuutta Työstä estyminen koulutuksessa –
ohjeen mukaisesti.
• Jos asiakas on loman aikana opintoihin kuuluvassa työharjoittelussa ja saa siitä palkkaa,
kuntoutusraha myönnetään kesän ajalle ja tulot yhteen sovitetaan kuntoutusrahan kanssa.
Lue lisää: Työtulot kuntoututuksen aikana ja Tekninen ohje > Tulot
• Jos asiakas ei ole työssä tai kesätyön tulo ei turvaa asiakkaan toimeentuloa, myönnä väliajan
kuntoutusraha.
Lue lisää: Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Odotus- ja väliaika (ja kappale Miten tulojen
riittävyys arvioidaan)
• Jos asiakas on työssä ja toimeentulo on turvattu, eikä hän suorita opintoja, väliajan
kuntoutusrahaa ei makseta. Loma-ajalta ansaittuja työtuloja ei yhteensoviteta kuntoutusrahan
kanssa.
Voit myöntää kuntoutusrahan loma-ajalle, vaikka asiakas ei olisi vielä toimittanut selvitystä
lukukauden tai lukuvuoden aikana suorittamistaan opinnoista. Selvitys pitää toimittaa viimeistään
seuraavan lukuvuoden alkaessa.
Lue lisää: Koulutuksen seuranta, Tarkistaminen
37
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.5.1.1.4. Työtulot koulutuksen aikana
Säännöllisesti maksettavat työtulot vähentävät ammatillisen koulutuksen tai siihen liittyvän
harjoittelun ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa siltä osin kuin niiden määrä yhteensä ylittää
lukukauden ajalta laskettuna 594 euroa kuukaudessa (vuonna 2017). Lukukauden alku- ja
loppuajankohdan määrittää koulutuksen järjestäjä.
Työtulot vähennetään kuntoutusrahoista, jotka määräytyvät
• työtulojen
• edeltävän etuuden tai
• vähimmäismääränperusteella.
Ammatillisen koulutuksen aikaisia työtuloja ei vähennetä
• nuoren kuntoutusrahasta
• eläkkeensaajan kuntoutusrahasta
• odotus- tai väliajan kuntoutusrahasta. (KKRL 566/2005 37 §)
Asiakkaan tulee antaa Kelalle tarvittavat selvitykset tuloistaan. Jos tulon tarkka määrä ei ole
selvillä lukukauden alussa, tehdään ratkaisu arvioidun tulon perusteella ja laskelma tarkistetaan
palkka- tai muiden maksukuittien perusteella lukukauden aikana.
Mitkä työtulot vaikuttavat kuntoutusrahaan?
Työtuloina otetaan huomioon samat ansiotulot kuin SVL:n mukaan otetaan huomioon
kuntoutusrahan määrän perusteeksi. Yleisimmät huomioon otettavat työtulot ovat palkkatulot ja
YEL/MYEL-työtulo tai elinkeinotoiminnan ansiotulo.
Miten työtulot vähennetään?
Työtulot kohdistetaan lukukausittain ajalle, jolta työtulot on ansaittu. Maksupäivä ei vaikuta
kohdentamiseen.
Yhteensovituksessa noudatetaan seuraavaa laskutapaa:
1. Ansaittu työtulo / lukukauden kuukausimäärä = keskimääräinen kuukausiansio
2. Keskimääräinen kuukausiansio – rajatulo 594 e / kk (vuonna 2017) = kuntoutusrahasta
vähennettävä työtulo
Tarkempi laskukaava on kuvattu kuntoutusrahan teknisessä ohjeessa: Valmistelu > Tulot
Työtulojen huomioiminen etukäteen
Opintojen aikaiset tulot on aina sovitettava yhteen kuntoutusrahan kanssa. Kuntoutusrahaa ei
lakkauteta eikä jätetä maksamatta, vaikka asiakas pyytäisi sitä työtulojen vuoksi. Asiakas ei voi
perua kuntoutusrahaa eikä maksaa etuutta takaisin kuten opintotuessa, jos hänellä on työtuloja.
Kuntoutusrahan rajatulon 594 e/kk (v.2017) ylityksen jälkeen jokainen asiakkaan ansaitsema
euro vähentää maksettavan kuntoutusrahan määrää eurolla. Liikamaksutilanteelta voi välttyä, jos
asiakas arvioi lukukauden työtulot riittävän korkealle. Kuntoutusrahan määrä tarkistetaan, kun
asiakas toimittaa tarkat tiedot työtuloista lukukauden päätteeksi.
38
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Esimerkki
Kuntoutusraha on myönnetty opintojen ajalle 1.9.2016 – 31.5.2017. Asiakas pyytää,
ettei kuntoutusrahaa makseta kolmelta kuukaudelta tai etuus lakkautetaan määräajaksi.
Asiakas arvioi saavansa palkkaa opiskeluun liittyvän työharjoittelun ajalta 1400 - 1800 e/
kk kolmen kuukauden ajan. Koulutusta koskeva päätös on voimassa 31.5.2018 saakka.
Etuuskäsittelijä kertoo, ettei kuntoutusrahaa voi jättää maksamatta ja kuntoutusrahassa
opiskelun aikaiset työtulot yhteen sovitetaan aina lukukausittain. Liikamaksu on
mahdollista välttää, kun työtulo arvioidaan korkeimman työtulon (1800e /kk) mukaan.
Asiakkaan tilanteessa kuntoutusrahaa ei jää maksettavaksi, kun kuntoutusraha
tarkistetaan arvioitujen työtulojen perusteella. Työharjoittelun päätyttyä asiakas toimittaa
palkkakuitit ja kuntoutusraha tarkistetaan.
Kuntoutusrahapäätös voidaan lakkauttaa asiakkaan pyynnöstä, kun koulutusta koskeva päätös
on ensin lakkautettu. Asiakas voi hakea koulutusta ja kuntoutusrahaa uudestaan ja molempien
etuuksien myöntöedellytykset arvioidaan, kuten uuden hakemuksen yhteydessä.
Tarkistaminen vai oikaisu?
Kuntoutusraha tulee oikaista tai tarkistaa lukukauden alkamisesta lukien, jos asiakkaalla on
lukukauden aikana tuloja, jotka voivat vaikuttaa kuntoutusrahaan. Kuntoutusrahapäätös on
virheellinen ja se on oikaistava, jos työtulot ulottavat vaikutuksensa kuntoutusrahapäätöksen
alkamisajankohtaan (esimerkki 3). Kuntoutusrahapäätös tarkistetaan, jos päätös jää voimaan
osalta aikaa eikä siten ole virheellinen (esimerkit 2 ja 4). Katso kuvio sivun lopussa.
Esimerkki
Työtuloilla ei ole vaikutusta kuntoutusrahan määrään
Opiskelija Ollille on myönnetty kuntoutusraha 15.8.2016 annetulla päätöksellä ajalle
1.9.2015 – 31.5.2016. Hän on ilmoittanut työskentelevänsä opintojen ohessa lokakuusta
alkaen puhelinmyyjänä. Joulukuussa toimitettujen palkkatietojen perusteella Olli on
saanut työtuloja loka-marraskuulta yhteensä 2000 euroa.
Ratkaisu: Työtulot kohdistetaan syyslukukauden ajalle 1.9. – 31.12.2015. Lukukauden
aikana tuloja on keskimäärin 491 e/kk, jolloin tulot eivät vaikuta kuntoutusrahan
määrään. Ollille annetaan tarkistuspäätös (fraasi KRC26), jossa todetaan, ettei työtuloilla
ole vaikutusta. Huomaa! Asiakkaalle annetaan tarkistuspäätös. Kyse ei ole oikaisusta,
sillä päätös ei ole virheellinen.
Esimerkki
Rajatulon ylittävät työtulot vähennetään kuntoutusrahasta, oikaiseminen
Edellisen esimerkin Opiskelija Olli ilmoittaa joulukuussa ansaitsevansa joulukuussa 1000
euroa aikaisemmin saamiensa tulojen lisäksi.
Ratkaisu: Työtulot kohdistetaan syyslukukauden ajalle 1.9. – 31.12.2015. Nyt
yhteenlasketut työtulot loka-joulukuulta lukukauden ajalta ovat 3000 euroa ja 747 e/kk,
joten ne vaikuttavat kuntoutusrahan määrään vähentävästi rajatulon ylittävältä osalta.
Koska työtulot vaikuttavat kuntoutusrahapäätöksen alusta lukien, on päätös virheellinen
ja se on oikaistava. Koska oikaisu tapahtuu Ollin vahingoksi, edellyttää se Ollin kirjallista
suostumusta. Jos Olli ei suostu päätöksen oikaisuun, haetaan sen poistoa Sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunnalta.
39
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Esimerkki
Rajatulon ylittävät työtulot vähennetään kuntoutusrahasta, tarkistaminen
Opiskelija Olli suostui kuntoutusrahapäätöksen oikaisuun ja hän sai joulukuussa uuden
kuntoutusrahapäätöksen ajalle 1.9.2015 – 31.5.2016. Maaliskuussa Olli ilmoittaa
ansaitsevansa tammi-toukokuussa 1000 e / kk.
Ratkaisu: Työtulot kohdistetaan kevätlukukauden ajalle 1.1. – 31.5.2016.
Lukukauden ajalta tulot ovat 1000 e/kk, ja ne vaikuttavat kuntoutusrahan määrään
vähentävästi rajatulon ylittävältä osalta. Koska työtulot eivät ulota vaikutustaan
kuntoutusrahapäätöksen alkuun (1.9.2015), päätös ei ole virheellinen joten se
tarkistetaan. Ollia kuullaan ja kerrotaan, miten työtulot vaikuttavat kuntoutusrahan
määrään. Kuulemisen jälkeen kuntoutusrahapäätös tarkistetaan ajalta 1.1. – 31.5.2016.
Työtulot koulutuksen loma-aikana
Kun asiakas opiskelee tai on siihen liittyvässä työharjoittelussa kesällä, kesän opiskelut katsotaan
yhteensovituksessa osaksi kevät- tai syyslukukautta. Jos asiakas saa samanaikaisesti työtuloja,
ne yhteensovitetaan jatketulle kevään tai syksyn lukukaudelle (esimerkit 5-6). Katso kuvio sivun
lopussa.
Esimerkki
Opiskeluun liittyvä palkallinen harjoittelu, väliajan kuntoutusraha, tarkistaminen
Opiskelija Olgalle on myönnetty kuntoutusraha 13.8.2015 annetulla päätöksellä ajalle
1.9.2015 – 31.5.2016 Hän ilmoittaa suorittavansa opiskeluun liittyvää työharjoittelua
1.6.–27.7.2016 ja saavansa palkkaa tältä ajalta noin 900 e/kk. Olga aikoo pitää
kesälomaa 28.7.–2.9.2016 ja haluaa hakea väliajan kuntoutusrahaa tälle ajalle, koska
loman ajalta ei ole tuloja. Olga ei voi antaa tarkkoja palkkatietoja, koska työ on 2vuorotyötä ja sisältää erilaisia korvauksia.
Ratkaisu: Kuntoutusrahaan tehdään tarkistus ajalle 1.1.–27.7.2016 ja näin
kevätlukukauteen liitetään työharjoitteluaika. Olgan antama arvio kuukausipalkasta
viedään Tulot-näytölle. Työtulot ovat niin vähäiset, etteivät ne vaikuta kuntoutusrahan
määrään. Olgalle annetaan tarkistuspäätös (fraasi KRC26), jossa todetaan, ettei
työtuloilla ole vaikutusta.
Samassa tarkistuspäätöksessä Olgalle myönnetään väliajan kuntoutusraha ajalle 28.7.–
2.9.2016 Lisäksi Olgaa pyydetään toimittamaan palkanmaksutiedot Kelalle, kun saatu
palkka on tiedossa.
Esimerkki
Opiskeluun liittyvä palkallinen harjoittelu, väliajan kuntoutusraha, tarkistaminen
Opiskelija Olaville on myönnetty kuntoutusraha 10.8.2015 annetulla päätöksellä ajalle
1.9.2015 – 31.5.2016 Olavi on vastannut kesäaikaa koskevaan kirjeeseen (KRI03)
seuraavasti: kesätöitä ei ole, mutta opiskeluun liittyvä palkallinen työharjoittelu toteutuu
1.8 - 30.9.2016 ja syyslukukausi alkaa 1.9.2016 Työharjoittelusta Olavi kertoo saavansa
yhteensä 1500 e.
Ratkaisu: Kuntoutusrahaa jatketaan tarkistuspäätöksellä ajalle 1.6.2016 - 31.5.2017.
Olaville maksetaan väliajan kuntoutusrahaa 1.6 – 31.7.2016. Syyslukukauteen liitetään
työharjoitteluaika ja Jaksot-näytöllä kuntoutusraha-aikaa on 1.8.2016 – 31.5.2017.
Olavin antamat tiedot palkallisesta työharjoittelusta (1500e) viedään Tulot-näytölle ajalta
40
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8 - 30.9.2016. Ellei Olavi saa muita tuloja loppuvuoden aikana, tulot eivät vaikuta
syyslukukauden kuntoutusrahaan.
Esimerkki
Opiskeluun liittyvä palkallinen harjoittelu, tarkistaminen
Opiskelija Saima on myönnetty kuntoutusrahaa 1.9.2015 – 31.5.2016 Hän ilmoittaa
viestissä suorittavansa opiskeluun liittyvää työharjoittelua 1.6.–2.9.2016 ja saavansa
palkkaa tältä ajalla 1000 e/kk. Saima kertoo, että koulu alkaa 3.9.2016 eikä hän aio pitää
kesälomaa.
Ratkaisu: Kuntoutusrahaan tehdään tarkistus 1.1.2016 alkaen. Työharjoitteluaika
yhdistetään kevätlukukauteen ja Saiman ilmoittama palkka viedään Tulot-näytölle. Koska
Saiman opinnot jatkuvat, samassa ratkaisussa kuntoutusraha voidaan myöntää myös
seuraavan lukuvuoden ajalle. (Ks. tekninen ohje miten lukukaudet saadaan erotettua
toisistaan: Valmistelu > Tulot).
41
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Kaavio
1.5.2. Kunnan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus
Kuntoutusrahaa myönnetään kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan lääkinnällisen
kuntoutuksen ajalta. Kunnat ja kuntayhtymät huolehtivat siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen
palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai
kuntayhtymän alueella edellyttää.
Kunnan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta voi olla esimerkiksi
• sopeutumisvalmennuskurssi
• päihdekuntoutus
• kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen
ja työkokeiluineen
42
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• toimintakykyä parantava ja ylläpitävä terapia
• apuvälinepalvelut: apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai
käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto
• kuntoutusohjaus
• kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa.
Kuntien järjestämästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta saa lisätietoa terveyskeskuksista ja
sairaaloista. Kuntien yhteystiedot löytyvät Kuntaliiton Internet-sivuilta www.kuntaliitto.fi
Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään lääkärin tutkimukseen
perustuvassa kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Jos kuntoutuspäätös on
annettu terveydenhuoltolain nojalla ja hakemusasiakirjoihin sisältyy ristiriitaista tai puutteellista
selvitystä kuntoutuksen antamisperusteesta, selvitä lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö
kuntoutussuunnitelmasta. Jos sitä ei ole toimitettu Kelaan, pyydä se asiakkaalta lisäselvityksenä.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 3 luku 29 §
1.5.3. Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus
Työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta voi sisältyä varsinaisiin työterveyshuoltopalveluihin
ja niiden lisäksi työntekijöille järjestettyihin sairaanhoito- ja muihin terveydenhuoltopalveluihin
(Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1382 12§ ja 14§).
Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus voi olla esimerkiksi
•
•
•
•
•
kuntoremonttikurssi
työkokeilu omalla työpaikalla
kuntoutustarpeen arviointijakso
päihdekuntoutusjakso
lääkinnällisen kuntoutuksen jakso.
Kuntoutusrahan maksamisen edellytyksiä
Kuntoutusraha voidaan myöntää työterveyshuoltolain mukaisen kuntoutuksen ajalle, jos
• kuntoutusta annetaan työterveyshuollossa havaittujen työ- tai ansiokykyongelmien perusteella
ja
• työnantaja tai yrittäjä osallistuu kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.
Päätöksen työterveyshuoltolain mukaisesta kuntoutuksesta tekee joko työntekijän työterveyshuolto
tai työnantajan edustaja. Työantajan tai yrittäjän maksaman osuuden riittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon kuntoutuksen kokonaiskustannukset. Jos kysymyksessä on selkeästi
pelkästään nimellisellä osuudella osallistuminen, ei laissa asetettu vaatimus täyty.
Kuntoremonttikurssi
Työterveyshuoltolain perusteella järjestettävä varhaisvaiheen kuntoutusmuoto on ns.
kuntoremonttikurssi. Kela ei osallistu kuntoremontin järjestämiseen eikä korvaa sen kustannuksia
(matkoja, omavastuuosuuksia tai työterveyshuollon kuluja) asiakkaalle, työnantajalle tai yrittäjälle
työterveyshuollon tai sairaanhoidon kustannuksina.
Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoremontin ajalta, kun
• päätös asiakkaan osallistumisesta on tehty työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja
asiantuntijoiden määrittämän kuntoutustarpeen perusteella (TTHL 12 tai 14 §) ennen kurssin
alkua ja kurssille on hakeuduttu työterveyshuollon ohjauksen ja neuvonnan kautta
43
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• kurssin sisältöä voidaan pitää kuntoutuksena
• työnantaja vastaa kuntoremonttikustannuksista osittain tai kokonaan
– vaihtoehtoisesti: yrittäjä vastaa oman kuntoremonttinsa kustannuksista osittain tai
kokonaan.
Kuntoremonttimuistioon on kerätty tietoa kuntoremontin sisällölle asetetuista vaatimuksista ja
käytännön toteuttamisesta. Muistio löytyy Kelan verkkosivuilta.
Työkokeilu omalla työpaikalla
Työterveyshuollon järjestämä työkokeilu voi tulla kyseeseen, kun asiakas tarvitsee tukea
työkykyongelmien varhaisessa vaiheessa, ja työeläkekuntoutuksen edellyttämä työkyvyn
menettämisen uhka ei ole vielä käsillä. Työnantajan osallistuminen kuntoutuksen kustannuksiin on
riittävää, kun työnantaja maksaa työntekijän palkan, vakuutukset ja mahdolliset luontaisetuudet.
Työterveyshuolto vastaa yhdessä työnantajan kanssa työkokeilun seurannasta ja valvonnasta.
Kuntoutusrahaa maksetaan työterveyshuoltolain mukaan omalla työpaikalla järjestetyn työkokeilun
ajalta, kun asiakas kokeilee
• kokonaan uusia työtehtäviä
• omien työtehtäviensä hoitamista, mutta niitä on selvästi muutettu asiakkaan terveydentilan
tarpeita vastaaviksi tai
• työtehtävien tekemistä erityisjärjestelyin.
Kuntoutusrahaa maksetaan enintään 60 työpäivää kestävän työkokeilun ajalta. Aika vastaa Kelan
järjestämän työkokeilun enimmäiskestoa.
Varhaiskuntoutusta vai työeläkekuntoutusta
Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden asiakkaiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat
edelleen työelämässä tai ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole
lopullisesti katkennut. Työeläkekuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua omalla työpaikalla.
Ota yhteyttä asiakkaaseen ja työterveyshuoltoon, jos
• kuntoutusrahaa haetaan pitkän yli 60 työpäivää kestävän työkokeilun ajalta
• arvioit Kelassa olevien tietojen perusteella, että asiakkaalla olisi oikeus
työeläkekuntoutukseen.
Tee tarvittaessa yhteistyötä kuntoutusratkaisijan kanssa asian selvittämiseksi.
Lue lisää: Ammatillinen kuntoutus >Työeläkelaitosten kuntoutus
1.5.4. Muu työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta
vastaava kuntoutus
Kuntoutusrahaa voi saada yrittäjä tai muu omaa työtään tekevä, joka on järjestänyt itselleen
työterveyshuoltolaissa tarkoitetun työterveyshuollon ja maksaa osittain tai kokonaan
kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset.
Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää, että
• asiakkaan kuntoutustarpeen on arvioinut työterveyshuollossa toimiva lääkäri tai muu
asiakkaan työpaikan olosuhteisiin perehtynyt erikoislääkäri
• asiakas saa työterveyshuollon kustannuksista sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen
• kuntoutus vastaa sisällöltään työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta ja se täyttää
kuntoutus toiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset.
44
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Työpaikan olosuhteisiin perehtyminen tarkoittaa, että lääkäri arvioi asiakkaan terveydentilaa
suhteessa työn kuormitustekijöihin ja sen erityisvaatimuksiin.
1.5.5. Vammaispalvelulain mukainen
sopeutumisvalmennus
Kunta voi myöntää sopeutumisvalmennusta vammaispalvelulain 8§:n perusteella.
Sopeutumisvalmennuksen sisällöstä säädetään vammaispalveluasetuksen 15 §:ssä.
Sopeutumisvalmennuksen sisältöä ei vammaispalvelulainsäädännössä ole tarkemmin yksilöity.
Sen tavoitteena on kuitenkin asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen.
Lue lisää: Vammaispalvelujen käsikirja > Itsenäisen elämän tuki > Kuntoutus >
Sopeutumisvalmennus
Kuntoutusrahan maksaminen
Kuntoutusrahaa voi saada, kun
• kuntoutusrahan myöntämisedellytykset täyttyvät
• palveluita annetaan asianmukaisissa tiloissa ja palveluntuottajalla on tarpeelliset luvat
toiminnan harjoittamiseen.
Vammaispalvelulain mukaisessa sopeutumisvalmennuksessa ei edellytetä, että kuntoutusta
olisi antamassa terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Riittää, että kuntoutuja on hoitosuhteessa
terveydenhuoltoon vammansa vuoksi ja kuntoutusta annetaan vamman perusteella. Arvioi,
edistääkö sopeutumisvalmennus työelämätavoitetta.
1.5.6. Lastensuojelulain mukainen perhekuntoutus
Kunta voi järjestää avohuollon tukitoimena lastensuojelulain mukaista perhekuntoutusta. Tavoite
on tukea perhettä siten, että lapsen asuminen kotona on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen
ratkaisu. Perhekuntoutus voi toteutua esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa tai päihdehuollon
hoitolaitoksessa, jossa on mahdollisuus monipuolisiin perhekuntoutuspalveluihin.
Lue lisää: Lastensuojelun käsikirja > Työprosessit > Avohuolto > Lastensuojelun avohuollon
tukitoimet > Perhekuntoutus
Kuntoutusraha perhekuntoutuksen ajalta
Kuntoutusrahaa maksetaan lapsen huoltajalle, joka osallistuu kuntoutukseen muun perheen
kanssa samanaikaisesti ja kuntoutuspäätös koskee laitosmuotoista perhekuntoutusta.
Tarkista lisäksi, että
• kuntoutusrahan myöntämisedellytykset täyttyvät
• perhekuntoutus täyttää kuntoutustoiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset .
45
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.5.7. Kehitysvammalain mukainen perhekuntoutus
Kuntoutusrahaa maksetaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain perusteella järjestetyn
perhekuntoutuksen ajalta. Tällöin edellytetään, että kuntoutuja ja perheenjäsen osallistuvat
kuntoutukseen samanaikaisesti.
Tarkista lisäksi, että
• kuntoutusrahan myöntämisedellytykset täyttyvät
• perhekuntoutus täyttää kuntoutustoiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset.
1.5.8. Päihdekuntoutus
Tällä sivulla kerrotaan päihdekuntoutuksesta ja kuntoutusrahasta sekä missä tilanteissa
kuntoutusrahaa voidaan maksaa katkaisu- tai vieroitushoidon ajalta. Huomioi, että luet myös
jokaisen lakiperustaa koskevan sivun, jotka täydentävät tätä sivua.
Päihdekuntoutuksen järjestäminen
Kela ei järjestä päihdekuntoutusta, mutta voi maksaa sen ajalta kuntoutusrahaa kuntoutujan
toimeentulon turvaamiseksi. Päihdepalvelujen laatusuositus (STM 2002) ohjaa päihdepalveluiden
järjestämistä.
Kunta vastaa ja järjestää päihdesairauksien hoidon ja kuntoutuksen kuntalaisille
• terveydenhuoltolain
• päihdehuoltolain (perhe- tai yksilökuntoutus) mukaan.
Kunnan järjestämä lastensuojelutyö ja päihdetyö ovat usein toisiinsa sidoksissa ja palvelevat
ainakin välillisesti samaa tarkoitusta. Voit myöntää kuntoutusrahan lastensuojelulain mukaisen
perhekuntoutuksen ajalle, vaikka kuntoutuksen sisältö olisi päihdekuntoutusta.
Työnantaja tai yrittäjä voivat järjestää päihdekuntoutusta työterveyshuoltolain mukaisena
toimintana.
Taulukossa on kuvattu kuntoutusrahan ratkaisemisen kannalta olennaiset asiat ryhmiteltynä
lakiperusteiden mukaisesti. Jokaista lakiperustaa koskien on oma ratkaisutyön ohjesivunsa.
Kuntoutusrahan myöntöedellytysten selvittäminen päihdekuntoutuksessa
Päihdekuntoutuksen
Päihdehuoltolaki,
Päihdehuoltolaki,
Terveydenhuoltolaki
Työterveyshuoltolaki
Lastensuojelulaki
lakiperusta
perhe
yksilö
Kuntoutustoiminnan
yleiset
vaatimukset
ks. Kuntoutus
perusteena
X
X
X
X
X
Kuntoutusrahan
yleiset
edellytykset
X
ks.
Myöntämisedellytykset
X
X
X
X
46
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Päihdekuntoutuksen
Päihdehuoltolaki,
Päihdehuoltolaki,
Terveydenhuoltolaki
Työterveyshuoltolaki
Lastensuojelulaki
lakiperusta
perhe
yksilö
Huolto- tai
kuntoutussuunnitelma
Huomioitavaa
X
Voi olla avo-tai Kuntoutuja
Kuntoutus
Työnantaja
Kuntoutuja
laitosmuotoista ja perhe
toteutuu Kelan osallistuu
ja perhe
osallistuvat
hyväksymässä työntekijänsä osallistuvat
kuntoutukseen päihdekuntoutuslaitoksessa.
kuntoutuksen kuntoutukseen
pääosin
kustannuksiin. pääosin
samanaikaisesti.Kuntoutus on
samanaikaisesti.
laitosmuotoista. Yrittäjä
Voi olla
järjestää
Voi olla
Kuntoutusraha päihdeavo- tai
avo- tai
laitosmuotoista enintään 75
kuntoutuksen laitosmuotoista
arkipäiväksi,
itselleen
jonka
työterveyslääkärin
jälkeen jatko
tai
edellyttää
työolosuhteet
uutta
tuntevan
huolto- tai
erikoislääkärin
kuntoutussuunnitelmaa
ohjaamana.
Voi olla
avo- tai
laitosmuotoista
Kuntoutusraha katkaisu- tai vierotushoidon aikana
Kuntoutusraha voidaan maksaa myös kuntoutusta edeltävän lyhyehkön katkaisu- tai
vieroitushoidon ajalta. Arvioi asiakkaan kokonaistilanne yhdessä sairauspäiväraharatkaisijan
kanssa.
Selvitä ja arvioi
• onko katkaisu- tai vieroitushoito osa asiakkaan kuntoutuskokonaisuutta eli seuraako
hoitovaihetta välittömästi kuntoutusjakso
• täyttyvätkö kuntoutusrahan yleiset myöntöedellytykset
• täyttyvätkö päihdekuntoutukseen erityiset edellytykset
• hakeeko asiakas sairauspäivärahaa katkaisu- tai vieroitushoidon ajalle – tee yhteistä
harkintaa sairauspäiväraharatkaisijan kanssa
Lue lisää sairauspäivärahan etuusohjeesta: Päihdesairaus ja työkyvyttömyys
1.5.8.1. Perhekuntoutus
Kuntoutusrahaa myönnetään päihdehuoltolakiin perustuvan perhekuntoutuksen ajalta, jos
kuntoutuja ja perheenjäsen osallistuvat kuntoutukseen samanaikaisesti.
Perhekuntoutukseksi voidaan poikkeuksellisesti katsoa myös sellainen kuntoutus, johon kuntoutuja
osallistuu perustellusta syystä osan ajasta yksin. Tällainen perusteltu syy voi olla esimerkiksi se,
47
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
että kuntoutujalla on vaikea päihderiippuvuus, jonka johdosta lasten osallistuminen kuntoutukseen
heti alusta alkaen ei ole tarkoituksenmukaista. Pääosan kuntoutuksesta tulee kuitenkin toteutua
siten, että kaikki siihen osallistuvat ovat paikalla samanaikaisesti.
1.5.8.2. Yksilökohtainen päihdekuntoutus
Yksilökohtaisen päihdekuntoutuksen ajalta myönnetään kuntoutusrahaa, kun kuntoutus on
1. kunnan sosiaalitoimen päihdehuoltolain nojalla järjestämää
2. kunnan terveystoimen tai kuntayhtymän terveydenhuoltolain nojalla järjestämää
3. työnantajan työterveyshuoltolain nojalla järjestämää.
Kunnan sosiaalitoimen järjestämä
Päihdehuoltolain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa voidaan
myöntää, kun kuntoutus
• on ympärivuorokautista laitoskuntoutusta
• annetaan Kelan hyväksymässä laitoksessa
• perustuu sosiaalihuoltolain mukaiseen huoltosuunnitelmaan tai päihdehuoltolain mukaiseen
kuntoutussuunnitelmaan.
Huolto- tai kuntoutussuunnitelmasta on käytävä ilmi miten päihdekuntoutuksella pyritään
vaikuttamaan päihdeongelman aiheuttamiin työ- ja ansiokykyongelmiin siten, että kuntoutus
edistää vakuutetun työelämään tuloa, työelämässä pysymistä tai sinne palaamista.
Päihdekuntoutuslaitoksen hyväksymismenettelyn ollessa kesken päihdehuoltolain mukaisen
yksilökuntoutuksen aikana, kuntoutusraha voidaan myöntää päihdekuntoutuslaitoksen virallisesta
hyväksymispäivästä alkaen. Lue lisää laitosten hyväksymismenettelystä (Päihdekuntoutuslaitosten
hyväksymismenettely).
Päihdehuoltolain mukainen kuntoutusrahapäätös voidaan tehdä enintään 75 arkipäivän ajaksi
(Päihdekuntoutusrahan aika –laskenta). Pidemmältä ajalta kuntoutusrahaa voidaan myöntää
vain uuden huolto- tai kuntoutussuunnitelman perusteella. Arvioi suunnitelman perusteella,
onko jatkokuntoutus tarkoituksenmukaista kuntoutujan työelämässä pysymiseksi tai sinne
pääsemiseksi.
Työnantajan järjestämä tai lääkinnällisenä kuntoutuksena järjestetty
päihdekuntoutus
Sairaanhoitoon tai perusterveydenhuoltoon liittyvän kunnan järjestämän sekä työnantajan
työterveyshuoltolain perusteella järjestämän yksilökohtaisen päihdekuntoutuksen ajalta
kuntoutusrahaa voidaan myöntää, jos kuntoutusrahan yleiset edellytykset täyttyvät.
Kuntoutusrahaa voidaan myöntää myös avokuntoutuksen ajalta sekä kun kuntoutusta on annettu
muussa kuin Kelan hyväksymässä päihdehuollon laitoksessa.
Työnantajan järjestämässä päihdekuntoutuksessa tulee kuitenkin täyttyä työterveyshuoltolain
perusteella annetun kuntoutuksen erityiset edellytykset (työterveyshuollossa havaitut työ- ja
ansiokykyongelmat, työnantajan osallistuminen kustannuksiin, ks. Työterveyshuoltolain mukainen
kuntoutus.
48
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Päihdehuollon palveluista saa tietoa A-klinikkasäätiön kotisivuilta www.a-klinikka.fi. Sivuilta löytyy
luettelo A-klinikoista yhteystietoineen. Valtaosa Suomen A-klinikoista on kuntien tai kuntayhtymien
ylläpitämiä.
Kuntoutusperusteesta esitettävä selvitys
Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään lääkärin tutkimukseen
perustuvassa kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Jos kuntoutuspäätös on
annettu terveydenhuoltolain nojalla ja hakemusasiakirjoihin sisältyy ristiriitaista tai puutteellista
selvitystä kuntoutuksen antamisperusteesta, selvitä lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö
kuntoutussuunnitelmasta. Jos sitä ei ole toimitettu Kelaan, pyydä se asiakkaalta lisäselvityksenä
(Terveydenhuoltolaki 1326/2010)
(Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12 § ja 14 §)
(Päihdehuoltolaki 41/1986)
(Sosiaalihuoltolaki 1301/2014)
1.5.9. Oppisopimuskoulutus
Tällä sivulla kerrotaan yleistä asiaa oppisopimuskoulutuksesta ja siitä, milloin Kela voi myöntää
kuntoutusrahaa sen ajalle. Alasivulla kerrotaan kuntoutusrahan ratkaisemisesta ja siitä, miten Kela
seuraa oppisopimuskoulutuksen etenemistä.
Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella lähes kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Suoritettava
koulutus voi olla ammatillinen perustutkinto tai valmentava koulutus näyttötutkintona suoritettavaan
ammatilliseen perustutkintoon tai ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Oppisopimuskoulutuksena
voi suorittaa myös ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Yrittäjät voivat kouluttaa itseään
oppisopimuksella omassa yrityksessään.
Perustutkintoon johtava oppisopimuskoulutus kestää yleensä 1‒3 vuotta. Aiempi koulutus ja
työkokemus lyhentävät koulutusaikaa.
Opetushallitus pitää rekisteriä hyväksytyistä koulutuksen järjestäjistä. Rekisteri on nähtävissä
opetus-hallituksen internet-sivuilla: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/
oppisopimuskoulutus
Oppisopimukseen sisältyy määräaikainen työsopimus
Opiskelija ja työnantaja solmivat oppisopimuksen, josta selviää:
• sopimuksen voimassaoloaika (koeajan pituus)
• suoritettava tutkinto
• opiskelijan saama työehtosopimuksen mukainen palkka.
Näiden lisäksi sopimus sisältää suunnitelman koulutuksen toteutumisesta:
•
•
•
•
•
•
keskeiset työtehtävät
koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjä
tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusaikana
vastuulliset työpaikkakouluttajat
muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat
työnantajalle maksettava koulutuskorvauksen määrä.
49
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Sopimuksen hyväksyy aina koulutuksen järjestäjä, jolla tarkoitetaan oppisopimustoimistoa tai
oppisopimuskoulutusta järjestävää oppilaitosta.
Arviointi ja todistus
Oppisopimusaikana opiskelijan oppimista arvioidaan koko ajan työpaikalla, mutta varsinainen
arviointikeskustelu käydään yleensä 3 kertaa vuodessa oppisopimuksen järjestäjän ohjeiden
mukaisesti. Arviointikeskustelusta lähetetään raportti oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle.
Opiskelija saa tutkintotodistuksen oppilaitoksen kautta suoritettuaan tutkinnon
ammattitaitovaatimukset hyväksytysti. Tutkintotodistuksen myöntää alan tutkintotoimikunta.
Kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutuksen edellytyksin
Oppisopimuskoulutukseen ei tehdä kuntoutuspäätöstä, mutta sen ajalta voidaan maksaa
kuntoutusrahaa, kun ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset täyttyvät. Asiakkaan oikeus
kuntoutusrahaan oppisopimuskoulutuksen ajalta arvioidaan samoin perustein kuin ammatillisessa
kuntoutuksessa.
Kela järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka
työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti
todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina henkilön
työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen.
Lue lisää:
• Ammatillinen kuntoutuksen myöntämisedellytyksista
• Asiantuntijalääkärin arviosta
Suhde ensisijaiseen ammatilliseen kuntoutukseen
Kela ei maksa kuntoutusrahaa, jos asiakkaalla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen
työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella (KKRL 19 § 2 mom.).
Työeläkekuntoutuksena järjestetään myös oppisopimuskoulutusta. Jos asiakas on hakenut
kuntoutusrahaa, hänen oikeutensa työeläkekuntoutukseen selvitetään vastaavalla tavalla kuin
ammatillisessa kuntoutuksessa. Selvitystyö tehdään kuten ammatillisessa kuntoutuksessa:
• Kuntouttava työeläkelaitos
• Verottajalta saadut tiedot
• Tarvittaessa yhteys eläkelaitokseen sähköpostilla tai puhelimella ja vastaus kirjataan Oiwaan
eikä kirjallista päätöstä työelämäyhteyden puuttumisesta ei vaadita.
Työeläkekuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että henkilöllä on yhteys työelämään, mikä
käytännössä tarkoittaa sitä, että hänellä on vakiintunut työhistoria ja ansioita kuntoutusta
edeltävältä viideltä viimeiseltä kalenterivuodelta vähintään 34 910 euroa (vuoden 2017 ind.).
Hylkää kuntoutusraha, jos asiakkaan ammatillinen kuntoutus kuuluu työeläkelaitoksella. Lisää
päätökseen fraasi KRB44.
Asiakas ei voi itse valita ammatillisen kuntoutuksen järjestämistahoa. Kuntoutusrahaa ei
makseta, jos asiakkaalla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, mutta työeläkelaitos ei
katso oppisopimuksen järjestämistä tarkoituksenmukaisena. Poikkeuksena tähän sääntöön
on tilanne, jossa työeläkelain mukainen kuntoutusraha jäisi alle ammatillisen kuntoutuksen
vähimmäismäärän.
Asiakas voi hakea kuntoutusrahaa Kelalta, jos työeläkelaitos on antanut hylkäävän päätöksen
oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen (ei työkyvyttömyyden uhkaa). Asiakkaalta pyydetään
50
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
kopio työeläkelaitoksen päätöksestä. Oikeus kuntoutusrahaan selvitetään kuten kappaleessa
”Kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutuksen edellytyksin” kuvataan.
1.5.9.1. Kuntoutusrahan maksaminen ja seuranta
oppisopimuksen ajalta
Valmistele oppisopimuskoulutukseen perustuva kuntoutusraharatkaisu koko oppisopimuksen
ajalle, mutta rekisteröi kuntoutusrahajakso enintään 12 kuukauden ajalle. Seuraavista jaksoista ja
mahdollisista väliajoista tehdään tarkistusratkaisu.
Kuntoutusraha maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle tämän maksamaa
palkkaa vastaavalta osalta. Maksamista varten tarvitaan työnantajan ilmoitus palkanmaksusta.
Tietopuolisen opetuksen ajalta kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle, jos työnantaja ei maksa
palkkaa tältä ajalta.
Asiakkaan oikeus väli- ja odotusajan kuntoutusrahaan arvioidaan etuusohjeen mukaisesti.
Huomioi, että oppisopimuskoulutuksessa olevalle ei makseta väliajan kuntoutusrahaa loman ajalta,
jos hän saa vuosiloma-ajan palkkaa.
Seuranta
Arvioi seurannan tarve ja toteutus tapauskohtaisesti huomioiden mm. koulutuksen kesto. Seuraa
koulutuksen etenemistä työnantajan palkkailmoitusten avulla. Edellytä vähintään kerran vuodessa
kopiota arviointikeskustelusta.
1.5.10. Veikkausvoittovaroin rahoitettu
sopeutumisvalmennus
Kuntoutusrahaa voidaan myöntää veikkausvoittovaroin rahoitettuun sopeutumisvalmennukseen,
jos sen sisältö täyttää kuntoutukselle asetettavat yleiset edellytykset ja vastaa sisällöltään Kelan tai
kunnan järjestämää kuntoutusrahaan oikeuttavaa sopeutumisvalmennusta.
Sopeutumisvalmennuksen perusteena tulee olla sairaus tai vamma. Ennaltaehkäisevänä
varhaiskuntoutuksena järjestetty kuntoutus, jota ei järjestetä sairauden tai vamman perusteella, ei
oikeuta kuntoutusrahaan.
Kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen tunnusmerkkien tulee täyttyä:
• kuntoutusta antavat terveydenhuollon ammattihenkilöt
• palveluita annetaan asianmukaisissa tiloissa ja
• palveluntuottajalla on tarpeelliset luvat toiminnan harjoittamiseen
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) on tullut tehdä nimenomainen
kysymyksessä olevaa kurssitoimintaa koskeva rahoituspäätös. STEAn kuntoutuksen järjestäjälle
maksama yleinen toiminta-avustus ei täytä kuntoutusrahan edellytyksiä. Voit etsiä tietoa
avustustietokannasta.
Kuntoutusrahaa haettaessa on esitettävä riittävä selvitys kurssin rahoituksesta.
Lue lisää: Kelan sopeutumisvalmennuskurssit
51
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Ilmastokuntoutus
Ilmastokuntoutuksen mallit ovat uudistuneet vuoden 2012 alusta.Kurssi toteutetaan kolmessa
osassa: alkujakso, pääjakso ja päätösjakso. Alkujakso ja päätösjakso pidetään Suomessa. Kurssin
pituus on kokonaisuudessaan 1 + 15 + 3 vuorokautta eli yhteensä 19 vuorokautta.
Yli 12 arkipäivää kestävän sopeutumisvalmennuskurssin ajalta maksettavan kuntoutusrahan
omavastuuaika on kurssin alkamispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää.
Omavastuuajalta ei makseta kuntoutusrahaa. Myös kurssiin sisältyvät matkustuspäivät Suomesta
kohteeseen ja takaisin Suomeen luetaan kuntoutusaikaan eli ne voivat kuluttaa omavastuuaikaa
tai kuntoutusraha voidaan niiltä maksaa, jos matkustus tapahtuu arkipäivänä.
Vamman perusteella järjestetty sopeutumisvalmennus
Kun asiakkaan kuntoutuksen tarve on rinnastettavissa vamman perusteella järjestettävään
vammaispalvelulain mukaiseen sopeutumisvalmennukseen, kuntoutusrahan myöntäminen
ei edellytä, että kuntoutusta olisi antamassa terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Riittää, että
kuntoutuja on hoitosuhteessa terveydenhuoltoon vammansa vuoksi ja kuntoutusta annetaan
vamman perusteella. Arvioi, edistääkö sopeutumisvalmennus työelämätavoitetta.
1.5.11. Omaisen kuntoutusraha
Omaisen kuntoutusrahaa voidaan maksaa kuntoutujan omaiselle tai läheiselle, joka
tosiasiallisesti osallistuu perhekuntoutukseen, sopeutumisvalmennukseen tai kuntoutusjaksolle ja
kuntoutuspäätös koskee häntä. Etuutta voidaan myöntää samanaikaisesti useammalle läheiselle
tai omaiselle.
Kuntoutukseen osallistuvan omaisen tai muun läheisen tulee olla 16–67-vuotias ja estynyt
tekemästä työtään kuntoutukseen osallistumisen vuoksi. Työelämätavoitteen katsotaan täyttyvän
välillisesti. Muutoin omaisen kuntoutusrahaa koskevat kuntoutusrahan yleiset myöntöedellytykset.
Huomioi, että lapsensa kuntoutukseen osallistuvalla vanhemmalla omaisen kuntoutusrahassa ei
ole omavastuuaikaa.
Lue lisää omavastuuajasta.
(KKRL 566/2005 17 § 5 mom.), (KKRL 566/2005 18§), (KKRL 566/2005 19 §)
1.5.12. Nuoren kuntoutusraha
Tällä sivulla kerrotaan nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset, miksi nuoren oikeus
koulutuspäätökseen on selvitettävä, ja milloin nuori ohjataan Kela-neuvontaan. Alasivuilla
tarkennetaan myöntöedellytykset, kuvataan koulutuspäätöstä koskevaa menettelyä ja selvitetään
nuoren kuntoutusrahan maksamista. Alasivut:
•
•
•
•
•
•
Tavoitteena työelämä
Olennaisen heikentymisen arvioiminen
KHOPS - Kotikunnassa laadittu opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma
Tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus sekä tukitoimet
Oikeus koulutuspäätökseen
Myöntämisaika
52
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• Odotus- ja väliaika
• Kuntoutus keskeytyy
• Seuranta
Nuoren kuntoutusraha myönnetään, kun
• 16- 19 -vuotiaan nuoren työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita
ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet KKRL 6§:ssä
tarkoitetulla tavalla.
• nuori tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta eli erityisiä tukitoimia
selviytyäkseen suunnitellusta kuntoutuksesta
• kotikunnassa on laadittu nuorelle henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma
(jatkossa KHOPS).
• suunniteltu kuntoutus varmistaa nuoren ammatillista kuntoutumista ja edistää hänen
työllistymistään.
Katso nuoren kuntoutusrahan edellytykset laista KKRL 566/2005 20§.
Yleensä nuoren kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun ajalta, mutta etuutta voi saada myös
muun toiminnan ajalta. Toiminta voi olla esimerkiksi KHOPS:ssa kuvattu jakso työkokeilua
tai –harjoittelua, osallistumista työpajaan tai muuta vastaavaa. Toiminnan tavoitteena voi olla
esimerkiksi nuoren valmistautuminen ammatilliseen koulutukseen. Nuoren kuntoutusrahaa
maksetaan, kun toiminnan tavoitteena on varmistaa nuoren ammatillista kuntoutumista ja edistää
työllistymistä
Nuoren kuntoutusrahapäätös tehdään ajalle, minkä aikana kaikkien myöntöedellytysten arvioidaan
täyttyvän. Jos myöntöedellytyksiä ei voi arvioida koko KHOPS:n ajalle, se on perusteltava
päätöksessä (fraasi KRD19).
Esimerkki
Nuoren työ- ja opiskelukyvyn heikentyminen ja erityiset tukitoimet liittyvät hänen
oppimiskykyynsä. KHOPS:ssa ei kuvata, miten tukitoimet jatkuvat ammatillisen
koulutuksen aikana peruskoulun jälkeen.
Nuoren kuntoutusraha myönnetään vain ammatillisen koulutuksen alkamiseen
saakka, koska myöntöedellytysten täyttymistä tukitoimien osalta ei voi arvioida. Nuorta
pyydetään toimittamaan päivitetty KHOPS kotikunnasta. Oikeus nuoren kuntoutusrahaan
arvioidaan, kun päivitetty KHOPS on käytettävissä.
Oikeus koulutuspäätökseen on selvitettävä
Kelan on 1.1.2017 alkaen aina selvitettävä voidaanko nuoren kuntoutusrahan hakijalle myöntää
ammatillisena kuntoutuksena koulutus. Asia tutkitaan ensimmäisen päätöksen (hylky tai myöntö)
ja jokaisen tarkistuspäätöksen yhteydessä. Saman kuntoutustoimenpiteen perusteella nuorella voi
olla oikeus molempiin etuuksiin tai vain toiseen tai ei kumpaankaan:
• Oikeus nuoren kuntoutusrahaan ja koulutukseen ammatillisena kuntoutuksena
• Oikeus nuoren kuntoutusrahaan, muttei oikeutta koulutukseen ammatillisena kuntoutuksena
esimerkiksi, kun
– koulutus ei ole ammatillisen kuntoutuksen edellyttämällä tavalla tarkoituksenmukainen
– kuntoutus on muuta toimintaa kuin koulutusta
• Oikeus koulutukseen ammatillisena kuntoutuksena, muttei oikeutta nuoren kuntoutusrahaan
– Nuorella ei ole tarvetta erityisille tukitoimille tai KHOPS:lle
• Ei oikeutta nuoren kuntoutusrahaan eikä koulutukseen ammatillisena kuntoutuksena
53
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Kela-neuvonta
Voit ohjata nuoren kuntoutusrahaa hakevan tai etuutta saavan nuoren ja hänen perheensä Kelaneuvontaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
• KHOPS on epäselvä tai epätarkoituksenmukainen ja tilanteessa tarvitaan
kumppanuusyhteistyötä.
• Nuori tarvitsee tukitoimia, mutta ne puuttuvat tai ovat riittämättömiä.
• Työ- ja opiskelukykyä rajoittavien syiden uudelleenarvioimiseksi tarvitaan lisäselvityksiä.
• Opinnot eivät etene opintosuunnitelman mukaisesti tai keskeytyvät.
• KHOPS ei toteudu suunnitellusti.
• Nuoren kuntoutus päättyy ja työelämään siirtymisessä on erityistä tuen tarvetta.
• Nuoren kuntoutusraha hylätään ja halutaan varmistaa, että nuori
– hakee Kelan muita etuuksia
– ohjautuu muihin palveluihin, kuten terveydentilan selvityksiin, etsivän nuorisotyön tai TEtoimiston asiakkaaksi.
Lue lisää
• Kela-neuvonta
1.5.12.1. Tavoitteena työelämä
Nuoren kuntoutusrahan tarkoituksena on, että opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (jatkossa
KHOPS) varmistaa nuoren ammatillista kuntoutumista ja edistää työelämään pääsyä. Tavoitteena
on, että sairaudesta tai vammasta huolimatta nuori voi osallistua työelämään omilla vahvuuksilla ja
toimintakyvyn edellytyksillä. Tarkoitus on arvioitava uudestaan, jos KHOPS:a päivitetään.
Vähimmäistavoitteena on, että KHOPS:n toteuduttua nuori saa mahdollisuuden hankkia
lisäansioita, vaikka jatkossa nuori siirtyisi eläkkeelle.
Huomautus
KKRL 20 §:n mukaan nuoren kuntoutusrahan tarkoitus on ammatillisen kuntoutumisen
varmistaminen ja työllistymisen edistäminen. Lain esitöissä todetaan, että tavoite
saada lisäansioita on matalampi kuin ammatillisessa kuntoutuksessa eikä
tarkoituksenmukaisuutta arvioida vastaavasti kuin ammatillisessa kuntoutuksessa. Lue
lisää HE 201/2014.
Pääsääntöisesti nuoren kuntoutusraha myönnetään, jos nuori on perusopetuksessa ja
ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia on vaikea ennakoida sairauden tai vamman vuoksi.
Nuoren sairaudesta ja vammasta johtuen hänen ammatillisen kuntoutuksensa polku voi koostua
useista eri toimenpiteistä ja tutkintoon johtava opiskelu voi vaatia enemmän aikaa.
Ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia ei ole
Nuoren kuntoutusrahan tarkoitus ei täyty ja etuus on hylättävä seuraavissa tilanteissa:
• KHOPS:n tavoitteena on pelkästään jokapäiväisistä toiminnoista ja asioinneista selviytyminen
tai esimerkiksi kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaan osallistuminen.
• Nuoren sairaudesta, vammasta tai niiden hoidosta johtuen
– alustaviakaan työelämään tähtääviä suunnitelmia ei pystytä tekemään
54
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
– kuntoutuksenkaan jälkeen nuorella ei ole realistisia mahdollisuuksia siirtyä palkkatyöhön,
avotyöhön tai tuettuun työhön.
Toimi näin, kun olet hylkäämässä hakemuksen:
1. Tee toimeksiantotyö TK-ratkaisukeskuksen Selvitettävät asiat –jonoon (Tarkenne Selvitettävä
asia ja tarkenteen lisätieto Oikeus etuuteen) ja pyydä arvioimaan ohjataanko nuori hakemaan
eläkettä. Odota TK-ratkaisukeskuksen vastaus.
2. Kerro nuorelle tai huoltajalle Kelan päätöksestä, ohjaa työkyvyttömyyseläkkeen hakemisessa
ja sovi yhteydenotosta KHOPS:n yhteyshenkilöön.
3. Anna nuorelle yksilöllisesti perusteltu hylkäävä päätös ja liitä mukaan työkyvyttömyyseläkkeen
hakemus.
Huomaa: Jos nuoren työkyvyttömyys ei ole alkanut ennen 15 vuoden ikää,
työkyvyttömyyseläkkeen alkamista tulee edeltää enimmäisaika tai sitä vastaava ns. laskennallinen
aika sairauspäivärahaa.
Suhde työkyvyttömyyseläkkeeseen
Nuoren kuntoutusraha on ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Alle 20vuotiaan nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuudet on aina selvitettävä, vaikka
työkyvyttömyyseläkkeen myöntöedellytykset näyttäisivätkin täyttyvän. Nuori ei voi tehdä etuuksien
välillä valintaa.
Toimi näin, kun alle 20-vuotias nuori hakee työkyvyttömyyseläkettä:
1. Eläkehakemuksen yhteydessä etuuskäsittelijä tekee toimeksiantotyön kuntoutusrahan
työjonoon ammatillisten kuntoutumismahdollisuuksien selvittämiseksi.
2.Selvitä ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuudet ja pyydä asiantuntijalääkärin arvio. Muista
perustella arviopyynössä miksi opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmaa ei ole käytettävissä.
3. Kirjaa Työkyvyn arvioinnin muistiinpanot -näytölle vähintään seuraavat asiat:
• arvio ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista
• arvion perustelut
Kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi ei riitä tieto nuoren opiskelupaikan puuttumisesta tai
se, ettei asiakkaalle ole laadittu KHOPS:a. Harkitse Kela-neuvonnan tarve.
4. Ota yhteyttä nuoreen, jos ammatillinen kuntoutuminen olisi mahdollista. Jos ammatillinen
kuntoutuminen katsotaan mahdolliseksi, ota yhteyttä asiakkaaseen. Kerro nuoren kuntoutusrahan
myöntöedellytyksistä ja neuvo, miten nuori saa yhteyden kuntaan KHOPS:n laatimiseksi. Ohjaa
asiakasta nuoren kuntoutusrahan hakemisessa. Harkitse Kela-neuvonnan tarve.
KHOPS ei varmista ammatillista kuntoutumista eikä varmista
työllistymistä
Toisinaan KHOPS:ssa suunniteltu koulutus tai muu toiminta ei mahdollista nuoren ammatillista
kuntoutumista eikä varmista jatkossa nuoren työllistymistä, vaikka nuorella muutoin on
ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia.
Toimi näin:
1. Kerro nuorelle tai huoltajalle Kelan päätöksestä, ohjaa opintoetuuksien hakemisessa ja sovi
yhteydenotosta KHOPS:n yhteyshenkilöön.
55
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
2. Anna nuorelle yksilöllisesti perusteltu hylkäävä päätös ja lisää fraasi KRW14 (ohjaus hakea
opintoetuuksia).
Lue lisää:
• Ratkaisutyö > Asiantuntijalääkärin arvio > Nuoren kuntoutusraha.
• Kuntoutusrahan prosessikuvaus
• Työkyvyttömyyseläke > Nuoren kuntoutusraha
1.5.12.2. Olennaisen heikentymisen arvioiminen
Nuoren kuntoutusrahassa työ- ja opiskelukyvyn sekä ammatinvalintamahdollisuuksien olennaista
heikentymistä arvioidaan samoilla kriteereillä kuin Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa. (ks.
KKRL 566/2005 20 §)
Arvioi, aiheuttaako
• asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma nyt tai lähivuosina nuoren työ- tai
opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen
• nuoren kokonaistilanne työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen
heikentymisen.
Olennaisen heikentymisen arvioimisessa huomioidaan sairauden, vian ja vamman lisäksi nuoren
kokonaistilanteeseen vaikuttavia tekijöitä:
•
•
•
•
•
•
•
fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky
elämäntilanne
taloudelliset ja sosiaaliset seikat
asumisolosuhteet
aiemmat koulutukset – myös keskeytyneet
aikaisempi toiminta
muut vastaavat tekijät.
Tarkastele nuoren kokonaistilannetta laaja-alaisesti ja huomioi toimintakyvyssä fyysinen,
psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus sekä nuoren yksilöllinen elämäntilanne. Tukitoimien tarve
ilmentää myös vajaakuntoisuutta ja nuoren toimintakyvyn alenemaa.
Jos työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä ei ole todettavissa, nuorelle ei
myönnetä nuoren kuntoutusrahaa.
Lue lisää: Ammatillinen kuntoutus > Etuusohje >Myöntöedellytykset :
• Työ- ja opiskelukyvyn olennainen heikentyminen
• Kokonaistilanteen arviointi
Nuoren suunnitelma muuttuu
Kun nuoren kuntoutusrahan saajan KHOPS muuttuu, harkitse tulisiko nuoren työ- ja opiskelukyvyn
sekä ammatinvalintamahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioida uudestaan ja
pyytää ajantasainen lääkärinlausunto nuoren terveydentilasta. Voit pyytää harkintaan apua
asiantuntijalääkäriltä.
Asiantuntijalääkärin arvio
Pyydä asiantuntijalääkärin arvio, kun tarvitset lääketieteellistä asiantuntemusta
• työ- ja opiskelukyvyn olennaisesta heikentymisestä
56
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• nuoren kuntoutusrahan tavoitteen arviointiin: ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja
työllistymisen edistäminen
• ammatillisten kuntoutumismahdollisuuksien arviointiin, kun nuori on hakenut
työkyvyttömyyseläkettä.
Lue lisää:
Asiantuntijalääkärin arvio > Nuoren kuntoutusraha.
1.5.12.3. KHOPS - Henkilökohtainen opiskelu- ja
kuntoutumissuunnitelma
Kotikunnan tehtävänä on laatia nuorelle henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma
(KHOPS) yhteistyössä nuoren, hänen huoltajiensa ja tarvittavien asiantuntijaviranomaisten
kanssa. Kunnan edustajina voi olla esimerkiksi peruskoulun, sosiaalitoimen tai terveydenhuollon
asiantuntijoita nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Laissa ei säädetä tarkemmin kyseeseen
tulevista kunnan viranomaisista ja ne voivat vaihdella riippuen siitä, miten kunnan hallinto on
järjestetty. Suunnitelma toimitetaan Kelaan maksutta.
Varmista huoltajan osallistuminen suunnitelman tekemiseen, jos nuori on alle 18-vuotias ja
osallistuminen ei selviä asiakirjoista. Jos nuorella on edunvalvoja, mutta hän ei ole osallistunut
suunnitelman laatimiseen, kuule edunvalvojaa.
KHOPS:n tiedot
Suunnitelmassa on oltava vähintään seuraavat tiedot:
• arvio sairauden, vian tai vamman vaikutuksesta nuoren ammatillisen kuntoutumisen
mahdollisuuksiin
• arvio ammatillisen kuntoutumisen tavoitteista
• suunnitelma opiskelun järjestämisestä ja toteuttamisesta sekä tarvittavista tukitoimista
ammatillisen kuntoutumisen edistämiseksi
• tieto laatimiseen osallistuneista henkilöistä ja tahoista. (ks. VNa 646/2005 3§ ja 4§)
KHOPS:n tarkentaminen
Jos suunnitelma ei sisällä edellä mainittuja asioita etkä voi siksi arvioida oikeutta nuoren
kuntoutusrahaan, pyydä lisäselvityksenä tarkennettu suunnitelma. Ota yhteyttä suunnitelman
laatijaan. Lisäselvityksen voi hankkia puhelimitse, jos se suunnitelmassa olevan puutteen laatu
huomioon ottaen on mahdollista. Kelan pyytämistä tai muuten saamista, mahdollisesti etuuden
hylkäämiseen johtavista tiedoista ja selvityksistä on kuultava asianosaista.
Pyydä aina tarkennettu suunnitelma seuraavissa tilanteissa:
• Asiakirjoista ja/tai suunnitelmasta puuttuu arvio sairauden vaikutuksesta suunniteltuun
koulutukseen sekä sen jälkeiseen työllistymiseen.
• Suunniteltu koulutusala on nuoren terveydentila huomioon ottaen ilmeisen epäsopiva.
• Kunnan asiantuntijaviranomaiset eivät ole osallistuneet suunnitelman laatimiseen tai
osallistuminen on epäselvää.
57
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Esimerkki
Nuoren sairauden hoitovastuu on erikoissairaanhoidossa/yksityissektorilla. Nuori
tarvitsee tukitoimia ammatillisessa koulutuksessa ja hakemuksen liitteenä on koulun
HOJKS/HOPS.
Nuoren kuntoutusrahaa ei voi ratkaista ennen kuin kunnan osallistuminen on selvitetty.
Nuori ohjataan olemaan yhteydessä kunnan sosiaalityöhön. Lisäksi nuoren kanssa
voidaan sopia, että Kela on yhteydessä kuntaan.
Muut opiskelusuunnitelmat
Henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman (KHOPS) lisäksi nuorelle laaditaan usein
seuraavia muita opiskelua koskevia suunnitelmia:
• Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) opiskelija laatii yksin tai yhdessä oppilaitoksen
kanssa. Suunnitelmaan kirjataan muun muassa tiedot siitä, missä aikataulussa opinnot
suoritetaan ja mitä valinnaisia osia niihin liitetään sekä mitä tukea opiskelijalle järjestetään.
• Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan
erityisopetuksessa olevalle opiskelijalle. Suunnitelman tekevät yhdessä opiskelija,
huoltaja, opettajat ja oppilashuollon edustajat. HOJKS sisältää mm. henkilökohtaisen
opintosuunnitelman ja tarvittavat palvelu- ja tukitoimet.
Hakemuksen liitteenä saatetaan toimittaa KHOPS:n sijasta HOPS, HOJKS tai muu oppilaitoksessa
laadittu suunnitelma. Nämä voivat sisältää nuoren kuntoutusrahan ratkaisemiseksi tarvittavia
tietoja, kuten selvitystä tukitoimista. Jos kunnan osallistuminen KHOPS:n laatimiseen selviää
oppilaitoksen suunnitelmista tai lääkärinlausunnosta ja myöntöedellytykset ovat arvioitavissa,
päätöksen voi tehdä. Muussa tapauksessa asia on selvitettävä ennen päätöksen antamista. Ohjaa
nuori Kela-neuvontaan, jos arvioit hänellä olevan tarve lisäksi kunnan palveluihin.
Esimerkki
Nuorelle on laadittu kattava opiskelusuunnitelma (HOJKS tai HOPS) ammattiopistossa
yhdessä huoltajien kanssa. Tehdyn suunnitelman ja lääkärinlausunnon perusteella
nuoren kuntoutusraha voidaan myöntää, koska ratkaisuun on riittävät tiedot (olennainen
heikentyminen, tukitoimet ja suunnitelma varmistaa ammatillista kuntoutumista sekä
edistää työllistymistä ja kunnan osallistuminen selviää lääkärinlausunnosta). Nuori
ohjataan lisäksi Kela-neuvontaan, koska asiakirjoista ilmenee laaja-alaisemman tuen
tarve.
Milloin Kela ohjaa nuoren ammatilliseen kuntoutusselvitykseen
Ohjaa nuori ammatilliseen kuntoutusselvitykseen, jos nuori on vajaakuntoinen eikä KHOPS:n
laatiminen kotikunnassa onnistu. Ennen ammatillisen kuntoutusselvityksen järjestämistä ratkaisijan
on oltava yhteydessä kunnan sosiaalitoimeen ja selvitettävä, miksi kotikunta ei tee suunnitelmaa.
KHOPS:n päivittäminen
Nuoren ammatillisen kuntoutumisen suunnitelma voi vaatia päivittämistä, esimerkiksi seuraavissa
tilanteissa:
• Nuori vaihtaa ammatti- tai koulutusalaa.
• Suunniteltu kuntoutus ei etene tai se keskeytyy.
• Nuoren terveydentila muuttuu.
58
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Selvitä nuoren tilannetta ensin kokoamalla Kelassa jo olevat tiedot, haastattelemalla nuorta
(huoltajia) ja keskustelemalla tilanteesta KHOPS:n yhteyshenkilön kanssa.
1.5.12.4. Tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus sekä
tukitoimet
Tehostetulla työkyvyn arvioinnilla ja kuntoutuksella tarkoitetaan nuoren tarvetta erityisiin tukitoimiin
opiskelunsa ja muun kuntoutuksen aikana. Tarkastele ja arvioi tukitoimia huomioiden nuoren
psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky.
Tukitoimet voivat liittyä suoraan tai välillisesti nuoren työ- tai opiskelukyvyn ja
ansiomahdollisuuksien olennaiseen heikentymiseen. Arvioi jatkuvatko tukitoimet KHOPS:n ajan vai
kuvataanko niiden tarve vain osalle suunnitelman kestoa.
Tuen tarve ja suunnitellut tukitoimet ilmenevät B-lääkärinlausunnosta, KHOPS:sta ja muista
hakemusasiakirjoista. Nuoren läheisten antamaa tukea ja ohjausta ei rinnasteta erityisiin
tukitoimiin, mutta huomioi ne nuoren kokonaistilanteen arvioinnissa. Erityiset tukitoimet voivat olla
erityisiä yksilöllisiä ratkaisuja, jotka räätälöidään nuoren tarpeeseen. Kuntien resurssit ja tavat
järjestää tukea vajaakuntoiselle nuorelle vaihtelevat.
Tukitoimien tarve kuvaa nuoren toimintakyvyä. Useatkaan suunnitellut tukitoimet eivät kuitenkaan
riitä myöntöperusteeksi, jos nuoren työ- tai opiskelukyky ei ole olennaisesti heikentynyt.
Esimerkki
Nuoren sairauden hoito ja kuntoutus on juuri aloitettu ja hoitava taho suosittaa nuoren
kuntoutusrahaa opiskelun ajalle. KHOPS:n mukaan nuorelle järjestetään terapiaa,
erityisiä opiskelun järjestelyitä ja itsenäistä asumista tukeva palvelua.
Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset eivät täyty, koska työ- tai opiskelukyvyn
olennaista heikentymistä ei voi arvioida pitkäaikaiseksi hoidon alkuvaiheessa.
Taulukkoon on kerätty esimerkkejä tukitoimista, jotka koskevat opiskelua, sosiaalista tukea sekä
psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn tukea. Taulukko ei ole kattava eikä poissulkeva.
Esimerkkejä erilaisista tukitoimista
Opiskelun tukitoimia
• opiskelu
erityisoppilaitoksessa
• erityisopetus (olennaisesti
mukautetut opinnot)
• valmentava ja kuntouttava
koulutus
• opiskelun apuvälineet
• yksilöllinen
opetusmateriaali ja
opetusmenetelmät
• henkilökohtainen
opiskeluohjelma ja
Sosiaalinen tuki
• tulkkipalvelu
• henkilökohtaisen
avustajan palvelu
• kommunikaation apuväline
• asumista tukevat palvelu
• erilaiset ohjauspalvelut
• kuljetuspalvelu
• vammaisten erityispalvelu
• kehitysvammaisten
erityispalvelu
• muut vastaavat
palvelut<</li>
Psyykkisen ja fyysisen
toimintakyvyn tuki
• pitkäkestoinen terapia
(esim. psykoterapia,
fysioterapia)
• kuntoutusjaksot
• apuvälineet
59
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
•
•
•
•
•
henkilökohtainen
työjärjestys
opiskeluajan muuttaminen
opiskelutavoitteiden ja
arvioinnin mukautus
työssäoppimisen
erityisjärjestelyt
ammattiosaamisen näytön
erityisjärjestelyt
työvaltaistaminen
(opetus painottuu
työssäoppimiseen)
Esimerkki
1. Koulutusajan pidentäminen, esimerkiksi lukion käyminen 4 vuoden aikana, ei yksinään ole
erityinen tukitoimi, joka oikeuttaa nuoren kuntoutusrahaan.
2. Nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat selkeästi olennaisesti heikentyneet CP-vamman
vuoksi, KHOPS on laadittu ja se varmistaa nuoren ammatillista kuntoutumista sekä edistää
työllistymistä. Nuoren tukitoimina ovat lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat eivätkä ne suoraan
liity opiskeluun. Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset täyttyvät, koska terapiat tukevat
nuoren opiskelukykyä.
1.5.12.5. Koulutuspäätöksen selvittäminen
Nuori voi hakea nuoren kuntoutusrahaa ja koulutusta ammatillisena kuntoutuksena samalla
hakemuksella 1.1.2017 alkaen. Molemmista etuuksista tehdään omat päätökset etuusohjeiden
ja prosessien mukaisesti. Tavoitteena on, että sama etuuskäsittelijä valmistelee ja ratkaisee
molemmat etuudet. Jos se ei ole mahdollista, ohjataan kuntoutushakemuksen käsittely
kuntoutuksen työjonoon.
Asian käsittely
Nuoren oikeus koulutukseen ammatillisena kuntoutuksena selvitetään aina, kun hänelle annetaan
päätös nuoren kuntoutusrahasta (ensimmäinen päätös tai tarkistuspäätös).
Nuori on hakenut koulutusta
Rekisteröi kuntoutushakemus vireille. Selvitä oikeus koulutukseen kuntoutuksen ohjeiden ja
prosessin mukaisesti. Kuntoutusrahapäätöksekseen kirjautuu fraasi KRH18, kun teet päätöksen
nuoren kuntoutusrahasta.
Tai tee toimeksiantotyön kuntoutuksen työjonoon.
Nuori ei hae tai tieto puuttuu
Selvitä oikeus koulutukseen kuntoutuksen ohjeiden ja prosessin mukaisesti. Jos koulutus voidaan
myöntää, selvitä nuoren hakemistahto prosessin mukaisesti (vrt. lisäselvityksen pyytäminen).
Nuoren kuntoutusrahapäätökseen ei tule fraasia. Jos koulutusta ei voi myöntää, kirjaa asia
työkyvynarvioinnin muistiinpanoihin.
Tai tee toimeksiantotyön kuntoutuksen työjonoon.
60
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.5.12.6. Mille ajalle nuoren kuntoutusrahaa?
Nuoren kuntoutusrahan myöntämisajassa huomioitavia asioita:
• Etuus voi alkaa aikaisintaan 16 ikävuoden täyttämistä seuraavasta päivästä lukien.
• Etuutta voi saada enintään meneillään olevan opiskelun tai muun kuntoutuksen
päätymiskuukauden loppuun, johon nuori on hyväksytty ennen 20 vuoden täyttämistä. Tällä
tarkoitetaan KHOPS:n mukaisen tutkinnon suorittamista.
• Etuus maksamista ei jatketa kuukauden loppuun, jos kuntoutus keskeytyy. Jos keskeytyy, niin
siihen päivään asti
• Myönnetään ajalle, minkä aikana kaikki myöntöedellytykset täyttyvät ja suunnitelman
toteutumista voi pitää todennäköisenä. Jos myöntöedellytyksiä ei voida arvioida koko
KHOPS:n ajalle, se perustellaan päätöksessä (fraasi KRD19).
Jos nuoren kuntoutusraha määräytyy vähimmäismääräisenä, ei koulun lukukausien väliaikoja
tarvitse viedä ratkaisuun. Jos etuus määräytyy työtulon tai edeltävän etuuden perusteella, koulun
loma-ajat viedään ratkaisuun.
Kuntoutusraha jatkuu peruskoulun, lukion tai valmentavan koulutuksen jälkeen keskeytyksettä,
jos nuori on suunnitelman mukaan menossa ammatilliseen koulutukseen. Jos nuori ei saa
opiskelupaikkaa suunniteltuun koulutukseen, kuntoutusrahan jatkuminen ratkaistaan, kun Kelaan
on toimitettu päivitetty KHOPS ja myöntämisedellytykset on arvioitu.
Esimerkki
KHOPS:n mukaan toukokuussa päättyvän peruskoulun jälkeen nuori siirtyy
valmentavaan tai erityisammattikouluun. Nuoren kuntoutusrahapäätös tehdään 31.8.
saakka. Perustele, miksi päätöstä ei tehdä kerralla koko suunnitelman ajalle ja ohjaa
olemaan yhteydessä Kelaan, kun nuoren opiskelupaikka on selvinnyt.
Aseta kuntoutusraha järjestelmään seuranta viimeistään 31.7. joka muodostaa Oiwa:ssa
Seuranta-työn 1kk ennen kuin kuntoutusraha päättyy. Tarkistuspäätöksen yhteydessä
varmista, että kaikki myöntöedellytykset edelleen täyttyvät.
Esimerkki
Nuori opiskelee valmentavassa koulutuksessa 15.8.‒31.5. ja KHOPS:n mukaan
sen aikana tehdään ammatillisen kuntoutumisen jatkosuunnitelmat. Myönnä nuoren
kuntoutusraha 31.5. saakka.
Aseta kuntoutusrahajärjestelmään seuranta 30.4. joka muodostaa Oiwa:ssa Seurantatyön 1kk ennen kuin kuntoutusraha päättyy. Tarkistuspäätöksen yhteydessä varmista,
että kaikki myöntöedellytykset edelleen täyttyvät.
Esimerkki
Nuori opiskelee erityisammattiopistossa KHOPS:n mukaisesti 3 vuotta kestävässä
koulutuksessa. Myönnä nuoren kuntoutusraha kerralla 3 vuoden opiskeluajalle ja seuraa
opiskelun etenemistä (ks. Seuranta).
Aseta kuntoutusrahajärjestelmään seuranta 31.3. joka muodostaa Oiwa:ssa Seurantatyön 2kk ennen kuin nuori valmistuu 31.5.
Lue lisää: Kuntoutusrahan prosessimalli
61
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Mistä alkaen
Nuoren kuntoutusrahaa on haettava 4 kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta
halutaan saada.
Myönnä nuoren kuntoutusraha takautuvan ajan puitteissa, kun etuuden myöntöedellytykset
täyttyvät ja nuori opiskelee tai osallistuu muuhun KHOPS:n mukaiseen toimintaan.
Nuoren kuntoutusraha voi alkaa odotusajan kuntoutusrahana, kun etuuden myöntöedellytykset
täyttyvät ja nuori odottaa KHOPS:n mukaisen kuntoutuksen alkamista.
Omavastuuaika
Nuoren kuntoutusrahan omavastuuaika on pääsääntöisesti 1+9 päivää. Omavastuu voi kulua
odotusaikana, ei kuitenkaan ennen 16 ikävuoden täyttymistä.
Lue lisää: Omavastuuaika
1.5.12.7. Odotus- ja väliaika nuoren kuntoutusrahassa
Nuoren kuntoutusrahan saajalla on oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan ilman
tarveharkintaa. Tarkoituksena on turvata kuntoutusrahan keskeytymätön jatkuminen
kuntoutusjaksojen välisenä aikana tai kun nuori odottaa KHOPS:n mukaisen koulutuksen tai muun
kuntoutustoimenpiteen alkamista.
Nuoren kuntoutusrahan saajalle ei lähetetä keväällä ohjelmallisesti kirjettä KRI03, kuten
ammatillisen koulutuksen kuntoutusrahan saajalle. Nuoren kuntoutusrahan saajan ei tarvitse
esittää selvitystä työllistymisestä kesän aikana.
Odotus- tai väliajan kuntoutusrahaa ei makseta, jos nuori
• ilman hyväksyttävää syytä jättää hakematta suunniteltuun koulutukseen
• ei aloita koulussa tai muussa kuntoutustoimenpiteessä, johon hänet on hyväksytty
• keskeyttää jo aloittamansa koulutuksen tai muun kuntoutustoimenpiteen.
Jos nuoren kuntoutusraha määräytyy vähimmäismääräisenä, ei koulun lukukausien väliaikoja
tarvitse viedä ratkaisuun. Jos se määräytyy työtulon tai edeltävän etuuden perusteella, on väliajat
vietävä ratkaisuun
Enimmäisajat
Odotus- ja väliajoissa on enimmäismäärät, jotka koskevat myös nuoren kuntoutusrahaa.
Jos odotus- tai väliaika on yli 3 kuukautta, tee sitä koskeva nuoren kuntoutusrahapäätös aluksi
enintään 3 kuukaudelle. Tämän ajan jälkeen arvioi uudelleen suunnitelman toteutuminen ja selvitä
tarvittaessa nuoren tilannetta. Näiden pohjalta harkitse, onko odotus- tai väliajan kuntoutusrahan
myöntäminen yhä perusteltua.
Lue lisää :
• odotus- ja väliajan enimmäismääristä
• nuoren kuntoutusrahan määrästä odotus- ja väliajalta
62
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.5.12.8. Nuoren kuntoutus keskeytyy
Nuoren opiskelun tai muun kuntoutustoimenpiteen keskeytyessä arvioi keskeytymisen syytä,
pitkäaikaisuutta ja ole yhteydessä nuoreen. Kuntoutusrahan maksamista voidaan jatkaa
tilapäisesti, jos nuori on sairastunut lyhytaikaisesti. Pyydä tarvittaessa asiantuntijalääkärin arvio
sairauden kestosta. Arvioi Kela-neuvonnan tarve.
Lue lisää:
• kuntoutusrahan maksamisesta tilapäinen keskeytyksen ajalta
• seurannasta nuoren kuntoutusrahan ajalta
Sairauspäiväraha
Jos nuoren sairastuminen estää opiskelun tai muuhun kuntoutukseen osallistumisen ja sen
keskeytyminen on arvioitavissa kestoltaan pitkäksi, selvitä ensin oikeus sairauspäivärahaan.
Tämän jälkeen lakkauta nuoren kuntoutusraha kuulemisen jälkeen. Sairastumistilanteessa ei
koskaan myönnetä väliajan kuntoutusrahaa.
Tee tarvittaessa yhteistyötä sairauspäiväraharatkaisijan kanssa.
Esimerkki
Nuorelle on kirjoitettu todistus työkyvyttömyydestä 2 kk ajalle. Asiakirjojen ja
nuoren haastattelun perusteella työkyvyttömyys arvioidaan kestävän yli 3 kk ajan.
Asiantuntijalääkäri on arvioinut, että nuori on työkyvytön ja sairauspäivärahan
käsittelijä on selvittänyt muut sairauspäivärahan myöntöedellytykset. Lakkauta nuoren
kuntoutusraha kuulemisen jälkeen työkyvyttömyyden alkamisesta lukien. Ohjaa asiakas
hakemaan sairauspäivärahaa.
Työkyvyttömyyseläke
Nuori ohjataan hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, jos nuoren opiskelu tai muu kuntoutus päättyy
sairauden vuoksi tuloksettomana eikä nuoren kuntoutusrahan edellyttämä työelämätavoite täyty.
Kuntoutusrahaa maksetaan eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun saakka, kuitenkin
enintään 3 kuukaudelta sen jälkeen, kun kuntoutus katsotaan keskeytyneeksi tai päättyneeksi.
Pyydä tarvittaessa asiantuntijalääkärin arvio sairastumisen pitkäkestoisuudesta ja
työelämätavoitteen täyttymisestä. Tee tarvittaessa yhteistyötä eläkeratkaisijan kanssa.
Esimerkki
KHOPS:n mukainen opiskelu keskeytyy, koska nuoren pitkäaikainen sairaus estää
opiskelun. Asiakirjojen, haastattelun ja asiantuntijalääkärin arvion jälkeen todetaan,
ettei ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia enää ole. Lakkauta nuoren
kuntoutusrahapäätös kuulemisen jälkeen ja ohjaa nuorta työkyvyttömyyseläkkeen
hakemisessa.
1.5.12.9. Nuoren KHOPS:n seuranta
Seuraa, että kuntoutus etenee KHOPS:n mukaan ja huomioi samalla ammatillisen kuntoutuksen
koulutuspäätökseen liittyvä seuranta, jos se on myönnetty.
63
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Nuoren opiskellessa noudata samoja periaatteita kuin Kelan ammatillisessa koulutuksessa. Jos
nuoren kuntoutus on muuta kuin opiskelua, esim. työharjoittelua tai työpajatoimintaa, arvioi ja
suunnittele seurannan tarve sekä kirjaa se työn kommenttiin.
Jatkon varmistaminen
Aseta kuntoutusrahajärjestelmään seurantapäivä ennen nuoren kuntoutusrahan päättymistä, kun
• KHOPS:n mukainen opiskelu tai muu toiminta päättyy eikä nuoren jatkokuntoutus tai opiskelu
ole selvillä
• nuori valmistuu ammattiin ja kuntoutus on päättymässä
• arvioit, että nuori tarvitsee tukea nuoren kuntoutusrahan päättyessä Kelan etuuksien ja/tai
muun tahon palveluiden hakemisessa.
Arvioi seurantapäivän ajankohta nuoren kokonaistilanne huomioiden.
Kun käsittelet Oiwan Seuranta-työtä perehdy nuoren kokonaistilanteeseen, hyödynnä Kelassa
olevat tiedot ja arvioi KHOPS:n toteutumista. Tarvittaessa haastattele nuorta ja selvitä
• miten nuoren kuntoutus jatkuu (onko KHOPS ajan tasalla)
• ammattiin valmistuvan nuoren tarve esimerkiksi TE-hallinnon palveluihin,
harkinnanvaraiseen kuntoutusavustukseen tai Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluihin
(työhönvalmennukseen).
• onko tarve ohjata hakemaan työkyvyttömyyseläkettä
• Kela-neuvonnan tarve.
Esimerkki
KHOPS:n mukaan toukokuussa päättyvän peruskoulun jälkeen nuori siirtyy
valmentavaan tai erityisammattikouluun. Nuoren kuntoutusrahapäätös tehdään 31.8.
saakka. Aseta kuntoutusraha järjestelmään seuranta noin 1kk ennen kuin kuntoutusraha
päättymistä.
Kun käsittelet Oiwa:n Seuranta-työtä, selvitä onko nuori ilmoittanut Kelaan
opiskelupaikan ja tarvittaessa selvitä asia nuorelta. Jos opiskelupaikkaa ei ole sovi
nuoren kanssa kuka on yhteydessä KHOPS:n laatijaan sen päivittämiseksi. Nuoren
luvalla Kela voi hoitaa yhteydenoton.
Esimerkki
Nuori opiskelee valmentavassa koulutuksessa 15.8.‒31.5. ja KHOPS:n mukaan
sen aikana tehdään ammatillisen kuntoutumisen jatkosuunnitelmat. Myönnä nuoren
kuntoutusraha 31.5. saakka. Aseta kuntoutusrahajärjestelmään seuranta noin 1 kk
ennen kuntoutusrahan päättymistä.
Kun käsittelet Oiwa:n Seuranta-työtä, selvitä onko Kelaan jo toimitettu tieto nuoren
jatkosuunnitelmista ja tarvittaessa selvitä asia nuorelta. Jos tietoa ei ole, sovi nuoren
kanssa kuka on yhteydessä KHOPS:n laatijaan tai kouluun.Nuoren luvalla Kela voi
hoitaa yhteydenoton.
Esimerkki
Nuori opiskelee erityisammattiopistossa KHOPS:n mukaisesti 3 vuotta kestävässä
koulutuksessa. Myönnä nuoren kuntoutusraha kerralla 3 vuoden opiskeluajalle ja aseta
kuntoutusrahajärjestelmään seuranta noin 2 kk ennen koulutuksen päättymistä.
Kun käsittelet Oiwa:n Seuranta-työtä, ole yhteydessä nuoreen ja selvitä hänen
jatkosuunnitelmat sekä arvioi ohjauksen tarve.
64
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Lue lisää:
• Seuranta koulutuksessa
1.5.13. Ulkomailla annettava kuntoutus
Kuntoutusrahaa voidaan myöntää ulkomailla annettavan kuntoutuksen ajalta samoin edellytyksin
kuin Suomessa annettavan kuntoutuksen ajalta, kun kuntoutus perustuu asianmukaiseen
kuntoutuspäätökseen, kuntoutumis- ja opiskelusuunnitelmaan tai oppisopimukseen. Jos kyseessä
on muu kuin EU-jäsenvaltio, ammatilliseen kuntoutukseen myönnetään kuntoutusrahaa vain, jos
kuntoutusta ei ole voitu antaa Suomessa tai sen antamiseen ulkomailla on muu erityinen syy.
Jos erityisistä edellytyksistä johtuu lisäselvitysten tarvetta, ne on soveltuvin osin hankittava.
Esimerkiksi päihdekuntoutuslaitosten hyväksymismenettelyä ei voida edellyttää ulkomailla
sijaitsevalta kuntoutuslaitokselta mutta laitoksesta on hankittava muut vastaavat selvitykset
(toiminnan luvanmukaisuus, selvitys tiloista ja henkilökunnasta ym.).
Eräät järjestöt toteuttavat Raha-automaattiyhdistyksen tuella joillekin sairausryhmille ulkomailla
kuntoutuskursseja, joissa ilmaston vaikutus kuntoutumiseen on ratkaiseva, esim. psoriasiksen
hoito. Tällaisen kurssin ajalta voidaan myöntää kuntoutusrahaa.
1.6. Suhde muihin etuuksiin
Tällä sivulla kerrotaan yleisesti muun etuuden tai korvauksen vaikutuksesta kuntoutusrahaan. Muu
etuus voi olla esimerkiksi Kelan etuus, työeläke tai vakuutusyhtiön maksama korvaus. Alasivuilla
vaikutusta selvitetään etuus- ja korvauskohtaisesti.
Asiakkaan saamilla muilla ansionmenetyskorvauksella on yleensä jokin vaikutus kuntoutusrahaan.
Jos asiakkaan saaman muun etuuden tai korvauksen tarkoitus on muu kuin ansionmenetyksen
korvaaminen, sillä ei yleensä ole vaikutusta kuntoutusrahaan.
Asiakkaan saamat muut etuudet ja korvaukset voivat estää kuntoutusrahan maksamisen tai se
tulee lakkauttaa muun etuuden alkamisesta lukien. Muu etuus tai korvaus voi olla ensisijainen
ja vaikuttaa vähentävästi kuntoutusrahan määrään. Tällöin kuntoutusrahaa maksetaan muun
etuuden tai korvauksen ylittävältä osalta. Muun etuuden saaminen voi muuttaa kuntoutusrahan
määräytymisperustetta ja sen vuoksi kuntoutusrahan määrä on tarkistettava (eläkkeensaajan
kuntoutusraha).
Kuntoutusraha voi olla ensisijainen muuhun etuuteen nähden. Muuta etuutta maksetaan, jos sitä
jää maksettavaksi, kun kuntoutusrahan määrä on ensin vähennetty. Kuntoutusrahan saaminen
voi lisäksi estää muun etuuden saamisen, jolloin muuta etuutta ei myönnetä, tai se lakkautetaan
kuntoutusrahan myöntämisestä lukien.
Ulkomailta maksettava etuus ja korvaus voivat samoin periaattein vaikuttaa kuntoutusrahaan.
Puolison saamat etuudet eivät vaikuta kuntoutusrahaan, mutta kuntoutusraha voi vaikuttaa
kuntoutusrahan saajan puolison saamiin etuuksiin.
Jos et osaa arvioida muun etuuden tai korvauksen vaikutusta etuusohjeen avulla pyydä neuvoa
Lakiyksikön työkykyryhmästä.
65
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Tarkistus vai oikaisu
Kun muu etuus vaikuttaa estävästi tai vähentävästi kuntoutusrahaan, tutki tarkistetaanko vai
oikaistaanko kuntoutusraha. Kaavio selventää, onko kyseessä tarkistus vai oikaisu.
Lue lisää:
• Tarkistaminen
• Päätöksen oikaisu ja poistaminen
66
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.6.1. Eläkkeet
Kuntoutusrahassa eläkkeet ja niiden eri lajit voivat vaikuttaa
• vähentävästi
• estävästi
• kuntoutusrahan määräytymiseen
tai eläkkeillä ei ole lainkaan vaikutusta kuntoutusrahaan.Selvitä asiakkaan eläkelaji
työeläkekyselyllä tai kansaeläketiedoista. Alasivuilla kerrotaan tarkemmin eri eläkkeiden
vaikutuksesta.
Lue lisää
• eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrän laskemisesta
• eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymisperusteista.
1.6.1.1. Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke ja
työuraeläke
Työeläkelakien mukainen täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena
määräajaksi. Tässä käytetään termiä työkyvyttömyyseläke eläkkeen kestosta riippumatta.
Uutena työkyvyttömyyseläkelajina työeläkelakeihin tulee 1.1.2017 alkaen työuraeläke (TYRE). Se
voidaan myöntää 63 vuotta täyttäneelle pitkän työuran rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheutuvaa
työtä tehneelle henkilölle, jolla ei ole oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Ensimmäiset
työuraeläkkeet voivat tulla maksuun aikaisintaan vuonna 2018.
Eläkkeiden vaikutus kuntoutusrahaan
Kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana, jos asiakas saa
työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä. Kuntoutusraha on 10 % hänen saamiensa eläkkeiden
yhteismäärästä.
Työeläkelait on lueteltu työntekijän eläkelain 3 §:ssä (TyEL 395/2006 3 §):
•
•
•
•
•
•
•
työntekijän eläkelaki (395/2006)
merimieseläkelaki (1290/2006)
yrittäjän eläkelaki (1272/2006)
maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006)
julkisten alojen eläkelaki (81/2016)
ortodoksisesta kirkosta annettu laki (985/2006)
Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 11 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla annettu
eläkesääntö
• eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten
soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki (ÅFS 54/2007)
Lue lisää
• eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymisperusteista
• eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrästä.
67
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.6.1.2. Osatyökyvyttömyyseläke
Työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeenä,
jos työkyky on alentunut mutta se ei ole heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla. .
Osatyökyvyttömyyseläke joko vähennetään kuntoutusrahasta tai sillä ei ole vaikutusta
kuntoutusrahaan. Sivun lopussa kuvataan vielä osatyökyvyttömyyseläkkeen vaikutus tilanteessa,
kun oikeus kuntoutusrahaan on alkanut ennen 1.1.2015.
Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään
Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään seuraavissa tilanteissa:
• Kuntoutusraha määräytyy edeltävän etuuden mukaan.
• Kuntoutusrahan määrä on vähimmäismääräinen.
• Kuntoutusraha määräytyy verotuksessa todettujen työtulojen perusteella ja
osatyökyvyttömyyseläke (tai sitä välittömästi edeltänyt täysi työkyvyttömyyseläke) on alkanut
ko. verotyötulovuoden aikana tai sen jälkeen.
• Kuntoutusraha määräytyy esitettyjen työtulojen perusteella ja osa esitetyistä työtuloista
koskee aikaa, jolloin asiakas ei vielä ollut osatyökyvyttömyyseläkkeellä (tai sitä välittömästi
edeltäneellä täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä).
Esimerkki
Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut 1.1.2015 ja hän hakee kuntoutusrahaa
2.3.2017 alkavaan kuntoutukseen. Ennen kuntoutuksen alkamista asiakas on
saanut eläkkeen lisäksi soviteltua työttömyyspäivärahaa. Kuntoutusraha määräytyy
täyden työttömyyspäivärahan perusteella ja osatyökyvyttömyyseläke vähennetään
kuntoutusrahasta.
Esimerkki
Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut 1.1.2016 ja hän hakee kuntoutusrahaa
2.6.2017 alkavaan kuntoutukseen. Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään
kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut sen kalenterivuoden (2015) jälkeen, jota
koskeva työtulo on kuntoutusrahan perusteena.
Esimerkki
Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut 1.11.2016 ja hän hakee kuntoutusrahaa
2.3.2017 alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan
esittämiä työtuloja ajalta 1.9.2016 - 1.3.2017. Koska osa esitetyistä työtuloista on ajalta,
jolloin asiakas ei vielä ollut eläkkeellä (1.9. – 31.10.2016), osatyökyvyttömyyseläke
vähennetään kuntoutusrahasta.
Osatyökyvyttömyyseläkeellä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan
Osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä seuraavissa tilanteissa:
• Kuntoutusraha määräytyy verotyötulojen perusteella ja osatyökyvyttömyyseläke tai sitä
välittömästi edeltänyt täysi työkyvyttömyyseläke on alkanut ennen verotyötulovuotta. Eli
verotyötulovuoden tulot on ansaittu eläkkeen aikana.
• Kuntoutusraha määräytyy esitettyjen työtulojen perusteella, jotka kohdistuvat
kokonaisuudessaan eläkkeellä olo aikaan. Jos osatyökyvyttömyyseläke myönnetään
takautuvasti samalta ajalta kuntoutusrahan kanssa.
68
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Esimerkki
Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut 1.1.2014 ja hän hakee kuntoutusrahaa
2.3.2017 alkavaan kuntoutukseen. Osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä
kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut ennen sen kalenterivuoden (2015) alkua, jota
koskeva työtulo on kuntoutusrahan perustana.
Esimerkki
Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut 1.1.2015 ja hän hakee kuntoutusrahaa
2.3.2017 alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan
esittämiä työtuloja ajalta 1.9.2016–1.3.2017. Osatyökyvyttömyyseläkettä ei
vähennetä kuntoutusrahasta, koska esitetyt työtulot kohdistuvat kokonaisuudessaan
eläkkeelläoloaikaan.
Takautuva osatyökyvyttömyyseläke
Kelan kuntoutusraha ei estä osatyökyvyttömyyseläkkeen maksamisen alkamista, jos se
myönnetään takautuvasti samalle ajalle vuodesta 2017 alkaen. Kelalla ei ole regressioikeutta
takautuvaan osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Työeläkelaitos tiedustelee (Oiwassa Tarkistettava
asia -työ) Kelan maksaman kuntoutusrahan ajan ja määrän. Jos osatyökyvyttömyyseläke on
suurempi kuin kuntoutusraha, työeläkelaitos maksaa asiakkaalle ylimenevän osan.
Menettely
Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia -työn. Selvitä
osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja
korvaukset -kyselyllä. Ilmoita eläkelaitokselle, jos kuntoutusrahaa on maksettu eläkkeen maksun
alkamisen jälkeen. Käytä asiakaskirjettä KRV05.
Esimerkki
Asiakkaalle on maksettu kuntoutusrahaa ajalle 13.4.2017 – 17.4.2017. Kuntoutusrahaa
on vielä maksamatta 7.9. – 11.9.2017 välinen aika. Kuntoutuksen työjonossa on
Tarkistettava asia, Muu etuus / Työel. Osatyökyvyttömyyseläkkeen maksaminen alkaa
1.2.2017 alkaen.
Työeläkelaitokselle ilmoitetaan kirjeellä KRV05 maksettu kuntoutusrahajakso.
Kuntoutusrahaan valmistellaan tarkistus 7.9-11.9.2017 ja osatyökyvyytömyyseläkkeen
vaikutus muutetaan vähentäväksi (VÄH) kuntoutusrahaan (tältä ajalta kuntoutusrahaa ei
ole vielä maksettu).
Lue lisää:
• Työtulot > Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö > Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja
• Työtulot > Esitetyt työtulot >Osatyökyvyttömyyseläke
Oikeus kuntoutusrahaan alkanut ennen 1.1.2015
Jos asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan on alkanut ennen 1.1.2015, osatyökyvyttömyyseläkkeen
vaikutus kuntoutusrahaan on seuraava:
Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta, jos oikeus eläkkeeseen on alkanut
sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan
määrittämisen perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai
vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta).
69
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta seuraavissa tilanteissa:
• Oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa
todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään
näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä
kuntoutusrahasta).
• Kuntoutusrahan määräämisen perusteena käytetään ns. 6 kk:n työtuloja eivätkä ne ole
kokonaisuudessaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä oloajalta.
1.6.1.3. Osa-aikaeläke
Osa-aikaeläke voi vaikuttaa vähentävästi tai sillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahan maksamiseen.
Vaikutuksen ratkaisee kuntoutusrahan määräytymisperuste, osa-aikaeläkkeen alkamisaika ja
mistä alkaen eläkettä maksetaan. Selvitä työeläkekyselyllä (HEKY) eläkkeen alkamisaika ja mistä
alkaen sitä maksetaan.
Osa-aikaeläke eläkemuotona lakkautetaan ja se korvataan 1.1.2017 alkaen osittaisella
varhennetulla vanhuuseläkkeellä (OVE). Viimeiset osa-aikaeläkkeet voidaan myöntää 1.12.2016
alkaen.
Lue lisää osittain varhennetusta vanhuuseläkkeestä.
Oikeus kuntoutusrahaan alkaa 1.1.2015 jälkeen
Osa-aikaeläkettä ei vähennetä seuraavissa tilanteissa:
• Kuntoutusraha määräytyy verotyötulojen perusteella ja osa-aikaeläke on alkanut ennen
verotyötulovuotta.
• Kuntoutusraha määräytyy esitettyjen työtulojen perusteella, jotka ovat kokonaisuudessaan
eläkeajalta.
Muissa tilanteissa osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta. Siten osa-aikaeläke
vähennetään aina, kun kuntoutusraha määräytyy edeltävän etuuden mukaan tai kuntoutusrahan
määrä on vähimmäismääräinen
Esimerkki 1
Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut 1.1.2013 ja hän hakee kuntoutusrahaa
2.6.2014 alkavaan kuntoutukseen. Osa-aikaeläke vähennetään
kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut sen kalenterivuoden (2012) jälkeen,
jota koskeva työtulo on kuntoutusrahan perustana.
Esimerkki 2
Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut 1.11.2013 ja hän hakee kuntoutusrahaa
2.3.2014 alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään
asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta 1.9.2013 – 1.3.2014. Koska esitetyt työtulot
eivät ole kokonaisuudessaan eläkeajalta osa-aikaeläke vähennetään.
Esimerkki 3
Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut 1.1.2012 ja hän hakee kuntoutusrahaa
2.3.2014 alkavaan kuntoutukseen. Ennen kuntoutuksen alkamista asiakas
on saanut eläkkeen lisäksi sairauspäivärahaa. Kuntoutusraha määräytyy
täysimääräisen sairauspäivärahan perusteella ja osa-aikaeläke vähennetään
70
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
kuntoutusrahasta. Ilman edeltävää etuutta kuntoutusraha määritettäisiin vuoden
2012 työtulojen perusteella.
Esimerkki 4
Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut 1.1.2011 ja hän hakee kuntoutusrahaa
2.3.2014 alkavaan kuntoutukseen. Osa-aikaeläkettä ei vähennetä
kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut ennen sen kalenterivuoden alkua, jota
koskeva työtulo on kuntoutusrahan perustana.
Esimerkki 5
Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut 1.1.2012 ja hän hakee kuntoutusrahaa
2.3.2014 alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään
asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta 1.9.2013–1.3.2014. Osa-aikaeläkettä ei
vähennetä kuntoutusrahasta, koska esitetyt työtulot ovat kokonaisuudessaan
eläkeajalta.
Oikeus kuntoutusrahaan alkaa ennen 1.1.2015
Jos asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan alkaa ennen 1.1.2015, osa-aikaeläkkeen vaikutus
kuntoutusrahaan on seuraava:
Osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta, jos oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna
tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen
perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän
mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta).
Osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta seuraavissa tilanteissa:
• Oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa
todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään
näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä
kuntoutusrahasta).
• Kuntoutusrahan määräämisen perusteena käytetään ns. 6 kk:n työtuloja eivätkä ne ole
kokonaisuudessaan osa-aikaeläkkeellä oloajalta.
Työeläkelaitos myöntää osa-aikaeläkkeen
Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia –työn. Selvitä osa-aikaeläkkeen
alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset –kyselyllä (HEKY).
Selvitä onko osa-aikaeläke maksettu tai maksussa samalle aikaa kuntoutusrahan kanssa. Tutki
onko eläkkeellä vaikutusta kuntoutusrahaan.
Lue myös: Työtulot > Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö > Osa-aikaeläke
1.6.1.4. Kelan työkyvyttömyyseläke
Kelan työkyvyttömyyseläkkeen (ml. kuntoutustuki) saajalle maksetaan eläkkeensaajan
kuntoutusrahaa. Työkyvyttömyyseläke vaikuttaa siten kuntoutusrahan määräytymiseen.
Eläkkeensaajan hoitotuki ja asumistuki eivät vaikuta kuntoutusrahaan, koska ne eivät ole
luonteeltaan ansiomenetyskorvausta.
71
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Lue lisää:
• Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrästä
• Eläkkeensaajan kuntoutusrahasta
1.6.1.5. Takuueläke
Takuueläke on vähimmäiseläke, jonka tarkoituksena on turvata pientä eläkettä saavien henkilöiden
toimeentuloa.
Vaikutus eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymiseen
Takuueläke vaikuttaa eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymiseen, jos takuueläke on
myönnetty
• kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen perustella tai
• maahanmuuttajalle työkyvyttömyyden perusteella 1.3.2011 alkaen.
Takautuva päätös takuu eläkkeestä
Takuueläke voidaan myöntää takautuvasti samalle ajalle, jolle on maksettu kuntoutusrahaa.
Tällöin samalta ajalta maksettu kuntoutusraha peritään regressinä takautuvasti myönnettävästä
takuueläkkeestä.
Takuueläke ja KEL 12 § 4 mom. eläke
Takuueläkkeellä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan, jos asiakkaan työkyvyttömyyseläke on
myönnetty KEL 12 § 4 mom. mukaan (pysyvä sokeus, liikuntakyvyttömyys tai avuttomuus). Poista
takuueläkkeen vaikutus.
Lue lisää:
• Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrästä
• Eläkkeensaajan kuntoutusrahasta
• KEL 12 § 4 mom. mukaisesta eläkkeestä.
1.6.1.6. KEL 12 § 4 mom. (sokea, liikuntakyvytön, avuton)
Pysyvästi sokealle, liikuntakyvyttömälle tai avuttomalle henkilölle maksettava työkyvyttömyyseläke
(KEL 12 § 4 mom.) ei vaikuta kuntoutusrahan maksamiseen eikä kuntoutusrahaa makseta
eläkkeensaajan kuntoutusrahana. Asiakas voi saada lisäksi takuueläkettä. Asiakkaan
kuntoutusraha määräytyy työtulon, edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaisesti. Selvitä
eläkelaji asiakkaan kansaneläketiedoista.
Huomaa, että nuoren kuntoutusrahaa, KEL 12 §:n 4 mom. mukaista työkyvyttömyyseläkettä sekä
takuueläkettä voi saada samanaikaisesti.
Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ja KEL 12 §:n 4 momentin mukaista eläkettä
samanaikaisesti saavan kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana, jossa KEL 12
§:n 4 momentin mukaista eläkettä ei oteta huomioon.
Lue lisää: Työkyvyttömyyseläke > Oikeus ja edellytykset > Sokeat ja liikuntakyvyttömät
72
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.6.1.7. Lapsikorotus
Kela maksaa eläkkeensaajille lapsikorotusta alle 16-vuotiaista lapsista. Se on verotonta ja sitä
tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä.
Lapsikorotuksen voi saada seuraaviin eläkkeisiin:
• kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, vanhuuseläke tai varhennettu
vanhuuseläke tai kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain mukainen työttömyyseläke
• työ- tai virkasuhteeseen perustuva työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke,
työttömyyseläke, vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke
• työkyvyttömyyden perusteella myönnetty lakisääteinen tapaturma-, liikennevakuutus- tai
sotilasvammaeläke, elinkorko, työkyvyttömyyseläke tai ansionmenetyksen korvaus, jota
maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi.
Lapsikorotuksen vaikutus kuntoutusrahaan riippuu, mihin eläkkeeseen sen maksaminen perustuu.
Lapsikorotus vaikuttaa kuntoutusrahan määrään
Lapsikorotus huomioidaan eläkkeiden kokonaismäärässä ja se vaikuttaa eläkkeensaajan
kuntoutusrahaan, kun asiakkaalle on myönnetty
• Kelan maksama työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki
• työeläkelakien mukaan maksettu työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki
• työttömyyseläke.
Takautuvasti myönnettyä lapsikorotusta ei regressoida, jos sitä maksetaan samalle aikaa, jolta on
maksettu kuntoutusrahaa.
Ei vaikutusta
Jos asiakkaalle maksetaan lapsikorotusta työeläkelain mukainen osatyökyvyttömyyseläkkeen tai
osakuntoutustuen perustella, korotuksella ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Lapsikorotusta ei
vähennetä kuntoutusrahasta, koska se ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta.
1.6.1.8. Perhe-eläkkeet
Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää Kelan hoitama
perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai
yrittäjäeläkkeeseen.
Kelan perhe-eläkkeet
Kelan maksamia perhe-eläkkeitä ovat lapseneläke ja leskeneläke. Lapseneläkkeeseen kuuluu
perusmäärä ja täydennysmäärä. Leskeneläkkeeseen kuuluu alkueläke ja sen jälkeen mahdollisesti
jatkoeläke.
Näillä eläkkeillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan eikä sen määräytymiseen, sillä ne eivät ole
ansionmenetyskorvauksia.
73
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Työeläkelakien mukaiset perhe-eläkkeet
Työeläkelaitosten maksamia perhe-eläkkeitä ovat lapseneläke ja lesken eläke. Näillä
eläkkeillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan eikä sen määräytymiseen, sillä ne eivät ole
ansionmenetyskorvauksia.
1.6.1.9. Vanhuuseläke ja varhennetut vanhuuseläkkeet
Varhennettu vanhuuseläke ja vanhuuseläke
Kansaneläkelain tai työeläkelakien perusteella maksettava
• varhennettu vanhuuseläke
• vanhuuseläke
• 65-vuotiaalle maahanmuuttajalle myönnettävä takuueläke
estävät kuntoutusrahan maksamisen.
Kuntoutusrahan saajan siirtyessä vanhuuseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle
kuntoutusrahaoikeus päättyy eläkkeen maksamisen alkamiseen.
Osittain varhennettu vanhuuseläke
Työeläkelakien mukainen osa-aikaeläke on korvattu osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä
(OVE). Eläkettä voi saada 61-vuotta täyttänyt henkilö joko 25 % tai 50 % karttuneen työeläkkeen
määrästä. Asiakas voi jatkaa kokopäivätyössä tai vähentää työskentelyään. Osittaista
varhennettua vanhuuseläkettä koskevat säännökset tulevat voimaan 1.1.2017.
Osittain varhennettu vanhuuseläke ei estä kuntoutusrahan saamista eikä sitä vähennetä siitä.
Vapaaehtoinen vanhuuseläke tai lisäeläke
Yksilölliset eläkevakuutukset, kuten vapaaehtoinen vanhuuseläke tai lisäeläke, täydentävät
lakisääteistä eläketurvaa. Ne eivät ole työeläkelain mukaisia eläkkeitä eivätkä siten vaikuta
kuntoutusrahan määräytymiseen tai sen maksamiseen vähentävästi tai estävästi
Takautuva päätös työeläkelaitoksesta
Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia –työn. Selvitä vanhuuseläkkeen
alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset –kyselyllä (HEKY).
Vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke peritään regressinä, jos eläkettä on maksettu samalta
ajalta kuin kuntoutusrahaa. Takautumisoikeus koskee työeläkelakien ja kansaneläkelakien
mukaisia vanhuuseläkkeitä ja varhennettuja vanhuuseläkkeitä. Työeläkelaitokselle maksettu
kuntoutusraha ilmoitetaan ja peritään kirjeellä KRG74.
Takautuva päätös Kelalta
Jos Kela myöntää varhennetun vanhuuseläkkeen ja samalta aikaa on maksettu kuntoutusrahaa,
maksettu kuntoutusraha peritään maksuvaatimuksen perusteella Kelalle.
74
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.6.1.10. Urheilijan tapaturma- ja eläketurva
Urheilijan tapaturma- ja eläketurva
Pääasiallisen toimeentulonsa urheilusta saavat kuuluvat pakollisen eläke- ja
tapaturmavakuutuksen piiriin. Vakuutuksen ottaa ja vakuutusmaksut maksaa se urheiluseura
tai liikuntajärjestö, joka on tehnyt sopimuksen urheilijan kanssa. Lisäksi yksilöurheilija voi ottaa
lainmukaisen vakuutuksen. Lakisääteinen vakuutus kattaa lisäksi vanhuuden turvan.
Laki urheilijan tapaurma- ja eläketurvasta 276/2009
Suhde kuntoutusrahaan
Urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaisia korvauksia ovat tapaturmaeläke ja
vanhuuseläke. Täytenä maksettavat korvaukset estävät kuntoutusrahan myöntämisen. Osittaiset
korvaukset vähennetään kuntoutusrahasta.
Kuntoutusrahaan ei vaikuta urheilijavakuutuksen perusteella maksettava:
•
•
•
•
•
•
sairaanhoidon tai lääkinnällisen kuntoutuksen korvaus
haittaraha
haitta- ja vaatelisä
kodinhoitokustannusten korvaus
korvaus opaskoiran ylläpidosta
perhe-eläke ja hautausapu
Ylimääräisestä urheilijaeläkkeestä katso Suhde muihin etuuksiin > Eläkkeet > Muut eläkkeet.
1.6.1.11. Muut eläkkeet
Ylimääräinen urheilijaeläke
Ylimääräinen urheilijaeläke ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta eikä sillä ole vaikutusta
kuntoutusrahan myöntämiseen tai maksamiseen.
Ylimääräinen urheilijaeläke voidaan myöntää urheilijalle, joka asuu tai on asunut pysyvästi
Suomessa, tunnustukseksi hänen Olympiakisoissa saamastaan kultamitalista. Erityisestä syystä
eläke voidaan myöntää myös merkittävästä kansainvälisestä urheilu-urasta. Eläkettä ei ilman
erityistä syytä myönnetä henkilölle, joka ei ole täyttänyt 60 vuotta. Ylimääräistä urheilijaeläkettä
voidaan maksaa täytenä tai osaeläkkeenä.
Ylimääräinen urheilijaeläke on 1 319,06 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen
määrästä.Eläkettä ei myönnetä, jos hakijan verotuksessa vahvistetut eläke- ja muut pysyvät
tulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ylittävät täyden taiteilijaeläkkeen suuruuden kerrottuna
kahdella.
Lue lisää:
• Laki ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä (1419/2014)
• Urheilijan tapaturma- ja eläketurvan suhteesta kuntoutusrahaan
75
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Ylimääräinen taiteilijaeläke
Ylimääräinen taiteilijaeläke ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta eikä sillä ole vaikutusta
kuntoutusrahan myöntämiseen tai maksamiseen.
Ylimääräinen taiteilijaeläke voidaan myöntää taiteilijalle, joka asuu tai on asunut pysyvästi
Suomessa, tunnustukseksi hänen ansiokkaasta toiminnastaan luovana tai esittävänä taiteilijana.
Eläkettä ei ilman erityistä syytä saa myöntää henkilölle, joka ei ole täyttänyt 60 vuotta.
Ylimääräinen taiteilijaeläke myönnetään joko täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä.
Ylimääräinen taiteilijaeläke on 1 328,69 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen
määrästä. Eläkettä ei myönnetä, jos hakijan verotuksessa vahvistetut eläke- ja muut pysyvät tulot
kansaneläketuloa lukuun ottamatta ylittävät ylimääräisen taiteilijaeläkkeen määrän kerrottuna
kahdella.
Lue lisää: Laki ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä (194/2016)
1.6.2. Työeläkekuntoutus ja sen korvaukset
Työeläkekuntoutuksella tarkoitetaan työeläkelaitosten järjestämää ja kustantamaa ammatillista
kuntoutusta. Työeläkelaitos maksaa asiakkaalle kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa,
osakuntoutusrahaa, harkinnanvaraista kuntoutusavustusta tai kuntoutuskorotusta kuntoutustuen
tai työkyvyttömyyseläkkeen saajalle.
Työeläkelaitoksen maksama kuntoutusraha, osakuntoutusraha (esim. TyEL 28 §) ja
harkinnanvarainen kuntoutusavustus (esim. TyEL 31 §) vähennetään Kelan maksamasta
kuntoutusrahasta.
Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen lisänä maksettavaa
kuntoutuskorotusta (esim. TyEL 30 §), ei vähennetä Kelan maksamasta kuntoutusrahasta.
Takautuva työeläkelakien mukainen kuntoutusraha ajalle, jolta
maksettu Kelan kuntoutusrahaa
Työeläkelaitos ei lähtökohtaisesti maksa kuntoutusrahaa ajalta, jolta Kela on maksanut
kuntoutusrahaa (TyEL 34 § ja 43 §:n 2 momentti).
Jos työeläkekuntoutus myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolle Kela on järjestänyt
ammatillisen kuntoutuksen, oikeutta Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ei enää ole. Ammatillisen
kuntoutuksen päätös on siksi oikaistava. Kun kuntoutus on hylätty, on kuntoutusrahapäätöskin
oikaistava vastaavasti.
Oikaisupäätöksellä todettavaan kuntoutusrahan liikamaksuun ei ole mahdollista soveltaa
regressimenettelyä vaan se on takaisinperittävä asiakkaalta itseltään (KKRL 39 § ja TyEL 43 §:n 2
mom.).
Lue lisää:
• Päätöksen oikaisu ja poistaminen > Oikaisu vahingoksi
• Takaisinperintä
1.6.3. Erityishoitoraha
Kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa ei voi saada samanaikaisesti. Kuntoutusraha on ensisijainen
erityishoitorahaan nähden. Jos asiakas on kuitenkin hakenut erityishoitorahaa lapsen
76
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
kuntoutukseen tai sopeutumisvalmennukseen osallistumisen vuoksi, erityishoitoraha voidaan
myöntää muiden edellytysten täyttyessä.
Kuntoutusrahasta ei mene omavastuuta, kun vanhempi osallistuu lapsensa kuntoutukseen. Toisin
kuin erityishoitorahassa, kuntoutusrahassa ei ole myöskään enimmäisaikaa.
1.6.4. Opintoetuudet
Kelan maksamia opiskelun aikaisia opintoetuuksia ovat opintotuki, johon kuuluvat opintoraha,
asumislisä, opintolainan valtiontakaus sekä koulumatkatuki.
Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle
aikuisopiskelijalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä.
Miten Kelan maksamat opintoetuudet vaikuttavat
Opintoetuuden saaminen ei estä tai vähennä kuntoutusrahan maksamista. Opiskelijalle maksettu
kuntoutusraha huomioidaan tulona opintotuen tulovalvonnassa.
Kuntoutusrahan määrä voi lain mukaan perustua opintorahan määrään, mutta käytännössä
asiakkaalle maksetaan siinä tapauksessa vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa
Kuntoutusrahaa maksetaan koulutukseen
Kuntoutusraha estää opintoetuuden (opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus)
myöntämisen samaan koulutukseen Kelan kuntoutusrahan (ml. nuoren kuntoutusrahaa) kanssa.
Koulumatkatukea ja koulutukseen maksettavaa kuntoutusrahaa (ml. nuoren kuntoutusrahaa) voi
saada samanaikaisesti.
Opintoetuuksia on jo maksettu samaan koulutukseen
Opintoraha ja asumislisä on lakkautettava, jos olet myöntämässä kuntoutusrahaa
samaan koulutukseen. Tee toimeksiantotyö opintotuen-työjonoon ja kirjaa kommenttiin,
mistä alkaen kuntoutusraha myönnetään. Opintoetuuden käsittelijä tekee opintorahasta
bruttomaksuvaatimuksen ja asumislisästä nettovaatimuksen kuntoutusrahaan, jos molempia on
maksettu. Valitse molemmat maksuvaatimukset mukaan kuntoutusrahan ratkaisuun.
Aikuiskoulutustuki
Asiakas ei voi yleensä saada samanaikaisesti Kelan kuntoutusrahaa ja Koulutusrahaston
maksamaa aikuiskoulutustukea.
Jos kuntoutusrahaa maksetaan samaan koulutukseen, sen vaikutus aikuiskoulutustukeen on
estävä. Muissakin tilanteissa Koulutusrahasto voi katsoa, ettei asiakas opiskele kuntoutuksen
aikana päätoimisesti ja hylkää aikuiskoulutustuen kuntoutusrahan ajalta.
Jos aikuiskoulutustukea maksetaan kuntoutusrahan kanssa samalta ajalta, se vähennetään
kuntoutusrahasta. Tutki Aikuiskoulutustuen kyselyllä (HEKY), miltä ajalta aikuiskoulutustukea
on maksettu. Ennen kuin vähennät aikuiskoulutustuen kuntoutusrahasta, ole yhteydessä
Koulutusrahastoon (www.koulutusrahasto.fi) ja varmista, ettei aikuiskoulutustukea tulla
hylkäämään kuntoutusrahan ajalta.
77
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.6.5. Sairauspäiväraha (ml. osasairauspäiväraha)
Kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on ensisijainen sairauspäivärahaan (ml. jatkossa
osasairauspäiväraha) nähden. Sairauspäivärahaan ei ole oikeutta samalta ajalta jolle
kuntoutusraha on myönnetty. Kuntoutukseen osallistuminen ei sinällään kuitenkaan estä
sairauspäivärahan myöntämistä. Esimerkiksi sairaalan kuntoutusosastolla tapahtuva kuntoutus
voi oikeuttaa kuntoutusrahaan tai vaihtoehtoisesti sairauspäivärahaan. Oikea etuus pitää tutkia
kuntoutuspäätöksen ja/tai lääkärinlausunnon perusteella
Jos asiakas on sairauspäivärahakaudella lyhytaikaisessa enintään viikon kestävässä
kuntoutuksessa, voidaan sairauspäivärahan maksua jatkaa tältä ajalta. Lyhytaikainen
kuntoutus voi olla esimerkiksi Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutusselvitys. Jos asiakas on
hakenut kuntoutusrahaa kuntoutuksen ajalta, hän voi peruuttaa kuntoutusrahahakemuksen ja
sairauspäivärahaa voidaan myöntää kuntoutuksen ajalta. Peruuttaminen on mahdollista siihen
saakka, kunnes kuntoutusrahapäätös on lainvoimainen.
Lue lisää Sairauspäivän etuusohje – Kelan kuntoutusraha
Kuntoutusraha sairauspäivärahan ajalle
Jos kuntoutusrahaa on myönnetty takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu
sairauspäivärahaa, takautuvasti maksettava kuntoutusraha peritään regressinä Kelalle liikaa
maksetun sairauspäivärahan määrään saakka (KKRL 566/2005 39 § 2 mom.). Työnantajalle
maksettua sairauspäivärahaa ei voi periä regressinä kuntoutusrahasta, perintä on tehtävä
normaalina takaisinperintänä.
Tee toimeksiantotyö sairauspäivärahan työjonoon ja kirjaa kommenttiin, mistä alkaen
kuntoutusraha ollaan myöntämässä. Ratkaise kuntoutusraha, kun sairauspäiväraha on lakkautettu.
Sairauspäiväraha kuntoutusrahan ajalle
Jos asiakkaan kuntoutus on keskeytynyt sairastumisen vuoksi ja asiakas on sairausvakuutuslain
mukaan työkyvytön, voidaan päätös sairauspäivärahasta antaa vasta kun kuntoutusrahan
maksaminen on lakkautettu. Jos sairauspäiväraha myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta on
maksettu kuntoutusrahaa, takautuvasti maksettava sairauspäiväraha peritään regressinä Kelalle
liikaa maksetun kuntoutusrahan määrään saakka (KKRL 566/2005 39 § 2 mom.).
• Kuule asiakasta ennen kuntoutusrahan lakkauttamista
• Lakkauta kuntoutusraha sairauspäiväraha myönnön alusta lukien
• Tallenna kuntoutusrahan Liikamaksu-näytölle perintätavaksi regressikuittaus
sairauspäivärahasta (PR)
• Kun kuntoutusraha ratkaisu on tallennettu, takaisinperintäjärjestelmään muodostuu
ohjelmallisesti tekninen ratkaisu regressiperinnästä.
Sairauspäivärahan Hakemustyö Oiwassa odottaa kuntoutusrahan lakkauttamista. Tee yhteistyötä
sairauspäiväraha käsittelijän kanssa. Ilmoita kun kuntoutusraha on lakkautettu esimerkiksi
kirjaamalla asiasta Hakemustyön kommenttiin.
Työnantajalle maksettua kuntoutusrahaa ei voi periä regressinä sairauspäivärahasta. Perintä on
tehtävä normaalina takaisinperintänä.
Lue myös Kuntoutusrahan etuusohje – Liikamaksu - Regressikuittaus
*Huomioi, että regressikuittaus ei ole mahdollinen edelleenkään osasairauspäivärahasta,
luovutuspäivärahasta tai tartuntatautietuudesta.
78
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.6.6. Työttömyysetuudet
Työttömyysturvaa maksetaan joko työttömyyskassasta tai Kelasta työttömyyden tai työllistymistä
edistävän palvelun, kuten aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun ajalta. Ansiopäivärahaa
voivat saada ne työttömät, jotka ovat työttömyyskassan jäseniä. Kelan työttömyysetuutta
maksetaan, jos asiakkaalla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.
Kelan työttömyysetuudet
Kuntoutusraha estää työmarkkinatuen ja peruspäivärahan maksamisen.
Tee toimeksiantotyö työttömyysturvan-työjonoon ja kirjaa kommenttiin, mille ajalle
kuntoutusraha myönnetään. Työttömyysturvan käsittelijä lakkauttaa työttömyysturvan ja tekee
työttömyysetuudesta maksuvaatimuksen kuntoutusrahaan. Valitse maksuvaatimus mukaan
kuntoutusrahan ratkaisuun. (KKRL 39 § 2 mom).
Työttömyyskassojen työttömyysetuudet
Työttömyyskassat maksavat ansioon suhteutettu päiväraha. Asiakkaalla on ilmoitusvelvollisuus
työttömyyskassalle, jos hän on hakemassa tai hänelle on maksettu kuntoutusrahaa samalle aikaa.
Jos asiakas on saanut työttömyyspäivärahaa ja hänelle on oikeus kuntoutusrahaan, maksetaan
kuntoutusraha työttömyysetuuden määrään saakka työttömyyskassalle. Kuntoutusraha maksetaan
työttömyyskassalle sen jälkeen, kun kassa on vastannut Kelan lähettämään tiedusteluun.
Tiedustelu tehdään käyttäen asiakaskirjettä KRV03. (KKRL 39 § 2 mom).
Vuorottelukorvaus
Kuntoutusraha estää vuorotteluvapaalain mukaisen vuorottelukorvauksen maksamisen.
Takautuvaa kuntoutusrahaa ei voida maksaa työttömyyskassalle eikä pidättää Kelalle maksettua
vuorottelukorvausta vastaan.
Palkkatuki
Työ- ja elinkeinotoimisto voi maksaa harkinnanvaraista palkkatukea työnantajalle, joka palkkaa
työnhakijan jolla on vaikeuksia työllistyä. Palkkatukea voidaan myöntää sekä toistaiseksi voimassa
olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen, myös oppisopimuskoulutukseen. (Lue lisää
palkkatuesta TE-toimiston sivuilta.)
Työnantajalle maksettavalla palkkatuella ei ole vaikutusta kuntoutujan kuntoutusrahaoikeuteen tai
sen määrään.
1.6.7. Vanhempainpäivärahat
Vanhempainpäivärahoja ovat äitiys-, isyys- ja vanhempainraha. Ne vähennetään
kuntoutusrahasta, jos vanhempainpäivärahoja maksetaan samalta aikaa.
Vähennystä ei tehdä
Vanhempainpäivärahaa ei vähennetä kuntoutusrahasta, jos vanhempainpäiväraha määräytyy
vähimmäismääräisenä asiakkaan päätoimisen opiskelun vuoksi (SVL 11 luku 8 §). Selvitä
vanhempainpäiväpäätöksestä, mihin vähimmäismäärä perustuu.
79
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.6.8. Kotihoidontuki
Kotihoidon tukena ja yksityisen hoidon tukena maksetaan hoitorahaa, hoitolisää ja kuntalisää.
Hoitolisä on tulosidonnainen.
Kotihoidontuki ei vaikuta kuntoutusrahan maksamiseen, mutta kuntoutusraha voi vaikuttaa
tulosidonnaiseen hoitolisään ja osittaiseen hoitorahaan.
1.6.9. Maatalousyrittäjien erityistuet
Maatalousyrittäjä, joka on luopunut maatalousyrityksestään, voi saada Melasta luopumistukea.
Luopumistuki turvaa maatalousyrittäjän toimeentuloa ennen vanhuuseläkeikää silloin, kun yrittäjä
toteuttaa sukupolvenvaihdoksen tai luovuttaa pellot lisämaaksi. Luopumistukeen ovat oikeutettuja
viljelijät ja poronhoitajat, jotka pysyvästi lopettavat maataloustuotannon tai porotalouden
harjoittamisen ennen varsinaista eläkeikää. Luopumistuki nykymuotoisena on voimassa vuosina
2011–2014.
Luopumistuella oleva voi tehdä rajoitetusti palkkatöitä tai harjoittaa pienimuotoista yrittäjätoimintaa.
Näistä ansiotöistä saatavat tulot eivät kuitenkaan saa ylittää tulorajaa, joka vuonna 2014 on 706,87
euroa kuukaudessa.
Mela maksaa korvauksia myös vanhoista luopumisjärjestelmistä, kuten
sukupolvenvaihdoseläkkeitä, luopumiseläkkeitä ja luopumiskorvauksia.
Luopumistuki, maatalousyrittäjien luopumiskorvaus ja luopumiseläke vähennetään
kuntoutusrahasta. Sukupolvenvaihdoseläke muuttaa kuntoutusrahan perusteen eläkkeensaajan
kuntoutusrahaksi.
1.6.10. Ensisijaiset ansiomenetyskorvaukset
Liikennevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja sotilastapaturmalainsäädännön mukaiset
ansionmenetyskorvaukset (ns. SOLITA-korvaukset) ovat kuntoutusrahaan nähden ensisijaisia.
Vaikutus kuntoutusrahaan riippuu siitä, onko korvaus myönnetty täysimääräisenä vai osittaisena.
Osakorvaus vähennetään kuntoutusrahasta ja täysimääräinen korvaus estää kuntoutusrahan
maksamisen.
Huomaa että eri tilanteisiin tulee käyttää eri perintäkirjettä: KRG72 (estävä ansiomenetyskorvaus)
ja KRG73 (vähentävä ansiomenetyskorvaus).
Lue lisää korvauksista:
•
•
•
•
Työtapaturma- ja ammattitauti
Liikennevahinko
Sotilastapaturma
Urheilijan tapaturma- ja eläketurva
80
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.6.10.1. Muun korvauksen viivästyminen
Kuntoutusraha voidaan myöntää, kun ensisijaisen korvauksen saaminen viivästyy
asiakkaasta riippumattomasta syystä. Jos asiakas on hakenut muuta korvausta ja
kuntoutusrahahakemuksesta tai tapaturmaselvityksestä ilmenee, missä vakuutusyhtiössä asia on
vireillä, pyydä vakuutusyhtiöltä korvauspäätös tai viivästymistodistus. Tällöin kuntoutujan oikeus
korvaukseen siirtyy maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta Kelalle (KKRL 22 § 4 mom).
Kuntoutusrahan myöntäminen viivästymistodistuksen perusteella.
Kun kuntoutusraha myönnetään viivästymisen perusteella, vakuutusyhtiölle lähetetään
ohjelmallisesti ilmoitus myönnetystä kuntoutusrahasta päätöksen yhteydessä. Asiakkaalle
kerrotaan päätöksessä kuntoutusrahan maksamisesta muun korvauksen viivästymisestä
huolimatta, ja Kelan oikeudesta periä samalta ajalta myöhemmin myönnettävä muun lain
mukainen korvaus maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta.
Kun tieto muun korvauksen myöntämisestä tulee Kelaan, oikaise etuuspäätös. Lähetä
vakuutusyhtiölle takaisinperintäjärjestelmän kautta perintäkirje, jossa ilmoitat maksetun päivärahan
kokonaismäärän. Vakuutusyhtiö maksaa myöntämänsä korvauksen Kelalle Kelan maksaman
kuntoutusrahan määrään saakka.
Ulkomailta maksettava korvaus
Ulkomailta maksettaviin etuuksiin ja korvauksiin ei sovelleta viivästymistodistusmenettelyä. Voit
myöntää kuntoutusrahan ilman viivästymistodistusta. Lisää päätökseen huomautus siitä, että
asiakkaan on itse ilmoitettava Kelalle jos hän myöhemmin saa ulkomaan laitoksesta etuutta tai
korvausta samalle ajalle, jolle kuntoutusraha myönnetään.
Ulkomaan lainsäädännön mukaan voi olla myös niin, että ulkomainen laitos vähentää Suomesta
maksettavan kuntoutusrahan maksamastaan korvauksesta. Tällöin kuntoutusraha jää asiakkaan
ensisijaiseksi ansionmenetyskorvaukseksi kuntoutuksen ajalta.
1.6.10.2. Työtapaturma ja ammattitauti
Työtapaturma- ja ammattitautilakien mukainen:
• täysimääräinen päiväraha, kuntoutusraha ja tapaturmaeläke estää kuntoutusrahan
maksamisen.
• osakorvauksena maksettava päiväraha ja tapaturmaeläke vähennetään kuntoutusrahasta.
Muilla kuin edellä mainituilla työtapaturma- ja ammattitautilakien mukaisilla korvauksilla ei ole
vaikutusta kuntoutusrahaan. Myöskään yrittäjän tai maatalousyrittäjän vapaaehtoiseen vapaa-ajan
vakuutukseen perustuvilla korvauksilla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan 1.1.2015 lukien.
Yksityistapaturmavakuutukseen perustuvilla korvauksilla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan.
Työtapaturma- ja ammattitautilakeja ovat:
• työtapaturma- ja ammattitautilaki
• maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki
• opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden
korvaamisesta annettu laki
81
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Työtapaturma- ja ammattitautilaki
Työtapaturmia ja ammattitauteja korvataan työsuhteessa oleville sekä yrittäjille työtapaturmaja ammattitautilain perusteella (TyTAL 459/2015). Työnantaja on lähtökohtaisesti velvollinen
vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Myös työnantajan kanssa
samassa taloudessa asuva perheenjäsen kuuluu vakuutukseen, jos hän tekee työtä työsuhteessa.
Pakollisen tapaturmavakuutuksen ulkopuolelle jäävät yrittäjät ja ammatinharjoittajat sekä yrityksen
omistajaosakkaat ja yhtiömiehet voivat vakuuttaa itsensä työtapaturma- ja ammattitautilain 24 ja
25 luvun mukaisella yrittäjien vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella.
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista ansionmenetyskorvausta maksetaan päivärahana,
kuntoutusrahana tai tapaturmaeläkkeenä. Päiväraha ja tapaturmaeläke voidaan maksaa joko
täysimääräisenä tai osakorvauksena. Täysimääräinen päiväraha ja tapaturmaeläke maksetaan,
kun vammasta tai sairaudesta aiheutuu täysi työkyvyn ja ansion alenema taikka hoito vielä jatkuu.
Osakorvausta maksetaan, kun vahingoittunut kykenee jo uuteen tai entiseen työhön, mutta ansiot
ovat vamman tai sairauden vuoksi alemmat kuin ennen tapaturmaa. Tapaturmavakuutuksen
kuntoutusraha maksetaan aina täysimääräisenä.
Lue lisää: Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)
Maatalousyrittäjän tapaturmavakuutus
MYEL-vakuuttamisvelvollisella maatalousyrittäjällä ja apurahansaajalla on velvollisuus vakuuttaa
itsensä työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Jos maatalousyrittäjä ei kuulu pakollisen
vakuutuksen piiriin, hän voi ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen (maatalousyrittäjän
työtapaturma- ja ammattitautilaki, MATAL 6 §).
Lue lisää: Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki (MATAL, 873/2015)
Opiskeluun liittyvä työ
Opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden
korvaamisesta on säädetty tätä koskevassa laissa (460/2015). Lain mukaan voidaan maksaa
päivärahaa ja tapaturmaeläkettä ansionmenetyskorvauksena ammatillisessa perus- tai
aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakoulussa, yliopistossa, lukiossa tai peruskoulun 7 – 9
vuosiluokissa sattuneen vahinkotapahtuman perusteella.
Täysimääräinen tapaturmalain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke estävät kuntoutusrahan
myöntämisen. Osakorvauksena maksettava päiväraha ja tapaturmaeläke eivät estä
kuntoutusrahan myöntämistä, mutta ne vähennetään.
Ennen 1.1.1982 sattunut työtapaturma
Jos työtapaturma on sattunut ennen 1.1.1982, maksetaan tapaturmavakuutuslain perusteella
työkyvyn alenemasta ja lääketieteellisestä haitasta korvauksena elinkorkoa. Elinkorko koostuu
lääketieteellisen haitta-asteen mukaan määräytyvästä peruskorosta ja työkyvyn aleneman mukaan
määräytyvästä täydennyskorosta.
• Elinkorko estää kuntoutusrahan myöntämisen, jos täydennyskorkoa maksetaan täytenä.
• Elinkorko vähennetään kuntoutusrahasta, jos täydennyskorkoa maksetaan muutoin kuin
täytenä.
• Elinkorolla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan, jos täydennyskorkoa ei makseta lainkaan.
82
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.6.10.3. Liikennevahinko
Liikennevakuutuslain perusteella maksettavia ansionmenetyskorvauksia ovat
• korvaus työansion menetyksestä
• työkyvyttömyyseläke
• työttömyyspäivärahaa vastaava ansionmenetyskorvaus, kun vakuutettu ollut työttömänä
ennen liikennevahingon sattumista.
Yrittäjän ansionmenetyskorvauksena korvataan yleensä sijaisen palkka sosiaalikuluineen.
Korvausten vaikutus kuntoutusrahaan
Täytenä maksettava ansionmenetyskorvaus estää kuntoutusrahan myöntämisen. Muu kuin täysi
korvaus ansionmenetyksestä vähennetään kuntoutusrahasta.
Kuntoutusrahaan ei ole vaikutusta kivusta ja särystä, pysyvästä haitasta ja ansiotulojen
myöhentymisestä maksettavalla korvauksella.
Yrittäjän ansionmenetyskorvauksena korvataan yleensä sijaisen palkka sosiaalikuluineen, joka
vähennetään kuntoutusrahasta.
1.6.10.4. Sotilastapaturmat
Sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaaminen
Tapaturmat ja palvelussairaudet korvataan 1.1.2017 alkaen sotilastapaturman ja
palvelussairauden korvaamisesta annetun lain sekä tapaturman ja palvelussairauden
korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annetun lain perusteella.
Lakien mukaiset täydet ansionmenetyskorvaukset (päiväraha, tapaturmaeläke) estävät
kuntoutusrahan myöntämisen. Osittaiset ansionmenetyskorvaukset vähennetään
kuntoutusrahasta.
Muilla lakien mukaisilla korvauksilla (esim. haittaraha, hoitotuki) ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan.
Sotilastapaturmalaki
Sotilastapaturmalain (1211/90) nojalla korvataan tapaturmat ja palvelussairaudet, jotka ovat
sattuneet ajalla 1.1.1991 - 31.12.2016. Palvelussairautena pidetään ammattitautilain mukaisen
ammattitaudin lisäksi myös muuta sairautta, jonka palvelus on todennäköisesti aiheuttanut tai jota
palvelus on olennaisesti pahentanut.
Sotilastapaturmalain mukaista ansionmenetyskorvausta maksetaan päivärahana tai
tapaturmaeläkkeenä. Ne voidaan maksaa joko täysimääräisenä tai osakorvauksena.
Täysimääräinen päiväraha ja tapaturmaeläke maksetaan, kun vammasta tai sairaudesta aiheutuu
täysi työkyvyn ja ansion alenema taikka hoito vielä jatkuu. Osakorvausta maksetaan, kun
vahingoittunut kykenee jo uuteen tai entiseen työhön, mutta ansiot ovat vamman tai sairauden
vuoksi alemmat kuin ennen tapaturmaa.
Täysimääräinen päiväraha ja tapaturmaeläke estävät kuntoutusrahan myöntämisen.
Osakorvaukset vähennetään kuntoutusrahasta.
83
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Sotilasvammalaki
Ennen 1.1.1991 sattuneet sotilastapaturmat ja palvelussairaudet korvataan sotilasvammalain
perusteella. Sotilasvammalain perusteella työkyvyn alenemasta ja lääketieteellisestä haitasta
maksetaan korvauksena elinkorkoa. Elinkorko koostuu lääketieteellisen haitta-asteen mukaan
määräytyvästä peruskorosta ja työkyvyn aleneman mukaan määräytyvästä täydennyskorosta.
• Elinkorko estää kuntoutusrahan myöntämisen, jos täydennyskorkoa maksetaan täytenä.
• Elinkorko vähennetään kuntoutusrahasta, jos täydennyskorkoa maksetaan muutoin kuin
täytenä.
• Elinkorolla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan, jos täydennyskorkoa ei makseta lainkaan.
1.6.11. Potilas- ja lääkevahinkokorvaus
Potilasvahinkolain perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus ei vaikuta kuntoutusrahaan
(KKRL 38 §).
Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille terveydenhoidon yhteydessä
aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden
potilasvahinkojen korvaamisesta.
Jos kuntoutusrahaa on myönnetty saman vahinkotapahtuman seurauksena,
Potilasvakuutuskeskus voi esittää maksuvaatimuksen kuntoutusrahasta.
Lääkevahinkokorvaus
Lääkevahinkokorvauksella ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan.
Kela ilmoittaa pyynnöstä maksamansa etuudet Lääkevahinkovakuutukselle, joka vähentää
ensisijaiset lakisääteiset etuudet maksamastaan korvauksesta.
Lääkevahinkovakuutus on toissijainen korvausjärjestelmä ja se täydentää lakisääteistä turvaa.
Tästä syystä lääkevahinkovakuutuksesta maksettavista korvauksista vähennetään aina
lakisääteisestä vakuutuksesta tai muuten julkisista varoista maksettavat tai saatavat etuudet.
Nämä korvaukset ja etuudet haetaan asianomaisilta tahoilta (kuten Kela tms.), vaikka vahingosta
haettaisiin korvausta myös Suomen Keskinäiseltä Lääkevahinkovakuutusyhtiöltä.
1.6.12. Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus
Kuntoutusrahan määrässä on otettava huomioon samaa etuutta tai Kelan kuntoutuslain mukaan
huomioon otettavaa muuta etuutta vastaava ulkomailta maksettava etuus tai korvaus.
Kuntoutusraha-asia ratkaistaan KV-keskuksessa, kun asiakkaalle maksetaan tai on maksettu
välittömästi ennen haettua kuntoutusraha-aikaa ulkomailta etuutta tai korvausta, jolla saattaa olla
vaikutusta kuntoutusrahaoikeuteen tai sen määrään.
Ulkomaisella etuudella on kuntoutusrahaan pääsääntöisesti sama vaikutus kuin vastaavalla
perusteella maksettavalla kotimaisella etuudella. Siten esimerkiksi ulkomainen vanhuuseläke
estää kuntoutusrahan myöntämisen ja ulkomainen työkyvyttömyyseläke muuttaa kuntoutusrahan
eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi. Ulkomainen perhe-eläke ei vaikuta kuntoutusrahaan kuten ei
kotimainenkaan, sillä se ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta. Ulkomailta maksettavien
84
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
eläkkeiden yhteismäärän ollessa enintään vähimmäismääräisen kuntoutusrahan suuruinen (601
e / kk vuonna 2015), niitä ei oteta kuntoutusrahaa määritettäessä huomioon.
Ulkomaiselta työnantajalta tai kansainväliseltä järjestöltä kuntoutusraha-ajalta saatu
kuntoutusrahassa huomioon otettavaa etuutta korvaava palkka vähennetään kuntoutusrahasta, jos
kuntoutusrahaa ei makseta työnantajalle.
Ulkomailla ansaitut tulot otetaan huomioon, jos ne ovat sairausvakuutuslaissa tarkoitettua työtuloa.
Ulkomailta maksettaviin etuuksiin ja korvauksiin ei sovelleta viivästymistodistusmenettelyä. Voit
myöntää kuntoutusrahan ilman viivästymistodistusta. Lisää päätökseen huomautus siitä, että
asiakkaan on itse ilmoitettava Kelalle jos hän myöhemmin saa ulkomaan laitoksesta etuutta tai
korvausta samalle ajalle, jolle kuntoutusraha myönnetään.
Ulkomaan lainsäädännön mukaan voi olla myös niin, että ulkomainen laitos vähentää Suomesta
maksettavan kuntoutusrahan maksamastaan korvauksesta. Tällöin kuntoutusraha jää asiakkaan
ensisijaiseksi ansionmenetyskorvaukseksi kuntoutuksen ajalta.
Lue lisää ulkomaisen työnantajan oikeudesta saada kuntoutusrahaa.
1.6.13. Perustulo
Vuosina 2017 – 2018 toteutettavassa perustulokokeilussa mukana olevat henkilöt saavat
perustuloa 560 euroa kuukaudessa ajalla 1.1.2017 – 31.12.2018.
Perustulo on saajalleen verotonta tuloa eivätkä perustulon saajan työtulot vaikuta sen määrään.
Jos perustulon saaja saa kuntoutusrahaa, sen nettomäärästä vähennetään perustuloa vastaava
määrä.
Kuntoutusraha määritetään perustulon saajalle normaalisti työtulojen, edeltävän etuuden tai
vähimmäismäärän mukaisesti. Kuntoutusrahasta tehdään ennakonpidätys, jonka jälkeen
nettomääräisestä kuntoutusrahasta vähennetään perustulon osuus.
Perustulo vähennetään vain asiakkaalle itselleen maksettavasta kuntoutusrahasta. Työnantajalle
maksettavasta kuntoutusrahasta perustuloa ei vähennetä.
Katso myös käsittelypaikka
1.7. Määrä
Sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, osittaisen vanhempainrahan, erityisäitiysrahan
ja erityishoitorahan, luovutuspäivärahan, tartuntatautipäivärahan sekä kuntoutusrahan määrä
lasketaan vakuutetun työtulojen tai edeltävän etuuden perusteella. Jäljempänä sairaus-, äitiys-,
isyys- ja vanhempainrahan, osittaisen vanhempainrahan, erityisäitiysrahan, erityishoitorahan,
luovutuspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan yhteisenä nimenä käytetään sanaa päivärahaetuus
(SVL 1224/2004 7 luku 1–3 §, 11 luku).
Osasairauspäivärahan määrä on puolet sen päivärahan määrästä, joka välittömästi edeltää
osasairauspäivärahaa tai johon vakuutetulla olisi ollut oikeus työkyvyttömyyden alkaessa, kun
osasairauspäivärahaa ei välittömästi edellä sairauspäiväraha.
Kuntoutusraha määritetään kuntoutuksen alkamishetken tilanteen mukaan.
Työtuloon perustuvaa sairauspäivärahaa ei makseta, jos työtulot jäävät alle sairausvakuutuslaissa
määritellyn tulorajan. (SVL 1224/2004 7 luku 1 § 1 mom.) Tulorajaa korotetaan vuosittain
palkkakertoimella.
85
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Päivärahaetuuden vähimmäismäärä on 23,73 euroa. Vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa
maksetaan 55 päivän odotusajan jälkeen. Odotusaikana sairauspäivärahan määrä voi olla
vähimmäismäärää pienempi tai sitä ei makseta lainkaan.
1.7.1. Työtulojen perusteella
Jos kuntoutusrahan määrä perustuu asiakkaan työtuloon, etuuden perusteena ovat toimitettuun
verotukseen perustuvat työtulot tai asiakkaan esittämät kuntoutuksen alkamista välittömästi
edeltävät kuuden kuukauden työtulot.
Verotuksessa todettu työtulo
Kuntoutusraha määräytyy pääsääntöisesti kuntoutuksen alkamista edeltäneenä vuonna
toimitetussa verotuksessa todettujen palkkakertoimella tarkistettujen työtulojen perusteella.
Verotuksessa todetut työtulot tarkistetaan siinä suhteessa kuin kuntoutuksen alkamisajankohdalle
vahvistettu työntekijän eläkelain (TyEL 395/2006 96 § 1 mom.) mukainen palkkakerroin poikkeaa
edelliselle kalenterivuodelle vahvistetusta palkkakertoimesta.
Verotuksessa todetuilla työtuloilla tarkoitetaan työtuloiksi luettavia Suomessa toimitetun verotuksen
tuloja. Toisen valtion verotuksessa todettuja vastaavia työtuloja ei käytetä kuntoutusrahan
perusteena (SVL 1224/2004 11 luku 3 §). Kela saa verohallinnolta vuosittain verotuksen
valmistuttua edeltävän vuoden verotustiedot. Verotuksessa ei ole samaa työtulokäsitettä kuin
sairausvakuutuksessa. Sen vuoksi SVL-työtulot lasketaan Kelassa verohallinnolta saatujen tietojen
perusteella ottamalla huomioon ne tulolajit, jotka sairausvakuutuslaissa katsotaan työtuloiksi.
Tuloista tehdään tulonhankkimisvähennykset ja vakuutusmaksuvähennys.
Yrittäjän ja maatalousyrittäjän verotuksessa todettuna työtulona on vahvistettu YEL- tai MYELtyötulo tai jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen, työtulona huomioidaan elinkeinotoiminnan
ansiotulo tai palkkatulo omasta yrityksestä.
Jos kuntoutus alkaa vuonna 2017, päivärahaetuus ja kuntoutusraha määräytyvät verovuoden
2015 työtulojen perusteella. Verovuoden 2015 verotus on toimitettu vuonna 2016. Vuoden 2017
palkkakerroin on 1,389 ja vuoden 2016 palkkakerroin 1,373. Vuoden 2015 työtulo korotetaan SVLtyötulon laskennassa palkkakertoimien suhteella 1,389/1,373 = 1,01165
Kuntoutusrahan laskukaavat
Työtuloihin perustuvan kuntoutusrahan laskukaava vuonna 2017
Vuosityötulo euroa / vuosi
Päivärahan laskentakaavat euroa / arkipäivä
enintään 1 425
ei kuntoutusrahaa työtulojen perusteella
1 426 – 30 350
0,7 x vuosityötulo: 300
yli 30 350
70,82 + 0,20 x (vuosityötulo -30 350) : 300
Kuntoutusrahan määrä päivää kohti lasketaan vähintään neljän desimaalin tarkkuudella
laskutoimitusten ajan. Lopputulos muutetaan senteiksi siten, että 01/100–50/100 senttiä
pyöristetään lähimpään alempaan senttiin ja 51/100–99/100 senttiä lähimpään ylempään senttiin.
Vuosityötulorajat ovat laissa vuoden 2010 tasolla ja ne tarkistetaan vuosittain maksuvuoden ja
edellisen vuoden palkkakertoimen suhteessa. Jos tulorajat nousevat tarkistuksen yhteydessä yli
86
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
täysien eurojen, jätetään yli menevä osa lukuun ottamatta. Taulukossa olevat euromäärät ovat
vuoden 2017 tasossa. Ne on tarkistettu vuoden 2017 palkkakertoimella (1,389).
Jos kuntoutusrahan perusteena olevat työtulot ovat työ- tai virkasuhteesta saatua palkkaa,
työtulosta vähennetään ohjelmallisesti tulonhankkimismenot sekä tehdään 4,64 %:n
vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/2004 11 luku 4 a ja 5 §). YEL- ja MYEL-työtulosta ei tehdä
näitä vähennyksiä.
Vakuutusmaksuvähennys muodostuu seuraavalla tavalla:
•
•
•
•
päivärahamaksu 1,58%
työeläkevakuutusmaksu 6,15%
työttömyysvakuutusmaksu 1,60%
vähennys, jolla eliminoidaan vakuutusmaksujen korotusten vaikutus etuukisen määrään
1,59%
Vakuutusmaksuvähennys on 60% näiden maksujen yhteismäärästä vähennysprosentti
huomioiden eli 4,64%.
Ammatillinen kuntoutus
Ammatillisessa kuntoutuksessa työtulojen perusteella maksettava kuntoutusraha on 75 %
vuosityötulon 300-osasta. Laskukaava on sama kaikissa tuloluokissa.
Lue lisää ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä.
Esitettyjen työtulojen perusteella
Asiakas voi halutessaan esittää selvityksen välittömästi kuntoutuksen alkamista edeltäneiden
kuuden kuukauden työtuloista. Jos asiakakan esittämät työtulot ovat vähintään 20 % suuremmat
kuin verotuksessa todettu työtulo, otetaan esitetyt työtulot kuntoutusrahan perusteeksi.
1.7.2. Osakuntoutusrahan määrä
Osakuntoutusraha ei ole itsenäinen etuus vaan osittaisena maksettava kuntoutusraha,
johon sovelletaan pääosin normaaleja kuntoutusrahan sääntöjä mm. omavastuun,
määräytymisperusteiden ja työnantajalle maksamisen osalta. Osakuntoutusrahaa voidaan maksaa
sekä Kelan että muun tahon järjestämän kuntoutuksen ajalta.
Osakuntoutusrahan määrä on puolet siitä täyden kuntoutusrahan määrästä, johon asiakkaalla
olisi oikeus estyessään työstä kokopäiväisesti. Osakuntoutusrahan määrä on vähintään puolet
kuntoutusrahan vähimmäismäärästä.
Esimerkki
Asiakkaalle maksetaan vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa 23,73 e/
pv päihdekuntoutuksen ajalta. Osapäiväisen työskentelyn ajalta hän saa
osakuntoutusrahaa, jonka määrä on 11,87 e/pv.
Esimerkki
Asiakas osallistuu ammatilliseen kuntoutukseen ja hänen kuntoutusraha määräytyy sen
ajalta vähimmäismääräisenä 30,41 e/pv. Jos asiakas työskentelee kuntoutuspäivänä,
hän voi saada osakuntoutusrahaa, jonka määrä on 15,21 e/pv.
Kuntoutusrahaa ei makseta osakuntoutusrahana, jos asiakas saa
87
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
•
•
•
•
nuoren kuntoutusrahaa
ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa
oppisopimuskoulutuksen kuntoutusrahaa
eläkkeensaajan kuntoutusrahaa.
Lue lisää osakuntoutusrahan myöntämisedellytyksistä Työstä estyminen -sivuilta.
1.7.3. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä
Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa, jonka määrä päivää kohti on 75 %
sairausvakuutuslain mukaisen työtulon kolmassadasosasta. Muuten määräytymisperusteet ovat
samat kuin sairausvakuutuslain mukaisessa päivärahassa.
Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 30,41 e/pv
(vuonna 2017).
Ammatillista kuntoutusta ovat
• Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutus (KKRL 566/2005 7 §)
• oppisopimuskoulutus
• työterveyshuoltolain tai terveydenhuoltolain mukainen kutoutustutkimus tai työkokeilu.
Kela voi järjestää kuntoutuksen kehittämishankkeita, joissa kuntoutuksen sisältö voi olla
ammatillista kuntoutust (KKRL 566/2005 12 §).
1.7.4. Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä
Kuntoutusrahan määrä päivää kohden on kahdeskymmenesviidesosa henkilölle kuukausittain
maksettavien eläkkeiden yhteismäärän kymmenesosasta.
Lue lisää eläkkeensaajan kuntoutusrahasta.
1.7.5. Kuntoutusrahan vähimmäismäärät
Kuntoutusrahan vähimmäismäärä
Kuntoutusrahan määrä on aina vähintään (SVL 1224/2004 11 luku 7 §):ssä tarkoitetun
vähimmäismäärän suuruinen eli 23,73 euroa / päivä (n. 594 € / kk) vuonna 2017.
Vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutujalla ei ole oikeutta
suurempaan kuntoutusrahaan muiden kuntoutusrahan määräytymissäännösten perusteella.
Vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa voi saada heti omavastuuajan täytyttyä (vrt.
sairauspäiväraha).
Tietyissä tilanteissa kuntoutusrahaa voidaan maksaa vähimmäismäärää pienempänä:
•
•
•
•
Osakuntoutusrahan määrä voi olla puolet vähimmäismäärästä.
Etuuksien yhteensovitus, esim. vähennettävä muu lakisääteinen ansionmenetyskorvaus.
Eläkkeensaajan kuntoutusraha lasketaan eläkkeiden yhteismäärän perusteella.
Tulojen yhteensovitus ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavassa kuntoutusrahassa .
88
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Ammatillisen kuntoutuksen vähimmäismäärä
Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahan määrä on aina vähintään 30,41 e/pv (vuonna
2017).
Nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä
Nuoren kuntoutusraha on aina vähintään 30,41 e/pv (vuonna 2017).
Indeksikorotutuksen vaikutus vähimmäismäärään
Jos kuntoutusraha jatkuu yli vuoden vaihteen, siihen tehdään indeksikorotus. Silloin
vähimmäismääräisenä alkanut kuntoutusraha voi muuttua suuremmaksi, vaikka sen
määräytymisperuste pysyy samana eli vähimmäismääräisenä (ks. taulukko 1).
Taulukko 1. Indeksikorotuksen vaikutus vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan
Kuntoutusrahan
alkamisvuosi
Vähimmäismäärä
alkamisvuonna
Tarkistettu määrä v. 2017
tasossa
2012
22,96 e/pv
24,14 e/pv
2013
23,77 e/pv
24,34 e/pv
2014
23,92 e/pv
24,16 e/pv
2015
24,02 e/pv
24,16 e/pv
2016
23,93 e/pv
24,07 e/pv
2017
23,73 e/pv
23,73 e/pv
Lue lisää:
• Indeksi- ja määrätarkistukset
• Nuoren kuntoutusrahan määrä
• Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä
1.7.6. Nuoren kuntoutusrahan määrä
Nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 30,41 e/pv (vuonna 2017). Vähimmäismääräistä
kuntoutusrahaa maksetaan, jos nuorella ei ole oikeutta suurempaan kuntoutusrahaan muiden
kuntoutusrahan määräytymissäännösten perusteella.
Nuoren kuntoutusraha maksetaan täytenä KHOPS:n mukaisten kuntoutustoimenpiteiden
ajalta (opiskelu tai muu toiminta). Kuntoutustoimenpiteiden odotus – ja väliajoilta nuoren
kuntoutusrahan saajalle maksetaan kuntoutusraha ilman tarveharkintaa, 20 %:lla alennettuna.
Nuoren kuntoutusraha on kuitenkin aina vähintään vähimmäismäärän suuruinen, eli 30,41 e/pv.
89
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.7.7. Odotus- ja väliajan määrä
Kuntoutuksen odotus- ja väliajalta kuntoutusraha maksetaan 20 %:lla alennettuna kuntoutusajan
kuntoutusrahasta. Odotus- ja väliajalta maksettava kuntoutusraha on kuitenkin aina vähintään
vähimmäismäärän suuruinen eli 30,41 e/pv (vuonna 2017).
Odotusajan kuntoutusraha määritetään odotusajan alkamisajankohdan perusteella. Odotusajan
jälkeen kuntoutusraha määritetään uudelleen varsinaisen kuntoutuksen alkamishetken perusteella.
Kuntoutusrahan määrä on kuntoutuksen alkaessa kuitenkin vähintään sitä edeltävän odotusajan
kuntoutusrahan suuruinen.
Lue lisää odotus- ja väliajan myöntämisestä.
1.7.8. Edeltävä etuus
Edeltävän sairauspäivärahan perusteella määräytyvän kuntoutusrahan määrä on
sairauspäivärahan suuruinen.
Edeltävän osasairauspäivärahan perustella määräytyvän kuntoutusrahan määrä on (täyden)
sairauspäivärahan suuruinen
Edeltävän työttömyysetuuden perusteella määräytyvän kuntoutusrahan määrä päivää kohti on 86
% työttömyysetuuden päiväkohtaisesta määrästä korotettuna 10 %:lla.
Edeltävän opintorahan perusteella määräytyvä kuntoutusraha on päivää kohti opintorahan
kahdeskymmenesviidesosa korotettuna 10 %:lla.
Edeltävän kuntoutusrahan perusteella määräytyvä kuntoutusraha on edeltävän etuuden suuruinen
ilman kuntoutuskorotuksia.
1.7.9. Harkinnanvarainen kuntoutusavustus
Kuntoutusavustuksen määrän laskennassa käytetään kuntoutujan viimeksi saaman
kuntoutusrahan määrää. Järjestelmä laskee avustuksen enimmäismäärän seuraavasti.
Kuntoutujalle lasketun kuuden kuukauden kuntoutusrahan määrä (6 x 25 x kuntoutusrahan
päiväkohtainen määrä) jaetaan kuntoutusavustuksen haetun ajan arkipäivien määrällä.
Kuntoutusavustuksen maksaminen perustuu harkintaan, joten sen määrä arvioidaan
tapauskohtaisesti. Lähtökohtana ratkaisussa voi pitää asiakkaan edeltävän kuntoutusrahan
päiväkohtaista määrää.
Esimerkki
Asiakkaalle on maksettu vähimmäismääräisen (30,41 e) suuruista kuntoutusrahaa
ammatillisen koulutuksen ajalle 31.5. saakka. Asiakkaalle ollaan myöntämässä
harkinnanvaraista kuntoutusavustusta palkattoman työharjoittelun 1.7. – 31.7. ajalle.
Haettuun aikaa sisältyy 26 arkipäivää.
90
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Järjestelmä laskee kuntoutusavustuksen päiväkohtaisen määrän 6 (kk) x 25 (pv) x 30,41
e / 26 = 175,44 e/pv.
Harkinnanvarainen kuntoutusavustus myönnetään samansuuruisena kuin kuntoutusraha
oli ammatillisen koulutuksen aikana eli vähimmäismääräisenä (30,41 e) ajalle 1.7. –
31.7. Erityisperusteet-näytölle poikkeukselliseksi määräksi viedään 30,41 e.
Esimerkki
Asiakkaalle on maksettu kuntoutusrahaa ammatillisen koulutuksen ajalle 35,15e/
pv. Asiakkaalle ollaan myöntämässä harkinnanvarainen kuntoutusavustus yrityksen
perustamiseen.
Järjestelmä laskee kuntoutusavustuksen päiväkohtaisen määrän 6 (kk) x 25 (pv) x
35,15e = 5272.50e, joka maksetaan asiakkaalle kertaeränä.
Harkinnanvarainen kuntoutusavustus voidaan myöntää enimmäismääräisenä alkavan
yritystoiminnan tukemiseksi.
Lue lisää harkinnanvaraisesta kuntoutusavustuksesta.
1.7.10. Määrä tilapäisen keskeytymisen ajalta
Tilapäisen keskeytymisen ajalta kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä.
1.7.11. Ylläpitokorvaus
Ylläpitokorvauksen määrä on 9,00 euroa päivältä (1.1.2010 alkaen).
91
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8. Määräytymisperusteet
Päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan suuruutta määrättäessä perusteena käytetään verotuksessa
todettua työtuloa, esitettyä työtuloa, edeltävän etuuden määrää tai vähimmäismäärää.
1.8.1. Työtulot
Päivärahaetuuden määrä perustuu vakuutetun työtuloon. Työtuloa on joko verotuksessa todettu
työtulo tai vakuutetun esittämä kuuden kuukauden tulo.
Mitä työtulolla tarkoitetaan
Työtulo koostuu useista erilaisista työn tai tehtävän suorittamisesta ansaituista tuloista. Työtuloilla
tarkoitetaan
• työ- ja virkasuhteesta saatua palkkaa
• yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista pakolliseen tai vapaaehtoiseen
vakuutukseen perustuvaa työtuloa (YEL- ja MYEL-työtulo)
• ansiotuloa elinkeinotoiminnasta, maa- ja porotaloudesta ja yhtymästä, palkkatuloa omasta
yrityksestä tai maataloudesta, yrittäjätoimintaan liittyvää työkorvausta, hankintatyön arvoa ja
veronalaista apurahaa silloin, kun YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta ei ole
• vakuutuspalkkaa, jota työeläkelakien mukaan pidetään ulkomaan työssä eläkepalkkaan
luettavan työansion ja eläkemaksujen perusteena (TyEL 395/2006 72 §, SVL 1224/2004 11
luku 2 §)
• ulkomaan työskentelystä saatua palkkaa, jos hakija on ollut Suomessa vakuutettuna
ulkomaan työtulon ansainta-aikana eikä vakuutuspalkkaa ole määritelty
• EU:n jäsenvaltiossa tai EU:n lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa ansaittua työtuloa, jos
vakuutettu palaa Suomen vakuutukseen eikä hänellä ole verotuksessa todettua työtuloa eikä
hänellä ole esittää Suomessa vakuutettuna ansaittua 6 kuukauden työtuloa.
Mitä työtulolla ei tarkoiteta
Työtuloja eivät ole
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
sosiaalietuudet
eläkkeet
työttömyysetuudet
opintoraha
pakollisen tai vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla maksettu päiväraha ja ansionmenetyskorvaus
pääomatulot
metsän puhdas tuotto ja metsän myynnistä saatu myyntitulo
osingot, jotka eivät perustu työpanokseen
käyttökorvaukset
– tekijänoikeuskorvaukset
– rojaltit
veroton apuraha
verovapaat kustannusten korvaukset
– verohallinnon päätöksen mukaiset verovapaat korvaukset kuten matkakustannusten
korvaus, päiväraha ja ateriakorvaus
työ- ja elinkeinotoimiston maksama starttiraha
92
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.1.1. Palkkatulot
Työ- ja virkasuhteesta saatuna palkkana pidetään
• ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätyksenalaista
– palkkaa
– palkkiota ja korvausta
• huomaa, että työkorvaus ei ole palkkatuloa
• lue lisää työkorvauksesta.
• urheilijan palkkiota
– urheilijan palkkio voidaan maksaa urheilemisen perusteella, esimerkiksi urheilijan
osallistumisesta kilpailuun tai harjoitteluun ja urheilijan sijoittumisesta kilpailussa
• rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 §:ssä tarkoitettua
palkkaa ja saman lain 3 §:ssä tarkoitettua esiintyvän taiteilijan sekä urheilijan henkilökohtaista
korvausta
• tuloverolain 77 §:ssä tarkoitetusta ulkomaantyöskentelystä saatua ennakkoperintälain
13 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätyksenalaista palkkaa
– ulkomaantyöskentelystä vakuutetulle maksettu palkka silloin, kun vakuutuspalkkaa ei ole
vahvistettu
• vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan maksamaa täydennyspäivärahaa
– esim. työpaikkakassan kautta maksettu sairausajan palkka
• työsuhteessa saatuja palvelurahoja
– ravintola- ja hotelliasiakkaiden vapaaehtoisesti maksamat palvelurahat ovat työntekijän
veronalaista ansiotuloa, jotka hänen on itse ilmoitettava työnantajalle tai verohallinnolle
– etukäteen hinnoitellut palvelurahat esim. vaatesäilytysmaksu, ovat yrityksen veronalaista
elinkeinotuloa eikä niitä lueta työntekijän tuloksi
Palkkaa on mm.
• lomapalkka, lomakorvaus, lomaraha, lomaltapaluuraha
• luontoisedut
– esim. auto-, lounas- ja puhelinetu
– luontoisetuus on palkkaa riippumatta siitä, suoritetanko sitä rahapalkan lisäksi tai yksinomaisena vastikkeena
– verohallitus vahvistaa vuosittain yleisimpien luontoisetujen laskentaperusteet
– Lue lisää Luontoisetujen laskentaperusteet
• työsuhdematkalipun veronalainen osa
• palkanlisä, joka täydentää tehtäväkohtaista palkkaa
– henkilökohtainen lisä, kielilisä, koulutuslisä, palvelusvuosilisä jne.
• vuorotyölisä
• ylityökorvaus
• hätätyökorvaus
• varallaolokorvaus
• ilta-, yö- ja sunnuntaityökorvaus
• luottamusmieslisä, työsuojeluvaltuutetun lisä
• kokous- ja luentopalkkio, kun kyseessä työsuhde
• sairaus-, kuntoutus- ja perhevapaa-ajan palkka
• irtisanomisajan palkka lakisääteiseltä tai sovitulta irtisanomisajalta
– työntekovelvoitteella ei ole merkitystä
• tulospalkkio, bonus, tuotantopalkkio
93
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
•
•
•
•
provisio
komissiopalkkio
urheilijan urheilurahastosta urheilu-uran päätyttyä nostama palkka
reserviläispalkka
– palkka on veronalaista tuloa ja perustuu valtion palkkaluokitukseen
• työpanokseen perustuva osinko (ennakkoperintälain 1118/1996 13a §)
– osinko on työtuloa, jos osingon jakoperusteena on osingon saajan tai tämän intressipiiriin
kuuluvan henkilön työpanos
– jos jakoperusteena ei ole työpanos vaan esim. omistusosuus yhtiössä, kyseessä ei ole
työtulona huomioon otettava työpanososinko
– on palkkaa silloin, kun työ on suoritettu työsuhteessa, muussa tapauksessa on työkorvausta
– osingonjako voi perustua yhtiöjärjestyksen määräykseen, yhtiökokouksen päätökseen,
osakassopimukseen tai muuhun sopimukseen
• pyydä tarvittaessa selvitys osingon jakoperusteesta
– osinko on sen henkilön työtuloa, jonka työpanoksesta on kysymys
• yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, joka maksetaan perheen palkkaamalle lastenhoitajalle.
Palkka katsotaan työtuloksi myös silloin, kun sen maksaa työntekijälle työnantajan sijasta
• konkurssipesä
• palkkaturvasta huolehtiva viranomainen
• muu sijaismaksaja.
Palkkiot
Päivärahaetuuden perusteena käytetään ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:ssä tarkoitettua
ennakonpidätyksenalaista palkkaa, palkkiota ja korvausta (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 3
mom.). Palkkana ei kuitenkaan pidetä työ- ja virkasuhteeseen perustumattomia luento- ja
esitelmäpalkkioita, kokouspalkkioita ja hallintoelimen jäsenyydestä saatuja palkkioita, jos palkkion
perusteella ei henkilöön sovellettavien työeläkelakien mukaan tarvitse maksaa työntekijän
eläkemaksua (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom.).
Palkkakäsite on palkkioiden osalta erilainen verotuksessa ja SVL:ssa. Kokouspalkkiot,
henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot ja hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot ovat
ennakonpidätystä toimitettaessa aina palkkaa riippumatta siitä, onko kysymyksessä työsuhde
vai maksetaanko palkkio työsuhteen ulkopuolella. SVL:n mukaan palkaksi luetaan työ- tai
virkasuhteeseen perustuvat palkkiot. Työ- tai virkasuhteeseen perustumattomat palkkiot katsotaan
palkaksi vain, jos palkkioista on maksettu työeläkemaksut.
Yksityisten ja julkisten alojen eläkelaeissa on erilaisia säännöksiä siitä, miten palkkiot kartuttavat
eläkettä ja kuinka niistä maksetaan työeläkemaksuja. Kunta-alalla kokouspalkkioita ei
huomioida eläkepalkassa eikä niistä makseta työeläkemaksuja riippumatta siitä, maksetaanko
kokouspalkkioita työ- tai virkasuhteessa tai luottamustoimen perusteella. Koska kokouspalkkioista
ei makseta työeläkemaksuja, niitä ei huomioida palkkana SVL-työtuloissa. Kunnallisen
luottamushenkilön saama ansionmenetyskorvauksen ja määräajalta maksetun erillispalkkion
perusteella sen sijaan maksetaan työeläkemaksut ja ne ovat myös SVL-työtuloa.
Valtion työssä ja luottamustehtävissä kokouspalkkiot luetaan eläkepalkkaan ja niistä maksetaan
työeläkemaksut. Ne ovat myös päivärahaetuuksien perusteena huomioitavaa palkkaa.
Yksityisillä aloilla luottamustehtäviä hoitavat henkilöt eivät yleensä kuulu työntekijän eläkelain
piiriin. Palkkion maksaja voi kuitenkin järjestää luottamustehtävää hoitavalle eläketurvan
vapaaehtoisesti. Jos luottamustehtäväpalkkioista maksetaan työeläkemaksut, ne ovat myös SVL:n
mukaista päivärahan perusteena huomioitavaa palkkaa.
94
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Jos palkkion saaja ei ole työ- tai virkasuhteessa palkkion maksajaan eikä palkkioista makseta
työeläkemaksuja, palkkio katsotaan työkorvaukseksi tai huomioidaan YEL-työtulona, jos palkkion
saaja on ottanut YEL-vakuutuksen. Tällaisia palkkioita voivat olla esim. laajasti harjoitetusta
luennointitoiminnasta saadut henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot. Luottamustehtävässä
toimiva henkilö saattaa kuulua myös YEL- vakuutuksen piiriin, jos yrittäjätoimintaan kuuluu
pääasiallisesti luottamustehtävien hoitaminen, esimerkiksi ns. hallitusammattilainen, jonka
ansiotoiminta koostuu useiden yritysten hallituksien jäsenenä toimimisesta.
Muita työtuloksi katsottavia palkkioita ovat mm.
• edunvalvojan palkkio
• harrastustoiminnan vetäjälle maksettu valmennuspalkkio
• kaupanvahvistajan palkkio.
Omaishoidon tuen hoitopalkkio ja perhehoitajan palkkio ovat työkorvausta ja ne luetaan SVLtyötuloksi. Kunnan kanssa hoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ja toimeksiantosopimuksen tehnyt
perhehoitaja kuuluvat kunnallisen eläketurvan piiriin, vaikka he eivät ole työsuhteessa kuntaan.
Lue lisää työkorvauksesta.
Urheilijan palkka ja palkkio
Urheilijalle maksettava palkka ja palkkio on SVL:n mukaista työtuloa.
Urheilijan palkka on tyypillisesti joukkueurheilijalle pelaajasopimuksen perusteella maksettavaa
palkkaa. Urheilijasopimus rinnastuu työsopimukseen. Urheilijalla on oikeus siirtää osa
urheilutulosta urheilijarahastoon. Rahastoinnista sovitaan urheilijan ja työnantajankesken.
Urheilijarahastoon maksettu palkka tulee urheilijan työtuloksi sinä vuonna, jolloin urheilija nostaa
rahastosta rahaa.
Urheilijalle voidaan maksaa palkkiota osallistumisesta kilpailuun tai sijoittumisesta kilpailuissa.
Urheilijan palkkioita ovat myös esim. mainos- ja sponsorisopimuksiin perustuvat palkkiot ja muut
urheilijastatukseen perustuvat palkkiot. Urheilijan palkkio on työkorvauksen luonteista, koska
palkkion saaja ei ole työsuhteessa palkkion maksajaan.
1.8.1.1.1. Ei palkkaa
Työtuloksi katsottavaa palkkatuloa ei ole:
• Työnantajan työntekijän merkkipäivän tai muun vastaavan henkilökohtaisen syyn perusteella
antama tavanomainen esine- tai rahalahja riippumatta sen verotuskohtelusta.
• Työnantajalta saatu henkilökuntaetu (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 1 kohta).
– Henkilökuntaedulla tarkoitetaan työnantajan työntekijöilleen/koko henkilökunnalle muussa
muodossa kuin rahana antamia, yleensä jatkuviksi tarkoitettuja etuuksia, joiden rahaarvoa ei ole vahvistettu luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa verohallinnon
päätöksessä.
– Henkilökuntaedut ovat luonteeltaan kollektiivisia kuten esimerkiksi työterveyshuolto ja
uimaliput.
– Jos etu annetaan vain tietyille henkilöille yrityksessä, kyse ei ole henkilökuntaedusta,
vaan työstä maksettavasta vastikkeesta ja siten palkkaan rinnastettavasta työtulosta.
• Korkoetu työsuhteen perusteella saadusta lainasta (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 2
kohta).
95
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• Etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää
hintaa alempaan hintaan, jos etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä (SVL 1224/2004
11 luku 2 § 4 mom. 3 kohta).
– Niissä tilanteissa, joissa oikeus merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa
alempaan hintaan on rajattu koskemaan vain tiettyjä henkilöitä, etua voidaan pitää vastikkeena työstä ja siten työtuloksi katsottavana tulona.
• Tuloverolain 66 §:ssä tarkoitetun työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu tai sellainen työsuhteeseen perustuva suoritus, joka pääosin määräytyy yhtiön osakkeen arvon muutoksen
perusteella (ns. synteettinen optio) (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 4 kohta).
• Edellä mainittujen optioiden tunnusmerkkejä ovat mm.
– ne määräytyvät pääosin yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella
– optiojärjestelmistä mahdollisesti tuleva hyöty perustuu yrityksen pörssikurssikehitykseen
ja etu muodostuu osakemarkkinoilla yrityksissä, joiden osakkeet ovat julkisen
noteerauksen kohteena
– optiot perustuvat osakkeenomistajien päätöksiin, eivät yritysjohdon määrittelemiin
palkkausjärjestelmiin
– työntekijän tai yrityksen henkilöstön työpanoksella ei ole välitöntä vaikutusta option
määrään.
• Palkkio, joka annetaan työnantajayhtiön tai sen kanssa samaan konserniin tai muuhun
vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön arvopaperipörssissä noteerattuina
osakkeina tai muulla vastaavalla tavalla taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana
(SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 5 kohta)
– Lisäksi edellytetään, että yllä mainittuna palkkiona saatavan edun arvo riippuu kyseisten
osakkeiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen jälkeisenä, vähintään vuoden mittaisena aikana. Kyseisen palkkion lopullinen arvo määräytyy lupaamishetken jälkeen yhtiön
osakkeen arvon muutoksen perusteella, joten työntekijän työpanoksella ei voida katsoa
olevan välitöntä vaikutusta saatavan edun määrään.
– Jos palkkiona saatavan edun arvo riippuu osakkeiden arvon kehityksestä palkkion
lupaamisen jälkeisenä alle vuoden mittaisena aikana, palkkio otetaan palkkatulona
huomioon.
– Työsopimuslaissa tarkoitettu odotusajan palkka (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 6
kohta)
– Odotusajan palkka on koron luonteinen suoritus, jota työntekijällä on oikeus saada, jos
hänen palkanmaksunsa tai muun työsuhteesta johtuvan saatavan suoritus viivästyy työsuhteen päättyessä.
– Odotusajan palkkaa maksetaan enintään 6 kalenteripäivältä.
• Työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettava korvaus ja muu vahingonkorvaus
(SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 7 kohta).
– Työsopimuslain mukaan työnantaja voidaan määrätä maksamaan työntekijälle korvausta
työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.
– Lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia työsuhteen päättämisestä ja sen
johdosta työntekijälle maksettavasta korvauksesta, esim. kultainen kädenpuristus tai eroraha.
– Kyseessä ei ole vastike tehdystä työstä.
• Työ- tai virkasuhteeseen perustumattomat luento- ja esitelmäpalkkiot, kokouspalkkiot ja hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot, jos palkkion perusteella ei henkilöön sovellettavien työeläkelakien perusteella tarvitse maksaa työntekijän eläkemaksua (SVL 1224/2004 11 luku 2 §
4 mom. 8 kohta).
– Luento- ja esitelmäpalkkioilla tarkoitetaan tässä ulkopuolisista koulutustilaisuuksista
maksettuja palkkioita.
– Työeläkemaksun maksuvelvollisuus ratkeaa henkilöön kussakin tilanteessa sovellettavan
työeläkejärjestelmän säännösten perusteella.
96
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
•
•
•
•
– Jos palkkiosta on maksettu vapaaehtoinen työeläkemaksu, palkkio otetaan palkkatulona
huomioon.
Henkilöstörahastolaissa (934/2010) tarkoitetut henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat,
jotka on siirretty henkilöstörahastoon tai henkilöstörahastosta nostettu rahasto-osuus (SVL
1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 9 kohta)
– Henkilöstörahastoon siirretty rahastoerä tai lisäosa taikka rahastosta nostettu rahastoosuus ei ole vastiketta tehdystä työstä riippumatta siitä, onko kysymyksessä voitto- tai
tulospalkkion perusteella maksettu rahastoerä.
Henkilöstörahastolaissa tarkoitetut henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat, jotka on nostettu
henkilöstörahastolain 37 §:n perusteella käteisenä rahaston sääntöjen mukaan määräytyvänä
palkkiona edellyttäen, että erä on määräytynyt yrityksen kannattavuutta tai toiminnan tehokkuutta mittaavien tekijöiden perustella tai viraston taikka kunnan soveltaman tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 10 kohta).
– Henkilöstörahaston jäsen voi nostaa osuutensa suoraan käteisenä, jos se on rahaston
sääntöjen mukaan sallittua. Tällöin osuus ei mene rahastoon, vaan työnantaja maksaa
sen suoraan työntekijälle.
– Työtulona ei huomioida työntekijän suoraan käteisenä nostamaa voittopalkkioerää, koska
sen suuruuteen vaikuttavat muutkin tekijät kuin työntekijän oma työpanos. Palkkio on
rahasuoritus, joka olennaiselta osin määräytyy tuloslaskelman mukaan käyttökatteesta tai
toiminnan kannattavuutta mittaavasta tuloslaskelman erästä.
– Työtulona ei huomioida myöskään vastaavia käteisenä nostettavia voittopalkkion
luonteisia henkilöstörahastoeriä silloin, kun palkkio määräytyy valtion viraston tai
laitoksen tai kunnan tai muun julkisyhteisön soveltaman tulospalkkausjärjestelmän
mukaisesti.
– Jos työntekijä nostaa suoraan käteisenä muuta henkilöstörahasto-osuutta kuin
voittopalkkiotyyppistä suoritusta, sitä pidetään vastikkeena työstä ja se otetaan työtulona
huomioon.
Erät, jotka maksetaan työntekijälle yhtiökokouksen päätöksen perusteella voitonjakona tai
käteisenä voittopalkkiona. Tällöin edellytetään, että
– käteinen voittopalkkio maksetaan koko henkilöstölle
– sillä ei pyritä korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää
– käteisen voittopalkkion määräytymisperusteet ovat 10 kohdan ja henkilöstörahastolain 2
§:n 2 ja 3 kohdan mukaiset ja
– yhtiön vapaan pääoman määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa päätettävän
käteisen voittopalkkion ja osakkeenomistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä (SVL
1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 11 kohta).
Edellä mainitussa tilanteessa (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 11 kohta) edellytetään
lisäksi, että
– voittopalkkion maksamisesta ei ole tehty työnantajaa velvoittavaa sopimusta
– omistajat tekevät sitovan päätöksen käteisen voittopalkkion maksamisesta yhtiökokouksessa tilikauden päätyttyä
– voittopalkkiot maksetaan tämän jälkeen ja
– asia käsitellään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) mukaisella tai
muulla vastaavalla tavalla (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 5 mom.).
97
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.1.2. Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo
Jos henkilö on työssä ulkomailla ja hän on ulkomaan työskentelynsä aikana Suomessa vakuutettu,
päivärahan perusteena käytetään vakuutuspalkkaa tai, jos siitä ei ole sovittu, perusteena
käytetään ulkomaan työtuloa.
Jos Suomessa vakuutettu henkilö työskentelee lähetettynä työntekijänä ulkomailla, hänen eläkeja vakuutusmaksujensa perusteena on yleensä vakuutuspalkka, jos työnantaja ja työntekijä ovat
siitä sopineet. Vakuutetun työeläketurva voi olla tällöin järjestetty pakollisesti tai vapaaehtoisesti.
Työeläke karttuu sovitun vakuutuspalkan perusteella eikä todellisten työansioiden mukaan.
Työnantaja ilmoittaa vakuutuspalkan määrän eläkelaitokselle. Vakuutuspalkkaa käytetään myös
päivärahaetuuden perusteena olevana työtulona ulkomaan työstä saadun todellisen palkan sijaan
(SVL 1224/2004 11 luku 2 § 1 mom. 3 kohta). Vakuutuspalkkana pidetään sitä palkkaa, jota
Suomessa maksettaisiin vastaavasta työstä tai palkkaa, jonka muutoin voidaan katsoa vastaavan
sanottua työtä.
Ulkomailla työskentelevälle vakuutetulle ei aina vahvisteta työeläkelakien mukaista
vakuutuspalkkaa, esim. silloin, kun työkomennus jää alle kuuden kuukauden pituiseksi.
Tällaisessa tilanteessa päivärahan suuruus voidaan määrätä ulkomaantyöskentelystä maksetun
ennakonpidätyksenalaisen palkan tai rajoitetusti verovelvolliselle maksetun palkan perusteella.
(SVL 1224/2004 11 luku 2 § 3 mom.)
1.8.1.3. Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot
Yrittäjän tai ammatinharjoittajan työtuloksi katsotaan:
• yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukainen työtulo (YEL-työtulo)
• maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukainen työtulo (MYEL-työtulo) tai,
jos yrittäjä ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutusta, hänen työtulokseen katsotaan
tuloverolaissa tarkoitettu
•
•
•
•
•
•
•
•
elinkeinotoiminnan ansiotulo
maatalouden ansiotulo
ansiotulo yhtymästä
palkkatulo omasta yrityksestä tai maataloudesta (yhtiömuotona ay, ky, oy)
työkorvaus, joka liittyy yrittäjätoimintaan
hankintatyön arvo (liittyy metsätalouden tuloon)
porotalouden ansiotulo
veronalainen apuraha.
Huomaa, että kunnaneläinlääkärin virassa toimivan vakuutetun verotuksessa todetut työtulot
koostuvat kunnan maksamasta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ja ns. praktiikkatuloista,
jotka verotustiedoissa näkyvät elinkeinotoiminnan ansiotuloina. Kunnaneläinlääkäri ei kuitenkaan
ole praktiikkatulojen osalta yrittäjä eikä YEL-vakuuttamisvelvollinen. Hän kuuluu kunnallisen
eläkelain piiriin.
98
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.1.3.1. Yritysmuodot
Yrittäjä voi harjoittaa toimintaansa eri muodoissa kuten yksityisenä elinkeinonharjoittajana,
avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä tai osakeyhtiössä taikka yhtymän tai osuuskunnan
jäsenenä. Maatalousyrittäjä voi harjoittaa yritystoimintaa tavanomaisen yrittäjätoiminnan lisäksi
myös yhtiömuotoisena tai maatalousyhtymänä.
Elinkeinonharjoittaja
Elinkeinonharjoittaja harjoittaa elinkeinotoimintaa omaan lukuunsa ja vastaa taloudellisesti omista
sitoumuksistaan. Elinkeinonharjoittaja voi olla liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Ammatinharjoittajan
toiminta perustuu pääasiassa yrittäjän henkilökohtaiseen ammattitaitoon. Liikkeenharjoittaja
harjoittaa yritystoimintaa liikeyrityksen muodossa useimmiten kiinteässä toimipaikassa.
Ammatinharjoittaja voi halutessaan pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, mutta liikkeenharjoittajan tulee
pitää suoriteperusteista kahdenkertaista kirjanpitoa.
Elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa verotuksessa vähennyskelpoista palkkaa eikä antaa
luontoisetuja itselleen tai puolisolleen. Elinkeinonharjoittaja voi ottaa yrityksestä rahaa
yksityisnostoina tai tavaraa yksityiskäyttöön. Yksityisnostoja ei veroteta eikä niitä kirjata
yritystoiminnan kuluiksi. Elinkeinonharjoittajaa verotetaan elinkeinotoiminnasta saatujen ansioja pääomatulojen perusteella, jotka muodostuvat elinkeinotoiminnan tuloksesta. Jako ansio- ja
pääomatuloon tehdään, jos toiminnassa on syntynyt nettovarallisuutta. Jos puolisot harjoittavat
elinkeinotoimintaa yhdessä, yritystulo jaetaan puolisoiden kesken. Ansiotulo-osuus jaetaan
puolisoiden kesken heidän työpanostensa suhteessa. Verotuksessa puolisoiden osuudet
katsotaan yhtä suuriksi, elleivät puolisot esitä verottajalle muuta selvitystä (TVL 1535/1992 14 §).
Ammatin- tai elinkeinonharjoittaja ja yritystoiminnassa mukana palkatta työskentelevä puoliso tai
muu perheenjäsen kuuluvat YEL-vakuuttamisen piiriin. Jos yrityksessä työskentelevälle muulle
perheenjäsenelle maksetaan palkkaa, hän kuuluu TyEL-vakuutuksen piiriin.
Maatilataloutta yhdessä harjoittavat puolisot sekä maatilatalouden harjoittajan perheenjäsenet,
jotka asuvat tilalla ja työskentelevät palkkaa vastaan, kuuluvat MYEL-vakuutuksen piiriin. Jos
perheenjäsenelle ei makseta palkkaa, hänelle voidaan ottaa vapaaehtoinen vakuutus työpanoksen
mukaisesti.
Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö
Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö perustetaan yhtiösopimuksella. Perustamishetkellä avoimessa
yhtiössä tulee olla vähintään kaksi vastuunalaista yhtiömiestä. Kommandiittiyhtiössä tulee olla
vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies. Vastuunalaiset yhtiömiehet
ovat henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen veloista.
Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voi maksaa yhtiömiehilleen palkkaa ja antaa luontoisetuja
tai yhtiömiehet voivat tehdä yksityisnostoja. Verotuksessa avoimet ja kommandiittiyhtiöt ovat
elinkeinoyhtymiä. Ne eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan
tulos, joka jaetaan yhtiömiesten tulona verotettavaksi heidän yhtiösopimuksen mukaisten
osuuksiensa suhteessa. Jos yhtiöllä on nettovarallisuutta, tulos jaetaan ansio- ja pääomatuloosuuteen.
Avoimessa yhtiössä työskentelevä yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies
ovat YEL:n mukaisia yrittäjiä. Avoimessa yhtiössä työskentelevä puoliso tai perheenjäsen sekä
kommandiittiyhtiössä työskentelevä äänetön yhtiömies tai perheenjäsen eivät kuulu YEL:n piiriin.
Jos heille maksetaan palkkaa, heidät vakuutetaan TyEL:n mukaan. Jos heille ei makseta palkkaa,
he jäävät eläketurvan ulkopuolelle.
99
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Avoimen yhtiön ja kommandiittityön vastuullinen yhtiömies kuuluu MYEL-vakuutukseen, jos hän
on henkilökohtaisesti vastuussa maataloutta harjoittavan yhtiön velvoitteista ja sitoumuksista.
Osakkaan puoliso ja perheenjäsenet voidaan myös vakuuttaa, jos he osallistuvat maatilan töihin.
Osakeyhtiö
Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen. Sen toiminnan tulos verotetaan yhtiön tulona, eikä tulo
sellaisenaan vaikuta yksittäisen osakkaan verotukseen. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi
osakas, joka sijoittaa yhtiöön pääomapanoksen. Osakeyhtiö voi maksaa osakkailleen palkkaa ja
luontoisetuja. Osakas ei voi tehdä yksityisnostoja osakeyhtiöstä.
Osakeyhtiössä omistusosuus vaikuttaa siihen, pidetäänkö osakasta YEL:n tai MYEL:n mukaisena
yrittäjänä. YEL:n tai MYEL:n mukaan vakuutetaan osakeyhtiön osakas, joka työskentelee
yrityksessä johtavassa asemassa, omistaa yksin yli 30 % yhtiön osakepääomasta tai hänellä
on yksin yli 30 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Johtavassa asemassa työskentelevä
vakuutetaan myös, jos hän omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yrityksen
osakepääomasta tai heillä on yli 50 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Johtavalla asemassa olevana pidetään esimerkiksi toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä, hallintoja toimialajohtajaa tai henkilöä, joka käyttää yrityksessä tosiasiallista määräämisvaltaa. Myös
nimenkirjoitusoikeus osoittaa johtavaa asemaa yhtiössä. Pienissä perheyrityksissä työskentelevien
omistajaperheenjäsenten katsotaan yleensä olevan johtavassa asemassa muodollisesta asemasta
riippumatta.
Välillinen omistus toisen yhtiön kautta voi myös johtaa YEL-vakuuttamiseen. Omistusosuuksia
laskettaessa myös välillinen omistus otetaan huomioon.
Osakeyhtiön osakkaat vakuutetaan TyEL:n mukaan, jos he omistavat yrityksestä enintään 30 %
ja työskentelevät yrityksessä palkkaa vastaan. TyEL:n mukaan vakuutetaan myös osakeyhtiön
osakkaan perheenjäsenet, jotka eivät omista osakeyhtiön osakkeita, mutta työskentelevät
osakeyhtiössä palkkaa vastaan.
Muu yhteisö
Muu yhteisö on esimerkiksi osuuskunta tai yhtymä. Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan
vähintään kolme henkilöä. Osuuskunta on erillinen verovelvollinen. Se voi maksaa palkkaa
jäsenilleen. YEL:n yrittäjämääritelmä koskee myös muussa yhteisössä johtavassa asemassa
työskentelevää henkilöä. Johtavassa asemassa oleva henkilö on vakuuttamisvelvollinen, jos
hän omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 % määräämisvallasta
yhteisössä. Samoin YEL:n piiriin kuuluu yhteisössä työskentelevä henkilö, joka yhteisön sääntöjen
mukaan on henkilökohtaisessa vastuussa yhteisön sitoumuksista.
Yhtiömuodot ja palkan nostaminen yrityksestä
Yhtiömuoto ja yrittäjän asema yrityksessä vaikuttavat siihen, minkä työeläkevakuutuksen piiriin
yrittäjä kuuluu. Alla olevassa taulukossa on eritelty yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä
työeläkevakuuttaminen eri yhtiömuodoissa. Taulukosta ilmenee myös se, voidaanko yrittäjälle tai
hänen perheenjäsenelleen maksaa yrityksestä palkkaa.
Omistajien ja perheenjäsenten vakuuttaminen
Yritys
Asema/työskentelee
YEL
TyEL
100
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Yksityinen toiminimi
Avoin yhtiö
Ammatinharjoittaja
X
Puoliso
X
Muu perheenjäsen
X
Yhtiömies
X
Perheenjäsenet
Kommandiittiyhtiö
Vastuunalainen
yhtiömies
X, palkka
X
X, palkka
Äänetön yhtiömies
X, palkka
Perheenjäsenet
Muu yhteisö:
yhtymä tai osuuskunta
Vastuussa oleva
osakas
X
X, palkka
Osakas
X, palkka
Vastuussa
olevan osakkaan
perheenjäsen
Osakeyhtiö
Johtavan aseman
osakas
– omistus yli 30 %
yksin / yli 50 % perhe
X, palkka
X
– omistus enintään 30
%
X, palkka
Osakas
X, palkka
X, palkka
Perheenjäsen
Maatalousyrittäjä
MYEL-vakuutuksen piiriin kuuluvat seuraavat ammattiryhmät:
• Maa- ja metsätaloutta itsenäisesti harjoittavat yrittäjät sekä työhön osallistuvat, palkkaa saavat
perheenjäsenet
• Ammattimaiset kalastajat ja kalastustyöhön osallistuvat perheenjäsenet
• Poronomistajat ja poronhoitotyöhön osallistuvat perheenjäsenet
• Maatalousyrittäjätoimintaa jatkavat eläkkeensaajat
Maatalousyrittäjää verotetaan luonnollisena henkilönä ja tulo jaetaan yrittäjäpuolisoille.
Maatalousyrittäjän ja hänen puolisonsa palkka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia.
Perheenjäsenenä vakuutetaan tilalla työskentelevä 18–67-vuotias lähisukulainen, jolle maksetaan
rahapalkkaa. Perheenjäseniä ovat yrittäjän lapset, ottolapset, lastenlapset, vanhemmat,
isovanhemmat sekä vävyt ja miniät. Myös yrittäjän veljet, sisaret, sedät, tädit sekä veljen tai
sisaren lapsi voidaan vakuuttaa perheenjäseninä. Perheenjäsenen avopuolisoa ei vakuuteta
MYEL:n mukaisesti. Yrittäjän vanhemmat tai lapset vakuutetaan, vaikka he eivät asuisikaan tilalla.
101
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Heidän tulee kuitenkin tehdä työtä viljelmällä päätoimisesti. Kuolinpesän tilalla työskentelevät
lapset vakuutetaan perheenjäseninä, jos leskellä yksinään on hallintaoikeus kuolinpesään.
Maataloutta voidaan harjoittaa myös kahden tai useamman henkilön muodostamana
yhteenliittymänä. Maatalousyhtymässä maataloutta harjoittavat vakuutetaan MYEL:n mukaisina
yrittäjinä. Yhtymä voi olla esimerkiksi kahden tai useamman henkilön yhdessä omistama
tai vuokraama maatila. Osakkaan puoliso ja perheenjäsenet voidaan myös vakuuttaa, jos
he osallistuvat maatilan töihin. Verotuksessa yhtymästä käytetään nimitystä verotusyhtymä.
Verotusyhtymän tulos jaetaan osakkaille heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa.
Jos maatalousyrittäjä on myös apurahansaaja, hänellä tulee olla MYEL-vakuutus erikseen näistä
molemmista.
Lue lisää MYEL-vakuuttamisesta
Apurahansaaja
Apurahan turvin tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa harjoittavat vakuutetaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti.
Apurahan saajan on otettava MYEL-vakuutus, jos hänelle on myönnetty Suomesta vähintään
neljän kuukauden mittaiseen työskentelyyn tarkoitettu apuraha, joka on vuosiansioksi
suhteutettuna vähintään 3 778,59 euroa. Apurahansaajan työtuloksi katsotaan verollinen apuraha,
jos apurahansaaja ei ole velvollinen vakuuttamaan itseään apurahalla työskentelyn perusteella
maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitetulla tavalla. Vakuutetun tulee esittää selvitys verollisen
apurahan määrästä, jos hänelle ei ole vahvistettu MYEL-työtuloa.
Lue lisää verottajan sivuilta.
Laskutuspalveluyritykset
Laskutuspalveluyritykset hoitavat yrittäjien laskutuspalvelun ilman työsuhdetta.
Laskutuspalveluyritysten toimintamallissa työnsuorittaja etsii itse toimeksiantajat ja sopii näiden
kanssa toimeksiannoista ja palkkioista. Kun työ on tehty, työnsuorittaja toimittaa laskutustiedot
laskutuspalveluyritykselle, joka laskuttaa toimeksiantajaa. Kun toimeksiantaja on maksanut
laskun, laskutuspalveluyritys vähentää suorituksesta työnantajan lakisääteiset sivukulut,
ennakonpidätyksen, työeläkevakuutusmaksun sekä laskutuspalveluyrityksen perimän palkkion,
ja maksaa työnsuorittajalle jäljelle jäävän summan. Laskutuspalveluyritys ilmoittaa työnsuorittajan
palkan TyEL-vakuutukseen.
Työnsuorittajan rekisteröityminen laskutuspalvelun käyttäjäksi ei muodosta työsuhdetta
laskutuspalveluyrityksen ja työnsuorittajan välille. Työsuhdetta ei muodostu yleensä myöskään
työn teettäjän ja työnsuorittajan välille. Toimeksiantaja ei maksa palkkaa, vaan sovitun korvauksen
toimeksiannon suorittamisesta. Työeläkelakeja sovellettaessa työnsuorittajaa pidetään yrittäjänä,
elleivät tosiasialliset työsuhteen tunnusmerkit täyty toimeksiantajan ja työnsuorittajan välillä.
Jos toimeksiantajilta laskutettujen palkkioiden määrä näyttää jäävän alle 10 000 euroa
vuodessa, niin laskutuspalveluyrityksen palveluja käyttävän työnsuorittajan tulona voidaan
pitää työnsuorittajalle maksettua ennakonpidätyksenalaista tuloa, josta on maksettu työntekijän
eläkevakuutusmaksu sekä muut lakisääteiset sosiaaliturvamaksut.
102
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.1.3.2. YEL- ja MYEL-työtulot
Päivärahan perusteena käytetään YEL- ja/tai MYEL-työtuloa silloin, kun yrittäjä tai apurahansaaja
on vakuuttamisvelvollinen. Elinkeinotoiminnan ansiotuloa tai palkkatuloa omasta yrityksestä
voidaan käyttää perusteena vain silloin, kun yrittäjä ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYELvakuutusta.
Vakuuttamisvelvollisuus
Yrittäjäeläkevakuutus on pakollinen, kun yrittäjä täyttää vakuuttamisen edellytykset. Pelkkä
yrityksen omistaminen ei riitä yrittäjäeläkevakuutuksen perusteeksi. Eläkevakuutus edellyttää
työntekoa. Omistussuhde ja erilaiset yhtiömuodot saattavat kuitenkin vaikuttaa yhtiössä
työskentelevän henkilön eläkevakuutukseen.
Vakuuttamisvelvollisuus koskee YEL:n ja MYEL:n piiriin kuuluvia 18–67-vuotiaita yrittäjiä,
joiden yritystoiminta on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 4 kuukautta. Vakuutus on otettava
6 kuukauden kuluessa yrittäjien eläkelaeissa tarkoitetun yrittäjätoiminnan alkamisesta. YEL- tai
MYEL-vakuutuksen alkamishetken kannalta merkityksellistä ei ole se, milloin yritys on perustettu,
vaan milloin toiminta on sen laajuista, että vakuutus tulee ottaa. Vakuutuksen alkamisajankohta
on se hetki, jolloin yrittäjätoiminta on niin laajaa, että 12 kuukauden tarkastelujaksolla vuotuinen
tuloraja ylittyy. Yrittäjä voi ottaa vakuutuksen taannehtivasti enintään kuluvalle ja kolmelle
edelliselle kalenterivuodelle.
Vakuuttamisvelvollisuuden alkamisen arviointi perustuu usein eläkevakuutusyhtiön yrittäjältä
itseltään saamiin tietoihin. Ratkaisutyössä voit lähteä siitä, että jos yrittäjä on ottanut vakuutuksen,
se on otettu oikeasta hetkestä. Edeltävää aikaa ei tarvitse selvittää, vaikka elinkeinotoiminnan
ansiotuloa olisikin yli vakuuttamisen rajan ennen vakuutuksen alkamista.
Eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta vastaavan vuotuisen
työtulon. YEL-vakuutus on pakollinen, jos työtulo vuonna 2017 ylittää 7 645,25 euroa/v.
YEL-työtulo voi olla enintään 173 625 euroa/v. vuonna 2017. MYEL-vakuutuksen vastaava
vakuuttamista edellyttävä työtuloraja on 3 822,63 euroa/v. MYEL-vakuuttamisessa on myös muita
vakuuttamisen ehtoja.
Lue lisää Pakollinen vakuutus.
Yrittäjänä toimivat eläkkeensaajat ovat vakuuttamisvelvollisia lukuun ottamatta vanhuuseläkkeellä
olevia, jotka voivat halutessaan ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Vakuuttamisvelvollisuus koskee
myös sivutoimisia yrittäjiä, jos tuloraja täyttyy. YEL-vakuutus koskee kaikkea YEL:n piiriin kuuluvaa
yrittäjätoimintaa ja MYEL-vakuutus MYEL:n piiriin kuuluvaa yrittäjätoimintaa, vaikka yritystoimintaa
harjoitettaisiin useamman yrityksen nimissä tai useilla toimialoilla. Jos maatilatalouden yhteydessä
harjoitetaan erillistä yritystoimintaa, jota verotetaan elinkeinotoiminnan verotuksesta annetun lain
(EVL) mukaan, yritystoiminta kuuluu YEL:n piiriin.
Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös 18–67-vuotiaita veronalaisen apurahan saajia. MYELvakuutus on pakollinen, jos vakuutettu on saanut Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan
vähintään neljän kuukauden taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn ja se on euromäärältään
vähintään 1 274,21 euroa vastaten vuosiansiona 3 822,63 euroa vuonna 2017. Jos MYELvakuutettu on myös apurahansaaja, apurahan osalta vakuutus vahvistetaan erikseen.
Vanhat vapautukset
Aiemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella yrittäjällä oli tietyin ehdoin mahdollisuus
saada vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta, vaikka yrittäjätoiminta laajuutensa puolesta tulisi
103
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
vakuuttaa, esim. sivutoiminen yrittäjä tai yrittäjä, jolle karttui muualta eläketurvaa. Vapautukset
päättyivät vuoden 2007 alusta vuonna 1961 tai sen jälkeen syntyneiltä. Vanhemmilla ikäluokilla
vapautus voi jatkua, jos vapautuksen edellytykset edelleen täyttyvät tai kunnes yrittäjä itse hankkii
vakuutuksen. Eläketurvakeskuksen tehtävänä on valvoa vapauttamisedellytysten täyttymistä.
Esimerkki
Ennen vuotta 1961 syntynyt lääkäri, joka on julkisen terveydenhuollon palveluksessa
päätoimessa ja toimii sivutoimisesti yksityispuolella, on vapautettu YELvakuuttamisvelvollisuudesta, jos yksityispraktiikan tulot ovat enintään 1/3
päätoimen palkkatuloista. Lääkäri on ilmoitusvelvollinen, jos tulot ylittyvät.
Muutokset YEL- ja MYEL-vakuuttamisessa
Jos yrittäjän työtuloon vaikuttavat seikat muuttuvat olennaisesti työtulon vahvistamisen jälkeen,
eläkelaitos tarkistaa YEL/MYEL-työtulon hakemuksesta tai omasta aloitteestaan. Eläkelaitos voi
myös päättää takautuvasti yrittäjän vakuutuksen, jos yrittäjä ei enää täytä YEL/MYEL-vakuutuksen
piiriin kuulumisen edellytyksiä. Yleensä näin tapahtuu, kun yrittäjän työpanos jää alle YEL/MYELvakuuttamisen alarajan.
Voit ottaa yhteyttä työeläkelaitokseen, jos henkilöllä on jo YEL-vakuutus, mutta sen määrä muuttuu
tai YEL-vakuutus lakkaa ja tarvitset lisätietoja.
Yrittäjän vahvistetun työtulon muuttaminen
Yrittäjän eläkelain säännösten mukaan YEL-työtulon tulisi vastata sellaista palkkaa, joka olisi
maksettava, jos työn tekisi joku muu yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijaan. ETK on antanut
toimialakohtaiset ohjeet työtulon määrittelemiseksi. Yrittäjän työtulon oikea määrittely voi kuitenkin
olla ongelmallista varsinkin toiminnan alkuvaiheessa. Toiminnan jatkuessa voi tulla tarvetta
työtulon korottamiseen tai laskemiseen.
Eläkelaitos voi korottaa yrittäjän työtuloa esimerkiksi silloin, kun yrittäjätoiminta laajenee tai
aiemmin sivutoimisesti yrittäjänä ollut aloittaa kokopäiväisen yrittäjätoiminnan. Työtuloa voidaan
vastaavasti myös laskea. Työtuloa voidaan muuttaa myös silloin, jos yrittäjän oma työpanos
muuttuu tilapäisesti vähintään noin vuoden ajaksi esimerkiksi vanhempainvapaan tai pitkäaikaisen
sairastumisen johdosta. Yrittäjä voi ilmoittaa eläkelaitokselle työtulon pienentämisestä vastaamaan
hänen muuttunutta työpanostaan. Eläkelaitos selvittää muutoksen perusteet ja antaa työtulon
muuttamisesta yrittäjälle päätöksen.
Työtuloa ei pääsääntöisesti muuteta takautuvasti vaan ajassa eteenpäin. Poikkeuksellisesti
yrittäjän työtuloa voidaan muuttaa hänen tosiasiallista työskentelyään vastaavaksi työkyvyn
alentumisesta eli eläketapahtumasta lähtien, kun yrittäjä siirtyy työkyvyttömyys- tai
osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Päätös työtulon muuttamisesta voidaan tehdä eläkehakemuksen
käsittelyn yhteydessä takautuvasti.
YEL-työtuloa korotetaan joskus huomattavasti ennen etuusoikeuden alkamista. Jos huomaat,
että YEL-työtuloa on korotettu poikkeuksellisen paljon ennen etuusoikeuden alkamista, ota
yhteyttä eläkelaitokseen ja tiedustele, mihin korotus on perustunut. YEL-työtulon vahvistaminen
ja työtulon muuttaminen kuuluvat eläkelaitoksen päätösvaltaan. Yhteydenotto ei välttämättä
johda toimenpiteisiin, koska eläkelaitos on jo antanut asiassa päätöksen. Sillä voi kuitenkin olla
vaikutusta siihen, että eläkelaitos vastaisuudessa selvittää tarkemmin korotuksen perusteet ennen
päätöksen antamista.
104
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Vakuutusjärjestelyn korjaaminen
Jos vakuuttamisen peruste muuttuu lainmuutoksen tai muun vastaavan tapahtuman johdosta ja
yrittäjän vakuutus on jäänyt muuttamatta, eläkelaitos oikaisee virheellisen vakuuttamisen yleensä
ajassa eteenpäin. Esim. jos jälkeenpäin käy ilmi, että yrityksen osakas on edelleen 1.1.2014
jälkeen työntekijän eläkelain tai merimieseläkelain mukaisesti vakuutettuna, vaikka hänen olisi
pitänyt yrittäjämääritelmän muutoksen johdosta siirtyä YEL-vakuutuksen piiriin, vakuutusjärjestely
korjataan ajassa eteenpäin. Takautuva vakuutusjärjestelyn korjaaminen siirtymäajan jälkeen on
mahdollista vain yrittäjän nimenomaisesta vaatimuksesta. Sama koskee mm. tilanteita, joissa on
kyse YEL:n ja MYEL:n välisestä rajanvedosta. Vakuutusmuodon oikeellisuutta ei tarvitse Kelassa
selvittää, vaan voit toimia tulojen huomioimisessa sen mukaan kuin eläkelaitos on katsonut
oikeaksi.
YEL/MYEL-vakuutuksen lakkauttaminen
YEL/MYEL-vakuutus lakkautetaan, jos yrittäjätoiminta päättyy tai muuttuu niin pienimuotoiseksi,
että työtulo jää alle laissa säädetyn minimimäärän. Yrittäjä voi kuitenkin halutessaan ottaa
vapaaehtoisen yrittäjävakuutuksen. Eläkelaitos voi myös oma-aloitteisesti päättää yrittäjän
pakollisen YEL-vakuutuksen, jos yrittäjällä ei ole enää tuloa yrityksestä.
Eläkelaitos päättää vakuutuksen takautuvasti siihen ajankohtaan, jolloin vakuuttamisen
edellytykset eivät enää täyty. Vakuutus voidaan joskus lakkauttaa pitkältäkin takautuvalta ajalta.
Jos ratkaisutyössä ilmenee, että YEL-vakuutus on voimassa, vaikka yritystoimintaa ei ole
enää ollut päivärahaetuuden perusteena olevana verovuonna, pyydä yrittäjää selvittämään
eläkelaitoksensa kanssa vakuuttamisen edellytykset ja mahdollinen vakuuttamisen päättäminen
ennen päivärahaetuuden ratkaisemista. Ellei vakuutettu itse selvitä asiaa annettuun määräaikaan
mennessä, ota yhteyttä eläkevakuutuslaitokseen vakuuttamisasian selvittelyä varten.
Lyhyen sairastumisen ajaksi YEL/MYEL-vakuutusta ei yleensä lakkauteta. Jos sairaus jatkuu
pitkään, yrittäjä voi alentaa tilapäisesti työtuloa alentuneen työkyvyn mukaisesti tai harkinnan
mukaan lopettaa vakuutuksen.
Jos yrittäjä jää vanhempainvapaalle eikä osallistu sen aikana yrityksen toimintaan lainkaan, hän
voi lakkauttaa YEL/MYEL-vakuutuksen. Yrittäjän tulee ottaa YEL/MYEL-vakuutus, jos hän aloittaa
yrittäjätoiminnan uudelleen vanhempainvapaan jälkeen ja vakuuttamisen edellytykset täyttyvät.
Jos yrittäjän YEL/MYEL-vakuutus päättyy silloin, kun työkyvyttömyys tai äitiys-, isyys- tai
vanhempainvapaa alkaa, etuuden perusteena voidaan kuitenkin ottaa huomioon etuusoikeuden
alkamista edeltävä YEL/MYEL-työtulo.
Lue lisää YEL-vakuutuksen lakkauttamisesta Yrittäjän vakuutuksen lakkaaminen
Takautuvan lakkauttamisen vaikutukset
Eläkelaitoksesta ei välity Kelaan tietoa YEL/MYEL-vakuutuksen takautuvasta lakkauttamisesta.
Jos etuusasiaa käsitellessäsi havaitset, että YEL/MYEL-vakuutus on lakkautettu takautuvasti,
selvitä onko sillä vaikutusta aikaisempiin ratkaisuihin. Päivärahapäätös on oikaistava, jos lakkautus
vaikuttaa päivärahaetuuden määrään, päivärahan jakamiseen työnantajan tai yrittäjän kesken tai
YEL-päivärahaan. Jos YEL/MYEL-vakuutus on lakkautettu siten, että se koskee verovuotta, myös
SVL-työtulo on korjattava. Tee tällöin Oiwassa toimeksiantotyö Yhteisten järjestelmien yksikköön
(Yhteisten järjestelmien yksikkö / Työtulo- ja verotustiedot 24400).
105
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Vakuuttamisen valvonta
Eläketurvakeskus (ETK) valvoo YEL-vakuuttamista ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela)
MYEL-vakuuttamista. Jos yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta vaikka hänen työskentelynsä täyttää
vakuuttamisen edellytykset, ETK tai Mela kehottaa häntä kohtuullisessa ajassa korjaamaan
laiminlyönnin. Jos yrittäjä ei noudata saamaansa kehotusta, ETK tai Mela voi ottaa yrittäjän
puolesta ja kustannuksella vakuutuksen.
Apurahan myöntäjällä on lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus myöntämistään apurahoista
Melalle. Sen perusteella Mela vahvistaa MYEL-vakuutuksen. Apurahan saajaa ei voi takautuen
pakkovakuuttaa verovuodelta.
1.8.1.3.3. Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen
Jos yrittäjä työskentelee yrityksessä ja elinkeinotoiminnan ansiotulo tai palkkatulo omasta
yrityksestä tai apurahansaajan veronalainen apuraha selvästi ylittää vakuuttamisvelvollisuuden
vuositulorajan eikä hänellä ole YEL- tai MYEL-vakuutusta, selvitä, onko Kelassa jo tietoa
yritystoiminnasta tai apurahasta. Tutustu yrittäjän aiempiin verotietoihin, keskeneräisen verotuksen
tietoihin ja YTJ-järjestelmästä saataviin yrityksen toimintaa kuvaaviin tietoihin.
Pyydä yrittäjältä selvitys, miksi hän ei ole ottanut vakuutusta (suullisesti tai kirjeellä KRL17/PRL30/
VRL29). Selvitys tulee pyytää, jos yrittäjällä tai apurahansaajalla on verotuksessa ansiotuloja tai
apurahatuloja yli 10 000 euroa vuodessa. Selvitä vakuuttaminen, jos SVL-työtulojen yhteydessä
näytetään kirjaintunnus Z eikä saman työtulovuoden vakuuttamista ole aiemmin selvitetty. Katso
lisää Help-ohje (F13).
Koska YEL- ja MYEL-vakuutus perustuu yrittäjän omaan työpanokseen, on mahdollista, että
yrittäjällä ei ole vakuutusta, vaikka vakuuttamisvelvollisuuden vuosituloraja ylittyy.
ETK:sta ja Melasta voit saada tietoa siitä, onko yrittäjän vakuuttamisvelvollisuutta selvitetty
valvonnassa ja mihin siinä on päädytty. Selvitä tarvittaessa asiaa ETK:n yrittäjävalvonta-asioita
hoitavasta yksiköstä (Yhteystiedot – Etk.fi) tai sähköpostilla [email protected] tai Melan MYELvakuuttamisen asiantuntijoilta (Mela – Yhteystietohaku).
Maatalousyrittäjän ja apurahansaajien vakuuttaminen, ohjeistus ja vakuuttamisen valvonta
hoidetaan keskitetysti Melassa. YEL-vakuuttamispäätökset tehdään työeläkeyhtiöissä ja työeläkekassoissa. YEL-vakuutuksen piiriin kuuluvien yrittäjien vakuuttamisen valvonta hoidetaan ETK:ssa
mm. verotustietojen perusteella jälkikäteen.
SVL-työtulon kannalta tilanteen arviointi voi olla hankalaa, jos ETK tai Mela ei katso henkilöä
vakuuttamisvelvolliseksi, mutta yrittäjätulo katsotaan kuitenkin verotuksessa ansiotuloksi. Syynä
voi olla, että yrittäjän oma työpanos yrityksessä on vähäinen tai sitä ei ole lainkaan. Ansiotulo on
voinut kertyä esim. muilla teetetystä alihankintatyöstä. Perheyrityksessä puolison työpanokseen
perustuva tulo voi olla verotuksellisista syistä jaettu molemmille puolisoille, vaikka toinen puoliso
ei käytännössä työskentele yrityksessä tai hänen työpanoksensa on vähäinen. Näissä tilanteissa
yrittäjätulo yleensä huomioidaan SVL-työtulona, kun on selvitetty, ettei vakuuttamisvelvollisuutta
ole.
Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus on voinut päättyä yritystoiminnan lopettamisen vuoksi, mutta
yrityksen myynnistä saatua tuloa verotetaan kuitenkin ansiotulona. Yrittäjä on voinut myydä koko
yrityksensä tai esim. traktorin tai kaivinkoneen. Yrittäjän tulo voi muodostua myös pelkästään
vuokratulosta kuten pellon vuokrauksesta saadusta tulosta. Vuokratulo ja omaisuuden myynnistä
saatu tulo on verotuksessa yleensä pääomatuloa, mutta joskus tulo voidaan verotuksessa katsoa
106
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
ansiotuloksi. Tällöin on yksittäistapauksessa saatujen tietojen valossa arvioitava, voidaanko tulot
huomioida SVL-työtuloina vai katsotaanko, että kyse on pääomatuloon verrattavasta tulosta, jota ei
huomioida etuuden perusteena.
Kun vakuuttamisvelvollisuutta selvitettäessä käy ilmi, että
• yrittäjä työskentelee yrityksessä
• hänen vuosityötulonsa ylittää 10 000 euroa
• hän ei ole esittänyt riittävää selvitystä siitä, miksi hän ei ole ottanut YEL- tai MYEL-vakuutusta
ja
• ETK tai Mela alkaa selvitellä vakuuttamisvelvollisuutta,
kyseessä on todennäköisesti vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti.
Tällöin voidaan jättää huomioon ottamatta verotuksessa todettu
•
•
•
•
•
•
•
•
elinkeinotoiminnan ansiotulo
maatalouden ansiotulo
ansiotulo yhtymästä
palkkatulo omasta yrityksestä tai maataloudesta
yrittäjätoimintaan liittyvä työkorvaus
metsätalouteen liittyvän hankintatyön arvo
porotalouden ansiotulo tai
veronalainen apuraha.
Voit ratkaista etuusasian, jos ETK tai Mela alkaa selvittää yrittäjän vakuuttamisvelvollisuutta.
Tee Toimeksiantotyö OIWAssa Yhteisten järjestelmien yksikkö/Työtulo- ja verotustiedot 24400 työjonoon. Kirjoita kommenttikenttään, miten tietoja tulee korjata, mitä selvityksiä on tehty ja mitä
verovuotta asia koskee. Huomaa, että Yhteisten järjestelmien yksikkö ei arvioi sitä, onko yrittäjä
vakuuttamisvelvollinen vai ei. Epäselvässä tilanteessa asiantuntijalausunto on pyydettävä Työ- ja
toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksesta.
Kun SVL-työtulo on korjattu, voit tehdä päätöksen. Lisää päätökseen perustelu, miksi tuloa ei ole
otettu huomioon etuuden perusteena. Työtulo voidaan myöhemmin tarkistaa, jos yrittäjä toimittaa
uutta selvitystä.
1.8.1.3.4. Yrittäjäpalkan tarkistus
Yrittäjällä voi olla palkkatuloa omasta yrityksestä ja hän voi lisäksi oman yritystoiminnan ohella
olla palkkatyössä toisen palveluksessa. YEL- ja/tai MYEL-työtulo korvaa omasta yrityksestä
maksettavan palkan. Jos YEL- ja/tai MYEL-vakuutettu yrittäjä saa palkkaa yritystoiminnan
ulkopuolisesta työsuhteesta, työtuloksi luetaan YEL- ja/tai MYEL-työtulo sekä palkka.
Yrittäjätoiminnasta saatu palkka voidaan joskus ilmoittaa verotuksessa väärällä suorituslajilla
palkansaajan palkkana, vaikka palkka on omasta yrityksestä. Jos tietoja ei selvitetä, SVL-työtulo
voi olla liian suuri. Sen vuoksi SVL-työtulon laskennassa muodostetaan X-tunnus, jos YEL- tai
MYEL-vakuutetulla henkilöllä on verotustiedoissa palkansaajan palkkaa, mutta ei lainkaan yrittäjän
palkkaa.
Jos vakuutetun SVL-työtulojen yhteydessä on kirjaintunnus X, tee Toimeksiantotyö OIWAssa
Yhteisten järjestelmien yksikkö 24400/Työtulo- ja verotustiedot -työjonoon. Yhteisten järjestelmien
yksikkö selvittää X-tunnuksen ja sulkee toimeksiantotyön. Jos asian selvittäminen vaatii tietoja
107
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
vakuutetulta, Yhteisten järjestelmien yksikkö kirjoittaa tarvittavat tiedot toimeksiantotyön
kommenttikenttään ja palauttaa toimeksiantotyön vakuutuspiirin työjonoon. Pyydä tarvittavat tiedot
ja käännä tämän jälkeen toimeksiantotyö takaisin Työtulo- ja verotustiedot -työjonoon.
1.8.1.3.5. Vapaaehtoinen vakuutus
Jos yrittäjä, jolla ei ole velvollisuutta ottaa yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain
mukaista vakuutusta, ottaa vapaaehtoisen YEL- tai MYEL-vakuutuksen, hänen työtulokseen
katsotaan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen työtulo.
Huomaa, että työvahingon varalle otetun vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen työtuloa
ei voi ottaa huomioon päivärahaetuuden perusteena käytettävänä työtulona.
1.8.1.3.6. Työkorvaus
Ennakkoperintälain 25 §:n mukainen työkorvaus on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna
kuin palkkana saatu korvaus. Jos työstä maksettu suoritus ei ole palkkaa, niin se on työkorvausta.
Työkorvauksena voidaan maksaa esim.
•
•
•
•
•
luentopalkkio
kirjoituspalkkio
valokuvauspalkkio
perhehoitajan palkkio
erotuomarin palkkio
Yrittäjätoimintaan liittyvä työkorvaus luetaan SVL-työtuloksi, jos vakuutettu ei ole velvollinen
ottamaan YEL-vakuutusta. Työkorvaus on korvausta työstä tai toimeksiannosta silloin, kun henkilö
ei ole työ- tai virkasuhteessa toimeksiantajaan.
Työkorvaus huomioidaan etuuden perusteena verotuksessa todettuina tuloina. Kuuden kuukauden
tuloina työkorvaus huomioidaan, jos tulot ovat jatkuvia.
Työkorvauksen saajat ovat usein ns. freelancer-työntekijöitä, jotka toimivat esim. toimittajina
tai valokuvaajina. Freelancer voi olla samaan aikaan työsuhteessa tai tehdä toimeksiantoja
olematta työsuhteessa. SVL-työtulon kannalta työsuhteessa saadut tulot ovat palkkatuloa ja
toimeksiannon perusteella saadut työkorvaukset ovat yrittäjätuloa. Jos YEL-vakuuttamisen
raja ylittyy, työkorvauksen saajan pitäisi ottaa YEL-vakuutus samoin periaattein kuin
muussa yrittäjätoiminnassa. Selvitä YEL-vakuuttamisasiaa työkorvauksen saajan kanssa.
Vakuuttamisvelvollisuudesta voit kysyä myös ETK:n tulkintaa, sillä ETK saattaa tulkita esim.
erotuomarin saamat palkkiot harrastustoiminnaksi, joista ei ole YEL-vakuuttamisvelvollisuutta.
Freelancer-työtä tekevällä henkilöllä voi olla verotusta varten ns. freelancer-verokortti, jonka
perusteella häneltä pidätetään vero sekä työsuhteessa ansaituista palkoista että yrittäjätoimintaan
liittyvistä palkkioista. Työkorvauksen maksajan tulee ennakkoperintälain (EPL 118/1996 25 §)
mukaan pidättää vero työkorvauksesta samalla tavoin kuin pää- tai sivutoimen palkasta, jos
työkorvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. SVL-työtulojen määräytymiseen
freelancer-verokortilla ei ole vaikutusta.
108
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Omaishoidon tuen palkkio ja perhehoitajan palkkio ovat SVL-työtulona huomioon otettavaa
tuloa. Verotuksellisesti niitä pidetään työkorvauksena. Kunnan kanssa hoitosopimuksen tehnyt
omaishoitaja ja toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja kuuluvat kunnallisen eläketurvan
piiriin, vaikka he eivät ole työsuhteessa kuntaan. He eivät tältä osin ole velvollisia ottamaan YELvakuutusta.
Työkorvausta voidaan maksaa myös henkilölle, joka tekee työtä kunnalle, valtiolle tai kirkolle
toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella. Hänet
vakuutetaan toimeksiantajasta riippuen kunnallisen, valtion tai kirkon eläkelain perusteella
edellyttäen, ettei hän harjoita toimintaansa yhtiön tai muun yhteisön nimissä eikä kuulu
ennakkoperintärekisteriin. Henkilö ei tältä osin ole velvollinen ottamaan YEL-vakuutusta.
Ennakkoperintälain (EPL 1118/1996 13 a §) mukainen työpanokseen perustuva osinko on
työkorvausta, jos sitä ei ole saatu työsuhteessa.
Työkorvaus ei ole palkkatuloa, joten siitä ei tehdä tulonhankkimisvähennystä eikä
eläkevakuutusmaksuvähennystä. Esitettyjen palkkatulojen -laskentaruudulla merkitään rasti
Ei työsuhdetta –kenttään, jos kaikki näytölle tallennetut työkorvaukset on maksettu ilman
työsuhdetta. Työkorvausten hankkimiseen liittyvät kustannukset vähennetään samoin kuin muutkin
tulon hankinnasta ja säilyttämisestä johtuvat menot. Asiakkaan esittämät työkorvaustuloihin
kohdistuvat kustannukset (esim. työmatkakustannukset) tallennetaan Esitettyjen palkkatulojen
laskentaruudulla Muut kulut –kenttään.
Perhehoitajille ja perhepäivähoitajille maksettavat kulukorvaukset eivät ole työtuloa.
Lue lisää Verohallinnon yhtenäistämisohjeista.
Bloggaajat
Bloggauksessa on kyse sisällön tuottamisesta (kirjoitusten ja kuvien) joko henkilön omille
kotisivuille tai yleisemmin osana usean blogin muodostamaa ns. blogiportaalia. Suomessa
suurimmat portaalit voivat kuulua esimerkiksi lehtitaloille tai mediayhtiöille.
Jos bloggaaja on työsuhteessa, hän voi saada toiminnastaan palkkatuloa ja sen lisäksi myös
muuta veronalaista ansiotuloa. Bloggaajan veronalaista ansiotuloa ovat palkan ohella mm.
kirjoittamisen tai tuotteen myynnin perusteella saadut rahakorvaukset, erilaiset tavarat ja etuudet,
alennukset, lahjakortit, matkat sekä tapahtumakutsut. Bloggaajan saamat mainostulot eivät ole
työtuloa.
Jos bloggaaja ei ole työsuhteessa, hänen saamansa tulo on luonteeltaan työkorvausta tai jos
toiminta on laajaa, hän voi olla YEL-vakuutettu yrittäjä.
Lue lisää Vero.fi.
1.8.1.4. Vähennykset
Työtulosta tehtävät vähennykset
Työ- tai virkasuhteessa saadusta palkkatulosta ja siihen verrattavasta henkilökohtaisesta tulosta
vähennetään tuloverolain (TVL) 1535/1992 93–95 §:n mukaiset tulonhankkimismenot ja tehdään
vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/2004 11 luku 4 a ja 5 §). Myös ulkomaan palkkatulosta
tehdään edellä mainitut vähennykset.
109
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Vakuutusmaksuvähennys on 60 prosenttia sairausvakuutuksen päivärahamaksun, alle 53-vuotiaan
työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärästä
(SVL 1224/2004 11 luku 4 a §). Vakuutusmaksuvähennys on 4,64 % työtulosta vuonna 2017.
Tulonhankkimisvähennykset tehdään sekä verotuksessa todetuista työtuloista että esitetyistä
työtuloista (SVL 1224/2004 11 luku 5 § 1 mom.).
Vakuutuspalkasta tehdään vain TVL 1535/1992 95 §:n 1 mom. 1 kohdan mukainen
tulonhankkimisvähennys (750 euroa) ja vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/2004 11 luku 4 a § ja
5 § 3 mom.).
Tuloverolain 1535/1992 95 a §:ssä säädettyä työasuntovähennystä ei tehdä päivärahaetuuden
perusteena käytettävästä työtulosta, koska vähennyksen tekemisestä ei säädetä
sairausvakuutuslaissa.
YEL- tai MYEL-työtulosta ei vähennetä tulonhankkimismenoja eikä tehdä
vakuutusmaksuvähennystä (SVL 1224/2004 11 luku 4 a § ja 5 § 2 mom.).
Työkorvaus ei ole palkkatuloa, joten siitä ei tehdä tulonhankkimisvähennystä. Työkorvauksiin
kohdistuvat tulonhankkimiskustannukset vähennetään samoin kuin muutkin tulon hankinnasta ja
säilyttämisestä johtuvat menot. Lue lisää: tekninen ohje
Vähennykset tehdään ohjelmallisesti verotuksessa todetusta työtulosta. Jos arvioit työtuloja
hakijan esittämien tulojen perusteella, pyydä tarvittaessa hakijalta selvitys tulonhankkimismenoista
kuten työmatkakustannuksista ja ay-jäsenmaksuista (suullisesti tai asiakaskirje PRL07, VRL03,
ERL03, KRL05). Tulonhankkimisvähennys (750 euroa) tehdään ohjelmallisesti kuuden kuukauden
työtulosta.
Tulonhankkimismenot ovat:
1) Tulonhankkimisvähennys
Palkkatulosta tehdään tulonhankkimisvähennys
• 750 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä
• koskee kaikkia palkansaajia
2) Jäsenmaksut
Tulonhankkimismenoina vähennetään työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut.
3) Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset
Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut vähennetään käytettävissä olevan halvimman
kulkuneuvon mukaan. Vähentäminen tehdään aina, jos hakijalla on ollut matkakuluja. Vähennys
on enintään 7 000 euroa ja siltä osin kuin kustannukset ylittävät 750 euroa vuonna 2016 ja 2017.
Vähennysten arvioinnissa noudatetaan verohallinnon käytäntöä. Työssäkäyntikuukausia
huomioidaan enintään 11 kk vuodessa. Jos vakuutettu voi käyttää julkisia liikennevälineitä,
matkakustannukset otetaan huomioon julkisen liikenteen taksan mukaisena. Jos vakuutettu on
hakemuksessa ilmoittanut, että hänellä ei ole työmatkakuluja ja tieto on ristiriidassa muualta
saatujen tietojen kanssa (esim. verotiedoissa on matkakuluja eikä työnantaja tai asuinpaikka
ole muuttunut), pyydä vakuutetulta selvitys työmatkakulujen puuttumisesta. Jos hän ei esitä
hyväksyttävää syytä, vähennä matkakulut tiedossa olevan halvimman kulkuneuvon mukaan.
Jos matkakulut voidaan ottaa huomioon oman auton käytön mukaan, laskennassa käytetään sen
verovuoden ohjetta, johon suurin osa tuloista kohdistuu. Verohallinnon hyväksymä oman auton
käytön kilometrikorvaus on 0,24 euroa/km vuonna 2017. Korvauksen määrä oli 0,25 euroa/km
vuonna 2016. Jos henkilö on säännöllisessä ansiotyössä (yleensä 5 pv/vko), arvioidaan hänellä
110
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
olevan keskimäärin 22 työpäivää työssäolokuukautta kohti, ellei todellista työpäivien määrää ole
tiedossa.
Lue lisää verohallinnon käytännöstä matkakulujen huomioon ottamisessa Verohallinto > Kodin ja
työpaikan väliset matkakulut
4) Muut tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot siltä osin kuin niiden
yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän 750 euroa.
Esimerkiksi kulut omien työkalujen käyttämisestä, ammattikirjallisuuden hankkimisesta,
puhelinkulut ja työhuonevähennys ovat verotuksessa vähennyskelpoisia
tulonhankkimisvähennyksen ylittävältä osalta.
5) Moottorisaha- ja metsurivähennys
Metsätöissä voi saada vähennyksen omien työvälineiden (moottorisaha, traktori)
käytöstä. Vähennykset voi saada verotuksessa siltä osin kuin menojen yhteismäärä ylittää
tulonhankkimisvähennyksen määrän 750 euroa.
Moottori- tai raivaussahan käytöstä aiheutuneiksi kustannuksiksi katsotaan 30 tai verovelvollisen
vaatimuksesta 40 prosenttia palkkatulon määrästä.
Jos metsätyöstä saatu palkkatulo on vähintään kolmasosa kaikista ansiotuloista, palkkatulon
hankkimisesta aiheutuneina menoina (metsurivähennyksenä) otetaan huomioon lisäksi 5 %
palkkatulon määrästä, kuitenkin enintään 240 euroa.
Työnantaja ilmoittaa yleensä palkkailmoituksessa moottorisaha- ja metsurivähennyksen määrän.
Erityistapauksia
Opettajat
Opettajilla on matkakuluja vuodessa 10 kuukaudelta, sillä opettajien noin kahden kuukauden
kesäkeskeytys / vuosiloma (kesäloma) huomioidaan asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja
arvioitaessa. Työtulojen laskentatapahtuma huomioi työmatkakustannusten vuotuisessa määrässä
aina kuukauden vuosiloma-ajan, joten opettajien matkakuluja laskettaessa tämä asia on otettava
huomioon.
Esimerkki matkakulujen laskemisesta 10 kuukauden ajalta
Opettajan matkakustannukset ovat 265,00 €/kk, joten vuotuiset matkakustannukset
ovat 2 650 €. Työtulojen laskentatapahtumaa varten joudumme jakamaan vuotuiset
matkakustannukset luvulla 11 eli 2 650 €:11=240,91 €/kk. Laskentatapahtumaan matkakulujen
laskennalliseksi kuukausimääräksi tallennetaan 240,91 €/kk. Laskentatapahtumaan
tallennetaan myös tieto siitä, että em. laskennallisia matkakuluja on kuuden kuukauden ajalta.
Työtulojen laskentatapahtuma huomioi työmatkakustannusten vuotuisessa
määrässä aina kuukauden vuosiloma-ajan, joten työtulolaskelmaan vuotuisten
matkakustannusten määräksi tulee tässä tapauksessa 2 650,01€.
Perhepäivähoitajat
Omassa kodissaan työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle hyväksytään tulon
hankkimisesta aiheutuneina menoina vähennykseksi työnantajan maksamat kustannuskorvaukset
maksetun määräisenä ilman eri selvitystä. Kustannuskorvauksen ulkopuolelle jäävät
tulonhankkimiskulut perhepäivähoitaja voi vähentää verotuksessa erillisen selvityksen perusteella.
Jos kunta on kuitenkin korvannut perhepäivähoitajalle jonkin tulonhankkimiskulun normaalin
111
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
kustannuskorvauksen lisäksi, tällainen kulu ei oikeuta vähennykseen. Suomen Kuntaliitto antaa
vuosittain kunnille suosituksen perhepäivähoitajille maksettavasta kustannuskorvauksesta.
Lue lisää vero.fi
Laskennassa vähennyksenä otetaan huomioon 750 euroa sekä sen ylittävä osa.
Yksityiskohtaisen selvityksen puuttuessa vähennetään yksityisen perhepäivähoitajan tulosta
hoitomenoina 116,40 euroa/kuukausi jokaisesta hoidettavana olleesta lapsesta. Arvioitu määrä
perustuu Suomen Kuntaliiton suositukseen kunnallisille perhepäivähoitajille korvattavien
hoitokustannusten määristä. Jollei lapsi ole viittä päivää viikossa perhepäivähoidossa,
vähennetään lapsesta aiheutuneina hoitomenoina muun selvityksen puuttuessa 5,41 euroa/päivä.
Merimiehet
Merimiehillä voi olla kahdenlaista työtuloa, tavallista työtuloa tai ns. merityötuloa. Tavallisesta työtulosta tehdään samat tulonhankkimisvähennykset kuin muidenkin vakuutettujen työtulosta (matka
ym. vähennykset). Merityötulosta tehdään kuitenkin vain tuloverolain (1535/1992) 95 §:n 1 mom.
1 kohdan tarkoittama tulonhankkimisvähennys. Merityötulosta ei vähennetä muita tulonhankkimisvähennyksiä, kuten esim. ay-jäsenmaksua.
Erityisalojen matkakustannukset (esim. rakennusalat)
Erityisaloilla tarkoitetaan toimialoja, joilla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan vaihtamaan
usein alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi ja joilla ei yleensä ole varsinaista
työntekemispaikkaa. Erityisaloja ovat esimerkiksi rakennus-, maanrakennus- ja metsäalat. Jos
varsinaista työntekemispaikkaa ei ole, erityisaloilla matkat asunnolta erityiselle työntekemispaikalle
rinnastetaan verotuksessa työmatkoihin.
Kulut erityisalojen päivittäisistä matkoista asunnolta erityiselle työntekemispaikalle voidaan
vähentää tulonhankkimiskuluina todellisen suuruisina ilman matkakustannusten omavastuuosuutta
(750 e/v.), enimmäismäärää (7 000 e/v.) tai halvimman kulkuneuvon vaatimusta. Vähennys on
mahdollista kuitenkin vain siltä osin kuin työnantaja ei korvaa kuluja verovapaasti.
Erityisaloilla voidaan lisäksi vähentää lisääntyneet elantokustannukset tulonhankkimiskuluina,
jos työnantaja ei ole korvannut niitä verovapaasti. Jos muuta selvitystä ei ole, vähennyksen
määrä on sama kuin verovapaan ateriakorvauksen määrä. Vuonna 2017 ateriakorvaus on 10,25
euroa päivässä. Ateriakorvausta vastaavaa vähennystä ei voi tehdä, jos työnantaja on järjestänyt
työpaikkaruokailun erityiselle työntekemispaikalle tai sen välittömään läheisyyteen.
Maatalouslomittajat
Kunnan palveluksessa oleva maatalouslomittaja käy yleensä tilalla aamu- ja iltapäivällä ja saa
kunnalta toisen päivittäisen matkan korvauksen ajettujen kilometrien mukaan. Maatalouslomittaja
ilmoittaa toisen päivittäisen matkan kustannukset verotuksessaan tulonhankkimisvähennyksenä.
Ratkaisutyössä verotuksessa ilmoitettava työmatkakustannus tulee rekisteröidä Esitetyt palkkatulot
-näytöllä kohtaan Muut kulut.
1.8.1.5. Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö
Päivärahaetuuden määrä määräytyy työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneenä
vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Jos työkyvyttömyys tai
etuusoikeus alkaa vuonna 2017, päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan perusteena käytetään
vuoden 2015 verotuksessa todettuja työtuloja (SVL 1224/2004 11 luku 3 §). Verotuksessa todetut
työtulot tarkistetaan vuosien 2017 ja 2016 palkkakertoimien suhteessa 1,389/1,373, jolloin kerroin
on 1,0117. Verovuodelle vahvistettua YEL- ja MYEL-työtuloa käytetään vastaavasti etuuden perusteena.
112
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Yli viisi vuotta vanhat työtulot
Jos tarvitset valmistelussa yli viisi vuotta vanhoja työtuloja, lähetä tuloja koskeva pyyntö
TEOSPAIVARAHA-sähköpostiin. Työtulot ovat yleensä palautettavissa aikaisemmasta ratkaisusta
tai tietokannasta. Jos työtuloja ei ole saatavissa ohjelmasta, saat erikseen ohjeet tietojen
pyytämisestä vakuutetulta tai verohallinnolta.
Arvioverotus
Arvioverotettuja tuloja ei käytetä päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan määrän perusteena niissä
tapauksissa, joissa arvioverotus on tehty sen johdosta, että veroilmoitusta ei ole annettu (SVL
1224/2004 11 luku 2 § 6 mom.). Arvioverotus tehdään silloin, kun vakuutettu ei ole antanut
omaa veroilmoitusta tai hän ei ole palauttanut korjattuna esitäytettyä veroilmoitusta (esim. ei ole
ilmoittanut tuloa, jonka on saanut ja jota ei näy esitäytetyssä veroilmoituksessa).
Jos kysymyksessä on palkansaaja, työnantaja antaa veroviranomaiselle vuosi-ilmoituksessa
tiedot verovuonna maksamistaan palkoista ja luontoiseduista. Näitä vuosi-ilmoituksella
veroviranomaiselle
ilmoitettuja tuloja ei arvioveroteta. Verohallinnolta suorasiirtona saadut palkat ja muut työtulot on
huomioitu SVL-työtulossa. Voit käyttää tuloja sellaisenaan etuuden perusteena.
Jos yrittäjä ei ole antanut veroilmoitusta, yhtymän, maatalouden tai elinkeinotoiminnan
arvioverotettu ansiotulo-osuus ei sisälly SVL-työtuloon. Jos yrittäjällä on YEL- ja/tai MYELvakuutus, arvioverotuksesta huolimatta voit ottaa YEL- ja/tai MYEL-työtulon etuuden perusteena
huomioon.
Verotustiedot-kyselyssä näytettävä Arvioverotus-tieto ei siis vaikuta päivärahan käsittelyyn
verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Päivärahan hakija voi myös esittää kuuden
kuukauden työtulot. Voit huomioida ja käsitellä hakijan esittämät tulot ohjeiden mukaisesti.
1.8.1.5.1. Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet
Verotuksessa todettu työtulo ei muutu niissä tapauksissa, joissa päivärahaetuus tai
kuntoutusraha jatkuu ilman katkosta yli vuodenvaihteen. Vähimmäismääräinen kuitenkin muuttuu
indeksitarkistuksen johdosta.
Kun yli vuodenvaihteen jatkuneeseen päivärahaetuuteen tai kuntoutusrahaan tulee vähintään
päivän katkos, käytetään sen jälkeisellä ajalla etuuden perusteena uutta verotuksessa todettua
työtuloa (SVL 1224/2004 11 luku 3 §). Kuntoutusrahassa uutta työtuloa käytetään vain, jos
kyseessä on uusi kuntoutus.
Esimerkki
Työkyvyttömyys alkaa marraskuussa 2016, jolloin työtulona on verovuoden 2014
verotuksessa todettu työtulo. Työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden vaihteen 2016/2017.
Sairauspäivärahan määrä lasketaan myös vuoden 2017 puolella verovuoden 2014 työtulon
perusteella niin kauan kunnes etuuden maksaminen katkeaa vähintään yhden päivän ajaksi.
113
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.1.5.2. Etuuslajin vaihtuminen
Jos päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan maksaminen jatkuu ilman päivänkään katkosta, mutta
etuuslaji vaihtuu, haetaan uudet työtulot perusteeksi ohjelmallisesti. Jos edeltävässä etuudessa
käytetty verotuksessa todettu työtulo on suurempi kuin uusi työtulo, käytetään edeltävän etuuden
perusteena ollutta työtuloa.
Jos sairauspäiväraha jatkuu suoraan osasairauspäivärahan jälkeen, sitä ei pidetä etuuslajin
vaihtumisena. Sairauspäivärahan suuruus määräytyy osasairauspäivärahaa myönnettäessä
laskettujen työtulojen perusteella.
Esimerkki 1
Työkyvyttömyys alkaa vuonna 2016 jolloin sairauspäivärahan perusteena oleva
työtulo on verovuodelta 2014. Sairauspäiväraha jatkuu yhtäjaksoisena vuoden
2017 tammikuun loppuun saakka. Äitiysrahakausi alkaa välittömästi sen jälkeen
ilman päivänkään katkosta. Äitiysraha voidaan myöntää saman työtulon perusteella
kuin sairauspäiväraha, jos sairauspäivärahan perusteena oleva työtulo on
suurempi kuin muutoin äitiysrahan perusteena käytettävä verovuoden 2015 työtulo.
1.8.1.5.3. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja
Jos vakuutetun oikeus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen on alkanut sinä verovuonna, jolta työtulot
on otettava sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan määrän perusteeksi, sairauspäiväraha tai
kuntoutusraha määrätään edellisen verovuoden työtulojen perusteella edellyttäen, että ne
ovat suuremmat kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden työtulot. Vertailu tehdään
palkkakertoimella korottamattomien verotuksessa todettujen työtulojen kesken, jonka jälkeen
tehdään pakkakerroinkorotus (SVL 1224/2004 11 luku 3 § 2 mom.).
1.8.1.5.4. Osa-aikaeläke
Jos osa-aikaeläke on alkanut sinä verovuonna, jota koskevat työtulot olisivat työtulojen mukaan
määräytyvän kuntoutusrahan perusteena, voidaan kuntoutusraha määrittää vakuutetun
esittämien osa-aikaeläkkeen alkamista seuraavan täyden kalenterivuoden työtulojen perusteella.
Havaitessasi eläkkeen alkaneen mainitun verovuoden aikana tiedustele hakijalta asiakaskirjeellä
KRL16, haluaako tämä esittää vaihtoehtoiset työtulot. Esitettyjen työtulojen ei tarvitse olla
vähintään 20 prosenttia verotuksessa todettuja työtuloja suuremmat. Osa-aikaeläkettä ei
vähennetä vakuutetun esittämien eläkkeellä oloajan työtulojen perusteella määritetystä
kuntoutusrahasta.
Vakuutetun esittäessä selvityksen vaihtoehtoisista työtuloista laske käsin, mitä työtuloja
käyttämällä saavutetaan kuntoutujan kannalta edullisin lopputulos eli suurin kuntoutusrahan ja
eläkkeen yhteismäärä.
Edellä mainittu kuntoutusrahan määrittelytapa on vaihtoehtoinen muille määräytymisperusteille,
joten vakuutettu voi halutessaan esittää selvityksen myös esimerkiksi ns. kuuden kuukauden
työtuloista (KKRL 566/2005 38 §).
114
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.1.6. Esitetyt työtulot
Vakuutettu tai työnantaja voi hakea päivärahaa kuuden kuukauden työtulojen perusteella.
Pyydä kuuden kuukauden palkkatiedot työnantajalta, jos hakemus saadaan vakuutetulta.
Vaikka työntekijän työsuhde olisi jo päättynyt, voit hakemusta käsitellessäsi pyytää työnantajalta
palkkatiedot, jos työnantajan yhteystiedot ovat käytettävissä tai saat ne vakuutetulta. Myös
vakuutettu voi pyytää työnantajaa toimittamaan Kelaan palkkatiedot kuuden kuukauden ajalta
hakemusta varten. Työnantaja voi ilmoittaa palkkatulot työnantajien asiointipalvelussa tai
lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y17).
Etuuden määrä lasketaan esitettyjen työtulojen perusteella, jos ne ovat jatkuvasti olleet kahdella
kerrottuna vähintään 20 % suuremmat kuin verotuksessa todetut, palkkakertoimella tarkistetut
työtulot. Tulot on esitettävä työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltävän
kuuden kuukauden ajalta. Työtulot voidaan esittää päivälleen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden
alkamista edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta tai viimeisimmän palkkakauden päättymisestä kuusi
kuukautta taaksepäin.
Esitetyt työtulot voidaan ottaa huomioon edellyttäen, että ne on luotettavasti selvitetty ja ne ovat
jatkuvia. Pääsääntöisesti voit ottaa työtulot huomioon työnantajan ilmoituksen mukaisesti, ellei ole
erityistä syytä epäillä, että ilmoitus olisi virheellinen.
Kuuden kuukauden tuloina otetaan huomioon yleensä vain sellaiset tulot, jotka hakija on ansainnut
sinä aikana, jona hän on ollut Suomen vakuutettu (SVL 1224/2004 11 luku 4 § 1 mom.).
Kelan internet-sivuilla työnantajille on annettu ohjeet kuuden kuukauden työtulojen ilmoittamisesta.
Lue lisää Ilmoitus 6 kuukauden palkasta
Jos kuuden kuukauden palkkoja ei ole saatavissa suoraan työnantajalta ja joudut laskemaan
työtulot palkkakuiteista, ota palkka huomioon samoin periaattein kuin työnantajan ilmoituksesta.
Voit ottaa huomioon palkan kuuden kuukauden ajalta välittömästi työkyvyttömyyden tai
etuusoikeuden alkamista edeltävään päivään saakka tai työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden
alkamista edeltävän palkkakauden päättymiseen asti.
Etuuden alkamista edeltävään päivään
Jos palkka esitetään kuuden kuukauden ajalta työkyvyttömyyden tai etuuden alkamista edeltävään
päivään saakka, palkka ja siihen kuuluvat lisät otetaan huomioon päivästä päivään ilmoitetulta
ajanjaksolta.
Esimerkki 1
Äitiysloma alkaa 9.12. ja kuuden kuukauden palkat ilmoitetaan
ajalta 9.6.–8.12. Palkan määrässä huomioidaan saman ajan ylityö-,
vuorotyö- yms. lisät, esim. ylityökorvaus 8.12. tehdystä työstä,
vaikka korvaus maksettaisiin seuraavan vuoden puolella. Niitä
ylityö-, vuorotyö- yms. lisiä ei oteta huomioon, jotka on ansaittu
ennen 9.6. mutta jotka on maksettu ilmoitettuna aikajaksona.
115
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Palkkakausittain
Jos kuuden kuukauden palkka esitetään palkkakausittain, työnantaja voi maksaa palkan lisiä,
kuten ylityökorvauksia, vasta ylityön tekemistä seuraavassa palkkakaudessa. Tällöin kuuden
kuukauden palkkaan voi ajanjakson ensimmäisessä palkkakaudessa sisältyä palkanlisiä työstä,
joka on tehty kuuden kuukauden jaksoa edeltävänä aikana. Vastaavasti viimeisen palkkakauden
aikana tehdystä ylityöstä saatu korvaus voi jäädä pois, jos se ei sisälly viimeiseen palkkakauteen.
Tilanteet työsuhteen alkaessa tai päättyessä tulee huomioida erikseen.
Esimerkki 2
Äitiysloma alkaa 9.12. ja kuuden kuukauden palkat ilmoitetaan palkkakausittain
palkkakauden jaksotuksesta riippuen esim. ajalta 4.6. – 2.12. tai
28.5. – 25.11. Jos palkan lisät, kuten ylityökorvaukset, ilmoitetaan
ylityön tekemistä seuraavassa palkkakaudessa, kuuden kuukauden
palkkana voi tulla huomioitavaksi ylityökorvauksia 4.6. tai 28.5. alkavaa
palkkajaksoa edeltävällä ajalla tehdystä ylityöstä. Vastaavasti 2.12.
tai 25.11. päättyvän viimeisen palkkajakson aikana tehdyn ylityön
korvaus voi jäädä pois, jos se ei sisälly kyseiseen palkkajaksoon.
Vuosiloma-ajan palkan vaikutus
Vuosiloma-ajan palkka voidaan maksaa etukäteen edellisessä palkkajaksossa. Tämä voi vaikuttaa
siten, että kuuden kuukauden jaksoon sisältyy palkkaa alle tai yli kuudelta kuukaudelta. Huomio
tämä, kun selvität kuuden kuukauden tuloja.
Esimerkki 3
Kuuden kuukauden palkka ilmoitetaan ajalta 1.6.–30.11.2016.
Vuosiloma on pidetty kesäkuussa 2016 ja vuosiloman palkka
on maksettu 31.5. päättyneessä palkkakaudessa. Vuosilomapalkka tulee ottaa huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Muutoin
kuuden kuukauden jaksoon sisältyy vain viiden kuukauden palkat.
Esimerkki 4
Kuuden kuukauden palkka ilmoitetaan ajalta 1.12.2015–31.5.2016.
Vuosiloma on pidetty kesäkuussa 2016 ja vuosiloman palkka on
maksettu 31.5. päättyneessä palkkakaudessa. Vuosilomapalkkaa
ei tule ottaa huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Muutoin
kuuden kuukauden jaksoon sisältyy seitsemän kuukauden palkat.
Muut huomioon otettavat palkkaerät
Kuuden kuukauden tulojen lisäksi otetaan huomioon muut vuosittain maksettavat, palkkana
pidettävät korvaukset, jotka ovat kertyneet enintään vuoden ajalta. Tällaisia suorituksia ovat
esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus ja muu toistuva suoritus kuten tulospalkkio tai bonus. Jos
suorituksia maksetaan säännöllisesti jokaisen palkanmaksun yhteydessä, huomioi ne tällöin 6
kuukauden työtulojen arvioinnissa.
116
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Jos lomarahaa, lomakorvausta, tulospalkkiota tai bonusta ei makseta säännöllisesti palkanmaksun
yhteydessä, työnantaja ilmoittaa nämä erät yleensä erillisenä suorituksena enintään vuoden
ajalta. Selvitä palkkana maksettujen suoritusten jatkuvuus.
Lomakorvaus on korvausta ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Tavallisimmin
lomakorvausta maksetaan työsuhteen päättyessä. Lomakorvaus otetaan huomioon, jos
palkkakausi, johon lomakorvaus sisältyy, on kokonaan tai osittain kuuden kuukauden ajalla.
Enintään vuoden ajalta kertynyt lomakorvaus voidaan ottaa huomioon.
Kuuden kuukauden tuloina huomioon otettavia työtuloja voidaan erityistilanteessa maksaa
jälkikäteen, esim. palkkaturvalain nojalla maksettava palkka tai palkkasaatava, jonka työnantaja
maksaa vakuutetulle takautuvasti tuomioistuimen päätöksen perusteella.
Jos vakuutetulta on jäänyt ajallaan saamatta jokin kuuden kuukauden palkkaan kuuluva lisä ja
työnantaja maksaa sen poikkeuksellisesti jälkikäteen, voit ottaa sen huomioon. Esim. jos palkkaan
kuuluva kokemuslisä on virheellisesti jäänyt maksamatta kokonaan tai osalta kuuden kuukauden
aikaa, voit oikaista päätöksen asiakkaan eduksi.
Yrittäjän 6 kuukauden tulot
Yrittäjän kuuden kuukauden työtuloina otetaan huomioon eläkelaitoksen vahvistamat YEL- ja
MYEL-työtulot. Yrittäjän ja ammatinharjoittajan kuuden kuukauden työtulot saat YEL/MYELtyötulot-kyselyllä tai tarvittaessa asiakaskirjeellä (PRV18 tai VRV03) eläkelaitoksesta.
Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen tai kysymys on äskettäin alkaneesta yritystoiminnasta,
yrittäjän tulee esittää selvitys elinkeinotoiminnan ansiotulosta tai palkkatulosta omasta yrityksestä.
1.8.1.6.1. Luotettava selvitys
Luotettava selvitys palkansaajan kuuden kuukauden tuloista on työnantajan ilmoitus. Työnantaja
voi ilmoittaa kuuden kuukauden tulot asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan
maksamasta palkasta (Y17). Luotettavana selvityksenä voidaan pitää myös työnantajan todistusta
tai palkkakuittia, jos siitä käy ilmi riittävät tiedot.
Luotettava selvitys yrittäjän tuloista on YEL/MYEL-työtulo. Jos yrittäjällä ei ole vahvistettua
YEL/MYEL-työtuloa, luotettava selvitys voi olla kirjanpitoon perustuva tuloslaskelma ja tase tai
osatilikaudelta laadittu välitilinpäätös.
Jos työnantaja on vakuutetun lähisukulainen, tarkista onko vakuutusmaksut maksettu.
Vakuutusmaksut näkyvät keskeneräisen verotuksen kyselyssä, jos työsuhde on ollut voimassa
siten, että palkka sisältyy keskeneräisen verotuksen tietoihin. Arvioi myös onko palkka
kohtuullisessa suhteessa työtehtäviin. Pyydä tarvittaessa palkkakuitit nähtäväksi.
Vakuutettu ei voi yleensä itse työnantajan edustajana antaa selvitystä omista tuloistaan paitsi
silloin, jos hän toimii yksin yrittäjänä eikä hän käytä ulkopuolista tilitoimistoa.
1.8.1.6.2. Jatkuvat työtulot
Muu vuosittain maksettava korvaus
Vakuutetulla on kaksi työtä
117
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Jatkuvilla tuloilla tarkoitetaan vakuutetun ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista
ansaitsemia vakiintuneita ja säännönmukaisia tuloja. Arvioitaessa tulojen jatkuvuutta merkitystä on
sillä, maksetaanko tuloa joka vuosi ja onko tulolla ollut vaikutusta ansiotasoon pitkällä aikavälillä.
Jatkuvuuden arviointiin vaikuttaa lisäksi, perustuuko tulo esimerkiksi työsopimukseen tai muuhun
vastaavaan sopimukseen, josta ilmenee palkanmaksun perusteet ja säännönmukaisuus. Sellaiset
yrityksen tulokseen ja liikevaihtoon perustuvien palkitsemisjärjestelmien mukaiset suoritukset,
joiden maksamisesta päätetään vuosittain erikseen, eivät täytä työtulon jatkuvuuden edellytystä.
Tulo voi olla jatkuvaa, vaikka suorituksen määrä vaihtelee vuosittain tai sitä ei makseta joka vuosi,
jos määräytymisperusteet on siten sovittu, esim. jos tulospalkkiota maksetaan vuosittain tietyn
ehdon toteutuessa.
Jos työtuloja on vähintään kuudelta kuukaudelta, niitä voidaan pitää jatkuvina. Selvitä
etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltävän kuuden kuukauden aika. Jos työtuloja on kuudelta
kuukaudelta, ota ne huomioon.
Jos lomarahaa, lomakorvausta tai muuta palkkana pidettävää korvausta maksetaan säännöllisesti
palkanmaksun yhteydessä, niin em. korvausten määrä sisältyy työnantajan ilmoittamaan
palkkatulojen yhteismäärään. Lomarahaa ei tällöin erikseen lisätä palkkatulojen määrään.
Jatkuvia voivat olla myös lyhyemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta esitetyt tulot alla mainituissa
tilanteissa:
• Työtulojen puuttumiselle on erityinen syy, esim. sairaus tai työttömyys.
• Ammatin vaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi tuloja on vain osalta kuuden
kuukauden aikaa.
• Työskentely vähintään kuusi kuukautta kestäväksi tarkoitetussa työsuhteessa tai esim.
hoitovapaalta palatessa olisi jatkunut, ellei työkyvyttömyys tai oikeus etuuteen olisi alkanut.
• Kyse on pätkätöistä, jossa lyhyet työssäolojaksot ja työttömänä työnhakijana oleminen
vuorottelevat.
Työtuloja voidaan pitää jatkuvina, vaikka vakuutettu ei juuri ennen työkyvyttömyyden tai
etuusoikeuden alkamista ole ollut työssä. Tällöin edellytetään kuitenkin, että hänellä on erityinen
syy työtulojen puuttumiselle työnteon lopettamisen ja työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden
alkamisen väliselle ajalle.
Esimerkki 1
Vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana kesäkuusta 2014
alkaen. Hän on saanut kahden kuukauden työn ajalle 1.2.–
31.3.2016. Hän palaa uudelleen työttömäksi työnhakijaksi
1.4.2016. Hän sairastuu 14.5.2016 alkaen ja hakee päivärahaa.
Työtuloja ajalla 1.2.–31.3.2016 voidaan pitää jatkuvina. Tulojen
puuttumiselle on erityinen syy, työttömyys, sekä ennen työsuhdetta
että sen jälkeen. Tuloista riippuen etuus määräytyy vuoden 2014
verotuksessa todetuilla tuloilla, työttömyysetuuden suuruisena tai
ottamalla huomioon tulot ajalta 1.2.–31.3.2016 kahdella kerrottuna.
Vuosiloman palkka otetaan huomioon kuuden kuukauden työtulona, jos kuuden kuukauden aikaan
sisältyy loma-aikaa.
Satunnaisesti maksettavia tuloja ei pidetä jatkuvina. Jatkuvina työtuloina ei myöskään pidetä
opiskelijan kesätyöstä ansaitsemia tuloja, vaikka hän olisi kesätyössä useana kesänä peräkkäin.
Opiskelijalla voi kuitenkin olla jatkuvia työtuloja, jos hän työskentelee säännöllisesti opintojen
ohella.
118
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Esimerkki 2
Vakuutettu opiskelee yliopistossa ja hän työskentelee kesän
ajan 27.5.–6.9. tavaratalon kassatyöntekijänä. Lisäksi hän
työskentelee koko lukuvuoden ajan samassa tavaratalossa iltaisin
kassatyöntekijänä 2–3 iltaa viikossa. Työtuloja voidaan pitää jatkuvina.
Muu vuosittain maksettava korvaus
Jatkuvina työtuloina pidetään myös sellaisia vuosittain maksettavia palkkana pidettäviä korvauksia,
jotka ovat kertyneet enintään vuoden ajalta. Tällaisia suorituksia ovat esimerkiksi lomaraha,
lomakorvaus ja muu toistuvasti maksettava suoritus kuten tulospalkkio tai bonus.
Kertaluontoisia satunnaisesti maksettavia suorituksia ei huomioida jatkuvina tuloina, esim.
aloitepalkkio tai projektipalkkio.
Jos lomarahaa ei makseta säännöllisesti palkanmaksun yhteydessä, voit ottaa lomarahana
huomioon työnantajan ilmoittaman enintään vuoden ajalta kertyneen lomarahan. Lomaraha on
voitu maksaa jo ennen ilmoitettua kuuden kuukauden aikaa, mutta enintään 12 kuukauden aikana
ennen kuuden kuukauden jakson päättymistä. Vaihtoehtoisesti voit huomioida lomarahan, joka
maksetaan ilmoitetun kuuden kuukauden ajanjakson jälkeen seuraavassa palkkakaudessa.
Arvioitua lomarahaa ei kuitenkaan huomioida.
Esimerkki 3
•
•
•
•
Lomaraha maksetaan kerran vuodessa kesäkuun 15. päivänä.
Työkyvyttömyys alkaa 1.6.2016, 6 kuukauden
tulot ovat ajalta 1.12.2015–31.5.2016.
Lisäksi voidaan ottaa huomioon lomaraha, joka on maksettu
15.6.2016 tai edeltävän vuoden lomaraha 15.6.2015.
Olennaista on, että huomioon otetaan enintään vuoden kertymä.
Lomakorvaus on korvausta ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Tavallisimmin
lomakorvausta maksetaan työsuhteen päättyessä. Lomakorvaus otetaan huomioon, jos
palkkakausi, johon lomakorvaus sisältyy, on kokonaan tai osittain kuuden kuukauden ajalla.
Enintään vuoden ajalta kertynyt lomakorvaus voidaan ottaa huomioon.
Työnantaja voi maksaa tulospalkkiota, bonusta tai muuta vastaavaa vuosittain toistuvaa palkaksi
luettavaa suoritusta kuukausittain, kerran tai useamman kerran vuodessa. Jos tulospalkkiota
ei makseta kuukausittain muun palkan yhteydessä, ota huomioon enintään vuoden ajalta
kertyneet tulospalkkiot. Voit ottaa huomioon tulospalkkion, joka on maksettu jo ennen ilmoitettua
kuuden kuukauden aikaa, mutta enintään 12 kuukauden aikana ennen kuuden kuukauden
jakson päättymistä. Vastaavasti voit huomioida tulospalkkion, joka maksetaan ilmoitetun kuuden
kuukauden ajanjakson jälkeen. Arvioitua tulospalkkiota tai bonusta ei kuitenkaan huomioida.
Esimerkki 4
•
•
•
Tulospalkkio maksetaan kahdesti vuodessa
maaliskuun ja lokakuun palkan yhteydessä.
Sairauspäivärahaa haetaan 3.9.2016 alkaen, 6
kuukauden tulot ovat ajalta 1.3.2016–31.8.2016.
Huomioon voidaan ottaa lokakuun 2015
ja maaliskuun 2016 tulospalkkiot tai
119
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
•
Mahdollista on myös huomioida maaliskuun 2015
tulospalkkio ja lokakuussa 2016 maksettava
tulospalkkio, jos se etuutta haettaessa on tiedossa.
Vakuutetulla on kaksi työtä
Jos vakuutetulla on kaksi työtä, arvioi tulojen jatkuvuus kummankin työn tulojen osalta erikseen.
Jos molemmat työt ovat palkkatyötä, tulot tulee esitettää samalta ajalta.
Jos vakuutettu on samanaikaisesti palkkatyössä ja yrittäjänä, palkkatulot ja YEL/MYEL- työtulot
otetaan huomioon samalta ajalta. Jos vakuutettu ei ole YEL/MYEL-vakuuttamisvelvollinen, hän
voi esittää työsuhteesta saamiensa palkkatulojen rinnalla yrittäjätoiminnan tulot tilikaudelta tai
verovuodelta, jolloin työkyvyttömyys tai etuusoikeus on alkanut tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai
verovuodelta.
1.8.1.6.3. Esitettyjen työtulojen arviointi
Kun selvität kuuden kuukauden tuloja, arvioi tulot
• työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä täydeltä kuuden
kuukauden ajalta silloin, kun vakuutetulla on työtuloja ko. ajalta.
Jos vakuutetulla ei ole työtuloja työkyvyttömyyttä tai etuusoikeuden alkamista välittömästi
edeltäneeltä kuuden kuukauden ajalta, voit arvioida tulot seuraavilla tavoilla
• kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos työtuloja on ennen työkyvyttömyyden tai
etuusoikeuden alkamista ammatinvaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi vain osalta
kuuden kuukauden aikaa
• työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta
lähimmältä kuuden kuukauden ajalta, jos tulot ovat sairauden, työttömyyden tai muun
erityisen syyn vuoksi olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet. Tarkastelujaksoa
pidennetään ohittamalla jaksot, joille on erityinen syy.
• vähintään kuukauden työtuloja koskevan selvityksen perusteella, jos hakija esittää luotettavan
selvityksen siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut
työkyvyttömäksi tai oikeus etuuteen alkanut. Tämä koskee vain palkkatuloja (SVL 1224/2004
11 luku 4 § 5 mom. 1–3 virkkeet)
• lyhytaikaisista työsuhteista saatujen tulojen perusteella, jos vakuutettu on jatkuvasti ollut joko
työssä tai työttömänä työnhakijana ja hänellä on pätkätyöhistoriaa (SVL 1224/2004 11 luku 4
§ 5 mom. 4 virke).
Jos työtuloja ei löydy kuuden kuukauden ajalta, muut arviointiperusteet ovat rinnakkaisia. Sovella
sitä perustetta, joka parhaiten sopii asiakkaan tilanteeseen. Huomaa, että SVL 1224/2004 11 luvun
4 §:n 5 momentin mukainen arviointiperuste (vähintään kuuden kuukauden työsuhde tai pätkätyö)
soveltuu vain palkkatuloihin, ei yrittäjätuloihin.
120
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.1.6.3.1. Edeltävät kuuden kuukauden tulot
Jos vakuutettu esittää luotettavan selvityksen työtuloistaan työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden
alkamista välittömästi edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta ja tulot ovat jatkuvia, käytä näitä
tuloja etuuden perusteena edellyttäen, että ne ovat kahdella kerrottuna vähintään 20 prosenttia
suuremmat kuin verotuksessa todetut palkkakertoimella tarkistetut työtulot.
121
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.1.6.3.2. Ammatinvaihtuminen
Vakuutetun työtulot voidaan hakemuksesta arvioida kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos
vakuutetulla ammatin vaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi on ollut työtuloja vain osalta
kuuden kuukauden aikaa (SVL 1224/2004 11 luku 4 § 4 mom.). Ammatinvaihtumistilanteessa tulot
voi esittää myös alle kuukauden ajalta.
Ammatinvaihtumissäännöstä voidaan soveltaa, jos ammatinvaihtuminen on tapahtunut
työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneen kuuden kuukauden aikana. Jos
tapahtumasta on kulunut pitempi aika, selvitä, onko käytettävissä muita arviointiperusteita.
Ammatinvaihtuminen on kysymyksessä esimerkiksi, kun opiskelija on valmistuttuaan mennyt
koulutustaan vastaavaan työhön tai kun työtön on palannut työhön kouluttauduttuaan uuteen
ammattiin. Valmistumisella tarkoitetaan virallista valmistumisajankohtaa. Jos opiskelija on kuitenkin
saanut ammattiaan tai koulutustaan vastaavan työpaikan ennen muodollista valmistumista ja
opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot, mutta ei ole vielä saanut todistusta
valmistumisesta, voidaan ammatinvaihtumisen katsoa olevan kyseessä.
Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa silloin, jos kysymyksessä on pelkkä palkannousu
työtehtävien muuttumisen vuoksi. Ammatinvaihtumissäännöksen soveltaminen edellyttää lisäksi,
että henkilö on pätevöitynyt tehtäväänsä suorittamalla tutkinnon tai kurssin oppilaitoksessa tai
oppisopimuskoulutuksen kautta.
Esimerkki 1
Hakija on työskennellyt tarjoilijana ravintolassa ja nimike on muuttunut
vuoromestariksi. Hän huolehtii tilauksista ja työvuorosuunnittelusta ja hän
on esimiesasemassa. Palkka on samalla noussut. Hakija ei ole suorittanut
mitään tutkintoa tai kurssia. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa.
Tutkinnon suorittamisesta huolimatta kysymyksessä ei ole ammatinvaihtuminen, jos vakuutettu
jatkaa edelleen samassa työssä.
Esimerkki 2
Hakijalla on merkonomin koulutus. Hän on työskennellyt
vastaanottoapulaisena lääkäriasemalla. Hän valmistuu sairaanhoitajaksi.
Hän saa palkankorotuksen, mutta jatkaa edelleen vastaanottoapulaisen
työssä. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa.
Ammatinvaihtumisena ei pidetä esimerkiksi sitä, että työtön aloittaa työn ammattiaan
vastaamattomassa työssä tai kun vakuutettu vanhempain- tai hoitovapaan jälkeen palaa työhön.
Ammatinvaihtumisesta ja jatkuvista työtuloista ei ole myöskään kysymys, jos vakuutettu on
satunnaisesti tai lyhytaikaisesti työssä, esimerkiksi opiskelija, joka on työssä kesän ajan tai kun
työskentelyä työn luonteesta johtuen on vain osan vuotta.
Pääsääntöisesti työtulot arvioidaan uuden ammatin tulojen perusteella silloin, kun tuloja
ammatinvaihtumisen johdosta on vain osalta kuuden kuukauden aikaa. Työtulot voidaan kuitenkin
tapauskohtaisesti harkiten arvioida uuden ammatin työtulojen perusteella myös silloin, kun
työtuloja on ollut kuuden kuukauden ajalta, mutta ne ovat olleet selvästi pienemmät kuin uuden
ammatin mukaiset työtulot. Esim. opiskelijalla on voinut olla opintojen ohella ennen ammattiin
valmistumista säännöllisiä tuloja kuuden kuukauden ajalta.
122
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.1.6.3.3. Ammatinvaihtumista vastaava muu syy
Kotiäiti tai koti-isä
Ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä voidaan pitää sitä, kun kotiäiti tai koti-isä on
aloittanut ansiotyön hoidettuaan kotona lapsia useamman vuoden ajan. Hoitovapaalta tai
vanhempainvapaalta paluuta yhden lapsen kotihoidon jälkeen ei rinnasteta ammatinvaihtumiseen,
vaan edellytetään tätä pitempää työstä poissaoloa. Tässä tilanteessa saattaa tulla sovellettavaksi
myös SVL 11 luvun 4 §.n 5 momentin säännös, jos työsuhde olisi kestänyt vähintään kuusi
kuukautta, ellei työkyvyttömyys tai etuusoikeus olisi alkanut.
Ulkomailta muutto Suomeen
Jos henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen ja tulee samalla Suomessa vakuutetuksi, etuuden
perusteena voidaan käyttää SVL 11 luvun 4 §:n 4 momentin perusteella arvioituja Suomessa
ansaittuja työtuloja. Ulkomailta muuttoa ja Suomen sairausvakuutukseen siirtymistä voidaan pitää
ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä.
Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen
Osa-aikaeläkkeelle siirtymistä pidetään ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä. Jos osaaikaeläkkeellä oleva sairastuu osa-aikatyöskentelyn aikana eikä hänelle ole kertynyt työtuloja
kuudelta kuukaudelta, työtulot voidaan arvioida vuosituloksi kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta.
1.8.1.6.3.4. Tarkastelujakson pidentäminen
Jos vakuutetun työtulot viimeisen kuuden kuukauden aikana välittömästi ennen työkyvyttömyyden
tai etuusoikeiden alkamista ovat erityisestä syystä olleet olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin
olisivat olleet, voidaan työtulot hakemuksesta ottaa huomioon myös muulta kuuden kuukauden
työskentelyajalta kuin työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä
ajalta. Työtulot voidaan ottaa huomioon kuitenkin vain työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden
alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta. (SVL 1224/2004 11 luku 4 § 3 mom.)
Verovuoden tuloja ei voida käyttää kuuden kuukauden tulona.
Työtulojen tarkastelujaksoa voidaan pidentää ohittamalla ne jaksot, joille löytyy erityinen syy
työtulojen puuttumiselle. Työtulot otetaan huomioon lähimmältä sellaiselta ajalta, jonka aikana
vakuutettu on ollut työssä kuusi kuukautta. Tarkastelujaksoa pidentämällä kertyneet kuuden
kuukauden työtulot kerrotaan kahdella. Tästä muodostuu vuosityötulo.
Tarkastelujaksoa voi pidentää, jos tulot ovat olleet olennaisesti pienemmät tavanomaiseen
verrattuna. Olennaisena pidetään sitä, että vakuutettu on menettänyt työtuloja vähintään
kuukauden ajalta. Jos tuloja löytyy edeltävän kuuden kuukauden aikana yli viideltä kuukaudelta,
tarkastelujaksoa ei pidennetä.
Voit soveltaa tarkastelujakson pidentämistä myös silloin, jos tuloja on lyhyemmältä ajalta kuin
viideltä kuukaudelta, mutta niitä voidaan kuitenkin pitää jatkuvina eikä muita arviointiperusteita ole
käytettävissä.
Tarkastelujakson pidentämiseen oikeuttavia syitä ovat esimerkiksi:
• sairaus
• työttömyys tai
• muu vastaava erityinen syy.
123
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Työtulot voidaan ottaa huomioon, vaikka niitä ei ole työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden
alkamisvuoden ja sitä edeltävän kalenterivuoden ajalta täydeltä kuuden kuukauden ajalta,
jos tulojen puuttumiselle on erityinen syy. On kuitenkin huomattava, että työtulojen tulee olla
olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet. Olennaisena pidetään sitä, jos vakuutettu
on kuuden kuukauden aikana menettänyt tuloja vähintään kuukauden ajalta.
Sairauden perusteella tarkastelujaksoa voidaan pidentää myös silloin, kun vakuutettu on saanut
sairausajan palkkaa, joka on ollut pienempi kuin säännöllinen palkka työssäoloajalla.
Työttömältä edellytetään, että hän on ollut ilmoittautuneena työvoimatoimistoon työnhakijaksi.
Työttömyyteen rinnastetaan aika, jolloin vakuutettu on osallistunut työllistymistä edistäviin
palveluihin.
Sairauden perusteella tarkastelujaksoa voidaan pidentää myös silloin, kun vakuutettu on saanut
sairausajan palkkaa, joka on ollut pienempi kuin säännöllinen palkka työssäoloajalla.
Sairautta ja työttömyyttä vastaava muu erityinen syy voi olla esimerkiksi
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
asevelvollisuuden suorittaminen
lakko ja työsulku
äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa
lapsen hoidon vuoksi otettu työsopimuslain mukainen hoitovapaa
raskaus, jos hakija on raskauden vuoksi ja työolosuhteista johtuen siirretty varsinaisista
työtehtävistään muihin tehtäviin tai hänen työtehtäviään taikka työaikaansa on muutettu (esim.
ei enää tee vuorotyötä/yötyötä)
sairaan lapsen, puolison tai vanhemman hoitaminen (hoitaja poissa työstä tai siirtynyt
osapäivätyöhön taikka saanut esim. erityishoitorahaa tai omaishoidontukea)
vakuutetun työn muuttuminen kokoaikatyöstä osa-aikatyöksi taloudellisista ja tuotannollisista
syistä ja vakuutettu on samanaikaisesti TE-toimistossa kokopäivätyönhakijana
vakuutettu on muusta syystä osa-aikatyössä ja samalla kokoaikatyön hakijana TE-toimistossa
(ei ole saanut kokoaikatyötä)
palkan alentuminen osittaisen hoitovapaan tai osittaisen opintovapaan tms. syyn vuoksi
kuntoutus riippumatta siitä, millaisesta kuntoutuksesta on kyse
opintovapaalaissa tarkoitettu opintovapaa, jos vakuutettu ei saa palkkaa
verottoman apurahan turvin suoritetut jatko-opinnot, joiden ajalta vakuutettu ei saa palkkaa
vuorotteluvapaa
Erityisenä syynä ei pidetä
• muuta kuin opintovapaalaissa tarkoitettua opintovapaata
• sapattivapaata tai vastaavaa virkavapautta tai työlomaa
1.8.1.6.3.5. Uusi työsuhde tai työhönpaluu
Työtulot voidaan arvioida vähintään kuukauden työtulojen perusteella vuosituloksi, jos vakuutettu
esittää työnantajan antaman tai muun luotettavan selvityksen siitä, että työssäolo olisi jatkunut
vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi tai etuusoikeus olisi alkanut (SVL
1224/2004 11 luku 4 § 5 mom. 1–3 virke).
Työtulot voidaan arvioida vuosityötuloksi vähintään kuukauden työtulojen perusteella, jos
• vakuutettu on ansainnut tulot vähintään kuudeksi kuukaudeksi sovitussa työ- tai
virkasuhteessa tai
• vakuutettu on palannut takaisin työhönsä hoito- tai muulta vapaalta vähintään kuukauden
ajaksi, esimerkiksi sairauspoissaolon, vanhempainvapaan, kuntoutuksen tai vuorotteluvapaan
päätyttyä ja
124
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• hän tulee kesken työssäolon työkyvyttömäksi tai etuusoikeus alkaa kesken työssäolon.
Ainoastaan palkkatulo tai siihen verrattava henkilökohtainen tulo arvioidaan säännöksen
nojalla vuosituloksi. YEL/MYEL-työtuloa tai yritystoiminnan ansiotuloja ei voida arvioida tämän
säännöksen nojalla.
Luotettava selvitys työssäolon jatkumisesta
Hakijan tulee esittää selvitys siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän
olisi tullut työkyvyttömäksi tai etuusoikeus olisi alkanut. Selvitys voi olla esim.
•
•
•
•
työnantajan palkkailmoitus, josta ilmenee työsuhteen kesto
työsopimus
määräyskirja tai ote määräyskirjasta
muu selvitys tai tieto, josta ilmenee työssäolon sovittu kesto
Jos työssäolo on alun alkaen sovittu lyhyemmäksi kuin vähintään kuusi kuukautta kestäväksi tai se
päättyy irtisanomiseen, purkamiseen tai irtisanoutumiseen kestämättä kuutta kuukautta, työtuloa ei
voida arvioida vuosityötuloksi.
Vähintään kuukauden tulo ja työaika
Jotta tuloa voidaan pitää kuukauden tulona, tulee tulo olla ansaittu yhtäjaksoisessa kuukauden
pituisessa työssäolossa joko yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työaika voi olla
kokoaikatyötä, osa-aikatyötä tai muuta työaikajärjestelyä noudattavaa työtä. Työaika voi olla
järjestetty esimerkiksi niin, että kuukaudessa on töitä kaksi viikkoa ja vapaata kaksi viikkoa, jolloin
kahden viikon palkka katsotaan kuukauden tuloksi. Huomaa, että huomioon otettavaa työtuloa on
myös vuosiloma-ajan palkka.
Esimerkki 1
Hakija palasi töihin edelliseltä äitiysvapaalta 1.8.2016 ja oli osittaisella hoitovapaalla 1.8.–
31.12.2016. Kokopäivätyön hän aloitti 1.1.2017 ja on jäämässä äitiysrahalle 5.5.2017 alkaen.
Etuutta haetaan kokopäivätyön ansioiden perusteella eli neljän kuukauden palkkojen perusteella.
Hakijalla on ollut tuloja etuuden alkamista edeltävältä kuuden kuukauden ajalta,
mutta ne ovat tavanomaista pienemmät osittaisen hoitovapaan vuoksi. Hoitovapaalta
työhön palaaminen on SVL 11 luvun 4 § 5 mom. mukainen tilanne. Hakijan tulot
voidaan arvioida neljän kuukauden kokopäivätyön perusteella vuosityötuloksi.
Esimerkki 2
Hakija sairastui 1.2.2016. Laskettelukauden ajan hän kertoi tekevänä rinnetyöntekijän
töitä laskettelukeskuksessa. Muun osan vuotta hän on työttömänä työnhakijana. Näin
hän on tehnyt töitä useamman vuoden ajan. Nykyinen työsuhde alkoi 3.11.2015, ja se
on voimassa laskettelukauden loppuun eli 10.5.2016 saakka. Kirjallista työsopimusta
ei ole, vaan työn tekemisestä on sovittu suullisesti työntekijän ja työnantajan välillä.
Hakijan sairausloma alkoi 1.2.2016. Hänen työtulonsa voidaan arvioida
SVL 11 luvun 4 § 5 mom. mukaisesti vuosityötuloksi. Hakija on ollut työssä
vähintään kuukauden ajan ennen sairastumistaan ja hänen työssäolonsa olisi
jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi.
125
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.1.6.3.6. Pätkätyöt
Jatkuvina työtuloina voidaan ottaa huomioon myös lyhytaikaista työsuhteista saadut työtulot,
jos vakuutettu on jatkuvasti ollut joko työssä tai työttömänä työnhakijana työmarkkinoiden
käytettävissä ja hänen työhistoriastaan voidaan perustellusti päätellä, että työllistyminen olisi
jatkunut joko useassa jaksossa tai yhdenjaksoisena (SVL 1224/2004 11 luku 4 § 5 mom. 4 virke).
Työtulot voidaan arvioida vuosityötuloksi vähintään kuukauden tulon perusteella, jos
• vakuutettu on tehnyt pätkätöitä ja ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista
työssäolo on jatkunut vähintään kuukauden ajan yhden tai useamman työnantajan
palveluksessa
• vakuutetun työkyvyttömyys tai oikeus päivärahaetuuteen alkaa kesken työssäolon tai
työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisen ja työn päättymisen välissä on enintään viikon
työttömyysjakso, jolloin vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana ja
• vakuutetun viimeistä työssäoloa edeltävältä ajalta kertyneestä työhistoriasta voidaan
perustellusti päätellä, että työllistyminen olisi jatkunut ilman työkyvyttömyyden tai
etuusoikeuden alkamista joko useassa jaksossa tai yhdenjaksoisena.
Työhistorian arviointi
Pyydä vakuutetulta selvitys työhistoriasta viimeistä työssäolokuukautta edeltävältä vähintään
vuoden ajalta. Työhistorian tulee osoittaa vakuutetun työllistyneen jatkuvasti pätkätöissä.
Pätkätöiden välissä voi olla työttömyysjaksoja, jolloin vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana.
Vähintään kuukauden tulo ja työaika
Jotta tuloa voidaan pitää kuukauden tulona, tulee tulo olla ansaittu yhdenjaksoisessa kuukauden
pituisessa työssäolossa joko yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työaika voi olla
kokoaikatyötä, osa-aikatyötä tai muuta työaikajärjestelyä noudattavaa työtä. Työaika voi olla
järjestetty esimerkiksi niin, että kuukaudessa on töitä kaksi viikkoa ja vapaata kaksi viikkoa, jolloin
kahden viikon palkka katsotaan kuukauden tuloksi.
1.8.1.6.4. Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin
Jos uusi päivärahaetuusjakso (sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat, erityishoitoraha
ja kuntoutusraha) alkaa 30 päivän kuluessa edellisen päivärahaetuusjakson päättymisestä,
päivärahaetuus määräytyy edellisen päätöksen perusteena olleilla kuuden kuukauden työtuloilla,
jos ne ovat vähintään 20 % suuremmat kuin viimeisessä verotuksessa todetut työtulot. Jos kuuden
kuukauden tulot kohdistuvat verovuoteen, niitä ei kuitenkaan voi enää käyttää.
Esimerkki
Hakija on ollut työkyvytön ajalla 20.10.–18.12.2016. Sairauspäivärahan perusteena on
käytetty kuuden kuukauden työtuloa ajalta 1.7.–31.12.2015. Tarkastelujaksoa on SVL
11 luvun 4 §:n 3 momentin mukaisesti pidennetty erityisen syyn vuoksi. Hakija tulee
työkyvyttömäksi 4.1.2017 ja hakee sairauspäivärahaa. Koska vuonna 2017 alkavan
etuuden perusteena käytetään vuoden 2015 verotuksessa todettua työtuloa, ajalta 1.7.–
31.12.2015 esitettyjä kuuden kuukauden tuloja ei voida käyttää sairauspäivärahan perusteena.
126
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.1.6.5. Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot
Yritystulon huomioon ottaminen
Elinkeinotoiminnan ansiotulosta
tehtävät vähennykset
Yrittäjän päivärahaetuus määräytyy YEL- ja/tai MYEL-työtulon perusteella. Jos yrittäjä ei ole
vakuuttamisvelvollinen, etuuden perusteena käytetään elinkeinotoiminnan tai maatalouden
ansiotuloa tai omasta yrityksestä saatua palkkatuloa (Oy).
YEL- ja MYEL-työtulot
YEL- ja MYEL-vakuutetun yrittäjän tai ammatinharjoittajan tulee esittää kuuden kuukauden
työtulona luotettava selvitys mainittujen eläkelakien mukaan vahvistetuista työtuloista sekä muusta
kuin yritystoiminnasta saadusta työtulosta (SVL 1224/2004 11 luku 4 § 2 momentti). Yrittäjän tai
ammatinharjoittajan YEL/MYEL-työtulot saadaan Kelaan etuusjärjestelmän kyselyllä. Jos tiedot
eivät ole kyseltävissä, ota yhteys eläkelaitokseen ja tiedustele, milloin vakuutustiedot ovat valmiina
Kelan suorasiirtokyselyä varten. Voit tarvittaessa lähettää eläkelaitokselle yhteydenottopyynnön
kirjeellä (PRV18, VRV03).
Jos hakijalla on sekä MYEL- että YEL-työtuloa, otetaan molemmat huomioon kuuden kuukauden
tuloissa.
Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen tai yritystoiminta on vasta aloitettu, selvitä
elinkeinotoiminnan ansiotulot tai omasta yrityksestä saadut palkkatulot.
Yritystulon huomioon ottaminen
Tulot ja niihin kohdistuneet menot tulee esittää siltä kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta,
jonka aikana työkyvyttömyys tai etuusoikeus on alkanut tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai
verovuodelta. Elinkeinotoiminnan tuloja ei voi yleensä luotettavasti esittää tätä lyhyemmältä
ajanjaksolta. Kokonaiselta tilikaudelta tehdystä tilinpäätöksestä ilmenevät yrityksen tulot ja niihin
kohdistuneet menot eli yrityksen tulos ja varallisuusasema.
Yrittäjä voi poikkeuksellisesti esittää tulot ja niihin kohdistuneet menot lyhyemmältä ajalta kuin
kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta. Voit arvioida yrittäjätulot välitilinpäätöksen perusteella
silloin, kun kysymyksessä on aloittava yritys tai yrityksen toiminnassa tai tuotantosuunnassa on
tapahtunut olennainen muutos. Aloittavan yrityksen välitilinpäätöksessä ei yleensä ole nähtävissä
kaikkia tilinpäätöstietoja kuten poistot ja varaukset tai yrityksen nettovarallisuus, koska kyseessä
on vajaa tilikausi. Tietojen luotettavuus on arvioitava tapauskohtaisesti esitetyn selvityksen
perusteella.
Elinkeinotoiminnan ansiotulojen selvittämistapaan vaikuttaa se, miltä ajalta työtulot tarvitaan,
milloin elinkeinotoiminnan tilikausi päättyy ja mistä tiedot ovat selvitettävissä, esim.:
• Pyydä elinkeinotoiminnan tilinpäätöstiedot, jos tilikauden päättymisestä on kulunut vähintään 4
kk eikä veroilmoitusta ole vielä jätetty.
• Pyydä jäljennös veroilmoituksesta liitteineen, jos veroilmoituksen jättämisen määräaika on
umpeutunut eivätkä elinkeinotoiminnan tulot ole vielä kyseltävissä keskeneräisen verotuksen
kyselyssä
• Käytä keskeneräisen verotuksen tietoja, jos viimeisimmän tilikauden tiedot ovat kyseltävissä,
mutta verotuspäätöstä ei ole tehty. Kuule asiakasta ennen ratkaisun tekemistä, jos käytät
keskeneräisen verotuksen tietoja.
• Käytä henkilön verotuspäätöksen tietoja (Heky-> Verottajalta saadut tiedot -> Verotustietojen
kysely), jos viimeisimmältä tilikaudelta on annettu verotuspäätös
127
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Yrittäjän ja ammatinharjoittajan veroilmoituksesta ja keskeneräisen verotuksen kyselystä saat
enemmän tietoa kuin tuloslaskelmasta ja taseesta. Huomaa, että elinkeinotoiminnan tiedot ovat
kyseltävissä keskeneräisen verotuksen tiedoista vasta 1.6. lukien, kun kaikki muut tietoryhmät ovat
saatavilla jo 1.4. alkaen.
Keskeneräisen verotuksen kyselyssä ei ole nähtävissä kaikkia veroilmoituksen erittelytietoja,
esim. edellisten vuosien tappioiden vähentämistä. Arvioi tapauskohtaisesti, voitko laskea
elinkeinotoiminnan ansiotulon pyytämättä veroilmoituksen jäljennöstä.
Jos henkilö on yrittäjänä elinkeinoyhtymässä, jossa on myös muita osakkaita ja lasket ansiotulon
määrän tilinpäätöstiedoista tai veroilmoituslomakkeelta, pyydä selvitys ansiotulojen jakosuhteesta
yhtiömiesten kesken, esim. Verohallinnon lomake 35. Keskeneräisen verotuksen tiedoissa
yhtymäosuudet ovat nähtävissä.
Lue lisää vakuuttamisvelvollisuudesta kohdasta Määräytymisperusteet > Työtulot > Yrittäjän tai
ammatinharjoittajan työtulot > YEL- ja MYEL-työtulot.
Yrityksen ansio- ja pääomatulon laskemista varten voit käyttää alla olevaa apulomaketta.
Yrittäjän ansiotulo-osuus saadaan, kun elinkeinotoiminnan tuloksesta vähennetään pääomatulo.
Pääomatulon osuus on 20 % yrityksen nettovarallisuudesta. Pääomatulo-osuutta laskettaessa
nettovarallisuus huomioidaan aina edellisen tilikauden lopun tilanteen mukaan. Vain aloittavilla
yrittäjillä tulot ja nettovarallisuus huomioidaan saman tilikauden perusteella.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja tai maatalouden harjoittaja tai yrittäjäpuolisot yhdessä voivat
vaatia, että 20 %:n tuoton sijaan käytetään 10 %:n tuottoa tai että jaettava yritystulo katsotaan
kokonaan ansiotuloksi. Vaatimus on tehtävä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen
päättymistä. Jaettava yritystulo katsotaan kuitenkin nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi
siihen määrään saakka, joka vastaa verovelvollisen omistamien maatalouden varoihin kuuluvien
arvopaperien sekä elinkeinotoiminnan käyttövarallisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopaperien
luovutusvoittoja. (Tuloverolaki 1535/1992 38 §) Elinkeinoyhtymän osakkaat (avoin yhtiö,
kommandiittiyhtiö) eivät voi tehdä edellä esitettyä vaatimusta. Pääomatulon osuus lasketaan
elinkeinoyhtymässä aina 20 %:n tuoton mukaan.
Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja tai maatalousyrittäjä ei ole vielä jättänyt veroilmoitusta ja
ilmoittanut siinä vaatimustaan pääomatulo-osuuden huomioon ottamisesta, laske pääomatulon
osuus 20 %:n tuoton mukaan.
Jos puolisot toimivat yhdessä elinkeinonharjoittajina, yritystulo jaetaan puolisoiden kesken. Samoin
elinkeinoyhtymän tulos jaetaan yhtymän osakkaiden tuloksi niiden osuuksien mukaan, jotka heillä
on yhtymän tuloon.
Elinkeinotoiminnan ansiotulosta tehtävät vähennykset
Elinkeinotoiminnan ansiotulosta vähennetään asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset.
YRITYKSEN ANSIO- JA PÄÄOMATULO-OSUUDEN LASKEMINEN
Elinkeinotoiminnan tulos – pääomatulo-osuus => ansiotulo-osuus (työtulo)
1. Ammatinharjoittaja, liikkeenharjoittaja, maatalous
Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai
elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus) ………………………. _________________
vähennetään pääomatulo-osuus (*……………………...- _________________
128
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Ansiotulo-osuus …………………………………………….….__________________
, josta hakijan osuus ___________% = TYÖTULO
__________________
Pääomatulo-osuuden laskeminen
Yrityksen nettovarallisuus, löytyy työtulotiedoista…………..___________________
(nettovarallisuus huomioidaan edellisen tilikauden lopun tilanteen mukaan)
lisätään 30 % 12 kk:n palkoista……………………..….+___________________
(viimeisin tilikausi)
Nettovarallisuus yhteensä ………………………………..…____________________
jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 %/10 %/0 %* riippuen hakijan vaatimuksesta
= pääomatulo-osuus.(*_____________________
Nettovarallisuuden perusteella laskettua pääomatulo-osuutta käytetään, kun elinkeinotoiminnan
tuloksesta lasketaan ansiotulo-osuus ja pääomatulo-osuus.
Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska
kyseessä on vuotuinen tuotto.
Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus
* Verovelvollisen tai yrittäjäpuolisoiden yhteisestä vaatimuksesta elinkeinonharjoittajan ja
maatalouden harjoittajan pääomatulo-osuudeksi voidaan nettovarallisuudelle laskettavan 20 %:n
vuotuisen tuotto-osuuden sijaan katsoa 10 %:n vuotuista tuottoa vastaava määrä tai jaettava
yritystulo voidaan katsoa kokonaan ansiotuloksi. Vaatimus on tehtävä ennen verovuodelta
toimitettavan verotuksen päättymistä. Jaettava yritystulo katsotaan kuitenkin nettovarallisuudesta
riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa verovelvollisen omistamien
maatalouden varoihin kuuluvien arvopaperien sekä elinkeinotoiminnan käyttövarallisuuteen
kuuluvien kiinteistöjen ja arvopaperien luovutusvoittoja. (Tuloverolaki 1535/1992 38§)
2. Kommandiittiyhtiö/avoin yhtiö
Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai
elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus) ………………………._________________
vähennetään äänettömän yhtiöm. voitto-osuus……....-__________________
Vastuunalaisten yhtiömiesten yritystulo………………..……__________________
vähennetään pääomatulo-osuus (*………………….…..- _________________
Vastuunalaisten yhtiömiesten ansiotulo-osuus………………_________________
, josta hakijan osuus ___________% = TYÖTULO
__________________
Pääomatulo-osuuden laskeminen
Yrityksen nettovarallisuus (löytyy työtulotiedoista……..___________________
(nettovarallisuus huomioidaan edellisen tilikauden lopun tilanteen mukaan)
lisätään 30 % 12 kk:n palkoista………………..…….+___________________
(viimeisin tilikausi)
Nettovarallisuus yhteensä ……………………………… ____________________
jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 %
= pääomatulo-osuus (*___________________
Nettovarallisuuden perusteella laskettua pääomatulo-osuutta käytetään, kun elinkeinotoiminnan
tuloksesta lasketaan ansiotulo-osuus ja pääomatulo-osuus.
129
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
(* Jos ay/ky:ssä on useampi vastuunalainen yhtiömies, työtulotiedoissa näkyy jokaisen
yhtiömiehen oma osuus niiden yhtymien elinkeinotoiminnan nettovaroista, joissa hän on osakas.
Yhtiömiesten nettovarallisuudet on siis laskettava yhteen, jotta saadaan yrityksen nettovarallisuus.
Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska
kyseessä on vuotuinen tuotto.
Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus.
3. Jos ay/ky:n yhtiömiesten osuudet ovat erisuuret, ansio- ja pääomatulojako tehdään
oheisen ohjeen mukaisesti
Lue lisää avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tuloverotuksesta.
1.8.1.6.6. Apurahansaajan työtulo
Apurahan turvin tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa harjoittavat vakuutetaan
maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti.
Apurahan saajan on otettava MYEL-vakuutus, jos hänelle on myönnetty Suomesta vähintään
neljän kuukauden mittaiseen työskentelyyn tarkoitettu apuraha, joka on vuosiansioksi
suhteutettuna vähintään 3 822,63 euroa vuonna 2017. Apurahansaajan työtuloksi katsotaan
verollinen apuraha, jos apurahansaaja ei ole velvollinen vakuuttamaan itseään apurahalla
130
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
työskentelyn perusteella maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitetulla tavalla. Vakuutetun tulee
esittää selvitys verollisen apurahan määrästä, jos hänelle ei ole vahvistettu MYEL-työtuloa.
Lue lisää verottajan sivuilta.
1.8.1.6.7. Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot
Kunnaneläinlääkärin palkka muodostuu kunnan maksamasta palkasta ja eläinlääkärin asiakkailta
perimistä käynti- ja toimenpidepalkkioista. Kunnaneläinlääkärin palkka ja asiakkailta perityt palkkiot
muodostavat yhdessä päivärahaetuuden perusteena käytettävän työtulon.
Kunnaneläinlääkärillä on eläinlääkintähuoltolain (765/2009,19 §) perusteella oikeus periä
antamistaan palveluista kotieläimen omistajalta tai haltijalta kunnallisessa virkaehtosopimuksessa
määrätty palkkio, matkakustannusten korvaus ja korvaus omistamiensa laitteiden käytöstä sekä
korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista.
Kunnaneläinlääkärin käynti- ja toimenpidepalkkioiden enimmäismäärät on määritelty kunnallisessa
eläinlääkäritaksassa, joka on osa kunnallista lääkärien virkaehtosopimusta. Kunnaneläinlääkäri
voi periä asiakkailta lisäksi kustannusten korvausta lääkkeistä ja hoitotarvikkeista todellisten
kustannusten mukaisesti sekä eläinlääkäriavun antamisesta johtuvat matkakustannukset
kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Lääkelain (395/1987 95 a §) mukaan eläinlääkäri
saa periä luovuttamastaan lääkkeestä korkeintaan sen hinnan, minkä hän on lääkkeestä ja sen
toimittamisesta suorittanut apteekille tai lääketukkukaupalle.
Kunnaneläinlääkärillä on yleensä Y-tunnus ja hän pitää kirjanpitoa käynti- ja toimenpidepalkkioista
sekä muista praktiikan tuotoista ja kuluista kuten ammatinharjoittaja. Hän ei kuitenkaan ole
praktiikkatulojen osalta YEL-vakuuttamisvelvollinen. Kunnaneläinlääkäri tekee praktiikkatuloistaan
elinkeinotoiminnan harjoittajan veroilmoituksen. Kunnaneläinlääkärin tulot näkyvät verotuksessa
palkkatuloina ja elinkeinotoiminnan ansiotuloina. Kuuden kuukauden tuloina otetaan huomioon
kunnan maksaman palkan lisäksi elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus tilinpäätöstietojen tai
veroilmoituksen mukaisesti.
Kunnaneläinlääkäri kuuluu kunnallisen eläkelain piiriin. Eläkkeen perusteena olevaa työansiota
määrättäessä otetaan huomioon kunnan virkatehtävistä suorittamien palkkausetujen lisäksi
eläinlääkärin eläinten omistajilta tai haltijoilta perimät toimenpidepalkkiot. Kunnan tulee vahvistaa
kullekin eläinlääkärille vuosittain toimenpidepalkkioiden määrä ja ilmoittaa se eläkelaitokselle.
Vuonna 2017 palkkioiden määrä voi olla enintään 50 801,04 euroa. Kunnan vahvistamaa
toimenpidepalkkioiden määrää ei kuitenkaan voida käyttää päivärahaetuuden määräytymisen
perusteena, koska menettelystä ei ole säädetty sairausvakuutuslaissa.
Kunta maksaa eläinlääkärille palkallisen virkavapaan kuten sairauspoissaolon tai perhevapaan
ajalta tavallista suurempaa palkkaa, koska eläinlääkäri ei saa virkavapaan ajalta asiakastuloja.
Kunta hakee päivärahaetuuden itselleen palkkaa vastaavalta osalta.
Jos kunnaneläinlääkäri toimii eläinlääkärin toimen ohella yrittäjänä yksityisvastaanotolla, hän
kuuluu tämän yksityisyrittäjätoiminnan osalta YEL-vakuutuksen piiriin.
131
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.1.6.8. Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo
Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo voidaan ottaa päivärahaetuuden perusteeksi kuuden
kuukauden tuloja laskettaessa, jos henkilö on ansainta-aikana ollut Suomessa vakuutettu.
Ulkomaan työtuloa käytetään silloin, kun vakuutetulle ei ole määritelty vakuutuspalkkaa.
Työtuloksi katsottavasta vakuutuspalkasta tehdään vakuutusmaksuvähennys (4,64 %, v. 2017) ja
tulonhankkimisvähennys (SVL 1224/2004 4 a §, 5 §).
Ulkomailla ansaitut työtulot
Päivärahaetuus voi poikkeuksellisesti määräytyä ulkomaan työtulon perusteella edellyttäen, että
kysymyksessä on henkilö,
• joka on aiemmin ollut Suomessa vakuutettu ja palaa takaisin Suomen vakuutukseen ja
• on ollut palkkatyössä ja ansainnut tulot työskennellessään EU:n jäsenvaltiossa tai valtiossa,
jossa sovelletaan EU:n lainsäädäntöä ja
• jolla ei ole Suomessa verotuksessa todettua työtuloa eikä Suomessa ansaittua 6 kuukauden
työtuloa.
Ulkomailla ansaitut työtulot otetaan huomioon soveltuvin osin samoin perustein kuin Suomessa
ansaitut työtulot. Tällöin huomioidaan sellaiset tulot, joita Suomessa pidetään sairausvakuutuslain
mukaisina työtuloina. Vähennykset huomioidaan kuten vastaavissa tilanteissa muutoinkin.
Jos ulkomailla ansaitut tulot ovat huomattavasti matalammat tai korkeammat kuin Suomessa
vastaavassa työssä ansaittavat tulot, voidaan tuloina ottaa huomioon sellaisen henkilön tulot,
joka työskentelee Suomessa vastaavissa tehtävissä ja jolla on hakijaan verrattava kokemus
ja pätevyys. Vertailussa voidaan käyttää Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaisia
palkkatilastoja Palkkarakenne 2015.
Ulkomaan palkkatulot voidaan ottaa huomioon, kun työkyvyttömyys tai etuusoikeus on alkanut
1.1.2015 tai sen jälkeen.
1.8.1.6.9. Osatyökyvyttömyyseläke
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan vakuutetun saira-uspäivärahan ja kuntoutusrahan
perusteena voidaan käyttää kuuden kuukauden tuloja, jos ne kerrottuna kahdella ovat vähintään
20 prosenttia suuremmat kuin palkkakertoimella tarkistettu verotuksessa todettu työtulo.
Osatyökyvyttömyyseläke ei ole erityinen syy pidentää kuuden kuukauden tarkastelujaksoa.
Siten osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan vakuutetun verotuksessa todettua työtuloa verrataan
työkyvyttömyyttä välittömästi edeltäneisiin kuuden kuukauden tuloihin.
Jos sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan perusteena olevat kuuden kuukauden tulot ovat
ajalta ennen osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamista tai osatyökyvyttömyyseläke on alkanut
kyseisenä kuuden kuukauden tulojen esittämisaikana, vähennetään sairauspäivärahasta
osatyökyvyttömyyseläke.
Jos kuuden kuukauden tulot ovat kokonaisuudessaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä oloajalta, ei
eläkettä vähennetä sairauspäivärahasta tai kuntoutusrahasta (SVL 1224/2004 11 luku 3 § 2 mom.
ja 12 luku 4 § 2 mom.).
132
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.8.2. Edeltävän etuuden perusteella
Kuntoutusraha voi määräytyä seuraavien edeltävien etuuksien perusteella
• sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha
– välittömästi ennen kuntoutusta maksettu
• työttömyysetuudet
– edeltäneiden 4 kuukauden aikana maksettu
• opintoraha
– edeltäneiden 4 kuukauden aikana maksettu
• kuntoutusraha
– edeltäneiden 6 kuukauden aikana maksettu
Jos kuntoutuja on saanut useampaa kuin yhtä edellä mainituista etuuksista, tulee kuntoutusrahan
perusteeksi se etuus, jonka perusteella määräytyvä kuntoutusraha on suurin.
Katso tekninen ohje: Valmistelu > Erityisperusteet > Vertailtava määrä
1.8.2.1. Työttömyysetuudet
Kuntoutusraha voi määräytyä edeltävän työttömyysturvalain mukaisen etuuden perustella, jos sitä
on maksettu edeltävän 4 kuukauden aikana. Näitä etuuksia ovat
• peruspäiväraha
• ansiopäiväraha
• työmarkkinatuki.
Kuntoutusraha on vähintään 86 prosenttia maksetun työttömyysetuuden päiväkohtaisesta
määrästä 10 prosentilla lisättynä.
Huomioi työttömyysetuudesta seuraavat asiat:
• Jos vakuutettu on saanut 4 kuukauden sisällä useampaa kuin yhtä työttömyysetuutta,
esimerkiksi ansiopäivärahaa ja työmarkkinatukea, kuntoutusrahan määrä lasketaan
ohjelmallisesti vakuutetulle edullisimman vaihtoehdon mukaan.
• Jos työttömyysetuuden määrästä on vähennetty asiakkaan saama muu sosiaalietuus
– jota ei vähennetä kuntoutusrahasta, kuntoutusraha määräytyy tosiasiallisesti maksetun
työttömyysetuuden määrän perusteella.
– joka vähennetään kuntoutusrahasta, kuntoutusraha määräytyy täyden työttömyysetuuden
määrän perusteella.
• Jos tytöttömyysetuus on maksettu soviteltuna ansiotulojen vuoksi, kuntoutusraha määräytyy
täyden työttömyysetuuden määrän perusteella.
• Jos työttömyysetuuteen sisältyy lapsikorotus, se huomioidaan kuntoutusrahan
määräytymisessä.
• Jos työttömyysetuuden määrää on vähentänyt työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioitava
ansiotulo, kuntoutusraha määräytyy tosiasiallisesti maksetun työttömyysetuuden määrän
perusteella.
133
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Kuntoutusrahan määrää ei tarkisteta, vaikka työttömyysetuuteen vaikuttavissa tuloissa tapahtuisi
myöhemmin muutoksia. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta myöskään työttömyysetuuden tason
korottamisen vuoksi.
Työttömyysetuuden perusteella määräytyvän kuntoutusrahan
määrässä ei huomioida:
• työttömyysetuuden sovittelussa huomioon otettava tuloa
• työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 7 §:ssä tarkoitettua etuutta, joka SVL (1224/2004) 12
luvun 2 §:n mukaan on vähennettävä sairauspäivärahasta
– muu työkyvyttömyyden perusteella maksettava lakisääteinen etuus
• ansiopäivärahan korotettua ansio-osaa eikä muutosturvan ansio-osaa siltä osin kuin
niiden määrät ylittävät työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan
määräytyvän ansio-osan
• peruspäivärahan korotusosaa ja muutosturvalisää
• työmarkkinatuen korotusosaa.
Lue lisää kuntoutusrahan suhteesta työttömyysetuuksiin.
1.8.2.2. Kuntoutusrahat
Kelan kuntoutusraha
Kuntoutusrahan määrä voidaan laskea edeltävän kuntoutusrahan perusteella. Määrä on vähintään
yhtä suuri kuin kuntoutusraha, jota asiakkaalle on maksettu edeltävien 6 kuukauden aikana ennen
uuden kuntoutuksen tai odotusajan alkamista.
Jos edeltävänä etuutena on maksettu osakuntoutusrahaa, määrä on vähintään yhtä suuri kuin
osakuntoutusrahan perusteena ollut täysi kuntoutusraha.
Esimerkki
Asiakkaan kuntoutusrahan määrä oli 70e/pvä, mutta se on maksettu
osakuntoutusrahana 35e/pvä. Seuraava kuntoutus käynnistyy 6 kk sisällä, joten
asiakkaan kuntoutusraha määräytyy vähintään 70e/pvä, ellei se määräydy muilla
perusteilla korkeammaksi.
Erikoistilanne
Edeltävänä etuutena käytettävä kuntoutusraha on voinut perustua työttömyysetuuteen, jolloin sen
määrä on ollut 86 % työttömyysetuudesta korotettuna 10 %:lla. Uutta kuntoutusrahaa määrittäessä
10 %:n korotusosaa ei lasketa mukaan. Järjestelmä tekee laskennan automaattisesti.
Esimerkki
Edeltävänä etuutena käytetyn kuntoutusrahan määrä 30,90 e/pv on perustunut
työmarkkinatukeen. Kun uuden kuntoutusrahan määrää lasketaan, järjestelmä jättää
huomioimatta 10 %:n korotusosan ja määräksi tulee 28,09 e/pv
134
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha
Jos asiakas on saanut kuntoutusrahan alkamista edeltävän kuuden kuukauden aikana
työeläkelakien, eläkeohjesäännön tai eläkesäännön mukaista kuntoutusrahaa, kuntoutusraha
on vähintään tuon edeltävän kuntoutusrahan suuruinen. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon
mainittuun kuntoutusrahaan sisältyvää 33 %:n korotusta.
1.8.2.3. Opintoraha
Kuntoutusrahana maksetaan kuntoutuksen alkaessa vähintään opintorahan kuukausimäärän
kahdeskymmenesviidesosa lisättynä 10 %:lla, kun kuntoutuja on saanut kuntoutusrahan alkamista
edeltävän neljän kuukauden aikana opintotukilain mukaista opintorahaa.
Käytännössä kuntoutusraha ei kuitenkaan määräydy opintorahan vaan vähimmäismäärän
perusteella, sillä vähimmäismäärä on aina opintorahan perusteella määritettyä kuntoutusrahaa
suurempi.
1.8.2.4. Sairauspäiväraha
Jos kuntoutuja on saanut välittömästi ennen kuntoutuksen alkamista sairauspäivärahaa tai
osasairauspäivärahaa, on kuntoutusraha vähintään sairauspäivärahan suuruinen.
Jos kuntoutuja on saanut välittömästi ennen uuden kuntoutuksen alkamista sairausvakuutuslain
mukaista muuta päivärahaa, voidaan kuntoutusraha määrittää edeltävän päivärahan
määrittämisessä käytettyjen työtulojen perusteella. Sama koskee päivärahaa välittömästi
seuraavaa odotusajan kuntoutusrahaa, joka maksetaan 20 %:lla vähennettynä.
Jos edeltäneen päivärahan perusteena on käytetty vakuutetun esittämiä työtuloja, voidaan niitä
käyttää myös kuntoutusrahan perusteena, jos kuntoutus alkaa 30 kalenteripäivän kuluessa
edeltäneen päivärahan päättymisestä.
Lue lisää tilanteesta, jossa edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin.
1.8.3. Eläkkeensaajan kuntoutusraha
Tällä sivulla kerrotaan, milloin kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana,
luetellaan määräytymiseen vaikuttavat eläkkeet ja miten ulkomailta maksettavat eläkkeet
vaikuttavat. Alasivulla selvitetään, miten toimitaan, kun Kela tai työeläkelaitos myöntää eläkkeen
samalle aikaa kuntoutusrahan kanssa.
Perusteena on eläke
Eläkkeensaajan kuntoutusrahaa (KKRL 566/2005 3 luku 34 § 1 mom.) maksetaan asiakkaalle,
joka saa
135
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• täyttä työkyvyttömyyseläkettä toistaiseksi tai määräaikaista kuntoutustukea työeläkelakien tai
kansaeläkelain perusteella
• työuraeläkettä
• sukupolvenvaihdoseläkettä maatalousyrittäjien eläkelain tai maatalousyrittäjien
sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain nojalla.
Kuntoutusraha ei määräydy eläkkeensaajan kuntoutusrahana seuraavissa tilanteissa:
• Työkyvyttömyyseläke on myönnetty KEL 568/2007 12 § 4 mom. mukaan (pysyvä sokeus,
liikuntakyvyttömyys tai avuttomuus).
• Työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään.
• Työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena.
Määräytyminen
Eläkkeensaajan kuntoutusraha määräytyy asiakkaalle maksettavien eläkkeiden lakisääteisten
bruttomäärien perusteella, mukaan lukien Kelan maksama takuueläke ja lapsikorotus.
Kuntoutusrahan määrä päivää kohden on kahdeskymmenesviidesosa asiakkaalle kuukausittain
maksettavien eläkkeiden yhteismäärän kymmenesosasta.
Ei vaikutusta määräytymiseen
Seuraavat asiat eivät vaikuta eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymiseen:
• Eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuki
• Eläke, joka on maksettu kertasuorituksena
• Työtulot, joita asiakas saa eläkkeen lisäksi.
Muutos eläkkeessä
Jos eläkkeen määrä muuttuu, se lakkaa tai sen maksaminen keskeytetään kesken kuntoutuksen,
kuntoutusraha määritetään uudelleen eläkkeen muutoksesta tai lakkaamisesta lukien.
Eläkkeensaajalle ei makseta osakuntoutusrahaa
Eläkkeensaaja voi tehdä kuntoutuksen ohessa työtä samoilla säännöillä kuin kuntoutusrahassa
muutenkin. Osakuntoutusrahan sijasta asiakkaalle maksetaan kuitenkin eläkkeensaajan
kuntoutusrahaa.
Lue lisää työstä estymisestä.
Työeläkelait
Työeläkelait on lueteltu työntekijän eläkelain 3 §:ssä (TyEL 395/2006 3 §):
•
•
•
•
•
•
•
työntekijän eläkelaki (395/2006)
merimieseläkelaki (1290/2006)
yrittäjän eläkelaki (1272/2006)
maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006).
julkisten alojen eläkelaki (81/2016)
ortodoksisesta kirkosta annettu laki (985/2006)
Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 11 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla annettu
eläkesääntö
• eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten
soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki (ÅFS 54/2007)
136
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Edellä lueteltujen säännösten mukaisiin eläkkeisiin rinnastettavia ovat julkisoikeudelliset vanhat
ja ylimääräiset eläkkeet, jotka eivät ole (TyEL 395/2006 3 §):ssä mainitut lakeihin perustuvat
eläkkeet. Vanhoja ja ylimääräisiä eläkkeitä maksetaan työ- tai virkasuhteeseen perustuen ja ne
ovat (TyEL 395/2006 92 §):ää sovellettaessa yhteensovitettavia eläkkeitä.
Eläkettä ulkomailta
Ulkomailta maksettavat vastaavat lakisääteiset eläkkeet otetaan huomioon bruttomääräisinä. Jos
asiakas saa eläkettä sekä Suomesta että ulkomailta, niiden yhteismäärä otetaan määrittämisen
pohjaksi.
Ulkomailta maksettavaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä ei oteta huomioon, jos sen määrä jää
alle kuntoutusrahan vähimmäismäärätason (25 x sairauspäivärahan vähimmäismäärä 23,73 e
= 594 e vuonna 2017). Pientä ulkomaan eläkettä saavaa asiakasta ei pidetä (KKRL 566/2005
34 §):ssä tarkoitettuna työkyvyttömyyseläkkeenä, joten asiakkaalle ei makseta eläkkeensaajan
kuntoutusrahaa vaan kuntoutusraha määritetään muulla perusteella.
1.8.3.1. Takautuva eläke
Tällä sivulla kerrotaan, miten kuntoutusraha määräytyy, kun asiakkaalle myönnetään takautuvasti
kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke Kelasta tai työeläkelaitoksesta ja kuntoutusrahaa on
maksettu samalta ajalta. Ohjetta selvennetään esimerkeillä.
Työeläkelaitoksen takautuva päätös
Työeläkelaitos vähentää Kelan kuntoutusrahan eläkkeestä, jos se myöntää ja maksaa työeläkkeen
takautuvasti samalta ajalta. Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia –
työn ja eläkelaitos odottaa Kelan ilmoitusta maksetusta kuntoutusrahan määrästä ja ajasta. Toimi
seuraavasti:
• Selvitä työeläkkeen alkamispäivä ja työeläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja
korvaukset –kyselyllä.
• Tutki onko kuntoutusrahaa maksettu työeläkkeen maksun alkamispäivän jälkeen. Ilmoita
maksettu määrä ja aika työeläkelaitokselle kirjeellä (KRV05) ja kirjaa jokainen maksettu
jakso erikseen. Jos kuntoutusrahaa ei ole maksettu tai se on jo määräytynyt eläkkeensaajan
kuntoutusrahana esim. kansaneläkkeen perusteella, käytä kirjettä KRV06.
• Jos kuntoutusrahajaksoja on vielä maksamatta, tarkista kuntoutusraha määräytymään
jatkossa eläkkeensaajan kuntoutusrahana (PER).
• Jos kuntoutusraha oli jo määräytynyt eläkkeensaajan kuntoutusrahana, valmistele
tarkistuspäätös ja vie työeläkkeen vaikutus perusteeksi (PER). Kuntoutusraha tarkistetaan,
koska eläkkeiden määrässä on tapahtunut muutos.
(TyEL 395/2006 32 §, TyEL 395/2006 42 §)
Esimerkki
Asiakkaalle on maksettu odotusajan kuntoutusrahaa ajalle 1.2. - 8.2. ja kuntoutusrahaa
9.2. – 15.4. Kuntoutusrahaa on vielä maksamatta 16.4. – 30.4. välinen aika.
Kuntoutuksen työjonossa on Tarkistettava asia, Muu etuus / Työel. Työeläkelaitos
myöntää täyden kuntoutustuen 1.4. – 31.12. väliselle ajalle. Kuntoutustuen maksaminen
alkaa 1.4.
Työeläkelaitokselle ilmoitetaan kirjeellä KRV05 maksetut erisuuruiset
kuntoutusrahajaksot. Kuntoutusrahaan valmistellaan tarkistus 16.-30.4. väliselle ajalle.
137
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Työeläkelaitoksen maksaman kuntoutustuen vaikutus muutetaan kuntoutusrahan
määräytymisen perusteeksi (PER) 16.4.–30.4. väliseltä ajalta (tältä ajalta
kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu). Asiakkaan kuntoutusraha määräytyy
eläkkeensaajan kuntoutusrahana 16.4.-30.4. välinen aika.
Kela myöntää työkyvyttömyyseläkkeen takautuvasti
Kelan eläkkeet (työkyvyttömyys- ja takuueläke) voidaan myöntää takautuvasti samalle ajalle,
jolta on maksettu kuntoutusrahaa. Samalta ajalta maksettu kuntoutusraha peritään regressinä
takautuvasti myönnettävistä eläkkeistä. Takautuvasti maksettua ylläpitokorvausta ei kuitenkaan
peritä, koska takautuva eläke ei vaikuta asiakkaan oikeuteen saada sitä.
Eläkekäsittelijä selvittää päätöstä antaessaan kuntoutusrahan maksamista koskevat tiedot ja
rekisteröi kuntoutusrahan regressiä koskevat tiedot. Eläkepäätöksen jälkeen asiasta lähtee tieto
kuntoutusrahaan (OIWAssa Tarkistettava asia -työ).
Toimi seuraavasti:
• Selvitä maksutiedoista, mihin saakka kuntoutusrahaa on maksettu.
• Tarkista kuntoutusraha eläkkeen alusta lukien. Vie eläke vähentäväksi (VÄH) etuudeksi sille
ajalle, joka on jo maksettu. Tässä tilanteessa asiakasta ei kuulla.
• Jos kuntoutusrahajaksoja on vielä maksamatta, muuta eläkkeen vaikutus kuntoutusrahan
perusteeksi (PER). Jos kuntoutusrahan ja sen perustana olevien eläkkeiden määrä yhteensä
ei ylitä ylläpitokorvauksen vähimmäismäärää, ylläpitokorvauksen maksaminen voi jatkua.
Lue lisää
• Kuntoutusrahan prosessi
• KEL 568/2007 70 § 1 mom.
Esimerkki
Asiakkaalle on maksettu kuntoutusrahaa ajalle 1.2.– 15.4. Kuntoutusrahaa on vielä
maksamatta 16.4. – 30.4. välinen aika. Kuntoutusrahan työjonossa on Tarkistettava asia,
Muu etuus /Kansaneläke. Kela myöntää kuntoutustuen 1.1. – 31.12. väliselle ajalle.
Kuntoutusraha oikaistaan 1.2. alkaen ja Kelan maksaman kuntoutustuen määrä viedään
vähentäväksi (VÄH) etuudeksi 15.4. saakka. Kuntoutustuen vaikutus muutetaan
kuntoutusrahan määräytymisen perusteeksi (PER) 16.4.-30.4. väliselle ajalle (tältä
ajalta kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu). Asiakkaan kuntoutusraha määräytyy
eläkkeensaajan kuntoutusrahana 16.4.-30.4. välinen aika
Kela ja työeläkelaitos myöntävät eläkkeen takautuvasti
Asiakas voi saada takautuvan eläkepäätöksen työeläkelaitokselta sekä Kelalta ja päätöksen
alkamisajat voivat poiketa toisistaan. Selvitä eläkkeiden vaikutus kuntoutusrahaan edellä kuvatulla
tavalla.
Esimerkki
Asiakkaalle on maksettu kuntoutusrahaa ajalle 1.2.– 15.4. saakka. Kuntoutusrahaa on
vielä maksamatta 16.4. – 30.4. välinen aika. Kuntoutuksen työjonossa on Tarkistettava
asia, Muu etuus / Työel. Työeläkelaitos myöntää täyden kuntoutustuen 1.4. – 31.12.
väliselle ajalle. Kuntoutustuen maksaminen alkaa 1.4. Kuntoutusrahan työjonossa on
Tarkistettava asia, Muu etuus /Kansaneläke. Kela myöntää kuntoutustuen 1.1.-31.12.
väliselle ajalle.
138
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Kuntoutusraha oikaistaan 1.2. alkaen ja Kelan maksaman kuntoutustuen määrä viedään
vähentäväksi (VÄH) etuudeksi 15.4. saakka. Kelan maksaman kuntoutustuen vaikutus
muutetaan kuntoutusrahan määräytymisen perusteeksi (PER) 16.4.-30.4. väliselle
ajalle (tältä ajalta kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu). Työeläkelaitoksen maksaman
kuntoutustuen vaikutus muutetaan kuntoutusrahan määräytymisen perusteeksi (PER)
16.4.–30.4. väliseltä ajalta (tältä ajalta kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu).
Asiakkaan kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana 16.4.-30.4.
välinen aika. Eläkkeen määrään vaikuttavat sekä Kelan että työeläkelaitoksen maksamat
kuntoutustuet.
Työeläkelaitokselle ilmoitetaan maksetut kuntoutusrahajaksot 1.4.–15.4.väliseltä ajalta
kirjeellä KRV05.
1.9. Ratkaiseminen
Kuntoutusrahaa, ylläpitokorvausta ja harkinnanvaraista kuntoutusavustusta koskevassa asiassa
on annettava kirjallinen päätös. Päätöstä ei anneta, jos kysymyksessä on etuuden määrän
tarkistaminen, joka johtuu yksinomaan indeksitarkistuksesta taikka muusta vastaavasta lain tai
asetuksen nojalla määräytyvästä perusteesta. Hakijan pyynnöstä näissäkin tapauksissa annetaan
päätös.
Ota päätöksessä kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Esimerkiksi:
• Perustele, jos kuntoutusrahaa ei voida myöntää hakijan esittämälle ajalle.
• Huomioi esitetyt ns. 6 kk:n työtulot, vaikka kuntoutusraha ei määräytyisikään niiden
perusteella.
• Myönnä tai hylkää ylläpitokorvaus, jos sitä on haettu. Näin perustelut tulostuvat
kuntoutusrahapäätökseen.
Myönnä kuntoutusraha koko kuntoutuspäätöksen mukaiselle haetulle ajalle, jos kuntoutusjaksot
ovat tiedossa. Huomioi rajoitukset:
• Päihdehuoltolain mukaiseen yksilökuntoutukseen päätös tehdään kerrallaan enintään 75
arkipäivän ajalle
• Ammatillisessa koulutuksessa myöntö tehdään kerrallaan enintään yhdeksi lukuvuodeksi
(enintään 12 kk)
Osallistumistodistus tarvitaan maksamiseen
Voit ratkaista kuntoutusrahahakemuksen, vaikka hakemuksen mukana ei ole toimitettu selvitystä
kuntoutukseen osallistumisesta (osallistumistodistus, läsnäolotodistus jne.), Edellytysten
täyttyessä myönnä kuntoutusraha ja aseta maksuedellytys.
Lue lisää:
•
•
•
•
Maksaminen
Maksun estäminen
Seuranta
Koulutuksen seuranta
Ratkaisu odotus- tai väliajalle
Ratkaise väliajan kuntoutusraha tarkistuspäätöksenä , jos jos se liittyy aiemmin tehtyyn
kuntoutusrahapäätökseen.
139
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Odotusaika on oma asiakokonaisuutensa käsittelyjärjestelmässä, joten siitä annetaan oma päätös.
Nuoren kuntoutusraha poikkeaa tästä ja voit antaa samassa päätöksessä ratkaisun odotusajasta
että kuntoutusajasta. Lue lisää tästä teknisestä ohjeesta Hakeminen-näyttö-sivulta.
1.9.1. Käsittelypaikka
Turvakieltoasiakkaiden
etuusasiat
Eteläisessä vakutuuspiirissä
ratkaistavat asiat
Itäisessä vakuutuspiirissä
ratkaistavat asiat
Erityisyksiköissä
ratkaistavat asiat
Kansainvälisten asioiden
osaamiskeskuksessa
ratkaistavat asiat
Muutoksenhaku-,
takaisinperintä- ja
väärinkäytösasiat
Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa.
Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu
• pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä
• siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki)
• oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki),
yliopistojen opintotukilautakunnissa (opintotuki) tai Itäisessä vakuutuspiirissä erikseen
määriteltyjen tehtävien osalta. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö
> Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka >
Ratkaisupaikka opintotukiasioissa).
• työpaikkakassassa
• siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen
Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä
henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos
henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua.
Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilön tietojen
kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot).
Hakemus voidaan työn tasaamisen vuoksi valmistella ja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan
mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta
sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä
sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista.
Vakuutuspiirin vaihtuminen
Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin
yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojen muutoksista (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet >
Henkilön tietomuutokset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset).
Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin
käsiteltäviksi.
Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin.
Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus.
Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää,
että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä
kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin
vaihtamisesta (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Yhteiset ohjeet > Henkilön tietomuutoset HEMU >
Henkilön yleistietojen muutokset > Kunta- ja toimistotiedot).
140
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat
Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää
turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto >
Turvakielto).
Eteläisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat
• Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 4:een on valtakunnallisesti keskitetty
– kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen tarkistaminen sekä
regressiperintä silloin, kun työeläkelaitos on myöntänyt perhe-eläkkeen tai huoltoeläkkeen
(KEL 72 § ja TKL 21 §:n tarkoittamat tilanteet)
– toimiston antaman väliaikaisen päätöksen vahvistaminen silloin, kun kansaneläke-,
leskeneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 1
momentin / EAL 30 § 1 momentin / VTL 30 §:n mukaista regressimenettelyä
– kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevan
päätöksen oikaiseminen silloin, kun ratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 2 momentin / EAL
30 §:n 2 momentin mukaista regressimenettelyä
– perhe-eläkkeen leskeneläkehakemukset silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen
1.7.1990 ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään
• Työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemukset käsitellään keskitetysti
Eteläisen vakuutuspiirin työterveyshuollon korvausryhmässä. Lue lisää työterveyshuollon
hakemusten ratkaisupaikasta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Työterveyshuolto >
Työterveyshuolto > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka
työterveyshuollossa).
• Ulkomailla asuvan veteraanin ulkomailla tehdystä kuntoutusmatkasta aiheutuneiden
matkakustannusten korvauskäsittely tehdään Eteläisen vakuutuspiirin
terveydenhoitoetuuksien ratkaisukeskuskessa.
• Vankilailmoitukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 7:ssa. Lue lisää
vankilailmoitusten käsittelyn prosessikuvauksesta.
Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat
• Ulkomailla annetun hedelmöityshoidon kustannusten korvauskäsittely tehdään Itäisessä
vakutuuspiirissä.
• Erikseen määriteltyjen opintotukitehtävien käsittely tapahtuu Itäisen vakuutuspiirin
opintotukiryhmässä. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet
> Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka
opintotukiasioissa).
Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat
Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa erityisyksiköihin. Tällöin asiakkaan
etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan erityisyksikkö. Erityisyksiköitä
ovat mm.
• Kansainvälisten asioiden keskus. Lue lisää
työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > KV-asiat > Työnjako
kansainvälisissä asioissa > Vakuutuspiirien ja Kansainvälisten asioiden keskuksen välinen
työnjako).
– Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutustyö tehdään
Kansainvälisten asioiden keskuksessa
141
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (Vatu-keskus)
• Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus (TK-ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan
kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat
asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan
asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole
tapahtunut muutoksia. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisemisesta ja päätöksen
antamisesta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Eläkeläiset >Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje
> Ratkaiseminen > Päätöksen antaminen > Työkyvyttämyyseläkkeen ratkaiseminen ja
päätöksenanto).
Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat
• Suomen ja muiden EU– tai Eta–valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien
maksuunpano, tilastointi, rahoitus ja laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden
osaamiskeskuksessa.
Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat
Muutoksenhakuasia
Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen.
Takaisinperintä
Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee
liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen
lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Ratkaisutyö >
Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka).
Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen
vastuulle siirtymiseen saakka.
Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava
katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi
eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet
sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä.
Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä.
Perintäkeskus
Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän ja takausvastuusaatavien
perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten
velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon
lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä
Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet.
Lue lisää saatavien perinnästä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden
saatavien perintä).
Väärinkäytösepäily
Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Kelan
maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaan Kelan
vakuutuspiirissä. Myös opintotukilautakunta tai työpaikkakassa selvittää myöntämässään
etuudessa esiin tulleen väärinkäytösepäilyn ja Perintäkeskus myöntämässään
maksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillyn väärinkäytöksen
142
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
selvittämisestä neuvotellaan ao. vakuutuspiirien kesken. Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän
asiantuntija päättää tutkintapyynnön tekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei ko.
tapauksessa tehdä.
Lue lisää väärinkäytösepäilyn tunnistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien
väärinkäytösepäilyn tunnistaminen > Väärinkäytösepäilyn tunnistaminen).
Lue myös väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet >
Väärinkäytökset > Etuusväärinkäytökset).
1.9.1.1. KV-asioiden Käsittelypaikka
Kuntoutusraha-asia ratkaistaan KV-keskuksessa, kun
• hakija ei ole vakuutettu Suomessa tai vakuuttaminen ei ole koko haetulle ajalle selvä.
Esimerkiksi vakuuttaminen ja kuntoutusrahahakemus ovat yhtä aikaa vireillä
• hakija asuu ulkomailla
• hakijalle maksetaan tai on maksettu välittömästi ennen haettua kuntoutusraha-aikaa
ulkomailta etuutta tai korvausta, jolla saattaa olla vaikutusta kuntoutusrahaoikeuteen tai sen
määrään, esimerkiksi vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke tai rahaetuus
• ulkomainen työnantaja lähettää palkkailmoituksen. Asiakirjoista voi muutoinkin käydä ilmi,
että henkilö on työskennellyt tai työskentelee ulkomailla. Esimerkiksi hakemuksessa esitetään
ulkomaan työtulot
• henkilön verotustiedoissa SVL-työtuloissa on vakuutuspalkka, eikä vastaavalle vuodelle ole
tietoja ulkomailla olosta eli vakuutusjaksoja
• hakemuksen tai lääkärintodistuksen liitteenä on vakuutuskausilomake
• jos vakuutettu esittää EU- tai ETA-maassa ansaitut työtulot 6 kuukauden tulona, eikä hänellä
ole verotuksessa todettuja työtuloja, eikä hänellä ole esittää lainkaan Suomessa ansaittuja 6
kuukauden työtuloja
• muu kuin edellä mainittu tilanne, jossa kuntoutusrahaan liittyvä kuntoutusasia on käsitelty tai
käsitellään KV-keskuksessa
Ulkomailla annettava, suomalaiseen kuntoutuspäätökseen perustuva kuntoutus ei sellaisenaan
siirrä tapausta KV-keskukseen ratkaistavaksi, jos mikään edellä mainituista kriteereistä ei täyty.
EU/ETA-maiden ja Sveitsin välinen lomakeliikenne
E-lomakkeet esim. E115 ja S-SEDit sekä näiden perusteella ratkaistavat hakemukset hoidetaan
aina KV-keskuksessa.
Kv- kytkennän tunnistaminen kuntoutusraha-asioissa
Kv-asian keskeisimmät tunnusmerkit kuntoutusraha-asioissa ovat
•
•
•
•
•
•
kuntoutusrahan valmistelunäytön huomautustieto
palkkatodistuksen vinkit ulkomailla työskentelystä
hakijan muutto ulkomaille
HEKY-tietojen Vakuutusjaksot
määräaikainen vakuuttamispäätös, jos työkyvyttömyys ulottuu yli vakuuttamiskauden
hakemuksesta löytyvät vinkit kv-asiasta.
Mitä tunnistamista koskevaa tietoa HEKY-näytöiltä saa
Kotitoimisto
143
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Jos hakijan kotitoimisto on 99600, kuntoutusrahan ratkaisee KV-keskus. Huomaa kuitenkin, että
kotitoimisto voi olla mikä muu tahansa.
Vakuutusjaksot
Henkilön yleistiedoista löytyy kohta Vakuutusjaksot. Jaksoja tutkimalla voit saada tietoa kvkytkennästä. Help-ohjeesta (F13) saat tarkempaa tietoa merkintöjen sisällöstä.
Verottajalta saadut tiedot
Katso myös verottajalta saadut tiedot, joista voi ilmetä esim. vakuutuspalkkatietoja.
Konsultointi
Vaikka kyseessä ei ole täysin käsittelypaikkaohjeen mukainen tilanne, mutta tunnistat siinä kvulottuvuuden, konsultoi KV-keskusta oikean käsittelypaikan selvittämiseksi.
Voit tehdä konsultoinnin sähköpostitse, puhelimitse tai LYNCillä ja sen jälkeen vain tarvittaessa
siirtää tapauksen OIWAn kautta KV-keskuksen työjonoon.
Voit myös konsultoida KV-keskusta, jos kuntoutusraha-asiassa esitetään sellainen ulkomailta
kirjoitettu lääkärintodistus, jossa työkyvyttömyyden syyn tai ajan selvittämiseen tarvitaan
erityisosaamista. Pyydä lisäselvitykset ensisijaisesti asiakkaalta.
Lue lisää: kv-kuntoutusrahan prosessiohje.
1.9.2. Esteellisyydestä
Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin.
Olet esteellinen, jos
• asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta
• asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi
• sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on
odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai
• on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema
yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai
• luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä
Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn
puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse
havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan.
Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa
elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi
asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä
uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian.
Katso hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta
•
•
•
•
Toimihenkilön esteellisyys
Lääkärin esteellisyys
Tarkastajan esteellisyys
Tulkin esteellisyys
144
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.9.2.1. Käsittely- ja ratkaisukielto
Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei
läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn.
Tästä voidaan kuitenkin poiketa
• asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun
kuten skannaaminen, indeksointi, rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi
ja postitus tai
• jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa).
1.9.2.2. Esteellisyyden toteaminen
Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan.
Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön
käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa.
Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on
viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava
(yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan
esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman
asiakkaan väitettäkin.
• Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen
tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä
nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä,
vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi.
Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa
asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä
siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen
etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä.
1.9.3. Haastattelu
Nuoren kuntoutusraha
Harkitse nuoren / alle 18-v nuoren huoltajan haastattelemista esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
•
•
•
•
•
•
•
Selvität alle 20-vuotiaan nuoren ammatillisia kuntoutumismahdollisuuksia.
Tarvitset tietoa nuoren kokonaistilanteesta.
KHOPS puuttuu kokonaan.
KHOPS:n sisältö on ristiriidassa nuoren terveydentilan kanssa.
Tukitoimet vaikuttavat riittämättömiltä nuoren terveydentila ja kokonaistilanne huomioiden.
KHOPS:n mukainen kuntoutus ei etene suunnitelman mukaisesti.
Seuranta-työn selvittämisessä.
145
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Oppisopimuskoulutus
Harkitse asiakkaan haastattelemista esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
• Valittu ala/ammatti ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta asiakkaan terveydentila huomioiden.
• Asiakkaan kuntoutuksen tarvetta ja tavoitteita sekä asiakkaan kuntoutukselle asettamia
odotuksia on tarpeen selvittää ennen ratkaisua.
Lue lisää:
• Ratkaisutyön puhelinpalvelu – Huolenpitoa asiakkaasta
• Haastattelu ammatillisen kuntoutuksen etuusohjeessa.
1.9.4. Lisäselvitykset
Ratkaisuvaiheessa on pyydettävä kohdassa Hakeminen mainitut mahdollisesti vielä puuttuvat
lisäselvitykset.
1.9.5. Arvion pyytäminen
Asiantuntijalääkäreiden ja valmistelijoiden käyttöön on laadittu yhteiset ohjeet etuuksittain. Lue
lisää asiantuntijalääkärin arvion pyytämisestä.
Pyydä asiantuntijalääkärin arvio, kun tarvitset lääketieteellistä asiantuntemusta nuoren
kuntoutusrahan tai oppisopimuskoulutuksen ajalle maksettavan kuntoutusrahan
myöntöedellytysten selvittämiseen.
Lue lisää:
• Asiantuntijalääkärin arviosta nuoren kuntoutusrahassa
• Asiantuntijalääkärin arviosta ammatillinen kuntoutuksessa (oppisopimuskoulutus)
1.9.6. Kuuleminen
Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman
selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat
tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian
ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne.
Lue lisää asian selvittämisestä.
1.9.6.1. Milloin asiakasta on kuultava?
Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään.
Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
• Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä
ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai
osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan.
Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät
vaatimukset.
• Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot
poikkeavat toisistaan.
146
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi
työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa
asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen
sisällöstä.
Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos
• hakemus hyväksytään kaikilta osin
• ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa
ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä)
• asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta
Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi
silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain
(1412/1997 23 §) tai asiakasmaksulain (734/1992 14 §) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa
etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle
vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää.
Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian
käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Päätöksen oikaisu ja
poistaminen).
1.9.6.2. Miten kuullaan?
Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa
vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn
yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty.
Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle
• kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan
etuusasiaan)
• määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että
vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua.
• yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään.
Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin
asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin
esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/1999 11 §).
Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia
voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa.
Lue lisää
• Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen
• Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse
• Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
1.9.7. Päätöksen antaminen
Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen
hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen
antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa
annetussa ohjeessa.
147
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/
hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä.
Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta
pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perheeläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista
lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty
ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös.
Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa.
Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys,
laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös.
Päätös annetaan vain pyynnöstä
• myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä
• indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta.
Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta
etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei
tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä.
Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin
etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena.
Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhakuohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa.
Etuuspäätökset annetaan maksutta.
Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella.
Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa:
•
•
•
•
•
Kansaneläkelaki 568/2007 63 §
Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007 24 §
Laki vammaisetuuksista 570/2007 22 §
Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005 45 §
Työttömyysturvalaki 1290/2002 11:3
Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa.
1.9.7.1. Päätöksensaajat
Kuntoutusrahapäätös ja valitusosoitus annetaan seuraaville tahoille:
•
•
•
•
Asiakkaalle itselleen.
Edunvalvojalle, joka hoitaa asiakkaan taloudellisia asioita.
Edunvalvontavaltuutetulle, kun valtuutus kattaa taloudelliset asiat.
Työnantajalle, kun se ilmoittaa maksavansa kuntoutusajan palkkaa. (Työnantajan päätökseen
ei tule tietoa ylläpitokorvauksesta.)
• Potilasvakuutuskeskukselle, jos se on hakenut kuntoutusrahaa.
• Kunnan toimielimelle, sen hakiessa kuntoutusrahan maksua itselleen asiakkaan
elämäntapojen perustella (KKRL 566/2005 48 §).
Päätös annetaan asiakkaalle, vaikka kuntoutusraha maksettaisiin regressivaatimuksen perusteella
työttömyyskassalle, työpaikkakassalle, opintotuen vastuuyksikölle tai Kelan toimistolle. Jos
vaatimus hylätään, asiasta ilmoitetaan maksunvaatijalle asiakaskirjeellä.
148
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Asiakkaalle ilmoitetaan päätöksessä, jos kunnan sosiaalitoimi on hakenut kuntoutusrahan
maksua toimeentulotuen ennakon tai asiakasmaksulain perustella (TOTUL 1412/1997 23
§ ja AML 734/1992 14 §). Sosiaalitoimelle ei anneta päätöstä, vaan tieto kuntoutusrahan
maksamisesta välitetään viite- tai viestitietona tiliotteella. Pyydettäessä päätös voidaan antaa
ilman valitusosoitusta asiakaskirjeellä.
Ilmoitukset
Kuntoutuksen tai oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle
Kelalla on oikeus ilmoittaa kuntoutusrahaa koskevasta päätöksestä tieto kuntoutuspäätöksen
antajalle, oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle ja oppilaitokselle. Tietoa saa kuitenkin luovuttaa
vain siltä osin kuin se on välttämätöntä näiden maksaman palkan tai muun edun vahvistamista tai
oikeellisuuden tarkistamista varten.
Kuntoutusrahapäätöksen yhteydessä voidaan lähettää ohjelmallinen ilmoitus kuntoutuksen tai
oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle. Ilmoitus lähetetään ohjelmallisesti, jos syötät järjestelmään
kuntoutuksen järjestäjän tai oppisopimuskoulutuksen järjestäjän osoitetiedot. Lähetä ilmoitus vain
silloin, jos järjestäjä on niin erikseen pyytänyt. Ilmoitus lähtee vain kuntoutusrahan ensimmäisestä
myöntöratkaisusta. Ilmoituksessa ei kerrota kuntoutusrahan määrää eikä muita arkaluontoisia
tietoja eikä siitä ole valitusoikeutta. (KKRL 566/2005 63 §)
Eläkelaitokselle
Jos kuntoutusraha muuttuu kesken kuntoutusrahajakson eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi,
lähetetään ohjelmallisesti eläkelaitokselle ilmoitus myönnetystä kuntoutusrahasta ensimmäisen
tarkistuspäätöksen yhteydessä.
1.10. Ilmoitusvelvollisuus
Kuntoutusrahan saajan on ilmoitettava, jos
•
•
•
•
•
•
•
kuntoutus keskeytyy kokonaan tai tilapäisesti
kuntoutusrahaan vaikuttavien etuuksien määrä muuttuu
tulojen määrä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa ollessa
YEL/MYEL-vakuutuksen voimassaolo päättyy kuntoutusajan palkanmaksun aikana
eläkkeen saamisesta
lakiin perustuvasta ansionmenetyskorvauksesta ja
muusta vastaavasta muutoksesta olosuhteissa, joista vakuutetun on tullut ilmoittaa etuutta
hakiessaan.
Ammatillisessa koulutuksessa oleva kuntoutusrahan saaja on velvollinen välittömästi ilmoittamaan
koulutuksen ja siihen liittyvän harjoittelun ajalta saamansa työtulot, jotka voivat vaikuttaa
kuntoutusrahan määrään tai hänen oikeuteensa saada kuntoutusrahaa.
Jos Kela on Kelan kuntoutuslain nojalla saanut tietoonsa sellaisen etuuden saajan olosuhteissa
tapahtuneen muutoksen, joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa vakuutetulle myönnettävään tai
maksettavaan etuuteen, Kela voi määrätä vakuutetun esittämään olosuhteiden muutoksesta
selvityksen.
(KKRL 566/2005 43 §)
149
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.11. Hakeminen
Kuntoutusrahaa voivat hakea asiakas, hänen työnantajansa, kunta sekä Potilasvakuutuskeskus.
Asiakkaan puolesta hakemuksen voi erikseen määritellyissä tilanteissa tehdä lisäksi edunvalvoja,
edunvalvontavaltuutettu, lähiomainen sekä asiakkaan valtuuttama henkilö. Jos asiakas on kuollut
ja kuntoutusrahahakemus on jäänyt tekemättä, kuolinpesällä on oikeus hakea kuntoutusrahaa.
Kuntoutusrahaa haetaan kirjallisesti:
• Kuntoutusrahaa ja ylläpitokorvausta voi hakea asiointipalvelussa tai KU 112 -lomakkeella.
• Nuoren kuntoutusrahaa haetaan KU 111 –lomakkeella.
• Työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa tekemällä ilmoituksen kuntoutusajalla maksetusta
palkasta joko asiointipalvelussa tai Y 17 -lomakkeella.
• Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voi hakea asiointipalvelussa tai KU 113 -lomakkeella.
Kuntoutusrahaa voi hakea myös suullisesti.
Kuntoutusraha-asia tulee vireille lisäksi
• lääkärinlausunnolla B (nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuskoulutuksen kuntoutusraha)
• lomakkeella KU 110 (Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma nuoren
kuntoutusrahaa varten)
• työnantajan ilmoituksella 6 kuukauden tuloista, vaikkei hae kuntoutusrahaa
• työnantajan ilmoituksella palkattomasta ajasta
• muulla asiakirjalla, josta ilmenee lähettäjän tiedot sekä se, että sillä haetaan kuntoutusrahaa.
Ohjaa asiakasta aina hakemaan kuntoutusrahaa, jos se on tullut vireille muulla asiakirjalla
kuin asiakkaan tai työnantajan hakemuksella. Hylkää kuntoutusraha syykoodilla 72, jos
asiakas ei toimita hakemusta määräajassa. Jos asiakas myöhemmin toimittaa puuttuneen
hakemuslomakkeen, käsittele asia uudelleen alkuperäisen vireille tulon mukaisesti.
Esimerkki
Nuoren kuntoutusraha on tullut vireille B-lääkärinlausunnolla, joka on
saapunut Kelaan 1.6. Asiakas ei pyynnöstä huolimatta toimita hakemusta,
joten kuntoutusraha hylätään 19.6. Asiakas toimittaa hakemuksen 1.11.
Kuntoutusraha käsitellään 1.6. vireilletulon mukaisesti ja kuntoutusraha voidaan
myöntää takautuvasti 1.2. alkaen, jos edellytykset täyttyvät.
Pyydä palkkatiedot suoraan työnantajalta, jos asiakas ilmoittaa saavansa palkkaa kuntoutusajalta
tai asiakas hakee etuutta 6 kk työtulojen perusteella ja tuloja ei ole esitetty. Siirrä hakemus
odottamaan, jos asiakkaan hakemus koskee tulevaa aikaa eikä palkkaa ole vielä maksettu. Valitse
odottamisen syyksi ”Odottaa tietoja työnantajalta”. Aseta odotusaika palkanmaksun perusteella.
Pyydä palkkatiedot työnantajalta odotusajan päätyttyä, jos tietoja ei ole esitetty.
Työnantajan hakemus
Työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa ilmoittamalla palkkatiedot kuntoutuksen ajalta
asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y 17.
Ennen ratkaisua arvioi, tarvitaanko lisätietoja asiakkaalta. Pyydä lisätiedot ensisijaisesti
puhelimitse tai ohjaa asiakasta täyttämään hakemus asiointipalvelussa. Lisätietojen pyytäminen
asiakkaalta työnantajan hakemuksen täydentämiseksi ei edellytä työnantajan kuulemista tai
ilmoituskirjeen lähettämistä työnantajalle kesken käsittelyprosessin.
Jos asiakas ei pyynnöstä huolimatta toimita puuttuvia tietoja, hylkää hakemus syykoodilla 01
(asiakas ei ole antanut hakemuksen ratkaisemiseksi pyydettyjä tietoja). Jos asiakas myöhemmin
150
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
toimittaa hakemuksen tai puuttuvat tiedot, käsittele asia uudelleen alkuperäisen vireilletulon
mukaisesti.
Esimerkki
Kuntoutusraha on tullut vireille työnantajan hakemuksella, joka on saapunut
Kelaan 1.6. Asiakkaalta pyydetään antamaan ratkaisun tekemiseksi tarvittavat
tiedot hakemuksella. Asiakas ei toimita hakemusta eikä muitakaan puuttuvia
tietoja, joten kuntoutusraha hylätään 19.6. Asiakas toimittaa hakemuksen vasta
toisen kuntoutusjakson jälkeen 1.11. Kuntoutusraha käsitellään uudelleen
ja kuntoutusraha voidaan myöntää takautuvasti 1.2. alkaen, jos edellytykset
täyttyvät.
Liitteet
Kuntoutuspäätös
Kuntoutusrahahakemukseen on liitettävä kopio kuntoutuspäätöksestä tai Ilmoitus
kuntoutuspäätöksestä (KU 114).
Lomakkeelta tai päätöksestä on käytävä ilmi seuraavat asiat:
• suunnitelma kuntoutuksen toteuttamisesta
• kuntoutuspäätöksen tekijä
• tieto kuntoutuspäätöksen perusteena olevasta laista tai muusta kuntoutuksen
antamisperusteesta
• kuntoutuksen tarkoitus
• arvio kustannuksista ja ajoituksesta.
Asiakas voi esittää muun riittävän selvityksen kuntoutuksen antamisperusteesta, esimerkiksi
päätöksen hyväksymisestä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (31.12.2016 saakka
Raha-automaattiyhdistys) rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille.
Kuntoutuspäätöstä ei tarvitse toimittaa hakemuksen liitteenä, kun
• kuntoutuspäätöksen tekijänä on Kela
• haetaan nuoren kuntoutusrahaa
• haetaan kuntoutusrahaa oppisopimuskoulutuksen ajalle.
Kuntoutusrahahakemukseen on lisäksi liitettävä
• selvitys esitetyistä kuuden kuukauden työtuloista lomake Y17, jos asiakas haluaa saada
kuntoutusrahan kuntoutuksen alkamista edeltäneiden viimeisten kuuden kuukauden työtulojen
perusteella lomake ja asiakkaan selvitys tulonhankkimiskustannuksista.
• selvitys osa-aikaeläkkeen alkamista seuraavan täyden kalenterivuoden työtuloista, jos asiakas
haluaa kuntoutusrahan määritettäväksi niiden perusteella. Asiakkaan on selvitettävä tulot
työnantajalta, verottajalta tai muulla tavoin.
• asiakkaan arvio tai muu selvitys (esim. palkkakuitti tai työsopimus) ammatillisen koulutuksen
aikaisista työtuloista.
• selvitys muun lain mukaisesta ansionmenetyskorvauksesta yhteensovitusta varten, jos tietoa
ei saada Kelan rekistereistä
• asiakkaan oma selvitys toimeentulosta, jos hän hakee kuntoutusrahaa odotus- tai väliajalta (ei
koske nuoren kuntoutusrahaa)
• vakuutuslaitoksen antama viivästymistodistus, jos asiakkaalla saattaa olla oikeus ensisijaisen
lain mukaiseen täyteen ansionmenetyskorvaukseen, jonka saaminen viivästyy (KKRL
566/2005 22 § 2 mom.
• kuntoremonttikurssin ohjelma
151
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (31.12.2016 saakka Raha-automaatti
yhdistyksen) rahoittaman kurssin ohjelma
• huolto- tai kuntoutussuunnitelma, jos kyseessä on yksilökohtainen kuntoutus, jonka kunta
järjestää päihdehuoltolain perusteella.
Nuoren kuntoutusrahahakemukseen on liitettävä
• kunnan laatima henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (esim. Kelan lomake
KU 110)
• lääkärinlausunto B.
Oppisopimuskoulutukseen liittyvään kuntoutusrahahakemukseen on liitettävä
• koulutuksen järjestäjän hyväksymä oppisopimuskoulutusta koskeva suunnitelma
• lääkärinlausunto B.
Ylläpitokorvausta haettaessa hakemuksessa on selvitettävä
• asiakkaan selvitys kuntoutuksesta aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista
• mahdolliset tulot ja korvaukset, jotka saattavat vaikuttaa ylläpitokorvauksen saamiseen.
Kuntoutusavustushakemukseen on liitettävä
• selvitys siitä, että asiakas on työssä, eikä hänellä ole oikeutta työttömyysturvalain mukaiseen
työttömyysetuuteen
• työnantajan palkkatodistus, jos avustuksen tavoitteena on täydentää alentunutta palkkaa
• muu selvitys, jolla asiakas haluaa perustella hakemustaan, esimerkiksi selvitys alkavan
yrityksen käynnistymisestä.
Selvitykset osallistumisesta
Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää selvitystä kuntoutukseen osallistumisesta. Jokaiselta
erilliseltä kuntoutusjaksolta vaaditaan palveluntuottajan laatima osallistumistodistus.
Koulutuksessa maksaminen edellyttää oppilaitoksen todistuksia koulutuksen jatkumisesta ja
etenemisestä.
Lue lisää:
• Seuranta
• Seuranta koulutuksessa.
Hakemuksen peruuttaminen ennen kuin päätös on annettu
Asiakas tai työnantaja voi peruuttaa hakemuksen ennen kuin päätös on annettu. Peruutuksen
voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Aina kun hakemisen yhteydessä on ilmoitettu asiakkaan
saaneen kuntoutusajalta palkkaa, sekä kuntoutujan että työnantajan on suostuttava hakemuksen
peruuttamiseen. Voit pyytää suostumuksen puhelimitse. Jos molemmat eivät suostu hakemuksen
peruuttamiseen, hakemus on ratkaistava ja päätös annettava.
Lähetä asiakkaalle kirje jossa kerrot, että hakemus on pyynnöstä peruutettu. Voit käyttää
kirjepohjaa Ilmoitus hakemuksen peruuttamisesta YHI39. Poista järjestelmästä vireilläolotieto.
Hakemuksen peruuttaminen päätöksen antamisen jälkeen
Asiakas tai hänen työnantajansa voi peruuttaa hakemuksen päätöksen antamisen jälkeen siihen
saakka, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Peruutus on tehtävä kirjallisesti.
152
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Anna itseoikaisupäätös, jossa toteat ettei etuusoikeutta ole ja ilmoita perusteluksi hakemuksen
peruuttaminen. Jos työnantaja on saanut päätöksen, pyydetään myös toiselta osapuolelta
suostumus itseoikaisuun. Jos suostumusta ei saada, ei päätöstä voida itseoikaista vaan asia
lähetetään valituksena Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan.
Lue lisää:
• Itseoikaisusta
• Valituksen lähettäminen muutoksenhakuelimelle
Huomaa! Hakemuksen peruuttamisesta ei ole kyse silloin, kun hakija ilmoittaa jonkin
myöntämiseen tai maksamiseen liittyvän tiedon olevan virheellinen. Esimerkiksi työnantaja
korjaa ilmoittamansa palkanmaksutietoja tai asiakas ilmoittaa menneensä töihin. Tällöin kyse on
päätöksen tarkistamisesta tai oikaisusta
Sen jälkeen, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi, ei hakemusta pääsääntöisesti enää voi
peruuttaa.
1.11.1. Vireilletulo
Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim.
lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai
muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun
hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta
tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta.
Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla
postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi).
Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna
Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava.
Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa
pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi
postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen
alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen.
Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta
asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä.
Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta.
Sähköisen asiointipalvelun kautta
Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista
käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien
verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä
hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle.
Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa).
153
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Sähköpostitse tai faksilla
Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia
koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot.
Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan
tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin
saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake
myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä
sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus
viestin saapumisesta.
Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa
oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan
alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse
toimittaa myöhemmin.
Suullisesti
Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko.
etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu
asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo
tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen.
Lue lisää
• Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet >
Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo)
• Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi)
1.11.1.1. Lähettäjän vastuu
Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on
ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas
vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan
päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta.
Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen
vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai
hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on
kuitenkin oltava luotettava selvitys.
1.11.1.2. Asiakirjan siirto
Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja
• tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä
• siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan
viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä
päätöstä asian tutkimatta jättämisestä
• tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä
• ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä.
154
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on
saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen
kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen.
Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön.
1.11.2. Kuka voi hakea etuutta?
Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa.
Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä
ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen.
1.11.2.1. Henkilö itse
Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet
henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut
heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen
hakemaan etuutta puolestaan.
Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin,
ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin,
mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa).
Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?)
Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi.
Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan
hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista
asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva
asia.
Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?)
Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia
hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea
etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt.
Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt
etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan.
1.11.2.2. Edunvalvoja
Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan
hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka
puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole
rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen
oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on
julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja.
155
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon:
•
•
•
•
onko henkilölle määrätty edunvalvoja
edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista
henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta
onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi
Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen
osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää,
vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää.
Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit
tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään
Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee
kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin
Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä.
Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun
hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että
henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta.
Lue lisää
• edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta >
Mikä on edunvalvoja?)
• Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta)
1.11.2.3. Edunvalvontavaltuutettu
Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on
asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon.
Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta
edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot
tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös
edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole
toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta
tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan.
Lue lisää
• Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen
toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?)
• Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden
hoitaminen toisen puolesta)
1.11.2.4. Asiamies eli valtuutettu
Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai
muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen
oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei
ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen
Asianajajaliiton jäsen.
156
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi.
Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa
koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa.
Lue lisää valtuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen
puolesta > Valtuutus).
1.11.2.5. Lähiomainen tai muu henkilö
Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut
hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun
sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista
eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/2007 54 § 2 mom.). Tällaisen
henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään.
Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan
harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan.
Vastaava säännös sisältyy
• vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/2007 15 § 2 mom.)
• lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005 5 luku
42 §)
• lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/2007 3 luku 20 § 2 mom.)
• sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/2004 15 luku 2 § 3 mom.)
• vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/2010 13 § 2 mom.)
1.11.2.6. Kunta
Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle
kuuluvaa etuutta.
1.11.2.7. Potilasvakuutuskeskus
Potilasvahinkokorvaus on toissijainen kuntoutusrahaan nähden. Kuntoutusraha voidaan maksaa
täysimääräisenä eikä potilasvahinkolain nojalla suoritettavaa ansionmenetyskorvausta vähennetä
kuntoutusrahasta. Potilasvahinkolaissa on säännös toissijaisuudesta ja takautumisoikeudesta
muiden lakien mukaiseen ansionmenetyskorvaukseen nähden.
Korvauksen hakijan oikeus muun lain mukaiseen korvaukseen vahinkotapahtuman
seurauksena siirtyy Potilasvakuutuskeskukselle. Näin ollen myös kuntoutusraha maksetaan
Potilasvakuutuskeskukselle sen esittämän maksuvaatimuksen perusteella.
1.11.2.8. Työnantaja
Työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa, kun se maksaa kuntoutujalle palkkaa kuntoutusajalta.
157
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Työnantajan tulee ilmoittaa viipymättä Kelaan työntekijän kuntoutusajan palkanmaksusta.
Työnantaja voi tehdä ilmoituksen
• työnantajien asiointipalvelussa (www.kela.fi/tyonantajat/)
• Ilmoitin.fi-palvelussa (www.ilmoitin.fi)
• Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta -lomakkeella (Y 17)
Työnantajan hakiessa varmista, että käytettävissäsi on ratkaisun tekemiseksi tarvittavat
tiedot. Pyydä tarvittaessa vakuutetulta hakemus ja/tai puuttuvat lisäselvitykset.
Vakuutettu toimittaa Kelaan tarvittavat liitteet, kuten kuntoutuspäätöksen ja osallistumistodistuksen
kustakin kuntoutusjaksosta.
1.11.3. Hakuaika
Kuntoutusrahaa ja ylläpitokorvausta on haettava neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta
alkaen etuutta halutaan saada eli yleensä kuntoutuksen tai sen odotusajan alkamisesta. (KKRL
566/2005 41 §)
Esimerkki
Kuntoutusrahaa haetaan 1.8. alkaneeseen koulutukseen. Hakemus saapuu 15.12. ja on
myöhässä ajalta 1.-14.8. Kuntoutusrahaa ei makseta myöhästyneeltä ajalta, ellei sen
epääminen tältä osin ole kohtuutonta (ks. jäljempänä). Kuntoutusrahan maksaminen voi
alkaa 15.8. koska omavastuu (1+9) on kulunut myöhästyneellä ajall
Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta on haettava neljän kuukauden kuluessa sitä
edeltävän kuntoutusrahan maksamisen päättymisestä.
Kuntoutusrahahakemus tehdään yleensä siinä vaiheessa, kun varsinainen kuntoutuspäätös
on tehty. Hakemus voidaan poikkeuksellisesti tehdä samanaikaisesti kuin varsinainen
kuntoutushakemus, kun on kyse Kelan järjestämästä kuntoutuksesta. Jos kuntoutushakemukseen
tehdään kielteinen päätös, hylätään sillä perusteella myös kuntoutusrahahakemus.
Kun määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, kuntoutusrahaetuutta
koskevan hakemuksen saa jättää ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Sama koskee
itsenäisyyspäivää, vapunpäivää sekä joulu- tai juhannusaattoa.
Esimerkki
Jos kuntoutusrahaoikeus on alkanut 7.1.2011, on kuntoutusrahahakemuksen saanut
jättää vielä maanantaina 9.5.2011, sillä 7.5.2011 oli arkilauantai.
Myöntäminen myöhästyneen hakemuksen perusteella
Kuntoutusrahaetuus tai osa siitä voidaan myöntää, vaikka sitä ei olisi haettu neljän kuukauden
määräajassa, jos sen epääminen hakemuksen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta. Pyydä
selvitys myöhästymisen syystä, jos hakemus on jätetty myöhässä.
Kuntoutusrahan epääminen voisi olla kohtuutonta esimerkiksi silloin, kun myöhästyminen
on johtunut hakijasta riippumattomasta syystä tai muusta pätevästä perusteesta. Jos
kuntoutusrahahakemus on myöhästynyt, pyydä hakijalta selvitys myöhästymisen syystä
asiakaskirjeellä KRL01.
Erityisenä syynä etuuden myöntämiselle myöhästymisestä huolimatta ei pidetä tietämättömyyttä
eikä edunvalvojan tai muun hakemiseen oikeutetun henkilön laiminlyöntiä etuuden hakemisessa.
158
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Jaksoissa toteutettu kuntoutus
Jos kuntoutusrahaa haetaan vasta 2. tai 3. jaksolle ja ensimmäisestä jaksosta on alle 4 kuukautta,
tiedustele hakijalta halutaanko kuntoutusrahaa hakea ensimmäiseltä jaksolta. Jos 1. jaksosta
on hakemishetkellä kulunut yli 4 kuukautta, ei selvitystä myöhästymisestä aikaisempaa jaksoa
koskien pyydetä. Kuntoutusraha kuitenkin määritetään aina kuntoutuksen alkamishetken eli 1.
jakson alkamisen tilanteen mukaan.
Kuuden kuukauden tulojen hakuaika
Hakijan tulee esittää kuntoutusrahahakemuksessaan hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat
tiedot. Jos hakija ilmoittaa toimittavansa tiedot kuuden kuukauden työtuloista myöhemmin, pyydä
häntä esittämään selvitys työtuloista määräajassa. Jos hakija ei toimita lisäselvitystä määräajassa,
ratkaise hakemus käytettävissä olevilla tiedoilla. Jos hakija toimittaa myöhemmin selvityksen
kuuden kuukauden työtuloista, tee oikaisupäätös uuden selvityksen perusteella.
1.11.4. Lisäselvitysten pyytäminen
Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä
täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen
liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat
lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta
toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä
tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Selvitä kuitenkin ennen
lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan
aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan
perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen.
Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan
ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Sinetin etusivu > Näin
toimimme > Turvallisuus > Tietosuoja > Tietojen saaminen > Linkki Tietojen saaminen luettelo).
Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti
• Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä
– Viestipalvelu tai puhelin
– Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan
tilanteeseen)
• Lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti viestipalvelulla tai puhelimella sen mukaan, kumpi
näistä on tarkoituksenmukaisempi, ja saattaa asian paremmin päätökseen.
• Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään asiakaskirje.
• Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys.
Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi
pyydettyä lisäselvitystä.
• Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä
olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne.
• Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa
uusi odottamisaika.
159
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun
kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät esim.
Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat - Postia Kelaan. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan
mukaiset postilokero-osoitteet.
Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytön
verkossa. Sitä kannattaa käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarvetta asiakkaan
kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeen kartoittamiseen.
• Kelassa on käytössä yhteiset viestipalvelumallit (Ratkaisutyö > Hyvä tietää> Viestimallit)
Jos asiakkaalle soitetaan, ja hän ei vastaa puheluun, hänelle lähetetään tekstiviesti tietokoneelta
0100100-palvelusta (Sinetin etusivu)
• Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten
(Ratkaisutyö > Hyvä tietää > Viestimallit)
• Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta.
• Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon
Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaista asiakkaan
tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin
järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen
lähettämistä.
Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti tai kirjallisesti.
Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja.
Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus
tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on
määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti.
Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa
lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta
sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä.
Hakemuslomakkeen täydentäminen
• Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä
hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään
hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelun avulla.
• Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa
hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan
ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim.
puumerkilläsi).
• Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää etuusohjeen kohdasta Vireilletulo.
Määräaikalisäselvitysten toimittamiselle
• Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt
lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi
viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika
voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan
selvityksen jo aiemmin.
• Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas on kirjallisesti
hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn
määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä.
160
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
• Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä
käytettävissä olevien tietojen perusteella.
• Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa,
kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta
poikkeavasta määräajasta.
• Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan
lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa, sovi
hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan
työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain
kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen
viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä.
Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Tietoa
Kelasta > Hallinnolliset menettelyt > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen)
1.12. Maksaminen
Kuntoutusraha ja ylläpitokorvaus maksetaan saajalle maksukausittain jälkikäteen. Ensimmäinen
maksukausi on 6 arkipäivää maksettavan ajan alusta ja seuraavat kukin 25 arkipäivää. Jos
kuntoutus toteutetaan lyhyemmissä jaksoissa tai jakson laji muuttuu, maksukausi on jakson
mittainen. Maksupäivä on maksukauden viimeinen pankkipäivä.
Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää selvitystä kuntoutukseen osallistumisesta. Voit
asettaa kuntoutusrahan maksamisen aloittamiselle tai jatkamiselle ehdoksi osallistumis- tai
opintomenestystodistuksen.
Kuntoutusrahan väliaika on aina oma kokonaisuutensa, jonka päättymispäivämäärä on myös
maksujakson viimeinen päivämäärä. Jos kuntoutusrahan maksukausi jakautuu siten, että
työnantajalle maksetaan kauden alusta esim. 10 päivää ja kuntoutujalle loppuaika, määräytyy
työnantajalle maksettavan kuntoutusrahan maksupäivä kuntoutujan maksukauden mukaisesti.
Jos henkilölle kuntoutusrahana kuukaudelta maksettava erä olisi pienempi kuin 30,41 euroa
(vuoden 2017 taso), kuntoutusrahaa ei makseta.
Lue lisää:
• Seuranta
• Maksun estäminen
1.12.1. Maksuosoite
Etuus maksetaan etuuden saajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Jos tilille
maksaminen ei ole mahdollista, esim. jos etuudensaaja ei pyydettäessä anna tilinumeroa tai jos
hän esittää Kelalle erityisen syyn, etuus maksetaan maksuosoituksena Osuuspankin (OP) kautta.
Tällöin edellytetään, että etuuden saajalla on voimassa oleva postiosoite Suomeen.
Tilinumeromuutokset tehdään etuuden saajan ilmoituksen perusteella. Asiakas voi ilmoittaa
tilinumeromuutoksen lomakkeella Y 121, verkkoasioinnissa tai tietyissä tilanteissa suullisesti.
Tilinumeromuutoksia ei oteta vastaan sähköpostitse.
Jos asiakas ilmoittaa tilinumerotietonsa ollessasi yhteydessä häneen etuusasiansa hoitamiseksi,
ota tilinumerotieto vastaan tunnistettuasi asiakaan. Tee tilinumeromuutos niihin etuusjärjestelmiin,
joihin osaat. Jos asiakkaalla on etuuksia muissa järjestelmissä (esim. Onni, RAKE), tee Oiwaan
Perustetietojen muutos -työ, tarkenteella tilinumeromuutos.
161
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.12.1.1. Ulkomaan maksuosoite
Jos etuuden saaja haluaa hänelle maksettavan etuuden ulkomaan maksuosoitteeseen, etuus
maksetaan ulkomaille kansainvälisiä pankkiyhteystietoja käyttäen kirjoittamalla maksuosoitteeksi
• ulkomaan IBAN-tilinumero ja BIC-koodi tai
• ulkomaan BBAN-tilinumero ja BIC/SWIFT-koodi tai
• ulkomaan BBAN-tilinumero, pankin nimi ja maakoodi.
Etuus voidaan maksaa ulkomaille myös vakuutetun postiosoitteen perusteella edellyttäen, että
hänellä on voimassa oleva ulkomaan osoite.
Lisätietoja etuuksien maksamisesta löydät teknisistä ohjeista.
1.12.2. Maksunsaajat
Kuntoutusraha voidaan maksaa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
vakuutetulle
työnantajalle
edunvalvojalle
Potilasvakuutuskeskukselle
kunnan toimielimelle (KKRL 566/2005 48 §)
kunnalle/kuntayhtymälle (TOTUL 1412/1997 23 §), (AML 734/1992 14 §)
työttömyyskassalle
opintotuen vastuuyksikölle
työpakkakassalle
Kelan toimistolle.
1.12.2.1. Vakuutettu
Kuntoutusraha maksetaan vakuutetulle eli asiakkaalle itselleen, jos hänen työnantajansa ei
maksa palkkaa kuntoutusajalta eikä kuntoutusrahaa ole esitetty maksettavaksi edunvalvojalle tai
viranomaiselle.
Työsuhteessa olevan asiakkaan kuntoutusraha maksetaan hänelle itselleen myös silloin, jos
kuntoutus toteutuu palkallisen vuosiloman, ylityövapaan, sapatti- tai säästövapaan tai muun
vastaavan palkallisen vapaan aikana. Kuntoutusraha maksetaan asiakkaalle myös esimerkiksi
silloin, kun hän on vaihtanut lomarahansa vapaaksi ja osallistuu tänä aikana kuntoutukseen.
Jos kuntoutusrahan määrä ylittää kuntoutusajalta maksetun palkan tai korvauksen määrän,
ylimenevä osa maksetaan asiakkaalle.
Lue lisää työnantajan oikeudesta päivärahaan.
Täysi-ikäisen kuntoutusraha maksetaan omalle tilille
Alaikäisen kuntoutusraha voidaan maksaa hänen omalle tililleen tai edunvalvojan ilmoittamalle
tilille. Varmista, että kuntoutusraha maksetaan 18-vuotispäivästä alkaen asiakkaan omalle tilille.
162
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Lue lisää edunvalvojalle maksamisesta.
1.12.2.2. Työnantaja
Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa työ- tai virkasuhteen perusteella
palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta työstä poissaolon ajalta.
Lue lisää työnantajan oikeudesta päivärahaan erilaisissa tilanteissa kohdasta Oikeus ja
edellytykset > Työnantajan oikeus.
1.12.2.3. Palkkaturvan maksaja
Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen
antopäivänä (palkkaturvalaki 16 §) Työstäpoissaolon ajalta maksettua palkkaa vastaava
päivärahaetuus maksetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus)
palkkaturvapäätöksen tai ilmoituksen perusteella. Maksamista varten tarvitaan henkilötiedot
vakuutetusta, tiedot työstäpoissaoloajalta maksetun palkan määrästä ja maksuajasta,
maksuvaikeuksiin joutuneen työnantajan nimi sekä maksunsaajan maksuosoitetiedot.
1.12.2.4. Potilasvakuutuskeskus
Jos potilasvakuutuskeskus on maksanut ansionmenetyskorvausta kuntoutujalle samalta ajalta,
miltä tämä saa kuntoutusrahaa, maksetaan kuntoutusraha Potilasvakuutuskeskukselle sen
maksuvaatimuksen perusteella.
1.12.2.5. Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu
Kuntoutusrahaetuudet voidaan maksaa edunvalvojalle tai kuntoutujan laillisesti valtuutetulle
asiamiehelle.
Henkilöllä voi olla edunvalvoja, jos hän ei itse kykene valvomaan etuaan tai hoitamaan asioitaan.
Edunvalvoja puolustaa päämiehen etuja ja edustaa tätä asioissa, jotka on määrätty hänen
hoidettavikseen.
Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta,
että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen
terveydentilansa vuoksi.
Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta ja edunvalvontavaltuutetusta. Tieto
edunvalvojasta näkyy Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot >
Perhetiedot. HEKY-kyselyllä selviää edunvalvojan nimi ja tunniste sekä tieto siitä, onko asiakkaan
toimintakelpoisuutta rajoitettu tai onko asiakas julistettu vajaavaltaiseksi.
Alaikäisen asiakkaan edunvalvojia ovat tavallisesti hänen huoltajansa. Heidän tehtävänsä
edunvalvojina lakkaa, kun nuori täyttää 18 vuotta. Alaikäisellä voi olla myös oikeuden määräämä
edunvalvoja.
Lue lisää:
• Mikä on edunvalvoja?
• Mikä on edunvalvontavaltuutus?
163
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Edunvalvonnan ja edunvalvontavaltuutuksen sisällön selvittäminen
Selvitä edunvalvontamääräyksen sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö >
Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri). Jos edunvalvontamääräyksessä ei eritellä
edunvalvojan tehtäviä, katsotaan sen kattavan etuusasioiden hoitamisen.
Edunvalvojan toimivalta voi rajoittua koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta
(esim. perinnönjako) ja Kelan maksama etuus ei siten aina kuulu edunvalvojan toimivaltaan.
Edunvalvontamääräys voi olla myös määräaikainen.
Pyydä edunvalvontavaltuutetulta tai asianomaisesta maistraatista kopio edunvalvontavaltakirjasta.
Voit pyytää edunvalvontavaltuutetulta tilinumeron ja kopion edunvalvontavaltakirjasta käyttämällä
kirjepohjaa YHL14. Jos edunvalvontavaltuutus kattaa etuusasioiden hoidon, tee maksunsaajan
muutos ja maksa tuki edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille.
Kuntoutusrahan maksaminen edunvalvojan tai
edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille
Kuntoutusraha maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille, jos
asiakkaalle on määrätty edunvalvoja hoitamaan
• hänen taloudellisia asioitaan
• hänen omaisuuttaan
• hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan.
Edunvalvojan tehtävänä on ilmoittaa, mille tilille asiakkaan kuntoutusraha tulee maksaa. Voit
pyytää edunvalvojalta tilinumeron käyttämällä kirjepohjaa YHL13. Sinun ei tarvitse tarkistaa, kenen
nimissä tili on. Rekisteröi maksunsaajaksi edunvalvoja.
Jos edunvalvontamääräys on määräaikainen, rekisteröi kuntoutusrahaan seurantatieto. Tarkista
kuntoutusrahan maksunsaaja-asia ennen määräajan päättymistä.
Jos edunvalvontavaltuutus kattaa etuusasioiden hoidon, tee maksunsaajan muutos ja maksa tuki
edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille (YHL14).
Ala-ikäisen asiakkaan kuntoutusrahan maksaminen
Alle 18-vuotiaan asiakkaan kuntoutusraha voidaan maksaa hänen omalle tililleen tai huoltajan
ilmoittamalle tilille. Toimi edellä kuvatulla tavalla, jos alaikäisellä asiakkaalla on oikeuden
määräämä edunvalvoja. Alle 18-vuotiaalle ei voi tehdä edunvalvontavaltuutusta.
Menettely asiakkaan täyttäessä 18 vuotta
Kuntoutusraha maksetaan asiakkaan omalle tilille, kun hän tulee täysi-ikäiseksi, eikä hänelle ole
määrätty edunvalvojaa. Oiwaan muodostuu ohjelmallisesti Seuranta/atk-työ noin kuukausi ennen
kuin asiakas täyttää 18 vuotta tilinumeron selvittämiseksi.
Jos kuntoutusrahaa on maksettu huoltajan tilille tai tilin omistajasta ei ole varmuutta, ole
yhteydessä asiakkaaseen. Tarvittaessa voit käyttää kirjepohjaa KRL21. Kun asiakas ilmoittaa
oman tilinumeronsa, muuta tilinumero ilmoittamisajankohdasta lukien, siis mahdollisesti jo ennen
kuin asiakas on täyttänyt 18 vuotta.
Jos asiakasta ei saada tavoitettua eikä tilinumeroa varmistettua, voit väliaikaisesti keskeyttää
kuntoutusrahan maksamisen asettamalla maksuesteen 18 vuoden täyttämistä seuraavaan
maksuerään.
164
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Asiakkaalla on useita edunvalvojia
Jos etuudensaajalle on määrätty useita edunvalvojia, kuntoutusraha maksetaan sille
edunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon. Jos tehtävien jaosta
ei ole päätetty, kuntoutusraha voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista.
1.12.2.6. Kunta
Kuntoutusraha voidaan maksaa osittain tai kokonaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle
toimielimelle seuraavasti:
• Jos kunta on maksanut asiakkaalle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa
kuntoutusrahaa vastaan .
• Asiakasmaksun tai kustannusten korvaamiseen, jos vakuutettu on kunnan järjestämässä
perhe- tai laitoshoidossa tai lastensuojelun asumispalvelussa .
• Jos kuntoutusrahan maksaminen asiakkaalle itselleen vaarantaisi asiakkaan tai tämän
perheen toimeentulon (KKRL 48 §:n 3 mom.).
Työnantajalle maksettavaa osuutta kuntoutusrahasta ei makseta kunnalle.
Täyentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki
Kunta voi periä ja nostaa asiakkaalle maksettavan kuntoutusetuuden tai kuntoutusrahaetuuden
samalta ajalta, jolta se on maksanut hänelle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa
etuutta vastaan (TOTUL 1412/1997 23 § ja KKRL 48 § 1 mom.)
Kunnalla on oikeus saada kuntoutusrahaetuus siitä päivästä alkaen, jolta se olisi voitu maksaa
asiakkaalle itselleen edellyttäen, että kunta on maksanut toimeentulotukea samalta ajalta.
Kunnalla on oikeus saada kuntoutusrahaetuutta siihen päivään asti, johon se on maksanut
toimeentulotukea kuntoutusrahapäätöksen antamishetkellä.
Etuus voidaan maksaa kunnalle, jos tämä on ilmoittanut vaatimuksesta vähintään kaksi viikkoa
ennen etuuden maksupäivää. Kunnan on ilmoitettava vaatimuksesta kirjallisesti tai sähköisesti
Kelan toimistolle. Ilmoituksessa on mainittava ajat, joilta toimeentulotukea on maksettu.
Kuntoutusrahapäätöksen antamisen jälkeen myönnetty tai maksuunpantu toimeentulotuki ei ole
odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, eikä tällainen toimeentulotuki
oikeuta kuntaa kuntoutusrahaetuuden saamiseen. Koska Kela ei saamansa maksuvaatimuksen
perusteella kuitenkaan tiedä, kuinka pitkältä ajalta toimeentulotukea on kuntoutusrahapäätöksen
antamishetkellä ehditty maksaa, Kela maksaa kuntoutusrahaetuuden maksuvaatimuksen loppuun
asti, ellei vaatimusta sitä ennen poisteta. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että se poistaa
tarvittaessa maksuvaatimuksen siitä päivästä alkaen, josta kuntoutusrahaetuuden maksamiselle ei
enää ole edellytyksiä.
Myös Kela voi 1.1.2017 alkaen periä ja nostaa henkilölle maksettavan kuntoutusrahaetuuden
ajalta, jolta se on maksanut toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan.
Kuntoutusrahaetuus maksetaan ensin Kelalle, jos siihen kohdistuu sekä Kelan että kunnan
maksuvaatimus. Yli jäänyt osa maksetaan kunnan toimielimelle.
Perhe- ja laitoshoidon kustannukset
Jos kunnan järjestämässä perhe- tai laitoshoidossa, esim. päihdekuntoutuksessa hoidossa
oleva kuntoutuja saa kuntoutusrahaetuutta, voi kunta periä ja nostaa samalta ajalta maksettavan
165
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
kuntoutusrahan suoraan Kelalta käytettäväksi asiakkaan hoidosta, ylläpidosta tai huollosta
määrätyn maksun korvaamiseen (AML 734/1992 14 §).
Jos kunta on ilmoittanut vaatimuksensa Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden
maksupäivää, ei maksua voi suorittaa muulle maksunsaajalle.
Kunta voi periä lastensuojelulain nojalla järjestämänsä perhehoidon, laitoshuollon (lastenkoti tms.
lastensuojelulaitos) tai asumispalvelun aiheuttamista kustannuksista periä kohtuullisen korvauksen
samalta ajalta maksettavasta kuntoutusrahaetuudesta (KKRL 48 § 2 mom.)
Toimeentulo vaarantunut
Kuntoutusraha voidaan joko osittain tai kokonaan maksaa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle
toimielimelle tämän pyynnöstä käytettäväksi vakuutetun, hänen perheensä ja huollettavanaan
olevien lasten elatukseen, jos kuntoutusrahan maksaminen sen saajalle itselleen vaarantaisi
vakuutetun, hänen perheensä tai hänen huollettavanaan olevien lasten toimeentulon.
Kunnan on haettava etuutta kirjallisesti ja hakemus on perusteltava. Kuntoutujaa on kuultava
hakemuksen johdosta (asiakaskirje KRS01). Jos kuntoutusrahaetuus maksetaan kunnalle, Kelan
on ilmoitettava siitä kirjallisesti perusteluineen kuntoutujalle (KKRL 48 § 3 mom.)
1.12.2.7. Työttömyyskassa
Jos kuntoutuja on saanut työttömyyskassalta työttömyysetuutta ja hänelle tulisi samalta
ajalta maksettavaksi kuntoutusrahaa, suoritetaan kuntoutusraha jo maksetun muun etuuden
määrään saakka asianomaiselle työttömyyskassalle sen maksuvaatimuksen perusteella. Pyydä
maksuvaatimusta asiakaskirjeellä KRV03. (KKRL 566/2005 39 § 2 mom.).
1.12.2.8. Opintotuen vastuuyksikkö
Jos kuntoutuja on saanut opintotukea samaan koulutukseen kuin, minkä ajalle hänelle
myönnetään kuntoutusraha, maksetaan kuntoutusraha maksuvaatimuksen perusteella enintään
maksetun opintotuen määrään asti opintotuen vastuuyksikölle. Etuuskäsittelijän tulee ottaa
yhteyttä ennen kuntoutusrahan ratkaisemista opintotuen vastuuyksikköön ja ilmoittaa tulevan
estävän etuuden myönnöstä. Opintorahasta ja asumislisästä tehdään kummastakin erillinen
maksuvaatimus kuntoutusrahaan.
1.12.2.9. Työpaikkakassa
Jos kuntoutuja on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa työpaikkakassalta, maksetaan
samalta ajalta suoritettava kuntoutusraha maksuvaatimuksen perusteella päivärahan maksajalle.
1.12.2.10. Kelan toimisto
Kuntoutusraha maksetaan regressinä Kelalle, kun kuntoutusrahaa myönnetään takautuvasti ajalle,
jolta Kela on maksanut kuntoutusrahan suhteen toissijaista etuutta.
166
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Kela voi 1.1.2017 alkaen periä ja nostaa henkilölle maksettavan kuntoutusrahaetuuden ajalta,
jolta se on maksanut toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan.
Kuntoutusrahaetuus maksetaan ensin Kelalle, jos siihen kohdistuu sekä Kelan että kunnan
maksuvaatimus. Yli jäänyt osa maksetaan kunnan toimielimelle.
Lue lisää: Maksaminen regressinä.
1.12.2.11. Ulosottoviranomainen
Kuntoutusrahaetuutta ei saa ulosmitata. Kansaneläkelaitoksen on kuitenkin annettava
asianomaisen viranomaisen pyynnöstä muun lain mukaisen etuuden ulosottoa varten tarpeelliset
tiedot kuntoutusrahaetuudesta.
1.12.3. Maksaminen regressinä
Kuntoutusraha voi tulla myönnettäväksi samalle ajalle, jolta on maksettu kuntoutusrahan suhteen
toissijaista etuutta. Toisin sanoen kuntoutusraha on ensisijainen etuus toiseen etuuteen nähden
ja kuntoutusrahan myöntäminen aiheuttaa toiseen etuuteen liikamaksua. Tässä tilanteessa
kuntoutusraha maksetaan toissijaista etuutta vastaan regressikuittauksena tai toisen etuuden
maksuvaatimuksesta regressisuorituksena, kun niin on etuuslaeissa säädetty.
Regressikuittaus
Regressikuittaus tarkoittaa, että YHTE-järjestelmässä on mahdollista kuitata kuntoutusrahan
suhteen toissijaista Kelan maksamaa etuutta. Kuittauslupa merkitään toissijaisen etuuden
Liikamaksu-näytölle ja liikamaksu palautuu toiseen etuuteen. Regressikuittaus näkyy toisen
etuuden Laskelma-näytöllä ja kuntoutusrahan maksuerittelyssä
Etuudet, jotka voivat tehdä regressikuittauksen kuntoutusrahaan ovat:
• työmarkkinatuki ja peruspäiväraha
• sairauspäiväraha
• kuntoutusraha
Regressisuoritus maksuvaatimuksen perusteella
Kuntoutusraha maksetaan regressisuorituksena maksuvaatimuksen perusteella seuraaville
maksunsaajille:
• Työttömyyskassa
• Työpaikkakassa
• Opintotuen vastuuyksikkö
– Opintotuesta bruttovaatimus
– Asumislisästä nettovaatimus
• Kelan toimisto
167
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.12.4. Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet
Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti
verovelvollinen.
Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen
suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa
ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei
ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/1992 92 §). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta,
jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen
maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön
verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua
lakia.
Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero
Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä
toimitetaan ennakonpidätys.
1.12.4.1. Ennakonpidätyksen perusteet
Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista
ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista
ja veronalaisista työkorvauksista.
Perus- ja lisäprosentti
Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun
maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan
ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan.
Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa
etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun
sisältyvien päivien lukumäärällä.
Muu henkilökohtainen prosentti
Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi
henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti
sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläke-eriä varten.
Sivutuloprosentti
Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten
määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön
lisäprosentti.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin.
168
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Portaikkoverokortti
Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen
täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään
25 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen
laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään
opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti.
Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot,
myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka
portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan
tullessa.
Määräprosentti
Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa
ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti
määräprosentin perusteella.
Prosenttitaulukko
Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys voidaan toimittaa
Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen
toimittamistavasta ja määrästä 6 § 3 mom.)
Muutosverokortti
Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa
maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin,
se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos
Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin
tiedot HEMU-tapahtumalla.
Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää.
Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua
muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten
annettua muutosverokorttia.
Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen
tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia.
Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset.
Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta.
Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää.
Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin.
Maksunsaajan pyyntö
Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan
omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai
työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.
169
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.12.4.2. Lähdevero
Verohallinnon antamaa lähdeverokorttia käytetään maksettaessa päivärahaetuuksia,
kuntoutusrahaa, lastenhoidon tukea ja opintorahaa. Lähdeverokorttia käytetään myös
maksettaessa kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksia, ellei saaja kuulu
ennakkoperintärekisteriin.
Sosiaalietuuksien lähdevero on pääsääntöisesti 35 prosenttia. Jos Kela maksaa etuutta
vajaalta kuukaudelta, etuudesta vähennetään maksun yhteydessä ohjelmallisesti 17 euroa/
päivä (kalenteripäivä). Jos Kela maksaa etuutta kokonaiselta kuukaudelta, etuudesta
vähennetään ohjelmallisesti 510 euroa/kuukausi. Erotuksesta peritään lähdevero. (Laki rajoitetusti
verovelvollisen tulon verottamisesta 672/1978 6 §)
Kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksista peritään vero lähdeverokorttiin merkityn
prosentin mukaisesti. Lähdeverovähennystä ei tehdä ohjelmallisesti. Pidätyksestä saat tehdä
lähdeverovähennyksen, mikäli siitä on merkintä verokortissa. Maksa korvauksen saajalle
ennakonpidätyksen korjaus tai ohjaa korvauksen saaja tarvittaessa kääntymään Verohallinnon
puoleen verotuksen oikaisemiseksi.
Lähdeveron alaisista etuuksista ei peritä sairaanhoitomaksua (1,5 %), vaikka kortissa olisi
merkintä sen perimisestä.
Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti
verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin
mukaisesti.
1.12.4.3. Tietojen saanti ja käyttöönotto
Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja
ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun
pidätysperusteen.
Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö)
Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen jälkeen Vero- ja kirjanpitoryhmä
lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto
antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin.
1.12.4.3.1. Suorasiirtotiedot
Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien
ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka
arkipäivä.
Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/
kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus
tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti.
170
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä
yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa
tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja
siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet
ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti.
Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen
ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita
ennakonpidätysperusteita.
1.12.4.3.2. Tiedot maksunsaajalta
Verokortti
Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta
varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua
ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien.
Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin
voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus
Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien eikä eläkkeiden
ennakonpidätyksessä.
Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto
toimittaa verokortin postitse Kelaan.
Oma pyyntö
Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan
omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai
työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti.
Lähdevero
Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin
pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai
sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia,
verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin.
Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään
ennakonpidätys.
1.12.4.3.3. Ennakonpidätyksen tallennus
Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon
toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta
Ennakonpidätystiedot.
171
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Rajoitetusti verovelvollisten ennakonpidätysperusteet tallennetaan Kansainvälisten
asioiden ratkaisukeskuksessa, Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa tai Vero- ja
kirjanpitoryhmässä.
Paperiset verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa.
Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti
maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Mikäli kertymätietojen korjaamisessa
ilmenee ongelmia, ota yhteyttä Vero- ja kirjanpitoryhmään.
1.12.4.3.4. Kelan selvitettävä
Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin
kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä
osoitteestaa www.ytj.fi tai palvelunumerosta 020 466 032.
Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit
näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria
-toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä.
Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan
Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus.
Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/
Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan
perustiedot on tallennettu.
Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin
voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi.
1.12.4.4. Toimittaminen
Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen
ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti.
Ensisijaisia pidätysperusteita ovat
• muutosverokortti
• lähdeverokortti tai
• oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista.
Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä.
1.12.4.5. Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus
Muutosverokortti
Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa
takautuvasti.
172
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata
ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös
oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa.
Esimerkki
Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään
31.12. saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata 1.11. alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan
vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään
maksussa.
Lähdevero
Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden
aikana.
Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin
Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon
ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta.
Kelan virhe
Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen
ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama
ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena.
Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan
määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta
vero määrätään.
Ennakonpidätyksen korjaaminen
Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen
korjaus -toiminnolla. Vero- ja kirjanpitoryhmä tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen
korjaukset ja palautukset.
1.12.4.6. Takaisin maksetut etuudet
Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa
Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosiilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden
maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus
tehdään bruttomääräisenä.
Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen
korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän
Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain
eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden
määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä.
(TVL 1535/1992 112 a § 1 ja 2 mom.)
Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle.
173
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon
tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan
Verohallinnon kanssa.
Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista
ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle.
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle.
1.12.4.7. Regressisuoritukset
Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset
regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä
perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim.
kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/1992 112 a § 3 mom.)
Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta.
Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta
verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja.
1.12.4.8. Vuosi-ilmoitukset
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista
ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista
ja maksetuista lähdeveroista.
Vero- ja kirjanpitoryhmä toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan
tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä
työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja
pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite.
Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa Verohallinnolle osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille
yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä.
Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan
antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan.
Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen
kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot.
Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä
APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'.
Tietojen korjaaminen
Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai
ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden
nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Vero- ja kirjanpitoryhmä voi korjata
virheellisiä tietoja syyskuun loppuun saakka. Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää korjatuista tiedoista
aina ilmoituksen myös etuudensaajalle.
174
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.12.4.9. Kuukausivalvonta
Kirjanpito- ja maksuliikenneryhmä tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Verohallinnolle
valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta
edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään
maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä.
1.12.5. Maksun estäminen
Maksuedellytykset
Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää selvitystä siitä, että kuntoutuja on osallistunut
kuntoutukseen. Maksuedellytykseksi voit asettaa osallistumistodistuksen tai
opintomenestystodistuksen. Voimassa oleva maksuedellytys estää kuntoutusrahan maksamisen
sen maksuerän alusta lukien, johon päivämäärä sisältyy.
Osallistumistodistuksen laatii kuntoutuspalvelun tuottaja ja sen toimittaa Kelaan joko kuntoutuja
tai palveluntuottaja. Todistuksesta tulee käydä ilmi, että kuntoutus on toteutunut todistuksen
kattamalta ajalta. Todistus vaaditaan jokaiselta erilliseltä kuntoutusjaksolta.
Kun osallistumistodistus on toimitettu Kelaan, laita kuntoutusraha maksuun todistuksen kattamalta
ajalta. Jos kuntoutukseen kuuluu muita tiedossa olevia jaksoja, aseta uusi maksuedellytys.
Osallistumistodistuksen kattama aika ja kuntoutusrahan maksujaksot eivät yleensä vastaa
täysin toisiaan. Kuntoutusraha maksetaan kuitenkin 6 tai 25 arkipäivän maksujaksolta, vaikka
osallistumistodistus kattaisi vain osan maksujakson ajasta.
Kelan järjestämässä kuntoutuksessa maksamisen edellytyksenä oleva todistus voi olla ilmoitus
kuntoutusjakson aloittamisesta. Aloittamistiedon perusteella kuntoutusraha voidaan maksaa koko
siltä jaksolta, jota todistus koskee.
Esimerkki
Kelan kuntoutus: Asiakkaalle on myönnetty kuntoutuksen ajalle kuntoutusrahaa 5.3.–
5.9. Kuntoutusrahaan on asetettu maksuedellytys 5.3. alkaen. Kelaan toimitetaan 15.3.
palveluntuottajan todistus kuntoutusjakson aloittamisesta. Kuntoutusrahan maksaminen
voidaan sallia koko jakson ajalle.
Esimerkki
Päihdekuntoutus: Asiakkaalle on myönnetty kuntoutusraha päihdehuoltolain
mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen ajalle 1.7.–31.8. Kuntoutusrahaa on asetettu
maksuedellytys 1.7. alkaen. Kelaan toimitetaan 16.7. palveluntuottajan laatima todistus
kuntoutukseen osallistumisesta ajalla 1.7.–15.7. Todistuksen perusteella kuntoutusrahan
voidaan sallia ensimmäisen 6 arkipäivän ja toisen 25 arkipäivän maksujakson ajalta.
Seuraavan maksujakson alkuun asetetaan uusi maksuedellytys.
Tieto tallennetusta maksuedellytyksestä päivittyy TORE / TOKY / Maksaminen estynyt -luetteloon.
Tapaus on luettelossa kahden viikon kuluttua sen maksujakson maksupäivän jälkeen, johon
maksuedellytyspäivämäärä sisältyy.
Koulutuksen ajalle maksettava kuntoutusraha
175
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
Koulutuksessa (ammatillinen koulutus ja nuoren kuntoutusraha) maksuedellytys asetetaan aina
lukuvuoden alkuun. Lukuvuoden kestäessä käytetään maksuedellytystä vain, jos se on tarpeellista
tiivistetyn seurannan toteuttamiseksi tai todennäköisen liikamaksun estämiseksi.
Huomioi asettaessasi maksuedellytystä lukuvuoden alkuun, että asiakas saa mahdollisuuden
toimittaa häneltä edellytetyt selvitykset ennen kuin kuntoutusrahan maksu estetään. Jos asiakas
toimittaa läsnäolotodistuksen, mutta opintokortti puuttuu, salli kuntoutusrahan maksaminen
seuraavan maksuerän alkuun. Pyydä puuttuva selvitys.
Lue lisää: Seuranta koulutuksen aikana
Maksueste
Estä tarvittaessa kuntoutusrahan maksaminen maksuesteellä. Käytä maksuestettä, kun haluat
estää maksun jatkamisen liikamaksun syntymisen uhatessa.
Tapauksissa, joissa työnantajan palkanmaksu jatkuu ja työnantaja on toimittanut
palkanmaksutiedot vain osalle myönnettyä kuntoutusraha-aikaa, syntyy ohjelmallisesti
kuntoutusrahaan maksueste. Maksuesteen päivämääränä on se päivämäärä, josta alkaen
palkanmaksutiedot puuttuvat. Tieto muodostuu käsittelijän Työnantaja-näytölle kirjoittaman
Palkanmaksu jatkuu -tedon perusteella. Kuntoutusrahan maksamisen jatkaminen edellyttää
työnantajalta saatavia uusia palkanmaksutietoja ja kuntoutusrahan tarkistamista.
Tieto tallennetusta maksuesteestä päivittyy seuraavana yönä eräajolla TORE- ja TOKYaloitusvalikon Maksaminen estynyt -luetteloon.
Lue lisää
• Tekninen ohje > Valmistelu > Maksuedellytys valmistelussa
• Tekninen ohje > Ratkaisun jälkeen tapahtuvat muutokset > Maksuedellytykset
1.12.6. Etuusmaksujen peruutukset pankista
Maksuja ei voi enää peruuttaa pankista.
1.13. Keskeyttäminen
Jos muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on perusteltua syytä olettaa, että kuntoutusraha olisi
lakkautettava tai sen määrää vähennettävä, voidaan kuntoutusrahan tai sen osan maksaminen
keskeyttää tai sen määrää vähentää välittömästi liikamaksujen estämiseksi. Keskeyttämisestä ja
vähentämisestä annetaan kuntoutujalle viivytyksettä väliaikainen päätös, jossa hänelle varataan
tilaisuus antaa asiasta oma selvityksensä (kuuleminen). Väliaikaisesta päätöksestä ei ole
valitusoikeutta.
Lopullinen päätös muutoksenhakuosoituksin annetaan tarkistuspäätöksenä heti, kun riittävät
perusteet sen antamiseksi ovat olemassa.
176
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.14. Lakkauttaminen
Jos kuntoutus keskeytyy tai päättyy muusta syystä kuin tilapäisen keskeytyksen vuoksi taikka
kuntoutusrahan maksamisen edellytykset eivät enää täyty, kuntoutusraha on lakkautettava.
Kuntoutusrahapäätöksen lakkauttaminen harkitaan kuntoutujan tilanteen kokonaisarvioinnin
perusteella. Vakuutettua on kuultava ennen lakkauttamista. Lakkauttamisesta annetaan
valituskelpoinen päätös.
Kuntoutusrahaetuus voidaan lakkauttaa muuttuneiden olosuhteiden vuoksi, esimerkiksi kun
• kuntoutus kokonaan keskeytyy
• kuntoutuja aloittaa työskentelyn kuntoutuksen aikana (ei ammatillinen koulutus tai nuoren
kuntoutusraha)
• kuntoutuja muuttaa EU-asetusten soveltamisalueen ulkopuolelle tai muutoin ei enää ole
Suomessa vakuutettu
• kuntoutuja kuolee.
Kuntoutusrahaa ei lakkauteta kuntoutuksen keskeytyessä tilapäisesti, ellei keskeytyksestä
aiheudu vaaraa kuntoutuksen etenemiselle ja tavoitteiden toteutumiselle. Jos kuntoutus keskeytyy
kokonaan, kuntoutusraha lakkautetaan keskeytyksen alkamisesta alkaen.
Kelan järjestämän kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha lakkautetaan aina
silloin, kun kuntoutuspäätös lakkautetaan. Päätöksen kuntoutuksen keskeyttämisestä ja
kuntoutuspäätöksen lakkauttamisesta tekee kuntoutuskäsittelijä. Kuntoutusraha lakkautetaan
kuntoutuspäätöksen lakkauttamisesta alkaen. Kuntoutujaa tulee kuulla sekä kuntoutuspäätöksen
että kuntoutusrahapäätöksen lakkauttamisesta.
Lakkauttamisperusteen ollessa käsillä kuntoutusrahaetuuden maksaminen voidaan kokonaan
tai osittain keskeyttää tai vähentää etuuden määrää, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä
ratkaistu.
Jos kuntoutujalle myönnetään kuntoutusrahan estävä muu etuus, kuntoutusrahaa ei lakkauteta
vaan siihen tehdään tarkistusratkaisu.
1.15. Tarkistaminen
Kuntoutusrahapäätöstä on tarkistettava, jos päätöksen antamisen jälkeen asiakkaan olosuhteet
muuttuvat ja muutos vaikuttaa etuusoikeuteen, sen kestoon tai etuuden määrään. Edellytyksenä
on, että tarkistettava kuntoutusrahapäätös jää voimaan osalta aikaa. Kuntoutusrahapäätökseen
vaikuttavia olosuhdemuutoksia voivat olla:
• kuntoutusrahaoikeuteen vaikuttava muutos, esim.
– kuntoutus keskeytyy
– kuntoutusraha-ajalle myönnetään estävä etuus
– asiakas kuolee
• kuntoutusrahan kestoon vaikuttava muutos, esim.
– kuntoutus loppuu kuntoutuspäätökseen merkittyä aikaisemmin
– asiakkaan kuntoutuskurssi vaihtuu
– saadaan tieto ammatillisessa koulutuksessa olevan lukuvuoden alkamisesta ja
päättymisestä
• kuntoutusrahan määrään vaikuttava muutos, esim.
– työnantaja ilmoittaa palkanmaksutiedot
– asiakas ilmoittaa työtuloja ammatillisen koulutuksen ajalta
177
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
– kuntoutusraha-ajalle myönnetään estävä tai vähentävä etuus
Huomaa
Jos olosuhteen muutos ulottaa vaikutuksensa kuntoutusrahapäätöksen alkamisajankohtaan tai
sitä edeltävään aikaan, päätös muuttuu virheelliseksi eikä sitä voida tarkistaa. Tällöin on kyse
päätöksen oikaisemisesta.
Lue lisää:
• Päätöksen oikaisu ja poistaminen
• Takautuvasti myönnetty estävä tai vähentävä etuus
Kuuleminen
Ennen tarkistamista asiakasta on kuultava. Kuule asiakasta suullisesti tai kirjallisesti (kirjeet
KRS02 – KRS04, kuntoutuksen ja kuntoutusrahan yhteinen kirje KUS03).
Tarkistaminen voidaan tehdä asiakasta kuulematta, jos
• kuntoutusrahapäätöstä tarkistetaan takautuvasti myönnettävän estävän tai vähentävän
etuuden vuoksi tai
• tarkistaminen perustuu yksinomaan hakijan ilmoittamaan olosuhdemuutokseen ja asiakas on
tietoinen sen vaikutuksesta kuntoutusrahaan
Lue lisää:
• Kuuleminen
• Hyvä hallinto > Kuuleminen
Olosuhdemuutokset ammatillisen koulutuksen aikana
Tarkista tai oikaise ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan määrä, jos siihen
vaikuttavien tulojen yhteismäärä olennaisesti lisääntyy tai alenee. Olennaisena muutoksena
pidetään vähintään 10 % muutosta työtulojen määrässä. Asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa
viipymättä niistä tulojen muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta kuntoutusrahaan.
Jos asiakas ilmoittaa tiedossaan olevista rajatulon ylittävistä tuloista etukäteen, tee ilmoituksen
perusteella tarkistus tai oikaisu kuntoutusrahaan. Kuntoutusrahaa ei voi perua tai lakkauttaa kuten
opintotukea.
Ammatillisen koulutuksen ajalle myönnetyn kuntoutusrahan määrää ja perusteita ei muuteta
kuntoutusraha-aikaan sisältyvän lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta.
Lue lisää: Työtulot koulutuksen aikana
1.15.1. Ulkomailta myönnetty etuus
Kuntoutusrahaa määritettäessä on otettava huomioon samaa etuutta tai Kelan kuntoutuslain
mukaan huomioon otettavaa muuta etuutta vastaava ulkomailta maksettava etuus. Ulkomaisen
etuuden vaikutus voi olla estävä tai vähentävä tai se otetaan kuntoutusrahan määrittämisen
pohjaksi kuten vastaava suomalainen etuus. Jos kuntoutusrahaa saaneelle myönnetään
takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ulkomailta, peritään liikaa maksettu kuntoutusraha takaisin.
Määrältään pieniä ulkomailta maksettavia eläkkeitä ei kuitenkaan oteta kuntoutusrahaa
määritettäessä huomioon.
Lue lisää: Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus.
178
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.15.2. Indeksi- ja määrätarkistukset
Kuntoutusrahassa tehdään vuosittain indeksitarkistus. Yli vuoden vaihteen jatkuvien
kuntoutusrahojen määrä tarkistetaan työeläke- eli TyEL-indeksin mukaisesti. Tarkistuksen
jälkeen määrä on kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin sairauspäivärahan vähimmäismäärä,
jota tarkistetaan vuosittain kansaneläke- eli KEL-indeksillä. (TyEL 395/2006 98 §) (Laki
kansaneläkeindeksistä 456/2001 3 §).
Ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta vähennettävien työtulojen
rajatuloa tarkistetaan KEL-indeksin mukaisesti.
Eläkkeensaajan kuntoutusrahassa indeksitarkistus tehdään siinä suhteessa kuin eläkkeiden
yhteismäärä muuttuu.
Vakuutuspiireissä tehtävät tarkistukset
Indeksitarkistukset tehdään pääosin ohjelmallisesti eräajossa. Osa tapauksista ohjataan
vakuutuspiireihin. Ne muodostavat OIWAssa Indeksitarkistus-työn, jonka tarkenteessa kerrotaan,
miksi indeksitarkistusta ei ole tehty ohjelmallisesti.
Poimittuasi Indeksitarkistus-työn tutki tapaus ja tee tarvittaessa indeksikorotus tarkistusratkaisuna.
Järjestelmä laskee oikean määrän. Asiakkaalle ei ole yleensä tarpeellista antaa kirjallista päätöstä,
jos tarkistus koskee vain indeksikorotusta. Asiakas saa tiedon kuntoutusrahan muuttuneesta
määrästä maksuilmoituksessa.
Esimerkki
Kuntoutusraha on alkanut vuonna 2012 ja sen määrä on 58,33 e/pv. Järjestelmä tekee
indeksikorotuksen kertomalla kuntoutusrahan alkuperäisen määrän TyEL-indeksin
alkamisvuoden ja kohdistumisvuoden pistelukujen suhteessa.
Indeksikorotuksessa kuntoutusrahan määräksi vuodelle 2013 tulee 2475 / 2407 x 58,33
e/pv = 59,98 e/pv.
Jos kuntoutus jatkuu edelleen, määräksi vuodelle 2014 tulee 2509 / 2407 x 58,33 e/pv =
60,80 e/p
1.16. Liikamaksu
Kuntoutusrahasta aiheutuva liikamaksu tai sen lisäys voi syntyä tarkistus-, oikaisu- tai
lakkautusratkaisun yhteydessä, kun etuutta on maksettu liian suurena, väärälle ajalle tai aiheetta.
Kuntoutusrahan liikamaksua voidaan periä takaisinperintänä tai regressiperintänä.
Kuntoutusrahasta aiheutunut liikamaksu voidaan periä
•
•
•
•
asiakkaalta
työnantajalta
Potilasvakuutuskeskukselta
työttömyyskassalta
179
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
•
•
•
•
työpaikkakassalta
opintotuen vastuuyksiköltä
vakuutuslaitokselta
Kelan toimistolta.
Asiakkaan liikamaksu
Asiakkaalle liikaa maksettu kuntoutusraha on ennakonpidätyksen alaista, mutta se voidaan periä
nettomääräisenä maksuvuotta seuraavan toukokuun loppuun saakka. Liikamaksu käsitellään
asiakkaan liikamaksuna, vaikka kuntoutusraha olisi maksettu edunvalvojalle tai sosiaalitoimistolle
elämäntapaperusteella (KKRL 566/2005 48 § 3 mom.)
Muun saajan liikamaksu
Työnantajalle, Potilasvakuutuskeskukselle, työttömyyskassalle, työpaikkakassalle, opintotuen
vastuuyksikölle, ja Kelalle liikaa maksettu määrä ei ole ennakonpidätyksenalaista. Se peritään
bruttomääräisenä.
Kuuleminen kuntoutusrahan liikamaksusta
Kuntoutusraharatkaisussa päätökseen liitetään ohjelmallisesti liikamaksua koskeva kuulemiskirje,
jos asiakasta ei ole aiemmin kuultu liikamaksusta. Kuulemiskirje lähetetään asiakkaalle, hänen
edunvalvojalleen ja työnantajalleen, jos heille syntyy liikamaksua. Muita kuntoutusrahan
maksunsaajia ei kuulla, vaikka ratkaisusta aiheutuisi liikamaksua.
Lue lisää:
• Takaisinperintä
• Regressiperintä
1.16.1. Takaisinperintä
Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje.
1.16.2. Regressiperintä
Kuntoutusrahaan syntyy regressisaatavaa, kun maksetulle ajalle myönnetään etuus, joka
estää kuntoutusrahan maksamisen tai vähentää sen määrää. Lisäksi edellytetään, että
etuuslainsäädännön perusteella samalta ajalta myönnettävä muu etuus voidaan maksaa
regressisuorituksena kuntoutusrahaa vastaan Kelalle.
Regressisaatava hoitdetaan seuraavasti:
• Regressikuittauksena muusta Kelan etuudesta, kun se on YHTE-järjestelmässä mahdollista.
• Regressiperintänä Kelan maksamasta muusta etuudesta maksuvaatimuksen perusteella.
• Regressiperintänä muun laitoksen maksamasta etuudesta perintäkirjeellä.
Regressiperinnän työnkulku
1. Tutki muun etuuden vaikutus (vähentää tai estää) Suhde muihin etuuksiin –sivuilta.
2. Selvitä onko kuntoutusrahapäätös kuntoutusraha tarkistettava vai oikaistava.
180
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
3. Ratkaisussa kannanotto perintään muodostuu ohjelmallisesti (regressikuittaus tai
regressiperintä maksuvaatimuksella) ja asiakkaalle lähtee ohjelmallisesti kuulemiskirje (ellei ole
valittu Liikamaksusta päätetään myöhemmin).
4. Jos liikamaksu aiheutuu toisen laitoksen maksamasta etuudesta, joka voidaan periä regressinä,
lähetä saatavasta perintäkirje.
Regressiperintä Kelan etuuksien välillä
Vanhuuseläke
Kansaneläkelain mukaiset vanhuuseläkkeet estävät kuntoutusrahan maksamisen. Eläkekäsittelijä
selvittää, paljonko kuntoutusrahaa on maksettu ja rekisteröi kuntoutusrahan regressiä koskevat
tiedot eläkeratkaisun yhteydessä. Eläkepäätöksen jälkeen asiasta lähtee tieto kuntoutusrahaan
(OIWA > Tarkistettava asia). Tarkista tai oikaise kuntoutusraha vanhuuseläkkeen myönnöstä
alkaen.
Lue lisää vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkeen vaikutuksesta
Työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja takuueläke
Takautuvasti myönnetty kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, määräaikainen
kuntoutustuki ja taukuueläke vähennetään samalta ajalta maksetusta kuntoutusrahasta. Tulevan
ajan osalta ne muuttavat kuntoutusrahan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi.
Eläkekäsittelijä selvittää, paljonko kuntoutusrahaa on maksettu ja rekisteröi kuntoutusrahan
regressiä koskevat tiedot eläkeratkaisun yhteydessä. Eläkepäätöksen jälkeen asiasta lähtee
tieto kuntoutusrahaan (OIWA > Tarkistettava asia). Tarkista tai oikaise kuntoutusraha eläkkeen
myönnöstä alkaen. Päätä regressiperintä, kun palautus näkyy kuntoutusrahassa ja luovu lopusta
liikamaksusta, jos sitä on jäänyt.
Lue lisää:
• Takautuva eläke
• Regressiperinnän jälkeiset toimenpiteet
Regressiperintä Kelan ja muun laitoksen välillä
Työeläkelaitos
Työeläkelakien mukaiset vanhuuseläkkeet estävät kuntoutusrahan maksamisen. Samalta aikaa
maksettu kuntoutusraha peritään työeläkelaitoksen ilmoituksen (TORE-impulssi) jälkeen kirjeellä
KRG74.
Erityistilanne
Pääsääntöisesti työeläkelaitos ei aloita eläkkeen maksamista kuntoutusrahan ajalta. Jos
työeläkelaitos on kuitenkin myöntänyt sekä maksanut työkyvyttömyyseläkettä samalta aikaa kuin
kuntoutusrahaa on maksettu, sillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Kela ei voi periä maksettua
kuntoutusrahaa työeläkelaitokselta.
Vakuutuslaitos
Täysimääräiset tapaturma- ja liikennevakuutuskorvaukset sekä sotilasvamma- ja
sotilastapaturmakorvaukset estävät kuntoutusrahan maksamisen ja muut kuin täysimääräiset
korvaukset vähennetään kuntoutusrahasta.
Vakuutuslaitokselle on lähtenyt kuntoutusraharatkaisun yhteydessä ohjelmallisesti ilmoitus
Kelan myöntämästä kuntoutusrahasta, jos kuntoutusraha on myönnetty viivästymistodistuksen
181
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
perusteella. Asiakkaalle on kerrottu päätöksessä Kelan oikeudesta periä samalta ajalta
myöhemmin myönnettävä muun lain mukainen korvaus maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta
osalta. Viivästymistodistuksen perusteella ratkaistaessa kuntoutusraha ei lähde maksuun
työnantajalle.
Viivästymistodistuksen antanut vakuutuslaitos ilmoittaa toimistolle, jos asian käsittely siirtyy
toiseen laitokseen.
Viivästymistodistus on toimitettu Kelaan
Vakuutuslaitoksen maksama korvaus voidaan periä vakuutuslaitokselta kuntoutusrahaa
vastaavalta osalta, vaikka viivästymistodistusta ei olisi pyydetty Kelaan. Toimi ylläkuvatulla tavalla,
jos vakuutuslaitos pyytää Kelalta tietoja maksetusta kuntoutusrahasta ennen korvauspäätöksen
antamista.
Kuntoutusraha on tarkistettava tai oikaistava, jos vakuutuslaitos on maksanut korvauksen suoraan
asiakkaalle. Liikamaksu käsitellään asiakkaan takaisinperintänä.
Lue lisää ensisijaisista ansiomenetyskorvauksista (myös alasivut)
Regressiperintä ulkomailta maksettavasta eläkkeestä
KV-keskus hoitaa viestin vaihdon Eläketurvakeskuksen kanssa.
Jos asiakkaalle maksetaan ulkomailta (muualta kuin Ruotsista) takautuvaa eläkettä
samalta ajalta, jolta hän on saanut kuntoutusrahaa, eläkkeenmaksaja maksaa eläkkeen
Eläketurvakeskukselle, joka tiedustelee Kelalta sen haluamaa määrää. Kuntoutusraha tarkistetaan
ja Eläketurvakeskukselle lähetetään perimisilmoitus (KRG75) maksetusta kuntoutusrahasta.
Ruotsista työkyvyttömyyden perusteella maksettu takautuva korvaus peritään etuudensaajalta
itseltään.
Lue lisää KV-asioiden käsittelypaikasta
Muut lakiin perustuvat ansionmenetyskorvaukset
Jos kuntoutujalle on myönnetty korvausta ansionmenetyksestä jonkin muun lain perusteella
takautuvasti, maksetaan korvaus kuntoutusrahaetuutta vastaavalta osalta Kelalle.
1.16.3. Regressikuittaus kuntoutusrahasta/
sairauspäivärahasta
Kuntoutusrahan liikamaksun voi regressikuitata samalta ajalta maksettavasta
• kuntoutusrahasta
• sairauspäivärahasta.
Regressikuittausta käytetään silloin, kun liikamaksu on syntynyt samalle ajalle maksetusta toisesta
Kelan etuudesta, josta liikamaksu voidaan ohjelmallisesti kuitata säädöksen perusteella.
Jos liikamaksua ei saada kuitattua kokonaan regressinä, päätä regressi ja käsittele jäljelle jäänyt
liikamaksu normaalina takaisinperintäasiana. Jäljellä olevasta liikamaksusta tulee kuulla asiakasta,
ennen kuin takaisinperinnästä annetaan päätös.
Lue lisää takaisinperinnän ohjeesta.
182
KELA Kuntoutusraha 19.01.2017
1.17. Päätöksen oikaisu ja poistaminen
Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen.
Päivärahapäätöksen oikaiseminen eduksi
Jos hakija toimittaa Kelaan uutta selvitystä joka ulottuu takautuvalle ajalle, tulee aina tutkia,
voidaanko aiemmin annettu etuuspäätös oikaista hakijan eduksi. Myös lainvoimainen etuuspäätös
voidaan oikaista hakijan eduksi.
Oikaiseminen tulee kysymykseen esimerkiksi, kun ratkaisun tekemiseksi tarvittavia tietoja ei
pyynnöstä huolimatta ole toimitettu (esimerkiksi hakemus tai lääkärinlausunto on puuttunut)
ja hakemus on hylätty sillä perusteella. Asia käsitellään uudelleen alkuperäisen vireilletulon
mukaisesti, jos hakija toimittaa myöhemmin puuttuvan selvityksen. Oikaisemisella ei ole
määräaikaa.
1.18. Muutoksenhaku
Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje.
183