1. No category

Asianajajapäivä 2017
Kalastajatorppa, Helsinki
Taina Laajasalo
Psykologi, PsT, oikeuspsykologian dosentti
HUS & HY
TL - 2017
1. Lapsi ja ero - mitä sopimuksen laatijoiden tulisi
tietää aihepiirin psykologisesta tutkimuksesta?
2. Vieraannuttaminen – katsaus tämänhetkiseen
tietoon
3. Oikeuspsykologinen tieto – hyödyntämätön
voimavara?
TL - 2017
 2-3 vuoden kuluessa suurin osa eron kokeneista lapsista
ei eroa muista lapsista psykososiaalisen hyvin voinnin
suhteen
 Pitkäkestoinen eron jälkeinen konflikti, erityisesti jos
lapset riidassa mukana, lisää riskiä mm. lapsen
mielialaongelmiin, sosiaalisiin ongelmiin,
käytösongelmiin, impulsiivisuuteen ja kouluvaikeuksiin.
 Pitkäkestoisesti riitelevät useammin ne vanhemmat, joilla
on persoonallisuushäiriöitä tai muita psyykkisiä pulmia,
ja joilla jo ennen eroa on ollut puutteita kyvyssä
sensitiiviseen vanhemmuuteen (Ehrenberg ym., 1996)
Kelly, J., 2012: Risk and Protective Factors Associated with Child and Adolescent
Adjustment
Following Separation and Divorce: Social Science Application. Teoksessa:
TL - 2017
Parenting Plan Evaluations – Applied Research for the Family Court
TL - 2017
Nielsen, L. (2013). Shared residential custody: A recent research review.
American Journal of Family Law, 27, 61–72, 123–137
Ks. Myös Turunen, J. (2015). Shared Physical Custody and Children’s
TL - 2017
Experience
of Stress
 Vaikea vanhempien välinen konflikti on vuoroasumisen vasta-aihe,
toisaalta ristiriidaton suhde vanhempien välillä ei ole onnistumisen
edellytys(mm. Nielsen, 2013)
 Täsmällistä alaikärajaa vuoroasumiselle tai suositusta 0-2/3 –vuotiaiden
asumisjärjestelyille ei mahdollista antaa, tutkijat ja asiantuntijat asiasta
jossain määrin erimielisiä (esim. Tornello ym. 2013 vs. Sokol, 2014; Pruett
ym., 2014; Fabricius & Woon Suh, 2016 )
 Laadullisessa suomalaistutkimuksessa vuorovaikutuksen sujuvuus tai
sujumattomuus yhteydessä a) asumisen fyysisiin olosuhteisiin, b) lapsen
läheisiin ihmissuhteisiin c) lapsen huomioimiseen toimijana sekä d)
lapsen käsityksiin ja mielikuviin kodista ja perheestä (Linnavuori, 2007)
Fabricius, W., Woon Suh, G. (2016). Should Infants and Toddlers Have Frequent Overnight Parenting Time With Fathers? The Policy Debate and
New Data. Psychology Public Policy and Law
Linnavuori, H. (2007). Lasten kokemuksia vuoroasumisesta. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto
Tornello, S., Emery, R., Rowen, J., Potter, D., Ocker, B., & Xu, Y. (2013). Overnight custody arrangements, attachment and adjustment among very
young children. Journal of Marriage and Family, 75(4): 871–885
Sokol, K. (2014, June). Short term consequences of overnight parenting time for infants: Re-analyses of the Tornello study. Paper presented at the
Association
TLof- Family
2017 and Conciliatory Courts Conference, Toronto, ON, Canada.
Pruett, M. K., McIntosh, J. E. and Kelly, J. B. (2014), Parental Separation and Overnight Care of Young Children, Part I: Consensus Through
Theoretical and Empirical Integration. Family Court Review, 52: 240–255.
 Huolto- ja tapaamissopimuksen laadintaan liittyy monia
(arvo)kysymyksiä, joihin tiede tai tutkimus ei tarjoa
vastauksia
 Lapsen edun nimissä voidaan perustella ja oikeuttaa
hyvin monenlaisia ratkaisuja (Koulu, 2014)
 “Custody decision making and custody evaluations have
an impossible task in attempting to determine
children’s future ‘‘best interests’’ in cases where parents
cannot agree. Neither the wisest judge nor the most
insightful evaluator has good answers to impossible
questions.” (Emery & O’Donohue, 2005)
Emery, R., Otto, R., O’Donohue, W. (2005)A Critical Assessment of Child Custody Evaluations Limited
Science and a Flawed System . Psychological Science in The Public Interest.
Koulu,TL
S.- 2017
(2014) Lapsen huolto- ja tapaamissopimukset. Oikeuden perusteet ja sopivat perheet. Väitöskirja.
TL - 2017
“My dear friend Zangger,
My fine boy has been alienated
from me for a few years already by
my wife, who has a vengeful
disposition, but also is so sly that
outsiders and particularly men are
always deceived by her.”
"The boy's soul is being
systematically poisoned to make
sure that he doesn't trust me.“
- Albert
Einstein, 1915
TL - 2017
• Ei yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää tai standardoitua mittaria
• Vieraannuttamisessa joku, yleensä lapsen vanhempi, pyrkii
manipuloimaan ja vahingoittamaan lapsen ja vieraannuttamisen
kohteena olevan vanhemman vuorovaikutussuhdetta
• ”Prosessi, jossa lapsen toinen vanhempi käyttäytyy suhteessa
lapseen siten, että lapsen ja vieraannutettavan vanhemman
vuorovaikutussuhde vaikeutuu ja joissakin tapauksissa vanhemman
yhteys lapseen lakkaa olemasta” (Häkkänen-Nyholm, Laajasalo, Tuuri, 2013)
TL - 2017
Tyypillisimpiä esimerkkejä toimintatavoista:
•
•
•
•
•
•
•
•
Toistuva mustamaalaaminen, mitätöiminen ja syytökset
Yhteydenpidon rajoittaminen ja kontrollointi
Lapsen pakottaminen valitsemaan vanhempien välillä
Aiheettomien pelkojen herättäminen lapsessa
Kohdevanhemman mustamaalaaminen
sukulaisille, ystäville ja viranomaisille lapsen läsnä ollessa
Kohdevanhempaa koskevien positiivisten muistojen tuhoaminen (jopa ns.
valemuistojen istuttaminen)
Kohdevanhemman sukulaisten, ystävien ja uuden perheen
mustamaalaaminen, solvaaminen ja lapsen kontaktien rajoittaminen niihin
Kohdevanhemman syyttäminen omista ja perheen ongelmista lasten
kuullen
(mm.
Laajasalo, Tuuri, 2013)
TL Häkkänen-Nyholm,
- 2017
• USA:ssa viranomaiset arvioivat, että vieraannuttamista esiintyy 10–
30 %:ssa huoltajuusriidoista (Baker, 2007), tarkkaa tietoa
esiintyvyydestä ei ole
• Voi esiintyä kaiken tyyppisissä perheissä, myös samanaikaisesti
molempien vanhempien taholta, ja eri asteisena lievästä vakavaan
• Dynamiikka perheissä monimutkainen ja –ulotteinen (mm. lapsen ja
vanhempien persoonallisuudet, eroon liittyvät tekijät)
• Viitteitä siitä, että vieraannuttamistyyppinen käytös heikentää
lapsen psyykkistä hyvinvointia laaja-alaisesti (mm. Baker & BenAmi, 2011; Johnston ym., 2005; Suomessa Aleneff, 2015)
TL - 2017
• Ongelmana laadukkaiden pitkittäistutkimusten puute,
mittaamiseen tarkoitettujen validien menetelmien puute ja
pienet aineistot ilman kontrolliryhmää (Saini, 2012)
• Vieraannuttaminen ≠ Vieraantuminen
(alienation)
(estrangement)
- Esimerkiksi lapsen ehdottomalle haluttomuudelle tavata vanhempaansa on lukuisia
vaihtoehtoisia selityksiä, joista vieraannuttaminen on vain yksi
 Tutkimus aiheesta Suomessa vielä vähäistä (Hannuniemi,
2015; Häkkänen-Nyholm, Laajasalo & Tuuri, 2013; 3 pro
gradu työtä), kansainvälisissä vertaisarvioiduissa
tiedelehdissä julkaistuja kotimaisia tutkimuksia ei ole
TL - 2017
 Vanhemmat tietoisia vierannuttamisilmiöstä
 Vieraannuttaminen nostetaan toisinaan esiin vanhempien
taholta esimerkiksi kaltoinkohteluepäilyä selittävänä
tekijänä, toisinaan myös perusteetta ja lyömäaseena
 Eroriidan yhteydessä nostettu kaltoinkohteluepäily
harvoin seurausta pelkästään vieraannuttamisprosessista
tai lapsen manipulaatiosta, epäilyn taustalla yleensä
monia syitä (esim. lapsen puheiden/oireilun/käytöksen
väärintulkinta)(HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykologian
yksikön aineisto, n = 287 tapausta)
TL - 2017
TL - 2017
• “Olosuhdeselvitykset ovat sisällöltään erittäin
heterogeenisiä”---”Olosuhdeselvityksien
johtopäätöksissä turvauduttiin yleisiin perusteluihin
lapsen edusta, perustelematta tarkemmin, mihin
käsitykset pohjautuvat” (Kääriäinen, 2015)
• Lapsen mielipiteen kuuleminen ja kirjaaminen
sopimuksissa hajanaista (Koulu, 2014)
• (Oikeus)psykologisen tiedon hyödyntäminen lapsen
kuulemiseen, päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä?
TL - 2017
• Tärkeimmät työkalut, joita käytetään lasten
oikeuspsykologisissa tutkimuksissa
rikostutkinnan yhteydessä ovat (NICHD)haastattelurunko ja hypoteesiajattelu
• Molemmat olisivat hyödynnettävissä myös esim.
olosuhdeselvitysten yhteydessä (Saywitz ym.
2010, Pickar, 2013)
• Kansalliset ohjeistukset?
Pickar, P & Kaufman, R. (2013). The Child Custody Evaluation Report: Toward an intergrated model of practice. Journal of Child Custody, 10, 17-53.
TLCamparo,
- 2017 L.B., Romanoff, A. Interviewing children in custody cases: Implications of research and policy for practice. Behavioral sciences & the
Saywitz, K.J.,
law, 2010; 28, 542-62.
TL - 2017
KIITOS!
[email protected]
TL - 2017