VKL Työaikaopas WEB - Viestinnän Keskusliitto
TyöaikaOPAS TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO & Viestinnän Keskusliitto 2014 Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton kirjatyöntekijöitä koskeva työaikaopas Helsinki 2014 Viestinnän Keskusliitto Eteläranta 10, 00130 Helsinki Puhelin 09 2287 7200 www.vkl.fi TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Siltasaarenkatu 2, 00530 Helsinki Puhelin 09 773 971 www.teamliitto.fi Työaikaopas Sisältö 1 Käsitteitä 1.1 Säännöllisen työajan järjestäminen 1.2 Lepoajat 1.2.1 Päivittäiset lepoajat 1.2.2 Vuorokausilepo 1.2.3 Viikoittainen vapaa-aika 1.3 Sovitun työajan ylittäminen 4 6 6 8 8 8 8 8 2 Säännöllinen työaika 2.1 Mikä on työaikaa 2.2 Säännöllinen työaika työnantajan päätöksellä 2.3 Keskimääräinen työaika paikallisesti sopien 2.4 Vuosityöaika 2.4.1 Vuosityöaika eri työaikamuodoissa 2.4.2 Osavuoden työaika 2.5 Tasoitusvapaa 2.5.1 Tasoitusvapaan kertyminen 2.5.2 Tasoitusvapaan antaminen 2.5.3 Tasoitusvapaan erääntyminen 2.5.4 Tasoitusvapaan päällekkäisyys muun vapaan kanssa 2.5.5 Osa-aikaisen työntekijän oikeudesta tasoitusvapaaseen 2.5.6 Määräaikaisen työntekijän tasoitusvapaa 2.5.7 Tasoitusvapaan ansio 2.5.8 Tasoitusvapaan vaihtaminen rahaksi 2.5.9 Paikallinen sopiminen ja paikallisesti sovitut ylimääräiset vapaat 2.5.10 Työajan tasoittuminen työsuhteen päättyessä 10 10 10 10 10 10 12 12 12 14 15 15 15 3 Työaikajärjestelmien suunnittelu 3.1 Johdanto 3.2 Työviikon alkaminen 3.3 Päivittäisen työajan sijoittaminen 3.4 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä 3.5 Työvuoroluettelon ja tasoittumisjärjestelmän muuttaminen 3.6 Siirtyminen työaikamuodosta toiseen 3.7 Vapaapäivät 18 18 18 19 15 16 16 16 16 16 19 19 20 20 4 Työajan järjestämisvaihtoehtoja 4.2 Päivä- ja yksivuorotyö Työaikojen porrastaminen Vuorokautisen työajan pidentäminen Keskimääräinen viikkotyöaika Työajan tasaamisvapaiden sijoittelu Liukuva työaika 4.3 Vuorotyö Yksivuorotyö (keskeytyvä tai jatkuva) Kaksivuorotyö Keskeytyvä kaksivuorotyö (TAM 25, TAM 26) Jatkuva kaksivuorotyö Kolmivuorotyö 4.4 Erilaisten työaikamuotojen yhdistelmät 4.5 Muita työaikajärjestelyjä 12-tuntiset työvuorot Viikonloppuvuorotyö 4.6 Yhteenveto perustyöaikamuodoista 4.7 Työaikapankki 4.8 Lisät Vuorolisät Ilta- ja yölisä, kun kyse ei ole vuorotyöstä Lauantain vuorolisä Lisät sunnuntaina Vuoro- ym. lisät ylityössä 22 22 22 23 23 24 24 24 25 25 26 27 27 32 32 32 33 34 34 34 34 34 36 36 36 5 Muita työaikoja sääteleviä säännöksiä 38 LIITE 1 TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET LIITE 2 VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET LIITE 3 TASOITUSVAPAAN MÄÄRÄYTYMINEN 39 48 50 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto Johdanto Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton välisessä työehtosopimuksessa on sovittu työaikoja koskevasta uudistuksesta. Tässä oppaassa selvitetään, miten työaika voidaan järjestää uusien määräysten perusteella. Työajan sijoittamista koskevia määräyksiä on väljennetty. Myös yötyön teettäminen on mahdollista. Yöllä tehtävälle työlle on vahvistettu työaika ja maksettava korvaus. Niillä työpaikoilla, joissa on aikaisemmin tehty yötyötä, tulee sopia kompensaatiosta ennen uusiin määräyksiin siirtymistä. Vuorolisäjärjestelmä uudistuu ja työajanlyhennysvapaat sekä talviloma yhdistyvät tasoitusvapaaksi. Tasoitusvapaan kertymiselle ja pitämiselle on uudet säännöt. Uusien työaikamääräysten käyttöönoton yhteydessä palkanmaksussa siirrytään noudattamaan kuukausipalkkaa viikkopalkan sijaan. Uudistus ei koske sanomalehtitaloja, joilla on kuitenkin mahdollisuus ottaa määräykset käyttöön paikallisesti sopimalla. Työehtosopimuksen mukaisesti paikallisesti voidaan sopia erilaisista työaikojen järjestämisvaihtoehdoista. Parhaaseen tulokseen päästään työpaikoilla, joissa johdon ja henkilöstön avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus on mahdollista. Helsingissä elokuun 5. päivänä 2014 VIESTINNÄN KESKUSLIITTO RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY 5 Työaikaopas 1 Käsitteitä 1.1 Säännöllisen työajan järjestäminen 6 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi. Tasoittumisjakso on enintään neljä viikkoa. Jos työtä tehdään säännönmukaisesti viikonloppuisin, tasoittumisjakso on enintään 17 viikkoa. Paikallisesti voidaan sopia, että työaika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia viikossa. Tällöin työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa tasoittumisjaksossa, joka on enintään 52 viikkoa. Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä Työnantajan tehtävänä on pitää työvuoroluetteloa, johon merkitään päiväkohtaisesti säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät. Mikäli käytössä on keskimääräinen työaika tai muu järjestely, jossa työvuorojen tulee tasoittua, työnantaja on lisäksi velvollinen laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmän. Käytännössä työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä on yhdistetty. Tällaisesta yhdistetystä työvuoroluettelosta ja työajan tasoittumisjärjestelmästä voidaan käyttää nimitystä työtuntijärjestelmä. Työviikko Työviikko ja työvuorokausi alkavat maanantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa, ellei toisin ole sovittu. Sunnuntaityövuorokausi päättyy samana ajankohtana. Päivätyö Päivätyössä työaika sijoitetaan kello 06.00–21.00 välille, ellei paikallisesti toisin sovita. Ns. yksivuorotyössä vastaavaa rajoitusta työajan sijoittamiselle ei ole. Vuorotyö Vuorotyö määritellään lain mukaan. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika. Kaksivuorotyö Työaika sijoitetaan kaksivuorotyössä kello 06.00–23.00 välille, ellei paikallisesti toisin sovita. Kolmivuorotyö Kolmivuorotyössä aamuvuoron alkamisaika sijoitetaan kello 06.00–08.00 välille, ellei paikallisesti toisin sovita. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto Keskeytyvä kolmivuorotyö Keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskennellään kolmessa vuorossa ja keskeytys on vähintään 24 tuntia työviikossa, esim. TAM 35 ja TAM 36. Yötyö Työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Yötyötä voidaan teettää joko vuorotyössä tai erillisenä yövuorona. Yötyötä voidaan teettää kaikissa työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa töissä. Erillinen yövuoro Erillisessä yövuorossa työtä tehdään pelkästään yövuorossa. Erillinen viikonloppuvuoro Työtä tehdään lauantaina ja sunnuntaina. Erillisen viikonloppuvuoron ehdot sovitaan paikallisesti. Työaikamuotoja (TAM) Kaikkia työaikamuotoja ja niiden yhdistelmiä voidaan käyttää. Jatkuvia työaikamuotoja tehdään viikon jokaisena päivänä. Keskeytyviä työaikamuotoja tehtäessä työ keskeytyy viikoittain vähintään 24 tunnin ajaksi. Kolmivuorotyössä on käytettävissä oleva toimintaaika koko vuorokausi. Viikoittaisen käyntiaikatarpeen perusteella voidaan käyttöön valita joko keskeytyvä tai keskeytymätön kolmivuorotyö. Eri työaikamuodoista käytetään seuraavia lyhenteitä: • TAM 15, yksi vuoro, viitenä päivänä viikossa (yleisin päivätyöaika) • TAM 16, yksi vuoro, kuutena päivänä viikossa (keskeytyvä yksivuorotyö) • TAM 17, yksi vuoro, seitsemänä päivänä viikossa (jatkuva yksivuorotyö) • TAM 25, kaksi vuoroa, viitenä päivänä viikossa (keskeytyvä kaksivuorotyö) • TAM 26, kaksi vuoroa, kuutena päivänä viikossa (keskeytyvä kaksivuorotyö) • TAM 27, kaksi vuoroa, seitsemänä päivänä viikossa (jatkuva kaksivuorotyö) • TAM 35, kolme vuoroa, viitenä päivänä viikossa (keskeytyvä kolmivuorotyö) • • TAM 36, kolme vuoroa, kuutena päivänä viikossa (keskeytyvä kolmivuorotyö) TAM 37, kolme vuoroa, seitsemänä päivänä viikossa (keskeytymätön kolmivurotyö) Käytössä voi lisäksi olla esimerkiksi paikallisesti sovittu erillinen viikonloppuvuoro tai erillinen yövuoro. Porrastettu työaika Porrastetussa työajassa työvuorojen alkaminen porrastetaan. Työvuorot alkavat tällöin eri aikaan ja ne voivat mennä limittäin. Tällä saadaan pidennettyä toimintaaikaa ja voidaan vastata päivittäiseen muuttuvaan työvoimatarpeeseen. Yksittäisen työntekijän työajat voidaan porrastaa esimerkiksi yksivuorotyössä niin, että työvuorot alkavat eri aikaan eri päivinä. Jaksotyö Jaksotyössä työaika voidaan järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Jaksotyö voidaan paikallisesti sopien ottaa käyttöön muissakin kuin työaikalaissa määritellyissä töissä. Liukuva työaika Liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestämistä siten, että päivittäinen työajan alkamisaika ja päättymisaika voivat vaihdella sovittujen rajojen sisällä. Työntekijä voi näissä rajoissa päättää itse työhöntuloajastaan ja työstä lähtöajastaan. Siirtymisestä liukuvaan työaikaan voidaan sopia paikallisesti tuotannollisten seikkojen ja paikallisten olosuhteiden niin salliessa. Liukuvan työajan käyttöönoton edellytykset ja yksityiskohdat sovitaan paikallisesti. Tasoitusvapaa Tasoitusvapaaseen on yhdistetty vanhat työajanlyhennysvapaa ja ns. talviloma. Tasoitusvapaan kertymistä ja antamista varten työehtosopimuksessa on uudet määräykset. Osa-aikatyö Osa-aikatyötä on työ, jota tehdään vähemmän kuin työehtosopimuksissa on sovittu kokoaikaiseksi työajaksi. Lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla määritellyt 7 Työaikaopas edut eivät saa olla osa-aikaisilla työntekijöillä heikompia kuin kokoaikaisilla työntekijöillä. Edut suhteutetaan kuitenkin tehtyyn työaikaan. Jos työpaikalla on tarve lisätä työvoimaa, työtä tulee tarjota ensisijaisesti osa-aikaiselle. 1.2 Lepoajat 1.2.1 Päivittäiset lepoajat 8 Jos työaika päivätyössä on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle on annettava työvuoron aikana lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikaltaan, ellei työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä. Lepoajan pituus on yksi tunti, ellei sitä ole lyhennetty paikallisesti luottamusmiehen kanssa sopien. Lepoajan pitää olla kuitenkin vähintään puolen tunnin pituinen. Milloin vuorotyössä työvuoron pituus on 6 tuntia pitempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Enintään puoli tuntia kestävä lepotauko vuorotyössä luetaan työaikaan. Työn lomassa sallitaan kerran päivässä enintään 10 minuutin kahvitauko, josta työnantaja ja pääluottamusmies sopivat. Tauot on pyrittävä järjestämään niin, että koneita ei niiden vuoksi tarvitse pysäyttää. 1.2.2 Vuorokausilepo Säännöllisten työvuorojen välissä tulee työntekijälle antaa kerran vuorokaudessa työaikalain 29 §:n mukainen yhdenjaksoinen vuorokausilepo. Vuorokausilevon pituus on 11 tuntia (ks. työaikalain 29 §:n poikkeukset). 1.2.3 Viikoittainen vapaa-aika Viikkolepo perustuu työaikalakiin. Työaika on järjestettävä (kaikki muut työaikamuodot paitsi TAM 37) niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä vuorotyössä (TAM 37) vapaa aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Viikkoleposäännöksestä voidaan poiketa, jos • työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai • työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista työstä. Mikäli työntekijä on työaikalain 32 §:n edellytyksin työskennellyt viikkoleponsa aikana, on työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennettävä yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut viikoittaista vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös suorittamalla yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus. Korvaaminen suoritetaan tehdyltä työajalta ja vain siltä osin kuin se vähentää lakisääteistä viikoittaista vapaata. 1.3 Sovitun työajan ylittäminen Lisätyö Työaikalain tarkoittamaa lisätyötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehty työ, joka ylittää työvuoroluettelon mukaisen työajan, mutta ei työaikalaissa säädettyä säännöllisen työajan enimmäismäärää 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Lisätyö korvataan kuten säännöllisenä työaikana työskentely. Työnantajalla on työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaan velvollisuus tarjota osa-aikaiselle työntekijälle lisätyötä. Silloin kun työnantajalla on lisätyön tarjoamisvelvollisuus, työ ei ole ylityönä korvattavaa. Tes-ylityö Työehtosopimuksen tarkoittamaa tes-ylityötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehty työ, joka ylittää työvuoroluettelon mukaisen työajan, mutta ei työaikalaissa säädettyä säännöllisen työajan enimmäismäärää 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Ylityö Työaikalain mukaan ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa ylittävää työtä. Milloin TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto työaika on järjestetty keskimääräiseksi, muodostuvat yli- ja lisätyö em. pääsäännöstä poikkeavalla tavalla. Yksi ylityökäsite Paikallisesti voidaan sopia yhdestä ylityökäsitteestä. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityökorvaussäännön perusteella. Paikallinen sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa. Hätätyö Hätätyön teettäminen on mahdollista vain työaikalain 21 §:ssä säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa eikä siitä voi kieltäytyä. Hätätyötä voidaan teettää kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen eikä työtä ole mahdollista siirtää suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana. Varallaolo Varallaolosta säädetään työaikalain 5 §:ssä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauksesta. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaaajan käytölle aiheutuvat rajoitukset. Varallaoloon työntekijän asunnossa käytetystä ajasta on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla vapaa-ajalla. Hälytysluonteinen työ Hälytysluonteisessa työssä työntekijä kutsutaan ennalta arvaamattoman syyn vuoksi (konevika, sairaus) työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Työntekijälle maksetaan matkakorvaus, jonka työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään. 9 Työaikaopas 2 Säännöllinen työaika 2.1 Mikä on työaikaa 10 Työajalla tarkoitetaan työhön käytettävää aikaa sekä sitä aikaa, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työaikaa koskevat määräykset voivat perustua • työaikalakiin • työehtosopimukseen • työpaikalla sovittuun ns. paikalliseen sopimukseen tai • työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen. Työaikaa ei ole esimerkiksi varallaolo tai matkustamiseen käytetty aika. Lain mukaisen ylityön määrittelemiseksi on tärkeää erotella työaika ja muu aika. Työajan tulee tasoittua enintään 40 viikkotuntiin neljän viikon aikana. Tasoittumisjakson enimmäispituus on kuitenkin 17 viikkoa töissä, joissa työn luonteen vuoksi työskennellään säännönmukaisesti myös viikonloppuisin. 2.3 Keskimääräinen työaika paikallisesti sopien Paikallisesti sopimalla on mahdollista ottaa käyttöön keskimääräinen työaika. Silloin voidaan sopia, että työaika on enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia viikossa. Työajan pitää tasoittua keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa enintään 52 viikon aikana. Jos pääluottamusmies sopii kollektiivisesti keskimääräisen työajan käyttöönotosta, yksittäisten työntekijöiden perustellut henkilökohtaiset tarpeet tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon. 2.2 Säännöllinen työaika työnantajan päätöksellä 2.4 Vuosityöaika Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työtä voidaan työnantajan päätöksellä teettää myös kuutena päivänä viikossa, jolloin viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia vuorokautisen työajan ollessa enintään 8 tuntia. Vuotuinen työaika vaihtelee työaikamuodoittain. Pisin työaika on yksivuorotyössä ja lyhin keskeytymättömässä 3-vuorotyössä. Työntekijälle pitää kertyä tekemänsä työaikamuodon mukainen tuntimäärä työaikaa tai siihen rinnastettavaa aikaa vuoden aikana saadakseen täyden palkan. 2.4.1 Vuosityöaika eri työaikamuodoissa TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto Työaika on pitkän ajanjakson keskiarvona päivä- ja yksivuorotyössä 1688 tuntia vuodessa ja kaksivuorotyössä 1664 tuntia vuodessa. on siten otettu huomioon kaikki arki- ja aattovapaat sekä tasoitusvapaat, mutta ei vuosilomaa. Näin ollen jos henkilö työskentelisi esimerkkitapauksessa joka viikko 35,1 tuntia (myös arkipyhinä ja aattoina eikä pitäisi erikseen tasoitusvapaita), hänelle kertyisi vuosityöaika täyteen. Työntekijä pitäisi tällöin lomana pelkän vuosilomansa. Työaika on päivä- ja yksivuorotyössä kaksivuorotyössä vuonna 2014 1680 tuntia 1656 tuntia vuonna 2015 1688 tuntia 1664 tuntia vuonna 2016 1704 tuntia 1680 tuntia vuonna 2014 1656 tuntia vuonna 2017 1688 tuntia 1664 tuntia vuonna 2015 1664 tuntia vuonna 2016 1680 tuntia Työaika on keskimäärin päivä- ja yksivuorotyössä kaksivuorotyössä vuonna 2017 1664 tuntia vuonna 2014 35,6 h/vk 35,1 h/vk vuonna 2015 35,8 h/vk 35,3 h/vk vuonna 2014 35,1 h/vk vuonna 2016 36,1 h/vk 35,6 h/vk vuonna 2015 35,3 h/vk vuonna 2017 35,8 h/vk 35,3 h/vk vuonna 2016 35,6 h/vk vuonna 2017 35,3 h/vk Kaksivuorotyön vuosityöaika on myös niillä työntekijöillä, jotka työskentelevät viikonloppuisin säännöllisessä ilta-, yö- tai vuorotyössä tai joiden työvuoroista säännöllisesti vähintään joka neljäs on yötyötä (klo 21–06). Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota yleensä tehdään kolmessa vuorossa siten, että työskentely keskeytyy vähintään 24 tunniksi työviikon aikana. Työaika on pitkän ajanjakson keskiarvona 1664 tuntia vuodessa. Esimerkki Yllä oleva keskimääräinen viikkotyöaika on laskettu jakamalla vuosityöaika (esimerkiksi 1656 tuntia vuonna 2014 kaksivuorotyössä) 47,18:lla (työviikot vähennettynä viiden viikon täydellä vuosilomalla). Keskimääräisessä viikkotyöajassa Työaika on keskeytyvässä kolmivuorotyössä Työaika on keskimäärin keskeytyvässä kolmivuorotyössä Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota yleensä tehdään kolmessa vuorossa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Työaika on tällöin 1632 tuntia vuodessa ja keskimäärin 34,6 h/vk. Pelkkää erillistä yövuoroa tekevän työntekijän vuosityöaika on 1632 tuntia. 11 Työaikaopas 2.4.2 Osavuoden työaika Kun esimerkiksi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehtosopimuksessa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla: 1.1.–5.5.2013 TAM37 kaava 125 TAM37 työskenneltävä ajanjakso edellinen viikkoina 125/7 17,86 1 vuosiloma (viikkoina) todellisten työviikkojen lkm on 12 17,86 - 1 16,86 kalenteripäivää viikkoa viikkoa viikkoa työehtosopimuksen mukainen työaika vakio 34,6 tuntia/ viikko ajanjakson työaikavaatimus tunteina 34,6 x 16,86 583 tuntia edellinen muutettuna 8h työvuoroiksi 583/8 73 työvuoroa Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 16,86 viikkoa x 34,6 tuntia viikossa, eli 583 tuntia, joka 8 tunnin mittaisiksi työvuoroiksi muutettuna tarkoittaa 73 työvuoroa. Ajanjaksolle laadittavaan työaikasuunnitelmaan tulee siis sisältyä 73 x 8h työvuoroa. Samaa laskentatapaa voidaan soveltaa muihinkin työaikamuotoihin. 2.5 Tasoitusvapaa 2.5.1 Tasoitusvapaan kertyminen Uusi tasoitusvapaa on muodostettu yhdistämällä vanha työajan lyhennysvapaa ja talviloma. Uusissa työaikamääräyksissä ei siten ole enää työajan lyhennyksiä tai talvilomia, vaan puhutaan pelkästään tasoitusvapaasta. Työntekijälle kertyy tasoitusvapaata kuukausittain. Tasoitusvapaata kertyy viikkotyöajasta ja työaikamuodosta riippuen 0,42-1,83 päivää jokaiselta täydeltä kuukaudelta. Tasoitusvapaiden kertyminen muistuttaa vuosiloman kertymistä. Ns. 14 päivän säännön sijaan tasoitusvapaalle on kuitenkin oma kertymissääntö: mikäli työntekijälle kertyy kuukaudessa enemmän kuin kolme poissaolopäivää, hän menettää oikeuden tasoitusvapaaseen siltä kuukaudelta. Esimerkki Elokuussa on 21 työpäivää, syyskuussa 22 työpäivää ja lokakuussa 23 työpäivää. Työntekijä saa tasoituskertymän elokuussa 18 päivällä, syyskuussa 19 päivällä ja lokakuussa 20 päivällä. Työpäiviin rinnastetaan joukko erilaisia poissaolopäiviä, eli ne päivät • jolloin työntekijä on vuosilomalla tai tasoitusvapaalla • jolloin työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa • jolloin työntekijälle maksetaan äitiys- tai isyysvapaan palkkaa • joina työntekijä on estynyt tekemästä työtä oman reservin harjoituksen tai siviilipalveluslaissa tarkoitetun täydennyspalveluksen aikana • joiden ajalta työnantaja maksaa työntekijälle koulutussopimuksen mukaan ansionmenetyksen korvauksen • jolloin työntekijä on poissa työehtosopimuksen kohtien 6.5 (sairaan lapsen hoitaminen), 6.6 (vaikeasti sairaan lapsen hoitaminen ja kuntoutus), 6.7 (palkalliset poissaolopäivät) ja 7.10 (yhteiskunnalliset luottamustoimet ja järjestötehtävät) perusteella. • jolloin työntekijä on lomautettuna, enintään kuitenkin 30 lomautuspäivää vuodessa. Esimerkki Työntekijä työskentelee kaksivuorotyössä. Hän on sairaana elokuussa viikon saaden sairausajan palkkaa. Lisäksi hän hoitaa sairasta lastaan kolme päivää. Syyskuussa hän on työnantajan kanssa sopimallaan ylimääräisellä vapaalla neljä päivää. Marraskuun alusta hän jää hoitovapaalle. Elokuussa työntekijälle kertyy tasoitusvapaa 1,5 päivää, koska sairausloma on palkallinen. Sairaan lapsen hoitaminen rinnastetaan myös työpäiviin. Syyskuun osalta työntekijä saa tasoitusvapaata 0,83 päivää, koska tasoitusvapaata kertyy pienemmän kertoimen mukaan sellaisilta kuukausilta, joilta ei kertyisi tasoitusvapaata, mutta kertyy vuosilomaa. Marraskuun alusta lukien (hoitovapaalla oltaessa) tasoitusvapaata ei kerry lainkaan. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto Tasoitusvapaakertoimia on viisi erilaista: 0,42; 0,83; 1,25; 1,50 ja 1,83. Jokaisen kuukauden osalta tarkastellaan erikseen, minkä kertoimen piiriin kuulutaan. Kaikkien kuukausien kertoimet lasketaan yhteen ja summa kertoo kyseisen vuoden tasoitusvapaiden kokonaismäärän. Esimerkki: tammikuu0,42 helmikuu0,42 maaliskuu0,42 huhtikuu 0,42 toukokuu1,25 kesäkuu1,25 heinäkuu1,25 elokuu 1,50 syyskuu 1,50 lokakuu 1,50 marraskuu1,50 joulukuu1,50 Yhteensä Seuraavaksi tarkastellaan, mitä kertoimia käytetään missäkin tilanteissa: Kerroin 1,83 • • • • Viikkotyöaika: 40 tuntia (tai henkilö on siirtynyt osa-aikatyöhön 40-tuntisesta viikosta) Työaikamuoto: Keskeytymätön 3-vuorotyö tai pelkkä yövuoro Enintään kolme poissaolopäivää kuukauden aikana, kertyy myös työpäiviin rinnastettavilta päiviltä Viikkotyöaika: 40 tuntia (tai henkilö on siirtynyt osa-aikatyöhön 40-tuntisesta viikosta) Työaikamuoto: Päivä- ja yksivuorotyö Enintään kolme poissaolopäivää kuukauden aikana, kertyy myös työpäiviin rinnastettavilta päiviltä Kerroin 0,83 • • • 12,93 Tässä tapauksessa henkilölle kertyy tasoitusvapaata 12,93 päivää vastaava määrä. • Kerroin 1,25 • Henkilön tasoitusvapaa voi kertyä esimerkiksi seuraavasti • • • • • • • • • • • • • 3-vuorotyö Enintään kolme poissaolopäivää kuukauden aikana, kertyy myös työpäiviin rinnastettavilta päiviltä Viikkotyöaika: Työaikamuoto: vähintään joka neljäs työvuoro sijoittuu kello 21–06 väliin tai ne sanomalehden työntekijät, jotka säännöllisesti työskentelevät viikonvaihteen aikana (lauantaina ja/tai sunnuntaina) seuraavan päivän lehden valmistamiseksi. Kertyy sellaisilta kuukausilta, joilta ei kerry tasoitusvapaata, mutta kertyy vuosilomaa (esim. alle 40 tuntia tekevät ja äitiys- ja vanhempainvapaan palkattomalta ajalta) Kerroin 0,42 • • Viikkotyöaika: Kertyy sellaisilta kuukausilta, joilta ei kertyisi tasoitusvapaata, mutta kertyy vuosilomaa (esim. alle 40-tuntista viikkoa tekevät ja äitiys- ja vanhempainvapaan palkattomalta ajalta) Esimerkki: • • Kerroin 1,50 • • Viikkotyöaika: 40 tuntia (tai henkilö on siirtynyt osa-aikatyöhön 40-tuntisesta viikosta) Työaikamuoto: Kaksivuorotyö tai keskeytyvä • Jos tasoitusvapaata kertyy 0,42 päivää kuukaudessa, sitä kertyy vuodessa 5 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen viiden päivän (yhden viikon) talvilomaa. Jos tasoitusvapaata kertyy 0,83 päivää kuukaudessa, sitä kertyy vuodessa 10 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen 10 päivän (kahden viikon) talvilomaa. Jos tasoitusvapaata kertyy 1,25 päivää kuukaudessa, sitä kertyy vuodessa 15 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen viiden päivän 13 Työaikaopas • • (yhden viikon) talvilomaa ja 10 päivän (80 tunnin) työajanlyhennystä. Jos tasoitusvapaata kertyy 1,50 päivää kuukaudessa, sitä kertyy vuodessa 18 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen 10 päivän (kahden viikon) talvilomaa ja 8 päivän (64 tunnin) työajanlyhennystä. Jos tasoitusvapaata kertyy 1,83 päivää kuukaudessa, sitä kertyy vuodessa 22 päivää. Se vastaa vanhan työehtosopimuksen 10 päivän (kahden viikon) talvilomaa ja 8 päivän (64 tunnin) työajanlyhennystä, minkä lisäksi tulee vielä neljä tasoitusvapaata. Esimerkki: 14 Työntekijä Pirjo Painaja on työskennellyt 40-tuntisessa viikossa tammi-maaliskuun keskeytyvässä 3-vuorotyössä. Hän siirtyy huhtikuussa tekemään kaksivuorotyötä. Pirjo jää äitiysvapaalle elokuun alkuvaiheilla ja hänelle maksetaan kolmelta kuukaudelta äitiysajan palkkaa. Marras-joulukuun hän on palkattomalla äitiys- ja vanhempainvapaalla. Pirjolle kertyy tasoitusvapaata seuraavasti: • tammikuu 1,83 keskeytymätön 3-vuorotyö • helmikuu 1,83 ” • maaliskuu 1,83 ” • huhtikuu 1,50 kaksivuorotyö • toukokuu 1,50 ” • kesäkuu 1,50 ” • heinäkuu 1,50 ” • elokuu 1,50 palkallinen äitiysvapaa • syyskuu 1,50 ” • lokakuu 1,50 ” • marraskuu 0,42 poissaolo, jolta kertyy vuosilomaa • joulukuu 0,42 ” Yhteensä 16,83 päivää Mikäli sovellettava kerroin muuttuu kesken kuukauden, noudatetaan sitä kerrointa, jonka piiriin työntekijä kuuluu enimmän osan kuukaudesta. Esimerkki Työntekijä työskentelee kaksivuorotyössä ja siirtyy 10.5. tekemään keskeytymätöntä 3-vuorotyötä. Toukokuun kerroin on 1,83, koska enin osa kuukaudesta työskennellään keskeytymättömässä 3-vuorotyössä. 2.5.2 Tasoitusvapaan antaminen Tasoitusvapaa annetaan noudattaen seuraavia sääntöjä: 1. 1.10.–30.4. välisenä aikana viisi päivää yhdenjaksoisena, ellei toisin sovita (vanha talvilomaviikko) 2. 1.10.–30.4. välisenä aikana lisäksi enintään viisi päivää niille työntekijöille, joille on kertynyt tasoitusvapaata 0,83 pv/kk (vanha toinen talvilomaviikko). Tasoitusvapaa annetaan yhdenjaksoisena, mikäli se on mahdollista työvuorojärjestelmän kierron kannalta eikä toisin sovita. Vapaata ei tarvitse antaa yhdenjaksoisena a-kohdan vapaan kanssa. 3. Mikäli työntekijälle ei ole tarjottavissa työtä poikkeuksellisesti, ennakoimattomasta syystä, enintään kuusi tasoitusvapaata saadaan sijoittaa kokonaisina päivinä kolmen päivän ilmoitusajalla. (Huom. a- ja b-kohdat ovat ensisijaisia). Loput tasoitusvapaat saadaan antaa • pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan työvuoro kerrallaan • lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa (ei kuitenkaan 3-vuorotyössä tai yövuoroon sijoitettuna) tai • eri työajan lyhennysvaihtoehtoja yhdistelemällä. Esimerkki Työntekijälle on kertynyt 12,93 päivää tasoitusvapaata. Viisi päivää annetaan 1.10.–30.4. yhdenjaksoisena. Enintään kuusi päivää voidaan antaa kolmen päivän ilmoitusajalla, mikäli työtä ei ole ennakoimattomasta syystä tarjolla. Jäljelle jäävät kaksi päivää voidaan joko sijoittaa työtuntijärjestelmään tai ajankohdasta voidaan sopia työntekijän kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja saa antaa vapaan kahden viikon ilmoitusajalla. Kaksi päivää voidaan käyttää myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto 2.5.3 Tasoitusvapaan erääntyminen Tasoitusvapaa on annettava viimeistään 30.4. mennessä ansaintaa seuraavana vuonna. Tasoitusvapaiden tarkka määrä selviää varmasti vasta vuoden lopussa. Tasoitusvapaita luonnollisesti pidetään koko vuoden aikana ja ne tulisi pitää viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia tasoitusvapaiden siirtämisestä vielä kahdella kuukaudella niin että ne annetaan viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Edellä 2 b-kohdan mukainen tasoitusvapaan osuus (ns. toinen talvilomaviikko) voidaan antaa seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä, jos se pidetään yhdenjaksoisena. Alla on vielä taulukko tasoitusvapaiden pitämisestä: Tasoitusvapaan kertyminen 1.1. 31.12. 1.1. 30.4. 30.6. 30.9. Tasoitusvapaan pitäminen Tasoitusvapaan pitäminen sopimalla Ns. toisen talvilomaviikon pitäminen yhdenjaksoisena 2.5.4 Tasoitusvapaan päällekkäisyys muun vapaan kanssa Tasoitusvapaat merkitään työvuoroluetteloon. Lähtökohtana on, että noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta: • • tasoitusvapaa ei siirry, vaikka työntekijälle tulisi jokin muu poissaoloperuste kyseisenä päivänä työnantaja ei saa määrätä tasoitusvapaata sellaiseen ajankohtaan, jona työntekijällä on jo tiedossa muu palkallinen poissaoloperuste. Aikaprioriteettiperiaatteesta poiketen työnantajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasoitusvapaa sellaiseen ajankohtaan, jossa tasoitusvapaa on kollektiivisesti määrätty tietylle työntekijäryhmälle. Esimerkki: Tuotantolinja on suljettuna tiettyinä päivinä. Tasoitusvapaa saadaan sijoittaa näihin päiviin, vaikka työnantajan tiedossa olisi, että työntekijä on sairauslomalla kyseisinä päivinä. 2.5.5 Osa-aikaisen työntekijän oikeudesta tasoitusvapaaseen Osa-aikaiselle työntekijälle kertyy tasoitusvapaata jokaiselta sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona työntekijä on ollut poissa enintään 1/7 kuukauden työtunneista. Tasoitusvapaan kertoimet 1,25–1,83 koskevat osa-aikaista työntekijää ainoastaan silloin, kun hän on siirtynyt 40-tuntisesta työviikosta osa-aikatyöhön. Osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä ansaitsee muuten kertoimien 0,42 tai 0,83 mukaista tasoitusvapaata, mikäli hänellä on oikeus kyseiseltä kuukaudelta vuosilomaan. Siltä osin kuin osa-aikaisella työntekijällä on oikeus tasoitusvapaaseen, tasoitusvapaan ansio määräytyy tehdyn työajan suhteessa. Esimerkki 1 Työntekijä A työskentelee osa-aikaisena työntekijänä. Hän työskentelee kuukausittain keskimäärin 100 tuntia kuukaudessa. Tietyn kuukauden osalta työvuoroluettelon mukainen työaika on ollut 108 tuntia. Ansaitakseen kyseiseltä kuukaudelta tasoitusvapaan työntekijän pitää työskennellä tai olla työpäivään rinnastettavalla vapaalla vähintään 6/7 työajasta, joka tarkoittaa tämän kuukauden osalta 93 tuntia. Tasoitusvapaakerroin on joko 0,42 tai 0,83, koska työntekijä ei ole siirtynyt 40-tuntisesta työviikosta osa-aikatyöhön. Jos hän olisi siirtynyt 40-tuntisesta työviikosta osa-aikatyöhön, olisi kerroin 1,25, 1,5 tai 1,83. Tasoitusvapaata pidettäessä tasoitusvapaan ansio määräytyy keskimääräisen työajan perusteella. Työntekijä on työskennellyt vuodessa 1036 tuntia. Kokoaikaisen työntekijän vuosityöaika olisi ollut 1680, joten työaika on ollut 61,67 % kokoaikaisen työntekijän työajasta. Yhden tasoitusvapaapäivän ansio on siten 61,67 % täydestä päiväpalkasta. 15 Työaikaopas Esimerkki 2 Työntekijä B työskentelee tarvittaessa töihin kutsuttavana työntekijänä työpaikalla, jossa kokoaikaiset työntekijät työskentelevät 40 tuntia viikossa. Työaikamuodot vaihtelevat TAM15:stä TAM 25:een. B:lle kertyy työsopimuksen mukaan työtunteja 0-40 viikossa. A:lle kertyy tasoitusvapaata 0,42 tai 0,83 päivää jokaiselta kuukaudelta, jona hän on työskennellyt vähintään 35 tuntia. Työntekijään ei sovelleta kertoimia 1,25–1,83, koska hän ei työskentele 40-tuntisessa viikossa eikä ole siirtynyt osa-aikatyöhön 40-tuntisesta viikosta. 2.5.6 Määräaikaisen työntekijän tasoitusvapaa 16 Tasoitusvapaan kertoimet 1,25–1,83 eivät koske määräaikaisia työntekijöitä, joiden työsuhde kestää enintään kolme kuukautta. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, tasoitusvapaata ansaitaan kuitenkin työsuhteen alusta lukien. Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä ansaitsee kertoimien 0,42 ja 0,83 mukaista tasoitusvapaata työsuhteensa alusta lukien, vaikka hänellä ei olisi oikeutta suurempiin kertoimiin. 2.5.7 Tasoitusvapaan ansio Työntekijälle maksetaan tasoitusvapaan ajalta normaali palkka. Vuorolisä maksetaan sen mukaisesti kuin kyseessä olisi ollut työpäivä. Suorituspalkkatyössä palkka maksetaan keskituntiansion mukaan. 2.5.8 Tasoitusvapaan vaihtaminen rahaksi Työntekijän kanssa voidaan sopia tasoitusvapaan vaihtamisesta rahaksi. Rahaksi vaihdettava enimmäismäärä on • 120 tuntia päivätyötä tekevillä • 144 tuntia ilta-, yö- tai vuorotyötä tekevillä. Rahaksi vaihtaminen tapahtuu keskituntiansiota käyttäen. 2.5.9 Paikallinen sopiminen tasoitusvapaista Tasoitusvapaista voidaan paikallisesti sopia työehtosopimuksesta poikkeavasti. 2.5.10 Työajan tasoittuminen työsuhteen päättyessä Työsuhteen päättyessä tasoitusvapaasaldo pyritään tasaamaan irtisanomisaikana, ellei toisin sovita. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto 17 Työaikaopas 3 Työaikajärjestelmien suunnittelu 18 Kuva 2: Työaikasuunnittelun elementtejä 3.1 Johdanto Työaikajärjestelmien suunnittelussa lähtökohtana on se, että tuotanto voidaan järjestää mahdollisimman järkevästi. Nopeus-, tehokkuus- ja joustavuusvaatimukset ovat lisääntyneet. Kuva 1: Työaikasuunnitteluun liittyviä muuttujia Työtuntien lukumäärä vuodessa Keskimääräinen työaika viikossa Tasoitusvapaat Tauot Vuorokautisen työajan pituus Työaikojen porrastaminen Vuorotyö Tiivistetyt työvuorot Vuosilomat Toimitusaikataulut Käytössä oleva kone- ja tuotantokapasiteetti Palautuminen 3.2 Työviikon alkaminen Työviikko ja työvuorokausi alkavat ja sunnuntaivuorokausi päättyy maanantaina ensimmäisen työvuoron saapuessa töihin. Paikallisesti on mahdollista sopia toisin. Yllättävät poissaolot Henkilöstön määrä ja ammattitaito Voidaan esimerkiksi sopia, että työviikko alkaa sunnuntaina klo 22.00. Sunnuntaina klo 22.00 alkava työviikko on usein käytössä keskeytyvän kolmivuorotyön malleissa. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto Työviikon ja työvuorokauden alkaminen voidaan määritellä työpistekohtaisesti. Jokainen vuorokausi on 24 tunnin pituinen. Näin ollen jos työntekijän työviikko on alkanut maanantaina kello 7.00, määräytyvät työvuorokaudet seuraavasti: Työvrk Alkaa Päättyy tiistai Maanantaimaanantai 7.00 keskiviikko Tiistaitiistai 7.00 torstai Keskiviikkokeskiviikko 7.00 perjantai Torstai torstai 7.00 lauantai Perjantaiperjantai 7.00 sunnuntai Lauantai lauantai 7.00 maanantai Sunnuntai sunnuntai 7.00 7.00 7.00 7.00 7.00 7.00 7.00 7.00 3.3 Päivittäisen työajan sijoittaminen Ellei paikallisesti toisin sovita, työaika on sijoitettava seuraavasti: • päivätyössä kello 6.00–21.00 • 2-vuorotyössä kello 6.00–23.00 • 3-vuorotyössä aamuvuoron pitää alkaa klo 6.00– 8.00. Vuorotyössä työtä voidaan teettää ympäri vuorokauden. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuorot menevät enintään tunnilla päällekkäin tai niiden väliin jää enintään tunti. Yötyöllä tarkoitetaan kello 23–6 välisenä aikana tehtävää työtä. Yötyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Muuten yötyötä saadaan teettää ilman rajoituksia. Työtä voidaan teettää myös pelkästään yöllä ns. erillisessä yövuorossa. Työaika voi olla porrastettu, jolloin työvuorot alkavat eri aikaan ja ne voivat mennä limittäin. Työaika voidaan järjestää jaksotyöksi paikallisesti sopimalla. 3.4 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä Työnantajan tehtävänä on pitää työvuoroluetteloa, johon merkitään päiväkohtaisesti säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät. Mikäli käytössä on keskimääräinen työaika tai muu järjestely, jossa työvuorojen tulee tasoittua, työnantaja on lisäksi velvollinen laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmän. Tällöin työvuoroluettelo on tehtävä vähintään tasoittumisjakson pituiseksi. Työajan tasoittumisjärjestelmällä tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa työaika tasoittuu työehtosopimuksessa mainittuun työaikamuodon mukaiseen keskimääräiseen viikkotyöaikaan. Työajan tasoittumisjärjestelmän laatii työnantaja ja se voi koskea yksittäistä työntekijää, työryhmää, osastoa tai koko yritystä. Työvuoroluetteloa ja työajan tasoittumisjärjestelmää laadittaessa on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan työpaikan luottamusmiehen kanssa. Käytännössä työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä on yhdistetty. Tällaisesta yhdistetystä työvuoroluettelosta ja työajan tasoittumisjärjestelmästä voidaan käyttää nimitystä työtuntijärjestelmä. 3.5 Työvuoroluettelon ja tasoittumisjärjestelmän muuttaminen Työvuoroluetteloa tai tasoittumisjärjestelmää voidaan muuttaa • tuotannollisista tai töiden järjestelyihin liittyvistä syistä, tai • työntekijän pyynnöstä. Muutoksista on neuvoteltava pääluottamusmiehen kanssa sopimukseen pyrkien. Yksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta neuvotellaan asianomaisen työntekijän kanssa. Muutokset tulevat voimaan seuraavasti: • työntekijän kanssa sopien ilman vähimmäisilmoitusaikaa • paikallisesti sovittua ilmoitusaikaa noudattaen • tilapäiset muutokset: yksi viikko • pysyväisluontoiset, vähintään kuukauden jatkuvat muutokset: 2 viikkoa 19 Työaikaopas • Mikäli työntekijälle ei ole tarjottavissa työtä poikkeuksellisesti, ennakoimattomasta syystä, työnantaja saa sijoittaa enintään kuusi tasoitusvapaata kokonaisina päivinä ilmoittamalla asiasta viimeistään kolmantena muutosta edeltävänä päivänä. 3.6 Siirtyminen työaikamuodosta toiseen Kausivaihtelut ovat tyypillisiä useille alan yrityksille. Työaikamuodosta toiseen voidaan siirtyä työehtosopimuksen mukaisesti. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen noudatetaan käytössä olleen työaikamuodon mukaista työaikaa ja muita sitä koskevia työaikamääräyksiä siirtymishetkeen asti. Uuden työaikamuodon käyttöönottohetkestä lukien työaika ja muut työaikamääräykset määräytyvät uutta työaikamuotoa koskevien määräysten mukaisesti. 3.7 Vapaapäivät 20 Tavoitteena on, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen sijaita sunnuntain yhteydessä. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työvuoroluettelosta. Myös osa-aikatyötä tekevien osalta työaika voidaan järjestää niin, että se jakautuu kuudelle työpäivälle viikossa. Arkipyhät ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannolliset syyt muuta vaadi. Tuotannollisten syiden edellyttäessä säännöllinen työvuoro voidaan sijoittaa kaikille päiville. Seuraavien päivien osalta on erityisiä määräyksiä työvuoron sijoittamisen tai korvattavuuden osalta: Työvuoron sijoittaminen Korvaus Kyllä + 100 % juhannusaatto klo 00–14 juhannusaatto klo 14–00 * * Kyllä + 100 % jouluaatto klo 00–14 jouluaatto klo 14–00 * * + 100 % uudenvuoden aatto klo 00–14 Kyllä uudenvuoden aatto klo 14–00 * * Kyllä + 100 % pääsiäislauantai Kyllä + 150 % loppiainen Kyllä + 150 % pitkäperjantai Kyllä + 150 % vapunpäivä Kyllä + 150 % helatorstai Kyllä + 150 % pyhäinpäivä Kyllä + 150 % itsenäisyyspäivä Kyllä +100 % Muut pyhäpäivät (su-korotus) * sovittava paikallisesti Lomautuksen alkamisesta 14 vuorokauden sisään sijoittuvat arkipyhät korvataan työntekijälle rahana, mikäli ne olisivat olleet arkipyhän sijasta työpäiviä. Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä tai aattovapaana, työntekijälle tulee antaa vastaava vapaapäivä muuna ajankohtana. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto 21 Työaikaopas 4 Työajan järjestämisvaihtoehtoja 22 Työaikaa voidaan järjestää päivävuoroon, keskeytyvään tai jatkuvaan yksi- tai kaksivuoroon, keskeytyvään tai keskeytymättömään kolmivuoroon tai jaksotyöhön. Työvuorojen alkamisajankohtia voidaan porrastaa tai työaikoja voidaan järjestää keskimääräiseksi. On muistettava, että työntekijällä on mahdollisuus työnantajan kanssa sopiessaan kasvattaa henkilökohtaista vuosityöaikaansa ja vastaavasti ansioitaan vaihtamalla tasoitusvapaitaan rahaksi. Vaihtomahdollisuus on • • 120 tuntia päivätyötä tekevillä 144 tuntia ilta-, yö- tai vuorotyötä tekevillä. 4.2 Päivä- ja yksivuorotyö Päivätyössä säännöllisen työajan tulee työehtosopimuksen mukaan sijoittua kello 06.00-21.00 väliseen aikaan. Yksivuorotyössä työaika voi olla myös pelkkää päivä-, ilta- tai yötyötä. Työajan pituus on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Se voidaan järjestää myös keskimääräiseksi siten, että työaika tasoittuu 40 tuntiin viikossa tasoittumisjakson aikana. Päivittäistä ja viikoittaista käyntiaikaa voidaan siten säädellä henkilökohtaisia työaikoja järjestelemällä. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä työaikojen sijoittamisesta. Työaikojen porrastaminen Töihintuloaikojen porrastamisella voidaan lisätä ja optimoida palvelu- ja tuotantoaikoja. (Kuva 3) Kuva 3: Työaikojen porrastaminen 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Järjestelyillä voidaan muun muassa • • • pidentää palvelu- ja tuotantoaikoja valmistella tuotantolinjoja tuotantokuntoon huoltaa laitteita tai välineitä varsinaisen tuotantoajan ulkopuolella Työaikoja porrastamalla voidaan lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta. Joissakin tapauksissa aloite järjestelyyn on tullut myös yksittäisiltä henkilöiltä ja lähtenyt heidän tarpeistaan. Kuvassa 4 esitetyllä ratkaisulla palvelu- tai käyntiaikaa ja tuottavuutta on voitu nostaa huomattavasti työaikoja porrastamalla ja toimintatapoja muuttamalla. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto Kuva 4: Porrastamisella on pystytty lisäämään tuotantoaikaa kolmella tunnilla Ennen: Kuvassa 6 tasoittumisjakso on kolme viikkoa. Järjestelyä on käytetty esimerkiksi lyhyehkön, ennalta tiedetyn ruuhkahuipun hoitamisessa. Kuva 6: Vuorokautinen työaika tasoittuu keskimäärään kolmen viikon tasoittumisjaksolla Porrastamisen jälkeen: 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Vuorokautisen työajan pidentäminen Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopimalla pidentää. Paikallisesti voidaan sopia enintään 12 tunnin pituisesta päivittäisestä työajasta viikkotyöajan ollessa enintään 60 tuntia. Työajan tulee tällöin tasoittua ennakolta laaditun työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisesti enintään 52 viikon mittaisella ajanjaksolla työaikamuodon (TAM) mukaiseen viikkotyöaikaan. Kuvan 5 esimerkissä vuorokautinen työaika tasoittuu 8 tuntiin kalenteriviikon kuluessa. Esimerkin mukainen työvuoroluettelo on laadittu tilanteisiin, joissa yrityksen tietyissä toiminnoissa käyntiaikatarve viikon eri päivinä on erilainen. Näissäkin tapauksissa on usein ollut kyse myös yksittäisten henkilöiden tarpeista, jolloin sekä yrityksen että yksilön tarpeet on voitu yhdistää. Kuva 5: Vuorokautinen työaika tasoittuu keskimäärään viikon tasoitusjaksolla Ma Ti Ke To Pe La Su La Su 10 10 10 10 Ma Ti Ke To Pe 10 10 8 8 4 Ma Ti Ke To Pe La 10 6 4 6 6 8 Ma Ti Ke To Pe 10 10 10 10 8 Ma Ti Ke To Pe 10 10 10 10 8 Ma Ti Ke To Pe 8 8 8 La Su La Su La Su Käyntiajan järjestämiseksi toiminnalle tyypillisiä tuotantovaihteluita vastaavaksi voidaan päivittäiset työajat paikallisesti sopimalla keskimääräistää enintään 52 viikon mittaisella tasoittumisjaksolla. Käytännön sovellutuksissa tasoittumisjaksojen pituudet vaihtelevat kunkin yrityksen tai toiminnon tarpeiden mukaisesti. Keskimääräinen viikkotyöaika Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon mittaisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärään. Kuvan 7 esimerkissä viikoittaista keskimääräistä työaikaa on käytetty säätämään laitoksen tuotantoaika vastaamaan ennalta tiedossa olevia ja vakiintuneita tuotantohuippuja. Kuva 7: Viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärään kolmen viikon tasoittumisjaksolla Viikkotyöaika tuntia 60 Su 50 40 30 20 10 vko 1 vko 2 vko 3 23 Työaikaopas Kuvassa 8 olevan esimerkin keskimääräistä työaikaa on käytetty esimerkiksi lyhyehköjen tuotantohuippujen, laitehuoltojen hoitamisessa sekä jollekin arkipyhäviikolle jäävien mahdollisten välipäivien sisään teossa. • Kuva 8: Viikottainen työaika tasoittuu keskimäärään kolmen viikon tasoittumisjaksolla • • Ma Ti Ke To Pe La P P P P P P Ma Ti Ke To Pe La P P P P P P Ma Ti Ke To Pe La P P P Su Su 4.3 Vuorotyö Työ- ja käyntiaikoihin voidaan vaikuttaa myös tasoitusvapaan sijoittelulla. Työajan tasaaminen koskee erityisesti niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Muilla kuin 40-tuntista viikkoa tekevillä ja 40-tuntisesta viikosta osa-aikatyöhön siirtyneillä työntekijöillä on oikeus tasoitusvapaaseen vain siltä osin kuin se vastaa vanhaa talvilomaa. Tasoitusvapaiden antamisesta katso kohta 2.5.2. On myös mahdollista sopia, ettei vapaita pidetä, vaan ne maksetaan rahana. Vuorotyöllä tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa kaksi tai useampia työvuoroja seuraa toisiaan ja jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat sovitussa rytmissä. Vuorojen väliin voi jäädä enintään tunnin mittainen tauko tai ne voivat olla enintään tunnin ajan päällekkäin. Työaikalainsäädäntö ja työehtosopimukset antavat puitteet työaikojen sijoitteluun ja noudatettaviin lepoaikoihin. Työaikajärjestelyjen suunnittelussa ovat keskeisesti vaikuttamassa tuotannolliset ja taloudelliset tekijät sekä työntekijöiden työ- ja vapaa-aikaan liittyvät tarpeet. Vuorotyön tuottavuutta voidaan parantaa vähentämällä työn kuormittavuutta ja näin vaikuttamalla mm. väsymykseen, työvirheisiin ja työtapaturmiin. Tutkimusten mukaan on tuottavuuden ja kuormittavuuden kannalta havaittu paremmiksi järjestelmät, joissa Liukuva työaika • Su Työajan tasaamisvapaiden sijoittelu 24 • Liukumat eli päivittäiset työhön tulo ja työstä lähtöaikojen rajat (esim. klo 07.00-09.00 ja klo 15.00– 18.00) Ruokailutauko joka voi olla kiinteä tai liukuva (esim. klo 11.00–13.00) Liukuman enimmäiskertymä Tasoittumisjakso, joka voi olla esimerkiksi kuukausi, vuosi tai työsuhteen kestoaika. Kun tuotannolliset seikat ja paikalliset olosuhteet antavat mahdollisuuden siirtyä liukuvaan työaikaan, siitä voidaan sopia paikallisesti. Liukuvan työajan käyttöönoton edellytykset ja yksityiskohdat selvitetään työnantajan ja työntekijöiden yhteistyönä. Liukuva työaika on järjestetty siten, että työntekijä voi itse valita työajan alkamis- ja päättymisajan sovittujen rajojen puitteissa ja että vuorokautinen ja viikoittainen työaika vaihtelee sovituissa rajoissa (enimmäiskertymä 40 tuntia). Liukuvaa työaikaa koskevassa sopimuksessa tulee määritellä seuraavat asiat: • Kiinteä työaika tarkoittaa aikaa, joka työntekijän tulee olla työpaikalla • Liukuma-aika tarkoittaa aikaa, jonka rajoissa työntekijä voi itse valita työhön saapumisen ja työstä lähtemisen ajankohdat • • • työkierrot ovat nopeampia eli samaa työvuoroa on kaksi tai kolme peräkkäin. Mitä vähemmän on peräkkäisiä yövuoroja, sitä helpompaa on sopeutua muuttuvaan vuorokausirytmiin työvuorot kiertävät eteenpäin (aamu => ilta => yö). Tämä sopii parhaiten ihmisen elimistön vuorokausirytmiin. Toinen syy on vuorojen väliin jäävä vapaaaika, joka on aina vähintään 24 tunnin mittainen. peräkkäisten työpäivien määrän vaihtelee 2–7 työpäivään ja peräkkäisiä yövuorojaksoja ei ole enempää kuin 2 tai 3. Yövuorojaksoissa ensimmäinen yövuoro on aina vaikein ja siten yksittäisiä työvuoroja tulisi välttää. Koska yleensä siirtyminen yövuoroista aamuvuoroon on vaikeinta, vapaapäivät tulisi sijoittaa yövuorojen jälkeen. on vältetty aikaisia aamuvuorojen alkamisajankohtia. Ne lisäävät väsymystä ja siten heikentävät suorituskykyä. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto Lisäksi on muistettava, että erilaisiin työvuororytmeihin sopeutuminen on yksilöllistä. mahdollista sijoittaa myös sunnuntaille, ellei sitä ole työsopimuksella kielletty. Yksivuorotyö (keskeytyvä tai jatkuva) Kaksivuorotyö Kaksivuorotyössä työajan tulee työehtosopimuksen mukaan sijoittua klo 06–23 väliin (katso sivu 39, kohta 3a.1.10). Viikoittainen ja vuotuinen työaika määräytyvät samoin perustein kuin päivätyössäkin. Tavanomaisin tapa toimia kaksivuorotyössä on se, että työtä tehdään aamu- ja iltavuoroissa viitenä päivänä viikossa. Työpäiviä voi viikon aikana olla kuusi tai jopa seitsemän, jolloin kyseessä on jatkuva kaksivuorotyö. Tilanteessa, jossa säännönmukaisesti on tarpeellista toimia samalla vahvuudella tavanomaisen viiden työpäivän sijasta myös lauantaina tai kaikkina viikonpäivinä, on mahdollista käyttää joko keskeytyvää tai keskeytymätöntä (jatkuvaa) yksivuorotyötä. Esimerkeissä (kuvat 9 ja 10) yksivuorotyö on järjestetty siten, että työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa tasoittumisjakson aikana. Työvuoro on Kuva 9: Sunnuntaina keskeytyvä yksivuorotyö kuuden viikon tasoittumisjaksolla Viikko 1 Viikko 2 Viikko 3 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su P Vuoro 1 Vuoro 2 P P P P P P P P P P P P P P P P P Vuoro 3 P P Vuoro 4 P P P Vuoro 5 P P P P Vuoro 6 P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P Viikko 4 P P P P P P 25 P P P P P P P P P P P P P P P Viikko 5 P Viikko 6 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 P P P Vuoro 2 P P P P P P P P P P P P P P P Vuoro 3 P P P P P Vuoro 4 P P P P P P P P P P P P P P P P P Vuoro 5 P Vuoro 6 P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P Kuva 10: Jatkuva yksivuorotyö kolmen viikon tasoittumisjaksolla Viikko 1 Viikko 2 Viikko 3 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 Vuoro 2 P Vuoro 3 P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P Työaikaopas Kuva 11: Keskeytyvä kaksivuorotyö viitenä päivänä viikossa (TAM 25) Viikko 1 Viikko 2 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 A A A A Vuoro 2 I I I I A I I A I A I I I A A A Kuva 12: Keskeytyvä kaksivuorotyö kuutena päivänä viikossa (TAM 26) Viikko 1 Viikko 3 Viikko 2 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 A A A A A Vuoro 2 I I I I I P P Vuoro 3 26 A A I I A I A I P P I A A A I I I A I I A I A I P P I A A A Kuva 13: Keskeytyvä kaksivuorotyö kuutena päivänä viikossa (TAM 26) muuttuvilla päivävuoroilla Viikko 1 Viikko 2 Viikko 3 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 A A Vuoro 2 I I Vuoro 3 A I I I P/- P A A I A P A A A I I I Kaksivuorotyön yhteydessä on mahdollista käyttää kaikkia niitä vuorokautisen ja viikoittaisen työajan säätelymahdollisuuksia, jotka edellä päivä- ja yksivuorotyön kohdalla ovat olleet esillä. Keskeytyvä kaksivuorotyö (TAM 25, TAM 26) Keskeytyvässä kaksivuorojärjestelmässä työtä tehdään viitenä tai kuutena päivänä viikossa. Esimerkeissä (kuvat 11–13) on kuvattu työvuorojen sijoittumista tasoittumisjaksolle. Jotta työehtosopimuksessa sovittu työaika toteutuisi, joudutaan esimerkeissä kuvatuissa A A A I I I P/- I I I P A A A I P/- A A A I I järjestelmissä aika-ajoin teettämään varsinaisten aamuja iltavuorojen lisäksi joitakin päivävuoroja (P) työajan tasoittamiseksi työehtosopimuksen keskimäärään. Esimerkissä (kuva 14) yrityksen toiminnalle tyypillisen kysyntähuipun ajaksi on siirrytty työskentelemään koko työaikalain sallima 06.00–01.00 välinen aika. Järjestely on toteutettu siten, että kiireisenä aikana aamuvuoron työaika on yhdeksän ja iltavuoron kymmenen tuntia. Syntyvä saldo puretaan, eli työaika tasataan työaikalain ja työehtosopimuksen mukaiseen enimmäismäärään siirtymällä hiljaisempana aikana tarvittavan TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto Kuva 14: Työvuorojen pituus kaksivuorotyössä voi vaihdella Klo 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 01 02 Viikko 1 Viikko 2 Viikko 3 Viikko 4 Viikko 5 Viikko 6 Viikko 7 Viikko 8 Viikko 9 Viikko 10 Viikko 11 27 Viikko 12 Viikko 13 Viikko 14 Viikko 15 mittaiseksi ajaksi pelkästään yhteen vuoroon. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopimalla pidentää jopa neljällä tunnilla. Esimerkissä (kuva 15) iltavuoro tekee maanantaista torstaihin 10-tuntisia työvuoroja ja on perjantain iltavuoron vastaavasti pois. Alkuviikon tuotantoruuhkia varten saadaan päivittäin lisää tuotantoaikaa. Toisaalta henkilöstön joka toinen viikonloppu vapaa on normaalia pitempi. Jatkuva kaksivuorotyö Esimerkissä (kuva 16) työaika on järjestetty kahteen vuoroon siten, että peräkkäisten työvuorojen ja vapaapäivien määrät vaihtelevat. Kolmivuorotyö Työskenneltäessä kolmivuorotyössä on käytettävissä oleva toiminta-aika koko vuorokausi. Viikoittaisen käyntiaikatarpeen perusteella voidaan käyttöön valita joko keskeytyvä tai keskeytymätön kolmivuorotyö. Työaikaopas Kuva 15: Iltavuorossa tehdään paikallisesti sopien 10-tuntisia vuoroja Ma Ti Ke To Pe Kuva 16: Esimerkkejä jatkuvan kaksivuorotyön järjestämisestä Esimerkki 1 Viikko 2 Viikko 1 Viikko 3 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 I I Vuoro 2 A Vuoro 3 Esimerkki 2 28 I A A I I A A A A I I A I A A I I I I I A A I I A A Viikko 2 Viikko 1 A A I I A A I A I A A I I Viikko 3 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Vuoro 1 I I I I I Vuoro 2 A A A A A A Vuoro 3 I I I I A A A A A A A A I A I I I I I Kuva 17: Kaksi esimerkkiä viikonlopuksi keskeytyvän 3-vuorotyön järjestämisestä Esimerkki 1 Viikko 2 Viikko 1 Viikko 3 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 A A A A A I I I I I Vuoro 2 Y Y Y Y ( Y) A A A A A Y Y (Y ) Vuoro 3 Esimerkki 2 I I I I I Y Viikko 1 Y Y Viikko 2 Y Y Y (Y ) I I I I I A A A A A Viikko 3 Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Y Y Y Y Vuoro 2 I I I I I Vuoro 3 A A A A A Vuoro 1 Y Y A A A A Y Y Y Y I I I I A I Y I I I I I A A A A A Y Y Y Y TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto Kuva 18: Kaksi esimerkkiä yhdeksi päiväksi keskeytyvän 3-vuorotyön järjestämisestä Keskeytyvä kolmivuorotyö (TAM 35 ja 36) Kuvan 17 esimerkissä 1 työaika on sijoitettu työaikasuunnitelmaan niin, että kunkin yövuoroviikon viimeinen työvuoro annetaan vapaana. Esimerkissä 2 on yleisimmin käytössä oleva keskeytyvän kolmivuorotyön malli. Työviikko ja työvuorokausi alkavat sekä sunnuntaivuorokausi päättyy ensimmäisen vuoron (sunnuntain yövuoro) saapuessa töihin. Kuvan 18 esimerkkien 1 ja 2 työaikamuotoon (TAM 36) on päädytty tilanteissa, joissa on todettu, että toiminta keskeytyvässä kolmivuorotyössä (TAM 35) viitenä päivänä viikossa ei anna riittävää tuotantokapasiteettia. Samalla on todettu, että keskeytymättömään kolmivuorotyöhön (TAM 37) siirtyminen lisäisi kapasiteettia liikaa ja myös edellyttäisi henkilöstömäärän lisäystä. Esimerkki 1 Vuoro 1 Ma Ti Ke To Pe La Su Y Vuoro 2 I Vuoro 3 A Vuoro 4 I Y I A I A I I Y Y Y A A A Y Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 I Vuoro 2 A A Vuoro 3 Vuoro 4 I Y I I Y Y Y A A A A I Y Y I Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 A A Vuoro 2 Vuoro 3 Y Y Vuoro 4 I I Y Y Y A A A I I I Y I A Ma Ti Ke To Pe La Su A Vuoro 1 Vuoro 2 Y Y Vuoro 3 I I Vuoro 4 A Esimerkki 2 A A I I I Y Y I A Y Y Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 Y Y Vuoro 2 I I Vuoro 3 Vuoro 4 A A A I I I I Y Y Y Y A A A A Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 I I Vuoro 2 Vuoro 3 Vuoro 4 A A Y Y I I Y Y Y Y A A A A I I Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 Vuoro 2 A A Vuoro 3 Y Y Vuoro 4 I I Y Y Y Y A A A A I I I I Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 A A Vuoro 2 Y Y Vuoro 3 I I Vuoro 4 A A I I Y Y A A I I Y Y 29 Työaikaopas Kuva 19: Keskeytyvä 3-vuorotyö ja viikonlopputyö Viikko 1 Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 I I I I I Vuoro 2 Y Y Y Y Y Vuoro 3 A A A A A Vuoro 4 12 12 Viikko 2 Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 Y Y Y Y Y 12 12 Vuoro 2 Vuoro 3 I I I I I Vuoro 4 A A A A A Viikko 3 Ma Ti Ke To Pe La Su 30 12 12 Vuoro 1 Vuoro 2 A A A A A Vuoro 3 Y Y Y Y Y Vuoro 4 I I I I I Viikko4 Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 A A A A A Vuoro 2 I I I I I 12 12 Vuoro 3 Vuoro 4 Y Y Y Y Y Viikko 5 Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 I I I I I Vuoro 2 Y Y Y Y Y Vuoro 3 A A A A A Vuoro 4 12 12 Viikko 6 Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 Y Y Y Y Y 12 12 Vuoro 2 Vuoro 3 I I I I I Vuoro 4 A A A A A Kuvassa 19 on kyseessä keskeytyvä kolmivuorotyö (TAM 35), johon on lisätty viikonlopun työvuorot paikallisesti sopien. Yksi vuoro kerrallaan työskentelee lauantaina ja sunnuntaina, kumpanakin päivänä 12-tunnin pituisen työvuoron. Kyseisellä vuorolla on edellinen viikko kokonaan vapaata. Esimerkin vuotuinen työaika tasataan työaikamuodon (TAM 35) mukaiseen tuntimäärään kalenterivuoden aikana. Koska säännöllisen vuorokautisen työajan pituus on yli 8 tuntia, on järjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovittava paikallisesti. Keskeytymätön kolmivuorotyö (TAM 37) Kuvissa 20–24 on erilaisia esimerkkejä keskeytymättömän kolmivuorotyön (TAM 37) kierroista. Kuvan 25 järjestelmässä toimitaan maanantain ja perjantain välinen aika kahdeksan- ja viikonloppu kaksitoistatuntisin työvuoroin. Perinteisiin työajan tasoittumisjärjestelmiin verrattuna ero on se, että kukin vuoro saa entistä useamman täysin vapaan viikonlopun. Viidestä vuorosta vain kaksi on työssä viikonlopun aikana ja lopuille kolmelle vuorolle se on kokonaan vapaa. Lisäksi joka viides viikko muodostuu kokonaan vapaaksi. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto Kuva 20: Keskeytymätön 3-vuorotyö, 20 päivän kierto, 5 vuoroa A A Vuoro 3 Y Y Vuoro 4 I Vuoro 1 A A A Vuoro 2 Vuoro 5 I I I A A A I A Y Y Y I I I I Y Y Y I I I I A A A Y Y A Y Y Y Y Y Y I I I I A A A Y Y A Y Y I I I A A A Kuva 21: Keskeytymätön 3-vuorotyö, 16 päivän kierto, 4 vuoroa Vuoro 1 A A A Vuoro 2 I I I Vuoro 3 Y Vuoro 4 Y Y A Y Y Y A A A A I I I I Y Y I Y I I Y Y Y Y A A A A I I I Vuoro 1 A A A Vuoro 2 Vuoro 3 Vuoro 4 Vuoro 5 I Y I A Y I I A Y I Y I Y Y Y A A A Y Vuoro 1 Y I A Y Y Kuva 23: Keskeytymätön 3-vuorotyö, 10 päivän kierto, 5 vuoroa I A I I A Kuva 22: Keskeytymätön 3-vuorotyö, 10 päivän kierto, 5 vuoroa I A A Vuoro 2 I I Y Y A A I I Y Y A A I I Y Y A A I I A A Vuoro 3 I A Y Y A I Vuoro 4 A Vuoro 5 Y Y I I Y Y Kuva 24: Keskeytymätön 3-vuorotyö, 12-tunnin vuorot, 15 päivän kierto, 5 vuoroa Y12 Y12 Y12 Vuoro 1 A12 A12 A12 Vuoro 2 A12 A12 A12 A12 A12 A12 Vuoro 3 Vuoro 4 Y12 Y12 Vuoro 5 Y12 Y12 Y12 Y12 Y12 Y12 A12 A12 A12 Y12 Y12 Y12 Y12 A12 A12 A12 31 Työaikaopas Kuva 25: Keskeytymätön 3-vuorotyö, jossa viikonloppuna 2x12 tunnin vuorot Viikko 1 Viikko 2 Viikko 3 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su I Vuoro 1 Vuoro 2 I Vuoro 3 A A Vuoro 4 Y Y I I A Y Y A A Y A12 A12 A I I Y12 Y12 I Y A A Y Vuoro 5 Y I I A Y Y A Y Y I I I Y12 Y12 A12 A12 I A12 A12 A Y I A A Y12 Y12 I A A Y Y Viikko 4 Viikko 5 Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Vuoro 1 I A Y Y Vuoro 2 Vuoro 3 Y I Vuoro 4 Vuoro 5 32 Y A A A Y Y Y I Y12 Y12 I I A12 A12 I A A I A A Y A I A Y I I Y12 Y12 Y A12 A12 Kuva 26: Ns. Juvan malli, 9-tuntiset vuorot (6-15, 15-24), 3 viikon kierto, 2 vuoroa Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su 1. vuoro A A A I I I 2. vuoro 3. vuoro A A A I I I I I I A A A I I I A A A I I I A A A A A A I I I Jakson pituus kolme viikkoa. Työvuoron pituus 9 h (aamu 6–15, ilta 15–24). Pitkä vapaa jokaisen 6 päivän jakson jälkeen, sunnuntait aina vapaana. 4.4 Erilaisten työaikamuotojen yhdistelmät Työehtosopimus ei estä järjestämästä työvuoroja mahdollisimman optimaalisesti tuotannon tarpeiden mukaan. Tässä oppaassa esiteltyjen perustyöaikamuotojen lisäksi voidaan ottaa käyttöön täysin yksilöllinen yrityksen työaikamalli. Tuotanto voidaan myös järjestää niin, että työajat ja työaikamallit muuttuvat kulloisenkin tuotantotilanteen mukaan. Paikallisella sopimisella on mahdollista saada aikaiseksi perustyöaikamuotoja kehittyneempiä ja tehokkaampia tapoja työskennellä. Esimerkkinä kehittyneemmästä työaikamallista on kuvassa 26 esitetty ns. Juvan malli, jossa tuotantoaikaa on pystytty lisäämään merkittävästi. Samalla työntekijöillä on välillä jopa neljän päivän yhdenjaksoisia vapaita. 4.5 Muita työaikajärjestelyjä 12-tuntiset työvuorot Kun tuotannolliset seikat ja paikalliset olosuhteet antavat mahdollisuuden 12-tuntisten työvuorojen käyttämiseen, voidaan siitä sopia paikallisesti. Tällaista työaikajärjestelyä suunniteltaessa on syytä erikseen sopia muun muassa vuosilomien kertymisestä, sairausajan palkan TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto maksamisesta, ylitöiden muodostumisesta ja mahdollisesti vuorolisien maksamisesta. Sopimus on hyvä tehdä kirjallisesti. Viestintäalalla on jonkin verran käytössä 12-tuntisia työaikajärjestelmiä. Ohessa on pari esimerkkejä (kuvat 27 ja 28). Kuvan 28 kuudella vuorolla toteutettavassa 12-tuntisessa vuorojärjestelmässä yksi vuoroista (vuoro 4) on muulloin, kuin kesälomakaudella purettu ja sijoitettu muiden vuorojen vahvuuteen. Tällaiseen rytmiin siirryttäessä vapaa- ja työpäivien suhde muuttuu niin, että jokaista lyhyehköä työjaksoa seuraa suhteellisen pitkä lepojakso. Kun säännöllisen vuorokautisen työajan pituus esimerkeissä on yli 8 tuntia, edellyttää järjestelmän käyttöönotto paikallista sopimista. Viikonloppuvuorotyö Viikonloppuvuorotyöllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa keskeytyvää työaikamuotoa käyttävä yritys haluaa lisätä Kuva 27: Keskeytymätön 3-vuorotyö, 12-tuntiset vuorot, 10 päivän kierto, 5 vuoroa A12 A12 Y12 Y12 Vuoro 1 A12 A12 Y12 Y12 A12 A12 Y12 Y12 A12 A12 Y12 Y12 Vuoro 2 A12 A12 Y12 Y12 Vuoro 3 A12 A12 Y12 Y12 A12 A12 Y12 Y12 A12 A12 Y12 Y12 Vuoro 4 Vuoro 5 Y12 Y12 A12 A12 Y12 Y12 33 A12 A12 Kuva 28: Keskeytymätön 3-vuorotyö, 12-tuntiset vuorot, 6 vuoroa Vuoro 1 Y12 Y12 A12 A12 P A12 A12 Y12 Y12 Vuoro 2 A12 A12 Y12 Y12 A12 A12 Y12 Y12 P A12 A12 Y12 Y12 A12 A12 Y12 Y12 Vuoro 3 Vuoro 4 A12 A12 Y12 Y12 Vuoro 5 Vuoro 6 P A12 A12 Y12 Y12 P A12 A12 Y12 Y12 A12 A12 Y12 Y12 Yksi vuoroista (vuoro 4) on muulloin kuin kesälomakaudella purettu ja sijoitettu muiden vuorojen vahvuuteen. Kuva 29: Keskeytymätön 3-vuorotyö ja viikonloppuvuorot Ma Ti Ke To Pe 12 h 12 h Yövuoro 12 h Aamuvuoro 12 h Iltavuoro Työaikaopas tuotantoaikaa. Kuvan 29 mallissa kolme vuoroa työskentelee maanantaista perjantaihin ja osa-aikaisena työskentelevät kaksi vuoroa viikonloppuisin. 4.6 Yhteenveto perustyöaikamuodoista Kuvassa 30 on yhteenveto perustyöaikamuodoista. 4.7 Työaikapankki Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi käyttöön otettava järjestelmä, jolla työntekijälle syntyy mahdollisuus säästää ja pitää vapaata työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovittujen pelisääntöjen rajoissa. Järjestelmän hyötynä on tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantuminen sekä työntekijöiden ansioiden tasaantuminen eri palkkakausien välillä. Järjestelmän käyttöönotosta tulee sopia paikallisesti. 34 4.8 Lisät Vuorolisäjärjestelmä uudistuu työaikauudistuksen yhteydessä. Vuorolisän suuruus ei enää määräydy vuoron päättymishetken mukaan. Lisät määräytyvät eri tavalla vuorotyössä ja muussa kuin vuorotyössä. Vuorotyössä maksetaan vuorolisää, muussa kuin vuorotyössä ilta- ja yölisää. Lauantaityövuorokautena tehtävästä työstä maksetaan lauantain vuorolisää. Vuorolisien keskimääräistäminen on sallittua. Vuoden alussa voidaan arvioida, kuinka paljon työntekijälle kertyisi vuorolisiä, jonka jälkeen kyseiset lisät lasketaan yhteen ja jaetaan vuosityöajalla. Tällöin työntekijän palkka pysyy vakiona koko vuoden ja työnantajalla on mahdollista käyttää työntekijää eri vuoroissa miettimättä eri vuorojen erilaista kustannusrakennetta. Tarjouslaskenta helpottuu, kun työn kustannus tiedetään etukäteen. Vuorolisät Vuorotyö määritellään työaikalain mukaan. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika. Silloin kun työntekijä työskentelee vuorotyössä, hänellä on oikeus vuorolisiin. Vuorolisä maksetaan koko vuorolta seuraavasti: • iltavuoro iltavuorolisä 1,30 € tunnissa koko vuorolta • yövuoro yövuorolisä 2,85 € tunnissa koko vuorolta Kaksivuorotyössä vuorot on sijoitettava kello 6.00– 23.00 välille ja 3-vuorotyössä aamuvuoron pitää alkaa klo 6.00–8.00. Näistä aikarajoista voidaan sopia toisin. Esimerkki Kello • Aamuvuoro 06-14 Aamuvuoron tunneilta ei vuorolisää • Iltavuoro 14-22 Iltavuorolisä kaikilta tunneilta • Yövuoro: 22-06 Yövuorolisä kaikilta tunneilta Esimerkki: Kello • Aamuvuoro 08-16 Aamuvuoron tunneilta ei vuorolisää • Iltavuoro 16-00 Iltavuorolisä kaikilta tunneilta • Yövuoro 00-08 Yövuorolisä kaikilta tunneilta Ilta- ja yölisä, kun kyse ei ole vuorotyöstä Mikäli työ ei ole vuorotyötä, mutta säännöllinen työvuoro on sijoitettu iltaan tai yöhön, maksetaan lisiä seuraavasti: • kello 16–23 välisenä aikana iltalisä 1,30 € tunnilta • kello 23–06 välisenä aikana yölisä 2,85 € tunnilta Jos työ ei ole vuorotyötä, lisän suuruus määräytyy siis kellonaikojen mukaan. Tällaista työtä voi olla esimerkiksi päivätyö, yksivuorotyö, porrastetuissa vuoroissa tehtävä työ, säännöllinen iltatyö tai erillisessä yövuorossa tehtävä työ. Lisä maksetaan säännöllisen työvuoron tunneilta. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto Kuva 30: Yhteenveto perustyöaikamuodoista Ma Ti Ke To Pe La Su Päivätyö Kaksivuorotyö Keskeytyvä Keskeytymätön KOLMIvuorotyö Keskeytyvä Keskeytymätön Viikonloppuvuorot 35 Työaikaopas Esimerkki: • • Työaika 06.00-14.00 Työstä ei makseta lisää Työaika 12.00- 20.00Iltalisä maksetaan 16-20 välille sijoittuvilta tunneilta. ( 4 h) • Työaika 18.00–02.00 Iltalisä maksetaan 18-23 välille sijoittuvilta tunneilta. (5 h) Yölisä maksetaan 23-02 välille sijoittuvilta tunneilta (3 h) Lauantain vuorolisä Lauantaityövuorokauden säännöllisen työvuoron ajalta maksetaan lauantain vuorolisää seuraavasti: • kello 06.00-16.00 0,70 euroa tunnissa • kello 16.00–23.00 6,25 euroa tunnissa • kello 23.00–06.00 8,61 euroa tunnissa 36 On otettava huomioon, että jos työviikko alkaa esimerkiksi maanantaina kello 7, lauantaityövuorokausi alkaa vastaavasti lauantaina kello 7 ja päättyy sunnuntaina kello 7. Näiltä tunneilta maksetaan lauantain vuorolisää kellonaikojen mukaisesti. Lauantaityövuorokausi on aina sunnuntaityövuorokauden alkamista edeltävä 24 tunnin ajanjakso. Lauantain vuorolisää maksetaan samalla tavalla kaikesta lauantaina tehdystä sekä vuorotyöstä että muusta työstä. Lauantain vuorolisän lisäksi ei makseta muuta vuorolisää tai sunnuntaikorotusta. Esimerkki: Lisät sunnuntaina Sunnuntaityövuorokautena vuoro-, ilta- ja yölisä maksetaan 100 %:lla korotettuna. Jos arkipyhä tai vapaapäivä osuu lauantaille ja työntekijä työskentelee silloin, työstä maksetaan sunnuntaikorotus mutta ei lauantain vuorolisää. Vuoro- ym. lisät ylityössä Mikäli työntekijä jää vuorokautiseen ylityöhön vuorotyöstä, hänelle maksetaan korotettuna ne vuorolisät, jotka hänelle maksettiin siltä työvuorolta, josta hän jäi ylitöihin. Mikäli työntekijä jää viikoittaiseen ylityöhön vuorotyöstä, vuoro- ja muut lisät otetaan huomioon keskimääräisenä korotuksen kohteena olevaa palkkaa laskettaessa. Muussa kuin vuorotyössä ilta- ja yölisä maksetaan säännöllisen työvuoron tunneilta. Lisiä ei makseta vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön osalta. Lauantain vuorolisä maksetaan säännöllisen työvuoron tunneilta. Lisää ei makseta lauantaityövuorokautena tehtävästä ylityöstä. Esimerkkejä: • • • Aamuvuoro 06-14 Lisä 0,7 € maksetaan 06–14 välille sijoittuvilta tunneilta (8 h) Iltavuoro 14-22 Lisä 0,7 € maksetaan 14–16 välille sijoittuvilta tunneilta (2h) • Lisä 6,25 € maksetaan16–22 välille sijoittuvilta tunneilta (6 h) Yövuoro 22-06 Lisä 6,25 € maksetaan 22–23 välille sijoittuvalta tunnilta (1 h) Lisä 8,61 € maksetaan 23–06 välille sijoittuvilta tunneilta (7 h) Työntekijä jää vuorotyössä aamuvuorosta ylityöhön, vuorolisää ei makseta. Työntekijä jää vuorotyössä iltavuorosta ylityöhön kahdeksi tunniksi, iltavuorolisä maksetaan ylityön tunneilta 50 prosentilla korotettuna. Työntekijän säännöllinen työaika muussa kuin vuorotyössä on klo 10–18. Hän jää ylitöihin klo 18–20 väliseksi ajaksi. Työntekijälle maksetaan klo 16–18 väliseltä ajalta iltalisä ja kello 18–20 väliseltä ajalta 50 %:n ylityökorvauksella korotettu palkka ilman lisiä. Työntekijä tekee lauantaina viikoittaista ylityötä kuusi tuntia. Hänelle maksetaan 50 %:lla korotettu palkka, jossa vuoro- ja muut lisät on otettu huomioon keskimääräisenä. Lauantailisää ei makseta. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto 37 Työaikaopas 5 Muita työaikoja sääteleviä säännöksiä 38 Muita työaikajärjestelmiin liittyviä säännöksiä sisältyy työsopimuslain säännöksiin osittaisesta ja tilapäisestä hoitovapaasta, vuosilomalain mukaiseen säästövapaaseen, sekä työehtosopimuksiin otettuun määräykseen vuosilomien sijoittamisesta. Myös äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaa sekä hoitovapaata ja opintovapaata koskevat määräykset säätelevät työaikaa. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto Liite 1 Työaikamääräykset 3a UUDET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 3a.1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 3a.1.1 Säännöllinen työaika 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika voi olla keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään neljän (4) viikon aikana. Töissä, joissa työn luonteen vuoksi työskennellään säännönmukaisesti myös viikonloppuisin, työaika voi tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa enintään 17 viikon aikana. 3. Säännöllinen työaika voi paikallisesti sopimalla olla enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 60 tuntia viikossa edellyttäen että työaika tasoittuu keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Yksittäisten työntekijöiden perustellut henkilökohtaiset tarpeet tulee tällöin ottaa huomioon. 4. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Työ voidaan järjestää päivä-, vuoro- tai yötyöksi. Työaika voi myös olla porrastettu ja tietyissä töissä jaksotyötä. Myös viikonloppuvuoro on mahdollinen. 3a.1.2 Vuorotyö Vuorotyö määritellään lain mukaan. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika. 3a.1.3 Porrastettu työaika Työaika voi olla porrastettu, jolloin työvuorot alkavat eri aikaan ja ne voivat mennä limittäin. 3a.1.4 Yötyö 1. Työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. 2. Yötyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. 3. Yötyötä voidaan teettää muissakin kuin työaikalain 26 §:n mainitsemissa tilanteissa. 3a.1.5 Jaksotyö 1. Jaksotyötä voidaan teettää työaikalain 7 §:n mukaisissa töissä. Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy mainitun lainkohdan mukaan. 39 Työaikaopas 2. Jaksotyötä saadaan teettää paikallisesti sopimalla myös muissa kuin työaikalain 7 §:n tarkoittamissa töissä. työaikalain 35 §:n mukaisesti työvuoroluetteloon tai työtuntijärjestelmään (=työvuoroluettelon ja työajan tasoittumisjärjestelmän yhdistelmä). 3a.1.6 Vapaapäivät 2. Työajan tasoittumisjärjestelmä on kollektiivinen ja koskee koko sitä aikaa, jona työkohteessa, osastolla tai työpaikalla on käytössä noudatettavan tasoittumisjärjestelmän mukainen työaikamuoto. 1. Tavoitteena on, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen sijaita sunnuntain yhteydessä. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työvuoroluettelosta. 2. Osa-aikatyötä tekevien osalta työaika voidaan järjestää myös niin, että se jakautuu kuudelle työpäivälle viikossa. 3. Arkipyhät ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannolliset syyt muuta vaadi. 40 4. Säännöllinen työvuoro voidaan sijoittaa juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona klo 00–14 välille. Työ korvataan tällöin kuten sunnuntaina tehty työ. Kello 14:n jälkeen tehtävästä työstä ja siitä maksettavasta korvauksesta on sovittava paikallisesti. 5. Mikäli työvuoro sijoitetaan pääsiäislauantaille, se korvataan kuten sunnuntaina tehty työ. 6. Loppiaisena, pitkäperjantaina, vapunpäivänä, helatorstaina, pyhäinpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sunnuntaityökorvaus maksetaan 50 prosentilla korotettuna. 7. Lomautuksen alkamisesta 14 vuorokauden sisään sijoittuvat arkipyhät korvataan työntekijälle rahana, mikäli ne olisivat olleet arkipyhän sijasta työpäiviä. Huomautus: Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä tai aattovapaana, se ei lisää vuosityöaikaa. 3a.1.7 Työajan tasoittumisjärjestelmä, työvuoroluettelo ja työtuntijärjestelmä 1. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Ajankohdat merkitään 3. Työajan tasoittumisjärjestelmää ja työvuoroluetteloa laadittaessa on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan työpaikan luottamusmiehen kanssa. 3a.1.8 Työvuoroluettelon ja tasoittumisjärjestelmän muuttaminen 1. Työvuoroluetteloa tai tasoittumisjärjestelmää voidaan muuttaa tuotannollisista tai töiden järjestelyihin liittyvistä syistä tai työntekijän pyynnöstä. 2. Muutoksista on neuvoteltava pääluottamusmiehen kanssa sopimukseen pyrkien. Yksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta neuvotellaan asianomaisen työntekijän kanssa. 3. Pysyväisluontoisista, vähintään kuukauden jatkuvista työvuoroluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ja tilapäisistä muutoksista yksi viikko ennen muutoksen voimaantuloa. Lisäksi voidaan paikallisesti sopia ilmoitusajoista toisin. 4. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen noudatetaan käytössä olleen työaikamuodon mukaista työaikaa ja muita sitä koskevia työaikamääräyksiä siirtymishetkeen asti. Uuden työaikamuodon käyttöönottohetkestä lukien työaika ja muut työaikamääräykset määräytyvät uutta työaikamuotoa koskevien määräysten mukaisesti. 3a.1.9 Työviikon ja -vuorokauden alkaminen Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työviikko ja työvuorokausi alkavat maanantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa. Sunnuntaityövuorokausi päättyy samana ajankohtana. Työviikon ja -vuorokauden alkaminen voi määräytyä työpistekohtaisesti. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto 3a.1.10 Työvuoron sijoittaminen Ellei paikallisesti toisin sovita, on työaika päivätyössä sijoitettava kello 6.00–21.00 väliseksi ajaksi ja 2-vuorotyössä kello 6.00–23.00 väliseksi ajaksi. 3-vuorotyössä tulee aamuvuoron alkamisaika määrätä kello 6.00–8.00 väliseksi ajaksi. 3a.2 TYÖAIKA 3a.2.1 Työajan pituus eri työaikamuodoissa 1. Työaika on pitkän ajanjakson keskiarvona päivä- ja yksivuorotyössä 1688 tuntia vuodessa ja kaksivuorotyössä 1664 tuntia vuodessa. Työaika on • • • • vuonna 2014 vuonna 2015 vuonna 2016 vuonna 2017 Työaika on • • • • vuonna 2014 vuonna 2015 vuonna 2016 vuonna 2017 päivä- ja yksivuorotyössä 1680 tuntia 1688 tuntia 1704 tuntia 1688 tuntia kaksivuorotyössä 1656 tuntia 1664 tuntia 1680 tuntia 1664 tuntia keskimäärin päivä- ja yksivuorotyössä 35,6 h/vk 35,8 h/vk 36,1 h/vk 35,8 h/vk kaksivuorotyössä 35,1 h/vk 35,3 h/vk 35,6 h/vk 35,3 h/vk 2. Kaksivuorotyön vuosityöaika on myös niillä työntekijöillä, jotka työskentelevät viikonloppuisin säännöllisessä ilta-, yö- tai vuorotyössä tai joiden työvuoroista säännöllisesti vähintään joka neljäs on yötyötä (klo 21–06). 3. Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota yleensä tehdään kolmessa vuorossa siten, että työskentely keskeytyy vähintään 24 tunniksi työviikon aikana. Työaika on pitkän ajanjakson keskiarvona 1664 tuntia vuodessa. Työaika on keskeytyvässä kolmivuorotyössä • vuonna 2014 1656 tuntia • vuonna 2015 1664 tuntia • vuonna 2016 1680 tuntia • vuonna 2017 1664 tuntia Työaika on keskimäärin keskeytyvässä kolmivuorotyössä • vuonna 2014 35,1 h/vk • vuonna 2015 35,3 h/vk • vuonna 2016 35,6 h/vk • vuonna 2017 35,3 h/vk 4. Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota yleensä tehdään kolmessa vuorossa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Työaika on tällöin 1632 tuntia vuodessa ja keskimäärin 34,6 h/vk. 5. Pelkkää erillistä yövuoroa tekevän työntekijän vuosityöaika on 1632 tuntia. 3a.2.2 Tasoitusvapaa ja sen antaminen 1. Työajan tasoitus toteutetaan käynti- ja palveluajat turvaten antamalla vapaata niin, että työaika kalenterivuoden aikana tasoittuu edellä mainittuun vuotuiseen työaikaan. 2. Tasoitusvapaiden tarkoituksena on, että työaika tasoittuu vuoden aikana kyseisen työaikamuodon vuosityöaikaan. 3. Tasoitusvapaita ansaitaan kuukausittain. Tasoitusvapaata kertyy 40 tuntia viikossa tekeville ja sellaisille, jotka ovat siirtyneet 40-tuntisesta työviikosta osa-aikatyöhön. Tällöin osa-aikatyöntekijän tasoitusvapaan ansaintaan ja palkkaan noudatetaan suhteellisuusperiaatetta (ks. 3.2.3 ja 3.2.4). 4. Tasoitusvapaisiin on yhdistetty vanhojen työaikamääräysten työajanlyhennysvapaat ja talviloma. Siitä johtuu, että myös niillä työntekijöillä, joille ei kertyisi lainkaan tasoitusvapaata, on kuitenkin oikeus vanhaa talvilomaa vastaavan tasoitusvapaan kerryttämiseen. (ks. 3.2.3). 5. Työajan tasoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi • pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan työvuoro kerrallaan • lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa tai (ei kuitenkaan 3-vuorotyössä tai yövuoroon sijoitettuna). • eri työajan lyhennysvaihtoehtoja yhdistelemällä. 41 Työaikaopas 6. Ellei tasoitusvapaita ole sijoitettu työvuoroluetteloon tai tasoittumisjärjestelmään, vapaan ajankohdasta sovitaan työntekijän kanssa. Ellei yksimielisyyttä saavuteta, työnantaja saa ilmoittaa vapaan ajankohdasta työntekijälle viimeistään kaksi viikkoa ennen vapaata. 7. Mikäli työntekijälle ei ole tarjottavissa työtä poikkeuksellisesti, ennakoimattomasta syystä, työnantaja saa sijoittaa enintään kuusi tasoitusvapaata kokonaisina päivinä ilmoittamalla asiasta viimeistään kolmantena muutosta edeltävänä päivänä. 42 8. Tasoitusvapaista annetaan lomakauden ulkopuolella yhdenjaksoisena vapaana vähintään yksi viikko (ns. vanha talviloma), ellei työntekijän kanssa toisin sovita. Tasoitusvapaista annetaan lisäksi yhdenjaksoisena vapaana vähintään yksi viikko (ns. vanha toinen talvilomaviikko) niille työntekijöillä, jotka kuuluvat työehtosopimuksen 3.2.1 kolmannen momentin soveltamisen piiriin (yötyö ja vuorotyö), mikäli se on mahdollista työvuorojärjestelmän kierron kannalta eikä työntekijän kanssa toisin sovita. Ensimmäinen ja toinen talvilomaviikko voidaan antaa toisistaan erillään. 9. Tasoitusvapaat on annettava viimeistään 30.4. mennessä ansaintaa seuraavana vuonna. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia tasoitusvapaan siirtämisestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys tasoitusvapaiden siirtokäytännöistä. Ns. vanha toinen talvilomaviikko – silloin kun se pidetään yhdenjaksoisena – voidaan antaa seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä. 10. Työntekijän kanssa voidaan sopia tasoitusvapaiden vaihtamisesta rahaksi 120 tuntiin (säännöllistä ilta-, yö- tai vuorotyötä tekevien työntekijöiden kohdalla 144 tuntiin) asti keskituntiansiota käyttäen. Huomautus: Keskituntiansion tarkastelujakso on työtuntijärjestelmän kierron tai palkanmaksukauden mittainen, ellei muusta ole sovittu. Keskituntiansion perusteena voidaan pitää myös edellisen lomanmääräytymisvuoden perusteella määräytyvää keskituntiansiota. 11. Tasoitusvapaa ei siirry, vaikka työntekijä olisi muusta syystä, esimerkiksi sairauden vuoksi, poissa työstä kyseisenä päivänä. Vastaavasti työnantaja ei voi määrätä tasoitusvapaata sellaiseen ajankohtaan, jona työntekijällä on jo tiedossa muu palkallinen poissaoloperuste (aikaprioriteettiperiaate). Työnantajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasoitusvapaa sellaiseen ajankohtaan, jossa tasoitusvapaa on kollektiivisesti määrätty tietylle työntekijäryhmälle. 12. Työajan tasoitusta koskevista työehtosopimuksen määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin. 3a.2.3 Tasoitusvapaan kertyminen 1. Työskenneltäessä 40-tuntia viikossa tasoitusvapaata kertyy jokaiselta täydeltä työkuukaudelta seuraavasti: • päivä- ja yksivuorotyö 1,25 pv/kk (täysi kertymä 15 pv/v) • kaksivuorotyö 1,50 pv/kk (täysi kertymä 18 pv/v) • 3-vuorotyö, keskeytyvä 1,50 pv/kk (täysi kertymä 18 pv/v) • 3-vuorotyö, keskeytymätön 1,83 pv/kk (täysi kertymä 22 pv/v) • pelkkä yövuoro 1,83 pv/kk (täysi kertymä 22 pv/v) 2. Tasoitusvapaata kertyy jokaiselta sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona työntekijä on työskennellyt kolmea päivää lukuun ottamatta kaikkina työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä. Osa-aikaisten työntekijöiden osalta edellä mainittuja poissaoloja saa olla 1/7 kuukauden säännöllisen työajan työtunneista (mikä vastaa kokoaikatyöntekijän kolmen päivän poissaoloa). 3. Työpäiviin rinnastetaan päivät • jolloin työntekijä on vuosilomalla tai tasoitusvapaalla • jolloin työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa • jolloin työntekijälle maksetaan äitiys- tai isyysvapaan palkkaa • joina työntekijä on estynyt tekemästä työtä oman reservin harjoituksen tai siviilipalveluslaissa tarkoitetun täydennyspalveluksen aikana • joiden ajalta työnantaja maksaa työntekijälle TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto • • koulutussopimuksen mukaan ansionmenetyksen korvauksen jolloin työntekijä on poissa työehtosopimuksen kohtien 6.5 (sairaan lapsen hoitaminen), 6.6 (vaikeasti sairaan lapsen hoitaminen ja kuntoutus), 6.7 (palkalliset poissaolopäivät) ja 7.10 (yhteiskunnalliset luottamustoimet ja järjestötehtävät) perusteella. jolloin työntekijä on lomautettuna, enintään kuitenkin 30 lomautuspäivää vuodessa. 4. Niillä työntekijöillä, jotka eivät kuulu yllä tarkoitetun tasoitusvapaan ansainnan piiriin lainkaan (pääsääntöisesti muut kuin 40 tuntia tekevät) on kuitenkin oikeus tasoitusvapaaseen seuraavasti: • 0,42 päivää/kk (ne työntekijät, joilla on ollut oikeus yhden viikon talvilomaan) • 0,83 päivää/kk (ne työntekijät, joilla on ollut oikeus kahden viikon talvilomaan). 5. Edellisen kohdan mukaisesti kertyy tasoitusvapaata myös silloin, kun henkilöllä ei muuten ole oikeutta tasoitusvapaaseen, mutta hänellä on kuitenkin oikeus vuosilomaan vuosilomalain mukaan. 6. Tasoitusvapaata vähentävät yrityksessä käytössä olevat sopimukseen tai käytäntöön perustuvat ylimääräiset loma- tai vapaapäivät. 7. Jos työntekijän tasoitusvapaakerroin muuttuu kesken kuukauden, kertoimeksi valitaan se, joka on ollut voimassa pidemmän ajan kyseisen kuukauden aikana. 8. Tasoituspäiviä ei anneta enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otetuille työntekijöille. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, ansaitaan vapaata työsuhteen alusta lukien. 3a.2.4 Tasoitusvapaan ansio 1. Työajan tasoitus toteutetaan työntekijän kuukausipalkkaa alentamatta. Vuorotyölisä maksetaan sen suuruisena kuin kyseinen päivä olisi ollut työpäivä. Suorituspalkkatyössä palkka maksetaan keskituntiansion mukaan. 2. Siltä osin kuin osa-aikaisella työntekijällä on oikeus tasoitusvapaaseen, tasoitusvapaan ansio määräytyy tehdyn työajan suhteessa. 3. Tasoitusvapaat merkitään työvuoroluetteloon. 4. Pidetyt tasoitusvapaat ovat vuosilomaa ansaittaessa työssäolon veroisia päiviä. 3a.2.5 Työajan tasoittuminen työsuhteen päättyessä 1. Vuosityöaika pyritään tasaamaan työsuhteen päättyessä irtisanomisaikana, ellei toisin sovita. 2. Tasaamatta jäävän työajan osalta menetellään seuraavasti: • plus-saldo korvataan rahana • miinus-saldo hyvitetään työnantajalle. Summa voidaan kuitata lopputilistä työsopimuslain 2:17 §:n mukaisesti. 3a.2.6 Erillinen viikonloppuvuoro Työtä voidaan tuotannon vaatiessa tehdä myös erillisissä viikonloppuvuoroissa. Erillisten viikonloppuvuorojen ehdoista sovitaan paikallisesti. 3a.4 VUORO-, ILTA-, YÖTYÖ- JA LAUANTAILISÄT 3a.4.1 Vuorotyö Vuorotyössä työntekijälle maksetaan vuorolisä, jonka suuruus on iltavuorossa 1,30 euroa ja yövuorossa 2,85 euroa jokaiselta säännöllisen työvuoron tunnilta. 3a.4.2 Muun kuin vuorotyön ilta- ja yötyölisä Mikäli työ ei ole vuorotyötä ja säännöllinen työvuoro on sijoitettu päättymään klo 16.00 jälkeen tai alkamaan ennen klo 06.00, maksetaan klo 16.00–23.00 välisenä aikana tehdyiltä säännöllisen työajan tunneilta iltalisä, jonka suuruus on 1,30 euroa tunnilta ja klo 23.00–06.00 välisenä aikana tehdyiltä säännöllisen työajan tunneilta yölisä, jonka suuruus on 2,85 euroa tunnilta. 3a.4.3 Lauantain vuorolisä 1. Lauantaityövuorokautena jokaiselta säännöllisen työvuoron tunnilta maksetaan klo 16.00–23.00 välisenä aikana 6,25 euroa tunnilta ja klo 23.00–06.00 välisenä aikana 8,61 euroa tunnilta. 43 Työaikaopas 3a.5 LEPOAJAT 2. Mikäli työntekijä on työaikalain 32 §:n edellytyksin työskennellyt viikkoleponsa aikana, on työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennettävä yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut viikoittaista vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös suorittamalla yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus. 3a.5.1 Päivittäiset lepoajat 3a.6 YLITYÖ 2. Muilta lauantaityövuorokauden säännöllisen työvuoron tunneilta maksetaan 0,70 euroa tunnissa. Lauantaityövuorokausi on sunnuntaityövuorokautta edeltävä 24 tuntia. 3. Lauantain vuorolisän lisäksi ei makseta ilta- tai yötyölisää. Lauantain vuorolisää ei makseta sunnuntaikorotuksen yhteydessä. 44 1. Jos työaika päivätyössä on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle on annettava työvuoron aikana lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikaltaan, ellei työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä. Lepoajan pituus on yksi tunti, ellei sitä ole lyhennetty paikallisesti luottamusmiehen kanssa sopien. Lepoajan pitää olla kuitenkin vähintään puolen tunnin pituinen. 2. Milloin vuorotyössä työvuoron pituus on 6 tuntia pitempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Enintään puoli tuntia kestävä lepotauko vuorotyössä luetaan työaikaan. 3. Työn lomassa sallitaan kerran päivässä enintään 10 minuutin kahvitauko, josta työnantaja ja pääluottamusmies sopivat. Tauot on pyrittävä järjestämään niin, että koneita ei niiden vuoksi tarvitse pysäyttää. 3a.6.1 Ylityön teettäminen 1. Ylityötä voidaan tehdä ainoastaan työntekijän ja työnantajan keskinäisellä suostumuksella. 2. Mikäli työntekijä kutsutaan ennalta arvaamattoman syyn vuoksi (konevika, sairaus) työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle matkakorvaus, jonka työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään. 3a.6.2 Ylityölajit 3a.6.2.1 Vuorokautinen ylityö 1. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään sovitun vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi. 2. Edellä määritelty työ on ylityötä, kunnes työntekijän seuraava työtuntijärjestelmän mukainen työvuoro alkaa. 3a.5.2 Vuorokausilepo 3. Vuorokautinen ylityö on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään työajan välittömään yhteyteen. 3a.5.3 Viikoittainen vapaa-aika 4. Jos vuorokautinen ylityö kestää vähintään kaksi tuntia, on ennen ylityöhön ryhtymistä annettava halukkaalle työntekijälle 15 minuuttia kestävä tauko ruokailua tai muuta virkistäytymistä varten. Säännöllisten työvuorojen välissä tulee työntekijälle antaa kerran vuorokaudessa työaikalain 29 §:n mukainen yhdenjaksoinen vuorokausilepo. 1. Viikkolepo perustuu työaikalakiin. Voimassa oleva laki edellyttää, että työntekijälle on annettava sunnuntain yhteydessä tai, jollei se ole mahdollista muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. 3a.6.2.2 Viikoittainen ylityö 1. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään vapaapäivänä säännöllisen viikkotyöajan lisäksi. Viikkotyöaikaa tarkasteltaessa työssäolon veroisina pidetään muun muassa: • vuosilomaa • tasoitusvapaita • aattoja, arkipyhiä ja muita palkallisia vapaita TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto • • • omaa ja lapsen sairautta reservin harjoituksia lomautusta. 2. Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa Jos työntekijä työskentelee työviikon aikana eri työaikamuodoissa, määräytyy viikkoylityö sen työaikamuodon työvuoroluettelon perusteella, missä hän asianomaisella viikolla on työskennellyt eniten. 3a.6.2.3 Ylityön enimmäismäärät 1. Lakisääteistä ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. 2. Paikallisesti voidaan sopia, että ylityön enimmäismäärän tarkastelujakso on enintään 12 kuukautta ja että ylityön enimmäismäärää nostetaan enintään 80 tunnilla kalenterivuodessa. Palkanmaksukausien rytmityksen johdosta voidaan myös sopia ajanjaksosta, joka lähinnä vastaa kalenterivuotta tai 12 kalenterikuukautta. 3. Ylityökirjanpitoon merkittävää lakisääteistä ylityötä on 8 tunnin jälkeen vuorokaudessa ja 40 tunnin jälkeen viikossa tehty työ. 3a.6.2.4 Ylityön korvaaminen 1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. 2. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. 3. Ylityöstä maksettava palkka lisiä lukuun ottamatta voidaan erikseen sovittaessa vaihtaa vastaavaan vapaaaikaan tai siirtää työaikapankkiin. Vastaavalla vapaalla tarkoitetaan korotettuja tunteja. Myös sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan sopia vaihdettavaksi vapaaseen. Huomautus: Ylityöpalkkaan sisältyvät lisät maksetaan sen palkanmaksukauden palkassa, jossa ylityö olisi korvattu. 4. Ylityövapaan ajalta palkka maksetaan henkilökohtaisen tuntipalkan perusteella. Suorituspalkkatyössä noudatetaan keskituntiansion laskentasääntöjä. 5. Mikäli vastaavan vapaan ajankohta sattuu työkyvyttömyyden siihen jaksoon, jolta työnantaja maksaa palkan, korvataan ylityö rahana, ellei vapaan ajankohtaa sovita siirrettäväksi. 3a.6.2.5 Ylityökorotuksen laskenta Peruspalkka 1. Peruspalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka 161:llä silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa (päivä- ja 1-vuorotyössä). Kuukausipalkan jakaja on kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä 159 sekä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 156. 2. Vajaita kuukausia työskentelevän työntekijän osalta jakajaa pienennetään osa-aikaisuuteen suhteutettuna. Soveltamisohje: Esimerkiksi työskenneltäessä 35 tuntina viikossa kaksivuorotyössä lasketaan kuukausipalkan jakaja seuraavasti: 35/40 x 159 = 139. 3. Suorituspalkan osuus sekapalkkaus- ja tuotantopalkkiotyössä sekä urakkatyön keskituntiansio saadaan jakamalla työkohtaisesti kerättyjen suorituspalkkojen summa työkohtaisesti kerätyillä tunneilla. Sekapalkkaus- ja tuotantopalkkiotyössä näin saatu osuus liitetään palkan kiinteään osaan ja korotetaan ylityön prosentilla. Urakkatyössä näin saatu keskituntiansio korotetaan ylityön prosentilla. Huomautus: Keskituntiansion tarkastelujakso on työtuntijärjestelmän kierron tai palkanmaksukauden mittainen, ellei muusta ole sovittu. Keskituntiansion perus-teena voidaan pitää myös edellisen lomanmääräytymisvuoden perusteella määräytyvää keskituntiansiota. 45 Työaikaopas Lisät 4. Vuorokautisessa ylityössä työntekijälle maksetaan korotettuna ne lisät, jotka hänelle maksettiin siltä työvuorolta, josta hän jäi ylitöihin. 5. Viikkoylityössä työntekijälle maksetaan korotettuna vuoro- ja muut sovitut lisät keskimääräisenä. Keskimäärä lasketaan jakamalla lisät työtuntijärjestelmän kierron tai palkanmaksukauden aikana tehdyillä työtunneilla. Keskimääräisten lisien laskennan perusteena voidaan käyttää myös edellisen lomanmääräytymisvuoden perusteella määräytyvää keskimäärää. 6. Jos työntekijä ylityössä ollessaan tekee sellaista työtä, joka oikeuttaa hänen säännöllisen työaikansa ansioon kuulumattomaan erikoislisään, on tämä lisä liitettävä palkkaan, josta ylityökorotus lasketaan. 46 3a.6.2.6 Yksi ylityökäsite Paikallisesti voidaan sopia yhdestä ylityökäsitteestä. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityökorvaussäännön perusteella. Paikallinen sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa. 3a.7 TYÖAIKAPANKKI 1. Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista. 2. Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia työaikapankin käyttöönotosta yrityksessä. Työajan säästämisestä työaikapankkiin sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. 3. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi • työaikajärjestelmiin liittyviä tasoitusvapaita • liukuvan työajan kertymää • vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia • vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa sekä jo kertynyttä säästövapaata • keskimääräistä säännöllistä viikkotyöaikaa • vapaaksi vaihdettua lomapalkan korotusta. 4. Kun työaikapankkiin on sovittu siirrettäväksi keskimääräistä työaikaa sovellettaessa kertyvää tasoitusvapaata, voidaan sopia myös, ettei erillistä tasoittumisjärjestelmää käytetä. Tällöin työaika tasoittuu työaikapankin kautta ja niissä rajoissa, jotka on sitä käyttöön otettaessa sovittu. 5. Työaikapankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä eivätkä niitä koske esim. työaikalain mukaiset vanhentumisajat. 6. Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomakertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat maksetaan rahana. 7. Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Luottamusmiehelle annetaan vuosittain yhteenveto pankkiin kertyneistä ja käytetyistä vapaista. Luottamusmies ja työnantajan edustaja seuraavat vuosittain työaikapankkikertymää erityisesti työsuojelullisista syistä. 8. Liitot ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan työn vähyystilanteessa pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto 9. Työaikapankin käyttöönottamiseen liittyen on lisäksi sovittava ainakin seuraavista asioista: • ketkä kuuluvat työaikapankkijärjestelmän piiriin • mitä vapaita voidaan säästää, millaisin ehdoin niitä säästetään sekä menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa • vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään työsuojelullisiin näkökohtiin • kuinka vapaita voidaan pitää tai määrätä pidettäväksi • miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja • menettelytavoista työntekijän ollessa työkyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi estynyt työnteosta sovitun vapaan aikana • missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, säästövapaa voidaan muuttaa rahaksi ja minkä periaatteidenmukaisesti vaihto suoritetaan • kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja luottamusmiehen kesken ja kuinka työaikapankkijärjestelmää voidaan muuttaa. 3a.8 TYÖAJAN SEURANTA JA RAPORTOINTI 1. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja kulun valvonnan. Työntekijä on velvollinen käyttämään niitä raportointimenetelmiä, jotka työnantaja katsoo tarpeellisiksi. 2. Järjestelyistä on neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan pääluottamusmiehen kanssa. 47 Työaikaopas Liite 2 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 48 Teollisuusalojen ammattiliiton ja Viestinnän Keskusliiton välillä on 28.2.2014 sovittu työaikajärjestelmän uudistamisesta. Työehtosopimuskausi alkaa 1.10.2014 ja päättyy 31.1.2017. Työehtosopimuskaudella 1.1.2014–31.1.2017 työehtosopimus sisältää sekä uudet työaikamääräykset että vanhat työaikamääräykset. Kun uusiin määräyksiin on siirrytty, ei voi palata noudattamaan vanhoja työaikamääräyksiä. Uudet työaikamääräykset tulevat sitovina voimaan 31.1.2017, kun paikalliset osapuolet ovat sopineet kompensaatioista. Kompensaatiosta tehtyä erillistä sopimusta ei voi irtisanoa. Liitot sitoutuvat antamaan koulutusta uusien työaikamääräysten soveltamisesta. Työaikaan liittyvät muutokset ovat merkittäviä ja edellyttävät hyvää paikallista yhteistyötä. Liitot tarkastelevat uusiin määräyksiin siirtymistä yhteisillä selvityksillä 1.5.2015 ja 1.5.2016. Uudet työaikamääräykset voidaan ottaa käyttöön eri yrityksissä seuraavien periaatteiden mukaisesti: Yritykset tai niiden osat, joissa ei ole vakiintuneesti tehty yötyötä Uudet määräykset on mahdollista ottaa käyttöön 1.10.2014 lukien. Ennen käyttöönottoa yrityksessä tulee yhteisesti käydä läpi uusien työaikamääräysten vaikutus voimassaoleviin käytäntöihin. Mikäli yritys haluaa pitäytyä kaikilta osin vanhoissa määräyksissä, se on mahdollista työehtosopimuskauden loppuun. Yritykset tai niiden osat, joissa on tehty yötyötä paikallisen sopimuksen perusteella Uudet työaikamääräykset on mahdollista ottaa käyttöön sopimalla 1.10.2014 lukien. Uusien määräysten käyttöönotto edellyttää, että yhdessä todetaan aiheuttaako uusiin työaikamääräyksiin siirtyminen kompensaation tarvetta ja kompensaatiosta on yksimielisyys. Mikäli paikallisesti on neuvoteltu, mutta kompensaatiosta ei päästä sopimukseen 1.9.2016 mennessä, liitot sitoutuvat antamaan konsultointitukea uusien määräysten käyttöönotosta, mikäli jompikumpi paikallisista osapuolista niin haluaa. Osapuolet voivat käyttää asiantuntijoita asian ratkaisemiseksi. Uusien määräysten käyttöönotto edellyttää aina sitä, että kompensaatiosta on olemassa paikallinen sopimus. Mikäli paikalliset osapuolet eivät pääse sopimukseen kompensaatiosta, ne sopivat tavasta, jolla asia ratkaistaan. Siinä tapauksessa, että paikalliset osapuolet eivät pääsisi yhteisymmärrykseen ratkaisutavasta sopimuskauden aikana, liitot perustavat työryhmän, joka ratkaisee asian. Paikalliset osapuolet voivat myös sopia, että vanhoja määräyksiä noudatetaan sopimuskauden loppuun saakka. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto Sanomalehtiyritykset Siirtymisestä uusiin työaikamääräyksiin pitää sopia paikallisesti. Jos on sovittu uusien työaikamääräysten soveltamisesta, sopimusta ei voi irtisanoa. Yrityksissä, joissa on tehty yötyötä, uusiin työaikamääräyksiin siirrytään sen jälkeen kun on päästy sopimukseen kompensaatiosta erikseen sovitulla tavalla. 49 Työaikaopas Liite 3 Tasoitusvapaan määräytyminen Onko työsuhdetta juuri pidennetty niin että yli 3 kk KYLLÄ Onko määräaikainen alle 3 kk työsuhde? EI EI KYLLÄ Onko kokoaikainen työntekijä? laske työntekijälle takautuvasti tasoitusvapaa kolmelta kuukaudelta ja lisää se tasoitusvapaasaldoon. EI KYLLÄ Anna Täyden kuukauden työtuntien lukumäärä (TÄYTU) Anna Täyden kuukauden työpäivien lukumäärä (TÄYKK) Anna Työntekijän työtuntien ja niihin rinnastettavien tuntien lukumäärä (TYÖTU) Anna Työntekijän työpäivien ja niihin rinnastettavien päivien lukumäärä (TYÖPV) 50 Onko työntekijä siirtynyt 40-tuntisesta osa-aikatyöhön? KYLLÄ Onko TÄYKK – TYÖPV > 3? EI KYLLÄ KYLLÄ Onko TYÖTU/TÄYTU >= 6/7 EI EI Perustuuko työaikajärjestelmä 40-tunt. viikkoon? EI Onko työntekijällä oikeus vuosilomaan ko. kuukaudelta? KYLLÄ Anna työaikamuoto, jossa eniten työskennelty kuukauden aikana (Mikä TAM?) TAM 15: TAM 25: TAM 35: TAM 37: YÖ: TAS.VAPAA = 1,25 TAS.VAPAA = 1,50 TAS.VAPAA = 1,50 TAS.VAPAA = 1,83 TAS.VAPAA = 1,83 EI KYLLÄ Anna työntekijän oikeus talvilomaan vanhoilla säännöillä (1 vai 2 viikkoa?) Talvilomaoik. vanhoilla säännöillä: 1 viikko: TAS.VAPAA = 0,42 2 viikkoa: TAS.VAPAA = 0,83 EI TASOITUSVAPAATA KO. KUUKAUDELTA TEAM Teollisuusalojen ammattiliitTO & Viestinnän Keskusliitto TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA (KIRJATYÖNTEKIJÄT) Työtunnit yhteensä/vuosi 2014201520162017Pitkän ajankeskiarvo päivä- ja yksivuorotyö 16801688170416881688 kaksivuorotyö 16561664168016641664 keskeytyvä kolmivuorotyö 16561664168016641664 keskeytymätön kolmivuorotyö 16321632163216321632 erillinen yövuoro 16321632163216321632 Työtunnit keskimäärin/viikko päivä- ja yksivuorotyö 35,635,836,135,835,8 kaksivuorotyö 35,135,335,635,335,3 keskeytyvä kolmivuorotyö 35,135,335,635,335,3 keskeytymätön kolmivuorotyö 34,634,634,634,634,6 erillinen yövuoro 34,634,634,634,634,6 Laskelma kuvaa tilannetta, jossa työntekijällä on oikeus ja hän myös pitää kyseisen kalenterivuoden aikana 30 arkipäivän mittaisen vuosiloman. 51 VIESTINNÄN KESKUSLIITTO TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO Helsinki 2014
© Copyright 2024