Uutiskirje tammikuu 2017
SATAKUNNASTA - SIKSES PARASTA –HANKKEEN UUTISKIRJE TAMMIKUU / 2017 OTA OSAA JA VAIKUTA! Pääroolia vuonna 2017 toimissamme näyttelevät satakuntalaiset raaka-aineet, elintarvikkeet, tuottajat, pienjalostajat, yritykset, ravintolat, julkiset keittiöt, opiskelijat, uudet tulokkaat ja lähiruokateot. Äänen annamme kaikille satakuntalaisille kuluttajille. Otathan osaa syyskuun loppuun asti kestävään äänestykseen ja vaikuta! Tulokset ja palkitut julkistamme syksyllä 2017 fanfaarien kera. Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvomme satakuntalaisia lähiruokatuotteita. Tästä äänestämään! OODI SATAKUNTALAISELLE LÄHIRUOALLE! Suomi täyttää 100 vuotta. Lähiruoka ja yhdessä syöminen ovat paitsi valtakunnallisia teemoja tänä vuonna myös syitä juhlia. Satakunnasta Sikses parasta –hanke haluaa olla mukana vuoden suurimmissa kyläjuhlissa (syodaanyhdessa.fi) ja haastaa kaikki satakuntalaiset mukaan satakuntalaisen lähiruoan menestystarinaan. Nostamme kuukausittain esille elintarvikkeisiin liittyviä teemoja, jotka näkyvät uutiskirjeissämme, somekanavissamme ja teematilaisuuksissa. Lue lisää Uutiskirjeen sivulta 8. – APUA RAVINTOARVOJEN LASKEMISEEN Tiedolla ja osaamisella kasvuun –hanke on julkaissut opastusvideon ravintoarvojen laskemiseen. Linkki videoon. Ravintoarvojen laskemiseen käytännössä saat Satakunnassa apua myös Satafoodin p. 040 183 995 ja ProAgria Länsi-Suomen p. 020 747 2550 asiantuntijoilta. ”Meri Munkissa” maistuu kansainvälinen ruoka lähellä tuotetuilla raaka-aineilla Reposaaren oma gastropub the Merry Monk, reposaarilaisittain Meri Munkki, sijaitsee vanhassa rantamakasiinissa. Hampurilaisia ja soul foodia tarjoava ravintola on syntynyt Maija ja Paavo Munkin yhteisestä ideasta vuonna 2015. Paitsi paikallisuus ja lähellä tuotetut raaka-aineet myös tuottajien henkilökohtainen tunteminen sekä minimaalinen hiilijalanjälki ovat toiminnan ydinasioita. Ravintolan lämminhenkinen ilmapiiri tarjoaa vaihtoehtoja myös perheen pienemmille, jotka voivat syödä samoja annoksia lapsille sopivammassa koossa. Meille paikallisuus on tärkeä arvo ja kaikki raaka-aineemme tulevatkin läheltä, kertoo Maija Munkki ja jatkaa: - Ruokalistaan olemme avoimesti laittaneet, mistä annosten raaka-aineet ovat kotoisin. Olemme myös saaneet tästä asiakkailta hyvää palautetta! – Ruoka-annokset kootaan koko alkutuotanto tiedostaen. Hampurilaisten sämpylät tulevat Mäkilän leipomosta, Talon Burgerin pihvi on Kuuminaisten tilan hereford-lihasta valmistettu, Lammasburger sisältää Kiviniemen tilan tuotteita ja kasvishampurilaisen härkäpapu on kotoisin Eurajoelta Ali-Unkin tilalta. Myös kaikki kastikkeet tehdään itse alusta alkaen. Yksi ravintolan kestosuosikkiannoksista on ehdottomasti fish and chips. Annokseen käytetään paikallisten kalastajien pyytämää kuhaa, ahventa tai haukea. Moni on jopa kehaissut annoksen olevan parempi kuin Briteissä. - Satakunta on hyvä paikka pitää ravintolaa, sillä meiltä löytyy monipuolinen ruoka-aitta kattaen myös tuotantopuolen. Olemme ylpeitä, että voimme kertoa asiakkaille tuotteistamme ja tuottajista niiden takana ja myös työllistää ja tukea ihmisiä ravintolatoiminnan kautta! Pakastin täynnä, eikä! Pakastin löytyy lähes joka kodista. Tyypillinen tilanne on, että näin talvella syksyiset marjat pakastimessa odottavat käyttäjäänsä. Pakastimesta ei kannata tehdä museota, vaan ottaa varastot käyttöön, kun luonto on vielä talvilevossa. Samoin syksyn ylijäämäkasviksia; kukkakaalia, herneitä ja kesäkurpitsaa, voi säilöä valmiina ryöpättyinä tai raasteina kätevästi annospusseihin. Tärkeää on kuitenkin tietää, mitä pakastimessa on ja vielä huolehtia, että se todella tulee käytetyksi. Pakastimet yleistyivät kotitalouksissa 70luvulla ja pakastaminen helpotti arjessa monin tavoin. Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät suosittuja pakastusemäntäkursseja. Silloin opittiin sarjatyöhön mm. leipomalla kerralla monenmoista leivonnaisista - jopa pitsaa. Niistä päivistä into ihan kaiken pakastamisesta on laantunut ja kotipakkaset täyttyvät lähinnä marjoista ja riistasta sekä leivonnaisista. Kotivara on osa varautumista, kun kauppaan ei pääse Pakastaminen on edelleen helppo tapa säilöä kesän maut talven varalle. Lisäksi tuoremehut, kuten omena- ja puolukkamehut, säilyvät pakastimessa hyvin. – Sairastuessa tai sään yllättäessä on hyvä muistaa kotivara. Tämä tarkoittaa, että varataan muitakin elintarvikkeita, kuin pelkkiä pakasteita. Ajatuksena on selvitä poikkeusolon aikana kotona löytyvillä tarvikkeilla. Yleensä nämä kotivaran elintarvikkeet ovat juuri niitä, mitä muutenkin kotoa löytyy. Sähkökatkon yllättäessä pakastimen turhaa avaamista on syytä välttää, mutta toki sen sisällöstä on hyötyä kriisistä selviämiseen. Rakasta pakastaa! Kasvisten pakastaminen on tehokkain, mutta samalla myös hellävaraisin tapa säilöä kasviksia. Satakuntalaiset vastuuviljellyt kasvikset ovat sekä ekologinen että terveellinen vaihtoehto. Valttina on ääretön nopeus. Kasvisten laatu alkaa heiketä sadonkorjuun jälkeen ilman asianmukaisia käsittely-, varastointi- tai säilöntämenetelmiä Mitä nopeammin tuotteet saadaan pakkaseen, sitä parempaa on kasviksen laatu ja ravitsemukselliset ominaisuudet. Esimerkiksi satakuntalainen herne on pakastettuna varastossa kahden tunnin sisällä sadonkorjuusta – uskomatonta mutta totta! Pakastusprosessi rakentuu esim. juureksilla pesuista, kuorinnasta, paloitteluista, värilajittelusta, ryöppäyksestä ja leijupakastuksesta. Erityisesti tärkeitä vaiheita ovat ryöppäys, jossa tuhotaan kaikki haitalliset mikrobit ja pysäytetään luonnollinen entsymaattinen toiminta, ja leijupakastus, jossa tuotteet irtopakastuvat ja kasviksiin syntyvät jääkiteet ovat mahdollisimman pieniä. Liian hitaassa pakastuksessa jääkiteet jäävät liian isoiksi, jolloin sulatus vaiheessa tuote ”luhistuu” muhjuiseksi. Tuoreena nopeasti pakastetut kasvikset ovat ominaisuuksiltaan tuoreita myös vuoden päästä, ilman lisäaineita. Teolliset pakasteet ovat oiva tapa täydentää omia pakastevarastoja aina tarpeen niin vaatiessa. Niin pientä pakastinta ei olekaan, mihin ei omien marja, sieni-, kala- ja lihapussien väliin ei muutamaa pakastevihannespussia mahdu. Säilöminen on hyvä, edullinen ja tehokas tapa vangita kesän maut ja vitamiinit! Satakunta on Suomen vihannesaitta, jossa on optimaaliset olosuhteet (hietamaat, laajat peltoalueet, laadukas kasteluverkosto) erilaisille kasviksille. Satakuntaan kasvoi myös nopeasti sokeritehtaan perustamisen (v. 1950) jälkeen suuri joukko Suomen ammattitaitoisimpia erikoiskasvien viljelijöitä, mikä mahdollisti jo vuonna 1960 kasvissäilykkeiden ja –pakasteiden teollisen tuotannon aloituksen Säkylässä Lännen Tehtailla. Lisäksi Huittisiin perustettiin Saarioisten säilyketehdas vuonna 1972 pääpainon ollessa aluksi punajuurissa, mutta nopeasti mukaan tulivat myös kurpitsat. Vuosien kuluessa on tapahtunut useita yritysjärjestelyjä ja kasvissäilykkeitä valmistetaan nykyään teollisessa mittakaavassa Satakunnassa enää Euran Paneliassa. – Vuonna 1994 perustettu Kurkkumestarit säilöö vuosittain reilut 200 tonnia paikallisia avomaan kurkkuja, punajuuria ja kurpitsaa. Kurkkumestarit on ainoa alan pk-yritys Suomessa, joka käyttää raaka-aineenaan kotimaista kurpitsaa. Paikallisuus ja kotimaisuus ovat yrityksen toiminnan keskiössä, siksi myös tillit, valkosipulit ja mustaherukan lehdet tulevat lähitiloilta. Käytetty sokeri on Satakunnassa jalostettua ja lisäksi valmistuksessa käytetään vain kotimaista käymisteitse valmistettua etikkaa. Maksuton! – Kuluttajat yhtä mieltä: kalat edustavat satakuntalaisuutta! Satakunnan monipuolisuus ruokamaakuntana tuli taas osoitettua Satakunta Hyvää Ruokaa tapahtumassa viime syyskuussa Porin Puuvillan tapahtumatorilla. Tapahtuma toteutettiin ensimmäistä kertaa ja se keräsi 13 alan toimijaa myymään ja esittelemään tuotteitaan yrittäjien edustajille ja kuluttajille. Tapahtuman yhteydessä toteutettiin kysely kuluttajille, jossa halusimme tutkia näkemyksiä satakuntalaisista elintarvikkeista ja tuotteista. Näiden lisäksi tiedustelimme, mikä on sellainen satakuntalainen ruokakohde tai paikka, jonka he nostavat esille, nauttiakseen hyvästä paikallisesta ruoasta. Kyselyyn vastasi 113 kuluttajaa. Kuluttajien mukaan ylivoimaisesti paras satakuntalainen elintarvike on tyrni. Toiselle sijalle kapusi nahkiainen. Tämän jälkeen nostettiin esille kalaruoat. Satakuntalaisista elintarvikkeista erilaiset kalat edustavat kuluttajien mielestä hyvin satakuntalaisuutta. – Satakuntalaisina ruokina tasavertaisina esiintyivät ohraryynivelli ja nahkiainen. Myös ruokien kohdalla satakuntalaiset kalaruoat nostettiin uudelleen esiin. Kun satakuntalainen haluaa tarjota tai nauttia hyvää satakuntalaista ruokaa, tutkimuksemme mukaan suuntaa hän useimmiten Reposaareen. Ravintola Merimesta nousi suosituimmaksi kohteeksi ja kolmannella sijalla oli Ravintola Reposaari. Lisäksi Reposaari kohteena mainittiin hyvin monessa vastauksessa, erittelemättä sen tarkemmin ruokapaikkaa. Reposaaren ulkopuolelta suosituimmaksi kohteeksi nousi Ravintola Bucco. Tapahtumalle toivottiin jatkuvuutta, sillä lähiruoka kiinnostaa niin kuluttajia kuin tuottajia. Vappu Salo, ruokatuotannon lehtori, SAMK Tiedolla ja osaamisella kasvuun –hanke järjestää – SIKSES PARASTA –hankkeen vuoden 2017 TEEMAT Vuosi 2017 on täynnä mahdollisuuksia ja hehkutusta. Me Sikses -toimijat kannamme oman kortemme yhteiseen kekoon ja rummuttamalla satakuntalaisia elintarvikkeita ja tuotteita. Jokaiselle kuulle on oma teemansa, jotka näkyvät ja kuuluvat niin some-kanavissamme, uutiskirjeissämme ja muussa tiedonvälityksessä. Tammikuu SÄILYKKEET & PAKASTEET Helmikuu HUNAJA Maaliskuu KALA Huhtikuu KANANMUNA & MAITO Toukokuu LIHA Kesäkuu YRTIT & MAUSTEET Heinäkuu MARJAT Elokuu VIHANNEKSET & JUUREKSET Syyskuu VILJAT & OLUET Lokakuu SIENET Kanavamme: siksesparasta.fi Sillai kai? -blogi Marraskuu SOKERI & MAKEISET Joulukuu LEIPOMOTUOTTEET Facebook Instagram YouTube – Pyhäjärvi-instituutti Eura puh. (02) 838 0600 [email protected] www.pyhajarvi-instituutti.fi Satafood Kehittämisyhdistys ry Huittinen puh. 040 183 9995 [email protected] www.satafood.net ProAgria Länsi-Suomi Pori puh. 020 747 2550 [email protected] www.proagria.fi/lansi
© Copyright 2024