SATAKUNNASTA - SIKSES PARASTA –HANKKEEN UUTISKIRJE
TAMMIKUU / 2017
OTA OSAA JA VAIKUTA!
Pääroolia vuonna 2017
toimissamme näyttelevät
satakuntalaiset raaka-aineet,
elintarvikkeet, tuottajat,
pienjalostajat, yritykset,
ravintolat, julkiset keittiöt,
opiskelijat, uudet tulokkaat ja
lähiruokateot. Äänen annamme
kaikille satakuntalaisille
kuluttajille. Otathan osaa
syyskuun loppuun asti
kestävään äänestykseen ja
vaikuta! Tulokset ja palkitut
julkistamme syksyllä 2017
fanfaarien kera. Kaikkien
äänestykseen osallistuneiden
kesken arvomme satakuntalaisia
lähiruokatuotteita.
Tästä äänestämään!
OODI SATAKUNTALAISELLE
LÄHIRUOALLE!
Suomi täyttää 100 vuotta. Lähiruoka ja yhdessä
syöminen ovat paitsi valtakunnallisia teemoja
tänä vuonna myös syitä juhlia. Satakunnasta Sikses parasta –hanke haluaa olla mukana
vuoden suurimmissa kyläjuhlissa
(syodaanyhdessa.fi) ja haastaa kaikki
satakuntalaiset mukaan satakuntalaisen
lähiruoan menestystarinaan. Nostamme
kuukausittain esille elintarvikkeisiin liittyviä
teemoja, jotka näkyvät uutiskirjeissämme, somekanavissamme ja teematilaisuuksissa. Lue lisää
Uutiskirjeen sivulta 8.
–
APUA RAVINTOARVOJEN
LASKEMISEEN
Tiedolla ja osaamisella
kasvuun –hanke on julkaissut
opastusvideon ravintoarvojen
laskemiseen. Linkki videoon.
Ravintoarvojen laskemiseen
käytännössä saat
Satakunnassa apua myös
Satafoodin p. 040 183 995 ja
ProAgria Länsi-Suomen p. 020
747 2550 asiantuntijoilta.
”Meri Munkissa” maistuu
kansainvälinen ruoka lähellä tuotetuilla raaka-aineilla
Reposaaren oma gastropub the Merry Monk,
reposaarilaisittain Meri Munkki, sijaitsee
vanhassa rantamakasiinissa. Hampurilaisia
ja soul foodia tarjoava ravintola on syntynyt
Maija ja Paavo Munkin yhteisestä ideasta
vuonna 2015. Paitsi paikallisuus ja lähellä
tuotetut raaka-aineet myös tuottajien
henkilökohtainen tunteminen sekä
minimaalinen hiilijalanjälki ovat toiminnan
ydinasioita. Ravintolan lämminhenkinen
ilmapiiri tarjoaa vaihtoehtoja myös perheen
pienemmille, jotka voivat syödä samoja
annoksia lapsille sopivammassa koossa.
Meille paikallisuus on tärkeä arvo ja kaikki
raaka-aineemme tulevatkin läheltä, kertoo
Maija Munkki ja jatkaa:
- Ruokalistaan olemme avoimesti laittaneet,
mistä annosten raaka-aineet ovat kotoisin.
Olemme myös saaneet tästä asiakkailta
hyvää palautetta!
–
Ruoka-annokset kootaan koko alkutuotanto
tiedostaen. Hampurilaisten sämpylät tulevat
Mäkilän leipomosta, Talon Burgerin pihvi on
Kuuminaisten tilan hereford-lihasta
valmistettu, Lammasburger sisältää
Kiviniemen tilan tuotteita ja
kasvishampurilaisen härkäpapu on kotoisin
Eurajoelta Ali-Unkin tilalta. Myös kaikki
kastikkeet tehdään itse alusta alkaen. Yksi
ravintolan kestosuosikkiannoksista on
ehdottomasti fish and chips. Annokseen
käytetään paikallisten kalastajien pyytämää
kuhaa, ahventa tai haukea. Moni on jopa
kehaissut annoksen olevan parempi kuin
Briteissä.
- Satakunta on hyvä paikka pitää ravintolaa,
sillä meiltä löytyy monipuolinen ruoka-aitta
kattaen myös tuotantopuolen. Olemme
ylpeitä, että voimme kertoa asiakkaille
tuotteistamme ja tuottajista niiden takana
ja myös työllistää ja tukea ihmisiä
ravintolatoiminnan kautta!
Pakastin täynnä, eikä!
Pakastin löytyy lähes joka kodista. Tyypillinen
tilanne on, että näin talvella syksyiset marjat
pakastimessa odottavat käyttäjäänsä.
Pakastimesta ei kannata tehdä museota,
vaan ottaa varastot käyttöön, kun luonto on
vielä talvilevossa.
Samoin syksyn ylijäämäkasviksia;
kukkakaalia, herneitä ja kesäkurpitsaa, voi
säilöä valmiina ryöpättyinä tai raasteina
kätevästi annospusseihin. Tärkeää on
kuitenkin tietää, mitä pakastimessa on ja vielä
huolehtia, että se todella tulee käytetyksi.
Pakastimet yleistyivät kotitalouksissa 70luvulla ja pakastaminen helpotti arjessa
monin tavoin. Maa- ja kotitalousnaiset
järjestivät suosittuja pakastusemäntäkursseja. Silloin opittiin sarjatyöhön mm.
leipomalla kerralla monenmoista
leivonnaisista - jopa pitsaa. Niistä päivistä into
ihan kaiken pakastamisesta on laantunut ja
kotipakkaset täyttyvät lähinnä marjoista ja
riistasta sekä leivonnaisista.
Kotivara on osa varautumista, kun
kauppaan ei pääse
Pakastaminen on edelleen helppo tapa säilöä
kesän maut talven varalle. Lisäksi
tuoremehut, kuten omena- ja puolukkamehut,
säilyvät pakastimessa hyvin.
–
Sairastuessa tai sään yllättäessä on hyvä
muistaa kotivara. Tämä tarkoittaa, että
varataan muitakin elintarvikkeita, kuin pelkkiä
pakasteita. Ajatuksena on selvitä
poikkeusolon aikana kotona löytyvillä
tarvikkeilla. Yleensä nämä kotivaran
elintarvikkeet ovat juuri niitä, mitä muutenkin
kotoa löytyy. Sähkökatkon yllättäessä
pakastimen turhaa avaamista on syytä
välttää, mutta toki sen sisällöstä on hyötyä
kriisistä selviämiseen.
Rakasta pakastaa!
Kasvisten pakastaminen on tehokkain, mutta
samalla myös hellävaraisin tapa säilöä kasviksia.
Satakuntalaiset vastuuviljellyt kasvikset ovat sekä
ekologinen että terveellinen vaihtoehto. Valttina on
ääretön nopeus. Kasvisten laatu alkaa heiketä
sadonkorjuun jälkeen ilman asianmukaisia käsittely-,
varastointi- tai säilöntämenetelmiä
Mitä nopeammin tuotteet saadaan pakkaseen, sitä
parempaa on kasviksen laatu ja ravitsemukselliset
ominaisuudet. Esimerkiksi satakuntalainen herne on
pakastettuna varastossa kahden tunnin sisällä
sadonkorjuusta – uskomatonta mutta totta!
Pakastusprosessi rakentuu esim. juureksilla
pesuista, kuorinnasta, paloitteluista, värilajittelusta,
ryöppäyksestä ja leijupakastuksesta.
Erityisesti tärkeitä vaiheita ovat ryöppäys, jossa
tuhotaan kaikki haitalliset mikrobit ja pysäytetään
luonnollinen entsymaattinen toiminta, ja
leijupakastus, jossa tuotteet irtopakastuvat ja
kasviksiin syntyvät jääkiteet ovat mahdollisimman
pieniä.
Liian hitaassa pakastuksessa jääkiteet jäävät liian
isoiksi, jolloin sulatus vaiheessa tuote ”luhistuu”
muhjuiseksi. Tuoreena nopeasti pakastetut
kasvikset ovat ominaisuuksiltaan tuoreita myös
vuoden päästä, ilman lisäaineita.
Teolliset pakasteet ovat oiva tapa täydentää omia
pakastevarastoja aina tarpeen niin vaatiessa. Niin
pientä pakastinta ei olekaan, mihin ei omien marja, sieni-, kala- ja lihapussien väliin ei muutamaa
pakastevihannespussia mahdu.
Säilöminen on hyvä, edullinen ja tehokas tapa
vangita kesän maut ja vitamiinit!
Satakunta on Suomen vihannesaitta, jossa on
optimaaliset olosuhteet (hietamaat, laajat
peltoalueet, laadukas kasteluverkosto) erilaisille
kasviksille. Satakuntaan kasvoi myös nopeasti
sokeritehtaan perustamisen (v. 1950) jälkeen suuri
joukko Suomen ammattitaitoisimpia erikoiskasvien
viljelijöitä, mikä mahdollisti jo vuonna 1960
kasvissäilykkeiden ja –pakasteiden teollisen
tuotannon aloituksen Säkylässä Lännen Tehtailla.
Lisäksi Huittisiin perustettiin Saarioisten
säilyketehdas vuonna 1972 pääpainon ollessa aluksi
punajuurissa, mutta nopeasti mukaan tulivat myös
kurpitsat.
Vuosien kuluessa on tapahtunut useita
yritysjärjestelyjä ja kasvissäilykkeitä valmistetaan
nykyään teollisessa mittakaavassa Satakunnassa
enää Euran Paneliassa.
–
Vuonna 1994 perustettu Kurkkumestarit säilöö
vuosittain reilut 200 tonnia paikallisia avomaan
kurkkuja, punajuuria ja kurpitsaa. Kurkkumestarit
on ainoa alan pk-yritys Suomessa, joka käyttää
raaka-aineenaan kotimaista kurpitsaa. Paikallisuus
ja kotimaisuus ovat yrityksen toiminnan keskiössä,
siksi myös tillit, valkosipulit ja mustaherukan lehdet
tulevat lähitiloilta. Käytetty sokeri on Satakunnassa
jalostettua ja lisäksi valmistuksessa käytetään vain
kotimaista käymisteitse valmistettua etikkaa.
Maksuton!
–
Kuluttajat yhtä mieltä:
kalat edustavat satakuntalaisuutta!
Satakunnan monipuolisuus ruokamaakuntana
tuli taas osoitettua Satakunta Hyvää Ruokaa tapahtumassa viime syyskuussa Porin
Puuvillan tapahtumatorilla. Tapahtuma
toteutettiin ensimmäistä kertaa ja se keräsi 13
alan toimijaa myymään ja esittelemään
tuotteitaan yrittäjien edustajille ja kuluttajille.
Tapahtuman yhteydessä toteutettiin kysely
kuluttajille, jossa halusimme tutkia näkemyksiä
satakuntalaisista elintarvikkeista ja
tuotteista. Näiden lisäksi tiedustelimme, mikä
on sellainen satakuntalainen ruokakohde tai paikka, jonka he nostavat esille, nauttiakseen
hyvästä paikallisesta ruoasta. Kyselyyn vastasi
113 kuluttajaa.
Kuluttajien mukaan ylivoimaisesti paras
satakuntalainen elintarvike on tyrni. Toiselle
sijalle kapusi nahkiainen. Tämän jälkeen
nostettiin esille kalaruoat. Satakuntalaisista
elintarvikkeista erilaiset kalat edustavat
kuluttajien mielestä hyvin satakuntalaisuutta.
–
Satakuntalaisina ruokina tasavertaisina
esiintyivät ohraryynivelli ja nahkiainen. Myös
ruokien kohdalla satakuntalaiset kalaruoat
nostettiin uudelleen esiin.
Kun satakuntalainen haluaa tarjota tai nauttia
hyvää satakuntalaista ruokaa, tutkimuksemme
mukaan suuntaa hän useimmiten
Reposaareen. Ravintola Merimesta nousi
suosituimmaksi kohteeksi ja kolmannella sijalla
oli Ravintola Reposaari. Lisäksi Reposaari
kohteena mainittiin hyvin monessa
vastauksessa, erittelemättä sen tarkemmin
ruokapaikkaa. Reposaaren ulkopuolelta
suosituimmaksi kohteeksi nousi Ravintola
Bucco.
Tapahtumalle toivottiin jatkuvuutta, sillä
lähiruoka kiinnostaa niin kuluttajia kuin
tuottajia.
Vappu Salo, ruokatuotannon lehtori, SAMK
Tiedolla ja osaamisella kasvuun –hanke järjestää
–
SIKSES PARASTA –hankkeen vuoden
2017 TEEMAT
Vuosi 2017 on täynnä mahdollisuuksia ja
hehkutusta. Me Sikses -toimijat kannamme
oman kortemme yhteiseen kekoon ja
rummuttamalla satakuntalaisia
elintarvikkeita ja tuotteita. Jokaiselle kuulle
on oma teemansa, jotka näkyvät ja
kuuluvat niin some-kanavissamme,
uutiskirjeissämme ja muussa
tiedonvälityksessä.
Tammikuu
SÄILYKKEET & PAKASTEET
Helmikuu
HUNAJA
Maaliskuu
KALA
Huhtikuu
KANANMUNA & MAITO
Toukokuu
LIHA
Kesäkuu
YRTIT & MAUSTEET
Heinäkuu
MARJAT
Elokuu
VIHANNEKSET & JUUREKSET
Syyskuu
VILJAT & OLUET
Lokakuu
SIENET
Kanavamme:
siksesparasta.fi
Sillai kai? -blogi
Marraskuu
SOKERI & MAKEISET
Joulukuu
LEIPOMOTUOTTEET
Facebook
Instagram
YouTube
–
Pyhäjärvi-instituutti
Eura
puh. (02) 838 0600
[email protected]
www.pyhajarvi-instituutti.fi
Satafood Kehittämisyhdistys ry
Huittinen
puh. 040 183 9995
[email protected]
www.satafood.net
ProAgria Länsi-Suomi
Pori
puh. 020 747 2550
[email protected]
www.proagria.fi/lansi