Paikallisilmasto ja sen merkitys
lajien esiintymiselle tulevaisuudessa
Juha Aalto,
Ilmastokeskus, FMI
Geotieteiden ja Maantieteen laitos, HY
Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien
uhanalaisuus Suomessa,
Ympäristöministeriö, 17.01.2017
Ilmastoaineiston erotuskyvystä yleisesti
Nadeau et al., 2017. Global Change Biology
1/30/2017
Juha Aalto | [email protected]
2
Alueellinen ilmasto (1 – 100 km²)
•Ilmasto säätelee monia bioottisia ja abioottisia prosesseja
•Ilmastoa laajalla skaalalla kontrolloivat tekijät hyvin tiedossa:
- maantieteellinen sijainti (esim. ilmamassat, mantereisuus)
- korkeussuhteet
•Paljon aineistoa saatavilla eri alue- ja aikatarkkuuksilla
•Havaintoihin perustuvat hila-aineistot/reanalyysit
•Mahdollistaa esim. kasvimallinnuksen karkealla tarkkuudella laajoilla
maantieteellisille alueilla
WorldClim
1/30/2017
Juha Aalto | [email protected]/[email protected]
3
Paikallinen ilmasto (0.0001 - 1km²)
•Tulisi kuvata tutkittavan prosessien maisematason vaihtelua
•Tutkittavan prosessin skaala vs. keskiarvoistava ilmastoaineisto
•Vähän vapaasti saatavilla olevia aineistoja
•Tuottamisessa ongelmana on säähavaintoasemien sijainti (tasaiset ja aukeat
alueet) -> tarvitaan kenttämittauksia
•Paikallisilmastoa säätelee mm. auringon säteily, kylmän ilman valuminen,
latvuspeitto, maaperän kosteus, … -> eriytynyt alueellisesta ilmastosta
1/30/2017
Juha Aalto | [email protected]/[email protected]
4
Paikallinen ilmasto (0.0001 - 1km²)
•Paikallisella tasolla topoilmastollisten tekijöiden (säteily, kylmän ilman
valuminen) vaikutus voi olla suurempi kuin makroilmastollisten tekijöiden
(maantieteellinen sijanti, korkeus, mereisyys)
•Alueellisen tason malli ei kuvaa paikallista ilmastoa!
Aalto et al., 2017. International Journal of Climatology. Accepted for publication
1/30/2017
Juha Aalto | [email protected]/[email protected]
5
Mikroilmasto (< 10m)
•Suurin osa tutkittavista prosesseista – vähiten aineistoa
•Mikroilmastoa säätelee paikallinen topografia, kasvillisuus ja
maaperän olosuhteet
•Pienipiirteinen monimuotoisuus voi puskuroida
ilmastonmuutosta vastaan
•Voimakkaasti eriytynyt laajan mittakaavan ilmastosta
-> paikallisesti epätasainen ilmaston muutos
1/30/2017
Juha Aalto | [email protected]/[email protected]
6
Keskimääräinen eriytyminen
talvella ~ 10°C
Keskimääräinen eriytyminen
talvella ~ 0-1°C
1/30/2017
Juha Aalto | [email protected]
7
Ympäristön monimuotoisuus puskuroi
ilmastonmuutosta vastaan
•Heterogeenisessä ympäristössä
kaikki suotuisat olosuhteet eivät
katoa (”low climate velocity”)
•Vst. tasaisilta alavilta alueilta
suotuisa ilmasto katoaa
nopeammin (”high climate
velocity”)
•Huomioiden muut vaikuttavat
tekijät, lajien ei välttämättä
tarvitse siirtyä kauan nykyisiltä
levinneisyysalueilta
1/30/2017
Scherrer and Körner, 2011. Journal of Biogeography
Juha Aalto | [email protected]
8
Karkeat ilmastoaineistot yliarvioivat
lajien katoamisen
Meineri and Hylander, 2016. Ecography
1/30/2017
Randin et al., 2009. Global Change Biology
Juha Aalto | [email protected]
9
Myös paikallisen topografian
ja maaperän ominaisuuksien
huomioiminen on tärkeää!
Niskanen et al., 2016. Geografiska Annaler
1/30/2017
Juha Aalto | [email protected]
10
Yhteenveto
1. Nykyiset aineistot eivät kuvaa realistisesti
paikallis/mikrotason ilmaston vaihtelua
2. Tarvitaan panostusta ilmastoaineistojen tuottamiseen
tarkalla alueellisella erotuskyvyllä (havaintoaineistot +
menetelmät)
3. Uudet aineistot lisäävät tietoamme paitsi nykyisestä, mutta
myös tulevaisuuden ilmasto-olosuhteista ja niiden
vaikutuksista eri lajien esiintymiseen
1/30/2017
11
Juha Aalto | [email protected]/[email protected]
Lisätietoa:
[email protected]
[email protected]
https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/
biogeoclimate-modelling-lab
www.fmi.fi
1/30/2017
12