Paikallisilmasto ja sen merkitys lajien esiintymiselle tulevaisuudessa Juha Aalto, Ilmastokeskus, FMI Geotieteiden ja Maantieteen laitos, HY Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa, Ympäristöministeriö, 17.01.2017 Ilmastoaineiston erotuskyvystä yleisesti Nadeau et al., 2017. Global Change Biology 1/30/2017 Juha Aalto | [email protected] 2 Alueellinen ilmasto (1 – 100 km²) •Ilmasto säätelee monia bioottisia ja abioottisia prosesseja •Ilmastoa laajalla skaalalla kontrolloivat tekijät hyvin tiedossa: - maantieteellinen sijainti (esim. ilmamassat, mantereisuus) - korkeussuhteet •Paljon aineistoa saatavilla eri alue- ja aikatarkkuuksilla •Havaintoihin perustuvat hila-aineistot/reanalyysit •Mahdollistaa esim. kasvimallinnuksen karkealla tarkkuudella laajoilla maantieteellisille alueilla WorldClim 1/30/2017 Juha Aalto | [email protected]/[email protected] 3 Paikallinen ilmasto (0.0001 - 1km²) •Tulisi kuvata tutkittavan prosessien maisematason vaihtelua •Tutkittavan prosessin skaala vs. keskiarvoistava ilmastoaineisto •Vähän vapaasti saatavilla olevia aineistoja •Tuottamisessa ongelmana on säähavaintoasemien sijainti (tasaiset ja aukeat alueet) -> tarvitaan kenttämittauksia •Paikallisilmastoa säätelee mm. auringon säteily, kylmän ilman valuminen, latvuspeitto, maaperän kosteus, … -> eriytynyt alueellisesta ilmastosta 1/30/2017 Juha Aalto | [email protected]/[email protected] 4 Paikallinen ilmasto (0.0001 - 1km²) •Paikallisella tasolla topoilmastollisten tekijöiden (säteily, kylmän ilman valuminen) vaikutus voi olla suurempi kuin makroilmastollisten tekijöiden (maantieteellinen sijanti, korkeus, mereisyys) •Alueellisen tason malli ei kuvaa paikallista ilmastoa! Aalto et al., 2017. International Journal of Climatology. Accepted for publication 1/30/2017 Juha Aalto | [email protected]/[email protected] 5 Mikroilmasto (< 10m) •Suurin osa tutkittavista prosesseista – vähiten aineistoa •Mikroilmastoa säätelee paikallinen topografia, kasvillisuus ja maaperän olosuhteet •Pienipiirteinen monimuotoisuus voi puskuroida ilmastonmuutosta vastaan •Voimakkaasti eriytynyt laajan mittakaavan ilmastosta -> paikallisesti epätasainen ilmaston muutos 1/30/2017 Juha Aalto | [email protected]/[email protected] 6 Keskimääräinen eriytyminen talvella ~ 10°C Keskimääräinen eriytyminen talvella ~ 0-1°C 1/30/2017 Juha Aalto | [email protected] 7 Ympäristön monimuotoisuus puskuroi ilmastonmuutosta vastaan •Heterogeenisessä ympäristössä kaikki suotuisat olosuhteet eivät katoa (”low climate velocity”) •Vst. tasaisilta alavilta alueilta suotuisa ilmasto katoaa nopeammin (”high climate velocity”) •Huomioiden muut vaikuttavat tekijät, lajien ei välttämättä tarvitse siirtyä kauan nykyisiltä levinneisyysalueilta 1/30/2017 Scherrer and Körner, 2011. Journal of Biogeography Juha Aalto | [email protected] 8 Karkeat ilmastoaineistot yliarvioivat lajien katoamisen Meineri and Hylander, 2016. Ecography 1/30/2017 Randin et al., 2009. Global Change Biology Juha Aalto | [email protected] 9 Myös paikallisen topografian ja maaperän ominaisuuksien huomioiminen on tärkeää! Niskanen et al., 2016. Geografiska Annaler 1/30/2017 Juha Aalto | [email protected] 10 Yhteenveto 1. Nykyiset aineistot eivät kuvaa realistisesti paikallis/mikrotason ilmaston vaihtelua 2. Tarvitaan panostusta ilmastoaineistojen tuottamiseen tarkalla alueellisella erotuskyvyllä (havaintoaineistot + menetelmät) 3. Uudet aineistot lisäävät tietoamme paitsi nykyisestä, mutta myös tulevaisuuden ilmasto-olosuhteista ja niiden vaikutuksista eri lajien esiintymiseen 1/30/2017 11 Juha Aalto | [email protected]/[email protected] Lisätietoa: [email protected] [email protected] https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/ biogeoclimate-modelling-lab www.fmi.fi 1/30/2017 12
© Copyright 2024