Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja
KNK sairaudet
Tuomo Leino
Dosentti, knk erikoislääkäri,
sotilaslääketieteen erityispätevyys,
ilmailulääkärin valtuutus AME 1
JOHDANTO
• Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten
ominaisuuksiensa perusteella suoriutumaan
palveluksesta omaa, muiden ja järjestelmän
turvallisuutta vaarantamatta ja on sijoituskelpoinen
sodan ajan joukkoihin
• Ennakkolääkärintarkastus (tärkein),
kutsuntatarkastus, alokastarkastus,
kotiuttamistarkastus, kertausharjoitustarkastus,
reserviläisen terveydentilaselvitys (jälkitarkastus
aluetoimistossa tarvittaessa)
• Varusmiespalveluksen syntymäikäluokan miehistä
ovat suorittaneet: 1966 85 %, 1971 82 %,
1976 81 %, 1981 77%, 1986 70%, 1991 67%
JOHDANTO
• Lääkäri toimii PV:n asiantuntijana: Diagnoosit ICD-10
koodeineen ja niiden vaikutus sotilaan TOIMINTAKYKYYN
HALUAISITKO OLLA TÄMÄN HENKILÖN
TAISTELIJAPARI SODASSA ?
– Aiemmat audiogrammit tilattava vertailtaviksi
– Jos sairaus vaatii lisähoitoa (leikkaus jne.), tämä on
tuotava esiin (E-luokka)
• Puolustusvoimat tekee asiantuntijalausunnon
perusteella päätöksen palveluskelpoisuusluokasta
KUULO (TTO12)
Kuulo mitataan seulontatutkimuksena käyttäen 20 dB äänitasoa ÄÄNIERIÖSSÄ. Mikäli
tutkittava ei läpäise seulaa, molempien korvien kuulokynnykset mitataan erikseen
taajuuksilla 0.25, 0.5, 1, 2, 3, 4, 6 ja 8 kHz. Kuuloluokka määräytyy taajuuksien 0.5 - 4
kHz mukaan
Palveluskelpoisuusluokka voi poiketa TTO12 taulukosta riippuen kuulovian aiheuttajasta ja
henkilön motivaatiosta. Riskinarviointiin tulee liittää myös arvio henkilön sopivuudesta eri
aselajien tehtäviin melusuojaustoimenpitein. Palveluskelpoisuuden määrityksessä
arvioidaan sekä yksilöllinen meluvammariski että kuulon riittävyys puhekommunikaatioon
ja suuntakuuloon. C-luokkaan siirrettäessä tarvitaan kuulontutkijan (audionomi)
suorittama kuulontutkimus (ilma- ja luujohtokuulo sekä puheaudiometria) sekä korva-,
nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin lausunto (sisältää diagnostiikan ja
jatkohoitosuunnitelman).
Sisäkorvaperäisen kuulovian ollessa kyseessä on meluvamman riskiä arvioitava
huolellisesti, koska parantavaa hoitoa mahdollisesti tulevaan meluvammaan ei ole.
Meluvamman syntymiseen vaikuttavat melualtistuksen lisäksi käytetty kuulonsuojaus,
perinnölliset korvasairaudet, ototoksinen altistuminen ja yksilölliset terveystekijät (esim.
tupakointi, alkoholin käyttö, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, sydän- ja
verisuonisairaudet, hyperkolesterolemia). Johtumistyyppinen eli konduktiivinen kuulovika
ei pahene melualtistuksesta, mutta kokonaisriskiä on arvioitava perussyyn ja
kokonaisturvallisuuden kannalta
Kuulon tutkimus ja kuuloluokat
Altti Salmivalli,
Turun yliopisto 1967
Kuuloluokat ovat karkeita luokituksia, eivät sovi diagnostiikkaan tai
sopivuusarviointiin melutyössä (väitös Tuomas Holma, Oulu 2015)
Krooniset korvainfektiot
- Toistuva externi otiitti/atopia
- Krooniset välikorvatulehdukset:
∙ Toistuvasti oireita => B
∙ Erittävät => C
Kroonikon
stabiili tilanne
Palveluskelpoisuus luokka
määräytyy kuulon perusteella
- III / II lk.
- Konduktiivinen vika
- 100/100% diskr.
- Palv.kelp B
Ei näkyviä vikoja
korvissa tai
erityistä
infektiokierrettä
lIV / III lk
Sisäkorvaperäinen
Palv.kelp C
- Aikuistunut
korvalapsi
- Kolmet
tympanostomiaputket
- III / III lk.
- Konduktiivinen
- Erotuskyky
100%/94%
- Otiittien jälkitila
- Palv.kelp B
- I / III lk
- Vas konduktiivinen vika
- Carhartin kuoppa
- Palv.kelp A
- Huimailee
- II / III lk
- Ei konduktiviteettia
- Vas bassolasku
- Oik. diskanttialenema ja
erotuskyky 70 %
- Vas Meniere
- Oik acusticusneurinooma
- Palv.kelp. C
- Hirvikiväärillä harjoitellut
- Sisäkorvaperäinen
meluvamma
- I / II lk
- herkkyys meluvammaan
- Palv.kelp B
- - ei koskaan melutyöhön !!!
Kuuloluokkien III-IV jakauma ikäluokittain,
sotilaspalvelusta 13 vuotta
Percentages of HC of the groups
100
HC=1
HC=2
HC=3
HC=4
90
80
60
ISO7029
50
Normal population
VK1995 (N=155)
VK1990 (N=182)
VK1985 (N=215)
10
VK1980 (N=171)
20
VK1975 (N=160)
30
VK1970 (N=134)
40
VK1965 (N=164)
Percentage (%)
70
Suurin meluvammariski
PST ja IT
0
Group
Ohjeistus kuulonsuojauksesta on selvästi ehkäissyt meluvammoja !
MELUVAMMAT
- Jaana Jokitulpon väitöskirjassa osoitettiin, että 20 % suomalaisista
kutsuntaikäisistä on jo meluvamma
- Työterveyshuollossa meluvamman riskiä pitää arvioida jo
työhönsijoitustarkastuksessa, EI melutyössä ensimmäisen 3 työvuoden
kuluessa vuoden välein toistetuilla puhdasääniaudiometrioilla
- Työhönsijoitustarkastusten laatu TTH:ssa, melualtistuksen määrä ja
meluntorjuntaohjelman puutteet ovat tärkeimpiä riskitekijöitä meluvamman
synnyssä
→ melualtistuksen ennakoitavuus nousee merkittäväksi suojaavaksi
tekijäksi (esim. kuulonsuojaus helppoa strukturoidoissa rata-ammunnassa)
→ 40 % saa työelämässä meluvamman melutyössä, tosin 50 %
suomalaista on meluvammalle resistenttejä
- Meluvamman osalta tärkein tapa on ennaltaehkäistä vaurion syntykehitys
→ yli PTT346 20 dB melukuoppa (notch) löydettävä ja estettävä melutyöhön
sijoittaminen
ALLERGIA JA SINUIITTI
• Allerginen nuha: lääkityksellä lievät A luokka
– Jos keskivaikea tai vaikea allergia, niin toteuta
siedätyshoito E luokassa (3 vuotta)
• SLIT, SCIT
• Krooninen tai toistuva sinuiitti: perussairauksien
hoidosta huolimatta toistuvasti oireita → C luokka
(esim. J32, L20, J30 = kokonaisuutta arvioidaan, ei TTO 12 osakohtia)
– Leikkaushoitoa (FESS) varten tarvittaessa E luokka
YHTEYSTIEDOT
knk el Tuomo Leino
puh. 0299 291404
[email protected]