Pöyry Finland Oy
PL 50 (Jaakonkatu 3)
01621 Vantaa
Kotipaikka Vantaa
Jukka Ikäheimo
Puh. 040 504 3764
www.poyry.com
Päivä 3.1.2017
HYVINKÄÄN KAUPUNKI
SEURANTAOHJELMA HANGONSILLAN KAAVA-ALUEEN PILAANTUNEEN MAAN
KAIVAMISEN TYÖMAAVALVONNASTA JA VEDENLAADUN SEURANNASTA
1
KOHDE
Hangonsillan alue sijaitsee Hyvinkään kaupungin keskustassa. Kaava-alueen,
kunnostusalue 1, pilaantuneen maaperän kaivutyö on alkanut orsiveden
kuivatussalaojien rakentamisella 10.8.2016 ja se saatiin päätökseen 14.10.2016.
Tämän työvaiheen osalta on tehty lopetusilmoitus 16.11.2016 ja laadittu kunnostuksen
väliraportti (Pöyry Finland Oy, 12.12.2016).
Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa asuinkortteleista 70 ja 71 syksyllä 2017.
Hangonsillan kaava-alueella toteutetaan parhaillaan orsiveden kuivatusta orsiveden
salaojilla. Seuraavassa vaiheessa toteutetaan massanvaihto ja täytöt kortteleille 70 ja
71 sekä kaava-alueen katu- ja puistoalueilta (kuvat 1 ja 2). Massanvaihdossa
turvekerros ja kaikki täyttömaat kaivetaan pois sekä kaivuun yhteydessä alueelle
löytyvät pilaantuneet ja öljyltä haisevat maat erotellaan. Tilalle tuodaan puhdasta
mineraalimaata.
Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.
2
Kuva 2. Massanvaihtoalue karttapohjalla (vihreä rajaus).
2
2.1
KUNNOSTUSPÄÄTÖS
Kunnostustaso
Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksen UUDELY/8357/2015 mukaan öljyillä ja PAHyhdisteillä pilaantuneet alueet kunnostetaan Vna 214/2007 asetuksen mukaisten
alempien ohjearvojen ylittävien pitoisuuksien osalta. Raskasmetallien osalta
kunnostustavoitteen on asuintonttien osalta Vna 214/2007 mukainen kynnysarvotaso.
Viher- ja puistoalueilla, joissa massanvaihtoa ei suoriteta, kynnysarvot ylittäviä
raskasmetallipitoisuuksia voi jäädä alueelle. Kynnysarvon ylittävillä alueilla
metallipitoisuudet peitetään vähintään metrin paksuisella puhtaalla maa-aineksella.
3
3.1
TYÖN AIKAINEN NÄYTTEENOTTO
Maanäytteet
Pilaantuneiksi epäillyistä tai todetuista massoista otetaan kokoomanäytteet, joista
tutkitaan laboratoriossa Vna 214/2007 asetuksen mukaiset metallit ja puolimetallit
sekä öljyhiilivedyt C10–C40. Jos epäillään kreosootin esiintymistä, analysoidaan PAHyhdisteet.
Pilaantuneet ja jätettä sisältävät massat varastoidaan alueella omiin kasoihinsa.
Kenttävalvoja ottaa läjitetyistä kaivumassoista kokoomanäytteitä seuraavasti:
-
kokoomanäyte/läjityskasa TAI kokoomanäyte/500 m3
3
Pilaantumattomiksi arvioiduista täyttömaista otetaan yksi kokoomanäyte/1 000 m 3
kaivumassoja, jossa kukin kokoomanäyte koostuu yhdestä osanäytteestä/10 m3.
Osanäytteet sekoitetaan kentällä kokoomanäytteeksi.
Jäännöspitoisuudet tutkitaan Uudenmaan ELY-keskuksen 15.7.2016 antaman
päätöksen (UUDELY/8357/2015) mukaisesti.
3.2
Pohja- ja orsivesinäytteet
Orsi- ja pohjaveden seuranta
Pohjaveden ja orsiveden laatua seurataan kuten tähänkin asti puolen vuoden välein
pumppaamalla otettavin näyttein. Seuraava näytteenotto on helmikuussa 2017.
Tämänhetkiseen seurantaohjelmaan kuuluvat havaintoputket ovat: PVP7 (PF7), OVP7
(PF7OV), PVP8 (PF8OV), PVP3, OVP3 ja GA11. GA11 on pohjavesiputki alueen
ulkopuolella jääden yhä kauemmaksi massanvaihdon toimenpidealueesta Kuvat 1 ja 2
ja on lisäksi pohjaveden virtaussuunnassa ylävirran puolella. Ehdotamme, että se
jätetään pois ohjelmasta ja tilalle otetaan orsivesiputket OVP11 ja OVP12, jotka ovat
kunnostettavaan alueeseen nähden lähellä ja orsivesivirtauksessa alavirran puolella.
Ne antavat siten paremman käsityksen toiminnan vaikutuksista. Tarkkailussa olisivat
siten mukana toisessa vaiheessa eli ko. alueen massanvaihtovaiheessa orsivesiputket:
OVP3, OVP7, OVP8, OVP11 ja OVP12 sekä pohjavesiputket: PVP3, PVP7, PVP8
(Kuva 3).
Kuva 3. Pohja- ja orsiveden seurantapisteet toimenpidealueen 1 massanvaihdon aikana.
4
Kunnostusvaiheessa näytteet otetaan ennen jokaisen kunnostusvaiheen aloittamista,
sen aikana ja kunnostusvaiheen päätyttyä. Näytteenotto toistetaan vähintään puolen
vuoden välein. Näytteistä analysoidaan:
-
Raskasmetallit (As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn ja Sb) liukoiset pitoisuudet
PAH-yhdisteet
Öljyhiilivedyt C10–C40
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet, VOC
CODMn, pH, lämpötila ja sameus
Torjunta-aineet (atrasiini, DEDIA, DEA, DIA, 2,6-diklooribentsoamidi (BAM),
bromasiili, heksatsioni, simatsiini, terbutylatsini, desetyyliterbutylatsiini,
difluenikaani)
- Glysofaattia ja difluenikaania ei analysoida jatkossa, kun niitä ei ole todettu
aiemmissa tutkimuksissa
Näytteenoton yhteydessä mitataan orsi- ja pohjavesiputkien pinnan- ja pohjan tasot.
Tulokset raportoidaan Hyvinkään kaupungille, Uudenmaan ELY-keskukselle ja
Hyvinkään Vedelle. Ensimmäinen näytteenotto tehtiin 3.8.2016.
3.3
Kuivatusvesinäytteet
Alueen 1. vaiheessa rakennetusta orsiveden kuivatusjärjestelmästä tuleva vesi kerätään
öljynerottimen jälkeen tulokaivoon NK1, jonka jälkeen vedet pumpataan Hyvinkään
Sveitsissä sijaitsevaan laskeutusaltaaseen. Altaasta vesi laskee Vapunojan ja
Lähteenpuron kautta Vantaanjokeen. Kuivatusjärjestelyyn liittyvä vedenlaadun
seuranta on omaehtoista Hyvinkään kaupungin toimesta tapahtuvaa seurantaa, joka ei
kuulu nyt puheena olevan ympäristöluvan mukaiseen kunnostukseen. Kuivatusveden
seuranta on otettu mukaan tähän selkeyden vuoksi, jotta kaikki seurantaan liittyvät
asiat olisivat samassa ohjelmassa kirjattuna.
Seurantapisteet ovat: NK1, altaaseen tuleva, altaasta lähtevä ja Vantaanjoki. Näytteistä
tehdään seuraavat analyysit:
·
Liukoiset raskasmetallit, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt, haihtuvat orgaaniset
yhdisteet ja tavanomaisista määrityksistä COD Mn, pH, lämpötila, sameus,
kokonaistyppi ja kokonaisfosfori.
Lisäksi seurataan pumpatun veden määrää (Hyvinkään kaupunki).
Vesinäytteitä otetaan pumppausvesimäärästä ja massanvaihdon etenemisestä riippuen,
kuitenkin vähintään 3 kuukauden välein. Seuraava näytteenotto on helmikuussa 2017.
4
RAPORTOINTI
Massanvaihdon kyseiseltä toimenpidealueelta päätyttyä ja pilaantuneiden massojen
poiskuljetuksen jälkeen laaditaan työstä raportti, jonka Tilaaja (Hyvinkään kaupunki)
toimittaa viranomaiselle.
Vesinäytteiden raportointi tehdään Uudenmaan ELY-keskukselle, Hyvinkään
ympäristötoimelle ja Hyvinkään Vedelle ja se hoidetaan Pöyryn toimesta.
5
Vantaalla 3. tammikuuta 2017
Pöyry Finland Oy
Johtava asiantuntija Jukka Ikäheimo
Hydrogeologi Maria Favorin