1. No category

Ulvilan kunta vuonna 1917

Ulvilan kaupunginarkiston
arkistolähteiden kertomana
© Jenni Sorvisto
2017
Suomi 1917
Vuoden 1917 tapahtumia leimasivat Suomessa ennen joulukuista itsenäiseksi julistautumista mm. seuraavat teemat: sotatoimet, nälänhätä, työttömyys, köyhäinhoito, sotaorpous, itsenäistymistoiveet sekä poliittinen levottomuus.
Elintarviketilanne Suomessa heikentyi kevään 1917
aikana ja tilanne kiristyi eri puolilla maata väkivaltaisiksi
yhteenotoiksi. Erityisen tulenarkoja paikkoja olivat torit,
joissa kaupunkilaiset ja maaseudun väki kohtasivat.
Kaupunkilaisten viha kohdistui mm. maanviljelijöihin.
Ärtyneet väkijoukot vaativat hintojen alentamista.
Tuohon aikaan n. 60% Suomen leipäviljasta tuotiin ulkomailta. Keväällä 1917 tuonti Venäjältä oli kuitenkin
lähes pysähdyksissä ja hallitus pelkäsi nälänhädän puhkeamista julistaen tärkeimmäksi tehtäväkseen nälänhädän uhan torjumisen. Viljan päiväannos toukokuussa oli
n. 160g henkeä kohti (ennen sotaa n. 600g/hlö). Ruokapulaa pahensi venäläisen sotaväen suuri ruoan kulutus.
17.6.1917 koko Suomessa toteutettiin elintarvikkeiden
Väkiluku2
pakko-otto. Heinäkuun alun hallayöt tuhosivat viljaa
ympäri maata, mikä lisäsi kansan ahdinkoa ja enteili
katovuotta. Loppukesästä mm. Porin seudulla oli kymmeniä perheitä ilman leipää ja jauhoja.
Elintarvikepulan lisäksi myös työttömyys aiheutti lakkoilua ja levottomuuksia niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Sotatarvikkeiden tilausten ja linnoitustöiden
loppumisen myötä työttömyys oli voimakkaassa kasvussa koko Suomessa. Omavaltaisuutta ja uppiniskaisuutta
ilmeni mm. elintarvikkeiden ryöstelynä ja sääntöjen
noudattamatta jättämisenä. Myös sotilaiden aiheuttamat
järjestyshäiriöt herättivät tyytymättömyyttä eri puolilla
maata.1
Ulvila kevät 1917
8 300
Elintarvikevarastot (kg) 2
Elukoiden lukumäärä2
16 %
800000
700000
29 %
600000
500000
400000
300000
200000
55 %
100000
0
Ruis
Kaura
Muu vilja
Jauhot
Muut elintarvikkeet
Hevoset (650 kpl)
Muu karja (1200 kpl)
”…yleinen työttömyys ja siitä seuraava nälänhätä vallitsee paikkakunnalla …”
(kunnallislautakunta, 14.8.1917, § 1)
Sarvikarja (2300 kpl)
Triviaa – viisi lukua vuoden 1917 Ulvilasta3
65 kpl
485 kpl
10 mk
4-6 mk
26 500mk
verohuojennushakemusten kappalemäärä v. 1917(hyväksyttyjen osuus 36 kpl)
myönnettyjen avustusten kappalemäärä maidon hankkimiseen alle 12vuotiaille lapsille v. 1917
koiraveron suuruus vuonna 1917
kunnallislautakunnan jäsenten kokouskohtainen kokouspalkkion määrä vuonna
1917
Ulvilan kunnallisrahaston menoarvio vuodelle 1917 (vrt. 98 000 mk vuodelle
1918)
Ulvilan arkea sotatoimien keskellä
Vuonna 1917 käynnissä olleet sotatoimet ja sodan erilaiset oheisvaikutukset näyttäytyivät monin tavoin ihan tavallisen kansan
arjessa ja kunnan virkamiesten toiminnassa, mistä kunnan eri
toimielinten pöytäkirjat ja kirjeistö todistavat.
Muiden kuntien tapaan myös Ulvilan kunnasta lähetettiin miehiä
sotilastöihin rintama-alueille (esim. nimismiehen käskystä 15
hevosmiestä Uudenmaan lääniin huhtikuussa 1917: kunta ohjeisti
miehiä ottamaan varusteiksi korkeintaan 4 viikon muonat, komikärryt, köyttä ja lapion).
Eräitä elintarvikkeiden pakko-ottoja v. 1917
Helmikuu
Käsky tuoda 29 eläimen lihat
Porin asemalle 25.2.1917 (Kunnallislautakunnan kirjeistö
1917)
Toukokuu
Käsky toimittaa yhden eläimen
lihat 16.5. rautatieasemalle nimetyistä taloista (Kunnallislautakunta 11.5.1917)
Heinäkuu
Sotilastarkoituksiin määrättiin
otettavaksi 35 lehmää nimetyistä taloista (Kunnallislautakunta
14.7.1917)
Myös kuntaan jääneet asukkaat joutuivat osallistumaan sotatoimiin mm. majoittamalla ohikulkumatkalla olevia sotilaita: ”…maan
kunnat ovat yhä edelleen velvolliset sodan aikana ilman korvausta huolta
pitämään maan puolustukseksi koottujen sotajoukkojen majoittumisesta…4”. Majoitettaville sotilaille tuli tarjota majoitusrakennusten
lisäksi mm. pöydät, makuusijat, oljilla täytetyt patjat, tyynyt, keittiövälineet, valaistustarvikkeet, polttopuuta sekä kunnan tai yksityisen omistamien rakennusten ollessa kyseessä myös käymälöiden ylläpito.5
Kranaatin kantoteline ja kranaatinheittimen kantosatula v. 1937*
Sotilaiden aiheuttamia tuhoja Ulvilassa
N:o 239
3/8/1917
Kuvernöörille
”Kuluneen heinäkuun 24 pnä saapui Ulvilan pitäjän Uudenkoiviston taajaväkiseen yhdyskuntaan kauttakulkevana joukkona
800 venäläiseen sotaväkeen kuuluvaa ? miestä, ottivat omavaltaisesti majapaikakseen Palokunnantalon ja sen kentän sekä
yksityisten asujainten tonttipaikkoja. Poistuminen tapahtui
vähittäin – viimeiset vasta 30 pnä klo 6 illalla.
Kun tämä joukko oli yhdyskunnassa menetellyt säälimättömän
omavaltaisesti, kuten oheellisesta katselmuspöytäkirjasta todistuu, saattaen monelle yksityiselle suurta aineellista vahinkoa, niin
vaativat vahinkoa kärsineet allekirjoittanutta, U. kunnallislautakunnan esimiestä tarkastamaan ja arvioimaan tehtyjä vahinkoja. Tämän johdosta saavuin minä paikalle kuluneen heinäkuun 30
pnä klo 6 illalla muassani Ulvilan majoituslautakunnan jäsen
talollinen ____ ja kunnallislautakunnan jäsen räätäli ____.
Katselmuksessa ilmeni seuraavaa:
1ksi Tehtaan työmies ___:n laaja, ennen siistissä kunnossa ollut
tonttimaa oli nyt vielä 100 hevosen ja miehen valtaamana, viljelykset ja kasvit kokonaan ? tallattuna ja nuotiotulien polttamina;
aidat, jotka osaksi olivat olleet kallisarvoista pystyrima-aitaa oli
rikottu, poltettu ja jäljelläoleva hevosten jyrsimää; uuden vastavalmistuneen kanalan y.m. ulkohuoneitten seinät ja pielustat
hevosten jyrsimiä; ikkunat osaksi rikottuna ja niitten puitteet
poltettuna. Sen ohessa oli otettu ja poltettu roviona ja keittopadan alla 2 slt mäntyhalkoja ja suuri joukko rakennuspuita ja
lautoja. Kaikessa näytti harjoitetun tahallista, säälimätöntä
tuhoa. Tästä kaikesta esitti ___ 1804 mk:n laskun, joka mielestämme ei ole kohtuuton.
…[lisäksi 16 muuta tapausta]…
Kuten edelläesitetystä ja oheellisesta katselmuspöytäkirjasta
ilmenee, ovat yllämainitut Uudenkoiviston yhdyskunnan asukkaat, jotka kaikki kuuluvat työväestön luokkaan, kärsineet venäläisen sotaväen puolelta säälimätöntä tuhoa ja vahinkoa, jotka
minusta nähden olisivat valtiovaroista korvattavat, jotenka
nöyrimmästi pyydän, että Herra Kuvernööri ryhtyisi sitävastaaviin toimenpiteisiin.6”
Sotilaita Ulvilassa (ei vuositietoa, arviolta n. 1930-luku)*
Työttömillä kuntalaisilla on nälkä
Kuntalaisten kokemaa nälänhätää ja työttömyyttä on dokumentoitu mm. kunnallislautakunnan ja elintarvikelautakunnan
pöytäkirjoihin. Vuonna 1917 työttömyys ja siitä johtuva nälänhätä koetteli erityisesti Toejoen ja Uudenkoiviston yhdyskuntia, jotka tuohon aikaan kuuluivat Ulvilan kuntaan. Kyseisten yhdyskuntien asukasluku oli yhteensä 3700 henkilöä eli
n. 1/3 Ulvilan silloisesta väestöstä.
Pöytäkirjamerkintöjen mukaan kunta järjesti erilaisia hätäaputoimia kuntalaisten työllistämiseksi ja nälänhädän torjumiseksi sekä jakoi rahallisia ja ruoka-avustuksia niitä kipeimmin tarvitseville (mm. elokuussa 1917 Toejoen yhdyskuntaan
1200 mk:n ja Uudenkoiviston yhdyskuntaan 500 mk:n avustukset hätäapurahastosta). Ulvilan kunnassa toimeenpantiin
myös mm. teiden rakennus- ja parannushankkeita nälkää näkevien kuntalaisten työllistämiseksi (kunnallislautakunnan
pöytäkirjoissa mainitaan mm. silloiset Fallin tie, Tursan tie, Tolppatie, Tukkikuja ja Toejoen yhdyskunnassa joen molemminpuoleiset kylätiet). Osa hankkeista käynnistettiin jo ennen lupaa valtiolta saatavista korvauksista, sillä kuntalaiset
painostivat ja anoivat kuntaa ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin nälänhädän ja työttömyyden ratkaisemiseksi.
Kunnallis- ja elintarvikelautakuntien pöytäkirjamerkintöjen mukaan myös työttömiä naisia työllistettiin palkkaamalla
heitä keräämään jäkäliä Harjavallan metsistä. (Jäkälää käytettiin jo 1800-luvulla pula-aikojen ravinnon lähteenä.)7
Oveluudella elintarvikesäännöstelyä vastaan
Vuonna 1917 koko Suomessa elettiin elintarvikesäännöstelyn aikaa. Tuonnin vaikeutuessa emämaa Venäjän suunnalta ja
ruoan hintojen kohotessa Suomessa päädyttiin yhdenmukaistamaan tuotteiden rajahintoja, pakkolunastamaan mm. viljaa
ja säännöstelemään kulutusta elintarvikevarastojen säästämiseksi. Tuotteiden rajahinnat kohdistuivat ensin sokeriin.
Vuonna 1916 hintasäännöstelyn piiriin joutuivat liha-, vilja- ja maitotuotteet sekä myöhemmin vuoden 1917 puolella myös
peruna, kala ja leipomotuotteet. Elintarvikkeita kuluttivat paitsi oma väki myös Suomessa olleet venäläiset sotilaat. Suomessa siirryttiin korttisäännöstelyyn huhtikuussa 1917.8
Myös Ulvilan kunnassa valvottiin ja säännösteltiin tarkasti elintarvikkeiden myyntiä ja kulutusta. Nälkä kuitenkin riivasi
sekä kuntalaisia että sotilaita. Ihmiset turvautuivat monenlaisiin elintarvikkeiden väärinkäytöksiin pyrkiessään turvaamaan elinmahdollisuutensa viranomaisten ankaran valvonnan ja elintarvikkeiden säännöstelyn alla. Elintarvikkeita mm.
varastettiin, hamstrattiin, piiloteltiin ja myytiin pimeästi. Myös yrittäjät pyrkivät kiertämään rajahintoja. Otteita elintarvikelautakunnan pöytäkirjamerkinnöistä:
”Uuden sadon tarkalleen talteen saamiseksi päätettiin ilmoittaa
lehdessä, ettei saa myllyssä jauhattaa Ulvilan kunnan asukkaiden
viljaa ilman Elintarvikelautakunnan lupaa ja samoin asia ilmoitetaan erikoisesti myllärille. Viljan takavarikoimisilmoitus päätettiin ilmoittaa vielä Satakunnassa ja Satakunnan Sanomissa.9”
”Teurastaja ___ ilmoitti ___:n kautta, että venäläiset sotilaat
olivat väkisin vaatineet häneltä yhden teurastetun naudan. Tämän johdosta päätettiin kääntyä Sotilasmuonituskomitean puoleen vaatimuksella, että he estävät tällaisen menettelyn. Samalla
huomautetaan teurastaja ___:a, ettei hän millään muotoa saa
myydä sotilaille lihaa.10”
”Talollisen leskeä ___:a päätettiin syyttää oikeudessa viljan
väärinkäytöstä, hän oli myynyt viljaa ilman elintarvikelautakun-
Friitalan nahkatehdas 1800- ja 1900-lukujen taitteessa*.
nan suostumusta, sekä kätkenyt niitä sopimattomiin paikkoihin
joissa vilja voi turmeltua.11”
”___ ilmoitti että on henkilöitä jotka varastavat, ja sitten myyvät sitä eri henkilöille milloin kauraa leipää ja perunoita. ___:lle
annettu toimeksi ottaa asiasta täysi selvä ja saattaa epäiltävät
henkilöt syytteeseen.12”
”Elintarvikelautakunnan puolesta oli toimitettu tarkastus Ulvilan ___:n torppari ___:n luona. Tarkastuksessa…löytyi ___:n
talliparvesta heiniin kätkettynä säkki ohria painaen 40 kg ja
säkillinen kuivaa ruisleipää painaen 24 kg. Tämän johdosta päätti Elintarvikelautakunta ilmoittaa viranomaisille ___:n lyöneen
laimin viljan ilmoituksessa koko viljavarastonsa ilmoittamisen ja
sen lisäksi käyttänyt syömäviljaksi hänelle jätettyä siemenviljaa.13”
Viljasta wiinaa
Kuten elintarvikelautakunnan pöytäkirjoista käy ilmi, puutteenalaisista ajoista huolimatta viljaa käytettiin kuitenkin myös
viinanpolttotarkoituksiin, jota harrastettiin salassa viranomaisilta. Näihin niin sanottuihin viinarikoksiin syyllistyneitä
pyrittiin rankaisemaan mm. takavarikoimalla viljavaroja ja syytteitä nostamalla:
”Sen johdosta, että todennäköisesti on Ulvilan kunnassa viljasta
keitetty viinaa päätettiin kääntyä Läänin herra Kuvernöörin
puoleen vaatimuksella, että kuvernööri ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin, että viinarikoksista rangaistusta tuntuvasti kovennettaisiin ja että kuvernööri ryhtyisi myös sellaisiin toimenpiteisiin,
että juopuneena esiintyjät ja vaikkapa vain henkikin haisisivat
joutuisi ankaraan rangaistukseen. Elintarvikelautakunta päätti
jäsenilleen suorittaa myös kohtuullisen korvauksen toimista viinarikosten selvittämiseksi.14”
”Sen johdosta, että talollisen ___:n ulkohuoneissa Kaasmarkussa
on viinankeittoa harjoitettu päätettiin: että mainitun ___:n
kaikki vilja, kauratkin niihin luettuna on heti Elintarvikelautakunnan huostaan takavarikoitava ja omistajan luota pois kuljetettava. Samalla päätettiin: että ___:ltä on heti omavaraisoikeus
poistettava ja syyte häntä vastaan nostettava. Jos useampia
osallisia viinankeittohommaan ilmenee, on edellä mainittu päätös
kaikkiin rikoksiin nähden voimassa.15”
”Friitalassa ___:n torpanpoika ___ on joulun edellä harjoittanut
viinan polttoa, niin päätettiin asia ilmoittaa yleiselle syyttäjälle,
viljan väärinkäyttämisestä asianmukaiseen rangaistukseen saattamiseksi.16”
Friitalan nahkatehdas sodan jälkeen v. 1918*
Valoa pimeyden keskelle
Suomen itsenäistymisnäkymistä ei juuri löydy mainintoja Ulvilan kunnan toimielinten pöytäkirjoista tai muista kunnan
arkistolähteistä vuodelta 1917. Itsenäistymisen toivo on selkeästi kuitenkin orastanut Suomen horisontissa kurjista ajoista
huolimatta, mistä todistaa mm. kuvernöörin 14.3.1917 kaikille läänin kunnallislautakunnille osoittama kiertokirje, jossa
vedotaan itsenäistymisen hengessä yhteisen hyvän edistämiseen ja lähimmäisenrakkauteen:
”Useilta tahoilta on Kuvernöörinvirastolle saapunut valituksia
siitä, että kuntien maataviljelemätöntä väestöä lukuisissa paikoin
lääniä uhkaa syömäviljan puute tai että heillä jo on vaikea sitä
saada todelliseen tarpeeseensa. Syynä tähän muun muassa ilmoitetaan olevan sen, että maanviljelijät eivät laske hallussaan olevia viljavarastoja liikkeelle, vaan syystä tai toisesta pitävät niitä
takanaan.
Katsoen nykyhetkeen, jolloin maamme kohtalollisien (?) aikojen
sallimuksesta ei ole saanut ainoastaan viestejä tulevasta vapaudestaan, vaan on vakuutettu siitä, että sille kuuluvat oikeudet tullaan sille antamaan ja pyhinä pitämään, ja on jo tositeossa
ryhdytty puhdistamaan isäntämaatamme sen oikeuksien sortajista, kehoittaa, Kuvernöörinvirasto Kunnallislautakuntia yhdessä
elintarvikelautakuntien kanssa kääntymään maanviljeliäiden
puoleen huomauttamalla heille, että on jo aika tehdä loppu keinottelusta jokamiltei koko sota-ajan on ollut väestön rasituksena,
ja että he varsinkin tänä aikana muistaisivat lähimmäistensä
hätää vapaaehtoisesti myyden suoraan puutteessa oleville tai
kuntien elintarvikelautakunnille rajahinnoista syömäviljaa mikäli
mahdollista heiltä yli oman tarpeensa liikenee sekä säästäen käyttäisivät omiin tarpeisiinsa heillä olevia viljavarastoja. …17”

Odotettu itsenäistyminen
koitti Suomelle vihdoin
6.12.1917
–
Ulvilan kunta oli tuolloin 552-vuotias

Nahan valmistusta Friitalan nahkatehtaassa v. 1917*
Viittaukset:
1Tampereen
yliopiston historiatieteen laitoksen opiskelijaprojekti (1997): Suomi 80 – Itsenäistymisen vuoden 1917-1918
(http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/index.html).
2Ulvilan
kunnan kunnallislautakunnan kirjeistössä väkiluvuksi on arvioitu 8 300 henkeä keväällä 1917. Elokuun kunnallislautakunnan pöytäkirjassa arvioksi on kuitenkin merkitty n. 8 800 henkeä. Samassa kirjeistössä on myös karkeat arviot
elintarvikevarastoista.
3Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan kunnallislautakunnan ja kunnanvaltuuston arkistot: Kunnallislautakunnan pöytäkirjat
1916-1917 ja kunnanvaltuuston pöytäkirjat 1917.
4Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan kunnallislautakunnan arkisto: Kunnallislautakunnan saapuneet kirjeet 1917. Keisarillisen Suomen Senaatin siviilitoimituskunnan kirje 13.3.1917 (nro 3525).
5Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan kunnallislautakunnan arkisto: Kunnallislautakunnan saapuneet kirjeet 1917.
6Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan kunnallislautakunnan arkisto: Kunnallislautakunnan kirjetoisteet 1917. Kunnallislautakunnan puheenjohtajan kirje kuvernöörille 3.8.1917 (nro: 239).
7Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan kunnallislautakunnan arkisto: Kunnallislautakunnan pöytäkirjat 1917 ja elintarvikelautakunnan pöytäkirjat 1917.
Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen opiskelijaprojekti (1997): Suomi 80 – Itsenäistymisen vuoden 1917-1918
(http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/index.html).
8
9Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan elintarvikelautakunnan arkisto: Elintarvikelautakunnan pöytäkirja 13.8.1917 § 12.
10Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan elintarvikelautakunnan arkisto: Elintarvikelautakunnan pöytäkirja 29.8.1917 § 3.
11Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan elintarvikelautakunnan arkisto: Elintarvikelautakunnan pöytäkirja 5.12.1917 § 4.
12Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan elintarvikelautakunnan arkisto: Elintarvikelautakunnan pöytäkirja 12.6.1917 § 6.
13Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan elintarvikelautakunnan arkisto: Elintarvikelautakunnan pöytäkirja 13.8.1917 § 1.
14Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan elintarvikelautakunnan arkisto: Elintarvikelautakunnan pöytäkirja 17.10.1917 § 6.
15Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan elintarvikelautakunnan arkisto: Elintarvikelautakunnan pöytäkirja 31.10.1917 § 6.
16Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan elintarvikelautakunnan arkisto. Elintarvikelautakunnan pöytäkirja 27.12.1917 § 1.
17Ulvilan
kaupunki. Ulvilan kunnan kunnallislautakunnan arkisto: Kunnallislautakunnan saapuneet kirjeet 1917. Kuvernöörin kiertokirje läänin kaikille Kunnallislautakunnille.
*Kaikki julkaisussa käytetyt valokuvat ovat Friitalan Nahkatehtaan (Friitala Oy) valokuva-arkistosta, joka on luovutettu
Ulvilan kaupunginarkistoon.