COM(2017) 84 final
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) 6590/17 ACP 14 PTOM 7 FIN 130 RELEX 164 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: Vastaanottaja: 21. helmikuuta 2017 Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Kom:n asiak. nro: COM(2017) 84 final Asia: KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta merentakaisille maille ja alueille myönnetyn rahoitusavun täytäntöönpanosta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 84 final. Liite: COM(2017) 84 final 6590/17 si DG C 1 FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2017 COM(2017) 84 final KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta merentakaisille maille ja alueille myönnetyn rahoitusavun täytäntöönpanosta FI FI Johdanto Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta annetulla päätöksellä 1, jäljempänä ’MMAassosiaatiopäätös’, luodaan oikeudellinen kehys merentakaisten maiden ja alueiden 2 (MMA:t), niiden jäsenvaltioiden, joihin MMA:t ovat sidoksissa, ja Euroopan unionin välisille suhteille. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 (SEUT-sopimus) mukaisesti MMA-assosiaatiopäätöksen tarkoituksena on tukea MMA:iden kestävää kehitystä ja edistää unionin arvoja maailmanlaajuisesti. MMA:ille annetaan rahoitustukea lähinnä Euroopan kehitysrahastosta (EKR), josta MMA:ille on osoitettu 364,5 miljoonaa euroa ohjelmakaudelle 2014–2020. 4 Tässä kertomuksessa esitellään MMA-assosiaatiopäätöksen 91 artiklan mukaisesti yhdennestätoista EKR:stä MMA:ille myönnetyn rahoituksen täytäntöönpanossa saavutettua edistystä vuonna 2016. Yhdennestätoista EKR:stä MMA:ille myönnetty rahoitus Yhdennestätoista EKR:stä MMA:ille myönnettävät assosiaatiopäätöksen liitteen II perusteella seuraavasti: varat jakautuvat MMA- • 229,5 miljoonaa euroa hallintoaluekohtaisia (kahdenvälisiä) määrärahoja; • 100 miljoonaa euroa alueelliseen yhteistyöhön ja yhdentymiseen; • 21,5 miljoonaa euroa humanitaarisen avun ja hätäavun tai vientitulojen vaihtelun johdosta annettavan avun rahoittamiseen; • 5 miljoonaa euroa korkotukien ja teknisen avun investointipankin (EIP) MMA-investointikehyksestä; • 8,5 miljoonaa euroa selvityksiin ja tekniseen apuun MMA-assosiaatiopäätöksen 81 artiklan mukaisesti. rahoittamiseen Euroopan MMA-assosiaatiopäätöksessä vahvistettujen kriteerien perusteella yhdennestätoista EKR:stä voidaan myöntää hallintoaluekohtaisia määrärahoja 16 MMA:lle. 5 Huomautettakoon, että Grönlanti saa rahoitusta suoraan EU:n yleisestä talousarviosta asiasta annetun päätöksen 6 mukaisesti. 1 Neuvoston päätös 2013/755/EU merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin. EU:n merentakaisia maita ja alueita ovat Grönlanti, Uusi-Kaledonia ja siihen kuuluvat alueet, Ranskan Polynesia, Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet, Wallis ja Futuna, Saint Pierre ja Miquelon, Saint-Barthélemy, Aruba, Bonaire, Curaçao, Saba, Sint Eustatius, Sint Maarten, Anguilla, Caymansaaret, Falklandinsaaret, EteläGeorgia ja Eteläiset Sandwichsaaret, Montserrat, Pitcairn, Saint Helena ja siihen kuuluvat alueet (nykyiseltä nimeltään Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha), Antarktiksen brittiläinen alue, Intian valtameren brittiläinen alue, Turks- ja Caicossaaret, Brittiläiset Neitsytsaaret ja Bermuda. 3 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljäs osa (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 47). 4 Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäinen sopimus vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1). 5 Tämän kertomuksen liitteessä 1 on luettelo ohjeellisista hallintoalue- ja aluekohtaisista määrärahoista. 6 Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välisistä suhteista annetulla neuvoston päätöksellä 2014/137/EU myönnetään 217,8 miljoonaa euroa unionin ja Grönlannin yhteisen edun mukaisella alalla tehtävään yhteistyöhön vuosina 2014–2020. 2 2 Alueellisilla ohjelmilla pyritään edistämään yhteistyötä sellaisten MMA:iden välillä, jotka sijaitsevat samalla alueella ja joilla on samankaltaisia haasteita ja painopisteitä. Aluekohtaisista määrärahoista rahoitettavilla toimilla tuetaan sellaisten kokonaisvaltaisten alueellisten ohjelmien ja hankkeiden laatimista ja täytäntöönpanoa, joilla pyritään ratkomaan näitä haasteita. MMA:ita kannustetaan aktiivisesti kumppanuuteen muiden rahoituslähteiden, myös Euroopan unionin rahoitusvälineiden, kanssa osana naapureina sijaitsevien Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden ja/tai kolmansien maiden sekä EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhdennentoista EKR:n MMA-määrärahojen ohjelmointi MMA-assosiaatiopäätöksellä 7 luodaan MMA:ille oma ohjelmointiprosessi. Toisin kuin AKT-maiden tapauksessa, ohjelmointi ei perustu maaohjelmiin vaan yksivaiheiseen prosessiin eli ohjelma-asiakirjan laatimiseen. Asiakirjassa on kaksi osaa: a) EU:n toimintastrategia (A osa) ja b) toimenpideasiakirja (B osa). Kunkin MMA:n ohjelma-asiakirjan hyväksymiseen tarvitaan ainoastaan yksi muodollinen komission päätös, joka kattaa sekä strategiset suuntaviivat että yksityiskohtaisen ohjelman. Näin ollen ohjelma-asiakirjaa ei voida hyväksyä ennen kuin strategia ja toimenpideasiakirja on laadittu, ja niistä on sovittu muodollisesti. Budjettituki on suosituin hallintoaluekohtaisten määrärahojen täytäntöönpanomuoto MMA:issa. MMA:illa on päävastuu ohjelma-asiakirjojen laatimisesta, mukaan lukien painopisteet, joihin niiden strategiat perustuvat, ja tarvittavien kuulemisten järjestämisestä paikallistasolla. MMA:iden pyynnöstä niille on tarjottu ohjelmointiprosessin aikana teknistä apua MMAassosiaatiopäätöksen 81 artiklan mukaisesti. MMA:ille on annettu erityisohjeita ohjelmakaudella 2014–2020: ohjelmointiprosessin eri näkökohdista • MMA:ita varten on laadittu yksityiskohtaiset ohjelmointiohjeet. Ne käsittävät niin ohjelman linjauksen kuin mallit ohjelma-asiakirjan laadinnan eri vaiheita varten. • Budjettitukea koskevissa EU:n suuntaviivoissa (liite 10) annetaan yksityiskohtaisempia ja joustavampia ohjeita budjettitukitoimien hyväksymisestä ja hallinnasta MMA:issa. • MMA:t, AKT-/naapurimaat ja syrjäisimmät alueet ovat laatineet yhteistyön edistämiseksi suuntaa-antavan muistion, jolla halutaan kannustaa EKR:stä ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavia yhteisiä hankkeita. Järjestetyt kuulemiset MMA:iden ja Euroopan komission välillä on järjestetty laaja-alaisia kuulemisia (sekä päätoimipaikan että edustustojen tasolla) ohjelmoinnin alusta lähtien. MMA:ita koskeva ohjelmointi käynnistettiin 12. MMA–EU-foorumilla, joka järjestettiin joulukuussa 2013 sen jälkeen, kun MMA-assosiaatiopäätös ja sitä koskeva rahoituskehys oli hyväksytty. Euroopan komissio esitteli ohjeelliset määrärahat ja ohjelmointiohjeet MMA:ille ja niille jäsenvaltioille, joihin MMA:t ovat sidoksissa, ja käynnisti kuulemisen mahdollisista yhteistyöaloista sopimiseksi. 7 MMA-assosiaatiopäätöksen neljäs osa. 3 Sittemmin Euroopan komissio on tukenut MMA:ita aktiivisesti koko ohjelmointiprosessin ajan rahoittamalla ja/tai tukemalla seminaarien, työpajojen ja konferenssien järjestämistä yhteisten painopisteiden ja tavoitteiden pohtimista varten. Kahdessa alueellisessa MMA-konferenssissa, jotka järjestettiin Tyynenmeren alueella (marraskuussa 2014) ja Karibian alueella (helmikuussa 2015), kannustettiin tekemään alueellista yhteistyötä muiden kuin MMA:iden toimijoiden kanssa. Lisäksi MMA:t edistyivät alueellisten ohjelmien keskeisten alojen (ja osa-alueiden) määrittämisessä (Tyynenmeren alueellisessa ohjelmassa ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ja Karibian alueellisessa ohjelmassa kestävä energia ja meriluonnon monimuotoisuus). Näiden konferenssien tulosten pohjalta vuonna 2016 järjestettiin useita muita työpajoja ja tapaamisia eri osapuolten välisen vuoropuhelun sekä ohjelmointiprosessin edistämiseksi. Karibian alueen MMA:ille järjestettiin kaksi alueellista neuvottelukokousta, helmikuussa ja syyskuussa 2016. Niissä edistyttiin Karibian alueellisen ohjelman määrittelyssä. Kolmas neuvottelukokous on määrä järjestää vuoden 2017 alussa, ja sen tavoitteena on saada ohjelman laatiminen päätökseen. Yhdennentoista EKR:n temaattisesta ohjelmasta järjestettiin työpaja helmikuussa 2016. Työpaja tarjosi MMA:ille mahdollisuuden päästä yhteisymmärrykseen kahden keskeisen alan (kestävä energia ja ilmastonmuutos, mukaan lukien katastrofiriskin vähentäminen) painopisteistä. Myös Tyynenmeren alueen MMA:ille järjestettiin laajoja kuulemisia. Niiden ansiosta edistyttiin ohjelmoinnissa, ja ne tarjosivat tilaisuuden pohtia, miten voitaisiin edistää alueellista yhdentymistä ja yhteistyötä naapureina olevien AKT-maiden kanssa. Kuulemiset jatkuvat, jotta voidaan paremmin selvittää ja määrittää mahdollisia synergioita AKT-maiden alueellisen ohjelman ja MMA:iden Tyynenmeren alueellisen ohjelman välillä. Strategisten painopisteiden pohdinta eteni MMA-assosiaatiopäätöksellä perustetuilla vuoropuhelufoorumeilla. Vuonna 2016 järjestettiin neljä teknistä kolmikantakokousta komission, MMA:iden edustajien ja niiden jäsenvaltioiden välillä, joihin MMA:t ovat sidoksissa. Kokoukset tarjosivat komission, MMA:iden ja jäsenvaltioiden edustajille tilaisuuden vuoropuheluun. Ympäristöasioita ja ilmastonmuutosta käsittelevä kumppanuustyöryhmä kokoontui kesäkuussa 2016. Tapaamisessa keskityttiin temaattisen rahoituksen kestävää energiaa koskevaan osaan ja vahvistettiin MMA:iden vahva sitoutuminen alan toimiin. Työryhmä kokoontui toisen kestävän energian huippukokouksen jälkeen ja otti huippukokouksen tulokset huomioon. Huippukokoukseen osallistuivat myös MMA:iden energiaministerit, mikä varmisti tuloksille korkean tason poliittisen hyväksynnän. Helmikuussa 2016 järjestettiin poliittisen tason 14. MMA–EU-foorumi, jossa jatkettiin työtä vuonna 2015 järjestetyn 13. MMA–EU-foorumin päätelmien pohjalta. Vuoden 2015 foorumissa vahvistettiin osapuolten molemminpuolinen sitoutuminen yhteisten etujen kannalta tärkeisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutos ja MMA:iden investointi- ja kasvumahdollisuudet sekä käsiteltiin tarvetta hyödyntää ratkaisujen etsimisessä yhteisiä lähestymistapoja. Saatuja tuloksia voitiin hyödyntää suoraan temaattisissa ja alueellisissa ohjelmissa. Euroopan unioni ja 22 merentakaista maata ja aluetta allekirjoittivat yhteisen julistuksen 8, mikä vahvisti erityisesti yhteyksiä MMA:iden energiapolitiikkaa koskevien 8 Euroopan unionin ja merentakaisiin maihin ja alueisiin kuuluvien Grönlannin, Uuden-Kaledonian, Ranskan Polynesian, Ranskan eteläisten ja antarktisten alueiden, Wallis ja Futunan, Saint-Barthélemyn, Saint Pierre ja Miquelonin, Aruban, Bonairen, Curaçaon, Saban, Sint Eustatiuksen, Sint Maartenin, Anguillan, Caymansaarten, Falklandinsaarten, Montserratin, Pitcairnin, Saint Helenan, Ascensionin ja Tristan da Cunhan, Turks- ja 4 sitoumusten ja sen tuen välillä, jota Euroopan unioni voi tarjota yhdennennestätoista EKR:stä. Samalla vahvistettiin uudelleen MMA:iden luja sitoutuminen kestävään energiaan ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP21) hyväksytyn maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen mukaisesti. Sitoumus vahvistettiin MMA:iden energiaministerien toisessa huippukokouksessa kesäkuussa 2016. Edellä mainitun 14. MMA–EU-foorumin ohessa järjestettiin myös kolmenvälisiä tapaamisia, joihin osallistuivat komissio, tulojen ja menojen paikalliset/alueelliset hyväksyjät ja ne jäsenvaltiot, joihin MMA:t ovat sidoksissa. Tapaamisissa käsiteltiin rahoitussuunnitteluun ja varojen käyttöön mahdollisesti liittyviä ongelmia ja tehtiin konkreettisia suunnitelmia tulevista toimista yksittäisten MMA:iden kanssa ja alueellisella tasolla. Tilanne vuonna 2016 Vuonna 2015 sovittiin ohjelmien strategiset linjaukset ja ehdotettiin keskeisiä aloja kaikille ohjelmille. Tältä pohjalta vuonna 2016 saavutettiin huomattavaa edistystä ohjelmien määrittelyssä ja laatimisessa. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että hallintoaluekohtaiset määrärahat on ehdotettu kohdennettavaksi sellaisille keskeisille aloille, jotka liittyvät selvästi seuraaviin aihepiireihin: • ympäristökysymykset, ilmastonmuutos, uusiutuva energia ja katastrofiriskin vähentäminen (koskee viittä MMA:ta 16:sta; 21 % yhdennentoista EKR:n ohjeellisista hallintoaluekohtaisista määrärahoista); • sosiaalinen kehitys (nuoriso) tai työllisyys tai ammatillinen osallisuus ja yleissivistävä tai ammatillinen koulutus (koskee viittä MMA:ta 16:sta; 33 % yhdennentoista EKR:n ohjeellisista hallintoaluekohtaisista määrärahoista); • kestävä matkailu (koskee kolmea MMA:ta 16:sta; 26 % yhdennentoista EKR:n ohjeellisista hallintoaluekohtaisista määrärahoista); • liitettävyys ja saavutettavuus / digitaalinen kehitys (koskee kolmea MMA:ta 16:sta; 20 % yhdennentoista EKR:n ohjeellisista hallintoaluekohtaisista määrärahoista). Alueellisissa ohjelmissa on ehdotettu seuraavia keskeisiä aloja: • Karibia: kestävä energia ja meriluonnon monimuotoisuus; • Tyynimeri: ympäristö ja luonnonvarojen kestävä ilmastonmuutos ja b) luonnon monimuotoisuus; • Intian valtameri: maa- ja meriekosysteemin havainnointi, hoito ja säilyttäminen; • temaattinen ohjelma (kaikki MMA:t): luonnonvarojen kestävä käyttö; alasektorit: a) ilmastonmuutos, ml. katastrofiriskin vähentäminen, ja b) kestävä energia. hallinta; alasektorit: a) Nämä painopisteet ovat kestävän kehityksen tavoitteen mukaisia ja tukevat näin ollen kehityksen kolmea pilaria eli taloudellista kehitystä, sosiaalista kehitystä ja ympäristönsuojelua MMA-assosiaatiopäätöksen tavoitteiden mukaisesti. Useimmat MMA:t ovat ehdottaneet budjettitukea hallintoaluekohtaisten määrärahojen täytäntöönpanomuodoksi. Monissa tapauksissa (Bonaire, Curaçao, Ranskan Polynesia, Saba, Sint Eustatius sekä Wallis ja Futuna) siirtyminen aiemmin käytetystä hanketuesta Caicossaarten, Brittiläisten Neitsytsaarten ja Bermudan yhteinen julistus yhteistyön lisäämisestä kestävän energian alalla. 5 budjettitukeen edustaa myönteistä kehitystä. Komissio on tukenut budjettitukiohjelmia säännöllisen vuoropuhelun avulla ja on tarvittaessa antanut ad hoc -tukea teknisen avun muodossa (eli arvioinut budjettitukeen oikeuttavaa tukikelpoisuutta tai sisällyttänyt yhdennentoista EKR:n ohjelmiin teknisen avun määrärahoja valmiuksien kehittämiseksi ja paikallishallinnon avustamiseksi yhdennentoista EKR:n täytäntöönpanossa). Tekninen apu otettiin vuonna 2016 täysimääräisesti käyttöön kansallisten ja alueellisten tulojen ja menojen hyväksyjien tukemiseksi ohjelmointiprosessissa MMAassosiaatiopäätöksen 81 artiklan mukaisesti. Vuoden 2016 loppuun mennessä tehtyihin teknisen avun sopimuksiin tai selvityksiin MMA:iden alakohtaisten strategioiden määrittelemiseksi tai MMA:iden budjettitukea koskevan tukikelpoisuuden selvittämiseksi oli käytetty yhteensä 2,71 miljoonaa euroa. Alueellisella tasolla kuudestatoista ohjelmasta kymmentä varten on vahvistettu strategia, ja määrittelyvaihe on saatu päätökseen (Anguilla, Falklandinsaaret, Ranskan Polynesia, UusiKaledonia, Pitcairn, Saba, Sint Eustatius, Sain Pierre ja Miquelon, Turks- ja Caicossaaret sekä Wallis ja Futuna). Lisäksi on laadittu kuusi ohjelmaa eli laatimisvaihe on saatu päätökseen (Anguilla, Saba, Sint Eustatius, Saint Pierre ja Miquelon, Turks- ja Caicossaaret ja UusiKaledonia). Näistä kuudesta ohjelmasta neljä on hyväksytty virallisesti: i) komission syyskuussa 2016 antama päätös yhdennentoista EKR:n ohjelma-asiakirjasta, joka koskee Saint Pierre ja Miquelonia, ja ii) komission joulukuussa 2016 antamat päätökset Saban, Saint Eustatiuksen sekä Turks- ja Caicossaarten ohjelma-asiakirjoista. Komission jäsen Neven Mimica ja presidentti Stéphane Artano allekirjoittivat Saint Pierre ja Miquelonin ohjelma-asiakirjan Brysselissä 13. lokakuuta 2016. Tämän jälkeen Euroopan komissio teki lokakuussa 2016 virkamatkan Saint Pierre ja Miqueloniin. Matka tarjosi mahdollisuuden poliittiseen vuoropuheluun ja helpotti ensimmäisen, 7 miljoonan euron maksuerän suorittamista koskevien asiakirjojen laatimista. Erä maksettiin joulukuussa 2016. Alueellisella tasolla on käynnissä Karibian ja Tyynenmeren alueellisten ohjelmien määrittelyvaihe. Työ jatkuu vuonna 2016 saavutetun edistyksen pohjalta, ja vuosi 2017 on EU–MMAkumppanuudelle erityisen tärkeä, sillä molemmat osapuolet ovat sitoutuneet useiden yhdennentoista EKR:n ohjelmien hyväksymiseen vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Euroopan investointipankki (EIP) Euroopan investointipankki hallinnoi MMA-investointikehyksen 9 puitteissa määrärahoja, joka on tarkoitettu korkotukien ja teknisen avun rahoittamiseen (5 miljoonaa euroa yhdennentoista EKR:n MMA-määrärahoista). Näistä varoista on käytetty 600 000 euroa Thaitissa, Ranskan Polynesiassa, toteutetun toimen korkotukeen. MMA-assosiaatiopäätöksessä mahdollistetaan myös lisärahoituksen myöntäminen (enintään 100 miljoonaa euroa kaudella 2014–2020) EIP:n omista varoista. EIP teki omiin varoihinsa perustuvien MMA-määrärahojen 10 osalta vuonna 2015 yhden lainasopimuksen Uuden-Kaledonian kanssa. Kyseessä oli 20 miljoonan euron investointilaina uuden sairaalan rakentamista varten. Sairaalasta tulee alueen johtava sairaala, ja se korvaa 9 Väline perustettiin EKR:n varoilla neuvoston päätöksen 2001/822/EY liitteen II C mukaisesti tukemaan kaupallisesti kannattavia yrityksiä. 10 Uusiutuvan energian sekä tieto- ja viestintätekniikan aloilla on suunniteltu kahden, yhteensä noin 60 miljoonan euron arvoisen hankkeen jatkumo. 6 neljä nykyistä sairaalaa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Ranskan kehitysyhteistyöviraston (Agence Française de Développement) kanssa. Kaikkien jäsenvaltioiden saatua takaussopimuksen ratifioitua lainaerän maksu suoritettiin kokonaisuudessaan 1. syyskuuta 2016. Tulevaisuuden näkymät MMA:iden on tärkeää jatkaa työtään tehokkaasti koko vuoden 2017 ajan, jotta ne saisivat hallintoaluekohtaiset ohjelmointiprosessinsa päätökseen ja voisivat edetä nopeasti ja tuloksekkaasti aluekohtaisia määrärahoja koskevassa ohjelmoinnissa, muun muassa tehostetun koordinoinnin avulla. Tulevana vuonna on myös tärkeää pohtia EU:n kehitysyhteistyötä MMA:iden kanssa ja ottaa huomioon yhdennentoista EKR:n saavutusten arvioinnin tulokset. Arviointi on määrä tehdä vuoden 2017 alussa. 7
© Copyright 2024