Eteläpohjalaiset Juuret 3/ 2005 1/2
Paavo Hanhisalo
Keski-Pohjalaisista nuijapäälliköistä
Vaikka kahden keskipohjalaisen nuijapäällikön nimi onkin ikuistettu moneen painanteeseen ja muistomerkkiin
saakka, heidän asumansa talot ja talojen nimet eivät todellisuudessa olekaan niin yksiselitteisiä asioita. Artikkeli
valottaa mielenkiintoisella tavalla ongelmaa.
Markku Pihlajaniemi
Kuninkaan vierailu - Adolf Fredrik Suomessa 1752
Kuningas Adolf Fredrik matkasi kesällä 1752 halki Suomen. Kahden riita-asian johdosta kuninkaan matkasta on
säilynyt joitain tietoja. Tapauksia käsiteltiin Ilmajoen käräjillä syksyllä 1752 ja keväällä 1753.
Matti Lehtiö
Kurikan ja Laihian yläosan eräalueiden omistajat
Uuden eräalueen löytyminen Kurikan länsipuolelta asettaa Kurikan ja Laihian eräalueiden vanhimman
nautintaoikeuden omistusrakenteen kokonaan uuteen valoon, hyödynnettynä jo aikaisemmin tiedossa olevilla
eräomistajalla. Uuden löydön seurauksena eräalueiden vanhimmat omistajat näyttävät olleen yhtenäisenä ketjuna
Kyrönjokivarressa. Eräalueiden nauttijat ja alueiden sijainti noudatti tiukasti toisaalta Kyönjokivarren
asutusjärjestystä ja toisaalta jokivarren asutuksen ikäsuhteita.
Harri Harju
On sitä aikoohin eletty
Vaikka sukututkimus joutuukin käsittelemään monesti myös surullisia ihmiskohtaloita, tarpeeksi pitkä
aikaperspektiivi antaa meille mahdollisuuden tarkastella asioita myös vähemmän ryppyotsaisesti. Artikkelissa
seurataan vuonna 1807 syntyneen lapualaisen Jaakko Ahon mutkikkaita ja joskus surullisiakin elämänvaiheita.
Matti Lehtiö
Ongelmallinen isoviha
Isonvihan aika ja sitä hyödyntävät opastuskeskukset ollut näkyvästi esillä paikallisessa lehdistössä kesän aikana.
Paikallisella tasolla ajasta kertovat erilaiset historiikit, esitteet ja mainokset esittelevät useasti hyvin
yksityiskohtaisia tappiolukuja. Artikkelissa pureudutaan ongelmaan Vähänkyrön pitäjän osalta, jolloin käy ilmi,
että aikakausi ja sen tapahtumat ovat todellisuudessa ongelmallista tutkimusaluetta. Artikkelin lopussa julkaistaan
lisäksi paikallisen nimismiehen virkansa puolesta laatima lapsivankiluettelo, joka poikkeaa oleellisesti tähän
saakka julkisuudessa olleesta ns. kirkonarkiston nimiluettelosta.
Eteläpohjalaiset Juuret 3/ 2005 2/2
Matti Lehtiö
Ryönät – asujia ja asuttajia
Ylistarolaisen Ryönän suku mainitaan Etelä-Pohjanmaan Historiassa yhtenä suurimpina ylistarolaissukuna 1500luvulla. Tähän tiedot suvusta ja sen vaiheista sitten lähes tulkoon jäävätkin. Artikkelissa seurataan suvun vaiheita
1500-luvulla ja selvityksestä käy selkeästi esiin se mielenkiintoinen havainto, että yhden kantahenkilön varaan
nojautuva asutusketju saattoi laajentuvan asutuksen alla olevassa alueella kohota parissa sukupolvessa todelliseksi
valtasuvuksi, jonka hallintaan kuului suuri määrä taloja. Samalla saadaan asutushistoriallinen selvyys suureen
määrään alueemme kantataloja.
Jouko Niemelä
Kärki, Peräseinäjoen keskeisin talo
Kirjoitus antaa tiiviin kokonaiskuvan Kärjen talonhaltijoista ja suvusta 1700-luvun puoliväliin saakka. Kärjen
suvun leviämisestä tiedot ovat niukat ja täten lisätutkimusta tarvitaan.
Matti J. Kankaanpää
Onko sukututkimuksessa omaa metodia?
Artikkelissa käydään esimerkkien avulla, askel askeleelta metodisesti lävitse kaksi toisistaan poikkeavaa
ongelmaa. Artikkeli on erittäin hyödyllinen ja hahmottaa miten erilaisia tietoja ja mahdollisuuksia voidaan
arvioida ja toisaalta rajata ja näin lähestyä itse ongelman ratkaisua.
Pauli Kukko
Pyyry-Tuomas
Artikkeli esittelee mielenkiintoisen ihmishahmon, joka elinaikanaan 1800-luvulla noteerattiin jo silloisessa
sanomalehdistössä. Tuomas Sauso eli Pyyry-Tuomas kuoli vuonna 1784 ja sanomalehtiartikkeli hänestä julkaistiin
vuonna 1875.
Matti Lund
Laihian Jakkulan Vatilon vanha ja uusi suku
Pian isonvihan jälkeen vaihtui Laihian Jakkulankylän Vatilon talossa sen pitkäaikainen vanha suku uuteen
pitkäaikaiseen sukuun. Se, missä vanha suku jatkui ja mistä uusi suku tuli, ovat olleet arvailujen kohteena.
Kirjoituksessa annetaan vastaus kumpaakin kysymykseen.
Matti Lehtiö
Vähänkyrön Panulan talon asutushistoria
Vaikka Panulan asukkaiden läheiseen sukulaisuussuhteeseen perustuva sukupolvien ketju katkeaakin pian
isonvihan jälkeen, seurataan artikkelissa talon asukkaita ja heidän vaiheitaan tähän tilanteeseen saakka. Samalla
esitellään uuden omistajasuvun jäsenet. Panulan vanha suku ei luonnollisesti kuitenkaan häviä isonvihankaan
pyörteissä, sillä toki suku ehtii levetä ympäristöönsä jo sitä aikaisemmin. Artikkeli liittyy kiinteästi tässä
julkaisussa julkaistavaan Matti Lundin artikkeliin Laihian Vatilon suvusta, jonka kautta suku mm. jatkoi
elämäänsä.