perjantaina 10. maaliskuuta 2017 8 Maaseudun Tulevaisuus VIIKONVAIHDE TEE ITSE HENGÄHDYSPAIKKA Kaarlo Kalliala piispa Kosketuksia ja kädenlyöntejä Satuin näkemään puolet elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalon haastattelusta – niinhän television kanssa usein käy. Onneksi näin sen kohdan, jossa hän puhui käsistä. Honkasalo kertoi, että hänen Työ isänsä otti esineet käteensä voimistaa kauniisti. Mikä havainto, mikä tarkkaavaisuus! Muistan vain kädet. yhden vastaavan huomion. ”Kirja, josta kerroit. Katso, miten hän ottaa sen. Tarttuuko molemmin käsin vai nopeasti toisella?” Noin kirjoitti Kaj Kalin Veressä-kirjassaan. Pirjo Honkasalo sanoi muistavansa ihmiset lähes yhtä hyvin käsistään kuin kasvoistaan. Sellainen on tietenkin tuiki harvinaista, mutta persoonallisempia kädet varmasti ovat kuin mitä yleensä tullaan ajatelleeksi. Käsistäkin näkee, miten asioihin tartutaan. Tai miten maailmaa käsitellään tai miten elämä käsitetään. Ei ole sattumaa, että kaikenlaista kanssa käymistä ja kosketusta kuvataan käsi-sanan johdannaisilla. Minut Honkasalon kuvaus pysäytti erityisesti siksi, että muistin niitä käsiä, joihin jaan ehtoollisleivän. Siellä missä on viljelty maata, vastaanottava käsi on usein kaksi kertaa omani kokoinen. Kaupunkilaispapin kädestäni on kirjoitus kyhmykin kadonnut, kun kirjoitan tietokoneella. Mutta niin paljon kuin maanviljely on muuttunut ”lomakeintensiiviseksi maatalousyrittämiseksi”, siitä ei kätten työ ole loppunut. Työ voimistaa kädet. Se vahvistaa niiden kosketuksen. Sellaisissa käsissä on luja ote elämään sellaisena kuin se on. Sellainen kosketus on lujuuttaan kaunis. Jeesus kosketti kauniisti, siitä ei ole epäilystä. Esineistä ei paljon puhuta, ihmisistä sitäkin enemmän. Kauniiksi hänen kosketuksensa teki luokse päästäminen, hyväksyminen ja parantaminen. Harvassa ovat ne taulut, joissa Jeesuksella ovat ruumiillista työtä tehneen vahvat kädet. Sellaisilla tämä rakennustyömies kuitenkin rakasti ja kunnioitti. Turun Sanomien uutispäällikkö Ilkka Tervo ehdotti viime viikolla, että hyvä Suomen juhlavuoden teko olisi antaa toiselle perinnöksi itse jo osaamansa vanha kädentaito. Ehdottaisin sitä, miten ehtoollispöydässä lyövät kättä Kristus ja hänen seuraajansa. Vakaumuksellisella kolumnipaikalla vuorottelevat seurakuntapastori Salla Autere, vankilapastori Miika Hynninen, piispa Kaarlo Kalliala, kirjailija Minna Kettunen ja lähetystyöntekijä Anni Takko. Lasisen hyllyn hyöty on, että taimia voi kasvattaa monessa tasossa. Valoa riittää jokaiseen kerrokseen. Taimihylly talviselle ikkunalle Monen koriste- ja viljelykasvin taimien kasvatus täytyy aloittaa jo kevättalvella. Lasinen hylly läpäisee valoa. TEKSTI: PASI SALMI KUVAT: KARI SALONEN ikkunalaudalleen sopivan taimihyllyn melko näppärästi. Aikaa kuluu alle puoli tuntia. Tarvitaan vain jäännöspaloja vanerista, muutama rima sekä lasia. Hintaa hyllylle kertyy alle 20 euroa. Lasisen hyllyn hyöty on, että taimia voi kasvattaa monessa tasossa. Valo läpäisee lasin hyvin, eikä taimien välille synny valokilpailua, kuten yksitasoisessa ja monirivisessä taimilaatikossa. Lasihyllyjen väliin kannattaa jättää riittävästi kasvutilaa, sillä osan viljelykasveista pitää kasvaa melko kookkaiksi ennen istuttamista. Taimi hyllyssä kannattaa käyttää umpi pohjaisia taimiruukkuja tai muistaa kastella taimia vain sen verran, ettei vesi valu ruukkujen läpi. TARVIKKEET Viherpeukaloiden kiireet alkavat jo kevättalvella taimien kasvatuksella. Osa vaateliaista koriste- ja viljely kasveista tarvitsee pitkän kasvatusajan. Pohjoisilla leveysasteilla se onnistuu vain taimikasvatuksella. Tällaisia viljelykasveja ovat muun muassa tomaatti, paprika, chili, kaalit, latva-artisokka ja purjo. Kaupoissa myydään monenlaisia muovista tehtyjä taimikasvatusalustoja. Kotinikkari voi tehdä omalle 2 kpl 12 mm vaneria kooltaan 151 x 400 mm 3 kpl 12 x 12 mm rimaa pituudeltaan 740 mm 2 kpl 4 mm lasia kooltaan 150 x 750 mm 25 mm torx-ruuveja KURKISTUKSIA Wanhan ajan pärinää KATJA LAMMINEN Pälkäneen Rautajärvellä huhkitaan viikonloppuna vanhan ajan metsä savotalla. Kymmenet perinneharrastajat esittelevät vanhoja metsä koneita, traktoreita, moottorisahoja, kuorma-autoja ja perinnetyökaluja. Metsähistoriaa käydään läpi työnäytöksissä aina 1800-luvun lopun kaskimailta ja tervanpoltosta 1980-luvun konekorjuuseen. Savotalla pääsee näkemään ajan, jolloin metsässä ahersivat hevoset ja tukkijätkät. Luvassa myös Enso Kusetti -yhtyeen tahdittamat tanssit. Parin kilometrin mittainen savottamatka taittuu kämppäkaupalta lähtevällä traktorikyydillä. Vanhan ajan metsäperinnepäivät 11.–12.3. klo 10 Vanhan savotan kämpällä, Pimiäntie 1, 36910 Rautajärvi. 1. 2. 3. Tee taimihyllystä niin korkea kuin haluat 1. Sahaa koivuvanerista kaksi 151 x 400 millimetrin palaa. Sahaa vaneripalojen molempiin päihin noin 50 millimetrin etäisyydelle 6 millimetrin syvyiset urat lasi hyllyjä varten. Sirkkelin terän paksuus on noin 3 milliä, joten joudut siirtämään vanerilevyjä noin kaksi millimetriä saadaksesi 5 millimetrin levyisen uran. Siirron jälkeen sahaa uudelleen. Muista käyttää sirkkelissä olevia ohjaus laitteita. Tarkista, että terä ja ohjauslaitteet ovat suorakulmassa ennen sahauksia. 2. Poraa vanereiden kolmeen kulmaan noin seitsemän millimetrin etäisyydelle kulmasta reiät ja senkkaa ulkopuolelle tulevat reiät. Hio vanereiden sahauspinnat. 3. Sahaa 12 millimetrin rimoista kolme 740 millistä pätkää. Hio sahauspinnat ja pyöristä rimojen reunat. Kokoa hyllyn kehikko kiinnittämällä rimat ruuveilla. 4. Liu’uta lasilevyt varovasti hyllykehikon uriin, ja taimihylly on valmis käytettäväksi. Voit tehdä malliesimerkkiä korkeampia hyllyjä, joissa on useita hyllytasoja. Korkeissa hyllyissä on syytä käyttää tukijalkoja keikkaamisen estämiseksi. Tällöin sahaat vanerista noin 30 x 200 millimetrin palat ja kiinnität ne jaloiksi liimaamalla tai ruuveilla hyllykön alaosaan.
© Copyright 2024