Led-tekniikka männyn ja kuusen taimien kasvatuksessa
LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki Kuvat: Pekka Voipio LED vs. perinteinen kasvihuonelamppu 400 450 500 550 600 650 700 nm • Kasvit käyttävät yhteyttämiseen aallonpituusaluetta 400-700 nm • Tehokkaimmat alueet sininen ja punainen • Kaukopunainen säteily vaikuttaa mm. kasvien muotoon ja kasvurytmiin, etenkin pohjoisilla alkuperillä • Suurpainenatrium (SPN)- ja monimetallilamput tuottavat paljon vihreää ja keltaista säteilyä → kasvit eivät pysty täysin hyödyntämään LED-tekniikan ominaisuuksia • Alhainen energiankulutus ja pitkä käyttöikä • LED-valaisimet kevyitä verrattuna perinteisiin valaisimiin • Perinteiset kasvihuonelamput tuottavat paljon lämpöä → lamput sijoitettava kauemmaksi kasveista → valoteho alenee • Uusissa malleissa valon voimakkuutta voidaan säädellä • Tulevaisuudessa myös aallonpituusjakaumaa voidaan säädellä → taimen eri kehitysvaiheilla tod. näk. erilainen optimi LED-tekniikkan käyttö kasvintuotannossa ei ole vielä yleistynyt • LED-tekniikkaa kehitetty puutarhakasveilla, testausvaiheessa • Korkeat aloituskustannukset jarruttaneet kehitystä → hinnat tulossa alaspäin • Tuotekehitys etenee: valaisimien säädettävyys ja tehot paranevat • Tuotekehitys perustuu tieteelliseen perustutkimukseen → Tutkimustietoa kertyy hiljalleen LED-tekniikan käyttömahdollisuudet taimituotannossa • Metsäpuiden taimien kasvatuksessa testausta aloitellaan • Mahdollisia käyttötapoja metsäpuiden tuotannossa: Häirintävalotus Koulintataimien alkukasvatus Haluttujen ominaisuuksien tuottaminen Stressinkestävyyden parantaminen Taudinaiheuttajien tuhoaminen Idätysvalona kasvullisessa lisäyksessä Kuusen ja männyn taimia kasvatettiin LEDien alla Suonenjoella LED-valaisimien alla kasvatettuja taimia verrattiin suurpainenatriumlamppujen alla kasvatettuihin taimiin Kuusi ja mänty reagoivat luontaisesti eri tavoin valon laadun muutoksiin - Sinisen ja punaisen valon väheneminen, ja kaukopunaisen valon lisääntyminen on kasville merkki varjoon joutumisesta - Kuusi sietää varjoa ja aineenvaihdunta sopeutuu - Mänty pyrkii kasvamaan kohti parempia valo-olosuhteita → Mänty reagoi valomuutoksiin kuusta herkemmin SPN-lamppu pun>sin>kaukopun punainen>sininen sininen>punainen Mäntyjen pituuskasvu eri valokäsittelyissä 120 100 mm 80 60 16 vk 40 20 0 12 vk 8 vk 4 vk 20 vk pun>sin>kaukopun sininen>punainen Kuvat Pekka Voipio punainen>sininen SPN-lamppu Koulintataimien kasvatus LED-valaisimien avulla: mänty sininen>punainen SPN-lamppu Valon laadun aiheuttamat muutokset alkukasvatuksen aikana männyn taimien pituudessa ja tanakkuudessa hävisivät koulinnan jälkeen kun taimia kasvatettiin luonnonvalossa Pituus koulintahetkellä cm 3 pun> HPS sin> pun> kaukopun sin sin> pun 2 30 20 cm 4 Pituus kasvukauden lopussa 10 1 0 0 Tanakkuus kasvukauden lopussa 30 15 20 10 10 0 mm/m mm/m Tanakkuus koulintahetkellä 5 0 Johtopäätökset • Alustavien tulosten mukaan hyvälaatuisia kuusen ja männyn taimia voi tuottaa käyttämällä pelkkiä punaisia ja sinisiä LEDejä • Siemenalkuperän kanssa oltava tarkkana → kaukopunaisen valon tarve kasvaa pohjoiseen päin mentäessä • Valomanipulaation pitkäaikaisvaikutukset taimien maastomenestymiseen vielä tutkimatta • Tutkimus- ja kehitystyö jatkuu Suonenjoella ja muualla
© Copyright 2024