Vuosikertomus 2016
Vuosikertomus 2016 SHAPE & SHARE MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA SHAPE & SHARE SISÄLLYSLUETTELO 14 Vahva pohja tulevaisuudelle 3 Yhteinen vahva perusta tulevaisuudelle 4 2016 – vahva vuosi Cramolle 6 Toimitusjohtajan katsaus 16 20 22 24 Strategia ja arvonluonti 8 Fokusoitu strategiamme toteutettiin menestyksekkäästi 9 Valmiina muokkaamaan koko toimialaa uuden strategiamme kautta 10 Kestävä kehitys on integroitu osa strategiaamme 12 Taloudelliset tavoitteet ja tulokset kuluneella strategiakaudella 13 Pitkän aikavälin tavoitteet ja mittarit 26 Keskeiset liiketoimintasegmentit tekivät hyvää tulosta Voitettavat taistelut jatkuivat tuloksekkaina Vastuullisen resurssien jakamisen mahdollistaja Megatrendit ja muuttuva toimintaympäristö Hyvät lähtökohdat tarttua markkinoiden mahdollisuuksiin Sidosryhmäyhteistyöllä luodaan lisäarvoa Liiketoimintamme 28 Kaksi vahvaa liiketoimintadivisioonaa toimialaa muokkaamassa 30 Cramo vuokrauskonsepti varmistaa tehokkaat ratkaisut 32 Kone- ja laitevuokraus tarjoaa kestäviä ratkaisuja ja palveluja 36 Siirtokelpoiset tilat ovat ratkaisu erilaisiin tilatarpeisiin Raportit Hallinnointi ja ohjaus 40 Varmistamme omistaja-arvon kasvun 42 Johdonmukainen, läpinäkyvä hallinnointi ja ohjaus 46 Hallitus 48 Johtoryhmä > AR GRI Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus 50 Sisällysluettelo 51 Hallituksen toimintakertomus 58 Tilinpäätös 114 Tietoa osakkeenomistajille ja sijoittajille TÄSTÄ RAPORTISTA Cramon vuosikertomus 2016 on yrityksen ensimmäinen raportti, joka hyödyntää kansainvälistä International Integrated Reporting Framework -viitekehystä. Täydentävä GRI G4 -ohjeiston mukaan tehty kestävän kehityksen raportti julkaistaan erikseen Cramon verkkosivuilla englanniksi. 2 SHAPE & SHARE CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 YHTEINEN VAHVA PERUSTA TULEVAISUUDELLE Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan. Muutos pakottaa kaikki toimialat kohtaamaan paitsi globaalien megatrendien tuomat haasteet, myös avautuvat mahdollisuudet. Monet yritykset joutuvat muuttamaan koko liiketoimintalogiikkansa selviytyäkseen. Väestörakenteen muutos, kaupungistuminen, ilmastonmuutos, resurssien niukkuus ja digitalisaatio ovat megatrendejä, jotka vaikuttavat eniten kone- ja laitevuokrauksen sekä siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaympäristöön. Cramon liiketoimintamalli perustuu kestävien ratkaisujen ja resurssien vastuulliseen jakamiseen. Näemme, että liiketoimintamallimme avulla voimme vastata joihinkin aikamme suurimmista globaaleista haasteista yhdessä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien VUOSIKERTOMUS CRAMO CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 2016 kanssa. Meillä on paljon voitettavaa ja annettavaa jakamistalouden aikakaudella. Uskomme, että ainutlaatuinen, vahva brändi ja asiakaskeskeinen yrityskulttuuri yhdistettynä resurssitehokkaisiin ja turvallisiin ratkaisuihin ovat meille tulevaisuudessakin tärkeitä menestystekijöitä. Ne ovat myös strategiamme keskeisiä osa-alueita. Yhdessä vahvan markkina-asemamme kanssa ne mahdollistivat meille Euroopan kone- ja laitevuokrauksen ja siirtokelpoisten tilojen vuokrausmarkkinoiden kasvupotentiaalin hyödyntämisen vuonna 2016. Vankkaan perustaamme pohjautuen voimme tarttua muuttuvan maailman tarjoamiin uusiin liiketoimintatilaisuuksiin – ja jakaa niiden luomat mahdollisuudet kaikkien sidosryhmiemme kanssa. SHEARED LOREM IPSUM SHAPE & SHARE 33 SHAPE & SHARE 2016 – VAHVA VUOSI CRAMOLLE Cramon tulos vuodelta 2016 osoitti selvästi fokusoidun strategian ja asiakaslähtöisen yrityskulttuurin voiman. Voitettavien taisteluiden onnistunut toteutus mahdollisti taloudellisten tavoitteidemme saavuttamisen. Lupaamme asiakkaillemme mainion päivän työmaalla ja teemme parhaamme pitääksemme lupauksemme mahdollistamalla ratkaisujen, osaamisen ja ymmärryksen jakamisen tavalla, joka tuottaa lisäarvoa kaikille sidosryhmillemme. AVAINLUVUT 2016 712 111 15,6 1,70 LIIKEVAIHTO, M€ 2015: 668 VERTAILUKELPOINEN EBITA, M€ 2015: 87 VERTAILUKELPOINEN EBITA-MARGINAALI, % 2015: 13,0 VERTAILUKELPOINEN EPS, € 2015: 1,17 * OSAKEKOHTAINEN 0,75 2 550 13,7 14,9 OSINKO, € 2015: 0,65 * Hallituksen esitys HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN 2015: 2 486 TAPATURMATAAJUUS (LTIR) VERTAILUKELPOINEN OMAN PÄÄOMAN TUOTTO, % 2015: 10,9 KAUPUNKIRAKENNUSPROJEKTI REDI JA 132 METRIÄ KORKEAT TORNIT VUODEN VARRELTA SRV:n REDI Helsingissä on Suomen suurin kaupunkirakennusprojekti, joka sisältää kuusi asuintornia, hotellitornin, toimistotornin ja kauppakeskuksen. Cramo toimittaa työmaalle logistiikkapalveluita, joilla varmistetaan, että oikeat rakennusmateriaalit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan turvallisesti ja tehokkaasti. TOIMISTOTILAA TECHNISCHE WERKE LUDWIGSHAFENILLE Cramo Adapteo toimitti 76 teräksistä ja 26 puista tilaelementtiä TWL:n toimistorakennusta varten Saksassa. Toimistotilojen lisäksi ratkaisuun sisältyy keittiö, kokoustiloja ja harjoitteluun soveltuvia työtiloja. Ilmastointi, turva- ja hätävalaistus, automaattinen palohälytysjärjestelmä sekä rullakaihtimet, joilla varmistetaan tilojen turvallisuus ja pysyviä tiloja muistuttavat ominaisuudet, sisältyivät myös toimitukseen. 4 2016 LYHYESTI CRAMO CARE STRATEGIA UUDISTUI Cramo uudisti kestävän kehityksen strategiansa varmistaakseen, että kestävästä kehityksestä tulee entistä kiinteämpi osa kaikkea yrityksen toimintaa ja päätöksentekoa. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 PALVELEMME 150 000 324 15 230 000 ASIAKASTA LIIKEVAIHTO JA VERTAILUKELPOINEN EBITA SEGMENTEITTÄIN, M€ Liikevaihto EBITA 67 28 5 SUOMI NORJA TOIMIPISTEESSÄ MAASSA YLI 129 356 74 RUOTSI 32 4 TANSKA 50 79 VUOKRATTAVALLA YKSIKÖLLÄ. 6 4 KESKIEUROOPPA ITÄEUROOPPA CRAMO ADAPTEO BAUMA 2016 -MESSUILLA PAINOPISTEENÄ TYÖTURVALLISUUS Vahvistaakseen näkyvyyttään ja asemaansa Saksassa sekä muilla Keski-Euroopan markkinoilla Cramo Adapteo osallistui Saksan Münchenissa Bauma 2016 -messuille, joka on maailman johtava rakennusalan tapahtuma. Cramon tarjoamien turvallisuus- ja suojaustuotteiden valikoima on kasvanut viime vuosina vastaamaan kasvavaa kysyntää. Cramo on myös vahvistanut asiakkaille suunnattujen turvallisuuskoulutusten tarjontaa kaikissa toimintamaissaan. Kuva: Kalle Meyer YRITYSKAUPPA VAHVISTAA CRAMON TYÖMAALOGISTIIKKAPALVELUITA Cramo osti suomalaisen logistiikkaja kurottajapalveluita tarjoavan Kurottaja- ja Kuljetuspalvelu Parviainen Oy:n liiketoiminnan vahvistaakseen työmaalogistiikkapalveluitaan. Vuokraukseen liittyvien palveluiden kysynnän kasvu on selkeä trendi, ja Cramo on yksi alan edelläkävijöistä. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 AXIS COMMUNICATIONS OY:N UUSI PÄÄKONTTORI HENT rakentaa Axis Communications Oy:lle uutta pääkonttoria Ruotsin Lundissa. Sopimus kattaa uuden, pinta-alaltaan 42 000 m2 suuruisen, 1 300 henkilölle mitoitetun toimistorakennuksen rakentamisen. Cramo on toimittanut ja asentanut työmaalle rakennustuotteiden varaston, tilaelementit, turvaratkaisut ja väliaikaisen työmaasähköistyksen. 2016 LYHYESTI 5 SHAPE & SHARE ERINOMAINEN VUOSI MAHDOLLISTAA ENTISTÄ VAHVEMMAN CRAMON RAKENTAMISEN Kilpailijoista erottautumisen mahdollistavan strategian ja voitettavien taisteluiden menestyksekäs läpivieminen johti vahvoihin tuloksiin ja tuki taloudellisten tavoitteidemme saavuttamista. Hyödynsimme myönteisen markkinakehityksen mahdollisuudet, ja olemme nyt valmiita ottamaan entistä aktiivisemman roolin koko vuokrausalan suunnannäyttäjänä. VUOSI 2016 OLI MENESTYKSEKÄS, JA SAAVUTIMME KAIKKI STRATEGIAKAUDEN 2014–2016 TALOUDELLISET TAVOITTEET. 6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 TAVOITTEEMME ON, ETTÄ KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ TULEE ENTISTÄ KIINTEÄMPI OSA KAIKKEA TOIMINTAAMME JA PÄÄTÖKSENTEKOAMME. Sekä kone- ja laitevuokrauksen että siirtokelpoisten tilojen kysyntä kehittyi myönteisesti vuonna 2016, ja me onnistuimme kasvattamaan kummankin tuotealueen liikevaihtoa ja tulosta. Kehitys oli erityisen vahvaa Suomessa ja Ruotsissa. Keski-Euroopassa kannattavuus kääntyi positiiviseksi, mikä on erityisen ilahduttavaa. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminta, Cramo Adapteo, jatkoi hyvää tuloksentekoa orgaanisen kasvun ollessa poikkeuksellisen korkealla tasolla. Strategiamme, jonka ydin on Cramo People living the Cramo Story, onnistunut toteuttaminen on vahvan tuloksemme keskeinen tekijä. Cramo Story on laaja ohjelma, jonka avulla kasvatamme liikevaihtoa eri maissa, erottaudumme kilpailijoista, tuotamme asiakkaille erityistä lisäarvoa ja vahvistamme yrityskulttuuria. Ohjelma on osoittautunut erinomaiseksi kilpailukyvyn mahdollistajaksi Euroopan vuokrausmarkkinoilla, joilla kilpailu on kiristymässä. Myös investointien optimoinnilla oli suotuisa vaikutus taloudelliseen tulokseemme. Sopeutimme nopeasti kalustoinvestointimme muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja ohjasimme ne alueille, jotka tarjosivat lupaavimmat kasvumahdollisuudet. Vuosi 2016 oli meille menestyksekäs, ja saavutimme kaikki strategiakauden 2014–2016 taloudelliset tavoitteet. KESTÄVÄ KEHITYS TOIMINNAN KESKIÖSSÄ Vuoden kuluessa terävöitimme entisestään keskittymistä valituille alueille. Johtoryhmää vahvistettiin kahdella uudella jäsenellä, joista toinen on henkilöstöhallinnon ja toinen markkinoinnin ja yritysviestinnän asiantuntija. Lisäksi perustettiin johtotason tehtävä, johon nimitetyn henkilön vastuulla on kestävä kehitys konsernitasolla. Työmme kestävän kehityksen parissa eteni vuonna 2016 merkittävästi. Kirkastimme strategiaamme sen suhteen, miten kestävä kehitys integroidaan osaksi koko liiketoimintastrategiaamme Cramo Care -ohjelman avulla. Meillä on nyt vakaa pohja jatkaa järjestelmällistä työtämme tärkeällä kestävän kehityksen alueella. Tavoitteemme on, että kestävästä kehityksestä tulee entistä kiinteämpi osa kaikkea toimintaamme ja päätöksentekoamme. Olen vakuuttunut siitä, että vastuullinen tapamme toimia luo arvoa meille ja asiakkaillemme sekä hyödyttää kaikkia sidosryhmiämme ja koko yhteiskuntaa. Keskeinen osa strategista ajatteluamme on mahdollistaa henkilöstömme hyvät suoritukset. Vahvistamalla henkilöstön CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 kehittämistä varmistamme, että työntekijät ovat hyvin valmistautuneita kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Tarjotaksemme asiakkaille ja muille sidosryhmille heitä palvelevia ja sitouttavia kohtaamisia, investoimme parempaan ja ytimekkäämpään monikanavaiseen viestintään. Hyvä esimerkki tästä ovat uudet verkkosivumme, jotka julkaistiin vuoden lopulla yhtä aikaa 14 maassa. STRATEGIAMME SHAPE & SHARE Olemme vuoden aikana valmistelleet uutta, vuosien 2017– 2020 strategiakautta. Keskeinen lähtökohta uuden strategian luomisessa on ajatus siitä, että haluamme olla toimija, joka ei ainoastaan muokkaa omaa toimintaansa, vaan myös koko vuokrausalaa. Uusi visiomme, Shared resources simplified, tähtää resurssien jakamiseen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa sen laajimmassa merkityksessä tavalla, joka on sekä yksinkertainen että sitouttava. Missiossamme lupauksemme on ”Create great days at work and room for great days”. Tästä syystä haluamme oppia tuntemaan asiakkaamme ja heidän tarpeensa entistä paremmin, ja annamme kasvavan ymmärryksen myös ohjata tulevaisuuden kehitystämme. Aidosti innovatiivisen kulttuurin rakentaminen ja tukeminen Cramolla on tärkeä osa tätä ajattelua. Tulevien vuosien strategisia askeleitamme ovat prosessien ja toimintatapojen konserninlaajuinen yhtenäistäminen sekä toimintamme optimoiminen, mikä tapahtuu liiketoimintarakenteemme ja -mallimme muovaamisen ja uusien digitaalisten konseptien luomisen avulla. Nämä kaksi askelta mahdollistavat kolmannen – uusien, kannattavien kasvumahdollisuuksien aktiivisen etsimisen ja hyödyntämisen. Olen vakuuttunut, että pystymme uudistetun strategiamme avulla rakentamaan Cramosta entistä menestyksekkäämmän yrityksen ja saavuttamaan uudet, kunnianhimoiset taloudelliset tavoitteemme. Haluan kiittää osakkeenomistajiamme uskollisuudesta ja luottamuksesta myös vuonna 2016. Jatkamme työtämme omistaja-arvonne kasvattamiseksi. Parhain terveisin, Leif Gustafsson Toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 7 SHAPE & SHARE CRAMON FOKUSOITU STRATEGIA VIETIIN ONNISTUNEESTI PÄÄTÖKSEEN Strategiakauden 2014–2016 viimeinen vuosi oli vakaan tuloksenteon vuosi ja osoitti, että strategiset valintamme ovat osuneet oikeaan. Voitettavat taistelut ovat olleet avainasemassa fokusoidun Cramo People Living the Cramo Story -strategiamme toteuttamisessa ja taloudellisten tavoitteidemme saavuttamisessa. Olemme hyvissä asemissa tarttumaan jakamistalouden mahdollisuuksiin. Cramo People living the Cramo Story -strategiamme onnistuneen toteuttamisen jälkeen olemme nyt valmiita tarttumaan muuttuvan toimintaympäristön mahdollisuuksiin ja kohtaamaan kiristyneen kilpailun. Varmistamme tulevaisuuden menestyksemme uudistetun strategian avulla. Monet aikaisempaan strategiaamme sisältyneet osat pätevät myös uudessa strategiassa. Muutos aikaisempaan verrattuna on Cramon selkeämmin ilmaistu rooli aktiivisena toimialan muokkaajana ja jakamistalouden edelläkävijänä. Omien liiketoimintatapojen kehittäminen ja jakamisen korostaminen sen laajassa merkityksessä auttavat meitä myös saavuttamaan uuden visiomme - Shared resources simplified. STRATEGIA 2014–2016 VISIO Koko vuokrausalan esikuva TALOUDELLISET TAVOITTEET • EBITA-liikevoittomarginaali > 15 % liikevaihdosta yli suhdannejakson • Nettovelkaantumisaste < 100% • Liikevaihto kasvaa markkinoita nopeammin • Oman pääoman tuotto (ROE) > 12 % yli suhdannejakson • Vakaa voitonjakopolitiikka, osinko noin 40 % osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) STRATEGIA Cramo People living the Cramo Story VOITETTAVAT TAISTELUT Cramo Storyn toteuttaminen s. 16 ja 17 Cramon tavoitejohtamismallin käyttöönotto s. 16 ja 18 Keski-Euroopan markkinoiden voittaminen s. 16 ja 19 MUUT STRATEGISET HANKKEET • Siirtokelpoisten tilojen kasvustrategia s. 30 • Dynaaminen hinnoittelu • Yrityskaupat ja ulkoistaminen TÄRKEIN PÄÄMÄÄRÄ Edistämme asiakkaidemme menestystä ehkäisemällä ja ratkaisemalla ongelmia ja siten helpottamalla heidän arkeaan. ARVOT • Luotettavuus • Luovuus • Sitoutuminen 8 STRATEGIA JA ARVONLUONTI CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 VALMIINA MUOKKAAMAAN KOKO TOIMIALAA Vuoden aikana Cramo uudisti strategiansa strategiakaudelle 2017–2020 varmistaakseen ennakoivasti tulevaisuuden vastuullisen arvonluonnin. Asiakkaat, henkilöstö ja jatkuva suorituskyvyn parantaminen säilyvät keskiössä. Kiinnitämme aiempaa enemmän huomiota uusien, innovatiivisten arvonluomistapojen löytämiseen. Olemme valmiita muokkaamaan Cramon ja koko toimialan tulevaisuutta. STRATEGIA 2017–2020 TALOUDELLISET TAVOITTEET 2017–2020 VISIO KONE- JA LAITEVUOKRAUS Sidotun pääoman tuotto, % Liikevaihdon orgaaninen kasvu > 14,5 > Markkinakasvu SIIRTOKELPOISET TILAT Sidotun pääoman tuotto, % Vuokrausliikevaihdon orgaaninen kasvu, % SHARED RESOURCES SIMPLIFIED > 12,5 > 10,0 MISSIO Create great days at work and room for great days PÄÄMÄÄRÄ Driving the sharing economy CRAMO-KONSERNI Nettovelka / käyttökate Oman pääoman tuotto, % Osingonjakosuhde, % < 3x > 15 ~ 40 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET Asiakastyytyväisyysindeksi LTIR Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden Oikeustapaukset CO2-päästöt, > 70 ≤5 STRATEGIA Shape and Share People and performance Game changing offerings Stretch and scale up business models Capture potential in our markets PAINOPISTEALUEET 0 -20 scope 1 ja 2, suhteutettuna liikevaihtoon (tonnia/M€), % Enable people to perform Shape the future Siirtokelpoiset tilat: Secure resources & German market Kone- ja laitevuokraus: Offerings & delivery platform Operational excellence ARVOT Luotettavuus STRATEGISET ASKELEET 2017–2020 Yhtenäistäminen • Yhteisten prosessien ja työkalujen käyttöönotto • Cramo Storyn tuominen osaksi arkea • Uudistetun Cramo Care -ohjelman vakiinnuttaminen CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Luovuus Sitoutuminen Kasvu Optimoiminen • Liiketoimintarakenteen ja -mallin kehittäminen • Suorituskykyä painottavan kulttuurin vahvistaminen • Uuden digitaalisen konseptin luominen • Pyrkimys nollatasoon työtapaturmissa • Uuden jalansijan rakentaminen valituilla markkinoilla • Orgaaniseen ja epäorgaaniseen kasvuun tähtääminen • Jatkuva potentiaalisten ostokohteiden arviointi ja pyrkimys johtavaan asemaan valituilla markkinoilla STRATEGIA JA ARVONLUONTI 9 SHAPE & SHARE KESTÄVÄ KEHITYS ON INTEGROITU OSA STRATEGIAAMME Kestävä kehitys merkitsee meille asioiden tekemistä oikein, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Cramolla kestävä kehitys pohjautuu vastuulliseen, turvallisten ja resurssitehokkaiden ratkaisujen ja muiden resurssien sekä läpinäkyvän tiedon jakamiseen. Kestävän tuottavuuden varmistaminen tapahtuu jokapäiväisessä toiminnassamme, pohjautuen arvoihimme ja strategiaamme. Pyrimme edistämään jakamistaloutta toimialallamme. Koko Cramon liiketoimintamalli ja arvonluonti perustuvat vastuulliselle jakamiselle, luoden uusia mahdollisuuksia innovatiivisiin ja resurssitehokkaisiin ratkaisuihin. Sulauttamalla kestävä kehitys yhä vahvemmin osaksi strategista ja operationaalista päätöksentekoa ja riskienhallintaa vastaamme tunnistettuihin, alaan vaikuttaviin megatrendeihin ja samalla varmistamme liiketoimintamme pitkän aikavälin kasvun. Tavoitteenamme on johtaa kestävää kehitystä esimerkin avulla ja suuremmalla läpinäkyvyydellä, mikä mahdollistaa myös asiakkaillemme omien vastuullisuustavoitteidensa saavuttamisen. Vuonna 2016 otimme merkittäviä askeleita kestävässä kehityksessä, kun selkeytimme kestävän kehityksen strategiamme. Toteutamme strategiaa, joka tukee myös visiotamme Shared resources simplified, Cramo Care -ohjelman kautta. Cramo Care -ohjelman kulmakivi on tekemämme olennaisuusanalyysi, jossa tunnistimme sidosryhmillemme tärkeimmät kestävän kehityksen osa-alueet. Nämä osa-alueet muodostavat keskeisen osan yritysvastuun fokusalueistamme. Työmme valittujen fokusalueiden integroimiseksi osaksi päivittäistä toimintaamme jatkuu vuonna 2017. Näin voimme vastata ja ylittää kasvavat koko arvoketjuun kohdistuvat sidosryhmäodotukset ja samalla ylittää lain ja säädösten vaatiman tason. Varmistaaksemme jatkuvan kehityksen ja hyvän sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen tuloksen, Cramo Care määrittää tavoitteet, avaintunnusluvut ja pitkän aikavälin vision kestävän kehityksen strategiallemme. Ensimmäistä kertaa pitkän aikavälin kestävän kehityksen tavoitteemme ja avaintunnusluvut on esitetty taloudellisten tavoitteiden rinnalla – kuvastaen integroidun arvonluonnin ajattelua Cramolla. Kestävän kehityksen työmme ei kuitenkaan ole mahdollista ilman läheistä yhteistyötä ja vuoropuhelua toimittajien ja asiakkaiden kanssa, sillä he edesauttavat meitä saavuttamaan parhaan tuloksen. Kehitysmahdollisuuksien aktiivinen etsintä kumppanuuksien kautta on olennainen osa yritysvastuustrategiaamme. Cramo Caren keskiössä ovat työntekijämme. Välittävä ja turvallinen työpaikka, joka mahdollistaa työntekijöiden parhaan mahdollisen suoriutumisen ja joka houkuttelee ja pitää parhaat osaajat, on yksi päätavoitteistamme kohti kestävää kasvua. Lue lisää erillisestä GRI-raportista, joka on saatavilla Cramon verkkosivuilla englanniksi. CRAMO CARE Kestävien ratkaisujen vastuullinen jakaminen SITOUMUKSET JA PERIAATTEET Toimintaperiaatteet ja eettinen liiketoiminta Toimintaperiaatteet toimittajille STRATEGISET AJURIT • Jakamistalouden edistäminen • Toimialan muokkaaminen • Sidosryhmien odotukset vastuullisemmasta toiminnasta • Resurssi- ja toimintatehokkuus • Muuttuva toimintaympäristö • Korostunut läpinäkyvyys ja eettisyys 10 STRATEGIA JA ARVONLUONTI YK:n Global Compact ISO ASIAKKAISTA VÄLITTÄMINEN TYÖNTEKIJÖISTÄ VÄLITTÄMINEN • Asiakastyytyväisyys • Hyvinvointi ja turvallisuus • Resurssitehokkuus • Liiketoimintaetiikka • Vastuulliset toimittajat • Henkilöstötyytyväisyys • Hyvinvointi ja turvallisuus • Osaamisen kehittäminen • Monimuotoisuus ja tasa-arvo YMPÄRISTÖVASTUU SOSIAALINEN VASTUU • Resurssitehokkuus • Ekologisen jalanjäljen pienentäminen • Kiertotalouden lisääminen LISÄARVO • Kasvu • Riskienhallinta • Pääoman tuotto • Osaava ja sitoutunut henkilöstö • Innovatiivinen yrityskulttuuri • Kilpailuetu • Paikallinen osallistuminen • Liiketoimintaetiikka CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 CASE PARHAIDEN RATKAISUJEN JAKAMINEN TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI Jokainen työtapaturma tai läheltä piti -tilanne on liikaa. Inhimillisessä toiminnassa niitä kuitenkin helposti tapahtuu. Vaaratilanteita ja onnettomuuksia järjestelmällisesti tutkimalla voidaan oppia, kuinka vastaavat tilanteet voidaan välttää jatkossa. Cramolla on jo pitkään tehty paljon töitä sekä asiakkaiden että oman henkilöstön työturvallisuuden parantamiseksi. Asiaa pidetään jatkuvasti esillä eri tavoin. Hyvä esimerkki tästä on kaikille Cramo Norjan esimiehille järjestetty yksipäiväinen, erityisesti työturvallisuuteen ja -terveyteen keskittynyt koulutustilaisuus. Tilaisuuden tavoitteena oli tukea ja kannustaa esimiehiä toimimaan aktiivisesti työturvallisuusasioissa joka päivä. Norjassa on käytössä monia työturvallisuuteen liittyviä hyviä käytäntöjä, kuten turvallisuuskävelyt ja henkilökohtaiset turvallisuusohjeet, jotka jokaisen CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 työntekijän on allekirjoitettava. Kehitettävää ja yhtenäistettävää on kuitenkin aina. Cramon omien käytäntöjen ja tavoitteiden läpikäymisen lisäksi tilaisuudessa kuultiin myös asiakkaan ääntä. Merkittävän asiakkaan edustaja kävi kertomassa ja keskustelemassa yrityksensä työturvallisuuteen liittyvistä odotuksista. Tilaisuuden muuta keskeistä antia olivat työpajat, joissa analysoitiin tarkasti erilaisia todellisia työtapaturmiin johtaneita tapauksia. Tavoitteena oli oppia jokaisesta tapahtumasta, ymmärtää siihen johtaneet perimmäiset syyt, muuttaa tarvittaessa työskentelytapoja vastaavien tapahtumakulkujen ennaltaehkäisemiseksi sekä jakaa opitut asiat niin sisäisesti kuin tarvittaessa myös asiakkaiden kanssa. Ennaltaehkäisevät toimet ovat oikean asenteen ohella tärkein keino vähentää työtapaturmien määrää. STRATEGIA JA ARVONLUONTI 11 SHAPE & SHARE TALOUDELLISET TAVOITTEET JA TULOKSET KULUNEELLA STRATEGIAKAUDELLA 688 LIIKEVAIHTO M€ JA LIIKEVAIHDON KASVU % 1,3 12 657 652 668 -4,5 -0,8 2,5 13 14 15 712 6,6 TAVOITE: LIIKEVAIHDON KASVU MARKKINOITA NOPEAMMIN SAAVUTETTU TASO: Liikevaihtotavoite saavutettiin strategiakaudella 2013-2016. Liikevaihdon keskimääräinen vuosittainen vertailukelpoinen kasvu (CAGR) oli 3,1% samalla kun markkina kasvoi 2,9%. 16 111 78 87 81 73 TAVOITE: YLI 15 %:N EBITA-LIIKEVOITTOMARGINAALI LIIKEVAIHDOSTA YLI SUHDANNEJAKSON VERTAILUKELPOINEN EBITA M€, VERTAILUKELPOINEN EBITA-MARGINAALI 15,6 11,3 12,2 11,2 13,0 12 13 14 15 % 16 SAAVUTETTU TASO: EBITA marginaalitavoite saavutettiin vuonna 2016. Vertailukelpoinen EBITA marginaali oli 15,6% vuonna 2016. 14,9 10,9 7,5 8,4 8,3 TAVOITE: YLI 12 %:N OMAN PÄÄOMAN TUOTTO (ROE) YLI SUHDANNEJAKSON SAAVUTETTU TASO: Oman pääoman tuottotavoite saavutettiin vuonna 2016. Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto oli 14,9% vuonna 2016. VERTAILUKELPOINEN OMAN PÄÄOMAN TUOTTO % 12 13 14 15 16 75 75 85 73 TAVOITE: KORKEINTAAN 100 %:N NETTOVELKAANTUMISASTE 65 SAAVUTETTU TASO: Cramolla on ollut vahva tase läpi strategiakauden. Tavoitteena on ollut pitää nettovelkaantumisaste alle 100%:n, missä onnistuttiin hyvin. Nettovelkaantumisaste oli 74,5% vuoden 2016 lopussa. NETTOVELKAANTUMISASTE % 12 13 14 15 16 0,75 0,60 50 49 59 58 % 12 12 0,55 149 0,42 OSAKEKOHTAINEN OSINKO € OSINKO TULOKSESTA TAVOITE: VAKAA VOITONJAKOPOLITIIKKA, NOIN 40 % TILIKAUDEN OSAKEKOHTAISESTA TULOKSESTA (EPS) MAKSETAAN OSINKONA 0,65 STRATEGIA JA ARVONLUONTI 13 14 15 SAAVUTETTU TASO: Osinkoa ehdotetaan nostettavaksi 0,75 euroon, joka vastaa 49% katsauskauden voitosta. Osinkotavoite on saavutettu läpi strategiakauden. 16 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA MITTARIT Cramo pyrkii jatkuvasti parantamaan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tuloksiaan. Mittaamme liiketoimintamme tuloksia useilla mittareilla. Vuonna 2016 määritellyt kestävän kehityksen tavoitteet ja mittarit esitellään tarkemmin erillisessä GRI-raportissa. TALOUDELLISET TAVOITTEET 2017–2020 (keskimäärin kaudella) KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET 2017–2020 KONE- JA LAITEVUOKRAUS ASIAKKAISTA VÄLITTÄMINEN Asiakastyytyväisyysindeksi 2016: 72,6 Sidotun pääoman tuotto, % > 14,5 Liikevaihdon orgaaninen kasvu > Markkinakasvu SIIRTOKELPOISET TILAT Sidotun pääoman tuotto, % Vuokrausliikevaihdon orgaaninen kasvu, % > 12,5 > 10 > 70 TYÖNTEKIJÖISTÄ VÄLITTÄMINEN LTIR 2016: 13,7 SOSIAALINEN VASTUU Oikeustapaukset 2016: 0 CRAMO-KONSERNI Nettovelka / käyttökate Oman pääoman tuotto, % Osingonjakosuhde, % < 3x > 15 ~ 40 SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO: LIIKEVOITTO / KESKIMÄÄRÄINEN SIDOTTU PÄÄOMA MARKKINAKASVU: ERA:N MUKAAN LASKETTUNA MARKKINOISTA, JOILLA CRAMO TOIMII YMPÄRISTÖVASTUU CO2-päästöt, scope 1 ja 2, suhteutettuna liikevaihtoon (tonnia/M€), % 2016: 18 tonnia/M€ 5 0 -20 LTIR: VÄHINTÄÄN YHDEN PÄIVÄN POISSAOLOON JOHTANEIDEN TYÖTAPATURMIEN MÄÄRÄ MILJOONAA TYÖTUNTIA KOHDEN MIKSI SIJOITTAA CRAMOON? Useat megatrendit vaikuttavat myönteisesti kone- ja laitevuokrauksen sekä siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaympäristöön. Cramon strategia, yhtenäistetty liiketoimintamalli molemmissa liiketoimintadivisioonissa sekä vakaa taloudellinen asema mahdollistavat jakamistalouden luomien uusien liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen. Tämä tukee myös yhtiön työtä tuottaa arvoa omistajilleen. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 STRATEGIA JA ARVONLUONTI 13 SHAPE & SHARE KESKEISET LIIKETOIMINTASEGMENTIT TEKIVÄT HYVÄÄ TULOSTA Kone- ja laitevuokrauksen sekä siirtokelpoisten tilojen kysyntä kehittyi suotuisasti vuonna 2016. Liikevaihto ja kannattavuus kasvoivat vahvasti Suomessa ja Ruotsissa, ja Keski-Euroopan tulos kääntyi voitolliseksi. Vuoden loppua kohti kannattavuus parani kaikilla markkinoilla Norjaa ja Itä-Eurooppaa lukuun ottamatta. OSUUS KONSERNIN 2016 (2015) VERTAILUKELPOISESTA LIIKEVAIHDOSTA EBITA-LIIKEVOITOSTA 7% 3% 18% 5% 3% 11% 23% 4% 4% 9% 50% 61% LIIKEVAIHTO 2016 (2015) VERTAILUKELPOINEN EBITA 2016 (2015) M€ M€ SUOMI 28,4 (22,4) RUOTSI 73,7 (61,7) NORJA 5,2 (5,4) TANSKA 4,0 (1,9) KESKI-EUROOPPA 3,9 (-, ITÄ-EUROOPPA 6,2 (6,3) SUOMI 129,2 (110,9) RUOTSI 355,6 (331,2) NORJA 67,4 (70,4) TANSKA 32,0 (28,3) KESKI-EUROOPPA 78,5 (77,2) ITÄ-EUROOPPA 50,3 (50,9) PALVELUVERKOSTO (2015) SUOMI RUOTSI NORJA 58 (54) toimipistettä 99 (100) toimipistettä 28 (28) toimipistettä LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2016 (2015), % KOKONAISLIIKEVAIHDOSTA 50 (45) 17 (18) 18 (19) 27 (29) 12 (12) 17 (15) 23 (24) Rakennusteollisuus Muu teollisuus Julkinen sektori Kotitaloudet Muut 66 (66) 51 (52) 1 (1) 10 (13) 3 (3) 2 (3) 2 (2) 2 (2) STRATEGIA JA ARVONLUONTI 2018 E 2017 E 3,9 3,5 1,6 2,1 2,2 2018 E 0,6 0,2 2016 0,7 1,3 1,3 1,9 2,1 2,2 1,1 1,8 2,8 2017 E 0,6 0,9 2016 1,1 2,6 14 1,1 Lähteet: HIS ERA Market Report 2016, lokakuu 2016; Euroconstruct, kesäkuu 2016; Forecon, kesäkuu 2016; European Commission, lokakuu 2016 4,1 4,5 3,4 3,3 BKT:n kasvuennuste Rakentamisen kasvuennuste Kone- ja laitevuokrausennuste 4,1 5,3 MARKKINAYHTEENVETO, % 2016 2017 E 2018 E CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 BRUTTOINVESTOINNEISTA PITKÄAIKAISIIN VAROIHIN HENKILÖMÄÄRÄSTÄ (HTV) 10% 19% 23% 19% 18% 13% 8% 4% 35% 4% 9% 37% HENKILÖSTÖ, HTV 2016 (2015) NO. BRUTTOINVESTOINNIT 2016 (2015) M€ SUOMI 480 (448) RUOTSI 877 (825) NORJA 225 (219) TANSKA 98 (97) KESKI-EUROOPPA 336 (350) ITÄ-EUROOPPA 474 (466) SUOMI 47 (37,3) RUOTSI 76 (70,5) NORJA 8 (6,7) TANSKA 16 (14,9) KESKI-EUROOPPA 36 (26,1) ITÄ-EUROOPPA 20 (17,8) 1 Saksa, Itävalta ja Unkari 2 Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekin tasavalta, Slovakia ja Kaliningradin alue Venäjällä TANSKA KESKI-EUROOPPA1 ITÄ-EUROOPPA2 8 (8) toimipistettä 63 (71) toimipistettä 68 (67) toimipistettä 58 (56) 53 (45) 32 (36) 16 (9) 10 (8) 10 (5) 20 (40) 0 (1) 5 (4) 4 (4) 0 (1) 4 (5) 2017 E CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 2018 E 2016 2017 E 3,6 3,4 2,5 1,5 1,0 0,4 2016 3,4 3,3 3,8 2,4 1,5 1,5 1,2 2,0 1,6 1,0 1,2 5,0 6,2 2,8 3,8 1 (1) 2,2 1,9 2,5 2,7 3,2 11 (5) 1,8 78 (80) 2018 E 2016 2017 E 2018 E STRATEGIA JA ARVONLUONTI 15 SHAPE & SHARE VOITETTAVAT TAISTELUT JATKUIVAT TULOKSEKKAINA Vuotta 2016 kuvaa voitettavien taisteluiden ja muiden strategisten hankkeiden onnistunut läpivienti. Vuosille 2014–2016 asetetut voitettavat taistelut eivät ainoastaan nostaneet kannattavuuttamme, tuottavuuttamme ja myyntiämme, vaan myös osallistivat henkilöstömme yhä tiiviimmin osaksi Cramo Storyn toteuttamista. VOITETTAVA TAISTELU #1 CRAMO STORYN TOTEUTTAMINEN 1 Cramo Storyn toteuttaminen auttaa meitä erottautumaan kilpailijoista, tehden meistä asiakkaiden ykkösvalinnan. Cramo Storyn onnistunut läpivienti ei ainoastaan vahvista brändiämme, vaan auttaa meitä vastaamaan ja ylittämään asiakkaiden odotukset, parantamaan myyntiämme ja varmistamaan tulevaisuuden kasvun. Vuonna 2016 jatkoimme työtämme varmistaaksemme, että Cramo Story on omaksuttu läpi organisaation, ja että lupauksemme mainiosta päivästä työmaalla on täytetty – asiakkaan ollessa aina etusijalla. s. 17 VOITETTAVA TAISTELU #2 2 CRAMON TAVOITEJOHTAMISMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO Cramon tavoitejohtamismalli tarkoittaa parhaiden käytäntöjen jakamista, yrittäjähenkisyyden edistämistä ja jatkuvaa oppimista. Jokapäiväisessä työssämme se näkyy avaintunnuslukujen parempana läpinäkyvyytenä, myynnin edistämisenä, kustannusten hallinnan tiukentamisena ja tulostietoisuutena. Asiakkaillemme työskentelytapamme merkitsee ketterämpää asiakaspalvelua, nopeampaa ongelmanratkaisua ja oikeiden korjaustoimenpiteiden löytämistä tarvittaessa. Vuonna 2016 keskityimme erityisesti muutoksenhallintaan varmistaaksemme mallin kattavan toteutuksen ja jatkuvuuden. s. 18 VOITETTAVA TAISTELU #3 KESKI-EUROOPAN MARKKINOIDEN VOITTAMINEN 3 Keski-Euroopan markkinoiden kasvumahdollisuuksien täysimittainen hyödyntäminen ja merkittävän, monipuolisen vuokrausalan yrityksen aseman saavuttaminen, johtivat tulosten parantumiseen. Vuosi 2016 oli meille Keski-Euroopassa käänteentekevä vuosi. Tehdyt toimenpiteet ja investoinnit näkyvät positiivisesti taloudellisessa tuloksessamme ja parantuneena kannattavuutena. s. 19 STRATEGISET HANKKEET SI SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN KASVUSTRATEGIA Cramo on valmistautunut hyödyntämään sekä orgaaniset että yritysostoihin perustuvat kasvumahdollisuudet, joita eurooppalainen siirtokelpoisten tilojen markkina tarjoaa. 16 STRATEGIA JA ARVONLUONTI SI DYNAAMINEN HINNOITTELU Cramo käyttää päämarkkinoillaan ”Reilu Hinta” -työkalua, varmistaen asiakkaille läpinäkyvän, helposti ymmärrettävän ja oikean vuokraushinnan. SI YRITYSKAUPAT JA ULKOISTAMINEN Cramo on aktiivinen toimija Euroopan koneiden ja laitteiden sekä siirtokelpoisten tilojen vuokrausmarkkinan keskittymisessä. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 1 CRAMO STORYN TOTEUTTAMINEN ASIAKASEDUSTAJAT TOTEUTTAVAT CRAMO STORYA Cramo Storyn toteuttaminen merkitsee aidosti ainutlaatuisen asiakaskokemuksen varmistamista kaikissa kohtaamisissa – kolmen konkreettisen toimintaperiaatteemme kautta. Näiden kolmen periaatteen täyttäminen ei vaadi ainoastaan vankkaa asiakasymmärrystä, vaan myös kykyä ennaltaehkäistä ja ratkaista asiakkaan ongelmat. Sen vuoksi jokaisessa Cramon toimintamaassa on oma asiakasedustaja. ”Asiakasedustajan työ edellyttää asiakkaan odotusten ja Cramon oman liiketoiminnan laajaa ymmärrystä. Päätavoitteeni asiakasedustajana on olla olemassa asiakkaita varten ja nähdä asiat heidän näkökulmastaan. Jos emme jostain syystä täytä lupaustamme mainiosta päivästä työmaalla, asiakkaat tietävät, että heillä on aina mahdollisuus ottaa yhteyttä CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 asiakasedustajaan. Tämä myös mahdollistaa toimintamme kehittämisen edelleen ja lisää luotettavuuttamme”, Adam Skoric, Cramon asiakasedustaja Ruotsista, kertoo. Vuoden 2016 aikana Adam sai noin 150 asiakasyhteydenottoa, ja yhtä monta kertaa hän onnistui löytämään ratkaisun yhdessä asiakkaan kanssa. Kaikki asiakasyhteydenotot eivät kuitenkaan olleet valituksia, vaan saimme myös arvokkaita kehitysideoita, jotka auttavat meitä yhä parantamaan toimintaamme ja yhteistyötä. “Esimerkiksi asiakkaamme palaute verkkosivujemme käytettävyydestä huomioitiin, kun uusi verkkosivustomme julkaistiin marraskuussa – pieni mutta tärkeä näkökulma kohti parempaa asiakaskokemusta”, Adam jatkaa. Jokainen asiakasyhteydenotto kirjataan Cramon poikkeama- ja kehitysjär- CASE jestelmään, asian edistymistä seurataan ja lopulta ratkaisu kuvataan ja jaetaan läpi organisaation. Tämä on olennainen osa Cramon jatkuvan parantamisen ajattelua. #1 Kuuntelemme sinua aina #2 Toimitusaikamme pitävät aina #3 Kalustomme on kunnossa aina STRATEGIA JA ARVONLUONTI 17 SHAPE & SHARE 2 CRAMON TAVOITEJOHTAMISMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO CASE KORJAUS- JA HUOLTOTOIMINNOISSA VAHVISTETAAN MUUTOSJOHTAMISTA Cramon tavoitejohtamismalli, jonka lähtökohtana on ”sitoutunut henkilöstö tuloksen ajurina”, on keskittynyt valittuihin toimintoihin viime vuosien aikana, kuten toimipisteiden tavoitejohtamiseen, korjaus- ja huoltotoimintoihin, myynnin johtamiseen sekä hankintatoimeen ja siirtokelpoiset tilat -liiketoimintaan. Olemme toteuttaneet lukuisia kehitystoimenpiteitä, vuoden 2016 painopisteiden ollessa viestintä, johtaminen ja muutoksenhallinta. Huolto- ja korjaustoiminnon yksi vuoden 2016 tärkeimmistä aktiviteeteista oli kaikille Cramon toimintamaiden tuote- ja kunnossapitopäälliköille, huoltopäälliköille ja korjaamopäälliköille järjestetty konferenssi. Konferenssi sisälsi viestinnän ja johtamisen koulutusta ja coachingia sekä eri maiden 18 STRATEGIA JA ARVONLUONTI parhaiden käytäntöjen jakamista. Lisäksi tilaisuuden aikana käynnistettiin sisäinen, maiden välinen muutoksenhallinnan kilpailu. Vuoden lopulla joukkueet kuudesta eri Cramon toimintamaasta esittelivät konkreettiset esimerkkinsä muutoksen läpiviennistä. Voittajajoukkue, ”Shaper in Repair & Maintenance”, oli joukkue Suomesta. Joukkue osoitti johtaneensa onnistuneesti muutosprojektia, jolla oli selkeästi määritellyt tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulu. He osoittivat, että tavoitejohtaminen ei ole ainoastaan teoreettinen malli, vaan tärkeä työkalu suorituskyvyn parantamiseksi. Joukkueen kehitystoimenpiteet sitouttivat kaikki korjaus- ja huolto-organisaatiossa – luoden näin tilaa jatkuvan muutoksen kulttuurille. Kilpailu järjestetään vuosittain. Tärkein oppimamme asia oli, että ottamalla tilanteesta täyden hallinnan, saavutimme selkeitä parannuksia lähtötilanteeseen verrattuna. Nyt vain ylläpidämme ja jatkamme hyvin tehtyä työtä kilpailun ja koulutuksen tuomalla positiivisella energialla! TUOMAS NIINISALO, HUOLTOPÄÄLLIKKÖ, CRAMO FINLAND CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 3 KESKI-EUROOPAN MARKKINOIDEN VOITTAMINEN CASE PITKÄAIKAISET ASIAKASSUHTEET VAHVISTAVAT LUOTTAMUSTA Cramon Keski-Euroopan markkinoiden voittamisen onnistumisten takana ovat merkittävät panostukset ja pitkäaikaisten kumppanuuksien rakentaminen, joita kaksi muuta voitettavaa taistelua ovat tukeneet. Cramon Keski-Euroopan pienkonevuokraus on nyt suurempaa kuin koskaan. Asiakkaamme Bilfinger Hochbau rakentaa kahta tornitaloa osana suurta rakennusprojektia Münchenissä, Saksassa. Bavarian Towers, baijerilaiset tornit, on ensimmäinen suuri kaupallinen tornitalokokonaisuus, joka on hyväksytty Münchenissä pitkään aikaan. Projekti alkoi vuonna 2016 ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2018 alussa. Bilfinger vuokraa Cramolta laitteita perustuen pitkäkestoiseen sopimukseen, mikä puolestaan mahdollistaa investoinnit erityisesti tälle CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 työmaalle soveltuvaan uuteen kalustoon, projektin koko elinkaaren ajaksi. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi iskuvääntimet, betonisiilot, betonitäryttimet ja lämpömittarit. “Yhteistyö Cramon kanssa sai alkunsa toisella Bilfingerin työmaalla työskentelevien kollegoideni suosituksesta. Päätekijät Cramon valinnassa tähän urakkaan olivat laaja kone- ja laitetarjonta, hintaperusteet ja Cramon neuvotteluiden aikana osoittamansa rakentava ajattelutapa. Yhteistyö työmaalla sujuu oikein hyvin – koemme, että olemme hyvissä käsissä. Kysymyksiimme vastataan ja ongelmat hoidetaan nopeasti ja ketterästi”, Bilfinger Hochbaun vanhempi projektipäällikkö Theodor Sprick kertoo. “Arvostamme myös Cramon palvelua, jossa he tarjoavat turvallisuustarkastuk- Turvallisuusnäkökulma on yrityksellemme erittäin tärkeää. Cramo täyttää kaikki vaatimuksemme tarjoamalla turvallisuustarkastuksia kaikille käytössä oleville koneille ja laitteille ja ylläpitämällä niistä rekisteriä. THEODOR SPRICK, VANHEMPI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, BILFINGER HOCHBAU sia meidän kalustollemme. Ja ennen kaikkea, Cramo käyttää uusia koneita ja laitteita, jotka täyttävät viimeisimmät ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset”, Sprick jatkaa. STRATEGIA JA ARVONLUONTI 19 SHAPE & SHARE VASTUULLISEN RESURSSIEN JAKAMISEN MAHDOLLISTAJA Luomme monin tavoin arvoa sidosryhmillemme, yhteiskunnalle ja yhteisöille, joissa toimimme. Arvonluontimme perustuu vastuullisen, aineellisten ja aineettomien resurssien jakamisen mahdollistamiseen kahdessa liiketoimintadivisioonassamme eli kone- ja laitevuokrauksessa ja siirtokelpoisten tilojen vuokrauksessa. PANOKSET LIIKETOIMINTAMALLI TALOUDELLISET PANOKSET • Oma pääoma 519,7 M€ • Nettovelka 387,0 M€ DRIVING THE SHARING ECONOMY KALUSTO PAL VE LU T INNOVATIIVISET RATKAISUT ITA ET IM IS IP AL MOTIVOITUNEET VUOKRAUKSEN AMMATTILAISET ULKOISET SUHTEET EVE DI G KA • Turvallisuus • Yhteistyö kumppaneiden kanssa • Yhteisö- ja sidosryhmäsuhteet R KO S TO CRAMO VUOKRAUSKONSEPTI SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN RATKAISUT IT UT AIS TK RA VU OK R T LLI A SM AU HENKILÖSTÖ • 2 550 vuokrausammattilaista • Työ- ja muut harjoittelijat • Kesätyöntekijät E N Ä I S E T P R O S E SS JA IMMATERIAALISET PANOKSET • Vahva brändi • Innovaatio- ja kehittämiskeskeinen kulttuuri • Kattava osaaminen ja tietotaito YHT IST • 210 000 vuokrakonetta ja -laitetta • 22 000 tilaelementtiä • 324 toimipisteen verkosto 15 maassa sekä verkkokaupparatkaisu NA VA T T E H O K A S JA A AV TT A K TO LUONNONVARAT • Öljyt ja polttoaineet • Varaosat • Pesuaineet 20 STRATEGIA JA ARVONLUONTI CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 VAIKUTUKSET TALOUDELLISET VAIKUTUKSET • Asiakkaat • Henkilöstö • Toimittajat • Omistajat • Rahoittajat • Yhteiskunta Liikevaihto Palkat ja edut Ostot Osingot Rahoituskulut Yritysverot, henkilösivukustannukset, eläkkeet 712,3 (667,8) M€ 118,3 (110,6) M€ 559,4 (517,3) M€ 28,9 (24,1) M€ 12,4 (13,3) M€ 49,2 (45,9) M€ ASIAKKAISTA VÄLITTÄMINEN • Kustannustehokkuus kustannuksia jakamalla • Oman pääoman sijoittamisen optimoimisen mahdollistaminen • Asiakastarpeisiin perustuvat tehokkaat palvelut ja ratkaisut sekä innovaatiot • Mahdollisuus käyttää joustavasti nykyaikaista, turvallisuus- ja ympäristövaatimukset täyttävää kalustoa • Osaamisen jakaminen, kuten koulutukset • Jakamistalouden edistäminen TYÖNTEKIJÖISTÄ VÄLITTÄMINEN • Työturvallisuus • Oikeudenmukaiset työehdot • Henkilökohtainen kehittyminen • Uramahdollisuudet • Monimuotoisuus ja syrjimättömyys SOSIAALINEN VASTUU • Toimittajat o Vahvaan etiikkaan ja luottamukseen perustuvat liikesuhteet o Osaamisen ja tiedon jakaminen yhteisen menestyksen pohjaksi • Yhteiskunta o Vastuulliset ratkaisut, jotka mahdollistavat ja edistävät jakamistaloutta o Vastuullinen yrityskansalainen YMPÄRISTÖVASTUU • Resurssien jakaminen vähentää uusien koneiden tarvetta, ja siten myös luonnonvarojen käyttöä • Vastuullinen käytettyjen koneiden myynti • Vaaralliset jätteet, kuten käytetyt suodattimet, öljyt ja akut • Energiankulutuksen ja jätteiden vähentäminen CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 STRATEGIA JA ARVONLUONTI 21 SHAPE & SHARE HYÖDYNNÄMME MUUTTUVAN MAAILMAN MAHDOLLISUUDET Pyrkimys kestävään kehitykseen, joka liittyy kasvavaan huoleen ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksesta vauhdittaa myös uusien taloudellisten mallien, kuten jakamistalouden, kehittymistä. Vuokraustoimialalla on erinomainen mahdollisuus olla merkittävä tekijä tässä kehityksessä sen tarjotessa helpon pääsyn jaettaviin, kestäviin resursseihin. MEGATRENDIT RAKENTAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Taloudellinen kehitys Muuttoliike Kaupungistuminen Demografiset muutokset Digitalisaatio Sääntely Energiatehokkuusvaatimukset Rakennusten vanheneminen ja laatuongelmat Kaupungistuminen JAKAMISTALOUS JOUSTAVIEN TILOJEN TARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Kriittisten resurssien niukkuus Kestävä kehitys Demografiset muutokset Muuttoliike Julkisen sektorin talous Korjausrakentamisen volyymi YHTEISKUNTA 76% JULKINEN SEKTORI KAUPUNKIVÄESTÖN OSUUS KOKO VÄESTÖSTÄ EUROOPAN UNIONISSA. (MAAILMANPANKKI 2015) 65-VUOTIAIDEN JA SITÄ VANHEMPIEN OSUUS EUROOPAN UNIONIN VÄESTÖSTÄ KASVAA. (EUROSTAT 2015) 22 STRATEGIA JA ARVONLUONTI CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONE- JA LAITEVUOKRAUKSEN KASVUTEKIJÄT Rakentamisen määrä Jakamisen edut CRAMON ARVONLUONTI Innovatiivisten ja kestävien palveluiden ja ratkaisujen asiakaslähtöinen kehittäminen Kokonaisratkaisujen ja palvelukonseptien tarve Tarve parantaa tuottavuutta Vuokrauksen penetraatioasteen kehittyminen SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN KYSYNNÄN KASVUTEKIJÄT Kohdekohtaiset tilatarpeet korjausrakentamisen aikana Julkisen ja yksityisen sektorin vaihtelevat tilatarpeet Vuokrauksen ja siirtokelpoisten tilojen ratkaisujen laajentaminen uusille aloille ja markkinoille Vuokrauksen hyötyjen optimaalinen varmistaminen asiakkaillemme Monikanavainen yhteys asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin Laadultaan pysyviä rakennuksia vastaavien ratkaisujen tarve Energiatehokkaiden ratkaisujen tarve RAKENTAMINEN MUUT TOIMIALAT CRAMO 89% B2B-OSTAJISTA ETSII TIETOA INTERNETISTÄ B2B-OSTOPROSESSIN ALKUVAIHEESSA JA 57% OSTOPROSESSISTA ON JO TEHTY ENNEN YHTEYDENOTTOA MYYNTIIN. (FROST & SULLIVAN) CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 STRATEGIA JA ARVONLUONTI 23 SHAPE & SHARE HYVÄT LÄHTÖKOHDAT TARTTUA MARKKINOIDEN UUSIIN MAHDOLLISUUKSIIN Cramon liiketoimintamalli perustuu kestävien ratkaisujen ja muiden resurssien vastuulliseen jakamiseen. Tämä sekä vahva markkina-asemamme, asiakaslähtöisyytemme ja innovatiivinen ajattelumme mahdollistavat meille Euroopan vuokrausmarkkinoiden uusien liiketoimintamahdollisuuksien täyden hyödyntämisen. VUOKRAUKSEEN LIITTYVIEN PALVELUIDEN KYSYNTÄ KASVAA Cramo on yksi kone- ja laitevuokrauksen johtavista palveluntarjoajista Euroopassa ja Pohjoismaiden johtava toimija siirtokelpoisten tilojen vuokrauksessa. Kone- ja laitevuokrauksen ja siirtokelpoisten tilojen kysyntä kehittyi vuonna 2016 suotuisasti suurimmalla osalla markkinoista, joilla Cramo toimii. Onnistuimme hyödyntämään positiivisen markkinakehityksen tuomat mahdollisuudet erittäin hyvin ja kasvattamaan myyntiä ja tulosta molemmilla tuotealueilla. Pitkällä aikavälillä useat megatrendit tukevat vuokrauspalveluiden kysyntää. Megatrendit, joilla on eniten vaikutusta kone- ja laitevuokrauksen sekä siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaympäristöön liittyvät vahvasti demografisiin muutoksiin, kaupungistumiseen, kriittisten resurssien niukkuuteen, kestävään kehitykseen ja digitalisaatioon. Yksi tärkeimmistä kone- ja laitevuokrausalan kysyntään vaikuttavista tekijöistä on uudis- ja korjausrakentamisen volyymi. Muutokset kysynnässä seuraavat tavallisesti rakentamisen trendejä viiveellä. Rakentamisen määrän lisäksi vuokrausalan palveluiden kysyntään vaikuttavat teolliset investoinnit ja vuokrauksen penetraatiotaso eri markkinoilla. Kaikkein edistyksellisin markkina Euroopassa vuokrauspalveluiden käytössä on Ruotsi. Saksa on volyymiltaan Euroopan kolmanneksi suurin vuokrausmarkkina, mutta vuokrauspalveluiden käyttö on yleisesti vähäisempää ja kilpailuympäristö sirpaleinen. Cramo on aktiivinen toimija molemmilla markkinoilla. Vuokraukseen liittyvien palveluiden kysynnän kasvu on yksi alan voimistuvista trendeistä. Tarve kokonaisratkaisuille erityisesti suurissa rakennus- ja teollisuusprojekteissa lisääntyy paineen kohdistuessa yhä enemmän taloudelliseen suorituskykyyn ja toiminnan tehokkuuteen. KIINNOSTUS SIIRTOKELPOISIA TILOJA KOHTAAN KASVAA Monet kone- ja laitevuokrauksen kasvutekijöistä luovat mahdollisuuksia myös siirtokelpoisten tilojen vuokraustoiminnalle. Kohdekohtaiset tilatarpeet korjausrakennusprojektien aikana, sekä paikallisiin demografisiin muutoksiin ja muuttoliikkeeseen liittyvät tarpeet, luovat kysyntää korkealaatuisille, väliaikaisille tilaratkaisuille. Väliaikaiset ratkaisut, jotka täyttävät tiukat turvallisuus- ja energiatehokkuusvaatimukset ja joiden ylläpitokustannukset ovat matalat, ovat yhä suositumpia. Julkinen sektori on tärkeä asiakasryhmä siirtokelpoisille tiloille ja siksi julkisen sektorin talous vaikuttaa myös väliaikaisten tilaratkaisujen kysyntään. ASIAKKAAMME VERKOSTOMME KATTAVUUS TARJOAMAMME Meillä on yli 150 000 asiakasta. Verkostomme kattaa 324 toimipistettä 15 eri maassa.1 Meillä on yhteensä yli 230 000 vuokrakonetta ja -laitetta sekä tilaelementtiä. 2% 4% 7% 16% 11% 17% 18% 20% 5% 55% 10% 10% 27% 23% 10% 50% PALVELUALUEEMME 2016 (2015) % KOKONAISLIIKEVAIHDOSTA RAKENNUSTEOLLISUUS 55 (54) MUU TEOLLISUUS 23 (24) JULKINEN SEKTORI 16 (15) KOTITALOUDET 2 (2) MUUT 4 (4) LIIKETOIMINTASEGMENTTIMME 2016 (2015) M€ KOKONAISLIIKEVAIHDOSTA SUOMI 129 (111) RUOTSI 356 (331) NORJA 67 (70) TANSKA 32 (28) KESKI-EUROOPPA 79 (77) ITÄ-EUROOPPA 50 (51) 1 Omia toimipisteitä 14 maassa. Lisäksi toimimme Fortrent-yhteisyrityksen kautta Venäjällä ja Ukrainassa. 24 STRATEGIA JA ARVONLUONTI 17% VALIKOIMAMME 2016 (2015) % KOKONAISLIIKEVAIHDOSTA SIIRTOKELPOISET TILAT VUOKRAUS JA PALVELUT 17 (15) LAITE- JA KONEVUOKRAUS TYÖKALUT 27 (25) NOSTINKALUSTO 17 (18) MAANRAKENNUSKONEET 10 (10) TYÖMAATILAT 10 (10) VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT JA MUUT PALVELUT 20 (21) CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 #1 siirtokelpoisissa tiloissa Pohjoismaissa #2 vuokrauspalveluissa Euroopassa VUOKRAUSMARKKINAN KOKO 2016 (2015)3, M€ ARVIOITU MARKKINA-ASEMA4 SUOMI 471 (456) Vahva #2 kone- ja laitevuokrauksessa, #1 siirtokelpoisissa tiloissa RUOTSI 1 519 (1 460) Vahva #1 sekä kone- ja laitevuokrauksessa että siirtokelpoisissa tiloissa NORJA 895 (890) #3 kone- ja laitevuokrauksessa, #4 siirtokelpoisissa tiloissa TANSKA 463 (452) #6 kone- ja laitevuokrauksessa, #1 siirtokelpoisissa tiloissa KESKI-EUROOPPA1 4 288 (4 131) #4 Saksassa, #2 Itävallassa ITÄ-EUROOPPA2 675 (669) #2 Baltian maissa, yksi johtavista toimijoista yleisessä vuokraustoiminnassa Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 1 Saksa, Itävalta ja Unkari 2 Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekin tasavalta, Slovakia ja Kaliningradin alue Venäjällä 3 Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska: ERA European Rental Industry 2016 Market Report, lokakuu 2016, Keski- ja ItäEurooppa: ERA, Cramo johdon arvio. Venäjä ei sisälly arvioon Itä-Euroopan markkinan koosta. 4 Cramon johdon arvio STRATEGIA JA ARVONLUONTI 25 SHAPE & SHARE SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖLLÄ LUODAAN LISÄARVOA Sidosryhmillämme ja niiden sitoutumisella meihin on merkittävä vaikutus liiketoimintaamme ja menestykseemme. Varmistaaksemme pitkäaikaisen sitoutumisen teemme jatkuvasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja kannustamme molemminpuolista näkemysten, kokemusten ja odotusten jakamista. Eettiset toimintatavat ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä kaikille sidosryhmille. NÄIN TOTEUTAMME SIDOSRYHMÄVUOROPUHELUA JA -YHTEISTYÖTÄ SIDOSRYHMÄ TÄRKEÄT AIHEALUEET TOIMENPITEET JA KANAVAT ASIAKKAAT • Cramon asiakaslupauksiin Mainio päivä työmaalla ja Room for great days ja niitä tukeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät aiheet • työterveys- ja turvallisuus • liiketoimintaetiikka • resurssitehokkuus • vastuulliset toimittajat • vahva brändi • Cramo Story • asiakasedustaja • turvallisuus- ja muut koulutukset • resurssitehokkuuteen liittyvät yhteiset projektit • asiakastyytyväisyystutkimus • toimipisteet ja verkkokaupparatkaisu • asiakaslehti • verkkosivut ja sosiaalinen media HENKILÖSTÖ • työntekijätyytyväisyys • työterveys ja -turvallisuus • monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus • osaamisen kehittäminen • kehittymissuunnitelmat ja -tavoitteet • liiketoimintaetiikka ja vastuullisuus • tavoitejohtaminen • Cramo Story • Cramon tavoitejohtamismalli • turvallisuuskoulutukset • terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmat • toimintaperiaatteet • Cramo Koulu ja Cramo Akatemia • Cramo Dialogi • intranet ja henkilöstölehti • henkilöstötapahtumat • Great Place to Work SIJOITTAJAT JA OMISTAJAT • markkinaympäristö • tulos • toiminta • yritysvastuu • raportointi • strategia • taloudellinen asema • pörssitiedotteet • liiketoimintakatsaukset, puolivuosikatsaus ja tilinpäätöstiedote • vuosikertomus • sijoittajatapaamiset ja -tapahtumat • hallituksen toimintakertomus • yhtiökokous • selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä • konsernin verkkosivut • sosiaalinen media YHTEISTYÖKUMPPANIT JA TOIMITTAJAT • vastuullinen toimitusketju • energiatehokkuus ja muut ympäristöasiat • turvallisuus • tehokkuus • kriteerit toimittajien arviointiin • toimittajien toimintaperiaatteet työn alla • digitaaliset ratkaisut • ostojärjestelmä (toimittajakatalogi) • yhteistyöprojektit, joilla haetaan energiatehokkaita ja turvallisia ratkaisuja PAIKALLISET YHTEISÖT • sitoutuminen paikallisiin yhteisöihin ja niiden tukeminen • konserni- ja maayhtiötason • työtilaisuuksia ja hyväntekeväisyys- ja harjoittelupaikkoja sponsorointikohteet vaikeasti työllistyville • yhteistyö SOS Lapsikylien kanssa henkilöille TOIMIALAJA MUUT JÄRJESTÖT • kestävän kehityksen edistäminen eurooppalaisen vuokrausalan toiminnassa • European Rental Association (ERA) -järjestön aktiivinen jäsen • Cramon toimitusjohtaja on ERA:n hallituksen jäsen MEDIA • merkittävät kaupat • yrityskaupat • kestävä kehitys ja vastuullisuus • strategia ja liiketoiminta • lehdistötiedotteet • johdon haastattelut • verkkosivut ja sosiaalinen media 26 STRATEGIA JA ARVONLUONTI • UN Global Compact -aloitteen jäsen CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 CASE LUOMME AINUTLAATUISIA SIDOSRYHMÄKOHTAAMISIA Meillä on suora tai välillinen vaikutus moniin eri sidosryhmiimme läpi koko arvoketjun. Yhteistyö kaikkien sidosryhmien kanssa, eri tavoin ja eri kanavissa, sekä jatkuva vuoropuhelu antavat meille arvokasta näkökulmaa päätöksenteon tueksi. Toimenpiteemme kaikkien sidosryhmien huomioimiseksi, luottamuksen ylläpitämiseksi ja Cramo-brändin vahvistamiseksi jatkuivat läpi vuoden. Ainutlaatuinen ja yhtenäinen Cramo-brändi kaikissa kohtaamispisteissä on keskeinen osa Cramo Storya ja tapaamme erottautua kilpailijoista. Cramo-brändi pohjautuu strategiaamme ja arvoihimme ja ilmentyy kaikissa sidosryhmäkohtaamisissa. ”Kuuntelemme aina asiakkaitamme”, Cramon asiakasedustaja Malgorzata Michniewska Puolasta vahvistaa. Pyrimme aina pitämään asiakaslupauksemme, mutta asiakkaan ollessa CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 tyytymätön asiakasedustaja toimii asiakkaan kanssa ja rinnalla läpi koko prosessin, kunnes tyytymättömyys on käännetty tyytyväisyydeksi. “Myös sisäiselle sidosryhmälle – työntekijöillemme – on tärkeää, että prosessi ja vastuut ovat selkeästi määritelty näissä tilanteissa. Se on täysin tiimityötä ja osa yrityskulttuuriamme, jossa ketään ei jätetään yksin. Se on myös tärkeä osa maineen rakennusta”, Michniewska jatkaa. Yksi tärkeä tapa sidosryhmäyhteistyöhön ja läpinäkyvän tiedon tarjoamiseen monille sidosryhmille ovat yrityksemme verkkosivut. Marraskuussa 2016 julkistimme uuden verkkosivustomme 14 kielellä. Tavoitteenamme oli tarjota helposti saatavilla olevaa tietoa, joka palvelee useita tarpeita – oli kyseessä palvelumme tai tuotteemme, tai yritystieto Cramosta sijoituskohteena. STRATEGIA JA ARVONLUONTI 27 SHAPE & SHARE 28 LIIKETOIMINTAMME CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KAKSI VAHVAA LIIKETOIMINTADIVISIOONAA TOIMIALAA MUOKKAAMAAN Cramo on johtava palveluntarjoaja kone- ja laitevuokrauksessa ja siirtokelpoisten tilojen vuokrauksessa. Kone- ja laitevuokrauspalveluissamme yhdistyvät kattava tuotevalikoima ja palvelutarjonta. Siirtokelpoisten tilojen ratkaisuja tarjotaan Cramo Adapteo -alabrändin nimissä. #2 #1 vuokrauspalveluissa Euroopassa siirtokelpoisissa tiloissa Pohjoismaissa CRAMON YDINOSAAMISTA ON TUOTTAA ARVOA ASIAKKAILLE AUTTAMALLA HEITÄ JAKAMAAN JA KÄYTTÄMÄÄN RESURSSEJA HELPOSTI JA TEHOKKAASTI. KONE- JA LAITEVUOKRAUS SIIRTOKELPOISET TILAT OSUUS EBIT-LIIKEVOITOSTA, % (2016) 26,4% Cramo on yksi johtavista palveluntarjoajista kone- ja laitevuokrauksessa Euroopassa. Tarjoamamme käsittää rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksen sekä vuokraukseen liittyvät palvelut. Cramo vuokrauskonsepti palvelee asiakkaita yksittäisten laitteiden vuokrauksesta suurten projektien kokonaistoimituksiin yhteiskunnan eri sektoreilla. Kone- ja laitevuokrauspalveluiden kysyntään vaikuttavat rakentamisen volyymi, teolliset investoinnit ja markkinakohtainen vuokrauksen penetraatioaste. Erilaisten vuokraukseen liittyvien palveluiden kysynnän kasvu on selkeä markkinatrendi. Tarjoamme joustavia ratkaisuja erilaisiin väliaikaisten tilojen tarpeisiin julkiselle sektorille ja yrityksille. Toimimme neljässä eri segmentissä, jotka ovat koulut, päiväkodit, toimistot ja majoitustilat. Toimimme ennakoivasti vastataksemme kiristyviin ympäristövaatimuksiin. Energiatehokkaat ratkaisumme on suunniteltu vaativiin olosuhteisiin ja niiden tarjoama käyttäjäkokemus on verrattavissa pysyviksi rakennettuihin tiloihin. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnassa on mahdollisuus kasvaa sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Tavoitteenamme on olla merkittävä kansainvälinen toimija alallamme Pohjois- ja Keski-Euroopan markkinoilla. 13,6% 11,1% Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto 2016 Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto 2016 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 73,6% EBIT-LIIKEVOITTO M€ KONE- JA LAITEVUOKRAUS 85,7 SIIRTOKELPOISET TILAT 30,7 OSUUS SIDOTUSTA PÄÄOMASTA, % (2016) 31,7% 68,3% SIDOTTU PÄÄOMA M€ KONE- JA LAITEVUOKRAUS 638,4 SIIRTOKELPOISET TILAT 295,9 LIIKETOIMINTAMME 29 SHAPE & SHARE CRAMO VUOKRAUSKONSEPTI VARMISTAA TEHOKKAAT RATKAISUT Cramo tarjoaa nykyaikaisia vuokrauspalveluita Cramo vuokrauskonseptin avulla. Yhdistämällä tuotevalikoimamme ja kattavat palvelumme luomme laajan valikoiman kokonaisvaltaisia vuokrausratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaidemme kaikkiin tarpeisiin. LAAJA VALIKOIMA VUOKRAUKSEEN LIITTYVIÄ TÄYSI VALIKOIMA TYÖKALUJA PALVELUITA ja kattavia rakennuskoneiden pakettiratkaisuja. kuten työmaapalvelut, joita ovat ennakoiva projektinhallinta, työmaalogistiikkapalvelu sekä pölyntorjuntaja kosteudenhallintapalvelut, ja turvallisuuteen liittyvät palvelut, tuotteet ja koulutus. JOUSTAVAT TYÖMAATILAT eri tarkoituksiin ja tilantarpeisiin. YLI 210 000 TEOLLISET PROJEKTIT kuten infrastruktuurin rakentaminen sekä offshore- ja kaivostoiminta. NOSTINKALUSTO johon on saatavissa kattavat turvallisuusratkaisut korkealla työskentelyyn. VUOKRAKONETTA JA -LAITETTA RÄÄTÄLÖIDYT NYKYAIKAINEN, MONIPUOLINEN MAANRAKENNUSKONEKANTA josta löytyy oikea kone aina tietyömaista pikkukohteisiin. VUOKRAUSRATKAISUT tehokkaampiin, turvallisiin ja ympäristön huomioon ottaviin projekteihin. 30 LIIKETOIMINTAMME CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 SIIRTOKELPOISET TILAT JOTKA VASTAAVAT OMINAISUUKSILTAAN PYSYVIÄ RAKENTEITA koulu-, päiväkoti-, toimisto- ja majoituskäyttöön. TOIMINTAA 8 MAASSA YLI 22 000 VUOKRATTAVAA TILAELEMENTTIÄ VALIKOIMA VUOKRAUKSEEN LIITTYVIÄ PALVELUITA kuten kuljetus, kokoaminen, purku, muut palvelut ja kuljetus pois työmaalta. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 LIIKETOIMINTAMME 31 SHAPE & SHARE KONE- JA LAITEVUOKRAUS – KESTÄVIÄ RATKAISUJA JA PALVELUITA Strategiamme toteuttamisen ja myönteisten markkinaolosuhteiden ansiosta onnistuimme hyödyntämään vuokrausmarkkinoiden kasvumahdollisuudet tehokkaasti. Selkeitä trendejä ovat resurssitehokkuuden ja vuokraukseen liittyvien palveluiden kysynnän kasvu, erityisesti suurissa rakennus- ja teollisuusprojekteissa. Kone- ja laitevuokrauksen ja vuokraukseen liittyvien palveluiden kysyntä kehittyi myönteisesti vuoden aikana kaikilla Cramon päämarkkinoilla. Liikevaihtomme ja kannattavuutemme pysyivät vahvoina, erityisesti Suomessa ja Ruotsissa, ja Keski-Euroopan tuloksessa nähtiin selkeä positiivinen käänne. Kone- ja laitevuokrauksessa kysynnän muutokset seuraavat yleensä rakentamisen kysynnän muutoksia viiveellä. Vuokrauspalveluiden kysyntään vaikuttavat rakentamisen volyymi, teollisuuden investoinnit ja markkinoiden vuokrausaste. VASTAAMME VUOKRAUKSEEN LIITTYVIEN PALVELUIDEN KYSYNTÄÄN aikataulutuksen pohjalta hyvissä ajoin etukäteen. Työmaalogistiikan palvelukonseptissa Cramo vastaa koko työmaan logistiikasta. Molempien palvelukonseptien avulla pystytään välttämään turhaa odotusta ja materiaalien tai kaluston siirtoa, säästäen näin aikaa, rahaa ja ympäristöä. Vuonna 2016 Cramo vahvisti työmaalogistiikkapalveluitaan Suomessa ostamalla kurottaja- ja kuljetuspalveluita tarjoavan Kurottaja- ja Kuljetuspalvelu Parviainen Oy:n liiketoiminnan. Toinen, erityisesti Pohjoismaissa tunnistettu trendi on suunnittelupalveluiden kasvava kysyntä, esimerkiksi työmaan olosuhteiden hallintaan liittyen. PAREMPAA TURVALLISUUTTA JA RESURSSITEHOKKUUTTA Lisääntyvät vaatimukset laadun, turvallisuuden ja resurssitehokkuuden suhteen, kiristyvä lainsäädäntö ja paineet kustannussäästöihin lisäävät erilaisten vuokraukseen liittyvien palveluiden kysyntää. Vastatakseen tähän kysyntään Cramo tarjoaa muiden ratkaisujen ja palveluiden lisäksi suurprojektien asiakkaille kahta erilaista palvelukonseptia: ennakoiva projektinhallinta ja työmaalogistiikkapalvelut. Molempien palvelukonseptien tavoitteena on varmistaa ajan ja muiden resurssien tehokas käyttö läpi projektin. Ennakoiva projektinhallinta on palvelu, jossa Cramo suunnittelee oman toimitusaikataulunsa asiakkaan koko projektin Suuret rakennus- ja teollisuusasiakkaat odottavat ja edellyttävät yhä enemmän koko toimitusketjun vastuullisuudelta. Cramo on asemoinut itsensä vahvasti vastatakseen näihin vaatimuksiin, ja kestävä kehitys onkin erottamaton osa strategiaamme ja tapaamme työskennellä. Cramon tarjoamissa ratkaisuissa on uraauurtavia turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksia, jotka vastaavat nykypäivän energiatehokkuuteen liittyviin sekä muihin vaatimuksiin, jotka auttavat asiakkaitamme saavuttamaan omat vastuullisuustavoitteensa. Lisäksi jaamme asiakkaiden ja KONE- JA LAITEVUOKRAUKSEN LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN, % 2016 (2015) KONE- JA LAITEVUOKRAUKSEN LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO, M€ (2013–2016) 6% 2% 4% 578 UUSI VUOKRAUKSEN VERKKOPALVELU Cramo lanseerasi vuoden loppupuolella kone- ja laitevuokrauspalveluiden verkkokaupan, Cramo eCRent:in, Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Verkkopalvelu on osa Cramon laajempaa digitaalista alustaa, jota pilotoitiin jo aiemmin vuoden aikana. Pilotoimalla varmistettiin, että palvelu vastaa käytännössä eri asiakasryhmien odotuksia ja tarpeita. VERTAILUKELPOINEN SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO, % (2013–2016) 595 568 560 yhteistyökumppaneiden kanssa osaamistamme, parhaita käytäntöjä ja näkemystämme, jotta voimme varmistaa, että kalustoamme käytetään turvallisesti ja kestävästi. Samalla edistämme uusien ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämistä. Cramon turvallisuus- ja suojaustuotteiden tarjontaa on laajennettu viime vuosien aikana vastaamaan kasvavaan kysyntään. Cramo on myös lisännyt asiakkaille tarjottavaa turvallisuuskoulutusta kaikissa toimintamaissaan. Vuokrauspalvelu on luonteeltaan ympäristön kestävää kehitystä tukeva toimiala, sillä koneiden ja laitteiden yhteiskäyttö vähentää luonnonvarojen kulutusta ja parantaa mahdollisuuksia optimoida kuljetuksia. Samalla se tarjoaa asiakkaillemme mahdollisuuden saada vaivattomasti käyttöön nykyaikaisin, kuhunkin työvaiheeseen parhaiten sopiva kalusto. 13,6 23% 65% 9,2 51 RAKENNUSTEOLLISUUS 65 (63) MUU TEOLLISUUS 23 (23) JULKINEN SEKTORI 6 (7) KOTITALOUDET 2 (3) MUUT 4 (5) 32 LIIKETOIMINTAMME 13 43 14 58 15 7,3 6,5 13 14 86 16 15 16 LIIKEVAIHTO VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 NOPEAA, TEHOKASTA JA TURVALLISTA Helsingin Meilahteen on nousemassa Uusi Lastensairaala, jossa jatkossa hoidetaan vaikeasti sairaita lapsia kaikkialta Suomesta. Cramon vastuulla hankkeessa ovat työmaalogistiikkapalvelut. Bruttopinta-alaltaan 45 000 m2 kokoisen ja muun muassa 11 leikkaussalia käsittävän sairaalan rakentamisesta vastaa SRV. Cramon logistiikkapalvelun avulla varmistetaan tehokas ajan ja resurssien käyttö koko rakennusprojektin ajan. Käytännössä tämä tarkoitta esimerkiksi, että oikeat rakennusmateriaalit ovat aina oikeaan aikaan oikeassa paikassa rakentajien käytettävissä. Tämän lisäksi työmaalle tulevien kuormien käsittelyssä turvallisuus ja tehokkuus lisääntyvät, kun kaikkien kuormien purkamiseen ja siirtämiseen käytetään samaa henkilöstöä. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Cramo vastaa myös työmaan järjestykseen liittyvistä tehtävistä ja osallistuu materiaalikierrätyksen varmistamiseen. Urakoitsijoiden vastuulla on lajitella kerroksissa kierrätettäväksi kelpaavat materiaalit, jotka Cramo puolestaan huolehtii keskitetysti oikeille kierrätyslavoille. ”Tämä projekti on erityisen haasteellinen kokonsa ja tiukan aikataulunsa puolesta sekä siksi, että työmaa sijaitsee keskellä Helsinkiä – tämä on erittäin mittava työmaa ahtaalla alueella. Jo alusta asti oli selvää, että tarvitsemme logistiikkaan erikoistuneen yrityksen varmistamaan koko projektin tehokkuutta ja toimivuutta. CASE Materiaalivirrat ovat valtavia, ja kaiken pitää olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa”, sanoo työmaapäällikkö Matti Julin SRV Rakennus Oy:stä. Useat toimet, kuten työtilauksen tekeminen ja sen resursointi, töiden raportointi ja kuittaaminen sekä laskutus, hoituvat sähköisesti Cramon järjestelmässä, mikä sekin lisää tehokkuutta. ”Työmaalla toimii kymmeniä urakoitsijoita ja kuljetuksia hoitavat lukuisat kuljetusliikkeet. Hyvä yhteistyö sekä heidän että SRV:n kanssa on työmaalogistiikan sujuvuuden kannalta keskeisen tärkeää”, korostaa Cramon logistiikkapäällikkö Tommi Kivimäki. LIIKETOIMINTAMME 33 SHAPE & SHARE ASIAKKAAMME OVAT AINA ETUSIJALLA Vastaamme asiakkaidemme odotuksiin ja tarpeisiin toteuttamalla asiakaslupauksemme – mainio päivä työmaalla – ja kolme konkreettista toimintaperiaatettamme. MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA #1 #2 #3 KUUNTELEMME SINUA AINA Jokaisessa toimintamaassamme on asiakkaita varten asiakasedustaja. Hän on puolueeton henkilö, jolla on valtuudet ja halu ratkaista mahdolliset ongelmat sinun ja Cramon välillä. Hänen työnsä on tehdä sinut tyytyväiseksi ja auttaa meitä kehittymään paremmiksi. TOIMITUSAIKAMME PITÄVÄT AINA Tunnemme ja ymmärrämme tarpeesi ja aikataulusi niin hyvin, että pienikin myöhästyminen meiltä on liikaa. Jos toimituksemme on yhdenkin minuutin myöhässä tai yhdenkin letkun vajaa, kannamme vastuun. Toimimme näin, jotta palvelutasomme vastaisi odotuksiasi. KALUSTOMME ON KUNNOSSA AINA Korkealaatuinen kalusto on koko toimintamme ydin. Jos kalusto on pakko korjata tai vaihtaa toimivaan, me teemme sen nopeammin kuin saatat odottaa. CRAMO eCRent VERKKOVUOKRAUSPALVELU ON SELKEÄ JA HELPPOKÄYTTÖINEN. KONEIDEN JA LAITTEIDEN TILAAMINEN TYÖMAALLE JA PALAUTUS TAKAISIN CRAMOLLE ON MYÖS ERITTÄIN KÄTEVÄÄ. JANNE RIMPIOJA, VASTAAVA TYÖNJOHTAJA, VARTE OY 34 LIIKETOIMINTAMME CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KOKONAISVALTAISET VUOKRAUSPALVELUT SELLUTEHTAAN LAAJENNUKSEEN CASE Östrandin sellutehtaan laajennus on yksi suurimmista teollisuuden investoinneista Ruotsissa. Cramon kone- ja laitevuokrauspalvelut ovat laajalti käytössä työmaalla. SCA, johtava kansainvälinen hygieniaja metsätuotteita valmistava yritys, investoi laajamittaiseen Östrandin sellutehtaan laajennukseen Timråssa, Ruotsissa. Laajennus tunnetaan nimellä Helios-projekti – kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvän auringon henkilöitymän mukaan. Uusi tehdas, joka avataan lokakuussa 2018, on yksi suurimmista teollisuuden investoinneista Ruotsissa. Sellutehtaan tavoitteena on olla Euroopan kannattavin ja johtaa tuotelaadussa ja ympäristösuorituskyvyssä. Ja ennen kaikkea, olla alan paras turvallisuuden ja työympäristön saralla. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Cramo on osa tätä laajamittaista projektia ja myötävaikuttaa näin osaltaan sellutehtaan laajennusvaiheen onnistuneeseen läpivientiin. Cramo toimittaa kaikki rakennustöiden aikaiset sosiaalitilat, ruokalat ja toimistotilat Helios-projektin noin 1 500:lle työntekijälle ja urakoitsijalle. Cramo on myös avannut työmaalle rakennustöiden aikaisen toimipisteen ja toimittaa urakkaan esimerkiksi koneita ja hissejä. ”Nyt, lähellä urakan puoliväliä, Cramo on toimittanut kaikki tarvittavat työmaatilat sovitun mukaisesti. Tilat on toimitettu aikataulussa, ja Cramo on myös ollut hyvin sopeutuvainen kaikkiin SCA:n toiminnallisiin vaatimuksiin koskien tarvittavia tiloja”, Fredrik Mellesmo, Helios-projektin työmaakoordinaattori SCA:lta kertoo. LIIKETOIMINTAMME 35 SHAPE & SHARE SIIRTOKELPOISET TILAT OVAT RATKAISU ERILAISIIN TILATARPEISIIN Siirtokelpoisten tilojen kasvuun tähtäävän strategian määrätietoinen toteuttaminen – positiivisen markkinakehityksen ja markkina-ajureiden tukemana – teki Cramo Adapteon vuodesta menestyksekkään. Vahvistettujen resurssiemme ansiosta olemme hyvässä asemassa jatkamaan Saksan markkinan suuren kasvupotentiaalin hyödyntämistä. jatkuvasti synergiaetuja tuovia ostokohteita ja olemme myös valmiita laajentamaan toimintaamme täysin uusille markkinoille. Cramo Adapteo esitteli Smartblock-työtiloja Slush 2016 -tapahtumassa. Cramo Adapteo, Cramon alabrändi vuodesta 2014, tarjoaa korkealaatuisten siirtokelpoisten tilojen vuokrauspalveluita. Kysyntä joustaville, tilapäisille tilaratkaisuille kasvoi päämarkkinoillamme kuluneen vuoden aikana erityisesti muuttoliikkeen ja väestörakenteen muutosten seurauksena. Onnistuimme menestyksekkäästi hyödyntämään markkinoiden kasvupotentiaalin ja kasvattamaan myyntiämme. Noin kaksi kolmasosaa siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnastamme koostuu tilojen vuokrauksesta ja yksi kolmasosa vuokraukseen liittyvistä palveluista, kuten tilojen asentamisesta ja purkamisesta. Kuluneen vuoden aikana toimitimme lukuisia uusia siirtokelpoisia tiloja, mikä lisäsi erityisesti kokoamispalveluiden myyntiä. Siirtokelpoisten tilojen vuokraustoiminta tarjoaa mahdollisuuksia sekä orgaaniseen että epäorgaaniseen kasvuun kasvustrategiamme mukaisesti. Tavoitteenamme on olla alan merkittävä kansainvälinen tekijä Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan markkinoilla. Pohjoismaissa olemme alan johtavassa asemassa ja tavoittelemme vahvaa, markkinoita nopeampaa orgaanista kasvua. Keski-Eurooppa, erityisesti Saksan markkina, on meille tärkeä epäorgaanisen kasvun alue. Etsimme SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN, % 2016 (2015) SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO, M€ (2013–2016) SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTO, % (2013 – 2016) ENERGIATEHOKKAAT, LAADUKKAAT RATKAISUT Tarjoamme joustavia ratkaisuja monenlaisiin väliaikaisten tilojen tarpeisiin yksityisellä ja julkisella sektorilla. Siirtokelpoiset tilamme ovat kustannustehokkaita, toimivia ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja väliaikaiseen ja kohdekohtaiseen tilatarpeeseen. Ratkaisumme jakautuvat neljään osa-alueeseen: koulut, päiväkodit, toimistot ja majoitustilat. Näistä majoitustilat ovat voimakkaasti kasvava osa-alue, johon tulemme jatkossa keskittymään yhä vahvemmin. Tällä hetkellä tarjoamme siirtokelpoisia tiloja majoitukseksi esimerkiksi pakolaisille, vanhuksille ja opiskelijoille. Työskentelemme proaktiivisesti vastataksemme alan jatkuvasti kiristyviin ympäristövaatimuksiin ja kehittääksemme toimintaamme vaatimukset ylittäviksi. Energiatehokkaat ratkaisumme on suunniteltu pohjoismaisiin olosuhteisiin ja ne tarjoavat käyttökokemuksen, joka on verrattavissa pysyvän rakennuksen käyttökokemukseen. 118 7% 100 93 81 14,0 26% 67% JULKINEN SEKTORI 67 (61) MUUT TOIMIALAT 26 (34) RAKENTAMINEN 7 (5) 36 LIIKETOIMINTAMME 27 26 13 14 30 15 12,7 12,4 11,1 31 16 13 14 15 16 LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 TOIMIVA JA ENERGIATEHOKAS KOULU Frankfurtilainen Merianschule-koulu ja sen yhteydessä toimiva päiväkoti muuttivat kahden vuoden pituisen saneerauksen ajaksi Cramo Adapteon toimittamaan väliaikaiseen rakennukseen. Siirtokelpoinen tilaratkaisu on ylittänyt koulun johdon kaikki odotukset. “Olemme erittäin tyytyväisiä väliaikaisen koulurakennuksen laatuun. Se on itse asiassa paljon parempi kuin nyt saneerattava pysyvä koulumme”, kertoo rehtori Brigitte Schulz. Väliaikaisen koulurakennuksen pinta-ala on 3 510 m2 ja se koostuu 234:sta tilaelementistä. Kolmikerroksinen rakennus on jaettu useampaan osaan, joihin on luotu erilaisia ominaisuuksia vastaamaan erityislasten ja eri-ikäisten lapsiryhmien tarpeita. Hiljaisemman työympäristön varmistamiseksi luokkiin on esimerkiksi asennettu akustiikkalevyt. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Cramo Adapteon infrapunapaneeleihin perustuva lämmitysratkaisu on erittäin energiatehokas - jopa siinä määrin, että se ylittää asiakkaan vaatimukset. Ratkaisussa hyödynnetään infrapunateknologiaa, jolla lämmitetään kiinteitä kappaleita suoraan, toisin kuin sähkölämmityksessä, jossa lämpö siirtyy ilman välityksellä. Infrapunasäteilyn lämmittämät kappaleet varastoivat ja vapauttavat lämpöä tasaisesti. ”Yhteistyö Cramo Adapteon kanssa on sujunut erinomaisesti. Arvostamme erityisesti luotettavuutta ja avointa viestintää. Kaikki pyyntömme CASE muutostöistä toteutettiin nopeasti ja hyvässä yhteistyössä muiden rakennusprojektiin osallistuneiden toimijoiden kanssa”, sanoo Schulz. LIIKETOIMINTAMME 37 SHAPE & SHARE CRAMO STORY PALVELEE MYÖS SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN ASIAKKAITA Cramo Adapteo vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin toteuttamalla asiakaslupauksensa – Room for great days – ja kolme toimintaperiaatetta. ROOM FOR GREAT DAYS #1 #2 #3 38 LIIKETOIMINTAMME OLEMME AINA KÄYTETTÄVISSÄ Olemme aina läsnä ja asiakkaamme tavoitettavissa. Jos asiakas on tyytymätön toimintaamme, ja asiaan ei löydetä sopivaa ratkaisua, tarjoamme mahdollisuutta käyttää puolueetonta asiakasedustajaa, joka kuuntelee ja jolla on valtuudet toimia. TÄYDELLINEN TOIMITUS Siirtokelpoisten tilojen kohdalla tämä merkitsee kokonaisvaltaista asiakaskokemusta – ensimmäisestä kohtaamisesta markkinoinnin ja myynnin kanssa avainten luovutukseen ja muuttoon saakka. KÄYTETTÄVYYS AVAINASEMASSA Ratkaisumme on käytettävissä heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Jos jokin ei toimi, teemme kaikkemme, jotta saamme tilat takaisin toimiviksi neljän tunnin sisällä – joko korjaamalla paikan päällä tai vaihtamalla tilalle uuden. Mikä tahansa on vian syy, ratkaisemme ongelman ja korvaamme vahingon. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 CASE VIIHTYISÄ TYÖTILA JA SHOWROOM ENERGIAYHTIÖ E.ON VÄRMELLE Ruotsalainen energiayhtiö E.ON Värme tarvitsi lisää uutta toimistotilaa 50 henkilölle muuttaessaan toimistonsa Öresundverketin pohjoissatamasta Heleneholmsverketiin Malmön keskustaan. “Halusimme erittäin viihtyisän maisemakonttorin sekä paljon tilaa kokouksille ja inspiraatiolle”, sanoo projektipäällikkö Johan Fors, E.ON. Värme Sverige. Näistä lähtökohdista Cramo Adapteo suunnitteli yhtiölle 3-kerroksisen väliaikaisen toimistorakennuksen. E.ON:in selkeä vaatimus oli, että olemassa oleviin rakennuksiin tehtävän lisäosan tulee olla erittäin korkeatasoinen paloturvallisuuden, energiatehokkuuden ja turvallisuuden suhteen. Lisähaastetta projektiin toivat tontin pienuus ja tarve yhdistää lisärakennus saumattomasti olemassa CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 olevaan rakennukseen. E.ON:in ja Cramo Adapteon tiiviin yhteistyön ansiosta 51 tilaelementin varsinainen asennusvaihe kesti kuitenkin vain alle kolme viikkoa. ”Energiatehokkaat ja kestävät tilaelementtimme sopivat erinomaisesti tällaiseen korkealuokkaiseen tilaratkaisuun”, sanoo Cramo Adapteon projektikehittäjä Zeljko Orlandic. Arvostan erittäin paljon avointa ja läpinäkyvää työtapaa, joka meillä projektin aikana oli. Yhteistyö sujui ja projekti eteni vaivattomasti. JOHAN FORS, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, E.ON VÄRME SVERIGE LIIKETOIMINTAMME 39 SHAPE & SHARE VARMISTAMME OMISTAJA-ARVON KASVUN Cramo on valinnut omistaja-arvoon pohjautuvan mallin riskinottohalun käytännön analysoinnin viitekehyksekseen. Analyysi on yksi niistä työkaluista, joita Cramo hyödyntää strategiatyössään. Hyvin määritellyn riskinottohalun avulla yritys voi harjoittaa liiketoimintaa toivotulla riskitasolla. CRAMON VIITEKEHYS: OMISTAJA-ARVOON POHJAUTUVA MALLI JA ARVOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT OMISTAJA-ARVO VELAN SUHDE OMAAN PÄÄOMAAN TOIMINNAN KASSAVIRTA PÄÄOMAN TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS OPERATIIVINEN KANNATTAVUUS JA KASVU LIIKEVAIHDON KASVU KÄYTTÖKATE KASSAPERUSTEINEN EFEKTIIVINEN VEROKANTA DISKONTTIKORKO KILPAILUETU INVESTOINNIT KÄYTTÖPÄÄOMA VIERAAN PÄÄOMAN KUSTANNUSTEN SUHDE OMAAN PÄÄOMAAN Lähde: Risk Appetite and Tolerance Guidance Paper. The Insitute of Risk Management (IRM), 2011 Esimerkkejä Cramon riskinottohalun analyysistä koskien liikevaihdon kasvua, käyttökatetta ja kilpailuetua: LIIKEVAIHDON KASVU RISKIKOMPONENTTI/ -TEKIJÄ SEURAUS RISKIN TOTEUTUMISESTA RISKIN VÄHENTÄMINEN/ RISKINOTTOHALU YHTEYS STRATEGIAAN • Kaluston ylikapasiteetti ja hintojen rapautuminen • Heikko liikevaihto, mikä johtaa matalaan kannattavuuteen • Jatkuva investointien arviointiprosessi • Myynnin tavoitejohtaminen ja hinnoittelu • Markkinoiden, asiakkaiden ja kilpailijoiden luotaaminen • Jatkuva uuden, markkinalähtöisen tarjooman kehittäminen • TALOUDELLISET TAVOITTEET • CRAMON TAVOITEJOHTAMISMALLI • HINNOITTELU • SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN KASVUSTRATEGIA • Konsernin tavoitteet täyttävän konservatiivisen investointilaskelman laadinta • Kokeneiden henkilöiden hyödyntäminen yrityskaupoissa • Avainhenkilöiden sitoutumisen varmistaminen • Perustetaan integraatioprojekti nimettyine vastuineen • TUKI YRITYSKAUPPOJEN KAUTTA TAPAHTUVALLE KASVULLE ORGAANINEN KASVU • Investointien väärä allokointi tai ajoitus • Keskittyminen vääriin asiakassegmentteihin tai markkinoihin • Tehoton myynnin johtaminen tai hinnoittelu • Epäonnistuminen uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä YRITYSJÄRJESTELYIHIN PERUSTUVA KASVU • Avainasiakkaiden tai -henkilöiden menetys • Liian korkea arvostus tai huono ajoitus yrityskaupoissa • Integraation epäonnistuminen 40 HALLINNOINTI JA OHJAUS • Arvoa tuhoava yrityskauppa CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KÄYTTÖKATE RISKIKOMPONENTTI/ -TEKIJÄ SEURAUS RISKIN TOTEUTUMISESTA RISKIN VÄHENTÄMINEN/ RISKINOTTOHALU YHTEYS STRATEGIAAN • Epäonnistuminen kustannustehokkuuden saavuttamisessa • Tehoton johtamismalli • Tehoton liiketoimintamalli • Matala, tavoitteen alittava kannattavuus • Tavoitejohtamismalli, joka perustuu konsernin taloudellisiin tavoitteisiin linkittyvään tavoitejohtamiseen kaikilla organisaatiotasoilla • Tasapainon hakeminen epäsuorien ja suorien kustannusten välille taloudellisen joustavuuden lisäämiseksi • TALOUDELLISET TAVOITTEET • CRAMON TAVOITEJOHTAMISMALLI SEURAUS RISKIN TOTEUTUMISESTA RISKIN VÄHENTÄMINEN/ RISKINOTTOHALU YHTEYS STRATEGIAAN • Ei asiakasuskollisuutta • Tehoton organisaatio • Markkinaosuuden menetys ja hintojen rapautuminen • Maineen sekä houkuttelevan sijoituskohteen ja työntajan aseman menetys sekä liiketoimintamenetykset • Resurssitehokkuuden heikkeneminen • Cramo Storya toteuttamalla rakennetaan yrityskulttuuria, joka mahdollistaa uskolliset asiakkaat ja vahvan yrityskulttuurin • Keskittyminen urakehitykseen ja koulutukseen • Jatkuva Cramo Care -strategian ja sen fokusalueiden toteuttaminen ja kehittäminen • CRAMO STORYN TOTEUTTAMINEN • CRAMO CARE INTEGROINTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIAAN • Tavoitteen alittava kannattavuus, mikä johtaa siihen, että kasvutavoitetta ei saavuteta ja menetetään markkinaosuuksia suorituskykyisemmille kilpailijoille • Cramon tavoitejohtamismallin käyttöönotto • Hyödynnetään konsernin neuvotteluvoimaa hankinnoissa • CRAMON TAVOITEJOHTAMISMALLI KILPAILUETU RISKIKOMPONENTTI/ -TEKIJÄ EROTTAUTUMINEN • Asiakas- ja työtyytyväisyys • Vahva yrityskulttuuri • Työntekijöiden pysyvyys ja osaamisen säilyminen • Kestävä kehitys integroitu osaksi liiketoimintastrategiaa ja päätöksentekoa KUSTANNUSJOHTAJUUS • Organisaatio- ja liiketoimintamallin suorituskyky CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 HALLINNOINTI JA OHJAUS 41 SHAPE & SHARE JOHDONMUKAINEN, LÄPINÄKYVÄ HALLINNOINTI JA OHJAUS Cramon hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu Suomen lainsäädäntöön ja yhtiön yhtiöjärjestykseen. Konserni noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (2015). Cramo julkaisee konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää sekä palkitsemista koskevat selvitykset Internet-sivuillaan www.cramogroup.com Hallinnointi Cramon vuosittaiset tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset laaditaan Suomen lainsäädännön ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja julkaistaan sekä suomeksi että englanniksi. HALLITUS Cramon hallituksen vastuut ja velvollisuudet määritellään hallituksen työjärjestyksessä sekä konsernin toimintaperiaatteissa. Hallituksen työjärjestystä päivitetään tarvittaessa vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksen yhteydessä. HALLITUKSEN KOKOONPANO VUONNA 2016 Vuoden 2016 varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin uudelleen seuraavat henkilöt: Helene Biström, Peter Nilsson, Erkki Stenberg, Joakim Rubin, Caroline Sundewall ja Raimo Seppänen. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Perttu Louhiluoto. Hallituksen järjestäytymiskokous valitsi puheenjohtajaksi Helene Biströmin ja varapuheenjohtajaksi Erkki Stenbergin. Kokousosallistuminen esitetään alla olevassa taulukossa ja jäsenten riippumattomuus on esitetty sivuilla 46-49. HALLITUSTYÖSKENTELY VUONNA 2016 Cramon hallitus kokoontuu säännöllisesti, suunnitellun aikataulun mukaisesti sekä tarpeen mukaan. Vuonna 2016 hallitus piti yksitoista kokousta, joista kolme oli puhelinkokouksia. Hallitusta avustaa sen työssä kaksi pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus nimittää keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja puheenjohtajat. Hallitus on vahvistanut valiokuntien kirjalliset työjärjestykset. TARKASTUSVALIOKUNTA Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sen valvontatehtävissä noudattaen hallinnointikoodin mukaisia suosituksia. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 31.3.2016 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Joakim Rubin ja jäseniksi Erkki Stenberg ja Caroline Sundewall. Tarkastusvaliokunta kokoontui kahdeksan kertaa, joista kaksi oli puhelinkokouksia. HALLITUKSEN JA VALIOKUNTIEN KOKOUSOSALLISTUMINEN JA JÄSENTEN MAKSUPERUSTEISET PALKKIOT VUONNA 2016, € Hallituksen kokoukset Nimi Asema Osallistuminen Helene Biström Erkki Stenberg Peter Nilsson Joakim Rubin Raimo Seppänen Caroline Sundewall Perttu Louhiluoto1 Leif Boström2 Eino Halonen2 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Varapuheenjohtaja 11 / 11 11 / 11 10 / 11 11 / 11 10 / 11 11 /11 8/9 2/2 2/2 Yhteensä Tarkastusvaliokunta Osakkeet € Palkkiot € Yhteensä 19 984 17 483 17 483 17 483 17 483 70 000 20 016 17 517 22 517 17 517 35 000 17 517 70 000 40 000 35 000 40 0003 35 000 35 000 35 000 89 916 200 084 290 000 Osallistuminen Palkkiot € 7/7 7 000 8/8 8 000 8/8 8 000 1/1 1/1 1 000 1 000 25 000 Palkitsemisvaliokunta Osallistuminen Palkkiot € Yhteensä 4/4 1/1 4/4 4 000 1 000 4 000 4/4 4 000 74 000 48 000 39 000 48 000 39 000 43 000 35 000 1 000 1 000 13 000 328 000 1 31.3.2016 lähtien 2 30.3.2016 saakka 3 Sisältää tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuotuisen palkkion, joka on 5 000 euroa 42 HALLINNOINTI JA OHJAUS CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi. Nimitysvaliokunta kokoontui kaksi kertaa. PALKITSEMISVALIOKUNTA Palkitsemisvaliokunta laatii hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajan nimittämisestä ja hänen työsuhteensa ehdoista sekä valmistelee hallituksen hyväksyttäväksi yhtiön palkitsemisjärjestelmää koskevat asiat. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 31.3.2016 palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Helene Biström ja jäseniksi Raimo Seppänen ja Peter Nilsson. Palkitsemisvaliokunta kokoontui neljä kertaa. OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNTA Varsinaisen yhtiökokouksen perustaman osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävänä on vuosittain valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikunta koostuu enintään neljästä jäsenestä, joista enintään kolme edustaa yhtiön suurimpia osakkeenomistajia, jotka omistavat suurimman määrän yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä seuraavaa varsinaista yhtiökokousta edeltävän vuoden elokuun viimeisenä arkipäivänä. Seuraavat henkilöt valittiin 16.11.2016 osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan: Mikael Moll, Ari Autio, Esko Torsti ja Helene Biström. Mikael Moll valittiin TOIMITUSJOHTAJA Cramo Oyj:n toimitusjohtaja, joka toimii myös konsernijohtajana, hoitaa yhtiön päivittäistä hallintoa Suomen osakeyhtiölain ja siihen liittyvän lainsäädännön sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKITSEMINEN Vuonna 2016 varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenille seuraavat vuosittaiset palkkiot: • hallituksen puheenjohtaja 70 000 euroa • hallituksen varapuheenjohtaja 40 000 euroa • muut hallituksen jäsenet 35 000 euroa. Palkkiosta 50 prosentin suuruinen osuus suoritetaan Cramo Oyj:n osakkeina, jotka ostetaan markkinoilta hallituksen jäsenten puolesta, ja 50 prosentin suuruinen osuus käteisenä rahana. Palkkion maksaminen voi tapahtua myös luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen nojalla. Jos osakkeiden hankkimista ei voida toteuttaa yhtiöstä tai hallituksen jäsenestä johtuvan syyn vuoksi, maksetaan koko palkkio rahana. Lisäksi valiokuntien kokouksista päätettiin maksaa 1 000 euron palkkio ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 5 000 euron vuosittainen palkkio. Kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskun mukaan. Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön pitkän aikavälin kannustinohjelmiin, bonusjärjestelmään eivätkä eläkejärjestelmään. Hallituksen jäsenille ei tilikauden aikana myönnetty palkkiona osakkeita eikä osakkeisiin liittyviä oikeuksia, lukuun ottamatta edellä mainittuja palkkioita. PALKITSEMINEN PALKITSEMISPERIAATTEET Palkitsemisjärjestelmä on osa Cramon johtamisjärjestelmää. Hyvin suunnitellun palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on houkutella ja sitouttaa lahjakkaita työntekijöitä yhtiöön sekä edistää yhtiön taloudellista menestystä. Cramo noudattaa palkitsemisjärjestelmänsä mukaisesti kilpailukykyistä palkkapolitiikkaa. Kiinteän kuukausipalkan lisäksi johdon ja yhtiön muiden avainhenkilöiden palkitsemisjärjestelmä koostuu lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimista. Lisäksi maayhtiöllä on omat lyhyen aikavälin kannustinohjelmansa. TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN Hallituksen hyväksymä kirjallinen toimisuhdesopimus • Kiinteän peruspalkan lisäksi toimitusjohtajalle maksettavat palkkiot sisältävät tulokseen perustuvan kannustinosuuden, joka on hallituksen päätöksen mukaisesti sidottu konsernin ja/tai henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Palkkioihin sisältyvät myös luontoisedut kuten asunto, kodin ja työpaikan väliset matkakustannukset, auto ja puhelin. • Vuonna 2016 toimitusjohtajalle maksettava enimmäisbonus oli 70% peruspalkasta. • Toimitusjohtaja kuuluu Cramon lyhyen aikavälin kannustinohjelmien piiriin vuodesta 2016, One Cramo Osakeohjelman piiriin vuodesta 2015 ja pitkän aikavälin kannustinohjelman piiriin vuodesta 2016. Irtisanomisaika ja eläkeikä • Toimitusjohtajan toimisuhteen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, miltä ajalta hän saa täyttä palkkaa. • Eläkeikä on 65 vuotta. • Työnantajan päättäessä toimisuhteen toimitusjohtaja on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan. TOIMITUSJOHTAJALLE JA KONSERNIJOHDOLLE MAKSETUT PALKAT JA PALKKIOT VUONNA 2016, € Nimi Kiinteä perusvuosipalkka Tulokseen perustuvat kannustimet Luontoisedut Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet Osakeperusteiset palkkiot Työsuhteen päättymisen jälkeiset edut 2016 yhteensä 2015 yhteensä 71 884 154 611 1 143 264 1 968 002 Toimitusjohtaja Konsernin johtoryhmä 516 761 351 999 48 008 1 394 520 486 683 104 412 431 101 562 878 85 126 3 064 720 2 326 879 Yhteensä 1 911 281 838 683 152 420 431 101 634 762 239 737 4 207 984 4 294 881 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 HALLINNOINTI JA OHJAUS 43 SHAPE & SHARE LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Palkitsemistapa Kohderyhmä Tavoite Yhteys strategiaan / suoritukseen Toteuma 2016 Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä: Cramo Bonus Konsernin johtoryhmän jäsenet, maayhtiöiden johto ja avainhenkilöt sekä konsernin avainhenkilöt Tavoite on edistää yhtiön taloudellisten tavoitteiden saavuttamista vahvistamalla suorituskykyyn perustuvaa kulttuuria. Hallitus asettaa konsernin ja maakohtaiset tulostavoitteet, joiden saavuttamiseen johdolle maksettavat palkkiot ovat sidoksissa. Tavoitteet asetetaan vuosittain, ja mahdollinen palkkio maksetaan kerran vuodessa tilikauden päättymisen jälkeen. Taloudelliset tavoitteet on sidottu pääosin taloudelliseen lisäarvoon (Economic Profit). Tulokseen perustuvat palkkiot vuodelta 2016 (perustuen vuoden 2016 taloudelliseen tulokseen) olivat konsernin toimitusjohtajalle 351 999 euroa ja konsernin johtoryhmälle 486 683 euroa. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä: osakepalkkioohjelma 2015-2017 Avainhenkilöt mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet Tavoitteena on tukea konsernin pitkänaikavälin tavoitteiden saavuttamista sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2016 perustuu Cramo–konsernin tunnuslukuun tulos/osake (EPS). Ansaintajaksolta 2016 maksettavat palkkiot olisivat voineet vastata yhteensä enintään 252 000 Cramo Oyj:n osakkeen arvoa. Vuodelle 2016 asetetun tavoitteen toteutumisen aste oli 88,0%, mikä johtaa noin 213 840 Cramo Oyj:n osakkeen palkkioon sisältäen osuuden joka maksetaan rahana keväällä 2019. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä: One Cramo Osakeohjelma Koko henkilöstö Tavoitteena on kannustaa Cramokonsernin työntekijöitä ryhtymään yrityksen osakkeenomistajiksi sekä palkita heitä yrityksen tavoitteiden mukaan toimimisesta. Tavoitteena on myös vahvistaa yhteyttä Cramon osakkeenomistajien ja työntekijöiden välillä. Enimmäissäästön määrä kuukaudessa on 2-5 prosenttia kunkin osallistujan bruttokuukausipalkasta. Säästökauden kaikkien säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 4 miljoonaa euroa. Yhteensä 540 työntekijää on osallistunut osakeohjelmaan. Vuonna 2016 osakeohjelmaan osallistuneille työntekijöille luovutettiin yhteensä 12 565 lisäosaketta. ELÄKE-EDUT Johtajat • Cramon johtajat kuuluvat kotimaissaan paikallisten eläkejärjestelmien piiriin, joissa eläke määräytyy palvelusvuosien lukumäärän ja ansiotulojen perusteella lakisääteisen järjestelmän mukaisesti. Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä • Toimitusjohtajan lisäksi yksi konsernin johtoryhmän jäsen kuuluu vapaaehtoisen, maksuperusteisen eläkejärjestelmän piiriin. 44 HALLINNOINTI JA OHJAUS • Vuonna 2016 vapaaehtoisen eläkejärjestelyn kustannukset olivat toimitusjohtajan osalta 154 611 euroa ja yhden konsernin johtoryhmän jäsenen osalta 85 126 euroa, yhteensä 239 737 euroa. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVÄ SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta on osa Cramon sisäisen valvonnan kokonaisuutta. Cramo-konsernin liiketoiminnan tarpeisiin muokattu kokonaisvaltaisen riskienhallinnan (Enterprise Risk Management, ERM) viitekehys muodostaa yleisen viitekehyksen konsernin sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tavoitteena on taata riittävällä varmuudella taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja se, että tilinpäätös on laadittu lainsäädännön, kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti. ROOLIT JA VASTUUT Hallitus kantaa lopullisen vastuun siitä, että talousraportointiin liittyvä sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus tarkastaa ja hyväksyy vuosittain tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden tehokkuuden valvonnassa. Toimitusjohtaja ja tytäryhtiöiden johtajat vastaavat tilinpäätösraportointiin liittyvän sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Tässä tehtävässä heitä tukevat konsernin talous- ja rahoitusjohtaja, konsernin talousja kehittämistoiminto sekä tytäryhtiöiden talousosastot. RISKIEN ARVIOINTI, HALLINTA JA VALVONTA Taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistamiseksi Cramo on määritellyt taloudellisen raportoinnin tavoitteet. Riskiarviointiprosessin tarkoituksena on CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistaminen ja analysointi sekä näihin liittyvien riskien hallintakeinojen määrittäminen. Riskiarviointiprosessiin sisältyy myös mahdollisten väärinkäytösten aiheuttamat vaikutukset. Tunnistettuja riskejä hallitaan asettamalla kontrollitoimenpiteitä organisaation kaikille tasoille ja kaikkiin toimintoihin. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi valvontaa suorittavat hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, konsernin talous- ja kehittämistoiminto, sisäinen tarkastus, konsernin johtoryhmä, tytäryhtiöiden johtajat sekä controllerit. LÄHIPIIRILIIKETOIMET Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet (johtoon kuuluvat avainhenkilöt), heidän läheiset perheenjäsenensä sekä organisaatiot, joihin lähipiiriin kuuluvilla henkilöillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta, tytäryhtiöt ja yhteisyritykset. Yhtiön ja lähipiirin väliset liiketoimet ovat sallittuja, mikäli ne edistävät Cramon toimintaa, liiketoimet tehdään hyväksyttävin ehdoin yhtiön liiketoimintaetua noudattaen. Lisäksi lähipiiriliiketoimien on noudatettava voimassa olevia lakeja ja määräyksiä. TILINTARKASTUS Yhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kaksi tilintarkastajaa, joiden on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia (KHT) tai tilintarkastusyhteisöjä. Tilintarkastajien toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Jos varsinainen yhtiökokous valitsee ainoastaan yhden tilintarkastajan eikä tämä ole Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, on valittava yksi varatilintarkastaja. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 31.3.2016 valittiin yhtiön tilintarkastajaksi vuonna 2017 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Toni Aaltonen. KHT-yhteisö KPMG Oy Ab ja KHT Toni Aaltonen ovat toimineet yhtiön tilintarkastajina vuodesta 2014. TILINTARKASTUSPALKKIOT 1 000 € SISÄPIIRIASIOIDEN HOITO Tilintarkastuspalkkiot Cramo noudattaa sisäpiiritiedon ja sisäpiiriläisten hallinnassa markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (Market Abuse Regulation, MAR) vaatimuksia, Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeita sekä Cramon hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta. Sisäpiiriohje ohjeistaa ja määrittelee sisäpiiritietoa, sisäpiirin kaupankäyntiä, johdon liiketoimia ja johtohenkilöitä koskevat asiat. Sisäpiiriasioiden hoidosta ja valvonnasta vastaa talous- ja rahoitusjohtaja. Veroneuvonta Muut palvelut Yhteensä 2016 2015 Muutos, % 422 428 -1,5 27 74 57 56 -52,3 523 541 -3,3 HALLINNOINTI JA OHJAUS 32,7 45 SHAPE & SHARE HALLITUS 31.12.2016 Joakim Rubin Helene Biström Joakim Rubin Helene Biström Hallituksen jäsen vuodesta 2015. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. s. 1960, Ruotsin kansalainen Diplomi-insinööri Keskeinen työkokemus: Perustajajäsen, Zeres Capital Partners AB; Senior Partner, CapMan Group 2008-2015; Head of Corporate Finance ja Head of Debt Capital Markets, Handelsbanken Capital Markets 2007-2008; useita johtotehtäviä, Handelsbanken Capital Markets 1995-2006. Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Zeres Capital Partners AB Hallituksen jäsen: ÅF AB Cramon osakkeita 31.12.2016: 1 916 (31.12.2015: 1 021) Yhtiöstä riippumaton, mutta ei riippumaton suurimmista osakkeenomistajista. Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2014. Hallituksen jäsen vuodesta 2011. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. s. 1962, Ruotsin kansalainen DI Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Norrenergi AB 2011-2014; Pan Europe -liiketoiminnan johtaja, Vattenfall AB 2009-2010; Johtoryhmän jäsen, Vattenfall 2007-2010; Business Group Nordicin johtaja, Vattenfall 2007-2008; Pohjolan johtaja, Vattenfall Lämpö 20042007. 46 HALLITUS Erkki Stenberg Erkki Stenberg Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Sveaskog AB, Gasnätet Stockholm AB, KTH Kungliga Tekniska Högskolan Hallituksen jäsen: Pöyry Oyj, Statkraft AS Cramon osakkeita 31.12.2016: 7 258 (31.12.2015: 7 258) Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton. Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2016. Hallituksen jäsen vuodesta 2013. Tarkastusvaliokunnan jäsen. s. 1950, Suomen kansalainen maatalous-metsätieteen yo Neuvonantaja, LVI-Dahl Oy Keskeinen työkokemus: Konsernijohtaja, LVI-Dahl Oy 1995-2012; Konsernijohtaja, Suomen LVI-Tukku Oy 1984-1994; Eri tehtäviä, Huber Oy 1976-1983. Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: QMG Partners Oy, Puhdas Ilma K & V Oy Cramon osakkeita 31.12.2016: 3 820 (31.12.2015: 2 797) Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Perttu Louhiluoto Caroline Sundewall Peter Nilsson Raimo Seppänen Perttu Louhiluoto Caroline Sundewall Peter Nilsson Raimo Seppänen Hallituksen jäsen vuodesta 2016. s. 1964, Suomen kansalainen KTM, OTK Johtaja, Palvelut, Metso Keskeinen työkokemus: Johtaja, Virtauksensäätö, Metso 2014-2015; Automaatiosegmentistä vastaava johtaja, Metso 2012-2014; Energia- ja ympäristöteknologiasegmentistä vastaava johtaja, Metso 20112011; EMEA-markkina-alueesta vastaava johtaja, Kaivos- ja maarakennusteknologia, Metso 2009-2011; Senior Vice President, Operational Excellence, Metso Oyj 2008-2009; Osakas, McKinsey & Company 2000-2008; useita eri tehtäviä, McKinsey & Company 1991-1999. Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Componenta Oyj Hallituksen varajäsen: East Office of Finnish Industries Oy Cramon osakkeita 31.12.2016: 895 (31.12.2015: -) Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton. Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Tarkastusvaliokunnan jäsen. s. 1958, Ruotsin kansalainen MBA, Konsultti, Caroline Sundewall AB (vuodesta 2001) Keskeinen työkokemus: Taloustoimittaja, Finanstidningen, 1999-2001; Toimittaja, Sydsvenska Dagbladet (taloustoimitus) 1992-1999 ja Affarsvälden 1989-1992; Laskentapäällikkö, Ratos AB 1989-1992. Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Hemfosa AB, Mertzig Asset Management, Elanders AB Cramon osakkeita 31.12.2016: 0 (31.12.2015: 0) Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton. Hallituksen jäsen vuodesta 2015. Palkitsemisvaliokunnan jäsen. s. 1962, Ruotsin kansalainen KTM Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, konsernijohtaja, Sanitec Oyj, 2010-2015; Toimitusjohtaja, Duni AB, 2004-2007; useita eri Senior Management tehtäviä, Swedish Match Group, 1987-2003. Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: NKB 129 APS, Poleved Advisory, Poleved Industrial Performance AB, Eton Ab, Eton Group Ab, Earl Holding III Ab, Lindab International Ab, CHEP Aerospace Solutions Hallituksen jäsen: Team Tråd & Galler Holding AB, JH Tidbecks AB, Signtronic Produktion AB, Kylpanel i Nassjö AB, Navibus AB, Wermer Fövaltning AB, Evidensia Holding Ab, Evidensia Acquisition Ab, Evidensia Djursjukvård Holding Ab, Evidensia Djursjukvård Ab. Cramon osakkeita 31.12.2016: 1 916 (31.12.2015: 1 021) Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton. Hallituksen jäsen vuodesta 2014. Palkitsemisvaliokunnan jäsen. s.1956, Suomen kansalainen Insinööri AMK Vastuukorjauspäällikkö, YIT Rakennus Oy, Kerrostalot pääkaupunkiseutu -liiketoimintayksikkö (vuodesta 2006) Keskeinen työkokemus: Tekninen asiantuntija, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT), 2000-2006; Työmaapäällikkö, Työnjohtaja (asuntorakentaminen ja kunnostus), Haka, Skanska, 1987-2000. Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Rakennusmestarien Säätiö Cramon osakkeita 31.12.2016: 1 916 (31.12.2015: 1 021) Yhtiöstä riippumaton, mutta ei riippumaton suurimmista osakkeenomistajista. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 HALLITUS 47 SHAPE & SHARE JOHTORYHMÄ 31.12.2016 Leif Gustafsson Aku Rumpunen Petra Schedin Stergel Mattias Rådström Martin Holmgren Leif Gustafsson Aku Rumpunen Petra Schedin Stergel Martin Holmgren Toimitusjohtaja vuodesta 2016. s. 1967, Ruotsin kansalainen Rakennusinsinööri Cramon palveluksessa vuodesta 2016 Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Stena Recycling International 20122015; Toimitusjohtaja, Stena Recycling AB, 2008-2012; Toimitusjohtaja, YIT Sverige AB, 2005-2008; Liiketoimintajohtaja, YIT Sverige AB, 2003-2005; Liiketoimintajohtaja, ABB Contracting 1999-2003. Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: ERA (European Rental Association) Luottamusneuvoston jäsen: SNS (Studieförbundet Näringsliv och Samhälle) Cramon osakkeita 31.12.2016: 17 448 (31.12.2015: -) Talous- ja rahoitusjohtaja vuodesta 2016. s. 1974, Suomen kansalainen KTM, FM Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2013 Cramon palveluksessa vuodesta 2012 Keskeinen työkokemus: Johtaja, Group Business Control, Cramo Oyj 2013-2016. Business controller, talouspäällikkö, YIT Rakennus Oy 2003-2012 Cramon osakkeita 31.12.2016: 1 535 (31.12.2015: 562) Johtaja, henkilöstön kehittäminen vuodesta 2016. s. 1969, Ruotsin kansalainen Yhteiskuntatieteen opinnot (henkilöstön kehittäminen) Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2016 Cramon palveluksessa vuodesta 2016 Keskeinen työkokemus: Henkilöstöhallinnosta vastaava johtaja, PwC Ruotsi 2006-2016; Henkilöstöjohtaja, Komrev AB 1998-2006; Projektipäällikkö, Uppsala Kommun 1996-1998. Cramon osakkeita 31.12.2016: 0 (31.12.2015: -) Johtaja, kalustonhallinta, vuodesta 2013. s. 1967, Ruotsin kansalainen B.Sc. (Business Administration) Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2009 Cramon palveluksessa vuodesta 2003 Keskeinen työkokemus: Nostinkaluston ja rakennuskoneiden tuotepäällikkö, Cramo AB 2003-2008; Kehityspäällikkö, Telia Mobile 2000-2003; Hankintapäällikkö, ABB 1998-2000; Työmaapäällikkö, Platzer Bygg 1989-1995. Cramon osakkeita 31.12.2016: 4 679 (31.12.2015: 6 519) 48 JOHTORYHMÄ Mattias Rådström Johtaja; viestintä, markkinointi ja sijoittajasuhteet vuodesta 2016. s. 1970, Ruotsin kansalainen HuK, valtiotiede Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2016 Cramon palveluksessa vuodesta 2016 Keskeinen työkokemus: Globaalista sosiaalisesta mediasta ja suhdetoiminnasta vastaava johtaja, Electrolux 2010-2016; PR johtaja (Region North), Electrolux 2009-2010; Mediasuhteista vastaava johtaja, Electrolux 2006-2009; Asiakkuusjohtaja, Hill+Knowlton Strategies 2005-2006; Mediasuhteista vastaava johtaja, Veolia Transport Ruotsi 2004-2005; Mediasuhteista vastaava johtaja, Sverige i Europa 2002-2004. Cramon osakkeita 31.12.2016: 107 (31.12.2015: -) CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Petri Moksén Dirk Schlitzkus Göran Carlson Tatu Hauhio Petri Moksén Dirk Schlitzkus Göran Carlson Tatu Hauhio Johtaja, Siirtokelpoiset tilat vuodesta 2013. s. 1971, Suomen kansalainen DI, Tampereen teknillinen korkeakoulu Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2013 Cramon palveluksessa vuodesta 2008 Keskeinen työkokemus: Johtaja, siirtokelpoiset tilat, Cramo Oyj 2008-2012; Osastopäällikkö, YIT Rakennus Oy 2004-2007; Kehityspäällikkö, YIT Rakennus Oy 2001-2003; Projektiinsinööri ja muita eri tehtäviä, YIT Rakennus Oy 1996-2000 Cramon osakkeita 31.12.2016: 3 674 (31.12.2015: 2 062) Johtaja, Keski-Eurooppa, vuodesta 2013; Toimitusjohtaja, Cramo AG (aiemmin Theisenkonserni), vuodesta 2011. s. 1964, Saksan kansalainen Asianajaja, Julius-Maximiliansyliopisto, Würzburg, Germany Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2011 Cramon palveluksessa vuodesta 2011 Keskeinen työkokemus: Hallituksen jäsen, Theisen Baumaschinen AG vuodesta 2007; Toimitusjohtaja, Theisen Baumaschinen -konserni vuodesta 1998; Lakimies, Theisen Baumaschinen -konserni 1994-1998 Cramon osakkeita 31.12.2016: 7 345 (31.12.2015: 4 713) Johtaja, Skandinavia vuodesta 2015; toimitusjohtaja, Cramo Ruotsi, vuodesta 2015. s.1958, Ruotsin kansalainen tekniikan opinnot Lundin yliopistossa Ruotsissa Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2015 Cramon palveluksessa vuodesta 2015 Keskeinen työkokemus: Johtoryhmän jäsen, Pon Holdings 2013-2015; Toimitusjohtaja, Pon Power & Equipment 2013-2015; Varatoimitusjohtaja, Cramo Oyj 2006-2013; Konsernijohtaja Cramo AB 2005; Johtaja, FläktWoods Group 2002-2004; Toimitusjohtaja, Electrolux South Africa 1998-2001; Konsernijohtaja, The Lux Group 1993-1998; Toimitusjohtaja, Lux France 1991-1993; Toimitusjohtaja, Electrolux Philippines 1986-1991; Toimitusjohtaja, Electrolux Far East 1984-1986 Cramon osakkeita 31.12.2016: 0 (31.12.2015: 0) Johtaja, Itä-Eurooppa, vuodesta 2013; Toimitusjohtaja, Cramo Finland, vuodesta 2006. s. 1970, Suomen kansalainen KTM Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006 Cramon palveluksessa vuodesta 2004 Keskeinen työkokemus: Projektivuokrauksen ja ulkomaantoimintojen johtaja, RK-konserni 2004-2005; Kehitysjohtaja, Suomen Projektivuokraus Oy 2003; IT-konsultti, laatu- ja riskienhallintatehtävät, Cap Gemini Oy 1997-2002 Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Fortrent Oy Cramon osakkeita 31.12.2016: 18 752 (31.12.2015: 16 343) CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 JOHTORYHMÄ 49 SHAPE & SHARE TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO 51 58 59 60 61 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Konsernitase Konsernin laaja tuloslaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernin rahavirtalaskelma Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 63 Liite 1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 91 Liite 18. Osto- ja muut velat 91 Liite 19. Vakuudet ja vastuusitoumukset 71 Liite 2. Segmenttiraportointi 74 Liite 3. Aineelliset käyttöomaísuushyödykkeet 92 Liite 20. Liiketoiminnan muut tuotot 92 Liite 21. Materiaalit ja palvelut 75 Liite 4. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 92 Liite 22. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 76 Liite 5. Liikearvon ja muiden taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaus 92 Liite 23. Liiketoiminnan muut kulut 92 Liite 24. Poistot ja arvonalentumiset 93 Liite 25. Rahoitustuotot ja -kulut 93 Liite 26. Tuloverot 77 Liite 6. Liiketoimintahankinnat 94 Liite 27. Osakekohtainen tulos 78 Liite 7. Yhteisyritykset 94 79 Liite 8. Laskennalliset verot Liite 28. Muut ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön rahoituslaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 81 Liite 9. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot 94 Liite 29. Osakeperusteiset maksut 98 Liite 30. Lähipiiritapahtumat 109 110 62 63 102 103 104 105 50 82 Liite 10. Rahoitusriskien hallinta 99 Liite 31. Konserniyritykset 86 Liite 11. Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset 99 87 Liite 12. Vaihto-omaisuus Liite 32. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat 87 Liite 13. Rahavarat 100 ALLEKIRJOITUKSET 88 Liite 14. Osakepääoma ja oman pääoman rahastot Liite 33. Tunnuslukujen laskentakaavat 100 TILINTARKASTUSKERTOMUS 88 Liite 15. Korolliset velat Liite 34. Osakkeet ja osakkeenomistajat 90 Liite 16. Eläkevelvoitteet 91 Liite 17. Muut pitkäaikaiset velat SHEARED LOREM IPSUM SISÄLLYSLUETTELO – TALOUDELLINEN KATSAUS CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Cramo saavutti vuodelle 2016 asetetut taloudelliset tavoitteet. Liikevaihto kasvoi 6,6 prosenttia ja oli 712,3 miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 7,7 prosenttia. EBITA-liikevoitto nousi 15,0 prosenttiin liikevaihdosta ja vertailukelpoinen EBITAliikevoitto 15,6 prosenttiin. Cramo on palveluyritys, joka tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista. Liitännäisiä palveluja ovat muun muassa työmaaja asennuspalvelut. Siirtokelpoisten tilojen käyttökohteita ovat muun muassa koulut, päiväkodit, toimistot ja majoitustilat, ja niiden tyypillinen vuokraaika on 2-5 vuotta. Cramo on kone- ja laitevuokrauksen johtavia palveluntarjoajia Pohjoismaissa sekä Keskija Itä-Euroopassa. Siirtokelpoisissa tiloissa Cramo on alan johtava toimija Pohjois-Euroopassa. Cramo-konsernin muodostavat konsernipalveluja tarjoava emoyhtiö Cramo Oyj sekä liiketoimintaa harjoittavina yhtiöinä sen täysin omistamat yhtiöt kussakin toimintamaassa. Siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa harjoitetaan Cramo Adapteo -nimellä. Lisäksi Cramo omistaa 50 prosenttia Ramirent Oyj:n kanssa perustamastaan Venäjällä ja Ukrainassa toimivasta yhteisyrityksestä Fortrentistä. Cramolla oli vuoden 2016 lopussa 324 (328) vuokrauspalvelupistettä ja toimintaa 15 maassa. STRATEGIA JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Cramon taloudelliset tavoitteet olivat vuoden 2016 lopussa seuraavat: EBITAliikevoittomarginaali yli 15 prosenttia liikevaihdosta yli suhdannejakson, nettovelkaantumisaste korkeintaan 100 prosenttia, liikevaihdon kasvu markkinoita nopeammin sekä oman pääoman tuotto yli 12 prosenttia yli suhdannejakson. Voitonjakotavoitteena on vakaa voitonjakopolitiikka ja maksaa osinkoina noin 40 prosenttia tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS). Tilikaudella saavutettiin kaikki nämä tavoitteet. Vertailukelpoinen EBITAliikevoittomarginaali oli 15,6 prosenttia liikevaihdosta, nettovelkaantumisaste oli CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 LIIKETOIMINNAN KESKEISET TUNNUSLUVUT (M€) 2016 2015 Liikevaihto 712,3 667,9 6,6 111,1 15,6% 106,7 15,0% 68,6 1,70 1,54 13,6% 1,77 7,3 86,8 13,0% 84,8 12,7% 49,7 1,17 1,13 10,5% 1,98 35,6 27,9 Vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto % liikevaihdosta EBITA-liikevoitto % liikevaihdosta Tilikauden voitto Vertailukelpoinen tulos/osake (EPS), € Tulos/osake (EPS), laimentamaton, € Oman pääoman tuotto, % Nettovelat / käyttökate Rahavirta investointien jälkeen Muutos, % 25,8 37,9 45,5 36,8 -10,6 Cramon käyttämien vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmät ovat esitetty sivulla 57. 74,5 prosenttia, vertailukelpoinen oman pääoman tuotto oli 14,9 prosenttia ja liikevaihdon kasvu 6,6 prosenttia. Konsernin strategian ydin on ”Cramo People living the Cramo Story”. Cramo Story on laaja ohjelma, jonka avulla Cramo tulee kasvattamaan liikevaihtoaan eri maissa, erottumaan kilpailijoistaan, tuottamaan asiakkailleen erityistä lisäarvoa ja vahvistamaan yrityskulttuuriaan. Cramokonsernin voitettavat taistelut ovat Cramo Storyn toteuttaminen, Cramon tavoitejohtamismallin käyttöönotto ja Keski-Euroopan markkinoiden voittaminen. Tärkeitä strategisia hankkeita ovat myös siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnan kasvattaminen, dynaaminen hinnoittelu sekä yrityskaupat ja ulkoistamiset. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Rakentamisen arvioidaan kasvaneen vuonna 2016 kaikissa Pohjoismaissa sekä Saksassa ja Itävallassa. Euroconstructin arvion mukaan rakennusmarkkinoiden kasvu oli lähes seitsemän prosenttia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa markkinat kasvoivat arviolta 1,6-2,5 prosenttia. Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa, Baltian maissa ja Venäjällä rakentaminen supistui. European Rental Association (ERA) arvioi kesäkuun ennusteessaan kone- ja laitevuokrauspalveluiden käytön lisääntyneen vuonna 2016 kaikilla ERA:n raportoimilla Cramon markkina-alueilla. Siirtokelpoisten tilojen kysyntä on Cramon arvioiden mukaan kasvanut Pohjoismaissa lähes kuusi prosenttia vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana. LIIKETOIMINTAKATSAUS Cramo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, KeskiEurooppa sisältäen Saksan, Itävallan ja Unkarin liiketoiminnot sekä Itä-Eurooppa, joka sisältää Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tsekin tasavallan, Slovakian ja Kaliningradin alueen Venäjällä. Itä-Euroopan tulos sisältää myös Fortrentin (Venäjä Kaliningradia lukuun ottamatta ja Ukraina) tuloksen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Segmenttitietojen lisäksi Cramo julkistaa tuotealuekohtaiset taloudelliset tiedot ja siirtokelpoisten tilojen tilauskannan. Liikevaihto ja vertailukelpoinen kannattavuus parantuivat Norjaa ja Itä-Eurooppaa lukuun ottamatta kaikilla markkinoilla. Paras kannattavuus saavutettiin Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa sekä liikevaihto että kannattavuus kehittyivät myönteisesti. Liikevaihdon voimakkaaseen kasvuun vaikutti asuinrakentamisen merkittävä vilkastuminen sekä korjausrakentamisen tasainen kasvu. Työmaalogistiikkapalveluita vahvistettiin huhtikuussa, kun Cramo osti Kurottaja- ja Kuljetuspalvelu Parviainen Oy:n liiketoiminnan. Ruotsissa markkinatilanne jatkui hyvänä ja Cramon liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät myönteisesti. Norjassa liikevaihto supistui ja kannattavuus pysyi edellisvuoden tasolla. Tanskassa liikevaihto kasvoi, mutta kannattavuutta heikensi 3,7 miljoonan euron alaskirjaus. Vertailukelpoinen kannattavuus parani Tanskassa. Keski-Euroopassa liikevaihto kasvoi ja liiketoiminta kääntyi kannattavaksi. Itä-Euroopassa liikevaihto ja kannattavuus supistuivat. Yhteisyritys Fortrentin euromääräinen liikevaihto supistui 4,2 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 51 prosenttia, mutta paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Fortrentin EBITA-liikevoitto oli 3,2 (2,2) miljoonaa euroa eli 11,0 (7,2) prosenttia liikevaihdosta. Kone- ja laitevuokrauksen kysyntä oli hyvä Moskovassa, mutta vaimeaa Pietarin alueella. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminta kasvoi paikallisissa valuutoissa kaikille Cramon päämarkkinoilla, ja orgaaniset kasvumadollisuudet ovat lupaavat. Cramo tavoittelee kasvua myös yritysostoin. LIIKEVAIHTO JA TULOS Cramo-konsernin koko vuoden liikevaihto kasvoi 6,6 prosenttia ja oli 712,3 (667,9) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 7,7 prosenttia. Tuotealuekohtaisesti tarkasteltuna koneja laitevuokrauksen liikevaihto kasvoi 4,7 prosenttia ja siirtokelpoisten tilojen 17,6 prosenttia. Kone- ja laitevuokrauksen liikevaihto oli 595,3 (568,5) miljoonaa euroa ja siirtokelpoisten tilojen liikevaihto 117,6 (100,0) miljoonaa euroa. Vuodelle ajoittui runsaasti siirtokelpoisten tilojen uusia toimituksia, joka kasvatti erityisesti asennuspalvelujen liikevaihtoa. Tilikauden tulos parani edellisvuodesta. EBITA-liikevoitto oli 106,7 (84,8) miljoonaa euroa eli 15,0 (12,7) prosenttia liikevaihdosta. Kone- ja laitevuokrauksen EBITAliikevoitto oli 86,2 (64,9) miljoonaa euroa eli 14,5 (11,4) prosenttia liikevaihdosta ja siirtokelpoisten tilojen EBITA-liikevoitto 30,8 (29,5) miljoonaa euroa eli 26,2 (29,5) prosenttia liikevaihdosta. Siirtokelpoisten tilojen EBITA-marginaalia heikensivät asennus- ja purkupalveluiden suuri osuus, suuri korjaustoiminta sekä tehdyt kasvupanostukset. 3% 5% 5% 0% 7% 11% 18% OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA 2016 (2015) M€ 5% 9% 50% SUOMI 129,2 (110,9) RUOTSI 355,6 (331,2) NORJA 67,4 (70,4) TANSKA 32,0 (28,3) KESKI-EUROOPPA 78,5 (77,2) ITÄ-EUROOPPA 50,3 (50,9) M€ 24% OSUUS KONSERNIN EBITALIIKEVOITOSTA 2016 (2015) M€ SUOMI 28,4 (22,4) RUOTSI 73,7 (61,7) NORJA 5,2 (5,4) TANSKA 0,4 (1,9) KESKI-EUROOPPA 3,9 (-3,3) ITÄ-EUROOPPA 5,5 (6,3) 63% Liikevaihto Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa Eliminoinnit ja kohdistamattomat erät Konserni yhteensä 52 euroa olivat vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä liittyen arvonalennuksiin Latvian ja Liettuan toiminnoissa sekä Tanskan kone- ja laitevuokraustoiminnossa. Poistot ja arvonalennukset yrityshankinnoista olivat 8,0 (8,1) miljoonaa euroa ja sisältävät vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä 3,2 (0,0) miljoonaa euroa liittyen arvonalennuksiin Latvian ja Liettuan toiminnoissa ja Tanskan kone- ja laitevuokraustoiminnossa. Yhteensä vertailukelpoisuuteen vaikuttavista arvonalennuksista 3,0 miljoonaa euroa kohdistui Latvian ja Liettuan liiketoimintaan ja 5,0 miljoonaa euroa Tanskan kone- ja laitevuokrausliiketoimintaa. Arvonalennukset tehtiin perustuen vuosittaiseen arvonalennustestiin. Testin perusteella odotettujen tulevaisuuden rahavirtojen nettonykyarvo alitti sitoutuneen pääoman määrän, mikä johti arvonalennuskirjauksiin. Arvonalennuksilla ei ole kassavirtavaikutusta. Arvonalennusten jälkeen kyseisiin toimintoihin ei sisälly enää liikearvoa eikä yrityskaupoista aiheutuneita aineettomia hyödykkeitä. Nettorahoituskulut olivat 11,8 (12,9) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 86,9 (63,8) miljoonaa euroa ja katsauskauden voitto oli 68,6 (49,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen voitto ennen veroja oli 94,4 (65,8) miljoonaa euroa ja katsauskauden vertailukelpoinen voitto oli 75,6 (51,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli vuonna 2016 yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikutti negatiivisesti yhteensä 8,0 miljoonan euron arvonalennus Tanskan kone- ja laitevuokraus liiketoiminnasta sekä Latvian ja Liettuan liiketoiminnoista. Liikevoittoon vaikutti positiivisesti 0,5 miljoonan euron erä Fortrentin Vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto oli 111,1 (86,8) miljoonaa euroa eli 15,6 (13,0) prosenttia liikevaihdosta. Kone- ja laitevuokrauksen vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto oli 90,5 (65,7) miljoonaa euroa eli 15,2 (11,6) prosenttia liikevaihdosta. Siirtokelpoisten tilojen vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto oli 30,8 (29,5) miljoonaa euroa eli 26,2 (29,5) prosenttia liikevaihdosta. EBITA-liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat vuonna 2016 yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. Liikevoittoa heikensi yhteensä 4,8 miljoonan euron alaskirjaus Tanskan koneja laitevuokrausliiketoiminnasta ja Latvian ja Liettuan liiketoiminnoista. Liikevoittoa paransi 0,5 miljoonaa euroa Fortrentin lainojen uudelleenluokittelu. Fortrent käsittelee osan valuuttamääräisten lainojen kurssieroista tulosvaikutteisesti aiemman oman pääoman kirjauksen sijaan. Vuonna 2015 vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä olivat 0,8 miljoonaan euron kulut KeskiEuroopan toimintojen uudelleenjärjestelyistä sekä 1,2 miljoonan euron kulut toimitusjohtajan vaihdoksesta. Cramo-konsernin liikevoitto (EBIT) parani myös ja oli 98,7 (76,7) miljoonaa euroa eli 13,9 (11,5) prosenttia liikevaihdosta. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 106,2 (78,7) miljoonaa euroa. Konsernin luottotappioiden ja luottotappiovarausten kuluvaikutus oli 2,3 (3,5) miljoonaa euroa. Osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyvät kulukirjaukset olivat 2,5 (2,2) miljoonaa euroa. Konsernin poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta olivat 112,0 (100,9) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset olivat yhteensä 6,1 (1,4) miljoonaa euroa. Arvonalentumisista 4,8 (0,0) miljoonaa HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS EBITA 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 129,2 355,6 67,4 32,0 78,5 50,3 -0,7 712,3 110,9 331,2 70,4 28,3 77,2 50,9 -1,0 667,9 16,5 7,4 -4,3 13,2 1,6 -1,1 -31,4 6,6 28,4 73,7 5,2 0,4 3,9 5,5 -10,3 106,7 22,4 61,7 5,4 1,9 -3,3 6,3 -9,4 84,8 26,5 19,5 -4,1 -80,8 -11,9 8,7 25,8 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 lainojen uudelleenluokittelusta. Vuonna 2015 vertailukelpoisuuteen vaikutti 2,0 miljoona euroa Keski-Euroopan uudelleenorganisoinnista ja toimitusjohtajan vaihdoksesta. Arvonalentumisiin liittyvät verovaikutukset olivat 0,4 miljoonaa euroa positiiviset Osakekohtainen tulos oli 1,54 (1,13) euroa. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 1,70 (1,17) euroa. euroa. Sijoitetun pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) oli 11,2 (9,0) prosenttia ja oman pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) 13,6 (10,5) prosenttia. Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 12,0 (9,2) prosenttia ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto 14,9 (10,9) prosenttia. INVESTOINNIT JA RAHAVIRTA Tilikauden bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin olivat 207,3 (175,0) miljoonaa euroa. Yritys- ja liiketoimintahankintojen osuus bruttoinvestoinneista oli 4,4 (9,8) miljoonaa euroa. Muut investoinnit kohdistuivat pääasiassa kalustohankintoihin. Liiketoiminnan rahavirta oli 172,2 (174,9) miljoonaa euroa. Seuraavat erät vaikuttivat rahavirtaan negatiivisesti verrattuna vuoteen 2015. Konserni sai 8,3 miljoonan euron veronpalautuksen vuonna 2015. Nettokäyttöpääoman muutos vaikutti rahavirtaan positiivisesti 11,4 miljoonaa euroa vuonna 2015, kun taas vuonna 2016 nettokäyttöpääoman muutos vaikutti rahavirtaan negatiivisesti 1,5 miljoonaa euroa. Myös rahoituserien rahavirta oli 8,0 miljoonaa euroa alempi kuin vertailukaudella johtuen suojattavasta positiosta ja suojauksista aiheutuvien valuuttakurssierojen eriaikaisesta realisoitumisesta. Investointien rahavirta oli -164,9 (-139,3) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 7,3 (35,6) miljoonaa euroa. TALOUDELLINEN ASEMA JA TASE Cramo-konsernin korollinen nettovelka 31.12.2016 oli 387,0 (368,4) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli 74,5 (75,1) prosenttia. Nettovelat per käyttökate oli 1,77 (1,98). Laskennassa käytetty käyttökate on rullaava 12 kuukauden käyttökate. Konsernin vaihtuvakorkoisista veloista oli 31.12.2016 suojattu koronvaihtosopimuksilla 130,0 (130,0) miljoonaa euroa, joihin sovelletaan täysimääräisesti suojauslaskentaa. Cramo-konsernilla oli 31.12.2016 käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä (pois lukien leasing-limiitit) yhteensä 206,1 (201,2) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia rahoituslimiittejä oli 190,0 (185,0) ja lyhytaikaisia rahoituslimiittejä 16,1 (16,2) miljoonaa euroa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä taseessa oli tilikauden päättyessä 750,5 (686,9) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 31.12.2016 oli 1.155,8 (1.085,9) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 45,6 (45,7) prosenttia. Liikearvon yhteismäärä tilikauden lopussa oli 148,0 (151,1) miljoonaa euroa. Taseen ulkopuolisten operatiivisten leasing-sopimusten vuokravastuut olivat 31.12.2016 yhteensä 20,7 (23,1) miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset vastuut toimisto- ja toimipistevuokrista olivat 98,7 (90,1) miljoonaa euroa. Konsernin investointisitoumukset olivat 53,9 (25,0) miljoonaa euroa. Cramo Oyj julkisti 14.11.2016 takaisinostotarjouksen, jossa Cramon liikkeeseen laskemien vuoden 2018 helmikuussa erääntyvien 100 miljoonan euron 4,50 prosentin lainaosuuksien haltijat kutsuttiin myymään lainaosuutensa käteistä vastaan Cramon puolesta toimineelle Nordea Bank Danske A/S:lle. Takaisinostotarjouksen mukaisia ilmoituksia vastaanotettiin nimellisarvoltaan yhteensä 83 730 000 euron edestä. Lainaosuuksien takaisinostohinta oli 105,261 prosenttia. Lisäksi maksettiin lainaosuuksille kertyneet ja maksamattomat korot. Takaisinostotarjouksen tulos julkistettiin 24.11.2016 ja kaupan selvityspäivä oli 29.11.2016. Cramo Oyj ilmoitti 23.11.2016 laskevansa liikkeeseen 150 miljoonan euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalaina erääntyy 28.2.2022, sen kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 2,375 prosenttia ja emissiokurssi 99,948 prosenttia. Joukkovelkakirjalainasta saatavat varat käytetään Cramon velkojen osittaiseen jälleen rahoittamiseen, mukaan lukien vuonna 2018 erääntyvän 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan osittaiseen takaisinostoon, sekä Cramon yleisiin rahoitustarpeisiin. Joukkovelkakirjalaina on ollut kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:ssä 5.12.2016 lähtien. HENKILÖSTÖ Konsernin henkilöstömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 2 550 (2 486; 2 528). Lisäksi konsernissa työskenteli keskimäärin 178 (141; 149) henkeä vuokratyövoimana. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli kauden lopussa 2 562 (2 473; 2 473). Cramo-konsernin joustavaan toimintamalliin kuuluu käyttää vakituisen henkilöstön lisäksi vuokratyövoimaa. Vakituisen henkilöstömäärän ja vuokratyövoiman suhdetta ja määrää sopeutetaan jatkuvasti markkinatilanteen mukaan. Tilikauden palkkojen ja palkkioiden yhteissumma oli 115,8 (108,3; 106,1) miljoonaa euroa. 3% 19% 19% HENKILÖSTÖ SEGMENTEITTÄIN VUODEN VAIHTEESSA Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa Konsernitoiminnot Konserni yhteensä CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Henkilömäärä (HTV) 2016 480 877 225 98 336 474 72 2 562 13% 2015 448 825 219 97 350 466 68 2 473 2014 428 806 235 118 363 456 67 2 473 34% 4% 9% HENKILÖSTÖ SEGMENTEITTÄIN 2016 (2015) % SUOMI 480 (448) RUOTSI 877 (825) NORJA 225 (219) TANSKA 98 (97) KESKI-EUROOPPA 336 (350) ITÄ-EUROOPPA 474 (466) KONSERNITOIMINNOT 72 (68) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 53 6% 4% 28% HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA –23 24–35 36–45 46–59 60– Konserni yhteensä Henkilömäärä (HTV) 2016 92 729 717 874 151 2 562 34% 2015 59 708 700 848 157 2 473 2014 80 705 695 833 160 2 473 28% HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA 2016 (2015) –23 92 (59) 24–35 729 (708) 36–45 717 (700) 46–59 874 (848) 60– 151 (157) 17% HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA Miehet Naiset Konserni yhteensä Henkilömäärä (HTV) 2016 2 116 446 2 562 2015 2 143 330 2 473 2014 2 131 342 2 473 83% HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA 2016 (2015) MIEHET 2 116 (2 143) NAISET 446 (330) JOHTO Cramo muodostuu toiminnallisesti kolmesta markkina-alueesta: Skandinaviasta (Ruotsi, Norja, Tanska), ItäEuroopasta (Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola) sekä Keski-Euroopasta (Saksa, Itävalta, Unkari, Tsekin tasavalta, Slovakia). Cramo Oyj:n toimitusjohtajana aloitti 1.1.2016 Leif Gustafsson. Cramo Oyj:n johtoryhmä muodostui tilikauden päättyessä toimitusjohtajan lisäksi seuraavista henkilöistä: Göran Carlson, johtaja, Skandinavia ja Cramo Ruotsin toimitusjohtaja; Tatu Hauhio, johtaja, Itä-Eurooppa ja Cramo Finlandin toimitusjohtaja; Dirk Schlitzkus, johtaja, Keski- Eurooppa ja toimitusjohtaja Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa; Martin Holmgren, johtaja, kalustonhallinta; Aku Rumpunen, talous- ja rahoitusjohtaja; Petri Moksén, johtaja, siirtokelpoiset tilat; Petra Schedin Stergel, johtaja, henkilöstön kehittäminen ja Mattias Rådström, johtaja, viestintä, markkinointi ja sijoittajasuhteet. Aku Rumpunen nimitettiin talous- ja rahoitusjohtajaksi 21.12.2016. Rumpunen on toiminut vuodesta 2013 Cramon Group Business Control -toimintojen johtajana ja johtoryhmän jäsenenä sekä väliaikaisena talous- ja rahoitusjohtajana elokuusta 2016 alkaen, jolloin talous- ja rahoitusjohtaja Martti Ala-Härkönen erosi Cramon palveluksesta. Petra Schedin Stergel ja Mattias Rådström tulivat Cramoon konsernin ulkopuolelta ja aloittivat tehtävissään syyskuussa 2016. Göran Carlsonin seuraajaksi nimitettiin elokuussa Peter Bäckström. 54 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Hän aloitti tehtävässään 1.1.2017. Cramokonsernin yhtenäisistä toiminnoista vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen Per Lundquist lopetti yhtiön palveluksessa elokuussa 2016. VOIMASSAOLEVAT KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Konsernin vakituisille työntekijöille suunnatussa One Cramo Osakeohjelma -kannustinjärjestelmässä työntekijä voi säästää enintään viisi prosenttia palkastaan siten, että kertyneillä säästöillä ostetaan yhtiön osakkeita. Kannustinjärjestelmän viides säästökausi alkoi 1.10.2016 ja päättyy 30.9.2017. Ensimmäinen säästökausi päättyi 30.9.2013 ja siihen liittyvät lisäosakkeet yhteensä 12 565 kappaletta luovutettiin toukokuussa 2016. One Cramo Osakeohjelmassa henkilöllä on mahdollisuus saada yksi lisäosake jokaista hankkimaansa kahta osaketta kohden. Cramo Oyj:n avainhenkilöiden osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on ansaintajaksoina kalenterivuodet alkaen vuodesta 2012. Ansaintajaksojen 20122014 palkkiot perustuivat tulos/osaketunnuslukuun. Palkkiot vuodelta 2013 maksettiin 15.1.2016. Osakkeita jaettiin maksuttomana suunnattuna osakeantina 43 562 kappaletta, minkä lisäksi palkkioita maksettiin käteisenä 674 282 euroa. Palkkiot vuodelta 2014 maksettiin tilikauden jälkeen 16. tammikuuta 2017. Osakkeita jaettiin maksuttomana suunnattuna osakeantina 21 211 kappaletta, minkä lisäksi palkkioita maksettiin käteisenä 428 482 euroa. Konsernin johtoryhmän ja avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2015-2017 tarjoaa mahdollisuuden ansaita Cramon osakkeita ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Jokaista ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso ennen palkkioiden maksamista. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 65 Cramon avainhenkilöä. Jos asetetut tavoitteet toteutuvat täysimääräisinä kaikkien kolmen ansaintajakson osalta, ansaitut palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 000 000 Cramo Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Vuoden 2015 palkkiot vastaavat noin 163 000 osakkeen arvoa, ja ne maksetaan tammikuussa 2018. KESTÄVÄ KEHITYS Cramo on allekirjoittanut YK:n Global Compact -aloitteen kestävän liiketoiminnan edistämisestä. Cramolla on eettiset toimintaperiaatteet, joilla pyritään varmistamaan, että Cramo toimii aina vastuullisesti ja lahjomattomasti ja ottaa aina terveyden, turvallisuuden ja tehokkuuden huomioon kehittäessään sekä työpaikkoja että tuotteitaan ja palveluitaan. Viitekehyksenä tässä toimii Cramo Story. Cramo haluaa olla vuokrausalan esikuva. Turvallisuus on kaikessa toiminnassa ensimmäisellä sijalla, ja tavoitteeksi on asetettu, ettei työmailla tapahdu lainkaan onnettomuuksia. Cramo tarjoaa asiakkailleen koulutusta työmaaonnettomuuksien ehkäisemiseksi. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Ympäristövastuu on tärkeä osa Cramon liiketoimintamallia. Konserni kykenee vähentämään rakentamisen ympäristökuormitusta kone- ja laitekantansa korkeilla käyttöasteilla. Ympäristövastuuseen kuuluu huolehtia, että vuokrattavat koneet, laitteet ja toimitilat ovat korkealaatuisia ja huolellisesti huollettuja ja kunnostettuja. Laitehankinnoissa tarkistetaan, että laitetoimittajat ovat Global Compact -yrityksiä tai vastaavia. Käytöstä poistettavista laitteista syntyvä materiaali kierrätetään mahdollisimman tarkasti. Energiankulutuksen ja -kustannusten vähentäminen on Cramon toiminnassa olennaista. Cramon liikkuvan energiankulutuksen seurantajärjestelmän avulla energiankulutusta voidaan vähentää noin viidenneksen. Kuljetuksia ja päästöjä vähennetään tehokkaalla kuljetusten optimoinnilla ja oikeilla ajotavoilla. Cramo raportoi vuosittaiset päästönsä kansainvälisen Carbon Disclosure –hankkeen mukaisesti. Päästöjen seuranta perustuu kansainväliseen kasvihuonekaasujen laskentamalliin (Greenhouse Gas Protocol). Cramon Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan toiminnoilla on ISO 9001- ja ISO 14001 eli OHSAS 18001 laatu-, ympäristö-, työterveys– ja turvallisuusstandardit ja maakohtaiset energiatavoitteet. Cramon tavoitteena on saavuttaa toiminnoilleen OHSAS 18001-sertifikaatti kaikilla markkinoilla. Cramo on tehnyt yhteistyöstä vuodesta 2007 SOS-Lapsikylien kanssa. Kansainväliset SOS-Lapsikylät tarjoavat turvallisen kasvuympäristön erityisen haastavista olosuhteista tuleville lapsille. Emoyhtiön vuosittaisen rahallisen tuen lisäksi tukitoimintaan osallistutaan monin eri tavoin lähes kaikissa Cramo-maissa. Cramo julkaisee erillisen Kestävän kehityksen raportin, joka sisältää tietoa Cramon toimintaan liittyvistä ympäristöasioista ja yhteiskuntavastuista. GRI:n G4-ohjeiston perustason raportointiperiaatteiden mukaisesti laadittu raportti valmistuu kevään aikana, ja se ilmestyy sekä painettuna että sähköisessä muodossa. Raportti ei ole ulkopuolisen riippumattoman tahon varmentama. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Cramo Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2016 oli 24 834 753,09 euroa ja osakkeiden lukumäärä 44 690 554. Cramo Oyj:n hallussa oli tilikauden päättyessä näistä 239 423 osaketta. Katsauskauden jälkeen, 16.1.2017, yhtiön hallussa oleva osakemäärä pieneni 218 212 osakkeeseen johtuen Cramokonsernin osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään 2014 perustuvasta suunnatusta maksuttomasta osakeannista. Osakelukumäärä kasvoi tilikaudella 2016 optio-ohjelman 2011 seurauksena. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä merkittiin 69 260 osaketta, jotka merkittiin kaupparekisteriin 18.1.2016 ja otettiin kaupankäynnin kohteeksi 19.1.2016. MUUTOKSET OMISTAJAKUNNASSA Cramo Oyj sai tilikauden aikana seuraavan arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen ilmoituksen omistusosuuden muuttumisesta: Yhtiöiden Massachusetts Mutual Life Insurance Company, MassMutual Holding LLC ja MM Asset Management Holding LLC osuus Cramo Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä alitti 3.10.2016 viisi prosenttia. Yhtiöiden osuus äänimäärästä ja osakepääomasta oli tuolloin 4,89 prosenttia ja omistus 2 185 577 osaketta. YHTIÖKOKOUS 2016 JA HALLITUKSEN VALTUUDET Cramo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 31.3.2016 vahvisti konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 2015 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön jakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,65 euroa osakkeelta tilikaudelta 1.1.-31.12.2015. Hallitukseen valittiin uudelleen Helene Biström, Peter Nilsson, Joakim Rubin, Erkki Stenberg, Caroline Sundewall ja Raimo Seppänen sekä uutena jäsenenä Perttu Louhiluoto. Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 70 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 40 000 euroa ja muiden jäsenten palkkioksi 35 000 euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että 50 prosenttia vuosipalkkiosta käytetään siten, että sillä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin yhtiön osakkeita. Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa lisäksi 1 000 euron kokouspalkkio kustakin valiokunnan kokouksesta, johon he osallistuvat. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan lisäksi 5 000 euron vuosipalkkio. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Toni Aaltonen. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 400 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta siten, että niitä voidaan hankkia vain vapaalla omalla pääomalla markkinoilla muodostuvaan hintaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa ja niitä voidaan käyttää enintään 400 000 kappaletta yhtiön kannustinjärjestelmiin. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista, joka sisältää oikeuden päättää omien osakkeiden luovuttamisesta sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Annettavat osakkeet ovat yhtiön uusia osakkeita, joiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 4 400 000, eikä niitä voida käyttää kannustinjärjestelmiin. Yhtiökokous päätti, että osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestystä ei muuteta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta tarkistaa työjärjestystä vuosittain ja ehdottaa mahdollisia muutoksia seuraavan varsinaiseen yhtiökokoukseen hyväksyttäväksi. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 20 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Kaikki valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. HALLINTO JA TILINTARKASTAJAT Cramo Oyj:n hallitus muodostui tilikauden päättyessä seuraavista jäsenistä: Helene Biström (puheenjohtaja), Perttu Louhiluoto, Peter Nilsson, Joakim Rubin, Erkki Stenberg, Caroline Sundewall ja Raimo Seppänen. Varsinaiseen yhtiökokoukseen 31.3.2016 asti hallituksen muodostivat Helene Biström (puheenjohtaja), Leif Boström, Eino Halonen, Peter Nilsson, Joakim Rubin, Raimo Seppänen, Erkki Stenberg ja Caroline Sundewall. Tarkastusvaliokunnan muodostivat Joakim Rubin (puheenjohtaja), Erkki Stenberg ja Caroline Sundewall. Palkitsemisvaliokunnan muodostivat Helene Biström (puheenjohtaja), Peter Nilsson ja Raimo Seppänen. Varsinaisen yhtiökokouksen päättämän osakkeenomistajien nimitystoimikunnan marraskuussa 2016 nimetyt jäsenet ovat Helene Biström; Mikael Moll, Zeres Capitalin osakas; Ari Autio, Rakennusmestarien Säätiön hallituksen jäsen ja Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, johtaja, listaamattomat sijoitukset. Nimitystoimikunnan puheenjohtaja on Mikael Moll. Leif Gustafsson nimitettiin Cramokonsernin toimitusjohtajaksi 1.1.2016 alkaen. Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2016 henkilökohtaisesti tai määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä 37 169 Cramo Oyj:n osaketta. Varsinaisena tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, jossa päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Toni Aaltonen. Cramo Oyj noudattaa 1.1.2016 voimaan astunutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Cramo noudattaa HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 55 sisäpiiritiedon hallinnassa markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (Market Abuse Regulation, MAR) vaatimuksia, Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeita sekä Cramon hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta. Cramo Oyj:n hallituksen antama selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2016 sekä palkka- ja palkkioselvitys vuodelta 2016 löytyvät Cramo Oyj:n verkkosivuilta. OLENNAISET RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Cramon liiketoiminnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät maailmanlaajuisen talouskehityksen lisäksi kunkin maan suhdanne- ja talouskehitykseen, korkotason ja valuuttakurssien vaihteluihin, rahoituksen saatavuuteen, luottotappioriskeihin, konsernin yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen, henkilöstöriskeihin, pätevän johdon saatavuuteen ja rekrytointiin liittyviin riskeihin, verotukseen liittyviin riskeihin sekä muihin liiketoiminnan riskeihin. Talouden epävarmuus voi näkyä Cramon toiminnassa esimerkiksi kysynnän heikentymisenä, kilpailun kiristymisenä, vuokraushintojen alentumisena, rahoituskulujen nousuna tai asiakkaiden maksuvaikeuksina ja kasvavina luottotappioina. Tämän lisäksi taloudellinen epävarmuus lisää tasearvoihin kohdistuvia arvonalentumisriskejä. Geopoliittisista riskeistä erityisesti Ukrainan kriisi ja Venäjän talouden ongelmat ovat lisänneet taloudellista epävarmuutta Cramon toiminnassa. Myös Euroopan poliittiset muutokset, kuten ”Brexit”, useat vuodelle 2017 ajoittuvat vaalit sekä valtioiden velkahaasteet, voivat vaikuttaa yleiseen talouskehitykseen ja sitä kautta rakentamiseen ja vuokrauspalveluiden kysyntään. Cramo on määritellyt riskinottohalunsa omistaja-arvoon pohjautuvan strategian pohjalta. Cramon hallitus vahvistaa yhtiön riskinhallinnan periaatteet ja arvioi riskienhallinnan riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Cramon riskit voidaan luokitella strategisiin riskeihin, operatiivisiin ja toiminnallisiin riskeihin sekä taloudellisiin ja rahoitus- ja veroriskeihin. vähentämään myös vuokrauskaluston käyttöasteen jatkuvalla optimoinnilla. Laajentuminen ja liiketoiminnan kehitys perustuvat osittain yritysostoihin. Yritysostojen riskit liittyvät muun muassa paikallisten markkinoiden ja sääntelyn tuntemukseen, asiakkaisiin, avainhenkilöihin ja toimittajiin. Riskit pyritään ottamaan huomioon huolellisella valmistelulla ja yrityskauppojen kohteiden integrointiin panostamalla. Investointien määrään, kohdentamiseen ja ajoitukseen sekä muihin strategisen tason liiketoimintapäätöksiin liittyy riskejä. Tavoitteena on hallita investointeihin liittyviä riskejä muun muassa huolellisella investointien hyväksymismenettelyllä, optimoimalla kaluston käyttöä konserninlaajuisesti, rahoittamalla osa investoinneista operatiivisella leasingilla sekä hyödyntämällä tulevaa markkinakehitystä ennustavia ulkoisia ja sisäisiä mittareita. Näitä tulevaisuutta luotaavia mittareita seurataan maayhtiökohtaisesti kuukausittain. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteisiin ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi käytetään johdannaissopimuksia kuten koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssiriski muodostuu pääasiassa nettosijoituksista ulkomaisiin yksiköihin sekä valuuttamääräisistä lainoista, joihin liittyvän riskin suojausinstrumentteina on käytetty valuuttatermiinejä. Konsernin rahoituspolitiikassa on määritelty rahoitustoiminnon vastuut ja menettelytavat sekä suojaustoiminnan tavoitteet ja periaatteet. Konsernin maakohtainen rahoitus hoidetaan keskitetysti pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Verotusympäristö on Euroopassa kiristymässä. Uusia verolakeja säädetään ja nykyisten lakien tulkintoja kiristetään. Verovaikutusten ennakoinnin heikentyminen voi aiheuttaa odottamattomia haasteita myös Cramolle. OPERATIIVISET JA TOIMINNALLISET RISKIT Markkinanäkymät vuodelle 2017 ovat Cramo-maissa pääosin myönteiset. Alan markkinatutkimuslaitokset Euroconstruct ja Forecon arvioivat rakentamisen lisääntyvän kaikissa muissa Cramon toimintamaissa paitsi Tsekin tasavallassa, Liettuassa ja Venäjällä. Euroconstructionin arvion mukaan rakentaminen lisääntyy 1-3 prosenttia Pohjoismaissa, Saksassa ja Itävallassa. Itä-Euroopassa kasvuodotukset vaihtelevat maittain yhden ja kuuden prosentin välillä. European Rental Association (ERA) arvioi kone- ja laitevuokrauksen lisääntyvän kaikissa ERA:n ennusteeseen kuuluvissa Cramon toimintamaissa. Kone- ja laitevuokrauksen kysyntä seuraa yleensä rakentamista viiveellä. Kysyntään vaikuttavat rakentamisen määrän lisäksi teollisuuden investoinnit ja vuokrauksen penetraatioasteen kasvu. Tiukentuva lainsäädäntö ja vaatimukset rakentamisen tehostamiselle ja laadun parantamiselle lisäävät tarvetta erilaisille vuokraukseen liittyville palveluille. Siirtokelpoisten tilojen kysyntää lisäävät muunneltavien ja helposti käyttöönotettavien tilojen tarpeiden ja suosion lisääntyminen. Kysyntää lisäävät sisäinen muuttoliike ja demografiset muutokset. Cramo uskoo, että myös megatrendit kuten kaupungistuminen, jakamistalous ja kestävän kehityksen korostuminen tukevat sekä kone- ja laitevuokrauksen että siirtokelpoisten tilojen pitkän aikavälin kysynnän kasvua. NÄKYMÄT VUODELLE 2017 Konsernin operatiivisista riskeistä merkittävimmät ovat liiketoimintaan ja henkilöstöön liittyvät riskit, sopimusriskit, työturvallisuusriskit, tietotekniikkaan liittyvät riskit, yleisten lakien ja säädösten noudattamiseen liittyvät riskit sekä konsernin hallinnointiperiaatteisiin liittyvät riskit. Merkittävimpien strategisten ja operatiivisten riskien hallinnoimiseksi konsernilla ja sen tytäryhtiöillä on omat valmiussuunnitelmansa. Suomelle ja Ruotsille on myönnetty OHSAS 18001-työturvallisuussertifikaatit. Aluekohtaiset tulosyksiköt vastaavat kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista ja jälleen käsittelystä. Cramon toiminnot Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on sertifioitu ISO 14001 -ympäristö ja ISO 9001 -laatujärjestelmien mukaisesti. Konsernin liiketapahtumariskejä ovat muun muassa kaluston vuokraamiseen ja toiminnan häiriöttömään jatkumiseen liittyvät riskit, joita hallinnoidaan vakuutuksin. STRATEGISET RISKIT TALOUDELLISET-, RAHOITUSJA VERORISKIT Konsernin liiketoiminta on riippuvainen yleisestä talouskehityksestä ja rakentamis- ja kiinteistömarkkinoista. Kausivaihtelut ovat tyypillisiä rakennusteollisuudelle, ja konsernin liikevaihto ja tulos vaihtelevat vuosineljänneksittäin konevuokrausliiketoiminnalle tyypillisellä tavalla. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminta on vähemmän suhdanneherkkää kuin kone- ja laitevuokraus. Suhdannevaihteluiden vaikutusta pyritään Taloudellisen ja rahoitukseen liittyvien riskein hallinnan tavoitteena on turvata yhtiön korkeatasoinen ulkoinen ja sisäinen taloudellinen raportointi, rahoituksen saatavuus sekä minimoida toimintaympäristön ja rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Konsernin pääasiallisia rahoitusriskejä ovat rahavirran korkoriski, valuuttakurssiriski, luottoriski ja likviditeettiriski. 56 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS MUUTOS OHJEISTUSPERIAATTEISSA Vuodesta 2017 lähtien Cramon uuteen strategiaan liittyen yhtiö on muuttanut ohjeistuskäytäntöään ja lopettaa numeerisen ohjeistuksen antamisen CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 liikevaihdosta ja EBITA kannattavuudesta konsernitasolla. Lisää tietoa annetaan pääomamarkkinapäivänä 16.2.2017. HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS Yhtiön voitonjakopolitiikan mukaan Cramo Oyj:n tavoitteena on harjoittaa vakaata voitonjakopolitiikkaa ja maksaa noin 40 prosenttia tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) osinkona. Cramo Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2016 olivat 183 616 896 euroa, sisältäen jakamattomia voittovaroja 41 398 811 euroa. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.-31.12.2016 jaetaan osinkoa 0,75 (0,65) euroa osakkeelta. Varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettävän torstaina 30.3.2017. MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT TILIKAUDEN JÄLKEEN Cramo Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti 2.2.2017 seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka on suunniteltu pidettäväksi 30.3.2017, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Nimitystoimikunta ehdotti, että hallitukseen valitaan uudelleen hallituksen jäseniksi varsinaisen yhtiökokouksen 2018 loppuun saakka suostumustensa mukaisesti nykyisistä jäsenistä Perttu Louhiluoto, Peter Nilsson, Joakim Rubin, Raimo Seppänen, Erkki Stenberg ja Caroline Sundewall, sekä uutena jäsenenä Veli-Matti Reinikkala. Hallituksen nykyinen puheenjohtaja Helene Biström on ilmoittanut, ettei hän ole käytettävissä uudelleenvalintaa varten. Hallituksen kokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistellessaan nimitystoimikunta on nimenomaisesti pyrkinyt kartoittamaan mahdollisuutta uuden hallituksen puheenjohtajan löytämiseksi. Nimitystoimikunnan tekemien selvitysten, hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan kanssa käytyjen CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 keskusteluiden, ulkopuolisen rekrytointikonsultin raporttien sekä hallituksen itsearvioinnin ja arviointiprosessiin liittyvän ulkopuolisen konsultin laatiman selvityksen perusteella nimitysvaliokunta on päättänyt ehdottaa, että Veli-Matti Reinikkala valitaan hallituksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi. Edelleen nimitystoimikunta suosittelee, että hallitus valitsee Veli-Matti Reinikkalan hallituksen puheenjohtajaksi. Veli-Matti Reinikkala (syntynyt 1957) on toiminut lukuisissa johtoryhmätehtävissä ABB:llä, mukaan lukien Euroopan aluejohtajana vuonna 2015 sekä konsernin johtoryhmän jäsenenä vuosina 2006–2015, Process Automation -divisioonan johtajana 2006– 2014, Process Automation -liiketoiminta-alueen johtajana vuonna 2005 ja Automation Technologies -divisioonan johtajana Kiinassa 2003–2004. Reinikkala toimii tällä hetkellä hallituksen jäsenenä UPM-Kymmene Oyj:ssä (vuodesta 2007) ja Fortum Oyj:ssä (vuodesta 2016). Hän on suorittanut Executive Master of Business Administration -tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa. VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT Cramon käyttämien vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmät ovat seuraavat: EBITA-liikevoitto = Liikevoitto + yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset Käyttökate (EBITDA) = EBITA + poistot ja arvonalentumiset Nettovelat / Käyttökate (EBITDA) Kauden lopun nettovelat = Viimeisen 12 kuukauden käyttökate (EBITDA) Vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto = EBITA-liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoinen tulos/osake = Tilikauden tulos - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilikaudella keskimäärin Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto% = Tilikauden voitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät x 100 Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana) Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto% = Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät (viimeiset 12 kuukautta Taseen loppusumma - korottomat velat (keskim. tilikauden aikana x 100 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 57 LIIKETOIMINNAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2016 2015 2014 Liikevaihto Muutos-% Liikevoitto % liikevaihdosta Voitto ennen veroja1 % liikevaihdosta Tilikauden tulos1 % liikevaihdosta Oman pääoman tuotto1 Sijoitetun pääoman tuotto1 Omavaraisuusaste Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta josta liiketoimintahankinnat Oma pääoma Korolliset nettovelat Nettovelkaantumisaste Henkilöstö keskimäärin 712,3 +6,6 98,7 13,9 86,9 12,2 68,6 9,6 13,6 11,2 45,6 207,3 29,1 4,4 519,7 387,0 74,5 2 550 667,9 +2,5 76,7 11,5 63,8 9,6 49,7 7,4 10,5 9,0 45,7 175,0 26,2 9,8 490,7 368,4 75,1 2 486 651,8 -0,8 34,3 5,3 21,5 3,3 16,0 2,5 3,4 4,2 43,9 159,1 24,4 11,4 455,0 385,4 84,7 2 528 M€ % M€ % M€ % M€ % % % % M€ % M€ M€ M€ % No. 2013 657,3 -4,5 66,8 10,2 51,9 7,9 42,8 6,5 8,3 7,7 47,1 129,6 19,7 29,1 500,6 364,8 72,9 2 463 2012 2 688,4 +1,3 64,5 9,4 44,3 6,4 38,7 5,6 7,5 7,3 48,6 125,1 18,2 0,8 532,6 346,9 65,1 2 664 1 Vertailutiedot tilikaudelta 2012 on oikaistu uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet standardin takautuvan soveltamisen vuoksi 2 Tunnusluvut tilikaudelta 2012 on laskettu taseesta ennen Venäjän liiketoiminnan uudelleenluokittelua IFRS 5 mukaisesti yhteisyritykseen siirrettäviksi varoiksi ja veloiksi OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT Tulos/osake1 Tulos/osake, laimennettu1,2 Oma pääoma/osake Osinko/tulos Osinko/osake Osakkeiden vaihto % lukumäärästä Osakkeiden keskimääräinen oikaistu lukumäärä Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilikauden lopussa Hinta/voitto -suhde (P/E) Efektiivinen osinkotuotto Osakekannan markkina-arvo Keskikurssi Tilikauden viimeinen kaupankäyntikurssi Alin kaupankäyntikurssi Ylin kaupankäyntikurssi € € € % € No. % 1,54 1,53 11,69 48,6* 0,75* 18 385 238 41 1,13 1,12 11,05 57,6 0,65 33 659 526 75 0,37 0,36 10,40 149,3 0,55 28 710 540 66 1,01 1,00 11,56 59,3 0,60 23 736 696 55 0,94 0,93 11,58 44,8 0,42 16 900 991 40 No. 44 444 804 44 067 946 43 455 457 42 297 421 41 356 347 No. 44 451 131 15,4 3,2* 1 057,5 20,27 23,79 15,59 25,13 44 395 004 16,9 3,4 848,4 17,08 19,11 11,77 20,88 43 748 741 32,8 4,6 528,5 13,97 12,08 10,28 17,78 43 310 671 15,2 3,9 665,3 12,21 15,36 7,98 16,83 41 708 387 8,5 5,3 332,8 9,77 7,92 7,04 13,03 % M€ € € € € 1 Vertailutiedot tilikaudelta 2012 on oikaistu uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet standardin takautuvan soveltamisen vuoksi 2 Optioiden ja osakeohjelmien laimennusvaikutuksella oikaistuna * Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,75 euroa osakkeelta CRAMON OSAKKEEN HINTAKEHITYS JA VAIHTOMÄÄRÄ CRAMON OSAKEHINTA CRAMON OSAKE KPL/KK € 25 10 000 000 20 8 000 000 15 6 000 000 10 4 000 000 5 2 000 000 0 0 2015 HINTA, € 58 2016 KPL/KK LIIKETOIMINNAN KESKEISET TUNNUSLUVUT CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNITASE 1 000 € VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Osuudet yhteisyrityksissä Laskennalliset verosaamiset Lainasaamiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Liite 31.12.2016 31.12.2015 3 4 4 7 8 11 11 750 509 147 985 62 851 7 292 13 874 12 926 1 348 686 909 151 142 68 179 2 608 13 463 15 267 1 436 996 785 939 003 8 721 136 252 4 018 883 9 099 158 973 8 963 130 482 3 031 889 3 511 146 875 1 155 758 1 085 878 24 835 326 899 -8 572 -36 661 213 170 519 671 519 671 24 835 326 297 -7 074 -26 395 173 081 490 743 490 743 15 10 8 16 17 347 858 10 451 75 331 1 610 2 822 438 073 293 811 8 322 70 636 1 707 2 832 377 308 15 10 18 48 245 250 148 205 858 457 198 015 636 087 78 097 233 136 070 2 817 611 217 827 595 135 1 155 758 1 085 878 Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Tuloverosaamiset Johdannaisinstrumentit Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä 12 11 10 13 VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Suojausrahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Johdannaisinstrumentit Laskennalliset verovelat Eläkevelat Muut pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Johdannaisinstrumentit Osto- ja muut velat Tuloverovelat Varaukset Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 14 KONSERNITASE 59 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1 000 € Liite Liikevaihto 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 712 287 667 877 Liiketoiminnan muut tuotot 20 17 398 13 462 Materiaalit ja palvelut 21 -239 402 -236 619 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Liiketoiminnan muut kulut Poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta Osuus yhteisyritysten tuloksesta Yrityshankinnoista aiheutuneet poistot ja arvonalentumiset Liikevoitto 22 23 24 7 24 -155 831 -117 081 -111 962 1 330 -8 034 98 705 -143 899 -115 510 -100 878 395 -8 114 76 714 9 784 -21 633 -11 849 11 038 -23 961 -12 923 86 856 63 791 -18 287 -14 075 Tilikauden voitto 68 569 49 715 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 68 569 49 715 1,54 1,53 1,13 1,12 68 569 49 715 5 5 59 59 -1 498 1 088 3 348 -267 -13 347 -11 764 -11 759 56 810 -2 040 6 778 5 826 5 885 55 600 56 810 55 600 Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 25 Voitto ennen veroja Tuloverot Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton, € Laimennusvaikutuksella oikaistu, € MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: Eläkevelvoitteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, verojen jälkeen Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: Suojausrahaston muutos, verojen jälkeen Myytävissä olevat rahoitusvarat Osuus yhteisyritysten laajan tuloksen eristä Siirretty tulokseen likvidoinnin seurauksena (välillinen muuntoero) Muuntoerojen vaikutus Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä Muut laajan tuloksen erät yhteensä, verojen jälkeen Tilikauden laaja tulos Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 60 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 26 27 27 26 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 1 000 € 1.1.2015 Muuntoerot Eläkevelvotteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Suojausrahasto Tilikauden tulos Laaja tulos Osakemerkinnät Osingonjako Osakeperusteiset maksut 31.12.2015 1.1.2016 Muuntoerot Siirretty tulokseen likvidoinnin seurauksena (välillinen muuntoero) Eläkevelvotteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Suojausrahasto Tilikauden tulos Laaja tulos Omien osakkeiden luovutus Osingonjako Osakeperusteiset maksut 31.12.2016 Osakepääoma 24 835 Sijoitetun vapaan oman pääoman Muut rahasto rahastot Suojausrahasto 186 926 -8 162 135 911 Muuntoerot -31 133 4 738 Kertyneet voittovarat 146 613 454 990 4 738 59 59 1 088 49 715 55 600 3 459 -24 132 826 490 743 1 088 1 088 4 738 49 715 49 774 -24 132 826 173 081 3 459 24 835 186 926 139 370 -7 074 -26 395 24 835 186 926 139 370 -7 074 -26 395 -9 999 173 081 -267 5 -10 266 602 24 835 186 926 139 973 -8 572 -36 661 490 743 -9 999 -267 -1 498 -1 498 Oma pääoma yhteensä 68 569 68 574 -602 -28 885 1 002 213 170 5 -1 498 68 569 56 810 -28 885 1 002 519 671 Lisätietoja osakepääomasta ja oman pääoman rahastoista on esitetty liitetiedossa 14. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 61 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1 000 € Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen veroja Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset Osuus yhteisyritysten tuloksesta Muut ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut Rahoitustuotot ja -kulut Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Liite 24 7 28 25 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 86 856 63 791 119 995 -1 330 -13 889 11 849 203 482 108 992 -395 -8 806 12 923 176 505 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos Myynti- ja muiden saamisten muutos Osto- ja muiden velkojen muutos1 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 59 -8 237 880 -955 6 636 201 941 11 484 187 914 Maksetut korot Saadut korot Muut rahoituserät Maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirta -10 570 916 -5 501 -14 596 172 189 -11 597 1 193 3 192 -5 810 174 892 -195 374 34 506 -3 999 -164 867 -157 233 25 071 -7 146 -139 309 2 352 -7 592 61 320 -29 400 376 -28 880 -1 824 2 388 -13 295 7 000 -13 721 4 049 -24 128 -37 707 5 499 3 511 89 9 099 -2 125 5 689 -53 3 511 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin1 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti Tytäryhtiö- ja liiketoimintahankintojen nettorahavirta Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirta Korollisten saamisten muutos Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset Korollisten velkojen lisäys Korollisten velkojen vähennys Osakemerkinnät Maksetut osingot Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 1.1. Kurssierot Rahavarat 31.12. 6 1 Vuoden 2016 alusta maksamattomien investointien raportointiriviä on muutettu rahavirtalaskelmassa. Myös vertailukauden 1-12/2015 lukuja on muutettu vastaavasti. Oikaisun seurauksena kauden 1-12/2015 operatiivinen rahavirta heikkeni 8,0 miljoonaa euroa ja investointien rahavirta parantui 8,0 miljoonaa euroa. 62 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 2 3 4 1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET YRITYKSEN PERUSTIEDOT Cramo Oyj on palveluyritys, joka tarjoaa koneja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista. Cramo toimii 15 maassa Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa 324 toimipisteessä ja sillä on 2 550 työntekijää. Konsernin emoyhtiö Cramo Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka Y-tunnus on 0196435-4. Yhtiön kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite on Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa. Cramo Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.cramogroup.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa. Cramo Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 6.2.2017. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. LAATIMISPERUSTA Cramon konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2016 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRSsäännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta johdannaisinstrumentteja, osakeperusteisia maksuja sekä etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 5 tiettyjen arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on tehnyt. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laadintaperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laadintaperiaatteiden kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”. KONSOLIDOINTIPERIAATTEET TYTÄRYRITYKSET Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty Cramo Oyj:n lisäksi tytäryhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni on osallisena sijoituskohteessa ja altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Määräysvaltaa arvioitaessa on otettava huomioon kaikki tosiseikat. Jos on viitteitä siitä, että tosiseikoissa tai olosuhteissa on tapahtunut muutoksia, tulee määräysvaltaa sijoituskohteessa arvioida uudelleen. Vallalla tarkoitetaan oikeuksia, jotka tarkasteluhetkellä tuottavat sijoittajalle kyvyn ohjata merkityksellisiä toimintoja, ts. toimintoja, joilla on merkittävä vaikutus sijoituskohteen tuottoon. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konsernilla on 100 % määräysvalta kaikissa tytäryrityksissä. Tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 31 Konserniyritykset. Liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike on määritetty luovutettujen varojen, vastattavaksi otettujen velkojen ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankintahetken käypään arvoon. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankinnan kohteen yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon, josta ei ole vähennetty määräysvallattomien omistajien osuutta. Liikearvona kirjataan määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos määrä on pienempi kuin hankinnan kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen kauppa, kirjataan erotus suoraan laajaan tuloslaskelmaan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. 6 7 8 9 10 11 12 13 14 YHTEISYRITYKSET Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty yhtiöt, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta (50/50). Yhteisyritysten tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus yhteisyrityksien tilikauden tuloksista esitetään omana eränään liikevoiton yläpuolella. Konsernin investoinnit yhteisyrityksiin hankinta-ajankohtana, mukaan lukien yhteisyritysten oman pääoman muutokset hankinta-ajankohdan jälkeen, on esitetty taseessa kohdassa ”Osuudet yhteisyrityksissä”. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUTTAMINEN 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. 24 25 26 27 28 ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET LIIKETAPAHTUMAT 29 Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 63 30 31 32 33 34 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin. ULKOMAISTEN KONSERNIYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTEN MUUNTAMINEN Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden painotettua keskikurssia käyttäen ja taseet raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun määräysvalta tytäryrityksessä muuttuu, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty paikallisessa valuutassa kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 Tutkimusmenot kirjataan kuluksi kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että kehityshanke tuottaa vastaista taloudellista hyötyä ja menot voidaan luotettavasti mitata. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Konsernin tämänhetkiset kehityshankkeet eivät täytä aktivointikriteereitä ja siten kehittämismenot kirjataan kuluksi niiden syntyessä. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET LIIKEARVO 23 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 21 22 koska sen on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Cramo-brändistä ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Brändi on konsernin yhteinen omaisuuserä, joka testausta varten kohdistetaan uudelleen rahavirtaa tuottaville yksiköille liikevaihdon suhteessa. Omaisuuserien kohdistaminen yksiköille on esitetty liitteessä 5. Brändi arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Liiketoimintojen hankinnan yhteydessä konsernin omistukseen siirtyneet brändit arvostetaan tuottoperusteisella ”relief-fromroyalty” –menetelmällä riippumatta siitä aikooko konserni ottaa brändin käyttöönsä. Nämä co-brändit ovat kuitenkin luonteeltaan väliaikaisia ja ne poistetaan 1-10 vuoden aikana. Poistot ovat etupainotteisia heijastaen co-brändin suurempaa merkitystä heti hankinnan jälkeen. Co-brändit kohdistetaan samalle segmentille, johon vastaava liiketoimintojen hankinta kuuluu. Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta, ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. ASIAKASSUHTEET JA TOIMIPISTEVERKKO Liiketoimintojen yhdistämisissä on kohdistettu kauppahintaa asiakassuhteille ja toimipisteverkolle. Asiakassuhteiden arvostuksessa on sovellettu Multi-period Excess Earnings –menetelmää. Toimipisteverkko on arvostettu perustuen siihen hyötyyn, jonka toimiva toimipiste tuottaa suhteessa itse perustettavaan toimipisteeseen. BRÄNDI JA CO-BRÄNDI Brändit ja co-brändit ovat muodostuneet liiketoimintojen yhdistämisissä. Konsernin pääbrändi on ”Cramo”, jonka taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, 64 Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, kun on todennäköistä, että omaisuuserä tuottaa vastaista taloudellista hyötyä ja sen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat: Asiakassuhteet 3–10 vuotta Toimipisteverkko 10–20 vuotta Co-brändit 1–10 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet 2–8 vuotta Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintameno sisältää hankinnasta välittömästi aiheutuvat kustannukset. Liiketoimintojen hankinnan yhteydessä konsernin omistukseen siirtyneet aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Myöhemmin syntyneet menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä hyödykkeenä vain, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä ja niiden hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti sille kaudelle, jona ne ovat toteutuneet. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot seuraavien arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa: Rakennukset ja rakennelmat Vuokrattavat: Siirtokelpoiset tilat Koneet ja laitteet Palvelutuotannon koneet ja kalusto Oman käytön koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 10–35 vuotta 10–15 vuotta 3–10 vuotta 6–10 vuotta 3–6 vuotta 3–10 vuotta Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Poistot vuokrattavista koneista ja laitteista aloitetaan, kun ne ovat vuokrattavissa asiakkaille. Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. JULKISET AVUSTUKSET Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Tutkimus- ja kehittämismenoja koskevat avustukset sekä sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVON ALENTUMINEN Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. VUOKRASOPIMUKSET KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasing¬sopimuksella hankitusta CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai mikäli omistusoikeuden hankkimisesta vuokrakauden päättyessä ei ole täyttä varmuutta, sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan lyhennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu saman suuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. KONSERNI VUOKRALLE ANTAJANA Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuus¬ hyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokrasopimusten tulouttamista on selostettu laadintaperiaatteiden kohdassa ”Tuloutusperiaatteet”. RAHOITUSVARAT JA -VELAT RAHOITUSVARAT Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: a) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, b) lainat ja saamiset sekä c) myytävissä olevat rahoitusvarat. Konsernilla ei kuitenkaan tällä hetkellä ole olennaisia myytävissä olevia rahoitusvaroja. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella. Varat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella ja tätä luokittelua arvioidaan uudelleen säännöllisin väliajoin. Taseessa yli 12 kuukauden pituiset sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin ja alle 12 kuukauden pituiset lyhytaikaisiin varoihin. a) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä varoja. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiallisena tarkoituksena myydä se lyhyen aikavälin kuluessa. Mikäli johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan ne kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Tämän ryhmän omaisuuserät sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. b) Lainat ja saamiset Lainat ja saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, lukuun ottamatta eriä, joiden maturiteetti on tilinpäätöspäivästä lukien yli 12 kuukautta. Nämä sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Lainasaamiset esitetään taseessa omana eränä ja muut saamiset luokitellaan taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset ryhmään (liite 11 Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset). Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä eli päivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään kyseisen omaisuuserän. Rahoitusvarat merkitään alun perin taseeseen käypään arvoon sisältäen transaktiomenot lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat merkitään alun perin taseeseen käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Lainat ja saamiset arvostetaan taseessa myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. c) Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan yleensä käypään arvoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta laajan tuloslaskelman rahoituseriin silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Tilikaudella 2014 konsernin myytävissä olevat rahoitusvarat päätettiin uudelleen luokitella niiden epäolennaisen luonteensa vuoksi alkuperäiseen hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. ARVONALENTUMISTESTAUS 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi varojen kirjanpitoarvoja tarkastellaan säännöllisesti, vähintään vuosittain. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumistestauksessa otetaan huomioon niin ulkoiset lähteet, kuten merkittävä lasku markkina-arvossa, joka ei aiheudu ajan kulumisesta, normaalikäytöstä tai korkotason muutoksesta, kuin myös sisäiset lähteet kuten todiste varojen epäkuranttiudesta tai vauriosta. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 65 32 33 34 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 RAHOITUSVELAT Korolliset velat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Korollisia velkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä, luokitellaan korolliset velat lyhytaikaisiksi. Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan transaktiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle. Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 9 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot. JOHDANNAISSOPIMUKSET JA SUOJAUSLASKENTA Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Konserni määrittää tietyt johdannaiset joko: 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 a) taseeseen merkittyjen velkojen käyvän arvon suojauksiksi (käyvän arvon suojaus); tai b) taseeseen merkittyjen velkojen sisältämän tietyn riskin tai ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen suojauksiksi (rahavirran suojaus). Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojaus¬instrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta aloitettaessa, että sen jälkeen arvionsa siitä, ovatko suojaussuhteessa käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaita kumoamaan suojattavien kohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutokset. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään laajan tuloslaskelman rahoituserissä. Omaan 66 pääomaan kertyneet suojausvoitot ja -tappiot siirretään laajaan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Voitto tai tappio, joka syntyy vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutosten tehokkaasta osasta, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään laajan tuloslaskelman rahoituserissä. Johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa mutta joihin ei sovelleta tai ei voida soveltaa suojauslaskentaa, kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvarojen mukaisesti. Tällaisten johdannais¬instrumenttien käypien arvojen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään laajan tuloslaskelman rahoituserissä. Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 10 Rahoitusriskien hallinta. Suojausrahaston muutokset on esitetty laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista (liitetieto 14 Osakepääoma ja oman pääoman rahastot). Suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvät arvot on esitetty taseen pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa, mikäli suojattavan erän maturiteetti on yli 12 kuukautta, muutoin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa tai veloissa. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFOmenetelmällä. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus-, käsittelyja muut menot. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot. MYYNTISAAMISET Myyntisaamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Arvonalentuminen kirjataan, kun on objektiivista näyttöä siitä, että arvonalentumistappio on syntynyt. Myyntisaamisten arvonalentuminen on konsernissa määritelty yhtenäisin perustein saamisten erääntymisen perusteella. Lisäksi arvonalentuminen kirjataan, jos on muutoin näyttöä velallisen maksukyvyttömyydestä, konkurssista tai selvitystilasta. Luottotappiot on kirjattu kuluksi muihin liiketoiminnan kuluihin. RAHAVARAT Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa. MYYTÄVÄNÄ OLEVAKSI LUOKITELLUT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat arvostetaan kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä. Myytävänä olevaksi luokiteltuja pitkäaikaisia omaisuuseriä tai lopetettuja toimintoja ei ole ollut tilinpäätöksessä esitetyillä tilikausilla. OMA PÄÄOMA Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jonkin konserniyhtiön hankkiessa emoyhtiön omia osakkeita niistä maksettu määrä sekä hankinnasta välittömästi aiheutuneet kustannukset (veroilla vähennettynä) vähennetään omasta pääomasta, kunnes omat osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeelle. Optiojärjestelyissä osakemerkinnöistä saadut varat, mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna, kirjataan järjestelyjen ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka on esitetty liitetiedossa 19 Vakuudet ja vastuusitoumukset. TYÖSUHDE-ETUUDET ELÄKEVELVOITTEET Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Konsernilla on ainoastaan sellaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joissa edunsaajat ovat jo eläkkeellä. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä esitetään taseessa nettovelka (tai – omaisuuserä), jossa eläkevelvoitteen nykyarvosta on vähennetty eläkejärjestelyyn kuuluvat varat käypään arvoon arvostettuina. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään rahoituserissä. Nettovelan uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät. vahvistamisesta, jos työssäolovelvoite täyttyy. Omana pääomana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään palkkion myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Vastaava muutos kirjataan omaan pääomaan. Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuksien määrästä ansaintajakson lopussa. Ei markkinaperusteisten ehtojen (EPS-tavoite) vaikutuksia ei sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointipäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Rahana maksettavan osuuden käypä arvo kirjataan velaksi ja määritetään uudelleen jokaisena raportointipäivänä arvioitujen osakkeina maksettavien etuuksien perusteella. Rahana maksettava osuus kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Arvioiden muutokset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Osakesäästöohjelmassa konsernin henkilöstöllä on mahdollisuus säästää 12 kuukauden säästökauden aikana 2 – 5 % bruttokuukausipalkastaan ja säästetyllä määrällä ostetaan automaattisesti osallistujille yhtiön osakkeita markkinahintaan neljännesvuosittain tulosjulkistuksen jälkeen säästökauden aikana. Ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin kahta ostettua säästöosaketta kohden, jos hän omistaa säästökaudella hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen saakka. Lisäksi lisäosakkeiden saamisen edellytyksenä on osallistujan työsuhteen voimassaolo omistusjakson päättymiseen asti. Ensimmäinen säästökausi alkoi 1.10.2012 ja sen palkkio-osakkeet maksetaan vuonna 2016. Lisäosakkeet maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahalla pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Omana pääomana maksettavat lisäosakkeet arvostetaan käypään arvoon säästöosakkeiden hankintahetkellä. Rahana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään säästöosakkeiden hankinnan yhteydessä ja arvostetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Osakesäästöohjelman kulut kirjataan säästökauden ansaintajaksolle. Osakeperusteiset maksut on esitetty liitetiedossa 29. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Konsernilla on käytössä osakeperusteisina kannustinjärjestelminä osakepalkkiojärjestelmiä ja osakesäästöohjelmia. Osakepalkkiojärjestelmissä ansaintajaksoina ovat kalenterivuodet ja kohderyhmälle maksetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta palkkiona yhtiön osakkeita. Osa palkkiosta maksetaan rahana, joka käytetään palkkiosta aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin. Palkkiot maksetaan kohderyhmälle noin kahden vuoden kuluttua palkkion CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 TULOUTUSPERIAATTEET Konsernin tuotot muodostuvat pääasiassa rakennuskoneiden ja –laitteiden sekä siirtokelpoisten tilojen vuokratuotoista, vuokrauksen oheispalveluista sekä koneiden ja laitteiden myyntituotoista. Vuokrauksen oheispalvelut sisältävät erityisesti asennus-, purku- ja kuljetuspalveluita, sekä työmaiden olosuhdehallinta- ja huoltopalveluita. Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina. 1 VUOKRATUOTOT 3 Vuokratuotot kone-, laite- ja siirtokelpoisten tilojen vuokrasopimuksista on kirjattu liikevaihtoon tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. 2 4 5 6 MYYNTITUOTOT JA VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT PALVELUT 7 Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista tuloutetaan liikevaihtoon sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan. 10 KÄYTETYN KALUSTON MYYNTITUOTOT 13 Käytetyn vuokrauskaluston myynnistä aiheutuva myyntitulos esitetään nettona liiketoiminnan muissa tuotoissa. Käytetyn kaluston myynti kirjataan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. KOROT JA OSINGOT 8 9 11 12 14 15 16 17 18 19 Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. 20 21 KAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROT JA LASKENNALLISET VEROT 22 23 Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi kun ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloslaskelmaan eriin kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Tytäryrityksiin ja yhteisyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi kun konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 67 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 arvoon, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. OSINGONJAKO Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole vähennetty omasta pääomasta, vaan osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella. JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAADINTAPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEIDEN VALINTAAN JA SOVELTAMISEEN LIITTYVÄ JOHDON HARKINTA Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS -normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Merkittävin osa-alue, jossa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyy aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskeviin vuokrasopimuksiin (konserni vuokralle ottajana) sekä käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisiin pitoaikoihin. 28 29 30 31 32 33 34 ARVIOIHIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana 68 arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laadintaperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat. Arvonalentumistestaus Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laadintaeriaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näissä laskelmissa rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat 5 vuoden ajanjakson. Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetiedossa 5 Liikearvon ja muiden taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaus. Vuokrauskaluston arvon testaaminen Vuokrauskaluston käyttöasteen optimointia ohjataan konsernitasoisesti. Vuokrauskaluston arvon testaaminen perustuu käyttöarvolaskelmiin, joissa huomioidaan kaluston siirtomahdollisuudet konsernin sisällä. Näiden laskelmien laadinta edellyttää arvioiden tekemistä. hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 6 Liiketoimintahankinnat. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Hyvin merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni käyttää ulkopuolista neuvonantajaa arvioimaan aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta. Tuloverot Konserni on verovelvollinen useissa maissa. Konsernin tuloverojen määrittäminen edellyttää merkittävien arvioiden tekemistä. Monien normaaliin liiketoimintaan liittyvien liiketapahtumien ja laskelmien lopullisen veron määrittäminen on epävarmaa. Cramo Oyj sai vuonna 2013 Suomen verohallinnolta jälkiverotuspäätöksen yhteismäärältään 9,7 miljoonaa euroa koskien vuosia 2009 – 2012, jonka mukaan yhtiön Belgian rahoitusyhtiön korkotuotot olisi pitänyt verottaa Suomessa. Cramo Oyj on maksanut verot Belgiaan ja valitti päätöksestä. Vuonna 2015 Verotuksen oikaisulautakunta muutti verotuspäätöstä, ja verohallinto palautti Cramo Oyj:lle 8,3 miljoonaa euroa. Cramo Oyj on valittanut Suomen hallintooikeuteen muutettuun veropäätökseen liittyvästä noin miljoonan euron veronkorotuksesta. Yhtiö on kirjannut maksetut verot tulosvaikutteisesti. Cramo Oyj on vienyt asian Belgian ja Suomen väliseen verosopimusmenettelyyn (MAP-prosessi) siltä osin kuin Cramoa on muutetun veropäätöksen mukaisesti verotettu kahteen kertaan. Perustuen verotuksen oikaisulautakunnan tekemään oikaisupäätökseen koskien vuosien 2009 – 2012 verotusta Cramo Oyj on oma-aloitteisesti oikaissut vuoden 2013 verotusta lisäämällä verotettavaa tuloa 8,3 miljoonalla eurolla. Tästä Cramo Oyj on tehnyt oikaisuvaatimuksen Verotuksen oikaisulautakunnalle keväällä 2016. Laskennalliset verot on esitetty liitetiedossa 8 Laskennalliset verot. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen Osakeperusteiset maksut Aineellisten hyödykkeiden käypiä arvoja määritettäessä konsernin talousosasto ja tarvittaessa kalustonhallinta tekevät vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioivat myös hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvaa arvon vähentymistä. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei tyypillisesti ole saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista. Lisätietoa liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen aineettomien Konsernilla on henkilöstölle suunnattuja osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä. Osakepalkkiojärjestelmässä palkkio-osakkeiden käypä arvo määritetään osakkeen myöntämispäivän kurssin perusteella eikä siihen kohdistu siten arvionvaraisuutta. Sen sijaan osakesäästöohjelman palkkio-osakkeiden käyvän arvon määritykseen sisältyy oletuksia muun muassa tuleviin osinkotuottoihin sekä oman ja vieraan pääoman kustannukseen liittyen, mikä tekee niiden käyvän arvon arvioinnin vaikeammaksi. Oletuksia on kuvattu liitetiedossa 29 Osakeperusteiset maksut. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 PÄÄTTYNEELLÄ TILIKAUDELLA SOVELLETUT SEKÄ TULEVILLA TILIKAUSILLA SOVELLETTAVIKSI TULEVAT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT SEKÄ TULKINNAT Konserni on noudattanut vuoden 2016 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja: • Vuosittaiset parannukset IFRSstandardeihin, muutoskokoelma 2012–2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat neljää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä. • Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen - Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva hanke (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät IAS 1:n ohjeistusta olennaisuuteen, tuloslaskelma- ja tase-erien yhdistämiseen, väliotsikoiden esittämiseen sekä tilinpäätöksen rakenteeseen ja laadintaperiaatteisiin liittyen. Konsernitilinpäätökseen on tehty pieniä muutoksia tilinpäätöksen esittämiseen. • Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:aan Aineettomat hyödykkeet – Hyväksyttävien poistomenetelmien selventäminen (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla kielletään aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen myyntituottoihin perustuen. Poikkeuksellisesti poistot voidaan tehdä myyntituottoihin perustuen ainoastaan, jos myyntituottojen ja aineettoman hyödykkeen taloudellisen hyödyn kuluminen korreloivat erittäin paljon toisiinsa. Aineellisiin hyödykkeisiin ei voida soveltaa myyntituottoihin perustuvaa poistomenetelmää. Standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. • Muutokset IFRS 11:een Yhteisjärjestelyt - Kirjanpitokäsittely hankittaessa osuuksia yhteisissä toiminnoissa (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardimuutokset edellyttävät liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitoperiaatteiden soveltamista yhteisten toimintojen hankintoihin silloin kun kyseessä on liiketoiminta. Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. TULEVILLA TILIKAUSILLA SOVELLETTAVIKSI TULEVAT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT SEKÄ TULKINNAT Konserni ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. * = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2016. • IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa nykyiset IAS 18- ja IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15 sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta: mihin määrään ja milloin myyntituotot kirjataan. Myynti kirjataan määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää. Seuraavassa on kuvattu IFRS 15:n keskeisten käsitteiden analyysi konsernin tulovirtojen kannalta, IFRS 15 –siirtymän odotetut vaikutukset konsernin kannalta sekä käyttöönoton aikataulu ja konsernissa sovellettavat helpotukset. Konsernin kone- ja laitevuokraus sekä siirtokelpoisten tilojen vuokraaminen tuloutetaan IAS 17 Vuokrasopimukset – standardin mukaan. Konsernin liikevaihto jakautuu vuokrasopimukset-standardin alla tuloutettaviin vuokratuottoihin 84 % (2015: 76 %) ja IFRS 15:n alla tuloutettaviin vuokrausliitännäisiin palveluihin (rental related sales) 17 % (2015: 24 %). Kone- ja laitevuokraukseen liittyvät sopimukset ovat yleisesti lyhytaikaisia vuokrasopimuksia. Lisäksi kone- ja laitevuokraukseen liittyy erillisiä palvelusopimuksia, joihin IFRS 15 tulee soveltumaan. Siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaan liittyy pitkäaikaisia, tyypillisesti 2-5 vuoden kestoisia määräaikaisia projektisopimuksia, joihin kuuluu siirtokelpoisia tiloja asennus-, kuljetus- ja purkupalveluin. Konserni on arvioinut, että IFRS 15 käytännön vaikutukset tulevat koskemaan pitkäaikaisia siirtokelpoisten tilojen projektisopimuksia, joissa on sekä merkittävä palvelu- että vuokrasopimuskomponentti. Sopimuksen transaktiohinta kohdistetaan erillismyyntihintojen perusteella palvelu- ja vuokrakomponenteille. Transaktiohintojen kohdistaminen näille eri komponenteille tulee siirryttäessä IFRS 15 standardin soveltamiseen johtamaan uudelleenallokointeihin palvelu- ja leasetuoton välillä. Oikaisun suuruutta ei ole tässä vaiheessa mahdollista arvioida luotettavasti. Oikaisu tullaan kirjaamaan voittovaroihin ja se aiheutuu erityisesti tulouttamisajankohdan täsmentämisestä ja transaktiohinnan kohdistamisesta lease- ja palvelutuoton välillä. Konserni käsittelee asennuspalvelua yhdessä siihen liittyvien kuljetuselementtien kanssa yhtenä suoritevelvoitteena; sekä purkupalvelua yhdessä siihen liittyen poiskuljetusten kanssa yhtenä suoritevelvoitteena. Muut konsernin palvelut ovat erillisiä suoritevelvoitteita. Tämä vastaa pääosin nykyistä käytäntöä. Suoritevelvoitteet tuloutetaan niiden kausien aikana, joina palvelu suoritetaan. Vähäistä vaikutusta siirtymähetkellä 1.1.2018 avoinna olevista asennuspalveluista tulee kohdistumaan voittovaroihin siten, että tuloutusajankohta aikaistuu. Asiakassopimuksiin liittyvät sopimussaatavat- ja velat tullaan IFRS 15 mukaisesti esittämään sopimuskohtaisesti nettoeränä. Konserni on päättänyt soveltaa IFRS 15 –standardin sallimaa siirtymäsääntöä, jonka mukaan 1.tammikuuta 2018 avoinna olevat asiakassopimukset muunnetaan IFRS 15 mukaisiksi ja muutoksen kumulatiiviset vaikutukset kirjataan voittovaroihin. Tilikauden 2018 tilinpäätös esitetään IFRS 15-standardin mukaisena, mutta tilinpäätöksen liitetiedot tilikaudelta annetaan sekä IFRS 15 että IAS18 /IAS 11 standardien mukaisesti. • Muutokset IFRS 15:een Myyntituotot asiakassopimuksista - Clarifications to IFRS 15 Revenue from Contracts with Customers* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Selvennykset on sisällytetty edellä kuvattuun IFRS 15 vaikutusten arviointiin. • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 korvaa nykyisen IAS 39-standardin. Uuteen standardiin sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. IFRS 9:n vaikutuksia konsernitilinpäätökseen on arvioitu ja odotetut vaikutukset eivät ole materiaalisia Cramo- KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 69 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 konsernin rahoitusinstrumenttien arvostamisen osalta verrattuna nykyiseen IAS 39 –standardiin. Joitakin vaikutuksia on odotettavissa saamisten arvonalentumisprosessiin. IFRS 9:n suurimman vaikutuksen odotetaan liittyvän tilinpäätöksen kvalitatiivisiin liitetietoihin liittyen: • kuvaukseen konsernin riskienhallintastrategiasta ja tavoitteista liittyen suojauslaskentaan; sekä • kuvauskseen konsernin luottoriskin arvioimisesta ja seurannasta. • IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa IAS 17 -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16 -standardi edellyttää vuokralle ottajilta vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen vuokranmaksuvelvoitteena sekä siihen liittyvänä omaisuuseränä. Taseeseen merkitseminen muistuttaa paljon IAS 17:n mukaista rahoitusleasingin kirjanpitokäsittelyä. Taseeseen merkitsemisestä on kaksi helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä vuokrasopimuksia sekä arvoltaan enintään USD 5 000 olevia hyödykkeitä. Vuokralle antajien kirjanpitokäsittely tulee säilymään suurelta osin nykyisen IAS 17:n mukaisena. Konsernissa on aloitettu standardin vaikutuksien alustava arviointi. IFRS 16:n odotetaan vaikuttavan merkittävästi konsernitilinpäätöksen lukuihin. Cramo –konsernin vuokratuottojen tulouttaminen säilyy materiaalisesti muuttumattomana nykyiseen IAS17 –standardiin nähden. Kuitenkin IFRS 16 –standardin siirtymäpäivästä lähtien siirtyvien tilojen asiakassopimusten vuokra- ja palvelukomponenttien suhteellinen erillismyyntihinta allokoidaan näille komponenteille yllä kuvatun mukaisesti, mikä muuttaa näiden komponenttien välistä tuloutusta. Konserni arvioi, että IFRS 16:lla on merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan vuokrasopimusten merkitsemisestä taseeseen johtuen. Konsernilla on useantyyppisiä vuokrasopimuksia nykyisen IAS 17 – standardin mukaan. Nämä sisältävät eri pituisin sitoutumisjaksoin olevia depot- ja toimitilavuokrasopimuksia, operatiivisia autojen lease-sopimuksia, sekä eri tyyppisiä leasingrahoituksella hankittuja koneita. Depot- ja toimitilasopimukset muodostavat suurimman vaikutuksen konsernin tilinpäätösluvuille IFRS 16:aan siirryttäessä. Konsernin tuloksen ei odoteta muuttuvan materiaalisesti IFRS 16:aa sovellettaessa, mutta merkittävää vaikutusta tulee olemaan konsernin laajan tuloslaskelman raportointirivien 70 • • • • välillä. Esimerkiksi muut liiketoiminnan kulut vähenevät merkittävästi samalla kun poistot aineellisista hyödykkeistä kasvavat huomattavasti. Konsernin rahavirtalaskelmalla vaikutukset tulevat koskemaan muutoksia operatiivisen rahavirran ja rahoituksen rahavirran välillä. Konserni arvioi parhaillaan IFRS 16:aan siirtymisen kokonaisvaikutuksia vuokralle ottajan näkökulmasta. Muutos IAS7:ään RahavirtalaskelmatDisclosure Initiative* (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla pyritään siihen, että tilinpäätöksen käyttäjät voisivat arvioida rahoitustoiminnasta syntyvien rahavirtavirtavaikutteisten ja ei-rahavirtavaikutteisten velkojen muutoksia. Standardimuutos vaikuttaa konsernitilinpäätöksen liitetietoihin. Muutos IAS 12:een Tuloverot Recognition of Deferred Tax Assets for Unrealised Losses *(sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, että vähennyskelpoisen väliaikaisen eron olemassaolo riippuu yksinomaan omaisuuserän ja sen verotusarvon vertaamisesta tilinpäätöshetkellä, eikä siihen vaikuta mahdolliset tulevat muutokset omaisuuserän kirjanpitoarvossa tai siinä tavassa, kuinka kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy tulevaisuudessa. Standardimuutoksella ei ole materiaalista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut - Clarification and Measurement of Sharebased Payment Transactions * (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät tietyntyyppisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyä. Ne koskevat kolmea osa-aluetta: käteisvaroina maksettavien maksujen arvostaminen, osakeperusteiset maksut, joista on vähennetty lähdevero sekä osakeperusteisten maksujen muuttaminen käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi. Standardimuutoksella ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Muutokset IFRS 4:ään Vakuutussopimukset - Applying IFRS 9 Financial Instruments with IFRS 4 Insurance Contracts* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla vastataan toimialan huoleen liittyen soveltamisen aloittamiseen eri ajankohtina. Standardiin tuodaan kaksi vaihtoehtoista menettelytapaa tilapäisen kirjanpidossa syntyvän yhteensopimattomuuden ja volatiliteetin helpottamiseksi. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. • Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28:een Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin – Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Join Venture * (voimaantuloa on toistaiseksi lykätty eikä voimaantulon ajankohtaa ole päätetty). Standardimuutoksella tarkennetaan ohjeistusta, kun kyseessä on omaisuuserien myynti tai panos sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. • Tulkinta IFRIC 22 Foreign Currency Transactions and Advance Consideration* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Kun ulkomaanrahan määräinen – omaisuuserään, kuluun tai tuottoon liittyvä – ennakkosuoritus maksetaan tai vastaanotetaan, IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset ei ota kantaa siihen, miten kyseisen erän muuntamisen toteutumispäivä määritetään. Tulkinta selventää, että toteutumispäivä on se päivä, jolloin yhteisö alun perin kirjaa ennakkosuorituksesta ennakkomaksun tai tuloennakon. Liiketoimen muodostuessa useista ennakkosuorituksista, toteutumispäivä määritetään erikseen kullekin yksittäiselle suoritukselle. Konsernissa arvioidaan tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. • Muutokset IAS 40:ään Sijoituskiinteistöt - Transfers of Investment Property* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, että johdon aikomusten muuttuminen ei yksinään osoita sijoituskiinteistön käyttötarkoituksen muuttumista. Käyttötarkoituksen muutosta osoittavat esimerkit standardissa on myös muutettu niin, että ne viittaavat myös rakenteilla olevaan kiinteistöön samoin kuin valmiiseen kiinteistöön. Standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. • Vuosittaiset parannukset IFRSstandardeihin, muutoskokoelma 2014–2016 * (sovellettava IFRS 12:n osalta 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, IFRS 1:n ja IAS 28:n osalta 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat kolmea standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 2. SEGMENTTIRAPORTOINTI 1 Konsernin johto on määritellyt toimintasegmentit perustuen raportointiin, jota konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä säännöllisesti seuraa. Konsernin johtoryhmä on määritelty konsernin ylimmäksi operativiseksi päätöksentekijäksi. Segmenttirakenne noudattaa konsernin sisäistä raportointia, jossa kone- ja laitevuokrausta sekä siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa seurataan yhdessä yksittäisten maiden tasolla. Siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa seurataan myös tuoteryhmätasolla. Segmenttiinformaation lisäksi Cramo esittää tuotealuekohtaisia taloudellisia lisätietoja kone- ja laitevuokrauksen sekä siirtokelpoisten tilojen tuotealueista. Cramo jatkaa myös siirtokelpoisten tilojen vuokrauksen ja muun myynnin tilauskannan raportoimista. Cramo-konsernin liiketoiminta-alueet jakautuivat seuraaviin raportoitaviin segmentteihin: • Suomi • Ruotsi • Norja • Tanska • Keski-Eurooppa • Itä-Eurooppa* * Venäjällä ja Ukrainassa toimiva Fortrent-yhteisyritys, jonka omistajuus ja hallinta on jaettu Cramon ja Ramirentin kesken 50/50, esitetään osana Itä-Eurooppa -segmenttiä. Cramon osuus (50 %) tuloksesta esitetään pääomaosuusmenetelmän mukaisesti Itä-Eurooppa -segmentin tuloksessa EBITA-liikevoiton (liikevoitto ennen yrityshankinnoista aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia) yläpuolella. Cramo tarjoaa kaikilla toimintasegmenteillään nykyaikaisia vuokrauspalveluratkaisuja Cramo Vuokrauskonseptin mukaisesti. Konseptin mukaan rakennusyrityksille, kaupan, teollisuuden ja julkisen sektorin asiakkaille sekä yksityishenkilöille tarjotaan erilaisia vuokrausratkaisuja ja -palveluja koneiden, laitteiden ja siirtokelpoisten tilojen vuokraamiseen. Kustakin segmentistä raportoitava informaatio vastaa konsernin johtoryhmän segmenttien tuloksellisuuden arvioimiseksi sekä resurssien kohdentamiseksi käyttämää konsernin sisäistä raportointia. Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen ennen yrityshankinnoista aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja ja alaskirjauksia (EBITA-liikevoitto). Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta toimialan muihin yrityksiin. Konsernin johtoryhmälle raportoitava segmenttien tuloksellisuutta kuvaava informaatio on määritelty konsernin tilinpäätöksen laadintaperiaatteita vastaavalla tavalla. Konsernin johtoryhmälle raportoitavien varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat konsernin tilinpäätösperiaatteiden mukaiset. Varat ja velat kohdistetaan segmenteille segmentin toimintojen perusteella. Segmenteille kohdistettavat varat ja velat vastaavat johtoryhmälle raportoitavaa informaatiota. Segmenteille kohdistamattomat varat ja velat muodostuvat lainasaamisista, laskennallisista verosaamisista ja -veloista, tuloverosaamisista ja -veloista, johdannaisinstrumenteista, rahavaroista ja korollisista veloista. Segmenttien väliset sisäiset hinnat ovat markkinaperusteiset. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 RAPORTOITAVAT SEGMENTIT 2016 1 000 € Tuloslaskelma 15 Raportoitavat segmentit yhteensä Itä-Eurooppa Suomi Ruotsi Norja Tanska KeskiEurooppa Ulkoinen liikevaihto Segmenttien välinen liikevaihto Segmentin liikevaihto 129 215 6 129 221 354 961 653 355 614 67 350 78 451 60 78 510 50 287 2 50 288 712 287 671 712 958 17 67 350 32 024 -49 31 975 Poistot ja arvonalentumiset1 -20 081 -44 043 -8 415 -10 102 -15 035 -13 631 -111 307 19 1 332 1 330 20 3 895 5 509 117 001 -48 -536 -4 867 -1 275 -1 275 3 698 110 859 Osuus yhteisyritysten tuloksesta -2 EBITA-liikevoitto 28 366 73 713 5 163 Yrityshankinnoista aiheutuneet poistot Yrityshankinnoista aiheutuneet arvonalentumiset1 -2 142 -1 833 -308 Liikevoitto 26 224 Segmenttien varat ja velat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet ja muut varat Osuudet yhteisyrityksissä Segmenttien varat2 71 880 4 855 356 356 3 847 16 18 21 22 23 24 25 36 195 164 806 101 403 404 908 99 66 671 1 225 107 546 506 312 19 922 72 715 121 92 758 201 001 Segmenttien velat3 Sitoutunut pääoma4 108 771 18 380 79 103 7 171 104 655 177 224 895 750 7 292 1 080 266 66 770 21 668 82 329 14 625 9 344 9 732 7 604 145 302 179 333 423 983 78 132 57 426 99 040 97 051 934 964 26 27 28 29 30 Muut tiedot Bruttoinvestoinnit Henkilöstön lukumäärä 31.12. (HTV) Henkilöstö keskimäärin 47 281 480 479 75 632 877 857 7 739 225 228 16 126 98 98 36 168 336 343 20 002 474 481 202 948 2 490 2 485 1 Segmenttien poistot ja arvonalentumiset sisältävät yhteensä EUR 6,6 miljoonaa arvonalentumisia, jakautuen segmenteille seuraavasti: Suomi EUR 0,09 miljoonaa, Ruotsi EUR 0,9 miljoonaa, Norja EUR 0,07 miljoonaa, Tanska EUR 3,7 miljoonaa, Keski-Eurooppa EUR 0,4 miljoonaa ja Itä-Eurooppa EUR 1,3 miljoonaa. Tanskan arvonalentumistappiot aiheutuivat liikearvon ja muiden taloudelliselta vaikutusajaltaan rajattomien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestauksesta. Itä-Europpan arvonalentumistappioihin sisältyy vuosittaisen liikearvon ja muiden taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestauksen seurauksena kirjattuja arvonalentumisia EUR 1,2 miljoonan euron arvosta koskien aineellisia hyödykkeitä sekä yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisia EUR 1,3 miljoonan euron edestä. Tanskalle ja ItäEuroopalle testausta varten allokoidusta Cramo-brändin osuudesta kirjattu EUR 1,9 miljoonan arvonalentumistappio sisältyy konsernin kohdistamattomiin eriin (ks. liitetieto 5 liikearvon ja muun taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaus). 2 Segmenttien varat sisältävät liikearvon, muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, osuudet yhteisyrityksissä, vaihto-omaisuuden, pitkä- ja lyhytaikaiset myynti- ja muut saamiset sekä myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät. 3 Segmenttien velat sisältävät varaukset, eläkevelat sekä pitkä- ja lyhytaikaiset osto- ja muut velat. 4 Segmentin sitoutunut pääoma on segmentin varat vähennettynä segmentin veloilla. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 71 31 32 33 34 1 RAPORTOITAVAT SEGMENTIT 2015 2 1 000 € Tuloslaskelma 3 4 5 6 7 Raportoitavat segmentit yhteensä Itä-Eurooppa Suomi Ruotsi Norja Tanska KeskiEurooppa Ulkoinen liikevaihto Segmenttien välinen liikevaihto Segmentin liikevaihto 110 860 50 110 909 330 422 768 331 190 70 394 70 394 28 188 66 28 254 77 162 78 77 241 50 850 16 50 866 667 877 978 668 855 Poistot ja arvonalenemiset1 -18 075 -41 055 -10 035 -5 737 -13 836 -11 866 -100 604 390 395 6 254 94 270 -706 -8 114 Osuus yhteisyritysten tuloksesta 5 EBITA-liikevoitto/-tappio 22 423 61 662 5 386 1 857 -3 312 Yrityshankinnoista aiheutuneet poistot -2 566 -3 565 -1 277 Liikevoitto/-tappio 19 857 58 098 4 109 1 857 -3 312 5 548 86 157 37 579 136 151 107 986 389 346 633 60 470 1 641 95 708 173 730 497 332 19 364 70 561 116 90 042 61 103 97 349 20 301 73 647 2 491 96 439 187 504 825 883 2 608 1 015 995 Segmenttien velat3 19 613 75 208 12 247 8 166 10 054 7 368 132 656 Sitoutunut pääoma4 154 117 422 123 77 794 52 938 87 295 89 071 883 338 37 277 448 450 70 459 825 818 6 732 219 225 14 921 97 103 26 089 350 358 17 829 466 465 173 308 2 405 2 419 8 9 10 11 12 Segmenttien varat ja velat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet ja muut varat Osuudet yhteisyrityksissä Segmenttien varat2 13 14 15 16 17 18 19 20 Muut tiedot Bruttoinvestoinnit Henkilöstön lukumäärä 31.12. (HTV) Henkilöstö keskimäärin 1 Segmenttien poistot ja arvonalentumiset sisältävät yhteensä EUR 1,4 miljoonaa arvonalentumisia, jakautuen segmenteille seuraavasti: Suomi EUR 0,05 miljoonaa, Ruotsi EUR 0,5 miljoonaa, Norja EUR 0,2 miljoonaa, Tanska EUR 0,1 miljoonaa, Keski-Eurooppa EUR 0,4 miljoonaa ja Itä-Eurooppa EUR 0,2 miljoonaa. 2 Segmenttien varat sisältävät liikearvon, muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, osuudet yhteisyrityksissä, vaihto-omaisuuden, pitkä- ja lyhytaikaiset myynti- ja muut saamiset sekä myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät. 3 Segmenttien velat sisältävät varaukset, eläkevelat sekä pitkä- ja lyhytaikaiset osto- ja muut velat. 4 Segmentin sitoutunut pääoma on segmentin varat vähennettynä segmentin veloilla. 21 22 TÄSMÄYTYSLASKELMAT 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 1 000 € Liikevaihto Raportoitavien segmenttien liikevaihto yhteensä Segmenttien välisen liikevaihdon eliminointi Konsernin liikevaihto EBITA-liikevoitto Raportoitavien segmenttien EBITAliikevoitto yhteensä Eliminoinnit Kohdistamattomat erät Konsernin EBITA-liikevoitto Yrityshankinnoista aiheutuneet poistot ja arvonalentumiset Konsernin rahoituserät, netto Konsernin tulos ennen veroja 33 34 2016 2015 712 958 668 855 -671 712 287 -978 667 877 117 001 46 -10 308 106 739 94 270 270 -9 713 84 827 -8 034 -11 849 86 856 -8 114 -12 923 63 791 1 000 € 2016 2015 Varat Raportoitavien segmenttien varat yhteensä Kohdistamattomat erät ja eliminoinnit Konsernin sitoutuneen pääoman varat1 1 080 266 34 657 1 114 923 1 015 995 33 642 1 049 637 Muut varat Konsernin varat yhteensä 40 835 1 155 758 36 241 1 085 878 Velat Raportoitavien segmenttien velat yhteensä Kohdistamattomat erät ja eliminoinnit Konsernin sitoutuneen pääoman velat2 145 302 7 793 153 094 132 656 8 564 141 220 Muut velat Konsernin velat yhteensä 482 993 636 087 453 915 595 135 Sitoutunut pääoma Raportoitavien segmenttien sitoutunut pääoma yhteensä Kohdistamattomat erät ja eliminoinnit Konsernin sitoutunut pääoma3 934 964 26 864 961 828 883 338 25 078 908 417 1 Konsernin sitoutuneen pääoman varat ovat yhteneväiset segmenteille kohdistettujen varojen kanssa 2 Konsernin sitoutuneen pääoman velat ovat yhteneväiset segmenteille kohdistettujen velkojen kanssa 3 Konsernin sitoutunut pääoma on sitoutuneen pääoman varat vähennettynä sitoutuneen pääoman veloilla 72 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 MUUT TIEDOT 1 000 € Poistot ja arvonalentumiset Bruttoinvestoinnit Henkilöstön lukumäärä 31.12. (HTV) Henkilöstö keskimäärin 1 Raportoitavat segmentit yhteensä 2016 Kohdistamattomat erät ja eliminoinnit -111 307 202 948 2 490 2 485 -655 4 308 72 66 Yhteensä Raportoitavat segmentit yhteensä 2015 Kohdistamattomat erät ja eliminoinnit Yhteensä -111 962 207 256 2 562 2 550 -100 604 173 308 2 405 2 419 -274 1 678 68 68 -100 878 174 987 2 473 2 486 2 3 4 5 6 SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN MYYNNIN JA VUOKRAUKSEN TILAUSKANTA 2016 7 1 000 € Suomi Ruotsi Norja Tanska KeskiEurooppa Vuokratuotot Muut tuotot Yhteensä 20 420 1 222 21 642 65 559 3 246 68 805 5 022 553 5 575 7 812 1 796 9 608 6 336 1 585 7 921 Raportoitavat segmentit Itäyhteensä Eurooppa 824 319 1 143 105 974 8 720 114 694 8 9 10 11 12 SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN MYYNNIN JA VUOKRAUKSEN TILAUSKANTA 2015 1 000 € Suomi Ruotsi Norja Tanska KeskiEurooppa Vuokratuotot Muut tuotot Yhteensä 20 649 2 199 22 848 56 313 2 350 58 663 1 879 647 2 526 9 265 2 175 11 440 6 985 1 058 8 043 ItäEurooppa 1 063 1 063 Raportoitavat segmentit yhteensä 96 154 8 429 104 583 Siirtokelpoiset tilat Tuotealueet yhteensä Kohdistamattomat erät ja eliminoinnit Konserni Liikevaihto 595 329 117 603 712 933 -646 712 287 EBITDA EBITDA-% 179 071 30,1 % 48 874 41,6 % 227 945 32,0 % -9 244 218 701 30,7 % EBITA-liikevoitto EBITA-% Sitoutunut pääoma1 15 16 18 Kone- ja laitevuokraus Poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta 14 17 TUOTEALUEKOHTAISET LISÄTIEDOT 2016 1 000 € 13 19 20 21 22 -92 912 -18 120 -111 033 -929 -111 962 23 86 159 14,5 % 30 753 26,2 % 116 912 16,4 % -10 173 106 739 15,0 % 24 638 441 295 943 934 384 27 444 961 828 25 26 1 Sitoutunut pääoma on tuotealueelle allokoidut varat vähennettynä tuotealueelle allokoiduilla veloilla. Tuotealueille allokoidut varat ja velat ovat yhteneväiset raportoitaville segmenteille allokoitujen varojen ja velkojen kanssa. 27 TUOTEALUEKOHTAISET LISÄTIEDOT 2015 28 Kone- ja laitevuokraus1 Siirtokelpoiset tilat Tuotealueet yhteensä Kohdistamattomat erät ja eliminoinnit1 Liikevaihto 568 449 100 001 668 451 -574 667 877 EBITDA EBITDA-% 150 024 26,4 % 44 617 44,6 % 194 641 29,1 % -8 935 185 705 27,8 % Poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta -85 169 -15 075 -100 244 -634 -100 878 64 855 11,4 % 29 541 29,5 % 94 396 14,1 % -9 569 84 827 12,7 % 625 035 257 813 882 847 25 569 908 417 1 000 € EBITA-liikevoitto EBITA-% Sitoutunut pääoma2 Konserni 1 Vertailukauden kone- ja laitevuokrauksen EBITDA- ja EBITA-liikevoittoa on oikaistu osuudella yhteisyritys Fortrentin tuloksesta. 2 Sitoutunut pääoma on tuotealueelle allokoidut varat vähennettynä tuotealueelle allokoiduilla veloilla. Tuotealueille allokoidut varat ja velat ovat yhteneväiset raportoitaville segmenteille allokoitujen varojen ja velkojen kanssa. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 73 29 30 31 32 33 34 1 2 3 4 TUOTTEITA JA PALVELUITA KOSKEVAT TIEDOT 1 000 € Vuokraustoiminnan tuotot Vuokraukseen liittyvät palvelut Myyntituotot Liikevaihto yhteensä 2016 2015 527 473 147 516 37 298 712 287 493 930 131 997 41 949 667 877 5 6 7 8 3. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET 9 10 11 12 13 14 1 000 € Hankintameno 1.1.2015 Kurssierot Lisäykset Liiketoimintahankinnat (liite 6) Vähennykset Siirrot erien välillä 31.12.2015 Maaalueet 1 680 26 1 706 Rakennukset ja perusparannukset 22 099 -203 1 922 -1 267 7 766 30 317 Koneet ja kalusto 1 162 820 6 359 161 065 7 556 -77 140 -5 438 1 255 221 Keskeneräiset hankinnat 527 18 1 622 -59 -259 1 849 Yhteensä 1 187 126 6 199 164 610 7 556 -78 467 2 069 1 289 093 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.2015 Kurssierot Vähennykset Siirrot erien välillä Poistot (liite 24) Arvonalentumistappiot (liite 24) 31.12.2015 Hankintameno 1.1.2016 Kurssierot Lisäykset Liiketoimintahankinnat (liite 6) Vähennykset Siirrot erien välillä 31.12.2016 -13 970 174 1 027 -6 385 -2 434 -21 588 1 706 1 1 707 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.2016 Kurssierot Vähennykset Siirrot erien välillä Poistot (liite 24) Arvonalentumistappiot (liite 24) 31.12.2016 30 317 -159 1 485 -547 418 -3 282 61 950 4 123 -94 539 -1 430 -580 597 -3 531 -398 27 714 1 255 221 -17 624 195 819 3 299 -79 118 226 1 357 822 -21 588 123 3 579 343 -2 288 -465 -20 295 -580 597 8 582 59 445 -169 -100 406 -5 681 -618 826 8 129 8 730 7 419 615 401 674 624 738 996 -561 387 -3 108 62 977 -2 262 -96 973 -1 430 -602 184 1 849 -57 1 846 -179 -1 071 2 388 1 289 093 -17 839 199 150 3 299 -82 828 -1 243 1 389 631 -602 184 8 705 63 024 174 -102 695 -6 145 -639 121 29 30 31 Kirjanpitoarvo: 1.1.2015 31.12.2015 31.12.2016 1 680 1 706 1 707 527 1 849 2 388 625 738 686 909 750 509 32 33 34 Aineellisen käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo kasvoi 63,6 miljoonaa euroa 686,9 miljoonasta eurosta 750,5 miljoonaan euroon vuonna 2016. Kirjanpitoarvon kasvu johtui pääosin investoinneista (199,2 miljoonaa euroa) ja liiketoimintahankinnoista (3,3 miljoonaa euroa), joiden määrä ylitti poistot ja arvonalentumistappiot (108,8 miljoonaa euroa) sekä vähennykset (63,0 miljoonaa euroa). Kurssierot pienensivät kirjanpitoarvoa 9,1 miljoonalla eurolla. 74 Koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokralle otettuja hyödykkeitä. Näiden hankintameno vuoden lopussa on 46,0 (78,4) miljoonaa euroa, kertyneet poistot 30,8 (43,4) miljoonaa euroa ja kirjanpitoarvo 15,2 (35,0) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset on esitetty liitetiedossa 19. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 4. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Liikearvo EUR 1,000 Hankintameno 1.1.2015 Kurssierot Lisäykset Liiketoimintahankinnat (liite 6) Vähennykset Siirrot erien välillä 31.12.2015 1 Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä Muut Kilpailukielto- aineettomat sopimuset hyödykkeet Cramobrändi Cobrändit Asiakassuhteet Toimipisteverkko 29 500 8 436 6 46 444 -35 66 073 288 6 655 -5 728 457 332 Atkohjelmat 3 4 186 481 946 711 188 137 29 500 2 079 20 205 16 418 64 388 -6 822 17 687 362 087 1 285 593 2 228 -6 66 366 253 -6 964 -49 5 127 -2 376 -136 448 -29 5 127 -2 475 -9 257 -8 114 -146 932 8 442 47 137 66 818 6 983 -756 1 549 -8 011 -4 -38 402 81 -38 699 -68 -6 011 6 -1 351 -5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 Kurssierot Vähennykset Siirrot erien välillä Poistot (liite 24) Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot (liite 24) 31.12.2015 2 5 6 7 8 9 -37 009 12 -99 10 11 12 13 -327 -8 342 -36 996 -4 961 -43 282 -2 567 -41 334 -259 -6 264 -1 456 14 15 Hankintameno 1.1.2016 Kurssierot Lisäykset Liiketoimintahankinnat (liite 6) Vähennykset Siirrot erien välillä 31.12.2016 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016 Kurssierot Vähennykset Siirrot erien välillä Poistot (liite 24) Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot (liite 24) Arvonalennustappio (liite 24) 31.12.2016 Kirjanpitoarvo: 1.1.2015 31.12.2015 31.12.2016 188 137 -2 565 29 500 8 442 -24 47 137 -115 66 818 -643 6 983 -7 1 549 23 377 380 344 -16 185 950 29 500 8 418 47 402 17 687 -259 3 684 66 175 7 320 1 556 -73 1 069 22 108 366 253 -3 612 3 708 1 101 -89 1 069 368 431 16 17 18 19 20 -36 996 -22 -8 342 22 -43 282 69 -41 334 189 -6 264 7 -1 456 13 -9 257 142 73 -146 932 419 73 -58 -2 645 -2 703 21 22 23 24 -97 -948 -37 965 -1 892 -1 892 -8 418 -1 913 -45 125 -2 541 -324 -44 010 -316 -6 574 -16 -1 517 -404 -12 090 -4 867 -3 586 -157 595 25 26 27 149 472 151 142 147 985 29 500 29 500 27 608 424 99 0 Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo laski 8,5 miljoonaa euroa 219,3 miljoonasta eurosta 210,8 miljoonaan euroon vuonna 2016. Kirjanpitoarvon lasku johtui pääosin vuosittaisista poistoista ja arvonalentumisista (7,6 miljoonaa euroa) sekä arvonalentumistappiosta 8 042 3 855 2 277 27 374 25 484 22 164 644 718 746 728 93 39 9 455 8 430 10 018 225 639 219 320 210 836 28 29 30 (3,6 miljoonaa euroa). Tilikauden yrityshankinnat ja muut investoinnit kasvattivat kirjanpitoarvoa yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Kurssierot alensivat kirjanpitoarvoa 3,2 miljoonaa euroa. 31 32 33 34 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 75 1 5. LIIKEARVON JA MUIDEN TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJOITTAMATTOMIEN AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISTESTAUS 2 3 4 5 6 Liikearvon ja muun taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden kohdistus Liikearvo ja muut liiketoimintojen hankinnoista syntyneet aineettomat hyödykkeet on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistestin suorittamista varten. Rahavirtaa tuottava yksikkö sisältää liiketoimintasegmentin toiminnot kussakin maa, lukuunottamatta Liikearvo ja Cramo-brändi on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti: 7 2016 Liikearvo 1 000 € 8 9 10 11 12 13 Keski-Eurooppaa, Latviaa ja Liettuaa sekä Tsekkiä ja Slovakiaa. KeskiEurooppa sisältää Saksan, Itävallan sekä Unkarin liiketoiminnot. Cramo-brändi on konsernin yhteinen omaisuuserä, joka testausta varten kohdistetaan vuosittain rahavirtaa tuottaville yksiköille liikevaihdon suhteessa. Liikevaihdon arvioidaan parhaiten kuvastavan brändin tuottamia vastaisia rahavirtoja. Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Viro Latvia ja Liettua Puola Tsekin tasavalta ja Slovakia Yhteensä 2015 Liikearvo Cramo-brändi 31 500 85 101 16 426 5 347 14 715 2 787 11 806 3 249 726 3 152 31 123 88 462 15 542 147 985 4 892 14 607 3 105 1 246 3 407 703 697 494 349 29 500 11 806 948 3 261 432 351 27 608 Cramo-brändi 151 142 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Arvonalentumistestaus Liikearvo testataan arvonalentumisen osalta vuosittain tai useammin mikäli on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Viimeisin arvonalentumistestaus on suoritettu joulukuussa 2016. Testauksessa käytettiin 31. lokakuuta 2016 tasetta. Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön varoja verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla, joka arvioidaan diskontatun rahavirtamallin avulla. Laskelmien pohjana olevat rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymään seuraavan vuoden budjettiin ja sitä seuraavien neljän vuoden ennusteisiin. Rahavirtaennusteet, jotka kattavat yhteensä viiden vuoden jakson, perustuvat kokemukseen ja tulevaisuuden ennustettuihin markkinakehityksiin. Ennusteet ovat yhdenmukaisia ulkoisten tietolähteiden kanssa siltä osin, kun ennusteita on saatavilla. Johto on hyväksynyt suunnitelmat, joihin arvonalentumistestaukset perustuvat. Arvonalentumistappio 2016 Joulukuussa 2016 tehdyn arvonalentumistestauksen seurauksena tehtiin arvonalentumistappiokirjaus, yhteensä 8,0 miljoonaa euroa, vuoden 2016 tilinpäätökseen. Arvonalentumistappio kohdistui kassavirtayksikköihin Tanska yhteensä 5,0 miljoonaa euroa ja Latvia ja Liettua 3,0 miljoonaa euroa. Arvonalentumistappio kohdistui 1,9 miljoonaa euroa Cramo brändiin, 0,9 miljoonaa euroa liikearvoon, 0,3 miljoonaa euroa toimipisteverkkoon, 0,4 miljoonaa euroa muihin aineettomiin hyödykkeisiin ja 4,4 miljoonaa euroa aineellisiin hyödykkeisiin. Tanskan arvonalentumistappio on seurausta matalasta kannattavuudesta kone- ja laitevuokrauspuolella. Latvia ja Liettuan arvonalentumistappio on seurausta matalasta kannattavuudesta erityisesti Latviassa. Vuosien 2016 ja 2015 arvonalennustestien keskeiset olettamukset esitetään alla olevissa kahdessa taulukossa. 23 24 Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset oletukset: 25 26 27 28 29 30 2016 Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa EBITA% 19,3–22,5 17,3–20,7 7,8–10,9 10,7–12,0 7,3–10,7 5,5–19,5 Kasvutekijä 1-5 vuotta Kasvutekijä 5 vuoden jälkeen Diskonttokorko ennen veroja Diskonttokorko verojen jälkeen 0,7 0,2 2,2 0,8 2,6 1,6–2,9 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,5 7,29 7,27 8,17 8,00 8,37 8,29–9,05 5,99 5,82 6,38 6,42 6,18 6,89–7,85 Kasvutekijä 1-5 vuotta Kasvutekijä 5 vuoden jälkeen Diskonttokorko ennen veroja Diskonttokorko verojen jälkeen 1,3 0,8 1,7 2,0 4,0 0,6–3,3 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,5 6,98 7,12 7,99 7,90 8,01 7,42–8,90 5,81 5,79 6,18 6,37 6,15 6,26–7,45 31 32 2015 33 Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa 34 76 EBITA% 18,9–22,8 17,3–19,4 7,6–11,8 9,8–11,0 0,2–9,7 13,6–20,1 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 EBITA-marginaali Konsernin kannattavuustaso parantui vuonna 2016. Kassavirtayksikkökohtaiset erot olivat kuitenkin merkittäviä. Konsernin operatiivisen tehokkuuden odotetaan asteittain paranevan ennustejaksolla, minkä arvioidaan asteittain parantavan Cramon rahavirtaa tuottavien yksiköiden kannattavuutta. Kannattavuusoletukset jäännösarvolaskelmissa perustuvat pääosin historiallisesti saavutettuihin maltillisiin kannattavuustasoihin. Kasvutekijä 1-5 vuoden ennustejaksolla Tulevaisuuden kasvuennusteet perustuvat pääosin parempiin käyttöasteisiin ja hintoihin. Kasvuinvestonnit ja niiden vaikutukset on jätetty laskelmista pois. Tulevaisuuden ennusteissa liikevaihdon ennustetaan kasvavan ajanjaksolla 2017-2021 keskimäärin 0,2 - 2,9 prosenttia vuodessa rahavirtaa tuottavasta yksiköstä riippuen. Pohjoismaissa seuraavien viiden vuoden keskimääräisen vuosikasvun odotetaan olevan yksiköstä riippuen 0,2 - 2,2 prosenttia vuodessa. Keski-Euroopassa liikevaihdon odotetaan kasvavan keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa ajanjaksolla 2017-2021. ItäEuroopassa vuosikasvun odotetaan olevan keskimäärin 1,6-2,9 prosenttia vuodessa. Kasvutekijä viiden vuoden jälkeen Itä-Euroopan yksiköiden kasvuennuste viiden vuoden jälkeen on 1,5 prosenttia. Pohjoismaisten sekä Keski-Euroopan liiketoimintojen viiden vuoden jälkeinen kasvuennuste on yksi prosenttia vuodessa. Kasvuennusteet vastaavat maltillista pitkän aikavälin inflaatiotasoa. Diskonttokorko Tulevaisuuden rahavirrat diskontataan nykyhetkeen rahavirtayksikkökohtaisella diskonttokorolla. Cramo-konsernin painotettu keskimääräinen pääomakustannus (Weighted Average Cost of Capital, WACC) muodostaa perustan diskonttokorolle. Pääomakustannus sisältää oletukset pääomarakenteesta, riskittömästä korkotasosta, riskipreemiosta, vieraan ja oman pääoman kustannuksesta sekä oman pääoman betasta. Rahavirtayksikkökohtaisia diskonttokorkoja määritettäessä painotettua keskimääräistä pääomakustannusta korotetaan yksikkökohtaisesti määriteltävällä markkinariskitekijällä, joka sisältää arvion kuhunkin rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuvasta maa-, valuutta- ja hintariskistä. 1 2 3 4 5 6 7 8 Keskeisten muuttujien herkkyysanalyysi Alla olevat arvot kuvaavat ne maksimimuutokset keskeisten oletusten osalta kunkin oletuksen osalta erikseen, jonka jälkeen rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo vastaa sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Herkkyysanalyysissä kutakin tekijää on muutettu kerrallaan pitäen muut tekijät ennallaan. 9 10 11 12 13 2016 EBITAmarginaali Max, muutos %-yksikköä Kasvutekijä 1-5 vuotta Max, muutos %-yksikköä Kasvutekijä 5 vuoden jälkeen Max, muutos %-yksikköä Diskonttokorko Max, muutos %-yksikköä Määrä, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon, miljoonaa euroa -11,0 -10,4 -1,2 0,0 -1,3 -2,6–0,0 -17,2 -18,3 -2,7 0,0 -3,0 -3,6–0,0 -13,3 -15,8 -0,9 0,0 -1,0 -1,3–0,0 6,6 7,3 0,7 0,0 0,8 0,0–1,0 221,0 551,5 12,2 0,0 15,6 0,0–6,9 Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa Määrä, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon, %-yksikköä > 100 > 100 0–20 0 0–20 0–20 14 15 16 17 18 19 20 6. LIIKETOIMINTAHANKINNAT 2016 Vuonna 2016 Cramo teki yhden yrityshankinnan. 1. huhtikuuta 2016. Cramo osti Kurottaja- ja Kuljetuspalvelu Parviainen Oy:n liiketoiminnan. Vuonna 2004 perustettu Kurottaja- ja Kuljetuspalvelu Parviainen Oy on Suomen suurin yksityinen kurottajapalveluita tarjoava yritys. Parviaisen toiminta on keskittynyt pääasiassa Etelä-Suomeen. Yhtiön liikevaihto vuonna 2015 oli noin kolme miljoonaa euroa. Parviaisen 23 työntekijää siirtyivät vanhoina työntekijöinä Cramon palvelukseen. Konsernin liikevaihto olisi ollut noin 0,8 miljoonaa euroa suurempi ja EBITA-liikevoitto noin samalla tasolla, jos hankinta olisi suoritettu 1.1.2016. Hankintaan sisältyy noin 0,6 miljoonaa euroa ehdollista kauppahintavastiketta, joka maksetaan kaupan jälkeisen taloudellisen suoritumisen perusteella. Aikaisempiin yrityshankintoihin liittyvää ehdolliseen kauppahintavastikkeeseen liittyvää velkaa on maksettu tilikaudella 2016 0,6 miljoonaa euroa. Yhteensä yrityshankintojen ehdolliseen vastikkeeseen liittyvää velkaa on tilinpäätöspäivän lopussa taseessa jäljellä 1,1 miljoonaa euroa. 2015 Tiedot hankituista liiketoiminnoista on esitetty yhteenlaskettuina, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen. Yksittäisiä kauppahintoja ei ole esitetty erikseen, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen. Cramo osti 4.2.2015 Vuokra-Pekat Oy:n osakekannan. Vuonna 2004 perustettu Vuokra-Pekat Oy on vahva paikallinen yleislaitevuokraamo Etelä-Suomessa. Yhtiön erityisosaamisaluetta on vuokrausliitännäinen pölynhallinta, jossa se on myös markkinajohtaja Suomessa. Pölynhallintapalvelu täydentää erinomaisesti Cramon vuokrausliitännäisten palvelujen tarjontaa koko maassa. Vuokra-Pekkojen liikevaihto vuonna 2014 oli noin 4,8 miljoonaa euroa, kannattavuus hyvä ja työntekijöiden määrä 20. Cramo ilmoitti 13.2.2015 vahvistavansa asemaansa Gotlannin saaren alueella Ruotsissa ostamalla Visby Hyrmaskiner AB:n (VHM) koko CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 21 vuokrausliiketoiminnan ja kaluston. Kauppa astui voimaan 1.4.2015. VHM muutettiin hankinnan yhteydessä Cramon yrittäjävetoiseksi toimipisteeksi. VHM:n liikevaihto vuonna 2013 oli noin 2,3 miljoonaa euroa. Vuonna 1998 perustetulla, Visbyn keskustassa sijaitsevalla VHM:lla on vahva asema paikallisilla vuokrausmarkkinoilla. Yhtiö tarjoaa laajan valikoiman vuokrakoneita ja -laitteita rakennusliikkeille ja urakoitsijoille Gotlannin saaren alueella. Cramo osti 22.12.2015 MDS Raumsysteme -yhtiön siirtokelpoisten tilojen vuokrausliiketoiminnan, johon kuului noin 180 siirtokelpoista tilaa ja yhtiön asiakassopimukset. Kaupasta syntyi 136 tuhannen euron negatiivinen liikearvo, joka on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa. Konsernin liikevaihto olisi ollut noin 0,8 miljoonaa euroa suurempi ja EBITA-liikevoitto noin samalla tasolla, jos hankinnat olisi suoritettu 1.1.2015. Hankintoihin sisältyy noin 1,0 miljoonaa euroa ehdollista kauppahintavastiketta, joka maksetaan pääosin kaupan jälkeisen taloudellisen suoritumisen perusteella. Tilikaudella 2015 ehdollisesta kauppahinnasta on peruutettu 0,4 miljoonaa euroa, joten jäljellä oleva ehdolliseen vastikkeeseen liittyvä velka on 0,6 miljoonaa euroa. Tämä on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Aikaisempiin yrityshankintoihin liittyvää ehdolliseen kauppahintavastikkeeseen liittyvää velkaa on maksettu tilikaudella 2015 0,7 miljoonaa euroa. Aikaisempien kauppojen ehdolliseen vastikkeeseen liittyvää velkaa on taseessa jäljellä 0,5 miljoonaa euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto vuonna 2015 hankituista liiketoiminnoista. Alla olevat hankintamenot on muunnettu euroiksi käyttäen hankinta-ajankohdan kurssia. Kurssierot tilinpäätöspäivän kurssiin verrattuna ovat epäolennaisia. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 77 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 1 2 3 1 000 € 2016 1,000 € 2015 Luovutettu vastike Käteisvastike Ehdollinen vastike Vastike yhteensä 3 517 600 4 117 Luovutettu vastike Käteisvastike Ehdollinen vastike Vastike yhteensä 6 750 1 000 7 750 4 5 Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät 6 Yksilöitävissä olevat varat Yksilöitävissä olevat varat 7 Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet Asiakassuhteet Kilpailukieltosopimukset Aineettomat hyödykkeet yhteensä Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet Asiakassuhteet Toimipisteverkko Kilpailukieltosopimukset Aineettomat hyödykkeet yhteensä 8 9 10 11 380 344 724 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Koneet ja kalusto Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 3 300 Pitkäaikaiset varat yhteensä 4 024 Yksilöitävissä olevat varat yhteensä 4 024 3 300 12 13 14 15 16 17 18 19 Vastattavaksi otettavat velat Korolliset velat Osto- ja muut velat Vastattavaksi otettavat velat yhteensä Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä Liikearvo 171 112 283 3 741 376 20 728 457 332 1 517 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Koneet ja kalusto Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä 7 527 Pitkäaikaiset varat yhteensä 9 044 7 527 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myynti- ja muut saamiset Rahavarat 38 586 134 Lyhytaikaiset varat yhteensä 758 Yksilöitävissä olevat varat yhteensä 9 802 Vastattavaksi otettavat velat Laskennalliset verovelat Korolliset velat Osto- ja muut velat Vastattavaksi otettavat velat yhteensä 721 832 1 074 2 627 Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä 7 175 21 22 Liikearvo Negatiivinen liikearvo (tuloutettu) 23 711 -136 24 25 26 27 7. YHTEISYRITYKSET 28 Täsmäytyslaskelma 29 1 000 € Yhteenveto 30 31 32 33 Kirjanpitoarvo 1.1. Tilikauden voitto/tappio Muut laajan tuloksen erät Kirjanpitoarvo 31.12. Konsernin osuus yhteisyrityksestä (50 %) Transaktiokustannukset Investoinnin kirjanpitoarvo Fortrent Fellesutleie AS Total 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2 801 2 663 6 695 12 159 6 080 1 091 7 171 6 086 780 -4 065 2 801 1 401 1 091 2 492 233 -4 13 242 121 238 9 -15 233 116 121 116 3 034 2 659 6 708 12 401 6 200 1 091 7 292 6 324 789 -4 080 3 034 1 517 1 091 2 608 34 Fortrent on Venäjällä ja Ukrainassa toimiva rakennuskoneiden- ja laitteiden vuokrausyritys. Yhtiön omistajuus ja hallinta on jaettu Cramon ja Ramirentin kesken tasan 50/50. Cramo esittää osuutensa yhteisyrityksen tuloksesta konsernin tuloslaskelmassa käyttökatteen (EBITDA) yläpuolella pääomaosuusmentelmällä. Cramo ja Ramirent ovat myöntäneet yhteisyritykselle lainan, josta tilikauden 2016 lopussa on jäljellä 25,9 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2016 Fortrent on lyhentänyt lainoja 4,7 (4,8) miljoonalla eurolla. Lisäksi tilikauden viimeisellä neljänneksellä lainojen uudelleenluokittelun seurauksena Fortrent käsittelee osan 78 valuuttamääräisten lainojen kurssieroista tulosvaikutteisesti aiemman oman pääoman kirjauksen sijaan (nettosijoituskäsittely). Muutoksen seurauksena Fortrentin tulos parani 1,0 miljoonaa euroa. Lisäksi konserni omistaa 50 prosenttia yhteisyrityksestä Fellesutleie AS. Yhtiö harjoittaa vuokrausliiketoimintaa Norjassa. Cramo esittää osuutensa yhteisyrityksen tuloksesta pääomaosuusmenetelmällä käyttökatteen (EBITDA) yläpuolella. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Fortrent 1 Fellesutleie AS 1 000 € Taseen yhteenveto 2016 2015 2016 2015 Lyhytaikaiset varat Rahavarat Muut lyhytaikaiset varat pois lukien rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä 351 6 837 7 188 894 5 393 6 287 44 255 299 180 69 249 3 Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset velat yhteensä 3 265 3 265 2 881 2 881 17 17 2 2 5 2 4 6 Pitkäaikaiset varat Liikearvo Yrityshankintaan liittyvät aineettomat hyödykkeet Muut pitkäaikaiset varat Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä 5 421 4 760 24 513 2 287 36 981 4 321 4 440 21 462 2 144 32 367 4 223 8 4 223 9 Korolliset velat Laskennalliset verovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä 25 852 2 893 28 745 30 533 2 439 32 972 45 45 185 53 237 Nettovarallisuus 12 159 2 801 242 233 7 10 11 12 13 Fortrentillä on vastuusitoumuksia 0,2 (0,1) milj. euroa. 14 1 000 € Laajan tuloslaskelman yhteenveto Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Muut kulut Poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta EBITA-liikevoitto/-tappio Yrityshankinnoista aiheutuneet poistot ja arvonalentumiset Korkokulut Muut rahoituskulut Tulos ennen varauksia ja veroja Tuloverot Tilikauden voitto/-tappio Muut laajan tuloksen erät Tilikauden laaja tulos Fortrent 15 Fellesutleie AS 2016 2015 2016 2015 29 578 -9 615 -10 356 -6 477 3 130 30 503 -9 466 -10 898 -7 864 2 275 382 441 -389 -429 -7 11 -702 -724 1 196 2 900 -237 2 663 6 695 9 358 -758 -887 -87 543 237 780 -4 065 -3 285 16 17 18 19 20 1 -7 3 -4 13 9 -2 10 0 9 -15 -5 21 22 23 24 8. LASKENNALLISET VEROT 25 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on esitetty taseessa seuraavasti: 26 1 000 € Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verovelat Laskennalliset verovelat (netto) 2016 2015 27 13 874 75 331 61 457 13 463 70 636 57 173 28 29 30 31 32 33 34 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 79 1 Muutokset laskennallisissa verosaamisissa ja veroveloissa tilikauden aikana: 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 1000 € Laskennalliset verosaamiset Vahvistetut tappiot Negatiivinen poistoero Rahoitusleasing Suojausrahaston arvostusero Johdannaisinstrumentit Sisäisen katteen eliminointi Etuuspohjaiset eläkevelat Muut väliaikaiset erot Yhteensä 1.1.2016 Kirjattu tulosvaikutteisesti 8 047 913 252 1 664 47 873 552 1 115 13 463 -44 -118 8 183 183 Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Ostetut / myydyt liiketoiminnot 277 -47 -76 Kurssierot 31.12.2016 -177 8 147 866 172 2 090 3 755 539 1 302 13 874 -4 426 Laskennalliset verovelat Poistoerot Rahoitusleasing Johdannaisinstrumentit Pitkäaikaisten varojen arvostaminen käypään arvoon hankituissa liiketoiminnoissa Jakamattomat voittovarat Muut väliaikaiset erot Yhteensä 53 919 3 709 178 8 397 -906 -1 12 608 200 22 70 636 -967 125 129 6 777 Laskennalliset verovelat (netto) 57 173 6 594 Kirjattu tulosvaikutteisesti -6 -15 4 -192 420 -1 415 -103 60 900 2 700 177 -378 -129 -378 -55 -1 702 11 134 325 95 75 331 -420 -378 -1 510 61 457 Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Ostetut / myydyt liiketoiminnot Kurssierot 31.12.2015 -293 13 3 8 047 913 252 1 664 47 873 552 1 115 13 463 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 1 000 € Laskennalliset verosaamiset Vahvistetut tappiot Negatiivinen poistoero Rahoitusleasing Suojausrahaston arvostusero Johdannaisinstrumentit Sisäisen katteen eliminointi Etuuspohjaiset eläkevelat Muut väliaikaiset erot Yhteensä 1.1.2015 8 375 1 545 382 1 857 116 993 542 526 14 336 -35 -645 -133 -69 -120 24 596 -382 -193 -22 8 -7 -276 -215 Laskennalliset verovelat Poistoerot Rahoitusleasing Johdannaisinstrumentit Pitkäaikaisten varojen arvostaminen käypään arvoon hankituissa liiketoiminnoissa Jakamattomat voittovarat Muut väliaikaiset erot Yhteensä 49 643 3 879 726 3 688 -248 -548 86 503 78 53 919 3 709 178 13 411 372 65 68 096 -1 567 -172 -45 1 108 685 79 771 2 662 12 608 200 22 70 636 Laskennalliset verovelat (netto) 53 760 1 490 771 938 57 173 215 30 31 32 33 34 Viron jakamattomista voittovaroista on tilikaudesta 2013 lähtien kirjattu laskennallinen verovelka, joka vastaa puolta vuosittaisesta tuloksesta osingonjakopolitiikan mukaisesti. Aikaisempien tilikausien jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska voitonjako on konsernin päätäntävallassa, eikä verovaikutuksen toteutumiseen johtava voitonjako ole todennäköinen lähitulevaisuudessa. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu tytäryhtiöiden verotappioista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää 80 tulevia verotettavia tuloja vastaan. Konsernitilinpäätöksessä on jätetty kirjaamatta laskennallista verosaamista 11 559 (13 551) tuhatta euroa tappiollisten konserniyhtiöiden verotappioista. Erittely muihin laajan tulokseen eriin liittyvistä veroista on esitetty liitetiedossa 26. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 9. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT 1 000 € 31.12.2016 Pitkäaikaiset rahoitusvarat Korolliset saamiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Lyhytaikaiset rahoitusvarat Johdannaisinstrumentit Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Yhteensä 1 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat / Liite -velat 2 Hankintamenoon jaksotettavat lainat ja saamiset Suojauslaskennan alaiset johdannaiset Kirjanpitoarvo Käypä arvo 12 926 1 316 12 926 1 316 12 926 883 120 346 9 099 143 687 883 120 346 9 099 144 570 Käyvän arvon hierarkia 3 4 5 11 11 2 - 6 7 10 11 13 883 883 2 2 9 099 8 9 10 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat Johdannaisinstrumentit Muut pitkäaikaiset velat 15 10 17 347 858 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat Johdannaisinstrumentit 15 10 Ostovelat ja muut velat 18 Yhteensä 347 858 10 451 2 710 350 717 10 451 48 245 48 245 250 48 245 250 86 285 86 285 10 451 2 710 250 250 485 098 10 451 2 2 - 2 2 11 12 13 14 - 15 495 799 16 1 000 € 31.12.2015 Pitkäaikaiset rahoitusvarat Korolliset saamiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat / Liite -velat 11 11 17 Hankintamenoon jaksotettavat lainat ja saamiset Suojauslaskennan alaiset johdannaiset 15 267 1 436 18 Kirjanpitoarvo Käypä arvo 15 267 1 436 15 267 Käyvän arvon hierarkia 2 - 19 20 21 22 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Johdannaisinstrumentit Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Yhteensä Pitkäaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat Johdannaisinstrumentit Muut pitkäaikaiset velat 10 11 13 889 889 889 108 931 3 511 130 034 108 931 3 511 129 145 889 3 511 2 2 23 24 25 26 15 10 17 293 811 8 322 2 559 293 811 8 322 2 559 299 493 8 322 2 2 - 27 28 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Korolliset velat Johdannaisinstrumentit Ostovelat ja muut velat Yhteensä 15 10 18 78 097 233 233 76 153 450 620 8 322 78 097 233 76 153 459 175 78 097 233 2 2 - 29 30 31 Johdannaisistrumentit Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän termiinikursseja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot. Jos käytetään vastapuolen hintanoteerausta, konserni laatii lisäksi oman tarkistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen. Korolliset saamiset ja velat Saamisten ja lainojen käypä arvo pohjautuu diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttokorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa uutta CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 lainaa ulkopuolelta, tai tekisi uuden sijoituksen, tilinpäätöshetkellä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta. Rahoitusleasingsopimusten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, joka peilaa vastaavien sopimusten korkoa. 32 33 34 Myynti- ja muut saamiset sekä osto- ja muut velat Myynti- ja muiden saamisten sekä osto- ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten ja velkojen maturiteetti huomioon ottaen. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 81 1 2 3 4 5 mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina). • Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa. Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja –veloista Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit jaotellaan seuraavan kolmitasoisen käyvänarvon hierarkian mukaisesti. • Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. • Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, 6 10. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Konsernin korkoriski liittyy ensisijaisesti pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkojen rahavirtariskille, joka syntyy vaihtuvakorkoisista veloista. Tätä tasapainottaa osaltaan kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat. Tilinpäätöspäivänä 75,2 (62,4) prosenttia korollisista veloista on johdannaisten vaikutus mukaan lukien kiinteäkorkoista. Tilikausien 2016 ja 2015 aikana konsernin lainat ovat olleet pääosin EURmääräisinä. Rahoitusleasingvelkojen valuuttajakauma on esitetty myöhemmin tässä liitetiedossa. Rahoitussalkun korkosidonnaisuusaika oli 3,8 (3,0) vuotta. Rahoituspolitiikan mukainen raja kiinteäkorkoisten lainojen osuudelle koko lainasalkusta on 20–80 prosenttia sekä korkosidonnaisuusajalle 1–4 vuotta. Konserni hallinnoi korkojen rahavirtariskiä käyttämällä koronvaihtosopimuksia rahoituspolitiikan puitteissa. Koronvaihtosopimuksia käyttämällä saadaan tavoitteen mukaisesti vaihtuvakorkoinen laina vaihdettua kiinteäkorkoiseksi. Koronvaihtosopimusten nimellisarvo 31.12.2016 oli 130,0 (130,0) miljoonaa euroa. Kaikkiin koronvaihtosopimuksiin sovellettiin IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Korkosuojausten erääntyminen on esitetty myöhemmin tämän liitetiedon osana. IFRS 7 -standardin mukaisen herkkyysanalyysin perusteella, jos konsernin euromääräisten lainojen korkotaso 31.12.2016 olisi muiden muuttujien pysyessä paikallaan ollut yhden prosenttiyksikön verran korkeampi/matalampi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja ollut -0,7/-0,9 (-1,3/-0,5) miljoonaa euroa, johtuen vaihtuvakorkoisten lainojen ja korkosuojausten korkovirtojen muutoksesta. Korkotason muutoksen vaikutus muihin laajan tuloksen eriin olisi ollut +5,9/ -5,9 (+5,6/-6,0) miljoonaa euroa johtuen suojauslaskennan alaisten korkosuojausten markkina-arvon muutoksesta. Herkkyysanalyysi esitetään seuraavassa taulukossa. Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: markkinariskille (sisältäen valuuttariskin ja rahavirran korkoriskin), luottoriskille ja likviditeettiriskille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen, rahavirtoihin ja taseeseen sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Konserni käyttää johdannaisinstrumentteja tiettyjen riskipositioidensa suojaamiseen. Riskienhallinnan toteutuksesta vastaa konsernin keskitetty rahoitustoiminto. Konsernin rahoitustoiminto tunnistaa, arvioi ja suojaa rahoitusriskejä tiiviissä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoitustoiminnon tavoitteena on varmistaa, että yhtiöillä on riittävästi varoja harjoittaa liiketoimintaa kaikkina aikoina ilman rajoitteita, tuottaa tarpeellisia rahoituspalveluja liiketoimintayksiköille, minimoida rahoituskustannukset, hallita rahoitusriskejä (valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit, luottoriskit sekä operatiiviset riskit) sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden rahoituksellisesta tilanteesta ja riskeistä. Lisäksi konsernin rahoitustoiminto seuraa aktiivisesti konsernin taloudellisten kovenanttien toteuma-arvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa kovenanttien maksimiarvoihin osana konsernin liiketoiminnan suunnittelua. MARKKINARISKI Korkoriski Markkinakorkojen muutoksilla on vaikutusta konsernin nettokorkoihin sekä korollisten saamisten ja velkojen sekä johdannaissopimusten käypiin arvoihin. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on pienentää korkojen muutoksen vaikutusta tuloslaskelmaan, taseeseen ja kassavirtaan ottaen myös huomioon nettovelkaposition markkina-arvon. 22 23 24 25 26 2016 M€ Korkotason muutoksen vaikutus Korolliset velat Suojauslaskennan alaiset korkojohdannaiset Yhteensä 2015 Muut laajan tuloksen erät Tuloslaskelma Muut laajan tuloksen erät Tuloslaskelma + 1% - 1% + 1% - 1% +1% -1% +1% -1% -1,7 0,9 -0,7 -0,9 -0,9 5,9 5,9 -5,9 -5,9 -2,0 0,7 -1,3 0,2 -0,7 -0,5 5,6 5,6 -6,0 -6,0 27 28 29 30 31 32 33 34 Koska konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset kassavirrat eivät olennaisesti altistu markkinakorkojen vaihtelulle. Korolliset velat ja niiden keskimääräiset korkokannat esitetään liitetiedossa 15. Valuuttariski Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Konsernin merkittävimmät valuuttapositiot muodostuvat Ruotsin, Norjan ja Tanskan kruunu -määräisistä eristä. Valuuttakurssiriski syntyy pääasiassa nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryrityksiin (muuntoeroriski) sekä taseen valuuttamääräisistä eristä. Konsernin sisäisen rahoituksen sekä taseen valuuttamääräisistä eristä syntyvää valuuttakurssiriskiä suojataan ensisijaisesti valuuttatermiineillä, joiden erääntyminen on esitetty tämän liitetiedon taulukoissa. Näihin johdannaisiin ei sovellettu tilikaudella suojauslaskentaa, vaan käyvän arvon muutos kirjattiin tulosvaikutteisesti. 82 Konserniyhtiöiden myynti tapahtuu kunkin yksikön toimintavaluutassa eikä konserni tältä osin altistu merkittäville valuuttakurssiriskeille. Konsernin ostot tapahtuvat sekä euroissa että paikallisissa valuutoissa. Ostoista aiheutuva valuuttakurssiriski katsotaan tuloksen kannalta niin vähäiseksi, että rahoituspolitiikan mukaisesti tulevia ostoja ei suojata. IFRS 7 -standardin edellyttämä herkkyysanalyysi havainnollistaa konsernin tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä valuuttakurssien muutokselle. Konsernin valuuttakurssimuutoksille avoin europositio muita toiminnallisia valuuttoja kohtaan syntyy ostoveloista, muissa kuin paikallisvaluutassa olevista leasingvastuista sekä konsernirahoituksen avoimesta positiosta. Oheisessa taulukossa on esitetty konsernin avoin positio sekä herkkyysanalyysin mukaiset vaikutukset konsernin omaan pääomaan. Herkkyysanalyysi perustuu euron 10 prosentin muutokseen konsernin kaikkia toimintavaluuttoja vastaan. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 1 000 € 31.12.2016 1 SEK DKK NOK Muut valuutat Yhteensä 2 Muuntoeroriski ja suojaukset Muuntoeroriskille altis nettoinvestointi Avoin positio 413 074 413 074 40 951 40 951 19 164 19 164 19 552 19 552 492 741 492 741 3 4 Herkkyysanalyysi, +/- 10% valuuttakurssin muutos euroa vastaan Muuntoero Yhteensä 5 +/- 41 307 +/- 41 307 +/- 4 095 +/- 4 095 +/- 1 916 +/- 1 916 +/- 1 955 +/- 1 955 +/- 49 274 +/- 49 274 6 7 1 000 € 31.12.2015 Muuntoeroriski ja suojaukset Muuntoeroriskille altis nettoinvestointi Avoin positio 8 SEK DKK NOK Muut valuutat Yhteensä 9 375 445 375 445 11 721 11 721 28 508 28 508 17 906 17 906 433 580 433 580 10 11 Herkkyysanalyysi, +/- 10% valuuttakurssin muutos euroa vastaan Muuntoero Yhteensä 12 +/- 37 545 +/- 37 545 +/- 1 172 +/- 1 172 +/- 2 851 +/- 2 851 +/- 1 791 +/- 1 791 +/- 43 358 +/- 43 358 13 14 Vuosina 2016 ja 2015 Cramo ei ole käyttänyt rahoitusinstrumentteja tytäryhtiöihin tehdyn muun kuin euromääräisen nettoinvestoinnin suojaamiseksi. Tilikaudella 2016 muun kuin euromääräisten nettoinvestointien muuntoeroja kertyi SEK-määräisistä nettoinvestoinneista -14,7 (7,7) miljoonaa euroa, DKK-määräisistä -0,0 (-0,0) miljoonaa euroa, NOK- määräisistä1,6 (-1,7) miljoonaa euroa ja muun valuutan määräisistä yhteensä -0,5 (0,9) miljoonaa euroa. Näiden lisäksi yhteisyritys Fortrentin kautta tulevaa muuntoeroa kertyi 3,3 (-2,0) miljoonaa euroa. Kumulatiivisesti muihin laajan tuloksen eriin on kirjattu kaikista yhteensä -36,7 (-26,4) miljoonaa euroa. 15 16 17 18 1 000 € 31.12.2016 Transaktioriski ja suojaukset Transaktiopositio Suojaukset Avoin positio SEK DKK NOK Muut valuutat Yhteensä -43 852 39 497 -4 355 36 166 -34 088 2 078 36 325 -31 325 5 000 13 127 -11 266 1 862 41 765 -37 181 4 584 19 20 21 22 Herkkyysanalyysi, +/- 10% valuuttakurssin muutos euroa vastaan Transaktiopositio Suojaukset Yhteensä 23 +/- 4 385 +/- 3 950 +/- 436 +/- 3 617 +/- 3 409 +/- 208 +/- 3 632 +/- 3 132 +/- 500 +/- 1 313 +/- 1 127 +/- 186 +/- 4 177 +/- 3 718 +/- 458 24 25 26 1 000 € 31.12.2015 Transaktioriski ja suojaukset Transaktiopositio Suojaukset Avoin positio SEK DKK NOK Muut valuutat Yhteensä -8 998 7 617 -1 381 40 976 -37 252 3 724 44 167 -42 643 1 524 9 514 -7 622 1 892 85 659 -79 900 5 759 27 28 29 30 Herkkyysanalyysi, +/- 10% valuuttakurssin muutos euroa vastaan Transaktiopositio Suojaukset Yhteensä 31 +/- 890 +/- 762 +/- 138 +/- 4 098 +/- 3 725 +/- 372 +/- 4 417 +/-4 264 +/- 152 +/- 951 +/- 762 +/- 189 +/- 8 566 +/- 7 990 +/- 576 32 33 Hintariski Konsernilla on vähäinen määrä noteeraamattomia osakkeita, jotka eivät muodosta merkittävää hintariskiä. Konserni ei ole altistunut hyödykeriskeille. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 34 83 1 JOHDANNAISSOPIMUKSET 2 1 000 € Johdannaissopimusten käyvät arvot 31.12.2016 3 4 5 Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo Netto käypä arvo 813 633 -10 451 -9 818 Valuuttatermiinit Koronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus Yhteensä 813 -180 -10 451 -10 631 Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus 813 -10 451 -180 -10 451 633 Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo Netto käypä arvo 780 657 -8 322 -7 665 -8 322 657 6 7 8 JOHDANNAISSOPIMUKSET 9 10 11 12 13 1 000 € Johdannaissopimusten käyvät arvot 31.12.2015 Valuuttatermiinit Koronvaihtosopimukset rahavirran suojaus Yhteensä 780 -123 -8 322 -8 445 Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus 780 -8 322 -123 14 15 16 17 18 19 1 000 € Johdannaissopimusten nimellisarvot Valuuttatermiinit Koronvaihtosopimukset Yhteensä 2016 2015 116 225 130 000 246 225 106 904 130 000 236 904 20 21 22 Yhtiön vuosina 2016 ja 2015 käyttämät johdannaissopimukset koostuivat valuuttatermiineistä sekä koronvaihtosopimuksista. Kyseisiä sopimuksia on käytetty konsernin rahoituspolitiikan mukaiseen suojaukseen. Valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tulosvaikutteisesti. Suojauslaskentaan kuuluvien korkojohdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin laskennallisella verolla vähennettynä. Tilinpäätöshetken johdannaispositio vastaa hyvin tilikauden aikana ylläpidettyä positiota. Cramo tekee johdannaiskauppoja master netting agreement -sopimusten puitteissa. Keskinäiset velat ja saamiset kunkin vastapuolen kanssa selvitetään yleensä nettomaksuilla. Tietyissä luottoriskitapahtumissa, kuten irtisanomistilanteessa, kaikki sopimusten puitteissa olevat avoimet kaupat päätetään ja selvitetään maksamalla vain yksi nettosumma. Netotussopimusten nojalla johdannaissopimuksia ei voida esittää taseessa netotettuna. Seuraavassa taulukossa esitetään käyvät arvot rahoitusinstrumenteistä, joihin sovelletaan edellä kuvattuja sopimuksia. 23 24 25 26 27 1 000 € Johdannaisvarat 2016 2015 1 000 € Johdannaisvelat Bruttomäärinä taseessa esitetyt varat Netotusjärjestelyn piirissä olevat erät Yhteensä 801 -436 365 780 -587 193 Bruttomäärinä taseessa esitetyt velat Netotusjärjestelyn piirissä olevat erät Yhteensä 2016 2015 10 717 -436 10 281 8 445 -587 7 858 28 29 30 31 32 33 34 84 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 1 000 € Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu, 2016 Valuuttajohdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset Johdannaissopimukset yhteensä 1 2017 2018 2019 2020 2021 2022+ Yhteensä 90 000 90 000 116 225 130 000 246 225 116 225 20 000 20 000 116 225 20 000 20 000 2 3 4 5 1 000 € Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu, 2015 Valuuttajohdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset Johdannaissopimukset yhteensä 2016 2017 2018 2019 2020 2021+ Yhteensä 110 000 110 000 106 904 130 000 236 904 106 904 20 000 20 000 106 904 6 7 8 9 LUOTTORISKI Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti laajalle alueelle ja konserni luotottaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä, joilla on asianmukaiset luottotiedot. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä on saamisten ja muiden rahoitusvarojen käypä arvo 31.12.2016. Myyntisaamisten erääntymisjakauma on esitetty liitetiedossa 11. Myös luottotappioiden ja luottotappiovarausten määrät esitetään liitetiedossa 11. Saamiset eivät sisällä merkittäviä riskikeskittymiä. JÄLLEENRAHOITUS- JA LIKVIDITEETTIRISKI Liiketoiminnan dynaamisen luonteen vuoksi konsernin rahoitustoiminto hallinnoi konsernin likviditeettiriskiä varmistamalla rahoituksen joustavuuden ja saatavuuden riittävillä sitovilla luottolimiiteillä. Konserni käyttää useita rahoituslähteitä ja velat ovat pääsääntöisesti pitkäaikaisia. Konsernilla on sitovia luottolimiittejä ja muita luottojärjestelyjä, joita se voi käyttää tasapainottaakseen likviditeettiä. Tilinpäätöshetkellä käyttämättömät sitovat luottolimiittit olivat yhteensä 206,1 (201,2) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia 190,0 (185,0) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 16,1 (16,2) miljoonaa euroa. Pienentääkseen jälleenrahoitusriskiä konserni pyrkii hajauttamaan lainojen erääntymisiä ja neuvottelee hyvissä ajoin tarpeen mukaan uusia sitovia luottolimiittejä. Marraskuussa 2016 Cramo laski liikkeeseen 150 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalaina erääntyy 28.2.2022, ja sen vuotuinen kuponkikorko on 2,375 %. Samanaikaisesti Cramo teki vapaaehtoisen takaisinostotarjouksen vuoden 2018 helmikuussa erääntyvän 100 miljoonan euron joukkovelkakirjan lainaosuuksista. Takaisinostotarjouksen lopputuloksena Cramo lunasti käteiskaupalla nimellisarvoltaan yhteensä 83,7 miljoonan edestä lainaosuuksia. Lunastamattomat lainaosuudet yhteismäärältään 16,3 miljoonaa euroa erääntyvät alkuperäisten lainaehtojen mukaisesti helmikuussa 2018. Alla olevassa taulukossa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut kuvaavat diskonttaamattomia kassavirtoja. Maturiteettijakaumaan on sisällytetty johdannaiset, joiden sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen tunteminen on välttämätöntä rahavirtojen ajoituksen ymmärtämisen kannalta. 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 1 000 € Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu 31.12.2016 Johdannaiset Valuuttatermiinit, kassasta maksut Valuuttatermiinit, kassaan maksut Koronvaihtosopimukset, kassasta maksut Koronvaihtosopimukset, kassaan maksut Johdannaiset, netto Ostovelat ja muut korottomat velat Rahoituslaitoslainojen lyhennykset ja rahoituskulut Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset ja rahoituskulut Muut velat Yhteensä Alle 1 vuosi -180 813 -1 647 -365 -1 379 -86 285 -37 892 -2 733 -10 644 -137 554 1-2 vuotta -1 656 -289 -1 945 -26 966 -2 037 -207 -29 210 2-5 vuotta -4 812 194 -4 618 Yli 5 vuotta Yhteensä -1 753 601 -1 152 -180 813 -9 868 141 -9 094 -194 067 -1 233 -148 506 -275 -195 300 -148 781 -86 285 -407 432 -6 278 -10 851 -510 846 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 85 1 2 3 4 5 6 7 8 1 000 € Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu 31.12.2015 Johdannaiset Valuuttatermiinit, kassasta maksut Valuuttatermiinit, kassaan maksut Koronvaihtosopimukset, kassasta maksut Koronvaihtosopimukset, kassaan maksut Johdannaiset, netto Ostovelat ja muut korottomat velat Rahoituslaitoslainojen lyhennykset ja rahoituskulut Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset ja rahoituskulut Muut velat Yhteensä Alle 1 vuosi 1-2 vuotta 2-5 vuotta -123 780 -1 859 -2 229 -1 202 -2 229 -5 625 501 -5 124 -76 153 -66 523 -8 031 -10 772 -161 479 -6 965 -2 671 -8 -9 644 -148 965 -1 957 -204 -151 126 Yli 5 vuotta Yhteensä -3 390 1 452 -1 938 -123 780 -13 103 1 953 -10 493 -150 252 -1 519 -151 771 -76 153 -372 705 -14 178 -10 984 -474 020 9 10 11 12 13 14 15 16 PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA Konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa sekä säilyttää pääomakustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne. Hallitus päättää pääomarakenteen tavoitteista ja konsernin rahoitustoiminto seuraa pääomarakenteen kehittymistä säännöllisesti. Pääomarakenteen tunnuslukuna seurataan nettovelkaantumisastetta (gearing) eli korollisen nettovelan suhdetta omaan pääomaan. Konsernin eräänä keskeisenä taloudellisena tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 100%:n. Tässä tavoitteessa onnistuttiin hyvin (31.12.2016: 74,5%, 31.12.2015: 75,1%). Konsernin nettovelat olivat 31.12.2016 387,0 miljoonaa euroa. Nettovelat olivat 31.12.2015 368,4 miljoonaa euroa, joten vuoden 2016 aikana nettovelat suurenivät 18,6 miljoonaa euroa. Tunnuslukujen arvot on esitetty alla olevassa taulukossa. 1 000 € 2016 2015 Korolliset velat 396 103 371 908 Rahat ja pankkisaamiset Korollinen nettovelka 9 099 387 004 -3 511 368 397 Oma pääoma 519 671 490 743 74,5 75,1 Nettovelkaantumisaste, % 17 18 19 20 21 11. PITKÄ- JA LYHYTAIKAISET SAAMISET 1 000 € Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset yhteisyrityksiltä (kts. liite 30) Eläkevarat (kts. liite 16) Muut saamiset1 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 2016 2015 12 926 47 1 301 14 274 15 267 33 1 403 16 703 116 937 3 410 15 905 136 252 104 027 4 905 21 550 130 482 22 23 24 25 26 27 28 29 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 1 Myytävissä olevat rahoitusvarat on epäolennaisen luonteensa vuoksi uudelleen luokiteltu alkuperäiseen hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi ja ne esitetään osana muita pitkäaikaisia saamisia. Vertailukauden 2015 pitkäaikaiset muut saamiset ovat kasvaneet oikaisun seurauksena 187 tuhatta euroa. Myyntisaamiset ovat korottomia, ja niiden pääasialliset maksuehdot ovat 14-60 päivää. Myyntisaamisten arvonalentumisia on kirjattu tuloslaskelmaan yhteensä 2 255 (3 485) tuhatta euroa. Myyntisaamisten arvonalentumisvaraus on muuttunut alla esitetyn taulukon mukaisesti. Luottotappioriskiä on kuvattu tarkemmin liitteessä 10. 30 31 32 33 34 86 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 1 1 000 € Myyntisaamisten arvonalentumisvarauksen muutokset 2016 2015 2 1.1. Kurssimuutokset Tilikauden kulu (+) / tuotto (-) 31.12. 5 576 -3 -740 4 833 6 130 -19 -535 5 576 3 4 5 Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä ottamatta huomioon vakuuksien käypää arvoa siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Konsernin toimintatapoihin ei kuulu vakuuksien hankkiminen myyntisaamisten ja muiden saamisten osalta. Myynti- ja muut saamiset eivät sisällä merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti kirjanpitoarvosta. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät laskuttamattoman liikevaihdon jaksotukseen sekä etukäteen maksettuihin vuokra-, vakuutus-, henkilöstö- ja leasingmenoihin. 6 7 8 9 1 000 € Myyntisaamisten ikäjakauma Erääntymättömät myyntisaamiset 1 – 30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 31 – 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 61 – 90 päivää erääntyneet myyntisaamiset 91 – 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset Yhteensä 2016 2015 98 318 13 043 2 916 309 780 1 571 116 937 79 601 18 759 2 182 455 1 048 1 982 104 027 1 000 € Myyntisaamisten valuuttajakauma EUR SEK NOK DKK PLN Muut Yhteensä 10 2016 2015 31 218 61 162 11 594 9 011 1 617 2 335 116 937 27 640 56 811 9 985 5 588 1 729 2 274 104 027 11 12 13 14 15 Myyntisaamisissa ei ole riskikeskittymää, koska asiakasmäärä on suuri ja myyntisaamiset ovat pääasiassa euro- sekä Ruotsin ja Norjan kruunun määräisiä. 16 17 12. VAIHTO-OMAISUUS 18 1 000 € 2016 2015 Aineet, tarvikkeet ja myytävät tuotteet Arvonalentumisvaraus Yhteensä 8 817 -96 8 721 9 055 -92 8 963 19 Päättyneellä tilikaudella kirjattiin kuluksi 96 (92) tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Arvonalentuminen on kirjattu tuloslaskelman materiaaleihin ja palveluihin. 20 21 22 13. RAHAVARAT 1 000 € 2016 23 2015 Rahat ja pankkisaamiset 9 099 3 511 Yhteensä 9 099 3 511 Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta sekä vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa. Pankkisaamisten tuotto perustuu päivittäin vaihtuviin talletuskorkoihin. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli 206,1 (201,2) miljoonaa euroa käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä, joiden osalta kaikki ennakkoehdot olivat täyttyneet. Rahavirtalaskelman rahavarat vastaavat taseen rahavaroja 31.12.2016 ja 31.12.2015. 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 87 1 14. OSAKEPÄÄOMA JA OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT 2 1 000 € Muutokset tilikaudella 3 4 Osakemäärä Osakepääoma Muut rahastot Yhteensä 1.1.2015 Osakemerkinnät 31.12.2015 43 903 554 717 740 44 621 294 24 835 24 835 322 837 3 459 326 297 347 672 3 459 351 132 Osakemerkinnät 31.12.2016 69 260 44 690 554 24 835 602 326 899 602 351 734 Cramo Oyj:llä oli tilikauden aikana voimassa osakepalkkiojärjestelmiä sekä One Cramo osakesäästöohjelmia. Osakeperusteiset maksut on esitetty liitteessä 29. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon. Tilinpäätöshetkellä osakepääoma oli kokonaan maksettu ja rekisteröity. Muut rahastot Muut rahastot sisältävät osakkeiden merkintähinnan sekä vanhan osakeyhtiölain aikana optio- tai muiden osakemerkintöjen yhteydessä syntyneen preemion. 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 1 000 € Muutokset tilikaudella Suojausrahasto 1.1.2015 Rahavirran suojaukset Käypään arvoon arvostuksesta syntyneet tappiot kaudella Verot käypään arvoon arvostuksesta 31.12.2015 -8 162 1 281 -193 -7 074 Rahavirran suojaukset Käypään arvoon arvostuksesta syntyneet voitot kaudella Verot käypään arvoon arvostuksesta 31.12.2016 -1 924 426 -8 572 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 Suojausrahasto Konsernin rahavirran suojaukseen käytettävistä korkojohdannaisista kaikki kuluu suojauslaskennan piiriin. Tehokas osuus käyvän arvon muutoksista kirjataan suojausrahastoon. Tehottoman osuuden voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin tai -kuluihin. OSINGONJAKO Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle tilikauden 2016 osingoksi 0,75 (0,65) euroa osakkeelta. Muuntoerot Muuntoerot sisältävät euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot. Tilinpäätöshetkellä konserni ei ole suojannut mitään ulkomaisessa valuutassa raportoitavaa omaa pääomaa. 15. KOROLLISET VELAT 1000 € Pitkäaikaiset korolliset velat Syndikoitu pankkilaina Joukkovelkakirjalaina Muut velat Rahoitusleasingvelat Yhteensä Lyhytaikaiset korolliset velat Muut velat Rahoitusleasingvelat Yritystodistukset Yhteensä Korolliset velat yhteensä 88 2016 Kirjanpitoarvo 183 189 161 089 202 3 378 347 858 Käypä arvo 183 189 163 949 202 3 378 350 718 2015 Kirjanpitoarvo 187 815 99 769 358 5 869 293 811 Kirjanpitoarvo 10 636 2 639 34 970 48 245 Kirjanpitoarvo 10 764 7 873 59 460 78 097 396 103 371 908 Käypä arvo 187 815 105 451 358 5 869 299 493 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Lyhytaikaisten lainojen kirjanpitoarvot vastaavat olennaisilta osin käypiä arvoja. Kaikki pankkilainat ovat vaihtuvakorkoisia, minkä vuoksi niiden käypä arvo ei poikkea merkittävästi kirjanpitoarvosta. Muut velat muodustuvat pääosin tililimiiteistä sekä osamaksuveloista. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa olevia sitovia luottolimiittejä yhteensä 206,1 (201,2) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia 190,0 (185,0) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 16,1 (16,2) miljoonaa euroa. Marraskuussa 2016 Cramo laski liikkeeseen 150,0 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalaina erääntyy 28.2.2022, ja sen vuotuinen kuponkikorko on 2,375 %. Samanaikaisesti Cramo teki vapaaehtoisen takaisinostotarjouksen vuoden 2018 helmikuussa erääntyvän 100,0 miljoonan euron joukkovelkakirjan lainaosuuksista. Takaisinostotarjouksen lopputuloksena Cramo lunasti käteiskaupalla nimellisarvoltaan yhteensä 83,7 miljoonan edestä lainaosuuksia. Lunastamattomat lainaosuudet yhteismäärältään 16,3 miljoonaa euroa erääntyvät alkuperäisten lainaehtojen mukaisesti helmikuussa 2018. 1 2 3 4 5 6 7 1 000 € Korollisten velkojen erääntymisaikataulu, 2016 Syndikoitu pankkilaina Joukkovelkakirjalaina Muut velat Rahoitusleasingvelat Yritystodistukset Yhteensä 2017 10 636 2 639 34 970 48 245 2018 2019 2020 2021 36 638 146 551 16 146 202 1 970 1 169 240 18 318 1 169 36 878 2022+ 144 944 146 551 144 944 Yhteensä 183 189 161 089 10 838 6 018 34 970 396 103 8 9 10 11 12 13 1 000 € Korollisten velkojen erääntymisaikataulu, 2015 14 2016 2017 2018 2019 2020 2021+ Yhteensä 37 563 150 252 187 815 99 769 11 122 13 742 59 460 371 908 15 Syndikoitu pankkilaina Joukkovelkakirjalaina Muut velat Rahoitusleasingvelat Yritystodistukset Yhteensä 10 764 7 873 59 460 78 097 156 2 577 99 769 202 1 891 1 164 237 2 733 101 862 1 164 37 800 150 252 16 17 18 19 20 Rahoitusleasingvelat Konserni on tehnyt rahoitusleasingsopimuksia vuokrauskalustoon liittyen. Nämä leasingsopimukset ovat kestoltaan keskimäärin kolmesta viiteen vuotta. Rahoitusleasingvelat ovat pääosin muuttuvakorkoisia ja sidottu 1-3 kuukauden markkinakorkoihin. Alla olevat taulukot kuvaavat, kuinka rahoitusleasingsopimuksiin perustuvat vähimmäiskassavirrat jakaantuvat ajallisesti sekä valuutoittain tilinpäätöshetkellä. 1 000 € Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä 1 000 € Rahoitusleasingvelat valuutoittain 2016 2015 24 SEK NOK EUR Muut Yhteensä 3 132 2 080 402 403 6 018 8 523 3 596 962 660 13 742 25 21 22 23 Yhden vuoden kuluessa Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Yhteensä Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut Rahoitusleasingvelkojen vähimmäisvuokrien nykyarvo 2016 2015 2 733 8 006 3 544 6 277 6 124 14 130 259 388 28 6 018 13 742 29 26 27 30 Korollisten velkojen painotetut erääntymisajat ja korkokannat 2016 Erääntymisaika (vuotta) Korkokanta, % 2015 Erääntymisaika (vuotta) 31 Korkokanta, % 32 Pankkilainat poislukien koronvaihtosopimukset Pankkilainat sisältäen koronvaihtosopimukset Joukkovelkakirjalaina Yritystodistukset Rahoitusleasingvelat Muut velat Yhteensä (sisältäen koronvaihtosopimukset) CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 3,8 3,8 4,7 0,1 1,8 1,0 3,8 1,13 2,29 2,58 0,49 1,55 0,90 2,20 4,8 4,8 2,2 0,1 1,3 1,0 3,1 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1,27 2,09 4,50 0,49 1,73 0,90 2,43 89 33 34 1 16. ELÄKEVELVOITTEET 2 Eläkevelvoitteet on esitetty taseessa seuraavasti: 3 4 5 1 000 € Taseeseen merkityt velat: Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet Yhteensä Varojen käypä arvo muuttunut tilikaudella seuraavasti: 2016 2015 1 470 140 1 610 1 659 48 1 707 47 47 33 33 6 7 Taseeseen merkityt varat: Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt (kts. liite 11) Yhteensä 1 000 € 2016 2015 Kirjanpitoarvo 1.1. Kurssierot Maksetut etuudet Korkotuotot Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Kirjanpitoarvo 31.12. 1 413 -54 -26 40 5 1 379 1 276 28 -27 32 103 1 413 Tuloslaskemaan merkitty kulu on määritetty seuraavasti: 8 1 000 € 9 Nettokorkotuotto (+) / -meno (-) Yhteensä 10 11 12 13 Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, joiden ehdot ja käytännöt riippuvat paikallisista olosuhteista konsernin toimintamaissa. Suurin osa eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Konsernilla on tilikauden päättyessä kaksi eläkejärjestelyä Saksassa ja Ruotsissa, jotka on luokiteltu etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Saksan eläkejärjestely on rahastoimaton ja eläkevelvoitteet ovat konsernin omalla vastuulla. Eläkejärjestely koskee jo eläkkeelle jääneitä työntekijöitä. Ruotsin etuuspohjaiset eläkevelvoitteet koskevat jo eläkkeelle jääneitä työntekijöitä. Eläkejärjestely on rahastoitu. 14 15 16 17 18 19 Taseen etuuspohjainen nettovelka määräytyy seuraavasti: 1 000 € Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo Varojen käypä arvo Ylijäämä (-)/ Alijäämä (+) Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo Nettovelka taseessa 2016 2015 1 426 -1 379 1 380 -1 413 47 1 470 1 517 -33 1 659 1 627 20 Etuuspohjainen velvoite on muuttunut tilikaudella seuraavasti: 21 1 000 € 2016 2015 Kirjanpitoarvo 1.1. Kurssierot Maksetut etuudet Korkokulut Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Kirjanpitoarvo 31.12. 3 039 -52 -156 71 -6 2 897 3 094 30 -169 62 22 3 039 22 23 24 2016 2015 -31 -31 -30 -30 Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin seuraavasti: 1 000 € 2016 2015 Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät: Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) Kokemusperäiset voitot (-) / tappiot (+) Yhteensä 157 -169 -11 -305 225 -81 Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset olivat seuraavat: % Diskonttauskorko Eläkkeiden nousuvauhti 2016 2015 1,47–2,50 2,00 2,02–3,00 2,00 25 26 27 28 29 30 31 32 Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys painotetuissa keskeisissä oletuksissa tapahtuville muutoksille: Oletuksen muutos Diskonttauskorko, % Eläkkeiden nousuvauhti, % Odotettavissa oleva elinikä 0,50 1,00 1 vuosi Oletuksen kasvun vaikutus Oletuksen vähentymisen vaikutus Velvoite pienenee 5,3 Velvoite kasvaa 2,9 Velvoite kasvaa 8,1 Velvoite kasvaa 5,8 Velvoite pienenee 2,8 Velvoite pienenee 8,3 Diskonttaamattomien eläkevelvoitteiden oletettu maturiteetianalyysi: 1 000 € 31.12.2016 Järjestelyistä suoritettavat maksut Vuoden kuluessa 244 1-2 vuoden kuluessa 2-5 vuoden kuluessa Myöhemmin kuin 5 vuoden kuluessa Yhteensä 235 649 2 168 3 296 33 34 Ruotsissa Alectan ITP-eläkejärjestelyt ovat monen työnantajan määrittelemiä etuuspohjaisia järjestelyjä. Alectasta ei ole mahdollista saada riittäviä tietoja työnantajan vastuiden ja etujen laskennasta, joten eläkejärjestely on tilinpäätöksessä käsitelty maksupohjaisena järjestelynä. 90 Lisäksi Norjassa konsernilla on etuuspohjaisia lisäeläkejärjestelyjä, joiden vaikutus ei ole merkittävä ja jotka on tästä syystä käsitelty maksupohjaisina. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 18. OSTO- JA MUUT VELAT 17. MUUT PITKÄAIKAISET VELAT 1 000 € 2016 2015 1 000 € Saadut ennakot Muut pitkäaikaiset velat1 Yhteensä 112 2 710 2 822 273 2 559 2 832 Ostovelat Saadut ennakot Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Yhteensä 1 Muut pitkäaikaiset velat koostuvat pääasiassa osakepalkkiojärjelmän rahana maksettavasta osuudesta sekä yrityshankintoihin liittyvästä ehdollisesta kauppahintavelasta. Omasta puolesta annetut vakuudet Velat, joille annettu vakuuksia Rahoitusleasingvelat Annetut vakuudet Pantit, rahoitusleasing Muut vastuut Investointisitoumukset Muut vastuut Konsernin osuus yhteisyritysten vastuusitoumuksista Yhden vuoden kuluessa Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua Yhteensä 69 930 14 943 46 977 16 356 148 205 63 432 12 607 47 310 12 721 136 070 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat jaksotetuista henkilöstökuluista ja asiakasbonuksista. Ostovelkojen ja muiden velkojen käypä arvo ei poikkea olennaisesti kirjanpitoarvosta. 2016 2 3 4 6 7 2015 6 018 13 741 15 166 34 983 53 874 1 344 24 995 1 182 90 65 2016 2015 29 434 29 284 59 575 9 665 98 674 55 919 4 903 90 106 8 Yllä mainittujen velkojen ehdot • Ostovelat ovat korottomia ja niiden tavanomainen maksuaika on 14-60 päivää • Muut lyhytaikaiset velat ovat korottomia ja niiden keskimääräinen maksuaika on kolme kuukautta 9 10 11 12 20. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 1 000 € Yhteisyritysten vastuut katso liite 7. 1 000 € Vuokravastuut, toimitilavuokrat 2015 5 19. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET 1 000 € 1 2016 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden nettomyyntivoitto Ehdollisten kauppahintavelkojen tuloutus Toimitilojen vuokratuotot Vakuutuskorvaukset Muut tuotot Yhteensä 13 2016 2015 14 704 9 309 396 752 480 2 526 13 462 676 427 1 591 17 398 14 15 16 17 18 19 1 000 € Operatiiviset leasingvastuut Yhden vuoden kuluessa Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua Yhteensä 20 2016 2015 10 394 10 335 10 259 20 653 12 795 23 130 Konserni on tehnyt operatiivisia leasingsopimuksia vuokrauskalustoon ja ajoneuvoihin liittyen. Nämä leasing-sopimukset ovat kestoltaan enintään 5 vuotta. 21. MATERIAALIT JA PALVELUT 1 000 € Jälleenvuokrauksen kustannukset Myytyjä tavaroita vastaavat kustannukset Korjaus- ja huoltokustannukset Kuljetuskustannukset Ulkopuoliset palvelut Yhteensä 21 2016 2015 -32 284 -25 154 -51 967 -55 283 -74 714 -239 402 -35 427 -29 813 -50 784 -53 082 -67 513 -236 619 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 91 1 2 3 4 5 6 22. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT 1 000 € Palkat ja palkkiot Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet Osakeperusteiset maksut1 Sosiaaliturvasta aiheutuvat kulut Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt Yhteensä 2016 2015 -115 694 -107 084 -431 -2 202 -26 005 -11 498 -155 831 -1 510 -1 969 -23 580 -9 755 -143 899 7 1 Tilikaudella 2016 osakeperusteiset maksut sisältävät 261 (255) tuhatta euroa irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia, jotka on liitetiedossa esitetty irtisanomisen yhteydessä suoritettavina etuuksina. 8 23. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 9 1 000 € 10 11 12 13 14 17 18 19 20 21 22 2015 2 550 2 486 331 347 Tiedot konsernin johtohenkilöiden työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 30 ja osakeperusteisiin maksuihin liittyvät tiedot esitetään liitetiedossa 29. Yhteisyritykset, kts. liitetieto 7. 24. POISTOT JA ARVONALENTUMISET Toimitilavuokrat Toimitilojen muut kulut Leasingkulut Luottotappiot Markkinointikulut ICT Vuokratyövoima Muut henkilöstökulut Muut hallinto- ja liiketoiminnan kulut Yhteensä 1 000 € 2016 2015 -31 324 -12 470 -9 852 -2 255 -7 996 -10 234 -11 094 -12 381 -19 474 -117 081 -31 412 -11 973 -11 613 -3 485 -8 116 -10 010 -8 937 -10 537 -19 427 -115 510 15 16 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä yhteisyrityksissä 2016 Tilintarkastajien palkkiot Tilintarkastusyhteisö KPMG Tilintarkastuspalkkiot Veroneuvonta Muut palvelut Yhteensä -395 -24 -72 -491 -400 -57 -56 -513 Muut tilintarkastusyhteisöt Tilintarkastuspalkkiot Veroneuvonta Muut palvelut Yhteensä -27 -3 -2 -32 -28 Yhteensä -523 -28 -541 Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä Poistot aineettomista hyödykkeistä Yhteensä Arvonalentumistappiot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä Arvonalentumistappiot aineettomista hyödykkeistä Poistot ja arvonalentumistappiot käyttöomaisuudesta Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistappiot Yrityshankinnoista aiheutuneet poistot ja arvonalentumistappiot Poistot ja arvonalentumistappiot yhteensä Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä Poistot aineettomista hyödykkeistä Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot Poistot yhteensä Arvonalentumistappiot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä Arvonalentumistappiot aineettomista hyödykkeistä Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistappiot Arvonalentumistappiot yhteensä 23 24 25 26 2016 2015 -102 695 -2 703 -105 397 -96 973 -2 475 -99 448 -6 145 -1 430 -419 -111 962 -100 878 -4 867 -8 114 -3 167 -8 034 -119 995 -8 114 -108 991 -102 695 -2 703 -96 973 -2 475 -4 867 -8 114 -110 264 -107 562 -6 145 -1 430 -419 -3 167 -9 731 -1 430 -119 995 -108 991 27 Poistot ja arvonalentumistappiot yhteensä 28 Vuonna 2016 kirjattiin EUR 3,6 miljoonaa arvonalentumistappioita liikearvosta tai aineettomista hyödykkeistä liittyen Itä-Eurooppaan ja Tanskaan. Vertailuvuonna ei kirjattu arvonalentumistappioita liikearvosta tai aineettomista hyödykkeistä. Lisäksi Itä-Euroopan ja Tanskan liiketoimintoihin kohdistui EUR 4,4 (0,0) miljoonaa aineellisten käyttöomaisuuden arvonalentumistappioita. Liitetiedossa 5 esitellään liikearvon ja muiden taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaus. 29 30 31 32 33 34 92 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 25. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 1 1 000 € 2016 2015 Korkotuotot lainasaatavista ja rahavaroista Valuuttakurssivoitot, ei suojauslaskennassa olevat valuuttajohdannaiset Muut valuuttakurssivoitot Muut rahoitustuotot Rahoitustuotot 878 2 851 6 055 9 784 990 8 525 1 518 5 11 038 Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista Korkokulut, rahoitusleasing Nettokorkokulut rahavirran suojauksiksi määritellyistä korkojohdannaisista Valuuttakurssitappiot, ei suojauslaskennassa olevat valuuttajohdannaiset Muut valuuttakurssitappiot Korollisiin velkoihin liittyvät järjestely- ja varauspalkkiot Muut rahoituskulut Rahoituskulut -7 658 -162 -2 937 -5 651 -3 533 -1 517 -177 -21 633 -8 050 -510 -3 030 -5 826 -4 881 -1 565 -99 -23 961 Rahoitustuotot ja -kulut, netto -11 849 -12 923 Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti suojauslaskentaan kuuluvina rahavirran suojauksina käytetään koronvaihto-sopimuksia, joiden määrä, maturiteetti ja muut ehdot vastaavat suojauskohteen ehtoja. Siten suojaus on täysin tehokas. Tilikauden aikana ei ole kirjattu tehottomuutta rahavirran suojauksista. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 26. TULOVEROT 14 1 000 € Tuloslaskelmaan kirjatut verot Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennallisten verojen muutos Tuloverot yhteensä 2016 2015 15 -11 591 -102 -6 594 -18 287 -11 922 -663 -1 490 -14 075 16 17 18 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Suojausrahaston muutos Osuus yhteisyritysten laajan tuloksen eristä Likvidaatiosta syntyneen muuntoeron siirtäminen tuloslaskelmaan Muuntoerojen vaikutus Yhteensä Ennen veroja 11 -1 924 3 348 -267 -13 347 -12 179 2016 Verovaikutus 6 -426 -420 Verojen jälkeen Ennen veroja 5 -1 498 3 348 80 1 281 -2 040 -267 -13 347 -11 759 6 778 6 099 2015 Verovaikutus -22 -193 19 Verojen jälkeen 59 1 088 -2 040 20 21 22 23 -215 6 778 5 885 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 93 1 2 Efektiivisen verokannan täsmäytys Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 20 %:n (2015 20%) verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: 1 000 € 3 Voitto ennen veroja 4 Vero laskettuna kotimaan yhtiöverokannalla Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat +/Edellisten tilikausien verot Verokantojen muutos Verovapaat tulot Vähennyskelvottomat kulut Osuus yhteisyritysten tuloksesta veroilla vähennettynä Verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö Laskennalliset verosaamiset aiemmin kirjaamattomista tappioista Muut erät Tuloverot tuloslaskelmassa 5 6 7 8 9 10 11 12 2016 2015 86 856 63 791 -17 371 -1 226 -102 33 163 -1 441 266 -17 453 1 034 -79 -18 287 -12 758 -734 -663 85 134 -525 79 -1 688 639 1 474 -118 -14 075 21,1 22,1 Konsernin efektiivinen verokanta, % Laskennallisten verojen laskennassa käytettävät verokannat ovat muuttuneet seuraavasti: 2016: Slovakia 23 %:sta 21 %:iin (2015 Norja 27 %:sta 25 %:iin). 13 14 27. OSAKEKOHTAINEN TULOS 15 16 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, 1 000 € 17 Osakkeiden lukumäärä Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo Liikkeeseen laskettujen optioiden ja osakeohjelmien vaikutus Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo 18 19 20 21 22 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu Laimentamaton, € Laimennusvaikutuksella oikaistu, € 2016 2015 68 569 49 715 44 444 804 44 067 946 231 057 193 064 44 675 861 44 261 010 1,54 1,53 1,13 1,12 28. MUUT EI-RAHAVIRTAVAIKUTTEISET OIKAISUT 23 24 25 26 Konsernilla on laimentavana osakkeiden määrää lisäävänä instrumenttina osakeohjelmia. Konsernilla oli myös osakeoptioita tilikauden 2015 päättymiseen asti, jolloin viimeinen optio-ohjelma raukesi. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden merkitsemisestä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden tilikauden keskimääräiseen hintaan. Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. 1 000 € Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden nettomyyntivoitot Osakeperusteiset maksut Välillinen muuntoero siirretty tulokseen likvidoinnin seurauksena Ehdollisten kauppahintavelkojen tuloutus Muut ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut Yhteensä 2016 2015 -14 704 1 002 -9 309 826 -267 80 -13 889 -396 79 -8 806 27 28 29 30 31 32 33 34 29. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Tilikauden aikana konsernissa oli voimassa osakepalkkiojärjestelmiä sekä One Cramo osakesäästöohjelmia. Viimeinen optio-ohjelma, optio-oikeudet 2011 raukesi 31.12.2015. Konsernilla on kaksi osakepalkkiojärjestelmää, jotka se on ottanut käyttöönsä osana konsernin avainhenkilöiden kannustinja sitouttamisjärjestelmää. Vuonna 2012 päätetty osakepalkkiojärjestelmä kattaa ansaintajaksot 2012, 2013 ja 2014 ja vuonna 2015 päätetty osakepalkkiojärjestelmä ansaintajaksot 2015, 2016 ja 2017. One Cramo osakesäästöohjelman tavoitteena on kannustaa konsernin työntekijöitä yrityksen osakkeenomistajiksi. Viides One Cramo osakeohjelman säästökausi alkoi 1. lokakuuta 2016. Optio- ja osakeohjelmien vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan 1 000 € Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut, osakkeina toteutettavat Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2016 2 463 1 002 2 407 OPTIOT Tilikauden aikana yhtiöllä ei ollut voimassaolevia optio-ohjelmia. Viimeinen optio-ohjelma raukesi 31.12.2015. Optioiden tarkemmat ehdot on esitetty alla olevassa taulukossa. Optiot Perustiedot Optio-oikeudet 2011 Yhtiökokouspäivä Alkuperäinen myöntämispäivä Optioiden maksimimäärä, kpl Merkittäviä osakkeita per optio, kpl Alkuperäinen merkintähinta, € Osinko-oikaisu Merkintähinta 31.12.2015, €1 Merkintäaika alkaa, pvm (vapautuminen) Merkintäaika päättyy, pvm (raukeaminen) Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta Henkilöitä 31.12.2015 24.3.2011 31.10.2011 1 000 000 1 7,30 Kyllä 5,43 1.10.2014 31.12.2015 4,2 Rauennut 1 Merkintähintaa alennetaan maksettujen osinkojen määrällä vuosittain. 94 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 1 Optiot Tapahtumat 2015 Optio-oikeudet 2011 Merkintähinta, painotettu keskiarvo, €1 625 525 5,98 Optioiden määrät 1.1.2015 Kauden alussa ulkona olevat Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt Kaudella menetetyt Kaudella toteutetut Kaudella rauenneet Osakehinnan painotettu keskiarvo, €2 2 3 4 5 625 525 5,43 6 17,08 7 Optioiden määrät 31.12.2015 Kauden lopussa ulkona olevat Kauden lopussa toteutettavissa olevat 8 - 9 1 Merkintähintana käytetty tilikauden alussa 31.12.2014 tilannetta. Tilikaudella menetettyjen optioiden osalta on painotettua merkintähintaa laskettaessa käytetty 31.12.2015 tilannetta ja osakemerkintöjen osalta toteutunutta merkintähintaa. 2 Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi tilikaudella tai sen aikana olleella merkintäjaksolla. 10 11 12 OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ Konsernilla on kaksi osakepalkkiojärjestelmää, jotka se on ottanut käyttöönsä osana konsernin avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Vuonna 2012 päätetty osakepalkkiojärjestelmä kattaa ansaintajaksot 2012, 2013 ja 2014 ja vuonna 2015 päätetty osakepalkkiojärjestelmä ansaintajaksot 2015, 2016 ja 2017. Järjestelmät tarjoavat kohderyhmälle mahdollisuuden ansaita osakkeita palkkiona ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmien perusteella annetaan palkkiona yhteensä enintään 2.000.000 osaketta ansaintajaksoilta 2012-2017 sisältäen rahaosuuden, joka tarvitaan palkkiosta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin osakkeiden kirjaamishetkellä. Palkkiot maksetaan avainhenkilöille noin kahden vuoden kuluttua palkkioiden vahvistamisesta. Ansaintajaksolta 2013 palkkiot maksettiin tammikuussa 2016. Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja määrien muutokset on esitetty alla olevissa taulukoissa. Koska osakepalkkion rahana maksettava osuus katsotaan myös osakeperusteiseksi maksuksi, alla olevat määrät on esitetty bruttomääräisinä eli osakekannustimien lukumääriin sisältyy sekä osakkeina maksettava osuus että rahana maksettavan osuuden määrä osakkeiksi muunnettuna. 13 14 15 16 17 18 19 20 Osakepalkkiojärjestelmä Perustiedot Osakkeiden maksimimäärä, kpl Osinko-oikaisu Myöntämispäivä Ansaintajakso alkaa, pvm Ansaintajakso päättyy, pvm Osakkeiden vapautuminen, pvm Oikeuden syntymisehdot Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta Henkilöitä 31.12.2016 Toteutustapa Ansaintajakso 2013 Ansaintajakso 2014 Ansaintajakso 2015 Ansaintajakso 2016 14.4.2015 1.1.2015 31.12.2015 31.1.2018 EPS Työssäolovelvoite 2,8 1,1 55 Käteinen ja osake 1 000 000 5.7.2016 1.1.2016 31.12.2016 31.1.2019 EPS Työssäolovelvoite 2,6 2,1 66 Käteinen ja osake 1 000 000 15.4.2013 1.1.2013 31.12.2013 15.1.2016 EPS Työssäolovelvoite 2,8 Rauennut Käteinen ja osake 17.3.2014 1.1.2014 31.12.2014 31.1.2017 EPS Työssäolovelvoite 2,9 0,1 52 Käteinen ja osake 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 95 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Osakepalkkiojärjestelmä Tapahtumat 2016 1.1.2016 Kauden alussa ulkona olevat1 Ansaintajakso 20132 275 000 Ansaintajakso 20142 Ansaintajakso 20152 Painotettu jäljellä Ansaintajakso oleva voimassa20162 oloaika, vuotta 308 000 316 000 21 500 27 000 252 000 9 000 286 500 289 000 243 000 14% 40 110 56% 162 563 80% 194 400 1 Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt Kaudella menetetyt Kaudella toteutetut Kaudella rauenneet 275 000 31.12.2016 Kauden lopussa ulkona olevat1 Saavutettu palkkiotavoite Saavutettua palkkiotavoitetta vastaava osakemäärä 30% 82 500 1,5 10 11 1 Palkkiona saatavien osakkeiden maksimimäärä, jos 100 %:n tavoitetaso olisi saavutettu. 2 Osakkeiden lukumäärä on esitetty bruttomääräisenä eli se sisältää sekä osakkeina maksettavan osuuden että rahana maksettavan osuuden osakkeiksi muunnettuna. 12 13 14 15 16 Osakepalkkiojärjestelmä Tapahtumat 2015 1.1.2015 Kauden alussa ulkona olevat1 Ansaintajakso 20122 266 000 Ansaintajakso 20132 Ansaintajakso 20142 Painotettu jäljellä Ansaintajakso oleva voimassa20152 oloaika, vuotta 299 000 333 000 24 000 25 000 275 000 308 000 316 000 30 % 82 500 14 % 43 120 61 % 192 760 1 17 18 19 20 21 Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt Kaudella menetetyt Kaudella toteutetut Kaudella rauenneet 316 000 266 000 31.12.2015 Kauden lopussa ulkona olevat1 Saavutettu palkkiotavoite Saavutettua palkkiotavoitetta vastaava osakemäärä 15 % 39 900 1,6 22 23 1 Palkkiona saatavien osakkeiden maksimimäärä, jos 100 %:n tavoitetaso olisi saavutettu. 2 Osakkeiden lukumäärä on esitetty bruttomääräisenä eli se sisältää sekä osakkeina maksettavan osuuden että rahana maksettavan osuuden osakkeiksi muunnettuna. 24 25 26 27 28 29 30 Käyvän arvon määrittäminen Tilikaudella 2016 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon määrityksessä käytetyt keskeiset parametrit on esitetty vieressä olevassa taulukossa. Omana pääomana maksettavan osuuden käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä ja se kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Rahana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään uudelleen jokaisena raportointipäivänä ja se kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Palkkion käyvän arvon kokonaismäärä perustuu 80 %:n tavoitetason saavuttamiseen sekä yhtiön 31.12.2016 tehtyyn arvioon vapautuvien osakkeiden määrästä. Osakepalkkiojärjestelmä Arvostusparametrit Ansaintajakso 2016 Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, € Osinkotuotto-oletus, € Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo per osake, € Rahana maksettavan palkkion käypä arvo per osake 31.12.2016, € Käypä arvo yhteensä 31.12.2016, tuhatta € 18,61 1,36 17,25 23,79 3 642 31 32 33 34 96 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 OSAKESÄÄSTÖOHJELMA One Cramo osakesäästöohjelman tavoitteena on kannustaa Cramokonsernin työntekijöitä ryhtymään yrityksen osakkeenomistajiksi sekä palkita heitä yrityksen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Tavoitteena on myös vahvistaa yhteyttä Cramon osakkeenomistajien ja työntekijöiden välillä. Viides One Cramo osakeohjelman säästökausi alkoi 1. lokakuuta 2016. Säästökauden aikana osallistujat voivat säästää 2-5 % bruttokuukausipalkasta. Kunkin säästökauden kaikkien säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 4 miljoonaa euroa. Säästöillä ostetaan osallistujille automaattisesti Cramon osakkeita markkinahintaan neljännesvuosittain tulosjulkistuksen jälkeen. Ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin kahta ostettua säästöosaketta kohden, jos hän omistaa säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen asti. Lisäksi lisäosakkeiden saamisen edellytyksenä on osallistujan työsuhteen voimassaolo omistusjakson päättymiseen asti. Lisäosakkeet maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Ensimmäinen säästökausi 2012-2013 päättyi 30.9.2013 ja siihen liittyvät lisäosakkeet luovutettiin toukokuussa 2016. Toinen säästökausi 2013-2014 päättyi 30.9.2014 ja siihen liittyvät lisäosakkeet luovutetaan toukokuussa 2017. IFRS2-standardin mukaisesti omana pääomana maksettavat lisäosakkeet arvostetaan käypään arvoon säästöosakkeiden hankintahetkellä. Rahana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Osakesäästöohjelmien kulut kirjataan ansaintajaksoille, jotka päättyvät noin kolmen vuoden kuluttua myöntämispäivästä. Myöntämispäivä Osakkeiden vapautumispäivä Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta Henkilöitä tilikauden päättyessä Toteutustapa 2 3 4 5 6 7 8 Osakesäästöohjelman perustiedot ja määrien muutokset on esitetty alla olevissa taulukoissa. One Cramo osakesäästöohjelma Perustiedot 1 One Cramo 2012-2013 One Cramo 2013-2014 One Cramo 2014-2015 One Cramo 2015-2016 22.2.2013 15.5.2016 3,2 - 26.2.2014 15.5.2017 3,2 0,4 362 Käteinen ja osake 24.2.2015 15.5.2018 3,2 1,4 365 Käteinen ja osake 24.2.2016 15.5.2019 3,2 2,4 380 Käteinen ja osake Käteinen ja osake 9 10 11 12 13 14 One Cramo osakesäästöohjelma Tapahtumat 2016 One Cramo 2012-20131 1.1.2016 Kauden alussa ulkona olevat 25 445 One Cramo 2013-20141 One Cramo 2014-20151 23 091 One Cramo 2015-20161 15 16 17 748 17 Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt Kaudella menetetyt Kaudella toteutetut Kaudella rauenneet 821 24 624 2 246 1 600 16 301 855 18 19 20 31.12.2016 Kauden lopussa ulkona olevat 20 845 16 149 15 446 1 Palkkiona maksettavien lisäosakkeiden lukumäärä on esitetty bruttomääräisenä eli se sisältää sekä osakkeina maksettavan osuuden että rahana maksettavan osuuden osakkeiksi muunnettuna. 21 22 23 One Cramo osakesäästöohjelma Tapahtumat 2015 1.1.2015 Kauden alussa ulkona olevat Tilikauden muutokset Kaudella myönnetyt Kaudella menetetyt Kaudella toteutetut Kaudella rauenneet 31.12.2015 Kauden lopussa ulkona olevat One Cramo 2012-20131 27 812 2 367 One Cramo 2013-20141 One Cramo 2014-20151 24 770 1 679 18 470 722 One Cramo osakesäästöohjelma Arvostusparametrit 25 445 23 091 17 748 1 Palkkiona maksettavien lisäosakkeiden lukumäärä on esitetty bruttomääräisenä eli se sisältää sekä osakkeina maksettavan osuuden että rahana maksettavan osuuden osakkeiksi muunnettuna. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Käyvän arvon määrittäminen Tilikaudella 2016 myönnettyjen One Cramo osakesäästöohjelman lisäosakkeiden käyvän arvon määrityksessä käytetyt keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa. Omana pääomana maksettavan osuuden käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä ja se kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Rahana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään uudelleen jokaisena raportointipäivänä ja se kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Palkkion käyvän arvon kokonaismäärä perustuu yhtiön 31.12.2016 tehtyyn arvioon vapautuvien osakkeiden määrästä. Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, € Osakkeen kurssi kauden lopussa, € Oman pääoman kustannus Omistusjakso, vuotta Rahoituskulu per osake, € Osinkotuotto-oletus, € Omana pääomana maksettavan osuuden käypä arvo per osake, € Rahana maksettavan osuuden käypä arvo per osake 31.12.2016, € Käypä arvo yhteensä 31.12.2016, tuhatta € One Cramo 2015–2016 20,30 23,79 8,30 % 2,9 1,26 2,15 13,10 23,79 261 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 97 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 1 30. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT 2 Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet (johtoon kuuluvat avainhenkilöt), heidän läheiset perheenjäsenensä sekä organisaatiot, joihin lähipiiriin kuuluvilla henkilöillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta, tytäryhtiöt ja yhteisyritykset. Tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 31 Konserniyritykset ja Yhteisyritykset liitteessä 7. Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä. Leif Gustafsson aloitti toimitusjohtajana 1.1.2016 Vesa Koivulan siirtyessä eläkkeelle. Toimitusjohtajan palkan ja palkkioiden perusteella on kirjattu tulosvaikutteisesti työntekijän eläkelain (TyEL, 395/2006) eläkekuluja 194,4 (95,7) tuhatta euroa. TyEL on osa suomalaista sosiaaliturvaa ja se on luonteeltaan kollektiivinen järjestely, jossa työnantajalla ei ole suoraa vastuuta eläkkeestä, vaan vastuu on koko eläkejärjestelmällä. TyELjärjestelyssä eläkkeiden rahoitus tapahtuu kahdella eri tavalla: osa tulevaisuudessa maksettavista eläkkeistä rahastoidaan etukäteen, ja osa rahoitetaan niin sanotun jakojärjestelmän kautta vasta silloin, kun kyseiset eläkkeet maksetaan. Konsernijohtajan eläkeiäksi on sovittu 65 vuotta. Lakisääteisen eläkkeen lisäksi Cramo tarjoaa konsernijohtajalle sekä yhdelle konsernin johtoryhmän jäsenelle vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Konsernijohtajan toimisuhteen irtisanomisaika on 6 kuukautta, minkä aikana hän saa täyden palkan. Mikäli työnantaja irtosanoo toimisuhteen, konsernijohtaja voi olla oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan. Palkat ja palkkiot esittämistapaa lähipiiritapahtumissa on muutettu suoriteperusteiseksi. Oikaisun seurauksena vertailukauden konsernin johtoryhmän työsuhde-etuudet kasvoivat 351 tuhatta euroa. Työsuhteen päättymisen jälkeisinä etuuksina on käsitelty vapaaehtoiset eläkejärjestelyt, jotka kaikki ovat maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Osakeperusteiset maksut ovat konsernijohtajalle ja muulle johtoryhmälle myönnettyjen osakeohjelmien IFRS 2 mukaisia kulukirjauksia. Osakeperusteiset maksut on esitetty liitetiedossa 29. Cramo Oyj:n avainhenkilöiden osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on ansaintajaksoina kalenterivuodet alkaen vuodesta 2012. Palkkiot vuodelta 2013 maksettiin 15.1.2016 (2012: 8.1.2015). Konsernijohtajalle ja muulle johtoryhmälle osakkeita jaettiin maksuttomana suunnattuna osakeantina yhteensä 13 605 (8 344), minkä lisäksi palkkioita maksettiin käteisenä yhteensä 268,3 (107,7) tuhatta euroa. Cramo Oyj:n koko henkilöstön osakepohjainen One Cramo säätöohjelma alkoi vuonna 2012. Lisäosakkeet ensimmäiseltä säästökaudelta 2012-2013 maksettiin 16.5.2016. Konsernin johtoryhmälle osakkeita jaettiin maksuttomana suunnattuna osakeantina yhteensä 462, minkä lisäksi palkkioita maksettiin käteisenä yhteensä 9,8 tuhatta euroa. Vuonna 2015 optio-ohjelma 2011 perusteella konsernijohtaja ja muu johtoryhmä merkitsi yhteensä 3 910 uutta osaketta ja myi yhteensä 293 540 optiota. 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 1 000 € Johdon työsuhde-etuudet 2016 2015 917 412 155 72 1 143 1 140 84 257 1 892 Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet Palkat, palkkiot ja luontoisedut Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeiset edut Osakeperusteiset maksut Yhteensä Muun konsernijohdon työsuhde-etuudet Palkat, palkkiot ja luontoisedut Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeiset edut Osakeperusteiset maksut Yhteensä 1 986 1 969 431 85 563 3 065 2 35 748 2 754 Konsernin johtoryhmän työsuhde-etuudet yhteensä 4 208 4 646 Lähipiiriin kuuluvien kanssa suoritetut liiketoimet Tatu Hauhio, johtaja, Itä-Eurooppa ja Cramo Finlandin toimitusjohtaja on osakkaana Kiinteistö Oy Hosionrinteessä, jolle on maksettu kiinteistövuokria 1 733 (1 733) tuhatta euroa perustuen markkinaehtoiseen vuokratasoon. Lähipiiriin kuuluville annetut lainat 1 000 € Lainat yhteisyrityksille1 1.1. Takaisinmaksut Kertyneet korot Saadut korot 31.12. 2016 2015 15 478 -2 340 362 -573 12 926 17 656 -2 389 443 -232 15 478 1 Fortrent Oy. 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 1 000 € Hallituksen jäsenten etuudet 2016 2015 74 48 35 39 48 39 43 74 39 Hallituksen jäsenet: Helene Biström, puheenjohtaja Erkki Stenberg, varapuheenjohtaja Perttu Louhiluoto Peter Nilsson Joakim Rubin Raimo Seppänen Caroline Sundewall Aikaisemmat hallituksen jäsenet: Eino Halonen Leif Boström Victor Hartwall Yhteensä 1 1 328 38 39 39 40 50 40 1 360 Hallituksen palkkioista 90 (145) tuhatta euroa on maksettu Cramon osakkeina. 98 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 31. KONSERNIYRITYKSET 1 Konserni muodostuu Cramo Oyj:stä sekä seuraavista tytäryhtiöistä. 2 3 Omistusosuus % Tytäryhtiöt Cramo AB Cramo Adapteo AB Cramo AG Cramo Adapteo GmbH Cramo A/S Cramo AS Cramo AS Estonia Cramo Finance NV Cramo Finland Oy Cramo Kaliningrad OOO Cramo New Holding AB Cramo SK s.r.o. Cramo s.r.o. Cramo UAB Construction Vehicles Karvina s.r.o. SIA Cramo Suomen Tähtivuokraus Oy Cramo GmbH Cramo GMBH & Co KG Cramo Korlatolt Felelössegu Tarsasag Cramo Scaffolding Oy Cramo Services AB Cramo Sp.zo.o Ehitustööriist OÜ Machine Forum Oy Mupol Förvaltnings AB Vuokra-Pekat Oy Kotipaikka Sollentuna Sollentuna Feldkirchen Frankfurt Glostrup Oslo Tallinna Antwerpen Vantaa Kaliningrad Sollentuna Bratislava Praha Vilna Karvina Riika Vantaa Wien Wien Budapest Kemi Sollentuna Varsova Tallinna Helsinki Tukholma Helsinki Ruotsi Ruotsi Saksa Saksa Tanska Norja Viro Belgia Suomi Venäjä Ruotsi Slovakia Tsekin tasavalta Liettua Tsekin tasavalta Latvia Suomi Itävalta Itävalta Unkari Suomi Ruotsi Puola Viro Suomi Ruotsi Suomi Emoyhtiö Konserni 100 100 100 100 100 100 100 99,9 100 100 100 100 100 100 100 100 100 4 5 6 7 8 100 9 10 11 12 13 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 14 15 16 17 18 19 Konsernilla on omistus seuraavissa yhteisyrityksissä. Katso lisää liittestä 7. yhteisyritykset. Konserniin ei kuulu osakkuusyhtiöitä. 20 Omistusosuus % Yhteisyritykset Kotipaikka Fellesutleie AS Fortrent Oy Oslo Vantaa Emoyhtiö 21 Konserni Norja Suomi 22 50 50 23 24 25 32. RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Cramo Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti 2.2.2017 seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka on suunniteltu pidettäväksi 30.3.2017, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Nimitystoimikunta ehdotti, että hallitukseen valitaan uudelleen hallituksen jäseniksi varsinaisen yhtiökokouksen 2018 loppuun saakka suostumustensa mukaisesti nykyisistä jäsenistä Perttu Louhiluoto, Peter Nilsson, Joakim Rubin, Raimo Seppänen, Erkki Stenberg ja Caroline Sundewall, sekä uutena jäsenenä Veli-Matti Reinikkala. Hallituksen nykyinen puheenjohtaja Helene Biström on ilmoittanut, ettei hän ole käytettävissä uudelleenvalintaa varten. Hallituksen kokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistellessaan nimitystoimikunta on nimenomaisesti pyrkinyt kartoittamaan mahdollisuutta uuden hallituksen puheenjohtajan löytämiseksi. Nimitystoimikunnan tekemien selvitysten, hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan kanssa käytyjen keskusteluiden, ulkopuolisen CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 26 rekrytointikonsultin raporttien sekä hallituksen itsearvioinnin ja arviointiprosessiin liittyvän ulkopuolisen konsultin laatiman selvityksen perusteella nimitysvaliokunta on päättänyt ehdottaa, että Veli-Matti Reinikkala valitaan hallituksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi. Edelleen nimitystoimikunta suosittelee, että hallitus valitsee Veli-Matti Reinikkalan hallituksen puheenjohtajaksi. Veli-Matti Reinikkala (syntynyt 1957) on toiminut lukuisissa johtoryhmätehtävissä ABB:llä, mukaan lukien Euroopan aluejohtajana vuonna 2015 sekä konsernin johtoryhmän jäsenenä vuosina 2006–2015, Process Automation -divisioonan johtajana 2006–2014, Process Automation -liiketoiminta-alueen johtajana vuonna 2005 ja Automation Technologies -divisioonan johtajana Kiinassa 2003–2004. Reinikkala toimii tällä hetkellä hallituksen jäsenenä UPM-Kymmene Oyj:ssä (vuodesta 2007) ja Fortum Oyj:ssä (vuodesta 2016). Hän on suorittanut Executive Master of Business Administration -tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 99 27 28 29 30 31 32 33 34 1 33. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT 2 TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT: Oman pääoman tuotto (%) = Tilikauden voitto x 100 Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana) OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT: Tulos/osake = Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille kuuluva osuus) Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilikaudella keskimäärin Sijoitetun pääoman tuotto (%) = Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskim. tilikauden aikana) Oma pääoma/osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilikauden lopussa Omavaraisuusaste (%) = Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma - saadut ennakot Osinko/osake = Tilikaudelta jaettava osinko Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilikauden lopussa 3 4 5 6 7 8 x 100 Korollinen nettovelka = Korolliset velat - rahavarat Osinko/voitto (%) = Osinko/osake Tulos/osake 9 10 11 12 13 14 15 16 Nettovelkaantumisaste (%) = Korollinen nettovelka Oma pääoma yhteensä x 100 Henkilöstö keskimäärin = Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo, oikaistuna osa-aikaisten henkilöiden lukumäärällä VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT: EBITA-liikevoitto = Liikevoittoa + yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset Efektiivinen osinkotuotto (%) = Osinko/osake Osakeantikorjattu päätöskurssi tilikauden lopussa x 100 Hinta/voitto -suhde (P/E) = Osakeantikorjattu päätöskurssi tilikauden lopussa Tulos/osake Osakekannan markkina-arvo = Tilikauden lopun osakkeiden lukumäärä kerrottuna osakkeen päätöskurssilla tilikauden lopussa 34. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT 17 2016 18 19 x 100 Osakkeet 2015 Kpl 1 000 € Kpl 1 000 € 44 690 554 24 835 44 621 294 24 835 Kaikki osakkeet on merkitty, rekisteröity ja kokonaan maksettu. Jokainen osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään yhdellä äänellä. 20 21 22 23 24 25 26 Osakkeita Osuus kaikista osakkeista, % 117 260 1 662 901 3 212 407 3 089 294 3 954 869 32 645 654 44 682 385 8 169 44 690 554 0,26 3,72 7,19 6,91 8,85 73,05 99,98 0,02 100,00 Osakkeita Osuus kaikista osakkeista, % Äänimäärä kpl Osuus kaikista äänistä, % 1 835 598 31 037 499 1 514 090 3 408 860 5 600 426 1 285 912 44 682 385 8 169 44 690 554 4,11 69,45 3,39 7,63 12,53 2,88 99,98 0,02 100,00 1 835 598 31 037 499 1 514 090 3 408 860 5 600 426 1 285 912 44 682 385 8 169 44 690 554 4,11 69,45 3,39 7,63 12,53 2,88 99,98 0,02 100,00 Osakkaita Osuus kaikista osakkaista, % 2 178 4 301 1 245 112 22 6 7 864 27,70 54,69 15,83 1,42 0,28 0,08 100,00 Osakkeenomistuksen jakautuminen sektoreittain 31.12.2016 Osakkeiden sektorijakauma Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet Ulkomaiset omistajat Yhteensä arvo-osuusjärjestelmään siirtyneet Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät Yhteensä Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2016 Osakkeiden lukumäärä 1–100 101–1000 1001–10 000 10 001–100 000 100 001–500 000 500 001– Yhteensä arvo-osuusjärjestelmään siirtyneet Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät Yhteensä 27 28 29 30 31 32 33 34 Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistusosuus Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2016 henkilökohtaisesti tai määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä 37 169 Cramo Oyj:n osaketta. 100 Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Cramo Oyj noudattaa 1.1.2016 voimaan astunutta Suomen listayhtiöden hallinnointikoodia. Cramo noudattaa sisäpiiritiedon hallinnassa markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (Market Abuse Regulation, MAR) vaatimuksia, Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeita sekä Cramon hallituksen hyväksymää sisäpiiriohjetta. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 Osakkeenomistajat Yhtiöllä oli 31.12.2016 osakerekisterin mukaan 7 864 osakkeenomistajaa. Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2016 Zeres Capital1 Rakennusmestarien Säätiö Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ODIN Finland Nordea Nordic Fund Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto Fondita Nordic Micro Cap Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma OP-Suomi Evli Pienyhtiöt -sijoitusrahasto Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry Danske Bank SR Invest Osuusrahasto Suomi OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto Nordea Henkivakuutus Suomi Oy Lindström Kim OP-Delta -sijoitusrahasto Laakkonen Mikko SEB Finlandia -sijoitusrahasto Maa- ja vesitekniikan tuki r.y. Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto Gustavson Stig Etelä-Suomen Rakennerahasto ESR, Suomen parhaat Relander Harald EQ Pohjoismaat Suomen Kauppayhtiöt Oy Muut Hallintarekisteröidyt Yhteensä arvo-osuusjärjestelmään siirtyneet Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät Yhteensä 1 Osakkeiden määrä % Äänimäärä kpl % 4 696 730 2 129 422 1 145 603 732 358 723 982 301 220 284 648 280 000 268 387 241 595 173 973 172 000 165 438 159 000 156 975 145 013 135 300 134 584 130 000 126 871 117 240 115 000 105 000 96 263 84 158 8 063 271 23 798 354 44 682 385 8 169 44 690 554 10,51 4,76 2,56 1,64 1,62 0,67 0,64 0,63 0,60 0,54 0,39 0,38 0,37 0,36 0,35 0,32 0,30 0,30 0,29 0,28 0,26 0,26 0,23 0,22 0,19 18,04 53,25 99,98 0,02 100,00 4 696 730 2 129 422 1 145 603 732 358 723 982 301 220 284 648 280 000 268 387 241 595 173 973 172 000 165 438 159 000 156 975 145 013 135 300 134 584 130 000 126 871 117 240 115 000 105 000 96 263 84 158 8 063 271 23 798 354 44 682 385 8 169 44 690 554 10,51 4,76 2,56 1,64 1,62 0,67 0,64 0,63 0,60 0,54 0,39 0,38 0,37 0,36 0,35 0,32 0,30 0,30 0,29 0,28 0,26 0,26 0,23 0,22 0,19 18,04 53,25 99,98 0,02 100,00 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 1 30.3.2015 vastaanotetun arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen ilmoituksen mukaan. Ei tarkempaa tietoa nykyisestä omistusmäärästä. 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 101 EMOYHTIÖN TASE (FAS) 1 000 € Liite 31.12.2016 31.12.2015 2 2 436 396 640 426 2 2 3 397 488 119 365 157 763 595 354 397 119 431 801 787 382 4 58 438 4 176 62 614 60 444 9 60 454 VASTAAVAA YHTEENSÄ 826 209 847 836 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä 5 24 835 3 331 142 218 19 215 22 184 211 783 24 835 3 331 141 616 15 383 33 319 218 484 Tilinpäätössiirtojen kertymä 6 170 177 Pakolliset varaukset 7 1 174 947 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä 8 8 520 859 92 224 613 083 500 272 127 956 628 228 826 209 847 836 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut sijoitukset Pitkäaikaiset saamiset Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ 102 EMOYHTIÖN TASE CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS) 1 000 € Liite 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 9 2 395 1 178 Liiketoiminnan muut tuotot 10 18 714 478 Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto 11 12 13 -4 845 -239 -7 032 8 993 -4 916 -237 -5 277 -8 773 52 460 -55 633 -3 173 60 916 -33 498 27 418 5 820 18 644 16 680 -316 14 675 0 22 184 33 319 Liikevaihto Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 14 Voitto ennen tilinpäätösiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Tuloverot Tilikauden voitto CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 15 16 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA 103 EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA (FAS) 1 000 € Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen veroja Oikaisut: Poistot Rahoitustuotot ja -kulut Muut ei -rahavirtavaikutteiset oikaisut Tilinpäätössiirrot Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Liite 12 14 15 Käyttöpääoman muutos1 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut verot Osakeperusteiset maksut Saadut osingot Saadut korot Maksetut korot ja rahoituskulut Liiketoiminnan rahavirta 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 22 493 33 322 239 3 173 -17 730 -16 673 -8 498 237 -27 418 644 -14 678 -7 892 -86 -8 584 1 178 -6 714 8 208 -246 33 214 12 858 -31 438 5 805 39 021 10 932 -10 321 41 127 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin Pitkäaikaisista lainoista saadut maksut Lyhytaikaisten lainasaamisten muutos Investointien rahavirta -4 -88 702 92 155 -42 756 -39 307 -20 -273 9 661 -29 733 -20 365 Rahoituksen rahavirta Osakemerkinnät Pitkäaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen muutos Maksetut osingot Saadut konserniavustukset Rahoituksen rahavirta 376 61 110 -9 047 -28 880 14 678 38 237 4 049 7 000 -24 555 -24 128 15 983 -21 651 4 734 9 -568 4 176 -888 1 564 -667 9 -193 107 -86 -209 1 387 1 178 Rahavarojen muutos Rahavarat 1.1. Kurssiero Rahavarat 31.12. Käyttöpääoman muutos1 Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Yhteensä 104 EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA 14 5 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS) 1 2 3 4 5 6 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Käyttöomaisuuden arvostus ja poistot Käyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon, johon luetaan valmistuksen kiinteät menot ja arvostetaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan konsernissa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisistä hankintamenoista. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Rakennukset ja rakennelmat 20 vuotta Koneet ja kalusto 3–6 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 10 vuotta Aineettomat hyödykkeet 5 vuotta Valuuttamääräiset erät Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssin mukaisesti. Kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti. Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi tapahtuma-ajankohdan valuuttakurssin mukaisesti. Tilinpäätössiirrot Saadut konserniavustukset sekä suunnitelman mukaisten poistojen ja Suomen verolainsäädäntöön pohjautuvien poistojen kertynyt ero esitetään tilinpäätössiirroissa. 7 Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet Liikevaihto koostuu tytäryhtiöille myydyistä palveluista ja se kirjataan tuotoksi suoriteperusteisesti. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista vähennetään välilliset verot sekä myyntiin liittyvät alennukset ja hyvitykset. Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan mm. vuokratuotot, saadut avustukset ja fuusiovoitto. Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät myös osakeperusteisten maksujen hallinnointikuluja ja uusien osakkeiden merkintähintoja, jotka ovat edelleen veloitettu tytäryhtiöiltä. Liiketoiminnan muut tuotot kirjataan tuotoksi suoriteperiaatteen mukaan. Eläkejärjestelyt Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Kattamattomia eläkevastuita ei ole. Eläkkeet on järjestetty TyEL-vakuutuksella. Toimitusjohtajan eläkeikä oli vuonna 2016 sopimuksen mukaan 65 vuotta. 10 11 12 13 14 15 16 Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien tuloverot esitetään tuloslaskelman veroissa. 18 2. PYSYVÄT VASTAAVAT Maa-alueet Hankintameno 1.1.2016 Lisäykset Hankintameno 31.12.2016 Kertyneet poistot 1.1.2016 Tilikauden poistot Kirjanpitoarvo 31.12.2016 339 Hankintameno 1.1.2015 Lisäykset Hankintameno 31.12.2015 Kertyneet poistot 1.1.2015 Tilikauden poistot Kirjanpitoarvo 31.12.2015 339 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 9 Rahoitusinstrumentien arvostus Rahoitusinstrumentit on arvostettu KPL 5:2§:n mukaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Yhtiön taseeseen ei merkitä laskennallisia verovelkoja ja -saamisia.Yhtiön kannalta olennaiset laskennalliset verosaamiset ja -velat ilmoitetaan liitetiedoissa. AINEELLISET HYÖDYKKEET 1 000 € 8 339 339 339 339 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 291 4 295 -223 -35 37 190 272 19 291 -191 -32 68 Yhteensä 190 -171 19 190 190 -171 19 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 819 4 824 -394 -35 396 801 19 819 -361 -32 426 105 17 19 1 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat Muut pitkähyödyk- vaikutteiset menot keet 2 1 000€ 4. LYHYTAIKAISET SAAMISET 1 000 € Yhteensä 3 4 5 Hankintameno 1.1.2016 Hankintameno 31.12.2016 Kertyneet poistot 1.1.2016 Tilikauden poistot Kirjanpitoarvo 31.12.2016 667 667 -265 -116 285 565 565 -327 -88 150 1 232 1 232 -592 -204 436 Hankintameno 1.1.2015 Lisäykset Hankintameno 31.12.2015 Kertyneet poistot 1.1.2015 Tilikauden poistot Kirjanpitoarvo 31.12.2015 665 1 667 -149 -116 402 565 1 230 1 1 232 -388 -204 640 6 7 8 9 565 -239 -88 238 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 SIJOITUKSET 1 000 € Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1.2016 Lisäykset Vähennykset Arvonalentumiset1 Kirjanpitoarvo 31.12.2016 354 397 87 963 -13 775 -31 097 397 488 119 Hankintameno 1.1.2015 Lisäykset Arvonalentumiset2 Kirjanpitoarvo 31.12.2015 361 761 73 -7 437 354 397 119 119 119 SIjoitukset yhteensä 354 516 87 963 -13 775 -31 097 397 607 361 880 73 -7 437 354 516 2016 2015 Saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset 54 153 490 318 55 351 258 2 541 Muilta Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 10 107 3 361 58 438 0 504 1 791 60 444 318 411 2 129 Siirtosaamiset Saman konsernin yrityksiltä Korkosaamiset saman konsernin yrityksiltä Muut siirtosaamiset Muilta Lainojen järjestelypalkkiot Tuloverosaamiset1 Kulujaksotukset Yhteensä 1 810 1 522 30 3 678 1 514 277 4 332 1 Cramo Oyj sai vuonna 2013 Suomen verohallinnolta jälkiverotuspäätöksen yhteismäärältään 9,7 miljoonaa euroa koskien vuosia 2009 – 2012, jonka mukaan yhtiön Belgian rahoitusyhtiön korkotuotot olisi pitänyt verottaa Suomessa. Cramo Oyj on maksanut verot Belgiaan ja valitti päätöksestä. Vuonna 2015 Verotuksen oikaisulautakunta muutti verotuspäätöstä, ja verohallinto palautti Cramo Oyj:lle 8,3 miljoonaa euroa. Cramo Oyj on valittanut Suomen hallinto-oikeuteen muutettuun veropäätökseen liittyvästä noin miljoonan euron veronkorotuksesta. Cramo Oyj on vienyt asian Belgian ja Suomen väliseen verosopimusmenettelyyn (MAP-prosessi) siltä osin kuin Cramoa on muutetun veropäätöksen mukaisesti verotettu kahteen kertaan. 5. OMA PÄÄOMA 1 Latvian tytäryhtiön osakkeista on tehty 16,8 miljoonan euron suuruinen arvonalentuminen. Konsernijohto on arvioinut että liiketoiminnan kerryttämien tulevien rahavirtojen nykyarvo on alempi kuin tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvo ennen arvonalentumista. Lisäksi Suomen Tähtivuokraus Oy:n osakkeista on tehty 14,3 miljoonan euron suuruinen arvonalentuminen. Konsernijohto on arvioinut, että Venäjän ruplan heikkeneminen on pysyväisluonteista. 2 Vertailukauden tietoihin sisältyy Saksan ja Tsekin tasavallan tytäryhtiöiden sekä Suomen Tähtivuokraus Oy:n osakkeista tehty 7,4 miljoonan euron suuruinen arvonalentuminen. Konsernin johto arvioi, että näiden liiketoimintojen kerryttämien tulevien rahavirtojen nykyarvo on alempi kuin tytärytiöosakkeiden kirjanpitoarvo ennen arvonalentumista. Cramo Oyj:n tytäryhtiöosakkeet ja osakkeiden omistuksen jakautuminen ks. konsernin liitetieto 31. KERTYNYT POISTOERO 1 000 € Koneet ja kalusto Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos 1.1–31.12. Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. 2016 2015 177 -7 174 3 170 177 24 835 3 331 24 835 3 331 141 616 138 157 3 459 141 616 Edellisten tilikausien voitto 1.1. Osingonjako Edellisten tilikausien voitto 31.12. 48 702 -29 487 19 215 39 515 -24 132 15 383 22 184 33 319 Oma pääoma yhteensä 211 783 218 484 Jakokelpoiset varat Edellisten tilikausien voitto 31.12. Tilikauden voitto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Yhteensä 19 215 22 184 142 218 183 617 15 383 33 319 141 616 190 318 602 2016 No. 44 690 554 2015 No. EUR 24 834 753,09 44 621 294 EUR 24 834 753,09 2015 Saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset 347 049 414 118 Muilta Lainasaamiset1 Siirtosaamiset Yhteensä 12 926 5 182 365 157 15 267 2 416 431 801 1 Lainasaaminen yhteisyritys Fortrent Oy:ltä. Yhteisyrityksestä kerrottu konsernin liitetiedossa 7. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2015 142 218 Osakkeet 2016 2016 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. Osakemerkinnät, optio-ohjelma 2011 Omien osakkeiden luovutus Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. OSAKEPÄÄOMA 3. PITKÄAIKAISET SAAMISET 106 Osakepääoma 1.1. / 31.12. Ylikurssirahasto 1.1. / 31.12. Tilikauden voitto Kertyneisiin poistoeroihin sisältyy fuusioituneiden yhtiöiden kertyneet poistoerot. 1 000 € 1 000 € Optio-oikeudet ja osakeohjelmat Tiedot yhtiön voimassa olevista osakepalkkiojärjestelmistä on nähtävissä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 29. 6. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 000 € Kertynyt poistoero 2016 2015 170 177 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 7. PAKOLLISET VARAUKSET 1 000 € 2016 2015 Muut pakolliset varaukset 1 174 947 Muut pakolliset varaukset käsittävät osakeohjelmista tilikausina 2017-2019 rahana maksettavan palkkion. 8. VIERAS PÄÄOMA 1 000 € Pitkäaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Velat konserniyrityksille Muut velat Yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat konserniyrityksille Ostovelat Siirtovelat Yhteensä 2016 2015 166 270 185 000 169 589 100 000 190 000 210 155 117 500 272 520 859 42 033 1 152 124 43 309 51 080 686 173 51 939 10 607 495 2 388 34 970 354 101 48 915 125 76 016 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 92 224 127 956 613 083 628 228 124 173 Muille Korkokulujen jaksotukset Henkilöstökulujen jaksotukset Yhteensä 1 188 1 200 2 388 4 027 1 525 5 552 Siirtovelat yhteensä 2 512 5 725 SIIRTOVELAT Saman konsernin yrityksille Korkokulujen jaksotukset 10 498 381 5 552 59 460 PITKÄAIKAISEEN VIERAASEEN PÄÄOMAAN KUULUVAT VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN KULUTTUA Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta 150 000 152 000 YHTIÖN LIIKKEESEEN LASKEMIEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN KESKEISET EHDOT JA YHTEENLASKETTU MÄÄRÄ Joukkovelkakirjalaina 2012/2018; 4,50% - takaisinosto -83 730 Joukkovelkakirjalaina 2016/2022; 2,35% Joukkovelkakirjalainat yhteensä 1 1 000 € 2016 2015 Hallintopalvelut Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa Yhteensä 541 1 168 198 158 156 175 2 395 260 539 101 73 61 145 1 178 10. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 1 000 € Toimitilojen vuokratuotot 2016 2015 24 25 18 202 488 18 714 453 478 150 000 166 270 100 000 1 000 € 6 7 9 10 11 Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Henkilöstö keskimäärin Toimihenkilöitä Johdon työsuhde-etuudet1 Palkat ja palkkiot luontoisetuineen Toimitusjohtaja2 Johtoryhmä Hallituksen jäsenet Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet3 Toimitusjohtaja Johtoryhmä Työsuhteen päättymisen jälkeiset edut4 Toimitusjohtaja Johtoryhmä Yhteensä 13 2016 2015 -3 700 -1 007 -138 -4 845 -4 225 -579 -112 -4 916 26 24 15 16 17 19 -837 -589 -328 -412 -623 -360 -885 -143 -155 -2 051 -84 -14 -2 378 1 Johdon työsuhde-etuudet, ks. konsernin liitetieto 30, lähipiiritapahtumat. 2 Cramo Oyj:n toimitusjohtajana toimii Leif Gustafsson. Hänen toimitusjohtajasopimus oli Cramo Oyj:n kanssa 1.1.-30.11.2016 ja sopimus siirtyi Cramo Service AB:lle 1.12.2016. Cramo Service AB on veloittanut Cramo Oyj:ltä 56,8 tuhatta euroa toimitusjohtajan palkkoja ja palkkioita luonttoisetuineen ajalta 1.12.-31.12.2016. Kulut on esitetty liiketoiminnan muissa kuluissa. 3 Talous- ja rahoitusjohtaja Martti Ala-Härkönen lopetti tehtävässään 11.8.2016. Vuonna 2015 toimitusjohtaja Vesa Koivula lopetti tehtävässään 31.12.2015 siirtyessään eläkkeelle. 4 Työsuhteen jälkeisinä etuuksina on käsitelty vapaaehtoiset eläkejärjestelyt, jotka kaikki ovat maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Cramo Service AB on veloittanut Cramo Oyj:ltä 12,7 tuhatta euroa toimitusjohtajan vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn liittyviä kuluja ajalta 1.12.-31.12.2016. Kulut on esitetty liiketoiminnan kuluissa. Suunnitelman mukaiset poistot aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot aineellisista hyödykkeistä Yhteensä 14 18 2016 2015 -204 -204 -35 -239 -32 -237 Marraskuussa 2016 Cramo laski liikkeeseen 150 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalaina erääntyy 28.2.2022, ja sen vuotuinen kuponkikorko on 2,375 %. Samanaikaisesti Cramo teki vapaaehtoisen takaisinostotarjouksen vuoden 2018 helmikuussa erääntyvän 100 miljoonan euron joukkovelkakirjan lainaosuuksista. Takaisinostotarjouksen lopputuloksena Cramo lunasti käteiskaupalla nimellisarvoltaan yhteensä 83,7 miljoonan edestä lainaosuuksia. Lunastamattomat lainaosuudet yhteismäärältään 16,3 miljoonaa euroa erääntyvät alkuperäisten lainaehtojen mukaisesti helmikuussa 2018. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 5 12 11. HENKILÖSTÖKULUT 1 000 € 100 000 4 8 12. POISTOT JA ARVONALENTUMISET 16 270 2 3 Cramo Holding BV purkuvoitto Muut Yhteensä Muille Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat Yritystodistukset Tuloverovelka Muut lyhytaikaiset velat Yhteensä Vieras pääoma yhteensä 9. LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN MUKAAN EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 107 1 13. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 2 1 000 € 3 4 5 17. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET 1 000 € 2016 2015 -302 -458 -883 -2 300 -1 334 -5 277 ANNETUT VAKUUDET Konserniyritysten puolesta annetut vakuudet Annetut takaukset 7 721 9 303 131 131 288 273 2015 Leasingsopimukset ovat 3-4 vuoden sopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja. 1 842 614 1 812 2 416 2016 2015 Toimitilojen kulut Sijoittajasuhteet Asiantuntijapalvelut Konsernin palveluveloitukset1 Muut hallinnon kulut Yhteensä -312 -593 -1 959 -2 403 -1 765 -7 032 TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT 2016 6 7 8 9 10 11 KHT-yhteisö, KPMG Oy AB Tilintarkastus Veroneuvonta Muut palvelut Yhteensä -63 -10 -59 -131 -62 -5 -33 -100 1 Vuoden 2016 konsernin palveluveloitukset sisältää 69,5 tuhatta euroa toimitusjohtajan työsuhde-etuuksia. 12 13 14 15 16 17 18 19 14. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 1 000 € 2016 2015 Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Osinkotuotot yhteensä 33 214 0 33 214 39 021 0 39 021 Korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korkotuotot yhteensä 9 026 357 9 383 10 564 518 11 082 Korkokulut Saman konsernin yrityksille Muille Korkokulut yhteensä -3 377 -10 291 -13 668 -4 596 -10 762 -15 358 Muut rahoituskulut Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista1 Muut rahoituskulut Muut rahoituskulut yhteensä -7 437 -1 580 -9 017 Kurssierot Saman konsernin yrityksille Muille Kurssierot yhteensä 3 403 -2 839 564 -2 827 4 517 1 690 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -3 173 27 418 2016 2015 7 16 673 16 680 -3 14 678 14 675 1 Ks. liitetieto 2, pysyvät vastaavat. 15. TILINPÄÄTÖSSIIRROT Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+): Koneet ja kalusto Saadut konserniavustukset Yhteensä 16. TULOVEROT 1 000 € Tilikauden varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirroista, konserniavustus Edellisten tilikausien verot Yhteensä 108 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Vuokravastuut Vuokravastuut seuraavana vuonna Vuokravastuut myöhemmin Toimitilojen vuokravastuut ovat 10 vuoden sopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja. Investointisitoumukset Investointisitoumukset seuraavana vuonna Investointisitoumukset myöhemmin 6 651 24 942 18. KORKO- JA VALUUTTAJOHDANNAISET 2016 -31 097 -1 569 -32 666 1 000 € VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT Leasingvastuut Leasingvastuut seuraavana vuonna Leasingvastuut myöhemmin 2016 2015 3 650 -3 335 2 936 -2 936 0 0 316 1 000 € KORKOJOHDANNAISET Koronvaihtosopimukset Negatiivinen käypä arvo VALUUTTAJOHDANNAISET Valuuttatermiinit Positiivinen käypä arvo Negatiivinen käypä arvo 2015 Nimellisarvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo 130 000 -10 451 130 000 -8 322 -10 451 116 225 633 -8 322 106 904 657 813 780 -180 -123 Emoyhtiön tilikauden päättyessä voimassa olleet johdannaissopimukset erääntyvät tilikausien 2017-2023 aikana. Yhtiö altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: markkinariskille (sisältäen valuuttariskin ja rahavirran korkoriskin), luottoriskille ja likviditeettiriskille. Yhtiön riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen, rahavirtoihin ja taseeseen sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Yhtiö käyttää johdannaisinstrumentteja ainoastaan suojaustarkoituksessa; valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen. Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen ulkopuolisina erinä. Yhtiön korkoriski liittyy ensisijaisesti pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Yhtiö on pääasiallisesti altistunut rahavirran korkoriskille, joka syntyy vaihtuvakorkoisista veloista. Tätä tasapainottavat osaltaan kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat. Yhtiö hallinnoi rahavirran korkoriskiä myös koronvaihtosopimuksilla, joita käyttämällä saadaan tavoitteen mukaisesti vaihtuvakorkoinen laina vaihdettua kiinteäkorkoiseksi, tai päinvastoin. Yhtiö toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut myös valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Yhtiön merkittävimmät valuuttapositiot muodostuvat Ruotsin kruunu -määräisistä eristä. Valuuttakurssiriski syntyy pääasiassa nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryrityksiin (muuntoeroriski) sekä taseen valuuttamääräisistä eristä. Tilikausien 2016 ja 2015 aikana yhtiöllä ei ole ollut muuntoeroriskiin kohdistuvia suojauksia. Konsernin sisäisen rahoituksen sekä muista taseen valuuttamääräisistä eristä syntyvää valuuttakurssiriskiä suojataan ensisijaisesti valuuttatermiineillä. Valuutta- ja korkojohdannaisten realisoituneet tulokset on kirjattu tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten nimellisarvot sekä käyvät arvot esitetään liitetietona oheisessa taulukossa. Tilinpäätöshetken johdannaispositio vastaa hyvin tilikauden aikana ylläpidettyä positiota. Lisätietoa Cramon rahoitusriskienhallinnasta on nähtävissä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 10. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 19. LASKENNALLISET VEROT 1 1 000 € 2016 2015 2 4 4 3 15 4 235 239 189 208 5 Laskennallinen verovelka poistoerosta -34 -34 -35 -35 Yhteensä 205 173 Laskennallinen verosaaminen negatiivisesta poistoerosta Laskennallinen verosaaminen vahvistetuista tappioista Laskennallinen verovelka pakollisista varauksista 6 7 8 Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu taseeseen. 9 10 11 ALLEKIRJOITUKSET 12 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 14 13 15 Vantaalla, 6. helmikuuta 2017 16 Helene Biström Erkki Stenberg Perttu Louhiluoto Joakim Rubin Raimo Seppänen Caroline Sundewall 17 Peter Nilsson 18 19 Leif Gustafsson toimitusjohtaja CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 ALLEKIRJOITUKSET 109 TILINTARKASTUSKERTOMUS CRAMO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS LAUSUNTO Olemme tilintarkastaneet Cramo Oyj:n (ytunnus 0196435-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. LAUSUNNON PERUSTELUT Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. 110 TILINTARKASTUSKERTOMUS OLENNAISUUS Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille. TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT Aineelliset hyödykkeet (Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1, 3 ja 24) • Vuokrausliiketoiminnan koneet ja siirtokelpoiset tilat (Kalusto) muodostavat noin 60 % konsernin taseen loppusummasta. • Konsernin liiketoiminta on vahvasti riippuvainen kaluston kunnosta ja saatavuudesta. • Kaluston poistoaikoihin ja vuosittaiseen arvonalentumisen arviointiin liittyvät johdon arviot voivat olla virheellisiä ja kaluston tasearvo siten virheellinen. Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa • Olemme testanneet kaluston hallinnan valvontaympäristöön liittyviä keskeisiä kontrolleja. Tämän lisäksi olemme suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä muun muassa data-analyysin keinoin. • Tarkastustoimenpiteiden painopisteenä ovat olleet erityisesti seuraavat osa-alueet: kaluston käyttöasteet, myyntitulokset kalustosta luovuttaessa, poistoajat sekä kaluston jäännösarvot. Olemme myös osallistuneet kaluston inventaareihin. • Olemme arvioineet johdon laatimia kaluston arvonalentumislaskelmia ja niissä käytettyjä keskeisiä muuttujia, sekä näiden vaikutuksia mahdollisten arvonalentumisten määrittämiseksi. • Olemme lisäksi arvioineet aineellisia hyödykkeitä, kalusto mukaan lukien, koskevien konsernin tilinpäätöstietojen asianmukaisuutta. Liikearvon ja muun aineettoman omaisuuden arvostaminen (Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1, 4, 5 ja 6) • Konserni on viime vuosina laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen sisältyvien liikearvon ja muiden yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden määrä on merkittävä. 31.12.2016 konsernitaseen CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 • • • • • liikearvo oli 148,0 miljoonaa euroa yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden ollessa 52,8 miljoonaa euroa. Cramo määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuen niiden käyttöarvoon. Käyttöarvo määritetään perustuen ennustettuihin diskontattuihin rahavirtoihin. Niiden taustalla olevien keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. kannattavuutta, diskonttauskorkoa ja pitkän aikavälin kasvutekijää. Testauksessa käytettäviin ennusteisiin liittyvistä johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon ja muun aineettoman omaisuuden arvostaminen on tilintarkastuksessa keskeinen seikka. Testaustulosten perusteella Cramo kirjasi vuoden 2016 konsernitilinpäätökseensä liikearvosta ja muusta aineettomasta omaisuudesta yhteensä 3,6 miljoonan euron arvonalentumiset, jotka liittyvät Tanskan sekä Latvia-Liettuan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin. Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt konsernin arvonalentumistestauslaskelmissa käytettyjen periaatteiden sekä laskelmien johdonmukaisuuden testaaminen. Olemme arvioineet ja analysoineet laskelmissa käytettyjä keskeisiä oletuksia, kuten kannattavuutta, diskonttauskorkoja sekä pitkän aikavälin kasvutekijää. Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet laskelmien teknistä oikeellisuutta sekä verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 • Olemme myös arvioineet testauksessa käytettyjen menetelmien ja keskeisten oletusten asianmukaisuutta ja johdonmukaisuutta eri vuosien välillä. • Olemme lisäksi arvioineet liikearvoa ja muita aineettomia hyödykkeitä sekä arvonalentumistestausta koskevien konsernin tilinpäätöstietojen asianmukaisuutta. Myyntituottojen kirjaaminen (Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 ja 2) • Kone- ja laitevuokraus -liiketoiminnan myynti koostuu useissa toimipisteissä tapahtuvista lukuisista yksittäisistä vuokraustapahtumista. • Siirtokelpoiset tilat -liiketoiminta tekee pääasiassa pitkäaikaisia asiakassopimuksia, joiden eri sopimusvaiheisiin sovelletaan eri tilinpäätösstandardeja. Sopimusvaiheiden asianmukainen tunnistaminen on tärkeää oikean tuloutusajankohdan kannalta. • Konsernin tärkeimmän myyntijärjestelmän käyttöoikeudet ovat suhteellisen laajat, mikä lisää epäasiallisten tai väärien tapahtumien riskiä. • Olemme arvioineet sisäistä valvontaympäristöä ja testanneet kontrollien tehokkuutta sekä suorittaneet aineistotarkastuksen toimenpiteitä arvioidaksemme konsernitilinpäätöksessä tuloutettujen myyntituottojen määrän ja kirjausajankohdan oikeellisuutta. • Olemme lukeneet keskeiset myyntisopimukset sekä testanneet myyntikirjausten yhdenmukaisuutta suhteessa sopimusehtoihin. Tilinpäätöstarkastuksen yhteydessä olemme testanneet myynnin jaksottumisen asianmukaisuutta tilikausien välillä. • Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt alennus- ja hyvityskäytäntöjen sekä hyvityslaskujen laatimiseen liittyvän prosessin arviointi ja kyseisten kontrollien testaus. Olemme myös testanneet myyntituottojen tileille kirjattuja muistiotositteita keskittyen erityisesti poikkeaviin ja epäsäännöllisiin tapahtumiin. • Olemme lisäksi arvioineet myyntituottoja koskevien konsernin tilinpäätöstietojen asianmukaisuutta. Emoyhtiön tytäryhtiöosakkeiden arvostaminen (Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 2 ja 14) • Tytäryhtiöosakkeet muodostavat merkittävän tase-erän emoyhtiön erillistilin-päätöksessä. • Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumista testataan liikearvon testaamista vastaavalla menetelmällä. Mahdolliset viitteet konsernin liikearvon, muiden yrityshankintoihin liittyvien omaisuuserien tai kaluston arvonalentumisista voivat vaikuttaa myös emoyhtiön tytäryhtiöosakkeiden arvoon. • Emoyhtiö on kirjannut tilinpäätökseensä tytäryhtiöosakkeista 31,1 miljoonan euron arvonalentumisen. • Olemme johtaneet emoyhtiön tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumislaskelmien käyttöarvot konsernin liikearvon arvonalentumislaskelmien mukaisista arvoista. • Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet laskelmien teknistä oikeellisuutta sekä verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin. • Olemme arvioineet ja analysoineet laskelmissa käytettyjä keskeisiä oletuksia, kuten kannattavuutta, TILINTARKASTUSKERTOMUS 111 diskonttauskorkoa sekä pitkän aikavälin kasvutekijää. • Olemme lisäksi arvioineet emoyhtiön tytäryhtiöosakkeiden arvostusta koskevien tilinpäätöstietojen asianmukaisuutta. TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, 112 TILINTARKASTUSKERTOMUS sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 MUU INFORMAATIO Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksen. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastuksessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvään informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. MUUT LAUSUNNOT Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä, 6. helmikuuta 2017 KPMG OY AB Toni Aaltonen KHT TILINTARKASTUSKERTOMUS 113 SHAPE & SHARE AVOINTA TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE JA SIJOITTAJILLE Pyrimme varmistamaan yhtiön osakkeen oikean arvostuksen tarjoamalla pääomamarkkinoille tietoa yhtiön liiketoiminnasta, strategiasta ja taloudellisesta tilanteesta. Ajantasainen sijoittajainformaatiomme on helposti saatavilla suomeksi ja englanniksi verkkosivuillamme. CRAMON OSAKKEEN HINTAKEHITYS JA VAIHTOMÄÄRÄ OSAKKEEN PERUSTIEDOT CRAMON OSAKEHINTA CRAMON OSAKE KPL/KK € 25 10 000 000 20 8 000 000 15 6 000 000 10 4 000 000 5 2 000 000 Listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä Lista: Nordic Mid Cap Kaupankäyntitunnus: CRA1V ISIN-koodi: FI0009900476 Toimialaluokka: Teollisuustuotteet ja -palvelut • Toimiala: Kauppayhtiöt ja jälleenmyyjät • Osakemäärä 31.12.2016: 44 690 554 • Listautumispäivämäärä: 1.8.1988 0 0 2015 HINTA, € • • • • • 2016 KPL/KK VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ILMOITTAUTUMINEN Aika: torstai 30.3.2017 klo 10.00 Paikka: Finlandia-talo Osoite: Mannerheimintie 13 e, Kongressisiipi, A-sali, Helsinki. Rekisteröityneiden osakkeenomistajien vastaanottaminen alkaa klo 9.00. Osakkeenomistajien on lisäksi ilmoitettava yhtiölle osallistumisestaan viimeistään 27.3.2017 klo 18.00 jollakin seuraavista tavoista: • yhtiön verkkosivuilla: www.cramogroup.com • soittamalla numeroon 010 661 1242 (ma–pe klo 8–18) • faksaamalla ilmoitus numeroon 010 661 1298 • toimittamalla kirjallinen ilmoitus osoitteeseen Cramo Oyj, ”Yhtiökokous”, Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa. OSALLISTUMISOIKEUS Osakkeenomistajien, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava rekisteröitynä 20.3.2017 Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Mahdolliset valtakirjat tulee toimittaa alkuperäisinä ennen viimeistä ilmoittautumispäivää. Jos osakkeenomistaja haluaa yhtiökokouksen käsittelevän tiettyä asiaa, on hänen esitettävä asia hallitukselle kirjallisesti viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun julkaisemista, jotta asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. TALOUDELLINEN RAPORTOINTI Week XX 2017 Viikolla 10 2017 30.3.2017 28.4.2017 26.7.2017 25.10.2017 VUOSIKERTOMUS, SÄHKÖINEN VERSIO VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS TAMMIMAALISKUUN LIIKETOIMINTAKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU TAMMISYYSKUUN LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI 114 HELMI MAALIS HUHTI TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE JA SIJOITTAJILLE TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 OSINGONJAKO SIJOITTAJASUHDEPOLITIIKKA OSOITTEENMUUTOS Voitonjakopolitiikan mukaisesti hallitus esittää, että tilikaudelta 2016 maksetaan osinkoa 0,75 euroa osakkeelta eli 48,6 % osakekohtaisesta tuloksesta. Tilikaudelta 2015 maksettiin osinkoa 0,65 euroa osakkeelta eli 57,6 % osakekohtaisesta tuloksesta. Cramon sijoittajasuhteilla pyritään varmistamaan yhtiön osakkeen oikea arvostus tarjoamalla pääomamarkkinoille ajantasaista tietoa yhtiön liiketoiminnasta, strategiasta ja taloudellisesta tilanteesta. Sijoittajaviestinnässään Cramo noudattaa tasapuolisuuden periaatetta ja julkaisee kaiken sijoittajainformaation, mukaan lukien vuosikertomuksen, verkkosivuillaan sekä suomeksi että englanniksi. Cramo noudattaa kolmen viikon pituista hiljaista jaksoa tulosjulkistustensa edellä. Muina aikoina vastaamme mielellämme analyytikoiden ja sijoittajien kysymyksiin puhelimitse tai sähköpostitse tai yhtiön järjestämissä sijoittajatapaamisissa. Jos osakkeenomistajan osoite tai osingonmaksua varten ilmoittama tilinumero muuttuu, osakkeenomistajan on toimitettava tästä kirjallinen ilmoitus arvo-osuustilinsä pitäjälle. OSAKKEENOMISTAJAT Cramolla oli 7 900 osakkeenomistajaa 1.1.2016 ja 7 864 osakkeenomistajaa 31.12.2016. Suurimmat osakkeenomistajat on esitetty sivulla 101. OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET Cramo Oyj:n osakkeiden määrä lisääntyi 69 260 osakkeella 44 690 554 osakkeeseen vuoden 2016 aikana perustuen vuoden 2011 optio-oikeuksilla merkittyihin osakkeisiin. Merkintähinnat kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sivut 94–98. ANALYYTIKOT Yhtiön saamien tietojen mukaan ainakin seuraavien pankkien ja pankkiiriliikkeiden palveluksessa toimivat analyytikot ovat tehneet Cramosta sijoitusanalyyseja vuonna 2016: Carnegie, Danske Markets, Evli Bank Oyj, Handelsbanken Capital Markets, Inderes, Nordea Markets, Pohjola Pankki Oyj ja SEB Enskilda Equities. Cramo ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista. JOHDON OMISTUKSET 31.12.2016 Cramon hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet sekä heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2016 lopussa yhteensä 73 261 Cramo Oyj:n osaketta (240 991 osaketta vuonna 2015). JULKAISUJEN JA TIEDOTTEIDEN TILAAMINEN Taloudellisia julkaisuja voi tilata osoitteesta: Cramo Oyj Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa puh: 010 661 1211 sähköposti: [email protected] Tietoa sijoittajille: www.cramogroup.com Sijoittajat Vuoden 2016 tiedotteet: www.cramogroup.com Sijoittajat Tiedotteet Suomi Suomi YHTEYSTIEDOT Leif Gustafsson, toimitusjohtaja puh: 010 661 10 sähköposti: [email protected] Aku Rumpunen, talous- ja rahoitusjohtaja puh: 010 661 1272 sähköposti: [email protected] Mattias Rådström, viestintä-, markkinointi- ja IR-johtaja puh: +46 708 687 045 sähköposti: [email protected] Merja Naumanen, IR-tiedottaja puh: 010 661 1211 sähköposti: [email protected] MARKKINA-ARVO NASDAQ HELSINGISSÄ 2012–2016 M€ OSAKKEENOMISTAJAT RYHMITTÄIN 31.12.2016 (2015) % OSAKKEISTA 1058 848 13% 3% 4% 8% 665 OSAKEOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2016 (2015) % 3% 529 333 69% YRITYKSET 4 (5) RAHOITUS- JA VAKUUTUSLAITOKSET 69 (66) JULKISYHTEISÖT 3 (2) VOITTOA TAVOITTELEMATTOMAT YHTEISÖT 8 (8) KOTITALOUDET 13 (13) ULKOMAISET OSAKKEENOMISTAJAT 3 (4) 16% 0% 1% 0% 28% 1–100; 28 (26) 101–1 000; 55 (57) 1 001–10 000; 16 (16) 10 001–100 000; 1 (1) 100 001–500 000; 0 (0) 500 001–; 0 (0) 55% 12 13 14 15 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2016 16 TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE JA SIJOITTAJILLE 115 OMIA TOIMINTATAPOJAMME MUUTTAMALLA JA KOROSTAMALLA RESURSSIEN JAKAMISTA LAAJA-ALAISESTI VOIMME SAAVUTTAA VISIOMME - SHARED RESOURCES SIMPLIFIED. JAKAMISTALOUDEN EDISTÄJÄNÄ OLEMME MYÖS VALMISTAUTUNEET MUOKKAAMAAN KOKO TOIMIALAN TULEVAISUUTTA. KONSERNIN PÄÄKONTTORI TOINEN KONSERNIKONTTORI Cramo Oyj Kalliosolantie 2 01740 Vantaa Suomi Puhelin +358 10 661 10 Cramo Services AB Rosenborgsgatan 12 169 74 Solna Ruotsi Puhelin +46 8 623 5400 www.cramogroup.com PAIKALLISET PÄÄKONTTORIT SUOMI Cramo Finland Oy Kalliosolantie 2 01740 Vantaa, Suomi Puhelin +358 10 661 10 www.cramo.fi Cramo Adapteo PL 9, Huurretie 19 33471 Ylöjärvi, Suomi Puhelin +358 10 661 5500 www.cramoadapteo.com RUOTSI Cramo AB Rosenborgsgatan 12 169 74 Solna, Ruotsi Puhelin +46 8 623 5400 www.cramo.se Cramo Adapteo Rosenborgsgatan 12 169 74 Solna, Ruotsi Puhelin +46 8 623 5400 www.cramoadapteo.se ITÄVALTA Cramo GmbH & Co. KG IZ NÖ-Süd, Strasse 2A-M13 2351 Wiener Neudorf, Itävalta Puhelin +43 2236 636 35-0 www.cramo.at LATVIA Cramo SIA Zolitūdes iela 89 1046 Riika, Latvia Puhelin +371 673 875 55 www.cramo.lv LIETTUA Cramo UAB Verkių g. 50 09109 Vilna, Liettua Puhelin +370 5 235 7040 www.cramo.lt NORJA Cramo AS Smalvollveien 42 0667 Oslo, Norja Puhelin +47 23 37 55 60 www.cramo.no PUOLA Cramo Sp.zo.o. Ul. Pulawska 405 02 801 Varsova, Puola Puhelin +48 22 54 40 745 www.cramo.pl SAKSA Cramo AG Emeranstrasse 49–51 85622 München-Feldkirchen Saksa Puhelin +49 89 857 98-0 www.cramo.de SLOVAKIA Cramo s.r.o. organizačná zložka v SR Agátová 22 841 01 Bratislava, Slovakia Puhelin +421 902152152 www.cramo.cz TANSKA Cramo A/S Fabriksparken 30-32 2600 Glostrup, Tanska Puhelin +45 70 110 210 www.cramo.dk TSEKIN TASAVALTA Cramo s.r.o. Slánská 285/13 163 00 Praha 6 - Řepy Tsekin tasavalta Puhelin +420 724152152 www.cramo.cz UNKARI Cramo Kft Védgát utca 8, XXI. Bezirk 1215 Budapest, Unkari Puhelin +36 1 427 0103 www.cramo.hu VENÄJÄ Cramo Kaliningrad P.O. Box 512, 4-aja Bolshaja Okruzhnaja 33 236029 Kaliningrad, Venäjä Puhelin +7 4012 776 222 www.cramo.ru VIRO Cramo Estonia AS Kadaka tee 131 12915 Tallinna, Viro Puhelin +372 6 830 800 www.cramo.ee FORTRENTIN PÄÄKONTTORIT VENÄJÄ OOO Fortrent 56 Salova Street, lit. Sh Pietari, Venäjä 192102 Venäjä Puhelin +7 812 449 57 90 www.fortrent.net OOO Fortrent 18 Proektiruemiy 3610 Proezd Moskova, Venäjä 109548 Venäjä Puhelin +7 495 287 19 78 www.fortrent.net UKRAINA Fortrent 2a Bogatyrskaya Street Belogorodka Kievo-Svyatoshinsky District Ukraina 08140 Ukraina Puhelin +3 8044 495 83 15 www.fortrent.com.ua
© Copyright 2024