1. No category

Maisema on, työ puuttuu
Riitta Nieminen-Sundell
2
Maisema on,
työ puuttuu
Riitta Nieminen-Sundell
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
Itämerentori 2
PL 160
00181 Helsinki
www.sitra.fi
Maisema on, työ puuttuu
Riitta Nieminen-Sundell
© Sitra
ISBN 978-951-563-774-1 (nid.)
ISBN 978-951-563-775-8 (URL:http://www.sitra.fi)
Lönnberg Oy, Helsinki 2011
Sisältö
1 Maaseutu on heikko signaali ……… 6
2 Kysyntä luo optimismia …………… 8
3 Yksilöllistä kulutusta ja
hyvinvointia ………………………12
4 Globaaleja ratkaisuja läheltä …… 20
5 Hyvinvointia koko Suomelle …… 24
6 Lähteet …………………………… 29
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
Hyvä elämä tehdään yhdessä. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) on julkisoikeudellinen rahasto, joka rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Ennakoimme yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia suomalaisiin.
Etsimme käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja
vauhditamme kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.
1
Maaseutu on
heikko signaali
6
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
Tutut megatrendit globalisaatio, ikääntyminen ja kaupungistuminen muokkaavat tulevaisuuttamme.
Mikään muutos ei kuitenkaan ole yksioikoinen. Suurillakin muutosvoimilla on usein vastavoimia, jotka
taipuvat suurta linjaa vastaa. Joskus nuo vastakkaiseen suuntaan kääntyvät virrat ovat heikkoja signaaleja, merkkejä muutoksesta, joka romuttaa aiemmat käsitykset ja kehityskulut.
Maaseutu on heikko signaali. Sille on uutta kysyntää, joka voi muuttaa käsityksiämme esimerkiksi hyvinvoinnista ja kestävyydestä. Mitä suomalaiset odottavat maaseudultaan? Mikä maaseudussa viehättää?
Miten sitä tulkitaan? Miten maaseutu voisi vastata odotuksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan tässä raportissa, joka vetää yhteen Sitran Maamerkit-ohjelman vuosina 2010 ja 2011 teettämiä
selvityksiä.
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
7
2
Kysyntä luo
optimismia
8
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
Maaseutuoptimismi on vahvistunut. Tulevaisuususko perustuu
uuteen kysyntään. Yhtäältä maaseutuympäristöstä haetaan
yksilöllistä hyvinvointia, toisaalta maaseudulta odotetaan uusia
ratkaisuja globaaleihin vihreän talouden haasteisiin.
Maaseutu on mielentila. Suomalaisille maaseutu
Maalla oleskelu nähdään vaativan työelämän vasta-
tarkoittaa modernin kaupungin vastakohtaa, paik-
kohtana. Siellä stressi kaikkoaa. (Kuva 1)
kaa, jossa viljellään maata ja hoidetaan karjaa peltojen, metsien ja järvien keskellä. Näin voi tiivistää
Maaseutu antaa elämänhallinnan ja onnen tunteen.
suomalaisten maaseutumielikuvia luodanneen
Kaikista suomalaisista yli 90 prosenttia pitää maa-
Maamerkit-barometrin tulokset ja median maa-
seutua viihtyisänä ympäristönä. Maaseutua pide-
seutupuhetta kartoittaneen diskurssianalyysin.
tään lisäksi aitona ja yhteisöllisenä. Näin se siis tuottaa suomalaisten kaipaamaa hyvinvointia. Vastaajan
Maaseutu edustaa suomalaisille perinteitä, niin
iästä riippumatta maaseutu edustaa suomalaisille
hyvässä kuin pahassa. Se ylläpitää aitoa kiireetön-
myös vapautta.
tä elämänmuotoa, mutta on toisaalta niin sivussa
maailman menosta, että erilaiset uutuudet saa-
Hyvää ja aitoa, mutta syrjässä maailmanmenosta.
puvat mielestämme sinne jälkijunassa. Vain kol-
Maaseutumielikuvien ristiriita on ilmeinen.
masosa suomalaisista liittää maaseutuun määreen
moderni. Maaseutua ei mielletä myöskään uusi-
Tutkimusten esiin nostamat idylliset mielikuvat eivät
en kekseliäiden työtapojen tai teknologiayritysten
ole välttämättä maaseudun valtti. Ne voivat kuristaa
paikaksi.
maaseudun stressittömäksi onnelaksi, jonne ei edes
kuvitella uusia moderneja ammatteja. Ovathan maalla
Maalla on kuitenkin suomalaisten mielikuvien
sijaitsevat laskettelukeskukset suomalaisten mielestä
mukaan hyvä elää – lähes 90 prosenttia kaikista
urbaaneja paikkoja, eivät osa maaseutua – yhdeksän
Maamerkit-barometrin vastaajista ajattelee näin.
kymmenestä barometrin vastaajasta ajattelee näin.
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
9
Kysyntä luo optimismia
Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy
Miten vahvasti maaseutu tuo mieleesi seuraavia asioita?
Miten vahvasti kaupunki tuo mieleesi seuraavia asioita?
Luonto
Viihtyisä ympäristö
Vapaus
Hyvä elämä
Aitous
Ympäristöystävällinen
elämäntapa
Yhteisöllisyys
Mielikuvat
maaseudusta
Tulevaisuuden voimavara
Mielikuvat
kaupungista
Avoimuus
Aktiivisuus
Suomalaiset,
n=1620
Vaihtelu
Syrjäytyminen
Kulttuuri
Moderni
Stressi
Kansantalouden rasite
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
Kuva 1. Mielikuvat maaseudusta ja kaupungista. (Lähde: Maamerkit-barometri 2011)
Maaseudulle on uutta kysyntää
maalla, mutta itsensä kaupunkilaiseksi tuntevat
Maaseutuoptimismi on kasvussa. Maaseudun mer-
uskovat yhtä lailla maaseudun muuttuvan entistä
kitysten kasvuun tulevaisuudessa uskovia maaseu-
oleellisemmaksi osaksi Suomea. (Kuva 2)
tuoptimisteja on ja kaksi kertaa niin paljon kuin
maaseutupessimistejä. Vielä kaksi vuotta sitten
Kasvavan maaseutuoptimismin syistä saa viittei-
puntit olivat tasan. Lisäksi enää kolmannes suo-
tä sekä siitä, mitä suomalaiset toivovat maaseu-
malaisista uskoo maaseudun entisestään autioitu-
dulta tulevaisuudessa että siitä, miten yritykset
van – kaksi vuotta sitten näin ajatteli kaksi suoma-
ja päättäjät näkevät eri toimialojen liiketoimin-
laista kolmesta. Vahvinta maaseutuoptimismi on
tamahdollisuuksien kehittymisen maaseudulla.
Maaseutu antaa elämänhallinnan ja
onnen tunteen.
10
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
5,0 Keskiarvo
1–5
Suomalaisten ylivoimaisesti tärkein toive maaseu-
elämys- ja virkistyspalvelut sekä green care -hoiva-
dun tulevaisuudelle on luomu- ja lähiruoan pa-
palvelut olivat kärjessä. Niiden lisäksi kaikki luon-
rempi saatavuus (64 % vastaajista). Ruokateeman
nonvaroihin liittyvä uusi liiketoiminta, kuten lähi-
jälkeen vahvimmaksi toiveeksi nousi maaseudun
ruoka, uusiutuvan energian tuotanto, biomassojen
saavutettavuus kaikille. Kolmanneksi maaseudun
jalostaminen ja kaivostoiminta, arvioitiin tulevai-
tulevaisuutta kuvaavaksi tekijäksi nousi luonto –
suuden menestysaloiksi Maamerkit-barometrissa.
sen arvostusta toivoi yli puolet suomalaisista. Noin
puolet vastaajista toivoi uudenlaisen vihreän ta-
Selvitysten perusteella maaseutuun kohdistuu siis
louden liiketoiminnan ja monipuolisen yritystoi-
kahdenlaista kysyntää: yhtäältä halutaan maaseu-
minnan luonnehtivan maaseutua vuonna 2025.
tuympäristöön perustuvaa hyvinvointia, toisaalta vihreän talouden ratkaisuja. Suomalaisten aja-
Suomalaisten tulevaisuustoiveet menevät hyvin
tukset maaseudusta ovat muuttumassa. Ennen
yksiin sen kanssa, mitä yritykset, päättäjät ja maa-
kaikkea muuttuu käsitys hyvän elämän tekijöistä.
seutuasiantuntijat ajattelevat maaseudun toimi-
Lisäksi tarvitaan uusia ratkaisuja globaaleihin il-
alojen kehittymismahdollisuuksista. Liiketoiminta-
masto-ongelmiin ja hupeneviin luonnonvaroihin.
mahdollisuuksien odotettiin paranevan erityisesti
Maaseutu voi vastata yksilöllisten tarpeiden lisäksi
kahdella alalla. Maaseutuympäristöä hyödyntävät
globaaleihin ongelmiin.
Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy
Miten arvioit maaseudun merkityksen koko Suomelle muuttuvan tulevaisuudessa?
42
Lisääntyy nykyisestä
2011 suomalaiset,
n=1620
31
2009 suomalaiset,
n=1504
30
Pysyy ennallaan
31
22
Vähenee nykyisestä
32
6
Ei osaa sanoa
6
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100 %
Kuva 2. Maaseutuoptimismi on vahvassa kasvussa.
(Lähde: Maamerkit-barometri 2009 ja 2011)
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
11
3
Yksilöllistä
kulutusta ja
hyvinvointia
12
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
Kuluttajat ovat kiinnostuneet maaseudusta uudella tavalla.
Kuluttamisen edelläkävijät hakevat elämäänsä tasapainoa.
Maaseudun vahvimmat valtit luonto ja rauha vetoavat heihin.
Maalla piilee hyvä elämä.
Kuluttamisen edelläkävijät ovat jo viehtyneet
Maaseutu merkitsee myös toimintaa: noin 40 pro-
maaseutuun. Henkiseen hyvinvointiin liittyvät te-
senttia suomalaisista haluaa harrastaa ja toteuttaa
kijät, kuten tila, rauha, virkistyminen ja kiireettö-
itseään maaseudulla. Joka kolmannelle maaseudul-
myys, nousivat kärkeen, kun Maamerkit-baromet-
la oli merkitystä asuinpaikkana joko osan vuotta tai
ri kysyi suomalaisilta, mikä merkitys maaseudulla
pysyvästi. Joka neljännelle maan, metsän tai kiin-
on heidän elämässään nyt ja millaiseksi he arvioi-
teistöjen omistus maaseudulla on tärkeää. Vain joka
vat maaseudun merkityksen elämässään 10 vuo-
kymmenes suomalainen ilmoitti, ettei maaseudulla
den kuluttua. (Kuva 3)
ole mitään erityistä roolia heidän elämässään.
Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy
Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä?
Maaseutu tuo elämääni
tilaa ja rauhaa
Käyn maaseudulla latautumassa
ja virkistäytymässä
57
Suomalaiset,
n=1620
55
Maaseutu on minulle tärkeä
elämysten lähde
Maaseutu on minulle tärkeä
harrastusympäristö
46
41
Asun maaseudulla joko
pääasiallisesti tai ajoittain
Omistan maata tai
metsää maaseudulla
33
24
Teen työtäni osittain tai
pääasiassa maaseudulla
15
Maaseudulla ei ole mitään
erityistä roolia elämässäni
11
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100 %
Kuva 3. Maaseudun henkilökohtainen merkitys nyt. (Lähde: Maamerkit-barometri 2011)
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
13
Yksilöllistä kulutusta ja hyvinvointia
Kävijät
Luomu-urbaani
Maalla harrastaja
Ekoturisti
Tyylikäs hidastaja
nautinto
Yhteiskuntavastuu
Etnomaalainen
Agrieläkeläinen
Hidas kohtuullistaja
Wlan-vaeltaja
Hiilineutraalikko
Olijat
Kuva 4. Kuluttamisen edelläkävijät ja maaseutu. (Lähde: Hienonen 2011)
Barometrin tulokset vahvistavat Kati Hienosen
Hienonen esittelee analyysissään hyvää elämää
Sitralle tekemän trendianalyysin tuloksia, joiden
etsiviä tulevaisuuden kuluttajaryhmiä. Wlan-vael-
mukaan kuluttajat ovat kiinnostuneet maaseu-
tajat arvostavat vapautta ja itsenäisyyttä. Nämä
dusta uudella tavalla. Hienosen haastattelemat
tietotyöläiset ja luovan alan osaajat lähtevät yrittä-
kuluttamisen edelläkävijät haluavat arkeensa ta-
jiksi maalle, mikäli se on tehty helpoksi. Tyylikkäi-
sapainoa, ja heille ovat tärkeitä eettisyys, ekologi-
den hidastajien valinnoissa yhdistyvät tehokkuus
suus ja aitous. Maaseudun omin olemus, rauhal-
ja nautinto - he etsivät ekoluksusta. He ovat lähi-
linen luonto, vetoaa tällaisiin LOHAS-kuluttajiin.
ja luomuruoan suurkuluttajia, jotka haluavat hy-
Lyhenne LOHAS tulee englannin sanoista lifesty-
viä liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia. Kokeileva
les of health and sustainability, ja tämäntyyppisen
luomu-urbaani on kiinnostunut kaupunkiviljelystä,
terveyttä ja ympäristöä korostavan kuluttamisen
työmatkapyöräilystä ja kaupungin elämänlaadun
juuret ovat jo vuosikymmenien takana. Nyt ekolo-
parantamisesta. Häntä houkuttelee lähimatkailu.
gisuutta korostava kulutustyyli on levinnyt laajal-
14
le ja yritykset ovat vastanneet uuteen kysyntään
Ekoturisti on valmis viettämään maaseutuloma-
tarjoamalla vihreiden arvojen mukaisia tuotteita
kohteessa pidemmän aikaa. Hänelle paikalliset
ja palveluita.
traditiot, omaleimaisuus ja ruokakulttuuri ovat
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy
5
Miten tärkeä tämä asia on sinulle?
4,5
4
3,5
Maaseudulla haja-asutusalueella
Maaseudulla taajamassa
Keskiarvo 1–5
Pikkukaupungissa
3
Ison kaupungin laidalla
Ison kaupungin keskustassa
2,5
Mielekäs työ
Stressitön arkielämä
Mahdollisuus
nauttia luonnosta
Palvelujen helppo Hyvä taloudellinen Elämällä on itseä
saatavuus
toimeentulo
suurempi tarkoitus
Kuva 5a. Hyvän elämän elementtien tärkeys (Lähde: Maamerkit-barometri 2011)
Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä?
Maaseudulla haja-asutusalueella
Maaseudulla taajamassa
4,5
Pikkukaupungissa
Ison kaupungin laidalla
Ison kaupungin keskustassa
4
Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy
5
Keskiarvo 1–5
3,5
3
2,5
Mielekäs työ
Stressitön arkielämä
Mahdollisuus
nauttia luonnosta
Palvelujen helppo Hyvä taloudellinen Elämällä on itseä
saatavuus
toimeentulo
suurempi tarkoitus
Kuva 5b. Hyvän elämän elementtien toteutus (Lähde: Maamerkit-barometri 2011)
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
15
• elävä maalaismiljöö
•yhteisöllisyys
• oma lähiruoka
• ekologinen luontoympäristö
• ekologiset energiaratkaisut
• riittävät palvelut
• toimivat verkkoyhteydet
• kestävä liikennöinti
• rauhallinen elämänrytmi ja yksityisyys
• paikalliskulttuurin vaaliminen
tärkeä osa maaseutumaista elämäntapaa. Puh-
sittömyyttä tärkeimpinä hyvän elämän raken-
das ruoka ja terveelliset elämäntavat tuovat maal-
nusaineina. Juuri näissä asioissa on myös ”hy-
le hyvinvointia etsivän hitaan kohtuullistajan, joka
vinvointivajetta” eli niiden toteutumisen ei koeta
haluaa lisää vapaa-aikaa saavuttaakseen tasapai-
vastaavan niiden tärkeyttä. Kuitenkin mitä maa-
non elämässään. Agrieläkeläiset ovat varakas ryh-
seutumaisemmalla alueella vastaajat asuivat, sitä
mä, jolla on mahdollisuus käyttää asumiseen liit-
paremmin he arvioivat näiden asioiden toteutu-
tyviä hyvinvointi- ja hoivapalveluja.
van elämässään. (Kuvat 5a ja 5b)
Etnomaalaisten ryhmä pitää kulttuurien kohtaa-
Suurimmat erot maaseudulla ja kaupungissa asu-
misesta. He etsivät yhteisöstä turvallisuuden tun-
vien välillä liittyivät luonnosta nauttimisen lisäksi
netta ja merkitystä elämäänsä. Maalla harrastaja
elämän aineellisiin edellytyksiin sekä virikkeisiin
odottaa lomakohteelta hyviä liikunta- ja harras-
ja harrastusmahdollisuuksiin. Näissä kuitenkin tär-
tusmahdollisuuksia, joihin on helppo päästä. Hii-
keysaste vastasi toteutumisastetta: vaikka esimer-
lineutraalikko puolestaan on mielipidevaikutta-
kiksi harrastusmahdollisuudet eivät maaseudul-
ja, joka vaatii asumiseltaan ja arjeltaan ekologista
la ole yhtä hyviä kuin kaupungissa, maalla asuvat
niukkuutta. (Kuva 4)
eivät myöskään pidä niitä yhtä tärkeinä kuin kaupunkilaiset. Maalla ei välttämättä odoteta kau-
Näiden kuluttajatyyppien luomaan kysyntään voi-
punkimaisia palveluja, vaan asuinpaikka on valit-
daan vastata monella tavoin. Maiseman lisäksi tarvitaan muutakin.
Hyvinvointiylijäämä käyttöön
Suomalaiset pitävät muun muassa terveyttä,
turvallisuutta, vapautta, oikeudenmukaisuutta,
mielekästä työtä sekä arjen sujuvuutta ja stres-
16
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
Nuoriso katsoo
maaseutua jo sillä
silmällä.
Lähde: Hienonen 2011
Tulevaisuuden vetovoimatekijät
TOP 10
Yksilöllistä kulutusta ja hyvinvointia
tu sen mukaan, mitä pidetään elämässä tärkeänä.
työtään osittain tai pääasiallisesti maaseudulla
Näin ihmisten kokema hyvinvointi ei vastaa tilas-
kymmenen vuoden kuluttua, vaikka näin heistä
tollisten mittarien antamaa kuvaa hyvinvoinnista.
tekee vain viitisen prosenttia tällä hetkellä. Maal-
Vaikka työllistyminen, tulotaso tai palvelujen saa-
le aiotaan myös muuttaa – noin 35 prosenttia
tavuus on syrjäseuduilla huonoa, elämä voidaan
15–24-vuotiaista uskoo asuvansa maalla pääasi-
kokea hyväksi. Maaseutu on valinta – yhä useam-
allisesti tai osittain kymmenen vuoden kuluttua,
min laajamerkityksinen elämäntapavalinta.
kun heistä vain 20 prosenttia asuu nyt siellä. Maalle eivät siis haikaile vain sieltä joskus poismuut-
Tämä tulos liittyy myös viime vuosina Suomessa
taneet keski-ikäiset – siitä on kiinnostunut myös
käytyyn keskusteluun elämän kohtuullistamises-
kaupunkien nuori väki, jolle ympäristön puhtaus
ta, työn merkityksestä ja kulutuksen roolista. Ma-
ja muut maaseudun ominaisuudet edustavat toi-
terialla kilvoittelu on kyseenalaistettu. Vapaa-ajan,
vottua hyvää elämää. Myös luovan työn tekijät va-
ihmissuhteiden ja liikunnan merkitys onnellisuu-
litsevat mieleisensä ympäristön, jolloin maisemal-
den tekijänä osoittaa hyvin, kuinka maaseutu on
lakin on väliä.
mitä parhain onnellisuuspolitiikan keino. Siellä on
hyvinvointiylijäämää, jota riittäisi muillekin kuin
Maamerkit-barometrin mukaan yhtä moni suo-
nyt siellä asuville.
malainen aikoo lähitulevaisuudessa muuttaa nykyistä maaseutumaisempaan ympäristöön kuin
kaupunkimaisempaan ympäristöön. Kaupungis-
vuonna tehdyn Maamerkit-barometrin mukaan
tuminen lienee saavuttanut lakipisteensä – ellei
15–24-vuotiaista joka viides uskoo tekevänsä
numeroina, niin ainakin asenteena. Maaseutu on
Käsitteellä monipaikkaisuus viitataan ihmisten jokapäiväisiä elinympäristöjä yhä useammin leimaavaan, monien merkityksellisten paikkojen ja niiden välillä tapahtuvan liikkumisen kokonaisuuteen. Monipaikkaisuus voi olla vapaaehtoista/etuoikeutettua tai pakotettua. Se voi
liittyä asumiseen, työhön, vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Monipaikkaisuutta on toistuva liikkuminen paikasta toiseen. Lähde: Mukailtu Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen vuonna 2007 käyttämästä määritelmästä.
Lähde: Hiltunen et al. 2007, ref. Haukkala (toim.) 2011
Monipaikkaisuus
INFO
Nuoriso katsoo maaseutua jo sillä silmällä: tänä
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
17
Yksilöllistä kulutusta ja hyvinvointia
Maaseudulla toimivat yritykset
voivat palkata etätekijöitä myös
kaupungeista.
yhä vahvemmaksi käyvä heikko signaali. Se on hii-
voi mahdollistaa uudenlaisten verkostojen synty-
pinyt kaupunkilaistenkin tulevaisuuskuviin.
mistä ja luoda innovaatiopotentiaalia.
Maaseudulle muutetaan, jos siellä on työtä. Maa-
Tuoreen skenaarion mukaan työhön liittyvä moni-
seutua ei siksi pidä markkinoida vain asumiseen
paikkaisuus lisääntyy ja vihreä paikallistalous voi-
vaan sen mahdollisuuksia nimenomaan työn ja
mistuu huomattavasti. Samalla siirrytään elämyk-
yrittämisen paikkana on tutkittava uusin silmin
sien metsästyksestä merkitykselliseen elämään,
– ja nimenomaan nuorten kaupunkilaisten nä-
jossa kokemukset eivät ole kertakäyttöhyödykkei-
kökulmasta. Nuorisoa ei pidä sovittaa vanhoihin
tä. Tällaisessa maailmassa syntyy myös uusi työ-
työnteon ja elämisen malleihin, elleivät he niitä
kulttuuri, jossa maaseudulla on keskeinen osa.
itse halua. He eivät astu samoihin saappaisiin kuin
esivanhempansa. Talikon lisäksi tarvitaan uutta
Maaseudulla toimivat yritykset voivat palkata etä-
teknologiaa. Tie- ja tietoverkkojen on toimittava,
tekijöitä myös kaupungeista. Etätyö ei siis tar-
jotta maallemuuttajat voivat muodostaa verkos-
koita aina maaseudulle vetäytymistä, vaan hyvin
tojaan. Tulokkaille on myös annettava se tila, jon-
toimiva tietotyöympäristö tarjoaa kaupungeis-
ka he tarvitsevat.
sa asuvan työvoiman maalla sijaitsevien yritysten käyttöön. Tämä osaltaan elvyttää maaseudun
Etänä ja läsnä – työn uudet tavat
elinkeinoja – esimerkiksi huippusuunnittelijan tai
Yhä useamman suomalaisen arki järjestyy kahden
teknologiaosaajan ei tarvitse asua tuotantolaitok-
tai useamman paikkakunnan välille. Ihmiset asu-
sen vieressä, vaan hän voi osallistua maaseudun
vat, tekevät työtä, harrastavat ja tarvitsevat palve-
yritystoimintaan mistä haluaa.
luja yhä useammin eri paikkakunnilla.
Maamerkit-barometrin mukaan nuoriso ei kui-
18
Ihmiset hakevat monipaikkaisuudella omaan elä-
tenkaan ole perinteisen etätyön kannalla, eivätkä
määnsä hyvän elämän elementtejä, esimerkiksi
kaikki muutoinkaan halua yhdistää työ- ja loma-
kiireettömyyttä, vaihtelua ja merkityksellisyyttä.
paikkaa, jottei työ varasta vapaa-aikaa. Maaseu-
Moniin paikkoihin kiinnittyvä liikkuva elämäntapa
tu ei siis välttämättä muutu kaupunkilaisten etä-
on merkityksellistä erityisesti maaseudulle, sillä se
toimistoksi. Tietoliikenneyhteydet ovat kuitenkin
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
tamisen mahdolliseksi, ja nimenomaan maaseutu hyötyy tästä.
Suomeen syntyy vihreä paikallistalous, kun kuluttajat ymmärtävät vihreän talouden ja paikallisten ratkaisujen merkityksen
ilmastonmuutoksen hillinnässä. Etätyömahdollisuuksien lisääntyminen sekä maaseutuun identiteetiltään samaistuvien muutto
kasvukeskuksista tukevat myös väestön ja työpaikkojen alueellista hajautumista. Ennen kaikkea maalla asuminen koetaan merkitykselliseksi; kaupunkien tarjoama kulutuskulttuuri ei ole enemmistön valinta.
SKENAARIO
Entistä paremmat tietoliikenneyhteydet tekevät tietotyön hajaut-
Lähde: Pöyry Management Consulting 2010
Työn ja talouden lähikulttuuri
keskeiset: asukkaiden lisäksi lomailijat ja muut
tuurin takia. Vanha ajatus kaupungista kulttuuri-
kauttakulkijat tarvitsevat samanlaiset viestintäka-
na ja maaseudusta ei-kulttuurina ei elä kauan, kun
navat kuin kaupungeissa. Maaseudun tulee olla
verkkoyhteydet ylittävät maantieteen rajat.
osa globaaleja verkostoja niin talouden kuin kult-
Työhön liittyvä monipaikkaisuus lisääntyy ja
vihreä paikallistalous voimistuu.
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
19
4
Globaaleja
ratkaisuja
läheltä
20
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
Luomu- ja lähiruoan parempi saatavuus on suomalaisten
maaseututoiveiden kärjessä. Ekologinen asuminen ja lähellä
tuotettu uusiutuva energia kiinnostavat erityisesti nuoria.
Ennen kaikkea maaseudulla voidaan tarttua biotalouden
tarjoamiin mahdollisuuksiin. Globaaleihin ongelmiin
tarttuville lähiratkaisuille on kysyntää.
Vihreä talous löytyy läheltä. Maaseutuun koh-
aan kaupungeissa itse. Oman maatilkun saa hoitaa
distuva kysyntä ei rajaudu maatalouteen tai mat-
mieleisellään tavalla. Nuorilla ja poliittiselta kannal-
kailuun, vaikka hyvän elämän palveluja maalta
taan vihreillä luomuruoan arvostus heijastuu aja-
kaivataankin. Noin puolet Maamerkit-barometrin
tuksena ryhtyä itse viljelijäksi ja muutoin osallistua
vastaajista toivoo maaseudulle uudenlaista vihre-
paremman ruoan tuotantoon.
än talouden liiketoimintaa. Näin saadaan maaseutu vastaamaan globaaleihin tarpeisiin ilmaston-
Maaseudun voimavarojen hyödyntäminen kau-
muutoksen torjunnassa. Uuden vihreän talouden
pallisesti asettuu luontevaksi osaksi nuorten tu-
esiin nouseminen kertoo suomalaisten kyvystä
levaisuushaaveita. Ura voi löytyä myös lähellä
kuvitella maalle myös muunlaista käyttöä kuin nyt.
tuotetusta uusiutuvasta energiasta. Maaseudul-
Maaseutua ei rajata idyllisiin mielikuviin, vaan sen
la tarvitaan helppoja ja taloudellisia keinoja tuot-
annetaan kehittyä uusiin suuntiin.
taa sähköä ja lämpöä yhteisöllisesti uusiutuvilla
energiamuodoilla. 15-24-vuotiaat nuoret pitivät
Luomu- ja lähiruoan parempi saatavuus nousi suo-
uusiutuvaan energiaan, vihreän talouden lähirat-
malaisten toiveiden kärkeen, kun kysyttiin, mitä
kaisuihin ja ekologiseen asumiseen panostamista
maaseudun toivotaan tarjoavan Suomelle vuon-
tärkeämpänä kuin vanhemmat ikäluokat, kun ba-
na 2025. Reilusti yli 60 prosenttia vastaajista toivoo
rometrissa kysyttiin maaseudun polttavimpia ke-
luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta. Sitä toi-
hittämistarpeita.
voivat erityisesti nuorimmat vastaajat, 15–24-vuotiaat. Ruoan uusi poliittisuus näkyy tässäkin: ruoka
Tulevaisuuden maaseudulla ei eletä vain pellos-
ei ole vain oman kehon rakennusaine, vaan ruoan
ta ja puusta. Tutkijat ovat kiinnittäneet huomio-
tuotannon eettisyyteen ja ympäristöystävällisyy-
ta esimerkiksi sieniin. Sienien avulla voi tuottaa
teen kiinnitetään huomiota. Ilmeisesti kysyntään
muun muassa lääkkeitä, toisaalta sienirihmastoilla
ei kuitenkaan ole vastattu, sillä ekologisesti tiedos-
voidaan muokata materiaaleja, esimerkiksi tuot-
tavat kuluttajat ovat alkaneet viljellä vihanneksi-
taa selluloosasta kivenkovaa kitiiniä rakennus- tai
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
21
Globaaleja ratkaisuja läheltä
pakkausmateriaaliksi. Tällainen mykotalous voisi
den hajautettuja ratkaisuja eli pienen mittakaa-
hyvinkin tuottaa työtä maaseudulle, kenties juuri
van biotuotantolaitoksia, jotka eivät kerää raaka-
niille paikkakunnille, joilla on paperiteollisuuden
aineitaan tai jakele tuotteitaan pitkien matkojen
hylkäämiä tuotantotiloja vapaana.
päähän. Hajautettu biotalous hyödyntää paikallista ainekiertoa: raaka-aine eli biomassa käyte-
Vielä ilmeisemmin työtä maalle tuottaisi nykyistä
tään siellä missä raaka-aine on. Kuljetusten ai-
mittavampi marjojen hyödyntäminen esimerkik-
heuttamat kustannukset vähenevät, samoin
si lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Kehittyvä
erilaiset päästöt. Fossiilisia raaka-aineita hyödyn-
biotalous voisi ottaa käyttöönsä marjojen lisäksi
täneelle teollisuudelle tyypillisten keskitettyjen
myös muut vaillinaisesti hyödynnetyt luonnon-
järjestelmien rinnalle voi nousta monistettavia
varat, vaikkapa levät, ja tarjota niitä esimerkik-
pieniä laitoksia.
si kemianteollisuudelle. Tällä tavoin voitaisiin kor
vata nykyisiä haitallisia tai hankalasti tuotettavia
Parhaimmillaan nämä laitokset toimivat paikal-
aineita tai luoda uudenlaisia tuotteita, jotka hyö-
lisena verkostona, jossa yhden laitoksen tuotan-
dyntävät oman maan raaka-aineita. Tutkimus-
nossa syntyvää sivuvirtaa käytetään naapurilai-
ja tuotekehitysrahojen uudelleensuuntaaminen
toksen raaka-ainelähteenä siten, että paikallinen
luonnonvarojen monipuoliseen käyttöön olisi si-
ainekierto toimii mahdollisimman suljetusti ja te-
ten hyvä strategia myös maaseudun kannalta.
hokkaasti. Esimerkiksi maatalouden sivuvirroista ja jätteistä voidaan tuottaa biopolttoaineita,
Paikallinen ainekierto hyödyttää
tarkemmin biokaasuja, jolloin sivutuotteena saa-
Teknologisten keksintöjen matka kuluttajalle on
daan luomulannoitteita. Niiden tuotannossa kas-
mutkikkaampi ja hitaampi kuin uuteen kysyntään
veihin sitoutunut, maanviljelylle elintärkeä fosfori
perustuvien maisema- tai hoivapalvelujen. Biota-
saadaan talteen ja palautettua paikalliseen aine-
louden uudet mahdollisuudet maaseudulla ovat-
kiertoon. Paikallisilla luomulannoitteilla voidaan
kin vielä melko tuntemattomia. Ne eivät nouse
korvata nykyisiä tuontilannoitteita.
spontaanisti esiin verkkokeskusteluissa tai kuluttajien toiveissa.
Lannoitekysymys on akuutti siksi, että fosforivarannot ovat hupenemassa ja maatalouden ke-
Biotaloudessa maaseudun ei tarvitse tyytyä luon-
miaa joudutaan ajattelemaan toisin. Lähellä tuo-
nonvarojen tuottajan tai raaka-ainetoimittajan
tettu ravinne vähentäisi myös kuljetuksia, jolloin
rooliin. Maaseudulla voidaan kehittää biotalou-
sekä viljelijälle koituvat kustannukset että maata-
Maaseudun voimavarojen hyödyntäminen
kaupallisesti on luonteva osa nuorten
tulevaisuushaaveita.
22
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
Biotaloudella tarkoitetaan kaikkea sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään biomassaa, siis luonnosta saatavaa materiaalia, joka uusiutuu
yhteyttämisen seurauksena. Biomassaa on esimerkiksi kaikki kasveista
saatava raaka-aine. Biotaloutta on myös biologisten prosessien, kuten
entsyymien tai bakteerien hyödyntäminen tuotannossa. Biotaloudessa
huolehditaan myös biomassoja tuottavista luonnon ekosysteemeistä
ja toimitaan ekotehokkaasti, energiaa ja materiaa säästäen ja kierrättäen. Biotalous on vastaus fossiilitaloudesta aiheutuvaan ilmastonmuutokseen.
INFO
Biotalous
loustuotannon hiilijalanjälki pienenisivät puhu-
haitattomien laitosten sijainti kiinnostaa – työ ja
mattakaan ravinteen seurauksista luonnon kier-
tuotteet tulevat lähelle.
tokulussa. Luomulannoitetta voidaan puolestaan
hyödyntää esimerkiksi paikallisen luomu- ja lähi-
Erilaisten tuotantolaitosten hajautus tarkoittaa
ruoan tuotannossa, jolloin taas yksi tuotantopro-
siis lisää paikallisia työpaikkoja. Ne taas vaativat
sessi edesauttaa toisen tuotteen syntyä.
ympärilleen palveluja, jolloin positiivinen kierre
on valmis. Maallemuuttoa kaavaileva kaupunkilai-
Tämänkaltaiset esimerkit luovat uskoa uudenlai-
nen pääsee haluamaansa hyvää elämää elävään
siin elinkeinoihin. Kun energiaa, lannoitteita ja
kylämiljööseen. Uusien ratkaisujen on kuitenkin
muita biomassaa hyödyntäviä tuotteita valmiste-
oltava harmoniassa hyvinvointi- ja ekologiapyrki-
taan pienissä, toisiinsa kytkeytyvissä yksiköissä eri
mysten kanssa, muutoin maaseudun lumo ei to-
puolilla maaseutua, myös työpaikkoja on tiheäm-
teudu.
mässä. Kun energiaa tuottava biomassalaitos voi
vielä samalla tarjota prosessinsa sivutuotteet tai
jätteet jonkin muun tuotteen raaka-aineeksi, kuten edellä esitettiin, biotalouden edut hahmottuvat entistä paremmin: yhden työpaikan yhteyteen
syntyy toinen. Hajautettu bioteollisuus ei ole nimby-ilmiö (not in my backyard) vaan päinvastoin
pimby (preferably in my backyard). Hyödyllisten
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
23
5
Hyvinvointia
koko Suomelle
24
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
Vanhat mielikuvat murtuvat rutisten, kun maaseutua katsoo
uusin silmin. Moni asia on mahdollinen jo nyt, mutta kaikkien
maaseutuun liitettyjen toiveiden ei uskota toteutuvan.
Maaseudun tulevaisuuden menestyksessä liiketoiminnan
kehittäminen on avainasemassa. Palvelumuotoilulle on sijaa,
kun käännetään maaseudun vahvuuksia menestystarinoiksi.
Usko ja toivo eivät aina kohtaa. Maamerkit-ba-
tavat luottamuksen puutetta maaseutupolitiikkaa
rometri kertoo mielenkiintoisista ristiriidoista, sil-
kohtaan, jossa on pohdittu uhkia ja valvottu etuja,
lä suomalaiset eivät välttämättä usko maaseutuun
muttei ehkä niinkään katsottu maailmanlaajuisten
kohdistettujen toiveiden toteutuvan. Saavutetta-
trendien tuomia mahdollisuuksia. Ei ole myöskään
vuus askarruttaa suomalaisia eniten. Vaikka hie-
tartuttu siihen, miten maaseutu voisi osaltaan luoda
man yli puolet toivoo maaseudun olevan kaikkien
hyvinvointia koko Suomelle. Maaseutupolitiikan on
ulottuvilla vuonna 2025, vain joka kolmas uskoo
jatkossa oltava kysyntälähtöistä, jotta suomalaisten
näin tapahtuvan. Vielä vähemmän uskotaan sii-
maaseututoiveet voisivat toteutua. Painopisteen on
hen, että lähiratkaisut voisivat toimia vaihtoehto-
siirryttävä edunvalvonnasta koko Suomen etuun.
na keskittämiselle: vain joka toinen toivojista uskoo näin käyvän. (Kuva 6)
Maaseudusta liiketoimintaympäristönä puhutaan
vielä vähän. Alasuutari&Alasuutarin lehdistöai-
Luomu- ja lähiruoan saatavuutta toivotaan laajasti
neistosta tehdyssä diskurssianalyysissä maaseutu
– ja siihen myös uskotaan. Samaan aikaan yli puo-
liittyy ennen kaikkea politiikkaan (60 % tutkituis-
let barometrivastaajista uskoo maatalouden te-
ta lehtikirjoituksista), mutta myös jonkin verran ta-
hostuvan entisestään, vaikka vain viidennes toi-
sa-arvoon, ympäristöön, terveyteen ja hyvinvoin-
voo niin käyvän.
tiin sekä taiteeseen ja kulttuuriin. Liiketoiminnan
kehittäminen on kuitenkin avainasemassa silloin,
Yhtäältä nämä vastaukset kertovat aidosta kysyn-
kun maaseudun tulevaisuuden menestys perus-
nästä. Jos maalla toivotaan olevan yritystoimintaa
tuu maaseudun ulkopuolelta tulevaan kysyntään.
- vaikkapa matkailukohteita tai hyvinvointipalve-
Tämä ei onnistu niin, että ensin määritellään maalle
luja - sinne todennäköisesti myös mennään näi-
sopivat elinkeinot ja tuetaan vain niitä. Tyypillisyyk-
tä palveluja käyttämään. Toisaalta ristiriidat heijas-
siin tarttuminen ei edistä innovaatioita. Sen sijaan
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
25
Hyvinvointia koko Suomelle
pitää tuotteistaa maaseudun voimavaroja ennak-
asuin- ja työpaikan kuin he ovat aina halunneet.
koluulottomasti. Palvelumuotoilu on avuksi, kun
Verkottunut, kestävää elämäntapaa edistävä maa-
käännetään maaseudun vahvuuksia menestysta-
seutu vastaa kuluttajakansalaisten tarpeeseen elää
rinoiksi.
parempaa elämää. 1900-luvun teollinen Suomi rakenteineen ja ajatusmalleineen vaihtuu luonto- ja
Uudet mielentilat
ihmislähtöiseen 2000-luvun Suomeen, jossa kau-
Maaseutu ei ole enää entisensä eikä sen tarvitse
punki ja maaseutu eivät ole toistensa vastakohtia,
olla. Maaseutu voi tarjota monille juuri sellaisen
vaan ne täydentävät toisiaan. Ajatteleehan noin 40
Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy
Mitkä seuraavista tulevaisuudenkuvista parhaiten
vastaavat toivomustasi Suomen maaseudun
merkityksestä vuonna 2025?
Entä miten uskoisit asioiden olevan vuonna 2025?
47
Luomu- ja lähiruokaa on
runsaasti saatavilla
64
28
Maaseutu on helposti
kaikkien saavutettavissa
57
38
Maaseudulla on paljon uudenlaista
vihreän talouden liiketoimintaa
50
20
Lähiratkaisut nähdään aitona
vaihtoehtona keskittämiselle
44
37
Yhä useammat kaupunkilaiset
asuvat maaseudulla osa-aikaisesti
33
43
Yhä useampi tekee etätöitä
maaseudulla
30
Uskoisin
51
Maatalous on huomattavasti
tehostunut entisestään
Toivoisin
20
Suomalaiset,
n=1620
31
Maaseutu on voimakkaasti
autioitunut
5
0
10
20
30
40
50
60
70 %
Kuva 6. Toivomukset ja uskomukset maaseudun tulevaisuudesta
(Lähde: Maamerkit-barometri 2011)
26
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
prosenttia suomalaisista olevansa sekä maalainen
rustua hyvään tahtoon tai pelkkiin tukieuroihin,
että kaupunkilainen.
vaan sinne on synnyttävä elinkeinoja, asuntoja ja
ihmisiä. Työ pysyy maalla, kun ratkotaan esimer-
Vaikka maaseudusta voi puhua mielentilana pi-
kiksi ilmastonmuutoksen, liikkuvan elämänta-
kemmin kuin paikkana, sen paikkuutta ei pidä
van ja kiihtyvän elämänrytmin tuomia haasteita.
unohtaa. Maaseudulle itselleen ei riitä, että sitä
Tämä hyödyttää niin Suomea kuin globaalia kes-
vain ajatellaan. Sen on edelleen oltava myös paik-
tävää kehitystä.
ka, jossa toimitaan. Sen elinvoimaisuus ei voi pe-
Palvelumuotoilu
on avuksi, kun
käännetään
maaseudun
vahvuuksia
menestystarinoiksi.
epämoderni
moderni
muuttumaton
vanha
muuttuva
uusi
kaukana
lähellä
samanlainen
erilainen
maa- ja metsätalous
tuotanto
biotalous
palvelut
VASTAPARIT
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
27
heikkoina signaaleina, pieninä ja suurina muutoksen merkkeinä, uusina toiveina. Moni asia on mahdollinen jo nyt. Esteettisiin luonnonvaroihin perustuvia palveluja voi tarjota vaikka heti, samoin
hyvinvointipalveluita. Luonnonvarojen käyttöä
tarkastellaan uusin silmin. Etätyötä voi tehdä ainakin jaksoittain maalla. Biomassan kääntäminen
energiaksi on jo alkanut, hajautetut biotalouden
ratkaisut ovat suunnitelmissa ja luomutuotanto kannattavampaa kuin koskaan. Lupaavinta on
kuitenkin se, että uusi sukupolvi on kiinnostunut
työstä ja asumisesta maalla. Uudelle liiketoiminnalle on tekijänsä.
1
Kulttuuri- ja
luonnonympäristön
hyödyntäminen.
2
Luonnonvarojen
kestävä käyttö.
3
Uudet
teknologiat.
Maaseutupolitiikan
on jatkossa oltava
kysyntälähtöistä,
jotta suomalaisten
maaseututoiveet
voisivat toteutua.
4
Ekotehokkaat
asumis- ja
liikkumisratkaisut.
5
Alkutuotannon
uusi tuleminen.
6
Hajautettu
tuotanto.
28
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
TYÖN SIEMENIÄ
Toisaalta maaseudun tulevaisuus on jo täällä,
-näille on kysyntää
Hyvinvointia koko Suomelle
6
Lähteet
•
Alasuutari, P. & Alasuutari, E. (2011) Maaseudun merkitykset suomalaisessa julkisessa
keskustelussa: Diskurssianalyyttinen tarkastelu. Sitran selvityksiä 50. Helsinki.
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä 50.pdf
•
Gustafsson, M., Stoor, R. & Tsvetkova, A. (2011) Sustainable Bio-economy: Potential,
Challenges and Opportunities in Finland. Sitra series 51. Helsinki.
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä 51.pdf
•
Haukkala, T. (toim.) (2011) Monipaikkaisuus: ilmiö ja tulevaisuus.
Sitran selvityksiä 54. Helsinki.
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä54.pdf
•
Hienonen, K. (2011) Maaseutu tulevaisuuden merkitysyhteiskunnassa: Trendianalyysi.
Sitran selvityksiä 52. Helsinki.
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä 52.pdf
•
Pöyry Management Consulting (2010) Maamerkit-ohjelman tiedon keruu 1, 2 ja 3/2010.
Julkaisematon.
•
Sitra (2010) Maamerkit-barometri 2009.
http://www.slideshare.net/Maamerkit/maamerkit-barometri-2009
•
Sitra (2011) Maamerkit-barometri 2011.
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
29
Maaseudun tulevaisuus on jo täällä,
heikkoina signaaleina, pieninä ja suurina
muutoksen merkkeinä, uusina toiveina.
Moni asia on mahdollinen jo nyt.
30
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
Maisema on, työ puuttuu • 05/2011
31
Maamerkit-ohjelma
Sitran Maaseudun merkityksistä nimensä saaneessa Maamerkit-ohjelmassa (2010-2014) tunnistetaan huomisen tarpeita
ja etsitään uusia tapoja, joilla maaseutu voi vastata esimerkiksi ilmastonmuutoksen, liikkuvan elämäntavan ja kiihtyvän
elämänrytmin haasteisiin. sitra.fi/maamerkit
Riitta Nieminen-Sundell
Riitta Nieminen-Sundell on menneestä ja tulevasta kiinnostunut sosiologi, joka tutkailee työkseen länsimaisen arjen
muutoksia. Työn ja kulutuksen uudet käytännöt ovat hänelle
keskeinen mielenkiinnon kohde. Nieminen-Sundell haaveilee
talosta suomalaisen peltomaiseman äärellä, mutta asuu ja
työskentelee tällä hetkellä Englannissa. Aiemmin NieminenSundell toimi ennakoijana Nokiassa ja Sitrassa.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Itämerentori 2, PL160, 00181 Helsinki
Puhelin (09) 618 991, faksi (09) 645 072, sitra.fi
ISBN 978-951-563-774-1