Kauneimmat - Adventkyrkan Stockholm

SIBELIUS • KUULAJ. SibeliuS,
• MERIKANTO
KILPINEN
• KASKI • HANNIKAINEN
T. Kuula•och
o. MeriKanTo
Säv,
säv susa
VACKRASTE
VacKraSTe
SÅNGERSångar
aV
finländSKa
AV FINLÄNDSKA
TonSäTTare
TONSÄTTARE
Konsert lördagen
den 12 maj 2012
kl. 15.30 i Adventkyrkan,
Olof Palmes gata 25,
Stockholm
program
ohjelma
The most
beautiful
Songs
by
Finnish
Composers
Kauneimmat
Suomen
Lauluista
Oskar Merikanto:
Omenankukat – Äppleblommor, op. 53/1 (E. Leino)
Pai, pai paitaressu – Sov, sov, liten parvel,
op. 2/1 (J. Mustakallio)
Kullan murunen – Du mitt klara hjärtegull,
op. 20/1 (J. H. Erkko)
Yrjö Kilpinen: Laululle – Till sången,
op. 52/3 (V. E. Törmänen)
Heino Kaski: Lähdettyäs – Älskade, se´n du ifrån mig gått,
op. 26/3 (V. A. Koskenniemi)
Ilmari Hannikainen: Rauha – Frid (E. Leino)
ristlakki, sopran
JeanSatu
Sibelius:
Tuula
piano op. 88/1 (F. Franzén)
Blåsippan hällström,
– Sinivuokko,
Säv, säv susa – Kaisla, kaisla kuiski, op. 36/4 (G. Fröding)
FRI ENTRÉ! Frivillig kollekt.
Var det
en dröm? – Oliko se unta?, op. 37/4 (J. J. Wecksell)
Toivo Kuula:
Kesäyö kirkkomaalla – Sommarnatt på kyrkogården,
op. 6/1 (V.A. Koskenniemi)
Tuijotin tulehen kauan – Länge såg jag in i glöden,
op. 2/2 (E.Leino)
Aamulaulu – Morgonsång, op. 2/3 (E.Leino)
Suutelo – Kyssen, op. 8/1 (A.Kouta)
Viisi suomalaista kansanlaulua ­
Fem finska folksånger (sov. / arr. Ralf Gothoni)
• Minun kultani – Min käresta
• Hilu, hilu – Hilu, hilu
• Soittajapaimen – Herdeflöjtisten
• Läksin minä kesäyönä käymään – Går jag mig i dal’n
• Tule tule kultani – Kom, kom min älskade
Fri entré. Frivillig kollekt. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen kolehti.
Oskar Merikanto (1868-1924) var en av
de första tonsättare i Finland som använde
finskspråkig lyrik i sina sånger. Vackra,
na­
turliga melodier kombinerade med
imposanta piano­
ackompanjemang gjorde
honom till hela folkets älsklingskompositör.
Den populära vaggvisan Pai pai paitaressu
skrev han som 19-åring. Den handlar om
moderns drömmar om sitt barns framtid i
det självständiga Finland.
Yrjö Kilpinen (1892-1959) är med
sina över 700 sånger en av de mest
produktiva sångkompositörerna i Finlands
musikhistoria. Den till Törmänens text
tonsatta Laululle (Till sången) är en sublim
hyllning till musiken.
Även Heino Kaski (1885-1957) me­ri­
te­rade sig som sångkompositör. Läh­dettyäs
(Älskade, se’n du ifrån mig gått) beskriver
på ett gripande sätt känslorna efter den
älskades död. Den finska sommarnattens
och kärlekens innersta väsen får en av de
finaste tolkningar i Ilmari Hannikainens
(1892-1955) Rau­ha (Frid).
Jean Sibelius (1865-1957), känd
främst för sina storartade orkesterverk och
symfonier, har även komponerat enastående
sångmusik. Säv säv susa berättar om Inga­
lill, en flicka som tröstlös och förkrossad
av omgivningens fördömande går och
dränker sig. Var det en dröm?, en av
Sibelius vackraste solosånger, beskriver den
övergivnes känslor.
Kvantitativt förblev Toivo Kuulas (18831918) produktion tämligen begränsad men
är ingalunda mindre ansenlig för det inom
den finländska sångmusiken. Karakteristiskt
för Kuulas sånger är kantabilitet och en
urkraftig, robust stil. De flesta av sångerna
komponerade han för sin musa Alma Sil­ven­
toinen som senare blev hans fru.
Kuulas sånger reflekterar mycket över
det förflutna; till exempel Kesäyö kirk­
komaalla (Sommarnatt på kyrkogården) och
Tuijotin tulehen kauan (Länge såg jag in i
glöden) rekapitulerar livscykelns berg och
dalar. Aamulaulu (Morgonsång) utgör ett
ljusare inslag i den annars rätt svårmodiga
oeuvren där Suutelo (Kyssen) är en riktig
koloss. Indelad i två delar är den som opera
i miniformat. Den rika symboliken i texten
är svårtolkad. Liljan representerar troligen
renhet och oskuld. Under livets gång
drabbas den rena blomman av frostnatt.
Suutelo har även setts som allegori över
Kuulas och Silventoinens kärlekshistoria
som fördystrades av sjuklig svartsjuka och
kontrollbehov.
Gamla finska folksånger får ny, dels
även munter skepnad i Ralf Gothonis
arrangemang från 1987, dedikerat till Jorma
Hynninen.
Oskar Merikanto (1868-1924) oli sävel­tä­
jistämme ensimmäisiä, joka käytti lauluis­sa
suomalaista runoutta. Hänen laulu­sävellyk­
sis­tään muodostui koko kansan rakas­tamia
teok­sia, ehkä juuri kauniin yksinkertaisen
melo­diarakenteen ja upeiden piano-osuuk­
sien täh­
den. Suuren suosion saaneen
Pai, pai paita­
ressun Merikanto sävelsi
19-vuotiaana. Tässä kehtolaulussa äiti kuvaa
odotuksia jälkeläisensä tulevaisuudesta
itsenäisessä Suomessa.
Yrjö Kilpinen (1892-1959) on
jäänyt his­
toriaan yhtenä tuotteliaimmista
laulumusiikin säveltäjistämme. Hän kir­joit­
ti yli 700 yksin­laulua. Laululle, Törmäsen
tekstiin, on herkkä ylistys musiikin
kunniaksi.
Myös Heino Kaski (1885-1957) an­sioi­
tui laulumusiikin säveltäjänä. Lähdettyäs-
laulussa rakkaan kuolema on py­säyttävä.
Ilmari Hannikaisen (1892-1955) Rau­ha
lienee yksi herkimmistä suomalaisen ke­sä­yön
ja rakkauden kuvauksista.
Vaikka Jean Sibelius (1865-1957) on
tullut erityisesti tunnetuksi upeista orkes­
teriteoksistaan ja sinfonioistaan, myös hänen
säveltämänsä laulumusiikki on ainutlaatuista.
Säv, säv su­sa kertoo tarinan Ingalill-tytöstä,
joka loh­duttomasti hukuttautui ympäristön ja
yhteisön paineiden lyöminä. Var det en dröm?,
yksi Sibeliuksen kauneimmista yksinlauluista,
käy läpi hylätyn rakastajan tunteita.
Toivo Kuulaa (1883-1918) suomalaisen
lau­
lumusiikin säveltäjänä ei tule väheksyä,
vaikka tuotannon laajuus jäikin pieneksi.
Kuulan lau­
luissa kohtaavat laulullisuus ja
vä­kevä, juu­reva tyyli. Suuri osa lauluista on
sävelletty hä­
nen muusalleen Alma Sil­
ven­
Diplompianisten Tuula Hällström
har lied- och kammarmusik som specialitet. Hon arbetar aktivt med flera
solister och är efterfrågad som ackompanjatör i samband med sångtävlingar,
operaproduktioner och mästarkurser.
Pieksämäki lied-pianisttävlingen
(den enda i sitt slag i Finland) vann
Tuula år 1999. Tillsammans med violinisten Anna Kahanpää vann hon Juvenalias kammarmusiktävling 1995
och kvalificerade sig till finalen i
Kuhmos internationella duotävling Tuula Hällström
1998. Som solopianist kom hon tvåa i Ilmari Hannikainen
-pia­notävling 1996, och fick ett pris även i Helmi Vesa -tävling i januari 1999.
Pianostudierna började Hällström vid Västra Hälsingfors
Musikinstitut med bl a Collin Hansen som lärare. Samarbetet med honom fortsatte senare vid Sibelius-Akademin. Sitt
piano­diplom erhöll hon våren 2003 med utmärkta vitsord med
professor Erik T. Tawaststjerna som handledare.
På mästarkurser har Hällström haft bl a Konstan­tin Bogino
och Ralf Gothoni som lärare, och liedmusik har hon studerat
förutom för Collin Hansen även för Gustav Djupsjöbacka,
Ilmo Ranta, Eero Heinonen m fl.
I Finland har Hällström medverkat bl a vid Savonlinna
Operafestival, Kuhmo Kammarmusik, Mänttä Musikfestival,
Musikvecka i Kangasniemi, Kammarmusik vid Tusby träsk
och Musikfestspelen i Nådendal. Om andra länder kan nämnas Sverige, Estland, Polen, Storbritannien, Ungern och USA.
toiselle, josta myö­hemmin tuli hänen vaimonsa.
Kuulan lauluissa pohditaan paljon mennyttä elämää;
esimerkiksi Kesäyö kirkkomaalla sekä Tuijotin tulehen kauan
tilittävät elämänkaaren nou­
suja ja laskuja. Aamulaulu tuo
keveyttä Kuu­lan suhteellisen raskaaseen laulutuotantoon, jossa
Suutelo edustaa ns. järkälettä. Kahdessa osassa sävelletty laulu
on kuin pienoisooppera; tekstin symbolikieli on moninaista ja
paikoin vai­keasti ymmärrettävää. Lilja edustanee sym­bolina
puhtautta ja viattomuutta. Elämän ede­
tessä viaton kukka
kohtaa pakkasyön. Suutelo-laulua on tulkittu myös suhteessa
T. Kuulan ja A. Silvennoisen rakkaustarinaan, jota varjostivat
voimakas mustasukkaisuus ja omistushalu.
Tutut suomalaiset kansanlaulut saavat Ralf Gothonin
sovituksissa uuden, paikoitellen hilpeänkin, muodon.
Laulusarja on sovitettu vuonna 1987 ja omistettu Jorma
Hynniselle.
Presentationstexter: Satu Ristlakki. Lähde/Källa: G. Djupsjöbacka,
Istumme ilokivellä, 2001.
Övers. till svenska: SM
Diplomipianisti Tuula Hällström on erikoistunut liediin
ja kamarimusiikkiin. Hän konsertoi aktiivisesti useiden eri
laulajien kanssa ja on haluttu
pianisti laulukilpailuissa, oopperaproduktioissa ja laulun mestarikursseilla.
Pieksämäen liedpianistikilpailun (ainoa laatuaan Suo­
messa) Hällström voitti kesäl­lä
1999. Vuonna 1995 han voitti
viulisti Anna Kahanpään kanssa
Juvenalian kamarimusiikkikilpailun ja selviytyi 1998 Kuhmon kansainvälisen duokil­
pailun fi­­naa­liin.
Soolopianistina hän on saavuttanut toisen sijan Ilmari
Hannikainen -pianokilpailussa
vuonna 1996, ja hänet palkittiin
myös Helmi Vesa -kilpailussa
tammikuussa 1999.
Opintonsa Hällström aloitti
Länsi-Helsingin Musiikkiopistossa opettajanaan mm. Collin
Hansen, jonka kanssa yhteistyö
jatkui myös Sibelius-Akate­
miassa.
Keväällä 2003 hän suoritti
pianodiplominsa erinomaisin
arvosanoin opettajanaan professori Erik T. Tawaststjerna.
Mestarikursseilla Hällströmin
opettajina ovat olleet mm.
Konstantin Bogino ja Ralf
Gothóni, ja lied-musiikkia hän
on opiskellut Collin Hansenin
lisäksi mm. Gustav Djupsjöbackan, Ilmo Rannan ja Eero
Heinosen johdolla.
Suomessa Tuula Hällström
on esiin­­­tynyt mm. Savonlinnan Oopperajuhlilla, Kuhmon
Kamarimusiikissa, Mäntän Mu­­
siikkijuhlilla, Kangasniemen
Mu­siikkiviikoilla, Tuusulanjärven Kamarimusiikissa ja Naantalin Musiikkijuhlilla. Muista
maista mainittakoon Ruotsi,
Viro, Puola, Britannia, Unkari
ja USA.
www.tuulahallstrom.fi
Satu Ristlakki
Helsingforsbo Satu Ristlakki, sopran,
avlade sitt musikmagisterexamen vid
Sibelius-Akademin (musikpedagogik,
2001) och examen i sång på A-nivå
(2008) med högsta möjliga vitsord med
Päivi Nisula som lärare.
Debytkonserten ägde rum i skolans
konsertserie Soiva Akatemia! ett år
sena­re. Om utlandsstudier kan nämnas
Conservatorium van Amsterdams internationella mästarkurs i lied (2006-2008)
för bl a Udo Reinemann, Rudolf Jansen,
Edith Wiens, Roger Vignoles och Mitsuko
Shirai. Samarbetet med professor Dorothy
Irving i Sverige pågår fortfarande.
Ristlakki ha gett konserter och särskilt
liedkonserter såväl i hemlandet som utomlands (Sverige, Nederländerna, Frankrike).
Från lyrisk mezzo­
sopranroller som Dorabella (Cosí fan tutte), Cherubino (Figaron
häät) och Lisetta (Il mondo della Luna, Helsingfors 2009, regi Ville Saukkonen) har hon
övergått till operalitteraturens sop­ranroller:
Gre­vinnan (Figaros bröllop), Rusalka
(Rusalka) Mimí (La Bohéme) och Fiordiligi
(Cosí fan tutte). Från våren 2008 har Ristlakki medverkat i Finlands nationaloperas extra
kör (bl a Boris Godunov, Peter Grimes).
Satu Ristlakki kom i semifinal i den internationella sångtävlingen Concours de Chant
Lyrique i Paris 2008, och i sångtävlingen
International Mozart singing competition
(London 2009) belönades hon med ett specialomnämnande.
Förutom som musiker är Rist­lakki verksam som verksamhetschef för föreningen
Skolornas Musiklärare samt sånglärare vid
musikinstitutet Juvenalia. Fritids­
intressen:
litteratur, dans och yoga.
******
Helsinkiläinen sopraano Satu Ristlakki valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikinmaisteriksi (musiikkikasvatus, 2001) ja suoritti laulun A-tutkinnon (2008) opettajansa Päivi
Nisulan johdolla parhaalla mahdollisella arvosanalla. Ensikonserttinsa Sibelius-Akate­
mian Soiva Akatemia! -konserttisarjassa Ristlakki lauloi vuotta myöhemmin.
Ulkomaisista opinnoista mainittakoon Conservatorium van Amsterdamin kansainvälinen lied-mestarikurssiluokka (2006-2008), opettajina mm. Udo Reinemann, Rudolf
Jansen, Edith Wiens, Roger Vignoles ja Mitsuko Shirai. Yhteistyö professori Dorothy
Irvingin kanssa Ruotsissa jatkuu edelleen.
Ristlakki on esiintynyt erityisesti lied- ja konserttilaulajana niin kotimaassa kuin ulkomaillakin (Ruotsi, Alankomaat ja Ranska). Lyyrisen mezzosopraanon oopperaroolit
kuten Dorabella, (Cosí fan tutte), Cherubino (Figaron häät) ja Lisetta (Il mondo del­
la Luna, Helsinki 2009, ohjaus Ville Saukkonen) ovat viimeaikoina vaihtuneet oopperakirjallisuuden sopraano rooleihin: Kreivitär (Figaron häät), Rusalka (Rusalka), Mimí
(La Bohéme) ja Fiordiligi (Cosí fan tutte). Keväästä 2008 Ristlakki on kuulunut myös
Suomen Kansallisoopperan lisäkuoroon (mm. Boris Godunov, Peter Grimes).
Satu Ristlakki oli semifinalisti Pariisin kansainvälisessä laulukilpailussa Concours
de Chant Lyrique sekä Kangasniemen laulukilpailussa (2008). Hänet palkittiin myös
erikoismaininnalla kansainvälisessä Mozart-laulukilpailussa International Mozart singing competition (London, 2009). Muusikon ammatin lisäksi Ristlakki työskentelee toi­
minnanjohtajana Koulujen Musiikinopettajat ry:ssä ja opettaa laulua musiikkiopisto Juvenaliassa sekä harrastaa kirjallisuut­ta, tanssia ja joogaa. www.saturistlakki.com
ARR.: STOCKHOLMS FINSKA ADVENTISTFÖRSAMLING
JÄRJ.: TUKHOLMAN SUOMALAINEN ADVENTTISEURAKUNTA
layout & tryck: falco profil/sm