Meänmaan parlööri meänkieli - ruotti
Meänmaan parlööri meänkieli ruotti - suomi Birger Winsa Meänmaan Kieliraati 1 Meänkielen förlaaki har utgivit 1. Mettämiehen sanakirja – Jägarens ordbok. Birger Winsa, 2006. 2. Veen ja ilman sanakirja – Vattnets och vädrets ordbok. Birger Winsa, 2007, 2009. 3. Meänmaan sanaparsia – Tornedalens ordspråk. Lars Lampinen & Birger Winsa, 2007, 2009. 4. Luonon sanakirja – Naturens ordbok. Birger Winsa, 2007, 2009. 5. Manalaisitten kirja – Andarnas bok. Birger Winsa, 2007. 6. Meänmaan taikoja – Tornedalens spådomar. Lars Lampinen & Birger Winsa, 2007. 7. Kyyttikirja. Inga-Britt Uusitalo, 2008. 8. Meänmaan ruokasanakirja – Tornedalens & Nordkalottens matordbok. Birger Winsa, 2009. 9. Leipäkirja. Inga-Britt Uusitalo, 2009. 10. Ruuhmiin sanakirja – Kroppens ordbok. Birger Winsa, 2009. 11. Kalastajan sanakirja – Fiskarens ordbok. Birger Winsa, 2007, 2009. Andra utökade upplagan. 12. Poromiehen sanakirja – Renskötarens ordbok. Birger Winsa, 2005, 2009. Andra utökade upplagan 13. Meänmaan parlööri – Meänkieli – ruotti – suomi. Meänmaan Kieliraati & Birger Winsa, 2010. © Birger Winsa Meänkielen förlaaki: www.meankielenforlaaki.se Samtliga böcker kan beställas från: [email protected] Tryckt i Kina, 2010. ISBN 978-91-978031-4-4 2 Fööruurti - esipuhe Kirjailia ja fil.tri Bengt Pohjanen perusti Meänmaan 2005 ja 2009 saima uuesti toimheen Meänmaan Kieliraatin, joka on jatkona 1988 vuoen kieliraathiin. Se pittää valvoa meänkieltä ja tueta suomea kulttuurikielenä sekä lännen ette iänpuolela Tornionväylää. Havattimma ette tarvittee yksinkertasella tavala huomauttaa meänkielen sanastoa. Tämä parlööri on niitä ensimäisiä tuloksia Meänmaan Kieliraatin työstä. Olema keränheet ylheisiä meänkielen sanoja, jokka kaikki on keskusteltu Kieliraatissa. Mutta tietysti on sellaisia sanoja mukana joita käytethään esimerkiks vain Jellivaaran suomessa niinku tih ‘kuule’. Kuitekki selvästi suuriin osa parlöörin sanoila on hyvin suuri levike koko Meänmaala, siis Ruottin ja Suomen Tornionlaaksossa. Ingela Henriksson on kirjottanu kielipakinoita ja Inga-Britt Uusitalo on riitanu kuvat ja pärmät. Bengt Pohjanen on lainanu meile yhen runon. Kiitän Kieliraatia, runosta ja työstä! Birger Winsa Dusentti ja Kieliraatin puhheenjohtaja www.meanmaa.net 3 Jakakaa vain maat ja manterheet, mutta Meänmaan sinitaivasta tet että saata jakkaa Jakakaa valta keskenhään, lumivalkeata yhtheistä väylää tet että saata jakkaa Jakakaa usko ja aate, taihvaan keltasta aurinkoa tet että saata jakkaa Taivas, maa ja aurinko oon aina 4 5 TULEN HETIN - Tuleks´ hetin? ystävä kysy telefoonissa. - Joo, aivan hetin mie vastasin. Mie päätin lähteä varsin ko minun kirjotus oli valmis. Eipä siinä niin pitkhään mene, mie luulin. Kyllä mie hetin sinne kerkiän. Jotaki tiimaa jälemin mie olin valmis ja lähin touhussa ystävän työ. Ovet lukussa. Soitin mutta ei sielä kukhaan vastanu. Lapun se oli jättäny ovele. ”Sie lupasit tulla hetin mutta et tullu. Ko junala oon aika lähteä se lähtee. Aikataulussa oon aijat ja jos niitä ei passaa niin se mennee”. PYÖRTYÄ METTÄSSÄ - Lenna oon pyörtyny hirvimettässä eilen! - Älä hulluta! Kunkas meni? Kuolikos se? - Kuoli? Ei se ko pyörty. Ei se tapa. - Kukas sen löysi? - Se istu kannon päälä mettässä ja mietti vähän aikaa mistä hän oli tullu. - Istu? Milläs se istu jos se pyörty? 6 - No, helpompi se istua oon ko siinä pyöriä. - Mutta olikos se pyöryksissä pitkhään? - Ei veikkosen. Se istu siinä vähän aikaa ja niin se muistiki mistä se tuli, lähti sinne marshiin ja tuli valtatiele. Tiima siinä piiain meni. - Aika pyörtymistä. En mie kyllä usko ette se pyörty. Mikäs tauti sillä oon? - Tauti? HUILAAMA VAIN Lennala oli tullu sukulainen, Erkki, Suomesta kylhään. Tietenki se halusi kelkkatörhmään. Molemalla oma kelkka. Aikansa net siinä olit kovala vauhtila huilanheet ko Erkki viimeks hikipäissä ja väsyhneenä istahti törmän päälä kelkale ja kysy: - Jokhaan huilaama? - No, huilaama vain, Lenna vastasi. Oli se vain niin väsyny mutta ei sunkhaan se sitä saattanu tunnustaa kaupunkilaisele. Ja niin net huilasit taas törmää alle. Välistä 7 perävilkkaa, välistä rinnakkaa. Tuntu ettei paljon jalat kantanheet mutta ei ollu ko käpätä törmää mäkheen. Lenna ei jaksanu viimeks paljon seisoa jaloila ko se tuli ylös. Erkkiki heilu kelkan yli. Ja siinä net huokailit ja vahtasit toisia ko Lennan äiti huusi net syöhmään. - Jopa tet vain oletta sielä kovvaa vauhtia huilanheet, se maino. - Huilanheet? Erkki katto ja maino. Emmä vähhääkhään. Met olema koko päivän laskenhhet eikä tässä ole huilattu vähhääkhään. Mie olen niin väsyny. Lenna silmäsi Erkkiä ja siinä samassa se huomasiki mitä se huilaaminen merkittee. Se hymmyili mutta päätti olla vaiti. 8 SAUNAN KIUAS JA KULTTUURI Suomen mies ja Pajalan piksipoika istuit kuumassa saunassa ja piksipoika sano ette ”heitä nyt”, kun Suomen mies alko lissäämhään vettä kiuaksheen. Ja Suomen mies viskasi kauhala ja aina kuumemaks tuli. Sitten se suomalainen luuli ette piksipoika haluaa lissää ja viskasi taasen kauhalisen. - No heitä nyt, sai Suomen mies vähän äreän vastauksen. - Jaa, sano suomalainen ja viskasi kolmanen kauhan. - No, heitä HELVETISSÄ, sanoi piksipoika hyvin äreästi palavilla korvila. Ja, Suomen mies jäi miettimhään ette onpas kummalinen saunakulttuuri tuola lännenpuolela väylää. 9 - Onko Meänmaalla oma kuninkaski? Meänmaa on lähespä aina ollu yhteinen kulttuurialue aina 1200 luvulta lähtien, ja piian paljon vareminki. Islantin saakat kertova ette Meänmaalaisila oli jo varhain oma kuninkas Kaukomieli ja kuttuit ittensä kainulaisiks/kveeniksi. 800 saasta vuoesta vain 200 vuotta on ollu erotettu kahteen valtakunthaan (1809-2009). Nyt olthaan yhtä kansaa uuesti. Meänmaalaiset asuva molemin puolen Tornionlaaksoa, pitkin Tornion, Muonion ja Könkämän väyliä. Meän viralinen kieli on meänkieli. Meilä on oma passi, jonka kaikki Meänmaan ystävät saattava ostaa. Meilä on oma avisi, oma flaku, oma teatteri, Kieliraati, flakupäivä, kansanlaulu ja lissää kasvaa syrjää myön kun kehitämä yhteistyötä poikki väylää. Lissää tietoja www.Meanmaa.net. Meänmaa passin passitoimituksesta: [email protected] 10 11 Mistäs meänkieli tullee? Piian se on väärin kysyä mistäs meänkeli tullee jos vastaus on ette se on aina ollu Meänmaassa? Nyt tiämä ette Meänmaassa on ollu asutusta vähhiinthääns 11 000 vuotta ja jo 2300 vuotta aikaa osathiin tehhä rautaa - taito mitä vain hyvin lukenheet ekspertit nykysin ossaava. Sellainen taito viittaa ette on ollu aika vakituista asutusta kuitekki kystilä. Mutta met emmä tiä mitä kieltä net puhuit - mutta luultavasti jotaki suomen-ugrilaista kielimuotoa. Saamelaisia on “aina” ollu Meänmaassa. Sitten tuli noin 800 vuotta aikaa itä- ja länsisuomesta väkeä ja meänkielessä on sen takia karjalan kielen piirtheitä niinku sanat mie ja sie ja paljon sanoja länsisuomesta niinku pitkänen, liepeä ja säserä. Sitten on saamelaisia lainoja niinku vaara, vuongeli, vaain ja autto. Ja viimi saan vuoen aikana on tullu paljon ruottalaisia lainasanoja niinku kruua, biili ja pykinki. 12 Meänmaassa puhuthaan meänkieltä Moni vielä kyssyy ette mikä tuo on tuo Meänmaa? Saattaakos se olla mikhään meikäläisille? Yksinkertanen vastaus on ette missä puhuthaan meänkieltä sielä on Meänmaa. Sen yinalue on kunnat molemin puolen Tornionväylää ja osittain Jellivaaran kunta. Kattokaa karttaa! Meänkieltä on poristu sillä alueela satoja vuosia, mutta ruotti on myöhäinen kehitys. Meänkieltä kuttuthiin ennen Tornionlaakson suomeks, eli yks pohjoissuomen murtheista. Kveeni/Kainun kieli mitä puhuthaan Norjassa on hyvin paljon samanlainen ko meänkieli koska sen juuret löytää meänkielestä. Meänkieli ja suomi tulit viralisiksi minuriteettikieliksi Meänmaan lännenpuolela 2000. Niitä kieliä mennee käyttää koko alueela kaikissa kontaktissa myndigheetterin ja julkisitten laitoksitten kansa. 13 Kuinkas h:n päältä puhuthaan? H joka paikhaan mutta ei hiassa Moni suomalainen uskoo ette Meänmaassa saapi panna h:ta joka paikhaan, viskata niinku kryysiä pitkin teitä. Ja niin moni tekkee kun net yrittävä matkia meänkieltä. Mutta tosiasiassa säänöt on hyvin tiukat kuinka h:ta saattaa käyttää. Tässä muutamia ylheisiä piirtheitä. 1. H joka passiivissa niinku esimerkiks: sanothaan, tulthaan, menthiin, ostethiin etc. 2. H joka sanassa missä annethaan suunta eli illatiivi-muoto, esimerkiks: suunthaan, talhoin, kauphoin, puohjiin, lathoon. 3. Kaikissa värpissä ja atjektiivissäki missä on sama suuntamuoto: kalasthaan, hakkaam14 haan, ostamhaan, myyhmään, punasheen, rumhaan etc. 4. Kaikki sanat jokka loppuva –s:älä saava omistusmuoossa h:n, esimerkiks: saapas: saaphaan, lammas: lamphaan, hirvas: hirhvaan etc. Näitten lisäksi h on muutamissa paikoissa sielä ja täälä. Mutta nämät neljä sääntöä määräävä hyvin suuren osan meänkielen h:n käyttöä. Sitten h:ta saattaa huiskuttaa vähän ja panna oman kielituntheen mukhaan. Alkuperänen h on Kalevalassa esimerkiks Pajalahan. Meänkielessä se on ensiks hypäny yhen askelheen takashiin ”Pajalhaan”. Ja sitten se on muutamissa sanoissa hypäny toisenki askelheen taapäin: ”Pajahlaan”. Sellaiset sanat on esimerkiks: kirves: kirhveen – kirvheen, väyhlään – väylhään, tauhluun – taulhuun etc. Ei sen kummempaa. Olekko alkaa saarnaamhaan h:n päältä! Se on kaunista! 15 Onkos meänkieli h-kieli, pi-kieli vain i-kieli? Muutamat haluava narrata meänkieltä ja välistä meänkielelä. Kiusaajat sanova ette kaikki ummikot saattava porista meänkieltä. Se ei ole kun panna i:n perhään ruottalaisheen sanhaan niin puhuthaan meänkieltä. Mutta se ajatus on pörrötystä. Suomen kieli ja meänkieli ei halua lainata sanoja jokka loppuva konsunantila. Niihin panhaan vukaali päähän ja kohtapa aina –ivukaali. Niin lainathaan esimerkiks: baari, restayrangi, kioski, pankki. väkseli. Mutta ei kaara, kämppä eli kaasu. Sen huomaa kätevästi ette jos lainasana loppuu vukaalilla niin ei tule lissäyksiä: kaamera, väkseliloova, sooppa. 16 17 Viralinen ja informälli meänkieli Sitä meänkieltä mitä puhuthaan köökissä ja saunassa tutuitten kansa on oma epäviralinen puhemuoto mitä moni meinaa olevan se aito meänkieli, koska viralista meänkieltä ei ole aiemin ollu. Siinä on enemän kootinvaihtoa ja lainasanoja. Muutethaan useasti kieltä kesken meininkiä ja käytethään turhia lainasanoja, siis sellaisia lainoja missä on meänkielen vastine, esimerkiks: moone – kuu, syklata – pyöräilä, fiskata – kalastaa, soovata – nukkua, prästi – pappi. Tavaliset meininkit siis saattaava olla vaikkapa näin: Mie ajoin suohraan siinä vääkkorsninkissä, en menny höökerille. Oletko käyny syklaamassa? Missäs biilin kontrollpapper on? Mie häyn huomena lähteä biilbesiktninkhiin ja sen takia häyn tehhä ööversyynin ennen kun lähen. Kävin stämplaamassa arbeetsförmeedlinkissä. Ei kukhaan ummikko ymmärä kuitenkhaan tätäkhään kieltä koska on aika vähän -i-sanoja. 18 Viralinen meänkieli on se mitä käytethään raatiossa, avisissa, ja vaikkapa tässä parlöörissä. Siinä ei ole yhtään turhaata ruottalaista lainaa, ei yhtään kootinvaihtoa ja jonkin verran aika vereksiä stantartisuomen lainoja. Kätevästi huomaa ette se on päin mänthyin väittää ette meänkieli on i-kieli. No mitäs sitten pi-kielestä? Kyllä se paremin pittää paikkaa. Se –pi pääte on meänkielen tunnusmerkkiä. Jokhaisessa lyhyssä värpissä pittää panna –pi perhään kun puhuthaan kolmanessa henkilössä, siis: Hän saapi, se juopi, tuo tuopi ja Jumala luopi valtakuntaa. Paremin saattaa sanoa ette meänkielen viralinen muoto on hyvin helppo ymmärtää kaikile suomalaisile. Kyllä Suomessa on vanhoita murtheita jokka poikkeaava enemän suomesta kun mitä meänkieli tekkee. Ja sen takia se ei se ole kun alkaa porisemhaan meänkieltä! 19 20 • MEÄNKIELI SVENSKA aihki gammal, vid tall vanha mänty autto grandunge i sankmark, hjortronplats alanko, pieni laakso avisi tidning lehti SUOMI avisissa seisoo tidningen skriver lehdessä lukee biili bil auto eestakasi tur och retur meno paluu eksi fritidsyxa pieni kirves eli eller tai falskata falska, läcka vuotaa fenka utmattning, näringsbrist uupumus freistata försöka yrittää frikku motorvärmare moottori lämmitin fruukosti frukost aamiainen förkaasari förgasare kaasutin hankisääski harkrank vaaksiainen hantuuki handduk pyyhe hattara flamsig, fnittrig, skrattlysten tirskuva, tyhjästä naurava 21 heittää sluta lopettaa heivata upphöra, avsluta, upphäva lopettaa, lakata henki ande; person henki; henkilö heti snart pian hia ärm hiha hiiappi lyftkran på lastbil kuorma-auton nosturi hilla hjortron lakka hirvas hane koiras honka stående torrfura kuiva mänty hoopo rumlare röllästelijä hoopota rumla rällästää, rellestää huilata glida, kana liukua hukka varg susi hunteerata fundera ajatella hye, hytheet minsta knotten mäkärä, hyttynen hype, hypheet fingertopp, -ar sormenpää hytiäinen större knott mäkärä, hyttynen hälppä glupsk ahne 22 23 24 hämppi spindel hämähäkki häätyä måste täytyä hösötä slösa, kasta (mat) tuhlata hööli rejäl, frikostig, bjudsam antelias ikkuna glaslös vägglucka luukku ilma väder; luft sää; ilma ilmanaikhainen onödig, undgänglig tarpeeton, turha jelpata hjälpa auttaa joukhainen svan joutsen jurota slira pyöriä tyhjää jällata gälla pitää, kestää jänkkä myr med små träd suo, jänkä jäsen led, lem nivel kaara amerikanare, stor bil suuri auto kahalans auki vidöppen apposen auki kahveli gaffel haarukka kahvijuusto kaffeost juusto kahvissa, leipäjuusto 25 kalakakko fiskpalt med rom, palttu mätien ja fiskinnanmäte kalansisuksien kanssa kaltio kallkälla lähde kalve skugga varjo kalvonen handled ranne karski skygg säikky, arkaileva kartano gårdsplan piha kartiini gardin verho kastspöö kastspö vapa, onkivapa kehata idas viitsiä keklata luras, ha en räv i huijata, pettää bakom varje öra kiiski insekt killata gilla, uppskatta; tykätä skryta kirsisääski vårmygga, (bits sääski ej) klasi fönster ikkuna kleini klen, svag heikko klonia rafsa, tafsa, rota penkoa, tonkia, kopeloida 26 hyönteinen, itikka 27 28 kläppi barn; unge lapsi; pentu knapsu man som utför kvinnogöra naismainen mies kohata träffas; mötas tavata kohta nästan lähes, melkein koppaskiiski skalbagge kuoriainen, koppa-, kova- koste bakvatten pyörre kranni granne naapuri kranttu petig, kräsen, noggrann pikkutarkka, tarkka, nirso kravi stordike oja krenkku bock, sågbock pukki, saha- kripa (kopp)öra (kupin) korva krokata krocka törmätä yhteen kruua gruva kaivos kräpä för pratsam liian puhelias kuorustaa rulla, vika upp (ärmar) kääriä kuosto halvtorrt träd, barken kvar puoleksi kuivunut puu kurento kropp; bål vartalo; kroppa, keho kymppi lagbas työnjohtaja 29 kämppä koja, enkel stuga; hus maja, mökki, ‘asunto’ kööki kök keittiö lae trave, stapel pino laukkoa springa juosta levä flark, gungfly suon silmä liepeä svag, mild (kaffe) mieto, laimea liima alg; lim levä; liima lossata låtsas, göra till sig teeskennellä lööki lök sipuli maakäräjä landsting Suomessa ei ole tätä käsitettä maikkua vaka (fisk) napata mainoa prisa, omtala, förundras kehua, kiittää, ylistää mamma mamma äiti manalainen spöke, underjordiskt väsen kummitus marsia gå kävellä meininki mening: avsikt tarkoitus, aie mella nipa jyrkkä rinne 30 31 32 menehtyä svimma pyörtyä mennä pakkia gå med förlust tuottaa tappiota mennä tyrhmään bli medvetslös pyörtyä mettäintyny insnöad, "förskogad" maalainen, erakoitunu mettäperäläinen bybo, inlandsbo maalainen, (nedl) kylälainen, juntti, syrjäkyläläinen mie jag minä moron god morgon huomenta muijuila småle, le hymyillä murkina lunch lounas muuruutti morot porkkana niva strömdrag veden virta joka ei ole koski eikä suvanto nokka näsa nenä nulkuttaa lunka löntystellä nuorkainen, nuorukainen kviga, ung ko hieho oja bäck puro 33 osata träffa, skjuta rätt osua paikala genast heti pakata backa peruuttaa paperossi cigarett savuke pappa pappa isä pauhata prata puhua pelkkasarvet skovelhorn lapiosarvet perustaa bry sig välittää perävilkkaa i rad, led, efter varann perätysten, peräkanaa piiain, piian kanske ehkä piilopaikka gömsle kätkö pitkänen åska ukkonen pitkänen leimaa blixtrar salamoi plaisku blaskig, svag (kaffe) mieto, laiha (kahvi) plakkari ficka tasku pohottaa skymta, glimma välkkyä, kimmeltää pokka vad poovi bröst; bröstficka rinta, poven-, rinnantasku poppa betydelsefull, viktig (person) 34 pohje tärkeä, mahtava 35 36 porista prata puhua poronhärkä härk, kastrerad rentjur salvettu poro porri massaved massapuu potaati, pottu potatis peruna praamia skryta kerskailla praatia prata puhua preivi brev kirje preiviloova brevlåda postilaatikko pruuvata pröva, försöka yrittää, koettaa puas biflöde pudas, sivuvirta puoji affär kauppa puustaavi bokstav kirjain pyhä söndag sunnuntai pylsy blodkorv av mage verimakkara pyörtyä gå vilse eksyä pöhnä dåsig raukeus pölkky timmerstock tukki pönkkä stötta tuki, tukko, este raajia söla med arbete, vitkastella arbeta långsamt 37 raavas vuxen raiska rovdjur, asätare petoeläin raiskata slösa, kasta (mat) tuhlata rakenus höhässja; byggnad haasio; rakennus rasti paus tauko reitti farled väylä remolens auki vidöppen apposen auki riepata hänga roikkua rohki verkligen todella Ruotti Sverige Ruotsi ruumis kropp; lik vartalo, kroppa; ruumis ruumis kulkee tarmsystemet fungerar suolisto toimii ruveta nappa (fisk) napata ryyppönen, paskaröllö, ryyppynen, paskaryykkö gråsparv varpunen räivästä smälla igen (dörr) pamauttaa kiinni räkäpuu frodvuxet träd nopeasti kasvanut puu 38 aikuinen 39 40 räty fräs, kraft, power voimakas saajo myrholme suosaari saaloa flåsa läähättää saarnata prata; tala; predika puhua; saarnata sae regn sade saura mödosam, uthållig työläs, kestävä, sitkeä sie du sinä siivo snäll kiltti sivakka, sivakat skida, skidor suksi, sukset sivvut kroppssida vid midja kyljet sopsata ha fäste (t ex skida) olla pito styyka stuga tupa, mökki suanto sel tyyni vesi koskien välissä, suvanto syrjätä undvika välttää säserä rank (båt) kiikkerä säämätä slita, nöta kuluttaa 41 taajoa söla hidastella taattori dator tietokone taleerata gå omkring planlöst, vara sysslolös kävellä toimettomasti, rauhattomasti tauko rotrep juuriköysi tehhä pois itten göra bort sig nolata tih! tyst, lyssna hiljaa!, kuule! tiiki dike oja tikkuri ylletröja neulepusero tingata diskutera, argumentera, gräla keskustella; kinastella toi tuggummi purukumi tola skidspår latu tolvata trava, springa fort juosta kätevästi, ravata tryki pass, period kausi, jakso tueta stödja tukea tuivata dyka sukeltaa tukkia lägga sig i, tränga sig på sekaantua asiaan tuore fuktig kostea tuorestai torsdag torstai 42 43 44 tyhä bara, enbart vain tykö till någon luo tyskyssä allt på en gång kaikki samalla kertaa, samassa täysi vuxen aikuinen ulkokullattu tillgjord, "förgylld", skenhelig teeskentelijä, tekopyhä ummikko enspråkig person yksikielinen uu sjöfågelholk linnunpönttö vaara berg mäki vaarain hallon vadelma vaimo kvinna; fru nainen; vaimo vaiti! tyst hiljaa! varsin genast heti vasiten på skoj, på pin kiv leikillisesti, tahallaan, varta vasten vekkari väckarklocka herätyskello veres färsk tuore viittiä blygas, tordas uskaltaa, tohtia viskutella viska kuiskata 45 vuoma trädlös, vid myr vuopio långsmal vik, kapea pitkä fjord i vattendrag lahti väkseliloova växellåda vaihdelaatikko väylä älv joki yhtä koska när som helst, strax tällä sekuntilla, näinä aikoina, pian äpyli äpple omena ööversyyni översyn tarkastus 46 puuton suo 47 Meänmaa parlör Svenska - meänkieli 48 SVENSKA MEÄNKIELI affär puoji alg; lim liima allt på en gång tyskyssä amerikanare, stor bil kaara ande; person henki backa pakata bakvatten koste bara, enbart tyhä, vain barn; unge kläppi berg vaara betydelsefull, viktig poppa (mies) biflöde puas bil biili blaskig, svag plaisku (kaffi) bli medvetslös mennä tyrhmään blixtrar pitkänen leimaa blodkorv av mage pylsy blygas, tordas viittiä bock, sågbock krenkku bokstav puustaavi brev preivi 49 brevlåda preiviloova bry sig perustaa bröst; bröstficka poovi bybo, inlandsbo mettäperäläinen (alent.) bäck oja cigarett paperossi dator taattori dike tiiki diskutera, gräla argumentera tingata du sie dyka tuivata dåsig pöhnä eller eli enspråkig person ummikko falska, läcka falskata farled reitti ficka plakkari fingertopp, -ar hype, hypheet fiskpalt med rom, fiskinnanmäte kalakakko flamsig, fnittrig, skrattlysten hattara 50 flark, gungfly levä flåsa saaloa fritidsyxa eksi frodvuxet träd räkäpuu frukost fruukosti fräs, kraft, power räty fuktig tuore fundera hunteerata färsk veres fönster klasi förgasare förkaasari försöka freistata gaffel kahveli gammal, vid tall aihki gardin kartiini genast paikala, varsin gilla, uppskatta; skryta killata glida, kana huilata glupsk hälppä god morgon moron grandunge i sankmark, hjortronplats autto granne kranni 51 gruva kruua gråsparv ryyppönen, paskaröllö, ryyppynen, paskaryykkö gå marsia gå med förlust mennä pakkia gå omkring planlöst, vara sysslolös taleerata gå vilse pyörtyä gårdsplan kartano gälla jällata gömsle piilopaikka göra bort sig tehhä pois itten ha fäste sopsata (sivakka) hallon vaarain halvtorrt träd med bark kuosto handduk hantuuki handled kalvonen hane hirvas harkrank hankisääski hjortron hilla hjälpa jelpata hänga riepata 52 härk, kastrerad rentjur poronhärkä höhässja; byggnad rakenus i rad, led, efter varann perävilkkaa idas kehata insekt kiiski insnöad, "förskogad" mettäintyny (alent.) jag mie kaffeost kahvijuusto kallkälla kaltio kanske piiain, piian kastspö kastspöö klen, svag kleini knott, större hytiäinen koja, enkel stuga; hus kämppä koppöra kripa krocka krokata kropp; bål kurento kropp; lik ruumis kroppssida vid midja sivvut kviga, ung ko nuorkainen, nuorukainen kvinna; fru vaimo kök kööki 53 lagbas kymppi landsting maakäräjä led, lem jäsen lunch murkina lunka nulkuttaa luras keklata lyftkran på lastbil hiiappi långsmal vik, fjord i vattendrag vuopio låtsas, göra till sig lossata lägga sig i, tränga sig på tukkia lök lööki mamma mamma man som utför kvinnogöra knapsu massaved porri mening; avsikt meininki minsta knotten hye, hytheet morot muuruutti motorvärmare frikku myr med små träd jänkkä myrholme saajo 54 måste häätyä mödosam, uthållig saura nappa ruveta (kala) nipa mella när som helst, strax yhtä koska näsa nokka nästan kohta onödig, undgänglig ilmanaikhainen pappa pappa pass, period tryki paus rasti, paysi petig, kräsen, noggrann kranttu potatis potaati, pottu prata porista, praatia, saarnata, pauhata pratsam kräpä prisa, omtala, förundras mainoa pröva, försöka pruuvata på skoj, på pin kiv vasiten rafsa, tafsa, rota klonia rank säserä (vene) 55 regn sae rejäl, frikostig hööli rotrep tauko rovdjur, asätare raiska rulla, vika upp kuorustaa (hiat) rumla hoopota rumlare hoopo sel suanto sjöfågelholk uu skalbagge koppaskiiski skida, skidor sivakka, sivakat skidspår tola skovelhorn pelkkasarvet skryta praamia skugga kalve skygg karski skymta, glimma pohottaa slira jurota slita, nöta säämätä sluta heittää slösa, kasta raiskata, hösötä (ruoka) småle muijuila 56 smälla igen räivästä (ovi) snart heti snäll siivo spindel hämppi springa laukkoa spöke, underjordiskt väsen manalainen stordike kravi strömdrag niva stuga styyka stående torrfura honka stödja tueta stötta pönkkä svag, mild liepeä (kaffi) svan joukhainen Sverige Ruotti svimma menehtyä söla, arbeta långsamt raajia, taajoa söndag pyhä tarmsystemet fungerar ruumis kulkee tidning avisi tidningen skriver avisissa seisoo till någon tykö 57 tillgjord, "förgylld", skenhelig ulkokullattu timmerstock pölkky torsdag tuorestai trava, springa fort tolvata trave, stapel lae trädlös, vid myr vuoma träffa, skjuta rätt osata träffas; mötas kohata tuggummi toi tur och retur eestakasi tyst, lyssna vaiti! tih! undvika syrjätä upphöra, upphäva heivata utmattning, näringsbrist fenka vad pokka vaka maikkua (kala) varg hukka verkligen rohki vidöppen remolens, kahalans viska viskutella vuxen raavas, täysi 58 vårmygga kirsisääski väckarklocka vekkari väder; luft ilma vägglucka ikkuna växellåda väkseliloova ylletröja tikkuri åska pitkänen älv väylä äpple äpyli ärm hia översyn ööversyyni 59 60
© Copyright 2024