Meänmaan
parlööri
meänkieli ruotti - suomi
Birger Winsa
Meänmaan Kieliraati
1
Meänkielen förlaaki har utgivit
1. Mettämiehen sanakirja – Jägarens ordbok.
Birger Winsa, 2006.
2. Veen ja ilman sanakirja – Vattnets och vädrets
ordbok. Birger Winsa, 2007, 2009.
3. Meänmaan sanaparsia – Tornedalens ordspråk.
Lars Lampinen & Birger Winsa, 2007, 2009.
4. Luonon sanakirja – Naturens ordbok.
Birger Winsa, 2007, 2009.
5. Manalaisitten kirja – Andarnas bok.
Birger Winsa, 2007.
6. Meänmaan taikoja – Tornedalens spådomar.
Lars Lampinen & Birger Winsa, 2007.
7. Kyyttikirja. Inga-Britt Uusitalo, 2008.
8. Meänmaan ruokasanakirja – Tornedalens &
Nordkalottens matordbok. Birger Winsa, 2009.
9. Leipäkirja. Inga-Britt Uusitalo, 2009.
10. Ruuhmiin sanakirja – Kroppens ordbok.
Birger Winsa, 2009.
11. Kalastajan sanakirja – Fiskarens ordbok.
Birger Winsa, 2007, 2009. Andra utökade upplagan.
12. Poromiehen sanakirja – Renskötarens ordbok.
Birger Winsa, 2005, 2009. Andra utökade upplagan
13. Meänmaan parlööri – Meänkieli – ruotti – suomi.
Meänmaan Kieliraati & Birger Winsa, 2010.
© Birger Winsa
Meänkielen förlaaki: www.meankielenforlaaki.se
Samtliga böcker kan beställas från:
[email protected]
Tryckt i Kina, 2010.
ISBN 978-91-978031-4-4
2
Fööruurti - esipuhe
Kirjailia ja fil.tri Bengt Pohjanen perusti Meänmaan 2005 ja 2009 saima uuesti toimheen
Meänmaan Kieliraatin, joka on jatkona 1988
vuoen kieliraathiin. Se pittää valvoa meänkieltä ja tueta suomea kulttuurikielenä sekä
lännen ette iänpuolela Tornionväylää. Havattimma ette tarvittee yksinkertasella tavala huomauttaa meänkielen sanastoa. Tämä parlööri
on niitä ensimäisiä tuloksia Meänmaan Kieliraatin työstä.
Olema keränheet ylheisiä meänkielen sanoja, jokka kaikki on keskusteltu Kieliraatissa.
Mutta tietysti on sellaisia sanoja mukana
joita käytethään esimerkiks vain Jellivaaran
suomessa niinku tih ‘kuule’. Kuitekki selvästi
suuriin osa parlöörin sanoila on hyvin suuri levike koko Meänmaala, siis Ruottin ja Suomen
Tornionlaaksossa.
Ingela Henriksson on kirjottanu kielipakinoita ja Inga-Britt Uusitalo on riitanu kuvat ja
pärmät. Bengt Pohjanen on lainanu meile yhen
runon. Kiitän Kieliraatia, runosta ja työstä!
Birger Winsa
Dusentti ja Kieliraatin puhheenjohtaja
www.meanmaa.net
3
Jakakaa vain maat
ja manterheet,
mutta Meänmaan sinitaivasta
tet että saata jakkaa
Jakakaa valta keskenhään,
lumivalkeata yhtheistä väylää
tet että saata jakkaa
Jakakaa usko ja aate,
taihvaan keltasta aurinkoa
tet että saata jakkaa
Taivas, maa ja aurinko oon aina
4
5
TULEN HETIN
- Tuleks´ hetin? ystävä kysy telefoonissa.
- Joo, aivan hetin mie vastasin.
Mie päätin lähteä varsin ko minun kirjotus
oli valmis. Eipä siinä niin pitkhään mene,
mie luulin. Kyllä mie hetin sinne kerkiän.
Jotaki tiimaa jälemin mie olin valmis ja
lähin touhussa ystävän työ. Ovet lukussa.
Soitin mutta ei sielä kukhaan vastanu.
Lapun se oli jättäny ovele. ”Sie lupasit tulla
hetin mutta et tullu. Ko junala oon aika lähteä
se lähtee. Aikataulussa oon aijat ja jos niitä ei
passaa niin se mennee”.
PYÖRTYÄ METTÄSSÄ
- Lenna oon pyörtyny hirvimettässä eilen!
- Älä hulluta! Kunkas meni? Kuolikos se?
- Kuoli? Ei se ko pyörty. Ei se tapa.
- Kukas sen löysi?
- Se istu kannon päälä mettässä ja mietti
vähän aikaa mistä hän oli tullu.
- Istu? Milläs se istu jos se pyörty?
6
- No, helpompi se istua oon ko siinä
pyöriä.
- Mutta olikos se pyöryksissä pitkhään?
- Ei veikkosen. Se istu siinä vähän aikaa ja
niin se muistiki mistä se tuli, lähti sinne
marshiin ja tuli valtatiele. Tiima siinä
piiain meni.
- Aika pyörtymistä. En mie kyllä usko ette
se pyörty. Mikäs tauti sillä oon?
- Tauti?
HUILAAMA VAIN
Lennala oli tullu sukulainen, Erkki,
Suomesta kylhään. Tietenki se halusi
kelkkatörhmään. Molemalla oma kelkka.
Aikansa net siinä olit kovala vauhtila
huilanheet ko Erkki viimeks hikipäissä ja
väsyhneenä istahti törmän päälä kelkale ja
kysy:
- Jokhaan huilaama?
- No, huilaama vain, Lenna vastasi.
Oli se vain niin väsyny mutta ei sunkhaan
se sitä saattanu tunnustaa kaupunkilaisele.
Ja niin net huilasit taas törmää alle. Välistä
7
perävilkkaa, välistä rinnakkaa. Tuntu ettei
paljon jalat kantanheet mutta ei ollu ko
käpätä törmää mäkheen. Lenna ei jaksanu
viimeks paljon seisoa jaloila ko se tuli
ylös. Erkkiki heilu kelkan yli. Ja siinä net
huokailit ja vahtasit toisia ko Lennan äiti
huusi net syöhmään.
- Jopa tet vain oletta sielä kovvaa vauhtia
huilanheet, se maino.
- Huilanheet? Erkki katto ja maino.
Emmä vähhääkhään. Met olema koko
päivän laskenhhet eikä tässä ole huilattu
vähhääkhään. Mie olen niin väsyny.
Lenna silmäsi Erkkiä ja siinä samassa se
huomasiki mitä se huilaaminen merkittee.
Se hymmyili mutta päätti olla vaiti.
8
SAUNAN KIUAS JA KULTTUURI
Suomen mies ja Pajalan piksipoika istuit
kuumassa saunassa ja piksipoika sano
ette ”heitä nyt”, kun Suomen mies alko
lissäämhään vettä kiuaksheen. Ja Suomen
mies viskasi kauhala ja aina kuumemaks
tuli. Sitten se suomalainen luuli ette
piksipoika haluaa lissää ja viskasi taasen
kauhalisen.
- No heitä nyt, sai Suomen mies vähän
äreän vastauksen.
- Jaa, sano suomalainen ja viskasi
kolmanen kauhan.
- No, heitä HELVETISSÄ, sanoi piksipoika hyvin äreästi palavilla korvila.
Ja, Suomen mies jäi miettimhään ette
onpas kummalinen saunakulttuuri tuola
lännenpuolela väylää.
9
-
Onko Meänmaalla oma
kuninkaski?
Meänmaa on lähespä aina ollu yhteinen
kulttuurialue aina 1200 luvulta lähtien,
ja piian paljon vareminki. Islantin saakat
kertova ette Meänmaalaisila oli jo varhain
oma kuninkas Kaukomieli ja kuttuit ittensä
kainulaisiks/kveeniksi. 800 saasta vuoesta
vain 200 vuotta on ollu erotettu kahteen
valtakunthaan (1809-2009). Nyt olthaan
yhtä kansaa uuesti.
Meänmaalaiset asuva molemin puolen
Tornionlaaksoa, pitkin Tornion, Muonion
ja Könkämän väyliä. Meän viralinen kieli
on meänkieli. Meilä on oma passi, jonka
kaikki Meänmaan ystävät saattava ostaa.
Meilä on oma avisi, oma flaku, oma teatteri, Kieliraati, flakupäivä, kansanlaulu ja
lissää kasvaa syrjää myön kun kehitämä
yhteistyötä poikki väylää.
Lissää tietoja www.Meanmaa.net.
Meänmaa passin passitoimituksesta:
[email protected]
10
11
Mistäs meänkieli tullee?
Piian se on väärin kysyä mistäs meänkeli
tullee jos vastaus on ette se on aina ollu
Meänmaassa? Nyt tiämä ette Meänmaassa on ollu asutusta vähhiinthääns 11 000
vuotta ja jo 2300 vuotta aikaa osathiin tehhä rautaa - taito mitä vain hyvin lukenheet
ekspertit nykysin ossaava. Sellainen taito
viittaa ette on ollu aika vakituista asutusta
kuitekki kystilä. Mutta met emmä tiä mitä
kieltä net puhuit - mutta luultavasti jotaki
suomen-ugrilaista kielimuotoa.
Saamelaisia on “aina” ollu Meänmaassa.
Sitten tuli noin 800 vuotta aikaa itä- ja länsisuomesta väkeä ja meänkielessä on sen
takia karjalan kielen piirtheitä niinku sanat mie ja sie ja paljon sanoja länsisuomesta
niinku pitkänen, liepeä ja säserä. Sitten on
saamelaisia lainoja niinku vaara, vuongeli,
vaain ja autto. Ja viimi saan vuoen aikana
on tullu paljon ruottalaisia lainasanoja niinku kruua, biili ja pykinki.
12
Meänmaassa puhuthaan
meänkieltä
Moni vielä kyssyy ette mikä tuo on tuo
Meänmaa? Saattaakos se olla mikhään
meikäläisille? Yksinkertanen vastaus on
ette missä puhuthaan meänkieltä sielä
on Meänmaa. Sen yinalue on kunnat
molemin puolen Tornionväylää ja osittain
Jellivaaran kunta. Kattokaa karttaa! Meänkieltä on poristu sillä alueela satoja vuosia,
mutta ruotti on myöhäinen kehitys. Meänkieltä kuttuthiin ennen Tornionlaakson
suomeks, eli yks pohjoissuomen murtheista. Kveeni/Kainun kieli mitä puhuthaan
Norjassa on hyvin paljon samanlainen ko
meänkieli koska sen juuret löytää meänkielestä.
Meänkieli ja suomi tulit viralisiksi minuriteettikieliksi Meänmaan lännenpuolela
2000. Niitä kieliä mennee käyttää koko
alueela kaikissa kontaktissa myndigheetterin ja julkisitten laitoksitten kansa.
13
Kuinkas h:n päältä
puhuthaan?
H joka paikhaan mutta ei
hiassa
Moni suomalainen uskoo ette Meänmaassa saapi panna h:ta joka paikhaan, viskata
niinku kryysiä pitkin teitä. Ja niin moni
tekkee kun net yrittävä matkia meänkieltä.
Mutta tosiasiassa säänöt on hyvin tiukat
kuinka h:ta saattaa käyttää. Tässä muutamia ylheisiä piirtheitä.
1. H joka passiivissa niinku esimerkiks:
sanothaan, tulthaan, menthiin, ostethiin etc.
2. H joka sanassa missä annethaan suunta
eli illatiivi-muoto, esimerkiks: suunthaan,
talhoin, kauphoin, puohjiin, lathoon.
3. Kaikissa värpissä ja atjektiivissäki missä
on sama suuntamuoto: kalasthaan, hakkaam14
haan, ostamhaan, myyhmään, punasheen,
rumhaan etc.
4. Kaikki sanat jokka loppuva –s:älä saava
omistusmuoossa h:n, esimerkiks: saapas:
saaphaan, lammas: lamphaan, hirvas: hirhvaan etc.
Näitten lisäksi h on muutamissa paikoissa
sielä ja täälä. Mutta nämät neljä sääntöä
määräävä hyvin suuren osan meänkielen
h:n käyttöä.
Sitten h:ta saattaa huiskuttaa vähän ja panna oman kielituntheen mukhaan. Alkuperänen h on Kalevalassa esimerkiks Pajalahan. Meänkielessä se on ensiks hypäny
yhen askelheen takashiin ”Pajalhaan”. Ja
sitten se on muutamissa sanoissa hypäny
toisenki askelheen taapäin: ”Pajahlaan”.
Sellaiset sanat on esimerkiks: kirves: kirhveen – kirvheen, väyhlään – väylhään, tauhluun – taulhuun etc.
Ei sen kummempaa. Olekko alkaa saarnaamhaan h:n päältä! Se on kaunista!
15
Onkos meänkieli h-kieli,
pi-kieli vain i-kieli?
Muutamat haluava narrata meänkieltä ja
välistä meänkielelä. Kiusaajat sanova ette
kaikki ummikot saattava porista meänkieltä. Se ei ole kun panna i:n perhään
ruottalaisheen sanhaan niin puhuthaan
meänkieltä. Mutta se ajatus on pörrötystä.
Suomen kieli ja meänkieli ei halua lainata
sanoja jokka loppuva konsunantila. Niihin
panhaan vukaali päähän ja kohtapa aina –ivukaali. Niin lainathaan esimerkiks: baari,
restayrangi, kioski, pankki. väkseli. Mutta ei
kaara, kämppä eli kaasu. Sen huomaa kätevästi ette jos lainasana loppuu vukaalilla
niin ei tule lissäyksiä: kaamera, väkseliloova,
sooppa.
16
17
Viralinen ja informälli
meänkieli
Sitä meänkieltä mitä puhuthaan köökissä
ja saunassa tutuitten kansa on oma epäviralinen puhemuoto mitä moni meinaa
olevan se aito meänkieli, koska viralista
meänkieltä ei ole aiemin ollu. Siinä on enemän kootinvaihtoa ja lainasanoja. Muutethaan useasti kieltä kesken meininkiä
ja käytethään turhia lainasanoja, siis sellaisia lainoja missä on meänkielen vastine,
esimerkiks: moone – kuu, syklata – pyöräilä,
fiskata – kalastaa, soovata – nukkua, prästi –
pappi. Tavaliset meininkit siis saattaava
olla vaikkapa näin: Mie ajoin suohraan siinä
vääkkorsninkissä, en menny höökerille. Oletko
käyny syklaamassa? Missäs biilin kontrollpapper on? Mie häyn huomena lähteä biilbesiktninkhiin ja sen takia häyn tehhä ööversyynin
ennen kun lähen. Kävin stämplaamassa arbeetsförmeedlinkissä. Ei kukhaan ummikko
ymmärä kuitenkhaan tätäkhään kieltä koska on aika vähän -i-sanoja.
18
Viralinen meänkieli on se mitä käytethään
raatiossa, avisissa, ja vaikkapa tässä parlöörissä. Siinä ei ole yhtään turhaata ruottalaista lainaa, ei yhtään kootinvaihtoa
ja jonkin verran aika vereksiä stantartisuomen lainoja. Kätevästi huomaa ette se
on päin mänthyin väittää ette meänkieli on
i-kieli.
No mitäs sitten pi-kielestä? Kyllä se paremin pittää paikkaa. Se –pi pääte on
meänkielen tunnusmerkkiä. Jokhaisessa
lyhyssä värpissä pittää panna –pi perhään
kun puhuthaan kolmanessa henkilössä,
siis: Hän saapi, se juopi, tuo tuopi ja Jumala
luopi valtakuntaa.
Paremin saattaa sanoa ette meänkielen viralinen muoto on hyvin helppo ymmärtää
kaikile suomalaisile. Kyllä Suomessa on
vanhoita murtheita jokka poikkeaava enemän suomesta kun mitä meänkieli tekkee. Ja sen takia se ei se ole kun alkaa
porisemhaan meänkieltä!
19
20
•
MEÄNKIELI
SVENSKA
aihki
gammal, vid tall vanha mänty
autto
grandunge
i sankmark,
hjortronplats
alanko, pieni
laakso
avisi
tidning
lehti
SUOMI
avisissa seisoo tidningen skriver lehdessä lukee
biili
bil
auto
eestakasi
tur och retur
meno paluu
eksi
fritidsyxa
pieni kirves
eli
eller
tai
falskata
falska, läcka
vuotaa
fenka
utmattning,
näringsbrist
uupumus
freistata
försöka
yrittää
frikku
motorvärmare
moottori
lämmitin
fruukosti
frukost
aamiainen
förkaasari
förgasare
kaasutin
hankisääski
harkrank
vaaksiainen
hantuuki
handduk
pyyhe
hattara
flamsig, fnittrig,
skrattlysten
tirskuva,
tyhjästä
naurava
21
heittää
sluta
lopettaa
heivata
upphöra, avsluta, upphäva
lopettaa, lakata
henki
ande; person
henki; henkilö
heti
snart
pian
hia
ärm
hiha
hiiappi
lyftkran på
lastbil
kuorma-auton
nosturi
hilla
hjortron
lakka
hirvas
hane
koiras
honka
stående torrfura kuiva mänty
hoopo
rumlare
röllästelijä
hoopota
rumla
rällästää,
rellestää
huilata
glida, kana
liukua
hukka
varg
susi
hunteerata
fundera
ajatella
hye, hytheet
minsta knotten
mäkärä,
hyttynen
hype, hypheet
fingertopp, -ar
sormenpää
hytiäinen
större knott
mäkärä,
hyttynen
hälppä
glupsk
ahne
22
23
24
hämppi
spindel
hämähäkki
häätyä
måste
täytyä
hösötä
slösa, kasta
(mat)
tuhlata
hööli
rejäl, frikostig,
bjudsam
antelias
ikkuna
glaslös
vägglucka
luukku
ilma
väder; luft
sää; ilma
ilmanaikhainen onödig,
undgänglig
tarpeeton,
turha
jelpata
hjälpa
auttaa
joukhainen
svan
joutsen
jurota
slira
pyöriä tyhjää
jällata
gälla
pitää, kestää
jänkkä
myr med små
träd
suo, jänkä
jäsen
led, lem
nivel
kaara
amerikanare,
stor bil
suuri auto
kahalans auki
vidöppen
apposen auki
kahveli
gaffel
haarukka
kahvijuusto
kaffeost
juusto
kahvissa,
leipäjuusto
25
kalakakko
fiskpalt med rom, palttu mätien ja
fiskinnanmäte
kalansisuksien
kanssa
kaltio
kallkälla
lähde
kalve
skugga
varjo
kalvonen
handled
ranne
karski
skygg
säikky,
arkaileva
kartano
gårdsplan
piha
kartiini
gardin
verho
kastspöö
kastspö
vapa, onkivapa
kehata
idas
viitsiä
keklata
luras, ha en räv i huijata, pettää
bakom varje öra
kiiski
insekt
killata
gilla, uppskatta; tykätä
skryta
kirsisääski
vårmygga, (bits sääski
ej)
klasi
fönster
ikkuna
kleini
klen, svag
heikko
klonia
rafsa, tafsa,
rota
penkoa, tonkia,
kopeloida
26
hyönteinen,
itikka
27
28
kläppi
barn; unge
lapsi; pentu
knapsu
man som utför
kvinnogöra
naismainen
mies
kohata
träffas; mötas
tavata
kohta
nästan
lähes, melkein
koppaskiiski
skalbagge
kuoriainen,
koppa-, kova-
koste
bakvatten
pyörre
kranni
granne
naapuri
kranttu
petig, kräsen,
noggrann
pikkutarkka,
tarkka, nirso
kravi
stordike
oja
krenkku
bock, sågbock
pukki, saha-
kripa
(kopp)öra
(kupin) korva
krokata
krocka
törmätä yhteen
kruua
gruva
kaivos
kräpä
för pratsam
liian puhelias
kuorustaa
rulla, vika upp
(ärmar)
kääriä
kuosto
halvtorrt träd,
barken kvar
puoleksi
kuivunut puu
kurento
kropp; bål
vartalo;
kroppa, keho
kymppi
lagbas
työnjohtaja
29
kämppä
koja, enkel
stuga; hus
maja, mökki,
‘asunto’
kööki
kök
keittiö
lae
trave, stapel
pino
laukkoa
springa
juosta
levä
flark, gungfly
suon silmä
liepeä
svag, mild
(kaffe)
mieto, laimea
liima
alg; lim
levä; liima
lossata
låtsas, göra till
sig
teeskennellä
lööki
lök
sipuli
maakäräjä
landsting
Suomessa
ei ole tätä
käsitettä
maikkua
vaka (fisk)
napata
mainoa
prisa, omtala,
förundras
kehua, kiittää,
ylistää
mamma
mamma
äiti
manalainen
spöke, underjordiskt väsen
kummitus
marsia
gå
kävellä
meininki
mening: avsikt
tarkoitus, aie
mella
nipa
jyrkkä rinne
30
31
32
menehtyä
svimma
pyörtyä
mennä pakkia
gå med förlust
tuottaa
tappiota
mennä
tyrhmään
bli medvetslös
pyörtyä
mettäintyny
insnöad,
"förskogad"
maalainen,
erakoitunu
mettäperäläinen bybo, inlandsbo maalainen,
(nedl)
kylälainen,
juntti, syrjäkyläläinen
mie
jag
minä
moron
god morgon
huomenta
muijuila
småle, le
hymyillä
murkina
lunch
lounas
muuruutti
morot
porkkana
niva
strömdrag
veden virta
joka ei ole
koski eikä
suvanto
nokka
näsa
nenä
nulkuttaa
lunka
löntystellä
nuorkainen,
nuorukainen
kviga, ung ko
hieho
oja
bäck
puro
33
osata
träffa, skjuta rätt osua
paikala
genast
heti
pakata
backa
peruuttaa
paperossi
cigarett
savuke
pappa
pappa
isä
pauhata
prata
puhua
pelkkasarvet
skovelhorn
lapiosarvet
perustaa
bry sig
välittää
perävilkkaa
i rad, led, efter
varann
perätysten,
peräkanaa
piiain, piian
kanske
ehkä
piilopaikka
gömsle
kätkö
pitkänen
åska
ukkonen
pitkänen leimaa blixtrar
salamoi
plaisku
blaskig, svag
(kaffe)
mieto, laiha
(kahvi)
plakkari
ficka
tasku
pohottaa
skymta, glimma välkkyä,
kimmeltää
pokka
vad
poovi
bröst; bröstficka rinta, poven-,
rinnantasku
poppa
betydelsefull,
viktig (person)
34
pohje
tärkeä,
mahtava
35
36
porista
prata
puhua
poronhärkä
härk, kastrerad
rentjur
salvettu poro
porri
massaved
massapuu
potaati, pottu
potatis
peruna
praamia
skryta
kerskailla
praatia
prata
puhua
preivi
brev
kirje
preiviloova
brevlåda
postilaatikko
pruuvata
pröva, försöka
yrittää, koettaa
puas
biflöde
pudas,
sivuvirta
puoji
affär
kauppa
puustaavi
bokstav
kirjain
pyhä
söndag
sunnuntai
pylsy
blodkorv av
mage
verimakkara
pyörtyä
gå vilse
eksyä
pöhnä
dåsig
raukeus
pölkky
timmerstock
tukki
pönkkä
stötta
tuki, tukko,
este
raajia
söla med arbete, vitkastella
arbeta långsamt
37
raavas
vuxen
raiska
rovdjur, asätare petoeläin
raiskata
slösa, kasta
(mat)
tuhlata
rakenus
höhässja;
byggnad
haasio;
rakennus
rasti
paus
tauko
reitti
farled
väylä
remolens auki
vidöppen
apposen auki
riepata
hänga
roikkua
rohki
verkligen
todella
Ruotti
Sverige
Ruotsi
ruumis
kropp; lik
vartalo,
kroppa; ruumis
ruumis kulkee
tarmsystemet
fungerar
suolisto toimii
ruveta
nappa (fisk)
napata
ryyppönen,
paskaröllö,
ryyppynen,
paskaryykkö
gråsparv
varpunen
räivästä
smälla igen
(dörr)
pamauttaa
kiinni
räkäpuu
frodvuxet träd
nopeasti
kasvanut puu
38
aikuinen
39
40
räty
fräs, kraft,
power
voimakas
saajo
myrholme
suosaari
saaloa
flåsa
läähättää
saarnata
prata; tala;
predika
puhua;
saarnata
sae
regn
sade
saura
mödosam,
uthållig
työläs,
kestävä, sitkeä
sie
du
sinä
siivo
snäll
kiltti
sivakka,
sivakat
skida, skidor
suksi, sukset
sivvut
kroppssida vid
midja
kyljet
sopsata
ha fäste (t ex
skida)
olla pito
styyka
stuga
tupa, mökki
suanto
sel
tyyni vesi
koskien
välissä,
suvanto
syrjätä
undvika
välttää
säserä
rank (båt)
kiikkerä
säämätä
slita, nöta
kuluttaa
41
taajoa
söla
hidastella
taattori
dator
tietokone
taleerata
gå omkring
planlöst, vara
sysslolös
kävellä
toimettomasti,
rauhattomasti
tauko
rotrep
juuriköysi
tehhä pois itten göra bort sig
nolata
tih!
tyst, lyssna
hiljaa!, kuule!
tiiki
dike
oja
tikkuri
ylletröja
neulepusero
tingata
diskutera,
argumentera,
gräla
keskustella;
kinastella
toi
tuggummi
purukumi
tola
skidspår
latu
tolvata
trava,
springa fort
juosta kätevästi, ravata
tryki
pass, period
kausi, jakso
tueta
stödja
tukea
tuivata
dyka
sukeltaa
tukkia
lägga sig i,
tränga sig på
sekaantua
asiaan
tuore
fuktig
kostea
tuorestai
torsdag
torstai
42
43
44
tyhä
bara, enbart
vain
tykö
till någon
luo
tyskyssä
allt på en gång
kaikki samalla
kertaa,
samassa
täysi
vuxen
aikuinen
ulkokullattu
tillgjord,
"förgylld",
skenhelig
teeskentelijä,
tekopyhä
ummikko
enspråkig
person
yksikielinen
uu
sjöfågelholk
linnunpönttö
vaara
berg
mäki
vaarain
hallon
vadelma
vaimo
kvinna; fru
nainen; vaimo
vaiti!
tyst
hiljaa!
varsin
genast
heti
vasiten
på skoj, på pin
kiv
leikillisesti,
tahallaan, varta
vasten
vekkari
väckarklocka
herätyskello
veres
färsk
tuore
viittiä
blygas, tordas
uskaltaa, tohtia
viskutella
viska
kuiskata
45
vuoma
trädlös, vid myr
vuopio
långsmal vik,
kapea pitkä
fjord i vattendrag lahti
väkseliloova
växellåda
vaihdelaatikko
väylä
älv
joki
yhtä koska
när som helst,
strax
tällä sekuntilla,
näinä aikoina,
pian
äpyli
äpple
omena
ööversyyni
översyn
tarkastus
46
puuton suo
47
Meänmaa parlör
Svenska - meänkieli
48
SVENSKA
MEÄNKIELI
affär
puoji
alg; lim
liima
allt på en gång
tyskyssä
amerikanare, stor bil
kaara
ande; person
henki
backa
pakata
bakvatten
koste
bara, enbart
tyhä, vain
barn; unge
kläppi
berg
vaara
betydelsefull, viktig
poppa (mies)
biflöde
puas
bil
biili
blaskig, svag
plaisku (kaffi)
bli medvetslös
mennä tyrhmään
blixtrar
pitkänen leimaa
blodkorv av mage
pylsy
blygas, tordas
viittiä
bock, sågbock
krenkku
bokstav
puustaavi
brev
preivi
49
brevlåda
preiviloova
bry sig
perustaa
bröst; bröstficka
poovi
bybo, inlandsbo
mettäperäläinen
(alent.)
bäck
oja
cigarett
paperossi
dator
taattori
dike
tiiki
diskutera, gräla
argumentera
tingata
du
sie
dyka
tuivata
dåsig
pöhnä
eller
eli
enspråkig person
ummikko
falska, läcka
falskata
farled
reitti
ficka
plakkari
fingertopp, -ar
hype, hypheet
fiskpalt med rom,
fiskinnanmäte
kalakakko
flamsig, fnittrig,
skrattlysten
hattara
50
flark, gungfly
levä
flåsa
saaloa
fritidsyxa
eksi
frodvuxet träd
räkäpuu
frukost
fruukosti
fräs, kraft, power
räty
fuktig
tuore
fundera
hunteerata
färsk
veres
fönster
klasi
förgasare
förkaasari
försöka
freistata
gaffel
kahveli
gammal, vid tall
aihki
gardin
kartiini
genast
paikala, varsin
gilla, uppskatta; skryta
killata
glida, kana
huilata
glupsk
hälppä
god morgon
moron
grandunge i sankmark,
hjortronplats
autto
granne
kranni
51
gruva
kruua
gråsparv
ryyppönen, paskaröllö, ryyppynen,
paskaryykkö
gå
marsia
gå med förlust
mennä pakkia
gå omkring planlöst,
vara sysslolös
taleerata
gå vilse
pyörtyä
gårdsplan
kartano
gälla
jällata
gömsle
piilopaikka
göra bort sig
tehhä pois itten
ha fäste
sopsata (sivakka)
hallon
vaarain
halvtorrt träd med bark
kuosto
handduk
hantuuki
handled
kalvonen
hane
hirvas
harkrank
hankisääski
hjortron
hilla
hjälpa
jelpata
hänga
riepata
52
härk, kastrerad rentjur
poronhärkä
höhässja; byggnad
rakenus
i rad, led, efter varann
perävilkkaa
idas
kehata
insekt
kiiski
insnöad, "förskogad"
mettäintyny (alent.)
jag
mie
kaffeost
kahvijuusto
kallkälla
kaltio
kanske
piiain, piian
kastspö
kastspöö
klen, svag
kleini
knott, större
hytiäinen
koja, enkel stuga; hus
kämppä
koppöra
kripa
krocka
krokata
kropp; bål
kurento
kropp; lik
ruumis
kroppssida vid midja
sivvut
kviga, ung ko
nuorkainen,
nuorukainen
kvinna; fru
vaimo
kök
kööki
53
lagbas
kymppi
landsting
maakäräjä
led, lem
jäsen
lunch
murkina
lunka
nulkuttaa
luras
keklata
lyftkran på lastbil
hiiappi
långsmal vik, fjord
i vattendrag
vuopio
låtsas, göra till sig
lossata
lägga sig i,
tränga sig på
tukkia
lök
lööki
mamma
mamma
man som utför
kvinnogöra
knapsu
massaved
porri
mening; avsikt
meininki
minsta knotten
hye, hytheet
morot
muuruutti
motorvärmare
frikku
myr med små träd
jänkkä
myrholme
saajo
54
måste
häätyä
mödosam, uthållig
saura
nappa
ruveta (kala)
nipa
mella
när som helst, strax
yhtä koska
näsa
nokka
nästan
kohta
onödig, undgänglig
ilmanaikhainen
pappa
pappa
pass, period
tryki
paus
rasti, paysi
petig, kräsen,
noggrann
kranttu
potatis
potaati, pottu
prata
porista, praatia,
saarnata, pauhata
pratsam
kräpä
prisa, omtala,
förundras
mainoa
pröva, försöka
pruuvata
på skoj, på pin kiv
vasiten
rafsa, tafsa, rota
klonia
rank
säserä (vene)
55
regn
sae
rejäl, frikostig
hööli
rotrep
tauko
rovdjur, asätare
raiska
rulla, vika upp
kuorustaa (hiat)
rumla
hoopota
rumlare
hoopo
sel
suanto
sjöfågelholk
uu
skalbagge
koppaskiiski
skida, skidor
sivakka, sivakat
skidspår
tola
skovelhorn
pelkkasarvet
skryta
praamia
skugga
kalve
skygg
karski
skymta, glimma
pohottaa
slira
jurota
slita, nöta
säämätä
sluta
heittää
slösa, kasta
raiskata, hösötä
(ruoka)
småle
muijuila
56
smälla igen
räivästä (ovi)
snart
heti
snäll
siivo
spindel
hämppi
springa
laukkoa
spöke, underjordiskt
väsen
manalainen
stordike
kravi
strömdrag
niva
stuga
styyka
stående torrfura
honka
stödja
tueta
stötta
pönkkä
svag, mild
liepeä (kaffi)
svan
joukhainen
Sverige
Ruotti
svimma
menehtyä
söla, arbeta långsamt
raajia, taajoa
söndag
pyhä
tarmsystemet fungerar
ruumis kulkee
tidning
avisi
tidningen skriver
avisissa seisoo
till någon
tykö
57
tillgjord, "förgylld",
skenhelig
ulkokullattu
timmerstock
pölkky
torsdag
tuorestai
trava, springa fort
tolvata
trave, stapel
lae
trädlös, vid myr
vuoma
träffa, skjuta rätt
osata
träffas; mötas
kohata
tuggummi
toi
tur och retur
eestakasi
tyst, lyssna
vaiti! tih!
undvika
syrjätä
upphöra, upphäva
heivata
utmattning,
näringsbrist
fenka
vad
pokka
vaka
maikkua (kala)
varg
hukka
verkligen
rohki
vidöppen
remolens, kahalans
viska
viskutella
vuxen
raavas, täysi
58
vårmygga
kirsisääski
väckarklocka
vekkari
väder; luft
ilma
vägglucka
ikkuna
växellåda
väkseliloova
ylletröja
tikkuri
åska
pitkänen
älv
väylä
äpple
äpyli
ärm
hia
översyn
ööversyyni
59
60