Kaavoitusohjelma Planläggningsprogram 2014-2017 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 27.11.2013 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen KAAVOITUSOHJELMA 2014-2017 Kaavoitusohjelma on Sipoon maankäytön keskipitkän aikavälin toimintaohjelma. Ohjelmassa linjataan lähivuosien suunnittelun ja kaavoituksen painopistealueet ja keskeiset tehtävät. Kaavoitusohjelma laaditaan neljälle vuodelle siten, että painopiste on ensimmäisessä vuodessa. Kaavoitusohjelma sisältää arvion ohjelmakauden yleis- ja asemakaavahankkeiden sekä muiden kaavoituksellisten suunnitteluhankkeiden tavoitteellisesta etenemisestä. Kaavoitushankkeiden ajoitus perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Kohteiden hyväksymisaikataulu on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa. Kaavoitusohjelman kautta pyritään turvaamaan kunnan kasvuedellytykset strategian mukaisesti. Sipoon päivitetty strategia hyväksyttiin valtuustossa 7.10.2013. Sen mukaisesti kuluvan valtuustokauden keskeisiä tavoitteita on kaavoituksen näkökulmasta mahdollistaa myytävien asuin- ja työpaikkatonttien riittävä tarjonta. Tavoitteena on tarjota monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja kaksinkertaistaa Sipoon työpaikat vuoteen 2025 mennessä. Strategian mukaisesti Sipoossa asemakaavoitetaan pääosin kunnan omistamalle maalle. Taajamia kehitetään sosiaalisesti tasapainoisina sekä joukkoliikenteeseen, Nikkilässä raideliikenteeseen tukeutuvina ja rakenteeltaan tiiviinä. Sipoon kaavoitus- ja asuntorakentamistavoitteita ohjaa osaltaan myös ne seudulliset maankäytön yhteistyöhankkeet ja kehittämisohjelmat, joihin kunta on sitoutunut sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Voimassa olevan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen 2012-2015 mukaisesti Sipoon tavoitteena on luoda edellytykset kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin noin 330 asunnon vuosituotannolle, josta 20 % on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Kunnan maapoliittiset linjaukset on kirjattu Maapoliittiseen ohjelmaan ja sitä tarkentavaan Maanhankintaohjelmaan. Strategisella osayleiskaavoituksella luodaan edellytyksiä pidemmällä aikavälillä kasvustrategian toteuttamiselle. Strategisista osayleiskaavoista ajankohtaisimmat ovat Sibbesborgin, Talman ja Eriksnäsin osayleiskaavat sekä Östersundomin yhteinen yleiskaava. Nikkilään laaditaan vuoden 2014 aikana kehityskuvan päivitys, joka ohjaa jatkossa alueen kehittämistä ja asemakaavoitusta. Asemakaavoituksella pyritään vastaamaan lähivuosien asuin- ja yritystonttitarpeeseen. Kaavoitusohjelmassa vuosille 20142017 on priorisoitu ensisijaiseksi ne asemakaavatyöt, jotka ovat keskeisiä kunnan strategian toteuttamisen ja kaavavarannon kasvattamisen näkökulmasta. Asemakaavoitus painottuu seuraavalla kaavoitusohjelmakaudella Nikkilän ja Söderkullan taajamien ohella myös Talmaan. Nikkilään ja Söderkullaan suunnitellaan laajentumisalueita sekä tiivistetään olevaa rakennetta ja mahdollistetaan joukkoliikenteen kehittäminen. Talman alueen asemakaavoituksen käynnistämisellä luodaan osayleiskaavaratkaisuun pohjautuen edellytykset uuden taajaman rakentumiselle. Työpaikkavarantoa on seuraavalla kaavoitusohjelmakaudella tarkoitus kasvattaa erityisesti Söderkullan alueella. Sipoon strategian mukaisesti kyliä kehitetään yhdessä kyläläisten kanssa kyläsuunnitelmien avulla. Kunnanhallituksen päätökseen pohjautuen tavoitteena on myös käynnistää vuosittain yhden kyläosayleiskaavan laatiminen. Kyläosayleiskaavoituksella on tarkoitus ohjata haja-asutusta kyläkeskuksiin ja helpottaa yksittäisten lupien käsittelyä. Vuonna 2014 on tarkoitus käynnistää osayleiskaavan laatiminen Linnanpellon kylään kytkeytyvän Herralan kylän alueelle ja mahdollisesti vuoden 2014 lopulla myös Pohjois-Paippisten alueelle. Kaavoitusohjelma on laadittu kunnan kehitys- ja kaavoituskeskuksessa yhteistyössä kunnan muiden osastojen (tekniikka- ja ympäristöosasto, sivistysosasto sekä sosiaali- ja terveysosasto) edustajien kanssa. Matti Kanerva Kaavoituspäällikkö PLANLÄGGNINGSPROGRAM 2014–2017 Planläggningsprogrammet är ett handlingsprogram på medellång sikt för markanvändningen i Sibbo. I programmet dras linjerna upp för insatsområdena och de viktigaste uppgifterna för planeringen och planläggningen under de närmaste åren. Planläggningsprogrammet utarbetas för fyra år med tonvikt på det första året. Planläggningsprogrammet omfattar en uppskattning om hur general- och detaljplaneprojekt och andra planläggningsprojekt kommer att avancera inom programperioden. Tajmningen av planläggningsprojekten grundar sig på en bedömning av deras allmänna behövlighet, tidsmässiga prioritet sinsemellan och de resurser som reserverats för planläggningen. När det gäller tidtabellen för godkännandet av olika planer ska den betraktas som en målsättning eftersom vi i det här skedet inte känner till alla faktorer som kommer att påverka tidtabellen för projekten. Planläggningsprogrammet syftar till att säkerställa kommunens tillväxtförutsättningar i enlighet med strategin. Sibbo kommuns uppdaterade strategi godkändes av fullmäktige 7.10.2013. I enlighet med strategin är de centrala målen under pågående fullmäktigeperiod för planläggningens del, att möjliggöra ett tillräckligt utbud av bostads- och arbetsplatstomter. Målet är att erbjuda mångsidiga boendealternativ och fördubbla arbetsplatserna i Sibbo fram till år 2025. I enlighet med strategin detaljplanlägger Sibbo i främsta hand på kommunägda marker. Tätortsområdena i Sibbo formas till socialt balanserade områden med en tät struktur som stöder sig på kollektivtrafiken och i Nickby på spårtrafiken Målen för planläggningen och bostadsbyggandet i Sibbo styrs även av de regionala samprojekten och utvecklingsprogrammen för markanvändningen som kommunen har förbundit sig till samt av intentionsavtal mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen om att öka bostads- och tomtutbudet. Enligt det gällande intentionsavtalet rörande markanvändning, boende och trafik 2012-2015 har Sibbo som mål att genom planläggning och markpolitiska lösningar skapa förutsättningar för en produktion på ca 330 bostäder per år, varav 20 procent är produktion av hyresbostäder med statligt stöd. Kommunens markpolitiska linjedragningar har fastställts i det markpolitiska programmet och i markanskaffningsprogrammet som preciserar det markpolitiska programmet. I och med den strategiska delgeneralplaneringen skapas förutsättningar på lång sikt för verkställandet av tillväxtstrategin. Bland de strategiska delgeneralplanerna är delgeneralplanerna för Sibbesborg, Tallmo och Eriksnäs liksom den gemensamma generalplanen för Östersundom de mest aktuella. Under år 2014 utarbetas en uppdatering av Nickby utvecklingsbild, som styr områdets utveckling och detaljplanläggning. Detaljplaneringen syftar till att tillgodose behovet av bostads- och företagstomter inom de närmaste åren. I planläggningsprogrammet för åren 2014-2017 har de detaljplaneprojekt prioricerats som är centrala för genomförandet av kommunens strategi och ökandet av planreserven. Vid detaljplaneringen vilar tyngdpunkten vid sidan av tätorterna i Nickby och Söderkulla också på Tallmo. I Nickby och Söderkulla planeras utvidgningsområden, förtätas den befintliga strukturen och skapas underlag för utvecklandet av kollektivtrafiken. När detajlplanläggningen i Tallmo startar, skapas i enlighet med delgeneralplanelösningen grunden till en ny tätort. Under den följande planläggningsprogramperioden är avsikten att öka arbetsplatsreserven i synnerhet på Söderkullaområdet I enlighet med kommunstyrelsens beslut är ett mål också att starta utarbetandet av en bydelgeneralplan per år. Bydelgeneralplaneringen syftar till att styra glesbyggandet till byacentrum och underlätta behandlingen av enskilda tillstånd. År 2014 är avsikten att starta utarbetandet av en delgeneralplan för Hertsby, som ligger intill Borgby, och eventuellt i slutet av år 2014 också för Norra Paipis. Planläggningsprogrammet har sammanställts i utvecklings- och planläggningscentralen i samarbete med representanter för kommunens övriga avdelningar (avdelningen för teknik och miljö, bildningsavdelningen samt social- och hälsovårdsavdelningen). Matti Kanerva Markanvändningschef Oheisessa taulukossa ja siihen liittyvissä kartoissa on esitetty neljän seuraavan vuoden yleis- ja asemakaavoituskohteet sekä arviot kaavoituksen etenemisestä. Kaavoitushankkeiden ajoitus eri vuosille perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä ja kestosta sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. I vidstående tabell med kartor presenteras generaloch detaljplaneobjekt för de följande fyra åren samt en uppskattning om hur planeringen kommer att avancera. Planprojektens tidsprogrammering för de olika åren grundar sig på en uppskattning om deras allmänna behövlighet, inbördes prioriteringsordning och längd samt de resurser som reserverats för planläggningen. Kaavoitusohjelmaan sisältyvät osayleiskaavat ovat luonteeltaan joko strategisia (S), asemakaavoituksen pohjana toimivia osayleiskaavoja tai kyläalueiden rakentamista ohjaavia, mitoittavia kyläosayleiskaavoja (KY). Delgeneralplanerna som ingår i planläggningsprogrammet är till sin karaktär antingen strategiska delgeneralplaner som fungerar som grund för detaljplaneringen (S), eller dimensionerande bygeneralplaner som styr byggandet i byområden (KY). Kaavoitusohjelman mukaiset asemakaavahankkeet on priorisoitu kolmeen luokkaan: ensisijaisesti kaavoitettaviin (1), toissijaisesti kaavoitettaviin (2) ja ei kiireellisiin kaavahankkeisiin (3). Ensisijaisesti kaavoitettavat kaavahankkeet ovat keskeisiä kunnan asunto- ja työpaikkavarannon kasvattamisen näkökulmasta. Tulevan vuoden aikana saatetaan asemakaavoituksen työohjelmaan ottaa kunnanhallituksen päätöksellä myös sellaisia kaavahankkeita, joita ei ole tässä kaavoitusohjelmassa vielä mainittu. Osa asemakaavahankkeista liittyy asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointitarpeeseen (AJAN). Maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n mukaisesti kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Tämä MRL:n mukainen asemakaavojen vanhentuneisuutta koskeva erityinen arviointimenettely tulee sovellettavaksi viimeistään vuonna 2013. Säännöksen mukaan rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Karkeasti katsoen asemakaava voidaan katsoa vanhentuneeksi, se ollut voimassa yli 13 vuotta ja se on toteutunut korkeintaan 50 %:sti. Detaljplaneprojekten, enligt planläggningsprogrammet, har prioriterats i tre klasser: de som planläggs i första hand (1), de som planläggs i andra hand (2) och icke brådskande planprojekt (3). Planprojketen som planläggs i första hand är centrala för tillväxten av kommunen bostads- och arbetsplatsreserv. Det finns möjlighet att på kommunstyrelsens beslut under det kommande året införa även sådana detaljplaneprojekt i arbetsschemat, vilka ännu inte har upptagits i detta planläggningsprogram. En del av detaljplaneprojekten hör ihop med bedömningen av hur tidsenliga de är (AJAN). Enligt 60 § i markanvändnings- och bygglagen ska kommunen se till att detaljplanerna är aktuella och vid behov vidta åtgärder för att ändra föråldrade detaljplaner. Detta särskilda bedömningsförfarande för föråldrade detaljplaner enligt MBL ska tillämpas senast år 2013. Enligt bestämmelsen får bygglov inte beviljas för uppförande av en ny byggnad som är av väsentlig betydelse för områdesanvändningen eller miljöbilden förrän kommunen har bedömt hur aktuell detaljplanen är. Grovt sett kan en detaljplan anses vara föråldrad om den har varit i kraft i över 13 år och bara högst 50 % av den har genomförts. Kaavoitus tukee ohjelmallisuutta koko fyysisen ympäristön toteutusketjussa: maanhankinnassa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaavoituksen ohjelmoinnilla pyritään varmistamaan riittävän tonttivarannon lisäksi se, että tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti kunnan eri taajama-alueilla ja mahdollistavat monipuolisen asunto- ja työpaikkatuotannon. Kaavoituksen ohjelmointi on tärkeää myös yhdyskuntatekniikan investointien ennakoinnin ja hallittavuuden näkökulmasta, kuten myös palvelutarjonnan riittävyyden ja saatavuuden kannalta sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavien investointien ennakoinnin näkökulmasta. ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• Planläggningen stöder ett systematiskt genomförande av hela den fysiska miljön från markförvärv och planering till verkställandet av planerna. Genom programmeringen av planläggningen strävar man, förutom att säkerställa en tillräcklig tomtreserv, efter att tomterna ska fördelas på ett balanserat sätt mellan tätorterna och möjliggöra en mångsidig produktion av bostäder och arbetsplatser. Programmeringen av planläggningen är viktig även när det gäller att förutse och administrera investeringarna i samhällstekniken, liksom att se till att serviceutbudet är tillgängligt och tillräckligt samt att planera de investeringar som behövs för serviceproduktionen. Kaavoituskohteet 2014-17 Taulukossa esitetty eri kaavahankkeiden tavoitteellinen eteneminen. Arvioitu valmistumisajankohta merkitsee ajankohtaa, jolloin kaava on tavoiteena saada valtuuston hyväksyttäväksi. OSAYLEISKAAVAT G 18 Eriksnäsin osayleiskaava (S) G 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava (S) G 20 Talman osayleiskaava (S) G 21 Immersbyn osayleiskaava (KY) G 22 Sibbesborgin osayleiskaava (S) G 23 Herralan osayleiskaava (KY) G 24 Söderkullan osayleiskaavan 2015 kumoaminen G 25 Linnanpellon EO-alueen osayleiskaava G 26 Pohjois-Paippisten osayleiskaava (KY) Prioriteetti KAAVARUNGOT ja KEHITYSKUVAT Nikkilän kehityskuvan päivittäminen Åkernäsin kaavarunko Nikkilän Kartanon kaavarungon päivittäminen Aloitus 2010 2010 2011 2012 2013 2014 2013 2013 2014 2014 2015 2016 2017 Valm.v. 2014 2014/15 2014 2014 2015 2016 2014 2014 2016 Omistus K.tarkoitus Asuinrak. Luonne 2013 2014 2014 2014 2015 2014 K K, Y TP, P, A A, P TP A, P A A, P A, P ASEMAKAAVAT NIKKILÄ N 39 Pelastusasema N 40 Sipoon Jokilaakso N 41 Erottaja N 42 OP-kortteli N 43 SR-Raudan kortteli N 44 Nikkilän asemanseudun kaavamuutos (AJAN) N 45 Nikkilän koulukeskus N 46 Domino-kortteli N 47 Kunnan uusi varikko N 48 Laaksosuontien itäpuoli N 49 Korttelin 1015 asemakaavan muutos N 50 Nikkilän bussiterminaali N 51 Korttelin 3032 asemakaavan muutos N 52 Korttelin 1006 asemakaavan muutos (AJAN) N 53 Korttelin 2028 asemakaavan muutos N 54 Palvelutalo Joenrannan asemakaavan muutos N 55 Åkernäsin työpaikka-alue NG 7 Svärdfelt NG 8 Kartanon keskus NG 9 Paippistentien omakotitontit 3 1 1 1 1 3 3 1 3 3 1 1 2 2 1 2 1 1 2 3 2010 2012 2011 2012 2013 2014 2014 2013 2015 2016 2013 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2015 2014 2014 2014 2014 2014 2015 2015 2014 2016 2017 2014 2015 2015 2015 2015 2014 2015 2015 2015 2016 K K, S K S S, Y K, Y K Y K Y, K K K Y Y Y Y K K K Y P A, P TP A A P A A A A, P TP A P A ASEMAKAAVAT SÖDERKULLA S 17A Söderkullan K-Market S 17B Söderkullan keskusta S 20 Söderkullan kartano S 21 Flisberget ja vesitorninmäki S 22 Söderkullan koulukeskus S 23 Söderkullan kortteleiden 046-049 kumoaminen (AJAN) S 24 Sipoonlahden rannan asemakaavamuutos T 6 Taasjärvi itäpuoli (itäinen katuyhteys) T 7 Pähkinänlehdon laajennus T 8 Kalliomäki T 9 Taasjärvi IV E 2 Eriksnäs II E 4 Hangelbyn puutarhakylä K 8B Hiekkamäentie K 9 Söderkullan työpaikka-alue (1. vaihe) K 10 Söderkullan työpaikka-alue (2. vaihe) M 2 Massbyn ratsastuskeskuksen asemakaavamuutos 1 2 3 1 3 1 1 3 1 1 1 1 3 1 2 3 2 2013 2015 2015 2014 2015 2013 2014 2015 2014 2014 2014 2011 2015 2014 2015 2016 2014 2014 2016 2016 2015 2016 2014 2014 2016 2015 2014 2014 2014 2016 2014 2016 2017 2015 K, Y K K K K TP, P A A A A S Y, K K K K S S K, Y Y, K Y, K Y A A A A A A, P TP TP TP TP A, P ASEMAKAAVAT TALMA TM 1 Talma omakotitontit TM 2 Talman keskusta TM 3 Talma Hills loma-asunnot BA 2 Bastukärr II 2 1 3 1 2014 2014 2014 2011 2015 2015 2015 2014 K K S S A A TP TP ASEMAKAAVAT MUU SIPOO MY 2 Myyraksen kiila B 16 Storören Örnvikinranta B 17 Majvik (1. vaihe) NE 1 Nevas gård BOX 1 Boxin käsityöläiskeskus 3 2 2 2 2 2009 2011 2014 2012 2012 2014 2014 2015 2014 2014 S S S S S A A A TP, P, A P, TP RANTA-ASEMAKAAVAT RA 2 Vikbacka ranta-asemakaavan muutos RA 3 Kittelnäsin ranta-asemakaavan muutos RA 4 Krokholmenin ranta-asemakaavan muutos 3 3 3 2013 2013 2013 2014 2014 2014 Vastuuhlö EHa, KYj KYj, EHa SKa, KYj PNu, MKa, JHo KYj, EHa MKa KYj, EHa MKa, BSm NN Konsultti A-Konsultit Oy FCG Oy WSP Finland KYj SKa, MKa PNu KT, PT, OKT KT, OKT KT KT, PT KT OKT KT KT KT KT KT OKT, PT OKT JLy, SKa SKa, MKa JHo JLy, MKa JLy, MKa, JLy JHo JLy, MKa NN NN MKa NN MKa MKa MKa MKa SKa, JLy PNu PNu PNu MKa, JLy KT Jly PT, OKT MKa PT, OKT PT JLy, MKa KYj, JHo KT MKa OKT JHo, JLy, MKa KT, PT JLy KT, PT, OKT JLy, MKa OKT JLy PT, KT, OKT MKa PNu MKa NN NN OKT Helamaa & Heiskanen Harris & Kjisik Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto Arkkitehtitoimisto Kimmo Lylykangas Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy OKT SKa KT, PT SKa SKa JLy, MKa OKT OKT PT, OKT OKT JLy JHo MKa MKa, PNu MKa AIRIX Ympäristö Oy FCG Oy MKa MKa MKa Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto Ins.toimisto Juha Poutanen FCG Oy Prioriteetti: 1=ensisijaisesti kaavoitettavat, 2=toissijaisesti kaavoitettavat, 3=ei kiireelliset Omistus: K = kunnan omistuksessa, Y = yksityinen maanomistus, edellyttää raakamaan hankintaa kunnalle tai kunnan ja maanomistajan välillä tehtävää sopimusta (kaavoituksen käynnistämissopimus, maankäyttösopimus), S = aluetta koskien tehty kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä sopimus alueen maankäytöstä Käyttötarkoitus: A=asuminen, P=palvelut, TP=työpaikat Asuinrakentamisen luonne: OKT=omakotitontteja, PT=pientaloja, KT=kerrostaloja Kaavoitusohjelman mukaisesti hyväksyttyjen asemakaavojen arvioitu asuinkerrosala (k-m2) 30.6. mennessä on: Vuosi Asunnot Työpaikat 2014 73 500 158 500 2015 145 000 22 000 Planprojekten 2014-17 I tabellen presenteras en uppskattning om hur planprojekten kommer att avancera. Året då planen beräknas vara färdig avser året då planen godkänns av fullmäktige. DELGENERALPLANER G 18 Delgeneralplan för Eriksnäs (S) G 19 Gemensam generalplan för Östersundom (S) G 20 Delgeneralplan för Tallmo (S) G 21 Delgeneralplan för Immersby (KY) G 22 Delgeneralplan för Sibbesborg (S) G 23 Delgeneralplan för Hertsby (KY) G 24 Upphävande av delgeneralplan för Söderkulla 2015 G 25 Delgeneralplan för Borgby EO-område G 26 Delgeneralplan för Norra Paipis (KY) Prioritet PLANSTOMMAR och UTVECKLINGSBILDER Uppdatering av utvecklingsbilden för Nickby Åkernäs planstomme Uppdatering av planstommen för Nickby Gård Start 2010 2010 2011 2012 2013 2014 2013 2013 2014 2014 2015 2016 2017 Färdig 2014 2014/15 2014 2014 2015 2016 2014 2014 2016 Ägande Ändamål Bost.bygg.karaktär 2013 2014 2014 2014 2015 2014 K K, Y TP, P, A A, P TP A, P A A, P A, P DETALJPLANER NICKBY N 39 Räddningsstationen N 40 Sibbo Ådal N 41 Skillnaden N 42 OP-kvarteret N 43 SR-Rauta kvarteret N 44 Planändring för Nickby stationsområde (AJAN) N 45 Nickby skolcentrum N 46 Domino-kvarteret N 47 Kommunens nya depå N 48 Dalskärrsvägens östra sida N 49 Detaljplaneändring för kvarter 1015 N 50 Nickby bussterminal N 51 Detaljplaneändring för kvarter 3032 N 52 Detaljplaneändring för kvarter 1006 (AJAN) N 53 Detaljplaneändring för kvarter 2028 N 54 Detajlplaneändring för servicehuset Joenranta N 55 Åkernäs arbetsplatsområde NG 7 Svärdfelt NG 8 Centret vid Nickby Gård NG 9 Paipisvägens egnahemstomter 3 1 1 1 1 3 3 1 3 3 1 1 2 2 1 2 1 1 2 3 2010 2012 2011 2012 2013 2014 2014 2013 2015 2016 2013 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2014 2015 2014 2014 2014 2014 2014 2015 2015 2014 2016 2017 2014 2015 2015 2015 2015 2014 2015 2015 2015 2016 K K, S K S S, Y K, Y K Y K Y, K K K Y Y Y Y K K K Y P A, P TP A A P A A A A, P TP A P A DETALJPLANER SÖDERKULLA S 17A Söderkulla K-Market S 17B Söderkulla centrum S 20 Söderkulla gård S 21 Flisberget och vattentornsbacken S 22 Söderkulla skolcentrum S 23 Upphävande av kvarter 046-049 i Söderkulla (AJAN) S 24 Detaljplaneändring för Sibbovikens strand T 6 Tasträsks östra sida (östra gatuförbindelsen) T 7 Utvidgning av Hassellunden T 8 Stenkulla T 9 Tasträsk IV E 2 Eriksnäs II E 4 Hangelby trädgårdsby K 8B Sandbackavägen K 9 Söderkulla arbetsplatsområde (del 1) K 10 Söderkulla arbetsplatsområde (del 2) M 2 Detaljplaneändring för Massby ridcentrum 1 2 3 1 3 1 1 3 1 1 1 1 3 1 2 3 2 2013 2015 2015 2014 2015 2013 2014 2015 2014 2014 2014 2011 2015 2014 2015 2016? 2014 2014 2016 2016 2015 2016 2014 2014 2016 2015 2014 2014 2014 2016 2014 2016 2017 2015 K, Y K K K K TP, P A A A A S Y, K K K K S S K, Y Y, K Y, K Y A A A A A A, P TP TP TP TP A, P DETALJPLANER TALLMO TM 1 Tallmo egnahemstomter TM 2 Tallmo centrum TM 3 Talma Hills semesterbostäder BA 2 Bastukärr II 2 1 3 1 2014 2014 2014 2011 2015 2015 2015 2014 K K S S A A TP TP DETALJPLANER ÖVRIGA SIBBO MY 2 Myras kil B 16 Storörens Örnviksstrand B 17 Majvik (del 1) NE 1 Nevas gård BOX 1 Box hantverkarcentrum 3 2 2 2 2 2009 2011 2014 2012 2012 2014 2014 2015 2014 2014 S S S S S A A A TP, P, A P, TP STRANDDETALJPLANER RA 2 Ändring av stranddetaljplan för Vikbacka RA 3 Ändring av stranddetaljplan för Kittelnäs RA 4 Ändring av stranddetaljplan för Krokholmen 3 3 3 2013 2013 2013 2014 2014 2014 Ansvarsperson EHa, KYj KYj, EHa SKa, KYj PNu, MKa, JHo KYj, EHa MKa KYj, EHa Mka, BSm NN Konsult A-Konsultit Oy FCG Oy WSP Finland KYj SKa, MKa PNu KT, PT, OKT KT, OKT KT KT, PT KT OKT KT KT KT KT KT OKT, PT OKT KT PT, OKT PT, OKT PT KT OKT KT, PT KT, PT, OKT OKT PT, KT, OKT OKT JLy, SKa SKa, MKa JHo JLy, MKa JLy, MKa, JLy JHo JLy, MKa NN NN MKa NN MKa MKa MKa MKa SKa, JLy PNu PNu PNu MKa, JLy Jly MKa JLy, MKa JLy, MKa KYj, JHo MKa JHo, JLy, MKa JLy JLy, MKa JLy MKa PNu MKa NN NN MKa OKT SKa KT, PT SKa SKa JLy, MKa OKT OKT PT, OKT OKT JLy JHo MKa MKa, PNu MKa MKa MKa MKa Helamaa & Heiskanen Harris & Kjisik Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto Arkkitehtitoimisto Kimmo Lylykangas Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy NN FCG Oy AIRIX Ympäristö Oy FCG Oy Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto Ins.toimisto Juha Poutanen Prioritet: 1=planläggs i första hand, 2=planläggs i andra hand, 3=icke brådskande Ägande: K=kommunens markägo, Y=privat markägo, förutsätter att kommunen anskaffar råmark eller inår avtal mellan kommunen och markägaren (avtal om start av planläggning, markanvändningsavtal), S=område som kommunen och privat markägare har ingått markanvändningsavtal om. Användningsändamål: A=boende, P=service, TP=arbetsplatser Bostadsbyggandets karaktär: OKT=egnahemstomter, PT=småhus, KT=våningshus Godkända detaljplaners uppskattade våningsyta m²-vy före 30.6. enligt planläggningsprogrammet: År Bostäder Arbetsplatser 2014 73 500 158 500 2015 145 000 22 000 Osayleiskaavoituskohteet 2014-17 Delgeneralplaneområdena 2014-17 Kartassa on esitetty rajauksina kaavoitusohjelman mukaiset osayleiskaavoituskohteet. Rajaukset ovat alustavia niiden kaavahankkeiden osalta, joita ei ole vielä käynnistetty. Kartan visar de avgränsade delgeneralplaneområdena i planläggningsprogrammet. Avgränsningarna är preliminära för planprojekt som inte har ännu påbörjats. G 26 G 25 G 20 G 23 G 21 G 22 G 18 G 19 G 19 Asemakaavahankeet 2014-17 Detaljplaneprojekten 2014-17 Asemakaavoituskohteiden rajaukset ovat suuntaa-antavia ja rajaukset tullaan määrittelemään tarkemmin kaavatyön yhteydessä. Nikkilän, Söderkullan ja Talman asemakaavoituskohteet sekä ranta-asemakaavakohteet on esitetty tarkemmilla kaavakohdekartoilla seuraavalla sivulla. Gränserna för detaljplaneområdena är riktgivande och kommer att preciseras i samband med planläggningsarbetet. Detaljplaneområdena i Nickby, Söderkulla och Tallmo samt stranddetaljplaneområdena presenteras närmare på följande sida. Talma Tallmo Nikkilä Nickby MY 2 Söderkulla NE 1 B 16 B 17 Ranta-asemakaavat Stranddeteljplaner Nikkilä - Nickby NG 9 NG 7 NG 8 N 51 N 44 N 43 N 49 N 52 N 48 N 50 N 46 N 40 N 42 N 53 N 45 N 55 N 41 N 54 N 39 Söderkulla T9 T6 S 21 T8 S 20 M2 S 17B S 17B S 17A S 17A S 23 BOX 1 T7 T7 S 22 T7 K9 K 10 K 8B S 24 E4 E2 Talma - Tallmo TM 3 TM 3 TM 1 TM 2 BA 2 Ranta-asemakaavat Stranddetaljplaner Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä rantaasemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia. Ennen ranta-asemakaavan laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 §). Myös kunta voi laatia ranta-asemakaavan. Rantaasemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. En detaljplan som i första hand behandlar fritidsboende i ett strandområde kallas stranddetaljplan. I stranddetaljplanen ges detaljerade bestämmelser om hur fritidsboende och annan områdesanvändning ska anordnas i området. Stranddetaljplaner är den enda formen av planläggning som markägare kan låta utarbeta. Innan arbetet med att utarbeta en stranddetaljplan inleds ska markägaren vara i kontakt med kommunen (MBL 74 §). Även kommuner kan utarbeta stranddetaljplaner. Stranddetaljplaner motsvarar detaljplaner till formen, men stranddetaljplaner medför inga direkta skyldigheter för kommunen på samma sätt som detaljplaner. Kommunen godkänner stranddetaljplaner. RA 2 RA 3 RA 4 Kaavoitusohjelmassa mainitut kaavojen vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner som har nämnts i planläggningsprogram: BSm EHa JHo JLy KYj MKa PNu SKa NN Birgitta Smeds Eveliina Harsia Johanna Horelli Jarkko Lyytinen Kaisa Yli-Jama Matti Kanerva Pilvi Nummi-Sund Suvi Kaski Vastuuhenkilö vielä nimeämättä / Ansvarspersoner har inte ännu utnämnts Julkaisun tiedot Julkaisija ja tekstit: Kehitys- ja kaavoituskeskus, Sipoon kunta Toimitus ja taitto: Suvi Kaski Opaskartat: Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö Etusivun havainnekuva: Näkymä Sipoon Jokilaakson torialueelta © Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Uppgifter om publikationen Utgivare och texter: Utvecklings- och planläggningscentralen, Sibbo kommun Redaktion och ombrytning: Suvi Kaski Guidekartor: Sibbo kommuns mätnings- och fastighetsenhet Framsidans illustration: Vy från torgområdet i Sibbo Ådal © Arkkitehtitoimisto AJAK Oy