valtakunnallinen kemikaalivalvontahanke 2012
VALTAKUNNALLINEN KEMIKAALIVALVONTAHANKE 2012 Loppuraportti Lounais-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueet 2 Tiivistelmä Vuoden 2012 kemikaalivalvontahanke kohdistui metallialan yrityksiin, joissa työstetään ruostumatonta terästä ja happoterästä. Se toteutettiin työolosuhde- ja markkinavalvontana. Olosuhdevalvonnassa selvitettiin yritysten kemikaaliturvallisuuden hallintamenettelyjä ja tarkastettiin työtiloja. Valvonnassa kiinnitettiin erityishuomiota henkilökohtaisten suojainten valintaan ja käyttöön työpaikalla. Markkinavalvonnassa arvioitiin etikettien ja käyttöturvallisuustiedotteiden vaatimustenmukaisuutta. Hanketta varten päivitettiin tarkastuslomakkeet, joiden perusteella oli mahdollista laskea mm. yrityksen kemikaaliturvallisuusindeksi. Lain vaatiman tason indeksi on 100 %:a. Työsuojelun vastuualueet osallistuivat hankkeeseen tulosneuvotteluissa sovitulla tavalla. Hankkeen vastuutahona oli Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Hanketta varten perustettiin ohjausryhmä, jossa oli edustaja työsuojeluosastolta sekä yksi tai kaksi edustajaa jokaiselta työsuojelun vastuualueelta. Toiminta suunniteltiin vuoden 2011 lopulla. Tarkastukset tehtiin kevään ja kesän 2012 aikana. Seuranta toteutettiin loppuvuodesta 2012. Hankkeesta tiedotettiin lehdistötiedotteella ja hankeaineisto tallennettiin hallinnon kotisivulle. Tarkastuksia tehtiin 142 yritykseen. Vastuualuekohtaisesti tarkastuskohteita oli 24−31. Lähes kaikkiin kohteisiin tehtiin 2 tarkastuskäyntiä hankkeen aikana. Parhaiten työpaikoilla oli oma-aloitteisesti hoidettu varautuminen onnettomuustilanteisiin ja pelastusvalmiuteen liittyvät asiat, heikoiten henkilökohtaiset suojaimet, kemikaaliriskien hallinta sekä järjestys ja siisteys. Seurantatarkastusten jälkeen huonoimmassa kunnossa olivat järjestykseen ja siisteyteen, kemikaaliriskien hallintaan sekä henkilökohtaisiin suojaimiin liittyvät asiat, parhaiten oli hoidettu varautuminen onnettomuustilanteisiin, työterveyshuoltoon ja kemikaalivarastoon liittyvät asiat. Valtakunnallinen kemikaali-indeksi oli 93 % seurantatarkastusten jälkeen. Työpaikoilla käytettiin oikean tyyppisiä suojaimia (93 % kunnossa), mutta ainoastaan 45 %:ssa kohteita oli suojainten säilytyksestä huolehdittu käyttöaikojen välillä. Markkinavalvonnassa tarkastettiin 311 satunnaisotannalla valittua kemikaalia. Etiketeistä 40 % ja käyttöturvallisuustiedotteista 59 % olivat vaatimustenmukaisia niiltä osin kuin niiden sisältö tarkastettiin. Etiketeissä yleisimmin ilmennyt puute oli se, etteivät etikettien merkinnät kaikilta osin vastanneet käyttöturvallisuustiedotteen tietoa (51 % kunnossa). Käyttöturvallisuustiedotteessa oli eniten puutteita aineiden luokituksessa, varoitusmerkeissä ja vaaralausekkeissa (86 % kunnossa). Tarkastuksilla annettiin ensimmäisen kierroksen yhteydessä 70 kehotusta ja 763 toimintaohjetta. Niiden noudattamista valvottiin. Seurantatarkastuksen yhteydessä annettiin 47 kehotusta ja 269 toimintaohjetta. Seurantatarkastusten kehotukset käsittelivät hallintajärjestelmää, työtiloja ja muita työpaikalla havaittuja puutteita. Joissakin yrityksissä korjaavat toimenpiteet olivat niin suuria, että ne toteutuvat vasta vuonna 2013. Etiketeissä ja käyttöturvallisuustiedotteissa havaituista puutteista otettiin yhteyttä tarvittaessa kemikaalien valmistajiin ja maahantuojiin. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli varmistaa ruostumattoman teräksen ja happoteräksen työstämisessä käytettävien aineiden ja menetelmien asianmukainen valinta ja käyttö työpaikoilla sekä vähentää työpaikan kemikaaliriskejä, lisätä tietoisuutta kemikaaleja koskevista määräyksistä työpaikoilla, lisätä tarkastajien kemikaaliosaamista ja yhtenäistää käytäntöjä työsuojelun vastuualueiden välillä. Nämä tavoitteet toteutuivat. Yritysten turvallisuustaso parani merkittävästi, tarkastuksiin osallistui myös uusia tarkastajia ja yhteiset lomakkeet auttoivat yhtenäistämään toimintatapoja valtakunnallisesti työsuojelun vastuualueilla. 3 Sammanfattning Det nationella kemikalieprojektet år 2012 riktade sig till metallföretag som bearbetar rostfritt stål och syrafast stål. Projektet förverkligades genom övervakning av arbetsförhållanden och marknadstillsyn av kemikalier. Övervakningen av arbetsförhållanden innebar utredning av företagens ledningssystem för kemikaliesäkerhet och inspektion av arbetsmiljö. I övervakningen fäste man sig speciellt vid val av personlig skyddsutrustning och hur de används på arbetsplatsen. I marknadstillsynen av kemikalier bedömdes förpackningsetiketters och säkerhetsdatablads lagenlighet. Inför projektet uppdaterades blanketter för inspektion, vilket gjorde det möjligt att räkna ut företagets kemikaliesäkerhetsindex. Då indexet är 100 % uppnås lagens minimikrav. Arbetarskyddets ansvarsområden deltog i projektet enligt överenskommelse i resultatavtals förhandlingar. Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd utnämndes som ansvarigt för projektet. Man tillsatte en styrgrupp för projektet och i den ingick en representant från arbetarskyddsavdelningen och en till två representanter från varje ansvarsområde för arbetarskyddet. Övervakningsstrategin planerades i slutet av år 2011. Inspektionerna utfördes under vår och sommar 2012. De uppföljande inspektionerna utfördes i slutet av året 2012. Man informerade om projektet via pressmeddelandet och projektmaterial sattes in på förvaltningens hemsidor. Inspektioner utfördes på 142 företag. Antalet inspektioner i arbetarskyddets ansvarsområden varierade mellan 24 - 31. I nästan alla ansvarsområden utfördes 2 inspektionsbesök per företag under projektets gång. Bäst hade man skött ärenden som hänför sig till beredskapen inför olyckor och räddningsberedskap, sämst personlig skyddsutrustning, hantering av kemikalierisker samt ärenden gällande ordning och reda. Efter uppföljningsinspektionerna konstaterade man att ärenden gällande ordning och reda, hantering av kemikalierisker samt personlig skyddsutrustning var sämst skötta, bäst hade man skött ärenden gällande beredskapen inför olyckor, företagshälsovård och kemikalielager. Det nationella kemikalieindexet var 93 % efter uppföljningsinspektionen. På arbetsplatserna använder man rätt slag av skyddsutrustning (93 % i skick), men endast i 45 % fall förvaras skyddsutrustningen rätt då den inte används. I marknadstillsynen granskades 311 slumpmässigt utvalda kemikalier. 40 % av förpackningsetiketterna och 59 % av säkerhetsdatabladen uppfyllde den lagstadgade kravnivån till den del som innehållet granskades. Den största bristen som framkom gällande förpackningsetiketter var att uppgifterna inte överensstämde med säkerhetsdatabladen (51 % i skick). Angående säkerhetsdatabladen var de största bristerna i klassificering samt tilldelning av farosymboler och riskfraser (86 % i skick). Under den första inspektionsrundan gavs 70 uppmaningar och 763 anvisningar. Uppföljandet övervakades. Under den uppföljande inspektionen gavs 47 uppmaningar och 269 anvisningar. Uppmaningarna givna under den uppföljande inspektionen delades ganska jämnt mellan ledningssystem för kemikaliesäkerheten, arbetslokaler och andra brister än kemikalierisker. I vissa företag är de förbättrande åtgärderna så omfattande att de kommer att förverkligas först år 2013. Angående brister med förpackningsetiketter och säkerhetsdatablad tog man kontakt med kemikaliens tillverkare och importörer vid behov. Projektets centrala mål var att säkerställa att lämpliga ämnen och metoder väljes och används på arbetsplatser där man bearbetar rostfritt stål och syrafast stål, att minska kemikalierisker på arbetsplatsen, att öka kunskap om bestämmelser gällande kemikalier på arbetsplatsen och inspektörers kemiska kunnande samt att förenhetliga praxis i olika arbetarskyddets ansvarsområden. Dessa mål uppfylldes. Företagens säkerhetsnivå förbättrades avsevärt, också nya inspektörer deltog i inspektionerna och de gemensamma blanketterna bidrog till enhetliga tillvägagångssätt i ansvarsområden i hela landet. 4 Summary The 2012 national campaign on chemical safety was focused on metal industries using stainless steel and acid proof steel. The campaign was organized as a working conditions and market surveillance campaign. In the working conditions enforcement campaign the risk management methods of chemical safety in the workplaces and on the premises were inspected. Special attention was focused on the selection and use of personal protective equipment (PPE) at the workplace. The compliance with legislation regarding labelling and safety data sheets (SDS) of hazardous substances at workplaces was inspected in the market surveillance part of the campaign. The inspection questionnaires of the previous campaigns were updated and the chemical safety index was calculated for each business inspected. The compliance with legislation regarding exposure to hazardous substances at workplaces is met when chemical index is 100 percent. The occupational safety and health (OSH) fields of responsibility at Regional State Administrative Agencies took part in the campaign in the manner agreed upon during the target negotiations with Ministry of Social Affairs and Health. Regional State Administrative Agency for Southwestern Finland was chosen for the coordination of the campaign. A steering group for the campaign was created and every OSH field of responsibility named a representative or two to it and one group member represented the Ministry’s OSH department. The surveillance strategy was planned during the end of year 2011. The inspectors visited the workplaces during spring and summer 2012. The follow-up inspections were carried out during the end of the year 2012. The press was informed of the chemical safety campaign and the campaign material was stored at the homepage of the OSH fields of responsibility. OSH inspections were conducted in 142 companies. The number of inspections varied from 24 to 31 in the OSH fields of responsibility. Almost every enterprise was inspected twice during the campaign. The parts with best compliance in chemical safety at these inspected workplaces during the first inspection round were provisions for accidents and rescue services and the worst compliance with legislation were in PPE, risk management of chemical risks and in orderliness and cleanness. After the follow-up inspections the worst compliance with legislation was in orderliness and cleanness, risk management of chemical risks and PPE. The parts with best compliance in chemical safety were provisions for accidents, occupational health care and chemical storage. The overall national chemical safety index was 93 % after the follow-up inspections. Suitable PPE were used at the workplaces (93 % was in order), but only 45 % of the employers had taken care of the storage of PPE between times of wearing. In market surveillance randomly chosen 311 chemicals were inspected. In matters that were inspected 40 % of the labels and 59 % of the SDS complied with Finnish legislation. The most common shortcomings in labels were that they did not have the same information as SDS (51 % was in order). The most common imperfections in SDS were in classification of the substances, warning signs and risk phrases (86 % was in order). At campaign inspections 70 improvement notices and 763 written advices were issued to employers during the first inspection round. The compliance with improvement notices and written advices was overseen by inspectors. At the follow-up inspections 47 improvement notices and 269 written advices were issued. The improvement notices at the follow-up inspections were quite evenly about management systems, workplaces and other things than chemical safety issues. In some companies the corrective measures were so time-consuming that they will not be implemented until 2013. The shortcomings in labels and SDS were communicated when necessary to the manufacturers and importers of the chemicals. The most important goal of the campaign was to enforce the appropriate selection and use of stainless steel and acid proof steel at the workplaces. Other goals were to reduce the chemical risks at the workplaces, to improve the awareness of employers about chemical regulations, to improve the knowledge of chemical hazards of the OSH inspectors and to harmonize inspection procedures between OSH fields of responsibility. These goals were achieved. The safety level of the inspected companies was significantly improved; new inspectors participated in the inspections and shared questionnaires helped in harmonising inspection procedures nationally. 5 Sisällys TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................... 2 SAMMANFATTNING............................................................................................................... 3 SUMMARY .............................................................................................................................. 4 1. HANKKEEN SUUNNITTELU .............................................................................................. 6 1.1 Hankkeen taustaa .......................................................................................................... 6 1.2 Tavoite ........................................................................................................................... 6 2. HANKKEEN TOTEUTUS .................................................................................................... 7 2.1 Ohjausryhmä .................................................................................................................. 7 2.2 Valvontakohteiden valinta .............................................................................................. 7 2.3 Tarkastuslomakkeet ....................................................................................................... 8 2.4 Koulutus ......................................................................................................................... 8 2.5 Yhteistyö ........................................................................................................................ 9 2.6 Tarkastukset työsuojelun vastuualueilla ......................................................................... 9 2.7 Aikataulu ...................................................................................................................... 10 3. HANKKEEN TULOKSET .................................................................................................. 10 3.1 Taustatietoa valvontakohteista ..................................................................................... 11 3.2 Herkistävien aineiden ja CMR-aineiden käyttö valvontakohteissa................................ 16 3.3 Olosuhdevalvonnan tulokset ........................................................................................ 19 3.4 Henkilökohtaiset suojaimet ........................................................................................... 21 3.5 Markkinavalvonnan tulokset ......................................................................................... 22 3.6 HERK2011-hankkeen ja aikaisempien hankkeiden tulosten vertailu ............................ 25 3.7 Kehotukset ja toimintaohjeet ........................................................................................ 27 4. HANKKEEN TULOSTEN TARKASTELU JA JATKOTOIMET ......................................... 28 4.1 Hankkeen tulosten tarkastelu ....................................................................................... 28 4.2 Jatkotoimet ................................................................................................................... 29 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 LIITE 12 LIITE 13 Hankesuunnitelma Kemikaaliturvallisuuden tarkastuslomake Kemikaaliturvallisuuden tarkastuslomake – Arviointiperusteet ja liite Etikettien ja käyttöturvallisuustiedotteiden tarkastuslomake Tarkastusilmoitus Tarkastuksen asialista Taustatietolomake Checklista för hanteringen av kemikaliesäkerheten Checklista för kemikaliesäkerhet – Bedömningsgrunder Checklista för utformning av etiketter och säkerhetsdatablad Anmälan om arbetarskyddsinspektion Agenda Blankett för bakgrundsinformation 6 1. Hankkeen suunnittelu 1.1 Hankkeen taustaa Alueelliset työsuojeluviranomaiset (työsuojelupiirit ja vuodesta 2010 työsuojelun vastuualueet) ovat aikaisempina vuosina toteuttaneet valtakunnallisia kemikaalivalvontahankkeita vuosina 2007 – 2011, joiden suunnitteluun Sosiaali- ja terveysministeriö on osallistunut. Vuonna 2007 kohteena olivat metalliteollisuuden pintakäsittelylaitokset ja -osastot, vuonna 2008 lujitemuovituotteiden valmistajat, vuonna 2009 CMR-aineita käyttävät ja valmistavat yritykset, vuonna 2010 EU-hankekohteina olivat huonekaluteollisuus sekä moottoriajoneuvojen korjaus- ja huoltoyritykset ja vuonna 2011 valtakunnallisen kemikaalihankkeen kohteena olivat yritykset, jotka käyttävät herkistäviä aineita. Vuodelle 2012 sosiaali- ja terveysministeriö oli sopinut työsuojelun vastuualueiden kanssa valtakunnallisen kemikaalivalvontahankkeen toteuttamisesta yrityksiin, jotka työstävät ruostumatonta terästä ja/tai happoterästä. Kemikaalivalvontahanke toteutettiin osana työsuojelun vastuualueiden työympäristövalvontaa ja hankkeeseen osallistuivat kaikki viisi työsuojelun vastuualuetta. Hankkeessa valvottiin ruostumattoman teräksen ja happoteräksen työstöä (hitsaus, hionta, leikkaus ym.) työpaikoilla sekä työstettäviä aineita, lisäaineita, kaasuja, peittausaineita ym. kemikaalien (aineiden ja seosten) käyttöturvallisuustiedotteita, pakkausmerkintöjä sekä kemikaalitietojen toimittamista kansalliseen kemikaalituoterekisteriin. Työstettävien aineiden lisäksi valvottiin, että myös muita yrityksessä käytettäviä aineita ja kemikaaliseoksia käytetään asianmukaisesti. Valvonnassa kiinnitettiin myös huomiota henkilökohtaisten suojainten valintaan ja käyttöön työpaikoilla. Hankkeeseen yhdistettiin suojainosio, jossa kiinnitettiin huomiota käyttöturvallisuustiedotteen kohtaan 8. ”Altistumisen ehkäiseminen ja henkilön suojaimet”. Hankkeessa arvioitiin suojainohjeiden laatua (yksilöity ohje) ja tarkastettiin, että olivatko työpaikalla käytettävät suojaimet ohjeistuksen mukaiset. Tarkastusten yhteydessä informoitiin yrityksiä REACH- ja CLP- asetuksista. REACH-asetus (EY N:o 1907/2006) säätelee kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, rajoitusta ja lupamenettelyä. CLP- asetuksessa (EY N:o 1272/2008) säädetään kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta. Keskeisin hankkeessa sovellettava säännös on työturvallisuuslain (738/2002) 38 §:n ”Kemialliset tekijät ja työssä käytettävät vaaralliset aineet” nojalla annetut valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) ja valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000). Liitteen 3 liitteessä ”Miten CMR- aineet tunnistaa” on tarkempi luettelo sovellettavista säännöksistä. 1.2 Tavoite Kemikaalivalvontahankkeen keskeisenä tavoitteena oli varmistaa ruostumattoman teräksen ja happoteräksen työstämisessä käytettävien aineiden ja menetelmien asianmukainen valinta ja käyttö työpaikoilla sekä lisätä työpaikkojen tietoutta kemikaaleja koskevista määräyksistä, kemikaalien käytön ja varastoinnin turvallisuudesta sekä kiinnittää huomiota henkilökohtaisten suojainten valintaan ja käyttöön työpaikoilla. Lisäksi tavoitteena oli informoida työnantajia velvollisuudestaan ilmoittaa ruostumattoman teräksen ja happoteräksen työstäjät Työterveyslaitoksen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin (ASA-rekisteri). Hankkeen markkinavalvontaosuuden tavoitteena oli poistaa markkinoilta vaatimustenvastaiset tuotteet, parantaa pakkausmerkintöjen ja käyttöturvallisuustiedotteiden tasoa sekä varmistaa kotimaisten kemikaalien maahantuojien/valmistajien osalta, että kemikaaleista on tehty kemikaali-ilmoitus kansalli- 7 seen Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (TUKES). Valvonnassa kiinnitettiin erityistä huomioita käyttöturvallisuustiedotteen kohtaan 8. ”Altistumisen ehkäiseminen ja henkilön suojaimet”. Säädösten mukaan suojainohjeen tulee olla yksilöity. Hankkeessa pyrittiin myös lisäämään tarkastajien tietoutta kemikaaleista, kemiallisista tekijöistä ja kemikaalitarkastuksista sekä kemikaalilainsäädännöstä. Tavoitteena oli, että tarkastuksiin osallistuisi mahdollisimman moni tarkastaja ja että myös vähemmän kemikaaleja tarkastavat henkilöt saisivat tarvittavaa tietoa ja rutiinia. Hankkeen tavoitteena oli myös lisätä työsuojelun vastuualueiden välistä tietojenvaihtoa ja yhteistyötä sekä yhtenäistää työsuojelun vastuualueiden toimintatapoja mm. kehittämällä kemikaalitarkastusten työkaluja. 2. Hankkeen toteutus 2.1 Ohjausryhmä Työsuojelun vastuualueet osallistuivat hankkeeseen tulosneuvotteluissa sovitulla tavalla. Hankkeen vastuutahona oli Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Hanketta varten perustettiin ohjausryhmä ja ohjausryhmässä oli edustaja työsuojeluosastolta sekä yksi tai kaksi edustajaa jokaiselta työsuojelun vastuualueelta. Ohjausryhmään kuuluivat: Jäsen tarkastaja Soile Penttilä tarkastaja Merja Mynttinen tarkastaja Tuomo Korhonen tarkastaja Kristina Alakylä ylitarkastaja Hannu-Tuomas Kokko tarkastaja Asko Autio tarkastaja Risto Rahko Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto, hankkeen vastuuhenkilö Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat Sosiaali- ja terveysministeriön edustajana ylitarkastaja Kaarina Urrila työsuojeluosastolta sekä hankesihteerinä valvontasihteeri Sarri Limnell LounaisSuomen aluehallintovirastosta. Hankesuunnitelman (liite 1) laati Lounais-Suomen aluehallintovirasto. Ohjausryhmä kokoontui koulutustilaisuuden lisäksi 3 kertaa. 2.2 Valvontakohteiden valinta Valvontakohteiksi valittiin ruostumatonta terästä ja happoterästä työstäviä ja niistä esineitä valmistavia yrityksiä metalliteollisuudessa ja metallituotteita valmistavissa yrityksissä. Ruostumatonta terästä ja happoterästä työstävät yritykset valittiin valvontakohteeksi, koska ruostumatonta terästä työstettäessä syntyy syöpävaarallisia ja herkistäviä savuja, huuruja ja pölyjä. Kromi(VI)- ja nikkeliyhdisteet ovat olleet yleisimmät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät Suomessa lukuun ottamatta vuosia 2001– 2006, jolloin tupakansavu oli yleisin tekijä. Kromi(VI)-yhdisteille altistuu vuosittain noin 7 000 työntekijää ja nikkelille hieman vähemmän. Näistä ylivoimaisesti suurin ryhmä on hitsaajat (vajaa 2000 työntekijää). Valvontahankkeen tavoitteena oli edesauttaa syöpävaarallisten aineiden sekä muiden kemikaalien asianmukaista käyttöä työpaikoilla sekä lisätä työpaikkojen tietoutta kemikaaleja koskevista ja voimaan astuvista määräyksistä. 8 Valvontakohteiden valinnassa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriä (ASA-rekisteri) ja työsuojelun valvontatietokannan tietoja sekä tarkastajien aiempaa tietoa ja kokemusta valvontakohteista. Ennen hankkeen käynnistymistä tehtiin hankekohteiksi valittuihin yrityksiin tarvittaessa ennakkokysely puhelimitse, jossa selvitettiin työpaikan ruostumattoman teräksen tai happoteräksen työstöä. Osa suunnitelluista kohteista jäi tarkastamatta, koska yrityksissä ei saatujen tietojen mukaan ollut ruostumattoman teräksen työstöä vaativia tilauksia. 2.3 Tarkastuslomakkeet Hanketta varten päivitettiin vuoden 2011 valtakunnallisessa kemikaalivalvontahankkeessa ”Herkistävät aineet” (HERK2011) käytössä olleet kaksi lomaketta ruostumattoman teräksen ja happoteräksen työstön tarkastamista palveleviksi. Kemikaaliturvallisuuden tarkastuslomake (liite 2) ja lomakkeen kysymyksiä tarkentavat arviointiperusteet (liite 3), joiden avulla olosuhdevalvonta kohdistettiin kemikaaliturvallisuuden hallintamenettelyihin ja työtilojen tarkastamiseen, päivitettiin siten, että aiemmin tehtyjä kemikaalihankkeita voitiin edelleen vertailla tähän hankkeeseen. Lomakkeessa olevat kysymykset ovat minimivaatimuksia, jotka perustuvat työturvallisuussäädöksiin. Jos kemikaaliturvallisuuteen liittyvät asiat hoidetaan yrityksessä lainsäädännön edellyttämällä tavalla, indeksi on 100 %. Tarkastuslomakkeessa on yhteensä 52 kysymystä, joista 32 liittyy kemikaalien hallintamenettelyihin ja loput 20 kysymystä koskevat työpaikan työtiloja. Kemikaalien markkinavalvontaa varten käytettiin HERK2011-hankkeessa käytettyä, etikettien ja käyttöturvallisuustiedotteiden tarkastuslomaketta (liite 4). Tarkastuslomakkeessa oli 9 kysymystä koskien etiketin asianmukaisuutta sekä käyttöturvallisuustiedotteiden osalta 9 tärkeimmiksi katsottua kohtaa. Lisäksi hanketta varten päivitettiin tarkastusilmoitus, tarkastuksen asialista ja jokaisesta tarkastuksesta täytettävä taustatietolomake (liitteet 5-7). Kaikki hanketarkastuksia varten tehdyt työpaikoille suunnatut lomakkeet, ilmoitukset ym. käännettiin myös ruotsin kielelle (liitteet 8-13). Työsuojeluhallinnon kotisivulle www.tyosuojelu.fi avattiin hanketta varten oma sivusto, johon hankemateriaali tallennettiin. Vuoden 2011 kemikaalihankkeen tuloksista kertovassa tiedotteessa tammikuussa 2012 kerrottiin myös alkavasta vuoden 2012 kemikaalihankkeesta. 2.4 Koulutus Kaikille hankkeeseen osallistuneille tarkastajille järjestettiin yhteinen päivän koulutustilaisuus Sosiaalija terveysministeriön tiloissa Helsingissä 1.2.2012. Koulutuksessa käsiteltiin ruostumattoman teräksen ja happoteräksen työstöön liittyviä (kemikaali)riskejä ja niiden hallintaa, etikettien ja käyttöturvallisuustiedotteiden ja henkilökohtaisten suojainten arviointia sekä kemikaalivalvontaan liittyvää lainsäädäntöä. Pääpaino koulutuspäivässä oli hankkeen työvälineiden (lomakkeiden) käytössä, etikettien ja käyttöturvallisuustiedotteiden tarkastamisessa sekä erityisesti arviointikriteerien yhtenäisessä tulkinnassa. Työterveyslaitoksen asiantuntija luennoi koulutuspäivän aluksi ruostumattoman teräksen työstöön työpaikoilla liittyvistä riskeistä ja niiden hallintakeinoista. 9 2.5 Yhteistyö Työsuojelun vastuualueiden välistä yhteistyötä kehitettiin yhtenäistämällä toimintatapoja. Ohjausryhmän jäsenet pitivät yhteyttä toisiinsa hankkeen aikana puhelimitse ja sähköpostin välityksellä tarkastuksiin liittyvistä ongelmista ja linjauksista. Tavoitteena oli, että tarkastuksia tehtäessä tarkastajien toiminta ja työpaikoilla havaituista puutteista annetut velvoitteet olisivat yhdenmukaiset. 2.6 Tarkastukset työsuojelun vastuualueilla Kemikaalivalvontahankkeessa toteutettiin kaksi kierrosta: työpaikkatarkastus ja seurantatarkastus (viidessä (5) kohteessa seurantatarkastus jäi hankkeen aikana tekemättä). Kevään ja kesän 2012 aikana tehdyillä tarkastuksilla määriteltiin tarkastettavien työpaikkojen kemikaaliturvallisuuden lähtötaso, havainnoitiin puutteet sekä annettiin kehotuksia ja toimintaohjeita asioiden saattamiseksi lainsäädännön vaatimalle tasolle. Hankkeen yhteydessä tarkastettiin myös yrityksissä käytössä olleiden kemikaalien (aineiden ja seosten) käyttöturvallisuustiedotteiden ja etikettien tasoa. Tarkastettavaksi valittiin satunnaisotannalla kolme ruostumatonta terästä ja happoterästä työstävissä yrityksissä käytettävää kemikaalia (ainetta tai seosta, mukaan lukien kaasuja) kustakin yrityksestä ja arviointi toteutettiin tehtävään laaditun lomakkeen avulla (liite 4). Kemikaalihankkeen seurantatarkastukset tehtiin elo-joulukuussa 2012. Työsuojelun vastuualueet päättivät itsenäisesti henkilöresursseistaan ja valvontakohteidensa valinnasta. Kemikaalivalvontahankkeessa tehtiin ensimmäisellä tarkastuskierroksella 142 tarkastusta, jotka jakaantuivat työsuojelun vastuualueittain kuvan 1 osoittamalla tavalla. Työsuojelun vastuualueilla tarkastuksiin osallistui 2-7 tarkastajaa. Joillakin työsuojelun vastuualueilla tarkastukset tehtiin osittain parityönä. Muutamien seurantatarkastusten poisjäänti johtui siitä, että kohteet olivat jo ensimmäisellä tarkastuksella lainmukaisella tasolla tai yrityksen loppuvuoden työtilanteet eivät mahdollistaneet seurantatarkastuksen tekoa. 10 Kuva 1. Ensimmäisen kierroksen tarkastusten (142 kpl) ja seurantatarkastusten (137 kpl) jakautuminen työsuojelun vastuualueittain 2.7 Aikataulu Kemikaalivalvontahanke toteutettiin vuoden 2012 aikana taulukossa 1 kuvatun aikataulun mukaisesti. Hankkeeseen kuuluva ensimmäinen tarkastus tehtiin kevään ja alkukesän aikana. Loppusyksyllä tehtiin seurantatarkastus, jolla valvottiin ensimmäisellä tarkastuksella annettujen kehotusten ja toimintaohjeitten noudattamista. Ensimmäisen tarkastuskierroksen jälkeen ohjausryhmän jäsenet laativat oman vastuualueensa tarkastuksista väliraportit, jotka esiteltiin ohjausryhmän kokouksessa. Seurantatarkastuksen jälkeen työsuojelun vastuualueet laativat loppuraportit, joissa esiteltiin hanketulokset kokonaisuudessaan ja kerrottiin, miten annettuja kehotuksia ja toimintaohjeita oli valvottu ja noudatettu. Työsuojelun vastuualueiden loppuraporttien perusteella koottiin tämä kemikaalivalvontahankkeen loppuraportti. koulutus 1. tarkastus väliraportointi 2. tarkastus loppuraportti 1/11 2/11 3/11 4/11 5/11 6/11 7/11 8/11 9/11 10/11 11/11 12/11 1.2. Taulukko 1. Kemikaalivalvontahankkeen aikataulu 13.7. 7.12. 11 3. Hankkeen tulokset 3.1 Taustatietoa valvontakohteista Hankeyritysten kokojakauma Kuvassa 2 on eritelty kaikkien ensimmäisellä tarkastuskierroksella tarkastettujen hankeyritysten kokojakauma työntekijöiden mukaan. 48 %:ssa (69 kpl) yrityksistä työntekijämäärä oli 10 – 49, 50 – 249 työntekijän yrityksiä oli 30 % (42 kpl), alle 10 työntekijän yrityksiä oli 20 % (28 kpl) ja yli 250 työntekijän yrityksiä tarkastetuista yrityksistä oli 2 % (3 kpl). Kuva 2. Hankeyritysten kokojakauma työntekijämäärien mukaan 12 Yrityksen rooli ruostumattoman teräksen käytössä Hankeyrityksistä 86 %:ssa hitsattiin, 80 %:ssa hiottiin ja 61 %:ssa leikattiin ruostumatonta terästä tai happoterästä (kuva 3). Kuva 3. Tarkastetuissa yrityksissä käytetyt työmenetelmät Hankkeessa tarkastetuissa yrityksissä käytettiin pääasiallisina hitsausmenetelminä TIG-hitsausta (72 %) ja MIG/MAG-hitsausta eli metallikaasukaarihitsausta (70 %) (kuva 4). Kuva 4. Tarkastetuissa yrityksissä käytetyt hitsausmenetelmät 13 Johtamisjärjestelmät Yleisimmät yrityksissä sovellettavat johtamisjärjestelmät olivat ulkoisesti sertifioitu ISO 9001 laatujärjestelmä (61 kpl) ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä (27 kpl) sekä OHSAS 18001 työturvallisuusjärjestelmä (11 kpl) (kuva 5). Usealla yrityksellä oli käytössä useampi strateginen, ulkoisesti sertifioitu ja/tai operatiivinen sisäinen johtamisjärjestelmä, esim. ISO 9001 ja ISO 14001 yhdessä. Joka kolmas tarkastettu yritys (47 kpl) ei osannut nimetä käyttämäänsä johtamisjärjestelmää. Kuva 5. Valvontakohteiden johtamisjärjestelmät. 14 Työnantajien järjestäytyminen Oman alansa työnantajaliittoon kuului 55 % hankkeessa tarkastetuista yrityksistä (kuva 6). Kuva 6. Tarkastettujen yritysten järjestäytyminen Kemikaaleista vastaava henkilö Tarkastetuissa yrityksissä vähän reilussa puolessa (54 %) oli nimetty kemikaaleista vastaava henkilö (kuva 7). Kemian alan asiantuntija Vain 23 prosentilla tarkastetuista yrityksistä on oma kemian alan asiantuntija (insinööri/laborantti), 77 % ostaa kemian alan asiantuntemuksen muualta (enimmäkseen tavarantoimittajilta tai työterveyshuollolta) (kuva 8). 15 Kuva 7. Tarkastetuissa yrityksissä on kemikaaleista vastaava henkilö nimetty Kuva 8. Kemian alan asiantuntemus tarkastetuissa yrityksissä 16 3.2 CMR-aineiden ja herkistävien aineiden käyttö valvontakohteissa CMR-aineet CMR-aineet ovat syöpää aiheuttavia (C=carcinogenic; vaaralausekkeet R45, R49, R40, H350 ja H351), perimää vaurioittavia (M=mutagenic; vaaralausekkeet R46, R68, H340 ja H341) ja lisääntymiselle vaarallisia (R=reprotoxic; vaaralausekkeet R60, R61, R62, R63, R64, H360, H361 ja H362) aineita. Kuvassa 9 on kuvattu valvontakohteissa käytettävien CMR-aineiden vuosittainen käyttömäärä. Useimmiten CMR-aineita käytetään valvotuissa kohteissa yli 1000 kg/vuosi, koska työstettävä ruostumaton teräs ja happoteräs luokitellaan syöpävaaraa aiheuttavaksi aineeksi siitä työstettäessä syntyvien savujen, huurujen ja hienojakoisen pölyn vuoksi. Yleisimmät käytössä olevat CMR-aineet ovat syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet (87 %). Lisääntymisvaarallisia aineita (esimerkiksi epoksikovetin ja pesuaine) CMR-aineista oli käytössä valvotuissa kohteissa 9 % ja perimälle vaarallisia aineita 1 %. Osa tarkastetuista CMR-aineista (3 %) oli luokiteltu useamman CMR- ominaisuuden suhteen (kuva 10). Kuva 9. CMR- aineiden vuosittainen käyttömäärä valvontakohteissa 17 Kuva 10. CMR-aineiden jakauma tarkastetuissa yrityksissä Herkistävät aineet Valvontakohteiden käyttämät herkistävät aineet jaetaan hengitysteitä herkistäviin (vaaralauseke R42 tai H334), ihoa herkistäviin (vaaralauseke R43 tai H317) ja sekä hengitysteitä että ihoa herkistäviin aineisiin (vaaralauseke R42/43 tai H334 ja H317). Herkistävien aineiden osuus kaikista yritysten käyttämistä kemikaaleista oli melko merkittävä, koska kemikaalien käyttö yleisesti valvotuissa kohteissa oli muuten vähäistä, lukuun ottamatta hitsauspuikkoja ja -lankoja ja satunnaista liimojen ja maalien kovetteiden käyttöä. Kuvassa 11 on kuvattu herkistävien aineiden vuosittainen käyttömäärä. Useimmiten herkistäviä aineita käytetään valvotuissa kohteissa yli 1000 kg/vuosi. Yleisimmät käytössä olevat herkistävät aineet tarkastetuissa yrityksissä ovat ihoa herkistäviä aineita 73 % (kuva 12). 18 Kuva 11. Herkistävien aineiden vuosittainen käyttömäärä valvontakohteissa Kuva 12. Herkistävien aineiden jakauma tarkastetuissa yrityksissä 19 3.3 Olosuhdevalvonnan tulokset Olosuhdevalvonnassa käytettiin ruostumattoman teräksen työstämisen turvallisuuden tarkastuslomaketta (liitteet 2 ja 8) ja siihen kuuluvia arviointiperusteita (liitteet 3 ja 9). Tarkastuslomake jakaantui kahteen osaan, kemikaaliturvallisuuden hallintamenettelyihin (32 kysymystä) ja tuotantotilojen tarkastamiseen (20 kysymystä). Kemikaaliturvallisuuden hallintamenettelyjen osa-alueet olivat: a) b) c) d) e) f) kemikaaliriskien hallinta (11 kysymystä) henkilökohtaiset suojaimet (6 kysymystä) työntekijöiden opastus ja ohjaus (4 kysymystä) työterveyshuolto (4 kysymystä) ensiapu (4 kysymystä) pelastusvalmius (3 kysymystä) Työolojen tarkastuksessa käsiteltiin seuraavia osa-alueita: a) b) c) d) tuotantotilat (8 kysymystä) järjestys ja siisteys (4 kysymystä) kemikaalivarasto (4 kysymystä) varautuminen onnettomuuksiin (4 kysymystä) Kemikaaliturvallisuuden ensimmäisen ja seurantatarkastuskierrosten tulosten valtakunnalliset keskiarvot on esitetty kuvissa 13 ja 14. Ensimmäisen tarkastuskäynnin jälkeen kemikaali-indeksi oli 79 %. Hallintajärjestelmä-indeksi oli 77 % ja työtila-indeksi 81 %. Lainsäädännön edellyttämällä minimitasolla indeksien tulisi olla 100 %:a. Parhaiten hoidetut osa-alueet ensimmäisellä tarkastuskierroksella olivat varautuminen onnettomuustilanteisiin (89 % kunnossa) ja pelastusvalmius (88 % kunnossa). Alhaisimmat indeksiluvut saivat henkilökohtaiset suojaimet (69 % kunnossa), kemikaaliriskien hallinta (71 % kunnossa) sekä järjestys ja siisteys (73 % kunnossa). Valvonnan esiintuomia yksittäisiä ongelmia oli, ettei työnantaja ollut huolehtinut suojainten säilytyksestä käyttöaikojen välillä (45 % kunnossa) eikä suojaimia siksi säilytetty työpaikalla asianmukaisesti (47 % kunnossa). Myös kemikaaliluettelon (työpaikalla käytettävien aineiden ja seosten kauppanimen mukainen luettelo) ajan tasaisuudessa (47 % kunnossa) oli merkittäviä puutteita. Ensimmäisen ja toisen valvontakäynnin välillä oli tapahtunut merkittävää muutosta parempaan kaikilla osa-alueilla; erityisesti henkilökohtaisissa suojaimissa indeksi oli noussut 21 prosenttiyksikköä (69 %:sta 90 %:iin). Työnantajat olivat pääsääntöisesti tehneet tarkastuksissa edellytettyjä toimenpiteitä. Kemikaali-indeksit olivat seurantatarkastuksen jälkeen jo hyvällä tasolla, ollen keskimäärin 93 %. Hallintajärjestelmä-indeksi oli 92 % ja työtila-indeksi 94 %. Tosin yrityskohtaiset erot olivat seurantatarkastuksilla melko suuret. Osa yrityksistä oli korjannut kaikki ensimmäisellä tarkastuksella havaitut epäkohdat, kun taas osa yrityksistä ei ollut vielä päässyt puutteiden korjaamisen alkuun. Valtakunnalliset turvallisuusindeksit olivat parantuneet jokaisella arviointialueella. Alhaisimmat indeksit seurantatarkastusten jälkeen sai järjestykseen ja siisteyteen (87 % kunnossa), kemikaaliriskien hallintaan (88 % kunnossa) sekä henkilökohtaisiin suojaimiin (90 % kunnossa) liittyvät asiat. Parhaiten oli hoidettu varautuminen onnettomuustilanteisiin (97 % kunnossa), työterveyshuoltoon (95 % kunnossa) ja kemikaalivarastoon (95 % kunnossa) liittyvät asiat. 20 Olosuhdevalvonnan esiintuomat suurimmat puutteet olivat, ettei työpaikan kemiallisia vaaroja ollut tunnistettu eikä riskejä näin ollen ollut arvioitu lain mukaisesti (77 % kunnossa), työpaikan yleis- ja paikallisilmanvaihtoa ei ollut saatu riittäväksi (78 % kunnossa) eikä työpöytien ja -tasojen, hyllyjen, lattioiden ja pintojen puhtaustaso ollut riittävä (78 % kunnossa) vielä seurantatarkastuksen jälkeenkään. Kuva 13. Turvallisuusindeksit ensimmäiseltä kierrokselta Kuva 14. Turvallisuusindeksit seurantatarkastuksen jälkeen (ilman LSSAVIn seurantatarkastusten yksityiskohtaisia tietoja) 21 Hanketarkastuksilla yrityksiä informoitiin lisäksi REACH- ja CLP- asetuksista, jaettiin oppaita ja neuvottiin, mistä saa lisätietoja (esim. TUKESin Internet- sivustolta www.reachneuvonta.fi). 3.4 Henkilökohtaiset suojaimet Valvontakäyntien yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota henkilökohtaisten suojainten valintaan ja käyttöön työpaikoilla. Kemikaaliturvallisuuden tarkastuslomakkeessa oli 6 kysymystä koskien suojaimia. Valvonnan perusteella näyttää siltä, että työpaikoilla valvotaan suojaimien käyttöä (97 % kunnossa seurantatarkastuksella) ja osataan käyttää (kuva 15) oikeantyyppisiä henkilönsuojaimia (96 % kunnossa seurantatarkastuksella). Osalla hitsaajista ei tosin ollut palonkestävää suojavaatetusta eikä sopivia suojakäsineitä käytettävissään. Suojainten säilytyksestä ei ole kuitenkaan kaikilla työpaikoilla huolehdittu käyttöaikojen välillä (45 % kunnossa ensimmäisellä tarkastuskierroksella ja 80 % kunnossa seurantakierroksella). Suojainten hankintaohjeita ei ollut vielä seurantatarkastuksellakaan laadittu kattavasti (87 % kunnossa) eikä suojaimia määritelty riskinarvioinnin perusteella (89 % kunnossa). Kuva 15. Henkilökohtaisten suojaimien turvallisuusindeksit valvontakohteissa 22 3.5 Markkinavalvonnan tulokset Hankkeen markkinavalvontaosuudessa tarkastettiin erillisen tarkastuslomakkeen avulla 311 satunnaisotannalla valittua pääasiassa ruostumattoman teräksen ja happoteräksen työstössä työpaikoilla käytettävää kemikaalia ja 304 etikettiä. Kaikilla työpaikoilla ei voitu tarkastaa suunniteltua kolmea (3) etikettiä ja käyttöturvallisuustiedotetta, koska kemikaalien käyttö oli tarkastettavissa yrityksissä vähäistä. Lisäksi monilla työpaikoilla oli käytössä samoja kemikaaleja, joten niiden tarkastamista useaan kertaan ei pidetty tarpeellisena. Etiketit ja käyttöturvallisuustiedotteet Hankkeessa tarkastettiin 249 käyttöturvallisuustiedotetta ja 242 etikettiä. Käyttöturvallisuustiedotteista oli vaatimustenmukaisia 59 % tarkastetuista (kuva 18), mutta etikettien osalta vain 40 % (kuva 16). Etikettien (kuva 17) yleisimmät puutteet olivat, etteivät niiden merkinnät kaikilta osin vastanneet käyttöturvallisuustiedotteen tietoa (41 % etiketin puutteista), ettei etiketissä löytynyt suomen- ja ruotsinkielistä informaatiota (15 % etiketin puutteista) eivätkä etiketin tekstin koko ja asettelu olleet säädösten mukaisia (11 % etiketin puutteista). Etiketin virheet aiheutuivat pitkälti siitä, että REACH-kemikaaliasetuksen vaatimukset aineille (ruostumaton teräs ja happoteräs) ovat parhaillaan muutoksessa ja työpaikoilla oli aikaisemmin toimitettuja tuotteita. Uudet käyttöturvallisuustiedotteet hankittiin usein ensimmäisen tarkastuskierroksen jälkeen eivätkä etiketit ja käyttöturvallisuustiedotteet siksi olleet yhteneväiset. Käyttöturvallisuustiedotteessa (kuva 19) oli eniten puutteita aineiden luokituksessa, varoitusmerkeissä ja R-lausekkeissa (23 % käyttöturvallisuustiedotteen puutteista) sekä vaadittavien henkilönsuojainten mainitsemisessa ja yksilöinnissä (22 % käyttöturvallisuustiedotteen puutteista). 23 Kuva 16. Valvonnassa tarkastetuista 242 etiketeistä 40 % oli kunnossa Kuva 17. Kuvassa on eritelty etiketeissä havaitut puutteet. 24 Kuva 18. Tarkastetuista 249 käyttöturvallisuustiedotteista 59 % oli kunnossa. Kuva 19. Kuvassa on eritelty käyttöturvallisuustiedotteissa olevat puutteet. 25 Yritykset saavat käyttöturvallisuustiedotteet (kuva 20) yleensä kemikaalin toimituksen yhteydessä (88 vastausta) tai pyydettäessä toimittajilta (62 vastausta), mutta suuri osa yrityksistä hakee tiedon myös Internetistä (61 vastausta). Samalla työpaikalla on siis useita tapoja saada käyttöturvallisuustiedote. Kuva 20. Tarkastetut yritykset saavat käyttöturvallisuustiedotteet lain mukaisesti (42 %) kemikaalitoimituksen yhteydessä. Tarkastuksilla valvottiin erityisesti, että käyttöturvallisuustiedotteessa oli yksilöity ohje suojaimista (esim. suodatintyyppi mainittu), jonka perusteella työpaikan edustajan on mahdollista hankkia työntekijöille oikeanlaiset suojaimet. Tarkastuksilla painotettiin työnantajien velvoitteita varmistaa, että yritykseen toimitettavissa kemikaaleissa on asianmukainen etiketti ja että kemikaalien mukana toimitetaan ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet. Tarkastuskertomuksissa on työnantajaa velvoitettu hankkimaan ajan tasalla olevat sekä kielellisesti oikeat (suomi ja/tai ruotsi) käyttöturvallisuustiedotteet sekä huolehtimaan, että käytettävien kemiallisten aineiden tiedot vastaavat käyttöturvallisuustiedotteiden tietoja. Kemikaalien myyjiin/maahantuojiin on oltu yhteydessä käyttöturvallisuustiedotteiden sekä etikettien puutteista. 26 3.6 Kemikaalihankkeen ja aikaisempien hankkeiden tulosten vertailu Työsuojelun vastuualueet (ennen vuotta 2010 työsuojelupiirit) ovat aikaisempina vuosina toteuttaneet useampia valtakunnallisia kemikaalivalvontahankkeita. Vuonna 2007 kohteena olivat metalliteollisuuden pintakäsittelylaitokset ja -osastot, vuonna 2008 lujitemuovituotteiden valmistajat ja vuonna 2009 yritykset, jotka käyttävät ja/tai valmistavat CMR- aineita sisältäviä kemikaaleja tai esineitä. Vuonna 2010 työsuojelun vastuualueet osallistuivat EU:n kemikaalihankkeeseen SLIC2010, jolloin valvonta kohdistui huonekaluteollisuuteen ja moottoriajoneuvojen korjaus- ja huoltoyrityksiin ja vuonna 2011 valtakunnallisen kemikaalihankkeen kohteena olivat yritykset, jotka käyttävät (hengitysteitä ja/tai ihoa) herkistäviä aineita. Kuvissa 21 ja 22 on vertailtu metallin pintakäsittelylaitosten, lujitemuovituotteiden valmistajien, CMRaineiden käyttäjien, SLIC2010-hankkeen, HERK2011-hankkeen ja tämänvuotisen kemikaalihankkeen (ROST2012) kemikaaliturvallisuuden hallintamenettelyjen ja työtilojen kemikaali-indeksejä ensimmäisellä tarkastuskierroksella. Vertailun perusteella voidaan todeta, että metallin pintakäsittelylaitokset pärjäävät vertailussa parhaiten. Toimialojen väliset erot ovat osittain merkittäviä. Esimerkiksi henkilökohtaisten suojainten indeksi oli ruostumattoman teräksen työstäjillä 69 %, kun vastaava luku oli pintakäsittelylaitoksilla 88 %. Kuva 21. Vertailu pintakäsittelylaitokset07/lujitemuovi08/CMR-aineet09/SLIC10huonekaluteollisuus/SLIC10moottoriajoneuvojen korjaus/herkistävät aineet2011/ruostumaton teräs2012 ensimmäisellä tarkastuskierroksella kemikaaliturvallisuuden hallintamenettely -indeksin osalta 27 Kuva 22. Vertailu pintakäsittelylaitokset07/lujitemuovi08/CMR-aineet09/SLIC10huonekaluteollisuus/SLIC10moottoriajoneuvojen korjaus/herkistävät aineet2011/ruostumaton teräs2012 ensimmäisellä tarkastuskierroksella työtilojen indeksin osalta 3.7 Kehotukset ja toimintaohjeet Kemikaaliturvallisuuden hallintajärjestelmissä ja työtiloissa oleviin puutteisiin annettiin yhteensä 763 toimintaohjetta ja 70 kehotusta ensimmäisellä tarkastuskierroksella ja seurantatarkastuksella 269 toimintaohjetta ja 47 kehotusta eli kaiken kaikkiaan 1032 toimintaohjetta ja 117 kehotusta (taulukko 2). Suurin osa annetuista kehotuksista käsitteli ensimmäisellä kierroksella kemikaaliriskien hallintajärjestelmän (lähinnä kemiallisten tekijöiden riskien arvioinnin puuttumista) ja kohdepoistojen puutteita. Seurantakierroksella annetut kehotukset käsittelivät tasaisesti hallintajärjestelmää, työtiloja ja muita työpaikalla havaittuja puutteita. Muiden työpaikalla havaittujen puutteiden runsaus selittyy sillä, että useammat työsuojelun vastuualueet liittivät seurantakäyntiin työolosuhdemittarin (Halmeri tai Elmeri) käytön. 28 1. kierros VASTUUALUEIDEN TOIMENPITEET Annettujen toimintaohjeiden lukumäärä hallintajärjestelmää käsittelevät työtilojen tarkastusta käsittelevät käyttöturvallisuustiedotteita ja etikettejä jotain muuta Annettujen kehotusten lukumäärä hallintajärjestelmää käsittelevät työtilojen tarkastusta käsittelevät käyttöturvallisuustiedotteita ja etikettejä jotain muuta Seuranta % 763 469 224 39 31 70 34 33 1 2 % 62 % 29 % 5% 4% 269 106 77 7 79 39 % 29 % 3% 29 % 49 % 47 % 1% 3% 47 15 18 0 14 32 % 38 % 0 30 % Taulukko 2. Taulukossa on kuvattu tarkastusten yhteydessä annetut kehotukset ja toimintaohjeet. 4. Hankkeen tulosten tarkastelu ja jatkotoimet 4.1 Hankkeen tulosten tarkastelu Tarkastuksia tehtiin 142 yritykseen, joissa työskentelee kaiken kaikkiaan 7102 työntekijää. Hankkeen perusteella saatiin hyvä ja kattava yleiskuva ruostumattoman teräksen ja happoteräksen käytöstä työpaikoilla sekä tietoa ruostumattoman teräksen käsittelyyn liittyvistä epäkohdista. Havaittiin, että yrityskohtaisia eroja on, mutta puutteet ovat melko samankaltaisia. Tietoa voidaan jatkossa hyödyntää toimialan tarkastuksilla. Kohteiksi valittujen toimialojen − metalliteollisuus ja metallituotteiden valmistus − yrityksissä työstetään ruostumatonta terästä ja happoterästä; tosin osin tilausten perusteella ja osassa yrityksiä työstettävän materiaalin valinta on täysin asiakkaan päätettävissä. Merkittävin hankkeen hyöty oli kemikaalien (aineiden ja seosten) käyttöön liittyvän työturvallisuuden lisääntyminen ja lainsäädännön vaatimusten tiedottaminen valvonnan kohteina olleille työpaikoille. Useimmissa valvontakohteissa tapahtui tarkastusten välillä merkittävää kehitystä. Hankkeessa annettiin kaiken kaikkiaan 117 kehotusta ja 1032 toimintaohjetta. Valtakunnallinen kemikaali-indeksi oli 93 % seurantatarkastuksen jälkeen. Yritysten kemikaaliturvallisuuden taso oli siten hankkeen lopussa hyvä. Tarkastusten perusteella saatiin sellainen käsitys, että yrityksissä oli pääosin tiedostettu ruostumattoman teräksen työstöön, hapotukseen ja peittaukseen liittyvät vaarat, mutta tekniset toimenpiteet ja suojautuminen eivät kaikilta osin vastanneet tunnistettuja riskejä. Mikäli riski oli tunnistettu, suojaustoimenpiteitä oli tehty lähinnä vain työtä tekevälle työntekijälle eli teknisten toimenpiteiden riittävyyden tarkastelu ja muiden mahdollisesti altistuvien työntekijöiden suojaamiseen tulee työpaikoilla kiinnittää erityistä huomiota. Työterveyshuollon edustajien tietotaitoa tulisi kasvattaa ruostumattoman teräksen ja happoteräksen osalta. Kromialtistusta oli suurimmalla osalla altistuneista työntekijöistä mitattu, mutta nikkelialtistusta ei monessakaan työpaikassa ollut mitattu lainkaan. Työnantajat eivät myöskään monilla työpaikoilla olleet 29 tietoisia työntekijöidensä altistumistasoista, koska työterveyshuolto ei ollut raportoinut mittaustuloksia mitenkään työnantajalle (ilmeisesti työterveyshuollon henkilötietolain tulkinnan mukaan). Markkinavalvonnassa tarkastettiin 311 satunnaisotannalla valittua kemikaalia (ainetta tai seosta); ensisijaisesti ruostumatonta terästä tai sen työstössä käytettävää lisäainetta. Tarkastuksilla tarkastettiin satunnaisotannalla 242 etikettiä ja 249 käyttöturvallisuustiedotetta. Etikettien ja käyttöturvallisuustiedotteiden lukumäärän vähyys johtuu niiden saatavuuspuutteista työpaikoilla. Etiketeistä 40 % ja käyttöturvallisuustiedotteista 59 % oli vaatimustenmukaisia niiltä osin kuin niiden sisältö tarkastettiin. Tarkastusten perusteella voidaan sanoa, että käyttöturvallisuustiedotteiden ja etikettien tasot olivat huonot. Merkittävin puute henkilönsuojaimissa oli, että suojainten säilytyksestä ei kaikilla työpaikoilla ole huolehdittu käyttöaikojen välillä (45 % kunnossa ensimmäisellä tarkastuskierroksella ja 80 % kunnossa seurantakierroksella). Valvonnan seurauksena työpaikoilla valvotaan suojaimien käyttöä (97 % kunnossa seurantatarkastuksella). Tarkastuslomakkeet toivat systemaattisuutta tarkastuksiin, kaikki tarkastajat toteuttivat tarkastukset samalla tavalla. Indeksiluvuilla pystyttiin myös vertailemaan eri yritysten kemikaalien hallintamenettelyjen tasoa sekä työpaikan työolojen tilaa kuten myös käyttöturvallisuustiedotteiden ja etikettien asianmukaisuutta. Hankkeen tavoitteena oli mm. vähentää työpaikan työsuojeluriskejä, lisätä tarkastajien kemikaaliosaamista ja yhtenäistää käytäntöjä työsuojelun vastuualueiden välillä. Nämä tavoitteet toteutuivat. Yritysten turvallisuustaso parani, tarkastuksiin osallistui uusia tarkastajia (tosin suunniteltua vähemmän) ja yhteiset lomakkeet auttoivat yhtenäistämään toimintatapoja eri työsuojelun vastuualueilla. 4.2 Jatkotoimet Etikettien ja käyttöturvallisuustiedotteiden taso ja asianmukaisuus olivat suoritettujen tarkastusten perusteella huonot eivätkä vastanneet kaikilta osin lainsäädännön vaatimuksia. Kemikaalien markkinavalvontaan tulisi tämän takia panostaa nykyistä enemmän. Virheellisiin ja puutteellisiin käyttöturvallisuustiedotteisiin ja etiketteihin tulisi voida puuttua jo ennen kuin ne toimitetaan työpaikoille jatkokäyttöön. Uuden kemikaalilain odotetaan parantavan tilannetta tältä osin, kun kemikaalien (aineiden ja seosten) markkinavalvonta keskitetään Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (TUKES). Vuonna 2013 jatketaan hankkeessa annettujen kehotusten ja toimintaohjeiden valvontaa niiden yritysten osalta, joissa asiat ovat vielä kesken. Samoin useimmat työsuojelun vastuualueet jatkavat alan yritysten tarkastamista omina alueellisina hankkeinaan vuonna 2013. LIITE 1 28.12.2011 1 (6) Kristina Alakylä puh. +358 40 727 1909 VALTAKUNNALLINEN KEMIKAALIVALVONTAHANKE VUODELLE 2012 Hankkeen taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö on sopinut työsuojelun vastuualueiden kanssa valtakunnallisesta kemikaalivalvontahankkeesta vuodelle 2012. Hanke toteutetaan osana työsuojelun vastuualueiden työpaikkavalvontaa ja hankkeeseen osallistuvat kaikki työsuojelun vastuualueet. Valvonnan kohteet Hankkeessa valvotaan ruostumattoman teräksen työstön aiheuttamaa vaaraa työpaikoilla sekä tarkastetaan satunnaisotannalla ko. aineiden työstämiseen käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteita, pakkausmerkintöjä (3 kemikaalia/valvontakohde) sekä kemikaalitietojen toimittamista kansalliseen kemikaalirekisteriin. Hankkeeseen yhdistetään ruostumattoman teräksen työstämiseen kohdistuva suojainosio, missä kiinnitetään huomiota käyttöturvallisuustiedotteen kohtaan ”altistumisen ehkäiseminen ja henkilön suojaimet”. Suojainohjeiden laatua (yksilöity ohje) arvioidaan ja tarkastetaan ovatko työpaikalla käytettävät suojaimet ohjeistuksen mukaiset. Valvonnan kohteena ovat toimialojen metalliteollisuus ja metallituotteiden valmistus yritykset, jotka käyttävät ruostumatonta terästä tai valmistavat ruostumattomasta teräksestä esineitä. Jokainen työsuojelun vastuualue suorittaa hankkeeseen liittyvän valvonnan noin 30 yrityksessä. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteita ovat: - ruostumattoman teräksen ja happoteräksen työstämisessä käytettävien aineiden ja menetelmien asianmukainen valinta ja käyttö työpaikoilla (LIITE) - työsuojeluriskien vähentäminen kemikaalien käytössä ja varastoinnissa - tietoisuuden lisääminen työpaikoilla kemikaaleja koskevista määräyksistä - määräysten vastaisten tuotteiden poisto markkinoilta - ruostumattoman teräksen ja happoteräksen työstäjien ilmoittaminen ASA-rekisteriin - vastuualueiden toimintatapojen yhtenäistäminen - vastuualueiden välisen tietojenvaihdon ja yhteistyön lisääminen. Hankkeeseen osallistuminen Työsuojelun vastuualueet osallistuvat hankkeeseen tulosneuvotteluissa sovitulla tavalla. Postiosoite Käyntiosoite PL 22, 20801 Turku Puutarhakatu 45, 20100 Turku Puhelin 020 636 1050 Työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. [email protected] www.avi.fi/tyosuojelu Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue LIITE 1 2 (6) Hankkeesta vastaavaksi työsuojelun vastuualueeksi on nimetty Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Hanketta varten on perustettu ohjausryhmä ja ohjausryhmään voi osallistua yhdestä kahteen edustajaa kultakin työsuojelun vastuualueelta. Pääasiallinen vastuu työstä ja sen toteutuksesta on työsuojelun vastuualueilla, jotka sopivat keskenään, mitä ja miten tarkastukset tehdään. Työsuojeluosasto antaa asiantuntija-apua tarvittaessa. Ohjausryhmän sihteeritehtävät sekä loppuraportointi hoidetaan LSAVIn työsuojelun vastuualueen toimesta. Ohjausryhmä Työsuojelun vastuualueiden edustajat kemikaalivalvontahankkeen ohjausryhmässä ovat: Kristina Alakylä (LSAVI, puheenjohtaja), Soile Penttilä (ISAVI), Hannu-Tuomas Kokko (LSSAVI), Risto Rahko (PSAVI), Merja Mynttinen (ESAVI) ja Tuomo Korhonen (ESAVI). Ryhmässä on mukana asiantuntijana Kaarina Urrila (STM/TSO) ja sihteerinä toimii Sarri Limnell (LSAVI). Toimintamenetelmät Hankkeeseen sisältyy kaksi valvontakäyntiä kussakin kohteessa. Ensimmäinen tarkastuskäynti tehdään helmi-toukokuussa 2012, jolloin saadaan selville ruostumattoman teräksen työstön aiheuttaman altistumisen hallinnan lähtötaso työpaikalla. Toinen tarkastuskäynti suoritetaan heinä-marraskuussa, jolloin nähdään, onko vaaditut toimenpiteet tehty ja miten turvallisuustaso on parantunut. Jälkimmäisellä tarkastuksella ei tarkasteta kunnossa olleita asioita uudestaan. Tarkastuksilla valvotaan käytössä olevaa kemikaaliriskien hallintajärjestelmää ja työpaikan työoloja tarkastuslomakkeen avulla (KEMIKAALITURVALLISUUDEN TARKASTUSLOMAKE), jotta saataisiin käsitys siitä, mikä on ruostumattoman teräksen työstön aiheuttaman altistumisen hallinnan taso yrityksessä. Lomake on kaksiosainen. Ensimmäinen osa ”Kemikaaliturvallisuuden hallintamenettelyt” (Kemikaaliriskien hallinta, Henkilökohtaiset suojaimet, Työntekijöiden opetus ja ohjaus, Työterveyshuolto, Ensiapu, Pelastusvalmius) on oma kokonaisuutensa, johon kuuluvat asiat voidaan tarkastaa pitkälti asiakirjojen ja haastattelujen perusteella. Toisen osion ”Työtilojen tarkastus” (Tuotantotilat, Järjestys ja siisteys, Kemikaalivarasto, Varautuminen onnettomuustilanteisiin) arviointi perustuu tarkastajan havainnointiin tarkastuskierroksen aikana. Tarkastuksen jälkeen lasketaan kunnossa ja ei kunnossa -havaintojen määrien perusteella työpaikalle seuraavat kemikaaliturvallisuustasoa kuvaavat turvallisuusindeksit: 1. Hallintamenettely-indeksi, joka kuvaa kemikaalien hallintamenettelyiden tasoa yrityksessä 2. Työtila-indeksi, joka kuvaa työtilojen turvallisuustasoa yrityksessä 3. Kemikaali-indeksi, joka kuvaa kemikaaliturvallisuuden kokonaisturvallisuustasoa yrityksessä Jos työpaikoilla ei ole käytössä riittäviä kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien hallintamenettelyjä hallitakseen työhön liittyvät kemikaaliriskit, niin tarkastaja antaa tilanteen korjaamiseksi työpaikalla toimival- Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue LIITE 1 3 (6) tansa mukaiset velvoitteet eli kehotukset ja toimintaohjeet. Kehotusten osalta tarkastajan velvollisuus on valvoa, että yritys tekee vaaditut toimenpiteet. Ensimmäisen tarkastuskäynnin yhteydessä tarkastetaan satunnaisotannalla työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden ja pakkausmerkintöjen tasoa (3 kemikaalia/valvontakohde). Tarkastus toteutetaan erillisen tarkastuslomakkeen avulla (ETIKETIN JA KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEEN TARKASTUSLOMAKE). Tarkastettujen kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista pyydetään kopiot ja etiketeistä otetaan valokuvia, jotta niitä voi tutkia jälkeenpäin. Eri työsuojelun vastuualueilla tarkastetuista kemikaaleista kootaan luettelo, josta käyvät selville kemikaalien kauppanimet, valmistajat/maahantuojat, valmistajien/maahantuojien paikkakunnat ja käyttöturvallisuustiedotteiden päivämäärät. Luetteloa ylläpitää kemikaalivalvontahankkeensihteeri, jolle toimitetaan ko. tiedot. Mikäli yritys valmistaa tai maahantuo kemikaaleja, eikä ole tehnyt kemikaali-ilmoitusta, työsuojelun vastuualueet opastavat työpaikkaa asiassa. Jos asia ei tule kuntoon, asia siirretään TUKESille. Tarkastus Tarkastuksesta sovitaan työnantajan kanssa. Ilmoitus työsuojelutarkastuksesta (ILMOITUS TYÖSUOJELUTARKASTUKSESTA TYÖPAIKALLANNE), tarkastuksen asialista (ASIALISTA), kemikaaliturvallisuuden tarkastuslomake ja kemikaaliturvallisuuden tarkastuslomakearviointiperusteet lähetetään valmistautumista varten työpaikalle etukäteen. Työpaikkaa pyydetään huolehtimaan siitä, että työsuojeluvaltuutettu (jos valittu tai joku muu työntekijän edustaja) osallistuu tarkastukseen sekä toimittamaan kopion tarkastuksen asialistasta ja tarkastuslomakkeesta hänelle. Työpaikkatarkastuksen kulku on kuvattu tarkastuksen asialistalla. Tarkastuksen alkuun kerätään yritykseltä taustatietoja taustatietolomakkeen avulla (TAUSTATIETOLOMAKE). Tarkastuksella käydään kemikaaliturvallisuuden tarkastuslomake läpi haastattelemalla työpaikan edustajia. Tarkastajan tehtävänä on määrittää ovatko kysytyt asiat kriteerien mukaisessa kunnossa kohteena olevalla työpaikalla ja missä olisi parantamisen tarvetta. Haastateltavien henkilöiden tulisi olla juuri kyseisen työpaikan hyvin tuntevia työnantajan ja työntekijöiden edustajia. Tarkastaja merkitsee oman näkemyksensä vastausten ja/tai muun saamansa tiedon perusteella siten, että hän arvioi asioita eri työpaikoilla samojen kriteereiden mukaisesti. Ratkaisu kunnossa/korjattavaa tehdään nykytilanteen mukaan. Kemikaaliriskien hallinnan todentamiseksi tarkastetaan kemikaalivarasto sekä tuotantotilat (erityisesti ruostumattoman teräksen työstöolosuhteet). Tarkoituksena on todentaa ko. hallinta käytännössä. Tarkastus suoritetaan havainnoimalla työtilojen turvallisuus käyttäen apuna kemikaaliturvallisuuden tarkastuslomakkeen työtiloja koskevaa osiota. LIITE 1 4 (6) Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Käynnin lopuksi tarkastaja kertoo keskeiset havaintonsa: Mitkä asiat työpaikka on hoitanut hyvin ja missä asioissa on kehittämisen tarvetta. Tarkastuskertomus sekä poikkeamat ja niiden käsittely Valvontakäynnistä tehdään tarkastuskertomus, jossa käydään läpi tarkastuksella tehdyt havainnot, todetaan mahdolliset puutteet sekä annetaan valvontalain mukaiset kehotukset ja toimintaohjeet. Tarkastuskertomuksen liitteeksi lisätään tarkastuskohteen ”Kemikaaliturvallisuuden tarkastuslomake” ja kaikkien työpaikalla tarkastettujen (3 kpl) etikettien ja käyttöturvallisuustiedotteiden tarkastuslomakkeet. Jos valvonnassa havaitaan kemikaali, joka on markkinoilla vaatimusten vastaisesti, työsuojelun vastuualue ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön ja ministeriön antamien ohjeiden edellyttämällä tavalla. Oppaat työpaikoille Työpaikalle voidaan jakaa oppaita tarpeen/harkinnan mukaan. Seuraavassa luettelo sopivasta aineistosta: - Kemikaaliturvallisuuden tarkastuslomake + arviointiperusteet Kemiallisten altisteiden vaaran arviointi-malleja Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla -opas (STM) Henkilösuojainten valinta ja käyttö työpaikalla Reach perustietoa työpaikoille (Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 45) REACH Jatkokäyttäjä CLP: EU-asetus aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta, Kemikaalineuvottelukunnan julkaisuja 7 (2009) Turvallisuuden tarkistuslista Hitsaustyöt, Työterveyslaitos Käyttökelpoisia Internet -osoitteita: o o o o o o o Työsuojelun vastuualueet www.tyosuojelu.fi REACH- ja CLP-neuvontapalvelu www.reachneuvonta.fi Kemikaali- ja turvallisuusvirasto (1.1.2011) www.tukes.fi Euroopan kemikaalivirasto http://echa.europa.eu/home_fi.asp Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto http://osha.europa.eu Työterveyslaitos http://www.ttl.fi/fi/sivut/default.aspx Ongelmajätteet http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=2036&lan=fi Hankkeeseen käytettävät resurssit Hankkeeseen tarvittavien resurssien määrän ratkaisee kukin työsuojelun vastuualue osaltaan, kuitenkin niin, että hanke voidaan toteuttaa aikataulun mukaisesti. Hankkeessa on kyse kemikaalien valvontaan liittyvistä perusasioista, joten on toivottavaa, että työsuojelun vastuualueilla useampi kuin yksi tarkastaja osallistuu hankkeeseen, jotta käytännön kokemus tarkastustoiminnasta tulisi laajemmalle joukolle tutuksi. LIITE 1 5 (6) Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Hankkeen kustannuksista kukin työsuojelun vastuualue vastaa itse. Koulutus Valvontahankkeeseen osallistuville tarkastajille järjestetään yhteinen koulutustilaisuus tammi-helmikuussa 2012. Koulutuksessa käsitellään ruostumattoman teräksen työstön tuottamia ilman epäpuhtauksia, niille altistumista ja hyviä hallintakäytäntöjä sekä sovellettavaa lainsäädäntöä. Pääpaino koulutuspäivässä on hankkeen työvälineiden käytössä ja erityisesti arviointikriteerien yhtenäisessä tulkinnassa. Aikataulu Hanke on tarkoitus suunnitella vuoden 2011 loppuun mennessä ja toteuttaa vuoden 2012 aikana seuraavan aikataulun mukaisesti: 1/12 koulutus 1. tarkastus väliraportointi 2. tarkastus loppuraportti 2/12 3/12 4/12 5/12 6/12 1.2. 7/12 8/12 9/12 10/12 11/12 12/12 13.7. 7.12. Seuranta ja raportointi Hankkeen seurantaa ja loppuraporttia varten työsuojelun vastuualueet toimittavat 13.7.2011 mennessä Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle raportin ja tarvittavat yhteenvedot hankkeen ensimmäisen tarkastuskierroksen tuloksista. Toisen tarkastuskierroksen (seurantatarkastus) tulokset tulee palauttaa 7.12.2011 mennessä. Raportissa ilmoitetaan tarkastettujen valvontakohteiden lukumäärät, tarkastetut aineet, valvontakohteiden turvallisuustasoa kuvaavat turvallisuusindeksit, yhteenveto havaituista puutteista ja työsuojelun vastuualueen toimenpiteistä sekä hankkeen toteutuksessa mahdollisesti havaitut ongelmat. Myös arviot tarkastuslomakkeiden toimivuudesta sekä mahdolliset parannusehdotukset tulee liittää raporttiin. Raporttiin tulee liittää kopiot valvontakohteiden ”kemikaaliturvallisuuden arviointilomakkeista”, jossa on valmiiksi laskettu turvallisuustasoa kuvaavat turvallisuusindeksit, kopiot ”taustatietolomakkeista” sekä kopiot ”etiketin ja käyttöturvallisuustiedotteen tarkastuslomakkeista”. Työsuojelun vastuualueiden aineiston perusteella Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue laatii, loppuraportin kemikaalien valvontahankkeesta 15.1.2013 mennessä. VATI VATIin avataan hanketta varten erillinen hankenumero. Tarkastuksesta tehdään työympäristöarvio: Kemikaaliriskit. Työympäristöarvioinnin kirjaamisen yhteydessä kirjataan ”Kemikaali-indeksi-luku” kohtaan: Mittaluku ja yksikkö (%). Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue LIITE 1 6 (6) Sovellettava lainsäädäntö Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003) Valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä (976/1994) Valtioneuvoston päätös vaarallisia aineita sisältävistä säiliöistä ja niiden merkinnöistä (421/1989) Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (557/2009) Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000) Työministeriön päätös syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (838/1993) Valtioneuvoston päätös perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle työssä aiheutuvan vaaran torjunnasta (1043/1991) Työministeriön päätös perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä (1044/1991) Sosiaali- ja terveysministeriön päätös sikiön kehitykselle ja raskaudelle vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran arvioimisesta (931/1991) Valtioneuvoston asetus syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia aineista koskevista kielloista ja rajoituksista (623/2004) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta (553/2008) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä (807/2001) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien määrätietojen toimittamisesta (1233/2000) REACH-asetus (EY) N:o 1907/2006 CLP-asetus (EY) N:o 1272/2008 Laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä (717/2001) Kemikaalilaki (744/1989) Kemikaaliasetus (675/1993) Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007) LIITE 1 LIITE Ilman epäpuhtauksien enimmäispitoisuudet hitsaustyöpaikassa (HTP 2011) 8 tunnin HTP-arvot Aine Kaasumaiset epäpuhtaudet Hiilidioksidi Hiilimonoksidi Otsoni Typpidioksidi HTP-arvo ppm 5000 30 0,05 3 Hiukkasmaiset epäpuhtaudet Alumiini, hitsaushuurut Barium, liukoiset yhdisteet Epäorgaaniset fluoridit Kadmiumoksidi, huuru Koboltti ja sen epäorgaaniset yhdisteet Kromi-(VI)-yhdisteet Kromi ja sen (II, III)-yhdisteet Kupari, huurut ja hienojakoinen kuparipöly Lyijy ja sen epäorgaaniset yhdisteet Mangaani ja sen epäorgaaniset yhdisteet Molybdeeni ja sen liukoiset yhdisteet Nikkeli, yhdisteet Rautaoksidi, huurut Sinkkioksidi, huurut Vanadiinipentoksidi mg/m3 1,5 0,5 2,5 0,01 0,02 (2011) 0,05 0,5 0,1 0,1 sitova 0,2 0,5 0,1 5 2 0,02 LIITE 2 1/2 ROST2012 RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN TYÖSTÄMISEN TURVALLISUUDEN TARKASTUSLOMAKE Pvm: Tarkastuksen numero: Yritys: Työntekijämäärä: A. KEMIKAALITURVALLISUUDEN HALLINTAMENETTELYT Kemikaaliriskien hallinta Kyllä Ei Tarkastuksen keskeiset havainnot 1. 2. 3. 4. Onko ajan tasalla oleva kemikaaliluettelo? Onko käyttöturvallisuustiedotteet? Onko kemialliset vaarat tunnistettu ja riskit arvioitu? Onko todetut vaaratekijät poistettu tai tehty toimenpiteet vaaran vähentämiseksi? 5. Onko työnantaja laatinut ASA-luettelon? 6. Onko CMR-säiliöt, -pakkaukset ja -laitteistot merkitty? 7. Valvotaanko työhygieniaa työilman mittauksilla? 8. Seurataanko työpaikan turvallisuutta järjestelmällisesti? 9. Onko työpaikan yleis- ja paikallisilmanvaihto riittävä? 10. Onko työnantaja huomioinut palavista nesteistä, kaasuista tai pölyistä aiheutuvan räjähdysvaaran (ATEX)? 11. Ovatko tilat ja työvälineet käyttötarkoituksiinsa sopivat? Henkilökohtaiset suojaimet 12. Onko suojainten käyttö määritelty riskinarvioinnin perusteella? 13. Onko suojainten hankintaan laadittu ohjeet? 14. Ovatko henkilönsuojaimet oikean tyyppisiä? 15. Valvotaanko suojainten käyttöä? 16. Onko suojainten huolto ja puhdistus järjestetty? 17. Onko suojainten säilytyksestä huolehdittu käyttöaikojen välillä? Työntekijöiden opetus ja ohjaus 18. Onko työntekijät perehdytetty työpaikan työsuojeluasioihin? 19. Onko työntekijöille selvitetty työhön liittyvät riskit ja töiden turvallinen suorittaminen? 20. Onko erityisryhmät ja -tilanteet huomioitu? 21. Onko vaarallisten kemikaalien käsittelystä annettu kirjallisia työohjeita? Työterveyshuolto 22. Onko työterveyshuollon toimintasuunnitelma laadittu? 23. Onko työterveyshuolto tehnyt työpaikkaselvityksiä? 24. Onko työntekijöiden alkuterveystarkastukset ja määräaikaistarkastukset tehty? 25. Onko lisääntymisterveys huomioitu? Ensiapu 26. Onko työntekijät ohjeistettu itselle ja muille sattuvien kemikaalitapaturmatilanteiden varalta? 27. Onko riittävästi ensiaputaitoista henkilökuntaa? 28. Onko käytössä ensiapuvälineitä? 29. Onko kemikaaliroiskeiden mahdollisuus huomioitu? Pelastusvalmius 30. Onko työpaikalla laadittu suunnitelmat ja toimintaohjeet kemikaalionnettomuuksien sekä vaara- ja hätätilanteiden varalta (pelastussuunnitelma)? 31. Onko henkilökuntaa opastettu sammutuskaluston käytössä? 32. Huolletaanko sammuttimet säännöllisesti? Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue 27.1.2012 LIITE 2 2/2 ROST2012 B. TYÖTILOJEN TARKASTUS Kyllä Tuotantotilat Ei Tarkastuksen keskeiset havainnot 33. Ovatko kemikaalit turvallisissa ja kestävissä pakkauksissa? 34. Onko työtiloissa yleisilmanvaihto, jossa poisto- ja korvausilman määrä ovat riittävät? 35. Onko käytössä tarvittavat työpistekohtaiset paikallispoistot? 36. Onko kemikaalisäiliöt ja -putkistot varustettu varoitus- ja turvamerkinnöillä? 37. Onko varauduttu kemikaalivuotoihin? 38. Käytetäänkö ja huolletaanko suojaimia? 39. Ovatko henkilöstötilat asianmukaiset? 40. Onko CMR-tilat merkitty ja asiattomien pääsy alueille estetty? Järjestys ja siisteys 41. Onko tarpeeton tavara poistettu työpöydiltä ja -tasoilta, hyllyiltä ja lattioilta sekä pinnat puhdistettu? 42. Onko riittävästi jäteasioita? 43. Ovatko kulkutiet esteettömät ja merkitty asianmukaisesti? 44. Säilytetäänkö suojaimia asianmukaisesti? Kemikaalivarasto 45. Onko kemikaalien säilytyksen turvallisuudesta huolehdittu? 46. Onko tavarankuljetusten ja muun alueella tapahtuvan liikenteen vaarat huomioitu? 47. Onko kemikaalipakkaukset ja – säiliöt merkitty asianmukaisesti? 48. Onko vaarallisten aineiden ja ongelmajätteiden keräämisestä, varastoinnista ja hävittämisestä huolehdittu? Varautuminen onnettomuustilanteisiin 49. Ovatko ensiapuvälineet paikallaan ja käyttövalmiina? 50. Onko työpaikalla hätäsuihku ja silmähuuhtelumahdollisuus roiskeiden huuhtelemiseksi? 51. Onko poistumistiet merkitty ja vapaana? 52. Onko alkusammutuskalustoa ja onko se helposti saatavilla? Arvioinnin jälkeen lasketaan kunnossa ja ei kunnossa -havaintojen kokonaismäärät ja tämän avulla lasketaan alueen turvallisuustasoa kuvaava turvallisuus-indeksi. Indeksi lasketaan kaavasta: kunnossa Hallintamenettelyt = -------------------------------------------- x 100 (%) = ---------------- x 100= kunnossa + ei kunnossa % kunnossa ----------------------------------------------------- x 100 (%) = ---------------- x 100= kunnossa + ei kunnossa % Työtilat = kunnossa KEMIKAALI-indeksi = --------------------------------------- x 100 (%) = ---------------- x 100= kunnossa + ei kunnossa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue 27.1.2012 % ROST2012 LIITE 3 1/7 RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN TYÖSTÄMISEN TURVALLISUUDEN TARKASTUSLOMAKE - ARVIOINTIPERUSTEET A. KEMIKAALITURVALLISUUDEN HALLINTAMENETTELYT Kemiallisten tekijöiden riskien hallinta 1. Onko työpaikalla ajan tasalla oleva kemikaaliluettelo? (738/2002: 38 §; 715/2001: 5 §) - Kauppanimen mukaan järjestetty Luettelossa kemikaalin luokitustiedot (luokka, varoitusmerkintä ja vaaralausekkeet) Merkittävä, mistä kemikaalista on saatavilla käyttöturvallisuustiedote, päiväys Pidettävä ajan tasalla 2. Onko käytetyistä aineista työpaikalla käyttöturvallisuustiedotteet? (738/2002: 38 §; 715/2001 5 §; 744/1989: 16 §; (EY) N:o 1907/2006 35–36 art) - Työpaikalla on suomenkieliset käyttöturvallisuustiedotteet kaikista käytettävistä terveydelle vaarallisista kemikaaleista - Tiedotteet kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä - Pidetään tiedotteet ajan tasalla (kansio/sähköinen tiedosto) - Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelo on toimitettava työsuojeluvaltuutetulle - Päivitetään myös työterveysaseman käytössä olevat tiedot 3. Onko työpaikan kemiallisten tekijöiden vaarat tunnistettu ja niiden aiheuttamat riskit arvioitu? (738/2002: 8, 10, 38 §; 715/2001: 6 §; 716/2000: 4 §) - - - Uusi toiminta tai prosessi, jossa saattaa esiintyä vaarallisia kemiallisia tekijöitä (esim. kaasumaiset epäpuhtaudet − hitsaussavut, leikkaus- ja hiontahuurut, typen oksidit ja otsoni −, työssä syntyvät pölyt, peittausaineet, lisäaineet, suojakaasut, pintamateriaalit ym.) voidaan aloittaa vasta kun riskit on arvioitu ja tarvittavat suojelutoimenpiteet tehty (unohtamatta fysikaalisia tekijöitä kuten UV-säteily, melu, valaistus, lämpöolot ja ilmastointi) Selvitetään myös tapaturmien ja onnettomuuksien mahdollisuus, kuten roiskeet iholle tai silmiin (esim. hitsauskipinät, sulametalliroiskeet) palo- ja räjähdysvaara (esim. lyhytaikainen liekkikosketus) tukehtumisvaara (ahtaat kohteet, säiliötyöt ym.) Riskien arviointi on laadittava kirjallisessa muodossa. Siinä on eriteltävä ne ennalta ehkäisevät toimenpiteet, joita jo on tehty riskien vähentämiseksi. Työterveyshuoltoa voi hyödyntää riskien arvioinnissa Riskien arviointi pidetään ajan tasalla päivittämällä sitä aina, kun työpaikan olosuhteiden muutokset tai työntekijöiden terveydentilan seurannan tulokset niin edellyttävät Työnantajan on säilytettävä voimassa oleva syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia aineita (CMR-aineet) koskeva riskien arviointi ja vastaavat aikaisemmat arvioinnit sekä niiden perustana olevat tiedot 4. Onko todetut vaaratekijät poistettu tai onko tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytty vaaran vähentämiseksi? (738/2002: 8−9 §; 715/2001: 8−9 §; 716/2000: 3, 5−7 §) - - Riskien arvioinnin perusteella on poistettu vaaratekijät tai päätetty tarvittavista korjaustoimista hitsaus-, leikkaus- ja hiontahuurujen aiheuttaman altistumisen vähentäminen pinnoitteiden lämpöhajoamistuotteiden muodostumisen estäminen/vähentäminen muiden työntekijöiden altistumisen vähentäminen erityistä vaaraa aiheuttavat työt on tunnistettu ja kirjalliset ohjeet laadittu Suunnitellut korjaustoimenpiteet on kirjattu esim. työsuojelun toimintaohjelmaan Valvotaan, että korjaustoimenpiteet toteutuvat ja valvontatavat on määritelty Työnantajan on vähennettävä CMR-aineiden käyttöä työpaikalla Työntekijän altistuminen CMR-aineille on estettävä CMR-aineiden käytöstä aiheutuvien riskien torjuntakeinojen priorisointi (kts. liite) Erityisen riskialtista työntekijää ei saa käyttää työhön, jossa käytetään CMR-aineita 5. Onko työnantaja laatinut luettelon syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (ASA-luettelo)? (738/2002: 11, 14, 38 §; 716/2000: 3, 14 §; 717/2001: 2−4 §) - ASA-luettelo on laadittu (erityisesti kromi ja nikkeli) - ASA-lomakkeet on toimitettu vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Työterveyslaitokselle - Työnantaja on tiedottanut työntekijöille luettelon pitämisestä 6. Onko CMR-säiliöt, -pakkaukset ja -laitteistot merkitty? (738/2002: 38 §; 716/2000: 7 §) - CMR-ainesäiliöt, -pakkaukset ja -laitteistot on merkitty selvästi ja helposti luettavasti Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue 2.2.2012 ROST2012 LIITE 3 2/7 7. Valvotaanko työhygieniaa työilman mittauksin työpaikalla? (738/2002: 37 §; 715/2001: 7 §) - Altistumistasoa on tarvittaessa seurattava sopivin välein tehtävillä kemikaalipitoisuusmittauksilla Ilman epäpuhtauksia (esim. ilman savupitoisuus) arvioidaan vertaamalla pitoisuuksia HTP-arvoihin 3 hitsaushuurujen kokonaismäärälle käytetään työhygieenisenä vertailuarvona 10 mg/m myrkyllisiä aineita huurussa on kromi- ja nikkeliyhdisteet (sekä mangaanin ja fluorin yhdisteet) laskennallisesti kromin HTP ylittyy puikkohitsauksessa, jos kokonaishuurupitoisuus ylittää 2 3 mg/m (jos hitsaaja tekee myös hiontaa, nyrkkisääntö ei päde) 8. Seurataanko työpaikan työturvallisuutta järjestelmällisesti? (738/2002: 8 §) - - - Työympäristöä, työtapoja (erityisesti työasentoja) ja suojainten käyttöä seurataan toistuvasti sisäisillä työsuojelutarkastuksilla, havainnointikierroksilla tai mittauksilla hitsauslaitteiden kunto: letkut, takaiskuventtiilit kaasupullojen kunto ja kiinnitys Työtapaturmat tutkitaan ja havaitut puutteet korjataan Ammattitaudit selvitetään ja työperäisiin sairauksiin johtaneet olosuhteet korjataan 9. Onko työpaikan yleis- ja paikallisilmanvaihto riittävä? (738/2002: 33, 37 §) - Yleisilmanvaihto on oikein järjestetty ja riittävän tehokas sekä työpisteessä että työympäristössä Työnantaja tarkkailee toimivuutta esim. merkkisavun avulla Ilmanvaihtokanavistojen puhdistukset suoritetaan säännöllisesti Suodattimien vaihto/puhdistus suoritetaan valmistajan ohjeiden mukaan Ilmavirtoja säädetään tarvittaessa Paikallispoistoa käytetään kaikissa sellaisissa tehtävissä, missä se on tarpeen hitsaustyön ollessa luonteeltaan jatkuvaa hitsattaessa ruostumatonta terästä alumiinin hitsauksessa maalattujen, pinnoitettujen ja öljyisten kappaleiden hitsauksessa hitsattaessa ahtaissa kohteissa kuten säiliössä, vaikka työ olisi lyhytaikaistakin 10. Onko työnantaja huomioinut palavista nesteistä, kaasuista tai pölyistä aiheutuvan räjähdysvaaran (ATEX)? (738/2002: 10, 38 §; 576/2003: 4−8 §) - Räjähdysvaaran olemassaolo on selvitetty Räjähdyssuojausasiakirja on laadittu Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen muodostuminen tai syttyminen on estetty Tilaluokituksen mukaisia laitteita käytetään Työntekijät on perehdytetty 11. Ovatko työtilat ja työvälineet käyttötarkoituksiinsa sopivat? (738/2002:12, 32, 41 §; 403/2008: 2−5 §) - Työtilat ovat asianmukaiset - Työpisteet on sijoitettu niin, että työntekijä ja mahdollisesti muut tiloissa työskentelevät eivät tahattomasti altistu hitsaushuuruille ja -kaasuille, hiontapölylle, lentäville hiukkasille, roiskeille, valokaarelle ja UV-säteilylle sekä melulle - Työvälineet soveltuvat niillä tehtäviin töihin ja ne pidetään asianmukaisessa kunnossa järjestelmällisillä tarkastuksilla ja huolloilla Henkilökohtaiset suojaimet 12. Onko suojainten käyttö määritelty riskinarvioinnin perusteella? (738/2002: 15 §; 1407/1993: 4-5 §) - Suojaimien tarpeesta on tehty järjestelmällinen riskien arvio (ml. muiden alueella työskentelevien työntekijöiden suojaaminen) - Hitsaajan suojautuminen: tarpeen mukainen hengityksensuojain (EN 12941 ja 12942) UV-säteilyltä suojaava hitsausmaski oikealla tummuusasteella olevalla suojalasilla (EN 166, 169, 175 ja 379) suojakäsineet (hitsaus: EN 12477 A/B, kemikaalin käsittely: EN 374) kipinöiltä, liekkikosketukselta, kuumuudelta, lämpösäteilyltä ja sulametalliroiskeilta suojaava, oikeankokoinen ja kiristämätön vaatetus (EN 531), joka suojaa kaulan, ranteiden ja nilkan alueen (EN 470-1 ja EN ISO 11611) turva- ja suojajalkineet (EN ISO 20345 ja 20346) kuulonsuojaimet (EN 352-1…3) suojalasit hiottaessa (hitsaus: EN 169 ja 379) suojakypärä, kun on vaara, että päähän voi kohdistua iskuja (EN 397 ja 14052) Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue 2.2.2012 ROST2012 - LIITE 3 3/7 Suojainten käytöstä on toimintaohjeet milloin suojaimia tulee käyttää kenen tulee käyttää ohjeet kattavat muut työtilassa työskentelevät, hankkijat, vierailijat, urakoitsijat jne. ohjeet ovat kirjallisena, jos erityistä vaaraa aiheuttavasta työstä on kyse 13. Onko suojainten hankintaan laadittu ohjeet? (738/2002:15 §; 1407/1993: 4−5 §) - Käyttöturvallisuustiedotteen kohta 8. "Altistumisen ehkäiseminen ja henkilökohtaiset suojaimet" on huomioitu suojainten hankintaohjeissa Suojainten työntekijäkohtainen ergonomia on otettu huomioon hankintaohjeissa 14. Ovatko käytössä olevat henkilönsuojaimet oikean tyyppisiä? (738/2002:10, 15 §; 1407/1993: 3, 5 §; 716/2000: 12 §) - Tarkoituksenmukaiset ja vaatimusten mukaiset suojaimet (riskien arvioinnin kautta käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeet huomioiden) - Hengityksensuojaimet: ruostumattoman teräksen hitsauksessa moottorikäyttöinen suodattimella varustettu puhallinsuojain (ns. raitisilma- tai paineilmaletkulaitteet). Naamarin tulee olla sopivan kokoinen ja asettua tiiviisti kasvoille. - Hitsausmaskin hitsauslasin tummuusaste valitaan hitsausmenetelmän ja hitsausvirran perusteella - Noudatetaan suojakäsineiden valmistajan/markkinoijan ohjeita käsinemateriaalin valinnassa käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeet huomioiden (hitsaustyössä yleensä nahkaa) - Huomioidaan eri käsinemateriaalien kyky suojata ihoa eri kemikaaleilta kemikaaleja käsiteltäessä - Asianmukainen suojavaatetus tai muu riittävä erityisvaatetus CMR-aineiden käsittelyssä 15. Valvotaanko suojaimien käyttöä? (738/2002: 8, 14 §) - Käytön opastus Motivointi, terveysvaaroista tiedottaminen Suojaimien käytön valvonta 16. Onko suojaimien huolto ja puhdistus järjestetty? (738/2002:14§; 1407/1993:6§; 716/2000:12 §) - - Lisätään käyttöhalukkuutta huolehtimalla suojaimien puhdistuksesta Opastetaan henkilökuntaa huollossa ja puhdistuksessa valmistajan ohjeiden mukaisesti Kuluneiden/vanhentuneiden osien vaihto ja suojaimien puhdistus järjestelmälliseksi Huomioidaan valmistajan ohjeet käyttöiästä ja riittävästä vaihtovälistä Suojavälineiden puhdistus jokaisen käytön jälkeen CMR-aineita käsiteltäessä 17. Onko suojainten säilytyksestä huolehdittu käyttöaikojen välillä? (738/2002: 15 §; 1407/1993: 5−7 §; 716/2000: 12 §) - Suojaimet säilytetään käyttöaikojen välillä niille varatuissa kaapeissa tai muuten suljetussa tilassa - Säilytys puhtaassa tilassa, ei työtilassa Työntekijöiden opetus ja ohjaus 18. Onko työntekijät perehdytetty työpaikan työsuojeluasioihin? (738/2002:14 §; 716/2000: 14 §) - - Järjestelmällinen perehdytys (tarvittaessa kirjallinen perehdyttämis- ja työnopastusohjelma) Selvitetään o työterveyshuolto o työpaikan vaara- ja kuormitustekijät (erityisesti hitsaustyössä ja sen ympäristössä) o turvallisuusohjeet sekä toiminta hätätilanteissa ja ensiavun tarpeessa o työntekijän vastuu omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta o työntekijän velvollisuus ilmoittaa vioista, puutteista ja vaaratilanteista Käytössä on koulutusrekisteri sekä nimetty sopiva henkilö työnopastajaksi (suositus) Yleinen tiedotusvelvollisuus työpaikalla käytettävistä CMR-aineista 19. Onko työntekijöille selvitetty työhön liittyvät riskit ja töiden turvallinen suorittaminen? (738/2002: 14 §; 715/2001: 16 §; 716/2000: 13 §) - Työntekijöille kerrotaan kemikaalien käsittelyyn liittyvistä vaaroista ja niiltä suojautumisesta hitsaajille annetaan koulutusta ja opastusta suojainten oikeasta käytöstä Työntekijät on perehdytetty turvallisiin työmenetelmiin ja oikeisiin työasentoihin säiliötyöt ja tulityöt erityisesti huomioiden (työluvat, pätevyysvaatimukset ym.) Opetusta annetaan kemiallisten aineiden ominaisuuksista mm. käyttöturvallisuustiedotteiden avulla Syöminen, juominen ja tupakointi CMR-aineiden vaara-alueilla on kielletty Työntekijöille on tiedotettu CMR-aineita sisältävistä laitteistoista ja vastaavista säiliöistä Työntekijöille on ohjeistettu noudatettavat varotoimenpiteet CMR-aineiden aiheuttaman altistumisen ehkäisemiseksi Työntekijöille on annettu CMR-aineiden käsittelyä koskevat hygieniaohjeet Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue 2.2.2012 ROST2012 LIITE 3 4/7 20. Onko opastuksessa otettu huomioon erityisryhmät ja -tilanteet? (738/2002: 14 §; 715/2001: 16 §; 716/2000: 4, 10, 13 §) - Opastus kattaa myös harvemmin toistuvat tehtävät, esim. puhdistus-, huolto- ja korjaustyöt - Opastus kattaa myös nuoret työntekijät - Opastus kattaa myös pitkään poissa, esim. sairaslomalla, olleet työntekijät - Opastuksessa on huomioitu erityisesti vaaralliset kemikaalit/työvaiheet - Tiloja siistivät henkilöt on perehdytetty oikeisiin työmenetelmiin ja työhön liittyviin vaaroihin - CMR-aineet on huomioitu huolto- ja siivoustehtävissä - Opastus kattaa raskaudelle ja/tai sikiölle mahdollisesti aiheutuvat vaarat 21. Onko vaarallisten kemikaalien käsittelystä annettu kirjallisia työohjeita? (738/2002: 14 §; 715/2001: 16 §; 716/2000: 13 §) - Työpaikalla on kirjalliset ohjeet kemikaalien käytöstä. Niihin sisältyy turvallisuusohjeita sekä toimintaohjeita onnettomuustilanteisiin. - Varmistetaan annettujen ohjeiden ymmärrys. Tarvittaessa toistetaan opastus. - Työohjeet pidetään ajan tasalla. - CMR-aineiden käytöstä, varastoinnista ja jätteenkäsittelystä (ml. huolto- ja korjaustyö, siivoustyöt ja suljetussa tilassa työskentely) on annettu kirjalliset ohjeet suojautumisohjeineen Työterveyshuolto 22. Onko työterveyshuollon toimintasuunnitelma laadittu? (1383/2001: 11 §; 738/2002: 10 §; 716/2000: 16 §) - Työpaikan olosuhteet on huomioitu - Suunnitelma tarkistetaan vuosittain - Tehdään yhteistyössä työnantajan ja työntekijöitten kanssa - Huomioidaan ASA-rekisteriin ilmoitettavat työntekijät 23. Onko työterveyshuolto tehnyt työpaikkaselvityksiä? (1383/2001: 12 §; 738/2002: 10 §) - - Työterveyshuoltohenkilöstön työpaikkaselvitykset pidetään ajan tasalla (työpaikkakäynnit esim. 1-3 vuoden välein) Työterveyshuollon toimenpide-ehdotusten käsittely ja toteutus 24. Onko työntekijöiden alkuterveystarkastukset ja määräaikaistarkastukset tehty? (1383/2001: 12 §; 738/2002: 8 §; 715/2001: 19 §; 716/2000: 16 §) - Määräaikaistarkastukset tehdään suunnitelmien mukaan - Työntekijöiden altistumista seurataan biomonitorointimittauksin 25. Onko työpaikalla huomioitu lisääntymisterveyteen liittyvät asiat? (738/2002: 11 §; 716/2000: 4 §) - Tiedottaminen perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle työssä aiheutuvista vaaroista - Altistumisen arviointi raja-arvot ja HTP-arvot huomioiden - Altistumista raskauden aikana lisääntymisvaarallisille tai syöpävaarallisille aineille ei sallita Ensiapu 26. Onko työntekijät ohjeistettu itselle ja muille sattuvien tapaturmatilanteiden varalta? (738/2002: 45–46 §) - Toiminta tapaturma- ja onnettomuustilanteessa - Lähimmät pelastus- ja ensiapuvälineet 27. Onko työpaikalla riittävästi ensiaputaitosta henkilökuntaa? (738/2002: 47 §) - Työpaikalla on riittävästi ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä (työterveyshuollon suosittelema määrä, yleensä vähintään 5 % paikalla olevasta henkilökunnasta) Kertauskurssit kolmen vuoden väliajoin Tarvitaanko erityistä ensiapuosaamista (esim. peittausaineet) 28. Onko käytössä ensiapuvälineitä? (738/2002: 46–47 §; 577/2003: 8 §) - SPR:n suositusten mukaiset EA-välineet paikoillaan ja käyttövalmiina Henkilökunta tietää EA-välineiden sijainnin ja heitä on opastettu niiden käytössä Ensiapukoulutettujen nimet laitetaan ensiapukaappiin (suositus) Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue 2.2.2012 ROST2012 LIITE 3 5/7 29. Onko kemikaaliroiskeiden mahdollisuus huomioitu? (738/2002: 45–46 §; 577/2003: 8 §) - Työpaikalla on hätäsuihku ja silmähuuhtelumahdollisuus roiskeiden huuhtelemiseksi Hätäsuihkun toimivuutta valvotaan säännöllisesti Pelastusvalmius 30. Onko työpaikalla laadittu suunnitelmat ja toimintaohjeet kemikaalionnettomuuksien sekä vaara- ja hätätilanteiden varalta (pelastussuunnitelma)? (738/2002: 45 §; 715/2001: 11 §; 716/2000: 7 §) - Menettelytavat onnettomuuksien sekä vaara- ja hätätilanteiden varalta - Pelastustoimenpiteet - Ensiavun antaminen jne. - Turvallisuusharjoituksien järjestäminen säännöllisin välein - Suunnitelmat on käsitelty työntekijöiden kanssa - CMR-aineet on huomioitu pelastussuunnitelmassa 31. Onko henkilökuntaa opastettu sammutuskaluston käytössä? (738/2002: 44–45 §) - Pidetään harjoituksia 32. Huolletaanko sammuttimet säännöllisesti? (738/2002: 45 §) - Sammuttimet huolletaan asianmukaisesti B. TYÖTILOJEN TARKASTUS Tuotantotilat 33. Ovatko kemikaalit turvallisissa ja kestävissä pakkauksissa? (738/2002: 38 §; 715/2001: 10 §; 716/2000: 7 §) - Kemikaalit säilytetään turvallisissa ja kestävissä pakkauksissa (alkuperäisissä jos mahdollista) - Kemikaaleja ei säilytetä elintarvikkeelle tarkoitetuissa astioissa, esim. virvoitusjuomapulloissa 34. Onko työtiloissa yleisilmanvaihtojärjestelmä, jossa poisto- ja korvausilman määrä ovat riittävät? (738/2002: 33, 38 §) - Koneellinen ilmanvaihto Yleisilmanvaihto on mitoitettu tehokkaaksi (5-10 krt/h) Työpisteitä ei sijoiteta ovien ja ikkunoiden läheisyyteen tai kulkureittien varsille Pysäytetään/estetään ilmavirtaukset, jotka heikentävät poistojen tehokkuutta 35. Onko käytössä tarvittavat työpistekohtaiset paikallispoistot? (738/2002: 37 §; 715/2001: 9 §; 716/2000: 7 §) - Ilman epäpuhtaudet (ml. hitsaussavut ja työstöhuurut) on riittävässä määrin koottava ja poistettava tarkoituksenmukaisen ilmanvaihdon avulla Kohdepoistossa vähintään 5-10 m/s virtausnopeus kanavassa Imupöydässä vähintään 2 m/s virtausnopeus Liikuteltava kohdepoisto asennetaan sieppaamaan nouseva kuuma huuru (MIG/MAGhitsauksessa voidaan käyttää savunimupistoolia) Kohdepoisto asetetaan noin poistoputken halkaisijan etäisyydelle hitsattavasta kohteesta - Erityisesti vaaralliset kemikaalit ja CMR-aineet on huomioitu 36. Onko kemikaalisäiliöt ja -putkistot varustettu varoitus- ja turvamerkinnöillä? (738/2002: 38 §; 421/1989: 5−10 §; 715/2001: 16 §; 716/2000: 7 §) - Kemikaalisäiliöt on merkitty asianmukaisin varoitusmerkinnöin sekä selvästi ja helposti luettavasti - Varmistettu, että säiliöiden ja putkien sisällä olevien aineiden ominaisuudet ovat tunnistettavissa - CMR-ainesäiliöissä, -pakkauksissa ja -laitteistoissa on tarpeelliset varoitus- ja vaarakilvet 37. Onko varauduttu kemikaalivuotoihin? (738/2002: 38 §; 715/2001: 11 §) - Kemikaalisäiliöt on varustettu suoja-altailla rikkoutumisen tai vuodon varalta Viemäriverkko voidaan sulkea onnettomuustilanteissa ja liuokset ohjautuvat vuodon sattuessa jätteiden käsittelyyn Kemikaalivuotoon on tarvittaessa varauduttu imeytysaineilla Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue 2.2.2012 ROST2012 LIITE 3 6/7 38. Käytetäänkö ja huolletaanko suojaimia? (738/2002: 15, 20 §; 1407/1993: 6 §; 716/2000: 12 § ) - - Työntekijä käyttää tarvittavia suojaimia ja suojavaatetusta Muut alueella työskentelevät käyttävät tarvittavia suojaimia ja suojavaatetusta Suojaimia on riittävästi ja ne ovat henkilökohtaisia Suojaimet huolletaan asianmukaisesti Suojainmerkinnät (CE-merkintä, valmistajan nimi ja tyyppitarkastuksen tehneen ilmoitetun laitoksen tunnusnumero) ja käyttöohjeet CMR-aineilta suojaavien suojainten huoltoa ja säilytystä varten on asianmukaiset tilat (suojattuina mm. likaantumiselta, auringonvalolta ja mekaanisilta vaurioilta) 39. Ovatko henkilöstötilat asianmukaiset? (738/2002: 48 §; 577/2003: 4−6 §; 715/2001: 8 §; 716/2000: 12 §) - Työvaatteille tulee olla erilliset säilytystilat kuin muille vaatteille, jos olosuhteet sitä edellyttävät (HUOM! CMR-aineiden käytön mahdollisesti aiheuttamat erityisvaatimukset) - Päivittäinen siivous - Puhdasta vettä saatavilla - Ruokailutilan ja lepotilojen tulee olla tarkoitukseen sopivia ja riittävän tilavia - Ruoan ja juoman säilyttämistä ja lämmittämistä varten tulee olla asianmukaiset laitteet - Peseytymistiloissa tulee olla saatavilla lämmintä vettä - CMR-aineita käsittelevien työntekijöiden käyttöön on varattu tarvittaessa sopivat pesu- ja käymälätilat 40. Onko CMR-tilat merkitty ja asiattomien henkilöiden pääsy alueille estetty? (738/2002: 38 §; 716/2000: 7, 11 §) - CMR-tilat on asianmukaisesti rajattu ja merkitty - Asiattomien henkilöiden pääsy CMR-tiloihin on estetty Järjestys ja siisteys 41. Onko tarpeeton tavara poistettu työpöydiltä ja -tasoilta, hyllyiltä ja lattioilta sekä pinnat puhdistettu? (738/2002: 36 §; 716/2000: 7 §) - Tarpeeton tavara poistetaan Työpisteet täyttävät tulityömääräykset Lattioiden, seinien ja muiden pintojen säännöllinen puhdistus 42. Onko riittävästi jäteastioita ja mahtuuko niihin lisää jätettä? (738/2002: 36 §; 716/2000: 7 §) - Riittävästi jäteastioita työpisteen läheisyydessä - Ei täysinäisiä tai ylitse pursuavia jäteastioita, pidetään jäteastioiden ympäristö puhtaina - Jäteastiat tyhjennetään niiden täytyttyä keräilyastioihin - CMR-aineita varten on omat suljetut jäteastiat 43. Ovatko kulkutiet esteettömät ja merkitty? (738/2002: 35 §; 577/2003: 11, 14 §) - - Kulkutiet ja varastointialueet on oikein mitoitettu ja tarvittaessa merkitty Kulkuväylillä ei ole tavaraa 44. Säilytetäänkö suojaimia oikein? (738/2002: 15 §; 1407/1993: 6 §; 716/2000: 12 §) - - Suojaimet säilytetään käyttöaikojen välillä niille varatuissa kaapeissa tai muuten suljetussa tilassa Säilytys puhtaassa tilassa, ei työtilassa Kemikaalivarasto 45. Onko kemikaalien ja kaasujen säilytyksen turvallisuudesta huolehdittu? (738/2002: 12 §) - Kemikaalien ja kaasujen sijoittelu varastossa, esim. toisiinsa sopimattomat kemikaalit pidetään erillään jne. Astioilla on tarkoituksenmukainen koko Kemikaalit ja kaasut on pakattu turvallisiin ja kestäviin pakkauksiin Kemikaali- ja kaasuvuotoihin on varauduttu 46. Onko tavarankuljetusten ja muun alueella tapahtuvan liikenteen vaarat huomioitu? (738/2002: 35 §; 577/2003: 14 §) - Liikennesuunnitelma on tehty - Trukkiliikenne ja henkilöliikenne pidetään erillään - Huolehditaan valaistuksen riittävyydestä ja ulkoalueiden kunnossapidosta Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue 2.2.2012 LIITE 3 7/7 ROST2012 47. Onko kemikaalipakkaukset ja -säiliöt merkitty asianmukaisesti? (738/2002: 38 §; 421/1989: 5−10 §; 716/2000: 7 §) - Vaarallisten kemikaalien päällykset on merkitty kemikaalilainsäädännön mukaisin päällysmerkinnöin ja varoitusetiketein - Suljetut sekä selvästi ja näkyvästi merkityt CMR-ainesäiliöt ja -pakkaukset 48. Onko vaarallisten aineiden ja ongelmajätteiden keräämisestä, varastoinnista ja hävittämisestä huolehdittu? (738/2002: 38 §; 715/2001: 8 §; 716/2000: 7 §) - Jätteet on merkitty asianmukaisesti Jätteet on pakattu ja varastoitu asianmukaisesti CMR-jätteet on suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä pakkauksissa varastoituina Varautuminen onnettomuustilanteisiin 49. Ovatko ensiapuvälineet paikallaan ja käyttövalmiina? (738/2002: 46–47 §; 577/2003: 8 §) - SPR:n suositusten mukaiset EA-välineet paikoillaan ja käyttövalmiina Käyttöturvallisuustiedotteissa vaaditut EA-välineet (esim. kalsiumglukonaattigeeli fluorivetyhapon vasta-aineeksi peittausaineissa) Henkilökunta tietää EA-välineiden sijainnin ja heitä on opastettu niiden käytössä Ensiapukoulutettujen nimet laitetaan ensiapukaappiin (suositus) 50. Onko työpaikalla hätäsuihku ja silmähuuhtelumahdollisuus roiskeiden huuhtelemiseksi? (738/2002: 45–46 §; 577/2003: 8 §) - Hätäsuihku on riittävän lähellä työpistettä Silmähuuhtelumahdollisuus on työpisteen lähellä Hätäsuihkun toimivuutta valvotaan säännöllisesti 51. Onko poistumistiet merkitty ja vapaina? (738/2002: 45 §; 577/2003: 16 §; 976/1994: 3−4 §) - Pelastautumistiet on merkitty kyltein Pelastautumistiet ovat vapaina ja ovet sisältä avattavissa Poistuminen on mahdollista myös pimeässä (varavalaistus) 52. Onko alkusammutuskalustoa ja onko se helposti saatavilla? (738/2002: 44–45 §; 577/2003: 16 §) - Hankitaan oikean tyyppisiä alkusammuttimia - Sammutusvälineet ovat merkityt - Kulkutie sammuttimille pidetään esteettömänä Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue 2.2.2012 ROST2012 LIITTEEN 3 liite CMR-aineet Mitä CMR-aineet ovat? CMR-aineet ovat syöpää aiheuttavia (C=carcinogenic), perimää vaurioittavia (M=mutagenic) ja lisääntymiselle vaarallisia (R=reprotoxic) aineita. Miten CMR-aineet tunnistaa? CMR-aineet tunnistaa käyttöturvallisuustiedotteiden seuraavista vaaraa osoittavista standardilausekkeista (R-lausekkeet) ja varoitusmerkeistä. Syöpäsairauden vaaraa osoittavat R-lausekkeet ja varoitusmerkit ovat: R45 T Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. R49 T Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa hengitettynä. R40 Xn Epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa. H350 H350 H351 Perimää vaurioittavia aineita osoittavat R-lausekkeet ja varoitusmerkit ovat: R46 T Saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita. R68 Xn Pysyvien vaurioiden vaara. H340 H341 Lisääntymiselle vaaraa osoittavat R-lausekkeet ja varoitusmerkit ovat: R60 T Voi heikentää hedelmällisyyttä. R61 T Vaarallista sikiölle. R62 Xn Voi mahdollisesti heikentää hedelmällisyyttä. R63 Xn Voi olla vaarallista sikiölle. R64 Saattaa aiheuttaa haittaa rintaruokinnassa oleville lapsille. H360 H360 H361 H361 H362 Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden torjuntakeinot (716/2000 7 §) Kaikessa toiminnassa, jossa vaaraa aiheuttavia tekijöitä esiintyy, työnantajan on käytettävä seuraavia torjuntakeinoja: 1) vaaraa aiheuttavan aineen määrän ja työmenetelmän käytön rajoittaminen 2) altistuvien työntekijöiden määrän pitäminen mahdollisimman alhaisena 3) työmenetelmien ja teknisten torjuntatoimenpiteiden suunnittelu siten, että vaaraa aiheuttavien aineiden vapautuminen estyy tai on mahdollisimman vähäistä 4) vaaraa aiheuttavien aineiden poistaminen mahdollisimman läheltä niiden vapautumispaikkaa paikallispoistojärjestelmien tai yleisilmanvaihdon avulla 5) sopivien menettelytapojen käyttäminen vaaraa aiheuttavien aineiden mittaamiseksi työpaikan ilmasta, erityisesti epänormaalin altistumisen havaitsemiseksi ajoissa 6) sopivat työmenetelmät ja menettelytavat 7) ensisijaisesti yleiset suojausmenetelmät taikka henkilökohtaiset suojausmenetelmät 8) hygieeniset toimenpiteet, erityisesti pintojen säännöllinen puhdistus 9) tiedottaminen työntekijöille 10) vaara-alueiden rajaaminen ja sopivien varoitus- ja turvallisuuskilpien käyttö 11) suunnitelmien tekeminen hätätilanteita varten, jotka voivat aiheuttaa epätavallisen suuren altistumisen 12) turvallisen varastoinnin, käsittelyn ja kuljettamisen menetelmät, erityisesti suljetut sekä selvästi ja näkyvästi merkityt säiliöt 13) jätteiden turvallisen kokoamisen, varastoinnin ja hävittämisen menetelmät, mukaan lukien suljetut sekä selvästi ja näkyvästi merkityt säiliöt Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue 2.2.2012 ROST2012 ETIKETIN JA KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEEN TARKASTUSLOMAKE LIITE 4 Ruostumattoman teräksen hitsauksessa leikkauksessa hionnassa muuten käytettävä kemikaali Syöpäsairauden Perimälle Lisääntymiselle vaaraa aiheuttava aine Hengitysteitä Ihoa herkistävä aine Tarkastuspvm. ______________ ETIKETTI Kemikaalin kauppanimi:____________________________________________ Maahantuoja / Valmistaja:__________________________________________ Työpaikka: _____________________________________ AVI: ____________ Pisteet Koko Päällyksen V [l] - enintään 3 l - > 3 l, mutta enintään 50 l - > 50 l, mutta enintään 500 l - > 500 l Mitat [mm] 52 x 74 74 x 105 105 x 148 148 x 210 Max 1 Pohjaväri ja varoitusmerkki ovat lainsäädännön mukaiset Varoitusmerkki Kiinnitys 2 Vähintään 1/10 etiketin pinta-alasta 2 (ei saa olla pienempi kuin 1 cm ) Etiketti on lujasti kiinnitetty vähintään päällyksen yhdelle sivulle (voi olla painettu) 1 Teksti on kooltaan ja asettelultaan helposti luettavissa Teksti 2 Teksti on suomeksi ja ruotsiksi Kauppanimi Valmistajan/maahantuojan nimi, osoite ja puhelinnumero Tietosisältö Vastaavatko etiketin merkinnät käyttöturvallisuustiedotteen kohdan 15 luokitusmerkintöjä? Mitkä vaara- ja turvalausekkeet puuttuvat tai poikkeavat ktt:n kohdan 15 luokitusmerkinnöistä? Puuttuu: Ylimääräiset: Poikkeavat: Etiketti on kunnossa KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE (KTT) 3 Yhteensä 9 Käyttöturvallisuustiedotteen päiväys: Käyttöturvallisuustiedotteen kohta suluissa, esim. (kohta 3) Pisteet Max 1. Onko käyttöturvallisuustiedote suomeksi tai ruotsiksi? 1 2. Onko ktt:n julkaisupäivä annettu tiedotteen ensimmäisellä sivulla? 1 3. Onko ilmoitettu aineen tai valmisteen aiottu tai suositeltu käyttötarkoitus? (kohta 1) 4. Onko terveydelle vaarallisille aineille annettu luokitus, varoitusmerkit ja vaaralausekkeet? (kaikki kolme oltava) (kohta 2/3) 5. Onko vaaroista ilmoitettu selkeästi ja lyhyesti? (kohta 3/2) 1 1 1 6. Onko ensiapuohjeet annettu? (kohta 4) 1 7. Onko annettu ohjeet kemikaalin käsittelystä ja varastoinnista? (kohta 7) 1 8. Onko vaadittavat henkilönsuojaimet mainittu ja yksilöity? (kohta 8) 1 9. Onko kohdissa 2 ja 3 mainittujen vaaralausekkeiden koko teksti annettu?(kohta 16) 1 Käyttöturvallisuustiedote on kunnossa 9 Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue Yhteensä 27.1.2012 LIITE 5 ROST2012 TARKASTUSILMOITUS PVM Yrityksen nimi Osoite Asia: Ilmoitus työsuojelutarkastuksesta työpaikallanne Olemme sopineet työsuojelutarkastuksesta työpaikallanne viikonpäivänä päivämäärä kello kellonaika alkaen. Tarkastuksen aiheena on ruostumattoman teräksen työstämiseen liittyvät turvallisuuden hallintamenettelyt työpaikallanne. Tarkastuksella voidaan käsitellä myös työpaikan henkilöstön esille ottamia työsuojeluun liittyviä asioita, joista halutaan ohjeita tai neuvoja taikka tarkastajan arvioita. Tarkastuksen arvioitu kesto on noin 3 tuntia. Pyydämme työnantajaa ilmoittamaan tarkastuksesta työpaikan työsuojeluvaltuutetulle (tai muulle työntekijälle) sekä huolehtimaan siitä, että tämä voi olla läsnä tarkastuksessa. Tarkastus suoritetaan liitteenä olevan asialistan mukaan. Tarkastuksen kulun helpottamiseksi pyydämme teitä varaamaan saataville ainakin seuraavat asiakirjat: kemikaaliluettelo käyttöturvallisuustiedotteet kemikaalivaarojen tunnistamis- ja riskien arviointiaineisto työsuojelun toimintaohjelma työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työpaikkaselvitykset Työsuojeluterveisin, Nimi Nimike LIITTEET Postiosoite Käyntiosoite Asialista Ruostumattoman teräksen työstämisen turvallisuuden tarkastuslomake PL 22, 20801 Turku Puutarhakatu 45, 20100 Turku Puhelin 020 636 1050 Työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena [email protected] www.avi.fi/tyosuojelu LIITE 6 ROST2012 ASIALISTA PVM TYÖSUOJELUTARKASTUS RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN TYÖSTÄMISEEN LIITTYVÄT HALLINTAMENETTELYT JA KEMIKAALIEN KÄYTTÖ 1. TURVALLISUUDEN HALLINTA Kohteen esittely, yrityksen edustaja esittelee yleisesti. Tarkastus suoritetaan liitteenä olevan ruostumattoman teräksen työstämisen turvallisuuden tarkastuslomakkeen avulla. Lomake käydään läpi haastatellen työpaikan edustajia. 2. TYÖTILOJEN TARKASTUS Ruostumattoman teräksen työstämisen ja kemikaaliriskien hallinnan todentamiseksi käydään tarkastamassa kemikaalivarasto ja tuotantotilat. Tarkastus suoritetaan ruostumattoman teräksen työstämisen turvallisuuden tarkastuslomakkeen (Osio: Työtilojen tarkastus) avulla. 3. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET JA PAKKAUSETIKETIT Tarkastetaan satunnaisotannalla työpaikan − ensisijaisesti ruostumattoman teräksen käsittelyssä − käyttämiä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteita ja siinä olevia suojainohjeita sekä pakkausetikettejä erillisen tarkastuslomakkeen avulla. 4. MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT 5. LOPPUPALAVERI Käydään läpi tarkastuksella tehdyt havainnot, todetaan mahdolliset puutteet sekä sovitaan jatkotoimenpiteistä. 6. TARKASTUSKERTOMUS Valvontakäynnistä tehdään tarkastuskertomus, jossa käydään läpi tarkastuksella tehdyt havainnot, todetaan mahdolliset puutteet sekä annetaan valvontalain mukaiset kehotukset ja toimintaohjeet. Postiosoite Käyntiosoite PL 22, 20801 Turku Puutarhakatu 45, 20100 Turku Puhelin 020 636 1050 Työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena [email protected] www.avi.fi/tyosuojelu ROST2012 TAUSTATIETOLOMAKE Tarkastuspvm. __ LIITE 7 1/2 _________ A) Yrityksen nimi: Työsuojelun vastuualue: AVI 1. Yrityksen koko (työntekijöiden lukumäärä) 2. Toimiala (TOL) 3. Työpaikalla käytettävät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet (R45, R49, R40, H350, H351) Ruostumaton teräs R-lauseke Vuosikulutus tonnia/vuosi Käyttötiheys päivää/vuosi R40, R43 perimälle vaaraa aiheuttavat aineet (R46, R68 H340, H341) lisääntymiselle vaaraa aiheuttavat aineet (R60, R61, R62, R63, R64 H360, H361, H362) Herkistävät aineet (R42, R43, H334, H317) Lisätilaa sivulla 2 4. Yrityksen rooli ruostumattoman teräksen käytössä täytelanka MIG/MAG puikko laser TIG jauhekaari Suojakaasu inertti aktiivinen a) b) c) Hitsaus Hionta Leikkaus jokin muu, mikä? d) 5. Onko yrityksessä nimetty kemikaaleista vastaava henkilö? kyllä 6. Onko yrityksessä kemian alan asiantuntemusta vai a) yrityksessä on asiantuntemusta hankitaanko se muualta? b) asiantuntemus hankitaan muualta c) Mistä? 7. Toimialajärjestön jäsenyys 8. Onko yrityksessä käytössä johtamisjärjestelmä? yritys kuuluu kansalliseen tai kansain-väliseen teollisuuden toimialajärjestöön Mihin? a) b) c) d) e) ISO 9001 ISO 14001 OHSAS 18001 sertifioimaton järjestelmä jokin muu, mikä? 9. Miten yritys saa pääsääntöisesti käyttöturvallisuus- a) tiedotteet käyttöönsä? b) c) kemikaalitoimituksen yhteydessä pyydettäessä haku Internetin kotisivuilta LIITE 7 2/2 ROST2012 B) Tarkastajan nimi: 1. tarkastus Pvm 1. Annettujen toimintaohjeiden lukumäärä 2. Toimintaohjeet käsittelivät a) b) c) d) hallintajärjestelmää työtilojen tarkastusta ktt:tä ja etikettejä jotain muuta kpl kpl kpl kpl a) b) c) d) hallintajärjestelmää työtilojen tarkastusta ktt:tä ja etikettejä jotain muuta kpl kpl kpl kpl 3. Annettujen kehotusten lukumäärä 4. Kehotukset käsittelivät 5. Yritystä informoitiin REACH- ja CLPasetuksesta Seurantatarkastus kyllä Pvm 6. Annettujen toimintaohjeiden lukumäärä 7. Toimintaohjeet käsittelivät a) b) c) d) hallintajärjestelmää työtilojen tarkastusta ktt:tä ja etikettejä jotain muuta a) b) c) d) hallintajärjestelmää työtilojen tarkastusta ktt:tä ja etikettejä jotain muuta kpl kpl kpl kpl 8. Annettujen kehotusten lukumäärä 9. Kehotukset käsittelivät A) 3. jatkuu yöpaikalla käytettävät vaaraa aiheuttavat aineet R-lauseke kpl kpl kpl kpl Vuosikulutus Käyttötiheys tonnia/vuosi päivää/vuosi useampaa CMR-vaaraa aiheuttavat aineet Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue 2.2.2012 LIITE 8 1/2 CHECKLISTA FÖR KEMIKALIESÄKERHET I BEARBETNING AV ROSTFRITT STÅL ROST2012 Datum: Inspektionsnummer: Företag: Antal anställda: A. LEDNINGSSYSTEM FÖR KEMIKALIESÄKERHET Hantering av kemikalieriskerna 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Ja Nej Anmärkning Ja Nej Anmärkning Ja Nej Anmärkning Ja Nej Anmärkning Ja Nej Anmärkning Ja Nej Anmärkningar Finns det en uppdaterad kemikalieförteckning? Används säkerhetsdatablad? Har ni identifierat kemiska farorna och bedömt riskerna? Har de riskfaktorer som ni har identifierat undanröjts eller har ni vidtagit åtgärder för att minska farorna? Har arbetsgivaren utarbetat en ASA-förteckning? Har CMR-behållare, -förpackningar och -anordningar märkts ut? Övervakas arbetshygienen med hjälp av mätningar av arbetsluften? 8. Följer ni upp säkerheten på arbetsplatsen systematiskt? 9. Är allmän ventilation och punktutsugning tillräckliga? 10. Har arbetsgivaren beaktat den explosionsfara som förorsakas av brinnande vätskor, gaser eller damm (ATEX)? 11. Är utrymmen och verktyg ändamålsenliga? Personlig skyddsutrustning 12. Har man utgående från riskbedömningen bestämt hur skyddsutrustningen ska användas? 13. Har det utarbetats anvisningar för anskaffningen av skyddsutrustning? 14. Används rätt slag av skyddsutrustning? 15. Övervakas användningen av skyddsutrustning? 16. Har man ordnat med underhåll och rengöring av skyddsutrustningen? 17. Har man ordnat med förvaringen av skyddsutrustningarna då de inte är i användning? Undervisning och handledning för arbetstagarna 18. Har arbetstagarna fått introduktion i frågor som gäller arbetarskyddet på arbetsplatsen? 19. Har arbetstagarna blivit underrättade om riskerna i arbetet och hur arbetet ska utföras tryggt? 20. Har särskilda grupper och situationer beaktats? 21. Har det getts skriftliga arbetsanvisningar om hanteringen av farliga kemikalier? Företagshälsovård 22. Har det utarbetats en verksamhetsplan för företagshälsovården? 23. Har företagshälsovården gjort arbetsplatsutredningar? 24. Har arbetstagarnas första och återkommande hälsoundersökningar genomförts? 25. Har reproduktionshälsan beaktats? Första hjälpen 26. Har arbetstagarna fått anvisningar om hur de och andra ska gå till väga om en kemikalieolycka inträffar? 27. Finns det tillräckligt med anställda som har kunskaper i att ge första hjälpen? 28. Används första hjälpen -utrustning? 29. Har risken för kemikaliestänk beaktats? Räddningsberedskap 30. Har man på arbetsplatsen utarbetat planer och rutinanvisningar som tillämpas vid en kemikalieolycka och i faro- och nödsituationer (räddningsplan)? 31. Har personalen fått handledning i hur släckningsutrustningen ska användas? 32. Underhålls släckningsutrustningen regelbundet? Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd 27.1.2012 LIITE 8 2/2 ROST2012 B. INSPEKTION AV ARBETSLOKALERNA Produktionslokaler Ja Nej Anmärkning Ja Nej Anmärkning 33. Förvaras kemikalierna i säkra och hållbara förpackningar? 34. Finns det en allmänventilation i arbetslokalerna som omfattar tillräckliga mängder från- och ersättningsluft? 35. Finns det tillgång till sådan punktutsugning på de enskilda arbetsställena som behövs? 36. Är kemikaliebehållarna försedda med varningar och säkerhetsmärkningar? 37. Är man förberedd inför kemikalieläckagen? 38. Används och underhålls skyddsutrustningen? 39. Är rast- och personalrummen ändamålsenliga? 40. Har CMR-lokalerna märkts ut och har tillträdet för obehöriga förhindrats? Ordning och reda 41. Har onödiga föremål avlägsnats från arbetsbord och arbetsytor, hyllor och golv, har ytorna rengjorts? 42. Finns det tillräckligt med avfallskärl? 43. Råder obehindrad rörelsefrihet på förbindelselederna och är de korrekt utmärkta? 44. Förvaras skyddsutrustningen på ett ändamålsenligt sätt? Kemikalielager Nej Anmärkning Ja 45. Har man ordnat med en säker förvaring av kemikalierna? 46. Har riskerna som godstrafiken och övrig trafik som sker på området beaktats? 47. Är kemikalieförpackningarna och kemikaliebehållarna korrekt utmärkta? 48. Har man ordnat med uppsamling, lagring och förstöring av miljöfarligt avfall? Beredskap inför olyckor Ja Nej Anmärkning 49. Är utrustningen för första hjälpen på plats och färdig att tas i bruk? 50. Finns det en nöddusch och möjlighet att skölja ögonen på arbetsplatsen i fall man råkar ut för stänk? 51. Är utrymningsvägarna utmärkta? 52. Finns det tillgång till primär släckningsutrustning och är den lättillgänglig? Efter bedömningen adderas antalet observationer av förhållanden som är i ordning och förhållandena som ska åtgärdas och utifrån helhetssumman räknas säkerhetsindex som anger säkerhetsnivån ut. Index beräknas så här: i ordning Ledningssystem = ----------------------------------------- x 100 (%) = ------------------- x 100 = % i ordning + ska åtgärdas i ordning Arbetslokaler = ----------------------------------------- x 100 (%) i ordning + ska åtgärdas i ordning KEMIKALIE-index = ------------------------------------i ordning + ska åtgärdas = ------------------- x 100 = % x 100 (%) = ------------------- x 100 = % Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd 27.1.2012 ROST2012 LIITE 9 1/7 CHECKLISTA FÖR KEMIKALIESÄKERHET I BEARBETNING AV ROSTFRITT STÅL − BEDÖMNINGSKRITERIER A. LEDNINGSSYSTEM FÖR KEMIKALIESÄKERHETEN Hanteringen av riskerna som förorsakas av kemiska agenser 1. Finns det en uppdaterad kemikalieförteckning på arbetsplatsen? (738/2002: 38 §; 715/2001: 5§) - Ordnad enligt handelsnamn - Kemikaliernas klassificeringsuppgifter framgår av förteckningen (klass, varningspåskrift och riskfraser) - Det ska uppges för vilka kemikalier det finns säkerhetsdatablad att tillgå, datum - Förteckningen ska vara aktuell 2. Finns det säkerhetsdatablad för de ämnen som används på arbetsplatsen? (738/2002: 38 §; 715/2001 5 §; 744/1989: 16 §; (EG) nr 1907/2006 35−36 art) - På arbetsplatsen finns finskspråkiga säkerhetsdatablad för alla hälsofarliga kemikalier som används - Alla som behöver har tillgång till säkerhetsdatabladen - Säkerhetsdatabladen ska hållas uppdaterade (mapp/elektroniska filar) - Säkerhetsdatabladen och kemikalieförteckningen ska lämnas till arbetarskyddsfullmäktig - Företagshälsovårdscentralens uppgifter ska också uppdateras 3. Är de kemiska riskerna på arbetsplatsen identifierade och har de risker som de medför bedömts? (738/2002: 8, 10, 38 §; 715/2001: 6 §; 716/2000: 4 §) - En ny verksamhet eller process som kan innehålla farliga kemiska faktorer (t.ex. gasformade orenheter – - - rökgaser av svetsning, skärning och polering, oxider av kväve och ozon −, dammpartiklar som uppstår vid bearbetning, betningsmedel, tillsatsämnen, skyddsgaser, ytbehandlingsmedel mm.) kan påbörjas först då riskerna har bedömts och de skyddsåtgärder som behövs har vidtagits (för att inta glömma bort de fysikaliska faktorerna som UV-strålning, buller, belysning, värmeförhållanden och ventilation) Risken för olycksfall ska också utredas vid stänk på huden eller i ögonen (t.ex. svetsgnistor, smältmetallstänk vid svetsning) brand- och explosionsrisk (t.ex. kortvarig kontakt med lågan) kvävningsrisk (trånga utrymmen, tankarbeten osv.) Riskbedömningen ska göras i skriftlig form. I den ska alla de förebyggande åtgärder specificeras som redan har vidtagits i syfte att minska riskerna. Företagshälsovården kan utnyttjas i riskbedömningen Riskbedömningen hålls aktuell genom uppdateringar alltid då förändringar i förhållandena på arbetsplatsen eller resultaten av uppföljningen av arbetstagarnas hälsotillstånd förutsätter det Arbetsgivaren ska förvara den riskbedömning av cancerframkallande, mutagena och reproduktionsstörande ämnena (CMR-ämnen) som är i kraft och motsvarande tidigare bedömningar liksom de uppgifter som ligger till grund för bedömningarna 4. Har de fastställda riskfaktorerna undanröjts eller har de åtgärder som behövs för att minska risken vidtagits? (738/2002: 8−9 §; 715/2001: 8−9 §; 716/2000: 3, 5−7 §) - Riskfaktorerna utgående från riskbedömningen har undanröjts och det har beslutits om vilka korrigerande - - åtgärder som behövs förminskning av exponering till rökgaser i svetsning, skärning och polering förebyggande/förminskning av formning av värmesönderfall av ytbehandlingsmedel förminskning av exponering av andra arbetstagare arbeten som medför särskild fara har utretts och skriftliga anvisningar har upprätts De planerade korrigeringsåtgärderna har förts in t.ex. i verksamhetsprogrammet för arbetarskyddet Det övervakas att korrigeringsåtgärderna genomförs och övervakningsmetoderna har definierats Arbetsgivaren ska minska insatsen av CMR-ämnen på arbetsplatsen Arbetstagarnas exponering för CMR-ämnen ska förhindras Prioritering av avvärjningsmetoderna som tillämpas vid risker som beror på användningen av CMR-ämnen (se bilaga) Särskilt utsatta arbetstagare får inte anlitas för arbeten där CMR-ämnen används 5. Har arbetsgivaren utarbetat en förteckning över risker som medför risk för cancersjukdomar (ASA-förteckning)? (738/2002: 11, 14, 38 §; 716/2000: 3, 14 §; 717/2001: 2−4 §) - ASA-förteckningen har gjorts upp (speciellt krom och nickel) - ASA-blanketterna har årligen lämnats in hos Arbetshälsoinstitutet före utgången av mars - Arbetsgivaren har underrättat arbetstagarna om förteckningen Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd 18.1.2011 LIITE 9 2/7 ROST2012 6. Har CMR-behållare, CMR-förpackningar och CMR-utrustningen märkts ut? - (738/2002: 38 §; 716/2000: 7 §) CMR-behållare, -förpackningar och -utrustning är tydligt utmärkta och påskriften är lätt att läsa 7. Övervakas arbetshygienen på arbetsplatsen genom att arbetsluften mäts? (738/2002: 37 §; 715/2001: 7 §) Vid behov ska exponeringsnivån följas upp genom mätningar av kemikaliehalten som genomförs med lämpliga intervaller - Orenheter i luften (t.ex. rökgaser) bedöms genom jämförelse med HTP-värden 3 som arbetshygieniskt gränsvärde för totalmängden av rökgaser vid svetsning används 10 mg/m krom- och nickelföreningar är giftiga ämnen i rökgaser (samt föreningar av mangan och fluor) beräkningsmässigt HTP av krom överskrids i elektrodsvetsning om den totala mängden rökgaser 3 överskrider 2 mg/m (om svetsaren polerar också gäller inte tumregeln) - 8. Följs arbetssäkerheten på arbetsplatsen upp systematiskt? (738/2002: 8 §) - Arbetsmiljön, arbetsmetoderna (speciellt arbetsställningar) och användningen av skyddsutrustning följs regelbundet upp genom interna arbetarskyddsinspektioner, skyddsronder eller mätningar tillstånd av svetsningsapparatur: slangar, motgångsventiler tillstånd och festande av gasflaskor Olycksfall i arbetet utreds och fastställda brister åtgärdas Yrkessjukdomarna utreds och förhållanden som leder till arbetsrelaterade sjukdomar undanröjs - - 9. Är allmän ventilation och punktutsugning tillräckliga på arbetsplatsen? (738/2002: 33, 37 §) Allmän ventilation är rätt justerad och tillräckligt effektiv både på arbetsplatsen och i arbetsmiljön Arbetsgivaren kontrollerar anordningarnas funktion t.ex. med hjälp av rök Ventilationskanalerna rengörs regelbundet Filterutbytet/rengöringen genomförs enligt tillverkarens anvisningar Luftströmmarna regleras vid behov Punktutsugning används i alla nödvändiga arbetsuppgifter när svetsningsarbeten är till sin natur fortlöpande vid svetsning av rostfritt stål vid svetsning av aluminium vid svetsning av målade, ytbehandlade och oljiga föremål när man svetsar i trånga utrymmen såsom i tanken fast arbetet skulle vara kortvarigt - 10. Har arbetsgivaren beaktat explosionsfaran som brinnande vätskor, gaser eller damm ger upphov till? (738/2002: 10, 38 §; 576/2003: 4−8 §) - Explosionsrisken har utretts Ett explosionsskyddsdokument har utarbetats Uppkomsten av explosionsfarliga blandningar har förhindrats Anordningar som överensstämmer med zonklassificeringen används Arbetstagarna har introducerats i arbetet 11. Är utrymmen och verktyg ändamålsenliga? (738/2002: 12, 32, 41 §; 403/2008: 2−5 §) - Arbetslokalerna är ändamålsenliga - Arbetsplatserna är så placerade att arbetstagaren och de andra som möjligen jobbar i samma arbetsutrymmen riskerar inte oavsiktligt exporing till svetsningsångor och -gaser, poleringsdamm, flygande partiklar, stänk, ljusbåge och UV-strålning samt buller Arbetsutrustningen passar till arbeten som utförs med den och den hålls i ändamålsenligt skick genom systematiska besiktningar och regelbundet underhåll - Personlig skyddsutrustning 12. Ligger riskbedömningen till grund för hur skyddsutrustningen ska användas? (738/2002:15 §; 1407/1993: 4−5 §) - En systematisk riskbedömning om behovet av skyddsutrustning har gjorts (inkl. nödvändiga skyddsåtgär- der för andra arbetstagare i samma arbetsutrymmen) Skyddsåtgärder för svetsare: andningsskydd enligt behov (EN 12941 ja 12942) svetsmask som skyddar mot UV-strålning med skyddsglas med lämplig täthetsgrad (EN 166, 169, 175 ja 379) skyddshandskar (svetsning: EN 12477 A/B, hantering av kemikalier: EN 374) ospänd klädsel i rätt storlek som skyddar mot gnistor, kontakt med eld, hetta, värmestrålning och smältmetallstänk (EN 531), som skyddar hals, handleder och vrist (EN 470-1 ja EN ISO 11611) Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd 18.1.2011 LIITE 9 3/7 ROST2012 - säkerhets- och skyddsskor (EN ISO 20345 ja 20346) hörselskydd (EN 352-1…3) skyddsglasögon vid svetsning (svetsning: EN 169 ja 379) skyddshjälm när det finns risk för slag i huvudet (EN 397 ja 14052) Det finns anvisningar om hur skyddsutrustningen ska användas när den ska användas vem som ska använda skyddsutrustning anvisningarna omfattar inköpare, gäster, entreprenörer etc. anvisningarna är skriftliga, då det är fråga om arbete som medför särskild fara 13. Finns det anvisningar för anskaffandet av skyddsutrustning?(738/2002: 15 §; 1407/1993: 4−5 §) - Punkt 8 i säkerhetsdatabladet "Förebyggandet av exponering och personlig skyddsutrustning" har uppmärksammats i anvisningarna för anskaffning av skyddsutrustning - Varje enskild arbetstagares ergonomiska behov har beaktats i anvisningarna för anskaffning 14. Är den personliga skyddsutrustning som används av rätt slag? (738/2002: 10, 15 §; 1407/1993: 3, 5 §; 716/2000: 12 §) Ändamålsenig och kravenlig skyddsutrustning (med beaktande av anvisningarna i säkerhetsdatabladet och därigenom riskbedömningen) - Andningsskydd: vid svetsning av rostfritt stål filterförsedd motordriven skyddsmask (eller bärbar tryckluftsanordning). Masken bör vara passande i storlek och placera sig tätt till ansiktet. - Mörkgrad av svetsglasen i svetsmasken väljs på grund av svetsmetod och svetsström - Handsktillverkarnas/marknadsförarnas anvisningar iakttas i valet av handskmaterial med beaktande av instruktionerna i säkerhetsdatabladen (i svetsarbeten vanligtvis av läder) - Olika handskmaterials förmåga att skydda huden mot olika kemikalier beaktas - Ändamålsenlig skyddsklädsel eller annan tillräcklig specialklädsel vid hanteringen av CMR-ämnen - 15. Övervakas användningen av skyddsutrustning? (738/2002: 8, 14 §) - Handledning i användningen Motivation, information om hälsorisker Övervakning av användningen av skyddsutrustning 16. Har underhållet och rengöringen av skyddsutrustningen setts till? (738/2002: 14 §; 1407/1993: 6 §; 716/2000: 12 §) Viljan att använda skyddsutrustning höjs genom att de hålls rena Personalen får handledning i underhåll och rengöring enligt tillverkarens anvisningar Slitna/föråldrade delar byts ut och skyddsutrustningen rengörs systematiskt Tillverkarens anvisningar om livslängd och tillräckliga intervaller mellan bytena beaktas - Rengöring av utrustning efter varje användning vid hanteringen av CMR-ämnen - 17. Förvaras skyddsutrustningen rätt då den inte används? (738/2002: 15 §; 1407/1993: 5−7 §; 716/2000: 12 §) - Då skyddsutrustningen inte används förvaras den i för den avsedda skåp eller i andra låsta utrymmen - Förvaring i rena utrymmen, inte i arbetslokalerna Undervisning och handledning för arbetstagare 18. Har arbetstagarna introducerats i arbetarskyddsfrågorna på arbetsplatsen? (738/2002: 14 §; 716/2000: 14 §) Systematisk introduktion (vid behov skriftligt introduktions- och arbetshandledningsprogram) Utredningar om o företagshälsovård o risk- och belastningsfaktorer på arbetsplatsen (speciellt i svetsarbete och i dess omgivning) o säkerhetsanvisningar och åtgärder i nödsituationer och vid behov av första hjälpen o arbetstagarens ansvar för den egna och de andra arbetstagarnas säkerhet o arbetstagarens skyldighet att anmäla defekter, brister och riskfyllda situationer - Ett utbildningsregister tillämpas och en lämplig person har utsetts till introduktör (rekommendation) - Allmän informationsplikt på arbetsplatsen om CMR-ämnen - 19. Har arbetstagarna underrättats om vilka risker som arbetet medför och hur arbetet kan utföras säkert? (738/2002: 14 §; 715/2001: 16 §; 716/2000: 13 §) - Arbetstagarna informeras om riskerna kring hanteringen av kemikalierna och hur de kan skydda sig mot dem svetsarna undervisas och handleds i rätt användning av skyddsutrustning Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd 18.1.2011 ROST2012 - LIITE 9 4/7 Arbetstagarna har fått handledning i tillämpningen av trygga arbetsmetoder och korrekta arbetsställningar speciell hänsyn har vidtagits i tank- och eldarbeten (arbetstillstånd, behörighetskrav osv.) Undervisning om de kemiska ämnenas egenskaper ges bl.a. med hjälp av säkerhetsdatabladen Det är förbjudet att äta, dricka och röka inom riskområdet där CMR-ämnen används Arbetstagarna har informerats om anordningar och motsvarande behållare som innehåller CMRämnen Arbetstagarna har fått anvisningar om vilka försiktighetsåtgärder som ska vidtas för att förebygga exponering för CMR-ämnen Arbetstagarna har fått anvisningar om hygienen i samband med hanteringen av CMR-ämnen 20. Har specialgrupper och exceptionella situationer beaktats i handledningen? (738/2002: 14 §; 715/2001: 16 §; 716/2000: 4, 10, 13 §) Handledningen omfattar också arbetsuppgifter som utförs mera sällan, t.ex. rengöring, underhålls- och reparationsarbeten - Handledningen gäller också unga arbetstagare - Handledningen gäller också arbetstagare som har varit frånvarande länge, t.ex. på grund av sjukledighet - I handledningen har särskilt farliga kemikalier/arbetsmoment uppmärksammats - Personer som städar lokalerna har fått introduktion i de rätta arbetsmetoderna och riskerna i arbetet - CMR-ämnena har beaktats i fråga om underhåll och städning - Handledningen omfattar riskerna i samband med graviditet och/eller de risker som fostret eventuellt utsätts för - 21. Finns det skriftliga anvisningar om hanteringen av farliga kemikalier? (738/2002: 14 §; 715/2001: 16 §; 716/2000: 13 §) På arbetsplatsen finns skriftliga anvisningar för användningen av kemikalier. I anvisningarna ingår säkerhetsinstruktioner och instruktioner vid olycksfall. - Det är viktigt att försäkra sig om att anvisningarna har förståtts. Vid behov upprepas handledningen. - Arbetsinstruktionerna ska hållas uppdaterade - Det finns skriftliga anvisningar om användningen, upplagringen och avfallshanteringen av CMRämnen (inkl. service och underhåll, städarbeten och arbetande i ett slutet utrymme) med förebyggande åtgärder och skyddsåtgärder - Företagshälsovård 22. Har det gjorts upp en verksamhetsplan för företagshälsovården? - (1383/2001: 11 §; 738/2002: 10 §; 716/2000: 16 §) Förhållandena på arbetsplatsen har beaktats Planen granskas årligen Planen görs i samarbete med arbetsgivaren och arbetstagarna De arbetstagare som ska anmälas till ASA-registret beaktas 23. Har företagshälsovården gjort arbetsplatsutredningar? (1383/2001: 12 §; 738/2002: 10 §) - - Företagshälsovårdspersonalens arbetsplatsutredningar hålls uppdaterade (arbetsplatsbesök t.ex. med intervaller på 1-3 år) Handläggningen och genomförandet av företagshälsovårdens åtgärdsförslag 24. Har arbetstagarnas första hälsoundersökningar och de återkommande hälsoundersökningarna gjorts? (1383/2001: 12 §; 738/2002: 8 §; 715/2001: 19 §; 716/2000: 16 §) - De återkommande hälsoundersökningarna görs enligt plan - Arbetstagarnas exponering följs upp genom biomonitorering 25. Har frågor kring den reproduktiva hälsan uppmärksammats på arbetsplatsen? - (738/2002: 11 §; 716/2000: 4 §) Information om de risker som arbetet medför för arvsmassa, foster och fortplantning Bedömning av exponeringen med beaktande av gränsvärden och htp-värden Exponering för reproduktionsstörande och cancerframkallande ämnen under graviditet tillåts inte Förstahjälpen 26. Har arbetstagarna fått anvisningar om hur de ska gå till väga om de själva eller andra råkar ut för ett olycksfall? (738/2002: 45–46 §) - Åtgärderna i samband med olycksfall Närmsta räddnings- och förstahjälpenutrustning Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd 18.1.2011 ROST2012 LIITE 9 5/7 27. Finns det tillräckligt med personal som kan ge första hjälpen? (738/2002: 47 §) - På arbetsplatsen finns tillräckligt med personer som har fått utbildning i att ge första hjälpen (företagshälsovården rekommendation, vanligtvis 5 % av den personal som är på plats) Repetitionskurser vart tredje år Behövs det speciellt kunnande i förstahjälpen (t.ex. betningsmedel) 28. Finns tillgång till utrustning för första hjälpen? (738/2002: 46–47 §; 577/2003: 8 §) - FH-utrustning i enlighet med FRK:s rekommendationer finns på plats och är färdig att tas i bruk Personalen känner till var FH-utrustningen är placerad och har fått handledning i hur den ska användas Namnen på de personer inom personalen som har fått FH-utbildning hängs upp på FH-skåpet (rekommendation) 29. Har risken för kemikaliestänk beaktats? (738/2002: 45–46 §; 577/2003: 8 §) - På arbetsplatsen finns en nöddusch och möjlighet att skölja ögonen för att ta bort stänk Att nödduschen fungerar kontrolleras regelbundet Räddningsberedskap 30. Har det utarbetats planer och rutinanvisningar på arbetsplatsen som tillämpas om en kemikalieolycka inträffar eller om fara hotar (räddningsplan)? (738/2002: 45 §; 715/2001: 11 §; 716/2000: 7 §) Rutiner vid olycksfall och om fara hotar Räddningsåtgärder - Första hjälpen osv. - Ordnande av regelbundna säkerhetsövningar - Planerna har tagits upp och behandlats med arbetstagarna - CMR-ämnena har beaktats i räddningsplanen - 31. Har personalen fått handledning i hur släckningsutrustningen ska användas? - (738/2002: 44–45 §) Övningar ordnas 32. Underhålls släckningsutrustningen regelbundet? (738/2002: 45 §) - brandsläckare underhålls vederbörligt B. GRANSKNING AV ARBETSLOKALERNA Produktionslokalerna 33. Är kemikalierna förpackade i säkra och hållbara förpackningar? (738/2002: 38 §; 715/2001: 10 §; 716/2000: 7 §) Kemikalierna förvaras i säkra och hållbara förpackningar (i de ursprungliga om möjligt) - Kemikalierna lagras inte i behållare avsedda för livsmedel, t.ex. i läskedrycksflaskor - 34. Är arbetslokalen utrustad med ett system för allmänventilation med tillräcklig mängd frånoch ersättningsluft? (738/2002: 33, 38 §) - Maskinell ventilation Allmänventilationen har dimensionerats så att den effektiv (5-10 ggr/h) Arbetsplatser placeras inte i närheten av dörrar och fönster eller vid passager De luftströmmarna som förminskar lokala uttagens effektivitet stoppas/förhindras 35. Finns det tillräckligt med lokala uttag vid de enskilda arbetsplatserna? (738/2002: 37 §; 715/2001: 9 §; 716/2000: 7 §) Luftföroreningarna (inkl. svetsningsgaser och -ångor) ska samlas upp i tillräcklig mängd och ledas ut med hjälp av en ändamålsenlig ventilation (punktutsug) minst 5-10 m/s strömhastighet i kanalen i punktutsuget minst 2 m/s strömhastighet i utsugsbordet rörligt punktutsug installeras för att kapa den uppåt stigande heta ångan (vid MIG/MAG-svetsning kan man använda sig av inbyggd utsug i svetspistolen) punktutsuget placeras ungefär på en diameters avstånd från munstycket av svetsföremålet - Särskilt farliga kemikalier och CMR-ämnena har beaktats - Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd 18.1.2011 LIITE 9 6/7 36. Är kemikaliebehållarna och -system utrustade med varningar och säkerhetspåskrifter? ROST2012 (738/2002: 38 §; 421/1989: 5−10 §; 715/2001: 16 §; 716/2000: 7 §) - Kemikaliebehållarna är utmärkta med ändamålsenliga varningar som lätt och tydligt kan läsas - Det har säkerställts att egenskaperna hos ämnen i behållarna och rören kan identifieras - Behållarna, förpackningarna och utrustningarna med CMR-ämnen är försedda med nödvändiga varnings- och riskskyltar 37. Är man förberedd på kemikalieläckagen? (738/2002: 38 §; 715/2001: 11 §) - Kemikaliebehållarna är försedda med skyddsbassänger för att hindra spridning vid läckage eller skada Avloppsledningssystemet kan stängas av om en olycka inträffar och vid läckage leds lösningarna till avfallshanteringen Det finns uppsamlingsämnen att tillgå vid behov om ett kemikalieläckage uppstår 38. Används och underhålls skyddsutrustningen?(738/2002: 15, 20 §; 1407/1993: 6 §; 716/2000: 12 §) - Arbetstagaren använder den skyddsutrustning och de skyddskläder som behövs De andra som jobbar i lokalen använder den skyddsutrustning och de skyddskläder som behövs Det finns tillräckligt med skyddsutrustning och de är personliga Skyddsutrustningen underhålls rätt Beteckningar på skyddsutrustning (CE-märkning, namnet på tillverkaren och det kvalitetsövervakande anmälda organets ID-nummer) och bruksanvisningar För underhållet och förvaringen av skyddsutrustning som skyddar mot CMR-ämnen finns ändamålsenliga rum (skyddade mot t.ex. nedsmutsning, solljus och mekaniska skador) 39. Är socialrummen ändamålsenliga? (738/2002: 48 §; 577/2003: 4−6 §; 715/2001: 8 §; 716/2000: 12 §) - Det ska finnas olika förvaringsställen för arbetskläder och andra kläder, om förhållandena kräver det (OBS! Särskilda krav som användningen av CMR-ämnena eventuellt förutsätter) Daglig städning Tillgång till rent vatten Lunchrummen och vilorummen ska vara lämpliga för ändamålet och tillräckligt stora Det ska finnas ändamålsenliga anordningar för förvaring och uppvärmning av mat och dryck I tvättrummen ska det finnas tillgång till varmt vatten För arbetstagare som hanterar CMR-ämnen reserveras vid behov lämpliga tvättrum och toaletter 40. Har CMR-rummen märkts ut och har obehörigas tillträde förhindrats? (738/2002: 38 §; 716/2000: 7, 11 §) - CMR-rummen har avgränsats och märkts ut på ett ändamålsenligt sätt - Obehörigas tillträde till CMR-rummen har förhindrats Ordning och reda 41. Har onödiga föremål på arbetsbord och arbetsytor, hyllor och golv avlägsnats och har ytorna rengjorts? (738/2002: 36 §; 716/2000: 7 §) - Onödiga föremål tas bort Arbetsplatserna uppfyller bestämmelser om eldarbeten Regelbunden rengöring av golv, väggar och andra ytor 42. Finns det tillräckligt med avfallskärl och finns det plats för mer avfall? (738/2002: 36 §; 716/2000: 7 §) - Tillräckligt med avfallskärl i närheten av arbetsstället - Inte fulla eller överfulla avfallskärl, området kring sopkärlen hålls rent - Då de är fulla töms avfallskärlen i uppsamlingskärl - Det finns särskilda slutna avfallskärl för CMR-ämnen 43. Är förbindelselederna hinderslösa och har de märkts ut? (738/2002: 35 §; 577/2003: 11, 14 §) - Förbindelselederna och lagerområdena är rätt dimensionerade och har vid behov märkts ut - Det ligger inte föremål på förbindelselederna 44. Förvaras skyddsutrustningen rätt? (738/2002: 15 §; 1407/1993: 6 §; 716/2000: 12 §) - - Då skyddsutrustningen inte används förvaras den i för den avsedda skåp eller i andra låsta utrymmen Förvaring i rena utrymmen, inte i arbetslokalerna Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd 18.1.2011 LIITE 9 7/7 ROST2012 Kemikalielager 45. Har det ordnats med trygg förvaring av kemikalierna och gaserna? (738/2002: 12 §) - Placeringen av kemikalier och gaser i lager, t.ex. så att kemikalier som inte går ihop placeras skilt osv. Behållarna är av ändamålsenlig storlek Kemikalierna och gaserna är förpackade i trygga och hållbara förpackningar Man är förberedd på kemikalie- och gasläckagen 46. Har de faror som godstrafiken och annan trafik på området medför beaktats? - (738/2002: 35 §; 577/2003: 14 §) En trafikplan har gjorts upp Trucktrafiken och persontrafiken hålls isär Man ser till en tillräcklig belysning och underhållet av utomhusområdena 47. Är kemikalieförpackningarna och kemikaliebehållarna ändamålsenligt utmärkta? (738/2002: 38 §; 421/1989: 5−10 §; 716/2000: 7 §) De farliga kemikaliernas emballage har märkts ut i enlighet med kemikalielagstiftningen med varningsetiketter - Slutna och tydligt och synligt märkta CMR-behållare och CMR-förpackningar - 48. Ser man till att farliga ämnen och farligt avfall samlas upp, lagras och förstörs rätt? - (738/2002: 38 §; 715/2001: 8 §; 716/2000: 7 §) Avfallet är ändamålsenligt utmärkt Avfallet förpackas och lagras rätt CMR-avfallet lagras i slutna och ändamålsenligt utmärkta förpackningar Beredskapen inför olyckor 49. Är utrustningen för första hjälpen på plats och redo att tas i bruk? (738/2002: 46–47 §; 577/2003: 8 §) FH-utrustning i enlighet med FRK:s rekommendationer finns på plats och är färdig att tas i bruk FH-utrustning som krävs enligt datasäkerhetsbladen (t.ex. kalsiumglukonatgel som motgift mot fluorvätesyra i betningsmedel) finns på arbetsplatsen - Personalen känner till var FH-utrustningen är placerad och har fått handledning i hur den ska användas - Namnen på de personer inom personalen som har fått FH-utbildning hängs upp på FH-skåpet (rekommendation) - 50. Finns det en nöddusch och möjlighet att skölja ögonen för att ta bort stänk på arbetsplatsen? (738/2002: 45–46 §; 577/2003: 8 §) - Nödduschen är placerad tillräckligt nära arbetsstället Möjligheten att skölja ögonen är belägen nära arbetsstället Att nödduschen fungerar kontrolleras regelbundet 51. Är utrymningsvägarna utmärkta? (738/2002: 45 §; 577/2003: 16 §; 976/1994: 3−4 §) - Utrymningsvägarna är utmärkta med skyltar Utrymningsvägarna är fria från hinder och dörrarna kan öppnas inifrån Det är möjligt att avlägsna sig också i mörker (nödbelysning) 52. Finns det primärsläckutrustning och är den lätt tillgänglig? (738/2002: 44–45 §; 577/2003: 16 §) Rätt slag av primärsläckare anskaffas - Släckningsutrustningarna har märkts ut - Vägarna fram till släckarna hålls hinderslösa - Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd 18.1.2011 ROST2012 LIITTEEN 9 liite CHECKLISTA FÖR KEMIKALIESÄKERHET − BEDÖMNINGSKRITERIER BILAGA CMR-ämnen Vad är ett CMR-ämne? CMR-ämnen är cancerframkallande (C=carcinogenic), mutagena (M=mutagenic) och reproduktionsstörande (R=reprotoxic). Hur känner du igen CMR-ämnena? Du känner igen CMR-ämnena på följande standardfraser (R-fraser) och varningssymboler i säkerhetsdatabladen. R-fraser och varningssymboler som kännetecknar risk för cancersjukdomar: R45 T Kan ge cancer. H350 R49 T Kan ge cancer vid inandning. H350 R40 Xn Misstänks kunna ge cancer. H351 R-fraser och varningssymboler som kännetecknar ämnen som kan orsaka genetiska skador: R46 T Kan ge ärftliga genetiska skador. H340 R68 Xn Möjlig risk för bestående hälsoskador. H341 R-fraser och varningssymboler som kännetecknar risk för reproduktionsstörningar: R60 T Kan ge nedsatt fortplantningsförmåga. H360 R61 T Kan ge fosterskador. H360 R62 Xn Möjlig risk för nedsatt fortplantningsförmåga. H361 R63 Xn Möjlig risk för fosterskador. H361 R64 Kan skada spädbarn under amningsperioden. H362 Medel för att avvärja agens som medför risk för cancersjukdomar (716/2000 7 §) I all sådan verksamhet där agens som medför risk för cancersjukdom används skall arbetsgivaren nyttja följande medel för avvärjning: 1) begränsa mängden av ett sådant agens och sådana arbetsmetoder som medför risker 2) antalet arbetstagare som utsätts eller eventuellt kan utsättas för exponering ska hållas så litet som möjligt 3) arbetsmetoderna och de tekniska avvärjningsåtgärderna ska planeras så att ämnen som medför risker inte kan frigöras på arbetsplatsen eller så att frigörandet är så obetydligt som möjligt 4) ämnen som medför risker ska avlägsnas med hjälp av lokala eller allmänna ventilationssystem så nära den plats där ämnena frigörs som möjligt 5) tillämpa lämpliga metoder för mätning av ämnen som medför risker i luften på arbetsplatsen, i synnerhet för att upptäcka en onormal exponering i tid 6) tillämpa lämpliga arbetsmetoder och rutiner 7) tillämpa i första hand allmänna skyddsmetoder eller personlig skyddsutrustning 8) hygieniska åtgärder, särskilt regelbunden rengöring av ytor 9) information till arbetstagarna 10) avgränsa riskområdena och använda lämpliga varnings- och säkerhetsskyltar 11) utarbeta planer med tanke på sådana nödsituationer som kan leda till en ovanligt stor exponering Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd 18.1.2011 ROST2012 LIITE 10 BLANKETT FÖR INSPEKTION AV ETIKETTER OCH SÄKERHETSDATABLAD Kemikalie som används i svetsning i skärning i polering av rostfritt stål i annat syfte Ämne som är cancerframkallande mutagent reproduktionsstörande Ämne som är luftvägssensibiliserande hudsensibiliserande Inspektionsdatum __________ ETIKETT Kemikaliens handelsnamn:______________________________________ ___ Importör/Tillverkare:________________________________________ __ Arbetsplats: _____________________________________ Reg.fvv: _____ __ Poäng Storlek Emballage V [l] - högst 3 l - > 3 l, men högst 50 l - > 50 l, men högst 500 l - > 500 l Mått [mm] 52 x 74 74 x 105 105 x 148 148 x 210 Max 1 Botten är orangegul och farosymbolen svart Farosymbol Fästande 2 Minst 1/10 av etikettens yta 2 (får inte vara mindre än 1 cm ) Etiketten kan vara hårt fäst på minst en sida av emballaget (kan vara tryckt) 1 Texten är med tanke på storlek och placering lätt att läsa. Text 2 Texten är på finska och på svenska Handelsnamn Tillverkarens/importörens namn, adress och telefonnummer Sakinnehåll Motsvarar etikettens märkning klassificeringsuppgifterna under punkt 15 i säkerhetsdatabladet? Vilka R- och S-fraser saknas bland eller avviker från klassificeringsuppgifterna under punkt 15 i säkerhetsdatabladet? Saknas: Tillägg: Avviker: Etiketten är i ordning SÄKERHETSDATABLAD 3 Sammanlagt 9 Datum i säkerhetsdatabladet: (Punkt i säkerhetsdatabladet inom parentes, t.ex. (punkt 3) Poäng Max 1. Är säkerhetsdatabladet finsk- eller svenskspråkigt? 1 2. Anges datum för säkerhetsdatabladets publicering på första sidan? 1 3. Anges ämnets eller preparatets planerade eller rekommenderade bruksändamål? (punkt 1) 4. Har de hälsofarliga ämnena klassificerats och har de tilldelats farosymboler och Rfraser? (alla tre ska finnas) (punkt 2/3) 5. Har riskerna angetts tydligt och koncist? (punkt 3/2) 1 1 1 6. Har anvisningar för FH getts? (punkt 4) 1 7. Har det getts anvisningar för hanteringen och upplagringen av kemikalien? (punkt 7) 8. Anges den personliga skyddsordning som krävs och har den specificerats?(punkt 8) 1 9. Anges hela texten till de R-fraser som ingår under punkt 2 och 3? (punkt 16) 1 Säkerhetsdatabladet är i ordning 9 Sammanlagt Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd 1 18.1.2011 ROST2012 LIITE 11 ANMÄLAN OM INSPEKTION [Handläggarens namn och tfn] [datum] [mottagaruppgifter1] [mottagaruppgifter2] [Gatuadress] [Postnummer och POSTANSTALT] Ärende: Anmälan om arbetarskyddsinspektion på Er arbetsplats Vi har kommit överens om en arbetarskyddsinspektion på Er arbetsplats [Datum] med början klockan [klockan]. Föremål för inspektionen är ledningssystemen för kemikaliesäkerheten i bearbetning av rostfritt stål på arbetsplatsen. I samband med inspektionen kan vi behandla frågor kring arbetarskyddet som personalen vill ta upp och önskar få anvisningar eller råd i eller som man vill ha inspektörens bedömning om. Inspektionen förväntas räcka ca 3 timmar. Vi ber arbetsgivaren informera arbetsplatsens arbetarskyddsfullmäktig (eller de andra arbetstagarna) om inspektionen och ordna så att arbetarskyddsfullmäktig kan närvara under inspektionen. Inspektionen genomförs i enlighet med agendan i bilagan. För att underlätta inspektionsförloppet ber vi Er vänligen ha åtminstone följande handlingar tillgängliga: kemikalieförteckningen säkerhetsdatabladen materialet om identifieringen och riskbedömningen av kemikaliefarorna verksamhetsprogrammet för arbetarskyddet företagshälsovårdens verksamhetsplan och arbetsplatsutredningar. Med arbetarskyddshälsningar, [Namnförtydligande] [Tjänsteställning] BILAGOR Inspektionsagenda Checklista för kemikaliesäkerheten REGIONFÖRVALTNINGSVERKET I SYDVÄSTRA FINLAND tel. 020 636 1050 Huvudverksamhetsstället fax 02 251 1820 i Åbo [email protected] Självständighetsplan 2 www.avi.fi PB 22, 20801 Åbo Ansvarsområdet för arbetarskyddet: Åbo Trädgårdsgatan 45, 20100 Åbo Björneborg Yrjönkatu 23, 28100 Pori ROST2012 LIITE 12 AGENDA 2.2.2012 ARBETARSKYDDSINSPEKTION LEDNINGSSYSTEM FÖR BEARBETNING AV ROSTFRITT STÅL OCH KEMIKALIEANVÄNDNING 1. SÄKERHETSHANTERING Presentation av inspektionsobjektet, företagets representant presenterar allmänt. Inspektionen genomförs med hjälp av den checklista för kemikaliesäkerheten i bearbetning av rostfritt stål som finns i bilagan. Vi går igenom blanketten genom att intervjua representanter för arbetsplatsen. 2. INSPEKTION AV ARBETSLOKALERNA I syfte att fastställa att bearbetning av rostfritt stål och kemikalieriskerna är under kontroll inspekteras kemikalielagret och produktionsrummet/hallarna. Inspektionen genomförs med hjälp av inspektionsblanketten för kemikaliesäkerheten i bearbetning av rostfritt stål (Avsnitt: Kontroll av arbetsrum). 3. SÄKERHETSDATABLAD OCH FÖRPACKNINGSETIKETTER Vi inspekterar slumpmässigt säkerhetsdatabladen för de kemikalier – först och främst vid bearbetning av rostfritt stål − som används på arbetsplatsen och säkerhetsdatabladens skyddsanvisningar och förpackningsetiketterna med hjälp av en separat checklista. 4. ÖVRIGA FRÅGOR SOM SKA TAS UPP 5. AVSLUTANDE SAMTAL Vi går igenom observationerna som vi har gjort under inspektionen, fastställer eventuella brister och kommer överens om fortsatta åtgärder. 6. INSPEKTIONSBERÄTTELSE Över tillsynsbesöket gör vi upp en inspektionsberättelse. I den går vi igenom alla observationer som vi har gjort, fastställer eventuella brister och meddelar uppmaningar, anvisningar och rekommendationer i enlighet med tillsynslagen. REGIONFÖRVALTNINGSVERKET I SYDVÄSTRA FINLAND tel. 020 636 1050 Huvudverksamhetsstället fax 02 251 1820 i Åbo [email protected] Självständighetsplan 2 www.avi.fi PB 22, 20801 Åbo Ansvarsområdet för arbetarskyddet: Åbo Trädgårdsgatan 45, 20100 Åbo Björneborg Yrjönkatu 23, 28100 Pori ROST2012 LIITE 13 1/2 Inspektionsdatum __ __ BLANKETT FÖR BAKGRUNDSINFORMATION A) Företagets namn: Ansvarsområdet för arbetarskydd: RFF 1. Företagets storlek (antal arbetstagare) 2. Bransch (enligt näringsgrensindelningen) 3. Cancerframkallande ämnen som används på arbetsplatsen (R45, R49, R40, H350, H351) Rostfritt stål R-fras R40, R43 Årlig förbrukning ton/år Användningsfrekvens dagar/år mutagena ämnen (R46, R68, H340, H341) reproduktionsstörande ämnen (R60, R61, R62, R63, R64, H360, H361, H362) Sensibiliserande ämnen (R42, R43, H334, H317) Vid behov fortsätt på sidan 2 4. Företagets roll i bearbetning av rostfritt stål rörelektrod MIG/MAG elektrod laser TIG pulverbåg Skyddsgas inert aktiv a) b) c) d) 5. Har det utsätts en person som ansvarar för kemikalierna i företaget? 6. Finns det sakkunskap om den kemiska branschen inom företaget eller hämtas sakkunskapen in utifrån? ja a) företaget har sakkunskap b) sakkunskapen hämtas in utifrån c) Varifrån? 7. Medlemskap i branschorganisation 8. Tillämpar företaget ledningssystem? Svetsning Polering Skärning ett annat, vilket? företaget hör till en nationell eller internationell branschorganisation för industri Vilken? a) b) c) d) e) 9. Hur tar företaget huvudsakligen i bruk säkerhetsda- a) tabladen? b) c) ISO 9001 ISO 14001 OHSAS 18001 ocertifierat system ett annat, vilket? vid kemikalieleverans på begäran sökning på Internet Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd 18.1.2011 ROST2012 LIITE 13 2/2 B) Inspektörens namn: 1. inspektion Datum 1. Antal meddelade anvisningar 2. Anvisningarna gällde a) b) c) d) ledningssystemen inspekterade arbetslokaler säkerhetsdatablad & etiketter annat st. st. st. st. a) b) c) d) ledningssystemen inspekterade arbetslokaler säkerhetsdatablad & etiketter annat st. st. st. st. 3. Antal meddelade uppmaningar 4. Uppmaningarna gällde 5. Företaget fick information om REACH- och CLPförordningen Uppföljningsinspektion ja Datum 6. Antal meddelade anvisningar 7. Anvisningarna gällde a) b) c) d) ledningssystemen inspekterade arbetslokaler säkerhetsdatablad & etiketter annat st. st. st. st. a) b) c) d) ledningssystemen inspekterade arbetslokaler säkerhetsdatablad & etiketter annat st. st. st. st. 10. Antal meddelade uppmaningar 8. Uppmaningarna gällde A) 3. fortsätter R-fras Ämnen i användning på arbetsplatsen som medför fara Årlig förbrukning ton/år Användningsfrekvens dagar/år ämnen som orsakar flera CMR-risker Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland ansvarsområdet för arbetarskydd 18.1.2011
© Copyright 2024