Personalrapport Henkilöstöraportti
Personalrapport Henkilöstöraportti 2012 INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO Del I 1. Inledning/ Johdanto......................................................................................... .3 2. Personalstrategi och åtgärdsprogram Henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma....................................................... 4 3. Personalens mängd och struktur Henkilöstön määrä ja rakenne......................................................................... . 5 4. Personalkostnader/Henkilöstökustannukset.................................................... . 7 5. Personalsituationen/Henkilöstötilanne............................................................ . 8 6. Personalutbildning/Henkilöstökoulutus.......................................................... 15 7. Arbetsmiljö/Työympäristö.............................................................................. 18 8. Företagshälsovård/Työterveyshuolto.............................................................. 23 9. Samarbete med personalens representanter Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa........................................................ 25 10. Sysselsättningsverksamhet/Työllistämistoiminta........................................... 26 11. Personalföreningen/Henkilöstöyhdistys......................................................... 28 12. Sjukkassa Ebba/Sairauskassa Ebba................................................................ 28 Del II Osa II Social- och häslovårdsverket/ Sosiaali ja terveysvirasto .........................................29-50 2 FÖRETAGSHÄLSOVÅRDEN 2012 TYÖTERVEYSHUOLTO 2012 Från år 2012 samordnade Staden Jakobstad som arbetsgivare all företagshälsovård till affärsverket Työplus. Affärsverket har huvudsäte i Karleby men öppnade mottagningsverksamhet i Strengbergsfastigheten i Jakobstad samt även vid en mottagning i Nykarleby. Enligt företagshälsovårdsla-gen skall arbetsgivaren ordna företagshälsovård för att förebygga och bekämpa risker och olägenheter för hälsan Pietarsaaren kaupunki yhtenäisti työnantajana koko työterveyshuollon palvelut liikelaitos Työplussan tuotettaviksi vuodesta 2012 lähtien. Liikelaitoksen pääpaikka on Kokkolassa, mutta se avasi vastaanottotoiminnan Pietarsaaressa Strengbergin kiinteistössä ja myös yhden vastaanoton Uudessakaarlepyyssä. Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista Foto: Pirjo Salonen som beror på arbetet och arbetsförhållandena samt för att skydda och främja arbetstagarnas säkerhet, arbetsförmåga och hälsa. Företagshälsovården skall anpassas till arbetet, arbetsarrangemangen, personalen och arbetsförhållanden. Det viktigaste med företagshälsovården är den förebyggande verksamheten. Työplus sköter därutöver stadens anställdas sjukvård. Utvidgningen för Työplus till vår nejd var ett omfattande arbete och under de första månaderna fanns vissa störningar i servicen. Svårigheter att hitta läkarkrafter samt strul med dataprogram bidrog till startsvårigheterna. Men nu har verksamheten sökt sina rutiner, läkarbristen har kunnat korrigeras och företagshälsovården rullar på utgående från arbetsgivarnas och arbetstagarnas behov. Det handlar om den förebyggande vården men till större del handlar det om sjukvård. Under fjolåret uppgick stadens kostnaden för företagshälsovården till ca 686000 €. Fpa ersätter i efterhand kostnaderna med 60 % för den förebyggande verksamheten (193000 €) och med 50 % för sjukvården (493000 €). När nu introduktionsstörningarna har lags sig, kan parterna inom företagshälsovården i större utsträckning planera och ägna sig åt de förebyggande åtgärderna. När dessa åtgärder är genomtänkta och handhas effektivt, kommer det förhoppningsvis att leda till lägre sjukfrånvaro. johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto on sovitettava työn, työjärjestelyjen, henkilöstön ja työpaikan olosuhteiden edellyttämien tarpeiden mukaiseksi. Työterveyshuollossa on tärkeintä ehkäisevä toiminta. Työplus huolehtii lisäksi kaupungin työntekijöiden sairaanhoidosta. Työplussan toiminnan laajentaminen seudullemme edellytti laajamittaista työtä, ja palvelussa oli eräitä häiriöitä ensimmäisten kuukausien aikana. Lääkärivoimien hankinnan hankaluudet ja tietokoneohjelmien ongelmat kuuluivat alkuvaikeuksiin. Toiminta on nyt kuitenkin asettunut uomiinsa, lääkärivaje on voitu poistaa ja työterveyshuolto toimii työnantajien ja -tekijöiden tarpeiden mukaan. Toiminta on perusteiltaan ehkäisevää, mutta enimmäkseen kyse on sairaanhoidosta. Kaupungin kustannukset työterveyshuollosta olivat viime vuonna n. 686.000 €. Kela korvaa jälkikäteen ehkäisevän toiminnan kustannukset 60prosenttisesti (193.000 €), ja 50 % sairaanhoidosta (493.000 €). Nyt kun alkuajan toimintahäiriöt ovat takanapäin, voivat työterveyshuollon osapuolet keskittyä enemmän suunnitteluun ja paneutua ehkäisevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Kun nämä toimenpiteet ovat harkittuja ja hoidetaan tehokkaasti, tuloksena on toivottavasti sairauspoissaolojen vähentyminen. Rune Wiik personaldirektör, henkilöstöjohtaja Päivi Stenman personalchef, henkilöstöpäällikkö 3 1. PERSONALRAPPORT 2012 1. HENKILÖSTÖRTAPORTTI 2012 Staden Jakobstad har nu under tre år fungerat som värdkommun för nejdens socialoch hälsovårdsservice. Rapportens del I redovisar personalärenden för hela staden Jakobstad, medan del II redovisar sektorn socialoch hälsovårdstjänster. Detta med tanke på att socialoch hälsovården är gemensam för hela nejden (Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre och Larsmo) och har därför ett särskilt informationsvärde. Pietarsaaren kaupunki on toiminut nyt kolmen vuoden ajan seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen isäntäkuntana. Raportin I osassa selostetaan koko Pietarsaaren kaupungin henkilöstöasiat ja II osassa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Tämä siksi, että sosiaali- ja terveydenhuolto on koko seudun yhteinen (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Pedersören kunta ja Luoto) ja sillä on sen vuoksi erityistä tiedotusarvoa. I rapporten redovisas tabeller och grafer huvudsakligen enligt en uppdelning i fyra grupper: a) socialoch hälsovårdstjänster, b) bildningstjänster c) tekniska tjänster och d) övriga. I gruppen övriga ingår koncernförvaltningen, avfallstjänster, miljöoch byggnadstillsynsverksamheten samt stadens tre affärsverk (Jakobstads Energiverk, Jakobstads Vatten och Jakobstads Hamn). Henkilöstöraportissa esitetään taulukoita ja graafeja pääasiassa neljän ryhmän mukaan. Ne ovat a) sosiaalija terveydenhuoltopalvelut, b) sivistyspalvelut c) tekniset palvelut ja d) muut. Muiden ryhmään kuuluvat konsernihallinto, jätehuoltopalvelut, ympäristö- ja rakennusvalvontatoiminta ja kaupungin kolme liikelaitosta (Pietarsaaren energialaitos, Pietarsaaren vesi ja Pietarsaaren satama). 2. PERSONALSTRATEGI OCH ÅTGÄRDSPROGRAM 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA Stadens personalstrategi som uppgjordes år 2008 utgör grunden och anger linjer för den personalpolitik som förs. Stadens personalpolitik bör skapa en sådan arbetsmiljö och attityder att personalen känner arbetstillfredsställelse samt motivation att arbeta ansvarsfullt och effektivt för att uppnå stadens och samarbetsområdets målsättningar. Kaupungin vuonna 2008 laadittu henkilöstöstrategia muodostaa sovellettavan henkilöstöpolitiikan perustan ja ilmoittaa sen linjaukset. Kaupungin henkilöstöpolitiikan on luotava sellainen työympäristö ja sellaiset asenteet, että henkilöstö tuntee työtyytyväisyyttä ja on motivoitunut työskentelemään vastuullisesti ja tehokkaasti kaupungin ja yhteistyöalueen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ett åtgärdsprogram för genomförandet av personalstrategin har godkänts av stadsstyrelsen 2009. I programmet som i praktiken skall betraktas som personaladministrationens verksamhetsplan konkretiseras olika personalpolitiska åtgärder med tidtabell och ansvarspersoner. Kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstöstrategian toteuttamisen toimenpideohjelman v. 2009. Ohjelmassa, jota on käytännössä pidettävä henkilöstöhallinnon toimintasuunnitelmana, konkretisoituvat erilaiset henkilöstöpoliittiset toimenpiteet aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. 3. PERSONALENS MÄNGD OCH STRUKTUR 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Antal anställda inom staden till vilket även hör de anställda inom social- och hälsovården för grannkommunerna (Larsmo, Pedersöre och Nykarleby) utgjorde totalt vid årsskiftet 2012-13 2973 personer som hade anställningsförhållande på minst 10 % av full arbetstid. Motsvarande siffra var ett år tidigare 2948. Kaupungin työtekijämäärä, joka sisältää myös naapurikuntien (Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn) sosiaali- ja terveydenhuollon työtekijät, oli vuodenvaihteessa 2012–13 yhteensä 2973 henkilöä, joiden työsuhde oli vähintään 10 % täydestä työajasta. Vastaava luku oli vuotta aikaisemmin 2948. 4 Antal anställda, lägesrapport 31.12.2012, deltid och heltid Työntekijämäärä, tilanneraportti 31.12.2012, osa-aika ja kokopäivä % av arbetstid, työaika %:ssa 10-49 % SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI & TERVEYS BILDNINGSTJÄNSTER / SIVISTYS TEKNISKA TJÄNSTER / TEKNIIKKA ÖVRIGA / MUUT TOTALT / YHTEENSÄ 100 % Tot./Yht. 50-99 % 21 794 926 1741 107 131 471 709 12 53 277 342 0 16 165 181 140 994 1839 2973 Antal årsverken sektorvis under åren 2008-2012 Henkilötyövuodet toimialoittain 2008-2012 2008 2009 2010 2011 2012 Social & hälsov. / Sosiaali & terveys 219 219 1370 1387 1366 Billdningstjänster / Sivistys 562 557 547 588 571 Tekniska tjänster / Tekniikka 207 211 260 325 324 Övriga / Muut 200 195 160 170 176 Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä 1188 1182 2337 2470 2437 sysselsättningsanställda ingår inte, työllästämisvaroin palkattuja ei sisälly Antal anställda verksvis Työntekijät virastoittain Antalet kommunalt anställda i vårt land fördubblades under 1970- och 1980-talet från ca 200 000 personer till ca 400 000. På 1990-talet stagnerade den kommunala personalens antal och har efter år 2000 i någon mån stigit. År 2011 arbetade 441 000 personer inom kommunsektorn och dessutom hade ca 30000 personer oavlönad tjänst- eller arbetsledighet. På 1970-talet och 1980-talet gjordes även i vår stad en mängd nyanställningar och många av dessa är ännu i anställning.. Medelåldern för stadens alla anställda är 45,7 år. Motsvarande medelålder för kommunalt anställda i Finland är 45,6 år. Kunnallisten työntekijöiden määrä kaksinkertaistui maassamme 1970- ja 1980-luvulla n. 200.000 henkilöstä n. 400.000:een. 1990-luvulla kunnallisen henkilöstön määrän kasvu pysähtyi ja on vuoden 2000 jälkeen hiukan jatkunut. Vuonna 2011 työskenteli kuntasektorilla 441.000 työntekijää ja lisäksi n. 30.000 henkilöä oli palkattomalla virka- tai työvapaalla. 1970- ja 1980-luvuilla palkattiin omassa kaupungissammekin uusia työntekijöitä ja moni heistä on vielä työelämässä. Kaupungin kaikkien työntekijöiden keski-ikä on 45,7 vuotta. Vastaava kunnallisten työntekijöiden keski-ikä on Suomessa 45,6 vuotta. 5 Medelålder för staden Jakobstads anställda 2007-2011 Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä 2007-2011 2008 2009 2010 2011 2012 47,7 48,0 46,0 45,9 45,7 Personalens fördelning kvinnor / män Henkilökunnan ikäjakauma, naisia / miehiä Fördelningen av kvinnor och män är i staden Jakobstad på samma sätt som inom hela kommunala sektorn starkt övervägande kvinnlig. I och med övergången av nejdens social- och hälsovård till staden ökade kvinnornas andel av personalen till 84,9 % och männens andel utgör 15,1 %. Kvinnornas andel av hela landets kommunalt anställda är 79 %. Inom Staden Jakobstad är många yrkesgrupper uppdelade enligt kön till typiska kvinnliga och manliga yrken. Inom hälso- och sjukvården, inom sociala sektorn och inom barndagvården finns stor majoritet kvinnor. Inom tekniska yrken är majoriteten män, medan man inom undervisningsväsendet har en jämnare fördelning, fastän kvinnornas andel även här är högre än männens. Naisten ja miesten välinen jakauma on Pietarsaaren kaupungissa koko kunta-alan tavoin vahvasti naisenemmistöinen. Seudun sosiaalija terveydenhuollon siirryttyä kaupungille naisten osuus henkilöstöstä lisääntyi 84,9 %:iin ja miesten osuus 15,1 %:iin. Naisten osuus koko maan kuntatyöntekijöistä on 79 %. Pietarsaaren kaupungin monet henkilöstöryhmät ovat jakautuneet sukupuolen mukaisiin tyypillisiin naisten ja miesten ammatteihin. Terveydenhuollossa, sosiaalisektorilla ja lasten päivähoidossa on valtaenemmistö naisia. Teknisissä ammateissa on enemmistö miehiä, opetustoimessa puolestaan on tasaisempi jakauma, vaikka naisten osuus on miehiä suurempi myös siinä. Kunnallisen työpaikan etuja ovat turvallisuus ja monet hyvinvointiin liittyvät tekijät, mm. viihtyvyys ja työilmapiiri. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on Pietarsaaressa erittäin pieni. Kolme neljäsosaa kuntatyöntekijöistä Suomessa on ollut kunnan palveluksessa vähintään kymmenen vuotta. Henkilöstöpolitiikan perusperiaatteisiin kuuluu, että henkilöstö palkataan toistaiseksi jatkuvaan (vakinaiseen) työsuhteeseen, ellei määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tai virkamääräyksen antamiseen ole perusteltua syytä. Till fördelarna med en kommunal arbetsplats hör tryggheten och många faktorer som har med välbefinnande att göra, bland annat trivsel och arbetsklimat. Omsättningen bland den fast anställda personalen i Jakobstad är ytterst liten. Tre fjärdedelar av kommunernas anställda i Finland har arbetat kommunalt i minst tio år. I personalpolitikens grundprinciper ingår att personalen anställs tills vidare (ordinarie anställningsförhållande) ifall det inte finns grundad anledning att ingå arbetsavtal eller ge tjänsteförordnande för viss tid. 6 4. PERSONALKOSTNADER 4. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET År 2012 var för Jakobstad det tredje året efter den stora förändringen då från 2010 personal från fem olika arbetsgivare sammanfördes till social- och hälsovårdsverket som betjänar hela nejden. Bl.a. budgeteringen innehöll fortsättningsvis osäkerhetsfaktorer. År 2010 var ett effektiverat sparår då från personalkostnaderna genomfördes inbesparingar på 3 %. Denna åtgärd bör beaktas i jämförelsen av den totala löne- och arvodeskostnader mellan åren. Vuosi 2012 oli Pietarsaarelle kolmas vuosi suuren muutoksen jälkeen, jolloin vuodesta 2010 lähtien viiden eri työnantajan työtekijät yhdistyivät koko seutua palvelevaan sosiaali- ja terveysvirastoon. Mm. talousarvion laadinta sisälsi edelleen epävarmuustekijöitä. Vuosi 2010 oli myös tehostettu säästövuosi, jolloin henkilöstökustannuksista tehtiin 3 %:n säästö. Tuo toimenpide on huomioitava vertailtaessa kokonaispalkka- ja palkkiokustannuksia vuosien kesken. Stadens utbetalda löner och arvoden 2008 – 2012 Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot 2008-2012 2008 2009 2010 2011 2012 6 149 6 420 47 052 48 570 50 194 17 875 18 011 17 859 20 077 20 159 Tekniska tjänster / Tekniikka 5 951 6 301 9 128 9 510 11006 Övriga / Muut Lönekostn. Totalt/ Palkkakust. yhteensä 8 261 9 403 7 755 7 609 6 946 38 236 40 135 81 777 85 766 88 305 1 000 € Social & hälsov. / Sosiaali & terveys Billdningstjänster / Sivistys 5. PERSONALSITUATIONEN 5. HENKILÖSTÖTILANNE 5.1 Årets arbetsteam 5.1 Vuoden työtiimi Arbetsteam framtagna inom bildningsväsendet, tekniska tjänster, stadens affärsverk och koncernförvaltningen Sivistystoimen, teknisten palvelujen, kaupungin liikelaitosten ja konsernihallinnon työtiimit I samband med en personalutbildning 12.12.2012 korades till årets arbetsteam 2012 stadens miljövårdsbyrå. I teamet ingår: Henkilöstön koulutustilaisuuden yhteydessä 12.12.2011 valittiin vuoden työtiimiksi 2012 kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Tiimiin kuuluvat: Miljövårdschef Miljöinspektör Miljöplanerare Ympäristönsuojelupäällikkö Ympäristötarkastaja Ympäristösuunnittelija Curt Nyman Elinor Slotte Esa Koskela. Arbetsteamets medlemmar fick i belöning 500 € per person. Teamets tre personer fungerar i samspel för att nå de uppsatta målen. Under miljövårdschefens ledning ger teamet en sakkunnig servicekvalitet som gör intryck - för att inte säga fotavtryck. Ett nära samarbete med grannkommunernas kolleger är en självklar regel på miljövårdsbyrån. Curt Nyman Elinor Slotte Esa Koskela. Työtiimin jäsenet saivat 500 €:n palkkion henkilöä kohden. Tiimin kolme henkilöä saavuttavat asetetut tavoitteet tiimin hyvin toimivan yhteispelin avulla. johdolla tiimin Ympäristönsuojelupäällikön asiantunteva ja laadukas palvelu jättää jälkensä yhteistyö melkeinpä jalanjäljen. Tiivis naapurikuntien kollegojen kanssa on itsestäänselvyys. Seuraavat työtiimit saivat pienemmät palkinnot: Följande arbetsteam blev uppmärksammade med mindre pris: Team specialbarnträdgårdslärare: Christel Sandell och Pirkko Niku-Parttimaa Team Bonäs kök-städ: Matutdelare Sara Lindqvist och anstaltsvårdare Göta Sacklén Erikoislastentarhanopettajien tiimi: Christel Sandell ja Pirkko Niku-Pirttimaa Bonäs kök–städ-tiimi: Ruoanjakaja Saara Lindqvist ja laitoshuoltaja Göta Sacklén. 7 Gun Österbacka, Carita Södö, Sari Gäddnäs, Ann-May Hallbäck, Birgitta Högkvist och Gunnevi Överfors Esa Koskela, Curt Nyman, Elinor Slotte Foto: Pirjo Salonen Årets arbetsteam från social- och hälsovårdsverket Inom social- och hälsovårdsverket valdes databyrån till årets arbetsteam. Databyrån har under året haft en enorm arbetsbörda då många stora projekt har pågått jämsides. Det senaste har varit att förbereda och påbörja utbildning av hela personalen inför ibruktagande av e-recept. Databyrån har också tagit stor del i uppgörandet av de olika dataskydds- och sekretessdokument som krävs inför ibruktagande av e-recepten. En stor insats har också gjorts inom arbetet med att hålla portalen uppdaterad och förbereda för stadens gemensamma intranet som småningom tas i bruk. Databyrån ger alltid vänlig och proffsig service och utan deras insatser skulle vi inte ha möjlighet att ge en god vård åt våra patienter. Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden työtiimi I databyråns arbetsteam ingår: Sosiaali- ja terveysviraston vuoden työtiimiksi valittiin it-toimisto. It-toimiston työmäärä on ollut vuoden mittaan valtava, kun monia suuria hankkeita on ollut meneillään samanaikaisesti. Viimeisimmäksi on ollut valmisteltava sähköisen reseptin käyttöönottoa ja aloitettava sitä varten koko henkilöstön koulutus. It-toimisto on osallistunut myös sähköisen reseptin käyttöönottoon vaadittavien useiden tietosuoja- ja salassapitoasiakirjojen laatimiseen. Myös portaalin päivitystyö on vaatinut suuren panostuksen, samoin pikku hiljaa käyttöön otettavan kaupungin yhteisen intranetin valmistelutyöt. It-toimisto antaa aina ystävällistä ja ammattimaista palvelua eikä potilaille pystyttäisi antamaan hyvää hoitoa ilman heidän panostaan. It-toimiston työtiimiin kuuluvat seuraavat: ADB-koordinator Datastödperson Datastödperson Datastödperson Datastödperson Datastödperson Datastödperson Kanslist Atk-koordinoija Tietotukihenkilö Tietotukihenkilö Tietotukihenkilö Tietotukihenkilö Tietotukihenkilö Tietotukihenkilö Kanslisti Carita Södö Anette Allén Sari Gäddnäs Ann-May Hallbäck Birgitta Högkvist Pia Jakobsson Gun Österbacka Gunnevi Överfors Carita Södö Anette Allén Sari Gäddnäs Ann-May Hallbäck Birgitta Högkvist Pia Jakobsson Gun Österbacka Gunnevi Överfors 5.2. Arbetsplatsbespisning 5.2. Työpaikkaruokailu Arbetsplatsbespisning ordnas i huvudsak på tre olika sätt: a) Subventionerade måltidskuponger kan användas vid ett 30-tal matserveringar i nejden med vilka avtal har ingåtts. b) Måltidskuponger som inte är subventionerade kan användas vid arbetsplatsernas matsalar, såsom t.ex. Malmskas matsal, matsalar vid Nykarleby hvc samt vid Työpaikkaruokailu järjestetään pääasiassa kolmella eri tavalla: a) subventoituja ruokalippuja voidaan käyttää n. kolmessakymmenessä seudun ruokailupaikassa, joiden kanssa on tehty sopimus; b) subventoimattomia ruokalippuja voidaan käyttää työpaikkojen ruokaloissa, esim. Malmin ruokasalissa, Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksen 8 åldringshem, skolor och daghem. Även grannkommunernas åldringshems matsalar ingår i denna krets. c) Beroende på arbetsuppgifternas art, kan de anställda få den dagliga måltiden som naturaförmån. I så fall betalar de berörda skatt på förmånen. ruokasaleissa sekä vanhainkodeissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Myös naapurikuntien vanhainkotien ruokalat kuuluvat näihin; c) työtehtävien laadun mukaan työntekijät voivat saada päivittäisen ateriansa luontoisetuna. Siinä tapauksessa edusta on maksettava veroa. Måltidskuponger Ruokaliput Följande måltidskuponger kan enligt särskilda regler användas av anställda under arbetsdagar. Kupongernas pris i januari 2013 är följande: Työntekijät voivat käyttää seuraavia ruokalippuja työpäivinä erityisten sääntöjen mukaan. Lippujen hinnat olivat tammikuussa 2013 seuraavat: Lunch, blå eller grön kupong 5,90 €. Lättlunch, vit kupong 4,43 € Kvällsmål, orange 2,22 € Lounas, sininen tai vihreä lippu, 5,90 €. Kevytlounas, valkoinen lippu, 4,43 € Iltapala, oranssi lippu, 2,22 € PERSONALENS ARBETSPLATSBESPISNING, ANTAL MÅLTIDER HENKILÖSTÖN TYÖPAIKKARUOKAILU, ATERIAMÄÄRÄ Måltidskuponger, restaurang, Aterialipukkeita, ravintola Måltiskuponger, arb.platsen ca. Aterialipukkeita työpaikalla, n. Måltider, naturaförmån ca. Aterioita, luontaisetu n. MÅLTIDER TOTALT, ATERIOITA YHTEENSÄ 2008 2009 2010 2011 2012 32 143 33693 48306 50983 51215 9 133 8064 60991 68769 52329 63 117 63908 65017 70690 64570 104 393 105665 174314 190442 168114 5.3. Personalens sjukfrånvaro 5.3. Henkilöstön sairauspoissaolot Hela personalens medelsjukfrånvaro har ökat från i medeltal 15,2 kalenderdagar år 2011 till 16,1 kalenderdagar/anställd år 2012. Inom socialoch hälsovårdsverket har medelsjukfrånvaron minskat något fastän antalet sjukfrånvarodagar ökat med 456 kalenderdagar. Det här beror ju på att antalet anställda ökat. Koko henkilöstön keskimääräiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet keskimäärin 15,2 kalenteripäivästä (v. 2011) 16,1 kalenteripäivään/työntekijä vuonna 2012. Sosiaali- ja terveysvirastossa keskiarvo on pienentynyt hiukan, vaikka sairauspoissaolopäivät ovat lisääntyneet 456 kalenteripäivää. Syynä on työntekijämäärän lisääntyminen. Inom bildningssektorn har sjukfrånvarodagarna ökat betydligt från år 2011, då sjukfrånvaron låg på en ganska acceptabel nivå. En del av ökningen torde bero på de problem med inomhusluften som förekommit. Sivistystoimessa sairauspäivät ovat lisääntyneet tuntuvasti vuodesta 2011, jolloin ne olivat melko hyväksyttävällä tasolla. Yhtenä syynä lisäykseen lienevät ilmenneet sisäilmaongelmat. Inom tekniska sektorn är det inom CIST/städservice som antalet sjukfrånvarodagar ökat. Inom de övriga sektorerna är variationerna jämfört med tidigare år mycket små. Teknisellä sektorilla on STPK:n/siivouspalvelun sairauspoissaolopäivien määrä lisääntynyt. Muilla toimialoilla vaihtelu edellisvuoteen nähden on hyvin vähäinen. 9 Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna) 2010 - 2012 Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo Antal kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo 2010 Social- & hälsov./ Sosiaali ja terveys Bildningstjänster/ Sivistys Tekniska tjänster/Tekniikka Övriga/Muut Hela personalen/ Koko henkilöstö Antal kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo 2011 Antal kalenderdagar Kalenterpäivien lukumäärä 2012 15,3 25 519 16,9 28 421 16,6 28 877 12,8 9 368 10,9 7 993 13,8 9 768 21,1 5 805 17,9 6 316 20,6 7 042 8,2 1 550 10,8 2 004 10,5 1 892 14,9 42 242 15,2 44 734 16,1 47 798 Sjukfrånvarons indelning i kortare och längre frånvaron 2012 Sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin 2012 Alla arbetsplatser p / Kaikki työpaikat y p Sjukfrånvarons utveckling / Sairauspoissaolojen kehittyminen 10 Den korta sjukfrånvaron, 1-3 dagar, utgjorde 17 % av sjukfrånvaron. Inom kommunsektorn i Finland har den under 2000-talet utgjort i medeltal 18-19 %. Lyhyitä sairauspoissaoloja, 1–3 päivää, oli 17 % poissaoloista. Suomen kunta-alalla keskiarvo on ollut 2000-luvulla keskimäärin 18–19 %. Av sjukfrånvaron utgör den medellånga frånvaron, 11-60 dagar, hälften av all sjukfrånvaro. År 2011 utgjorde den 51 %. Stödåtgärder både av arbetsgivaren och av företagshälsovården är mycket viktiga för att den medellånga sjukfrånvaron inte skall övergå i långtidssjukskrivningar. Från 2011 till 2012 ser vi en liten förskjutning mot längre sjukfrånvaron. Kan arbetsgivaren med stödjande och förebyggande verksamhet i ett tidigt skede förhindra längre sjukskrivningar är det fråga om stora inbesparingar. Sairauspoissaoloista on puolet keskipitkiä, 11–60 päivää. Vuonna 2011 niitä oli 51 %. Sekä työnantajan että työterveyshuollon tukitoimet ovat hyvin tärkeitä, jotteivät keskipitkät poissaolot muutu pitkäaikaisiksi sairauspoissaoloiksi. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 on havaittavissa pieni siirtymä pitempien sairausolojen suuntaan. Jos työnantaja pystyy tukitoimin ja ehkäisevällä toiminnalla välttämään varhaisvaiheessa sairauspoissaolojen pitkittymisen, ovat siitä kertyneet säästöt huomattavat. Eniten poissaoloja on vanhushuollon henkilöstön ja siivoojien ja laitosapulaisten keskuudessa. Ikä ei vaikuta kovinkaan paljon sairauspoissaoloihin fyysisesti keveissä ammateissa, mutta fyysisesti raskaissa töissä sairauspoissaolot lisääntyvät keskimäärin n. 10–15 päivällä vuodessa yli 55-vuotiailla. Näin on kaupungin henkilöstön kohdalla. Edellä mainituissa ammattiryhmissä on monta iäkästä työntekijää. Den högsta frånvaron finns bland personalen inom äldreomsorgen och bland städarna och anstaltsbiträdena. Åldern har inte så stor betydelse för sjukfrånvaron inom yrken som är fysiskt lätta. Men inom fysiskt tunga arbeten ökar sjukfrånvaron i medeltal med ca 10-15 dagar/år för anställda över 55 år. Det här gäller stadens personal. Inom ovan nämnda yrkesgrupper finns många äldre arbetstagare. De främsta av företagshälsovården statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro (den procentuella andelen sjukdagar) Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: (sairauspäivien prosentuaalinen osuus) * med skador avses olycksfall både på arbetsplatsen och under fritiden vammoilla tarkoitetaan sekä työpaikalla että vapaa-aikana sattuneita tapaturmia 11 I den här statistiken finns inte 1-3 dagars frånvaro med, de anställda ställer då oftast sin egen diagnos. Orsakerna till sjukfrånvaro är i stort de samma som tidigare år. Under 2012 var sjukfrånvaron på grund av problem i i andningsorganen lite lägre än tidigare år. Förkylningarna var tydligen lindrigare än tidigare år, då en del av den här sjukfrånvaron även kan tillskrivas problem med inomhusluften. Fastän ökningen av de mentala problemen är endast 1 % är ökningen kännbar på vissa arbetsplatser, där den kan utgöra över 20 % av all sjukfrånvaro. Åtgärder för att minska sjukfrånvaron finns under punkt 7.2 Verksamhet för att upprätthålla arbetsförmågan. Tähän tilastoon ei ole merkitty 1–3 päivän poissaoloja, työntekijäthän määrittävät silloin usein itse tautinsa. Sairauspoissaolojen syyt ovat suunnilleen samat kuin edellisvuosina. Vuonna 2012 oli hengityselinongelmista johtuvia sairauspoissaoloja hieman edellisvuotta vähemmän. Vilustumiset olivat ilmeisesti edellisvuotta lievempiä, sillä osa näistä sairaupoissaoloista voidaan katsoa myös sisäilmaongelmista johtuviksi. Vaikka mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ainoastaan 1 %:lla, on lisäys tuntuva eräillä työpaikoilla, joilla ne voivat olla yli 20 % kaikista sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolojen vähentämistoimenpiteitä on käsitelty kohdassa 7.2, Työkyvyn ylläpitämistoiminta. 5.4. Arbetsolycksfall 5.4. Työtapaturmat Under 2012 har inträffat 147 olycksfall, av dem 41 under arbetsfärd. Av olycksfallen är 52 % olyckor som inte förorsakat några eller mindre än 3 dagars sjukfrånvaro. Vuoden 2012 aikana on sattunut 147 tapaturmaa, niistä 41 työmatkalla. Tapaturmista 52 % ei ole aiheuttanut yhtään poissaoloa tai lyhemmän kuin 3 päivän sairauspoissaolon. De främsta orsakerna till olycksfallen är ”fall omkull”, 29 %, och plötslig fysisk belastning, 26 %. Tapaturmien yleisimmät syyt ovat ”kaatuminen”, 29 %, ja äkillinen fyysinen kuormitus, 26 %. 2011 < 3 sjukdagar/ sairauspäivää > = 3 sjukdagar/ sairauspäivää Olycksfall under arbetsfärd/ Työmatkatapaturma Sammanlagt/ Yhteensä 2012 Antal olycksfall/ Tapaturmien määrä 59 Ersättningsdagar/ Korvauspäivien lukumäärä Antal olycksfall/ Tapaturmien määrä 77 Ersättningsdagar/ Korvauspäivien lukumäärä 43 995 29 721 50 289 41 279 152 1 284 147 1 000 12 j g orsakade av olycksfall y Antal sjukfrånvarodagar Till If erlagda olycksfallsförsäkringspremier If:ille maksetut tapaturmavakuutusmaksut Olycksfallsersättningar, av If betalda, Ifin maksamat tapaturmakorvaukset 2010 2011 2012 262 122 € 163 949 € 209 098 €* 41 056 € 95 238 € 151 767 € * Förskott/ennakko Under 2012 har sammanlagt 25 ”Hot om våld och tillbud” rapporterats. Hot om våld har främst förekommit inom äldreomsorgen och inom handikappservicen, men även inom övriga sektorer. T.ex. har man inom A-kliniken och stadshusets alla enheter, 16 gånger begärt extra vaksamhet på grund av upplevda risksituationer. De viktigaste redskapen när det gäller att förebygga olycksfall är att på arbetsplatsen beakta tillbuden och vidta åtgärder för att förhindra motsvarande tillbud/olyckor samt att arbetsplatsernas interna riskkartläggningar görs på ett ändamålsenligt sätt. Det PC-alarm system som använts har man varit tvungen att ta ur bruk på grund av att det inte längre fungerat. Nytt PC-alarm system har beställts. Stadshusets säkerhetsplan har uppdaterats 2012. Malmska fastighetens säkerhetsplan kommer att helt förnyas under 2013. Vuoden 2012 aikana on raportoitu 25 väkivallan uhkatilannetta. Uhkaa on ilmennyt lähinnä vanhushuollossa ja vammaispalvelussa, mutta myös muilla toimialoilla. Esim. A-klinikalla ja kaupungintalon kaikissa yksiköissä on pyydetty 16 kertaa erityistä valppautta uhkaaviksi koettujen tilanteiden vuoksi. Tärkeimmät välineet työpaikalla syntyvien tapaturmien ehkäisemiseksi ovat vaaratekijöiden havaitseminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen vastaavien vaaratilanteiden/tapaturmien ehkäisemiseksi sekä työpaikkojen sisäisten riskienkartoitusten tekeminen tarkoituksenmukaisesti. Käytössä ollut tietokonehälytysjärjestelmä on pitänyt poistaa käytöstä sen lakattua toimimasta. Uusi tietokonehälytysjärjestelmä on tilattu. Kaupungintalon turvasuunnitelma on päivitetty v. 2012. Malmin kiinteistöjen turvasuunnitelma uusitaan täysin vuoden 2013 aikana. 5.5. Annan frånvaro 5.5. Muu poissaolo Staden förhåller sig positiv till olika former av familjeledigheter. Till denna kategori kan man räkna moderskapsledighet, föräldraledighet, faderskaps- Kaupunki suhtautuu myönteisesti erilaisiin perhevapaisiin. Tuohon luokkaan voidaan laskea äitiysvapaa, vanhempainvapaa, isyysvapaa, 13 ledighet, föräldraledighet vid adoption, vårdledighet och vård av sjukt barn. Därutöver ser arbetsgivaren positivt på begärda studieledigheter, alterneringsledigheter och tidsbestämda deltidsarrangemang. Gällande prövningsbaserade tjänsteoch arbetsledigheter finns en princip som i korthet går ut på att en anställd efter fem års anställningstid har rätt till ett års prövningsbaserad ledighet oberoende av orsak. Ledigheten kan dock avslås ifall arbetsgivaren inte kan finna en tillfredställande ersättande skötsel av tjänste-/arbetsuppgifterna (vikarie) för den tid som ledigheten varar. Det är också möjligt att göra avsteg från principen om tillräcklig orsak härtill finns. vanhempainvapaa adoption yhteydessä, hoitovapaa ja sairaan lapsen hoito. Lisäksi työnantaja suhtautuu mahdollisuuksien mukaan myönteisesti pyydettyihin opintovapaisiin, vuorotteluvapaisiin ja määräaikaisiin osa-aikajärjestelyihin. Harkinnanvaraisiin virka- ja työvapaisiin sovelletaan lyhyesti ilmaistuna periaatetta, jonka mukaan työntekijällä on viiden vuoden työssäolon jälkeen oikeus yhden vuoden harkinnanvaraiseen vapaaseen syystä riippumatta. Vapaahakemus voidaan kuitenkin hylätä, ellei työnantaja pysty järjestämään virka/työtehtävien hoitoa (sijaista) tyydyttävällä tavalla vapaan kestoajaksi. Periaatteesta on myös mahdollisuus tehdä poikkeus, jos siihen on riittävä syy. 5.6. Pensioner 5.6. Eläkkeet En anställd kan gå i ålderspension när som helst i åldern 63-68 år. En anställd som är född före år 1960 och som har inlett sin kommunala anställning före 1993 har en personlig ålder för ålderspension, uträknad så att den infaller i åldern 63-65 år. Den som har en personlig avgångsålder bör kvarstå i anställning till denna ålder för att kvarhålla rätten till tilläggspensionsdel. Työntekijä voi jäädä vanhuuseläkkeelle milloin tahansa 63–68 vuoden iässä. Ennen vuotta 1960 syntyneellä työntekijällä, joka on tullut kunnan palvelukseen ennen vuotta 1993, on henkilökohtainen eläkeikä, joka on laskettu ikävuosiin 63–65 sijoittuvaksi. Sen, jolla on henkilökohtainen eläkeikä, on pysyttävä työsuhteessaan tuohon ikään asti säilyttääkseen oikeuden lisäeläkeosuuteen. Fortsatt förvärvsarbete sporras bl.a. genom en pensionstillväxtprocent som stiger med åldern. Ansiotyössä jatkamista kannustetaan mm. siten, että eläkkeenkarttumisprosentti nousee iän myötä. Eläkettä karttuu vuosiansioista seuraavasti: Pensionens tillväxt på årsinkomsten: x x x fram till 53 års ålder med 1,5 %, därifrån fram till 63 år med 1,9 % och från fyllda 63 år med 4,5 %. x x x 53 ikävuoteen asti 1,5 % siitä lähtien 63 vuoteen asti 1,9 % ja 63 ikävuoden jälkeen 4,5 %. På grund av den flexibla pensionsåldern kan man inte förutse de årliga pensionsavgångarna. Man kan dock beräkna att under de inkommande tio åren kommer i genomsnitt ca 70-80 personer per år att gå i pension. Därtill kommer sannolikt olika former av deltidspensioner. Joustavan eläkeiän vuoksi ei vuotuisia eläkkeellesiirtymisiä voi ennakoida. Kuitenkin voidaan arvioida, että seuraavien kymmenen vuoden aikana tulee keskimäärin n. 70–80 henkilöä vuodessa siirtymään eläkkeelle. Lisäksi käytössä on todennäköisesti erilaisia osa-aikaeläkemuotoja. Ur arbetstagarens synpunkt fungerar systemet så att ju längre man fortsätter att förvärvsarbeta, desto bättre pension får man. Työntekijän kannalta järjestelmä toimii siten, että mitä kauemmin jatkaa ansiotyössä, sitä paremman eläkkeen saa. Arbetstagarna kan kontrollera sin egen situation med hjälp av en pensionskalkylator som finns på webb-sidorna (www.keva.fi). Kalkylatorn beräknar pensionens belopp i olika åldrar vid avgång med ålderspension, förtida ålderspension eller deltidspension. Työntekijät voivat tarkistaa oman eläkkeensä karttumisen eläkelaskurin avulla, joka on Internetsivuilla (www.keva.fi). Laskuri arvioi eläkkeen määrän eri-ikäisenä vanhuuseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle lähdettäessä. 14 Pensionsform Eläkemuoto 2010 2011 2012* Ålderspens./Vanhuuseläke 71 55 58 Deltidspension/Osa-aikaeläke 16 10 7 Inv.pens/Työkyvyttömyyseläke 9 4 4 Part. inv.pens./Ositt. työkyvyttömyyseläke 20 5 5 Rehab.stöd/Kuntoutustuki 7 6 7 Arbetslöshpens./Työttömyyseläke 6 0 0 129 80 81 Indiv.förtidspens/Yksilöll. varhaiseläke Pensioner totalt / Eläkkeitä yhteensä * Uppgifterna är preliminära/luvut ovat ennakollisia 6. PERSONALUTBILDNING 6. HENKILÖSTÖKOULUTUS Målsättningen med personalutbildningen är att säkerställa och öka kunnandet samt att upprätthålla, utveckla och fördjupa yrkesskickligheten. Personalutbildningen samordnas för yrkesgrupper med liknande behov, både internt och regionalt. Värdkommunen medförde nya utmaningar för personalutbildningen och ett intensifierat samarbete över sektorgränser har startats. Fortbildningsplaneraren har varit avlönad 70 % för social- och hälsovården och 30 % för hela staden Jakobstad. Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on varmistaa osaaminen ja lisätä sitä, sekä ylläpitää, kehittää ja syventää ammattitaitoa. Samantapaisia tarpeita omaavien ammattiryhmien henkilöstönkoulutus sovitetaan yhteen sekä sisäisesti että alueellisesti. Kuntaisännyys toi muassaan uusia haasteita henkilöstökoulutukseen, ja toimialarajat ylittävä tehostettu yhteistyö on aloitettu. Täydennyskoulutuksen suunnittelija on palkattu 70prosenttiseti sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja 30prosenttisesti koko Pietarsaaren kaupungille. Personalen skall få någon form av utbildning minst en gång i året. Så långt som möjligt sker utbildningen i Jakobstad. De kunskaper som finns i förvaltningen skall utnyttjas så att den förs vidare där det är motiverat. Henkilöstö saa jonkin muotoista koulutusta vähintään kerran vuodessa. Koulutus järjestetään mikäli mahdollista Pietarsaaressa. Hallinnossa olevaa tietoa hyödynnetään siten, että se välitetään edelleen, kun asia on perusteltua. Kursdagar / anställd 2012 Kurssipäiviä / työntekijä 2012 15 Personalens fortbildning 2012 Henkilöstön täydennyskoulutus 2012 Totalkostnaderna för fortbildning år 2012 inom hela staden var 546 598 € (år 2011 var summan 484 642 €). Till mycket omfattande del har kostnaderna gått från enheternas budgetkonton. Från personalbyråns centrala utbildningskonto har vissa fortlöpande kurser ordnats för stadens personal (t.ex. kurser i Adb-program och nödvändiga språkkurser via arbis och työväenopisto). Ytterligare har från det centrala kontot använts till understöd för enskild utbildning. Inom staden Jakobstad ordnas gemensamma interna utbildningar för olika personalkategorier. I maj ordnade dagvårdsoch utbildningsverket tillsammans med social- och hälsovårdsverket en utbildningseftermiddag för skolhälsovårdare, dagvårdspersonal och lärare. Genom en enkel metod, OCI-reading som introducerades av docent Tapani Rahko, kan man påverka läsförmågan hos barn. 63 deltagare utbildades i metoden. För stadens kosthåll, städpersonal och social- och hälsovård ordnades en gemensam utbildningseftermiddag angående barns allergier och städning. För hela personalen ordnades en gemensam inspirationseftermiddag i december med skådespelaren Tom Pöysti. Tillfället var tvåspråkigt med 436 deltagare. Pöysti berörde ämnen som handlar om självkänsla, missförstånd och kommunikation. Täydennyskoulutuksen kustannukset olivat koko kaupungissa yhteensä 546.598 € vuonna 2012 (summa oli 484.642 € v. 2011). Kustannukset on maksettu valtaosin yksiköiden talousarviotileiltä. Henkilöstötoimiston keskeiseltä koulutustililtä on kustannettu eräitä jatkuvia kursseja kaupungin henkilöstölle (esim. atk-ohjelmistokursseja ja tarpeellisia kielikursseja suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen kautta). Lisäksi keskeistä tiliä on käytetty yksittäisen koulutuksen tukemiseen. Pietarsaaren kaupungissa järjestetään yhteisiä sisäisiä koulutuksia eri henkilöstöryhmille. Päivähoito- ja koulutusvirasto ja sosiaali- ja terveysvirasto järjestivät toukokuussa yhdessä koulutusiltapäivän kouluterveydenhoitajille, päivähoidon henkilöstölle ja opettajille. Dosentti Tapani Rahko esitteli yksinkertaisen OCI-readingmenetelmän, jonka avulla voidaan vaikuttaa lasten lukutaitoon. Menetelmään koulutettiin 63 osallistujaa. Kaupungin ruokapalvelulle, siivoushenkilöstölle ja sosiaalija terveydenhuollolle järjestettiin yhteinen koulutusiltapäivä lasten allergioista ja siivouksesta. Koko henkilöstölle järjestettiin joulukuussa yhteinen inspiraatioiltapäivä, jossa esiintyi näyttelijä Tom Pöysti. Tilaisuus oli kaksikielinen ja siihen osallistujia oli 436. Pöystin käsittelemiä aiheita olivat itsetunto, väärinkäsitykset ja kommunikaatio. De gemensamma förmannautbildningarna har ordnats 4 gånger under 2012. Betoningen har varit på ledarskap, välmående och kvalitet. Efter varje utbildningsdag har personalavdelningen informerat om aktuella saker. Deltagarantalet i dessa förmannautbildningsdagar har varit inalles 436. Yhteistä esimieskoulutusta on järjestetty 4 kertaa vuoden 2012 aikana. Paino on ollut johtajuudessa, hyvinvoinnissa ja laadussa. Jokaisen koulutuspäivän jälkeen henkilöstöosasto on tiedottanut ajankohtaisista asioista. Noihin esimieskoulutuksiin on osallistunut yhteensä 436 esimiestä. Foto: Pirjo Salonen 7. ARBETSMILJÖN 8. TYÖYMPÄRISTÖ Arbetsmiljön, ändamålsenliga arbetsutrymmen och -redskap samt ett gott socialt arbetsklimat och en god arbetsledning har stor betydelse för personalens säkerhet, hälsa och välbefinnande. Työympäristöllä, tarkoituksenmukaisilla työtiloilla ja -välineillä sekä hyvällä sosiaalisella työilmapiirillä ja hyvällä työnjohdolla on tärkeä turvallisuudentunteelle, merkitys henkilöstön terveydelle ja hyvinvoinnille 16 7.1 Samarbetet inom arbetarskyddet 7.1 Työsuojeluyhteistyö Syftet med arbetarskyddet är att säkerställa trygga och sunda förhållanden på arbetsplatserna och hjälpa arbetstagarna att upprätthålla sin arbetsförmåga. Arbetarskyddet är en kontinuerligt fortgående process där arbetsmiljön granskas, följderna och förändringarna förutses och missförhållandena rättas till. Arbetarskyddsverksamheten bygger till stor del på en bedömning av riskerna på arbetsplatsen och på de planer som gjorts upp i samarbete med de anställda. Under 2012 har många arbetsplatser valt sina arbetarskyddspar, enligt utvecklingsplanerna i verksamhetsprogrammet för arbetarskydd. Under 2013 ordnas informationstillfällen för arbetarskyddsparen. Målsättningen är att förbättra riskkartläggningarna och på så sätt förebygga olycksfall och minska sjukfrånvaron. Social- och hälsovårdsministeriet har i sin ”Policy för arbetsmiljö och välbefinnande i arbetet till år 2020” följande målsättning: Den livslånga arbetstiden ökar med 3 år fram till 2020. För att uppnå målsättningen har regionförvaltningsverket (tidigare arbetarskyddsdistriktet) intensifierat sina inspektioner på arbetsplatserna. Vid inspektionerna fokuserar man på om det finns fungerande ledningssystem och rutiner för säkerheten. Men, det är inte regionförvaltningsverket, utan arbetsplatserna, som skall se till att säkerheten och hälsan beaktas i det dagliga arbetet.. Som stöd har staden Jakobstad som arbetsgivare utarbetat olika anvisningar, t.ex. personaloch förmansguiden, verksamhetsprogrammet för arbetarskydd m.fl. Työsuojelun tarkoituksena on työpaikkojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtiminen ja työntekijöiden auttaminen työkykynsä ylläpitämisessä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristöä tarkastetaan, vaikutukset ja muutokset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. Työsuojelutoiminta rakentuu paljolti työpaikan riskien arviointiin ja suunnitelmiin, jotka on laadittu yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Vuoden 2012 aikana ovat monet työpaikat valinneet työsuojeluparinsa, työsuojelun toimintaohjelman kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Työsuojelupareille järjestetään vuoden 2013 aikana tiedotustilaisuuksia. Tavoitteena on parantaa riskienkartoitusta ja siten ehkäistä tapaturmia ja vähentää sairauspoissaoloja. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksissaan vuoteen 2020 seuraava tavoite: elinikäisen työssäoloajan piteneminen kolmella vuodella vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on aluehallintovirasto (entinen työsuojelupiiri) tehostanut työpaikoilla tekemiään tarkastuksia. Tarkastuksissa keskitytään selvittämään johtamisjärjestelmän toimivuutta ja turvallisuusrutiineja. Työpaikkojen on kuitenkin itse huolehdittava turvallisuuden ja terveydellisten näkökohtien huomioimisesta päivittäisessä työssä. Toiminnan tueksi Pietarsaaren kaupunki on laatinut erilaisia ohjeita, esim. henkilöstö- ja esimiesoppaan ja työsuojelun toimintaohjelman ym. 7.2 Jämställdheten på arbetsplatserna 7.2 Tasa-arvo työpaikoilla Tasa-arvolain mukaan tasaarvosuunnitelma on laadittava/päivitettävä vähintään kerran kolmessa vuodessa. Uusi tasa-arvosuunnitelma on hyväksytty vuoden 2012 aikana. Suunnitelman lähtökohtana on pidetty 31.11.2011 tilastoa, jonka mukaan 84,5 % työntekijöistä on naisia. Henkilöstöpoliittinen tasaarvosuunnitelma jaetaan 6 osaalueeseen, jotka käsittävät koko ammattiuran: Enligt jämställdhetslagen skall en jämställdhetsplan uppgöras/uppdateras minst vart tredje år. Under 2012 har en ny jämställdhetsplan godkänts. Som utgångspunkt för planen har man statistiken från 31.11.2011 enligt vilken 84,5 % av de anställda är kvinnor. Den personalpolitiska jämställdhetsplanen indelas i 6 delområden som omfattar hela yrkeskarriären: 17 1. Ledning av personal, 2. Personalplanering, 3. Utbildning och karriärutveckling, 4. Löner och dylikt, 5. Sammanjämkning av arbete och familjeliv, 6. Arbetsförhållanden och samarbete Jämställdhetsplanen innehåller både kvantitativa och kvalitativa mål. En jämn fördelning av båda könen samt lika inflytande och lika lön är målsättningen för stadens arbetsplatser. Enligt kartläggningen 2012 (inte SOCHV) angående jämställdheten och jämlikheten upplever personalen att jämställdheten fungerar bra. Resultatet är på samma nivå som 2007. När det gäller lön och språk har en liten förbättring av jämställdheten skett. 1. Henkilöstön johtaminen, 2. Henkilöstösuunnittelu, 3. Koulutus ja urakehitys, 4. Palkat yms., 5. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, 6. Työolot ja yhteistyö. Tasa-arvosuunnitelma sisältää sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita. Kaupungin työpaikkojen tavoitteena ovat molempien sukupuolten tasainen jakauma sekä yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet ja sama palkka samasta työstä. Vuoden 2012 tasa-arvoja yhdenvertaisuuskartoituksen (ei SOTE) mukaan henkilöstö kokee, että tasa-arvo toimii hyvin. Tulos vastaa vuoden 2007 tasoa. Palkkaa ja kielellistä tasaarvoa koskien on tapahtunut pieni parannus. 10. Jag tycker att alla behandlas jämlikt /Mielestäni kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti Svarsalternativ/vastausvaihtoehdot 1 = helt av samma åsikt/ täysin samaa mieltä 2 = delvis av samma åsikt/ jokseenkin samaa mieltä 3 = delvis av annan åsikt,/jokseenkin eri mieltä 4 = helt av annan åsikt/ täysin eri mieltä Övertid Ylityö Nedan redovisas övertiden endast för de arbetsplatser/avdelningar som har det största antalet övertidstimmar per anställd. Arbetstidslagen tillåter 250 h + 80 h (lokal överenskommelse) = 330 övertidstimmar per anställd/år. Hamnverket har det största antalet övertidstimmar/anställd. Hamnverkets tjänster till fartygen (förtöjningar, skiftningar, avgångshändelser, vatten, avfall mm) har minskat med 21 % , övertidstimmarna med 26 % från 2011 till 2012. Seuraavassa selostetaan ylityötä ainoastaan niiden työpaikkojen/osastojen kohdalta, joilla on eniten ylityötunteja työntekijää kohden. Työaikalaki sallii 250 h + 80 h (paikallinen sopimus) = 330 ylityötuntia työntekijää kohden vuodessa. Satamalaitoksella on eniten ylityötunteja/ Satamalaitoksen aluspalvelut työntekijä. (kiinnitykset, siirrot, lähtötapahtumat, vesi, jätteet jne.) ovat vähentyneet 21 %, ylityötunnit 26 % vuodesta 2011 vuoteen 2012. Det sammanlagda antalet betalda övertidstimmar inom social- och hälsovårdsverket är 2 179 timmar, dvs. i medeltal 1,2 timmar/anställd. År 2011var antalet betalda övertidstimmar 2 016 och år 2010 2 129 timmar. Maksettujen ylityötuntien kokonaismäärä oli sosiaali- ja terveysvirastossa 2.179 tuntia, ts. keskimäärin 1,2 tuntia/työntekijä. Vuonna 2011 maksettuja ylityötunteja oli 2.016 ja 2.129 tuntia vuonna 2010. 18 Övertidstimmar/anställd Ylityötunnit/työntekijö TV, kom.tek./timavl TV, kunnallistekn /tuntip Jakobstads vatten/timavl Pietarsaaren vesi/tuntip Jakobstads energiv/timavl Pietarsaaren energial/tuntip. Jakobstads hamn Pietarsaaren satama 2008 43 2009 34 6 31 38 239 2010 43 2011 37 2012 103 35 36 47 40 29 38 41 190 228 246 182 7.3 Verksamhet för att upprätthålla arbetsförmågan (Tyhy-verksamhet) 7.3 Työhyvinvointitoiminta (Tyhy-toiminta) När verksamheten för att upprätthålla och främja arbetsförmågan på arbetsplatsen genomförs på ett bra sätt och på lång sikt hjälper den arbetstagarna att må bra i sitt arbete. Redan en enda avstyrd invalidpension innebär en besparing om 55 000 €, beräknad enligt en pension på 1 000 €/mån. Ifall pensionen är 1 500 €/mån är inbesparingen 82 500 €. Arbetsoförmågan förorsakar i medeltal över 10 % av lönekostnaderna i kommunerna i Finland Kun työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistoimintaa tehdään työpaikalla onnistuneesti ja pitkäjänteisesti, se auttaa työntekijöitä voimaan hyvin työssään. Jo yhdeltäkin työkyvyttömyyseläkkeeltä välttyminen säästää 55.000 € laskettuna 1.000 €/kk eläkkeen mukaan. Jos eläke on 1.500 €/kk, on säästö 82.500 €. Työkyvyttömyys aiheuttaa keskimäärin yli 10 % palkkakustannuksista Suomen kunnissa (Kuntien eläkevakuutus). (Kommunernas pensionsförsäkring) Vuonna 2012 järjestettiin 10 esimiehelle 5 koulutustilaisuutta á 2 h aiheesta työkyvyn vahvistaminen. Tilaisuuksien tavoitteena oli vahvistaa psykososiaalista työkykyä ja antaa välineitä paremman terveyden saavuttamiseen. Käsiteltyjä aiheita olivat stressinhallinta, uni, itsetunto, miten omaa ajatusmalliaan voi muuttaa siten, että se tukee terveyttä, sekä omien tavoitteiden laatiminen. Työterveyshuollon kanssa on tehty myös kohdennettuja tukitoimia joillekin työpaikoille, lähinnä psykososiaalisesta kuormituksesta. Under 2012 ordnades för 10 förmän 5 utbildningstillfällen a´2 h angående temat: Att Målsättningen med stärka arbetsförmågan. tillfällena var att stärka den psykosociala arbetsförmågan och ge verktyg till en bättre hälsa. Ämnen som behandlades var stresshantering, sömn, självkänsla, hur man kan ändra sitt tankemönster så att det stöder hälsan samt uppgörande av egna målsättingar. Tillsammans med företagshälsovården har även riktade stödåtgärder ordnats till några arbetsplatser. Främst gällande den psykosociala belastningen. Tyhy-kupongerna: För att även de anställda som bor utanför stadskärnorna skall kunna ta del av den konditionsfrämjande tyhy-verksamheten togs Tyhykuponger i bruk från början av 2010. Kupongerna kan användas som delbetalning av konditionsfrämjande verksamhet inom Jakobstad, Pedersöre, Larsmo och Nykarleby. Personliga, namnförsedda tyhy-kuponger har skickats till alla anställda som bilaga till personaltidningen, 2 ggr per år. Tyhy-kupongit: Jotta myös ydinkeskustojen ulkopuolella asuvat työntekijät voisivat osallistua kuntoa kohottavaan Tyhy-toimintaan, otettiin vuoden 2010 alussa käyttöön Tyhy-kupongit. Kuponkeja voidaan käyttää osamaksuksi kuntoa kohottavaan toimintaan Pietarsaaren, Pedersören, Luodon ja Uudenkaarlepyyn alueella. Henkilökohtaisia, nimellä varustettuja Tyhykuponkeja on lähetetty kaikille työntekijöille henkilöstölehden liitteenä 2 kertaa vuodessa. 19 Motionstillfällen subventionerade med kuponger: Kupongeilla subventoituja liikuntatilaisuuksia Antal motionstillfällen/ 2010 21 348 2011 34 814 2012 33 737 Kuntoremontti (5 dygns tidig rehabilitering) har ordnats för sammanlagt 77 anställda. Intresset för AVO-kuntoremontti vid Folkhälsan Östanlid var mycket stort, varför största delen av kurserna 2013 kommer att hållas vid Folkhälsan Östanlid. FPA har betalat rehabiliteringsstöd för kursdagarna. Kuntoremontti (5 vuorokauden varhainen kuntoutus) on järjestetty yhteensä 77 työntekijälle. Kiinnostus Folkhälsanin Östanlidissä järjestettyyn AVO-kuntoremonttiin oli hyvin suurta, joten suurin osa vuonna 2013 järjestettävistä kursseista tullaan pitämään Folkhälsanin Östanlidissä. KELA on maksanut kuntoutustukea kurssipäiviltä. Inspirations- och rekreationsdagar har ordnats för 45-, 50-, 55-, 60- 0ch 65-åringar. Dessutom har motionskurser hållits i Jakobstad och i Nykarleby, 3 motionskampanjer har ordnats och viktreduceringskurser har subventionerats. I Nice Run 2012 deltog 570 anställda (subventionerat deltagande). Virike- ja virkistyspäiviä on järjestetty 45-, 50-, 55, 60- ja 65-vuotiaille. Lisäksi Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä on pidetty liikuntakursseja, 3 liikuntatempausta on järjestetty, ja painonhallintakursseja subventoitu. Vuoden 2012 Nice Run -tapahtumaan osallistui 570 työntekijää (osallistumista subventoitiin). Rökfri arbetsplats från 1.1.2012. Personalsektionen beslöt 27.9.2011 att staden Jakobstad från 1.1.2012 blir en rökfri arbetsplats. Under 2012 har därför en tvåspråkig rökavvänjningskurs ordnats i samarbete med Österbottens Cancerförening och Työplus. 15 träffar har hållits fastän endast 6 anställda deltog. Av kursdeltagarna slutade 3 röka och 2 slutade men hade rökt inför sista träffen, men också dessa var fast beslutna att sluta röka. (uppgifterna från Savuton työpaikka 1.1.2012 lukien. Henkilöstöjaosto päätti 27.9.2011, että Pietarsaaren kaupungista tulee savuton työpaikka 1.1.2012 lukien. Vuoden 2012 aikana on sen vuoksi järjestetty kaksikielinen tupakastavieroituskurssi yhteistyössä Pohjanmaan syöpäyhdistyksen ja Työplussan kanssa. Tapaamisia pidettiin yhtensä 15, vaikka vain 6 työntekijää osallistui niihin. Kurssilaisista 3 lopetti tupakoinnin, ja 2 lopetti, mutta oli polttanut ennen viimeistä tapaamista, mutta myös he olivat päättäneet lopettaa. (Syöpäyhdistyksen tietoja). Cancerföreningen) 7. 4 Uppvaktningar av anställda 7. 4 Työntekijöiden muistaminen merkkipäivinä Stadens anställda uppvaktas med blommor och present vid 50 och 60 års födelsedag. Arbetsgivaren ger en present till ett värde av 140 €. Alternativt kan motsvarande penningsumma inbetalas på den uppvaktades konto. I så fall innehålls skatt från summan. Anställda med jämna tjänsteår uppvaktas med konstverk som speciellt införskaffas av staden. År 2012 utdelades konstverket ”Måspar / Lokkipari” till personer som uppnått 30 eller 40 tjänsteår. Konstverket ”Utkiken / Tähystäjä” utdelades till personer som uppnått 20 tjänsteår. Konstnärer är Sven Svanbäck och Eva Spikbacka. Vid pensioneringar ger arbetsgivaren ett keramikfat som är speciellt designat enbart för stadens användning. Fatet kan stå på bordet eller hänga på Kaupungin työntekijöitä muistetaan kukin ja lahjoin 50- ja 60-vuotissyntymäpäivinä. Työnantaja hankkii arvoltaan 140 €:n lahjan. Vaihtoehtoisesti voidaan vastaava rahasumma maksaa merkkipäivän viettäjän tilille. Siinä tapauksessa summasta peritään veroa. Pyöreitä vuosia kaupungin palveluksessa olleita muistetaan taideteoksella, jonka kaupunki on tarkoitukseen erityisesti hankkinut. Vuonna 2012 lahjoitettiin 30 tai 40 vuotta kaupungin palveluksessa olleille työntekijöille ”Måspar/Lokkipari”-taideteos. ”Utkiken/Tähystäjä”-teos lahjoitettiin 20 palvelusvuotta saavuttaneille. Taideteosten tekijät ovat Sven Svanbäck ja Eva Spikbacka. Eläkkeelle siirryttäessä työnantajan lahja on keramiikkalautanen, joka on suunniteltu yksinomaan kaupungin käyttöön. Lautasen voi pitää pöydällä tai 20 väggen. På baksidan finns staden Jakobstads logo: tro, hopp och kärlek. Under år 2012 har även andra presenter överräckts som avskedspresent. ripustaa seinälle. Sen kääntöpuolella on Pietarsaaren kaupungin logo: usko, toivo ja rakkaus. Vuonna 2012 on annettu myös muita läksiäislahjoja. 7.5 Utveckling av stadens löneuträkning 7.5 Kaupungin palkanlaskennan kehittämistyö Löne- och arvodeshanteringen berör inalles ca 4300 utbetalningar per månad. Personalen inom personalbyråns löneavdelning är ca 15 årsverken. Under de första månaderna 2012 engagerades Fcg Finnish Consulting Group såsom konsult för att utreda och ge förslag till att utveckla stadens löneuträkning. I arbetet deltog även löneavdelningen. Såsom resultat av utredningsarbetet etablerades kontakt med Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) som använder samma löneuträkningsprogram. Med gemensamma krafter strävar vi till att utveckla löne- och arvodeshanteringen i samråd med programleverantören. Arbetet strävar också till att utveckla rationellt kommunikationssystem med hjälp av elektroniska hjälpmedel inom lönehanteringen. Palkkojen ja palkkioiden käsittelyssä tehdään n. 4.300 maksatusta kuukaudessa. Henkilöstötoimiston palkkaosaston henkilöstö vastaa n. 15 työvuotta. Vuoden 2012 alkukuukausina kiinnitettiin Fcg Finnish Consultin Group konsultiksi selvittämään kaupungin palkanlaskentaa ja tekemään ehdotus sen kehittämiseksi. Myös palkkaosasto osallistui työhön. Selvitystyön tuloksena oltiin yhteydessä Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeseen (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi), joka käyttää samaa palkanlaskentaohjelmaa. Yhteisin voimin pyritään kehittämään palkkaja palkkiohallintaa yhteistyössä ohjelmantoimittajan kanssa. Työssä pyritään kehittämään myös järkevää viestintäjärjestelmää palkkahallinnan sähköisten apuvälineiden avulla. 7. 6 Arbetsklimatet på stadens arbetsplatser 7. 6 Työilmapiiri kaupungin työpaikoilla En uppföljning av arbetsklimatet 2004 och 2007 har gjorts 2012 på stadens arbetsplatser. Den här kartläggnigen omfattar inte personalen inom socialoch hälsovårdsverket. Arbetshälsoinstitutet har gjort en skild undersökning inom SOCHV, även den 2012. Se del 2. Arbetsklimatkartläggningen 2012 visar att hela 90 % av de anställda trivs bra eller ganska bra på sina arbetsplatser, 83 % upplever att samarbetet på den egna arbetsplatsen är bra och 83 % får vid behov hjälp av sin förman. Men det finns ändå några arbetsplatser där arbetsklimatet absolut borde förbättras. Työilmapiirin seuranta on tehty kaupungin työpaikoilla vuosina 2004 ja 2007. Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö ei kuulu kartoituksen piiriin. Työterveyslaitos on tehnyt erillisen tutkimuksen sosiaali- ja terveysalalta, myös sen vuonna 2012. Ks. osa 2. Vuonna 2012 tehty työilmapiirinkartoitus osoittaa, että peräti 90 % työntekijöistä viihtyy hyvin tai melko hyvin työpaikallaan, 83 % kokee, että yhteistyö omalla työpaikalla on hyvää ja 83 % saa tarvitessaan apua esimieheltään. Muutamilla työpaikoilla työilmapiiriä olisi kuitenkin ehdottomasti parannettava. Iden med kartläggningen är ju att ge inspiration, väcka idéer och stimulera till genomgång och diskussion av arbetsarrangemangen. Arbetsplatserna har fått ta del av resultatet. Arbetsplatserna skall före 30.4.2013 meddela till personalbyrån och avdelningscheferna vilka åtgärder de kommer att vidta för att förbättra arbetsklimatet. En uppföljningsblankett används. Här följer en sammanfattning av svaren i frågorna 6, 7 och 9. 65 % av personalen besvarade enkäten. Kartoituksen tarkoitushan on innostaa, herättää ajatuksia ja antaa virikkeitä työjärjestelyjen tarkasteluun ja niistä keskustelemiseen. Työpaikat ovat saaneet tiedon tuloksesta. Työpaikkojen on ilmoitettava 30.4.2013 mennessä henkilöstötoimistolle ja osastopäälliköille, mihin toimenpiteisiin ne tulevat ryhtymään työilmapiirin parantamiseksi. Tarkoitukseen käytetään seurantalomaketta. Seuraavassa kooste vastauksista kysymyksiin 6,7,9. Kyselyyn vastasi 65 % henkilökunnasta. 21 A AR RB BEETTSSK KLLIIM MA ATTEETT // TTY YÖ ÖIILLM MA AP PIIIIR RII 22001122 6. Arbetsmiljö och socialt klimat/ Työilmapiiri Svarsalternativ/vastausvaihtoehdot 1 = helt av samma åsikt, täysin samaa mieltä 2 = delvis av samma åsikt, jokseenkin samaa mieltä 3 = delvis av annan åsikt, jokseenkin eri mieltä 4 = helt av annan åsikt, täysin eri mieltä 22 7. Arbetets organisering och ledning Työn organisointi ja johto 23 9. Hälsa och arbetsförmåga /Työterveys ja työkyky 8. FÖRETAGSHÄLSOVÅRD 8. TYÖTERVEYSHUOLTO Målsättningen för företagshälsovårdens verksamhet är att upprätthålla de anställdas arbetsförmåga och att främja en trygg och hälsosam arbetsgemenskap. Verksamhetsmetoderna omfattar de anställdas individuella besök på mottagningen, företagshälsovårdens besök ute på arbetsplatserna samt gemensamma kontakter med anställd och förman enligt behov och enligt FPA:s kriterier för utbetalning av sjukdagpenning vid längre frånvaro. Dessutom deltar företagshälsovårdens hälsovårdare i tyhy-verksamheten som sakkunniga. Toiminnan tavoitteena on ylläpitää työntekijöiden työkykyä ja edistää työyhteisön turvallisuutta ja terveellisyyttä. Toimintamenetelmiin kuuluvat työntekijöiden yksilölliset käynnit vastaanotolla, työterveyshuollon käynnit työpaikoilla sekä yhteiset yhteydenpidot työntekijään ja esimieheen tarpeen mukaan ja KELAn sairauspäivärahan maksatusperusteiden kestäessä pitempään. mukaan poissaolon Työterveyshuollon terveydenhoitajat osallistuvat lisäksi tyhy-toimintaan asiantuntijoina. Från år 2012 har staden Jakobstad köpt företagshälsovårdstjänster av Työplus. Työplus är Karleby stads affärsverk, Jakobstad har 3 medlemmar i direktionen. År 2012 har varit ett år fyllt av utmaningar för att få den nya verksamheten att fungera. Första halvåret hördes mycket klagomål, medan verksamheten fungerat betydligt bättre under höstterminen. Ännu finns mycket att göra gällande Pietarsaaren kaupunki on ostanut vuodesta 2012 lähtien työterveyspalveluja Työplussalta. Työplus on Kokkolan kaupungin liikelaitos, Pietarsaarella on 3 jäsentä johtokunnassa. Vuosi 2012 oli haasteellinen uutta toimintaa aloitettaessa. Ensimmäiset puoli vuotta kuultiin paljon valituksia, mutta toiminta sujui huomattavasti paremmin syksyllä. Paljon on vielä tehtävänä ehkäisevässä työterveyshuollossa. 24 den förebyggande företagshälsovården. Kostnaderna för företagshälsovården kommer att stiga betydligt, när Työplus fått sin verksamhet att fungera enligt gällande planer. Företagshälsovården har egentligen under 20102012 gått på sparlåga. Som jämförelse kan nämnas att kostnaderna år 2009 var 244,50 €/anställd och år 2012 233€/anställd. Työterveyshuollon kustannukset tulevat lisääntymään tuntuvasti, kun Työplus on saanut toimintansa luistamaan voimassa olevien suunnitelmien mukaisesti. Työterveyshuolto on ollut oikeastaan säästöliekillä vuosina 2010–2012. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kustannukset olivat 244,50 €/työntekijä vuonna 2009 ja 233 €/työntekijä vuonna 2012. FPA godkänner som företagshälsovårdskostnader högst 400,10 € per arbetstagare. Kostnaderna för företagshälsovården kommer att stiga betydligt, när tillgången på företagshälsovårdar- och läkartider blir bättre. KELA hyväksyy enintään 400,10 €:n työterveyshuoltokustannukset työntekijää kohden. Työterveyshuollon kustannukset tulevat lisääntymään huomattavasti, kun työterveyshoitajan ja lääkärin vastaanottoaikojen saatavuus paranee. Verksamheten i siffror/ Toiminta lukuina Antal besök på mottagning/Vastaanotolla käyntejä - läkare/lääkäri -hälsovårdare/terveydenhoitaja 2010 2011 2012 1 635 1 094 1 771 1 647 2 234 1 493 181 811 278 112 269 960 317 98 154 252 40 212 Antal hälsoundersökningar/Terveystarkastuksia - läkare/lääkärit - hälsovårdare/terveydenhoitaja - fysioterapeut/fysioterapeutit Arbetsplatsutredningar, timmar/Työpaikkaselvitykset, tunteja Kostnader/Kustannukset (euro/a) 2010 2011 2012 Kostnader Kustannukset 598 833 € 669 800 € 686 487 € FPA-ersättning Kela-korvaus 265 687 € 349 054 € 330 000 €* Nettokostnad Nettokustannukset. 333 146 € 320 676 356 487* 118 € 108 € 121 €* Nettokostnad/anställd Nettokust./työnt.** * Uppskattade kostnader ** Antal anställda som omfattas av arbetshälsovården *Arvioidut kustannukset **Työterveyshuollon piiriin kuuluvia työntekijöitä 9. SAMARBETE MED REPRESENTANTER PERSONALENS 9. YHTEISTYÖ HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN KANSSA Till staden Jakobstads arbetsgivarkultur hör att alltid föra diskussioner med fackavdelningarnas representanter i frågor som på sätt eller annat berör personalen. Personalens delaktighet i frågor som påverkar det egna arbetet eller arbetsförhållandena är av mycket stor vikt. De främsta diskussionsämnena är kollektivavtalsfrågor men även principer gällande t.ex. arbetstider, lunchpauser, övertidsfrågor, organisationsfrågor samt organisationsförnyelser, personalförflyttningar mm. I samband med övertagandet av personalen inom Pietarsaaren kaupungin työnantajakulttuuriin kuuluu käydä aina keskusteluja ammattiosastojen edustajien kanssa asioista, jotka tavalla tai toisella koskevat henkilöstöä. Henkilöstön osallisuus omaa työtä tai työoloja koskeviin asioihin on hyvin tärkeällä sijalla. Keskeisimmät keskustelunaiheet ovat työehtosopimusasiat, mutta myös esim. työaikoja, lounastaukoja, ylityöasioita, organisaatioseikkoja ja henkilöstösiirtoja jne. organisaatiouudistuksia, koskevat periaatteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön siirtyessä 25 social- och hälsovården från de fyra övriga kommunala arbetsgivarna i nejden överenskoms med fackavdelningarna att en harmonisering av lönerna bör göras under en treårsperiod (2010-2012). Harmonisering har genomförts inom social- och hälsovårdsverket samt inom stadens koncernförvaltning och inom centralen för interna stödtjänster. Ännu finns vissa personalpolitiska principer som ännu skall genomgå harmonisering. seudun neljältä muulta kuntatyönantajalta sovittiin ammattiosastojen kanssa palkkojen yhtenäistämisestä kolmen vuoden aikana (2010–2012). Yhtenäistäminen on toteutettu sosiaali- ja terveysvirastossa sekä kaupungin konsernihallinnossa ja sisäisessä tukipalvelukeskuksessa. Yhtenäistämistä tarvitaan vielä joissakin henkilöstöpoliittisissa periaatteissa. 9.1. Lokala fackavdelningar 9.1. Paikalliset ammattiosastot En stor majoritet av stadens anställda finns organiserade i fackavdelningar vilka är anslutna till de förbund som på central nivå förhandlat och tecknat kollektivavtal med kommunala arbetsmarknadsverket. Nya kollektivavtal ingicks för tiden 1.1.2012-28.2.2014. Inom staden finns 8 huvudförtroendemän och deras befrielse från arbetsuppgifterna är sammanlagt 150 h/vecka. En saklig kontinuerlig växelverkan karaktäriserar umgänget mellan arbetsgivaren och fackföreningarnas representanter. Med huvudförtroendemännen har hållits regelbunden kontakt och inga väsentliga meningsmotsättningar har funnits. De väsentligaste löneförändringarna görs alltid vid lokala förhandlingar. Valtaosa kaupungin työntekijöistä on järjestäytynyt ammattiosastoihin, jotka kuuluvat niihin liittoihin, jotka ovat neuvotelleet ja allekirjoittaneet keskeisellä tasolla työehtosopimukset kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Uudet työehtosopimukset solmittiin ajaksi 1.1.201228.2.2014. Kaupungilla on 8 pääluottamusmiestä ja heidät on vapautettu työtehtävistään yhteensä 150 tunniksi viikossa. Työnantajan ja ammattiyhdistysten edustajien välinen vuorovaikutus on asiallista ja jatkuvaa. Pääluottamusmiehiin on pidetty säännöllistä yhteyttä, eikä olennaisia mielipide-eroavuuksia ole ollut. Olennaisimmat palkanmuutokset tehdään aina paikallisneuvotteluissa. 10. SYSSELSÄTTNINGSVERKSAMHET 10. TYÖLLISTÄMISTOIMINTA I stadens budget finns på utgiftssidan avdelat för sysselsättningsåtgärder ca 938 000 €. På inkomstsidan finns ca 290 000 €. Sysselsättningsåtgärderna kan i huvudsak indelas i sysselsättningsstödsanställningar ca 400 000 €, sommarjobb för skolungdomar och studerande ca 170 000 €. Intro och Retro tillsammans kostar ca 295 000 €. För interna omplaceringar och övriga överföringskostnader finns reserverat 73 000 €. Kaupungin talousarvion menopuolelle on varattu työllistämistoimenpiteisiin n. 938.000 €. Tulopuolella on n. 290.000 €. Työllistämistoimenpiteet voidaan jakaa pääasiassa työllistämistuella työllistämisiin, n. 400.000 € ja koululaisten ja opiskelijoiden kesätöihin, n. 170.000 €. Intro ja Retro maksoivat yhdessä n. 295.000 €. Sisäisiin uudelleensijoituksiin ja muihin siirtokustannuksiin on varattu 73.000 €. 10.1 Intro Intro servicecenter för arbetskraft är ett service- och sakkunnignätverk som utgörs av arbets- och näringsbyrån, kommunerna Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre, Kronoby och Larsmo samt av Fpa, samarbetspartner och tjänsteproducenter. Tack vare samarbetsformen kan kunderna erbjudas tjänster av arbetsförvaltningen, socialarbetet, hälsovården och FPA på ett och samma ställe. Nätverkets uppgift är att erbjuda stöd i livskompetens och sökande av arbete samt att erbjuda arbetslösa personer 10.1 Intro Työvoiman palvelukeskus Intro on työ- ja elinkeinotoimiston, Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Kruunupyyn ja Luodon kuntien, Kelan ja yhteistyökumppaneiden sekä palveluntuottajien muodostama palvelu- ja asiantuntijaverkosto. Yhteistyömuodon ansiosta asiakkaille voidaan tarjota työhallinnon, sosiaalityön ja terveydenhuollon sekä Kelan palveluita yhdestä ja samasta paikasta. Verkoston tehtävänä on tarjota tukea elämänhallintaan ja työnhakuun sekä monipuolisia kuntouttavia 26 mångsidiga åtgärder. rehabiliterande och aktiverande ja aktivoivia toimenpiteitä työttömille. Intros resultatmål för år 2012 var följande: aktiveringsgraden skall vara minst 35 % och genomströmningen av nya kunder skall vara minst 5 nya kunder per månad (60 per år). Resultatmålen uppnåddes så att aktiveringsgraden var 55,5 % och antalet nya arbetssökanden var 6,25 per månad. Under 2012 hade Intro ca 150 kunder i taget, dvs. ca 75 personer per arbetspar. Kundförhållandet varade i medeltal 2-3 år. Intron tulostavoite vuodeksi 2012 oli seuraava: aktivointiasteen on oltava vähintään 35 % ja uusia asiakkaita pitää olla kuukaudessa vähintään 5 (60 vuodessa). Tulostavoitteet toteutuivat siten, että aktivointiaste oli 55,5 % ja uusia työnhakijoita oli 6,25 uutta asiakasta kuukaudessa. Vuoden 2012 aikana Introssa oli asiakkaita noin 150 henkilöä kerrallaan eli noin 75 asiakasta per työpari. Asiakassuhteen kesto oli keskimäärin 2-3 vuotta. 10.2 Retro Genom samarbete mellan Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre, Larsmo och Kronoby å ena sidan och stiftelsen Kokkotyö-säätiö å andra sidan upprätthålls sedan år 2008 Retro återanvändningscentral i Jakobstad. Inom Retro fungerar butik, mottagning av varor och dessas sortering och reparation. Dessutom handhar Retro en del uppgifter inom hemvård och fastighetsvård (städning, klippning av gräs och buskar samt snöskottning) samt vissa flyttningsuppgifter. Vissa speciella uppgifter görs i samråd med staden. Syftet med verksamheten är att aktivera svårsysselsatta, arbetsbegränsade samt övriga långtidsarbetslösa i nejden. Retro sysselsätter kontinuerligt ca 50-60 personer. Under år 2012 engagerades totalt 147 personer inom Retro. Målsättning är att kunna placera de svårsysselsatta vidare till öppna arbetsmarknaden eller till studieplats. Den årliga kostnaden för de deltagande kommunerna gemensamt uppgår till ca 190.000 €. 10.2 Retro Yhteistyökumppanit, joiden toisena osapuolena ovat Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Pedersören kunta, Luoto ja Kruunupyy ja toisena Kokkotyö-säätiö, ovat ylläpitäneet Pietarsaaren Retron kierrätyskeskusta vuodesta 2008 lähtien. Retrossa toimii myymälä, tavaroiden vastaanotto ja niiden lajittelu ja korjaus. Lisäksi Retro hoitaa joitakin kotihoidon ja kiinteistöhuollon tehtäviä (siivousta, ruohon ja pensaiden leikkausta sekä lumenraivausta) ja eräitä muuttotöitä. Jotkin erityistehtävät tehdään yhdessä kaupungin kanssa. Toiminnan tarkoitus on aktivoida seutukunnan vaikeasti työllistettäviä, työrajoitteisia ja muita pitkäaikaistyöttömiä. Retro työllistää jatkuvasti n. 50–60 henkilöä. Vuoden 2012 aikana Retron toiminnassa oli yhteensä 147 henkilöä. Tavoitteena on voida sijoittaa vaikeasti työllistettävät edelleen avoimille työmarkkinoille tai opiskelupaikkaan. Osakaskuntien vuotuiset kustannukset ovat yhteensä n. 190.000 €. År 2012 igångsattes ett särskilt aktiverande av ungdomar i praktisk sysselsättning (slyröjning o.dyl) och för ändamålet anställdes en särskild arbetsledare som är i stadens anställning. Vuonna 2012 aloitettiin erityinen nuorison aktivointi käytännön työhön (vesakonraivaukseen yms.) ja tarkoitukseen palkattiin erityinen kaupungin palveluksessa oleva työnjohtaja. Stadens sysselsättningsåtgärder 2008-2012 Kaupungin työllistämistoimenpiteet 2008 - 2012 Arbetslöshetsgrad % Työttömyysaste % Antal sysselsatta arbetslösa Työllistettyjä työttömiä kpl Sommarjobbare st. Kesätyöntekijät kpl. Aktiverade inom Intro och Retro Introssa ja Retrossa aktivoituja Total nettokostnad 1000 €, Nettokustannukset yhteensä 1000 € 2008 2009 2010 2011 2012 6,9 10,1 9,6 8,8 9,1 52 41 47 49 45 145 140 140 140 160 105 101 120 109 142 643 512 558 559 647 27 11. PERSONALFÖRENINGEN 2012 11. HENKILÖSTÖYHDISTYS 2012 Personalföreningen har ordnat verksamhet för staden Jakobstads anställda och pensionärer. Ett nytt resmål år 2012 var Luleå storloppis, där resenärerna njöt av loppisstämningen och gjorde förmånliga fynd. Gamla aktiviteter glömdes inte heller bort. Till de populäraste hörde som vanligt Ikea-resorna och julresan till Tammerfors. Personalföreningen informerade om sin verksamhet genom infoblad som delades ut till arbetsplatserna och på stadens intranetsidor. Det har varit ett aktivt år och de olika aktiviteterna har lockat deltagare från alla sektorer inom staden. Henkilöstöyhdistys on järjestänyt toimintaa Pietarsaaren kaupungin työntekijöille ja eläkeläisille. Vuoden 2012 matkauutuutena oli reissu Luulajan suurkirppikselle, jossa matkailijat nauttivat kirpputorin tunnelmasta ja tekivät edullisia löytöjä. Toki vanhojakaan tapahtumia ei unohdettu. Suosituimpiin kuuluivat entiseen tapaan Ikean matkat ja Tampereen joulumatka. Talviulkoiluilta pidettiin PieHin majalla ja kesäjuhla VPK:n kentällä. Malmin valokuvauskerho oli lupautunut kuvaamaan kesäjuhlaa ja näin sattumalta saatiin viimeisiä kuvia tanssilavasta, joka muutamaa viikkoa myöhemmin paloi. Henkilöstöyhdistys ei unohda myöskään liikuntaa tai kulttuuria. Kuntolaatikolla käyneiden kesken arvotaan palkintoja. Vaellukset keväällä ja syksyllä ovat lyöneet itsensä läpi työntekijöiden tietoisuuteen ja kevään vaellus teki uuden osallistuja- ennätyksen: 77 henkilöä! Osallistujista tuli pitkä letka Lappforsin metsiin!Kulttuurin saralla tuettiin teatterimatkoille osallistujia ja Malmin valokuvauskerho on toiminut vuoden aikana aktiivisesti. Henkilöstöyhdistys tiedotti toiminnastaan työpaikoille jaettavin lentolehtisin ja kaupungin intranet-sivuilla. Vuosi oli aktiivinen ja osallistujia eri tapahtumiin on löytynyt kaikilta kaupungin sektoreilta. 12. SJUKKASSA EBBA 2012 12. SAIRAUSKASSA EBBA 2012 Av sjukkassan Ebbas totalt 1 203 medlemmar är det 983 personer som är anställda av staden Jakobstad. Sairauskassa Ebban yhteensä 1 203 jäsenestä on 983 Pietarsaaren kaupungin palveluksessa. Sjukkassa Ebba har under året betalat ersättningar till ett belopp av 361 526 €. De största ersättningarna har betalats för: Sairauskassa Ebba on vuoden aikana maksanut korvauksina 361.526 €. Suurimmat korvaukset on maksettu seuraavista: Vinterns friluftskväll hölls vid PieHis stuga och sommarfesten på FBK:s plan. Fotoklubben Malm hade lovat ta foton på sommarfesten, och på det sättet råkade vi få de sista bilderna av danslaven, som brann ner några veckor senare. Personalföreningen glömmer inte heller motion och kultur. Priser lottas ut bland dem som besökt motionslådorna. Vår- och höstvandringarna har slagit igenom bland de anställda, och vårvandringen slog nytt deltagarrekord: 77 personer! Deltagarna bildade en lång kedja i Lappforsskogarna! På kulturens område understöddes deltagande i teaterresor, och Fotoklubben Malm har under året haft en aktiv verksamhet. Mediciner/lääkkeet Fysioterapi/fysioterapia Tandvård/hammashuolto Glasögon/silmälasit 2008 2009 76 097 € 39 240 € 65 894 € 41 792 € 79 414 € 34 342 € 74 783 € 31 123 € 28 2010 2011 77 763 € 29 164 € 73 091 € 37 502 € 83 063 22 848 86 820 38 365 2012 92 095 € 45 402 € 83 584 € 37 858 € Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto DEL / OSA II SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSVERKET/SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO INNEHÅLLSFÖRTECKNING / SISÄLLYSLUETTELO 1. Inledning / Johdanto………………………………………………………………………….30 2. Personalstyrka och –struktur / Henkilöstövahvuus- ja rakenne……………………………...31 2.1. Antal anställda och personalens struktur / Henkilöstön määrä ja rakenne 2.2. Heltid – deltid / Kokoaika – osa-aika 2.3. Årsverken / Henkilötyövuodet 2.4. Medelålder och åldersfördelning / Keski-ikä ja ikäjakauma……………………....35 3. Rekrytering, studerande och praktikanter / Rekrytointi, opiskelijat ja harjoittelijat………....35 3.1. Rekrytering / Rekrytointi 3.2. Praktikanter och studerande / Harjoittelijat ja opiskelijat 4. Sjukfrånvaro / Sairauspoissaolot……………………………………………………………..39 5. Personalkostnader / Henkilöstökulut………………………………………………………....41 6. Kompetensutveckling / Ammattitaidon kehittäminen………………………………………..42 6.1. Antal fortbildningsdagar per yrkesgrupp / Täydennyskoulutuspäivien määrä ammattiryhmittäin 6.2. Intern personalutbildning / Sisäinen täydennyskoulutus 6.3. Kostnader för personalens utbildning / Täydennyskoulutuskustannukset 7. Personalens välbefinnande på social- och hälsovårdsverket / Henkilöstön hyvinvointi sosiaali- ja terveysvirastossa………………………………………………………………….46 8. Introduktion / Perehdyttäminen………………………………………………………………49 9. Personalens representant i ledningsgruppen / Henkilöstön edustaja johtoryhmässä…………50 29 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto Foto/Kuva : Peter Granholm 1. Inledning 1. Johdanto Det här är den tredje personalrapporten som uppgörs av social- och hälsovårdsverket. Rapporten är liksom tidigare år en del av staden Jakobstads personalrapport och samtidigt en rapport som kompletterar stadens när det gäller personalen vid social- och hälsovårdsverket. I den här delen behandlas inte TYHY-verksamheten skilt, utan den behandlas endast i den personalrapport som är gemensam för hela staden. Tämä henkilöstöraportti on jo kolmas sosiaali- ja terveysviraston laatima henkilöstöraportti. Raportti on kuten edellisinäkin vuosina osa Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraporttia ja samalla sitä täydentävä raportti sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnan osalta. Tässä osiossa ei käsitellä erikseen TYHY-toimintaa, vaan se käsitellään ainoastaan koko kaupunkia koskevassa yhteisessä henkilöstöraportissa. Staden Jakobstads personalstrategi utgör grunden för den personalpolitik som staden iakttar vid skötseln av olika personalfrågor. Åtgärdsprogrammet Mobilisering 2010 innehåller ansvarspersoner och tidtabeller och det har varit riktgivande vid harmoniseringen av personalpolitiska principer inom staden Jakobstad. Den sista potten av löneharmoniseringen, som ingår i åtgärdsprogrammet, fördelades under år 2012. Dessutom har en stor del av de principer som gäller hela personalen harmoniserats och de här principerna har samlats i en gemensam handbok för förmän. I mitten av året påbörjades processen med att bedöma arbetets svårighetsgrad och i slutet av året var största delen av uppgiftsbeskrivningarna färdig. Pietarsaaren kaupungin henkilöstöstrategia toimii kaupungin eri henkilöstöasioiden hoidossa henkilöstöpolitiikan pohjana. Tämä Liikkeelle 2010 toimenpideohjelma on toiminut suuntaa antavana ohjelmana vastuuhenkilöineen ja aikataulutuksineen henkilöstöpoliittisia periaatteita yhtenäistettäessä Pietarsaaren kaupungissa. Toimenpideohjelmaan kuuluva palkkojen yhtenäistämisen viimeinen erä jaettiin vuoden 2012 aikana. Lisäksi suuri osa koko kaupungin henkilökuntaa koskevista periaatteista on yhtenäistetty ja nämä periaatteet on koottu yhteiseen esimiesoppaaseen. Vuoden puolivälissä käynnistettiin KVTES:n mukainen työn vaativuuden arviointiprosessi ja vuoden loppuun mennessä suurin osa tehtävien kuvauksista oli valmiina. De största utmaningarna för social- och hälsovårdsverket inom rekryteringen är fortfarande rekryteringen av läkare och socialarbetare. Det är viktigt att social- och hälsovårdsverket profilerar sig som en bra arbetsplats, där personalen trivs och lönerna är rättvisa och konkurrenskraftiga. Sosiaali- ja terveysvirastossa rekrytoinnissa on edelleen suurimpina haasteina lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden rekrytointi. Onkin tärkeää, että sosiaali- ja terveysvirasto profiloituu hyvänä työpaikkana, jossa henkilökunta viihtyy ja palkkaus on oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen. 30 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto 2. Personalstyrka och -struktur 2. Henkilöstövahvuus ja -rakenne I följande rapportering om personalstyrka, -struktur och -omsättning används det ledningsprogram som hör till löneprogrammet. Resultatområdena återkommer i flera tabeller i personalrapporten. Där uppdelningen i verksamhetsområden inte ansetts ändamålsenlig, rapporteras mätetalen för hela personalen gemensamt. Seuraavassa henkilöstövahvuutta, -rakennetta ja vaihtuvuutta koskevassa raportissa on käytetty palkkaohjelmaan kuuluvaa johtamisohjelmaa. Tulosalueet toistuvat useissa henkilöstöraportin taulukoissa. Niissä kohdin, joissa toimialajaottelua ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi, raportoidaan koko henkilöstön mittaluvut yhteisesti. I personalrapporten har social- och hälsovårdsverkets indelning i resultatområden använts: Henkilöstöraportissa on käytetty terveysviraston tulosaluejakoa: sosiaali- 1. Resultatområdet hälso- och sjukvård 1. Terveydenhuollon tulosalue 2. Resultatområdet äldreomsorg 2. Vanhushuollon tuloalue 3. Resultatområdet socialomsorg 3. Sosiaalihuollon tulosalue 4. Resultatområdet miljöhälsovård 4. Ympäristöterveydenhuollon tulosalue 5. Förvaltning 5. Hallinto ja 2.1. Antal anställda och personalens struktur 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne Social- och hälsovårdsverket hade sammanlagt 1741 anställda 31.12.2012. Resultatområdet hälsooch sjukvård hade 819 anställda, resultatområdet äldreomsorg 756, resultatområdet socialomsorg 133, miljöhälsovården 18 och förvaltningen 15. Antalet anställda har ökat med 67 personer jämfört med föregående år. Sosiaali- ja terveysvirastossa oli yhteensä 1741 työntekijää 31.12.2012. Terveydenhuollon tulosalueella oli 819, vanhushuollon tulosalueella 756, sosiaalihuollon tulosalueella 133, ympäristöterveydenhuollossa 18 ja hallinnossa 15. Työntekijöiden määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna 67 henkilöä. Av de anställda var 86 eller 4,9 % män och 1655 eller 95,1 % kvinnor. Työntekijöistä 86 eli 4,9 % oli miehiä ja 1655 eli 95,1 % naisia. Vid årsskiftet var 1258 personer eller 72 % anställda tillsvidare (= fast anställda). Antalet anställda för viss tid (tidsbunden anställning eller vikarie) var 483, dvs. 38 %. Andelen visstidsanställningar har ökat jämfört med år 2011. Andelen finskspråkiga anställda är 19,9 %. Vuoden vaihteessa oli 1258 henkilöä eli 72 % palkattuna toistaiseksi eli ns. vakinaisia. Määräaikaisten työntekijöiden määrä oli 483 (määräaikainen työsuhde tai sijaisuus) eli 38 %. Määräaikaisten osuus on lisääntynyt vuoteen 2011 verrattuna. Suomenkielisten osuus työntekijöistä on 19,9 %. I fråga om olika yrkesgrupper kan man konstatera att gruppen anstaltsbiträden och hemvårdare m.fl. omfattade 222 anställda år 2012, medan motsvarande siffra år 2011 var 205. Yrkesgrupperna sjukskötare/hälsovårdare m.fl. och övriga vårdare ss. närvårdare m.fl. har vuxit sedan år 2011 och var 615 anställda. Läkarnas, tandläkarnas och veterinärernas yrkesgrupp har förblivit på samma nivå som föregående år, dvs. 89 st. Eri ammattiryhmistä laitosapulaisten ja kotihoitajien jne. ryhmässä vuonna 2012 oli 222 työntekijää, kun vastaava luku vuonna 2011 oli 205. Sairaanhoitajien/terveydenhoitajien ym. ja muiden hoitajien kuten lähihoitajien ym. ammattiryhmä oli kasvanut vuodesta 2011 ja heitä oli 615. Lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja eläinlääkäreiden ammattiryhmä on pysynyt edellisen vuoden tasolla eli 89:ssä. 31 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto Antalet anställda 31.12.2012 / Työntekijämäärä 31.12.2012 Kvinna/Nainen 2011 2012 Man/Mies 2011 2012 Sammanlagt/Yhteensä 2011 2012 Hälso- och sjukvård Terveydenhuolto 758 768 53 51 811 819 Äldreomsorg Vanhushuolto 705 738 17 18 722 756 Socialomsorg Sosiaalihuolto 105 125 6 8 111 133 Miljöhälsovård Ympäristöterveydenhuolto 12 11 6 7 18 18 Förvaltning Hallinto Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto 12 13 3 2 15 15 1592 1655 85 86 1677 1741 Antalet anställda yrkesgruppsvis framgår av nedanstående tabell / Ammattiryhmittäinen työntekijämäärä ilmenee seuraavasta taulukosta 2011 2012 Läkare, tandläkare, veterinärer Lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit 89 89 Psykologer, farmaceuter, socialarbetare, talterapeuter, när. terapeut, kemist Psykologit, farmaseutit, sosiaalityöntekijät, puheterapeutit, rav. terapeutti, kemisti 84 90 Sjukskötare, hälsovårdare m.m. på yrkeshögskolenivå eller f.d. institutnivå Ammattikorkeakoulutason tai aikaisemman opistotason sairaanhoit., terveydenhoit. ym. 588 615 Övriga vårdare ss. närvårdare, tandskötare, mentalvårdare, hemvårdare m.fl. Muut hoitajat, kuten lähihoitajat, hammashoitajat, mielenterveyshoitajat, kodinhoitajat ym. 558 575 Stödpersonal för vården ss. avd. sekr., instr.vårdare, hälsoinspektörer, laboranter Hoitotyön tukihenkilöstö, kuten osastonsihteerit, välinehuoltajat, terveystarkastajat, laborantit 101 98 Anstaltsbiträden, hemhjälpare, personal inom lager, linneförråd Laitosapulaiset, kotiavustajat, varaston ja liinavaatevaraston henkilöstö 205 222 Personal inom förvaltningen, kanslister, ICT m.m. Hallinnon henkilöstö, kanslistit, ICT ym. 52 52 Totalt/Yhteensä 1677 1741 32 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto Anställda yrkesgruppsvis / Työntekijät ammattiryhmittäin 52 89 222 90 98 615 575 Läkare, tandläkare, veterinärer Lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit Psykologer, farmaceuter, socialarbetare, talterapeuter, när.terapeut, kemist Psykologit, farmaceutit, sosiaalityöntekijät, puheterapeutit, rav. terapeutti, kemisti Sjukskötare, hälsovårdare m .fl. på yrkeshögskolenivå eller fd. institutnivå Ammattikorkeakoulutason tai aikaisemman opistotason sairaanhoitajat, terveydenhoit. ym. Övriga vårdare ss . närvårdare, tandskötare, mentalvårdare, hemvårdare m.fl. Muut hoitajat, kuten lähihoitajat, hammashoitajat, mielenterveyshoitajat, kodinhoitajat ym . Stödpersonal för vården ss . avd.sekr, instr.vårdare, hälsoinspektörer, laboranter Hoitotyön tukihenkilöstö kuten osastonsihteerit, välinehuoltajat, terveystarkastajat, laborantit Anstaltsbiträden, hemhjälpare, personal inom lager, linneförråd Laitosapulaiset, kotiavustajat, varaston ja liinavaatevaraston henkilöstö Personal inom förvaltningen, kanslister, ICT m.fl. Hallinnon henkilöstö, kanslistit, ICT ym. 2.2. Heltid – deltid 2.2. Kokoaika – osa-aika I slutet av året hade social- och hälsovårdsverket totalt 815 anställda som arbetade deltid med varierande anställningsprocent. M.a.o. arbetade 46,8 % av hela personalen deltid. Motsvarande siffra år 2011 var 48,2 %. Av de deltidsarbetande har 34 personer beviljats avtalsenlig partiell vårdledighet och 198 personer har beviljats partiell tjänstledighet från heltidsarbete av olika personliga orsaker. 53,2 % av de anställda arbetar heltid. Vuoden lopussa sosiaali- ja terveysvirastossa oli yhteensä 815 osa-aikaista työntekijää, joiden työssäoloprosentti vaihteli. Näin ollen 46,8 % koko henkilöstöstä työskenteli osa-aikaisesti. Vastaava luku oli 48,2 % vuonna 2011. Osa-aikatyötä tekevistä 34 henkilölle on myönnetty sopimuksen mukainen osittainen hoitovapaa ja 198 henkilölle on myönnetty erilaisista henkilökohtaisista syistä osittainen virkavapaus kokoaikatyöstä. Henkilöstöstä 53,2 % työskentelee kokoaikaisesti. 33 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto Av nedanstående tabell framgår andelen deltidsanställda och heltidsanställda Seuraavasta kaaviosta ilmenee osa-aikaisten ja kokoaikaisten työntekijöiden osuudet Deltid/Osa-aika 6099%; 583 Heltid/Kokoaika; 926 Deltid/Osa-aika 50Deltid/Osa-aika 1059%; 211 49% ; 21 2.3. Årsverken 2.3. Henkilötyövuodet Antalet anställda kan också beskrivas i s.k. årsverken. Med begreppet årsverke avses ett helt års eller 365 dagars arbetsinsats av en heltidsarbetande. Anställningar som varat bara en del av året och deltidsanställningar räknas ihop till hela årsverken. Årsverkena har minskat inom social- och hälsovårdsverket med sammanlagt 21,5 årsverken. Inom resultatområdet äldreomsorg har årsverkena ökat med 10, medan antalet har minskat med 31,6 årsverken inom resultatområdet hälso- och sjukvård. Henkilöstön määrää voidaan kuvata myös ns. henkilötyövuosina. Henkilötyövuoden käsitteellä tarkoitetaan koko vuoden eli 365 päivän kokoaikatyön työpanosta. Vain osan vuotta kestäneet työsuhteet ja osa-aikaiset työsuhteet lasketaan yhteen kokonaisiksi henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet sosiaali- ja terveysvirastossa yhteensä 21,5 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet ovat lisääntyneet vanhushuollon tulosalueella 10 ja vastaavasti vähentyneet 31,6 henkilötyövuotta terveydenhuollon tulosalueella. Hälso- och sjukvård Terveydenhuolto Äldreomsorg Vanhushuolto Socialomsorg Sosiaalihuolto Miljöhälsovård Ymp.terveydenhuolto Förvaltning Hallinto Totalt/Yhteensä År/Vuosi 2011 År/Vuosi 2012 703,3 671,4 556,5 566,6 98,5 101 14,6 13,7 14 13,1 1 387,2 1 365,7 34 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto 2.4. Medelålder och åldersfördelning 2.4. Keski-ikä ja ikäjakauma Social- och hälsovårdsverkets personal har en medelålder på 45,4 år, dvs. nästan samma som i fjol. Inom resultatområdet hälso- och sjukvård är medelåldern 46,6 år, motsvarande siffra år 2011 var 47,1 år. Inom resultatområdet äldreomsorg är medelåldern 43,9 år (43,9 år 2011). Inom resultatområdet socialomsorg är medelåldern 43 år (43,9 år 2011), inom miljöhälsovården 49,9 år och inom förvaltningen 53,5 år. Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnan keskiikä on 45,4 eli miltei sama kuin edellisenä vuotena. Terveydenhuollon tulosalueella keski-ikä on 46,6 ja vastaava luku oli 47,1 vuonna 2011. Vanhushuollon tulosalueella keski-ikä on 43,9 vuotta (43,9 vuonna 2011). Sosiaalihuollon tulosalueella keskiikä on 43 (43,9 vuonna 2011), ympäristöterveydenhuollossa 49,9 ja hallinnossa 53,5 vuotta. 60 vuotta täyttäneiden työntekijöiden määrä on 140 ja pysynyt suunnilleen vuoden 2011 tasolla. Alle 30-vuotiaita on 320 (284 vuonna 2011). Antalet anställda som fyllt 60 år är 140 och har förblivit på ungefär samma nivå som år 2011. Antalet anställda under 30 år är 320 (284 år 2010). Seuraavassa taulukossa kuvataan ikäjakaumaa viiden vuoden jaksoissa. Suositusten mukaan ikävuodet >60 esitetään vuosikohtaisesti. I följande tabell presenteras åldersfördelningen med fem års intervaller. Enligt rekommendationerna redovisas åren > 60 årsvis. 300 250 200 150 100 50 3. Rekrytering, studerande och praktikanter 3.1. Rekrytering En stor satsning för att rekrytera läkare gjordes då social- och hälsovårdsverket i Jakobstad och Concordia deltog i mässutställningen med en gemensam monter under Läkardagarna i Helsingfors 9–12.1.2012 med konceptet ”Här bor kvaliteten”. Syftet var att lyfta fram regionen och ge en positiv bild av social- och hälsovårdsverket som arbetsgivare. En noggrann planering och en >68 68 67 66 65 64 63 62 61 60 55 - 59 50 - 54 45 - 49 40 - 44 35 - 39 30 - 34 25 - 29 20 - 24 <20 0 3. Rekrytointi, opiskelijat ja harjoittelijat 3.1. Rekrytointi Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto ja Concordia tekivät suurpanostuksen lääkärien rekrytointiin osallistuessaan yhteisellä messuosastolla Helsingissä 9.– 12.1.2012 pidetyille Lääkäripäiville ”Täällä asuu laatu” -konseptilla. Tarkoituksena oli tuoda seutua esille ja antaa myönteinen kuva sosiaali- ja terveysvirastosta työnantajana. Huolellinen suunnittelu ja runsaasti kävijöitä houkutellut messuosasto tuottivat konkreettisia tuloksia. Lääkäritilanne on parantunut 35 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto attraktiv monter, som drog till sig många besökare, gav konkreta resultat. Situationen bland läkarna har blivit bättre, speciellt gällande sommarvikarier. etenkin kesäsijaisten osalta. Fortfarande har man läkarbrist inom specialiteter såsom psykiatri och kirurgi och därför har man också under 2012 annonserat i olika läkartidningar och kandidatmatriklar. Svenska och finska gymnasiet har tillsammans bildat en grupp för elever som är intresserade av medicinestudier. Gruppen besökte sjukhuset och hälsovårdscentralen 10.5, då eleverna fick träffa några yngre läkare som berättade om läkaryrket och visade runt i huset. Muun muassa psykiatrian ja kirurgian erikoisaloilla on edelleenkin lääkäripulaa, minkä vuoksi vuonna 2012 on myös julkaistu työpaikkailmoituksia eri lääkärilehdissä ja kandimatrikkeleissa. Ruotsinkielinen ja suomenkielinen lukio ovat perustaneet yhteisen ryhmän lääketieteen opiskelusta kiinnostuneille oppilaille. Ryhmä vieraili sairaalassa ja terveyskeskuksessa 10.5. Oppilaat saivat tavata nuoria lääkäreitä, jotka kertoivat lääkärin ammatista ja esittelivät taloa. Personalförvaltningen besökte tillsammans med några läkare och socialarbetare Pedersöre Gymnasium i december för att inspirera elever till vårdutbildning. Novia och YA deltog också i rekryteringsförmiddagen. Henkilöstöhallinto vieraili joulukuussa yhdessä muutamien lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa Pedersören lukiossa innostamassa oppilaita hoitoalan koulutukseen. Myös Novia ja YA osallistuivat rekrytointiaamupäivään Social- och hälsovårdsverkets personalförvaltning och sjukskötare inom Potku-projektet deltog i stadens gemensamma monter på Activexpomässan 31.3–1.4. Staden hade tillsammans med omkringliggande kommuner en gemensam monter under Köpmannamässan 17–18.11. Social- och hälsovårdsverket informerade besökarna om ibruktagandet av e-recept. Socialoch hälsovårdsverket deltog också i ”Kunta etsii lääkäriä”-rekryteringsdagen i Tammerfors. Tillfället resulterade i flera kontakter som gällde sommarvikariat. Man har etablerat en personlig kontakt med ansvariga för primärhälsovården inom Pirkanmaa. Ansvariga överläkaren och professorn i allmänmedicin vid Tammerfors universitet informerade läkarna 27.1 om aktuella förändringar Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöhallinto ja Potku-hankkeen sairaanhoitaja osallistuivat kaupungin yhteisellä messuosastolla Activexpomessuille 31.3.–1.4. Kaupungilla oli naapurikuntien kanssa yhteinen osasto 17.–18.11. järjestetyillä Kauppiasmessuilla. Sosiaali- ja terveysvirasto tiedotti kävijöille sähköisen reseptin käyttöönotosta. Lisäksi sosiaali- ja terveysvirasto osallistui ”Kunta etsii lääkäriä” -rekrytointipäivään Tampereella. Tilaisuus johti useisiin kesäsijaisuuksia koskeneisiin yhteydenottoihin. Pirkanmaan perusterveydenhuollosta vastaaviin on luotu henkilökohtainen yhteys. Vastaava ylilääkäri ja Tampereen yliopiston yleislääketieteen professori tiedotti lääkäreille erikoistumiseen liittyvistä ajankohtaisista muutoksista 27.1. Vierailun yhteydessä kaksi terveyskeskuslää- 36 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto inom specialiseringen. I samband med besöket inledde två av hälsocentralläkarna sina specialiseringsstudier vid Tammerfors universitet. käriä aloitti erikoistumis-opintonsa Tampereen yliopistossa. En viktig rekryteringskanal, speciellt när man söker kortvariga vikarier, är vikariebanken. Vikariebankens tjänster erbjuds åt arbetspunkterna inom social- och hälsovårdsverket. En koordinator med sjukskötarbakgrund och en sekreterare är anställda på heltid på vikariebanken. Vikariebankens sjukskötare sköter också koordineringen av civiltjänstgörarna inom socialoch hälsovårdsverket och fungerar som kontaktperson. Under våren och sommaren 2012 har fyra civiltjänstgörare avslutat sin civiltjänst vid socialoch hälsovårdsverket och under hösten inledde två nya ungdomar sin civiltjänst i vår organisation. Tärkeä rekrytointikanava varsinkin lyhytaikaisia sijaisia hankittaessa on sijaispankki. Sijaispankin palveluja tarjotaan sosiaali- ja terveysviraston toimipisteille. Sijaispankin kokoaikaisina työntekijöinä ovat sairaanhoitajataustainen koordinaattori ja sihteeri. Sijaispankin sairaanhoitaja hoitaa myös sosiaalija terveysviraston siviilipalvelustyöntekijöiden koordinointia ja toimii yhteyshenkilönä. Kevään ja kesän 2012 aikana neljä siviilipalvelustyöntekijää sai siviilipalveluksensa valmiiksi sosiaali- ja terveysvirastossa ja syksyllä kaksi uutta nuorta aloitti siviilipalveluk-sen organsaatiossamme. I september 2012 startades en vikariepool med två närvårdare som jobbar heltid. Närvårdarna är vikarier för sjuk- och kursdagar samt semestervikarier på den allmänmedicinska avdelningen och de geriatriska avdelningarna. Poolen koordineras av vikariebanken och arbetsschema görs av vikariebankens koordinator. I november överflyttades koordineringen av Malmskas bostäder till vikariebanken. Syyskuussa 2012 perustettiin sijaispooli, jossa työskentelee kaksi kokoaikaista lähihoitajaa. Lähihoitajat toimivat sijaisina sairaus- ja kurssipäivien aikana sekä lomasijaisina yleislääketieteen osastolla ja geriatrian osastoilla. Poolia koordinoi sijaispankki, jonka koordinaattori laatii työlistat. Malmin asuntojen koordinointi siirrettiin marraskuussa sijaispankille. Sammanlagt 283 sökande har lämnat in ansökan till vikariebanken under det gångna året. Antalet sökande har ökat jämfört med föregående år. Några sökande har dragit tillbaka sin ansökan och uppgett som orsak flyttning från orten, ett nytt arbetsavtal eller en ny befattning inom vården eller arbete inom annan bransch. Vikarier har ordnats till 2667 arbetsskift på olika arbetspunkter inom vikariebankens verksamhetsområde och till 474 arbetsskift har man inte lyckats hitta någon vikarie. Om ingen vikarie hittats har arbetspunkterna själva ordnat vikarier genom byten av arbetsskift eller varit underbemannade under ifrågavarande arbetsskift. Det största behovet av vikarier har funnits inom äldreomsorgen. En del avdelningar och boendeenheter har flera ”unga pensionärer”, som ställer upp som tillfälliga vikarier. Dessa kontaktas ibland direkt från arbetspunkterna. Behovet av vikarier har minskat under år 2012 jämfört med föregående år, lika som antalet arbetsskift man inte hittat någon vikarie till. Orsaken till minskningen är att vi haft vikariepoolen under hösten. Yhteensä 283 hakijaa on tehnyt hakemuksen sijaispankkiin kuluneen vuoden aikana. Hakijoiden määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Muutama hakija on perunut hakemuksensa ja ilmoittanut syyksi paikkakunnalta poismuuton, uuden työsopimuksen tai toimen saamisen hoitoalalla tai että on saanut työtä muulla alalla. Sijaisia on järjestetty 2667 työvuoroon eri toimipisteissä sijaispankin toimialueella ja 474 työvuoroon ei ole onnistuttu löytämään sijaista. Niissä tapauksissa toimipisteet ovat järjestäneet sijaisuuden itse vaihtamalla työvuoroja tai olleet alimiehitettynä kyseisten työvuorojen ajan. Suurin sijaistarve on ollut vanhushuollossa. Osalla osastoja ja asumisyksiköistä on useita ”nuoria eläkeläisiä”, jotka tekevät tilapäisiä sijaisuuksia. Heihin otetaan toisinaan yhteys suoraan toimipisteistä. Sijaisten tarve on vähentynyt vuonna 2012 edellisvuosiin verrattuna, samoin sellaisten työvuorojen määrä, joihin ei ole löydetty sijaista. Vähentyminen johtuu siitä, että sijaispooli oli toiminnassa syksyllä. 37 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto Vikariebankens månadsstatistik år 2012 / Sijaispankin kuukausitilasto vuonna 2012 3.2. Praktikanter och studerande 3.2. Harjoittelijat ja opiskelijat En av de viktigaste rekryteringskanalerna för tillfället är att ta emot studerande på praktik och semestervikariat under deras studietid. Under år 2012 har vårdstuderande från yrkeshögskolor och yrkesinstitut haft sammanlagt 699 praktikveckor inom resultatområdet hälso- och sjukvård och 1140 praktikveckor inom resultatområdet äldreomsorg. På vårterminen fanns det 72 studerande inom hälsooch sjukvården och på höstterminen 91, motsvarande antal studerande inom äldreomsorgen var 139 och 112. Inom resultatområdet socialomsorg fanns det under det gångna året sammanlagt 23 studeranden. Det sammanlagda antalet studerande under olika perioder år 2012 var 437 (under år 2011 sammanlagt 390). Samma studerande kunde under året vara flera olika perioder, så antalet nya studerande var inte så här stort. Personalen har förtjänstfullt ställt upp som handledare för studerandena. Praktikperioderna ingår i de studerandes yrkesutbildning. Eräs tärkeimmistä nykyisistä rekrytointikanavista on opiskelijoiden vastaanottaminen harjoittelujaksoille ja lomasijaisuuksiin heidän opiskeluaikanaan. Vuonna 2012 on ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten opistojen hoitoalan opiskelijoilla ollut yhteensä 699 harjoitteluviikkoa terveydenhuollon ja 1140 vanhushuollon tulosalueella. Kevätlukukaudella oli terveydenhuollossa 72 opiskelijaa ja syyslukukaudella 91, vanhushuollon puolella vastaavat opiskelijamäärät oli 139 ja 112. Sosiaalihuollon tulosalueella oli kuluneen vuoden aikana yhteensä 23 opiskelijaa. Yhteensä opiskelijoita oli vuoden 2012 aikana eri jaksoilla 437 (vuonna 2011 yhteensä 390). Sama opiskelija saattoi vuoden aikana olla useammalla eri jaksolla, joten uusien opiskelijoiden määrä ei ollut näin suuri. Henkilöstö on toiminut ansiokkaasti opiskelijoiden ohjaajina. Harjoittelujaksot kuuluvat osana opiskelijoiden ammatilliseen koulutukseen. 38 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto Under år 2012 har prao-elever från nejdens högstadier varit på s.k. praktisk arbetslivsorientering (prao) en vecka på olika avdelningar och arbetsplatser för att i praktiken bekanta sig med olika yrken inom vården. Vuoden 2012 aikana on yläasteilta ollut ns. työelämään tutustumisjaksolla TET-oppilaita viikon ajan eri osastoilla ja työpisteissä tutustuakseen hoitoalan eri ammatteihin käytännössä. 4. Sjukfrånvaro 4. Sairauspoissaolot År 2012 uppgick sjukfrånvarodagarna inom socialoch hälsovårdsverket i genomsnitt till 16,6 dagar/anställd. Inom hälso- och sjukvården utgör sjukfrånvaron 13,3 dagar per anställd, inom äldreomsorgen 20,2 (20,7 år 2011), inom socialomsorgen 19,2 (14,5 år 2011), inom miljöhälsovården 8,4 dagar och inom förvaltningen är motsvarande siffra 1,3 dagar/anställd. Vuonna 2012 sairauspoissaolot sosiaali- ja terveysvirastossa on keskimäärin 16,6 päivää /työntekijä. Terveydenhuollossa sairauspoissaolot on 13,3 päivää/työntekijä, vanhushuollossa 20,2 (vuonna 2011 20,7), sosiaalihuollossa 19,2 (vuonna 2011 14,5 päivää), ympäristöterveydenhuollossa 8,4 päivää ja hallinnossa vastaava luku on 1,3 päivää/työntekijä. Inom resultatområdet hälso- och sjukvård har frånvaron minskat något år för år. År 2011 uppgick sjukfrånvaron inom resultatområdet hälso- och sjukvård till 13,8 dagar/anställd. Också inom äldreomsorgen har ökningen av sjukfrånvaron avstannat och t.o.m. minskat något jämfört med föregående år. Antalet sjukfrånvarodagar per person är likväl fortfarande högt och det är skäl att närmare analysera situationen. Terveydenhuoltoalueen tulosalueella poissaolot ovat vuosi vuodelta hieman vähentyneet. Vuonna 2011 sairauspoissaoloja oli terveydenhuollon tulosalueella 13,8 päivää/työntekijä. Myös vanhushuollossa sairauspoissaolojen määrän kasvu on taittunut ja jopa hieman vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Lukumäärä henkilöä kohden on kuitenkin edelleen korkea ja on syytä analysoida lähemmin. Åtgärder som främjar välmående i arbetet ska koncentreras till enheter som fortfarande har hög sjukfrånvaro och nya arbetssätt ska tas i bruk. Inom resultatområdet socialomsorg har antalet sjukfrånvarodagar per person ökat på ett oroväckande sätt, dvs. med 4,6 dagar/anställd. I slutet av år 2012 planerades att ett skilt projekt ska inledas i början av år 2013 för att utveckla innehållet i socialomsorgens verksamhet. Antalet sjukledighetsdagar inom social- och hälsovårdsverket var sammanlagt 28 877 dagar. Antalet sjukledighetsdagar har ökat med ca 456 dagar jämfört med föregående år. Under år 2010 övergick vi till en ny praxis när det gäller att anmäla sjukfrånvaro. Vid korta sjukledigheter på 13 dagar fyller arbetstagaren själv i en blankett och ger den åt sin förman. Arbetstagaren ska underrätta förmannen om att han/hon insjuknat. Sådana här korta sjukledigheter gäller närmast korta förkylningar/febersjukdomar och magsjuka eller andra plötsliga sjukdomar, som ofta är lindriga och som inte kräver läkarvård (bl.a. migrän). De korta sjukledigheterna (1–3 dagar) uppgick till sammanlagt 4601. De korta sjukledigheterna har minskat med 186 dagar. Yksikköihin, jossa on edelleen korkea sairauspoissaolojen määrä, on kohdistettava enemmän työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä sekä uusia toiminta- ja työtapoja. Sosiaalihuollon tulosalueella on sairauspoissaolopäivien lukumäärä henkilöä kohden huolestuttavasti kasvanut eli yhteensä 4,7 päivää/työntekijä. Loppuvuodesta 2012 suunniteltiin, että sosiaalihuollon sisällöllisen toiminnan kehittämiseksi perustetaan vuoden 2013 alussa oma hanke. Sairauslomapäiviä oli sosiaali- ja terveysvirastossa yhteensä 28 877 päivää. Sairauslomapäivien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 456 päivällä. Vuoden 2010 aikana siirryttiin uuteen käytäntöön koskien sairauspoissaoloilmoitusta. Lyhyissä 1-3 päivän sairauslomissa työntekijä täyttää lomakkeen itse ja antaa sen esimiehelleen. Työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan esimiehelle. Tällaiset lyhyet sairauslomat koskevat lähinnä lyhyitä flunssa/kuumetauteja ja mahatauteja tai muita äkillisiä sairauksia, jotka ovat usein lieviä ja jotka eivät tarvitse lääkärinhoitoa (mm. migreeni). Lyhyitä sairauslomia (1-3 päivää) oli yhteensä 4601. Lyhyiden sairauslomapäivien määrä on vähentynyt 186 päivää. 39 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto Inom resultatområdet hälso- och sjukvård uppgick antalet sjukledighetsdagar till sammanlagt 10 903. Den totala sjukfrånvaron inom hälso- och sjukvården år 2011 uppgick till 11 310 dagar. Inom resultatområdet äldreomsorg var antalet sjukledighetsdagar 15 255. Motsvarande siffra år 2011 var 14 980 dagar. Terveydenhuollon tulosalueella sairauslomapäivien määrä oli yhteensä 10 903. Vuoden 2011 sairauspoissaolojen määrä terveydenhuoltoalueella oli yhteensä 11 310 päivää. Vanhushuollon tulosalueella sairauslomapäivien lukumäärä oli 15 255. Vuoden 2011 vastaava luku oli 14 980 päivää. Vuoden 2012 aikana on kirjattu 475 työtapaturmasta johtuvaa sairauslomapäivää. Työtapaturmasta johtuvien sairauslomapäivien määrä on pysynyt samalla tasolla sosiaali- ja terveysvirastossa. Terveydenhuollossa päiviä oli 312 kun taas vuonna 2011 niitä oli 209 ja vastaava luku vanhushuollon tulosalueella oli 162 (237 vuonna 2011). Under år 2012 registrerades 475 sjukledighetsdagar p.g.a. arbetsolycksfall. Antalet sjukledighetsdagar p.g.a. arbetsolycksfall har förblivit på samma nivå inom social- och hälsovårdsverket. Inom hälso- och sjukvården registrerades 312 dagar, motsvarande siffra för år 2011 var 209 dagar och inom resultatområdet äldreomsorg 162 dagar (237 dagar år 2011). Pitkien sairauslomapäivien määrä on edelleen korkea verrattuna lyhyisiin. Pitkät ja toistuvat sairauspoissaolot viittaavat alenevaan työkykyyn. Toistu-villa pitkillä sairauslomilla on vahva yhteys työkyvyttömyydestä johtuvaan varhaiseläkkeeseen ennen 55 vuoden ikää. Yhteys on voimakkaampi tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa sekä mielenterveyden häiriöissä, kun taas lyhyillä sairauspoissaoloilla ei ole vastaavaa yhteyttä. Sen vuoksi Työterveyslaitoksen tutkijalääkärit katsovat, että henkilöstön terveyden edistämisen ja varhaisten eläkkeiden ehkäisemisen kannalta on keskityttävä pitkien sairauspoissaolojen ja toistuvien pitkien/ keskipitkien sairauspoissaolojen ehkäisemiseen. Antalet sjukledighetsdagar p.g.a. lång sjukfrånvaro är fortfarande högt jämfört med antalet dagar p.g.a. kort sjukfrånvaro. Långa och upprepade sjukfrånvaron tyder på nedsatt arbetsförmåga. Upprepade långa sjukfrånvaron har också starkt samband med risk för att bli förtidspensionerad till följd av invaliditet från 55 års ålder. Sambandet är starkare vid sjukdomar i stöd- och rörelseorganen och mentala störningar, medan kort sjukfrånvaro inte har motsvarande samband. Därför anser Arbetshälsoinstitutets forskande läkare att vi med tanke på personalens hälsa och för att förebygga förtida pensioneringar ska koncentrera oss på att förebygga långa sjukfrånvaron och upprepade långa/medellånga sjukfrånvaron. Yksi tapa sairauspoissaolojen vähentämiseksi on jo aikaisessa vaiheessa seurata työkykyä ja minimoida sairauspoissaolot yhdistämällä henkilöstöpalvelut, työterveystyö, työsuojelutyö ja esimiehen kanssa käytävät kehityskeskustelut. Ett sätt att minska på sjukfrånvaron är att redan i ett tidigt skede följa med arbetsförmågan och minimera sjukfrånvaron genom att kombinera de tjänster som finns för personalen, företagshälsovård, arbetarskyddsarbete och utvecklingssamtal med förmannen. 40 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto Arbetsolycksfall dgr Työtapaturmat Sjukledighet Sjukledighet 1-3 dgr över 3 dgr Sair.poissaolo Sair.poissaolo pvä Hälso- och sjukvården Terveydenhuolto Äldreomsorg vanhushuolto 1-3 pv Totalt Antal sjukdagar Yhteensä Sairauspoissaolopvä per anställd yli 3 pv:ää työnt. kohden 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 209 312 2 011 2 085 9 091 8 506 11 310 10 903 13,9 13,3 237 162 2 368 2 140 12 376 12 953 14 980 15 255 20,7 20,2 364 342 1 241 2 205 1 607 2 547 14,5 19,2 Socialomsorg Sosiaalihuolto 2 15 Miljöhälsovård 137 152 8,4 Ymp.terveydenhuolto Förvaltning Hallinto Soc.- o. hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto 10 1 30 19 95 0 135 20 9 1,3 457 475 4 787 4 601 23 177 23 801 28 421 28 877 16,9 16,6 De åtgärder som vidtagits inom Tyhy-verksamheten för att minska sjukfrånvaron har inriktats på enheter där sjukfrånvaron var hög år 2011. Inom Tyhyprojektet har man fäst uppmärksamhet vid de stora sjukfrånvaroorsakerna: stöd- och rörelseorganens sjukdomar, andningsorganens sjukdomar, psykiska sjukdomar och syndrom. För personalen på de här enheterna har man under det gångna året ordnat fortbildning i ergonomi och handledning i användning av hjälpmedel. Dessutom har utvecklingseftermiddagar kring temat välmående i arbetet ordnats för personalen. Tyhy-toiminnan toimenpiteet sairauspoissaolojen vähentämiseksi on kohdennettu yksikköihin, joissa oli vuonna 2011 korkeat sairauspoissaolot. Tyhyprojektissa on kiinnitetty huomiota suuriin sairauspoissaolojen aiheuttajiin, kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinten sairaudet, psyykkiset sairaudet ja oireyhtymät. Näiden yksiköiden henkilökunnalle on järjestetty kuluneen vuoden aikana ergonomiaan liittyvää täydennyskoulutusta ja opastusta apuvälineiden käyttöön. Lisäksi henkilökunnalle on järjestetty työhyvinvointiin liittyviä kehittämisiltapäiviä. År 2012 uppdaterades programmet ”Tillsammans stöder vi arbetsförmågan” p.g.a. en lagändring. Efter ändringen är förmannen skyldig att anmäla till företagshälsovården senast när en arbetstagares sjukfrånvaro har räckt 30 dagar under ett kalenderår eller 12 månader. På det här viset kan arbetstagarens arbetsförmåga och förutsättningar att fortsätta sitt arbete bedömas i ett tidigare skede. Vuonna 2012 ”tuetaan työkykyä yhdessä”-ohjelmaa päivitettiin lakimuutoksen vuoksi. Muutoksen myötä esimies on velvollinen tekemään työterveyshuoltoon ilmoituksen viimeistään silloin, kun työntekijän sairauspoissaolo on kestänyt 30 päivää yhden kalenterivuoden tai 12 kuukauden ajan. Näin työntekijän työkykyä ja edellytyksiä jatkaa työntekoa voidaan arvioida varhaisemmassa vaiheessa. 5. Personalkostnader 5. Henkilöstökulut Personalkostnaderna inom social- och hälsovårdsverket uppgick under det gångna året till 60 041 632 euro. I budgeten för år 2012 hade reserverats 60 597 551 euro. Henkilöstökulut olivat sosiaali- ja terveysvirastossa kuluneena vuonna 60 041 632 euroa. Talousarvioon oli vuodelle 2012 varattu 60 597 551 euroa. Inom förvaltningen uppgick personalkostnaderna till 855 592 euro, inom hälso- och sjukvården uppgick personalkostnaderna till 31 532 659 euro Hallinnon osalta henkilöstökulut olivat 855 592 euroa, terveydenhuollon osalta henkilöstökulut olivat 31 532 659 euroa ja vanhushuollon osalta 41 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto och inom äldreomsorgen till 22 948 240 euro samt inom socialomsorgen till 4 147 543 euro. Inom miljöhälsovården uppgick personalkostnaderna år 2012 till 557 598 euro. 22 948 240 euroa sekä sosiaalihuollossa 4 147 543 euroa. Ympäristöterveydenhuollossa henkilöstömenot olivat 557 598 euroa vuonna 2012. Vuoden 2012 talousarvioon oli varattu 70 000 euroa palkkojen yhtenäistämiseen ja tämä oli kolmivuotisen palkkaharmonisoinnin viimeinen erä. I budgeten för år 2012 hade 70 000 euro reserverats för löneharmonisering, och det här var den sista potten av den treåriga löneharmoniseringen. Loppusyksyllä 2012 neuvoteltiin Malmin päiväpäivystyksen siirtymisestä ostopalveluista omaksi toiminnaksi. Tätä varten tehtiin oma paikallinen sopimus. Sopimus astuu voimaan vuoden 2013 alusta. På senhösten 2012 förhandlades om att jouren vid Malmska dagtid skulle övergå från köptjänster till verksamhet i egen regi. För ändamålet ingicks ett eget lokalt avtal. Avtalet träder i kraft i början av år 2013. Personalkostnader Hälso- och sjukvård Terveydenhuolto Äldreomsorg Vanhushuolto Socialomsorg Sosiaalihuolto Miljöhälsovård Ymp.terveydenhuolto Förvaltning Hallinto Totalt/Yhteensä Löner och arvoden Lönebikostnader 2011 2012 2011 2012 2011 2012 30 999 213 31 532 659 25 501 295 25 819 702 5 497 918 5 712 957 21 411 250 22 948 240 17 596 729 18 777 619 3 814 522 4 170 621 3 860 184 4 147 543 3 077 261 3 275 182 782 923 872 361 607 031 557 598 469 739 437 508 137 292 120 090 947 605 855 592 789 443 709 753 158 163 145 839 47 434 467 49 019 764 10 390 818 11 021 868 57 825 283 60 041 632 6. Kompetensutveckling 6. Ammattitaidon kehittäminen Fortbildningen omfattar ordinarie och tidsbunden personal inom vård- och serviceenheterna vid social- och hälsovårdsverket. Enheten uppgör på basen av individuella kartläggningar och utvecklingssamtal en egen fortbildningsplan. Fortbildningen uppföljs på individuell och organisationsnivå. Inom social- och hälsovårdsverkets personalavdelning registreras externa och interna fortbildningsdagar. Förmannens uppgift är att följa upp fortbildningsdagarnas antal och innehåll med hjälp av personliga fortbildningskort. Målet är att ständigt öka den interna utbildningen för att ha möjlighet för flera att delta i utbildningarna. Under 2012 har man övergått till att ordna mera halvdagsutbildningar för att bidra till inbesparingar i form av kostnadseffektiva utbildningar. Täydennyskoulutuksen piiriin kuuluvat sekä vakinaiset että määräaikaiset sosiaali- ja terveysviraston hoitoja palveluyksikköjen työntekijät. Kukin yksikkö laatii oman täydennyskoulutussuunnitelmansa henkilökohtai-sten osaamiskartoitusten ja kehityskeskustelujen perusteella. Täydennyskoulutusta seurataan yksilöja organisaatiotasolla. Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöosasto kirjaa ulkoiset ja sisäiset täydennyskoulutuspäivät. Esimiesten tehtävänä on seurata täydennyskoulutuspäivien määrää ja sisältöä henkilökohtaisten täydennyskoulutuskorttien avulla. Tavoitteena on lisätä sisäistä koulutusta jatkuvasti, jotta useammilla olisi mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Vuonna 2012 on säästösyistä ryhdytty järjestämään enemmän puolipäiväkoulutuksia niiden kustannustehokkuuden vuoksi. 42 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto Antalet anställda 31.12.2012 inom social- och hälsovårdsverket var 1741. År 2011 inleddes en gemensam förmannautbildning, i samarbete med Optima, som leder till specialyrkesexamen inom ledarskap. En del av utbildningsdagarna har varit gemensamma för alla förmän inom organisationen. En utvärdering av förmannautbildningen har gjorts via Webropol. Sammanställningen kommer att användas som underlag för fortsatt planering. Strategin för personalutveckling har presenterats i staden Jakobstads samarbetsgrupp och personalsektion och godkänts. Sosiaali- ja terveysvirastossa oli 1741 työntekijää 31.12.2012. Vuonna 2011 aloitettiin yhteistyössä Optiman kanssa yhteinen esimieskoulutus, joka johtaa johtamisen erikoisammattitutkintoon. Osa koulutuspäivistä on ollut yhteisiä organisaation kaikille esimiehille. Esimieskoulutuksesta on laadittu arviointi Webropolin kautta. Koostetta käytetään jatkosuunnittelun perustana. Henkilöstön kehittämisstrategia on esitelty ja hyväksytty Pietarsaaren kaupungin yhteistoimintaryhmässä ja henkilöstöjaostossa. Vuoden aikana on jatkettu yhteistyötä Välittäjä- ja Kaste-hankkeissa. Kaste-hankkeessa on tehty toimiala- ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä luomalla yhteiset ja yksilöidyt prosessikuvaukset Huoli puheeksi -menetelmän ”huolivyöhykkeistä”. Ruokapalvelun ja teknisen sektorin edustajista koostuva ryhmä on saanut osallistua yhteistyössä Optiman kanssa FuSe-pilottihankkeeseen (Fungerande servicestruktur genom starkare kund- och personalrelationer). FuSe-hankkeessa pilotoitiin myös henkilökohtainen valmennus sen selvittämiseksi, vastaako menetelmä hankkeen tavoitteita asiakasja henkilöstösuhteiden vahvistamisesta. Erikoisammattitutkintoon johtavaan johtamiskoulutukseen osallistujat ovat saaneet tutustua valmennukseen, ja viittä valmennukseen osallistunutta esimiestä haastateltiin. Haastatellut katsoivat, että valmennus on tukenut heidän kehittymistään johtajana. Vuonna 2012 aloitettiin laaja kognitiivisen psykoterapian koulutus. Koulutus kestää vuoteen 2014 ja sisältää sekä seminaaripäiviä että ryhmäohjausta. Sosiaali- ja terveysvirasto toimi yhdessä kuntaliiton kanssa osajärjestäjänä Krisberedskap i Svenskfinland -seminaarissa, joka pidettiin Kuntatalossa Helsingissä 3.5.2012. Under året har samarbetet med Välittäjä- och Kasteprojekten fortsatt. Inom Kaste-projektet har man haft sektor- och kommunöverskridande samarbete med att bygga upp gemensamma och specifika processbeskrivningar över ”bekymmerszonerna” i Ta upp oron. I samarbete med Optima har en grupp deltagare från kosthållet och tekniska sidan fått delta i ett pilotprojekt FuSe (Fungerande servicestruktur genom starkare kund- och personalrelationer). Individuell coachning piloterades också inom FuSe för att undersöka om metoden svarar mot projektets målsättningar kring att stärka kund- och personalrelationer. Deltagarna i ledarskapsutbildningen som leder till specialyrkesexamen har fått ta del av coachningen och fem av förmännen som deltagit i coachningen intervjuades. De intervjuade ansåg att coachning har stött deras utveckling som ledare. En omfattande utbildning inom kognitiv psykoterapi påbörjades 2012. Utbildningen pågår till 2014 och utbildningen innehåller både seminariedagar och grupphandledning. Social- och hälsovårdsverket har stått som delarrangör tillsammans med kommunförbundet för ”Krisberedskap i Svenskfinland”, ett seminarium som hölls i Kommunernas hus i Helsingfors 3.5.2012. 6.1. Antal fortbildningsdagar per yrkesgrupp 6.1. Täydennyskoulutuspäivien määrä ammattiryhmittäin År 2012 har man samlat in fortbildningsstatistiken via Webropol för att uppnå en noggrannare och bättre uppföljning. Fortbildningsdagarna under år 2012 var sammanlagt 4282, varav 1936 (45 %) var interna. Av hela personalen deltog 69 % i fortbildning och dagarnas antal var i medeltal 3,5. Tarkempaa ja parempaa seurantaa varten on täydennyskoulutustilasto koottu vuonna 2012 Webropolin kautta. Vuonna 2012 täydennyskoulutuspäiviä oli yhteensä 4282, joista 1936 (45 %) oli sisäisiä. Koko henkilöstöstä osallistui täydennyskoulutuksiin 69 % ja täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,5 henkilöä kohden. Enligt Kommunala arbetsmarknadsverkets statistik 2011 var motsvarande siffror i hela landet 67,8 % Kunnallisen työmarkkinalaitoksen laatiman vuoden 43 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto och 4,0 dagar/person för personer som deltagit i fortbildning. Grupp 2 Ryhmä 2011 tilaston mukaan koko maan vastaavat luvut olivat 67,8 % ja 4,0 päivää/ henkilö. Grupp 3 Grupp 4 Ryhmä Ryhmä Grupp 5 Totalt Ryhmä personer som Yrkeshögskole-. Grundexamen . Övrig personal Stöd/kontors- Läkare, tandläk., el. insitutnivå el. på skolnivå med högskoleex. personal veterinärer Ammattikorkea.- Perustutkinto Muu henkilöstö Tuki-/toimisto- Lääkärit, hammas- Sos.työntekijät täyd.koul. tai opistotaso tai koulutaso korkeakoul.tutk. henkilöstö lääk., eläinlääk. osallistuneet Antalet anställda Socialarbetare omfattas Yhteensä 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 624 610 630 700 60 99 239 241 92 91 84 % 82 % 69 % 61 % 68 % 86 % 44 % 56 % 78 % 71 % 2228 2115 1211 1001 290 467 231 318 390 381 137 157 4487 4282 527 498 434 424 41 85 105 135 72 65 30 30 1209 1207 4,2 4,3 2,8 2,4 7,1 5,5 2,2 2,4 5,4 5,9 4,6 5,2 3,7 3,5 32 2011 32 2012 1741 Työntekijöiden määrä Deltagit % 94 % 94 % 69 % Osallistuneet % Utbildningsdagar Täyd.koulut.päivät Utbildningsdeltagare Täyd.koulut.osall. Medeltal dagar/delt. Keskiarvo pvä/osall. Ur följande tabell framgår antalet anställda inom de olika resultatområdena, antalet deltagare, utbildningsdagarnas antal samt det genomsnittliga antalet fortbildningsdagar per resultatområde. Anställda Työntekijät Hälso- och sjukvården Terveydenhuolto Äldreomsorg vanhushuolto Socialomsorg Sosiaalihuolto Miljöhälsovård Ympäristöterveydenhuolto Förvaltning Hallinto Totalt/Yhteensä Seuraavasta taulukosta ilmenevät eri tulosalueiden työntekijämäärä, osallistujamäärä, koulutuspäivien määrä sekä keskimääräinen täydennyskoulutuspäivien lukumäärä tulosaluetta kohden. Deltagare Antal Utbildnings- Medeltal i utbildning deltagare % dagar dgr/delt. Koulutukseen Osallistuja- Koulutus- Keskiarvo osallistuneet määrä % päiviä pvä/osall. 2011 2012 2011 2012 809 819 668 641 722 756 411 111 133 18 2012 2011 2012 2011 2012 83 % 78 % 2597 2611 3,9 4,1 448 57 % 59 % 1353 1173 3,3 2,6 108 94 97 % 71 % 450 382 4,2 4,1 18 12 12 67 % 67 % 38 61 3,2 5,1 17 15 10 12 59 % 80 % 49 55 4,9 4,6 1677 1741 1209 1207 75 % 69 % 4487 4282 3,7 3,5 44 2011 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto Läkarna, tandläkarna och veterinärerna hade 381 (390 år 2011) fortbildningsdagar. Av dem deltog 71 % (78 % år 2011) i fortbildning och i medeltal hade de 5,9 (5,4 år 2011) fortbildningsdagar. År 2011 var motsvarande siffror i hela landet för läkare och tandläkare 88,3 % och 6,7 fortbildningsdagar per deltagare. 85 personer med högre högskoleutbildning deltog i 467 fortbildningsdagar. Motsvarande siffror 2011 var 41 deltagare som deltog i 290 fortbildningsdagar, i medeltal 5,5 dagar per deltagare. Motsvarande siffra i hela landet år 2011 var 5,1 dagar per deltagare och 81,1 %. Personer med examen på yrkeshögskole- eller institutnivå hade sammanlagt 2115 (2228 år 2011) fortbildningsdagar. Av dem deltog 82 % (84 % år 2011) i fortbildning och i medeltal hade de 4,3 (4,2 år 2011 fortbildningsdagar. År 2011 var motsvarande siffra i hela landet för denna grupp 76,8 % och 4,3 dagar per deltagare. Personer med grundexamen eller examen på skolnivå hade sammanlagt 1001 fortbildningsdagar. År 2011 var motsvarande antal 1211 dagar. Av dem deltog 61 % (69 % år 2011) i fortbildning och i medeltal hade de 2,4 fortbildningsdagar per deltagare. År 2011 var motsvarande siffror i hela landet 65,2 % och 3,4 utbildningsdagar per deltagare. Kontors- stöd- och informationspersonal hade sammanlagt 318 (231 år 2011) fortbildningsdagar. De hade i medeltal 2,4 fortbildningsdagar per deltagare. Av denna grupp hade 56 % (44 % år 2011) deltagit i fortbildning. Motsvarande siffror i hela landet 2011 var 48,6 % och 2,8 dagar. Lääkäreillä, hammaslääkäreillä ja eläinlääkäreillä oli 381 täydennyskoulutuspäivää (390 vuonna 2011). Täydennyskoulutukseen osallistui 71 % (78 % vuonna 2011) ja täydennyskoulutuspäiviä oli henkilöä kohden keskimäärin 5,9 (5,4 vuonna 2011). Koko maan lääkärien ja hammaslääkärien vastaavat luvut vuonna 2011 olivat 88,3 % ja 6,7 täydennyskoulutuspäivää osallistujaa kohden. 85 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta osallistui 467 täydennyskoulutuspäivään. Vuoden 2011 vastaavat luvut olivat 41 osallistujaa, jotka osallistuivat 290 täydennyskoulutuspäivään. Keskimäärin päiviä oli osallistujaa kohden 5,5. Koko maan vastaavat luvut vuonna 2011 olivat 5,1 päivää osallistujaa kohden ja 81,1 %. Ammattikorkeakoulu- tai opistotason tutkinnon suorittaneet osallistuivat 2115 täydennyskoulutuspäivään (2228 vuonna 2011). Täydennyskoulutukseen osallistui 82 % (84 % vuonna 2011) ja täydennyskoulutuspäiviä työntekijää kohden oli keskimäärin 4,3 (4,2 vuonna 2011). Koko maan vastaavat luvut vuonna 2011 olivat 76,8 % ja 4,3 päivää osallistujaa kohden. Perustutkinnon tai koulutason tutkinnon suorittaneet osallistuivat yhteensä 1001 täydennyskoulutuspäivään. Vuoden 2011 vastaava määrä oli 1211 päivää. Täydennyskoulutukseen osallistui 61 % (69 % vuonna 2011) ja täydennyskoulutuspäiviä osallistujaa kohden oli keskimäärin 2,4. Koko maan vastaavat luvut vuonna 2011 olivat 65,2 % ja 3,4 koulutuspäivää osallistujaa kohden. Toimisto-, tuki- ja tietohallintohenkilöstö osallistui yhteensä 318 täydennyskoulutuspäivään (231 vuonna 2011). Täydennyskoulutuspäiviä työntekijää kohden oli keskimäärin 2,4. Täydennyskoulutukseen osallistui 56 % (44 % vuonna 2011). Koko maan vastaavat luvut vuonna 2011 olivat 48,6 % ja 2,8 päivää. 6.2. Intern personalutbildning 6.2. Sisäinen täydennyskoulutus Inom social- och hälsovårdsverket ordnades sammanlagt 93 interna fortbildningsdagar (58 år 2011). Sammanlagt 3615 personer deltog (2425 deltog 2011) i dessa fortbildningstillfällen. Utöver detta ordnas intern utbildning för unga och specialiserande läkare varje vecka, där också annan personal har möjlighet att delta. För läkarna och Sosiaali- ja terveysvirastossa järjestettiin yhteensä 93 sisäistä täydennyskoulutuspäivää (58 vuonna 2011). Täydennyskoulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 3615 henkilöä (2425 vuonna 2011). Lisäksi joka viikko järjestetään nuorille ja erikoistuville lääkäreille sisäistä koulutusta, johon myös muulla henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua. 45 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto övriga intresserade ordnas varje fredag intern utbildning, där egen personal eller utomstående föreläsare engageras. Läkarnas fredagsmeeting är välbesökt och deltagarantalet brukar vara kring 30. Olika enheter ordnar också egna interna utbildningstillfällen som inte statistikförs. Man strävar till att öka den mångprofessionella utbildningen eftersom personalen i framtiden kommer att arbeta mera i team. Lääkäreille ja muille kiinnostuneille järjestetään joka perjantai sisäistä koulutusta, jossa luennoitsijoina on joko omaa henkilöstöä tai ulkopuolisia. Lääkärien perjantai-meetingit ovat suosittuja ja osallistujia on yleensä noin 30. Lisäksi eri yksiköt järjestävät omia sisäisiä koulutustilaisuuksia, joita ei tilastoida. Moniammatillista koulutusta pyritään lisäämään, koska henkilöstön tiimityöskentely lisääntyy tulevaisuudessa. 6.3. Kostnader för personalens utbildning 6.3. Täydennyskoulutuskustannukset Totalkostnaderna för fortbildning inom social- och hälsovårdsverket var år 2012 447 791 € (430 763 € år 2011) eller per anställd (deltagare) 371 € (356 € år 2011). Dagtraktamenten och resekostnader vid fortbildning ingår. Sosiaali- ja terveysviraston täydennyskoulutuksen kustannukset olivat vuonna 2012 yhteensä 447 791 € (430 763 € vuonna 2011) eli 371 € työntekijää (osallistujaa) kohden (356 € vuonna 2011). Summaan sisältyvät täydennyskoulutusten päivärahat ja matkakustannukset. 7. Personalens välbefinnande på social- och hälsovårdsverket 7. Henkilöstön hyvinvointi sosiaali- ja terveysvirastossa Bland social- och hälsovårdsverkets personal genomfördes i mars – april år 2012 en enkät om välbefinnande. Undersökningen beställdes från Arbetshälsoinstitutet. Enkäten, som omfattar hela landet, besvaras av sammanlagt 20 000 arbetstagare. Malmska hälso- och sjukvårdsområdet, och Jakobstads sjukhus före det, har varit med i Arbetshälsoinstitutets undersökning allt sedan år 2000. Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnalle tehtiin vuonna 2012 maalis- huhtikuun aikana hyvinvointikysely. Tutkimus tilattiin työterveyslaitokselta ja koko maata kattavaan kyselyyn osallistuu maassamme yhteensä 20 000 työntekijää. Malmin terveydenhuoltoalue ja sitä ennen Pietarsaaren sairaala on ollut mukana työterveyslaitoksen tutkimuksessa jo vuodesta 2000 lähtien. Kysely lähetettiin webropolin avulla sähköpostitse. Vastauksia tuli yhteensä 1029 kappaleita, joten vastausprosentti oli 72 %. Aineiston analyysissä tunnuslukuina käytettiin keskiarvoa ja prosenttitaulukointia. Enkäten sändes via webropol med e-post. Sammanlagt 1029 svar inkom, så svarsprocenten var 72 %. Vid analysen av materialet användes medeltal och procenttabeller som nyckeltal. Resultaten av undersökningen visade att belastningen, stressen och kraven i arbetet var större än hos genomsnittet av den hälso- och sjukvårdspersonal som deltog i undersökningen. På resultatenheterna inom äldreomsorgen och i synnerhet på de geriatriska avdelningarna upplevdes belastningen och stressen i arbetet som mycket stora. Tutkimustulokset osoittivat, että työn kuormittavuus, työpaine ja työn vaatimukset ovat suuremmat kuin tutkimukseen osallistuneella terveydenhuollon henkilöstöllä keskimäärin. Vanhushuollon tulosyksiköissä ja varsinkin geriatrian osastoilla työn kuormittavuus ja työpaineet koettiin erittäin korkeiksi. 46 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto Belastningen i arbetet / Työn kuormittavuus 5 4,5 4 3,48 3,63 3,41 3,5 3,15 3 2,5 2 1,5 1 Hela organisationen Koko organisaatio Äldreomsorgen Vanhushuolto Socialomsorgen Sosiaalihuolto Som motvikt till den ökade belastningen i arbetet har personalen på social- och hälsovårdsverket flera skyddande faktorer som har en positiv inverkan på arbetshälsan och välbefinnandet. De anställda upplevde att de har kontroll över sitt arbete och möjligheter att påverka. Hälso- och sjukvård Terveydenhuolto Työn kuormittavuuden lisääntymisen vastapainona Pietarsaaren kaupungin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöllä on useita suojaavia tekijöitä, joilla on puolestaan myönteinen vaikutus työterveyteen ja hyvinvointiin. Työntekijät kokivat, että he voivat hallita työtään ja että heillä on vaikutusmahdollisuuksia. Personalen på social- och hälsovårdsverket, och i synnerhet inom resultatområdet äldreomsorg, upplevde förändringarna under det gångna året som mycket stora. Personalen inom resultatområdet socialomsorg hade en positivare inställning till förändringen. ja terveysviraston ja varsinkin Sosiaalivanhushuollon tulosalueen henkilökunta koki viimeisen vuoden aikana tapahtuneet muutokset erittäin suuriksi. Positiivisemmaksi muutoksen koki sosiaalihuollon tulosalueen henkilökunta. Trots den stora förändringen i organisationen upplever personalen att ledarnas och förmännens beslutsfattande inom organisationen samt bemötandet från deras sida är rättvist. En fungerande arbetsgemenskap spelar också en viktig roll när det gäller att genomföra en förändring. Arbetsgemenskapen, samarbetet och vi-andan, dvs. det sociala kapitalet, fungerade bra i organisationen som helhet. Organisaatiossa tapahtuneesta suuresta muutoksesta huolimatta henkilöstö kokee organisaation johtajien ja esimiesten päätöksenteon sekä heiltä saadun kohtelun oikeudenmukaiseksi. Työyhteisön toimivuudella on myös tärkeä osa muutoksen läpiviemisessä. Työyhteisö, yhteistyö ja me-henki eli ns. sosiaalinen pääoma toimi myös koko organisaatiossa kokonaisuudessaan hyvin. ja Kaiken kaikkiaan tulokset sosiaaliterveysviraston osalta olivat hyviä ja jopa joiltakin osin jopa maan parhaita. Eri yksiköiden ja osastojen välillä saattoi kuitenkin joiltakin osin olla merkittäviä eroavaisuuksia. Tulokset on käyty läpi yksiköissä ja mahdollisia kehittämiskohteista on pohdittu yhdessä henkilöstön kanssa. Resultaten för social- och hälsovårdsverkets del var allt som allt goda och till vissa delar t.o.m. bland de bästa i landet. I vissa hänseenden förekom det likväl betydande skillnader mellan olika enheter och avdelningar. Man har gått igenom resultaten i enheterna och personalen har tillsammans funderat på eventuella utvecklingsobjekt. 47 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto Rättvist beslutsfattande / Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 5 4,5 4 3,48 3,5 3,23 3,17 3,22 Hela organisationen Koko organisaatio Äldreomsorgen Vanhushuolto 3 2,5 2 1,5 1 Socialomsorgen Sosiaalihuolto Hälso- och sjukvård Terveydenhuolto Kontroll över arbetet / Työn hallinta 5 4,5 4 3,86 4,04 3,95 Socialomsorg Sosiaalihuolto Hälso- och sjukvård Terveydenhuolto 3,71 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Hela organisationen Koko organisaatio Äldreomsorg Vanhushuolto 48 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto Förändringarnas art / Muutosten laatu 0,66 0,7 Hel a orga ni s a tionen Koko orga ni s a a ti o 0,6 0,5 Äl dreoms orgen Va nhus huol to 0,4 0,3 Soci a l oms orgen Sos i a a l i huol to 0,2 0,24 0,19 0,1 Hä l s o- och s jukvå rd Terveydenhuol to 0 -0,01 1 -0,1 Utvecklingssamtalen hade under de senaste 12 månaderna förverkligats endast till 39 %. De få utvecklingssamtalen kan å ena sidan bero på byte av förman, i synnerhet inom resultatområdet äldreomsorg, å andra sidan på de stora förändringar som fortsättningsvis är på gång inom organisationen. Kehityskeskustelut viimeisen 12 kuukauden aikana olivat toteutuneet vain 39 prosenttisesti. Kehityskeskustelujen vähäisyyteen voi toisaalta vaikuttaa esimiesten vaihtuminen varsinkin vanhushuollon tulosalueella sekä edelleen meneillään olevat suuret muutokset organisaatiossa. 8. Introduktion 8. Perehdytys Social- och hälsovårdsverket gjorde hösten 2012 en undersökning om hur introduktionen för nyanställda har fungerat i organisationen. Alla nyanställda och vikarier som under tiden januari – augusti 2012 hade en tillfällig anställning, ombads svara på några frågor om hur introduktionen fungerade på den egna arbetsplatsen. Frågeformulären sändes till de anställdas e-mailadresser. Tillfälligt anställda som saknade e-mailadress uppmanades svara på enkäten via portalen. 247 svar erhölls. Svaren bearbetades och analyserades på olika nivåer. Resultatet av enkäten visade, att introduktionen i organisationen och arbetsuppgifterna har fungerat rätt bra. Det framkom dock att informationen om arbetarskyddet bör utvecklas. Ett annat utvecklingsområde är frågor kring patient-/klientsäkerhet. Stämningen på arbetsplatsen var överlag god. De nyanställda upplevde att det var lätt att ta kontakt med personalen. 75 % av de som svarade var beredda att gärna eller mycket gärna rekommendera sin arbetsenhet åt andra. Sosiaali- ja terveysvirasto teki syksyllä 2012 tutkimuksen siitä, miten uusien työntekijöiden perehdyttäminen on toiminut organisaatiossa. Kaikkia uusia työntekijöitä ja sijaisia, joilla oli tilapäinen palvelussuhde tammi – elokuussa 2012, pyydettiin vastaamaan muutamiin kysymyksin, jotka koskivat perehdytyksen toimivuutta omalla työpaikalla. Kyselylomake lähetettiin työntekijöiden sähköpostiosoitteisiin. Tilapäisiä työntekijöitä, joilla ei ollut sähköpostiosoitetta, kehotettiin vastaamaan kyselyyn portaalissa. Vastauksia tuli 247. Vastauksia käsiteltiin ja analysoitiin eri tasoilla. Kyselyn tulos osoitti, että organisaatioon ja työtehtäviin perehdyttäminen on toiminut varsin hyvin. Kävi kuitenkin ilmi, että tietosuojaa koskevaa tiedotusta on kehitettävä. Toisena kehittämisalueena ovat potilas-/asiakasturvallisuuteen liittyvät seikat. Työpaikan ilmapiiri oli yleisesti ottaen hyvä. Uudet työntekijät kokivat, että henkilöstöön oli helppo tutustua. Vastanneista 75 % oli valmiita suosittelemaan työpaikkaa muille mielellään tai erittäin mielellään. 49 Social- och hälsovårdsverket Sosiaali- ja terveysvirasto 9. Personalens representant i ledningsgruppen 9. Henkilöstön edustaja johtoryhmässä Sosiaali- ja terveysviraston organisaatiomallin mukaan henkilöstöllä on kaksi edustajaa johtoryhmässä, joka kokoontuu yleensä kerran viikossa. Henkilöstön edustus on kiertänyt ammattijärjestöjen (pää)luottamusmiesten keskuudessa. Enligt social- och hälsovårdsverkets organisationsmodell har personalen två representanter i ledningsgruppen, som i regel håller möten varje vecka. Personalrepresentationen har cirkulerat mellan de fackliga organisationernas (huvud) förtroendemän. 50 Pärmbilden är konstverket ”Utkiken / Tähystäjä ” som utdelades vid festlighet den 30.11.2012 till personer som under året 2012 uppnått 20 tjänsteår. Konstnär är Eva Spikbacka. Konstverket på baksidan ”Måspar / Lokkipari ” utdelades till personer som uppnått 30 eller 40 tjänsteår. Konstnär är Sven Svanbäck. Båda konstverken är tryckt i 50 numrerade exemplar. Kansikuva on taideteos nimeltään ”Utkiken / Tähystäjä ” ja se jaettiin 30.11.2012 pidetyssä juhlassa henkilöille jotka ovat vuoden 2012 aikana saavuttaneet 20 palvelusvuotta. Taiteilija on Eva Spikbacka. Takasivun taideteos ”Måspar 7 Lokkipari ” jaettiin henkilöille jotka olivat saavuttaneet 30 tai 40 palvelusvuotta. Taiteilija on Sven Svanbäck. Kumpaakin taideteosta on painettu 50 numeroitua kappaletta.
© Copyright 2024