Oletko Messissä?, s. 11 - Suomen Meripelastusseura

4/2014
Oletko Messissä?, s. 11
Pelastajat ilmassa, s. 16
Edu Kettunen on tarinankertoja, s. 26
28.koulutuspäivät
meripelastustaitokilpailut
50.
Turussa, s. 9-15 6.-8.3.2015, s. 18
www.furuno.fi
Furuno Finland toivottaa
tunnelmallista joulua
kaikille vesilläliikkujille
Meiltä korkealaatuiset tuoteperheet pelastusaluksesta huviveneeseen:
Furuno navigointijärjestelmät
McMurdo
hätälähettimet
veneelle ja miehistölle
Flir lämpökamerat
True Heading
AIS:it ja kompassit
4/2014
Vapaaehtoinen meripelastaja
Den frivilliga sjöräddaren
Suomen Meripelastusseura ry
Finlands Sjöräddningssällskap rf
Meripelastusseuran jäsenlehti
84. vuosikerta, ISSN 1236-9551
Painos 18.000 kpl
Toimitusneuvosto
Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen,
Eero Nurmikko, Jari Piirainen,
Aki Seeck, Sanja Starck, Sadri Wirzenius
Toimitus
Päätoimittaja Jari Piirainen
Toimitussihteeri Sadri Wirzenius
Eero Nurmikko
Ulkoasu
M.E.N Oy
Ilmoitusmyynti
Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset
sähköposti: [email protected]
soita: 0400-946624
Merellistä turvallisuutta yli rajojen
4
Gränsöverskridande säkerhet till sjös
4
Käytkö vieraissa?
9
Kaikki Messiin!
11
Ensiauttajien
yhtenäinen koulutusmalli vakiintuu
14
Pelastajat ilmassa - ihmishenki on tärkein
16
Koulutuspäivät 2015
18
Auttaminen ja yhdessä toimiminen
inspiroivat vapaaehtoisia
20
Apua vailla
– kuinka toimia hätätilanteessa
22
Edu Kettunen
26
Meripelastajan lokikirja
28
ilmoitusaineistot: [email protected]
Paino
Puna Musta Oy, Joensuu 2014
Painotuote
Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu
Seuraava jäsenlehti ilmestyy helmikuun alussa.
Lehden aineiston on oltava toimituksessa 9.1.
mennessä.
Sähköinen aineisto:
[email protected]. Aineistoa ei
palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon
[email protected].
Suomen Meripelastusseuran toimisto
Suomen Meripelastusseuran toimisto
Kalliolinnantie 4
00140 Helsinki
[email protected]
[email protected]
Toimitusjohtaja Jari Piirainen 040 586 2006
Valmiuspäällikkö Jori Nordström 0400 656 171
Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen 040 503 1110
Talouspäällikkö Tiina Hietikko 040 589 7550
Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius 0400 438 090
Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma 040 167 8637
Alustarkastaja Taneli Mauno 040 561 6516
Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222
Kannen kuva Heidi Hyväri
Vapaaehtoisjärjestöjen yhdessä luoma ensivastekoulutus on vakiinnuttamassa
asemansa valtakunnallisena
ensiauttajien koulutusmallina, s. 14-15.
Auttaminen ja
yhdessä toimiminen inspiroivat
vapaaehtoisia. Palosuojelurahaston
rahoittama vapaaehtoisten käytettävyystutkimus
julkaistaan 16.12.
Lue lisää, s. 20-21!
.-8.3.2015.
6
t
ä
iv
ä
p
s
tu
lu
u
o
50. k
mukaan, s. 18!
u
d
u
ta
it
o
m
il
ja
ä
Lue lisä
Komentosillalla
På bryggan
I
tämeri ja erityisesti Suomenlahti on riskialtis, vaikeasti navigoitava, matala ja karikkoinen merialue. Suomenlahden keskisyvyys on n. 38 metriä
ja meriliikenteelle vaarallisia matalikkoja on paljon. Vertailun vuoksi
esimerkiksi Välimeren keskisyvyys
on 1,5 kilometriä. Suomenlahti on
jään peitossa keskimäärin 100 vuorokautta vuodessa ja alukset joutuvat poikkeamaan vaikeissa jääoloissa normaaleilta reiteiltään.
Suomenlahti on myös vilkkaasti liikennöity alue ja risteävä liikenne
lisää onnettomuusriskiä. Venäjän
öljykuljetukset ovat olleet kasvussa
uusien satamahankkeiden myötä.
Yli puolet Venäjän merikuljetuksista on öljyä ja nestemäisiä öljytuotteita.
Suomen merelliset viranomaistoimijat (METO) Liikennevirasto,
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi,
Rajavartiolaitos ja Merivoimat ovat
toimineet sektorirajat ylittävässä viranomaisyhteistyössä merellisen
turvallisuuden puolesta jo 20
vuotta. METO-yhteistoiminnalla
on kyetty osoittamaan parhaat voimavarat ja osaaminen merellisen
turvallisuuden kehittämiseen. Yhteistyön kautta on vuosien varrella
säästetty kymmeniä miljoonia euroja ja mikä tärkeintä, parannettu
konkreettisesti merellistä turvalli-
suutta ja toimijoiden suorituskykyä
mm. yhteisen tilannekuvan, sensoriverkon ja tiedonvaihdon avulla.
METO-toimijat ovat sitoutuneet
yhteistyöhön poikkeuksellisella tavalla ja jokainen osapuoli kokee
Suomen merellisen turvallisuuden
sekä toimintakyvyn kehittämisen ja
turvaamisen yhteiseksi, organisaatiosta riippumattomaksi tehtäväkseen.
METO-toiminnan keskeisinä
toimijoina olevat Liikenneviraston
meriliikennekeskukset valvovat ja
ohjaavat liikennettä sekä antavat
tarvittaessa alukselle navigointiapua ja varoittavat aluksia vaaroista. Liikenteenohjaus puuttuu
alusten poikkeukselliseen kulkuun
keskimäärin 5900 kertaa vuodessa.
Varmoja karille ajoja ehkäistään
kymmeniä vuosittain. Rajat ylittävää yhteistyötä tehdään myös
Suomen, Venäjän ja Viron välillä
Suomenlahden tiedonvaihdon ja
raportoinnin GOFREP-yhteistyössä, jossa Liikenneviraston meriliikennekeskukset vaihtavat tietoa
ja liikenteen tilannekuvaa Venäjän
ja Viron meriliikennekeskusten
kanssa. Tätä yhteistyötä voimme
kiittää mm. siitä, että sadantuhannen tonnin raakaöljylastissa
ollut öljytankkeri Lovina ei ajanut
karille ja aiheuttanut mittavaa ympäristökatastrofia eräänä pimeänä
lokakuisena iltana.
Viranomaisyhteistyön lisäksi yhteistyö yksityisen ja erityisesti kolmannen sektorin kanssa on Suomessa merellisen turvallisuuden
varmistamisessa tärkeää. John
Nurmisen säätiön, yritysten ja viranomaisten kanssa yhteistyössä
toteutettu öljytankkereiden reitintarkastus- ja tietopalvelu ENSI on
Merellistä turvallisuutta yli rajojen
Gränsöverskridande säkerhet till sjös
Ö
stersjön och i synnerhet Finska
viken är ett riskfyllt, svårnavigerat
och grunt havsområde. Finska vikens medeldjup är ca 38 meter
och i området finns rikligt med för sjötrafiken
farliga grynnor. Som jämförelse kan nämnas att
Medelhavets medeldjup är 1,5 kilometer. Finska
viken är istäckt i genomsnitt 100 dygn om året,
och under svåra isförhållanden är fartygen
tvungna att avvika från sina normala rutter.
Finska viken är också ett livligt trafikerat område, och risken för olyckor ökar ytterligare på
grund av den fartygstrafik som korsar viken.
Rysslands oljetransporter har ökat i och med de
nya hamnprojekten. Hälften av Rysslands
sjötransporter består av olja och vätskeformiga
oljeprodukter.
Finlands marina myndigheter (METO) Trafikverket, Trafiksäkerhetsverket Trafi, Gränsbevakningsväsendet och Marinen har haft sektoröverskridande myndighetssamarbete för
främjande av sjösäkerheten redan i över 20 år.
Genom METO-samarbetet har man kunnat
samla de bästa resurserna och kunnandet för
att främja sjösäkerheten. Tack vare samarbetet
har man under årens lopp lyckats göra inbespa-
4
Meripelastaja 4-14
ringar på tiotals miljoner euro och, vad som är
ännu viktigare, man har på ett konkret sätt förbättrat sjösäkerheten och aktörernas prestationsförmåga bl.a. genom en gemensam lägesbild, ett sensornätverk och informationsbyte.
METO-aktörerna har förbundit sig till samarbetet ovanligt väl och alla parter, oberoende av
organisation, anser att utvecklingen och tryggandet av sjösäkerheten och funktionsförmågan
i Finland är en gemensam uppgift.
Trafikverkets sjötrafikcentraler, som är de centrala aktörerna i METO-verksamheten, övervakar och leder trafiken samt ger fartyg navigeringsassistans vid behov och varnar dem för
faror. Sjötrafikledningen ingriper årligen i genomsnitt 5900 gånger i fartygs exceptionella
rutter. Man lyckas varje år hindra tiotals grundstötningar. Gränsöverskridande samarbete görs
också mellan Finland, Ryssland och Estland
inom ramen för GOFREP-samarbetet för informationsbyte och rapportering. Detta samarbete
går ut på att Trafikverkets sjötrafikcentraler
byter information och lägesbilder med Rysslands och Estlands sjötrafikcentraler. Vi har
detta samarbete att tacka bl.a. för det att oljetankern Lovina med en last på hundratusen ton
råolja inte stötte på grund och orsakade en omfattande miljökatastrof en mörk oktoberkväll.
Vad gäller tryggandet av sjösäkerheten i Finland
är inte endast samarbetet mellan myndigheterna viktigt utan också samarbetet med den
privata sektorn och i synnerhet tredje sektorn.
Ett gott exempel på detta gränsöverskridande
samarbete är ENSI-servicen, en ruttplans- och
informationsservice för oljetankrar som John
Nurminens stiftelse, företag och myndigheter
tog fram tillsammans. Finlands Sjöräddningssällskaps frivilliga sjöräddningsverksamhet
innehar en betydande roll i den nationella sjöräddningen som stöd för myndigheternas verksamhet. Sjöräddningssällskapets 2000 aktiva frivilliga hjälper varje år till sjöss och vid insjöarna
tusentals människor, av vilka tiotals sannolikt
från en säker död. Finland är ett litet land, vars
styrka är dess nationella och internationella
samarbete. Vi bör hålla fast vid denna styrka
och utan fördomar vidareutveckla det gränsöverskridande samarbetet för tryggare sjöfart.
Tiina Tuurnala
Överdirektör
Trafikverket
Medlem i Esbo Sjöräddare sedan 1995
Vuonna 2014 oli 27.11. mennessä suoritettu 1639 tehtävää, joissa autettiin 4200 ihmistä ja 1340 alusta.
erinomainen esimerkki tästä rajat
ylittävästä yhteistyöstä. Suomen
Meripelastusseuran vapaaehtoinen meripelastustoiminta on
merkittävässä roolissa kansallisen
meripelastuksen järjestämisessä
viranomaistoiminnan tukena.
Meripelastusseuran 2000 aktiivista vapaaehtoista auttavat joka
vuosi vesillämme tuhansia ihmisiä, joista kymmenet pelastetaan todennäköisesti varmalta
menehtymiseltä. Suomi on pieni
maa, jonka vahvuutena on yhteistyö niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Pidetään tästä
vahvuudestamme kiinni ja kehitetään yhteistyötä edelleen ennakkoluulottomasti yli rajojen turvallisen merenkulun puolesta.
Tiina Tuurnala
Ylijohtaja
Liikennevirasto
Espoon Meripelastajien jäsen
vuodesta 1995
Hallituksen uudet jäsenet
n–Meripelastusseuran valtuusto valitsi syyskokouksessaan 23.11.
Seuran hallitukseen kaudeksi 2015-2017 Pertti Helaniemen, Markus
Karjalaisen ja Vesa Rauhalan. Erovuorossa olleet Helaniemi ja Karjalainen valittiin jatkokaudelle. Helaniemi toimii myös hallituksen varapuheenjohtajana. Vesa Rauhala on uusi jäsen.
Pertti Helaniemi on EVLI Alexander Managementin toimitusjohtaja,
ja hän toimii myös vapaaehtoisena meripelastajana Meripelastusasema 1:ssä ja Espoon Meripelastajissa. Markus Karjalainen on Arctia
Shipping Oy:n jäänmurtopalveluiden liiketoimintajohtaja. Vesa Rauhala työskentelee aluepäällikkönä VR Yhtymässä Tampereella. Hän on
toiminut vapaaehtoisena meripelastajana yli 15 vuotta, joista Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana 6 vuotta ja Pirkanmaan yhdistyksen puheenjohtajana 3 vuotta.
Osallistu some-tutkimukseen!
n–HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija tekee opinnäytetyönään tutkimuksen Meripelastusseuran sosiaalisen median käytöstä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä
ja miten Meripelastusseuran tulisi näkyä sosiaalisessa mediassa. Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena, johon ovat tervetulleita osallistumaan
kaikki sosiaalista mediaa käyttävät. Linkki kyselylo-
SMPS hallitus vuonna 2015:
Juha Toivola, puheenjohtaja
Pertti Helaniemi, varapuheenjohtaja
Petri Haapasalo, jäsen
Olli Kaljala, jäsen
Markus Karjalainen, jäsen
Pekka Mölsä, jäsen
Vesa Rauhala, jäsen
Valtteri Simola, jäsen
Ulla von Weissenberg, jäsen
makkeen löytyy Seuran nettisivuilta (tutkimusta
koskevan uutisen yhteydestä).
Vastaamalla kyselyyn, autat Meripelastusseuraa
saamaan tietoa siitä, mistä kanavista sen jakama sisältö saavuttaisi kohteensa parhaiten.
Vastaukset käsitellään nimettömänä ja luottamuksellisesti. Kyselyyn vastaamiseen on aikaa 16.12.
asti.
Yhdistysten uusi tilikartta käyttöön
n–Meripelastusseuran jäsenyhdistyksilleen tuottama uusi yhdenmukainen tilikartta tulee käyttöön
1.1.2015. Uusi tilikartta tukee yhteisiä strategisia tavoitteitamme ja yhdistysten taloussuunnittelua. Samassa
yhteydessä Seura tarjoaa yhdistyksille myös kirjanpito-ohjelmiston korvauksetta. Hanketta tukee Reijo Rautauoman säätiö.
Talouskysymykset ovat Seuralle ja yhdistyksille elintärkeitä ja niiden merkitys kasvaa edelleen. Tilikartan
avulla yhdistysten taloussuunnittelua tuetaan seuraavilla alueilla:
- Yhdenmukainen kulu- ja tuloseuranta kaikissa yhdistyksissä.
- Riskipaikkojen arviointimahdollisuus.
- Yhdenmukainen raportointi (keskinäinen ja rahoittajien suuntaan).
- Toiminnan ohjaus ja kehittäminen.
- Kuluseuranta mm. alusluokittain ja toimialoittain.
Tavoitteena on, että kaikki Seuran yhdistykset ottavat käyttöönsä uuden tilikartan ja ns. pilvipalvelussa
verkon kautta käytettävän ohjelman.
Rauhallista Joulua
ja
Turvallista
veneilyvuotta
2015!
Meripelastusseuran
toimisto ja Vapaaehtoinen
meripelastaja –lehden
toimitus
Seuran toimisto suljettu 22.12.-6.1.
n–Meripelastusseuran toimisto on suljettu joulun ja loppiaisen välillä 22.12.-6.1. Palvelemme jälleen 7.1.
Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa!
Venemessuille helmikuussa!
n–Suomen suurin venealan tapahtuma, Vene 15 Båt –näyttely järjestetään 6.-15. helmikuuta Helsingin messukeskuksessa.
Meripelastusseuran osasto 7a39 sijaitsee venehallissa 7.
Osastolla on näytteillä Atlantic75 -pelastusvene. Messuilta voi myös helposti hankkia Trossi-jäsenpalvelun veneensä turvaksi ja liittyä samalla Seuran tukijoukkoihin tai löytää vaikka kokonaan uuden harrastuksen vapaaehtoisena meripelastajana. Lue lisää Seuran nettisivuilta lähempänä tapahtumaa!
Lue uusimmat tiedotteet:
www.meripelastus.fi.
Meripelastaja 4-14
5
Meripelastusseuran yhteystiedot muuttuvat
n–Meripelastusseuran toimisto muuttaa 15.12. takaisin Wihurin rahaston
omistamaan kiinteistöön Helsingin Kaivopuistoon. Seuran uusi osoite on
Kalliolinnantie 4
00140 Helsinki
Huom! Laskutusosoite:
Verkkolaskuosoite/OVT-tunnus 003702022174
Välittäjätunnus (Itella) 003710948874
Y-tunnus 0202217-4
tai
Meripelastusseura
PL 92635
01051 Laskut
Muuton yhteydessä Seura luopuu myös puhelinvaihteesta ja fax-numerosta. Puhelinnumero 020741 6030 ja fax-numero 020741 6031 poistuvat
käytöstä 15.12. Toimiston henkilöstön tavoittaa suorista puhelinnumeroista
ja sähköpostilla.
Yhteystiedot tehtävänkuvauksineen:
Toimitusjohtaja Jari Piirainen
puh. 040 586 2006
- Seuran toiminnan suunnittelu, johtaminen, koordinointi ja
kehittäminen
- Seuran varainkäytön suunnittelu ja talouden hoidon valvonta
- Toimiston ja henkilöstön johtaminen
- Yhteiskuntasuhteet ja kansainvälinen yhteistyö
Valmiuspäällikkö Jori Nordström
(työvapaalla 31.5.2015 saakka)
- Meripelastustoiminnan operatiivinen suunnittelu ja johtaminen
- Seuran koulutustoiminnan johtaminen ja kehittäminen
- Kansainvälinen yhteistyö koulutuksessa ja operatiivisessa
toiminnassa
- Yhteistyö operatiivisen toimialan viranomaisten, järjestöjen ja
yhteisöjen kanssa
- Bågaskärin toimintakeskushankkeen koordinointi ja valvonta
Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen
puh. 040 503 1110
- Alus- ja varustesektorin koordinointi ja toiminnan kehittäminen
- Uudisalusten tilaustoiminta, rakennuttaminen, valvonta ja
vastaanotto
- Toimittajasopimukset
- Tekninen koulutus ja koulutuksen suunnittelu
- Miehistöverkkokauppa
Talouspäällikkö Tiina Hietikko
puh. 040 589 7550
- Seuran talouden ja avustusten hoito
- Seuran tilinpäätös, kirjapito, verot
- Jäsenyhdistysten talousneuvonta
Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius
puh. 0400 438 090
- Seuran sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelu, toimeenpano
ja seuranta
- Seuran mediasuhteet
- Jäsenyhdistysten tukeminen viestinnän asiantuntijapalveluilla
- Vapaaehtoinen Meripelastaja –lehden toimitussihteerin tehtävät
Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma
(valmiuspäällikön sijainen 31.5.2015 saakka)
puh. 040 167 8637
- Seuran koulutustoiminnan kehittäminen ja kurssitoiminta
- Yhdistysten tukeminen käytännön koulutustyössä ja
koulutuksellisissa asioissa
- Koulutusjärjestelmän ylläpitoon ja käyttöön liittyvät asiat
- Yhteistyö koulutusalan sidosryhmien kanssa
Koulutussuunnittelija Ilari Hatakka palaa opintovapaalta 1.1.2015.
Vastuualueiden jaosta tiedotetaan erikseen.
Alustarkastaja Taneli Mauno
puh. 040 561 6516
- Alusten ylläpidosta ja korjauksista vastaaminen
- Alusten katsastus ja katsastustoiminnan koordinointi
- Yhdistysten ohjaus ja valvonta alusten ylläpidossa
- Alus- ja henkilövahingot
- Alusten rekisteröinti- ja radiolupa-asiat
- Käytöstä poistettavan kaluston myynti
Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä
puh. 040 584 5222
- Jäsenrekisterin ylläpito ja jäsenpalvelu
- Taloushallinnon tehtävät
- Esite- ja messumateriaalien tilaukset
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
Toimiston sähköposti: [email protected]
Bågaskärin toimintakeskus
Toimintakeskuksen isäntä Teemu Hotanen
puh. 040 728 9939
[email protected]
Meripelastusseura mukana
Koulut vesille -hankkeessa
n–Laajoista vesistöistämme ja pitkästä rantaviivastamme johtuen vesillä toimimisen taidot ovat
tärkeitä jokaiselle maassamme asuvalle. Näitä taitoja voi oppia ympäri vuoden Vesiympäristö tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet oppimiseen,
tutkimiseen, havainnointiin ja luontosuhteen vahvistamiseen. Järjestöyhteistyössä valmistellun
Koulut vesille -hankkeen tavoitteena on innostaa
koululaisia tutustumaan vesiympäristöön ja hankkimaan taidot turvalliseen vesillä liikkumiseen.
– Valmisteilla olevassa hankkeessa opetellaan
vesillä toimimisen taitoja monipuolisesti eri vuodenaikoina. Toteutuessaan
hanke tarjoaa oppimateriaalia ensiaputaidoista navigointitaitoihin eri aineiden
luokkaopetuksen tueksi. Tämän lisäksi tarkoituksenamme on toteuttaa tapahtumia, joissa harjoitellaan vesipelastustaitoja ja vesillä liikkumisen taitoja mm.
purjehdussimulaattorissa, kertoo Koululiikuntaliiton liikunta-asiantuntija Sari
Turunen. – Tavoitteenamme on ennaltaehkäistä vesillä tapahtuvia onnettomuuksia ja tapaturmia, jotka voivat pahimmillaan johtaa hukkumisiin.
Koulujen kautta tavoitetaan eri taustoja omaavia lapsia ja nuoria. Yksi Koulut
vesille –hankkeen tavoitteista onkin luoda yhdenvertaiset mahdollisuudet esimerkiksi eri kulttuuritaustoista tuleville koululaisille oppia vesillä toimimisen
taitoja koulun lähiympäristössä. Hankkeessa tähdätään myös Kaste-ohjelman
tavoitteisiin kouluhyvinvoinnin parantamiseksi sekä terveyttä edistävän koulun
syntymiseksi sekä samalla hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen.
Koulut vesille -hankkeessa yhteistyössä ovat mukana Koululiikuntaliitto,
Suomen Punainen Risti, Suomen Purjehdus ja Veneily, Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto, Suomen Uimaliitto, Sukeltajaliitto, Suomen Melontaja Soutuliitto ja Suomen Meripelastusseura.
Kuva Sari Häkkinen
6
Meripelastaja 4-14
Auta pelastamaan ihmishenkiä!
Joululahja
vapaaehtoiselle
meripelastustyölle
Aiheuttaako joululahjaostoksilla juokseminen harmaita
hiuksia? Ahdistaako turha tavara? Oletko ajatellut, että
perinteisten joululahjojen sijasta voisit tehdä lahjoituksen
hyvään tarkoitukseen; vapaaehtoiselle meripelastustyölle?
Nettisivujemme lahjoituskaupasta voit valita sopivan hintaisen
lahjan valmiista vaihtoehdoista. Voit myös omistaa lahjoituksesi
haluamallesi henkilölle. Hänelle lähtee meiltä sähköpostiviesti
joulutervehdykselläsi varustettuna.
www.meripelastus.fi/lahjoituskauppa
Kypärä
250
€
Polttoainetta
pelastusalukseen
€
75
Valaisin
50
€
Pelastusliivi
150
€
Sammutuspeite
€
20
Meripelastuskoira
Köpi
€
35
Kaikki lahjoitukset käytetään vapaaehtoisen meripelastustoiminnan ylläpitämiseen. Yksittäisen lahjoituksen käyttöä ei ole mahdollista seurata.
Rahankeräyslupa 2020/2013/2491, Poliisihallitus, Arpajaishallinto. Lupa on voimassa 28.6.2013-30.5.2015 Koko Suomen alueella Ahvenenmaata
lukuunottamatta.
Meripelastaja 4-14
7
Onko vapaaehtoinen meripelastustyö lähellä sydäntäsi ja
haluat tukea Suomen Meripelastusseuran toimintaa?
Oletko harkinnut testamenttilahjoituksen tekemistä?
Testamenttilahjoitus vapaaehtoiselle meripelastustyölle
Testamentin tekeminen on helppoa. Siihen tarvitaan:
- pääsääntöisesti 18 vuoden ikää
- kirjallinen muoto
- kaksi vähintään 15-vuotiasta todistajaa.
Yleishyödyllisille järjestöille tehdyistä lahjoituksista ei makseta perintöveroa.
Tutustu testamenttioppaaseemme osoitteessa www.meripelastus.fi/testamenttilahjoitus tai ota yhteyttä
suoraan toimitusjohtajaamme Jari Piiraiseen, [email protected] tai puh. 040 586 2006.
Season’s Greetings
Wishing You a Merry Christmas and
a Prosperous New Year
Önskar Er en God Jul och
ett Gynnsamt Nytt År
Toivotamme Teille Hyvää Joulua ja
Menestyksellistä Uutta Vuotta
from all of us at/önskar alla vi på/toivottaa Bore
www.bore.eu
- Bore Ltd member of the Rettig Group -
Käytkö vieraissa?
V
ai harrastatko vain sitä omaa? Useimmat tekevät niin eli pysyvät yhdessä lajissa eikä siinä ole mitään moitittavaa. Tuttu ja turvallinen. Luotettava. Tiedät ja tunnet sen kaikki oikut. Tiedät miten se käyttäytyy eri tilanteissa eikä se yllätä sinua. Mikäs sen helpompaa.
Mutta olisiko joskus hyväksi kokeilla sitä toista lajia? Ihan vain mausteeksi. Tai jopa niin, että oppisi ymmärtämään sen toisen lajin kummallisuuksia. Miksi se tekee niin kuin tekee. Ihan oudosti ja erilailla kuin luulit
sen tekevän siinä tilanteessa. Se yllätti sinut – myönnä pois. Harmittaa. Tietysti.
Oma on kuitenkin tutumpi. Osaat sen vaikka silmät kiinni. Oma vene - joko moottorilla tai purjeilla.
Monet oudot tilanteet vesillä johtuvat tietämättömyydestä. Jos purjehtija tuntisi ison moottoriveneen haasteet liukukynnyksen
molemmin puolin tai moottoriveneilijällä olisi kokemusta vendan tekemisestä väylällä, niin molemmilla olisi helpompaa ja ohittaessa vain moikattaisiin sen sijaan, että nyt puristetaan kättä taskussa nyrkkiin tai mikä pahempaa heristetään sitä avoimesti...
Meillä on niin paljon vettä, että kyllä sitä riittää jokaisen
veneen alle ja jää vähän ylikin.
Eräs amerikkalainen liikenneprofessori piti aikoinaan luentoa meille suvaitsevaisuudesta. Hän totesi, että kun kaupunki kasvaa riittävän suureksi on jokaisen pakko antaa
tietä päästäkseen itse liikkumaan ja juuri siksi suurkaupungeissa tuntuu liikenne sujuvan paremmin kuin pikkukaupungeissa ja kylissä. Olisiko meillä vesialueilla vielä sellainen pikkukylämeininki. Kun tilaa on paljon, niin ei tarvitse niin välittää... siitä toisesta...
Tuo samainen professori totesi kyllä myös, että ”te suomalaiset saatte ruuhkan aikaan kahdella autolla – kun molemmat menevät itse ensin”. Totta varmaan tuokin. Vesilläkö myös? Saattaa joskus ollakin...
Ratkaistaanko ongelma? Seuroissa voitaisiin järjestää
vaikka ”vuoroin vieraissa” –viikot. Kokeile kaverin venettä.
Valvotusti. Opi sen ihmeellisyydet. Saatat jopa hurahtaa toiseen lajiin. Tai ainakin oppia miten ja miksi sillä tehdään niin kuin
tehdään. Otatko haasteen vastaan? Ehdota seurassasi kokeiluja. Ja kerro miten kävi. Vaikka sähköpostilla [email protected]. Julkaistaan kooste sitten myöhemmin sopivassa tilaisuudessa.
Tuo mainittu ruuhka on muuten ihan käsillä. Ainakin lahjakaupoissa. Älä mene itse ensin vaan tarkkaile tilannetta. Ja osta siinä
sivussa se VHF DSC:llä veneellesi, jos sillä ei sitä vielä ole. Ai mikä DSC? Voit myös ostaa hyvän kurssin itsellesi tai kaverille
lahjaksi. Se kannattaa.
Turvallista talvea
Harri Sane
Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Espoon Pursiseuran kommodori, Espoon
Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n
veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen.
Meripelastaja 4-14
9
Tiedämme
miTä
vaadiTaan.
Tarjoamme jokaiselle asiakkaalle oikean turvan, oikean avun ja oikean
hinnan. Asiakkaamme tietävät voivansa luottaa meihin vahingon sattuessa.
Emme jätä ketään rannalle. Meille joka ikinen vene on se tärkein.
veneenomisTajan puolella vuodesTa 1938.
www.alandia.fi 020 52 52 52
10
Meripelastaja 4-14
Meripelastaja, Trossi-jäsen, asema, yhdistys…
Kaikki Messiin!
Messi on Meripelastusseuran ja sen
jäsenyhdistysten yhteinen verkkopohjainen toiminnanohjausjärjestelmä. Ja
kuten kaikki vastaavat järjestelmät,
Messi täyttää tehtävänsä vain, jos sitä
käytetään aktiivisesti. Olethan Messissä?
M
essi kokoaa yhteen paikkaan
kaiken niin yksittäisen vapaaehtoisen meripelastajan, paikallisyhdistyksen kuin keskusjärjestönkin tarvitseman tiedon. Lisäksi Messi tarjoaa työkalut mm. erilaisten tapahtumien luomiseen ja ilmoittautumiseen, raportointiin sekä
koulutuksen seurantaan. Päivä päivältä Messistä tulee yhä enemmän myös operatiivisen
toiminnan apuväline, mistä esimerkkejä ovat
mm. päivystyskalenteri ja hälytysjärjestelmä.
omalta osaltaan koko vapaaehtoisen meripelastustyön vaikuttavuuden arviointiin.
Uutiset-toiminnon avulla yhdistys voi tiedottaa tärkeistä asioista ja tapahtumista valintansa mukaan vain aktiivimiehistölle tai koko
jäsenistölle. Messin uutiset ovat myös Meripelastusseuran tärkein ja Meripelastaja-jäsenlehden lisäksi ainoa virallinen valtakunnallinen
viestintäkanava.
Messin ominaisuuksista ei pidä unohtaa
myöskään materiaali-, kuva- ja videopankkia.
Valtakunnalliseen keskusjärjestön materiaalipankkiin on koottu kaikki Meripelastusseuran
yhdistysten toiminnan tueksi antamat ohjeet
hallinnosta operatiiviseen toimintaan. Lisäksi
materiaalipankista löytyy oma osionsa Messin
käyttöohjeille. Kuva- ja videopankkeihin saadaan helposti koottua vaikkapa esittelykäytössä
tarvittavaa kuva- ja videomateriaalia. Valtakunnallisten tietopankkien lisäksi jokainen yhdistys
voi perustaa osioon omia pankkejaan vain yhdistyksen jäsenten käyttöön.
Uutena alusrekisteri ja
raportointiosio
Messiä kehitetään kokoajan käyttäjiltä saadun
palautteen avulla. Pienten käyttöä helpottavien
korjausten ja muutosten lisäksi Messiin rakennetaan parhaillaan vielä kahta täysin uutta
osiota. Tulevan kauden alkuun mennessä valmistuu uusi alusrekisteri, joka kerää kaiken
aluksiin ja niiden varusteisiin liittyvän tiedon
yhteen paikkaan. Tiedon syöttäminen järjestelmään tulee alkuun vaatimaan pienen panoksen
itse kultakin yhdistykseltä, mutta kiitokseksi
tehdystä työstä Messin alusrekisteri tarjoaa jatkossa yhdistysten käyttöön automaattisesti
koostuvia huoltosuunnitelmia ja muuta ka-
Viestinnästä
koulutussuunnitteluun
Messin käytetyimpiä ominaisuuksia ovat toimintakalenteri, viestitoiminto ja tehtävärekisteri. Toimintakalenteriin voi tehdä tapahtumia
esimerkiksi koulutustapahtumista, partioajoista
ja muista yhdistyksen tapahtumista. Koulutuskalenterista löytyvät kaikki Meripelastusseuran
valtakunnalliset kurssit ja tapahtumat, ja toimintakalenterin kautta onnistuu niin tapahtumaan ilmoittautuminen, osallistujien valikoiminen kuin tapahtumanjälkeinen koulutusrekisterimerkintöjen tekeminenkin kootusti.
Messin viestitoiminto mahdollistaa viestien
lähettämisen jäsenten välillä ilman sähköpostiosoitetta. Lisäksi keskustelupalstat tarjoavat
oivan mahdollisuuden ajatusten ja kokemusten
vaihtoon niin yhdistyksen sisällä kuin alueellisti
ja valtakunnallisestikin.
Tehtävärekisteriin puolestaan syötetään
kaikki Meripelastusseuran yksiköiden tekemät
tehtävät, niin varsinaiset pelastustehtävät kuin
esimerkiksi ennaltaehkäisevänä työnä tehdyt
messuvierailut. Tehtävärekisteri luo pohjan
Seuran vuosittaisten tilastojen tekemiselle ja
Meripelastaja 4-14
11
Kaikki Messiin!
luston ylläpidossa tarpeellista tietoa. Myös alusten
konepäiväkirjanpito sekä kaikki dokumentaatio on
jatkossa kootusti Messissä ja siten alusvastaavien ja
muiden miehistönjäsenten käytössä muuallakin kuin
ko. aluksella.
Ollakseen varsinainen toiminnanohjausjärjestelmä, Messi tarvitsee myös oman seuranta- ja raportointiosion. Raportointiosio on tällä erää viimeinen suurempi Messiin kehitettävä kokonaisuus.
Valmistuessaan sen on tarkoitus tarjota yhdellä silmäyksellä nopea katsaus aseman, yhdistyksen, toiminta-alueen tai valtakunnalliseen tilanteeseen.
Muutamalla klikkauksella saadaan kokonaiskuvan lisäksi myös tarkempaa toimintaa ohjaavaa tietoa
mm. koulutuksesta, kalustosta, operatiivisesta toiminnasta ja jäsentilanteesta.
tävämääriin. Koulutusjärjestelmän valtakunnalliset ja alueelliset tiedot, kuten annetut koulutustasot sekä osaamispuutteet ovat omiaan luomaan suuntaa Seuran tulevalle koulutus- ja kurssisuunnittelulle. Katsastustilastojen pohjalta
Seura voi suunnata korjausmäärärahasuunnittelua valtakunnallisesti tai alueellisesti havaittuihin epäkohtiin.
Myös muita Messiin syötettyjä tietoja voidaan
käyttää erilaisten suunnitelmien pohjana kuvaamaan yhdistyksen tai toiminta-alueen toimintaa
ja tilannetta. Pitämällä tiedot ajan tasalla yhdistys
varmistaa, että suunnitelmat pohjautuvat oikeaan tietoon.
Käyttökoulutusta tarjolla
Toiminnan suunnittelun väline
– paikallisesti
Sitä mukaan kun Messiin saadaan yhä enemmän ja
enemmän tietoa yksittäisten vapaaehtoisten, yhdistysten ja Meripelastusseuran toiminnasta, voidaan
tietoa myös käyttää yhä tehokkaammin toiminnan
suunnitteluun. Seuran tekemän valtakunnallisen
suunnittelun lisäksi on Messi oivallinen työväline
myös yhdistyksen kaiken toiminnan suunnittelun
tueksi.
Messin koulutusrekisteristä partion päällikkö saa
muutamalla klikkauksella esiin vaikkapa tiedon juuri
sen hetkisen miehistön osaamisesta ja voi suunnitella partion aikaista koulutusta tukemaan omaa
miehistöään. Vastaavasti yhdistyksen koulutusvastaava voi ottaa koosteita kaikkien oman yhdistyksen
tai aseman kansimieskoulutuksessa olevien osaamispuutteista ja suunnitella kevätkauden viikkokoulutusten ohjelman parhaiten juuri heille sopivaksi. Kolmantena esimerkkinä voi yhdistyksen varainhankintaa suorittava puheenjohtaja koostaa tulevaisuuden raportointijärjestelmästä raportin yhdistyksen toiminnasta menneellä kaudella. Varsin
hyvän kuvan antanee esimerkiksi esitys, jossa puheenjohtaja voi kertoa yhdistyksen 23 miehistönjäsenen osallistuneen edellisenä vuonna 670 mieskoulutustuntiin, suorittaneen 110 partioajoa ja tehneen näiden aikana 850 tuntia vapaaehtoistyötä.
Toiminnan suunnittelun väline
– valtakunnallisesti
Messiä tullaan käyttämään tulevaisuudessa yhä
enemmän myös Meripelastusseuran valtakunnallisten suunnitelmien ja päätöstenteon tukena. Esimerkiksi alussijoittelusuunnitelmassa tullaan kiinnittämään huomiota mm. yhdistysten miehistö- ja teh-
12
Meripelastaja 4-14
Messin käyttökoulutusta on tarjottu yhdistyksille
vuosina 2013 ja 2014, ja sitä on tarpeen mukaan
mahdollista saada jatkossakin. Koulutuksessa pyritään aina selvittämään juuri koulutettavan yhdistyksen tarpeet ja vastaamaan niihin parhaalla
mahdollisella tavalla. Perinteisesti koulutusta on
järjestetty lähiopetuksena yhdistyksen kotipaikkakunnalla, mutta tulevaisuudessa koulutustarjonnan laajentamiseksi pyritään tarjoamaan
myös verkkokoulutusta, joka mahdollistaa eri
puolelta Suomea olevien yhdistysten yhtäai-
1
1
2
3
4
Messin koulutusrekisteristä
löytyvät miehistönjäsenten koulutuskortit ja pätevyydet.
SARi -verkkoversiossa on käytettävissä kaikki Meripelastusseuran koulutusmateriaali.
Materiaalipankkiin on koottu
kaikki Meripelastusseuran ja yhdistysten antamat ohjeet ja asiakirjat hallinnosta operatiiviseen
toimintaan. Uutiset kertovat sekä
Seuran että yhdistysten ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.
Tehtäväraportointi on Messin
tärkeimpiä työkaluja. Messiin
syötettyihin tehtäviin perustuvat
Meripelastusseuran vuotuiset
tehtävätilastot, jotka ovat selkeä
osoitus toimintamme yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Jatkossa tehtävätilastoja tullaan
käyttämään tukena myös valtakunnallisessa toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Toimintakalenteri on väline
valtakunnallisten ja paikallisten
tapahtumien suunnitteluun
(esim. kurssit, kokoukset jne.).
Päivystyskalenteri sen sijaan on
osa yhdistyksen operatiivista
toimintaa.
2
3
kaisen koulutuksen. Käyttökoulutuksesta kiinnostunut yhdistys voi olla suoraan yhteydessä koulutussuunnittelija Joonas Lahelmaan.
Messi kaikille jäsenille
Messi mielletään usein vain aktiivimiehistön kohtauspaikaksi. Messi tarjoaa kuitenkin palveluita myös
Trossi- ja kannatusjäsenille. Trossi- ja kannatusjäsenet
voivat muun muassa päivittää omia yhteystietojaan
suoraan Messiin. Lisäksi Trossi-jäsenet pystyvät
muuttamaan helposti Trossiin liitetyn veneen tietoja
omatoimisesti Messistä. Myös jäsenmaksujen maksu
onnistuu kätevästi suoraan Messistä verkkopankkiyhteydellä. Mikäli et ole vielä kirjautunut Messiin,
löydät kirjautumiseen tarvittavat tunnukset edellisestä jäsenlaskustasi.
Teksti: Joonas Lahelma ja Lasse Kämäräinen
4
Meripelastaja 4-14
13
Ensiauttajien
yhtenäinen koulutusmalli vakiintuu
Vapaaehtoisjärjestöjen yhdessä työstämä ensivastekoulutus on vakiinnuttamassa asemaansa valtakunnallisena
ensiauttajien koulutusmallina. Meripelastusseura ja Suomen Punainen Risti
ovat sisäänajaneet koulutusmallia järjestämillään kursseilla parin viime vuoden aikana ja Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestö ottaa koulutuksen käyttöön vuoden 2015 alusta. Jatkossa kiireellistä apua tarvitsevan potilaan
luokse saapuvat ensiauttajat on yhdenmukaisesti koulutettu, saapuipa apu
sitten vettä pitkin tai maitse.
E
nsivastekoulutuksen kehittämistyöryhmä työskentelee tällä hetkellä osaamisen ylläpitämisen ja koulutusmallin
virallistamisen parissa. Ensivastekurssi
tullaan auditoimaan ulkopuolisen tahon toimesta ja koulutus työstetään myös osaksi opintopistejärjestelmää. Toteutuessaan se palvelee
kurssilaisia muun muassa mahdollistamalla
koulutuksen hyväksi lukemisen esimerkiksi terveydenhuollon opinnoissa. Koulutusmallin virallistaminen selkeyttää myös ensihoitopalvelussa toimivien yksiköiden määrittelyä ensivasteen osalta, kun lainsäädännössä ei toistaiseksi
ole ollut tarkempaa määritelmää ensiauttajien
koulutukselle yhtenäisen koulutusmallin puuttuessa. Tämä on hyödyksi esimerkiksi meri- tai
järvipelastusyhdistyksen neuvotellessa ensivastesopimuksesta viranomaisen kanssa.
Kertaus on opintojen äiti
ensivastekoulutuksessakin
Osaamisen ylläpitämistä varten on kehitteillä
Ensivastekertauskurssi, sillä tarve kertaavalle
koulutukselle on ilmennyt järjestöjen vapaaehtoiskentässä. Vaikka ensivasteasioita harjoitel-
14
Meripelastaja 4-14
Kiireellistä apua tarvitsevan potilaan luona jokaisella ensivasteryhmän jäsenellä on oma tehtävänsä
(kuva Tuomas Telkki).
laan omassa yksikössä säännöllisesti, on perusteellisempi kertauskoulutus paikallaan siitäkin
syystä, että oikeita potilaskontakteja osuu yksittäisen ensiauttajan kohdalle verrattain harvoin. Kertauskurssin avulla voidaan jakaa myös
ajantasaista tietoa kentälle päivittyvistä hoitosuosituksista ja –käytännöistä sekä välinemuutoksista. Meripelastusseuran osalta ensiapu- ja
ensivastevälineistöä on tarkasteltu ja päivitetty
ALTTR-EVY –työryhmän toimesta viimeisen
vuoden aikana ja ajantasaista välineistöä käytetäänkin Meripelastusseuran järjestämillä kursseilla.
Ensiauttaja = ensivastekoulutettu maallikko
tai muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö
Ensivasteyksikkö = äkillisesti sairastuneen
tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen
lyhentämiseksi hätäkeskuksen kautta hälytettävä yksikkö
Hätätilapotilas = äkillisesti sairastunut tai
loukkaantunut henkilö, joka on merkittävässä
vaarassa menehtyä, joutua pitkään sairaalahoitoon tai saada pysyvän haitan (esim. elottomaksi mennyt potilas, sydän- tai aivoninfarktin saanut potilas tai suuren ulkoisen verenvuodon saanut vammautunut potilas).
Kertauskurssin ensimmäistä versiota testattiin loka-marraskuun vaihteessa Meripelastusseuran toimintakeskuksessa Bågaskärissä. Kertauskoulutuksessa keskityttiin potilaan tilanarviointiin ja yleisimpien ensiauttajien kohtaamien potilasryhmien hoitoperiaatteisiin, kuten
elottomuuteen ja vammautuneen tai rintakivusta kärsivän potilaan kohtaamiseen. Todellisia tilanteita vastaamaan lavastetuissa caseharjoituksissa harjoiteltiin potilaan kohtaamisen lisäksi runsaasti myös viranomaisyhteistyötä niin ensihoidon, poliisin kuin meripelastusviranomaistenkin kanssa.
Yhteistyötä yli järjestörajojen
Järjestöjen välinen yhteistyö koulutuksen käytännön toteutuksessa toimii projektin tavoitteiden mukaisesti, kun kouluttajia vierailee
kursseilla yli järjestörajojen. Kouluttajavaihto
helpottaa paitsi mahdollista kouluttajaresurssivajetta yksittäisen järjestön kohdalla, se lisää
myös kunkin järjestön toiminnan tunnettuutta.
Vieraassa toimintaympäristössä ja –kulttuurissa
toimiminen antaa kouluttajalle mahdollisuuden
kehittää ja laajentaa osaamistaan ja ulkopuolinen kouluttaja on arvokas lisä kurssilaisenkin
Ensivastekertauskurssilla harjoiteltiin myös
lapsipotilaan tutkimista (kuva Erik Naarajärvi).
Elottoman potilaan hoitoketjussa elottomuuden
tunnistaminen ja elvytystoimien aloittaminen on
ensivasteyksikön tärkeimpiä tehtäviä
(kuva Tuomas Telkki).
näkökulmasta. Jatkossa tullaan lisäämään
myös kurssilaisten osallistumista toisen järjestön järjestämälle ensivastekurssille.
Sekä kertauskurssista että tähän mennessä
pidetyistä varsinaisista kursseista saadut kokemukset ja palautteet ovat merkittävässä
roolissa koulutusta kehitettäessä. Kukin järjestö myös edesauttaa yhteisen koulutuksen
eteenpäinviemistä tuomalla yhteistyöhön
omat kokemuksensa, vahvuutensa ja erityisosaamisensa. Samalla yhteistyö antaa myös
mahdollisuuden tukeutua toisiin niillä osaalueilla, jotka ovat heikompia, kuten resurssivajeet pätevien kouluttajien tai koulutusvälineistön osalta. Hedelmällisen yhteistyön soisi
siis kantavan projektin ulkopuolellakin, edistäen järjestöjen toiminnan keskiössä olevan
vapaaehtoisen auttajan toimintaa ja tarjoamalla toiminnallamme parhaan mahdollisen
avun sitä tarvitsevalle.
Ensiauttajille oma opas
Osana järjestöjen yhteistyöhanketta tuotettiin
lokakuussa julkaistu Ensiauttajan taskuopas
-kirja. Se soveltuu käytettäväksi muistin tuEnsiauttajan taskuopas on suunniteltu koulutetuille ensiauttajille tueksi operatiiviseen
toimintaan että osaamisen ylläpitämiseen.
as
il
Pot
s
sku
äke
Hät
Teksti: Saija Naarajärvi
kö
ikkö
ksik
itoy
ala
iho
aira
s
S
n
E
yks
aste
iv
Ens
kena ensivastetehtävillä sekä koulutuksessa
opittujen asioiden itsenäiseen kertaamiseen.
Taskuoppaaseen on koottu tärkeimmät ensivastetehtävällä tarvittavat tiedot liittyen tehtävään valmistautumiseen ja tehtävällä toimimiseen sekä potilaan kohtaamiseen. Ajantasaisiin hoitosuosituksiin pohjautuvissa hoitoohjeissa keskitytään olennaisimpiin ensivasteyksiköiden kohtaamiin potilasryhmiin, kuten
eriasteisiin peruselintoimintojen häiriöihin,
yleisimpiin sairaskohtauksiin ja eri tavoin
loukkaantuneeseen potilaaseen. Asiat on ryhmitelty oppaaseen selkeästi ja ensihoidon tehtäväkoodistoa noudattaen. Sama jäsentelytapa
on käytössä myös ensivastekurssilla, joten nykyisen ensivastekoulutuksen käyneen ensiauttajan on helppo etsiä tarvitsemansa tieto nopeasti tehtävälle matkatessaan, mahdollisesta
keikkajännityksestä huolimatta.
Meripelastusseuran järjestämillä ensivastekursseilla Ensiauttajan taskuopas jaetaan kurssilaisille osana kurssin oppimateriaaleja ja se
on ostettavissa myös jokaisen hankkeessa mukana olleen järjestön verkkokaupasta. Jatkossa
opas tullaan käännättämään myös ruotsin kielelle. Kirja löytäneekin tiensä paitsi vapaaehtoisten, myös muiden ensivastepalvelua tuottavien tahojen ensivastereppuihin.
Ensivaste on osa hätätilapotilaan auttamisketjua. Ensivastetoiminnalla voidaan vaikuttaa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan selviytymiseen lyhentämällä
potilaan tavoittamisviivettä etenkin harvaan
asutulla seudulla. Koulutetut ensiauttajat
kykenevät tutkimaan potilaan peruselintoiminnot sekä aloittamaan potilaan hoidon
ennen ensihoitoyksiköiden saapumista.
Ensiauttajan taskuoppaan
tekijät Saija Naarajärvi ja
Tuomas Telkki (kuva SW).
Lue kirja-arvostelu
seuraavasta
Meripelastaja–lehden
numerosta!
Ensihoitojärjestelmää kuvaava jana (kuva Ensiauttajan
oppaan takakannesta).
Meripelastaja 4-14
15
Pelastajat ilmassa - ihmishenki on tärkein
Kuulaassa kuutamoillassa kuuluu
kumeaa ääntä jo kauan ennen kuin
mitään näkyy. Sitten voimakkaat valot
ilmestyvät keskeltä pimeyttä. Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Rovaniemen yksikön pelastushelikopteri
saapuu.
L
entokeli Rovaniemeltä on ollut mitä
parhain, kun miehistö Ari Lakio, Petteri Savolainen, Juha Eteläinen ja Ilkka
Kontiokoski saapuvat Virpiniemen
merivartioasemalle harjoittelemaan vedestä
vinssausta partiovene 277:n miehistön kanssa.
Täysikuu antaa valoa ja pilviä ei ole lainkaan.
- Haasteellisin sää meille on tiivis sumu ja
jäätävään sadekeliin emme lähde lainkaan.
Tuuli sen sijaan saattaa jopa helpottaa matkantekoa, kertoo Savolainen.
Vartiolentolaivueen Rovaniemen tukikohta
on Rajavartiolaitoksen pohjoisin lentotukikohta
ja sen lakisääteinen tehtävä on rajojen vartiointi
ja valvonta. Rovaniemen yksikössä on neljä helikopteria: kaksi meripelastukseenkin soveltuvaa Agusta Bell 412 -helikopteria sekä kaksi
Agusta Westland AW 119 Ke Koala -helikopteria. Agusta Bell toimii neljän hengen miehistöllä, johon kuuluvat lentäjä, perämies, pintapelastaja ja mekaanikko. Koalaa operoivat lentäjä ja mekaanikko.
Uutta kalustoa on tulossa arviolta vuosina
2015–2016, jolloin Helsingin tukikohtaan saadaan kaksi uutta ranskalaisvalmisteista Aérospatiale AS 332 Super Puma -pelastushelikopteria. Koneiden saavuttua Suomeen käynnistyy
kokeilu, jossa viisihenkiseen miehistöön kuuluu
myös ensihoitaja. Nämä lentävät pelastusyksiköt palvelevat koko maata.
Rovaniemen yksikön toiminta-alue on laaja:
se ulottuu pohjoisimmasta Lapista VaasaKuhmo-linjaan saakka ja kattaa Pohjanlahden
rannikkoalueet.
- Tehtäviä on vuosittain 170–190, kertoo
Juha Eteläinen.
Lukumäärästä noin kolmasosa on sairaankuljetustehtäviä. Muita tyypillisiä tehtäviä ovat
etsinnät, palonsammutus- ja valvontatehtävät.
Meripelastustehtäviä sattuu Rovaniemen yksikölle vuosittain noin 25.
Hälytyksen tullen helikopteriyksikkö lähtee
16
Meripelastaja 4-14
Agusta Bellin miehistö Ilkka Kontiokoski, Petteri Savolainen, Juha Eteläinen ja Ari Lakio suunnittelevat illan
vinssausharjoitusta Virpiniemen merivartioasemalla.
matkaan viipymättä. Kun kohde on lähellä ja
hälytys tulee miehitetylle asemalle, nopeimmillaan helikopteri ehtii paikalle jopa neljässä-viidessä minuutissa.
Joskus mummo löytyy naapurin
komerosta
Etsinnät voivat olla haasteellisia, jos etsintäalue
on epätarkka.
- Polttoaine riittää noin kolmeksi tunniksi, ja
koska lentomatkat voivat olla pitkiä ja etsintätehtävä voi kestää kauan, on polttoaineen riittävyys jatkuva päänvaiva, sanoo Eteläinen.
Myös metsänpohjan näkeminen puunlatvustosta käsin tuottaa ongelmia.
- Jos metsään haluaa piiloutua, se kyllä onnistuu, toteaa Petteri Savolainen.
Erään kerran etsintäkohteena oli vanha
mummo. Etsinnät kestivät pitkään ja paikalla
oli myös runsaasti vapaaehtoisia. Lopulta
mummo löytyi hyvässä kunnossa naapurin vaatekomerosta.
Aina etsinnät eivät kuitenkaan pääty onnellisesti ja työ näyttää raskaat puolensa.
- Henkisesti vaativimpia ovat liikenneonnettomuudet, joissa saattaa olla uhreja, joiden aika
ei olisi vielä ollut lähteä, toteaa Eteläinen.
Rankat tehtävät käydään läpi keskustellen yhdessä, kahvikupin ääressä istuen.
Vaikeimpia tehtäviä varten Rajavartiolaitoksella on käytössään debriefing-järjestelmä, jota
hyödynnettiin muun muassa Estonia-onnettomuuden jälkikäsittelyssä.
- Tällaista prosessia vaativat tapaukset ovat
onneksi erittäin harvinaisia, sanoo Eteläinen.
Jatkuva koulutus ja rutiinit
turvallisuuden perusta
Koska marginaalit hälytyksen tullen ovat pienet,
tulee kaiken toimia saumattomasti yhteen.
- Meillä minimoidaan riskit, mikä on täysin
toinen lähtökohta kuin esimerkiksi kaupallisessa lentoliikenteessä, jossa puolestaan maksimoidaan turvallisuus, toteaa Juha Eteläinen.
Mitään ei jätetä sattuman varaan, vaan joka
päivä asiat tehdään samalla tavalla ja pieniinkin
poikkeamiin tartutaan. Menetelmät on luotu
Pelastusyksikkö on valmiina lähtöön.
miehistön turvallisuutta ja yksikön
toimintakykyä ajatellen. Yhteistyön
merkitys korostuu vaativissa tehtävissä, kuten merellä vinssatessa liikkuvaan kohteeseen.
- Mekaanikon tehtävä on katsoa ja
kertoa lentäjälle, missä kohtaa kohde
on. Lentäjä ohjaa käsivaralla ja arvioiden on osuttava yksiin, selvittää Eteläinen.
Miehistön on kouluttauduttava jatkuvasti, sillä työvälineet muuttuvat,
menetelmät uudistuvat, lääkkeet kehittyvät ja ala vaatii kokonaisvaltaisesti
kertausta henkilöstöltä.
- Useilla miehistön jäsenillä on pohjakoulutuksena ilmavoimien koulutus.
Alasta kiinnostuneen kannattaa hankkiutua Rajavartioston omaan koulutukseen, neuvoo Juha Eteläinen.
- Yhteistyökyky ja tiimipelaajahenkisyys hyvän fyysisen ja psyykkisen
kunnon lisäksi ovat tässä tehtävässä
tärkeitä ominaisuuksia, lisää Petteri
Savolainen.
Yhteistyötä
meripelastusyhdistysten
kanssa kannattaa kehittää
Pintapelastaja lasketaan liikkuvan kohteen kannelle.
Helikopterimiehistön mukaan heidän
tärkeimpiä yhteistyökumppaneitaan
ovat hätäkeskus, poliisi, pelastuslaitos
sekä Finnhems-lääkärihelikopteriyksiköt.
- Joskus Finnhemsiltä otetaan hoitaja mukaan koneeseemme. Tämä on
osoittautunut toimivaksi yhteistyömuodoksi, kertoo Juha Eteläinen.
Koska resurssit ovat toiminnan tehostumispaineissa pienentyneet, vapaaehtoisten yhteistyökumppaneiden
merkitys korostuu entisestään.
- Meripelastusyhdistysten kanssa
olisi hyvä järjestää vaikkapa yhteisharjoituksia, toteaa Eteläinen ja kiittelee,
että muun muassa veneyksikkö on Perämeren paikallisyhdistyksistä saatu
aina paikalle kun on pyydetty. Yhteistyötä kannattaa miehistön mielestä
edelleen kehittää, jotta toimintatavat
tulevat tutuiksi.
Rajavartiolaitoksen
vartiolentolaivue,
Rovaniemen tukikohta
- lentomiehistöä 17 henkilöä,
jatkuva varallaolo
- tukikohta perustettu vuonna 1992
Ilma-aluskalusto
Agusta Bell/Bell 412:
Kaksimoottorinen kevyt helikopteri (2 kpl)
Miehistö: 4
Matkustajaluku: max 10
Max lentoonlähtöpaino 5 400 kg
Nopeus: 220 km/h
Toimintamatka 800 km
Varustus:
- meripelastus- ja lääkintävarustus
- pimeännäkölaitteet ja lämpökamera
- säätutka/ etsintätutka
- etsintävalonheitin
- pelastusvinssi, nostokyky 270 kg
- ulkopuolisen kuorman nostokoukku, nostokyky 1 000 kg
- metsänsammutusvälineistö, 1 000 litran
sammutuspussi
AW 119 Ke Koala (2 kpl):
Yksimoottorinen kevyt helikopteri (2 kpl)
Miehistö: 1 - 2
Matkustajaluku: max 7
Max lentoonlähtöpaino 2 850kg
Nopeus 250 km/h
Toimintamatka 750 km
Varustus:
- viranomaisradio ja taktinen tietokone
- pimeänäkölaitteet
- sairaankuljetuspaarit
- ulkopuolisen kuorman nostokyky 1 000
kg
- metsäpalonsammutusvälineistö, 1 000
litran sammutuspussi
Lähde:
http://www.raja.fi/vllv/organisaatio/rovaniemen_tukikohta
Teksti: Sanja Starck,
Kuvat: Heidi Hyväri
Miehistö valmiina lähtöön. Vas. Ilkka Kontiokoski, Petteri Savolainen, Ari
Lakio ja Juha Eteläinen.
Meripelastaja 4-14
17
Koulutuspäivät
2015
Meripelastusseuran
50. koulutuspäivät
S
uomen Meripelastusseuran ensimmäiset
neuvottelupäivät pidettiin Helsingissä vuonna 1966. Vuosien saatossa nimeltään
koulutuspäiviksi muuttunut tapahtuma
järjestetään nyt jo 50. kertaa. Juhlavuoden
koulutuspäivät pidetään Tukholman risteilyllä, uusitulla Silja Serenadella 6.-8.3.2015.
Koulutuspäivien teemoja ovat Seuran uusi strategia ja kuinka
yhdessä saavutamme sen tavoitteet, uudet pelastusalusluokat
ja alusten sijoituspaikkojen määräytymisen perusteet jatkossa,
yhdistysten yhtenäinen tilikartta sekä Messi-järjestelmä osana
kaikkea toimintaamme.
Ohjelman runkona on aiempina vuosina kiitosta saanut
työpajamalli, joka mahdollistaa yleisön aktiivisen osallistumisen. Atlantis Palacessa pidettävien, kaikille yhteisten
avauspuheenvuorojen jälkeen ohjelma jakautuu 4-5 vuorovaikutteiseen työpajaan. Yleisö haastetaan mukaan; kysymään
ja kyseenalaistamaan, testaamaan omia tietojaan sekä yhdessä
kehittämään käsiteltäviä aiheita edelleen.
Koulutuspäivillä jaetaan Meripelastusseuran korkeimmat
huomionosoitukset ja julkistetaan Vuoden meripelastaja
2014. Lauantaina Tukholmassa on mahdollista vierailla Allt
för Sjön –venenäyttelyssä.
Tervetuloa mukaan!
Ohjelma julkaistaan tammikuun puoliväliin mennessä.
Ilmoittautuminen
Matkajärjestelyjä hoitaa matkatoimisto Matkapojat Oy. Matka varataan suoraan toimiston nettivaraamosta. Linkki varaamoon avautuu Meripelastusseuran nettisivuilla 1.12. lähtien.
HUOM! Ilmoittautumisia ei oteta vastaan Seuran toimistossa.
Sitova ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään 6.2.2015, jonka jälkeen nettivaraamo sulkeutuu.
Hinnat ja aikataulu
Silja Line m/s Silja Serenade - risteily Helsinki-Tukholma-Helsinki
pe 6.3. Helsinki – Tukholma klo 17:00 – 09:45
la 7.3. Tukholma – Helsinki klo 16:45 – 10:30
Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa, meriaamiainen ja Buffet-illallinen (meno-paluu)
ruokajuomineen sekä koulutuspäivien ohjelma ja kokouskahvit. HUOM paluumatkalla Buffet –
illalliskuponki on mahdollista vaihtaa myös avoimeen illallislippuun (arvo 35€), jonka voi käyttää
osamaksuna missä tahansa laivan ruokaravintolassa. Pöytävarauksia otetaan vastaan paluumatkalle etukäteen Buffetin lisäksi Tavolata á la carte –ravintolaan.
Lisämaksusta kokouslounas pe 6.3. klo 12.00 hintaan 18 €/hlö. Kokouslounas on varattava etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä.
Hinnat/henkilö ja hyttiluokat
hinta €/hlö
A –luokka
1hh 317
2hh 215
3hh 181
4hh 164
Promenade
1hh
2hh
3hh
4hh
302
208
176
160
B -luokka
1hh
2hh
3hh
4hh
264
189
164
151
50
nnalliset 15
u
k
a
t
l
a
v
.
.20
ät 6.-8.3
v
i
ä
p
s
u
t
koulu
erenade
S
a
j
l
i
S
MS
Venemessut ”Allt för sjön 2015”
Bussikuljetus lähtee terminaalin edestä venemessuille lauantaina klo 10.00 ja paluukuljetus
messuilta klo 13.30 takaisin satamaan.
Messulippu kuljetuksineen 35€/hlö. Messulippu varataan matkavarauksen yhteydessä.
Varaus on sitova, eikä lipun hintaa palauteta sairastapauksessakaan.
18
Meripelastaja 4-14
Ilmoittaudu 6.2. mennessä! www.matkapojat.fi/meripelastusseura
Matkan maksaminen
Matkan ennakko- ja loppulasku lähtee ilmoittautumisen jälkeen
varaajan sähköpostiin.
Ennakkomaksu on 25% kokonaishinnasta ja se erääntyy viikon
päästä varauksen tekemisestä.
Loppumaksun eräpäivä on 6.2.2015. Huom. peruutustapauksessa
kulut 10 € / hlö lääkärintodistusta vastaan.
Lippujen luovutus
Lippujen luovutus 6.3. klo 11.00 alkaen Siljan Olympiaterminaalissa, Olympiaranta 1, Matkapoikien lähtöselvityspisteessä.
Lippujen kanssa samassa kuoressa ovat matkaohjelma ja ateriakupongit.
Matkan muutokset/ peruutukset
Matkaan liittyvät hytti- tai nimimuutokset on ilmoitettava suoraan
Matkapojille puh. 010 2323 109 (ma – pe 09:00 – 16:00) tai sähköpostilla [email protected]
Jos olet estynyt matkustamasta, tulee varaus peruuttaa välittömästi.
Peruutuskulut 10 € vain lääkäritodistusta (toimitettava kahden
viikon kuluessa lähtöpäivästä) vastaan, mikäli peruutus ilmoitetaan
eräpäivän jälkeen. Tarkemmat peruutusehdot saa matkatoimistosta.
Yhdistyksen virallinen edustaja
Seura korvaa 189 € yhdistyksen virallisen edustajan matkasta. Yhdistykset ilmoittavat Seuran toimistoon [email protected] yhdistyksen virallisen edustajan nimen viimeistään 30.1.
Hyttivarauksen edustaja tekee itse netissä Matkapoikien varaamosta ja maksaa matkansa itse (tai lähettävä yhdistys maksaa
sen). Korvauksen 189 € Seura maksaa yhdistykselle matkan jälkeen ja yhdistys maksaa sen edelleen edustajalleen.
Yhdistyksen virallisen edustajan tulee osallistua kaikkiin koulutustilaisuuksiin sekä puheenjohtajiston kokoukseen lauantaina.
Huomioitavaa
Yhdellä varauksella voi ilmoittautua enintään 9 henkilöä. Varauksesta lähtee 1 ennakko- ja loppulasku/varaus varauksen tekijän
antamaan sähköpostiosoitteeseen.
Yhdistykset voivat edelleen koota oman yhdistyksensä osallistujat,
jolloin yhdistyksen edustaja lähettää tiedot ilmoittautuneista sähköpostilla osoitteeseen [email protected]
HUOM Ryhmät laskutetaan yhdellä laskulla yhdistyksen edustajan
antamasta osoitteesta.
Nais- ja miespaikat ovat myynnissä nettivaraamossa B – luokan
hytteihin. Jos haluat varata puolikkaan hytin muusta hyttiluokasta
soita varausnumeroon 010 2323 109 (ma – pe 09:00 – 16:00).
Samoin yhdensuuntaiset matkat tai Maarianhaminasta tulevat varaavat matkansa matkatoimistosta suoraan (puhelimitse tai sähköpostilla).
Kaikissa ongelmatapauksissa ota yhteys matkatoimistoon, ei
Seuran toimistoon.
Matkatoimisto Matkapojat Oy:n yhteystiedot ovat puh. 010 2323
109 (ma – pe 09:00 – 16:00) ja sähköposti [email protected]
nnessä!
e
m
.
.2
6
u
d
u
Ilmoitta
ojat.fi/merip
www.matkap
elastusseura
Meripelastaja 4-14
19
Tutkimus vapaaehtoisten osallistumisesta hälytystehtäviin valmistunut
Auttaminen ja yhdessä toimiminen
inspiroivat vapaaehtoisia
Viranomaisia tukevassa hälytystoiminnassa on mukana yli 30 000 vapaaehtoista, jotka suorittavat vuosittain
tuhansia tehtäviä. Järjestöt osallistuvat
etsintä- ja pelastustehtäviin sekä esimerkiksi psykososiaalisen tuen ja ensihuollon tehtäviin.
K
iinteänä osana pelastustoimea toimii
709 palokuntaa, jotka ovat mukana
noin puolessa pelastustoimen tehtävistä. Vapaaehtoisten saatavuutta ja
käytettävyyttä koskevassa tutkimuksessa on
tarkasteltu viranomaisten tukena toimivaa pelastuspalvelu- ja palokuntajärjestökenttää ensimmäistä kertaa kokonaisuutena.
Kolmas sektori on tehnyt Suomessa jo kauan
työtä yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi. Palokuntatoiminnan 175-vuotisjuhlaa
vietettiin viime vuonna. Valmiusjärjestöjen yhteenliittymä, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu
(Vapepa) täytti viime vuonna 50 vuotta. Järjestöillä on turvallisuustyössä kolme roolia: ne
tuottavat asiantuntijapalveluita, tukevat viran-
20
Meripelastaja 4-14
omaisia onnettomuus- ja häiriötilanteissa sekä
koordinoivat kansalaisten osallistumista yhteiskunnan turvallisuustyöhön.
Järjestöjen rooli yhteiskunnan turvallisuustoimijoina onkin 2000-luvun aikana kasvanut.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kokonaisturvallisuudesta, Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ja esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ohjelmassa järjestöjen asema on vakiintunut. Lisäksi järjestöjä kuullaan esimerkiksi
Turvallisuuskomiteassa.
Yli 90 000 vapaaehtoista
Järjestöjen rooli sisäisessä turvallisuudessa on
merkittävä. Yli 90 000 vapaaehtoista on mukana palokuntien, pelastuspalvelujärjestöjen ja
Vapepan toiminnassa. Viranomaisten hälytettävissä toimii kolmannes eli noin 30 000 vapaaehtoista. Vuonna 2013 kaikkiaan lähes 27 000
henkilöä sai apua valmiusjärjestön vapaaehtoiselta yksiköltä tai ryhmältä.
Vuonna 2013 viranomaiset hälyttivät vapaaehtoiset pelastuspalvelujärjestöt sekä Vapepan
yksiköt ja ryhmät lähes 1 400 kertaa etsintä-,
pelastus- tai sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin.
Muista järjestöistä poiketen noin kolmannes
meripelastusyhdistysten tehtävistä tuli suoraan
avuntarvitsijalta. Kiireellisten hälytystehtävien
lisäksi vapaaehtoiset suorittivat vuonna 2013 yli
5 000 erilaista päivystyksellistä ennalta sovittua
tai kiireetöntä tehtävää. Tehtävät olivat muun
muassa palotähystyslentoja, ensiapupäivystyksiä, sekä vesillä ja liikenteessä tehtyjä avunantoja. Järjestöjen toiminta- ja osaamisalue on
siis laaja.
Usein järjestötoimintaa arvioitaessa nostetaan esille kysymys siitä, millaisen verkoston
valmiustoiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset muodostavat sekä kuinka moni vapaaehtoinen toimii samoissa tehtävissä eri järjestöissä.
Suuri osa vapaaehtoisista on mukana useammassa kuin yhdessä järjestössä. Noin puolet kaikista järjestöjen vastaajista oli mukana Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) toiminnassa. Pelastuskoirayhdistysten harrastajista Vapepan toimintaan osallistui jopa yli 80 prosenttia. Meripelastusharrastajista alle 10 prosenttia oli mukana Vapepassa. On myös mielenkiintoista huomata, että pelastuspalvelujärjestöissä toimivista vain 14 % oli mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Palokunnista
vastaava luku oli vieläkin alhaisempi, vain 5 %.
Auttamisen halu, itsensä kehittäminen ja
sosiaaliset syyt motivoivat meripelastajia
(kuva Jaakko Heikkilä).
Meripelastusyhdistykset tiiviissä
yhteistyössä viranomaisten
kanssa
Meripelastusyhdistykset ovat integroituneet
osaksi viranomaisten järjestelmiä. Hälytyksiä
saatiin ja tehtäviin osallistuttiin selvästi keskivertoa enemmän kun verrataan muihin pelastuspalvelujärjestöihin. Jopa 10 % hälytettiin yli
30 kertaa vuoden 2012 aikana. Meripelastajien
tehtävät kestivät lyhemmän aikaa kuin muilla
järjestöillä, kolmanneksella vain 1–2 tuntia.
Puolella meripelastajista tehtävät kestivät pisimmilläänkin alle 5 tuntia. Erot järjestöittäin
ovat suuria, kun esimerkiksi yli viidenneksellä
lentopelastajista tehtävät kestivät pisimmillään
yli 24 tuntia.
Vain alle viidennes toimijoista hälytetään tehtäviin useamman kuin yhden hälytysryhmän
kautta (vrt. meripelastajista vain 13 %). Päällekkäisyyksiä näyttäisi siis olevan vain vähän,
mutta aiheesta tarvitaan tarkempaa tutkimusta.
Sitoutuminen on pitkäjänteistä
Tarkasteltaessa motivaatiota ja syitä olla mukana vapaaehtoistoiminnassa korostuvat sekä
palokuntien että pelastuspalvelujärjestöjen
osalta auttaminen ja yhdessä toimiminen. Tuloksista nouseekin esille korkea sitoutuminen
yhteiskunnan turvallisuustoimintaan. Näyttää
siis siltä, että valmiustoimintaan tullaan mukaan juuri itseä eniten kiinnostavaan toimintaan. Auttamisen halu, itsensä kehittäminen ja
sosiaaliset syyt motivoivat meripelastajia. Viranomaisten tukena tehtävään hälytystoimintaan erikoistutaan ja toimintaan sitoudutaan
pitkäjänteisesti. Tämä näkyy toimijoiden iässä
ja toiminnassaolovuosissa - toiminnassa on oltu
mukana keskimäärin 20 vuotta. Käytännössä
tämä tarkoittaa sitä, että lähes joka neljäs pelastuspalvelujärjestössä toimiva on eläkeläinen
(vrt. palokunnissa vain 5 %).
Meripelastajien ikähaitari sen sijaan näyttää
tasapainoiselta. Valtaosa toimijoista on työ-
Vapaaehtoisten meripelastajien ikäjakauma (ruskea)
verrattuna muihin pelastuspalvelujärjestöihin (sininen).
Tutkimuksessa haastateltiin
puhelimitse 1006 valmiustoiminnan vapaaehtoista.
Meripelastajia mukana tutkimuksessa oli 154 henkilöä.
Pelastuspalvelujärjestöissä
vapaaehtoisina
toimivien ammattiryhmiä
(mepe ruskea).
ikäisiä ja viidennes yli 55-vuotiaita. Alle 24-vuotiaita on kuitenkin vain 5 %. Toinen kiinnostava
havainto liittyy toimijoiden sukupuoleen: vain
12 % meripelastusseuran hälytysmiehistöissä
toimivista on naisia. Tulos on samansuuntainen
muiden pelastuspalvelujärjestöjen tai palokuntien kanssa. Vain pelastuskoirajärjestöissä ja
Suomen Punaisessa Ristissä enemmistö hälytystoiminnassa olevista on naisia. Elämäntilanteesta ja taustasta riippumatta hälytystoimintaan osallistumista estävät tekijät ovat pelastuspalvelujärjestöissä ja palokunnissa samoja: joko
työ tai koulu ei mahdollista toimintaa, tai toimintaan ei ole aikaa.
Tulevaisuuden haasteet
Tutkimus osoittaa, että kansalaisyhteiskunnasta
löytyy aitoa kiinnostusta monipuolisiin turvallisuustehtäviin. Nykyisenkaltaisissa vapaaehtoistehtävissä arvioi olevansa mukana kolmen
vuoden päästä pelastuspalvelujärjestöjen vapaaehtoisista 80 % ja meripelastajista jopa 90 %.
Vaikka kolmas sektori nähdään nykyään tärkeänä toimijana yhteiskunnan turvallisuustyössä, sen säilyminen elinvoimaisena myös tulevaisuudessa ei ole itsestäänselvyys.
Kun ihmisten ajankäyttö pirstaloituu, turvallisuusteemat ovat saaneet yhä vahvempia kilpailijoita ihmisten arjessa. Kyse on lopulta siitä,
mitä osallistumismahdollisuuksia yhteiskunta
tarjoaa turvallisuustyöstä kiinnostuneille. Jotta
tulevaisuus näyttäisi valoisalta, tarvittaisiin vahvempaa johtajuutta ja päätöksentekijöiden sitoutumista kolmannen sektorin systemaattiseen kehittämiseen osana kriisinsietokykyistä ja
joustavaa eli resilienttiä yhteiskuntaa.
Palosuojelurahaston rahoittaman vapaaehtoisten saatavuutta ja käytettävyyttä selvittävä
tutkimus julkaistaan 16.12.2014. Suomen Meripelastusseura on mukana tutkimushankkeen
hankeryhmässä.
Teksti: Ilona Hatakka
Kirjoittaja on erikoistutkija Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestössä (SPEK), erityisalana yhteiskunnan häiriötilanteet ja varautuminen sekä kansalaisyhteiskunnan rooli osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry (SPEK) on
pelastusalan ja yhteiskunnan varautumisen asiantuntijaorganisaatio. SPEK tuottaa ja välittää uutta
tietoa eri tahojen ja yhteisöjen käyttöön ja kehittää
uudenlaisia toimintatapoja ja -malleja. SPEK toimii
yhteystyössä järjestöjen, viranomaisten, yritysten
ja kansalaisten kanssa. Meripelastaja 4-14
21
Apua
vailla
– kuinka toimia hätätilanteessa
Tässä juttusarjassa on käsitelty muutamalta kantilta sitä, miten vesillä hätään
joutumista voi välttää ja toisaalta miten
ongelman tullen voi reissusta selvitä
kotiin omin voimin tai kaverin avun turvin. Entä kun oma apu ei riitä?
S
uomen vesillä noin tuhannen veneilijän matkaan tulee joka vuosi sellainen mutka, että tarvitaan Meripelastusseuran apua. Lisäksi tulevat
luonnollisesti meripelastus- ja pelastusviranomaisten itse hoitamat tehtävät. Meripelastajalehden vuoden ensimmäisessä numerossa on
esitelty Seuran tilastoja tarkemmin ja niin
teemme varmasti jälleen seuraavassa, vuoden
-15 ensimmäisessä numerossa. Olivatpa varsinaisesti avun pyyntöön johtaneet syyt mitkä tahansa, vielä siinäkin vaiheessa kun apua on jo
soitettu, voi veneilijä tehdä paljon oman
olonsa ja tulevan avustustilanteenkin helpottamiseksi.
112 tai 0294 1000
Jo ennen vesille lähtöä on kuulunut tallentaa
oman puhelimen muistiin tärkeimmät numerot, merellä meripelastuksen hälytysnumero 0294 1000 ja sisävesillä hätänumero
112. Nämä numerot toimivat koko maassa ja
niissä vastaa aina ammattilainen, jonka tehtävä on tehdä riskinarvio. Hätäkeskukseen tai
meripelastuksen johtokeskukseen soittaessa
ei tarvitse muistaa, mitä pitää kertoa, vaan
puheluun vastannut päivystäjä kysymyksillään selvittää avun hälyttämiseksi tarpeelliset
tiedot. Soittaessa kannattaa kuitenkin varautua vastaamaan ainakin kysymyksiin millaisesta onnettomuudesta on kyse, millaisella
aluksella olet liikkeellä ja onko ihmisiä vaarassa.
22
Meripelastaja 4-14
Sijainnin määrittäminen
Oman sijainnin määrittämiseen on käytettävissä monia keinoja. Tarkin tapa sijainnin ilmoittamiseen on tietenkin GPS-koordinaatit.
Suomessa viranomaistoiminnassa käytetään
WGS-84 (Euref-FIN) koordinaatistoa, pääasiassa muodossa asteet, minuutit ja minuutin
kymmenykset. Omasta GPS-laitteesta kannattaa varmistaa, että koordinaattijärjestelmä
(datum) ja esitystapa ovat oikeat. Jos GPS:ää ei
ole saatavilla, koordinaatit voi tietenkin ottaa
myös kartasta.
Ilman koordinaattejakin paikan määrittäminen tietenkin onnistuu. Tällöin tarpeellisia
tietoja ovat vesistön (järvi, joki, lampi, merenlahti tms.) nimi, mieluusti kunta, jonka alueella
olette sekä lähisaaren, rannan, niemen, lahden
tai muun maaston muodon nimi. Paikannimistä puhuttaessa kannattaa kartta olla esillä,
sillä oikean paikan löytymistä voidaan tarkentaa
kysymällä esimerkiksi ”onko se siinä Koivu-
Kiireellinen vai kiireetön
n– Vesillä tapahtuvat avuntarpeet voidaan luokitella karkeasti kahteen; kiireellisiin ja kiireettömiin. Kiireellisissä hätätilanteissa tulee aina
soittaa välittömästi yleiseen hätänumeroon
112 tai meripelastuksen hälytysnumeroon
0294 1000. Hätätilanteissa apuun lähtevät sekä
viranomaiset että vapaaehtoiset heti hälytyksen saatuaan ja apu on aina hädänalaiselle
maksutonta.
Kiireettömiä ongelmatilanteita ovat tilanteet,
joissa vene on satamassa, retkisatamassa tai
vastaavassa, turvallisessa paikassa ja kone ei
käynnisty tai polttoaine on loppu. Tällöinkin
apua voi pyytää edellä mainituista numeroista,
mutta meripelastuskeskuksesta tehtävä välitetään kiireettömänä lähimmälle meri- tai järvipelastusyhdistykselle, sisävesillä uuden käytännön mukaisesti hätäkeskus antaa lähimmän
järvipelastusyhdistyksen päivystysnumeron.
Jos tilanne, esimerkiksi sää, ensimmäisen yhteydenoton jälkeen muuttuu, tulee aina soittaa
uudelleen ja kertoa tilanteen muuttuneen. Samoin tulee toimia, jos apua ei enää tarvitsekaan.
saaren vieressä?”. Tällä karttakysymyksellä varmistetaan, että puhutaan varmasti samasta
”Lokkiluodosta”, joita on vesistöissämme satoja.
Hätäkeskuksen tai meripelastuksen johtokeskuksen päivystäjä voi kiireellisessä tilanteessa
hälyttää apua jo puhelun aikana, joten vaikka
puhelu tuntuu kestävän, se ei hidasta avunsaantia. Jokainen kysymys päinvastoin varmistaa sitä, että avuntarvitsija saa oikeanlaista
apua oikeaan paikkaan. Puhelun aikana voit
saada myös toimintaohjeita, joita on syytä noudattaa.
Avunsaanti voi kestää – käytä
aika hyvin
Vaikka apua on jo hälytetty, ei silti kannata
jäädä vain odottelemaan. Vesillä avunsaantiajat
ovat pitkiä, helposti yli tunnin, kiireettömissä
tilanteissa jopa useita tunteja. Apua odotellessa
kannattaa edelleen tarkkailla ympäristöä;
minne päin ajelehditaan, meneekö vene kohti
matalikkoa tai rantaa. Onko näköpiirissä muita
veneilijöitä, jotka voisivat mahdollisesti auttaa?
Jos veneessä on VHF, kannattaa siitä mainita
jo hätäpuhelussa ja virittää radio kanavalle 16.
Puhelin, josta apua on soitettu, kannattaa pitää
vapaana, usein pelastusveneestä soitetaan vielä
lähempänä lisätietojen kysymiseksi.
Apua odottaessa on viimeistään jälleen syytä
pukea pelastusliivit päälle kaikille veneessä olijoille. Tuulen mukana ajelehtiva vene keinuu
paljon totuttua enemmän ja aallot voivat yllättää. Vene kannattaa pyrkiä aina myös ankkuroimaan. Vaikka ankkuri ei vielä yltäisikään
pohjaan, toimii vedessä roikkuva ankkuri ajoankkurina ja rauhoittaa hiukan veneen keinuntaa. Lisäksi valmiiksi laskettu ankkuri
tarttuu pohjaan sitten, kun yltää. Jos kyseessä
on onnettomuus ja ihmisiä on vedessä, eikä
teillä ole mahdollisuutta saada heitä ylös, pitää
veteen heittää mitä tahansa kelluvaa, mieluiten
tietenkin pelastusrengas. Vedessä olijalle voi
tarjota myös köyttä, jotta hän ei ajaudu kauemmas sinusta.
Pelastusalukset hinaavat lähtökohtaisesti
aina omilla köysillään, mutta sinun apuasi voidaan tarvita köyden kiinnittämisessä. Ennen hinausta omalta
kannelta pitää raivata kaikki ylimääräiset, irtonaiset ja
raivattavissa olevat esteet, jotka voivat tarttua hinausköyteen tai olla vaaraksi kannella liikuttaessa. Myös veneen sisätiloissa voi tehdä pientä järjestelyä, jotta hinauksen aikaiset heilahtelut eivät pudota tai riko tavaroita. Viimeisenä toimenpiteenä ota veneen laitasuojaimet, eli lepuuttajat tai fenderit slangista riippuen esille
ja ripusta paikoilleen. Useimmat pelastusalukset on rakennettu niin, että operointi tapahtuu oikealta kyljeltä.
Jos valinnanvaraa on, voi omasta veneestä valmistella siis
vasemman, paapuurin puoleisen kyljen kylkikiinnitystä
varten.
liikkeen laituriin pääseminen on veloituksetonta vain
Meripelastusseuran Trossi-jäsenille. Sisävesillä pelastustoiminnanjohtaja ratkaisee, onko kyse pelastustoiminnasta vai avustustoiminnasta.
Hinauksen aikana kannella liikkuminen on kielletty.
Katkeava hinausköysi tai irtoava knaapi tekee pahaa
jälkeä osuessaan ihmiseen. Hinauksessa syntyvistä äkillisistä nykäyksistä on varoiteltu jo useaan otteeseen. Hinauksen aikana hinattavasta veneestä vastaa edelleen veneen päällikkö. Ennen hinaukseen ryhtymistä on allekirjoitettu hinaussopimus ja tehty hinaussuunnitelma. Hinaussuunnitelmaan kuuluu muun muassa hinauksen aikaisesta yhteydenpidosta sopiminen.
Teksti: Ilari Hatakka
Kun apu saapuu
Kun pelastusalus sitten saapuu, kartoitetaan ensiksi tilanne. Onko mitään tehtävissä paikan päällä vai onko
paras ratkaisu hinaus rantaan. Merellä meripelastusjohtaja määrittää lähimmän turvasataman, jonne vene hinataan valtion piikkiin, mutta kotisatamaan tai huolto-
Tunnistatko kaikki hätämerkit?
Kari Nyström
- punaiset raketit
- punaiset soihdut
- oranssi savu
- EPIRB eli (automaattinen hätäradiolähetin)
- DSC–hätäviesti, digitaalinen hätäviesti VHF-DSC-laitteella
- MAYDAY hätäkutsu VHF-radiolla
- SOS-morsetus ... ---...
- voimakas ääni 1 minuutin väliajoin
- sumutorven jatkuva voimakas ääni
- NC-viestiliput (kuva)
- pallomainen esine neliön yllä tai alla
- avotuli
- tykinlaukaukset (räjähdykset)
- ojennettujen käsien nostaminen ja laskeminen hartialinjan yllä
Meripelastaja 4-14
23
www.portofhanko.fi
Luotettava ja monipuolinen
Crewsaver pelastusliivisarja
vaativaan käyttöön.
Kantasatamantie 50 - 67900 Kokkola
Puh:06-8242400 www.portofkokkola.fi
* 150N–275N
* Solas/Med hyväksytyt
* erikoispelastusliivit
* Uutuus 190N ja 290N pelastusliivit
Ammattikäyttöön Gleistein köydet
JOLLASTA–TANKKERIIN
* Dyneema, Polyester, Polyamid, Polypropylene
* punottuna, kierrettynä
* halkaisija 3–168 mm
Marnela Oy, Isonsarvastontie 8,
00840 Helsinki, puh. 09 6841 7600
www.marnela.fi
Rauhallista Joulua
Björklund Båtslip
Kasnäsin Vierassatama
VÄRIT:
CMYK
oivotamme kaikille
Tyhteistyökumppaneillemme,
asiakkaillemme sekä tärkeää
työtä tekeville vapaaehtoisille
meripelastajille Hyvää ja Rauhaisaa
Joulua sekä Menestystä tulevan
vuoden haasteisiin!
PANTONE
PANTONE
www.kaskinen.fi
c0 m0 y0 k93
|
c93 m59 y18 k0
|
PANTONE
Process Black U 93%
2945 U
Merihinauspalvelut ja jäänmurto
yhdeksän hinaajan kalustolla Itämeren alueella.
Hollmingintie 4, 26100 RAUMA
Tel. 02-822 7900, Fax (02) 822 7944
www.raumacata • [email protected]
INKOO SHIPPING OY AB
Myynti ja huolto
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät
VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS
VIKING palopuvut ja varusteet
VIKING DIVING sukelluspuvut
Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti
Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA)
Palo- ja pelastuskalusto
TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut
CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö
Uutuus! VIKING laajentaa alusten
turvallisuuspalveluita. Uusi paloturvallisuuteen
keskittyvä huoltopiste avattu Helsingissä
VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY
TURKU REPAIR YARD LTD, Navirentie, 21100 Naantali, Finland
tel.: +358 2 445 11, tel. 24h: +358 40 553 3491, www.turkurepairyard.com
Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO
Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011
E-mail: [email protected] . www.VIKING-life.com
Edu Kettunen
– muusikko ja tarinankertoja
Edu Kettunen on, kuten hänen tunnetuimmassa kappaleessaan lauletaan,
lentäjän poika. Lentäjä ei kuitenkaan
koskaan ollut hänen haaveammattinsa.
Muusikko sen sijaan oli ja sellainen
hänestä tuli. Edun uudella levyllä on
myös Meripelastusseuralle omistettu
kappale.
– Muusikoksi halusin ihan pienestä pitäen,
mutta en koskaan varsinaisesti opiskellut musiikkia, Edu kertoo.
Kellaribändien kautta syntyi vuonna 1980
Broadcast ja se oli menoa. Amerikkalaistyylistä
poprockia soittaneen yhtyeen suosio oli Suomen
mittapuulla huikea. Bändi teki kuusi vuotta putkeen 200-300 keikkaa vuodessa.
Broadcastin jälkeen soolouralle lähtenyt Edu
Kettunen keskittyi yhä enemmän musiikin tekemiseen, niin itselleen kuin muillekin artisteille. Keikkatauosta tuli lopulta yli 20 vuoden
mittainen.
Nykyään keikkailukin maistuu taas. Haastattelua edeltävänä iltana Edu soitti Helsingissä Le
Bonkissa ja seuraavana iltana oli vuorossa konsertti Järvenpäässä.
– Teen 30-60 keikkaa vuodessa. Pubin nurkassa ei oikein huvita soittaa, mutta erilaisissa
konserttisaleissa esiinnyn mielelläni.
Lauluja pienistä ihmisistä
Edun lauluissa ollaan paljon tien päällä. Liikkeellä oleminen ei kuitenkaan ole niissä se pääasia.
– Biiseissäni ajetaan kyllä paljon autolla, Edu
myöntää. – Mutta se on oikeastaan vain kehys
tarinoille.
Tarinoissa kerrotaan usein ns. pienten ihmisten kohtaloista, yhteiskunnan epäkohdistakin.
– Haluan havainnoida asioita, Edu sanoo. –
Jos se vielä johonkin vaikuttaa, niin hyvä.
– Toivon kuitenkin ennen kaikkea, että biiseistäni tulisi hyvä fiilis, ja ehkä joku niistä
joskus voisi saada lohtuakin.
Edu ei kuitenkaan halua olla pelkästään surullisten tarinoiden kertoja.
26
Meripelastaja 4-14
– Näen itseni oikeastaan enemmän humoristina.
Musiikki syntyy omassa studiossa
Edun suosikkilevy hänen omasta tuotannostaan
on Rodeo ja myös uusimpaan Kadonnut maailma –levyyn hän sanoo olevansa todella tyytyväinen. Onko Edun musiikki muuttunut vuosien varrella? Ja jos on, niin miten?
– Musiikkini on muuttunut yksinkertaisemmaksi. Nuorena taisin luulla, että musiikin pitää
olla monimutkaista, jotta se on hyvää. Enää en
ajattele niin. Jos kappaleessa sattuu olemaan
vain kaksi sointua, niin kyllä se minulle riittää!
Kun Edu tekee musiikkia, syntyvät sävel ja
sanat samaa aikaa. Kappale valmistuu yleensä
aika nopeasti. Hän työskentelee omassa studiossaan.
– Nautin kaikkein eniten studiotuottajan
työstä ja sitä olen saanut tehdäkin onneksi todella paljon.
Meri
– Meri merkitsee minulle ihan älyttömästi, Edu
sanoo. – Olen melkein välttänyt tekemästä siitä
biisejä, koska aihe on tuntunut liian isolta.
Edu on purjehtinut pikkupojasta lähtien, ja
1990-luvulla koko perhe eli kolme vuotta veneessä purjehtien Euroopassa. Nyt itse rakennettu purjevene on ollut jo kymmenen vuotta
telekalla. Purjehtiminen on vaihtunut melontaan.
– Olen downgreidannut alusten suhteen, Edu
hymyilee. – Käyn melomassa kajakilla 10-15
kertaa kesässä. Tai en oikeastaan vain kesällä.
Mitä pitemmällä syksy on, sitä paremmin
viihdyn merellä.
Tuuleen eksyneet –kappale
omistettu meripelastajille
Edu Kettusen uudella levyllä oleva kaunis balladi Tuuleen eksyneet on tehty vapaaehtoisille
meripelastajille. Meripelastusseura on tuttu
Edulle jo veneilyvuosilta, vaikka itse hän ei olekaan koskaan tarvinnut meripelastajien apua.
– Kun Jari Piirainen soitti ja kysyi, voisinko
tehdä Meripelastusseuralle oman kappaleen, ei
siinä ollut mitään miettimistä, Edu muistelee.
– Suostuin heti.
Suoranainen yllätys ei Piiraisen pyyntö Edu
Kettuselle ollut.
– Aika usein minua pyydetään tekemään biisejä eri tahoille, hän kertoo. – Erityisen iloinen
olin, että tällä kertaa pyytäjänä oli Meripelastusseura.
Kappale syntyi lopulta melko nopeasti, mutta
ennen työn aloittamista Edu mietti aiheen lähestymistapaa pitkään.
– Tämän kaltaista kappaletta tehdessä on
aina vaarana sortua latteuksiin.
– Ajattelin niin, että biisin päähenkilö, josta
pitäisi ottaa kiinni, on maissa ja odottaa. Hänen
rakkaansa on merellä ja kateissa. Tarinan voi
toki ymmärtää tosinkin päin. Näin kuitenkin
pystyin välttämään pahimmat korniuden karikot. Ainakin toivon niin, Edu pohtii. – Koitin
kirjoittaa ikään kuin ulkoapäin katsellen, maisemien ja kuvien kautta.
– Ja hei! Olen yrittänyt 15 vuotta saada sanaparia ”kadonneet laivueet” johonkin biisiin. Nyt
se onnistui!
Edun teko on hieno ja varsin poikkeuksellinen tapa tukea Meripelastusseuraa. Hän kannustaa muitakin lähtemään mukaan tukemaan
toimintaa eri tavoin oman osaamisensa kautta.
Kysyn lopuksi, onko Edulla terveisiä vapaaehtoisille meripelastajille. Hän tiivistää ne yhteen sanaan.
– Kiitos!
Teksti: SW
Kuva: AJ Savolainen
Tuuleen eksyneet
Tää on se tuuli josta puhuin
iso musta tuuli lokakuun
tuuli täynnä aaveita
ajan riekaleita
kadonneita laivueita
nen
Edu Kettu
tuolla
kossa
jotain aallo n yössä vain
juuri tällaisina
öinä
Se näkee
välähdykse
in
Ehkä valon ukeroinen puu
josta puhu
uli
tu
ko
se
a
on
n
Täämä
Kuin vanh maiseman
vartoo
näen
uli lokakuuaina saman
tu
sinään se
Iso musta aaveita
Kalliolla yk yisenä yönä
ä
rsk
Tuuli täynn ta
Eräänä my
lei
ka
rie
saman
yksinäisen
hahmon
n
Aja
a
ä kiinni
a laivueit
ää ottaa siit
Kadonneit
Jonkun pit vin tässä käy
että hy
a
no
ä
vasten
aavan
autiutta
Sa
a
sina öin
n
pitää tuod
Juuri tällai
n maisema
Ja jonkun
aina sama
donneet
on
Mä näen
Kotiin ka
en hahm
eet.
sinäis
sydän
särkyneenä
Saman yk
uleen eksyn
tta
Tu
tiu
au
n
va
Vasten aa
rkyneenä
Sydän sä
nni
taa siitä kii
ää ot
Jonkun pit vin
tässä käy ottaa siitä kiinni
jonkun
ä hy pitää
Sanoa ett
a
pitää tuod
Ja jonkun
nneet hyvin tässä käy
doettä
ka
sanoa
tiin
Ko
eet
syn
ek
Tuuleen
ja jonkun pitää tuoda
kotiin kadonneet
tuuleen eksyneet
land
2014
Made in Fin ripelastusseura ry
nen, 3:26
Me
. Edu Kettu
P Suomen
., san., sov
ttunen, säv
SMPS01
es. Edu Ke
t,
ee
yn
Tuuleen eks t pidätetään
eude
Kaikki oik
se näkee jotain aallokossa tuolla
ehkä valon välähdyksen yössä vain
kuin vanha koukeroinen puu
kalliolla yksinään se vartoo
eräänä myrskyisenä yönä
Tuuleen
{
Piano
{
Pno.
2
{
Tuuleen eksyneet 2
#
™
& œ œ œ œ
Pno.
{
{
{
Pno.
Tuu - leen
#
& Œ
Pno.
C
{
B
#
œ œ
{
21
#
& Œ
Ó
?#
25
- sy- Cneet
G
ka - don - nei - ta
œ œ
Juu - ri
täl - lai
C
G
œ ni œ œ ˙
œ Se œ 3 Ó
‰ œjE‹
{
?#
Ó
Pno.
{
{
œ œ Ó
- sä vain
dyk - Csen yös
Pno.
Œ Ó
vä - läh
?#
va - lon
œ G
# œ™ œ œ œ œ œ œ œ œ
& œJ
C
61
?#
Pno.
{
œ Œ œ œœ
#
œœœ œ
& œ
65
{
#
& Œ
69
Pno.
lo
G
yk si nään
la
se
var
˙
j
œ œ œ
œ œ œ Œ Ó
G
vu -
a - jan rie - ka - lei
- ta
Œ
?#
{
E-
nä
rää -
œ
öi - nä
Ó
G
G
Œ
Ó
Kettuselle annettiin yhdelle suomalaiselle sanoittajalle vuosittain myönnettävä
Juha Vainion rahaston tunnustuspalkinto vuonna 2006. Palkinnon arvo oli 5 000
euroa. Kettunen sai kiitosta muun muassa taitavasta rytminkäsittelytaidosta ja
hänen sanoitustensa riimittömästä ilmaisusta.
too
Kettunen tunnetaan myös muille artisteille, kuten Kirkalle ja Riki Sorsalle säveltämistään ja sanoittamistaan kappaleista. Nykyisin hän tekee musiikkia myös
poikansa kanssa.
C
# ∑
∑
∑
∑
? # ∑
∑
∑
∑
73
&
{
œ œ œ œ œ
œ œ œ œ
yö - nä
∑
Tuuleen eksyneet
jÓ
4
B
Jonœot - taa sii #œ™° ™ G kun pi - tää
tä
kiin & ™œ
ni
œ
œ œ œ œ œ œ œ œ œ
Pno.
œ Ó
C
?# ™
E‹
¢™
∑
∑
∑
∑
∑ 87 #∑ sa - no - a et - tä hy - vin täs
∑ - sä käy
& Œ œ œ Jœ œ œ œ∑
œ œ œ œ œ œ
∑ J
∑
Pno.
Œ Ó
∑ ?# ∑ C
Ó
E‹
4
83
{
{
Pno.
{
Pno.
Mä
‰ œ
J
uonna 1961 syntynyt Edu Kettunen aloitti uransa 1980-luvun alussa Broadcast-yhtyeen kitaristina, mutta siirtyi myöhemmin soolouralle. Kettusen tunnetuin kappale on ”Lentäjän poika” samannimiseltä albumilta vuodelta 1986.
Kappale on päässyt peruskoulujen musiikkikirjaankin.
Vuonna 1998 Kettunen levytti yhdessä Mikko Kuustosen ja Esa Kaartamon
kanssa albumin Kaartamo, Kettunen, Kuustonen. Levyn avausraita, Kettusen
sanoittama ”Elämän haamu”, soi runsaasti radiossa. Vuonna 2002 tehtiin toinen
KKK-albumi. Tällä tuplalevyllä oli mukana useita muitakin artisteja, kuten Kari
Tapio ja Maarit Hurmerinta.
Œ ‰ œ
J
œ œ œ œœœœ
œ œ œ œ
se - nä
2
V
G
G
-
myrs - kyi
indd
syneet.
en ek
Tuule
Œ Ó
œ œ œ
œ œ œ œ
G
rei - ta
œ œ œ
si - na
G
Sävellys, sanoitus ja sovitus: Edu Kettunen
Soitot ja laulut: Edu Kettunen
Äänitys ja miksaus: Edu Kettunen
Masterointi: Pasi Kerkola
G
ka kuun
C
?#
Pno.
ol -
kal - li
puu
- nen
kou - ke- roi
jonkun pitää ottaa siitä kiinni...
pu huin
E‹
li
œ œ œ œ Ó
ka - don - neet
œ œ ™ vanœ - œha œ
J kuin
E‹
Œ œ œ œ
ko - tiin
tuo - da
pi - tää
jon - kun
#
œ œ œ
& œ œ
49
tuu li jos ta
ja
käy
#
œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ eh -Ókä
J
J
& Œ
E‹
la
tuol Œ œ œ
Ó
œ œ Ó
œ
nä - kee
œ
G
57
œ œ
œ
# j
E‹
œ
& œ œ™ œ œ œ
C
-
œ
kiin C
C
- sa
Pno.
aal - lo- kos
jo tain ?#
A3
se
œ œ ‰ œj œ œ œ œ œ œ œ œ œ Ó
C
vei - ta
lai
œ œ œ
A2
#
& Ó
täs - sä
hy - vin
sa - no - a et - tä
45
Ó
C
Ja sa - man
ut - näta aa
- -tili- täyn
aa - #van auTuu
-
?#
œ œ
œ œ œ
Œ
Ó
∑
neet 3
Tuuleen eksy
& œ œ œ œ œ
{
C
Tää on
G
17
sii - tä
ot - taa Pno.
pi - tää
Jon - kun
Pno.
Œ
œ œ
ek
?#
Œ
œ œ œ œ œ
˙
?#
Pno.
œ œ œ
?#
41
53
{
{
nä
sy - dän sär - ky - nee -
#
& Œ
37
Pno.
{
A1
#
& Œ œ œœœ ˙ Ó
Œ
?#
& Œ œ œ œ œ Œ Ó j
j
#
œ œ œ œ œ œ œ ‰ œ Pno.
œ œ œ œ œ œ œ œ œ™ œ œ œ
& œ œ
C
?# G
C
?#
33
Pno.
vas - ten
mon
yk - si - näi - sen hah -
Edu Kettunen
œ œœ œ ˙
Œ
7
I - so mus ‰ta œ œ œ
Ó
tuu
j
#Ó
œ ˙& Œ œ œ œ œ J
œ œ™
G
Pno.
C
?#
œ œ œ œ œ™
J
C
?#
# œ œ œ œ œ œ™
œœ
& œœ
J œ Œ œ œœœ ˙ Ó
œ
C
?#
E‹
G
mai - se man 13
sa- man
ai - na
nä - en
29
Tuuleen eksyneet
ndd 1
eksyneet.i
91
jon - kun
pi - tää
#
& œ œ œ œ œ
C
?#
Tuu - leen
?#
C
˙
œ œ Ó
ko - tiin
œ œ™
J
E‹
95
#
& Œ
tuo - da
œ
ek - sy
∑
G
ja
G
Œ ‰ œ
J
ka - don - neet
œ œ œ
neet
Œ
œ œ œ
œ
G
1.
∑
˙
ü
™™
∑
Ó
G
Edu Kettunen muutti pois kaupunkien vilinästä jo 30 vuotta sitten. Nykyisin hän
asuu vaimonsa kanssa entisessä maatalossa Varsinais-Suomen peltomaisemien keskellä.
Lähde: Wikipedia
2.
™™ † w
Musiikin lisäksi Kettunen on tehnyt piirroksia ja pienoismalleja. Toukokuussa
2010 avattiin helsinkiläisessä Art Frida -galleriassa hänen töitään esittelevä
näyttely. Hän on myös tehnyt kuvakirjoja lapsille, kuten suositun Pienen kipparin käsikirjan.
G
∑
Meripelastaja 4-14
27
Elokuu
Meripelastajan
lokikirja
Meripelastajan lokikirja
Elokuu
-palstalla julkaistaan
Kone sammui, Helsinki, Mikrolog III
lyhyitä lokikirjamerkin-
Keskikokoisen moottoriveneen kone
oli sammunut eikä käynnistynyt uudelleen yrityksistä huolimatta. Vene oli jäänyt
ankkuriin odottamaan apua. Mikrolog hinasi veneen lähimpään turvasatamaan.
töjä muistuttavia poimintoja Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköiden kauden aikana
suorittamista tehtävistä.
Lokikirjassa ei kerrota
avustettujen henkilöiden tai alusten nimiä
eikä tarkkoja tapahtuma-aikoja.
Pienkone syöksyi mereen, Espoo,
Emmi
VHF-radiosta kuului sivullisen hätäilmoitus pudonneesta lentokoneesta Miessaaren selällä. Emmi ilmoitti MRSC:lle välittömästä lähdöstä kohteeseen. Kohteessa oli muutama siviilivene, jotka olivat
saaneet köyden lentokoneen perään,
jotta kone ei olisi uponnut. Emmin miehistö otti köydet ja varmisti, ettei kone uppoaisi kokonaan. Muuta ei ollut tehtävissä.
Merivartioston sukeltaja haki lentäjän
veden alla olleesta ohjaamosta. Myöhemmin Emmi avusti lentokoneen nostooperaatiossa.
Sauna palaa, Lappeenranta,
Willimies
Savusauna paloi saaressa. Palo voi
helposti levitä maastoon ja lähellä oli
toinen rakennus. Saunan omistaja sai kuitenkin palon sammumaan. Willimiehen
miehistö kävi kohteessa tarkastamassa,
että kaikki oli kunnossa.
Uppotukki, Korpilahti, Sullero
Korpilahden satama-altaassa havaittiin isohko uppotukki, joka oli vaaraksi veneilijöille. Miehistö siirsi uppotukin pois
vaarallisesta paikasta mantereelle.
Karilla, Savonlinna, Uuras
Huvivene ajoi karille Sulosaaren länsipuolella eikä päässyt irti. Uuras kuljetti
aluksesta evakuoidut henkilöt kaupunkiin. Sen jälkeen käytettiin sukeltaja haveripaikalla sekä sovittiin seuraavan päivän
jatkotoimenpiteistä veneen irrottamiseksi
karilta.
28
Meripelastaja 4-14
Salama löi mastoon,
Kemiönsaari, Helvi Harjula
Salama löi purjeveneen mastoon. Kukaan ei loukkaantunut,
mutta aluksen koneen sähköt paloivat, samoin veneen muut sähköt
lakkasivat toimimasta. Helvi Harjula
hinasi veneen Stormälöön telakalle
korjattavaksi.
Perämoottori ei käynnisty,
Parainen, Juha Hurme
Pienen avoveneen perämoottori
ei lähtenyt käyntiin ja aallokko oli niin
voimakas, että soutamalla ei päässyt
eteenpäin. Henkilöt odottivat rannalla hinausapua. Juha Hurme hinasi
veneen takaisin mökkisaareen.
Hiekassa kiinni, Padasjoki,
PV421
Tuulen yltyessä iso huvialus oli
päässyt rannassa kääntymään tuuleen nähden poikittain ja aallot olivat
painaneet aluksen hiekkaan kiinni.
Veneen kiinnitykset eivät olleet kunnolla kiinni. Alus vedettiin matalasta
irti ja seurattiin vielä, että jäähdytysvesi kiertää.
Uppoamisvaarassa, Sara, Laukaa
Moottorivene sai pohjakosketuksen, jonka seurauksena alkoi
täyttyä vedestä. Omistaja arvioi
oman pilssipumppunsa riittämättömäksi ja oli epävarma koneiden toimivuudesta. Sara hinasi aluksen satamaan, varmisti että alus ei pääse täyttymään vedestä ja järjesti paikalle
traktorin ja trailerin, jotta alus saataisiin heti pois vedestä.
Piknikillä, Tampere, Turva
Viiden henkilön seurue oli ankkuroinut moottoriveneellä saaren
rantaan piknikille, minkä aikana
aluksen akku oli tyhjentynyt eikä konetta saatu enää käyntiin. Turva hinasi veneen kotisatamaansa Viinikanlahteen.
Aina pelastettava ei ole ihminen.
Tämä sympaattinen eläimenpelastustehtävä oli jäänyt pois heinäkuun lokikirjasta edellisestä numerosta.
Eläimenpelastustehtävä
Konnevedellä
24.7 Konneveden järvipelastajien
päivystäjälle tuli ilmoitus: kissa ollut
puussa jo lähes 14 tuntia. Pakattiin tarvittava varustus alukseen ja matkaan.
Kissa oli suuressa männyssä noin 15
metrin korkeudessa. Naapurin koiraa pakoon juossut kissa odotti oksalla eikä
päässyt itse alas. Kiipeilykengät jalkaan ja
ylös, turvaköysi, laskuköysi ja suuri kalahaavi varusteena. Oksat sahalla edestä
pois ja kissa pudotettiin haaviin ja laskettiin köydellä alas. Tyytyväiset kissan
omistajat kiittelivät miehistöä ja ihmettelivät mitä kaikkea järvipelastajat tekevätkään? Onnellinen loppu.
Vaihteisto rikki, Mustasaari,
Prohoc Rescue
Jumissa kanavassa, Asikkala, PV421
Ammattifiskarin veneen vaihteisto oli rikkoutunut ja vene ankkuroinut ukkosrintaman alla ulkomerelle. Kuljetettu asiakas ankkuroidusta veneestä lähisaarelle, missä hänellä oli toinen vene
käytettävissä. Palattu kahdella veneellä haveristille, missä varmistettu liikkeellelähtö.
Karilla kylmässä ja pimeässä, Kemiönsaari,
Ad Mare
Nuori mies lähti myöhään illalla pienellä
moottoriveneellä Rosalasta kohti Kasnäsiä. Veneen valonheitin lakkasi toimimasta, ja eksyttyään
reitiltään, vene karahti kivikkoon. Mies sai soitettua kavereilleen, jotka hälyttivät apua. Mies tiesi
kertoa sijaintinsa karilla olevan linjataulun tekstistä. Kolme - neljä tuntia karilla värjötellyt, itseään
karilleajossa hieman kolhinut ja kastunut mies
otettiin Ad Maren kyytiin ja ruokittiin ja lämmitettiin. Hän ja häneen veneensä toimitettiin Kasnäsiin.
Pieni moottorivene oli odottamassa Kalkkisten kanavan suluissa. Kone ei käynnistynyt, kun
tuli ulosajon aika. PV421 hinasi veneen ulos kanavasta ja sen jälkeen Vääksyn kanavan satamaan
odottamaan korjaustoimenpiteitä.
Navigointivirhe, Kuopio, PV240
Noin 10 metriä pitkä hollantilaistyyppinen huvivene ajoi karille navigointivirheen seurauksena.
Alus oli juuttunut tukevasti kiville, mutta ei vuotanut. PV420 irrotti veneen kiviltä ja miehistö tarkasti sen kunnon. Alusta saatettiin vähän matkaa
ja se jatkoi satamaan omalla moottorilla.
Lokikirja syyskuun alusta vuoden loppuun
julkaistaan numerossa 1/2015
Köydet poikki, Haukipudas, Venekuume
Kova tuuli oli katkonut moottoriveneen kiinnitysköysiä satamassa. Vain keulaköysi oli enää
paikallaan. Venekuumeen miehistö kiinnitti veneen uudelleen Venekuumeen köysillä ja jätti
omistajalle viestin suoritetusta toimenpiteestä.
Uusia tapoja tukea
vapaaehtoista meripelastustoimintaa
Tekstiviestilahjoituksella voi lahjoittaa
5 euroa (viesti LAHJOITUS numeroon 16155) tai
10 euroa (viesti LAHJOITUS10 numeroon 16155).
Uudet Lahjoitus-sivut löytyvät osoitteesta
www.meripelastus.fi/auta-pelastamaan-ihmishenkiä.
2015
Meripelastaja 4-14
29
Vahinkoja sattuu. Sinäkin voit tarvita Meripelastusseuraa. Viime vuonna se auttoi 3000 ihmistä merellä ja järvillä. Osa tarvitsi vain hinausta,
osa oli kuolla. Meripelastusseura on vapaaehtoistyöhön perustuva järjestö, jonka toimintaa rahoitetaan lahjoitus- ja avustusvaroin.
Auta Meripelastusseuraa olemaan olemassa ja auttamassa lähettämällä viiden euron hintainen tekstiviesti LAHJOITUS numeroon 16155.
meripelastus.fi
Rahankeräyslupa 2020/2013/2491, Poliisihallitus, Arpajaishallinto. Lupa on voimassa 28.6.2013-30.5.2015 Koko Suomen alueella Ahvenenmaata lukuunottamatta. Lahjoituspalvelun mahdollistaa Arena Interactive.
Venemessuilta vesille!
Pohjois-Euroopan suurin veneilytapahtuma
Messukeskus
6.– 15.2.2015
Ilahduta ystävää joululahjalla ja osta liput
pukinkonttiin verkkokaupasta:
shop.messukeskus.com
Kokeile kalastusta, surffausta,
sukellusta tai melontaa.
Näe uutuustuotteet,
tarvikkeet, varusteet ja asusteet.
venemessut.fi facebook.com/venemessut #venemessut
Aukioloajat: pe 6.2.2015 klo 14–18 (sis.pääsy 25 €), arkisin 7.–14.2. klo 11–19, la–su klo 10–18, su 15.2.2015 klo 10–17.
Toimeksiantaja
Liput edullisemmin ennakkoon verkkokaupasta! Kun ostat lippusi verkkokaupasta viimeistään torstaina 5.2.2015,
saat ne etuhintaan: 15/9/36 €. Ma–ke liput verkkokaupasta ostettuina 12 €. shop.messukeskus.com
Tapahtuman aikana liput verkkokaupasta ja ovelta: 18/11/39 €.
Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. Alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa.
KOTIMAANLIIKENTEEN KONEENHOITAJA
23.2.2015 - 15.5.2015
Järjestämme koulutuksen monimuotokoulutuksena, johon kuuluu
verkko-opintoja ja kontaktiopetusta. Kontaktiopetuspäivät jakautuvat
koko koulutuksen ajalle ja niitä on n. 25.
Koulutuksen hinta on 550 € (alv. 0 %).
TURVATOIMIASIOIDEN LISÄKOULUTUS
16.12.2014 ja 11.3.2015
Koulutus muodostuu kahdesta osasta; A ja B. Kummankin osan
kesto on 4 tuntia. Turvatoimiasioiden peruskoulutukseen riittää osa
A ja turvatoimiasioiden lisäkoulutukseen osat A ja B. Koulutus toteutetaan kontaktiopetuksena ja se kestää yhteensä 8 tuntia.
Koulutuksen hinta on 223 € (sisältää alv. 24 %)
HÄTÄTILANTEIDEN PERUSKOULUTUS
(STCW Basic Training)
13.4. – 17.4.2015
Koulutus toteutetaan päiväopiskeluna. Kontaktiopetus kestää viisi
päivää. Opetus on luento-opetusta ja käytännön harjoittelua.
Sisältö
• Pelastautuminen (STCW A-VI/1-1)
• Palonsammutus (Asetus 166/2013, 19 §)
• Ensiapukoulutus (STCW A-VI/1-3 ja B-VI/1.5)
• Työsuojelu ja alus sosiaalisena ympäristönä (STCW A-VI/1-4 ja
B-VI/1.6)
Koulutuksen hinta on 689 € (sisältää alv. 24 %).
KONEMIES, NÄYTTÖTUTKINTO
Tutkintotilaisuuksia ja valmistavaa koulutusta järjestetään ns. näyttöpäivinä joitakin kertoja vuodessa. Tarkemmat tiedot tutkintotilaisuuksien sisällöstä ja aikataulusta annetaan koulutukseen ilmoittautuneille ilmoittautumisen yhteydessä. Tutkintotilaisuuksia järjestetään kysynnän mukaan viikon pituisissa jaksoissa.
Seuraavat tutkintotilaisuudet 23.3. – 27.3.2015
HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN
Koulutuksiin hakeudutaan sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa www.winnova.fi/aikuiset, puhelimitse koulutuspalvelusihteeri Tarja Honkaheimolle, puh. 044 455 8042 tai sähköpostitse [email protected].
Leading expertise to maximize safety
and optimize energy
Entrust your passenger vessels
with Bureau Veritas
Visit us at: www.veristar.com
www.bureauveritas.com
Move Forward with Confidence
Marine
Industry
I n s p e c t i o n & Ve r i f i ca t i o n i n s e r v i ce
Health, Safety & Environment
Construction
Certification
Government Services & International Trade