Haastava keikka Mikkelinsaarilla, s. 14

1/2015
Haastava keikka Mikkelinsaarilla, s. 14
Vera Violettan kuudes kausi alkaa, s. 16
Onneksi oli Trossi!, s. 18
28. meripelastustaitokilpailut
Tehtävätilastot
2014, s. 8
Turussa, s. 9-15
www.furuno.fi
Vesillä ei ole aina näin leppoisaa...
Paremmilla varusteilla sujuvampi kausi - meiltä korkealaatuiset tuoteperheet
pelastusaluksesta huviveneeseen:
Seapilot
AIS:it ja kompassit
Furuno navigointijärjestelmät
McMurdo
hätälähettimet
veneelle ja miehistölle
Flir lämpökamerat
1/2015
Vapaaehtoinen meripelastaja
Den frivilliga sjöräddaren
Suomen Meripelastusseura ry
Finlands Sjöräddningssällskap rf
Meripelastusseuran jäsenlehti
85. vuosikerta, ISSN 1236-9551
Painos 20.000 kpl
Toimitusneuvosto
Toimikuntien kautta
4
Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen,
Pekka Lehikoinen, Kirsi Lundelin,
Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck,
Sanja Starck, Tero Valkonen, Sadri Wirzenius
Kommittéerna spelar en viktig roll
4
Kolme ongelmaa
7
Meripelastusseuran tehtävämäärä jatkaa
kasvuaan – mutta onko se väistämätöntä?
8
Toimitus
Enemmän tehtäviä ja uusia
kehittämishankkeita12
Päätoimittaja Jari Piirainen
Toimitussihteeri Sadri Wirzenius
Eero Nurmikko
Ulkoasu
M.E.N Oy
Ilmoitusmyynti
Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset
sähköposti: [email protected]
soita: 0400-946624
ilmoitusaineistot: [email protected]
Paino
Puna Musta Oy, Joensuu 2015
Painotuote
Haastava yhteisoperaatio Mikkelinsaarilla
14
Onneksi oli Trossi!
18
50-vuotisjuhlia viettämään Saimaalle
18
Uudestakaupungista etelään,
mutta ei kovin pitkälle…
20
Yleismies Jantunen
22
Ensiauttajan taskuopas
25
Meripelastajan
lokikirja26
Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu
Apua saaneet asiakkaat
kertovat tapahtumista
viime kesältä, s. 18
Seuraava jäsenlehti ilmestyy kesäkuun alussa.
Lehden aineiston on oltava toimituksessa 4.5.
mennessä.
Sähköinen aineisto:
[email protected]. Aineistoa ei
palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon
[email protected].
Suomen Meripelastusseuran toimisto
Suomen Meripelastusseuran toimisto
Kalliolinnantie 4
00140 Helsinki
[email protected]
[email protected]
Toimitusjohtaja Jari Piirainen 040 586 2006
Valmiuspäällikkö Jori Nordström 0400 656 171
Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen 040 503 1110
Talouspäällikkö Tiina Hietikko 040 589 7550
Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius 0400 438 090
Kehittämispäällikkö Ilari Hatakka 050 304 3502
Koulutuspäällikkö Joonas Lahelma 040 167 8637
Alustarkastaja Taneli Mauno 040 561 6516
Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222
Toimintakeskuksen isäntä
Teemu Hotanen 040 728 9939
Purjekoululaiva Vera Violetta,
kuva Kimmo Patrakka.
Kannen kuva
Lue Bågaskärin uuden
isännän haastattelu, s. 22!
STV Vera Violetta toimii koululaivana
vapaaehtoisille meripelastajille ja
jäsenyhdistysten nuorisokurssilaisille.
s. 16
inti, s.8
Tilastot 2014 ja niiden analyso
Komentosillalla
På bryggan
S
uomen Meripelastusseuran toiminnassa on
parin viime vuoden aikana ja osana viime keväänä hyväksyttyä uutta
strategiaakin, korostettu eri toimikuntien roolia. Vuoden 2015 osalta
Seuran hallitus nimesi toimikunnat
vuoden ensimmäisessä kokouksessaan kunkin alueen laatimien esitysten pohjalta. Nyt kaikissa Seuran
toimikunnissa on edustus jokaiselta
toiminta-alueeltamme. Eli kentän
edustajia on aina vähintään viisi
kussakin toimikunnassa. Lisäksi
toimikunnissa on riittävä hallituksen tai valtuuston puheenjohtajiston edustus varmistamassa
tiedon kulku toimikunnista hallitukseen ja myös valtuustoon.
Seuralla on viisi hallituksen nimeämää toimikuntaa (alus-, valmius, koulutus-, viestintä- ja talo-
ustoimikunnat) ja lisäksi hallituksen työrukkasena myös työvaliokunta. Työvaliokunnan muodostavat puheenjohtajisto ja toimitusjohtaja. Vaikka toimikunnilla ei ole
juurikaan varsinaista päätösvaltaa,
tekevät ne koko Seuran päätöksenteon ja käytännön toimien kannalta
erittäin tärkeää työtä. Uskaltaisin
jopa sanoa, että kaikkein tärkeintä
työtä. Onhan toimikuntiin koottu
kunkin erityisalueen osaajat ympäri
maata valmistelemaan eri asioita
hallituksen päätettäväksi tai valtuuston käsittelyä varten. Viime
vuoden aikana ei hallituksessa juurikaan puututtu toimikuntien päätettäväksi tuomiin esityksiin tai linjauksiin. Tämä kertoo osaltaan siitä
vahvasta luottamuksesta, jota toimikunnat nauttivat Seuran hallitukselta.
Kentän edustajien suuri määrä
(yhteensä 25 kentän edustajaa 5
toimikunnassa) toteuttaa mitä parhaimmalla tavalla uuden strategiamme perusvalintaa; vapaaehtoisuus keskiössä. Kentän vapaaehtoiset ovat muokkaamassa Seuran
toimintaa omien tarpeidensa mukaiseksi toimimalla aktiivisesti toimikuntien jäseninä ja viemällä
myös viestiä kentän suuntaan valmistelussa olevista asioista. Toimikunnissa on mukana myös tarpeen
mukaan sekä viranomaisten edus-
tajia että muita asiantuntijoita.
Kaikkien edustajien omat mieltymykset eivät aina sellaisinaan varmaankaan toteudu, mutta näinhän
se demokratia toimii. Enemmistön
päätöksiin ja esityksiin on aina välillä sopeuduttava.
Hyvää uutta toimintavuotta kaikille Meripelastusseuran jäsenille!
Juha Toivola
Puheenjohtaja
Toimikuntien kautta
Kommittéerna spelar en viktig roll
K
ommittéernas roll har lyfts fram i
Finlands Sjöräddningssällskaps verksamhet under de senaste åren och
likaså i vår nya strategi, som godkändes våren 2014. Sällskapets styrelse tillsatte
under sitt första möte i år kommittéerna för år
2015 utgående från förslag från alla våra
områden. Nu ingår i alla Sällskapet kommittéer
representanter för vart och ett av våra verksamhetsområden. I varje kommitté sitter alltså alltid
minst fem representanter för fältet. Alla kommittéerna har dessutom representanter för styrelsen och fullmäktige, för att säkerställa att informationen går vidare också till Sällskapets styrelse och fullmäktige.
Sällskapet har fem av styrelsen tillsatta kommittéer (båt-, beredskaps-, utbildnings-, informations- och ekonomikommittén). Därtill har
styrelsen ett eget arbetsutskott. Arbetsutskottet
består av styrelsens och fullmäktiges ordföranden och vice ordföranden samt den verkställande direktören. Fastän kommittéerna har
rätt begränsad beslutanderätt, utför de ett
mycket viktigt arbete vad gäller beslutsfattandet
inom Sällskapet och verksamheten i praktiken.
4
Meripelastaja 1-15
Jag skulle nästan våga påstå att det allra viktigaste arbetet. Kommittéerna består ju av sakkunniga inom olika områden och från olika
delar av landet och de bereder de ärenden som
styrelsen fattar beslut om eller som behandlas
av fullmäktige. I fjol gjorde styrelsen mycket få
ändringar i de förslag och riktlinjer som kommittéerna framförde för den. Det här är ett tydligt bevis på hur starkt förtroende Sällskapets
styrelse har för kommittéerna.
Det stora antalet representanter för fältet
(sammanlagt 25 representanter i 5 kommittéer)
verkställer det grundläggande temat i vår nya
strategi: den frivilliga sjöräddaren i fokus. De
frivilliga sjöräddarna formar Sällskapets verksamhet enligt sina behov med hjälp av de aktiva
kommittémedlemmarna, som även informerar
fältet om de aktuella ärenden som man håller
på att förbereda. I kommittéerna kan vid behov
också ingå representanter för myndigheter och
övriga experter. Alla representanters önskningar
förverkligas inte alltid till fullo, men så går det
ju till i ett demokratiskt system. Emellanåt är
man tvungen att anpassa sig till majoritetens
beslut och förslag.
Jag önskar alla Sjöräddningssällskapets medlemmar ett gott nytt verksamhetsår!
Juha Toivola
Ordförande
Vuonna 2014 suoritettiin 1613 tehtävää, joissa autettiin 3591 ihmistä ja 1318 alusta.
Caritas-ensivastetoimintasopimus Saaristomerelle
n–SMPS Turun Meripelastusyhdistys ja
Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen
piiri allekirjoittivat 21.1. toistaiseksi voimassa
oleva Caritas-ensivastetoimintasopimuksen.
Sopimuksen allekirjoittivat Antti Kellosalo,
Turun Meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja ja Pauli Heikkinen, SPR Varsinais-Suomen
piirin toiminnan johtaja. Lisäksi allekirjoitustilaisuudessa olivat läsnä Jari Piirainen,
Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja
ja Kristiina Kumpula, Suomen Punaisen Ristin
pääsihteeri.
Tukijamme 2014
n–Meripelastusseuran toimintaa
ovat vuonna 2014 avustuksilla, rahalahjoituksilla tai yhteistyösopimusten kautta tukeneet seuraavat
yritykset ja yhteisöt:
Alandia Venevakuutus
Helsingin Pelastuslaitos
Helsingin Satama
Joutsen Media Oy
Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Liikennevirasto, lästimaksut
NRJ Finland
RAY
Reijo Rautauoman säätiö
Sanoma Oyj
St1
Towing JJ Oy
Urlus säätiö
Laiva-avustusten kerääjät 2014:
A.Jalander
Euroports Rauma Oy
GAC Finland Oy
Hacklin Oy Ltd
Inkoo Shipping Oy
Outokumpu Shipping Oy
Saimaa Terminals
Transfennica Oy
Lisäksi toimintaamme ovat tukeneet useat yksityishenkilöt lahjoituksilla tai osoittamalla merkkipäivänsä muistamiset Meripelastusseuralle.
Sydämellinen kiitos kaikille
tukijoillemme!
Luettelossa on mainittu vain Suomen Meripelastusseuralle suoraan tukensa osoittaneet, ei jäsenyhdistystemme tukijoita.
Sopimus on jatkoa viime vuonna aloitettuun hankkeeseen, jossa kahden eri järjestön
toiminta yhdistettiin Saaristomerellä. Käytännössä Turun Meripelastusyhdistys vastaa
alustoiminnasta ja SPR V-S vastaa lääkinnällisestä pelastustoiminnasta yhteistoimintakaudella, joka on vuotuisesti juhannuksesta elokuun alkuun. Toiminnassa aluksena käytetään mahdollisuuksien mukaan PV ABSOa.
Teksti: Kirsi Lundelin
Kuva: Anna Vuorinen, SPR
Jäsenlaskutus ja Trossien
postitus 2015
n–Meripelastusseuran jäsenlaskutus 2015 alkaa
maaliskuussa. Ensimmäisille jäsenlaskut tipahtavat
postiluukusta maalis-huhtikuun aikana, mutta laskuja lähetetään myös myöhemmin kevään mittaa jäsenyhdistysten päivitettyä jäsenmaksujaan järjestelmään.
Mikäli jäsenmaksulaskussasi on jotakin huomautettavaa, olethan yhteydessä Meripelastusseuraan sähköpostitse [email protected] tai
suoraan jäsenvastaavaan [email protected], puh. 040 584 5222. Huomioithan, että jäsenlaskutuksen aikana olemme erittäin kiireisiä ja puhelimitse tavoittaminen voi olla hankalaa. Sähköposteihin vastaamme saapumisjärjestyksessä.
Trossi-kirjeiden postitus alkaa huhtikuussa. Trossijäsenkortin ja –tarran sisältävä kirje lähetetään huhtikuun aikana Trossi-maksunsa siihen mennessä suorittaneille jäsenille. Siitä eteenpäin Trossi-kirje saapuu
noin kahden viikon sisällä maksusuorituksen kirjautumisesta järjestelmäämme.
Oletko Messissä?
Tiesitkö, että voit myös itse ylläpitää tietojasi Messisivustomme kautta. Messissä voit muuttaa yhteystietojasi, tarkastaa jäsenlaskusi maksutiedot, maksaa
jäsenlaskusi Nordean, OP:n tai Danske Bankin verkkotunnuksilla sekä muuttaa Trossi-veneen tietoja. Lisäksi voit tutustua Meripelastusseuran sekä oman jäsenyhdistyksesi uutisiin. Messiin pääset osoitteella
messi.meripelastus.fi.
Valmius- ja koulutusalan uudet tehtävänkuvaukset
n–Meripelastusseuran valmius- ja koulutustoimialojen tehtävänimikkeisiin ja toimenkuvauksiin on tullut muutoksia.
Valmiuspäällikkö Jori Nordström
- Huolehtii laivaisännän ja varustamon velvollisuuksista sekä toiminnan valvonnasta.
- Vastaa operatiivisesta suunnittelusta ja siihen liittyvästä yhteydenpidosta sidosryhmiin.
- Vastaa Trossi-järjestelmästä.
- Vastaa erikseen määritellyistä kansainvälisistä projekteista.
- Toimii toimitusjohtajan sijaisena.
Kehittämispäällikkö Ilari Hatakka
- Vastaa operatiivisen sektorin kehittämisestä ja siihen liittyvistä projekteista.
- Vastaa alussijoittelusuunnitelman valmistelusta ja toimeenpanosta.
- Vastaa Seuran meripelastustilastoista.
- Hallinnoi Seuran tietoteknisiä järjestelmiä.
- Vastaa meripelastustaitokilpailuiden järjestämisestä ja toimii kilpailuiden valvojana.
Koulutuspäällikkö Joonas Lahelma
- Vastaa Seuran koulutuksesta ja sen kehittämisestä.
- Huolehtii koulutustoimintaa tukevista toiminnoista, kuten verkko-oppimisympäristöstä ja
koulutusmateriaalien tuottamisesta.
- Vastaa Seuran nuorisotoiminnasta ja sen kehittämisestä.
- Ohjaa Bågaskärin toimintakeskuksen käyttöä koulutustoiminnassa.
- Vastaa erikseen määritellyistä kansainvälisistä projekteista.
Meripelastaja 1-15
5
SMPS hallituksen toimikunnat 2015
Työvaliokunta
PJ Juha Toivola, hallitus pj
Siht Jari Piirainen, TJ
Pertti Helaniemi, hallitus varapj
Kristiina Jakobsson, valtuusto pj
Jorma Salopelto, valtuusto varapj
Alustoimikunta
PJ Valtteri Simola, hallitus
Siht Lasse Kämäräinen,
tekninen pääll.
Olli Kaljala, hallitus
Ulla von Weissenberg, hallitus
Taneli Mauno, alustarkastaja
Tuomas Kalanti, katsastajat
Petteri Myllynen, Suomenlahti
Antti Kellosalo, Saaristomeri
Erkki Aho, Pohjanlahti
Tomi Harju, Päijänne
Kauko Karjalainen, Vuoksi
Gunnar Holm, RVL
Jouni Halenius, Merivoimat
Kimmo Patrakka, Trafi
Jorma Salopelto, valtuuston vpj
Jari Ekström, Suomenlahti
Timo Kuusonen, Saaristomeri
Tero Heinonen, Pohjanlahti
Saija Naarajärvi, Päijänne
Ville Tuovinen, Vuoksi
Meripelastuskouluttajien vanhin
Nuorisokouluttajien pj
Vesa Rauhala, hallitus
Heikki Wichmann, Suomenlahti
Jani Hoikkala, Saaristomeri
Lasse Koskinen, Pohjanlahti
Antti Hasari, Päijänne
Esa Hirvonen, Vuoksi
Alpo Nikula, SM, Pelast.os.
Juha Vuolle, RVL
Taloustoimikunta
PJ Pekka Mölsä, hallitus
Siht Tiina Hietikko, talouspääll.
Juha Toivola, hallitus
Pertti Helaniemi, hallitus
Jari Piirainen, TJ
Kristian Rehnström, Suomenlahti
Pekka Pulkkinen, Saaristomeri
Jens Norrgård, Pohjanlahti
Heikki Hilden, Päijänne
Erkki Lehtonen, Vuoksi
Viestintätoimikunta
Pj Jari Piirainen, TJ, VMP
päätoimittaja
Siht Sadri Wirzenius, tiedotuspääll.,
VMP toimitussihteeri
Markus Karjalainen, hallitus
Kristiina Jakobsson,
Suomenlahti, valt PJ
Kirsi Lundelin, Saaristomeri
Sanja Stark, Pohjanlahti
Tero Valkonen, Päijänne
Pekka Lehikoinen, Vuoksi
Eero Nurmikko, VMP taittaja,
kuvaaja
Aki Seeck,
markkinoinnin asiantuntija
Valmiustoimikunta
Pj Pertti Helaniemi, hallitus
Siht Jori Nordström, valmiuspääll.
Koulutustoimikunta
Ilari Hatakka, kehittämispääll.
(siht. 31.5. asti)
Pj Markus Karjalainen, hallitus
Siht Joonas Lahelma, koulutuspääll. Petri Haapasalo, hallitus
Neuvottelukunnan
uudet jäsenet
Meripelastusseuran hallitus nimitti
kokouksessaan 12.1.2015 uusia
jäseniä Seuran neuvottelukuntaan.
Uudet jäsenet ovat:
Martti Aarnio-Wihuri, hallituksen
jäsen, Wihuri-yhtymä Oy
Yrjö Närhinen, TJ, Terveystalo Piazza
Kristiina Pentti von Walzel,
toiminnanjohtaja, Ajatuspaja Libera
Jarkko Veijalainen, hallituksen
puheenjohtaja, 3 Step IT Group
Juhani Elomaa, toimitusjohtaja,
Taaleritehdas Oyj
Vesa-Pekka Kangaskorpi,
toimitusjohtaja,
Keskisuomalainen Oyj
Bengt Westerholm, toimitusjohtaja,
Oy Beweship Ab
Patrik Hertsberg, osakas,
Merasco Ltd.
Noora Kivi, toimitusjohtaja,
Kuopion Roll Risteilyt Oy.
Tehokkain keino vähentää
myrkyllisen sinilevän
määrää Itämerestä on
vähentää fosforipäästöjä.
Puhdas Itämeri -hankkeissa päästöjä vähennetään aina siellä, missä
eurolla saa eniten aikaan.
6
Meripelastaja 1-15
Kolme ongelmaa
O
n kolme asiaa, joita en ymmärrä. Ok, ehkä muitakin mutta ei nyt puhuta niistä. Nuo kolme ovat:
ajan loppumattomuus - aina sitä tulee kellosta lisää eli se ei lopu koskaan!
avaruuden äärettömyys - mitä sen viimeisen reunan takana on?
miksi suomalainen (mies)veneilijä ei kouluttaudu?
Kahdelle ensimmäiselle tuskin voimme mitään mutta kolmas on mielenkiintoinen haaste. Me hyväksymme mukisematta ja oikeastaan toivomme katsastajan käyvän kerran vuodessa kertomassa meille, että voimme veneen kannalta veneillä turvallisesti.
Mutta ymmärrämmekö, että tuo katsastus koskee pääsääntöisesti vain veneen kuntoa, ei meidän kuntoamme. Meidän kuntomme on osaaminen. Kuka ja miten sitä mitataan? (Näen
sieluni silmin kuinka nojaat taaksepäin ja hymyilet – minä
osaan).
Jokainen, joka on veneillyt aktiivisesti yli kymmenen
vuotta, luultavasti osaa kaiken oleellisen. Luultavasti.
Tiedän erään veneilijän, jolla on veneensä keulassa paksu
autonrenkaasta tehty törmäyssuoja. Selitys oli se, että ”hän
kun aina törmää laituriin vaikka miten varoisi”. Veneilykokemusta tällä veijarilla on yli 50 vuotta. Vuodet eivät
siis voi olla ainoa mittari. Joku tuntee ja vahvistaa osaamisen. Kuka ja millä kokemuksella?
Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV) koulutusjärjestelmä pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. Se jalkautuu
seuroihin koulutusvastaavan vaatteissa. Koulutusvastaava,
joka jokaisella itseään kunnioittavalla seuralla on – eikö
ole, no hopi hopi – vastaa nimensä mukaisesti siitä, että
seuralla on kouluttajia. Liitto kouluttaa kouluttajia ja kouluttajat kouluttavat veneilijöitä. Toivon, että seurat ottavat
tästä kopin ja varmistavat ainakin sen, että kaikki uudet veneilijät saadaan koulutusjärjestelmän piiriin omassa seurassaan. Kokeneet ja pitkään veneilleet voivat osoittaa taitonsa seuran koulutusvastaavalle. Tämän perusteella voidaan mm. todeta riittävätkö tiedot ja kokemukset kansainvälisen huviveneenkuljettajan kirjaan. SPV:llä on valmis prosessi tuon kirjan hakemiseksi.
Miksi kouluttautua? Osaaminen on eräänlainen vakuutus ja niinpä vakuutusyhtiötkin saattavat tulevaisuudessa tukea osaltaan koulutettuja ja tutkinnon suorittaneita veneilijöitä. On molempien osapuolien etu osata. Osaava ei ajokorttia tarvitse.
Tule venemessuille SPV:n osastolle keskustelemaan aiheesta. Saatat samalla saada vihiä uudesta veneilyn oppikirjasta.
Minulla oli kunnia osallistua Suomen Meripelastusseuran joulutapaamiseen. Mukavaa oli. Kuunnellessani siellä puheita ja
analyyseja mietin SMPS:n koulutusjärjestelmää. Aikuiset miehet ja naiset, vaikka olisivat kuinka kokeneita merikarhuja, aloittavat samasta nollapisteestä noviisien kanssa ja kukaan ei kyseenalaista koulutuksen tärkeyttä. Miksi näin ei voisi olla seurakoulutuksissakin?
Harri Sane
Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallituksen jäsen ja
veneilytoimikunnan puheenjohtaja sekä Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja
Meripelastaja 1-15
7
Tehtävätilastot 2014
Meripelastusseuran tehtävämäärä jatkaa
kasvuaan – mutta onko se väistämätöntä?
Meripelastusseuran vapaaehtoiset
pelastivat viime vuonna vesillämme
todennäköiseltä menehtymiseltä 33
ihmistä. Yhteensä miehistöt suorittivat
1613 eriasteista pelastus- ja avunanto-
teesta riippuen, työnantajansa kanssa, että
työstä voi hälytyksen tullen lähteä ja yhdistyksen päivystyslistoja suunnitellessa pyritään huomioimaan miehistön kesälomat ja
työvuorot. Noin kolmannes hälytyksistä tulee
aikana, jolloin alus on jo valmiiksi miehitetty
harjoituksen, partion tai huoltotöiden vuoksi.
tehtävää. Tehtävämäärä kasvoi edellisestä vuodesta noin 10 prosenttia.
Meripelastusseura panostaa kuitenkin
yhä enemmän myös toiseen tehtäväänsä: onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn.
S
uomen Meripelastusseura koostuu
57 meri- tai järvipelastusyhdistyksestä, joille Meripelastusseura on
luovuttanut yhden tai useamman
pelastusaluksen ylläpidettäväksi.
Meripelastusseuran 150 pelastusalusta on sijoitettuna ympäri Suomen 62 pelastusasemalle.
Pohjoisin yhdistys on Inarissa ja eteläisin Hangossa, tosin Bågaskärin toimintakeskus sijoittuu
vielä Hankoakin etelämmäksi Inkoon edustalla,
läntisellä Suomenlahdella. Itäisin asemapaikka
sijaitsee Lieksassa, Pielisen rannalla ja läntisin
Molpessa, Pohjanmaalla.
Tärkein voimavara
vapaaehtoinen meripelastaja
Meripelastusseuran suurin voimavara ovat kuitenkin ihmiset. Vapaaehtoisen meripelastustoiminnan parissa on Suomessa noin 2500 harrastajaa, joista 1300 toimii pelastusvenemiehistöissä. Vuonna 2014 aluksen päällikkönä toimi
315 henkilöä hälytystehtäviin osallistuneilla 120
aluksella. Keskimäärin aluksella oli kolme miehistönjäsentä (päällikkö mukaan lukien). Vapaaehtoiset miehistönjäsenet kiiruhtavat hälytyksen tullen alukselle ja saavat aluksen liikkeelle noin puolessa tunnissa, kellonajasta riippumatta.
Hälytyksistä tasan neljännes on tullut arkipäivänä aamukuuden ja iltapäiväneljän välillä.
Miehistöt ovat voineet sopia, toki työn luon-
8
Meripelastaja 1-15
tunnit ovat kivunneet ohi hälytystehtävissä
käytettyjen tuntien jo 2011. Erilaiset suurtapahtumat, kuten Bothnia Race, meripartiolaisten
Satahanka -suurleiri ja suurten purjelaivojen
Tall Ship’s Race näkyvät ennaltaehkäisevän
työn tuntimäärissä suurina kokonaisuuksina eri
vuosina. Lyhempiä, mutta lukumääräisesti isoja
ovat meriympäristön tilan seurantaan liittyvät
tehtävät, kuten vesinäytteen otot.
Tehtävä ei aina pääty hyvin
Meripelastusseuran tilastoja voi tarkastella monelta kantilta. Yleensä suoritettujen tehtävien
määrää, joka vuonna 2014 oli 1613 (vuonna
2013 1464) sekä lasketaan avun saaneita ihmisiä
(3591 / 3160) ja aluksia (1318 / 1235). Hälytystehtävissä työtunteja kertyi viime kaudella noin
10 000, mikä on suunnilleen samalla tasolla
kuin 2013.
Vaikka maailmassa haetaan kasvua lähes
kaikessa, täytyy muistaa, ettei kasvu tehtävätilastoissa ole positiivista kehitystä. Muistuu
mieleeni erään päällikön tuumailut länsirannikolta. Hän totesi, että vuosi on ollut erinomainen, kun ei ole kertaakaan kiireellä tarvinnut
lähteä merelle pelastamaan. Vaikka monelle vapaaehtoiselle hälytystehtävät ovat toiminnan
yksi ”suola”, eivät ne ole aina iloisia tapahtumia.
Menneenäkin vuonna parissa kymmenessä tapauksessa hädänalaista ei pystytty pelastamaan
ajoissa ja puolensataa asiakasta saatettiin ensiavun jälkeen jatkotutkimuksiin tai hoitoon.
Valistus- ja ennaltaehkäisevä
toiminta lisääntyy
Meripelastusseuran tehtävä on vesillä tapahtuvan pelastus- ja avustustoiminnan lisäksi
myös hyvän merimiestavan ja turvallisen veneilykulttuurin edistäminen. Meripelastusseurassa
on ennaltaehkäisevään toimintaan suunnattuja
vapaaehtoisten työtunteja seurattu muutama
vuosi ja menneenä vuonna niitä kertyi peräti
14 000. Luvussa ei ole mukana Seuran ja -yhdistysten oman miehistön koulutustunteja ja
pelastusalusten partiotunteja vaan ainoastaan
suoraan veneilijöiden ja yleisen turvallisuuden
hyväksi tehty työ, kuten neuvonta- ja valistus
sekä turvavenetehtävät erilaisissa tapahtumissa.
Hiukan varkain ennaltaehkäisevän työn
Toimintakausi pitenee
Vuoden 365 päivästä Meripelastusseuran tehtävärekisteriin kertyi merkintöjä 266 eri päivänä. Talvella toiminta keskittyi pääasiassa neuvota- ja koulutustilaisuuksiin. Muutamilla, lähinnä Perämeren yhdistyksillä on valmius
avustaa meren jäällä myös moottorikelkoin.
Tosin ei meripelastajan ”kuiva kausi” ole nykyi-
sellään kovin pitkä. Ensimmäiset
avovedessä suoritetut tehtävät on
kirjattu huhtikuun toisella viikolla ja
viimeiset joulukuun puolivälin jälkeen.
Säillä on muutoinkin iso merkitys.
Viikkotilastossa piikkeinä näkyvät
heinäkuun kolme ensimmäistä
viikkoa, kuitenkin niin, että keskellä
viikkoa on rauhallisempaa ja viikonloppuisin vilkkaampaa. Heinäkuun
toisen viikonlopun lauantai on vuodesta toiseen selkeästi suosituin veneilypäivä. Silloin vesille taitavat
lähteä nekin, jotka eivät siellä ehkä
muuten niin viihdy? Erikoisempi
piikki, joka hätyyttelee jo juhannusviikon lukuja, on muodostunut toukokuun puoliväliin. Ajankohta saa
epäilemään keväthuoltojen sittenkin
jääneen monella veneilijällä liian
vähälle. Ylipäätään Meripelastusseuran tehtävämäärä seuraa suomalaisten lomakautta orjallisesti –
elokuun alku pudottaa hälytystehtävien määrän alle puoleen
heinäkuun viikoittaisista luvuista.
Tehtävämäärän kehitys toiminta-alueittain 2005-2014
Tehtävien lukumäärän ja henkilötyötuntien kehitys hälytystehtävissä
ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa 2008-2014
33 ihmistä
pelastettiin
menehtymiseltä
Meripelastaja 1-15
9
Tehtävätilastot 2014
Avunpyynnöt
0294 1000 (merellä)
tai 112
Monimuotoista yhteistoimintaa
viranomaisten kanssa
Meripelastusseuran pelastusyksiköt saavat
noin kolmanneksen tehtävistä suoraan avuntarvitsijoilta ja kaksi kolmannesta erilaisten
viranomaisjärjestelmien kautta. Näin ollen
erilaisilla viranomaistoiminnassa tapahtuneilla muutoksilla on ollut myös vaikutuksensa Meripelastusseuran tehtävämääriin.
Viime vuosituhannen lopussa aloitettu
Meripelastusseuran aluskaluston määrätietoinen kehittäminen johti alusten nopeuden
parantumiseen ja siten vapaaehtoisyksiköt
saattoivat tarjota apuaan laajemmalle alueelle
kuin aiemmin. Hätäkeskusten yhtenäistyneet
toimintatavat, maakunnallisten pelastuslaitosten kanssa tehdyt yhteistoimintasopimukset sekä hälyttämisessä käyttöön
otettujen teknisten järjestelmien kehittyminen ovat liittäneet vapaaehtoisyksiköt
entistä tiiviimmäksi osaksi sisävesien pelastuspalvelujärjestelmää. Tämä on näkynyt
sisävesillä selvänä kiireellisten tehtävien
lisääntymisenä. Menneenä vuonna pelastustoimen kiireellisiä hälytystehtäviä oli 200 kun
niitä pari vuotta aiemmin oli puolet
vähemmän.
Ensihoitopalvelun siirtyminen kunnilta
sairaanhoitopiireille on niin ikään vähentänyt
paljon yhteistyökumppaneita, joiden kanssa
pitäisi sopia yhteistoiminnasta. Ensihoitopalvelun kiireelliset hälytystehtävät ovat
nekin kaksinkertaistuneet parissa vuodessa,
joskin määrä on edelleen melko vähäinen,
noin 50 tehtävää vuodessa.
Muutoksia avun hälyttämiseen
Hätäkeskustoiminnassa tapahtuneet muutokset eivät ole Meripelastusseuran kannalta
Meripelastusseuran pelastusalusten hälytystehtävien luonteet 2014
Meripelastusseuran pelastusalusten hälytystehtävissä tekemät
suoritteet 2014
olleet ainoastaan positiivisia. Sisävesillä tapahtuvissa todellisissa hätätilanteissa, kun
vaarassa on ihmishenki, terveys tai omaisuus,
otetaan aina yhteys hätänumeroon 112. Hätäkeskus välittää tehtävän pelastuslaitokselle
ja Meripelastusseuran yksiköille viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Kiireettömissä avustustehtävissä (konerikot ja
polttoaineen loppumiset silloin, kun olosuhteet ovat muutoin turvalliset) hätäkeskus ei
kuitenkaan enää välitä tehtävää suoraan Meripelastusseuran alusyksikölle, vaan antaa tarvittaessa puhelinnumeron, jonka kautta veneilijä saa yhteyden Meripelastusseuran paikallisyhdistykseen. Tämä on näkynyt suoraan
veneilijöiltä tulleiden yhteydenottojen lisääntymisenä ja hätäkeskuksista tulleiden tehtävien vähentymisenä.
Merialueilla tapahtuvissa hätätilanteissa
oikea hälytysnumero muuttui menneen
vuoden alussa. Onhan uusi numero 0294
1000 tallennettu jo puhelimeesi? Myös meripelastuksen johtokeskuksissa tapahtui muutoksia. Viimeisin, selkeästi tilastoissa nähtävä
kehitysaskel on ollut yhtenäisten tehtäväluokittelun käyttöön otto meripelastuksen
johtokeskuksissa. Nyt Länsi-Suomen meripelastuslohkolla ja Suomenlahden meripelastuslohkolla toimivien vapaaehtoisyksiköiden
tehtäväprofiilit ovat hyvin samankaltaisia.
Meripelastustoimen tehtävistä kerrotaan
enemmän Rajavartiolaitoksen artikkelissa,
mutta Meripelastusseurassa työtavan muutos
on näkynyt ennen kaikkea siinä, että nyt kaksi
kolmesta meripelastuskeskuksen kautta
tulleesta puhelusta on meripelastustoimen
tehtäviä, joissa apu veneilijälle on ilmaista ja
meripelastusyhdistys saa polttoainekorvauksen tehdystä työstä merivartiostolta.
Yhtenäinen tehtävien luokittelu saattaa myös
eri meripelastuslohkoilla liikkuvat veneilijät
tasa-arvoiseen asemaan.
Teksti ja graafit: Ilari Hatakka
Kuvat: Jussi Lammi
10
Meripelastaja 1-15
Vesillä sattuu ja tapahtuu.
Onneksi Meripelastusseuran vapaaehtoiset
auttavat niin kauan kuin lahjoitusvaroja riittää.
Auta meitä auttamaan sinua.
Lähetä 10 € arvoinen tekstiviesti
LAHJOITUS10 numeroon 16155.
meripelastus.fi/lahjoita
Rahankeräyslupa 2020/2013/2491, Poliisihallitus, Arpajaishallinto. Lupa on voimassa 28.6.2013–30.5.2015 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Lahjoituspalvelun mahdollistaa Arena Interactive.
Tron 60S/GPS EPIRB
Tron AIS TR-8000
SAFETY NEVER
COMPROMISED
AUTOMATIC
IDENTIFICATION SYSTEM CLASS A
• 5 years warranty
• Meet IMO SOLAS
requirements
• Compact design
• Tamper proof
• Optimal visibility
• Separate display and transponder unit
• 7” Touch Screen Display
• Easy ECDIS interface
• Software upgradable
• Collision alarms (tCPA, CPA)
menoy20012015
• 16”, 19” and 24” widescreen monitor sizes
AT-Marine Oy
Uranuksenkuja 10
FIN-01480 Vantaa
Tel. +358 (0)9 5494 2600
Fax +358 (0)9 5494 2700
AT-Marine Oy
www.atmarine.fi
[email protected]
[email protected]
Meripelastustoimi 2014
Meripelastustoimen tehtäviä oli
vuonna 2014 yhteensä 1804, joista
meripelastuksen vaaratilanteita oli
yhteensä 1563. Nämä tehtävät jakaantuivat lähes tasan Suomenlahden meripelastuslohkon ja Länsi-Suomen meripelastuslohkon kesken.
Vaikka vuosien 2013 ja 2014 säät olivat hyvin
erilaisia keskenään, meripelastuksen osalta tarkasteltuna näiden kahden ajanjakson osalta tehtävät muistuttivat pitkälti toisiaan. Vuonna
2014 säät olivat jopa poikkeuksellisen vaihtelevat, jotka vaikuttivat merkittävästi merellä
olevien veneiden määrään. Viime kesän kylmä
ajanjakso juhannuksen ympärillä rauhoitti veneliikennettä, kun taas loppukesän lämpö nosti
veneilymääriä.
Vaaratilanteiden määrässä pientä
kasvua
Viime vuoden vaaratilanteiden tehtävämäärä
(1563 kpl) ei ole suoraan vertailukelpoinen
vuoden 2013 tilastoihin luokittelussa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Määrää voidaan kuitenkin pitää hivenen useiden vuosien meripelastustehtävien ja avustustehtävien keskiarvoa
suurempana. Puhelinvälitteisten lääkärikonsultaatioiden (TMAS) välittämisiä oli 240 tapausta, joka vastaa aikaisempien vuosien tehtävämääriä. Meripelastus- ja avustustehtävistä valtaosa kohdistui aikaisempien vuosien tapaan
huviveneisiin. Menehtyneitä oli tarkasteluajanjaksolla 21 henkilöä, mikä ylittää 2000-luvun
keskiarvon. Poikkeuksellista useammassakin
ihmishenkiä vaatineissa veneilyonnettomuuksissa oli se, etteivät hätään joutuneet pystyneet
itse hälyttämään apua ollenkaan.
Meripelastustapahtumien syistä 60,8 % oli inhimillisiä syitä, 33,3 % oli teknillisiä syitä ja 5,9
% johtui olosuhteista. Suurin yksittäinen syy oli
koneviat 24,1 ja toiseksi suurimpina syynä merimiestaidolliset virheet 21,9 %. Sairauskohtauksien / tapaturmien osuus oli 15,3 % tehtävistä.
Vapaaehtoisten käyttö lisääntyi
huomattavasti
Meripelastustapahtumien johtamiseen käytettiin Suomen meripelastusvastuualueella yhteensä 3018 tuntia, joista etenkin Länsi-Suomen
meripelastuslohkon osuus oli hivenen Suomenlahden meripelastuslohkoa suurempi.
Meripelastustoimen yksiköiden käyttötunnit
12
Meripelastaja 1-15
Enemmän tehtäviä ja uusia
kehittämishankkeita
kasvoivat aikaisemmasta etenkin Länsi-Suomen
meripelastuslohkolla. Syynä kasvuun ovat suuremman tehtävämäärän lisäksi myös merellisten yksiköiden käytettävyydessä tapahtuneet
muutokset ja niiden suuremmat toimintaalueet sekä uusien toimintamallien käyttöönotto. Vapaaehtoisten meripelastajien käytön lisääntyminen voidaan nostaa yhdeksi positiiviseksi valtakunnalliseksi trendiksi. Vapaaehtoisten käyttö nousi (yksiköiden käyttötuntien
osalta tarkasteltuna) 379 tunnista peräti 792
tuntiin.
Meripelastuksen kehittämistä
kansallisesti
Meripelastusta on viime vuosina kehitetty
useiden eri hankkeiden avulla. Nämä hankkeet
ovat kohdentuneet niin meripelastusyksiköihin
kuin kansainväliseen yhteistyöhön ja yleisiin
toimintamalleihinkin.
Meripelastusyksiköiden kannalta keskeisin
hanke on ollut meripelastusyksiköiden katselmointi. Katselmointien avulla pyritään varmistamaan, että kaikki meripelastusyksiköt tuntisivat yhteistoiminnan ja SAR-toiminnan perusteet. Lisäksi osana katselmointia varmistetaan,
että meripelastusalukset ovat tehtävään sopivia
ja ne on myös miehitetty ja varustettu asianmukaisesti tehtävään. Tästä asiasta on luvassa
tarkempaa tietoa Meripelastusseuran koulutuspäivillä maaliskuussa.
RVL:n sisäisesti on kehitetty tajuttoman henkilön pelastamista venekalustolla. Tämä hanke
on määrä saada valmiiksi vuoden 2015 aikana.
Myös vartiolaiva Turvan käyttöönottaminen on
Myrsky Kokkolassa 17.6.2014.
Purjeveneilijöiden pelastustehtävä.
Meripelastusta jäältä.
tehostanut meripelastustoimen suorituskykyä,
mutta samalla luonut useita
erillisiä kehittämistarpeita
aluksen suorituskyvyn maksimoimiseksi. Tällaisia ovat
mm. helikopterin lasku- ja
tankkaustoimintamallien
kehittäminen sekä merellisten kemikaalionnettomuuksien varalle suunniteltujen toiminta- ja johtamismallien laatiminen yhdessä
pelastustoimen kanssa.
Kansallisesti suuronnettomuuksiin varautumisen
osalta viime vuosien merkittävin kehittämistyö oli vuonna 2012 valmistuneen monialaisiin merionnettomuuksin
varautumisen yhteistoimintasuunnitelman
eli MoMeVa:n laatiminen. Tämän
MoMeVa:n toimintamallien jalkauttaminen
eri toimialoilla jatkuu edelleen. Tämän hankkeen myötä saatiin erilaiset alueelliset toimintamallit yhdistettyä valtakunnallisiksi
toimintamalleiksi. Suurin vaikutus on ollut
varmaankin rannikolle suunniteltujen evakuoitavien vastaanottokeskusten toiminnan
kehittäminen.
Meripelastuksen kehittämistä
kansainvälisesti
Kansainvälisistä hankkeista on hyvä nostaa
esille 2013–2014 toteutettu 9 kuukauden
mittainen ja ulkoasianministeriön rahoittama BSMIR -hanke (Baltic Sea Maritime
Incident Responce -hanke), jossa kartoitettiin meripelastustoimen suuronnettomuuk-
siin liittyviä kansallisia varautumissuunnitelmia ja toimintamalleja kaikkien Itämeren
ja Pohjoismaiden osalta. Tämä hanke on
osaltaan luonut pohjaa myös kahdelle
muulle UM:n rahoittamalle hankkeelle,
joista toinen on Jori Nordströmin vetämä
Vessel Triage -hanke ja toinen on juuri käynnistyvä Itämeren MIRG toimintamallien
harmonisointi ja kehittämiseen tähtäävä Itämeren MIRG -hanke. Vessel Tirage -hankkeesta tullaan myöhemmin tänä vuonna laatimaan erillinen artikkeli tähän lehteen. Lyhyesti hankkeessa on kysymys onnettomuusaluksen tilan määrittämiseen tähtäävän luokitus- ja riskinarviotyökalujen kehittämisestä.
Kansainvälisen merenkulkujärjestön
(IMO) ja kansainvälisen siiviili-ilmailujärjestön (ICAO) yhteistyöryhmässä on kehitetty Baltic ACO toimintamalliin pohjautuen
kansainvälistä toimintamallia moni-ilmaalustehtäviin (ACO, Aircraft Coordination).
Vaikka aivan kaikki Suomen esittämistä asioista ei päädykään vuoden 2016 IAMSAR
päivitykseen, tulee ACO asia kuvattua jatkossa IAMSAR manuaaliin nykyistä monin
kerroin laajemmin ja yksityiskohtaisemmin.
Nämä päivitykset luovat maailmanlaajuisesti
erittäin hyvän pohjan kehittää ja tehostaa
ilma-alusten käyttöä esimerkiksi matkustajalaivojen evakuointitilanteissa.
Teksti: Petteri Leppänen
Kuvat: RVL
Kirjoittaja on meripelastusasiantuntija
Rajavartiolaitoksen esikunnassa.
Rajavartiolaitos kiittää vapaaehtoisia
meripelastajia vuoden 2014 yhteistyöstä!
Meripelastustoimen lukuja
vuodelta 2014
Ilmoituksia 1804
Tehtävämäärä 1563 suuronnettomuudeksi luokiteltu 6 kpl
Pelastustoimien kohteina 4481 hlöä, joista 231 hlöä pelastettiin todennäköiseltä menehtymiseltä
Menehtyneitä 21 hlöä
Pelastustoimien kohteet (sis. TMAS tehtävät):
-matkustaja-alukset 252
-rahtialus 47
-hinaaja / erikoisalus 6
-hallinnollinen alus 8
-kalastusalus 15
-huvialus 1242
-moottorivene 645
-purjevene 258
-soutuvene / -jolla 70
-kanootti 18
-kumivene / RIB /avovene 225
-purhejolla 8
-purjelauta 2
-vesiskootteri 9
-muu alus 7
Hätäilmoituksista 74 % tuli matkapuhelimilla
Johtamiseen käytetty noin 3018 h
Yksiköitä käytetty yhteensä 3230 h
-RVL:n osuus noin 64 %,
-vapaaehtoisten meripelastajien osuus 24 %
Meripelastustoimen ensivastetehtäviä 57 kpl
TMAS – lääkärikonsultaatioiden välityksiä 240 kpl
Matkapuhelinpaikannuksia tehtiin 96 tapauksessa yhteensä 255 kertaa
Meripelastustapahtumista
5,9 % olosuhteista johtuvia
60,8 % inhimillisiä
33,3 % oli teknillisiä
Viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä
pelastustehtävässä merellä.
Meripelastaja 1-15
13
RIB-vene ajoi pimeässä linjataulua päin.
Molemmat veneessä olleet loukkaantuivat ja toinen tarvitsi välitöntä hoitoa.
Pelastusoperaatiossa viranomaisten ja
vapaaehtoisten yhteistyö toimi saumat-
Haastava
yhteisoperaatio
Mikkelinsaarilla
tomasti.
- Ensimmäinen tieto onnettomuudesta tuli perjantai-iltana 22.8.2014 Pohjanmaan hätäkeskuksen kautta. RIB-vene oli ajanut pimeässä
linjataulua päin ja toinen veneessä olleista oli
lentänyt törmäyksessä veteen. Saimme haveriveneeseen yhteyden hieman myöhemmin ja
sen oikea sijainti selvisi lopulta. Määrittelimme
tehtävän heti hätätilanteeksi, koska toinen henkilö oli vielä kadoksissa, muistelee meripelastusjohtaja Martin Saarinen Turun Meripelastuskeskuksesta.
Onnettomuus oli tapahtunut Mikkelinsaarten saariryhmän keskellä, Vaasan pohjoispuolella. Alueella on satoja saaria, venereitit hipovat karikoita ja pieniä luotoja.
Vallgrundin merivartioaseman partio lähti
heti liikkeelle ja Ruotsista hälytettiin lähin meripelastushelikopteri. Tehtävään hälytettiin
Vaasan Meripelastusyhdistyksen pelastusvene
Wärtsilä Rescue, joka oli valmiiksi saaristotukikohdassaan Raippaluodossa. Alueelle hälytettiin myös ambulansseja ja Pohjanmaan pelastuslaitoksen yksiköitä.
- Koko ketju oli liikkeellä, summaa Saarinen.
Neljässä minuutissa liikkeelle
Wärtsilä Rescuen miehistö lopetteli iltapalaansa
saaristotukikohdassa. Tarkoitus oli vielä lähteä
merelle harjoittelemaan ensimmäisillä pimeillä.
Kello 23.13 tuli tieto onnettomuudesta. Neljä
minuuttia myöhemmin miehistö oli matkalla
Mikkelinsaarille.
- Selväksi tuli, että pahasti on käynyt, joten
lähdimme kiireellä. Merenkäyntiä ei ollut nimeksikään, mutta oli säkkipimeä. Tuolla puolen
tunnin pätkällä tulee yli 40 solmun vauhdilla
käännös vastaan keskimäärin kerran minuutissa, joten onneksi ohjaamotyöskentelyn työVaasan meripelastusyhdistyksen pelastusvene
Wärtsilä Rescuen vapaaehtoinen miehistö:
vasemmalta oikealle Timo Nuotio, Joonas Salminen,
Alexander Murin.
14
Meripelastaja 1-15
Vaasan meripelastusyhdistyksen pelastusvene
Wärtsilä Rescuen vapaaehtoinen miehistö:
vasemmalta oikealle Timo Nuotio, Joonas
Salminen, Alexander Murin.
Onnettomuus olisi
voinut päättyä paljon
pahemmin.
kalut ovat kunnossa, kertoo pelastusveneen
Perämiehenä Wärtsilä Rescuessa Mikkepäällikkö Timo Nuotio.
linsaarten tehtävässä toiminut Alexander
Puoli tuntia myöhemmin Wärtsilä Rescue
Murin muistelee syysyön tapahtumia.
saapui tilannepaikalle. Kuusimetrinen RIB- Kun vastuuta tulee miehistössä
vene oli noussut kivelle ja törmännyt suoenemmän, kaikki tehtävien aikana tapahraan linjataulun runkoon. Vene löytyi juuri
tunut koskettaakin vahvemmin. Tämä tehsiitä sijainnista, minkä meripelastuskeskus
tävä opetti paljon ja ehkä jollain tavalla pääsi
oli antanut. Pelastustoimenpiteet alkoivat
itsekin osaamisessa seuraavalle portaalle.
Luutnantti Kim Ståhl,
Meripelastusjohtaja Martin
saman tien. Vallgrundin merivartioaseman Saarinen, MRCC Turku.
Vallgrundin merivartioasema. Sen verran vaativia elementtejä operaatipartiovene saapui paikalle muutamaa miossa oli mukana.
nuuttia myöhemmin.
toimi partionjohtajana onnettomuusyönä.
Wärtsilä Rescue evakuoi kiireellisemmän poPalat loksahtivat kohdalleen
tilaan haveristista ja aloitti kuljetuksen kohti
Loukkaantuneen hoito ja siirto
Köklotin kalasatamassa odottavia ambulans- Onnettomuus olisi voinut päättyä paljon paWärtsilä Rescuen tehtäväksi
seja. 20 minuuttia myöhemmin potilas luovu- hemmin.
- Haveristin sijainti saatiin lopulta tarkasti
Vallgrundin partiovene oli palaamassa asemalle tettiin satamassa ambulanssille. Merivartioston
Vaasan saaristosta, kun hälytys Mikkelinsaarille partiovene toi mukanaan toisen onnettomuu- selville, ilman sitä lopputulos olisi voinut olla
dessa olleen.
täysin toinen. Useampi kymmenen ihmistä teki
tuli.
Wärtsilä Rescue palasi saaristotukikohtaan tuon parin tunnin ajan kovasti töitä onnetto- Paikkatieto oli aluksi epäselvä, mutta pohjoista kohti joka tapauksessa kiireellä lähdettiin. tankkaamisen jälkeen ja keskeytynyttä iltapalaa muuteen joutuneiden eteen, meripelastusjohKeskuksen selvittämä sijainti piti lopulta hyvin päästiin jatkamaan hieman ennen aamuneljää. taja Martin Saarinen kertoo. - Ei lopputulosta
hyväksi tuuriksi voi sanoa, mutta palat kyllä
paikkansa. Kohteessa selvisi nopeasti, että moloksahtivat kohdalleen.
lemmat haverissa olleet ovat loukkaantuneet ja
- Meille on tärkeää, että Meripelastusseuran
toinen tarvitsi välitöntä hoitoa. MeripelastusEnsivasteyksiköllä
yksiköt antavat reaaliaikaista tietoa meripelasseuralla on Vaasassa hyvä ensivastevalmius ja
meripelastustilanteessa monta
tuskeskukseen ja onnettomuuspaikan johtajalle,
tästä syystä keskityimme itse rikospaikkatutkin- tehtävää
varsinkin ollessaan ensimmäisenä paikalla. Yktaan ja annoin Wärtsilä Rescuelle tehtäväksi
aloittaa vakavammin loukkaantuneen hoidon ja Vaasan Meripelastusyhdistys on toiminut Poh- sikön erityisresurssit on hyvä ilmoittaa, ja ehsiirron, muistelee luutnantti Kim Ståhl, joka janmaan pelastuslaitoksen ensivasteyksikkönä dottomasti pitää tulla tietoa, jos paikalle tarvivuodesta 2000 alkaen. Nykyään koko miehistö taan viranomaisten toimivaltaa työturvallisuuson koulutettuna ensiauttajiksi ja neljäsosa kou- syistä tai epäillyn rikoksen vuoksi, sanoo Kim
lutuksen voimavaroista kohdennetaan potilas- Ståhl Vallgrundin merivartioasemalta. - Miktyöhön. Kun meripelastustehtävässä kohdataan kelinsaarten onnettomuus on loistava esiloukkaantuneita, potilaan hoitaminen ja kuljet- merkki siitä, miten vapaaehtoisten ja eri virantaminen ovat suurella todennäköisyydellä juuri omaisten erikoisosaamista voidaan yhdistää onnistuneesti.
ensivasteyksikön tehtävänä.
Teksti ja kuvat: Mikko Lehtimäki
- Meripelastuskeskukselle pitää antaa tietoa
yleistilanteesta ja ensihoidon johtoyksikölle taas
potilaista. Samanaikaisesti ollaan oikeastaan
kahdessa eri tehtävässä, sanoo Timo Nuotio.
Wärtsilä Rescuen hoitolaukut uusittiin edellisenä keväänä ja ne myös sijoitettiin veneeseen
kokonaan uudella tavalla.
- Alastaittuvista seinätelineistä hoitovälineet
on helpompi ottaa esille ja hankala työ kovassa
vauhdissa olevassa veneessä on edes vähän helpompaa, kertoo kansimiehenä toiminut Joonas
Salminen. - Itse valmistauduin matkalla kohteeseen ensin pinturin tehtävään, lähempänä
etsintään, myöhemmin osallistuin EVY-toimintaan ja lopuksi päädyin navigaattoriksi ohjailuryhmään. Puuhaa riitti.
Mikkelinsaarten alueella on satoja saaria ja luotoja.
Meripelastaja 1-15
15
Purjekoululaiva
Vera Violetta
Meripelastusseuralla on modernista pelastusaluskalus-
tosta huolimatta käytössään myös perinteinen puupurjealus. Purjekoululaiva-aseman hallinnoima koulupurjealus,
STV Vera Violetta toimii koululaivana vapaaehtoisille meripelastajille ja jäsenyhdistysten nuorisokurssilaisille.
16
Meripelastaja 1-15
Purjehduskoulutusta meripelastajille ja nuorisojäsenille
S
TV Vera Violetta on 12-metrinen
Colin Archer -tyyppinen kahvelirikattu ketsi. Vera Violetta on puhtaasti koulutusalus, eikä sitä käytetä
meripelastustehtävissä. Alus on rakennettu
Norjassa vuonna 1975, norjalaisen laivanrakentajan ja suunnittelijan Colin Archerin
vuonna 1893 rakennetun meripelastusaluksen RS01:n alkuperäispiirustuksia mukaillen.
Vera Violettalla järjestetään kesäisin valtakunnallisia koulutuspurjehduksia, joilla opetetaan hyvää merimiestapaa, merimiestaitoja,
luonnon olosuhteiden ymmärtämistä ja kunnioittamista sekä alushuollon merkitystä. Meripelastusseuralle alus saatiin lahjoituksena.
Veran kotisatama on Halkolaituri Helsingissä.
Innostunutta laivaväkeä
Purjekoululaiva-aseman laivaväki koostuu
purjehduksesta kiinnostuneista Meripelastusyhdistysten jäsenistä ympäri Suomen,
Tammisaaresta Raaheen. Laivaväki huolehtii
aluksen ylläpidosta ja miehittämisestä.
Koska koulupurjealus poikkeaa luonteeltaan muusta meripelastusseuran aluskalustosta, on aluksella käytössä oma koulutusjärjestelmänsä. Järjestelmän pohjana toimii meripelastusseuran valtakunnallinen koulutusjärjestelmä, jota on muokattu vastaamaan
purjealuksella vaadittavaa osaamista. Luonnollisesti purjehdusosaamisella on suuri painoarvo.
Laivaväki ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan muun muassa koulutuspurjehduksilla sekä muilla koulutustilaisuuksilla. Kurssiohjelmassa on ollut esimerkiksi köysityökurssia ahvenanmaalaisen köysimestarin
opastuksella, puutyöpajaa ja tutustumiskäyntejä puuveneveistämöihin. Tulevaisuudessa
on suunnitteilla myös perinteisten purjeompelutekniikoiden kurssi. Kaikkea tekemistä
yhdistää iloinen yhdessä tekeminen.
Koulutuspurjehduksia
nuorille ja aikuisille
Valtakunnalliset koulutuspurjehdukset jakautuvat kohderyhmänsä mukaan kahden tyyppisiin purjehduksiin. Nuorisopurjehdukset on
suunnattu 13–19 -vuotiaille meripelastusyhdistysten nuorisojäsenille. Meripelastuspurjehdusten kohderyhmänä ovat kaikki meripelastusalusten miehistössä tai päällystössä
toimivat. Kaikilla koulutuspurjehduksilla
kurssilaiset harjoittelevat muun muassa navigointia, purjehdusmanööverejä sekä pur-
jeiden ja köysistön käsittelyä purjealuksella.
Purjehduksen ohella opitaan myös tiimityöskentelyä ja etenkin nuorisopurjehduksilla vastuunottoa.
Veran purjeita käsitellään ilman hydraulisia
tai sähköisiä apuvälineitä. Kaikki tapahtuu käsivoimin, jolloin ryhmässä toimimisen tärkeys korostuu. Purjehdukset ovat pääosin viikonlopun mittaisia ja kaikki koulutus tapahtuu aluksella. Purjehtimisen lisäksi kaikki
purjehduksen aikana aluksella tapahtuva tehdään kurssilaisten toimesta – ruuanlaitosta
lähtien.
Meripelastuspurjehdus on loistava tilaisuus
oppia perusasioita purjehtimisesta. Meripelastusalusten miehistössä toimivilla olisi hyvä
olla jonkinlainen peruskäsitys purjeveneistä
ja niiden liikkumisesta, jotta vesillä liikuttaessa sekä purjeveneen ollessa pelastus- tai
avustustehtävän kohteena, osaisi ennakoida
purjeveneen käyttäytymistä. Vera Violettan
purjehduksilla on
myös harjoiteltu yhteistoimintaa helikopterin kanssa.
Koulutuspurjehduksille mahtuu kerrallaan enintään kuusi
oppilasta. Kouluttajina
purjehduksilla toimii
aluksen miehistö, joka
koostuu päällikön ja
perämiehen lisäksi
kahdesta kansimiehestä. Kaikki kouluttajat ovat purjekoululaiva-aseman laivaväkeä.
duslaudaksi nuorisotoimintaan, ja ensimmäiset lapset siirtyivätkin omaan nuorisoryhmään, jossa he toimivat apukouluttajina MiniMepe -ryhmälle.
MiniMepe –toimintaa
lapsiperheille
purjehduksia, etenkin nuorisolle. Muutaman
vuoden sisällä tavoitteena on myös laajentaa
purjehdusaluetta kauemmas Itämerelle. Tällä
saadaan kokonaan uusi ulottuvuus purjehduskoulutukselle ja koulutuksessa voidaan
keskittyä syvemmin itse purjehduksen ja merenkulun perinteiden kiehtovaan maailmaan.
Purjekoululaiva-asemalla on toimintaa myös
lapsiperheille. MiniMepe -toiminnan yksi tavoite on saada perheille meripelastustoiminnasta ja purjehduksesta yhteinen harrastus,
jossa vanhemmat voivat harrastaa yhdessä
lasten kanssa. Samalla saadaan koulutettua
sekä lapsia, että vanhempia turvalliseen vesillä liikkumiseen. MiniMepe -toiminnan
lapset ovat 5-10 -vuotiaita. Toiminta suunnitellaan lasten ikätasolle sopivaksi ja osin leikin
kautta tapahtuvaksi oppimiseksi. Aihealueita
ovat turvallinen veneily, merimerkit, ensiapu,
palosammutuksen alkeet, pelastusvarusteet,
turvallinen toiminta vedessä ja merellä oleminen.
Kolmatta kauttaan aloittava MiniMepe
-toiminta on osoittautunut oivaksi ponnah-
Purjekoululaiva-aseman
toimintaa kehitetään
Vera Violettalla on nyt viisi purjehduskautta
takana Meripelastusseuran lipun alla. Nuo
kaudet ovat osoittaneet, että alus on käyttökelpoinen koulupurjealuksena ja tällaiselle
koulutukselle on tarvetta. Viiden kauden aikana on saatu luotua hyvä rutiini koulutuspurjehduksille.
Toimintaa lähdetään nyt kehittämään pidemmälle. Tulevina kesinä purjehduksia pyritään pidentämään ja viemään pääkaupunkiseudun vesien ulkopuolelle. Kesälle 2015
onkin suunnitteilla viikon mittaisia rannikko-
Teksti: Kimmo Patrakka
Kuvat: Jussi Lammi ja Kimmo Patrakka
Kiinnostuitko? Haluaisitko mukaan Purjekoululaiva-aseman toimintaan? Lisätietoa
saat nettisivuilta www.meripelastus.fi/puklas
tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen
[email protected].
Meripelastaja 1-15
17
Kahden veneilijän tarinat
2014
Onneksi oli
Trossi!
Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun on hankkinut jo lähes 12 000
veneilijää. Tällä ja seuraavalla aukeamalla kaksi heistä kertoo viime
kesältä tarinan tapahtumasta, jossa
Trossi oli tarpeen. Molemmat pitävät
tärkeänä myös sitä, että he eivät
Trossi-jäsenmaksullaan varmista vain
50-vuotisjuhlia
viettämään Saimaalle
Jari Hoffren oli viime kesäkuun lopulla matkalla Gerdaveneellään Viitasaaren välipysähdyksen kautta Pielavedelle ja
siitä ”kumikanavan” kautta Saimaalle. Tarkoituksena oli kiertää
apua omalle veneelleen, vaan ovat
neljä viikkoa Saimaata ja juhlistaa retkellä 50-vuotispäivää.
myös mukana tukemassa vapaaeh-
Matka meinasi loppua alkuunsa.
toista meripelastustoimintaa ja edistämässä kaikkien vesillä liikkujien
turvallisuutta.
18
Meripelastaja 1-15
-O
lin Keiteleen kanavareittiä matkalla pohjoiseen.
Hieman
ennen sulkua virtaisessa paikassa
Gerdan kone sammui kokonaan,
kertoo Jari Hoffren. – Moottori ei
lähtenyt käyntiin useista yrityksistä
huolimatta ja vene alkoi ajelehtia.
Hoffren laski ankkurin ja yritti
itse jonkin aikaa korjata moottoria.
Kun se ei onnistunut, hän etsi Veneilykesä-oppaasta lähimmän vapaaehtoisen järvipelastusyhdistyksen puhelinnumeron.
Ala-Keiteleen Järvipelastajien
PV Nunnalahden päivystävä päällikkö Joona Haverinen vastasi heti.
Jari Hoffren kertoi, mitä oli tapahtunut sekä ettei hänellä ollut hengenhätää. Koska pelastusalus oli
kahden kanavan takana eikä ollut
hätätilanne, sovittiin, että Hoffren
voi odottaa avun saapumista jonkin
aikaa.
- Nunnalahden päällikkö hankki
miehistön ja soitti puolen tunnin
päästä takaisin, Hoffren muistelee.
- Pelastusalus saapui parin tunnin
päästä. Odottaminen ei haitannut.
Nunnalahti otti haveristin kylkikiinnitykseen ja hinasi Suolahteen,
mistä oli saatavissa veneen korjauspalveluja.
Seuraavana päivänä
valmis jatkamaan
matkaa
- Miehistö suositteli tuttua ja hyväksi havaittua veneen korjaajaa. Il-
Nunnalahden päällikkönä tehtävässä toimi Joona Haverinen ja kansimiehenä Kari Piltonen.
Kaunis Gerda on puinen ”fiskari”, joka on aikoinaan
kuulunut Pekka Herlinille (kuva Jari Hoffren).
tapäivä oli tuolloin jo pitkällä, joten päätin
jäädä Suolahteen yöksi, Hoffren kertoo.
Korjaaja kävi seuraavana päivänä. Koneen
sammumisen syyksi todettiin suihkutuspumpun ruuvien kuluminen, mikä johti polttoaineen syötön häiriintymiseen. Gerda saatiin kuntoon ja se oli valmis jatkamaan
matkaa.
- Ilman järvipelastajien apua en olisi
päässyt ajoissa liikkeelle ja kokemaan Saimaalla onnistunutta juhlareissua, Hoffren
kiittelee. - Korjauksen jälkeen olimme veneellä vielä yli sata tuntia liikkeellä tuon
matkan aikana.
1950-luvun fiskari
Jari Hoffrenin vene, Gerda on vuonna 1957
rakennettu 9,75 metriä pitkä puinen fiskari.
- Sillä on aikoinaan pyydetty lohta Itämerellä, Hoffren kertoo. – Vene on myös aiemmin ollut Pekka Herlinin omistuksessa.
1980-luvun alussa vene siirtyi Päijänteelle ja
meillä se on ollut nyt kymmenisen vuotta.
Hoffren on saanut apua vapaehtoisilta meripelastajilta kahdesti aiemminkin. Molemmilla kerroilla kyse on ollut veneen sähköongelmista. Jyväskylän järvipelastajien Trossijäsen hän on ollut vuodesta 2012 lähtien.
Hoffren suosittelee Trossia muillekin veneilijöille.
- Erittäin edullinen palvelu!
Nunnalahti otti Gerdan kylkikiinnitykseen ja hinasi Suolahteen, mistä oli saatavissa veneen
korjauspalveluja.
PV Nunnalahti laiturissa etualalla. Taustalla vierasvenelaiturin päässä avustettu Gerda.
Meripelastaja 1-15
19
Kahden veneilijän tarinat
Uusikaupunki oli kesälomamatkamme uusi tutustumiskohde. Saavuimme sinne
Kustavin Parattulasta maanantaina 14.7. Tämän pohjoisen kääntöpisteen jälkeen
tarkoituksenamme oli ajaa
pohjoisen Ahvenanmaan
Jurmoon. Uusikaupunki oli
mieluisa kokemus. Alkuun
suunnitelmissamme oli viipyä siellä vain yhden päivän,
mutta tiistain kovan 14 m/s
tuulen vuoksi venytimme
vierailumme kahden päivän
mittaiseksi.
K
eskiviikko 16.7. aukeni
kuurosateisena mutta eilinen kova tuuli oli laantunut noin 5 m/s. Pitelimme sadetta Pakkahuoneen vierassatamassa. Kun tauot sateessa pitenivät, laitoimme veneen lähtökuntoon ja siirryimme huoltoasemalle
tankkaamaan. Polttoainesäiliö
täynnä ja septisäiliö tyhjennettynä
lähdimme ajamaan kohti Jurmoa.
Sää pysyi harmaana, mutta näkyvyys oli hyvä. Etelänpuolelta käyvä
tuuli nostatti vähäisiä aaltoja,
mutta pystyimme ajamaan normaalia n. 22 solmun matkavauhtia.
Kun katseltavaa ei niin kovasti
ollut, nukahti 5-vuotias poikamme
salongin sohvalle moottorin tasaiseen hyrinään.
Sitten pamahti!
Vajaan tunnin ajon jälkeen olimme
ohittaneet Katanpään. Brändön
kunnan pohjoisimmat saaret näkyivät länsipuolellamme. Pohjoisen Kihdin leveällä laivaväylällä
oli selkeää navigoida eikä muuta
liikennettäkään näkynyt. Siirryin
hetkeksi kuljettajan paikalta venyttelemään ja puolisoni sekä huippu-
20
Meripelastaja 1-15
Uudestakaupungista etelään,
mutta ei kovin pitkälle…
gastini otti ruorin. Vene kulki kauniissa plaanissa ja jätti pitkän perävanan. Sitten pamahti! Moottori
ulvahti hetkellisesti ylikierroksille
ja vene pysähtyi melkein kuin seinään kun veto loppui. Kysyin
”Mitä tapahtui!?” Puolisoni näytti
epätietoiselta. Olimmeko osuneet
johonkin? En kuitenkaan ollut
kuullut mitään osumisen ääntä tai
tuntenut törmäystäkään. Jotain vetolaitteessa oli hajonnut.
Pyysin puolisoani herättämään
poikamme ja pukemaan hänelle
pelastusliivin päälle. Olimme riisuneet sen häneltä kun hän rupesi
nukkumaan sohvalla. Meillä molemmilla sen sijaan oli paukkuliivit
yllä. Moottorin edelleen käydessä
tyhjäkäyntiä tarkistin ensin, ettei
veneeseen tulvi vettä. Mitään näkyviä vaurioita tai välitöntä vaaraa
ei ollut. Vaihde ei kytkeytynyt
eteenpäin mutta pystyimme peruuttamaan. Oli kuitenkin selvää,
että omin voimin emme pääsisi
turvasatamaan. Olin matkapuhelimeeni tallentanut Turun meripe-
lastuskeskuksen numeron, vaikka
olin tietenkin ajatellut, etten koskaan tarvitsisi sitä. Nyt sille oli todellinen tarve.
Apua tulossa
Meripelastuskeskuksessa vastattiin
nopeasti. Kerroin nimeni, montako henkilöä aluksella on, missä
olimme (sijaintimme koordinaatit)
ja mitä oli tapahtunut. Kerroin,
että välitöntä varaa ei ole, mutta
olemme keskellä laivaväylää eikä
meillä ole ohjauskykyä. Meripelastuskeskuksen päivystäjä arvioi
tilanteen ja katsoi parhaaksi kutsua
apua Susiluodon rajavartioasemalta. Saimme tiedon, että partiovene olisi luonamme noin 30 minuutissa ja sovimme, miten jatkamme yhteydenpitoa.
Puhelun päätyttyä huomasin
kauempana noin ½ mailin päässä
pohjoiseen suuntaavan moottoriveneen. Tehokkaalla taskulampullamme viestitin hänelle avuntar-
peestamme. Kuljettaja havaitsi nopeasti merkkimme ja kääntyi ajamaan kohti meitä. Sillä aikaa valmistelin hinausköyden. Pyysimme
häneltä apua hinaamaan meidät
pois keskeltä laivaväylää odottamaan viranomaisapua väylän reunaan ja saareen suojaan aalloilta.
Saaren suojassa laskimme ankkurin ja jäimme odottamaan Rajavartiolaitoksen partiovenettä.
Odottaessamme saimme soiton
Uudenkaupungin meripelastusyhdistyksestä ja tiedon, että yhdistyksen pelastusaluksen vapaaehtoista miehistöä kutsuttiin parhaillaan koolle. Kohtaaminen sovittiin
Susiluodon rajavartioasemalle. Ensimmäisen pelästymisen jälkeen
alkoi nyt jo olla turvallinen olo.
Kaikki tuntui hoituvan ja apua oli
tulossa.
Rajavartiolaitoksen partiovene
saapui aika lailla arvioidussa 30
minuutissa. Partioveneen miehistö
otti meidät hinaukseen ja kuljetti
rajavartioasemalle, josta Uudenkaupungin meripelastusyhdistys
myöhemmin hinaisi veneemme
lähimpään satamaan, missä sen
saisi korjattua.
Trossikin oli tarpeen
Vietimme muutaman tunnin Susiluodon rajavartioaseman laiturissa ennen kuin Uudenkaupungin meripelastusyhdistyksen
iso pelastusristeilijä Janne Malen
saapui ottamaan meidät jatkohinaukseen Taivassaloon, missä
vene tultaisiin nostamaan ylös jo
seuraavana aamuna.
Palasimme siis Ströömin kautta
samaa reittiä, jota olimme tulleetkin, mutta tällä kertaa hinauksessa. Ohiajavista veneistä katseltiin pitkään ja varmasti mietittiin,
mitä meidän veneellemme oli tapahtunut. Hiukan valitettavaa oli
huomata, että yksikään vastaantulevista suuria aaltoja tekevistä
moottoriveneistä ei hidastanut
vauhtia kohdallamme. Itse olen
aina tehnyt niin, kun olen kohdannut hinattavan. Aaltojen kohtaaminen hinauksessa kapealla
väylällä on liki mahdotonta. Tällä
haastavalla väylällä Janne Malenin
kippari teki erinomaista työtä ja
varjeli meitä parhaansa mukaan
tarpeettomalta keikutukselta.
Matka Taivassaloon kesti kauniissa kesäillassa noin kolme
tuntia. Kun veneemme oli saatu
kiinnitettyä laituriin, esitimme
miehistölle suuren kiitoksemme.
Olemme myös iloisia siitä, että
olimme monivuotisia Trossin jäseniä. On aina tuntunut hyvältä
olla tukemassa arvokasta ja tärkeää turvallisuutta ja henkiä turvaavaa toimintaa. Tällä kertaa
olimme itse avun kohteena.
Kiitos!
Torstaina aamulla Piilisen veneasentajat nostivat veneen ylös ja
vetolaite irrotettiin. Koska korkealla kuivilla olevassa veneessä ei
voinut ajatella asuvansa pienen
lapsen kanssa, lähdimme lainaautolla kohti kotiamme Espooseen. Vetolaite purettiin vielä samana iltapäivänä ja saimme
kuulla, että ylävaihteisto oli käytännössä räjähtänyt. Varsinainen
vaurio oli itse asiassa saanut alkunsa runsas viikko aikaisemmin,
kun potkuri oli satamassa yllättävässä väistötilanteessa osunut
poijun kiinnityskettinkiin. Tästä
iskusta oli oletettavasti saanut alkunsa pieni hiusmurtuma, joka
sittemmin oli edennyt ja lopulta
johtanut ylävaihteiston hajoamiseen ajossa.
Veneeseen vaihdettiin kokonaan uusi vetolaite ja vietettyämme viikonlopun kotioloissa
Espoossa jatkui matkamme kohti
Ahvenanmaata seuraavan viikon
tiistaina.
Lämmin kiitos sekä Susiluodon rajavartioaseman henkilökunnalle että Uudenkaupungin
meripelastusyhdistyksen vapaaehtoisille! Olette kaikki huippuammattilaisia ja tulemme tulevina kesinä tarinoissamme kehumaan ja muistamaan teitä vielä
monet kerrat!
Marcus Wiklund
Meripelastaja 1-15
21
Bågaskärin toimintakeskuksen uusi isäntä Teemu Hotanen
Yleismies Jantunen
Bågaskärin toimintakeskuksen uusi
isäntä Teemu Hotanen (32) on haaveammatissaan – ainakin melkein.
– Olen aina halunnut oman vierasvenesataman saaristossa kahviloineen sekä
kokous- ja majoitustiloineen. Nyt olen
niin lähellä haaveen toteutumista kuin
ilman lottovoittoa pääsen.
P
orvoossa syntyneen Teemu Hotasen
isä oli merivartija ja hän on sekä
elänyt meren äärellä että liikkunut vesillä pienestä pitäen.
- Meri imeytyi veriin jo äidinmaidosta,
Teemu kertoo. - Perheessämme on aina ollut
jonkinlainen vene. Ja myöhemmin sitten ihan
omia veneitä.
Teemun kaunis puuvene Birgit on tuttu näky
Bågaskärin laiturissa. Vuonna 1969 Jonassonin
veistämöllä Porvoon Bodössä rakennettu vene
oli Teemun isän omistuksessa vuosina 19972002. Vietettyään välillä muutaman vuoden vieraiden käsissä, vene palasi perheeseen 2009,
tällä kertaa Teemulle.
- Törmäsin siihen ihan sattumalta ja ostin
pois, Teemu muistelee. – Minulla oli silloin Meripelastusseuran entinen alus Mikko, mutta halusin isomman.
22
Meripelastaja 1-15
Teemu on käyttänyt melkoisen määrän tunteja Birgitin kunnostamiseen, mutta…
- Mikään vene ei ole ikinä valmis, ei ainakaan
puuvene.
Laivakokki, ei mikään
keittiömestari
Teemu on koulutukseltaan laivakokki.
”Sanokaa Teemu vaan, tässä mitään titteleitä tarvita.”
- Valmistuin Kotkan Merikoulusta 2000luvun alussa ja olin laivalla töissä yhteensä noin
12 vuotta; tankkereissa Nesteellä ja konttilaivassa Langh shipillä, hän kertoo. – PääsääntöiJälkeenpäin ajatellen Teemu on tyytyväinen
sesti työskentelin kuuden viikon työ- ja kuuden ratkaisuunsa.
viikon vapaajaksoissa.
- Nyt on kyllä elämässä tarpeeksi ”mepeä”
Seuran kurssien ja PR-tilaisuuksien kokkina muutenkin.
Teemu aloitti vuonna 2005. Vuodesta 2010 hän
on toiminut oman yrityksensä Offshore CateNopea ja helppo päätös
ringin kautta.
- Ennen Bågaskäriä ehdin olla pari kesää jo Teemu aloitti työt Bågaskärin toimintakesBoistön koulutuskeskuksessakin.
kuksen isäntänä viime vuoden lopulla varsin
nopealla aikataululla.
- Päätös oli helppo ja heti seuraavana päivänä
Old School -tyyppi
pääsin hommiin.
- Bågaskärin isäntänä saan toteuttaa itseäni
Alkuaikoina Teemu mietti itsekin meripelastusharrastuksen aloittamista, mutta juuri tuohon ja kehittää keskuksen toimintaa, Teemu sanoo.
aikaan lanseeratut Seuran uudet, huippumo- - Saaressa olemisessa parasta on oma rauha ja
itsenäisyys. Saa tehdä asiat omalla tavallaan ja
dernit pelastusalusluokat eivät houkutelleet.
- Olen enemmän sellainen Old School – päättää ainakin pääsääntöisesti ajankäytöstään.
Toisaalta yksinololla on myös kääntöpuotyyppi. Arvostan kaikkea vanhaa ja perinteikästä, Teemu sanoo. - Vene on vene eikä tie- lensa. Apua ei aina ole lähellä silloin kun sitä
tarvitsisi, ja työturvallisuusasioihin pitää kiintokone!
Teemun puuvene Birgit on tuttu näky
Bågaskärin laiturissa.
Luotettava ja monipuolinen
Crewsaver pelastusliivisarja
vaativaan käyttöön.
nittää tavallistakin enemmän huomiota.
- Vapaaehtoiset kyllä tarjoavat
apuaan todella paljon, mikä on todella kiva asia, vaikka olenkin
huono sitä pyytämään, Teemu
kiittää. - Mutta olen kyllä oppinut
varovaisemmaksi. En enää esim.
kiipeä korkeille tikkaille yksin ollessani.
- Kun syksyllä olin saaressa
yksin melkein kaksi kuukautta
putkeen, alkoi yksinäisyys jo vähän
ahdistaakin. Ehkä hankin kaveriksi
saarikoiran!
Arjen rutiinit kuntoon
Teemun mukaan tärkeintä isännän
työssä on huolehtia, että toimintakeskuksen normaalit arjen rutiinit
jätehuollosta vesihuoltoon toimivat. Vain siten jää aikaa perehtyä huoltoihin ja muihin töihin.
- Myös koko kiinteistön ylläpito
on olennaisen tärkeää. Piha-alueet
ja piharakennukset ovat jääneet
varsin vähälle huomiolle. Myös
niistä huolehtimiseen pitää panostaa, Teemu muistuttaa.
Entä kuka saaressa nyt hoitaa
ruokahuoltoa, kun kokista tuli
isäntä?
- Olen ollut yhteydessä ravintoloitsijaan Barösundissa ja sopinut
alustavasti yhteistyöstä. Ja enköhän minä jatkossakin aina silloin tällöin kokkaa myös itse,
Teemu kertoo. – Ja aina voi toivoa,
että jostain löytyisi joku tarpeeksi
hullu, että tulisi pysyväksi kokiksi
meille!
Talveksi rautapaatti?
Bågaskärin kurssitoiminnan laajentamisesta talvikaudelle on puhuttu paljon. Teemun mielestä se
on mahdollista tietyissä rajoissa.
- Meren jäätyminen asettaa
muitakin rajoituksia kuin kuljetukset, hän sanoo. – Esim. jätevesitankkien tyhjentäminen ei silloin
onnistu. Mutta onneksi on puuceet! Pihan perällähän sitä on
käyty ennenkin eikä se niin vaarallista ole.
Seura on testannut useampaakin ilmatyynyalusta Bågaskärin
talvikauden yhteysalukseksi.
Teemun mielestä ilmatyynyaluksissa ei ole mitään vikaa, mutta
Bågaskärin tarpeita palvelisi paremmin jäissä kulkeva vene.
- Hankitaan joku vanha kutteri
tai Rautaville. Sitä voi hyödyntää
koko vuoden eikä vain talvella,
niin kuin ilmatyynyalusta, hän ehdottaa. - Kun jää on liian paksua
rautaveneelle, kuljetaan moottorikelkoilla, ja tarpeen mukaan voidaan käyttää paikallisen taksiveneyrittäjän ilmatyynyalusta.
- Onhan talvella kaikki vähän
hankalampaa, kuin kesällä, mutta
ei ole vastaavasti niin kovaa kiirettä ja häslinkiä koko ajan, Teemu
summaa.
Vierailijat tervetulleita
* 150N–275N
* Solas/Med hyväksytyt
* erikoispelastusliivit
* Uutuus 190N ja 290N pelastusliivit
Ammattikäyttöön Gleistein köydet
JOLLASTA–TANKKERIIN
* Dyneema, Polyester, Polyamid, Polypropylene
* punottuna, kierrettynä
* halkaisija 3–168 mm
Marnela Oy, Isonsarvastontie 8,
00840 Helsinki, puh. 09 6841 7600
www.marnela.fi
Bågaskärin uusi isäntä toivottaa
veneilijät tervetulleiksi ohi kulkiessaan pihaan pistäytymään.
- Tykkään jutella ihmisten
kanssa ja esitellä paikkoja. Toivon
vieraiden kuitenkin ymmärtävän,
että aina (esim. kurssien aikaan) ei
esittelykierrokselle ehdi.
Teemulla on myös uusia suunnitelmia vierailijoiden varalle.
- Tahtoisin tehdä vanhaan verkkovajaan kaikille avoimen saaristomuseon, jossa esitellään Seuran,
saaren ja merivartioston historiaa;
esineitä ja valokuvia vuosien varrelta, Teemu kuvailee. - Kävijä
voisi aikansa ihmetellä kaikkea ja
laittaa lähtiessään ”kolehtikippoon” pari kolikkoa.
Vapaaehtoiset meripelastajat
ovat myös erittäin tervetulleita
saareen muutenkin kuin kursseille.
- Halkoja ei ole koskaan liikaa ja
aina löytyy pientä tekemistä.
Teksti: SW
Kuvat: Teemu Hotanen
Teemu ottaa mielellään vastaan
vanhoja valokuvia ja ”kaikkea
mahdollista roinaa”, jotka liittyvät
saaren historiaan. Ota yhteyttä
[email protected] tai
040 728 9939.
Meripelastaja 1-15
23
Kirja-arvostelu
Ensiauttajan taskuopas
– uusi opaskirja kaikkien ensivastetehtävissä toimivien käyttöön
Suomen Meripelastusseura, Suomen
Pelastusalan Keskusjärjestö ry sekä Suomen Punainen Risti ovat yhteistyössä
kehittäneet ja yhtenäistäneet ensivastetehtävillä toimivien ensiauttajien koulutusta. Samalla järjestöt uudistivat
ensivastekurssien koulutusmateriaalin
ja kurssien sisällön vastaamaan ensihoitoasetuksessa säädettyjä ensivasteyksikön henkilöstön koulutusvaatimuksia.
S
amassa yhteydessä tuotettiin ensiauttajien käyttöön Saija Naarajärven ja
Tuomas Telkin kirjoittama Ensiauttajan taskuopas. Oppaan sisältö vastaa
uudistettua ensiauttajakoulutusta ja sen toiminta- sekä hoito-ohjeet perustuvat valtakunnallisiin ensiavun ohjeistuksiin ja ensihoidon
hoitosuosituksiin. Oppaan avulla maamme ensivastetehtävillä käytössä olleet eriasteiset toiminta- ja hoito-ohjeet saadaan yhteneviksi ja
sen uudistetuilla varmentavilla toimintamalleilla potilasturvallisuutta lisättyä.
Oppaan rakenne tuntuu heti ensitutustumisessa hyvältä, kestävältä ja erittäin
selkeäkäyttöiseltä. Perinteinen sidonta on korvattu hyvin oppaan käyttötarkoitusta helpottavalla metallikierteellä. Oppaan alussa on tiiviisti
mutta riittävästi määritetty ensiauttajatoimintaan liittyviä käsitteitä ja käyttöön hyväksyttyjä
lyhenteitä. Ensivastetehtävien hälytyskoodit
löytyvät helposti oppaan alusta, josta ne voi nopeasti tarkistaa hälytykselle lähdettäessä.
Oppaan kappaleet kaksi ja kolme muodostavat tavallaan koko ensiauttajalta edellytettävän osaamisen perustan. Kun ensiauttaja
on sisäistänyt niiden merkityksen ja osaa
tarkistaa niistä aina tarvittaessa tärkeät asiat, on
hänellä hyvät valmiudet suoriutua vaativistakin
ensivaste- ja ensihoidon tukitehtävistä. Parasta
kappaleissa on hyvät ja selkeät, yhdellä aukeamalla olevat ensiarvion ja täsmennetyn tilannearvion tiiviisti auki kirjoitetut, A B C D E
Ensiauttajan taskuopas on myynnissä Suomen
Punaisen Ristin verkkokaupassa, www.
punaisenristinkauppa.fi. Hinta 32 €.
-muistiohjeet. Huolellisuutta ja potilaan tilan
arviointia varmistamaan oppaaseen on laadittu
kaaviokuvalla selkeytetty tilannetietoisuuden
toimintamalli. Siinä korostuvat niin sanotut ei
tekniset taidot, joilla varmennetaan ensiauttajien potilasturvallinen toiminta myös hyvin johdettuna ryhmänä, jossa kommunikaatio ja asioiden varmentaminen on vakiintunutta toimintaa.
Eri tilanteiden hoito- ja toimintaohjeet noudattelevat ensihoidon hoitosuosituksia, mutta
ne on hyvin mukautettu ensivastetasoiseen toimintaan tilannepaikalla ennen varsinaista ensihoitoa ja sen aikaista johdettua avustamista.
Oppaan jokaisen sivun etureunassa pystysuunnassa olevat otsikkotekstit auttavat nopeasti
löytämään kulloinkin tarvittavan kohdan.
Hoito-ohjesivujen reunassa olevat A B C D E
-muistimerkinnät toimivat erinomaisina oikean
ja systemaattisen potilaan tilan arvioinnin
varmistajina. Muistiohjeet eli ns. ”tsekkilistat”
ovat selkeät ja niistä saa nopeasti tarvittavan
varmistusinformaation.
Opas sisältää ne tärkeät ohjeet ja muistisäännöt, joita ensiauttaja tehtävillä tarvitsee.
Lisäksi oppaassa on hyvin varattu tilaa omille
ja alueellisille ohjeille, yhteystiedoille ja muistiinpanoille. Kattavat liitteet täydentävät oppaan
pääsisältöä. Ne koostuvat selkeistä tilanneohjeista ja kuvin havainnollistetuista vaativien toimenpiteiden toimintamalleista ja menetelmistä.
Ensiauttajien tulee tiedostaa akuutissa psykososiaalisessa kriisissä olevan ihmisen käyttäytymisen monimuotoisuus. Tilanteita varten on
vaikeaa laatia yksityiskohtaisia hoito-ohjeiden
kaltaisia ohjeita. Ensiauttajien tueksi on
kuitenkin mahdollista laatia ohjeet psykososiaalisen kriisin tunnistamiseen ja siihen, miten
ensiauttajan tulee toimia. Nämä asiat olisi hyvä
tulevaisuudessa sisällyttää myös Ensiauttajan
taskuoppaaseen. Lisäksi on tärkeää, että ensiauttajat lisäävät omiin oppaisiinsa toimintaalueensa sosiaali- ja kriisipäivystysten
yhteystiedot. Ensiauttajien tulee myös tiedostaa
oman jaksamisen rajat, mikä onkin huomioitu
oppaan kappaleessa, jossa käsitellään ensivastetehtävän jälkeen huomioitavia asioita.
Oppaan kirjoittajat ovat onnistuneet erinomaisesti. He toteavat esipuheessaan oppaan
soveltuvan käytettäväksi ensivastetehtävillä
sekä ensiauttajakoulutuksessa opittujen asioiden omaehtoiseen kertaamiseen. Tämä toteutuu varmasti, mutta uskon, että oppaan
käyttökelpoisuus tullaan huomaamaan paljon
laajemminkin, ja että siitä tulee olemaan hyötyä
kaikille niille, joiden koulutus ja tehtävät edellyttävät valmiuksia hätäensiaputilanteissa toimimiseen.
Juhani Seppälä
Lehtori (TtM), ensihoidon opetus
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kotka
Meripelastaja 1-15
25
Syys-joulukuu
Meripelastajan
lokikirja
Meripelastajan lokikirja
Sy ysk uu
-palstalla julkaistaan
Löpö loppu, Turku,
ABSO
lyhyitä lokikirjamerkintöjä muistuttavia poimintoja Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköiden kauden aikana
suorittamista tehtävistä.
Lokikirjassa ei kerrota
avustettujen henkilöiden tai alusten nimiä
eikä tarkkoja tapahtuma-aikoja.
MRCC ilmoitti moottoriveneestä,
jolta oli polttoaine loppunut. Vene oli
laivaväylän vieressä ankkurissa. ABSO
hinasi veneen turvasatamaan Hahdenniemeen.
Kalareissu päättyi traagisesti,
Pöytyä, Lähi
Kolme miestä oli ollut kalastamassa ja yksi heistä kadonnut jyrkältä
kalliorannalta. Vain onki löytyi rannasta.
Toiset olivat olleet veneellä niemen toisella puolella. Lähi etsi kadonnutta
henkilöä yhdessä pelastuslaitoksen yksikön ja merivartioston helikopterin
kanssa. Lähin toinen tähystäjä havaitsi
vaalean pisteen pohjassa, missä veden
syvyys oli kolme metriä. Kadonnut
löytyi menehtyneenä.
Purjevene kivillä, Joensuu,
Pyörre
Purjevene oli purjehtinut liian lähellä matalikkoa ja juuttunut karille.
Pyörre irrotti veneen hinaamalla. Irrotuksen jälkeen avustettavan kone ei
käynnistynyt, joten vene otettiin hinaukseen. Hinauksen aikana kone saatiin käynnistymään ja avustettava jatkoi
itsenäisesti matkaa.
Melojat pulassa, Turku, Arvinsilmä
www.telemar.fi
[email protected]
020 741 8820
26
Meripelastaja 1-15
Kaksi kokematonta melojaa oli joutunut merenkäynnin vuoksi erilleen ja
päätynyt eri saariin. Kovan aallokon
vuoksi he eivät uskaltaneet enää lähteä
liikkeelle meloen. Toisen melojan jalat
olivat lisäksi pahasti puutuneet. Arvinsilmä otti melojat ja kanootit kyytiin ja
kuljetti mantereelle.
Satimessa saaressa, Jämsä, Jämsä
Perhe oli jäänyt saareen, kun
heidän moottoriveneensä ei suostunut
käynnistymään. Perhe oli kylmissään,
tuli jo pimeä eikä veneessä ollut kulkuvaloja. Jämsän miehistö totesi,
että veneen moottorin kaukosäätölaitteen tappokytkin oli huonosti
kiinni ja kone saatiin käyntiin. Jämsä
avusti veneen turvallista kulkua satamaan valaisten tietä.
Kone rikki – ankkuri ei pidä,
Kemi, Laitakari
Keskikokoisen moottoriveneen
kone oli sammunut eikä suostunut
käynnistymään. Alus oli ankkuroitu,
mutta ankkurit eivät kovan tuulen
vuoksi pitäneet. Laitakari otti veneen
hinaukseen ja kuljetti turvasatamaan.
Eksyksissä, Kokkola,
Matts
5-metrinen pulpettivene oli lähtenyt voimakkaassa sumussa nälkäkarista Kokkolan satamaa kohti. Matkalla vene oli kadottanut paikkatietonsa ja ottanut yhteyttä hätäkeskukseen. Matts saattoi veneen Ykspihlajan Pottiin.
Kone ei käynnisty, Kirkkonummi,
BLC
Nopea uppoaminen, Parainen,
Ad Mare
Kölistä kiinni, Tampere,
PV417
Perhe oli ollut viettämässä viikonloppua saaressa. Sunnuntaiaamuna olisi pitänyt lähteä kotiin,
mutta moottori ei käynnistynyt,
vaikka akussa on virtaa. BLC hinasi
veneen Telalahteen sen omalle laituripaikalle.
Vanha vauriokohta petti 7-metrisen moottoriveneen pohjasta ja
vene upposi nopeasti. Kolme henkilöä joutui veden varaan ja vene jäi
kellumaan ilmataskujen varaan
keula ylöspäin. Lähistöllä olleet kalastajat näkivät tilanteen ja poimivat
vedenvaraan joutuneet kyytiin sekä
hälyttivät apua. Ad Mare otti osittain
uponneen veneen hinaukseen ja
kuljetti sen turvaan.
Purjevene oli ajautunut liian lähelle Siilinkaria ja jäänyt kiinni kölistään. PV417 hinasi haveristin irti karilta, ja tarkistuksen jälkeen se pääsi
jatkamaan matkaa.
Köysi potkurissa kiville, Rauma,
Pihlus
Huvialus oli ollut vaihtamassa
kiinnittymispaikkaa kovan tuulen
vuoksi. Vaihdon aikana ankkuriköysi
oli ajautunut potkuriin ja alus oli ajelehtinut matalaan rantaan ja jäänyt
kiinni kivien väliin. Veneeseen ei ollut
tullut tuntuvia vaurioita. Merivartioyksikkö oli tapahtumien jälkeen, yläveden aikaan yrittänyt irrottaa avustettavaa tuloksetta. Myös Pihlus yritti
irrotusta jo kertaalleen tuloksetta.
Seuraavana päivänä meri oli noussut
jonkin verran ja tuuli tyyntynyt kohteessa. Avuntarpeessa oleva kutsui
Pihluksen uudelleen apuun. Vene
saatiin irti kivikosta ja poistettiin sen
potkurista köydenpätkät. Varmistettiin, ettei aluksessa ole vuotoja ja todettiin sen toimintakuntoisuus ja
merikelpoisuus.
Vene lähti karkuun, Ylöjärvi,
PV417
Perhe oli purjehtimassa ja pysähtyi saareen tauolle. Huolimattomasti sidottu veneen keulaköysi irtosi kovassa tuulessa ja aallokossa.
Perhe jäi rannalle. PV417 hinasi ajelehtivan aluksen takaisin saareen.
Koska tuuli ja aallokko olivat jo liian
voimakkaat avustettavan aluksen
päällikölle, vene kiinnitettiin turvallisesti kolmella köydellä ja evakuoitiin
matkustajat saaresta kotisatamaan.
Lo k ak uu
Veden pinnan lasku yllätti,
Mikkeli, PV242
Moottorivene oli ilmeisesti ohjausvirheestä johtuen ajautunut
väylän ulkopuolelle tutulla rannalla
ja ajanut pehmeään savipenkkaan
järvenpohjassa. Veden pinnan laskeminen yllätti veneilijän tutussa paikassa. PV242 irrotti hinaamalla tiukkaan juuttunutta alusta useaan eri
suuntaan. Viimein pohjan savikko
antoi periksi ja vene irtosi.
Vettä tankissa, Asikkala,
Teemu
Moottoriveneen kone oli sammunut ilmeisesti polttoaineen joukkoon päässeen veden vuoksi. Teemu
hinasi veneen Kuotaan satamaan.
Perämoottori jäässä, Jyväskylä,
Korpilahti
Kaksi ihmistä jäi jumiin saareen,
kun pienen moottoriveneen perämoottorin ohjauslaite ja vesipumppu jäätyivät. Korpilahti otti ihmiset kyytiin ja veneen hinaukseen
ja kuljetti heidät mantereelle.
Haukipudas,
Venekuume
Kova tuuli oli saanut poijussa
olevan veneen laahautumaan matalaan, missä vene oli kellahtanut kyljelleen. Veden noustua vettä oli alkanut tulla veneeseen sisään. Venekuume yritti hinata venettä syvempään veteen kuitenkaan onnistumatta. Miehistö tuki puuparruilla
venettä pystyyn, jotta sen laita saatiin pois veden alta ja vesi pumpattiin pois veneestä. Veden noustua
vene alkoi kellumaan ja omistaja sai
sen siirrettyä.
Vettä tulvi veneeseen, Helsinki,
Mikrolog III
Moottoriveneen konetilassa pakoputken kumisovite oli haljennut ja
Meripelastaja 1-15
27
Syys-joulukuu
Meripelastajan
tuloa
Tervetollemme
osas
4f31
lokikirja
vettä tulvi alukseen rikkoutuneesta sovitteesta. Mikrologin
miehistö paikkasi vuotokohdan,
tyhjensi veneen vedestä ja varmisti, ettei vettä enää tullut lisää.
Myöhemmin alus hinattiin Trossitehtävänä Aurinkolahdesta Puotilaan, mihin aluksen miehistö jäi
odottamaan veneen nostoa seuraavana aamuna.
Kone piiputti, Lieksa,
Kasinlinna
Kalastajapariskunnan fiskarityyppisen veneen moottori oli piiputtanut. Tuuli painoi veneen
saaren rantaan eikä veneessä ollut
soutumahdollisuutta. Kasinlinna
hinasi asiakkaat veneineen takaisin Kolin kalasatamaan.
J o uluk uu
Swanin siirto, Rauma, Hoppe
68 -jalkaista Swan-purjevenettä oltiin Rauman kauppasatamassa nostamassa pois laivan
kannelta. Noston aikana osa nostovaijereiden kiinnityksistä petti ja
Swan putosi osittain laivan kannelle, vaurioittaen mm. runkoaan
ja potkuriakseliaan. Swan laskettiin mereen ja tässä vaiheessa hälytettiin Hoppe hinausavuksi
Swanin siirtoa varten. Hoppen
miehistö varmisti aluksen vuodottomuuden, teki hinaussopimuksen ja otti Swanin kylkihinaukseen rahtilaivan kyljeltä ja
siirsi sen laituripaikkaan.
Viitat irrallaan, Säkylä, Tuiska
M ar rask uu
Vaarallinen paikka satamassa,
Hanko, Betty ja PV238
Reilu 15-metrinen moottorivene oli Hangon Itäsatamassa.
Läntinen myrskytuuli työnsi venettä voimakkaasti laituria vasten,
niin että vaurioita alkoi syntyä.
Hangon meripelastusyhdistyksen
vapaaehtoiset havaitsivat tilanteen, ottivat yhteyttä veneen
omistajaan ja sopivat, että vene
hinataan parempaan paikkaan.
Asiakkaan alus hinattiin kahdella
PV2-aluksella turvalliseen paikkaan.
Mökkiläinen oli lähtenyt potkukelkalla saareen, mutta jää oli
pettänyt ja henkilö joutunut
veden varaan. Korpilahden miehistö ajoi autolla paikalle ja havaitsi avannon. Nopeasti selvisi,
että uhri oli päässyt itse ylös ja lähtenyt autollansa kotiin.
Puuhun törmäys, Pudasjärvi,
Kelkkakuume
Emmin ohittamasta purjeveneestä viittoiltiin apua. Tuulettomasta säästä ja koneviasta johtuen purjeveneen miehistö pyysi
hinausapua turvasatamaan. Emmi
hinasi konevikaisen veneen satamaan.
Pelastuskelkka Kelkkakuumeen partioidessa kelkkareitillä se
kohtasi puuhun törmänneen
kelkan, josta oli toinen etu suksi irronnut. Kelkkailijat olivat kunnossa. Kelkkakuume hinasi vaurioituneen kelkan tienvarteen,
mistä kelkkailijat saivat kyydin
eteenpäin. Kelkkakuume jatkoi
partiota.
Moottorivene oli ajanut merkitylle karille ja menettänyt vetolaitteensa. Haveristi oli ankkuroitunut odottamaan apua. Rautauoma otti veneen hinaukseen ja
kuljetti kotisatamaansa.
Meripelastaja 1-15
Heikoilla jäillä, Jyväskylä,
Korpilahden miehistö autolla
Ei konetta eikä tuulta, Inkoo,
Emmi
Ilman vetolaitetta, Helsinki,
Rautauoma
28
Pyhäjärven Järvipelastajat
saivat ilmoituksen kahdesta irronneesta viitasta. Tuiska etsi irrallaan
ajelehtivat vasemman puolen ja
oikeanpuolen lateraaliviitat ja toimitti ne pelastusaseman rantaan.
www.meripaivat.com
oikea kurssi!
Lehdet, katalogit ja mainokset,kaikenlaiset painokset
www.punamusta.com
Meripelastaja 1-15
29
Kuva Markku Tamminen
Hätämerkinantoharjoituksia
n– Harjoituksissa käytettävät välineet ovat punaiset hätäraketit, punaiset käsisoihdut (hätäsoihtu) sekä oranssit
savut. Helsingissä voi harjoitella myös valopistoolin punaisilla ammuksilla ja kynäraketeilla. Jokainen ampuja
käyttää omia hätämerkinantovälineitään.
Kaikkien hätämerkinantovälineiden päiväysleiman tulee olla vuodelta 2008 tai sitä uudempi. Ennen harjoitusta välineet tarkistetaan ja ampujille annetaan käyttökoulutus.
14.2. klo 12-16 Hevonpäänniemi, Savonlinna
28.2.klo 11-15, Matosaari,
Jollas, Helsinki
Järjestäjä: Savonlinnan Järvipelastajat yhteistyössä Savonlinnan Pursiseuran kanssa
Järjestäjä: Helsingin Meripelastusyhdistys, Espoon Meripelastajat ja Laajasalon VPK
Välineet: punaiset hätäraketit,
käsisoihdut ja oranssit merkkisavut
Välineet: punaiset hätäraketit, käsisoihdut, oranssit merkkisavut, valaisupistoolin hätäpanosammukset ja
kynäraketit
Ikäraja: 18 vuotta
Muuta: paikalle voi jättää vanhoja hätämerkinantovälineitä
hävitettäväksi
Vapaaehtoiset meripelastajat järjestävät
kevättalvella hätämerkinantoharjoituksia eri
puolilla maata. Tilai-
Osallistumismaksu: tilaisuus on
maksuton
Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
Ei vaadita ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja: Mikael Fyhr,
puh. 050 356 8434
Ikäraja: 18 vuotta
Muuta: Paikalle voi tuoda
hävitettäväksi vanhentuneita
hätämerkinantovälineitä. Lisäksi paikalla järjestetään alkusammutuskoulutusta.
Osallistumismaksu: Harjoitus on ilmainen kaikille Helsingin Meripelastusyhdistyksen tai jonkun muun
Meripelastusseuran paikallisyhdistyksen jäsenille. Jos et ole vielä
jäsen, voit liittyä paikan päällä. Jollet
halua liittyä jäseneksi, harjoitusmaksu on 32 euroa/perhekunta.
Listassa on lehden painoon
mennessä tiedossa olleet harsuuksissa veneilijät voi- joitukset. Kukin yhdistys tievat harjoitella turvalli- dottaa paikallisista harjoituksista omilla nettisivuillaan. Sisesti hätämerkinanto- vujen osoitteet ovat muotoa Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.
www.meripelastus.fi/paikka- helsinginmeripelastusyhdistys.fi.
välineiden käyttöä.
kunta.
22.3. klo 13-15
Linnunlahden venesatama,
Joensuu
Järjestäjä: Joensuun Järvipelastajat
Välineet: punaiset hätäraketit, käsisoihdut, merkkisavut, valopistooliammukset ja kynäraketit
Ikäraja: 18 vuotta
Muuta: Paikalle voi tuoda
hävitettäväksi vanhentuneita
hätämerkinantovälineitä.
Osallistumismaksu: Harjoitus on tarkoitettu vain yhdistyksen jäsenille
(maksuton). Liittymislomakkeen voi
täyttää harjoituspaikalla.
Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.
meripelastus.fi/joensuu tai valmius.
[email protected].
Myös Lahden Järvipelastajat
järjestänee hätämerkinantoharjoituksen kevättalven aikana Lahdessa. Harjoituksesta tiedotetaan yhdistyksen netti- ja facebook-sivuilla
sekä menoinfo.fi -palvelussa.
Uusia tapoja tukea
vapaaehtoista meripelastustoimintaa
Tekstiviestilahjoituksella voi lahjoittaa
5 euroa (viesti LAHJOITUS numeroon 16155) tai
10 euroa (viesti LAHJOITUS10 numeroon 16155).
Uudet Lahjoitus-sivut löytyvät osoitteesta
www.meripelastus.fi/auta-pelastamaan-ihmishenkiä.
30
Meripelastaja 1-15
Leading expertise to maximize safety
and optimize energy
Entrust your passenger vessels
with Bureau Veritas
Visit us at: www.veristar.com
www.bureauveritas.com
Move Forward with Confidence
Marine
Industry
I n s p e c t i o n & Ve r i f i ca t i o n i n s e r v i ce
Health, Safety & Environment
Construction
Certification
Government Services & International Trade
KOTIMAANLIIKENTEEN KONEENHOITAJA
23.2.2015 - 15.5.2015
Järjestämme koulutuksen monimuotokoulutuksena, johon kuuluu
verkko-opintoja ja kontaktiopetusta. Kontaktiopetuspäivät jakautuvat
koko koulutuksen ajalle ja niitä on n. 25.
Koulutuksen hinta on 550 € (alv. 0 %).
TURVATOIMIASIOIDEN LISÄKOULUTUS
16.12.2014 ja 11.3.2015
Koulutus muodostuu kahdesta osasta; A ja B. Kummankin osan
kesto on 4 tuntia. Turvatoimiasioiden peruskoulutukseen riittää osa
A ja turvatoimiasioiden lisäkoulutukseen osat A ja B. Koulutus toteutetaan kontaktiopetuksena ja se kestää yhteensä 8 tuntia.
Koulutuksen hinta on 223 € (sisältää alv. 24 %)
HÄTÄTILANTEIDEN PERUSKOULUTUS
(STCW Basic Training)
13.4. – 17.4.2015
Koulutus toteutetaan päiväopiskeluna. Kontaktiopetus kestää viisi
päivää. Opetus on luento-opetusta ja käytännön harjoittelua.
Sisältö
• Pelastautuminen (STCW A-VI/1-1)
• Palonsammutus (Asetus 166/2013, 19 §)
• Ensiapukoulutus (STCW A-VI/1-3 ja B-VI/1.5)
• Työsuojelu ja alus sosiaalisena ympäristönä (STCW A-VI/1-4 ja
B-VI/1.6)
Koulutuksen hinta on 689 € (sisältää alv. 24 %).
KONEMIES, NÄYTTÖTUTKINTO
Tutkintotilaisuuksia ja valmistavaa koulutusta järjestetään ns. näyttöpäivinä joitakin kertoja vuodessa. Tarkemmat tiedot tutkintotilaisuuksien sisällöstä ja aikataulusta annetaan koulutukseen ilmoittautuneille ilmoittautumisen yhteydessä. Tutkintotilaisuuksia järjestetään kysynnän mukaan viikon pituisissa jaksoissa.
Seuraavat tutkintotilaisuudet 23.3. – 27.3.2015
HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN
Koulutuksiin hakeudutaan sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa www.winnova.fi/aikuiset, puhelimitse koulutuspalvelusihteeri Tarja Honkaheimolle, puh. 044 455 8042 tai sähköpostitse [email protected].
Automaattiset
sähkönsyöttöjärjestelmät
UPS-varmennettuina
Maasyöttö - Generaattori - Invertteri - Lataus
Tarvittaessa luokituslaitosten
varmistamana
Maahantuoja: Oy KAHA Ab
www.kaha.fi puh 09-61568300