meripelastaja 3-2015netti2
3/2015 30 . meripelastus - taitokilpailut s. 13 Meripelastajien uudet vaatteet, s. 9 Nyt tehdään Vesisankareita, s. 22 28. meripelastustaitokilpailut Turussa, s. 9-15 www.furuno.fi Vesillä ei ole aina näin leppoisaa... Paremmilla varusteilla sujuvampi kausi - meiltä korkealaatuiset tuoteperheet pelastusaluksesta huviveneeseen: Seapilot AIS:it ja kompassit Furuno navigointijärjestelmät McMurdo hätälähettimet veneelle ja miehistölle Flir lämpökamerat 3/2015 Vapaaehtoinen meripelastaja Den frivilliga sjöräddaren Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastusseuran jäsenlehti 85. vuosikerta, ISSN 1236-9551 Painos 20.000 kpl Pääkirjoitus -Yhteiskuntasopimus Toimitusneuvosto - Vårt samhällskontrakt 4 4 Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen, Pekka Lehikoinen, Kirsi Lundelin, Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck, Sanja Starck, Tero Valkonen, Sadri Wirzenius Kolumni - Turvallisuus 2.0 7 Meripelastajien asut uudistuvat 9 Toimitus Meripelastustaitokilpailut Espoossa Päätoimittaja Jari Piirainen Toimitussihteeri Sadri Wirzenius Eero Nurmikko Rastitehtävät16 Reippaasti ja maalaisjärjellä 20 Ulkoasu Porkkalan junnut hienosti toiseksi 21 M.E.N Oy Vesisankarit liikkeellä - vesillä liikkumisen taitoja opitaan hymyssäsuin! 22 Koulutusjärjestelmän päivitys etenee 26 Meripelastajan lokikirja 28 Ilmoitusmyynti Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset sähköposti: [email protected] soita: 0400-946624 ilmoitusaineistot: [email protected] Paino Puna Musta Oy, Joensuu 2015 Painotuote Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu Seuraava jäsenlehti ilmestyy joulukuun alussa. Lehden aineiston on oltava toimituksessa 2.11. mennessä. Sähköinen aineisto: [email protected]. Aineistoa ei palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon [email protected]. Suomen Meripelastusseuran toimisto Suomen Meripelastusseuran toimisto Kalliolinnantie 4 00140 Helsinki [email protected] [email protected] Toimitusjohtaja Jari Piirainen 040 586 2006 Valmiuspäällikkö Jori Nordström 0400 656 171 Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen 040 503 1110 Talouspäällikkö Tiina Hietikko 040 589 7550 Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius 0400 438 090 Alustarkastaja Taneli Mauno 040 561 6516 Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222 Toimintakeskuksen isäntä Teemu Hotanen 040 728 9939 Aikakauslehtien Liiton jäsen Kannen kuva: Eero Nurmikko Vapaaehtoisen meripelastajan työasut ovat uudistuneet. Lue, millaisia ovat uudet pelastuspuvut ja kuori- ja väliasut, s. 19. 13 Meripelastusseuran 30. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut käytiin Espoossa 5.9. Voiton vei Meriturvan joukkue. Kisakokonaisuus s. 13-21. Komentosillalla På bryggan V iime aikoina on valtiovallan johdossa puhuttu paljon kahteen kertaan kaatuneista yhteiskuntasopimusneuvotteluista. En aio niiden sisältöön tai syihin suinkaan kajota vaan tuon keskustelupöytään vapaaehtoisjärjestön näkökulman asiassa. Suomen Meripelastusseuralla on suomalaisen yhteiskunnan kanssa sopimus siitä, että me autamme parhaan kykymme mukaan viranomaisia merellä ja järvillä tarvittavissa pelastus- ja avustustehtävissä. Oleellisena osana tätä yhteiskuntasopimusta on se, että yksikkötyökustannukset on kyetty kautta aikojen pitämään erittäin edullisina. Itse asiassa vaikeaa on enää työvoimakustannuksia nykyisestä leikatakaan, kun vapaaehtoistemme suorittavat kaikki pelastus- ja avustustehtävänsä täysin ilman henkilökohtaista palkkaa tai palkkiota. Voi- massa olevan yhteiskuntasopimuksemme mukaan viranomaisten osoittamista tehtävistä maksetaan kulukorvaus kattamaan pelastusveneen polttoainekustannukset. Korvaus maksetaan yhdistykselle, ei siis vapaaehtoiselle itselleen. Tämä malli on mielestäni erittäin kustannustehokas tapa auttaa sekä hädänalaisia että myöskin budjettien vartijoita. Emme toki halua emmekä kykenekään suorittamaan juurikaan enempää tehtäviä mitä tällä hetkellä teemme. Näin ollen emme ole mielestämme suinkaan syömässä palkallisten pelastajien tai organisaatioiden leipää vaan hyvässä yhteistyössä hommat viranomaisten kanssa hoidetaan. Kaikkia toimintamuotoja on syytä aika ajoin tarkastella ja siksi myös tuon em. yhteiskuntasopimuksemmekin tulevaisuutta kannattaa pohtia. Kehitysehdotuksena sopimukseen ja sen toteuttamiseen Yhteiskuntasopimus Vårt samhällskontrakt U nder den senaste tiden har man i statsmaktens ledning flitigt diskuterat förhandlingarna om samhällskontrakt vilka redan har strandat två gånger. Jag tänker inte befatta mig med innehållet eller orsakerna till dem utan vill bara lyfta fram frivilligorganisationernas syn på saken. Finlands Sjöräddningssällskap har ett kontrakt med det finska samhället om att vi enligt bästa förmåga hjälper myndigheterna i räddnings- och assistansuppdrag till havs och vid sjöar. En viktig del av detta samhällskontrakt är det faktum att man genom tiderna lyckats hålla enhetsarbetskostnaderna mycket låga. I själva verket skulle det vara svårt att ytterligare skära ner arbetskraftskostnaderna från vad de är i dag, eftersom våra frivilliga sjöräddare sköter alla räddnings- och assistansuppdrag helt utan personlig lön eller ersättning. Enligt vårt gällande samhällskontrakt får vi för de uppdrag myndigheterna ger oss kostnadsersättning för att täcka räddningsbåtarnas bränslekostnader. 4 MERIPELASTAJA 3-15 liittyen minulla on valtiollisille päättäjille muutama toivomus. Jotta vapaaehtoinen meripelastus pystyy jatkamaan ansiokasta työtään jatkossakin nykyisellä tavalla, tulisi seuraavat esteet poistaa tai ainakin huomioida jatkokeskusteluissa: Alle 10 metrin mittaisten pelastusveneiden rakentamiseen, varustamiseen ja korjaamiseen liittyvä arvonlisävero tulee poistaa. Yli 10 metristen pelastusveneiden kohdalla näin jo on. Suomen Meripelastusseura hankkii seuraavien 5-10 vuoden aikana nimenomaan noita Ersättningen utbetalas till föreningarna, inte till de enskilda sjöräddarna. Denna modell är ett mycket kostnadseffektivt sätt att hjälpa såväl folk i sjönöd som budgetväktarna. Vi önskar inte fler och skulle knappast klara av många fler uppdrag än vi sköter för tillfället. Sålunda anser vi att vi inte alls gnager på de avlönade räddarnas eller organisationernas bröd utan sköter uppdragen i gott samarbete med myndigheterna. Alla verksamhetsformer bör ses över periodvis och därför bör vi också ta en titt på det ovan nämnda samhällskontraktet och dess framtid. Jag har några förslag till beslutsfattarna vad gäller utvecklingen av kontraktet och dess verkställande. För att den frivilliga sjöräddningsverksamheten ska kunna fortsätta i lika förtjänstfulla tecken som hittills borde följande hinder avlägsnas eller åtminstone tas i beaktande i de kommande förhandlingarna. Mervärdesskatten för byggande, utrustning och reparation av räddningsbåtar som är under alle 10 metrisiä veneitä käyttöönsä ja siksi tuolla verokohtelulla on suuri merkitys. Veroista säästyvillä varoilla voisimme hankkia tarvittaessa 1-2 kpl lisää vastaavia veneitä ja näin ollen työn verotuksen kautta valtion kokema alv-menetys kompensoituisi ainakin osittain. Nykyisen hallituksen ohjelmassa liputetaan nimenomaan säätelyn purun ja byrokratian vähentämisen puolesta ja siihen tämä alv-asia sopisi mitä parhaiten. Samalla tuettaisiin niinikään hallitusohjelmasta löytyvää kirjausta vapaaehtoistyön mahdollisuuksien parantamiseksi ja säädösten sujuvoittamiseksi. Hallitusohjelmassa mainittu tavoite kerätä lisää verotuloja asettamalla verolle myös rekisteröidyt veneet ei saisi koskea pelastusveneitä. Meripelastusseuran venemäärä huomioiden lisäkulu olisi vuositasolla pahimmillaan useita kymmeniä tuhansia euroja. Tämä ei voi 10 meter bör slopas. Detta gäller redan nu för räddningsbåtar på över 10 meter. Finlands Sjöräddningssällskap kommer under de följande 5-10 åren att skaffa uttryckligen under 10 meter långa båtar och därför är denna skattefråga så viktig. Med de medel som vi skulle spara in utan skatten kunde vi vid behov skaffa en till två motsvarande båtar till och sålunda kunde den momsförlust staten kom att lida kompenseras åtminstone delvis genom beskattning av arbete. I det nuvarande regeringsprogrammet förordas uttryckligen avveckling av onödig reglering och minskning av byråkrati och här skulle momsfrågan passa in väl. Samtidigt kunde man främja möjligheterna till frivilligverksamhet och skapa smidigare författningar, vilka bägge ingår regeringsprogrammets mål. Regeringsprogrammets mål att öka skatteintäkterna genom att införa skatt även för registrerade båtar borde inte gälla för räddningsbåtar. Tilläggskostnaderna för Sjöräddningssällskapet med alla sina båtar kunde i värsta fall Vuonna 2015 oli 28.9. mennessä suoritettu 1473 tehtävää, joissa autettiin 3098 ihmistä ja 1209 alusta. olla lainsäätäjän tavoite ja tämän vuoksi lakia valmisteleviin tahoihin pitää olla säännöllisesti yhteydessä. Rahapeliyhtiöiden fuusion tavoitteet tulee kirkastaa ja kertoa julki. Itse uskon siihen, että panemalla RAY, Veikkaus ja Fintoto yhteen saavutetaan joidenkin vuosien kuluessa hallinnollisia ja tuotekehityssäästöjä ja siten yleishyödyllisiin tarkoituksiin saataisiin enemmän jaettavaa rahaa. Fuusion keskeinen perustehan on myös yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen yhdistämällä toimijat ja siten poistetaan niiden haitallinen keskinäinen kilpailu. Fuusion valmistelun yhteydessä tulee kirjoittaa uudelleen tuotonjakolainsäädäntö, jossa tulee varmistaa kaikin keinoin se, että tuotot käytetään nimenomaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ei siis verovaroin katettavaksi tarkoitettujen valtion menojen katteeksi. Ja viimeisenä toiveenani on, että entisen lästimaksun korvikkeeksi saatua valtionavustusta lakattaisiin leikkaamasta. Vuoden 2014 lästimaksuista saamamme avustus oli 273.000 e ja valtion vuoden 2016 talousarviossa oleva avustussumma on 204.000 e. Leikkausta siis reilussa vuodessa 34%. Jari Piirainen toimitusjohtaja uppgå till tiotusentals euro per år. Detta kan inte var lagstiftarnas mål och därför bör vi regelbundet ha kontakt med de aktörer som bereder lagen. Målen för fusionen av penningspelbolagen bör klarläggas och offentliggöras. Personligen tror jag att man genom att slå samman RAY, Veikkaus och Fintoto inom några år uppnår inbesparingar inom administrationen och produktutvecklingen. Sålunda kan det snart finnas mera medel att dela ut för allmännyttiga ändamål. En av de viktigaste orsakerna till fusionen är ju att bevara ensamrättssystemet genom att sammanslå aktörerna och på det sättet avlägsna den skadliga konkurrensen mellan dem. Vid beredningen av fusionen bör man stifta en ny lag om fördelning av avkastning med vilken man på alla upptänkliga sätt försöker säkerställa att avkastningen av penningspel används uttryckligen för allmännyttiga ändamål och inte till att täcka statliga utgifter som skall skötas med skattemedel. Jag har ännu ett sista önskemål och det är att man slutar skära ner det statsunderstöd som kom i stället för lästavgiften. År 2014 fick vi ett understöd på 273 000 euro för lästavgifterna och i statsbudgeten för år 2016 är stödsumman 204 000 e. Minskningen var alltså 34 % på drygt ett år. Tammisaaren meripelastajat 50 vuotta n–Lauantaina 15. elokuuta oli yleisöä ja juhlaväkeä kokoontunut Näseuddenin meripelastusasemalle, Tammisaareen. Tammisaaren meripelastajat viettivät 50-vuotisjuhlia ja samalla uuden aseman avajaisia. Raaseporin tuleva kaupunginjohtaja Tom Simola vihki aseman käyttöön. Juhlapuheiden ja kakkukahvien lisäksi myös yleisölle oli tarjolla runsaasti ohjelmaa. Päivän aikana oli mm. mahdollista tutustua yhdistyksen uuteen asemaan sekä yhdistyksen ja merivartioston veneisiin. Lapset saivat ruiskuttaa sankoruiskulla ja pomppia maalla olevalla pelastuslautalla. Tapahtuman päätti Rajavartiolaitoksen SuperPuma -helikopterin vinssausnäytös. Päivän tapahtumiin osallistui arviolta 250-300 henkeä. Kuva: Malin Bollström Meripelastusseuralle laatusertifikaatti n–Suomen Meripelastusseuralle on myönnetty ISO 9001:2008 järjestelmän mukainen laatusertifikaatti. Arvioinnin suoritti ja sertifikaatin myönsi DQS Gmbh:n Suomen toimisto. Prosessissa arvioitiin keskusjärjestön eli Seuran toimiston toimintaa. Laadunhallintajärjestelmää sovelletaan vapaaehtoisen meri- ja järvipelastustoimintojen johtamiseen, kehittämiseen, kalustohankintoihin ja kouluttamiseen. Jäsenyhdistysten toiminta ei sisälly arviointiin. Varkauden Järvipelastajista Keski-Savon Järvipelastajat n–Varkauden Järvipelastajat viettivät 40-vuotisjuhliaan 22.8. ja samalla otettiin käyttöön yhdistyksen uusi nimi eli Keski-Savon Järvipelastajat. Juhlapuheen Varkauden juhlissa piti entinen sisäministeri Kari Rajamäki. Lue uusimmat tiedotteet: www.meripelastus.fi. Jari Piirainen verkställande direktör MERIPELASTAJA 3-15 5 Rauman Meripelastusyhdistykselle uusi tukikohta n–Rauman Meripelastusyhdistyksen uusi tukikohta on Suvantola -niminen huvila Rauman Petäjäksen alueella. Rauman kaupungilta vuokrattu, yli sata vuotta vanha huvila on kunnostettu pääosin talkoovoimin ja se helpottaa merkittävästi yhdistyksen toimintaa, esim. teoriakoulutusten järjestämistä. Uusi tukikohta nopeuttaa myös tehtäviin lähtemistä. Aiemmasta tukikohdasta lähdettäessä edessä oli lähes puolen tunnin ajo, ennen pääsyä nopeusrajoituksista vapaille vesille. Nyt täysi nopeus voidaan ottaa jo muutaman sadan metrin päässä rannasta. Reijo Rautauoman Säätiö jatkaa Meripelastusseuran tukemista n–Reijo Rautauoman Säätiö on mahdollistanut Meripelastusseuran toiminnanohjausjärjestelmän (TOJ-projekti) kehittämisen viimeisen kolmen vuoden aikana. Projekti päättyy tämän vuoden aikana. Uutena tukimuotona Reijo Rautauoman Säätiö kustantaa kaikkien Meripelastusseuran jäsenyhdistysten käyttöön sähköisen kirjanpito-ohjelmiston, johon on integroitu jo valmiiksi yhteinen tilikarttapohja. Fortnox kirjanpito-ohjelmistoa käyttää tällä hetkellä 23 yhdistystä. Tavoitteena on saada mukaan kaikki jäsenyhdistykset. Puhdasta voimaa suomalaisesta metsästä. 6 Kaikkiin dieselmoottoreihin, myös veneisiin. MERIPELASTAJA 3-15 Turvallisuus 2.0 T urvallisuuden parantamiseksi lähdetään yleensä jo tapahtuneista ja pyritään etsimään niistä se mikä meni pieleen. Muistuttaa vanhoja kouluaikoja, joissa opettajat kiiluvin silmin etsivät pienten oppilaidensa papereista virheitä päästäkseen toteuttamaan opetuksellista ylivaltaansa sen kuuluisan punakynän kanssa. Oppivatko lapset tuolla menetelmällä? Tuskinpa... Ehkä harmistus ja katkeroituminen oli lähempänä totuutta... Jo tuolloin puhuttiin rapakon takaisten menetelmien erilaisuudesta: kehutaan, kehutaan ja kehutaan... (vaikkei olis syytäkään). Ainakin itsetuntoa se kasvattaa, mikä taas on huomattu maailman turuilla kauppoja tehtäessä. ”Joku” on jo kaupat tehnyt kun suomalainen vielä kuikuilee kengänkärkiään ja miettii uskaltaisko sanoa jotain, ettei vain tee virhettä... Onneksi nuo ajat alkavat olla ohi meilläkin ja jälkikasvun suusta kuuluu yhä useammin: ”minä, minä, minä...” Toivottavasti tulevaisuudessa ”minä, me, yhdessä...” Osallistuin elokuun lopulla mielenkiintoiseen seminaariin (International Maritime Incident and Near Miss Reporting Conference), jossa tanskalainen professori Erik Hollnagel valotti uudenlaista turvallisuusajattelua. Tässä Safety-II –nimetyssä ajattelutavassa tuosta yllä mainitusta punakynäperiaatteesta luovutaan ja keskitytään sen sijaan lukumääräisesti huomattavasti suurempaan määrään onnistumisia. Tavoitteena on ymmärtää miksi joku asia onnistuu ja pyrkiä kehittämään turvallisuutta positiivisen kautta. Tutkittavaa materiaalia on paljon enemmän kuin perinteisessä virheitä etsivässä mallissa ja siten myös mahdollisia toimenpideohjeita on helpompi synnyttää. Perusajatus on pikemminkin ”tee näin” kuin ”vältä tätä”. Merenkulussa ja erityisesti huviveneilyssä Safety-II –periaate saattaa tuottaa hyviä tuloksia. Jos ajatellaan esim. useampaa sataa kovan kelin onnistunutta rantautumista ja analysoidaan onnistumiseen johtaneita toimintoja saadaan todennäköisesti paljon enemmän materiaalia mietittäväksi/koulutettavaksi kuin toisessa vaihtoehdossa, jossa analysoidaan vain niitä paria epäonnistunutta säpeltämistä. Olen itse vakuuttunut Safety-II:n toimivuudesta ja odotan mielenkiinnolla ajatuksia ja soveltamisehdotuksia lukijoilta. Heinäkuun alussa kiersin ensimmäisen virallisen eskaaderin mukana Viipurin ja Pietarin väliset entiset Suomen pikkukylät. Silmiinpistävää olivat uudet suomalaiset laiturit ja reipas rantarakentaminen, joilla pyritään varautumaan kasvaviin veneilyturistimääriin. Pietarin pääuutisissa kommentoitiin yhteistyöprojektiamme ja palaverissa varakuvernöörin ja muiden ”silmäätekevien” kanssa saimme kerrottua veneilijöiden toiveet infrastruktuurin kehittämiseksi. Luvassa on tiiviin yhteistyömme jatkumisen siivittämänä aktiivista toimintaa ja jonain päivänä ns. rengasreitti (Suomen rannikkoa itään ja Venäjän rannikkoa länteen päivämatkan etäisyydellä toisistaan olevien satamien kautta) on todellisuutta. Sitä odotellessa hyvää syksyn jatkoa. Harri Sane [email protected] Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallituksen jäsen ja veneilytoimikunnan puheenjohtaja sekä Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja MERIPELASTAJA 3-15 7 Meripelastajien asut uudistuvat Laadukkaat ja yhdenmukaiset työasut ovat olennainen osa sekä Meripelastusseuran miehistöjen turvallisuutta ja työskentelymukavuutta että Seuran julkisuuskuvaa. Uuden toimittajan myötä asuihin on tulossa jälleen parannuksia. A ikoinaan Meripelastusseuran aluksilla toimittiin tummansinisillä, oransseilla olkapäillä väritetyillä kokohaalareilla, joita myös ”roskakuskin haalareiksi” kutsuttiin. Epäkäytännölliset haalarit eivät kaikkia miellyttäneet ja usein miehistöt esiintyivätkin aluksilla omissa ”siviilivaatteissaan” varsin sekalaiselta seurakunnalta näyttäen. Nykyisen kaltaiset vapaaehtoisen meripelastajan kuori- ja väliasut ovat saavuttaneet jo murrosiän. Ensimmäinen sopimus Reiman valmistamista asuista syntyi vuonna 2002 työvaatetyöryhmän suuren ponnistuksen tuloksena. Asut ovat pysyneet ulkoasultaan ja teknisiltä määrittelyiltään lähes samanlaisina tähän päivään asti. Reiman jälkeen asuja ovat toimittaneet Terinit ja T. M. Palojoki Oy (työnimeltään ensin Uniforma ja myöhemmin Sanser). 23.3.2015 allekirjoitettiin uusi kuori- ja väliasujen hankintasopimus turkulaisen Ursuk Oy:n kanssa. Yritys on jo vuosia toimittanut mm. käytössä olevat pelastuspukumme. Materiaalina Gore-Tex Edelleenkään kuori- ja väliasuihin ei ole tulossa suuria muutoksia ulkonäköön eikä yksityiskohtiin. Aikanaan hiottu peruskonsepti toimii yhä, mutta jotain uuttakin on sentään. Olennaisin muutos on uusien kuoriasujen materiaali. Vaikka aiemmatkin asut on toteutettu ns. hengittävillä kalvokankailla, tehdään uudet asut nyt Gore-Tex-kankaasta, mikä edustaa laatuluokassaan ja teknisessä suorituskyvyssään materiaalien kärkijoukkoa. Erityistä etua valittu kangastoimittaja tuo mukanaan sillä, että tavaramerkkinsä laatua valvoakseen se edellyttää asujen valmistajalta korkeaa laatua myös asujen suunnittelussa ja valmistuksessa. Parannuksia kokovalikoimaan Meripelastusseuran miehistöissä toimivista noin 20 % on naisia, joiden on usein ollut vaikeaa löytää miehille suunnitelluista kuori- ja väliasuista itselleen sopivia. Nyt tarjolla on ensimmäistä kertaa myös ns. naisten kokomallisto. Se ei työasuissa tarkoita aivan samaa, kuin tavaratalojen mallistoissa, mutta asujen käyttötarkoitus huomioiden mallisto on pyritty toteuttamaan naisille sopivammaksi. Ursuk toteutti asuista ennen sarjatuotannon aloitusta ns. sovitusmallit, joita testattiin toukokuun lopussa Espoossa erikokoisista miehistä ja naisista kootun parinkymmenen hengen joukolla. Pienillä viilauksilla saatiin aikaiseksi kokovalikoima, josta pitäisi suurimmalle osalle miehistöämme löytyä sopiva asu. Aina on kuitenkin niin, että vaikka kokolajitelma olisi millainen, joillekin asut eivät sovi. Sitä varten on nyt mahdollisuus tilata asuja myös omilla mitoilla, joskin tilaajan omavastuuosuus on tällöin korkeampi. Mittojen mukaan tilatut asut valmistetaan aina seuraavan uuden asusarjan yhteydessä. Yksittäin asuja ei valmisteta. Kevyemmät ja monikäyttöisemmät pelastuspuvut Meripelastusseura on pelastuspukujen suhteen toiminut jo pitkään samalla kaavalla. Käytössämme on ollut Ursukin pukumalli URSUIT 5020 II, jota pitkään toimitettiin toimittajan vakiovärillä oranssina vain Seuran logolla varustettuna. Myöhemmin kuluvan vuoden kevääseen asti samaa mallia toimitettiin kuori- ja väliasujen väritykseen yhteensopivampana kaksivärisenä, jossa yläosa on punainen ja alaosa sininen. Näissä asuissa oli jo muitakin yksityiskohtia toteutettu Seuran omina määrityksinä, kuten taskujen, kauluksen ja heijastimien toteutuksen yksityiskohdat sekä asujen varustaminen valmiiksi puukolla. Asuihin tuli tällöin myös Crew Member-merkit ja mahdollisuus käyttää koulutustasomerkkejä. Seuran alusluokkien päivitys toi mukanaan myös muutoksia tuleviin pelastuspukuihin. Jatkossa pelastuspukumme ovat ns. sukkapukuja, eli niitä ei ole varustettu saappailla. Asuja käytetään omilla turvakengillä tai aseman yhteiskäytössä olevilla pelastuspukukengillä. Kun puvuilla uidaan, käytetään puvun mukana tulevia tossuja räpylöiden kanssa. Muutos juontaa juurensa alusluokkauudistuksessa todetusta tarpeesta vähentää veneiden varusteita. Enää ei Seura toimita erikseen ns. pintapelastajan pukuja, vaan pelastuspukumme toimivat lähes yhtä hyvin pintapelastuksessa. Samassa yhteydessä pukuja muutenkin modernisoidaan. Puukon lisäksi puvuissa on jatkossa hihassa pidike valaisimelle. Uudet puvut myös valmistetaan hiukan ohuemmasta ja merkittävästi kevyemmästä Gore-Tex-kankaasta, jotta puku on miellyttävämpi avoveneillä työskenneltäessä. Pukua on myös hiukan leikkauksiltaan kavennettu. Toisessa käsivarressa on vesitiivis tasku esim. puhelimen säilyttämistä varten. Näillä ja muutamilla muillakin muutoksilla toivotaan madallettavan kynnystä käyttää pelastuspukua avoveneellä työskenneltäessä paremmillakin keleillä. Kyse on miehistön turvallisuudesta ja toimintakyvyn säilyttämisestä kaikissa tilanteissa! MERIPELASTAJA 3-15 9 Asut uudistuvat Mitä tulevaisuudessa? Ensimmäinen uusien kuori- ja väliasujen tuotantoerä valmistui syyskuussa ja lähti jakoon määräaikaan mennessä tehtyjen kentän vuositilausten mukaisesti. Vuoteen 2017 asti jatketaan tällä konseptilla. Silloin on sopimuksen jatkoa tarkastellessa aika miettiä myös tulevaisuuden uusia tarpeita. Kentältä tulleiden toiveiden perusteella on ehkä syytä pohtia väliasun käyttöä ja tarpeellisuutta nykymuodossaan. Korvataanko se jollain muulla ratkaisulla? Ja tehdäänkö väliasun takin tilalle paremmin tuulta pitävä takki, joka kattaisi nykyistä laajemman käyttöalueen ja jota ei olisi tarkoituskaan käyttää kuoritakin alla? Ja tarvitaanko jatkossa nykyisiä väliasun housuja? Ovatko asuja tilaavalle miehistönjäsenen koulutustasolle ja palvelusajalle asetetut vaatimukset vielä ajan tasalla? Nämä kysymykset ja muut kehitysideat jalostetaan yhdessä kentän edustajien kanssa valmiiksi ennen seuraavan sopimuskauden alkua. Kehitystyötä tehdään myös muilla vapaaehtoisen meripelastajan pukeutumisen ja suojautumisen saroilla. Parhaillaan selvitetään mah- VÄLIASU 10 MERIPELASTAJA 3-15 dollisia vaihtoehtoja käytössä oleville pelastusliiveillemme ja avoveneissä käytettäville kypärille. Löytyykö hyviä korvaavia tuotteita, sen aika näyttää. Myös Messin miehistöverkkokaupan tuotevalikoimaa pyritään uudistamaan. Suunnitelmat miehistön uudistetuksi asuvalikoimaksi ovat jo pitkällä, mutta työtä on vielä jäljellä. Ensi kevääseen mennessä on jo varmasti uutta kerrottavaa. Teksti: Lasse Kämäräinen Kuvat: Ursuk Oy Ohjeet miehistölle asujen tilauksista ja asutilaukseen oikeuttavista vaatimuksista löytyvät Messin materiaalipankista. KUORIASU MERIPELASTAJA 3-15 11 Venevakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy. Turvallisesti vesillä. Venevakuutusasiakkaanamme saat 20 euron alennuksen Suomen Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelusta. Sen avulla saat veneellesi maksuttoman avun, jos matkasi keskeytyy yllättäen. Samalla tuet vapaaehtoista meri- ja järvipelastustyötä. OP 30. meripelastustaitokilpailut Espoo 5.9.2015 MERIPELASTAJA 3-15 13 14 MERIPELASTAJA 3-15 30. Meripelastustaitokilpailut 5.9.2015 Meripelastustaitokilpailut Espoossa Espoon meripelastustaitokilpailujen suunnittelu alkoi vuonna 2011 Kotkassa järjestettyjen kilpailujen jälkeen. Tuolloin mietimme yhdessä, että olisi hienoa järjestää kisat Espoossa vuonna 2015, jolloin kisat palaisivat lähtöpaikalleen Espooseen ja vietettäisiin myös niiden 30. juhlavuotta. Lisäksi Espoon Meripelastajille vuosi 2015 olisi 50. toimintakausi. A sia hautui pienen porukan mielissä ja kilpailuja päätettiin ehdottaa pidettäväksi Espoossa. Tampereen kisoissa 2014 julkistettiin, että Espoo saisi kisat järjestettäväkseen seuraavana vuonna. Ensimmäinen ”virallinen” MPTK15kokous pidettiin jo seuraavalla viikolla. Järjestelyihin oli aikaa yli vuosi, joten ajattelimme että ehdimme hyvissä ajoin suunnitella, sopia ja tehdä asiat ennen kisapäivää. Eipä ihan niin käynyt - esimerkkinä siitä se, että vielä kuuden aikaan kisapäivän aamuna printteri lauloi ja laminointikone kiehui. Koko vuoden tapasimme asemalla joka toinen torstai MPTK15-kokouksen merkeissä. Alkuun kilpailunjohtaja, projektipäällikkö Marcus Konkola etsi henkilöitä vetämään isoja vastuualueita: ratamestari, huolto, varusteet, markkinointi, resursointi, turvallisuus, yms. Pian vastuuhenkilöt saatiin nimettyä, ja tämän jälkeen osa-alueita ryhdyttiin jakamaan pienempiin tehtäviin, jota seurattiin alkuun joka toinen ja myöhemmin joka torstai toistuneessa palaverissa. Realistiset tehtävät tavoitteena Kilpailut päätettiin jakaa kahteen osioon samaan tapaan kuin Tampereella. Yleisölle olisi siis nähtävää yleisörastilla, jossa useampi joukkue kilpailisi yhtä aikaa ja toinen osio toteutettaisiin merellä. Merellä toteutettavaa osuutta varten rata- mestari Tuomas Kalanti kokosi ympärilleen ”dream teamin”, jonka kunnianhimoinen tavoite oli luoda rata, jossa joukkueet tekisivät mahdollisimman realistisia tehtäviä meripelastusaluksilla. Suunnitelmissa pysyttiin, ja keväällä 2015 veneiden käyttäminen kisoissa tuli julki, kun Meripelastusseura pyysi useilta yhdistyksiltä PV1-luokan aluksia lainaan kisoja varten. Myös kisakutsussa painotettiin veneenkäsittelytaitoa. Aluksi suunniteltiin, että joukkueita voitaisiin ottaa kilpailemaan jopa 40. Melko pian testien jälkeen meritaipaleen rataryhmä totesi, että maksimijoukkuemäärä olisi 28. Yleisörasti päätettiin järjestää Tapiolassa. Siellä ratamestari Matti Nurmi keräsi radalle erilaisia tehtäviä, joita yleisön olisi mielenkiintoista seurata. Tapiolaan suunniteltiin myös pientä oheisohjelmaa yhteistyökumppaneiden kanssa. Varsinainen rata ja sen tehtävät pidettiin salassa muulta kisaorganisaatiolta ihan viime metreille asti. Edes kilpailun johtaja ei tiennyt radasta mitään ennen kuin oli aivan pakko. Kesän aikana meritaipaleen testaamisen aikana PV Westhousen AIS-lähetin sammutettiin useaan eri otteeseen, jotteivat kilpailijat saisi vihiä missä rata kulkee. Salaisuus haluttiin säilyttää loppuun asti. Yli sata toimitsijaa Resursointi oli ehdottomasti yksi kilpailun suurimmista haasteista. Koska kisassa päätettiin käyttää aluksia, tarvitsimme normaalin rastimiehityksen lisäksi aluksiin miehistöt, jotka toimivat myös tuomareina. Onneksi espoolaisilla meripelastajilla on suhteita vähän joka suuntaan ja kaukaisimmat toimitsijat tulivat kisoihin aina Kemistä saakka! Ilman suunnatonta apua Helsingin Meripelastusyhdistykseltä tai Meripelastusasema1:ltä emme olisi kisoista kunnialla selvinneet. Rekrytointi oli massiivista ja meripelastajien lisäksi toimitsijoita rekrytoitiin kotijoukoista ja ystävistä. Yhteensä toimitsijoita olikin mukana yli 100! Elokuussa tahti alkoi olla melkoinen. Alkuun hyviltä tuntuneet Facebook-ryhmät ja Dropboxkansiot alkoivat ns. ”vuotaa yli” ja tuntui siltä että kaikkea tietoa tuli aivan liian monesta paikasta ja liian monelle ihmiselle. Tässä kohtaa viimeistään oli hyvä keskittyä vain ja ainoastaan omaan vastuualueeseensa sekä luottaa siihen, että jokainen hoitaa oman tonttinsa. Sosiaalista mediaa käytettiin apuna paitsi toimitsijoiden väliseen viestintään, myös yleiseen kisaviestintään ja mainontaan. Hashtagilla #mptk15 lisättiin materiaalia Facebookiin, Instagramiin ja Twitteriin paitsi kisaorganisaation myös tulevien kilpailijoiden toimesta. Yhteisöllisyyttä voitiin näin luoda jo ennen itse kilpailua. Kaikki huipentui onnistuneeseen kisapäivään Kisaviikonlopun perjantaina valmistelut käynnistyivät heti aamusta. Päivän aikana tavaroita noudettiin, viimeisiä suunnitelmia hiottiin, palavereita pidettiin ja materiaaleja tulostettiin. Perjantai-iltana joukkueet saapuivat Espooseen. Otimme vastaan joukkueiden ilmoittautumiset, opastimme halukkaita PV1-alusten käytössä ja pidimme joukkueenjohtajien palaverin. Ja sen jälkeen alkoi ”loppupaniikki”… Viimeinen lähti asemalta kotiin ”nukkumaan” joskus yhden aikaan, ja ensimmäinen tuli paikalle kisa-aamuna noin klo 5.00. Kilpailupäivä sujui kohtuullisen hyvin suunnitelmien mukaan. Suunnitteluun käytetty aika ei ollut mennyt hukkaan! Pieniä yllätyksiä tuli totta kai vastaan päivän aikana, mutta kaikista selvittiin improvisoimalla. Yllätyksenä tuli myös kaatosade, jonka takia kilpailuissa ei juuri satunnaisia katsojia näkynyt. Meripelastajiahan ei sade haittaa! Upea kisapäivä päättyi hienoon iltajuhlaan, jossa saimme juhlia yhdessä huikean bändin esiintyessä, todeta kisojen menneen ”lopulta just hyvin” ja taas jälleen kerran tuumia kuinka mahtava yhteisö meripelastajat onkaan! Sunnuntaina vielä hoidettiin viimeiset purkamiset ja tavaroiden palautukset, vireen ollessa huomattavan paljon alempana kuin kisapäivänä. Väsyneenä oli mukava palata kotiin kertomaan hienosta kokemuksesta. Kiitos vielä kerran kaikille mukana olleille: kisaajat, toimitsijat, kannustajat, kotijoukot ja muuten vain hengessä mukana eläneet! Teksti: Anni Muukkonen ja Senni Jokinen Kuvat: Eero Nurmikko Voit tutustua tehtäviin ja arvosteluihin nettisivuilla www.espoonmeripelastajat.fi/mptk15. MERIPELASTAJA 3-15 15 Rastitehtävät Tapiolan yleisörastit Meripelastustaitokilpailut oli jaettu kahteen osaan: Tapiolan yleisörastikokonaisuuteen sekä Haukilahden pääosin vesillä suoritettuun tehtävärataan. Lähtö ja kirjallinen tehtävä Tapiolan rastikokonaisuus alkoi kirjallisella tehtävällä, jossa väärä vastaus kahteen kysymykseen aiheutti joukkueelle ns. sakkokierroksen eli ulkoilmakatsomon portaiden juoksemisen edestakaisin. Sammutus Seuraavalla rastipisteellä oli sammutustehtävä. Tehtävän arvostelussa kiinnitettiin huomiota mm. siihen, että sammuttimen sokka oli poistettu ennen kohteen lähestymistä, lähestyminen tapahtui tuulen puolelta, sekä että sammutus aloitettiin riittävän läheltä ja tuli saatiin lopulta sammumaan. Vedestä nosto Seuraavana tehtävänä oli vedenvarasta pelastaminen. Joukkueen jäsenten tuli muistaa huolehtia mm. että pintapelastajan pelastuspuvun vetoketju oli varmasti kiinni, sekä että käytetyt varusteet ja köyden kiinnitys oli tarkistettu. Virhepisteitä sai esim. siitä, että pintapelastajalla ei ollut pelastusliivejä ja jos pelastettavan kasvot painuivat pinnan alle kuljetettaessa. Kastliinan heitto Viimeinen suorituspiste oli kastliinan heitto. Tärkeää oli, että köysi oli tarkistettu ennen heittoa, köyden vapaa pää oli varmistettu sekä luonnollisesti onnistunut heitto. 16 MERIPELASTAJA 3-15 Haukilahden meritaipale Viestiliikenne Kuvitteellisessa tilanteessa SUP-lautailija oli pudonnut laudalta ja joukkue hälytettiin apuun. Suorituksessa arvioitiin ilmoittautuminen, tehtävän vastaanotto, ilmoitukset matkalla (esim. ETA), tilanne/ suoritusilmoitus ja radioliikenteen sujuvuus. Merimiestaito Joukkueet olivat vesillä PV1-luokan veneellä, jota joukkueen tuli itse ajaa. Merimiestaitojen osalta arvioitiin mm. veneen tarkistuslistan läpikäynti ennen lähtöä, itse merelle lähtö, tähystystä matkan aikana sekä aluksen käsittelyä. Navigointi Navigointitehtävän arvioinnissa huomioitiin mm. koordinaattien merkitseminen karttaan, reittisuunnittelu sekä nopeuden huomioon ottaminen. Vedestä pelastaminen Tehtävässä arvosteltiin uhrin tavoittamisen nopeus (täydet pisteet alle 12 minuuttia tehtävänannosta), uhrien lukumäärän selvittäminen ja uhrin pelastaminen vedestä (mm. turvallinen nostotapa ja uhrin tilan tutkiminen). Virhepisteitä ropisi, jos uhri tai joukkueen jäsen putosi mereen. Ensiapu Viimeisenä oli ensiaputehtävä, missä arvioitiin joukkueen triage-toimintaa sekä hypotermisen potilaan ja vuotavan haavan jalkaansa saaneen potilaan hoitoa. Pisteitä sai hypotermiatapauksessa mm. hypolakanan käytöstä ja potilaan pään suojaamisesta, ja vuotopotilaan tapauksessa mm. paineen aikaansaamisesta haavaan ja loukkaantuneen raajan nostamisesta kohoasentoon. MERIPELASTAJA 3-15 17 30. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut Tulokset Joukkue Aika 1Meriturva 0:56:37 93,4 2 0:58:08 92,7 0:55:09 91,1 Porkkala Jr. 3LSMV Pisteet 4 Rauman Meripelastusyhdistys 0:59:53 91,1 5 Suomenlahden merivartiosto 0:56:44 87,5 6 Korpi A 1:08:25 86,5 7 Turku 1 1:00:14 86,3 8 Vaasan Meripelastusyhdistys 1:02:21 84,4 9Maastopelastus 1:04:44 83,5 10 Venepoliisi Tampere 1:02:32 Kolme parasta joukkuetta vasemmalta oikealle: Porkkala Jr., Meriturva ja LSMV. 11Merisotakoulu 0:57:36 79,4 Erikoispalkinnot 2015 12Lahti 1:07:43 78,5 13Pori 1:11:09 76,9 14 Team Åland 1:08:01 15Korpi1 1:04:17 70,5 16T.M.P.Y 1:14:23 70,3 17 Vaajakosken VPK 1:07:18 69,7 18 Porvoon Meripelastajat 1:09:11 67,1 19 Konneveden Järvipelastajat 1:12:07 64,5 20Kotka 1:04:03 64,3 21MPAs1 1:09:34 54,2 22VOMARE 1:05:30 53,5 Paras joukkueenjohtaja – Petri Tynjälä (Venepoliisi Tampere) Paras yhteishenki – Meriturva Ensiapurasti – Turku 1 Ajankohtainen – Meriturva Merimiestaito – Korpi A Navigointi – LSMV Vedestä pelastaminen – LSMV Viestiliikenne – Porkkala Jr. Nopein radan suorittanut – LSMV Voitto Meriturvan joukkueelle Espoossa 5.9. pidetyt 30. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut voitti Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturvan joukkue, jonka muodostivat Heikki Hämäläinen-Voima, Marko Aalto ja Harri Rosberg. Toiseksi kilpailuissa sijoittui Porkkala Jr. joukkue kilpailijoina Leo Heikanen, Oskari Närhi ja Pyry Mörsky sekä kolmanneksi Länsi-Suomen Merivartioston (LSMV) joukkue kilpailijoina Toni Laitinen, Gustav Gyllenberg ja Samu Halmetniemi. Kisoihin osallistui yhteensä 22 kolmihenkistä joukkuetta, joista 14 edusti Meripelastusseuran jäsenyhdistyksiä, 4 pelastusalan viranomaisia ja 2 muita pelastusalan toimijoita. Lisäksi mukana oli vapaaehtoisten meripelastajien joukkueet Ahvenanmaalta ja Virosta. 80 76 Kisojen toimihenkilöitä. Kiitos! Kisojen tiedottajat Senni Jokinen ja Anni Muukkonen (kuva Sanna Lehtonen). 18 MERIPELASTAJA 3-15 Meripelastusseura kiittää lämpimästi 30. meripelastustaitokilpailut järjestänyttä Espoon yhdistystä sekä kaikkia kisojen yhteistyökumppaneita ja tukijoita. Sydämellinen kiitos myös palkintoja lahjoittaneille yrityksille! MERIPELASTAJA 3-15 19 30. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut MPTK15 voittajat: Reippaasti ja maalaisjärjellä Meriturvan kouluttajat omassa ympäristössään (vasemmalla majakka sylissä Harri Rosberg, keskellä Heikki Hämäläinen-Voima ja oikealla Marko Aalto). Meriturvan voittoisan joukkueen muodostivat Heikki HämäläinenVoima, Marko Aalto ja Harri Rosberg. Meriturvan johtaja Heikki Hyyryläinen neuvoi ennen kilpailuja, ettei saa sortua tuppisuuna tekemiseen. – Kilpailuradalla kerroimme toisillemme koko ajan, mitä teimme, ja tuomaritkin kuulivat sen samalla, valottaa Heikki Hämäläinen-Voima joukkueen taktiikkaa. K aikki kolme joukkueen jäsentä ovat ammatiltaan pelastautumiskouluttajia. Heikillä on taustaa ammattisukelluspuolelta ja hengenpelastuskoulutuksesta. Marko ja Harri ovat molemmat toimineet aiemmin kauppamerenkulun kansipäällystössä. - Olemme kaikki käyneet Rajan järjestämän SRU pelastusyksikön johtaja –kurssin, mutta vain minulla on kokemusta vapaaehtoisesta meripelastustoiminnasta, joukkueen johtajana toiminut Heikki kertoo. - Toki omassa työssämme koulutamme mm. FRB (fast reacue boat) -kursseilla oppilaille meripelastusta, kuten etsintämenetelmiä sekä valmiusveneen käyttöä pelastusyksikkönä. Harrilla ja Markolla meripelastuskokemusta on myös maailman meriltä. Jatkuva touhuaminen pitää tuntuman yllä Meriturvan joukkue osallistui ensimmäisen kerran meripelastustaitokisoihin Tampereella vuosi sitten. - Houkuttelin kollegat mukaan ja he innostuivat välittömästi, Heikki muistelee. Koko Meriturvan henkilökunta harjoittelee yhdessä noin neljä kertaa vuodessa, mutta itse työ ylläpitää ammattitaitoa. - Jatkuva touhuaminen pitää jonkinlaista pe- 20 MERIPELASTAJA 3-15 rustuntumaa yllä, Heikki sanoo. - Veneillä ajetaan ympäri vuoden. Meripelastustaitokilpailuihin joukkue valmistautui tutustumalla ennakkomateriaaliin, pitämällä karttapalaverin Melstenissä, kiertämällä Tapiola Gardenin ympäristössä tutustumassa paikkoihin sekä osallistumalla PV1-luokan veneisiin järjestettyyn perehdytykseen. - Jaoimme tehtävät etukäteen sopimalla, että minä kerron, kuka tekee ja mitä, Heikki selvittää. - Sovimme myös, ettemme lorvi radalla, vaan menemme reippaasti ja pyrimme tekemään asiat maalaisjärjellä. Kiitoksia järjestäjille! Voittajajoukkue on erittäin tyytyväinen kisojen järjestelyihin ja kilpailutehtävien suunnitteluun. - Järjestelyt olivat erinomaiset. Mahtavaa oli, että aihealueita oli yhdistetty ja että navigointi, viestiliikenne ja merimiestaito olivat hienosti toteutettu luonnollisessa ympäristössä. Kiitokset kaikille järjestäjille ja kilpailua ideoineille! Joukkueen neuvo tuleville kisajärjestäjille on lyhyt ja ytimekäs: Todenmukaisia tehtäviä ilman mitään kompia ja kikkailua! Porkkalan junnut hienosti toiseksi Porkkalan Meripelastajien juniorijoukkue sijoittui toiseksi Espoon meripelastustaitokisoissa. Samalla joukkue oli paras vapaaehtoisjoukkue. P orkkala Jr -joukkueen joukkueenjohtajana toimi Leo Heikanen (21), Oskari Närhi (17) oli veneen ohjaaja ja Pyry Mörsky (17) vastasi kansityöskentelystä ja navigoinnista. Nuoret miehet ovat aloittaneet meripelastusharrastuksen 13-vuotiaina Porkkalan Meripelastajien nuorisoryhmässä. Yhdistyksen järjestämän koulutuksen lisäksi kaikki ovat osallistuneet Meripelastusseuran nuorisokursseille ja pelastustekniikkakurssille. Meripelastuskoulutuksen ohella Oskari ja Pyry ovat suorittaneet saaristolaivuritutkinnon ja Leo suoritti varusmiespalveluksessa sotilasveneenkuljettajakirjan. Mitä jäi itse kilpailupäivästä mieleen joukkueenjohtaja Leo Heikanen? - Kilpailu oli aiempia vuosia yksinkertaisempi. Kilpailurasteissa oli keskitytty sellaisiin perusasioihin, joita vapaaehtoinen meripelastaja usein kohtaa. Joukkue valmistautui kilpailuihin vai muutamilla yhteisillä harjoituksilla. Sijoitus olikin iso yllätys. Ryhmätyöskentely oli toimivaa ja jokaisella joukkueen jäsenellä oli tarvittavat taidot hallussaan. Miten valmistauduitte kisoihin Pyry Mörsky? - Valmistauduimme kisoihin harjoittelemalla pari kertaa yhdessä partioajolla. Rata oli hyvin käytännönläheinen ja siinä oli monipuolisia rasteja. Joukkueen sijoitus oli hyvä, koska emme ajatelleet että tulisimme toiseksi. Todennäköisesti osallistun ensivuonnakin. Meripelastus on hyvä harrastus, koska siinä oppii monia taitoja. Voisiko vastaaviin tehtäviin joutua tositilanteessa Oskari Närhi? - Rata oli hyvä ja tehtävät olivat sellaisia, joita voisi tulla vastaan oikeissakin tilanteissa. Tavoitteena ensi vuoden kisoihin on parantaa sijoitusta, toteaa Oskari pilke silmässä. Meripelastuksesta saa hyviä kokemuksia ja hyvän fiiliksen, kun pääsee auttamaan apua tarvitsevia ihmisiä. Joukkueen nimi ”Porkkala Jr.” keksittiin vuonna 2011 Kotkassa järjestettyihin meripelastustaitokilpailuihin, jotta nuorisojoukkue erottuisi kilpailuun osallistuvista miehistöjoukkueista. Sen jälkeen joukkue on osallistunut kilpailuihin vuosittain vaihtuvalla kokoonpanolla. Tämän vuoden joukkueesta ainoastaan Leolla oli kilpailukokemusta ennestään, Oskari ja Pyry olivat mukana ensimmäistä kertaa. Vasemmalta Pyry Mörsky, Leo Heikanen ja Oskari Närhi. Teksti: Kristiina Jakobsson ja Ari Simanainen Kuvat: Ari Simanainen Yleisörastin pintapelastustehtävä Tapiolassa. Kaksi joukkuetta saapui maalisuoralle aina samanaikaisesti. Sumutorven töräyksestä joukkueet jättivät aluksen ja uivat mahdollisimman nopeasti maaliin. MERIPELASTAJA 3-15 21 Vesisankarit liikkeellä - vesillä liikkumisen taitoja opitaan hymyssäsuin! Vesisankarit –hanke on koululaisille, opettajille ja vanhemmille suunnattu vesi- ja pelastautumistaitoja opettava hanke, jota koordinoi Koululiikuntaliitto KLL ry. Vesisankareita ovat mukana tekemässä lisäksi Sukeltajaliitto, Suomen melonta- ja soutuliitto, Suomen Meripelastusseura, Suomen Punainen opetti purjehduksesta ja tuulen suunnan merkityksestä. Altaassa pääsi kokeilemaan kanootteja – riemukasta menoa tasapainoa ja liikkeen vaikutuksia oppiessa. Ryhmissä tutustuttiin myös taitouintiin, sukeltamiseen, pelastusliinan heittoon ja solmujen tekemiseen. - Itse tehden ja oivaltaen on oppiminen iloista ja mieleenpainuvaa, sanoo itsekin paalusolmun oppinut Sari Turunen. Vesisankaritdiplomin kotiin vietäväksi sai 513 helsinkiläislasta. Risti, Suomen Purjehdus ja Veneily, Suomen Uimaliitto sekä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto. Hanketta tukee Reijo Rautauoman säätiö. I loisia ja jännittyneitä kasvoja sekä naurunkiljahduksia koettiin Vesisankareiden täyttäessä Helsingin uimastadionin 8.9. ja Oulun Ouluhallin ja uimahallin 10.9. Opettajat kiittivät Vesisankarit-hankkeen osallistujia monipuolisesta ja hienosti järjestetystä tapahtumasta – kaikilla oli mukavaa! Alakoululaisille suunnattuja pilottitapahtumia järjestettiin syksyllä 2015 viidellä eri paikkakunnalla. - Toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö on tulevaisuudessa yhä keskeisemmässä roolissa. Onhan se kirjattu uuden opetussuunnitelman perusteisiinkin, toteaa liikunnan asiantuntija Sari Turunen Koululiikuntaliitosta. Koko Uimastadionin ympäristöineen vallattiin! Koululaiset lähtivät Uimastadionilta monta uutta taitoa oppineena. Jollasimulaattori maalla 22 MERIPELASTAJA 3-15 Oulussa tehtiin lukuisia Vesisankareita Oulussa vesillä liikkumisen taitoja harjoiteltiin monipuolisesti ja turvallisesti Oulu- ja uimahalleissa. Uimataidottomilla lapsilla oli vesirasteilla Pelastusliiveillä uiminen oli monille uusi ja hauska kokemus, vaan ei ollenkaan niin helppoa kuin olisi voinut luulla. Harjoitus tekee mestarin (kuva Matti Möttönen). käytössä pelastusliivejä tai he harjoittelivat matalassa vedessä, jolloin turvallinen osallistuminen taattiin kaikille. Myös uimataitoisista oli hauska kokeilla pelastusliiveillä uintia. Se ei ollutkaan niin helppoa kuin olisi voinut kuvitella. Oulun Meripelastajat toivat näytille nopean RIB-veneen sekä paljon muita pelastusvälineitä ihmeteltäviksi ja kokeiltaviksi. - Toiminnallinen Vesisankarit –päivä tuki varmasti monta eri oppiainetta sekä antoi paljon uusia elämyksiä. Näitä uusia, erilaisia oppimistilaisuuksia haluamme tarjota kouluille, kertoo Sari Turunen. Oulussa diplomin sai 450 alakoululaista. Vesisankareita myös leirikoulusta Kirkkonummen Winellska koulun 6A–luokka kävi elokuussa kolme päivää leirikoulua Porkkalan edustalla Räfsön saarella. Leirikoulun teemaksi valikoituivat Itämeri– tutkimus, pelastautumistaidot sekä melonta ja purjehdus. Porkkalan meripelastajien juniorit Ari Simanaisen johdolla osallistuivat omilla toimintarasteillaan leirikouluun. Vesi- ja pelastautumistaitojen oppiOulun meripelastajat olivat paikalla esittelemässä kalustoa (kuva Matti Möttönen). Purjehdustaitoja Uimastadionilla (kuva Kari Kuukka). Pelastusliivien pukemista on hyvä harjoitella etukäteen eri olosuhteissa – myös sokkona (kuva Matti Möttönen). Voisiko minusta tulla meripelastaja? Ainakin Vesisankari (kuva Matti Möttönen). Helsingin Vesisankarit-tapahtuma Uimastadionilla 8.9. (kuva Kristiina Jakobsson). MERIPELASTAJA 3-15 23 Vesisankarit liikkeellä minen tukee hyvin vesi-teeman ympärille Iloinen ohjaaja nauttii rakennettua 2-3 päivän pituista leirivesillä olosta (kuva Kristiina koulua. Jakobsson). Vesisankarit-leirikoulutoimintamallissa toteutuivat seuraavat oppimiskokonaisuudet 4-5 hengen ryhmissä: 1. Itämeri–tutkimuksessa kuultiin ja opittiin Itämeren tilasta. Koululaiset pohtivat saastumisen syitä, happikatoon vaikuttavia tekijöitä sekä suolapitoisuuden merkitystä elävissä organismeissa. Lopuksi koululaiset saivat itse tehdä laboratoriotestejä Räfsön edustan merivedellä. 2. Pelastautumistaitorastit / Porkkalan meripelastajat a. Alukseen ja varustukseen tutustuminen saaren rannassa b. Navigointirasti kuivalla maalla lateraali- ja kardinaalimerkistöin c. Solmurasti – opittiin erilaisia hyödyllisiä vesilläliikkujan solmuja köysin Itämeri-kokeita (kuva Kristiina Jakobsson). d. Heittoliina-pelastamisrasti rannalta veteen tarkkuusheittona e. Pelastusliivien pukeminen silmät avoinna ja sokkona sekä pillin löytäminen f. Ensiapu-rasti esim. kylkiasento tai nyrjähdyksen tms. hoitaminen. 3. Melonta-rastilla harjoiteltiin jo edellä opittuja taitoja. Sen lisäksi leirikoululaiset havainnoivat tuulen ja aaltojen vaikutusta liikkeeseen. Tasapainotaidot sekä oikea varustautuminen tulivat tutuiksi. 4. Uintirastilla harjoitettiin luonnollisesti uintitaitoa. Samalla opittiin perusturvallisuussääntöjä vesillä, kuten olosuhPorkkalan meripelastajien solmukoulu (kuva Kristiina Jakobsson). teiden huomioimista ja soveltuvuutta esim. sukeltamiseen. 5. Perinnepurjehduksella kaikki osallistuivat ja oppivat purjehdustaitoja. Yhä edelleen kaikki edellä opitut taidot mm. meripelastajien rasteilta tulivat heti käyttöön. Ennakoimista, solmutaitoja, pelastusliivejä ja turvallista vesillä liikkumista pääsi jokainen itse kokeilemaan kapteenin jakaessa tehtäviä. Vesisankarit mukana vesiturvallisuuden edistämisessä Suomen ensimmäiset vesisankarit (kuva Kristiina Jakobsson). Kanootin kyydissä oppii ennakoimaan olosuhteita - Vesisankarit -toiminta tukee koululaisten (kuva Kristiina Jakobsson). uimataidon ja vesillä liikkumistaitojen kehitystä. Turvallinen vesillä liikkuminen vaatii olosuhteiden hahmottamista, omien taitojen tiedostamista, sekä oikeanlaista asennetta. Näitä ominaisuuksia haluamme edistää, kertoo Tero Savolainen Suomen 24 MERIPELASTAJA 3-15 Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta. Vesillä liikkumisen taitoja voi harjoitella monipuolisesti ja turvallisesti eri ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina. Ympäristönä voi toimia niin liikuntasali, luokkahuone kuin uimarantakin. - Laaja uimahalliverkosto takaa turvallisen ja ympärivuotisen paikan, jossa lapset voivat yhdessä vanhempien kanssa harjoitella turvallisesti vesillä liikkumisen taitoja, Sari Turunen muistuttaa. Vesisankarit-hanke tarjoaa opettajille, vanhemmille ja koululaisille myös oppimateriaalia uimataidosta ensiaputaitoon ja navigointitaitoihin. Hankkeelle suuri kysyntä! Vesisankarit–kiertue on saanut upean vastaanoton ja toimintapäivät ovat täyttyneet koululaisista. Syksyn aikana Vesisankarit –kiertue on vieraillut Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Kuopiossa ja Turussa. Lisäksi on pidetty yksi leirikoulu. Ensi vuoden aikana luodaan opettajille opetusmateriaalia, jossa yhdistetään toimintamalleista opitut kokemukset eri oppiaineisiin. Parasta on kuitenkin se, että peruskonsepti toimii hyvin erilaisissa olosuhteissa: vesillä, kuivalla maalla ja leirikoulu-tyyppisissä tilanteissa. Vesisankarit –diplomin sai tänä syksynä käteensä runsas 3000 koululaista ja tahti kiihtyy ensi vuonna. Tarkoituksena on myös jättää hankkeen toimintamallit paikallisesti elämään siten, että ne voidaan jatkossa toteuttaa paikallisten toimijoiden yhteistyönä. Teksti: Kristiina Jakobsson www.vesisankarit.fi www.kll.fi Vesisankarin tunnusmerkkejä ovat: • osaat toimia vesillä turvallisesti • osaat liikkua vesillä eri vuoden aikoina • olet uimataitoinen • osaat pelastaa ja pelastautua vedestä • tiedät, kuinka toimia hätätilanteessa. Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu valtakunnallinen vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Meripelastusseuran päätehtävä on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Lisäksi Seura edistää toiminnallaan yleistä veneilyturvallisuutta ja hyvää merimiestapaa. Meripelastusseuralla on noin 140 pelastusalusta rannikolla ja sisävesillä Hangosta Inariin 57 jäsenyhdistyksen käytössä. Seuran toiminta- ja koulutuskeskus sijaitsee Bågaskärissä Inkoon ulkosaaristossa ja toimisto Helsingissä. Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävä osa valtakunnallista pelastuspalvelua. Meripelastusseuran miehistöt auttavat joka vuosi vesillämme yli kolmeatuhatta ihmistä, joista 20-30 pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Nykyisen koulutuspäällikkömme siirtyessä muihin tehtäviin, haemme uutta Koulutuspäällikköä Koulutuspäällikkö vastaa Meripelastusseuran koulutuksesta ja sen kehittämisestä, koulutustoiminnan talousarviosta, huolehtii koulutustoimintaa tukevista toiminnoista, edustaa Seuraa koulutukseen liittyvissä asioissa ja osallistuu tarpeen mukaan myös muihin meripelastustoimintaa tukeviin tehtäviin. Työkokemus kurssitoiminnan johtamisesta ja järjestämisestä ja/tai aikuiskoulutuksesta on hakijalle eduksi. Henkilön tulee olla yhteistyökykyinen, mutta hänen on kyettävä myös itsenäiseen työskentelyyn. Koulutuspäällikön työ edellyttää myös ilta- ja viikonlopputyötä ja matkustamista. Tehtävässä onnistumisessa auttaa nykyaikaisten sähköisten työkalujen osaaminen ja niiden kehittämiskyky. Kokemus vapaaehtoisesta meripelastustoiminnasta katsotaan eduksi, mutta se ei ole edellytys tehtävään. Kielitaitovaatimuksena hyvä suomi ja englanti, ruotsin kielen osaaminen luetaan lisäeduksi hakijalle. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen tulee lähettää 9.10.2015 klo 16 mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Hakemukseen ei tarvitse liittää opinto- tai työtodistuksien jäljennöksiä. Haastattelujen yhteydessä tarkastamme todistukset. Mahdolliset lisätietojen antajat / suosittelijat tulee mainita hakemuksen yhteydessä. Työ tulisi ottaa vastaan viimeistään 1.1.2016, mieluummin jo ennen sitä. Lisätietoja tehtävästä antaa Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen ([email protected]). Lisätietoja toiminnastamme www.meripelastus.fi Koulutusjärjestelmän päivitys etenee Meripelastusseuran vuonna 2007 valmistunut koulutusjärjestelmä päivitetään vastaamaan paremmin kentän tarpeisiin. Päivitystyö alkoi keväällä ja sen on tarkoitus valmistua kesällä 2016. M eripelastusseuran koulutusjärjestelmän kehitystyö aloitettiin vuonna 2002 ja järjestelmä otettiin käyttöön koulutustasoittain vuosien 2007-2012 aikana. Järjestelmä perustuu ILF:n (nyk. IMRF) ”Commonn Standard of Training for Maritime SAR Unit Coxwains, Mechanics and Crew Members” -standardiin. Nykyisellään Seuran koulutusjärjestelmä on tunnustettu muun muassa alusturvallisuuslainsäädännössä. Kentältä tulleen palautteen perusteella koulutusjärjestelmässä on havaittu päivitystarpeita. Huomiota on kiinnitetty muun muassa osaamisen todentamiseen ja ylläpitoon sekä muualta hankitun osaamisen hyväksi lukemiseen. Lisäksi järjestelmää on tarpeen selkeyttää ja johdonmukaistaa käytön helpottamiseksi. Päivitystyön tarkoituksena ei ole rakentaa uutta koulutusjärjestelmää, vaan korjata järjestelmässä olevia kehityskohteita. Osaamisvaatimukset ja koulutustasot on tarkoitus pitää ennallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyiset myönnetyt koulutustasot ovat sellaisenaan voimassa myös päivityksen jälkeen. Järjestelmän päivitystä työstää koulutustoimikunnan nimeämä koulutusjärjestelmän päivitystyöryhmä, jonka tehtävänä on koota palautetta yhdistyksiltä sekä miehistönjäseniltä ja palautteen perusteella muokata koulutusjärjestelmää paremmin kenttää palvelevaksi. 26 MERIPELASTAJA 3-15 Kirjoitustyö alkuun kesällä Kevään ja alkukesän aikana sekä yhdistyksiltä että niissä toimivilta aktiiveilta kerättiin palautetta. Kesäkuun alkuun mennessä yhdistysten lausunnot oli kerätty ja analysoitu. Lausuntoja tuli yhteensä 21. Ensimmäisten koulutussuunnitelmien ja järjestelmän yleisen osan uudelleenkirjoittaminen aloitettiin lausuntojen perusteella. Harjoittelijan ja kansimiehen suunnitelmat yhdistetään yhdeksi meripelastajan koulutussuunnitelmaksi. Samaan suunnitelmaan tullaan yhdistämään myös tiettyjä osia konemiehen suunnitelmasta. Suunnitelmien yhdistämisestä huolimatta harjoittelijan ja kansimiehen koulutustasot tulevat säilymään ennallaan. Yhdistämisellä pyritään poistamaan päällekkäisyyksiä ja helpottamaan uusien harrastajien kouluttamista. Harjoittelijakoulutus voidaan jatkossakin hoitaa omana pakettinaan, mutta myös kansimieskoulutukseen osallistuminen jo harjoittelijakoulutusaikana tulee olemaan yksinkertaisempaa. Myös järjestelmän yleistä osaa yksinkertaistetaan ja päällekkäisyyksiä tullaan poistamaan vaikkakin rakenne säilytetään entisellään. Jo 160 henkilötyötuntia Kesätauon jälkeen päivitystyö jatkuu taas aktiivisena. Työryhmä on työstänyt järjestelmää tähän mennessä noin 160 henkilötyötunnin verran lähitapaamisissa. Projektin alussa luotu aikataulu on pitänyt hyvin. Miehistön koulutussuunnitelman osaamistavoitteet ja -vaatimukset on saatu käytyä lähes kokonaan läpi. Miehistön suunnitelma kaipaa vielä jonkin verran työstöä mm. hyväksi lukujen sekä osaamisen arvioinnin ja todentamisen osalta. Päivitetyn järjestelmän graafista ilmettä on myös jo ehditty hahmotella ja ajatuksia ilmeestä pyritään saamaan myös näytille, kun ensimmäiset miehistön suunnitelmat osat valmistuvat syksyn tai alkutalvena aikana. Uutena kokonaisuutena otetaan syksyn aikana valmisteluun myös päällystön koulutussuunnitelmat. Teksti: Joonas Lahelma Kuvat: Pasi Nuutinen Toimittaja Pasi Nuutinen oli seuraamassa Meripelastusseuran pelastustekniikkakurssia Bågaskärissä viime kesänä. Kaikki kuvat ovat kurssilta. MERIPELASTAJA 3-15 27 Kesäkuu Meripelastajan lokikirja Meripelastajan lokikirja -palstalla julkaistaan lyhyitä lokikirjamerkintöjä muistuttavia poimintoja Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköiden kauden aikana suorittamista tehtävistä. Lokikirjassa ei kerrota avustettujen henkilöiden tai alusten nimiä eikä tarkkoja tapahtuma-aikoja. Ke s ä k u u Hinaus navakassa kelissä, Pyhäranta, Pihlus Veneilijä oli tulossa navakassa kelissä Uudestakaupungista Raumalle. Matkalla oli ilmennyt käyntihäiriöitä ja matkanteko onnistui hitaalla nopeudella, mutta moottori sammui ajoittain. Bensiininsyöttö oli varmistettu ja epäiltiin puola- tai sytytysyksikkövikaa sisäperämoottorissa. Pihlus miehistöineen tapasi veneilijän navakassa tuulessa avoimella merialueella, jossa sovittiin hinauksesta, jolloin pelastusaluksen oli mahdollista varmistaa turvallinen kulku navakan kelin ja vaarallisten paikkojen vuoksi. Alus otettiin perähinaukseen ja hinattiin Syväraumanlahteen, kotisatamaan. Purjevene pulassa, Pori, Repo Suurikokoinen purjevene oli Kaskisten korkeudella avomerellä matkalla kohti etelää saanut köyden potkuriinsa ja moottori oli toimintakyvytön polttoaineen ja suodattimien likaantumisen vuoksi. Matka eteni purjein, mutta miehistö oli väsynyt ja pahoinvoiva. Venekunta ilmoitti hätäkeskukseen tarvitsevansa Porin kohdalla hinausavun rantautumiseen. Vapaaehtoiset meripelastajat olivat purjeveneeseen yhteydessä ja järjestivät valmiiksi venehuoltoliikkeen dieselasentajan, tilapäisen satamalaiturin ja sukeltajan potkurin siivousta varten. Purjeveneen saapuessa murtajalta sisään se otettiin hinaukseen ja vietiin laituriin. Laiturin pätkä irti, Lahti, Masto Sataman laiturista oli irronnut noin 8 metriä pitkä pala aaltojen vaikutuksesta. Laiturin pätkä oli vaaraksi sataman liikenteelle. Masto hinasi sen paikkaan jossa se ei haittaa liikennettä odottamaan laiturin korjausta. 28 MERIPELASTAJA 3-15 Öljy loppu, Raasepori, Ajax III Kaksi venettä karilla, Kotka, Kotka Noin 10-metrinen kalastusalus oli lähtenyt Eke-Marinesta ja sen miehistö oli huomannut, että vaihteisto ei toiminut, koska öljy oli loppu. Koska kaikki varaöljy oli kadonnut (ilmeisesti varastettu) alukselta, se joutui hätäankkuroimaan. Ajaxin miehistö lähti tehtävään suoraan yhdistyksen hallituksen kokouksesta. Ajax otti aluksen kylkihinaukseen ja hinasi sen Eke-Marinin satamaan. Huvivene oli avustanut toista venettä ja sen potkuri oli osunut kiveen. Molemmat veneet olivat ajelehtineet saaren rantaan kiville. Yksi henkilö oli loukkaantunut lievästi. Loukkaantuneen henkilön ranne tuettiin tyhjiölastalla ja hänet kuljetettiin mantereelle saamaan jatkohoitoa. Molemmat haveriveneet irrotettiin karilta ja toinen niistä hinattiin korjaustelakalle. Toinen vene pystyi jatkamaan matkaa omin voimin. Rannan matalaan, Padasjoki, Vesijärvi 12-tonninen teräsvene oli menossa Karhunkämmeneen, mutta oli ajanut laguunin suulla rannan matalaan. Varmistettiin, ettei aluksessa ole vuotoja ja irrotettiin vene karilta. Irrotuksen jälkeen ohjeistettiin veneilijää ajamaan turvallisesti laguuniin ja avustettiin rantautumisessa. Kone sammui ja ukkonen tulossa, Kuopio, PV240 Pienehkön moottoriveneen kone oli sammunut kesken matkan. Veneilijät yrittivät ensin meloa itse kotiin, mutta kun ukkosrintama oli lähestymässä, soittivat hätäkeskukseen. Veneen sijainti oli hieman epävarma. PV240 löysi etsinnän jälkeen veneen ja se hinattiin lähimpään satamaan. Ukkosrintama saavutti onnettomuuspaikan samaan aikaan pelastusyksikön kanssa. Sonnit veden varassa, Oulu, Venekuume Noin 18 Kraaselin saareen laiduntamaan viedyistä sonneista oli lähtenyt uimaan kohti manteretta ja osa oli hukkunut matkalla. Venekuume ajoi etsintäkuviota alueella etsien karanneita sonneja. Löydettiin hukkunut sonni, joka otettiin kiinni alukseen ja kuljetettiin poliisin pyynnöstä Taskilan venesatamaan, mistä omistaja haki ruhon pois. Savua ilman tulta, Helsinki, Mikrolog III Meripelastuksen johtokeskukselta tuli ilmoitus palavasta veneestä Santahaminan päälaitureiden lähistöllä. Mikrologin saavuttua perille havaittiin, että veneessä ei ollut paloa, vaan jäähdytysneste oli tullut koneesta ulos ja konehuoneesta noussut savun näköistä vesihöyryä. Tarkastettiin konehuone mahdollisen palon varalta ja hinattiin vene kotisatamaansa. Voimansiirto rikki, Turku, ABSO Moottoriveneen voimansiirrosta oli ajossa alkanut kuulua koko ajan voimistuvaa ääntä. Hetken päästä akselilaakeri oli hajonnut, rikkoen voimansiirtolinjan. Vene jäi tuuliajolle. ABSO hinasi veneen Haahdenniemen telakalle. Soutajien voimat riittivät, Vaasa, Wärtsilä Rescue Meripelastuksen johtokeskukselta tuli ilmoitus, että neljä nuorta oli lähtenyt souturetkelle, eivätkä he jaksaneet soutaa takaisin rantaan, kun tuuli painoi venettä ulos rannasta. Havaittiin soutuvene turvallisesti rannassa ja käytiin tiedustelemassa tilannetta. Nuoret olivat sittenkin päässeet omin voimin rantaan. Isopurje repesi, Kirkkonummi, Aktia Kaksi henkiloä oli purjehtimassa länteen Kirkkonummen Mickelskärin tasalla vastatuuleen. Isopurjeen revettyä purjehtiminen pelkällä fokalla oli vaikeaa. Apukoneena ollut perämoottori ei käynyt kunnolla, vaan sammui aina käynnistyksen jälkeen. Purjevene oli ns. puurakenteinen ”folkkari”, vanha sellainen. Alus otettiin perähinaukseen, hinattiin Porkkalan kaupalle ja avustettiin laituriin. Hidastamatta peräaaltoon, Oulu, Toppila Poiju perässä, Porvoo, Aktia Porvoo Toppilan tähystäjä havaitsi pienveneen ajavan hidastamatta toisen veneen peräaaltoon ja henkilön lentävän keulatuhdolta veneen pohjalle. Vene pysähtyi, ja kun tähystäjä ei havainnut kaatuneen nousevan ylös, meni Toppila paikalle kysymään avun tarvetta. Henkilö oli loukannut selkänsä. Ohjeistettiin veneen kuljettaja ajamaan läheisen merivartioaseman laituriin ja hälytettiin paikalle sairaankuljetus sekä merivartioston henkilökunta. Annettiin ensiapua, kunnes sairaankuljetus saapui paikalle. Venekunta oli lähtiessään unohtanut irrottaa peräköyden poijusta ja siten vetänyt poijun syvemmälle veteen venereitin viereen. Poijusta oli enää vain muutama sentti veden pinnan päällä ja se aiheutti vaaratilanteen muille veneilijöille. Aktia Porvoo veti poijun takaisin matalampaan veteen pois väylän lähettyviltä. Ilkivaltaa, Heinola, Kuusakoski Heinolan satamasta oli edellisenä yönä otettu luvatta pelastusveneitä käyttöön ja hylätty ne vääriin rantoihin. Etsittiin ja hinattiin kolme Heinolan kaupungin pelastusvenettä omille paikoilleen. Tehtävä sai jatkoa, kun kaupungilta tuli ilmoitus sataman laitureiden väliin heitetyistä penkeistä, joista aiheutui vaaraa veneilijöille. Veneen suojelua, Tampere, Särkkä 5-metrisen tuulilasiveneen moottori tai hallintalaite rikkoontui ajossa, minkä seurauksena kone kävi enää heikosti tyhjäkäynnillä. Veneilijä onnistui ajamaan veneen ilman suurempia vaurioita läheiseen rantaan, missä hän kahlaten suojeli venettä osumasta kiviin ja kiinnitti veneen rantaan. Aallokko ja tuuli osuivat suoraan rantaan ja aiheuttivat veneelle vaaraa. Veneen päällikkö kylmettyi hieman kahlaamisen seurauksena. Avustettavan veneen päällikölle annettiin hypotermiapussi kylmettymisen takia ja vene hinattiin kotisatamaansa. Ilmausta vailla, Inkoo, BLC Moottoriveneen kone sammui kesken ajon. Polttoainemittari näytti kuitenkin 1/4 tankkia. Alus oli hätäankkuroitu kapealle väylälle. Hinausta aloitettaessa vene oli kevyesti kiinni matalassa hietikossa väylän vieressä. Moottorivene hinattiin Inkoon satamaan, missä alus tankattiin ja ilmattiin sen polttoainejärjestelmä, jonka jälkeen moottori käynnistyi normaalisti. Lokikirja jatkuu heinäkuun alusta lähtien seuraavassa numerossa. TERVETULOA HYVILLE VENEKAUPOILLE! Meillä on joustavat palvelut, hinnat ja maksuehdot • OSTAMME VENEITÄ • TEHOKASTA VENEVÄLITYSTÄ • VAIHTO (myös kalliimpaan, autot, jetit ja mp:t) • RAHOITUS JÄRJESTYY MERIPELASTAJA 3-15 Puh.0400-222 256 • Fax 02-4355 686 Venevarikot: Härjänkurkuntie 26, 21250 Masku • [email protected] • www.masimp.fi 29 Baltic Queenillä Alkuviikko on Meritansseja, loppuviikko tico tico! Mikä sinua huvittaa? Löydä oma risteilysi ja varaa: tallink.fi/22h Myynti ja huolto n n n n n n n n n VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS VIKING palopuvut ja varusteet VIKING DIVING sukelluspuvut Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA) Palo- ja pelastuskalusto TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011 E-mail: [email protected] www.VIKING-life.com 150916_Tallink_BQ_Meripelastajat_93x133.indd 1 17.9.2015 11.13 Uusia tapoja tukea vapaaehtoista meripelastustoimintaa Tekstiviestilahjoituksella voi lahjoittaa 5 euroa (viesti LAHJOITUS numeroon 16155) tai 10 euroa (viesti LAHJOITUS10 numeroon 16155). Uudet Lahjoitus-sivut löytyvät osoitteesta www.meripelastus.fi/auta-pelastamaan-ihmishenkiä. Leading expertise to maximize safety and optimize energy Entrust your passenger vessels with Bureau Veritas Visit us at: www.veristar.com www.bureauveritas.com Move Forward with Confidence Marine Industry I n s p e c t i o n & Ve r i f i ca t i o n i n s e r v i ce Health, Safety & Environment Construction Certification Government Services & International Trade Cobham SATCOM Certified Partner
© Copyright 2024