4/2014 Mitä on kriisiviestintä ja miten sitä tulisi hoitaa?

4/2014
LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET
MITÄ TARKOITTAA TYÖNTEKIJÄN
LOJALITEETTIVELVOITE?
Mitä saan kirjoittaa työnantajasta
netissä tai somessa?
Mitä on kriisiviestintä
ja miten sitä tulisi
hoitaa?
Onko positiivinen ajattelu vain
hömppää vai tieteeseen
pohjautuvaa faktaa?
www.liiketaloudenliitto.fi
5/2014
Puheenjohtajan
palsta
Teema: Viestintä
LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N
JÄSENLEHTI ILMESTYY 5 NUMERONA
VUODEN 2014 AIKANA
TÄSSÄ LEHDESSÄ
3
Puheenjohtajan palsta
4Ajankohtaista
7Liittokokouskuulumisia
10
Ritva Kyynäräisen haastattelu
12
Vuoden 2013 nuori merkonomi
13 Kohti parempaa kriisiviestintää
15Työsuhdekysymyksiä
18
Työelämä ja sosiaalinen media
22Jäsenesittely
23
Positiivinen ajattelu
26
Koti-palsta: Rotta voi järsiä talon
asumiskelvottomaksi
27
Hyvän mielen työpaikka
30
Yhdistykset ja jäsenasiat
www.liiketaloudenliitto.fi
JULKAISIJA & KUSTANTAJA
Liiketalouden Liitto ry,
Kuortaneenkatu 13, 2. krs., 00520 Helsinki
Puhelin: 09 - 2294 7171,
Päätoimittaja: Annina Antell
PÄÄTOIMITTAJA
Annina Antell
0400 - 959 819
[email protected]
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Raimo Salovuori
09 - 2294 7171
[email protected]
TOIMITUSSIHTEERI
Eveliina Kuukkanen
040 - 455 3595
[email protected]
ULKOASU
Kaarina Laanti
050 - 301 8377
[email protected]
MARKKINOINTI
Jaakko Koskinen
[email protected]
Hannele Tamminiemi
0400 - 626 737
[email protected]
PAINATUS
N-Paino Oy, Lahti
Neljä vuotta
LETKISTÄ
T
ästä musiikkiin vertailusta on näyttänyt tulleen jo tapa,
jota olette saaneet neljä vuotta tältä palstalta lukea. Enpä
siis tee poikkeusta nytkään, kun viimeisen kerran teille puheenjohtajana kirjailen. Nämä neljä vuotta, joita minulla on
ollut kunnia luotsata Teitä ja tätä liittoa, ovat olleet eräänlaista letkajenkkaa. Mutta hyvän musiikin ja tanssin askelin,
on lopputulemana eteenpäin meneminen.
Heilautuksina sivuille voidaan pitää niitä erilaisia toimenpiteitä, joilla olemme jäsenistöä lähteneet tukemaan. Lyhyet seminaarisessiot, koulutukset ja osaamisen kehittäminen
ovat olleet olennainen osa toimintamme kehittymistä näiden
neljän vuoden aikana. Olemme onnistuneet tukemaan apua
tarvitsevia jäseniämme erilaisten työelämän haasteiden edessä ja pystyneet auttamaan monen työpaikalla esiin tulleen
epäkohdan ratkomisessa. Yksi keskeinen heilautus on ollut
työttömyyskassayhteistyö, jonka kautta olemme voineet tarjota kokonasivaltaista pakettia jäsenistölle.
Hyppynä taaksepäin voisi todeta parin ensimmäisen vuoden
taloudelliset haasteet. Toimintaan kohdistuneet kulut kasvoivat ja sopeutuminen kiinteiden kulujen karsimiseen oli
työlästä. Kaiken liiketoiminnan perusedellytys on, että toiminta sopeutuu käytettävissä oleviin tuloihin. Jos kuluissa on
vääränlainen rakenne, tulee tehdä rakenteellisia muutoksia
ja karsia menoja, jotka eivät ole toiminnalle välttämättömiä.
Onneksi tästä porukasta on kaikkien näiden vuosien aikana
löytynyt yhteishenkeä ja uhrautuvuutta. Ilman asiansa osaavaa ja näkemyksellistä henkilökuntaa ei mikään tavoite olisi onnistunut. Ei sen enempää sopeutukset kuin toiminnan
kehittäminen. Ilman sitoutunutta hallintoa, liittohallituksen
jäseniä, emme olisi sitä mitä nyt olemme.
Eteenpäin, hyppy hypyltä, aina maaliin saakka. Olemme
onnistuneet joissain tavoitteissamme paremmin kuin vuosikymmeniin. STTK:n jäsenenä olemme saaneet olla mukana
yhteiskunnan merkittävissä työmarkkinoiden päätöksissä.
Raamisopimus oli vuosiin yhteinen iso lähes kaikkia palkansaajia koskenut ratkaisu. Pari vuotta ja palkansaajajärjestöt
tekivät jälleen historiaa sopimalla uuden työllisyys- ja kasvusopimuksen. Pienen taka-askeleen saimme kun työelämää
koskevat laatukysymykset eivät edenneet aivan kuten olimme toivoneet. Tämän syksyn merkittävin niin palkansaajien,
työnantajien kuin valtiovallan kannalta tehty ratkaisu koski
eläkejärjestelmää. Vaikka neuvottelut olivat pitkät ja karikkoiset, oli lopputulema kuitenkin osoitus suomalaisesta sopimusjärjestelmästä ja sen vastuullisuudesta. Maan istuva
hallitus on myös todennut eläkesopimuksen olleen parhaita
uutisia talouden vakaudelle. On onni olla mukana järjestössä, joka osaa kuunnella kaikkia tasapuolisesti.
3
Kaikissa noissa isoissa koko palkansaajien kenttää koskevissa ratkaisuissa LTA on ollut antamassa oman mausteensa ja
tuonut oman kentän viestin neuvotteluihin. Voimme hyvin
todeta, että äänemme on myös kuultu ja myös juontunut
lopputuloksiin. Lisää hyppyä eteenpäin oli ponnistus, jonka
liiton omistautuneet aktiivit toteuttivat viime keväänä. Vuosiin ei vastaavan laatuista avointa tapahtumaa ole tällä liitolla
ollut. Osaaja 2014 -seminaari huikeine esitelmöitsijöineen ja
tunnelmineen on jälleen osoitus tavoitteisiin sitoutumisesta.
Business case opetti myös tulevaisuutta silmälläpitäen. Lessons learnt jälkikäteen antoi uusia näkökulmia tulevaisuuden
tapahtumiin. Aina voi oppia eteenpäin ja juuri se on Osaajien
luonteessa. Myös suuri tavoitteemme, uuden toimitilan etsiminen onnistui. Samalla onnistuimme vakauttamaan liiton
talouden, joka antaa toiminnalle turvaa ja edellytyksiä tulevaisuuden rakentamiselle.
Kaikkia asioita, joita olisin halunnut tehdä, en onnistunut toteuttamaan. Paljon jää tulevaisuuteen. Tulevaisuus jää osaaviin käsiin enkä itsekään katoa minnekään. Tämä tehtävä
loppuu vuoden viimeiseen päivään mutta työ jatkuu. Kiitän
lämpimästi tästä ajasta, tuestanne ja kannustuksestanne sekä
kiitoksistanne. Tulevaisuus on Osaajien – Teidän.
Kiittäen
Raimo Salovuori
Puheenjohtaja
Minna Helle
Ajankohtaista
VALTAKUNNANSOVITTELIJAKSI
JOUSTAVA MONIOSAAJA
korvaa hyvän työmiehen
S
uomalainen ihannetyöntekijä on kokenut huiman murroksen. Vielä sotien jälkeen palkkatyöntekijän prototyyppi oli ruumiillista työtä kestävä ammattimies. Tämän päivän
työmarkkinoilla etsitään ”hyviä tyyppejä”. Ammattitaidon
lisäksi vaaditaan joustavuutta ja tiimityötaitoja. Uutuuskirja
Suomalainen työntekijyys 1945–2013 auttaa ymmärtämään,
kuinka nykypäivän ihannetyöntekijäksi kehkeytyi henkisesti
notkea ja sosiaalisesti taitava, tuottava, väsymätön ja stressinsietokykyinen moniosaaja.
voimaa tarvitaan uusilla ammattialoilla. Nämä kehityskulut
vaikuttavat jo itsessään työntekijyyden muodonmuutokseen.
Mallin muuttuminen näkyy selkeästi esimerkiksi opettajan
työssä. Perinteisestä maaseutukoulun kansansivistäjästä on
tullut tunnevalmentaja. Peruskoulu romutti vanhan jaon
kansakoulun ja oppikoulun opettajiin, myös suhde oppilaisiin muuttui. Auktoriteetin valta sai väistyä. Tasa-arvoa ja
demokratiaa suosivassa koulussa uudet kasvatusihanteet korostavat kykyä suostutella ja pitää omat tunteet kurissa.
Kertomus maaseudun ruumiillisista töistä kaupunkien toimihenkilö- ja teollisuustyöntekijöiksi siirtyvistä suomalaisista saa uusia sävyjä, kun tutkijat kertovat, kuinka työntekijöihin ulkoa asetetut ja työntekijöiden itseensä kohdistamat
odotukset ovat ajan myötä muuttuneet.
– Jotkut ihanteet myös hiipuvat. Metalliteollisuuden rautakourien miehinen maailma ja sen ideaalit ovat saaneet tehdä tilaa tietotekniikan osaajille ja uusille ei-materiaalisille
tuotantomuodoille. Uudet toimintakulttuurit ovat astuneet
työelämän näyttämölle. Neuvottelusta, tiimityöstä ja verkostoista on tullut työn arkea yhä useampien kohdalla, kuvailee
Väänänen.
– Työpaikkailmoituksien ja johtamisoppien perusteella muutos on mullistava. Sosiaalisten taitojen merkitys alkoi korostua jo 1960-luvulla. Näiden rinnalle ilmestyivät 1980-luvulla
vaatimukset tuloshakuisuudesta ja muutoskyvykkyydestä,
kun taas 2000-luvun ihannetyöntekijää voisi kuvata sekä
tunneälykkääksi että kilpailulliseksi monitaituriksi, tiivistää
kirjahanketta johtanut dosentti Ari Väänänen monivuotisen
tutkimuksen tuloksia.
Psykologinen ote työhön
V
altioneuvosto nimitti 6.11.2014 valtakunnansovittelijan
virkaan Minna Helteen. Hänen nelivuotinen toimikautensa alkaa 1.1.2015 ja kestää vuoden 2018 loppuun. Viran
nykyisen haltijan Esa Longan määräaika tehtävässään päättyy 31.12.2014.
Oikeustieteen kandidaatti Minna Helle työskentelee tällä
hetkellä edunvalvontajohtajana Toimihenkilökeskusjärjestö
STTK ry:ssä. Sitä ennen hän on toiminut johtajana Työeläkevakuuttajat TELA ry:ssä (2011–2013) ja Akava ry:ssä (2009–
2011) sekä edunvalvontajohtajana Tehy ry:ssä (2006–2009),
lakimiehenä ja neuvottelupäällikkönä Akava ry:ssä (2000–
2006) sekä työehtoasiamiehenä Suomen Journalistiliitossa
(1997–1999).
– On hienoa tulla valituksi tähän tehtävään ja suhtaudun tulevaan työhön vakavasti ja tosissani. Odotan innolla työn alkamista, vaikka samalla olo on haikea, sillä aikani STTK:ssa
jäi turhan lyhyeksi, Minna Helle kertoo.
– Sovittelujärjestelmän toimivuus on tärkeä osa toimivia työmarkkinoita. Nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä
4
riitojen joutuisan ratkaisemisen merkitys on vain entisestään korostunut. Sovittelujärjestelmän kehittäminen on osa
neuvottelujärjestelmän uudistamistyötä, joka on parhaillaan työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydällä. Toivon,
että tämä työ saadaan maaliin ja se tuo osaltaan uusia eväitä
myös sovitteluun, Helle kuvaa neuvottelujärjestelmän kehittämistyötä.
Valtakunnansovittelijan virkaan haki kahdeksan henkilöä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kuuli virantäytön yhteydessä
myös työmarkkinakeskusjärjestöjä.
– Sovittelijan tehtävänä on ratkoa työriitoja sekä yhteistyössä
työmarkkinajärjestöjen kanssa edistää työnantajien ja palkansaajien välisiä suhteita. Ei ole yhtä valmista muottia, jolla
sovittelija tehtävää hoitaa. Jokainen muokkaa siitä hieman
oman näköisensä. Tärkeintä on, että sovittelija on toimissaan puolueeton ja kuuntelee kaikkia osapuolia. Tämä arvo
on minulle itsestään selvä lähtökohta, Helle korostaa.
Nykyisin työntekijältä toivotaan psyykkistä joustavuutta,
tavoitteiden toteutuskykyä ja itseohjautuvuutta. Sosiaalista
vuorovaikutusta edellyttävät asiantuntija- ja palveluammatit,
joissa tarvitaan myös tunteiden hienovaraisempaa huomioon
ottoa, ovat yleistyneet. Siksi ihannetyöntekijän kuva on entistä monimuotoisempi. Ammattiosaamisen rinnalla työntekijältä odotetaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Psyykkistä
kestävyyttä ja myönteistä suhdetta työhön on alettu pitää tärkeänä tuottavuuden tekijänä.
Yhteiskunta tarvitsee uudenlaista
osaamista
Ihanteellisen työntekijän mallin muutosta selittää eritoten
palkkayhteiskunnan muutos. Elinkeinorakenne joutui rajuun murrokseen 1960-luvulta lähtien, eikä muutostarve ota
laantuakseen. Työntekijät ovat yhä koulutetumpia, ja työ-
Teksti: STTK, Kuva: Liisa Valonen
5
Mielenkiintoinen keskustelunavaus
työelämästä kiinnostuneille
Teoksen lukijalta ei vaadita yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen erityisosaamista. Kirjan tekijät avaavat keskustelun
työntekijänä olemisen ajallisesta ja paikallisesta luonteesta
kaikille työelämästä kiinnostuneille.
Teksti: Työterveyslaitos ja Osuuskunta Vastapaino
KIRJAN TAUSTALLA ON
VUOSIEN TUTKIMUSTYÖ
Kirjan kirjoittajat ovat työelämän,
työpsykologian ja historian tutkijoita
Työterveyslaitoksella. He ovat tutkineet useita
vuosia suomalaisen työntekijyyden muutosta
Suomen Akatemian ja Työterveyslaitoksen tutkimushankkeissa Ideaalityöntekijää muovaamassa ja Psyykkisen haavoittuvuuden nousu
suomalaisessa työelämässä. Kirjan julkaisemiseen on saatu tukea Työsuojelurahastolta ja
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta.
Suurin vaikuttava
tekijä on opettajan
osallistuminen yrittäjyyskasvatukseen liittyviin
koulutuksiin.
Ajankohtaista
Koulujen
YRITTÄJYYSKASVATUKSESSA
Yrittäjyyskasvatus nähdään yhteiskunnassa
yhtenä tapana vastata tulevaisuuden työelämän
haasteisiin tukemalla yrittäjähenkisiä taitoja ja
osaamista lapsissa ja nuorissa. Uusi tutkimus
kuitenkin osoittaa, ettei perus- ja toisella
asteella riittävästi hyödynnetä yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä ja materiaaleja.
parannettavaa
Liiketalouden Liitto LTA ry:n
LIITTOKOKOUS
15.11.2014
Liittokokouksessa käsiteltiin
sääntömääräiset asiat, kuten tilinpäätös
toimintakertomuksineen vuodelta 2013
sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio
tulevalle vuodelle 2015. Samalla päätettiin
myös vuoden 2015 jäsenmaksut:
Varsinainen jäsen + JATTK
-työttömyyskassan jäsenyys 210€/koko
vuosi 2015
Varsinainen jäsen ilman
työttömyyskassajäsenyyttä 162€/koko
vuosi 2015
Elena Ruskovaaran väitöstutkimuksen tulokset osoittavat,
että vaikka opettajien käyttämä yrityskasvatuksen keinovalikoima on laaja, valtaosa opetuksesta tapahtuu perinteisin
menetelmin luokkahuoneissa yhden opettajan johdolla.
Opettajat myös suosivat helposti toteutettavissa olevia ja lyhytkestoisia toimenpiteitä, kuten aiheeseen liittyviä keskusteluja. Koulut tekevät jonkin verran yritysvierailuja, mutta
vastaavasti yrityksiä kutsutaan vierailemaan kouluissa vähän. Muu yrittäjyyskasvatusmateriaali, kuten pelit ja leikit,
ovat myös pitkälti hyödyntämättömiä.
Seniorijäsen 56€/koko vuosi 2015
Opettajien kesken on kuitenkin eroja sen suhteen, kuinka paljon ja laajalti opettajat materiaaleja käyttävät ja kytkevät opetukseensa. Suurin vaikuttava tekijä on opettajan
osallistuminen yrittäjyyskasvatukseen liittyviin koulutuksiin. Osallistumisen jälkeen opettajat ottavat enemmän,
monipuolisempia ja laajakestoisempia tapoja käyttöön.
Tutkimuksen mukaan toinen merkittävä tekijä on opettajien osallistaminen oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa
ja opetussuunnitelmatyössä. Osallistettu opettaja käyttää
enemmän erilaisia sisältöjä ja menetelmiä opetuksessaan
kuin suunnitteluihin osallistumaton kollegansa. Sitä vastoin
opettajien sukupuolella eikä virkaiällä näytä olevan vaikutusta asiaan.
”Suomalaisissa perus- ja toisen asteen oppilaitoksissa on
yrittäjyyskasvatus ollut läsnä jo parikymmentä vuotta. Suomessa ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu kuinka kouluissa aihetta käsitellään. Myös maailmanlaajuisesti tämä
tieto on aikaisemmin puuttunut,” kuvailee Ruskovaara tutkimuksensa uutuusarvoa.
Henkilövalinnoissa oli esillä liittohallituksen puheenjohtajan
vaihdos, koska istuvan puheenjohtajan Raimo Salovuoren
sääntömääräiset kaudet ovat tulleet täyteen eikä häntä voitu
enää valita. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti
tuusulalainen Ritva Kyynäräinen, joka on pääkaupunkiseudulla toimivan LTQ-Partners Oy:n markkinointipäällikkö.
Hän on lisäksi ollut Liiketalouden Liiton hallituksen jäsen
2010–2013 ja varapuheenjohtaja 2010–2012 sekä toiminut
Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry:n puheenjohtajana
vuodesta 2008 alkaen.
6
Opiskelijajäsen 10€/koko vuosi 2015
Liiketalouden Liiton tämän hetkinen puheenjohtaja Raimo Salovuori
onnittelee juuri valittua uutta puheenjohtajaa Ritva Kyynäräistä.
Elena Ruskovaara
Asian tutkiminen on tärkeää, sillä koulujen yrittäjyyskasvatukselle on asetettu kovat tavoitteet: vahvistaa eri-ikäisten
oppilaiden omatoimisuutta, aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyjä sekä luoda pohja yrittäjämäisille
toimintatavoille. Ruskovaaran väitöstutkimus täyttää aukon
esittelemällä yrittäjyyskasvatuksen nykytilanteen: mitä kouluissa tehdään, miten opettajat toteuttavat yrittäjyyskasvatusta ja minkälaiset opettajat kytkevät aihekokonaisuutta
opetukseensa.
Kokouksessa arvostettiin erityisesti Kyynäräisen monipuolista kokemusta, paineensietokykyä ja yhteistyötaitoja, mikä
tekee hänestä erinomaisen valinnan Liiketalouden Liiton
johtoon.
Teksti: Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, kuva:
Timo Mikkola, LUT
7
- Kyynäräisellä on pitkä ja monipuolinen kokemus myynnin
ja markkinoinnin tehtävistä, joista on varmasti hyötyä myös
liiton luotsaamisessa eteenpäin maailmassa, jossa palkansaajien järjestäytyminen ei ole enää itsestäänselvyys, liittokokouksessa todettiin.
Ritva Kyynäräisen haastattelu löytyy
sivulta 10.
Hallitukseen valittiin vain yksi uusi jäsen erovuoroisen Antti
Vätön tilalle. Valituksi tuli Raimo Salovuori, joka siirtyy näin
puheenjohtajan paikalta hallituksen jäseneksi. Antti Vättö
valittiin puolestaan jatkamaan varajäsenenä vuoden verran
Ritva Kyynäräiseltä vapautuneen hallituksen varajäsenen
paikalle.
Istuva puheenjohtaja Raimo Salovuori avasi liittokokouksen
Toiminnanjohtaja Annina Antell esittelee toimintakertomusta
ja vastailee kysymyksiin.
SEAMKin hallintojohtaja Mika Soininen toivotti tervetulleeksi
Seinäjoelle ja kertoi AMK-kentän viimeisimmät kuulumiset
SEAMKin näkökulmasta.
Ifin yhteyspäällikkö Marja-Liisa “Maikku” Sillanpää vastaa kokousyleisön vakuutuskysymyksiin. Oik. LTA:n järjestöasiantuntija Eveliina
Kuukkanen ja etualalla kokousedustajia.
Puheenjohtajakautensa
päättävä Raimo Salovuori
ja vastavalittu uusi
puheenjohtaja
Ritva Kyynäräinen
Herkulliset kahvitauon tarjoilut
saivat veden kielelle.
Kokouksen arvoisa puheenjohtajisto Raija Väliharju
(Pohjanmaan Liiketalous LTA ry) ja Erkki Kallio (SLK-Kilta ry)
8
9
RITVA
KYYNÄRÄINEN
Liiketalouden Liiton
uusi puheenjohtaja
2. Millä mielin tartut Liiketalouden
Liiton ruoriin vuoden 2015 alussa?
Hyvällä mielellä kaikin puolin! Kokemuksesta tiedän, että
liitolla on aktiivinen ja osaava hallitus ja hallituksen keskuudessa vallitsee hyvä henki ja tekemisen meininki.
3. Miten liiton toimintaa pitäisi
mielestäsi kehittää?
Liiton toimintaa voisi miettiä enemmän liiketoimintanäkökulmasta. Haluaisin tuoda toimintaan mukaan yritysmaailman näkövinkkeliä ja toiminnallisuutta.
4. Minkälaisia toiveita sinulla on
puheenjohtajakaudellesi?
Toivon, että yhteistyössä, niin hallitustyöskentelyn kuin yhdistysyhteistyön kautta, voisimme löytää uusia tapoja kehittää liiton toimintaa enemmän jäsenistöä kiinnostavaksi ja
mukaansa tempaavaksi.
Kuva: Soila Suhonen
1. Kuka olet ja mistä tulet?
Olen tuleva Liiketalouden Liiton puheenjohtaja ja siihen
tehtävään tulen Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry:n
tukemana. Päätoimessani työskentelen markkinointipäällikkönä pääkaupunkiseudulla toimivassa siivouspalveluita
ja työmaapalveluita tuottavassa asiantuntijayrityksessä LTQPartners Oy:ssä, jossa olen työskennellyt vuodesta 2010 lähtien.
Työurani aikana olen toiminut niin asiakaspalvelun, aikuiskoulutuksen, viestinnän kuin myynnin ja markkinoinninkin parissa. Vuodesta 2001 lähtien olen saanut tutustua
siivouspalveluiden myynnin kautta asiakasyritysten ja kiinteistöjen muuttuviin tarpeisiin. LTQ-Partnersin siivouksen
ja työmaapalvelun yhtenä tavoitteena on puhdas sisäilma ja
sitä kautta terveellinen työympäristö. Tavoite on omaa arvomaailmaani tukeva ja työhyvinvoinnillisesti erityisen tärkeä
tekijä, joka antaa työlleni merkityksen. Sain työhyvinvointipäällikön tutkintotodistuksen marraskuun alussa. Työhyvinvointi nousee tärkeään merkitykseen kaikessa tavoitteellisessa tekemisessä. Tyytyväisyys kasvattaa motivaatiota ja se taas
lisää tuottavuutta – eikö?
Siviilissä olen kahden aikuisen lapseni, Antin ja Katrin, äiti ja mummi kahdelle poikani lapselle, Ilonalle ja Onnille. Olen
muuttanut pääkaupunkiseudulle yo-merkonomin tutkinnon
suoritettuani Turusta vuonna 1981. Nyt asun Tuusulassa.
Toivon myös, että osaamme avata oikealla tavalla liittoon
liittymisen etuja uusille potentiaalijäsenille. Näinä haasteellisina aikoina jokainen työntekijä tarvitsee omia etujaan puolustavan tuen tarvittaessa. Liiketalouden Liiton palveluista
yksi tärkeimmistä on juuri asiantunteva työsuhdeneuvonta.
5. Minkä takia mielestäsi liiton
jäseneksi kannattaa liittyä?
Yhdistystasolla on jäsenen mahdollista osallistua yhdistysten
järjestämään ohjelmaan ja laajentaa omaa sosiaalista verkkoaan mielenkiintoisia ja monipuolisia henkilöitä tapaamalla.
Liiketalouden Liiton jäsen ei ole yksin työsuhdehaasteidensa
kanssa. Liiton toimistosta saa neuvontaa ja liiton yhteistyötaholta juridista apua riitatilanteissa. Lisäksi Liiketalouden
Liiton jäsenen on mahdollista liittyä varsin kohtuuhintaiseen
työttömyyskassaan, nauttia jäseneduista vakuutusten, matkojen, majoituspalveluiden ja pankkipalveluiden käyttäjänä
sekä tulla mukaan vaikuttamaan ja tekemään yhdessä yhdistyksien hallituksiin ja sitä kautta liiton liittohallitukseen.
Liiketalouden Liitto on tarpeeksi suuri jäsenistönsä tukemiseen ja tarpeeksi pieni kehittymään joustavasti jäsenistönsä
tarpeita kuunnellen. Kuulisinkin mielelläni toiveistasi!
VUODEN NUORI
MERKONOMI
Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen
Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto
EK ja Opetushallitus järjestävät toista kertaa nuorille
liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille suunnatun kilpailun.
Ensimmäinen Vuoden Nuori Merkonomi valittiin
vuonna 2013 valmistuneiden opiskelijoiden
joukosta.
Innokkaan vastaanoton saanut kilpailu järjestetään
nyt siis toista kertaa ja sen tavoitteena on kannustaa
opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien
arvostusta liiketalouden osaajina.
KILPAILUN SÄÄNNÖT:
Osallistujat
Kilpailun kulku ja aikataulu
Kilpailuun voivat osallistua 1.2.2014-31.1.2015 välisenä
aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta
valmistuneet merkonomit.
Arviointikriteerit
1. Menestyminen opinnoissa
2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu
3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä
4. Yhteistyötaidot
5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen
vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava.
Ohjeet
Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi.
Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos
jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta.
Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen
näyttöjen arvioinneista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan
voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan/työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia, osaamista osoittavia
dokumentteja. Liitteet on mainittava lomakkeessa.
1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 31.1.2015 mennessä
Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2 krs., 00520
Helsinki tai sähköpostilla [email protected].
2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun
2015 loppuun mennessä.
3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti-toukokuussa
2015.
Palkinnot
Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton
rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600
euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla.
Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat
palkitaan 300 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat.
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla,
julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on
tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden
Nuoren Merkonomin valitsemisella halutaan palkita aktiivisia,
vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon
järjestäjille.
TERVETULOA KILPAILEMAAN!
10
11
LIIKETALOUS
VUODEN NUORI
MERKONOMI 2013
Työpaikan
kohti parempaa
Teksti: Liiketalouden Liiton toimisto,
viestintäassistentti Krista Jarner, Kuva: Eero Nerelli-Antell
K R I I S I V I E S T I N TÄ Ä
Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestivät Vuoden Nuori Merkonomi-kilpailun
ensimmäistä kertaa viime vuonna. Kilpailun tarkoitus on
innostaa merkonomiopiskelijoita kehittämään osaamistaan,
tuoda esiin merkonomien osaamista ja pitää yllä merkonomien arvostusta liiketalouden alan osaajina.
Vuoden 2013 kilpailun voitti Vantaan MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen opiskelija Severi Lukkarinen.
Myös Lukkarisen kilpailuun mukaan ilmoittanut ohjaaja
Tarja Saarinen palkittiin.
Saarisen mielestä on tärkeää, että Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja (VALO)-kilpailun rinnalle on järjestetty oma
kisa nuorille, jotta myös he saavat tunnustusta osaamisestaan. Hän uskoo, että etenkin kilpailuhenkisemmät opiskelijat saattavat motivoitua palkintomahdollisuuksista.
lu
e
t
t
i
s
o
Su
ja
n
a
p
m
a
k
viestintä
Suunnittelulla ja harjoittelulla
-KILPAILUUN OSALLISTUMINEN
KANNATTAA!
-
Teksti: Mari Tyni
Saarinen kokee, että nuorten opetuksen ja ohjauksen henkilökohtaistaminen antaa sekä opettajille että ohjaajille mahdollisuuden tutustua opiskelijoihin paremmin, jolloin aidon
osaamisen tunnistaminen helpottuu. Hän kannustaa nuoria
osallistumaan kilpailuun ja kertoo myös MERCURIA-oppilaitoksen olevan tulevaisuudessakin mukana kisassa. – Ehdottomasti kannattaa osallistua. Onnistumisia on hyvä nostaa esiin.
Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA
:han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina
merkonomista ja datanomista
tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät
liiketalouden alan tehtävissä.
Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa
suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut
jäsenmaksunsa vuodelle 2014, saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20€)
arvoisen S-ryhmän lahjakortin.
Suosittelija saa lahjakortin suosittelun kautta liittyneistä varsinaisista
jäsenistä seuraavasti:
Liiketalouden Liitto on liiketalouden
osaajien oma yhteisö. Liiton jäsenyydestä on iloa ja hyötyä monissa
työelämän tilanteissa:
LTA:sta saa henkilökohtaisen ja
asiantuntevan työsuhdeneuvonnan,
kattavan oikeusturvavakuutuksen,
edunvalvonnan ja työttömyysturvan
sekä jäsenedut - järkevään hintaan.
1-3 liittynyttä uutta jäsentä = 20 euron lahjakortti jokaisesta liittyneestä jäsenestä
4-5 liittynyttä jäsentä = 50 euron lahjakortti
4. ja 5. liittyneestä jäsenestä
yli 6 liittynyttä jäsentä = 200 euron lahjakortti
yli 10 liittynyttä jäsentä = 400 euron lahjakortti
Suosittelun kautta liittyneet, uudet jäsenet saavat aina 20 euron lahjakortin.
Kampanja on voimassa 1.1.2014–31.12.2014 ja siihen voivat osallistua
kaikki Liiketalouden Liitto LTA :n varsinaiset jäsenet.
12
Hyvään kriisiviestintään tarvitaan johtamistaitoja sekä käytännönharjoituksia. Ilman niitä
kriisiviestinnästä on vaikea selvitä.
Kriisiviestintä on osa organisaation normaalia viestintää.
Sitä tarvitaan, kun organisaatiossa tapahtuu jotain ennalta
arvaamatonta. Kyse voi olla organisaation sisällä tapahtuneesta onnettomuudesta, toimintaan liittyvistä häiriöistä tai
mainekriisistä.
Kriisin sattuessa tavoitteena on nopea reagointi. Ilman sitä
kriisi voi karata käsistä. Tiedon täytyy pitää myös paikkansa
sekä välittyä oikealle kohderyhmälle. Jos väärää informaatiota tulee, on se nopeasti oikaistava.
Management Institute of Finland MIF Oy:n asiakkuuspäällikkö Ilari Hylkilän mielestä jokaisen organisaation pitäisi
määritellä kriisiviestinnän tavoitteet, myös tapauskohtaisesti. Monissa kriiseissä organisaatiolle olisi tavoiteltavaa kyetä
osoittamaan, että se pitää sidosryhmistään huolta.
Kriisin ei tarvitse aina olla negatiivinen asia.
- Vastuunkantoa osoittavalla, fiksulla ja nopealla toiminnalla ja viestinnällä organisaatio voi kääntää kriisin jopa
voitokseen, sanoo Hylkilä.
13
Kriisiviestinnän hoitaminen
Voi olla tilanteita, jossa työntekijä sairastuu tai menehtyy.
Tai yrityksen johdossa tapahtuu väärinkäytöksiä, joiden seurauksena koko johto joutuu luopumaan paikoistaan. Tällöin
kriisiviestintä hoidetaan organisaatiossa sisäisesti.
Kriisiviestinnässä myös asenteiden täytyy olla kunnossa.
Hylkilän mielestä tiedonnälkäiseen toimittajaan pitää suhtautua sillä ymmärryksellä, että toimittaja tekee vain työtään.
Hänen mielestään pahimpia mokia ovat kriisin vähättely ja
median välttely, vaikka median kiinnostus on noussut ja yhteydenottoja tulee.
Samoilla linjoilla on myös kriisijohtamisen ja -viestinnän
tutkija sekä kouluttaja Maarit Pedak.
- Kun organisaatio koetaan vältteleväksi, itsekkääksi tai
sitä ei kiinnosta vahinko, jonka se on aiheuttanut, johtaa
tällainen toiminta ikään kuin toiseen kriisiin varsinaisen
kriisin lisäksi.
Pedak pitää ulkoisessa kriisiviestinnässä tärkeänä asiana
sitä, miten tavoitetaan kriisistä kärsivät sidosryhmät. Hänen
mielestä pelkät lehdistötiedotteet tai julkilausumat eivät yksistään riitä, vaan on muodostettava yhteys ihmisiin. Hyvinä
kanavina hän pitää kuulutuksia, erilaisia ilmoituksia ja jatkuvaa mediayhteydenpitoa.
TYÖSUHDEKYSYMYKSIÄ
Johdon on kannettava vastuu
Kaikissa kriiseissä on oltava henkilö, joka antaa kriisille
kasvot. Kyseisen henkilön tehtävänä on kertoa ja antaa
tietoa meneillään olevasta ongelmasta.
Jokaisen organisaation johtamassa asemassa olevan
henkilön pitäisi ymmärtää omavastuunsa kriisitilanteen
johtamisessa, ja nimenomaan ymmärtää se, että valtaosa kriisestä johdetaan julkisuudessa. Silloin johtaja on
se, joka menee julkisuuteen, se ei ole viestintäjohtaja tai
viestintäpäällikkö, Pedak kertoo.
Irtisanomiset on yksi yleinen työpaikkojen kriisin aihe,
erityisesti työntekijöiden näkökulmasta. Hylkilän mukaan työpaikkojen ollessa vaakalaudalla ylimmällä johdolla on suuri rooli viestinnässä. Työpaikkoja koskevissa suurissa muutoksissa ja kriisien käsittelyssä myös
lähiesimiehillä on tärkeä rooli.
- Lähiesimiehet voivat olla tulkkeja ja tarjota ajatustenvaihtokanavan muulle henkilöstölle erityisesti siinä vaiheessa, kun kriisin käsittelyssä on siirrytty syihin, seurauksiin ja jatkotoimenpiteisiin.
Harjoittelemalla parempi
suunnitelma
Kaikissa
Kaikissa kriiseissä
kriiseissä
on
on henkilö,
henkilö, joka
joka antaa
antaa
kriisille
kriisille kasvot.
kasvot.
Suunnitelmista löytyy usein puutteita, mikäli niiden päivittämisestä on kulunut aikaa. Esimerkiksi sosiaalisen
media rooli on saattanut jäädä kokonaan huomioimatta.
Tärkeää on myös muistaa
kriisiviestinnän harjoittelu.
- Kriisiviestintää pitää harjoitella etukäteen. Pelkkä
suunnitelma ei riitä, koska sille voi käydä kuin monelle muulle suunnitelmalle, että se pölyttyy siellä mappi
ö:ssä, toteaa Hylkilä.
Kriisitilanteisiin voi varautua laatimalla hyvän kriisiviestintäsuunnitelman, jossa määritellään kriisitilanteen
toimintatavat.
Pedakin mukaan organisaatiossa pitäisi käyttää enemmän aikaa harjoituksille, jossa pitää keskittyä oman alan
toimintaan, organisaation vahvuuksiin sekä heikkouksiin, joiden kautta alotettaisiin suunnittelemaan erityistilanteita.
Kriisiviestintäsuunnitelmassa on hyvä määritellä ja kuvata potentiaaliset kriisit sekä kriisiviestinnän toimintamallit, prosessit ja vastuut. Suunnitelmiin voi myös
sisällyttää ”toimi näin”-ohjeita ja viestiluonnoksia.
Hyvä kriisiviestinnänsuunnitelma syntyy ainoastaan
näiden harjoitusten tuloksena. Muuten se on pelkkä
mappi jossain hyllyllä, jota ei kriisitilanteessa ehditä
enää lukea, sanoo Pedak.
14
Lakimiehen
palsta
olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Yleinen lojaliteettivelvoite alkaa työsopimuksen solmimisesta, ja kestää työsuhteen päättymiseen saakka.
Käytännössä tämä velvoite voi tarkoittaa esimerkiksi velvollisuutta välttää raaka- ja tarveaineiden tuhlausta.
Rikonko lojaliteettivelvoitettani, jos
arvostelen työnantajaani vapaa-ajalla?
Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén
Työntekijän uskollisuus- eli lojaliteettivelvoite. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?
T
yösopimuksen tekeminen perustuu molemminpuoliseen sopimiseen. Sopimisessa yleisenä lähtökohtana on
se, että osapuolten toimissa huomioidaan ainakin jonkinasteisesti toisen sopijapuolen tärkeitä etuja. Työsopimuksella työntekijä sopii työnantajansa kanssa työn tekemisestä
palkkaa vastaan työnantajansa työn johdon ja valvonnan
alaisena. Samalla työntekijä ja työnantaja tulevat toisiaan
kohtaan sidotuiksi eri työsuhteen ehtoja sääntelevien lakien,
kuten työsopimuslain piiriin. Työnantajaa velvoittaa omalta
osaltaan, palkanmaksun lisäksi, työsopimuslain säännösten
perusteella velvoite edistää suhteitaan työntekijöihin samoin
kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Tämä velvoite voi
käytännössä tarkoittaa esim. kehityskeskusteluiden käymistä ja erilaisia kehittämispäiviä. Työntekijää taas velvoitetaan
työsopimuslain säännösten perusteella välttämään toiminnassaan kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan
15
Lojaliteettivelvoite on työsopimuslain perusteella työntekijälle seuraava yleisvelvoite, joka velvoittaa työntekijää myös
vapaa-ajalla. Mitään tyhjentävää määrittelyä ei voi etukäteen
tehdä sen suhteen, mikä kuuluu lojaliteettivelvoitteen piiriin,
ja minkä suhteen työntekijällä taas on yleisesti muuten sananvapautensa perusteella ilmaisuvapaus. Lähtökohtana kuitenkin on se, että mitä korkeammassa asemassa työntekijä
sijoittuu organisaation sisällä, sitä kriittisempää on arviointi
sen suhteen, onko työntekijä rikkonut lojaliteettivelvoitettaan. Selvää on, että työntekijän tulee esimerkiksi jättää ilmaisematta paikkansapitämättömät, yrityksen kannalta haitalliset lausunnot.
Oikeuskäytäntöä lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta on
suhteellisen vähän. Eräässä työtuomioistuimen ratkaisussa
(TT 2011-17) on työntekijän lojaliteettivelvoitetta arvioitu
seuraavasti ”Työntekijä oli esiintynyt vapaa-aikanaan television viihdeohjelmassa. Työntekijä oli heti ohjelman alussa
ilmoittanut työnantajansa nimen. Työntekijä oli ohjelmassa
muun muassa vastannut juontajan hänelle esittämiin maahanmuuttajia ja eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä koskeviin kysymyksiin järjestelmällisesti tavalla, joka voitiin
tulkita syrjiväksi ja rasistiseksi. Edelleen työntekijä oli ohjelmassa myöntänyt toimineensa työnantajansa palveluksessa
epärehellisesti, muun muassa varastamalla työnantajaltaan
ja liioittelemalla tiiminsä saavutuksia esimiehilleen, täsmentämättä kuitenkaan työnantajaansa tarkemmin. Työnantajan
yrityskuva oli näin muodostunut ohjelmassa epäedulliseksi
ja työntekijän menettely oli samalla vaarantanut työnantajan
asiakassuhteita ja vahingoittanut työnantajan mainetta.
TYÖSUHDEKYSYMYKSIÄ
Työntekijä oli siten toiminnallaan rikkonut työnantajan ja
työntekijän välisessä sopimussuhteessa edellytettävän luottamuksen ja sopimussuhteeseen liittyvän lojaliteettivelvollisuuden. Työnantajalta ei näissä olosuhteissa ollut voitu
kohtuudella edellyttää työntekijän työsuhteen jatkamista.
Työnantajalla oli ollut tuomiosta ilmenevissä olosuhteissa irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erittäin painava syy
työntekijän työsopimuksen purkamiseen.”
Mihin lojaliteettivelvoitteen
rikkominen voi johtaa?
Työsopimuslaissa ei ole säännelty mistään suorista sakkomaksuista mahdollisesta lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta.
Lojaliteettivelvoitteen rikkominen saattaa kuitenkin johtaa
työsopimuslain mukaisilla perusteilla työsuhteen päättämiseen sekä mahdolliseen vahingonkorvaamiseen työnantajalle aiheutuneesta vahingosta.
Kilpailevan toiminnan kielto
työsuhteen aikana
Lojaliteettivelvoitetta lähellä oleva työntekijän velvoite on
olla harjoittamatta työnantajaa ilmeisesti vahingoittavaa kilpailevaa toimintaa. Työsopimuslain perusteella työntekijä
ei saa työsuhteen kestäessä tehdä toiselle sellaista työtä tai
harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn
luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen
työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.
Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessäkään ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin,
joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Seurauksena kilpailevan
toiminnan kiellon rikkomisesta saattaa olla työntekijän työsuhteen päättäminen, sekä vahingonkorvausvelvollisuus.
Voiko työnantaja kieltää sivutoimen
harjoittamisen?
Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus harjoittaa vapaasti
ammattinsa mukaista työtään myös vapaa-aikanaan toisessa
työsuhteessa tai omaan lukuunsa, jos tämä ei työ ei ilmeisesti
vahingoita työnantajaa. Usein työsopimukseen on saatettu
ottaa lauseke siitä, ettei työntekijällä ole oikeutta sivutoimien
16
harjoittamiseen. Tätä oikeutta ei työnantaja voi rajoittaa,
koska jokaisella on perustuslain mukainen oikeus hankkia
toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Sivutoimi ei kuitenkaan saa olla työsuhteen aikaisen
kilpailukiellon vastainen eikä loukata lojaliteettivelvoitetta.
Lojaliteettivelvoitteen rikkominen voi olla kyseessä esim.
niissä tilanteissa, jos sivutoimen harjoittaminen olennaisesti haittaa päätyön tekemistä. Työnantajan kanssa voi tietysti
aina toisin sopia mahdollisuudesta työllistyä myös kilpailukiellon vastaisesti kilpailevan työnantajan palvelukseen.
Mitä on hyvän tavan vastainen
kilpaileva toiminta?
Kilpailukieltoa kokonaisuutena arvioitaessa huomioidaan
työntekijän tekemän työn ”luonne” sekä työntekijän asema
organisaatiossa. Kilpailevalta toiminnalta edellytetään säännöksessä, että se ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.
Pelkkä mahdollisuus vahingon syntymiseen ei ole riittävää.
Kilpailevan toiminnan hyvän tavan vastaisuutta arvioidaan
tapauskohtaisesti. Korkein oikeus on tuomiossaan KKO
1984 II 131 pitänyt työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan
vastaisena kilpailutekona, joka ilmeisesti vahingoitti työnantajaa, tilitoimiston kirjanpitäjän menettelyä, kun hän oli
työnantajaltaan salaa ryhtynyt äänettömäksi yhtiömieheksi
kommandiittiyhtiönä naapurikuntaan perustettuun uuteen
tilitoimistoon, jonka toiminta oli aloitettu. Tuomiossa KKO
1985 II 158 hinausautoliikennettä harjoittavan työnantajan
palveluksessa ollut työntekijä oli hakenut ja saanut hinausauton liikenneluvan, jota myös hänen työnantajansa oli tuloksettomasti hakenut. Luvan ehtojen mukaan liikenne tuli
aloittaa kuuden kuukauden kuluessa luvan myöntämisestä.
Korkein oikeus katsoi, että työntekijän menettely ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettu kilpailuteko, joka olisi oikeuttanut
työnantajan kohta liikenneluvan myöntämisestä tiedon saatuaan purkamaan työsopimuksen. Tuomiossa KKO 1995:47
oli kysymys tilanteesta, jossa toistaiseksi lomautettu työntekijä oli tehnyt työnantajansa tarjouksen kanssa kilpailevan
urakkatarjouksen ja saanut urakan suorittaakseen. Korkein
oikeus katsoi, että tekemällä omaan lukuunsa urakkatarjouksen työntekijä ei ollut pelkästään pyrkinyt ottamaan vastaan työsopimuslaissa tarkoitettua muuta työtä vaan hänen
menettelynsä oli ollut työsopimuslaissa tarkoitettu, työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastainen kilpailuteko,
joka oli ilmeisesti vahingoittanut työnantajaa.
Työpaikan
viestintä
TYÖELÄMÄ JA
SOSIAALINEN MEDIA
Teksti: Jasmin Heino
S
osiaalinen media on muuttunut nopeasti kiinteäksi osaksi ihmisten arkea ja
työelämää. Sosiaalisen median palvelut
voivat parhaimmillaan edistää työpaikan tiedonvälitystä ja kommunikointia, mutta
ne voivat aiheuttaa myös ongelmia, jos yhteiset
pelisäännöt eivät ole selvillä.
Perustuslain mukaan jokaisella on sanan- ja ilmaisuvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa
tietoja, mielipiteitä ja viestejä kenenkään ennalta estämättä. Työnantajalla ei näin ole täydellistä oikeutta rajoittaa
työntekijöidensä kommunikointia sosiaalisessa mediassa.
Työntekijällä taas on velvollisuus olla jakamatta työnantajan
liike- tai ammattisalaisuuksia, mutta häntä sitoo myös lojaliteettivelvollisuus työnantajaansa kohtaan. Tämä estää työntekijää ilmaisemasta tai välittämästä työnantajansa maineen
tai liiketoiminnan kannalta haitallisia viestejä esimerkiksi
Facebookin tai Twitterin välityksellä. Lojaliteettivelvollisuuden rikkominen voi pahimmassa tapauksessa johtaa jopa
työsopimuksen purkuun.
Yksityistä vai julkista?
Sosiaalisen median käyttörajoitteet koskevat työntekijän
lisäksi työnantajaa. Rekrytointivaiheessa työnhakijasta voidaan kerätä ainoastaan sellaista tietoa, mikä on saatu häneltä
itseltään. Mikäli työnantaja haluaa kerätä tietoa myös muista
18
Työntekijällä on kyllä oikeus esittää kritiikkiä työnantajastaan, mutta siitä ei saa koitua haittaa työnantajalle. Helsingin
käräjäoikeus katsoi työntekijän rikkoneen lojaliteettivelvollisuuttaan, kun hän sosiaalisessa mediassa kehotti boikotoimaan yrityksen tuotteita, vaikka viesteissä esiintuodut asiat
pitivätkin paikkaansa.
Miten ennaltaehkäistä?
Työntekijälle helpoin tapa on olla mainitsematta työnantajansa nimeä missään sosiaaliseen mediaan jaettavissa viesteissään. Mikäli työhön liittyviä päivityksiä haluaa kuitenkin
jakaa, on niiden laatimisessa syytä miettiä tarkkaan, millaisen mielikuvan viesti luo työnantajasta.
Työpaikalla olisi hyvä olla selkeät ohjeet sosiaalisen median
käytöstä työajalla sekä työpaikan asioihin liittyen. Kaikkia
koskevat yhteiset pelisäännöt, ja sanktiot niiden rikkomisesta, vähentävät riskiä haitallisen tai epäasiallisen materiaalin
vuotamisesta nettiin. Työnantajalle varmin tapa estää haitallisten viestien levitys on sopia sosiaalisen median käytöstä
työsopimuksessa tai sen liitteessä.
lähteistä, esimerkiksi sosiaalisesta mediasta tai hakukoneella,
on siihen oltava työnhakijan suostumus.
Työntekijöiden sosiaalisen median tilit ovat lähtökohtaisesti
yksityisiä, mutta niiden avulla välitettyjen viestien yleisö voi
olla suurikin, mikä taas tekee sisällöistä julkisia. Työpaikkaan
liittyvä mielipiteen ilmaisu sosiaalisessa mediassa on aina tasapainoilua sananvapauden ja lojaliteettivelvoitteen välissä.
Missä menee raja?
Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että netissä ei pidä
jakaa mitään viestiä mitä ei voisi sanoa työnantajalle kasvotusten. Lojaliteettivelvollisuus ulottuu nimittäin myös työntekijän vapaa-aikaan, ja sen perusteella työntekijältä voidaan
vaatia pidättäytymistä tietynlaisesta käytöksestä sosiaalisessa
mediassa. Tähän liittyy vahvasti työntekijän asema: korkeammassa asemassa työskentelevältä voidaan odottaa korrektimpaa toimintaa kuin hänen alaisiltaan.
Vakiintunutta oikeuskäytäntöä lojaliteettivelvollisuuden rikkomisesta ei vielä ole, mutta tähän asti saadut ratkaisut ovat
olleet tiukkoja. Esimerkiksi vapaa-aikanaan television viihdeohjelmassa esiintynyt työntekijä oli alkuun kertonut työnantajansa nimen, ja sen jälkeen esittänyt rasistisiksi ja syrjiviksi
tulkittavia kommentteja. Työnantajan yrityskuva muodostui
ohjelmassa epäedulliseksi, ja työntekijän menettelyn katsottiin vaarantavan työnantajan asiakassuhteita. Tapaus johti
työntekijän työsopimuksen purkamiseen. (TT:2011-17)
19
Kokonaan sosiaalisen median käyttöä työpaikalla ei kannata
kieltää, sillä liiallisella rajoittamisella voi olla jopa suuremmat
haittavaikutukset kuin hyödyt. Sosiaalisen median käyttötarve työpaikoilla on yksilöllinen, joten työnantajan kannattaakin
miettiä ohjeet sen mukaan, millainen toimintatapa ja ohjeistus
toimivat omassa yrityksessä parhaiten.
Lähteet:
Hannula, Morad, Järvinen, Nikkilä, Lievonen. 2012.
Sosiaalisen median ABC: Työsuhteet. Helsinki. Aldea Oy.
Koivumäki, Elina. 2011. Sosiaalisen median juridiikkaa: yrityksen työntekijät sosiaalisessa mediassa. Tuloslaskelma.
Työtuomioistuin
Finlex
VUODEN AIKUINEN
LIIKETALOUDEN
OSAAJA 2014
Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja
Liiketalouden tutkintotoimikunnan järjestämä,
aikuismerkonomeille suunnattu, Vuoden Aikuinen
Liiketalouden Osaaja –kilpailu järjestetään 11.
kerran. Kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen
ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja
kannustaa aikuisopiskelijoita.
saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille.
Nyt innokkaasti mukaan!
KILPAILUN SÄÄNNÖT:
Osallistujat
Lukuvuoden 2014 aikana liiketalouden perustutkinnon,
merkonomin, näyttötutkintona suorittaneet opiskelijat.
Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai
järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkaselta
Liiketalouden Liitosta, puh. (09) 2294 7171.
Arviointikriteerit
1. Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä
osoitettu ammatillinen osaaminen
2. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen
3. Ammatillinen kasvu
4. Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa
5. Muuta huomioitavaa, esim. harrastus, yhteiskunnallinen
vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava.
Mietipä hetki,
KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN.
Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen
edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi.
Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti.
henkivakuutuskuntoon.fi
Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.
*Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013
SUOMEN *
EDULLISIN
if.fi 010 19 19 19
Ohjeet
Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista
enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden
Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään opiskelijan kanssa yhdessä tehty portfolio, jolla
osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin
perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät
tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi voi liittää esimerkiksi
todistuksen, kopion suorittajakohtaisesta pöytäkirjasta ja
arviointiaineistosta, oppilaitoksen edustajan lausunnon,
työnantajan tai työkavereiden lausunnon sekä oman lausunnon
tai muita vastaavia tekijöitä.
Kilpailun kulku ja aikataulu
1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 31.12.2014 mennessä
Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2. krs, 00520
Helsinki tai sähköpostilla [email protected].
2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista 31.3.2015
mennessä.
Palkinnot
Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton
rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksusristeilyllä aterioineen (Hki - Tukholma- Hki). Toiseksi tullut palkitaan
600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden
ohjaajat palkitaan 500 euron apurahoin.
Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat.
Elinikäisen oppimisen aikakautena aikuisopiskelu on erittäin
arvostettua ja suosittua. Merkonomitutkinto puolestaan on
tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden
Aikuisen Liiketalouden Osaajan valitsemisella halutaan palkita
innokkaita, vastuullisia ja yhteistyökykyisiä aikuisopiskelijoita
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
20
LIIKETALOUS
LIIKETALOUS
JÄSENESITTELY
Teksti: Liiketalouden Liiton toimisto,
viestintäassistentti Krista Jarner.
POSITIIVINEN
AJATTELU
teennäistä hömppää vai
tieteeseen pohjautuvaa täyttä asiaa?
Teksti: Eija Pohjansaari
Tea Ollilaiselle on omalta lähipiiriltä tarttunut tapa elinikäiseen oppimiseen ja opiskeluun. Ammattikorkeakoulusta Tea
valmistui vuonna 2005 ja on sen jälkeen ehtinyt opiskella
jo paljon lisää. Viimeisimpänä hän suoritti viime keväänä
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon liiketalouden ja
yrittäjyyden koulutusohjelmassa. – Opiskelu tapahtui työni
ohessa, joten välillä tekemistä oli enemmän kuin tarpeeksi.
Pidän kuitenkin opiskelusta, joten
motivaatiota löytyi. Olen innostunut kehittämään itseäni myös opiskelun kautta. Opiskeluintoa riittää
edelleen. Tea kokee löytäneensä
oman alansa ja haluaa edelleen kehittyä ja syventää omaa osaamistaan, joten hän on ajatellut jatkaa
opintoja työnsä ohessa.
Tämänhetkinen taloustilanne on osoittautunut alalle haasteelliseksi. Tea ei kuitenkaan koe, että tilanne olisi missään
nimessä mahdoton. Hän uskoo, että kovalla työllä, hyvällä
asiakaspalvelulla ja oikeanlaisilla tuotteilla päästään pitkälle. Myös ’me-hengen’ ylläpitäminen työporukan kesken on
tärkeää. Omien kokemusten perusteella hän uskoo vakaasti,
että luomalla ja ylläpitämällä avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä ei työyhteisöön pääse syntymään
ongelmia, vaan kaikki tekevät töitä yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Tuttavien suosittelujen myötä Liiketalouden Liiton jäseneksi liittynyt Tea oli
mukana STTK:n viime keväänä järjestämässä työhyvinvointia käsitelleessä
seminaarissa. Hän koki sen olleen laadukas ja mielenkiintoinen. Hän luottaa
liiton työntekijöiden ammattitaitoon ja
uskoo jatkossakin saavansa sieltä asiantuntevaa apua sitä tarvitessaan.
Ole hyvä ihminen
itsellesi ja muille!
Tea työskentelee viidettä vuotta
myyntipäällikön tehtävissä muodin parissa. Työ sisältää esimiestehtäviä, myyntiin liittyviä asioita,
sekä myymälänhoitoa. Lisäksi hän on mukana yrityksen
työsuojelutoimikunnassa sekä perehdytysryhmässä. Tyypillinen työpäivä koostuu pääasiallisesti myynnistä ja asiakaspalvelusta, myymälän somistamisesta, sekä myyjien kanssa
työskentelystä. Työssä tarvitaan mm. sosiaalista luonnetta.
– Minun tulee olla asiantunteva ja reipas myyjä asiakkaille,
sekä motivoiva esimies myyjille. Nykyään mikä tahansa työ
vaatii tehokkuutta, tavoitteellisuutta ja ihmisten huomioimista.
Työn parhaita puolia on ihmisten kanssa työskentely. – Haluan olla luomassa hyvää asiakaspalvelua ja toisaalta tarjota
työntekijöille mahtavan työpaikan, jossa he viihtyvät ja motivoituvat. Positiivista on myös se, että työssäni voin kehittyä
koko ajan paremmaksi.
22
Viime keväänä Tea muutti Etelä-Savosta Jyväskylään, jossa
hän nyt asuu yhdessä puolisonsa kanssa. Vapaa-aikaa hän
viettää mm. kuntosalilla käyden ja lenkkeillen. – Välillä on
kuitenkin ihan hyvä myös vain laiskotella! Tulevaisuudessa
hän haaveilee mahdollisuudesta olla jatkossakin hyvässä työpaikassa ja pääsevänsä työskentelemään enenevissä määrin
henkilöstötehtävien parissa. Toiveissa on myös matkustelu ja elämästä nauttimisesta yhdessä läheisten kanssa. Tean
elämänohje on hyvä muistutus kaikille: ’Ole hyvä ihminen
itsellesi ja muille!’
Käsite positiivinen ajattelu saattaa herättää
kielteisiä mielikuvia sosiaalisessa mediassa
leviävistä imelistä latteuksista vaaleanpunaisella pohjalla ja erilaisista konsulttiguruista,
jotka laskuttavat itsestäänselvyyksien kertomisesta huimia summia. Myönteisyydestä
tehdään kuitenkin myös oikeaa tieteellistä
tutkimusta. Onko positiivisessa ajattelussa
siis sittenkin kysymys varteenotettavasta lähestymistavasta arkielämään ja voisiko siitä
olla apua meille kaikille?
Positiivisesta ajattelusta puhutaan paljon. Aiheesta on
runsaasti kirjallisuutta ja seminaareja. Osaa niistä markkinoidaan katteettomilla lupauksilla ja yliampuvilla kielikuvilla. On tervettä suhtautua kriittisesti guruihin,
jotka lupaavat onnistumista missä tahansa tehtävässä,
kunhan vain asennoituu oikein. Mikään määrä asennoitumista ei esimerkiksi muuta sitä, että juoksen pitkiä
matkoja hitaammin kuin Leena Puotiniemi. Myös uutta
asuntoa tai vaikkapa käytettyä autoa ostaessa kriittisestä suhtautumisesta on enemmän hyötyä kuin ylenpalttisesta myönteisyydestä. Toisaalta kaikki tietävät, että
myönteisillä tunteilla on yhteys ihmisen hyvinvointiin,
motivaatioon ja terveyteen. Positiiviset tunteet auttavat
huolehtimaan itsestä ja muista paremmin.
Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen.
23
POSITIIVINEN PSYKOLOGIA
- mitä se on?
•
•
•
•
•
•
•
Positiivinen psykologia on kasvava tieteenala, jonka tutkimus käynnistyi 1990-luvulla.
Sen kansainvälisiä johtavia tutkijoita ovat mm. Martin Seligman, Sonja Lyubomirsky ja
flow-käsitteen luojana tunnettu Mihály Csíkszentmihályi.
Suomessa positiivista psykologiaa on tutkinut erityisesti Markku Ojanen.
Positiivinen ajattelu ja positiivinen psykologia eivät ole sama asia, mutta niille on yhteistä kiinnostus ihmisen myönteisten puolien kehittämiseen.
Positiivisesta psykologiasta ilmestyi tänä vuonna yleistajuinen teos ”Positiivisen psykologian voima”, jossa Suomen johtavat asiantuntijat lähestyvät aihetta kukin omasta
näkökulmastaan.
Positiivisen psykologian tutkimushaarat ja käytännön sovellukset ovat levinneet jo
moniin paikkoihin päiväkodeista vanhainkoteihin, työpaikoille ja Puolustusvoimiin.
Ihmisen vahvuuksien tunnistamista helpottamaan on kehitetty
erilaisia mittareita, kuten VIA Instituten Character Strengths Survey,
josta on olemassa oma suomenkielinen versio sekä aikuisille että 10-17-vuotiaille.
Lähteet: Positiivisen psykologian voima
(toim. Lotta Uusitalo-Malmivaara, PS Kustannus 2014)
Positiivinen psykologia (Markku Ojanen, EDITA 2007)
VIA Institute on Character http://www.viacharacter.org/
Erityispedagogiikan dosentti Lotta
Uusitalo-Malmivaara
Positiivisuusnäkökulma on tullut myös tieteeseen. Suomessa positiivista psykologiaa on tutkittu 2000-luvulta alkaen.
”Positiivisista tunteista puhuttiin tieteessä pitkään kovin vähän”, kertoo onnellisuustutkijana tunnettu psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. ”Kielteisiä tunteita on lukumääräisesti enemmän ja niille on helpompi löytää se tehtävä,
jota niiden olemassaolo palvelee”. Kielteiset tunteet kuten
pelko varoittavat ihmistä uhkista ja vaaroista. ”Esimerkiksi
täydellinen pelottomuus olisi yksilön itsensä kannalta hyvin
vaarallista. Myös ahdistus pahojen asioiden edessä, syyllisyys
ja häpeä ovat ihmiselle välttämättömiä”, Ojanen toteaa. Kaikille negatiivisten tunteiden olemassaololle ei kuitenkaan ole
vielä kyetty löytämään syytä. Tällainen tunne on esimerkiksi
katkeruus.
Positiiviset tunteet ovat yleisluontoisempia kuin negatiiviset, joten selkeän tehtävän löytäminen jollekin tietylle tunteelle on vaikeampaa. Positiivisten tunteiden olemassaolo
24
sinänsä on sen sijaan hyvin perusteltua. Ne antavat ihmiselle
voimaa ja avaavat tekemään hyviä asioita myös muiden ihmisten hyväksi. Ojasen mielestä meillä on kaikilla vastuu
siitä, että positiiviset voimat pääsevät liikkeelle ja vaikuttamaan. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikesta väännetään väkisin
ihanaa ja positiivista. Iskulauseet kuluvat käytössä ja ne aletaan helposti kokea manipulaation välineiksi, joilla yritetään
piilottaa vaikkapa organisaatioiden ongelmakohtia. Professorin mielestä aito positiivisuus on muutakin kuin ajattelutapa. Se on myös tekoja.
”Hyvä arki rakentuu hyvien arvovalintojen ja tekojen varaan. Tällaisia arvoja ovat esimerkiksi ystävällisyys, kiitollisuus, anteeksianto, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus”, tiivistää Ojanen. ”Loppujen lopuksi olemme kaikki yhteisessä
veneessä, jota ei kannata ryhtyä keikuttamaan. Luontaisen
itsekkyyden hillitseminen on tärkeää. Hyvistä arvoista on pidettävä kiinni, jotta kulttuuriin ei pääse syntymään tuhoisia
vinoumia. Onneksi ihmisessä on myös luontaista epäitsekkyyttä, jota edes ihmiskunnan historian kauheimmat aikakaudet eivät ole kyenneet hävittämään”.
Positiivinen psykologia on ratkaisukeskeistä ja painottaa
omien vahvuuksien tunnistamista ja kehittämistä. ”Tunnistamme luonteenvahvuuksiamme jossain määrin”, kertoo
erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo- Malmivaara.
”Suurin osa ihmisistä pystyy kertomaan, missä on hyvä. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että vain noin 30 prosenttia ihmisistä tunnistaa luonteenvahvuuksiaan laajemmin. Myös se,
mitä vahvuuksia korostetaan, vaihtelee eri kulttuurien välillä.
Esimerkiksi Aasiassa yhteiseen hyvään liittyvillä vahvuuksilla on suuri painoarvo. Yhdysvalloissa taas hyväksytään
helpommin se, että ihminen puhuu myös omista vahvuuksistaan eikä vain toisten. Itsensä kehumista ei koeta häpeälliseksi. Suomessa taas vaatimattomuutta ja nöyryyttä pidettiin
pitkään suuressa arvossa. Muutosta tähän ajattelutapaan on
25
kyllä alkanut näkyä nuoremmissa sukupolvissa. Parantamisen varaa on silti vielä, ” pohtii Uusitalo-Malmivaara. Koska
hyveistä lähtevien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää
sekä yksilön itsensä että yhteisön kannalta, sen opettaminen
pitäisi hänen mielestään aloittaa jo päiväkoti-iässä. ”Lapsille
voidaan opettaa hyvää käyttäytymistä. Vaikkapa Nalle Puhin
avulla voidaan opetella tunnistamaan sellaisia vahvuuksia
kuin rohkeus, luovuus ja ystävällisyys. Lasten kanssa voi keskustella siitä, miten erilaiset luonteenvahvuudet näyttäytyvät
tarinan hahmojen käyttäytymisessä”, sanoo Uusitalo-Malmivaara. ”Vahvuudet paranevat käytössä, joten niiden löytäminen on tärkeää. Täytyy tietoisesti keskittyä vaalimaan ja
edistämään niitä asioita, jotka jo toimivat, ” dosentti toteaa.
Hyvin-
Koti
vointi
Rotta voi järsiä talon
ASUMISKELVOTTOMAKSI
Teksti: If
Suomessa esiintyviä pahimpia tuholaisia ovat hiiret, rotat
ja erilaiset hyönteiset, jotka voivat pahimmillaan nakertaa
puutalon rakenteet uusimiskuntoon. Tuholaisvahinkojen uskotaan lisääntyvän Suomessa ilmaston lämpenemisen myötä.
S
uomessa tavanomaisimpien jyrsijätuholaisten joukkoon
lukeutuvat rotat ja hiiret. Yleisimpiä tuhohyönteisiä ovat
lutikat, muurahaiset, sokeritoukat ja turkiskuoriaiset.
Puurakenteiden ja sähköjohtojen vauriot ovat yleisimpiä
jyrsijöiden aiheuttamia vahinkoja. Jos tuholaiset saavat
rauhassa elää puurakenteissa, ne voivat aiheuttaa jopa niin
pahoja vaurioita, että puurakenteet pitää uusia.
Tuhoeläimet ovat suurin riski omakotitaloissa ja vapaa-ajan
asunnoissa. Valtaosa kodeista on kotivakuutettu, mutta tuholaisten aiheuttamat vahingot kattava vakuutus on kuitenkin
vain murto-osalla suomalaisista omakotitaloista ja vapaaajanasunnoista.
– Kotivakuutuksen on hyvä kattaa tuholaisten aiheuttamat
vahingot, koska niiden uskotaan lisääntyvän jatkossa ilmastonmuutoksen ja talvien lämpenemisen myötä. Samanlaista
kehitystä on nähtävissä Ruotsissa, Etelä-Norjassa ja Tanskassa, joissa tällaiset vahingot ovat yleisempiä kuin Suomessa,
palvelupäällikkö Juha T. Virtanen Ifistä kertoo.
– Hiiret voivat olla riski myös asukkaiden terveydelle, koska
ne eivät pysty pidättämään tarpeitaan. Tämän seurauksena
hiirenpapanoita voi löytyä runsaasti eri puolilta kiinteistöä.
Ulosteen pääsy elintarvikkeisiin pintojen kautta on aina iso
riski terveydelle. Rotta puolestaan pääsee kulkeutumaan rakennuksen sisälle myös viemäristön kautta, joten yllätys voi
pulpahtaa esiin lähes mistä vain, Tuomi toteaa.
26
Teksti: Sonja Vainio
Saako työpaikalla nauraa?
Vinkkejä tuhoeläinten poistoon
•
Pidä keittiö ja pesutilat puhtaina ja säilö ruuat kannellisiin astioihin. Puhdista viemärien lattiakaivot ja
vesilukot säännöllisesti. Korjaa kaikki reiät, raot ja
halkeamat heti.
•
Roska-astioiden pitää olla ehjiä ja puhtaita ja ne kannattaa tyhjentää riittävän usein, niin sisällä kuin ulkonakin.
Ruoka vetää puoleensa jyrsijöitä, tuholaisia ja muita
eläimiä.
•
Jos tuhoeläimet ovat päässeet kotisi, aloita siivoamisella.
Osalle tuholaisista riittää yksinkertaisesti ruoan
poistaminen, sillä ilman ravintoa ne kuolevat.
•
Kylmä tai lämpö voivat olla tehokkaita torjuntatapoja.
Esimerkiksi ulkomailta kotiin tullessa laukun sisältöineen voi viedä ulos pakkaseen (-18 °C) noin viikoksi tai
saunaan (60 °C) pariksi tunniksi. Tällöin myös
”tuliaiset” kuolevat.
Havahdu rapinaan ajoissa
Ensimmäisiä merkkejä tuhoeläimistä ovat muun muassa rakenteisiin ilmestyvät reiät sekä epämääräiset äänet rakenteiden sisällä. Jos omakotitalossa epäillään olevan tuholaisia, on
syytä ottaa yhteyttä asiantuntijaan, joka hoitaa tuholaisten
poistamisen ja tekee kartoituksen vahinkojen laajuudesta.
Tuhojaan tekeviä jyrsijöitä voidaan torjua esimerkiksi myrkyllä tai pyydyksillä. Hyönteisten torjunta on vaikeampaa
kuin jyrsijöiden.
– Jyrsijät voivat vahingoittaa sähköjohtojen ja rakenteiden
lisäksi eristeitä. Jyrsijöiden liikkuminen tiivistää villoja ja
eristeisiin saatetaan järsiä reikiä, Raksystems Anticimexin
asiakaspäällikkö Jussi Tuomi kertoo.
– Kiinteistön lämmönpitävyys heikkenee, ja mahdolliset
kosteusvauriotkaan eivät ole poissuljettuja. Eristeiden vaihto rakennuksen yläpohjaan onnistuu yleensä helposti, mutta
seinän välissä olevan eristeen vaihto aiheuttaa jo isoja kustannuksia, Tuomi jatkaa.
HYVÄN MIELEN
TYÖPAIKKA
•
Hyönteismyrkyt ovat perinteisin tapa torjua haitallisia
vieraita. Oikean tehoaineen valinta onnistuu, kun tietää
torjuttavan tuhoeläimen ja sen elintavat.
•
Jos kotikonstit eivät riitä tuholaisten karkottamiseen,
käänny ammattilaisten puoleen.
Rekrytoijana kysyn usein työhaastattelussa hakijoilta ”millainen on työpaikka, jossa viihdyt?”
Vastaukset ovat yllättävän samankaltaisia. Hyvän mielen työpaikassa on mukavat työkaverit
ja reilua johtamista. Ei ole selkään puukottamista
ja eikä liian kiire. Annetaan vastuuta ja vältetään
liiallista mikromanageerausta.
Tutkimustenkin mukaan eniten suomalaisten
viihtymistä työpaikalla edesauttavat työkaverit. Myös työn sisältö ja vaikutusmahdollisuudet
ovat tärkeitä asioita, lisäksi joustavuutta ja etätyön mahdollisuutta arvostetaan. Huono pomo
voi äkkiä pilata hyvän työpaikan. Amerikkalaisen
tutkimuksen mukaan huono pomo on syynä 80
prosentissa vapaaehtoisista irtisanoutumisista.
27
Suomalaisissa työpaikoissa on yllättävän hauskaa. Oikotien
tekemän tutkimuksen mukaan 84 % kertoi nauravansa töissä. Nauraminen on hyväksi terveydelle, se rentouttaa ja saa
aikaan yhteenkuuluvuutta. Nauretaanko sinun työpaikallasi?
Naurun tappaa usein kiire ja kiireestä aiheutuu stressiä. Liiallinen stressi haittaa työssä viihtymistä. Samaisen tutkimuksen mukaan 56 % kaikista vastaajista kertoi stressaavansa
työssään. Stressiä pystyy vähentämään purkamalla kiireen
tunnetta. Asiaa auttaa myös jos työntekijä kokee, että häntä
kuunnellaan ja ettei ole yksin ongelmien kanssa.
Miten luodaan hyvä työilmapiiri?
Hyvän työilmapiirin luominen ei ole vaikeaa. Kun tahtotila on yhteinen, alkaa muutos näkyä. Johton tehtävänä on
luoda perusedellytykset tasa-arvoiselle ja reilulle kohtelulle.
Esimiehiä kannattaa kouluttaa ja antaa heille eväitä johtamiseen. Yksilön tasolla vastuun antaminen ja mahdollisuus
vaikuttaa oman työn sisältöön ovat tärkeitä. Kun työn raamit ovat selvät ja työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan, on
helppo tehdä töitä.
Työnilonjulistus 2014
Pätevän johdon lisäksi ilmapiiristä on vastuussa jokainen
yksittäinen työntekijä. Se näkyy siinä, miten kohtelemme
työkaveria ja miten osaamme ottaa ristiriitatilanteet esille.
Jokainen voi sanoa kiitos hyvin tehdystä työstä, se ei ole pelkästään esimiehen tehtävä. Myönteinen ruokkii myönteistä
ja kielteinen kielteistä. Olisi tärkeää myös, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Voimme kukin vaikuttaa omalta osaltamme siihen, että kaikista pidetään huolta ja kaikki kutsutaan
mukaan.
Ristiriitatilanteissa ei auta, että juoruaa toisesta selän takana.
On parempi ottaa vastuullinen asenne ja puhua suoraan sille
henkilölle, jota asia koskee. Diplomaattisella otteella pääsee
pitkälle.
Suomalainen ei tyypillisesti osaa ottaa kehuja vastaan ja onnistumisen tilanteet sivuutetaan nopeasti tyyliin ”noh, tämähän kuuluu työn kuvaani.” Työssä onnistumiset kannattaa
kuitenkin nostaa esille ja niistä voi iloita yhdessä. Onnistumisista voi ammentaa voimaa tulevaa varten ja onnistumisten juhlimiseen voi osallistua koko työyhteisö.
Miten hyvä työilmapiiri vaikuttaa
tuottavuuteen
Hyvän työilmapiirin vaikutus tuottavuuteen on suuri. Yksi
suurin tuottavuutta vähentävä tekijä on sairauspoissaolot.
Suomen parhaiksi mitatuissa työpaikoissa sairaspoissaolojen
määrä on 2,5 %, kun Suomessa keskimäärin työpaikoilla on
sairaspoissaoloja 4,5 %. Koko yhteiskunnan tasolla yleisempien sairauspoissaolojen suorien kustannusten arvioidaan
olevan n.1,7 miljardiin euroa. Se on huima summa.
Viimeisen 10 vuoden aikana on herätty huomaamaan tämä
töissä viihtymisen ja sairauspoissaolojen vaikuttavauus toisiinsa. Muutoksia on tehty ja nykyään on lain mukaan jokaisella työpaikalla oltava työterveydenhuolto.
Varhaisen välittämisen malli
Lakisääteisen työterveyden huollon mukana on tullut uusia
hyviä menetelmiä. Käyttöön on otettu mm. varhaisen välittämisen malli. Mallin avulla seurataan sairauspoissaoloja ja
mikäli työntekijän sairauspoissaolot ylittävät tietyn määrän
tietyllä ajanjaksolla, järjestetään palaveri.
Palaverissa käydään läpi työntekijän, työterveyshuollon ja
esimiehen kanssa tilannetta ja laaditaan suunnitelma jatkoa
ajatellen. Varhaisen välittämisen mallissa ei työntekijää tuomita vaan pyritään auttamaan ja selvittämään poissaolojen
taustoja. Kun asioihin puututaan ajoissa, eivät ongelmat ehdi
paisua vaikeammiksi.
Työnilon julistus
Hyvän mielen työpaikassa koetaan työniloa. Virallinen työnilon julistus on tehty jo kahdeksana vuonna peräkkäin. Alun
perin idea on lähtenyt työhyvinvoinnin professori MarjaLiisa Mankalta. Mankan mukaan hyvä mielen pilareita ovat
itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys. Marja-Liisa
Manka puhuu ihmisen psykologisesta pääomasta, joka tarkoittaa työntekijän henkistä kuntoa.
Jokainen työntekijä on viime kädessa vastuussa omasta henkisestä kunnostaan. Työt kannattaa suunnitella ja mitoittaa
oikein. Kannattaa varata aikaa ajattelemiseen ja oivaltamiseen. Töissä on hyvä pitää taukoja 2-4 tunnin välein.
Hyvä mieli hyödyttää kaikkia osapuolia. Hyvä mieli tarttuu
samalla tavoin kuin huono mieli. Jos taas koet työsi kuormittavaksi on sinun tehtäväsi kertoa siitä esimiehelle tai työterveydenhuoltoon. Työniloa julistetaan jälleen tammikussa
2015 ja silloin on vuorossa 9. kerta.
Sonja Vainio, työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja® Artikkelin kirjoittaja on toiminut
rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä couchannut
useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää
ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat
sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä
www.valmennusvainio.com 28
”Hyvällä mielellä”
”J
ulistettakoon työn tekemisen iloa ja
rauhaa koko Suomeen. Haastamme kaikki
työpaikat mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Alkakaamme vaikuttaa asioihimme valittamisen
sijaan. Meillähän ei ole mitään hätää, mikäli uskoa
Maailman talousfoorumia, jonka mukaan Suomi
oli kolmantena strategiselta kilpailukyvyltään.
Kansalaisten hyvinvointia lapsuudesta vanhuuteen
tarkastelevassa inhimillisen pääoman indeksissä
sijoituimme toiseksi.
Hyvä mieli hyödyttää kaikkia osapuolia,
koska se avartaa havaintokykyämme ja
mahdollistaa uudet oivallukset. Tästä syntyy
työnantajalle tulevaisuuden arvoa ja tulosta.
Ilo tarttuu asiakkaisiinkin ja parantaa palvelun
laatua. Eräs verotoimiston palvelupuhelimen
työntekijä ihmetteli yhtenä aamuna, miksi kaikki
soittajat olivat niin ”kiukkuusia”. Hän oivalsi
olevansa itse pahalla päällä, rauhoittui ja niin
tekivät asiakkaatkin. Myönteisyys kartuttaa
myös henkilökohtaisia voimavarojamme, jopa
terveyttämme ja elämäntyytyväisyyttämme.
Arvostakaamme jokaisen työtä. Yhdellä ihmisellä,
johtajallakaan, ei voi olla tänä päivänä ylivertaista
osaamista luotsata laivaa tulevaisuuteen. Hyvä
johtajuus syntyy vastavuoroisuudesta ja siitä, että
jokainen kantaa vastuun omasta osuudestaan.
Niinpä palkitsemisenkin pitäisi jakautua koko
työyhteisölle. Lopettakaamme kahdesta käsiparista
tai lattiatasosta puhuminen, koska kaikissa
tehtävissä tarvitaan myös aivoja. Annettakoon myös
esimiehelle onnistumisen mahdollisuus ja kaikki
tuki.
Toimivat työnteon tavat ja aikaansaaminen
luovat hyvän mielen perustan, mutta myös
työkavereista riippuu, onko työhön aamulla
kiva tulla. Yhteinen aaltopituus syntyy hymystä,
nyökyttelystä ja katsekontaktista, mutta toki
ääntäkin tarvitaan. Tervehdi, kiitä ja pyydä
tarvittaessa myös anteeksi. Eräässä päiväkodissa
korvattiin murinalaatikko hyvän mielen boksilla,
johon alettiin valitusten sijaan kerätä kiitollisuuden
aiheita, työnteon tähtihetkiä ja kehuja.
Hyvän mielen pilareita ovat itseluottamus,
toiveikkuus, optimismi ja sitkeys. Niiden
oppiminen on paljolti omissa käsissä. Pienet
riskinotot ja niissä onnistumiset vahvistavat
itseluottamusta. Toiveikas uskoo huomiseen
ja etsii vaihtoehtoisia reittejä seinän noustessa
toiveiden tielle. Huomion kiinnittäminen siihen,
mikä on hyvin, lisää myönteisiä tunteita. Sitkeä
jaksaa yrittää yhä uudestaan – epäonnistumisista
huolimatta.
Kohtaa omat mörkösi. Ongelmat kuuluvat
elämään, mutta ne on otettava puheeksi. Stressikin
on positiivista tiettyyn pisteeseen asti, mutta
negatiiviseksi muuttuessaan se syö voimat ja tekee
meistä ikäviä ihmisiä. Siksi jokaisen on hyvä
tiedostaa omat rajansa. Myönteisten tunteiden
ylijäämä suojelee meitä stressitilanteessa, koska
arvioimme sitä silloin eri silmin – rauhallisemmin
ja joustavammin. Tuolloin myös kehon
toimintakyky palautuu nopeammin.
On myös tärkeätä, että työstä on mukava lähteä
kotiin. Voimasi elpyvät sopivasta liikunnasta ja
hyvistä harrastuksista. Tee joka päivä jotakin
kivaa. Ja ole yhtä utelias kuin Kaisa, joka otti
95-vuotiaana ensimmäistä kertaa väriä hiuksiinsa.
Toivotamme kaikille valoa, iloa ja
työn tekemisen rauhaa!
”
Professori Marja-Liisa Manka
Tampereen yliopisto
Johtamiskorkeakoulu
29
LIIKETALOUS
Yhdistys
H E I LTA : N
JÄS E N ! Jäsenasiat
JATTK
Oletko jo kuullut JATTK-työttömyyskassan jäsenyydestä?
Tiesitkö, että LTA:n jäsenten on mahdollista liittyä nykyisin
liiton kautta myös JATTK-työttömyyskassan jäseneksi?
Liittymällä JATTK-työttömyyskassan jäseneksi pystyt jatkossa
hoitamaan liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut samalla laskulla.
Liiton ja JATTK:n yhteenlaskettu jäsenmaksu vuodelle 2015 on
210€/koko vuosi.
Vertaile hintaa:
Kokouksessa 22.11.2014 valittiin
nykyinen hallitus jatkamaan
kaudelle 2015.
Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry
Hallituksessa toimivat Stefan Ekholm,
kiittää kaikkia kyselytutkimukseen
Ritva Kyynäräinen (puheenjohtaja),
osallistuneita jäseniään.
Juha Ruotsalainen (varapuheenjohtaja),
Sääntömääräisessä syyskokouksessa
Titta Simola ja Kaisa Skyttä.
22.11.2014 arvottiin
vastanneiden kesken palkinto,
joka oli Nokia Lumia 635 -puhelin.
Puhelimen sai Tiina Suvanen.
Onnea voittajalle!
LTA+Finka (ent. Nomit) jäsenmaksu yhteensä vuodelle 2015 on 336 euroa
LTA+YTK jäsenmaksu yhteensä vuodelle 2015 on 280 euroa
LTA+IAET jäsenmaksu yhteensä vuodelle 2015 on 267 euroa
Työttömyyskassan jäsenyyden vaihtaminen on helppoa ja vaihto edellyttää
vain työssäoloa vaihtohetkellä sekä liittymislomakkeen täyttämistä joko liiton
verkkosivuilla tai lähettämällä lomake postissa (tulostettava pdf-lomake löytyy myös liiton sivuilta).
Työttömyyskassojen toiminta on laissa säädeltyä eikä ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso riipu esimerkiksi kassan jäsenmaksun suuruudesta.
Työttömyyskassan vaihto tehdään ns. vanhana jäsenenä, jolloin kerrytetyt
etuudet siirtyvät jäsenyyden mukana eikä työttömyysturvaan tule katkoksia.
Tämä tapahtuu seuraavasti: vaihto tehdään siten, että ero vanhasta ja liittyminen uuteen kassaan tapahtuu kuukauden sisällä toisistaan. Voit myös JATTKjäsenyyttä hakiessasi valtuuttaa LTA:n hoitamaan eron puolestasi!
Käy katsomassa lisää: www.liiketaloudenliitto.fi ja täytä
jäsenhakemus vielä ennen vuodenvaihdetta!
31
ANNA PALAUTETTA LEHDESTÄ TAI EHDOTA JUTTUAIHETTA!
Mikä Liiketalous –lehdessä on parasta?
Mikä ärsyttää?
Mistä työelämän ilmiöstä tai asiasta Liiketalous –lehdessä pitäisi olla juttu?
Anna palautetta tai kerro juttuidea ja lähetä se 30.12.2014 mennessä osoitteella:
[email protected] .
Laita viestin tunnukseksi ”Liiketalous-lehti”.
Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 2 kappaletta kyberturvallisuusalan huippuasiantuntijoiden Jarno Limnéllin, Klaus Majewskin ja Mirva Salmisen kirjoittamaa uutuusteosta
Kyberturvallisuus. Kirja kertoo kaikkia koskettavasta kyberturvallisuudesta tutuin termein ja
hienostelematta.
Liiketalouden Liiton jäsenedut
-Liiketalous –lehden toimitus
Punaiset laivat tarjoavat piristystä arkeen ja juhlaan. Risteilyedut on tarkoitettu Liiketalouden Liitto LTA ry:n
jäsenten vapaa-ajan matkoille 23.12.2015 asti. Sydämellisesti tervetuloa!
Helsinki–Tukholma-risteilyt
15 %:n alennus päivän risteilyhinnasta
Tuotetunnus FKKRY
Yrittäminen on tasapainoilua
muuttuvissa olosuhteissa.
Hallitse riskit!
Vuorokauden risteilyt Turusta Tukholmaan
Amorella klo 8.45,Viking Grace klo 20.55
5–10 %:n alennus päivän risteilyhinnasta
Tuotetunnus FKKRY
Päiväristeilyt Helsingistä Tallinnaan
10 %:n alennus päivän risteilyhinnasta
Tuotetunnus FKKRYP
Työttömyysturvaa
yrittäjille
Maksuton palvelunumero 0800 9 0888
32
Katso kaikki edut ja hinnat sekä
varaa matkasi osoitteesta
www.vikingline.fi/edut/lta
Lisätiedot: vikingline.fi tai puh. 0600 41577
(1,75 a/vastattu puhelu + pvm./mpm.).
Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin.
liiketalouden liitto lta ry:n ja jattk-työttömyyskassan
jäsenhakemus / valtakirja / muutosilmoitus
Työttömyyskassa-asiamies vastaanottanut ____ . ____ .20____
Uusi jäsen/liitto
Uusi jäsen/työttömyyskassa
OHJE: Täytä lomake huolellisesti tekstaten.
Voit palauttaa lomakkeen osoitteella (liitto maksaa postikulut puolestasi):
Vaihdan liittoa/työttömyyskassaa
Liiketalouden Liitto LTA ry
Tunnus 5005151
00003 VASTAUSLÄHETYS
OSALLISTU
”TYÖPAIKAN VAIKEAT TILANTEET”
-TUKIRYHMÄÄN HELSINGISSÄ
Kohtaatko työpaikallasi vaikeita tilanteita,
joihin kaipaisit sparrausapua? Tuntuuko
sinusta, että olet yksin ongelmien kanssa?
Osoitteenmuutos tai muu muutos
Valtuutus
HENKILÖ- JA TYÖPAIKKATIEDOT (täytettävä myös haettaessa vain kassan jäsenyyttä)
Etunimet:
Sukunimi:
Lähiosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Puhelin:
Sähköposti:
Henkilötunnus:
Ammattinimike:
Työnantaja ja työpaikka:
Työsuhteen alkamispäivä:
Työsopimus:
Jatkuva
Tammikuussa 2015 aloittaa uusi LTA:n tukiryhmä, joka on
avoin kaikille jäsenille. Tukiryhmässä käsitellään työpaikan
hankalia tilanteita. Ryhmässä käsitellyt asiat ovat luottamuksellisia. Ryhmään mahtuu mukaan kerrallaan 15
henkilöä.
Tarkoitus on löytää ryhmän jäsenille keinoja, joilla kohdata hankalia tilanteita sekä antaa tietoa työpaikan eri
ilmiöistä (ryhmädynamiikka, uupuminen työssä, erilaiset
persoonallisuus tyypit, stressisignaalien tunnistaminen,
tiimityöskentelyn haasteet jne.) Tule mukaan voimaantumaan ja jakamaan omia kokemuksiasi!
Ryhmän vetäjinä toimivat Annina Antell ja Sonja Vainio.
Sonja Vainio on koulutukseltaan MB Elämäntaidon valmentaja ja STOry:n hyväksymä työnohjaaja. Sonja Vainio
on työskennellyt coachina vuodesta 2005 ja työnohjaajana vuodesta 2007 lähtien. www.valmennusvainio.com
Annina Antell on Liiketalouden Liiton toiminnanjohtaja ja
kokenut työsuhdeasiantuntija.
KENELLE:
Ryhmä on suunnattu kaikille Liiketalouden Liiton työssäkäyville jäsenille, jotka kokevat tarvitsevansa sparrausapua työelämän haasteisiin. Ryhmässä käydyt keskustelut
ovat luottamuksellisia.
MILLOIN:
Tammikuusta 2015 lähtien seuraavasti:
15.1.2015
12.2.2015
12.3.2015
16.4.2015
21.5.2015
Ilmoittautumiset ensimmäiseen tapaamiseen 7.1.2015
mennessä sähköpostitse: [email protected].
Seuraaviin tapaamiskertoihin voi ilmoittautua joko
edellisellä tapaamiskerralla tai sähköpostitse VIIMEISTÄÄN VIIKKOA ENNEN ryhmän kokoontumista. Ryhmä
kokoontuu vain, jos vähintään 10 henkeä ilmoittautuu.
Haen liiton jäsenyyttä
Paikallisyhdistyksen nimi ( jos tiedossa)
20
Valmistumisvuosi
Osa-aikainen
Työsopimus:
Varsinainen jäsen
Koulutus / tutkinto
Opiskelija
Seniori
Oppilaitos
Haluan maksaa jäsenmaksuni
Yhdessä erässä
Kahdessa erässä
Kolmessa erässä
Kyllä
Ammattiliiton nimi
Neljässä erässä
Olen toisen ammattiliiton jäsen:
En
Tiedon jäsenyydestä saa luovuttaa yritykselle, joka liiton kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tarjoaa jäsenyyteen liittyviä etuja.
Kiellän tietojeni luovuttamisen muuta suoramarkkinointia varten.
TYÖTTÖMYYSKASSAHAKEMUS JATTK-työttömyyskassa (täytettävä aina, kun haetaan ko. kassan jäsenyyttä)
Haen JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä
Olen jo JATTK-kassan jäsen
20
20
Edellisen työttömyyskassan nimi
Liittynyt edelliseen kassaan
Eronnut edellisestä kassasta
VALTUUTUS (rastita, jos haluat, että LTA hoitaa erosta ilmoittamisen edelliseen kassaasi)
Valtuutan Liiketalouden Liiton irtisanomaan jäsenyyteni edellisessä liitossa/työttömyyskassassa
TÄRKEÄÄ: Työttömyyskassan jäsenenä voi olla vain palkkatyöntekijä, ei yrittäjä. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain nojalla kaikki
• YEL ja MYEL -velvolliset
• johtavassa asemassa olevat yrityksen osaomistajat (oma omistus vähintään 15% tai perheen kanssa vähintään 30%
• perheyrityksessä työskentelevät samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet (oma tai perheen omistus vähintään 50%
HUOM! Jos kuulut yllä oleviin ryhmiin et voi liittyä Julkisten alojen teknisten työttömyyskassaan. Ota yhteyttä liittoon tai kassaan.
ALLEKIRJOITUS
Paikka
Päiväys
JÄSENHAKEMUS VASTAANOTETTU
Allekirjoitus
Liiketaloudenliitto LTA ry puh. 09-2294 7171
Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki
www.liiketaloudenliitto.fi - [email protected]
34
Koko-aikainen
JÄSENHAKEMUS (tätä osiota ei välttämättä tarvitse täyttää, jos olet jo LTA:n jäsen etkä halua tehdä muutoksia jäsentietoihisi)
Kellonaika: 17.00–18.30
MISSÄ:
Liiketalouden Liiton toimistolla,
Kuortaneenkatu 13, 2. krs., 00520 Helsinki
Määräaikainen
Päiväys
Jäsenhakemus vastaanotettu
JATTK-työttömyyskassa puh. 09-720 6820
Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki
www.jattk.fi - [email protected]
Hakemus käsitelty
JÄSENYHDISTYKSET
Kanta-Hämeen LTA ry
Lapin Merkonomit ja LTA ry
pj. Antti Vättö
Kivisenojantie 4 E 20
13500 HÄMEENLINNA
puh. 050-3499 584
[email protected]
pj. Markku Halvari,
Häkinvaarantie 103,
97130 HIRVAS
[email protected]
Lohjanseudun Merkonomit ry
Imatran Merkonomit ry
[email protected]
Kaakkois-Suomen Liiketalous ry
pj. Petra Hintikainen
[email protected]
Keski-Suomen Liiketalous LTA ry
pj. Harri Holttinen
PL 88, 40101 Jyväskylä
[email protected]
Kokkolanseudun Merkonomit ry
pj. Kari Moilanen
Vanhankartanontie 34 as. 5
67100 KOKKOLA
puh. 0400 - 510 940
[email protected]
Kuopion Seudun Liiketalous ry
pj. Seppo Koski
Ruukinpolku 1
70910 VUORELA
puh. 044-057 7083
[email protected]
LTA Hyvinkää ry
pj. Tarja Hyytinen
Kuutamontie 3 E 18
05800 HYVINKÄÄ
puh. 040 - 734 4872
[email protected]
pj. Seija Siuruainen
Kuriirinkuja 4 B
90150 OULU
puh. 040 - 570 8336
[email protected]
Pohjanmaan Liiketalous LTA ry
pj. Raija Väliharju
Toimisto
PL 9
60100 SEINÄJOKI
puh. 040 - 504 2859
[email protected]
[email protected]
Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry
Länsirannikon Liiketalous LTA ry
pj. Jaakko Luntamo
[email protected]
pj. Ritva Kyynäräinen
Marunantie 7 C
04300 Tuusula
puh. 040 - 455 9020
[email protected]
Merkonomiliitto ry
SLK-Kilta ry
pj. Hannele Tamminiemi
puh. 09 - 2294 7171
[email protected]
Merkonomföreningen Modul rf
Lahden Seudun Liiketalous ry
pj. Ahti Vappula
Hannantie 6
15540 VILLÄHDE
puh. t. 010 - 558 5622
puh. k. 03 - 758 9513
pj. Tarja Ihamäki
Liivuorentie 13 D 12
13500 HÄMEENLINNA
puh. t. 019 - 320 3362
puh. k. 019 - 386 022
Oulunlaakson Merkonomit LTA ry
ordf. Johan Uusimäki
Alpvägen 21 C
02700 GRANKULLA
tel 050 - 345 7767
[email protected]
Mikkelin Liiketalouden
Ammattilaiset MiLTA ry
pj. Eveliina Kuukkanen
puh. 040-717 0907
[email protected]
pj. Kirsti Barannik
Alalinnake 1 D 31
02160 ESPOO
puh. 050 - 521 6011
[email protected]
Vaasanseudun Liiketalous LTA ry
pj. Kalevi Karjala
Vähänkyrönkatu 4 A 9
65350 VAASA,
puh. 040 - 733 2726
[email protected]
Varsinais-Suomen Liiketalous LTA ry
varapj. Tuija Raunio
[email protected]
Liiketalouden Liitto LTA ry
Puheenjohtaja
Toiminnanjohtaja
Järjestöasiantuntija
JATTK-työttömyyskassa
Puheenjohtaja
Työttömyyskassa Finka
MJK-instituutti
Kuortaneenkatu 13, 2 krs.
00520 Helsinki
puh. 09-2294 7171
[email protected]
Pasilanraitio 9 B
00240 Helsinki
puh. 09 - 720 68 20
[email protected]
www.jattk.fi
Raimo Salovuori
09-2294 7171
Helsinki
Heikki Tuominen
Kassanjohtaja
Eeva Kivijärvi
Annina Antell
09-2294 7171
Helsinki
Kutomotie 18 B,
00380 Helsinki.
Puh. 09 - 8689 400 Puheenjohtaja
Sinikka Heiskanen
Kassanjohtaja
Aija Ståhlberg
www.finka.fi
Eveliina Kuukkanen
09-2294 7171
Helsinki
Itämerenkatu 1,
00180 Helsinki
Puhelin/keskus:
09-4762 5200
www.mjk.fi