4/2014 LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET MITÄ TARKOITTAA TYÖNTEKIJÄN LOJALITEETTIVELVOITE? Mitä saan kirjoittaa työnantajasta netissä tai somessa? Mitä on kriisiviestintä ja miten sitä tulisi hoitaa? Onko positiivinen ajattelu vain hömppää vai tieteeseen pohjautuvaa faktaa? www.liiketaloudenliitto.fi 5/2014 Puheenjohtajan palsta Teema: Viestintä LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N JÄSENLEHTI ILMESTYY 5 NUMERONA VUODEN 2014 AIKANA TÄSSÄ LEHDESSÄ 3 Puheenjohtajan palsta 4Ajankohtaista 7Liittokokouskuulumisia 10 Ritva Kyynäräisen haastattelu 12 Vuoden 2013 nuori merkonomi 13 Kohti parempaa kriisiviestintää 15Työsuhdekysymyksiä 18 Työelämä ja sosiaalinen media 22Jäsenesittely 23 Positiivinen ajattelu 26 Koti-palsta: Rotta voi järsiä talon asumiskelvottomaksi 27 Hyvän mielen työpaikka 30 Yhdistykset ja jäsenasiat www.liiketaloudenliitto.fi JULKAISIJA & KUSTANTAJA Liiketalouden Liitto ry, Kuortaneenkatu 13, 2. krs., 00520 Helsinki Puhelin: 09 - 2294 7171, Päätoimittaja: Annina Antell PÄÄTOIMITTAJA Annina Antell 0400 - 959 819 [email protected] TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Raimo Salovuori 09 - 2294 7171 [email protected] TOIMITUSSIHTEERI Eveliina Kuukkanen 040 - 455 3595 [email protected] ULKOASU Kaarina Laanti 050 - 301 8377 [email protected] MARKKINOINTI Jaakko Koskinen [email protected] Hannele Tamminiemi 0400 - 626 737 [email protected] PAINATUS N-Paino Oy, Lahti Neljä vuotta LETKISTÄ T ästä musiikkiin vertailusta on näyttänyt tulleen jo tapa, jota olette saaneet neljä vuotta tältä palstalta lukea. Enpä siis tee poikkeusta nytkään, kun viimeisen kerran teille puheenjohtajana kirjailen. Nämä neljä vuotta, joita minulla on ollut kunnia luotsata Teitä ja tätä liittoa, ovat olleet eräänlaista letkajenkkaa. Mutta hyvän musiikin ja tanssin askelin, on lopputulemana eteenpäin meneminen. Heilautuksina sivuille voidaan pitää niitä erilaisia toimenpiteitä, joilla olemme jäsenistöä lähteneet tukemaan. Lyhyet seminaarisessiot, koulutukset ja osaamisen kehittäminen ovat olleet olennainen osa toimintamme kehittymistä näiden neljän vuoden aikana. Olemme onnistuneet tukemaan apua tarvitsevia jäseniämme erilaisten työelämän haasteiden edessä ja pystyneet auttamaan monen työpaikalla esiin tulleen epäkohdan ratkomisessa. Yksi keskeinen heilautus on ollut työttömyyskassayhteistyö, jonka kautta olemme voineet tarjota kokonasivaltaista pakettia jäsenistölle. Hyppynä taaksepäin voisi todeta parin ensimmäisen vuoden taloudelliset haasteet. Toimintaan kohdistuneet kulut kasvoivat ja sopeutuminen kiinteiden kulujen karsimiseen oli työlästä. Kaiken liiketoiminnan perusedellytys on, että toiminta sopeutuu käytettävissä oleviin tuloihin. Jos kuluissa on vääränlainen rakenne, tulee tehdä rakenteellisia muutoksia ja karsia menoja, jotka eivät ole toiminnalle välttämättömiä. Onneksi tästä porukasta on kaikkien näiden vuosien aikana löytynyt yhteishenkeä ja uhrautuvuutta. Ilman asiansa osaavaa ja näkemyksellistä henkilökuntaa ei mikään tavoite olisi onnistunut. Ei sen enempää sopeutukset kuin toiminnan kehittäminen. Ilman sitoutunutta hallintoa, liittohallituksen jäseniä, emme olisi sitä mitä nyt olemme. Eteenpäin, hyppy hypyltä, aina maaliin saakka. Olemme onnistuneet joissain tavoitteissamme paremmin kuin vuosikymmeniin. STTK:n jäsenenä olemme saaneet olla mukana yhteiskunnan merkittävissä työmarkkinoiden päätöksissä. Raamisopimus oli vuosiin yhteinen iso lähes kaikkia palkansaajia koskenut ratkaisu. Pari vuotta ja palkansaajajärjestöt tekivät jälleen historiaa sopimalla uuden työllisyys- ja kasvusopimuksen. Pienen taka-askeleen saimme kun työelämää koskevat laatukysymykset eivät edenneet aivan kuten olimme toivoneet. Tämän syksyn merkittävin niin palkansaajien, työnantajien kuin valtiovallan kannalta tehty ratkaisu koski eläkejärjestelmää. Vaikka neuvottelut olivat pitkät ja karikkoiset, oli lopputulema kuitenkin osoitus suomalaisesta sopimusjärjestelmästä ja sen vastuullisuudesta. Maan istuva hallitus on myös todennut eläkesopimuksen olleen parhaita uutisia talouden vakaudelle. On onni olla mukana järjestössä, joka osaa kuunnella kaikkia tasapuolisesti. 3 Kaikissa noissa isoissa koko palkansaajien kenttää koskevissa ratkaisuissa LTA on ollut antamassa oman mausteensa ja tuonut oman kentän viestin neuvotteluihin. Voimme hyvin todeta, että äänemme on myös kuultu ja myös juontunut lopputuloksiin. Lisää hyppyä eteenpäin oli ponnistus, jonka liiton omistautuneet aktiivit toteuttivat viime keväänä. Vuosiin ei vastaavan laatuista avointa tapahtumaa ole tällä liitolla ollut. Osaaja 2014 -seminaari huikeine esitelmöitsijöineen ja tunnelmineen on jälleen osoitus tavoitteisiin sitoutumisesta. Business case opetti myös tulevaisuutta silmälläpitäen. Lessons learnt jälkikäteen antoi uusia näkökulmia tulevaisuuden tapahtumiin. Aina voi oppia eteenpäin ja juuri se on Osaajien luonteessa. Myös suuri tavoitteemme, uuden toimitilan etsiminen onnistui. Samalla onnistuimme vakauttamaan liiton talouden, joka antaa toiminnalle turvaa ja edellytyksiä tulevaisuuden rakentamiselle. Kaikkia asioita, joita olisin halunnut tehdä, en onnistunut toteuttamaan. Paljon jää tulevaisuuteen. Tulevaisuus jää osaaviin käsiin enkä itsekään katoa minnekään. Tämä tehtävä loppuu vuoden viimeiseen päivään mutta työ jatkuu. Kiitän lämpimästi tästä ajasta, tuestanne ja kannustuksestanne sekä kiitoksistanne. Tulevaisuus on Osaajien – Teidän. Kiittäen Raimo Salovuori Puheenjohtaja Minna Helle Ajankohtaista VALTAKUNNANSOVITTELIJAKSI JOUSTAVA MONIOSAAJA korvaa hyvän työmiehen S uomalainen ihannetyöntekijä on kokenut huiman murroksen. Vielä sotien jälkeen palkkatyöntekijän prototyyppi oli ruumiillista työtä kestävä ammattimies. Tämän päivän työmarkkinoilla etsitään ”hyviä tyyppejä”. Ammattitaidon lisäksi vaaditaan joustavuutta ja tiimityötaitoja. Uutuuskirja Suomalainen työntekijyys 1945–2013 auttaa ymmärtämään, kuinka nykypäivän ihannetyöntekijäksi kehkeytyi henkisesti notkea ja sosiaalisesti taitava, tuottava, väsymätön ja stressinsietokykyinen moniosaaja. voimaa tarvitaan uusilla ammattialoilla. Nämä kehityskulut vaikuttavat jo itsessään työntekijyyden muodonmuutokseen. Mallin muuttuminen näkyy selkeästi esimerkiksi opettajan työssä. Perinteisestä maaseutukoulun kansansivistäjästä on tullut tunnevalmentaja. Peruskoulu romutti vanhan jaon kansakoulun ja oppikoulun opettajiin, myös suhde oppilaisiin muuttui. Auktoriteetin valta sai väistyä. Tasa-arvoa ja demokratiaa suosivassa koulussa uudet kasvatusihanteet korostavat kykyä suostutella ja pitää omat tunteet kurissa. Kertomus maaseudun ruumiillisista töistä kaupunkien toimihenkilö- ja teollisuustyöntekijöiksi siirtyvistä suomalaisista saa uusia sävyjä, kun tutkijat kertovat, kuinka työntekijöihin ulkoa asetetut ja työntekijöiden itseensä kohdistamat odotukset ovat ajan myötä muuttuneet. – Jotkut ihanteet myös hiipuvat. Metalliteollisuuden rautakourien miehinen maailma ja sen ideaalit ovat saaneet tehdä tilaa tietotekniikan osaajille ja uusille ei-materiaalisille tuotantomuodoille. Uudet toimintakulttuurit ovat astuneet työelämän näyttämölle. Neuvottelusta, tiimityöstä ja verkostoista on tullut työn arkea yhä useampien kohdalla, kuvailee Väänänen. – Työpaikkailmoituksien ja johtamisoppien perusteella muutos on mullistava. Sosiaalisten taitojen merkitys alkoi korostua jo 1960-luvulla. Näiden rinnalle ilmestyivät 1980-luvulla vaatimukset tuloshakuisuudesta ja muutoskyvykkyydestä, kun taas 2000-luvun ihannetyöntekijää voisi kuvata sekä tunneälykkääksi että kilpailulliseksi monitaituriksi, tiivistää kirjahanketta johtanut dosentti Ari Väänänen monivuotisen tutkimuksen tuloksia. Psykologinen ote työhön V altioneuvosto nimitti 6.11.2014 valtakunnansovittelijan virkaan Minna Helteen. Hänen nelivuotinen toimikautensa alkaa 1.1.2015 ja kestää vuoden 2018 loppuun. Viran nykyisen haltijan Esa Longan määräaika tehtävässään päättyy 31.12.2014. Oikeustieteen kandidaatti Minna Helle työskentelee tällä hetkellä edunvalvontajohtajana Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:ssä. Sitä ennen hän on toiminut johtajana Työeläkevakuuttajat TELA ry:ssä (2011–2013) ja Akava ry:ssä (2009– 2011) sekä edunvalvontajohtajana Tehy ry:ssä (2006–2009), lakimiehenä ja neuvottelupäällikkönä Akava ry:ssä (2000– 2006) sekä työehtoasiamiehenä Suomen Journalistiliitossa (1997–1999). – On hienoa tulla valituksi tähän tehtävään ja suhtaudun tulevaan työhön vakavasti ja tosissani. Odotan innolla työn alkamista, vaikka samalla olo on haikea, sillä aikani STTK:ssa jäi turhan lyhyeksi, Minna Helle kertoo. – Sovittelujärjestelmän toimivuus on tärkeä osa toimivia työmarkkinoita. Nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä 4 riitojen joutuisan ratkaisemisen merkitys on vain entisestään korostunut. Sovittelujärjestelmän kehittäminen on osa neuvottelujärjestelmän uudistamistyötä, joka on parhaillaan työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydällä. Toivon, että tämä työ saadaan maaliin ja se tuo osaltaan uusia eväitä myös sovitteluun, Helle kuvaa neuvottelujärjestelmän kehittämistyötä. Valtakunnansovittelijan virkaan haki kahdeksan henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriö kuuli virantäytön yhteydessä myös työmarkkinakeskusjärjestöjä. – Sovittelijan tehtävänä on ratkoa työriitoja sekä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa edistää työnantajien ja palkansaajien välisiä suhteita. Ei ole yhtä valmista muottia, jolla sovittelija tehtävää hoitaa. Jokainen muokkaa siitä hieman oman näköisensä. Tärkeintä on, että sovittelija on toimissaan puolueeton ja kuuntelee kaikkia osapuolia. Tämä arvo on minulle itsestään selvä lähtökohta, Helle korostaa. Nykyisin työntekijältä toivotaan psyykkistä joustavuutta, tavoitteiden toteutuskykyä ja itseohjautuvuutta. Sosiaalista vuorovaikutusta edellyttävät asiantuntija- ja palveluammatit, joissa tarvitaan myös tunteiden hienovaraisempaa huomioon ottoa, ovat yleistyneet. Siksi ihannetyöntekijän kuva on entistä monimuotoisempi. Ammattiosaamisen rinnalla työntekijältä odotetaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Psyykkistä kestävyyttä ja myönteistä suhdetta työhön on alettu pitää tärkeänä tuottavuuden tekijänä. Yhteiskunta tarvitsee uudenlaista osaamista Ihanteellisen työntekijän mallin muutosta selittää eritoten palkkayhteiskunnan muutos. Elinkeinorakenne joutui rajuun murrokseen 1960-luvulta lähtien, eikä muutostarve ota laantuakseen. Työntekijät ovat yhä koulutetumpia, ja työ- Teksti: STTK, Kuva: Liisa Valonen 5 Mielenkiintoinen keskustelunavaus työelämästä kiinnostuneille Teoksen lukijalta ei vaadita yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen erityisosaamista. Kirjan tekijät avaavat keskustelun työntekijänä olemisen ajallisesta ja paikallisesta luonteesta kaikille työelämästä kiinnostuneille. Teksti: Työterveyslaitos ja Osuuskunta Vastapaino KIRJAN TAUSTALLA ON VUOSIEN TUTKIMUSTYÖ Kirjan kirjoittajat ovat työelämän, työpsykologian ja historian tutkijoita Työterveyslaitoksella. He ovat tutkineet useita vuosia suomalaisen työntekijyyden muutosta Suomen Akatemian ja Työterveyslaitoksen tutkimushankkeissa Ideaalityöntekijää muovaamassa ja Psyykkisen haavoittuvuuden nousu suomalaisessa työelämässä. Kirjan julkaisemiseen on saatu tukea Työsuojelurahastolta ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta. Suurin vaikuttava tekijä on opettajan osallistuminen yrittäjyyskasvatukseen liittyviin koulutuksiin. Ajankohtaista Koulujen YRITTÄJYYSKASVATUKSESSA Yrittäjyyskasvatus nähdään yhteiskunnassa yhtenä tapana vastata tulevaisuuden työelämän haasteisiin tukemalla yrittäjähenkisiä taitoja ja osaamista lapsissa ja nuorissa. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei perus- ja toisella asteella riittävästi hyödynnetä yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä ja materiaaleja. parannettavaa Liiketalouden Liitto LTA ry:n LIITTOKOKOUS 15.11.2014 Liittokokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, kuten tilinpäätös toimintakertomuksineen vuodelta 2013 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio tulevalle vuodelle 2015. Samalla päätettiin myös vuoden 2015 jäsenmaksut: Varsinainen jäsen + JATTK -työttömyyskassan jäsenyys 210€/koko vuosi 2015 Varsinainen jäsen ilman työttömyyskassajäsenyyttä 162€/koko vuosi 2015 Elena Ruskovaaran väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka opettajien käyttämä yrityskasvatuksen keinovalikoima on laaja, valtaosa opetuksesta tapahtuu perinteisin menetelmin luokkahuoneissa yhden opettajan johdolla. Opettajat myös suosivat helposti toteutettavissa olevia ja lyhytkestoisia toimenpiteitä, kuten aiheeseen liittyviä keskusteluja. Koulut tekevät jonkin verran yritysvierailuja, mutta vastaavasti yrityksiä kutsutaan vierailemaan kouluissa vähän. Muu yrittäjyyskasvatusmateriaali, kuten pelit ja leikit, ovat myös pitkälti hyödyntämättömiä. Seniorijäsen 56€/koko vuosi 2015 Opettajien kesken on kuitenkin eroja sen suhteen, kuinka paljon ja laajalti opettajat materiaaleja käyttävät ja kytkevät opetukseensa. Suurin vaikuttava tekijä on opettajan osallistuminen yrittäjyyskasvatukseen liittyviin koulutuksiin. Osallistumisen jälkeen opettajat ottavat enemmän, monipuolisempia ja laajakestoisempia tapoja käyttöön. Tutkimuksen mukaan toinen merkittävä tekijä on opettajien osallistaminen oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa ja opetussuunnitelmatyössä. Osallistettu opettaja käyttää enemmän erilaisia sisältöjä ja menetelmiä opetuksessaan kuin suunnitteluihin osallistumaton kollegansa. Sitä vastoin opettajien sukupuolella eikä virkaiällä näytä olevan vaikutusta asiaan. ”Suomalaisissa perus- ja toisen asteen oppilaitoksissa on yrittäjyyskasvatus ollut läsnä jo parikymmentä vuotta. Suomessa ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu kuinka kouluissa aihetta käsitellään. Myös maailmanlaajuisesti tämä tieto on aikaisemmin puuttunut,” kuvailee Ruskovaara tutkimuksensa uutuusarvoa. Henkilövalinnoissa oli esillä liittohallituksen puheenjohtajan vaihdos, koska istuvan puheenjohtajan Raimo Salovuoren sääntömääräiset kaudet ovat tulleet täyteen eikä häntä voitu enää valita. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti tuusulalainen Ritva Kyynäräinen, joka on pääkaupunkiseudulla toimivan LTQ-Partners Oy:n markkinointipäällikkö. Hän on lisäksi ollut Liiketalouden Liiton hallituksen jäsen 2010–2013 ja varapuheenjohtaja 2010–2012 sekä toiminut Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry:n puheenjohtajana vuodesta 2008 alkaen. 6 Opiskelijajäsen 10€/koko vuosi 2015 Liiketalouden Liiton tämän hetkinen puheenjohtaja Raimo Salovuori onnittelee juuri valittua uutta puheenjohtajaa Ritva Kyynäräistä. Elena Ruskovaara Asian tutkiminen on tärkeää, sillä koulujen yrittäjyyskasvatukselle on asetettu kovat tavoitteet: vahvistaa eri-ikäisten oppilaiden omatoimisuutta, aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyjä sekä luoda pohja yrittäjämäisille toimintatavoille. Ruskovaaran väitöstutkimus täyttää aukon esittelemällä yrittäjyyskasvatuksen nykytilanteen: mitä kouluissa tehdään, miten opettajat toteuttavat yrittäjyyskasvatusta ja minkälaiset opettajat kytkevät aihekokonaisuutta opetukseensa. Kokouksessa arvostettiin erityisesti Kyynäräisen monipuolista kokemusta, paineensietokykyä ja yhteistyötaitoja, mikä tekee hänestä erinomaisen valinnan Liiketalouden Liiton johtoon. Teksti: Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto, kuva: Timo Mikkola, LUT 7 - Kyynäräisellä on pitkä ja monipuolinen kokemus myynnin ja markkinoinnin tehtävistä, joista on varmasti hyötyä myös liiton luotsaamisessa eteenpäin maailmassa, jossa palkansaajien järjestäytyminen ei ole enää itsestäänselvyys, liittokokouksessa todettiin. Ritva Kyynäräisen haastattelu löytyy sivulta 10. Hallitukseen valittiin vain yksi uusi jäsen erovuoroisen Antti Vätön tilalle. Valituksi tuli Raimo Salovuori, joka siirtyy näin puheenjohtajan paikalta hallituksen jäseneksi. Antti Vättö valittiin puolestaan jatkamaan varajäsenenä vuoden verran Ritva Kyynäräiseltä vapautuneen hallituksen varajäsenen paikalle. Istuva puheenjohtaja Raimo Salovuori avasi liittokokouksen Toiminnanjohtaja Annina Antell esittelee toimintakertomusta ja vastailee kysymyksiin. SEAMKin hallintojohtaja Mika Soininen toivotti tervetulleeksi Seinäjoelle ja kertoi AMK-kentän viimeisimmät kuulumiset SEAMKin näkökulmasta. Ifin yhteyspäällikkö Marja-Liisa “Maikku” Sillanpää vastaa kokousyleisön vakuutuskysymyksiin. Oik. LTA:n järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen ja etualalla kokousedustajia. Puheenjohtajakautensa päättävä Raimo Salovuori ja vastavalittu uusi puheenjohtaja Ritva Kyynäräinen Herkulliset kahvitauon tarjoilut saivat veden kielelle. Kokouksen arvoisa puheenjohtajisto Raija Väliharju (Pohjanmaan Liiketalous LTA ry) ja Erkki Kallio (SLK-Kilta ry) 8 9 RITVA KYYNÄRÄINEN Liiketalouden Liiton uusi puheenjohtaja 2. Millä mielin tartut Liiketalouden Liiton ruoriin vuoden 2015 alussa? Hyvällä mielellä kaikin puolin! Kokemuksesta tiedän, että liitolla on aktiivinen ja osaava hallitus ja hallituksen keskuudessa vallitsee hyvä henki ja tekemisen meininki. 3. Miten liiton toimintaa pitäisi mielestäsi kehittää? Liiton toimintaa voisi miettiä enemmän liiketoimintanäkökulmasta. Haluaisin tuoda toimintaan mukaan yritysmaailman näkövinkkeliä ja toiminnallisuutta. 4. Minkälaisia toiveita sinulla on puheenjohtajakaudellesi? Toivon, että yhteistyössä, niin hallitustyöskentelyn kuin yhdistysyhteistyön kautta, voisimme löytää uusia tapoja kehittää liiton toimintaa enemmän jäsenistöä kiinnostavaksi ja mukaansa tempaavaksi. Kuva: Soila Suhonen 1. Kuka olet ja mistä tulet? Olen tuleva Liiketalouden Liiton puheenjohtaja ja siihen tehtävään tulen Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry:n tukemana. Päätoimessani työskentelen markkinointipäällikkönä pääkaupunkiseudulla toimivassa siivouspalveluita ja työmaapalveluita tuottavassa asiantuntijayrityksessä LTQPartners Oy:ssä, jossa olen työskennellyt vuodesta 2010 lähtien. Työurani aikana olen toiminut niin asiakaspalvelun, aikuiskoulutuksen, viestinnän kuin myynnin ja markkinoinninkin parissa. Vuodesta 2001 lähtien olen saanut tutustua siivouspalveluiden myynnin kautta asiakasyritysten ja kiinteistöjen muuttuviin tarpeisiin. LTQ-Partnersin siivouksen ja työmaapalvelun yhtenä tavoitteena on puhdas sisäilma ja sitä kautta terveellinen työympäristö. Tavoite on omaa arvomaailmaani tukeva ja työhyvinvoinnillisesti erityisen tärkeä tekijä, joka antaa työlleni merkityksen. Sain työhyvinvointipäällikön tutkintotodistuksen marraskuun alussa. Työhyvinvointi nousee tärkeään merkitykseen kaikessa tavoitteellisessa tekemisessä. Tyytyväisyys kasvattaa motivaatiota ja se taas lisää tuottavuutta – eikö? Siviilissä olen kahden aikuisen lapseni, Antin ja Katrin, äiti ja mummi kahdelle poikani lapselle, Ilonalle ja Onnille. Olen muuttanut pääkaupunkiseudulle yo-merkonomin tutkinnon suoritettuani Turusta vuonna 1981. Nyt asun Tuusulassa. Toivon myös, että osaamme avata oikealla tavalla liittoon liittymisen etuja uusille potentiaalijäsenille. Näinä haasteellisina aikoina jokainen työntekijä tarvitsee omia etujaan puolustavan tuen tarvittaessa. Liiketalouden Liiton palveluista yksi tärkeimmistä on juuri asiantunteva työsuhdeneuvonta. 5. Minkä takia mielestäsi liiton jäseneksi kannattaa liittyä? Yhdistystasolla on jäsenen mahdollista osallistua yhdistysten järjestämään ohjelmaan ja laajentaa omaa sosiaalista verkkoaan mielenkiintoisia ja monipuolisia henkilöitä tapaamalla. Liiketalouden Liiton jäsen ei ole yksin työsuhdehaasteidensa kanssa. Liiton toimistosta saa neuvontaa ja liiton yhteistyötaholta juridista apua riitatilanteissa. Lisäksi Liiketalouden Liiton jäsenen on mahdollista liittyä varsin kohtuuhintaiseen työttömyyskassaan, nauttia jäseneduista vakuutusten, matkojen, majoituspalveluiden ja pankkipalveluiden käyttäjänä sekä tulla mukaan vaikuttamaan ja tekemään yhdessä yhdistyksien hallituksiin ja sitä kautta liiton liittohallitukseen. Liiketalouden Liitto on tarpeeksi suuri jäsenistönsä tukemiseen ja tarpeeksi pieni kehittymään joustavasti jäsenistönsä tarpeita kuunnellen. Kuulisinkin mielelläni toiveistasi! VUODEN NUORI MERKONOMI Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät toista kertaa nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille suunnatun kilpailun. Ensimmäinen Vuoden Nuori Merkonomi valittiin vuonna 2013 valmistuneiden opiskelijoiden joukosta. Innokkaan vastaanoton saanut kilpailu järjestetään nyt siis toista kertaa ja sen tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. KILPAILUN SÄÄNNÖT: Osallistujat Kilpailun kulku ja aikataulu Kilpailuun voivat osallistua 1.2.2014-31.1.2015 välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. Menestyminen opinnoissa 2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu 3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä 4. Yhteistyötaidot 5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen arvioinneista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan/työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia, osaamista osoittavia dokumentteja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 31.1.2015 mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2 krs., 00520 Helsinki tai sähköpostilla [email protected]. 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2015 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti-toukokuussa 2015. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 300 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Nuoren Merkonomin valitsemisella halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. TERVETULOA KILPAILEMAAN! 10 11 LIIKETALOUS VUODEN NUORI MERKONOMI 2013 Työpaikan kohti parempaa Teksti: Liiketalouden Liiton toimisto, viestintäassistentti Krista Jarner, Kuva: Eero Nerelli-Antell K R I I S I V I E S T I N TÄ Ä Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestivät Vuoden Nuori Merkonomi-kilpailun ensimmäistä kertaa viime vuonna. Kilpailun tarkoitus on innostaa merkonomiopiskelijoita kehittämään osaamistaan, tuoda esiin merkonomien osaamista ja pitää yllä merkonomien arvostusta liiketalouden alan osaajina. Vuoden 2013 kilpailun voitti Vantaan MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen opiskelija Severi Lukkarinen. Myös Lukkarisen kilpailuun mukaan ilmoittanut ohjaaja Tarja Saarinen palkittiin. Saarisen mielestä on tärkeää, että Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja (VALO)-kilpailun rinnalle on järjestetty oma kisa nuorille, jotta myös he saavat tunnustusta osaamisestaan. Hän uskoo, että etenkin kilpailuhenkisemmät opiskelijat saattavat motivoitua palkintomahdollisuuksista. lu e t t i s o Su ja n a p m a k viestintä Suunnittelulla ja harjoittelulla -KILPAILUUN OSALLISTUMINEN KANNATTAA! - Teksti: Mari Tyni Saarinen kokee, että nuorten opetuksen ja ohjauksen henkilökohtaistaminen antaa sekä opettajille että ohjaajille mahdollisuuden tutustua opiskelijoihin paremmin, jolloin aidon osaamisen tunnistaminen helpottuu. Hän kannustaa nuoria osallistumaan kilpailuun ja kertoo myös MERCURIA-oppilaitoksen olevan tulevaisuudessakin mukana kisassa. – Ehdottomasti kannattaa osallistua. Onnistumisia on hyvä nostaa esiin. Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA :han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina merkonomista ja datanomista tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä. Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2014, saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20€) arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Suosittelija saa lahjakortin suosittelun kautta liittyneistä varsinaisista jäsenistä seuraavasti: Liiketalouden Liitto on liiketalouden osaajien oma yhteisö. Liiton jäsenyydestä on iloa ja hyötyä monissa työelämän tilanteissa: LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan, kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan sekä jäsenedut - järkevään hintaan. 1-3 liittynyttä uutta jäsentä = 20 euron lahjakortti jokaisesta liittyneestä jäsenestä 4-5 liittynyttä jäsentä = 50 euron lahjakortti 4. ja 5. liittyneestä jäsenestä yli 6 liittynyttä jäsentä = 200 euron lahjakortti yli 10 liittynyttä jäsentä = 400 euron lahjakortti Suosittelun kautta liittyneet, uudet jäsenet saavat aina 20 euron lahjakortin. Kampanja on voimassa 1.1.2014–31.12.2014 ja siihen voivat osallistua kaikki Liiketalouden Liitto LTA :n varsinaiset jäsenet. 12 Hyvään kriisiviestintään tarvitaan johtamistaitoja sekä käytännönharjoituksia. Ilman niitä kriisiviestinnästä on vaikea selvitä. Kriisiviestintä on osa organisaation normaalia viestintää. Sitä tarvitaan, kun organisaatiossa tapahtuu jotain ennalta arvaamatonta. Kyse voi olla organisaation sisällä tapahtuneesta onnettomuudesta, toimintaan liittyvistä häiriöistä tai mainekriisistä. Kriisin sattuessa tavoitteena on nopea reagointi. Ilman sitä kriisi voi karata käsistä. Tiedon täytyy pitää myös paikkansa sekä välittyä oikealle kohderyhmälle. Jos väärää informaatiota tulee, on se nopeasti oikaistava. Management Institute of Finland MIF Oy:n asiakkuuspäällikkö Ilari Hylkilän mielestä jokaisen organisaation pitäisi määritellä kriisiviestinnän tavoitteet, myös tapauskohtaisesti. Monissa kriiseissä organisaatiolle olisi tavoiteltavaa kyetä osoittamaan, että se pitää sidosryhmistään huolta. Kriisin ei tarvitse aina olla negatiivinen asia. - Vastuunkantoa osoittavalla, fiksulla ja nopealla toiminnalla ja viestinnällä organisaatio voi kääntää kriisin jopa voitokseen, sanoo Hylkilä. 13 Kriisiviestinnän hoitaminen Voi olla tilanteita, jossa työntekijä sairastuu tai menehtyy. Tai yrityksen johdossa tapahtuu väärinkäytöksiä, joiden seurauksena koko johto joutuu luopumaan paikoistaan. Tällöin kriisiviestintä hoidetaan organisaatiossa sisäisesti. Kriisiviestinnässä myös asenteiden täytyy olla kunnossa. Hylkilän mielestä tiedonnälkäiseen toimittajaan pitää suhtautua sillä ymmärryksellä, että toimittaja tekee vain työtään. Hänen mielestään pahimpia mokia ovat kriisin vähättely ja median välttely, vaikka median kiinnostus on noussut ja yhteydenottoja tulee. Samoilla linjoilla on myös kriisijohtamisen ja -viestinnän tutkija sekä kouluttaja Maarit Pedak. - Kun organisaatio koetaan vältteleväksi, itsekkääksi tai sitä ei kiinnosta vahinko, jonka se on aiheuttanut, johtaa tällainen toiminta ikään kuin toiseen kriisiin varsinaisen kriisin lisäksi. Pedak pitää ulkoisessa kriisiviestinnässä tärkeänä asiana sitä, miten tavoitetaan kriisistä kärsivät sidosryhmät. Hänen mielestä pelkät lehdistötiedotteet tai julkilausumat eivät yksistään riitä, vaan on muodostettava yhteys ihmisiin. Hyvinä kanavina hän pitää kuulutuksia, erilaisia ilmoituksia ja jatkuvaa mediayhteydenpitoa. TYÖSUHDEKYSYMYKSIÄ Johdon on kannettava vastuu Kaikissa kriiseissä on oltava henkilö, joka antaa kriisille kasvot. Kyseisen henkilön tehtävänä on kertoa ja antaa tietoa meneillään olevasta ongelmasta. Jokaisen organisaation johtamassa asemassa olevan henkilön pitäisi ymmärtää omavastuunsa kriisitilanteen johtamisessa, ja nimenomaan ymmärtää se, että valtaosa kriisestä johdetaan julkisuudessa. Silloin johtaja on se, joka menee julkisuuteen, se ei ole viestintäjohtaja tai viestintäpäällikkö, Pedak kertoo. Irtisanomiset on yksi yleinen työpaikkojen kriisin aihe, erityisesti työntekijöiden näkökulmasta. Hylkilän mukaan työpaikkojen ollessa vaakalaudalla ylimmällä johdolla on suuri rooli viestinnässä. Työpaikkoja koskevissa suurissa muutoksissa ja kriisien käsittelyssä myös lähiesimiehillä on tärkeä rooli. - Lähiesimiehet voivat olla tulkkeja ja tarjota ajatustenvaihtokanavan muulle henkilöstölle erityisesti siinä vaiheessa, kun kriisin käsittelyssä on siirrytty syihin, seurauksiin ja jatkotoimenpiteisiin. Harjoittelemalla parempi suunnitelma Kaikissa Kaikissa kriiseissä kriiseissä on on henkilö, henkilö, joka joka antaa antaa kriisille kriisille kasvot. kasvot. Suunnitelmista löytyy usein puutteita, mikäli niiden päivittämisestä on kulunut aikaa. Esimerkiksi sosiaalisen media rooli on saattanut jäädä kokonaan huomioimatta. Tärkeää on myös muistaa kriisiviestinnän harjoittelu. - Kriisiviestintää pitää harjoitella etukäteen. Pelkkä suunnitelma ei riitä, koska sille voi käydä kuin monelle muulle suunnitelmalle, että se pölyttyy siellä mappi ö:ssä, toteaa Hylkilä. Kriisitilanteisiin voi varautua laatimalla hyvän kriisiviestintäsuunnitelman, jossa määritellään kriisitilanteen toimintatavat. Pedakin mukaan organisaatiossa pitäisi käyttää enemmän aikaa harjoituksille, jossa pitää keskittyä oman alan toimintaan, organisaation vahvuuksiin sekä heikkouksiin, joiden kautta alotettaisiin suunnittelemaan erityistilanteita. Kriisiviestintäsuunnitelmassa on hyvä määritellä ja kuvata potentiaaliset kriisit sekä kriisiviestinnän toimintamallit, prosessit ja vastuut. Suunnitelmiin voi myös sisällyttää ”toimi näin”-ohjeita ja viestiluonnoksia. Hyvä kriisiviestinnänsuunnitelma syntyy ainoastaan näiden harjoitusten tuloksena. Muuten se on pelkkä mappi jossain hyllyllä, jota ei kriisitilanteessa ehditä enää lukea, sanoo Pedak. 14 Lakimiehen palsta olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Yleinen lojaliteettivelvoite alkaa työsopimuksen solmimisesta, ja kestää työsuhteen päättymiseen saakka. Käytännössä tämä velvoite voi tarkoittaa esimerkiksi velvollisuutta välttää raaka- ja tarveaineiden tuhlausta. Rikonko lojaliteettivelvoitettani, jos arvostelen työnantajaani vapaa-ajalla? Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén Työntekijän uskollisuus- eli lojaliteettivelvoite. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? T yösopimuksen tekeminen perustuu molemminpuoliseen sopimiseen. Sopimisessa yleisenä lähtökohtana on se, että osapuolten toimissa huomioidaan ainakin jonkinasteisesti toisen sopijapuolen tärkeitä etuja. Työsopimuksella työntekijä sopii työnantajansa kanssa työn tekemisestä palkkaa vastaan työnantajansa työn johdon ja valvonnan alaisena. Samalla työntekijä ja työnantaja tulevat toisiaan kohtaan sidotuiksi eri työsuhteen ehtoja sääntelevien lakien, kuten työsopimuslain piiriin. Työnantajaa velvoittaa omalta osaltaan, palkanmaksun lisäksi, työsopimuslain säännösten perusteella velvoite edistää suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Tämä velvoite voi käytännössä tarkoittaa esim. kehityskeskusteluiden käymistä ja erilaisia kehittämispäiviä. Työntekijää taas velvoitetaan työsopimuslain säännösten perusteella välttämään toiminnassaan kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan 15 Lojaliteettivelvoite on työsopimuslain perusteella työntekijälle seuraava yleisvelvoite, joka velvoittaa työntekijää myös vapaa-ajalla. Mitään tyhjentävää määrittelyä ei voi etukäteen tehdä sen suhteen, mikä kuuluu lojaliteettivelvoitteen piiriin, ja minkä suhteen työntekijällä taas on yleisesti muuten sananvapautensa perusteella ilmaisuvapaus. Lähtökohtana kuitenkin on se, että mitä korkeammassa asemassa työntekijä sijoittuu organisaation sisällä, sitä kriittisempää on arviointi sen suhteen, onko työntekijä rikkonut lojaliteettivelvoitettaan. Selvää on, että työntekijän tulee esimerkiksi jättää ilmaisematta paikkansapitämättömät, yrityksen kannalta haitalliset lausunnot. Oikeuskäytäntöä lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta on suhteellisen vähän. Eräässä työtuomioistuimen ratkaisussa (TT 2011-17) on työntekijän lojaliteettivelvoitetta arvioitu seuraavasti ”Työntekijä oli esiintynyt vapaa-aikanaan television viihdeohjelmassa. Työntekijä oli heti ohjelman alussa ilmoittanut työnantajansa nimen. Työntekijä oli ohjelmassa muun muassa vastannut juontajan hänelle esittämiin maahanmuuttajia ja eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä koskeviin kysymyksiin järjestelmällisesti tavalla, joka voitiin tulkita syrjiväksi ja rasistiseksi. Edelleen työntekijä oli ohjelmassa myöntänyt toimineensa työnantajansa palveluksessa epärehellisesti, muun muassa varastamalla työnantajaltaan ja liioittelemalla tiiminsä saavutuksia esimiehilleen, täsmentämättä kuitenkaan työnantajaansa tarkemmin. Työnantajan yrityskuva oli näin muodostunut ohjelmassa epäedulliseksi ja työntekijän menettely oli samalla vaarantanut työnantajan asiakassuhteita ja vahingoittanut työnantajan mainetta. TYÖSUHDEKYSYMYKSIÄ Työntekijä oli siten toiminnallaan rikkonut työnantajan ja työntekijän välisessä sopimussuhteessa edellytettävän luottamuksen ja sopimussuhteeseen liittyvän lojaliteettivelvollisuuden. Työnantajalta ei näissä olosuhteissa ollut voitu kohtuudella edellyttää työntekijän työsuhteen jatkamista. Työnantajalla oli ollut tuomiosta ilmenevissä olosuhteissa irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erittäin painava syy työntekijän työsopimuksen purkamiseen.” Mihin lojaliteettivelvoitteen rikkominen voi johtaa? Työsopimuslaissa ei ole säännelty mistään suorista sakkomaksuista mahdollisesta lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta. Lojaliteettivelvoitteen rikkominen saattaa kuitenkin johtaa työsopimuslain mukaisilla perusteilla työsuhteen päättämiseen sekä mahdolliseen vahingonkorvaamiseen työnantajalle aiheutuneesta vahingosta. Kilpailevan toiminnan kielto työsuhteen aikana Lojaliteettivelvoitetta lähellä oleva työntekijän velvoite on olla harjoittamatta työnantajaa ilmeisesti vahingoittavaa kilpailevaa toimintaa. Työsopimuslain perusteella työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessäkään ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Seurauksena kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisesta saattaa olla työntekijän työsuhteen päättäminen, sekä vahingonkorvausvelvollisuus. Voiko työnantaja kieltää sivutoimen harjoittamisen? Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus harjoittaa vapaasti ammattinsa mukaista työtään myös vapaa-aikanaan toisessa työsuhteessa tai omaan lukuunsa, jos tämä ei työ ei ilmeisesti vahingoita työnantajaa. Usein työsopimukseen on saatettu ottaa lauseke siitä, ettei työntekijällä ole oikeutta sivutoimien 16 harjoittamiseen. Tätä oikeutta ei työnantaja voi rajoittaa, koska jokaisella on perustuslain mukainen oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Sivutoimi ei kuitenkaan saa olla työsuhteen aikaisen kilpailukiellon vastainen eikä loukata lojaliteettivelvoitetta. Lojaliteettivelvoitteen rikkominen voi olla kyseessä esim. niissä tilanteissa, jos sivutoimen harjoittaminen olennaisesti haittaa päätyön tekemistä. Työnantajan kanssa voi tietysti aina toisin sopia mahdollisuudesta työllistyä myös kilpailukiellon vastaisesti kilpailevan työnantajan palvelukseen. Mitä on hyvän tavan vastainen kilpaileva toiminta? Kilpailukieltoa kokonaisuutena arvioitaessa huomioidaan työntekijän tekemän työn ”luonne” sekä työntekijän asema organisaatiossa. Kilpailevalta toiminnalta edellytetään säännöksessä, että se ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Pelkkä mahdollisuus vahingon syntymiseen ei ole riittävää. Kilpailevan toiminnan hyvän tavan vastaisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Korkein oikeus on tuomiossaan KKO 1984 II 131 pitänyt työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona, joka ilmeisesti vahingoitti työnantajaa, tilitoimiston kirjanpitäjän menettelyä, kun hän oli työnantajaltaan salaa ryhtynyt äänettömäksi yhtiömieheksi kommandiittiyhtiönä naapurikuntaan perustettuun uuteen tilitoimistoon, jonka toiminta oli aloitettu. Tuomiossa KKO 1985 II 158 hinausautoliikennettä harjoittavan työnantajan palveluksessa ollut työntekijä oli hakenut ja saanut hinausauton liikenneluvan, jota myös hänen työnantajansa oli tuloksettomasti hakenut. Luvan ehtojen mukaan liikenne tuli aloittaa kuuden kuukauden kuluessa luvan myöntämisestä. Korkein oikeus katsoi, että työntekijän menettely ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettu kilpailuteko, joka olisi oikeuttanut työnantajan kohta liikenneluvan myöntämisestä tiedon saatuaan purkamaan työsopimuksen. Tuomiossa KKO 1995:47 oli kysymys tilanteesta, jossa toistaiseksi lomautettu työntekijä oli tehnyt työnantajansa tarjouksen kanssa kilpailevan urakkatarjouksen ja saanut urakan suorittaakseen. Korkein oikeus katsoi, että tekemällä omaan lukuunsa urakkatarjouksen työntekijä ei ollut pelkästään pyrkinyt ottamaan vastaan työsopimuslaissa tarkoitettua muuta työtä vaan hänen menettelynsä oli ollut työsopimuslaissa tarkoitettu, työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastainen kilpailuteko, joka oli ilmeisesti vahingoittanut työnantajaa. Työpaikan viestintä TYÖELÄMÄ JA SOSIAALINEN MEDIA Teksti: Jasmin Heino S osiaalinen media on muuttunut nopeasti kiinteäksi osaksi ihmisten arkea ja työelämää. Sosiaalisen median palvelut voivat parhaimmillaan edistää työpaikan tiedonvälitystä ja kommunikointia, mutta ne voivat aiheuttaa myös ongelmia, jos yhteiset pelisäännöt eivät ole selvillä. Perustuslain mukaan jokaisella on sanan- ja ilmaisuvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja viestejä kenenkään ennalta estämättä. Työnantajalla ei näin ole täydellistä oikeutta rajoittaa työntekijöidensä kommunikointia sosiaalisessa mediassa. Työntekijällä taas on velvollisuus olla jakamatta työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia, mutta häntä sitoo myös lojaliteettivelvollisuus työnantajaansa kohtaan. Tämä estää työntekijää ilmaisemasta tai välittämästä työnantajansa maineen tai liiketoiminnan kannalta haitallisia viestejä esimerkiksi Facebookin tai Twitterin välityksellä. Lojaliteettivelvollisuuden rikkominen voi pahimmassa tapauksessa johtaa jopa työsopimuksen purkuun. Yksityistä vai julkista? Sosiaalisen median käyttörajoitteet koskevat työntekijän lisäksi työnantajaa. Rekrytointivaiheessa työnhakijasta voidaan kerätä ainoastaan sellaista tietoa, mikä on saatu häneltä itseltään. Mikäli työnantaja haluaa kerätä tietoa myös muista 18 Työntekijällä on kyllä oikeus esittää kritiikkiä työnantajastaan, mutta siitä ei saa koitua haittaa työnantajalle. Helsingin käräjäoikeus katsoi työntekijän rikkoneen lojaliteettivelvollisuuttaan, kun hän sosiaalisessa mediassa kehotti boikotoimaan yrityksen tuotteita, vaikka viesteissä esiintuodut asiat pitivätkin paikkaansa. Miten ennaltaehkäistä? Työntekijälle helpoin tapa on olla mainitsematta työnantajansa nimeä missään sosiaaliseen mediaan jaettavissa viesteissään. Mikäli työhön liittyviä päivityksiä haluaa kuitenkin jakaa, on niiden laatimisessa syytä miettiä tarkkaan, millaisen mielikuvan viesti luo työnantajasta. Työpaikalla olisi hyvä olla selkeät ohjeet sosiaalisen median käytöstä työajalla sekä työpaikan asioihin liittyen. Kaikkia koskevat yhteiset pelisäännöt, ja sanktiot niiden rikkomisesta, vähentävät riskiä haitallisen tai epäasiallisen materiaalin vuotamisesta nettiin. Työnantajalle varmin tapa estää haitallisten viestien levitys on sopia sosiaalisen median käytöstä työsopimuksessa tai sen liitteessä. lähteistä, esimerkiksi sosiaalisesta mediasta tai hakukoneella, on siihen oltava työnhakijan suostumus. Työntekijöiden sosiaalisen median tilit ovat lähtökohtaisesti yksityisiä, mutta niiden avulla välitettyjen viestien yleisö voi olla suurikin, mikä taas tekee sisällöistä julkisia. Työpaikkaan liittyvä mielipiteen ilmaisu sosiaalisessa mediassa on aina tasapainoilua sananvapauden ja lojaliteettivelvoitteen välissä. Missä menee raja? Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että netissä ei pidä jakaa mitään viestiä mitä ei voisi sanoa työnantajalle kasvotusten. Lojaliteettivelvollisuus ulottuu nimittäin myös työntekijän vapaa-aikaan, ja sen perusteella työntekijältä voidaan vaatia pidättäytymistä tietynlaisesta käytöksestä sosiaalisessa mediassa. Tähän liittyy vahvasti työntekijän asema: korkeammassa asemassa työskentelevältä voidaan odottaa korrektimpaa toimintaa kuin hänen alaisiltaan. Vakiintunutta oikeuskäytäntöä lojaliteettivelvollisuuden rikkomisesta ei vielä ole, mutta tähän asti saadut ratkaisut ovat olleet tiukkoja. Esimerkiksi vapaa-aikanaan television viihdeohjelmassa esiintynyt työntekijä oli alkuun kertonut työnantajansa nimen, ja sen jälkeen esittänyt rasistisiksi ja syrjiviksi tulkittavia kommentteja. Työnantajan yrityskuva muodostui ohjelmassa epäedulliseksi, ja työntekijän menettelyn katsottiin vaarantavan työnantajan asiakassuhteita. Tapaus johti työntekijän työsopimuksen purkamiseen. (TT:2011-17) 19 Kokonaan sosiaalisen median käyttöä työpaikalla ei kannata kieltää, sillä liiallisella rajoittamisella voi olla jopa suuremmat haittavaikutukset kuin hyödyt. Sosiaalisen median käyttötarve työpaikoilla on yksilöllinen, joten työnantajan kannattaakin miettiä ohjeet sen mukaan, millainen toimintatapa ja ohjeistus toimivat omassa yrityksessä parhaiten. Lähteet: Hannula, Morad, Järvinen, Nikkilä, Lievonen. 2012. Sosiaalisen median ABC: Työsuhteet. Helsinki. Aldea Oy. Koivumäki, Elina. 2011. Sosiaalisen median juridiikkaa: yrityksen työntekijät sosiaalisessa mediassa. Tuloslaskelma. Työtuomioistuin Finlex VUODEN AIKUINEN LIIKETALOUDEN OSAAJA 2014 Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden tutkintotoimikunnan järjestämä, aikuismerkonomeille suunnattu, Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja –kilpailu järjestetään 11. kerran. Kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Nyt innokkaasti mukaan! KILPAILUN SÄÄNNÖT: Osallistujat Lukuvuoden 2014 aikana liiketalouden perustutkinnon, merkonomin, näyttötutkintona suorittaneet opiskelijat. Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) 2294 7171. Arviointikriteerit 1. Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä osoitettu ammatillinen osaaminen 2. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen 3. Ammatillinen kasvu 4. Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa 5. Muuta huomioitavaa, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Mietipä hetki, KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 SUOMEN * EDULLISIN if.fi 010 19 19 19 Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään opiskelijan kanssa yhdessä tehty portfolio, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi voi liittää esimerkiksi todistuksen, kopion suorittajakohtaisesta pöytäkirjasta ja arviointiaineistosta, oppilaitoksen edustajan lausunnon, työnantajan tai työkavereiden lausunnon sekä oman lausunnon tai muita vastaavia tekijöitä. Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 31.12.2014 mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2. krs, 00520 Helsinki tai sähköpostilla [email protected]. 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista 31.3.2015 mennessä. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksusristeilyllä aterioineen (Hki - Tukholma- Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 500 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat. Elinikäisen oppimisen aikakautena aikuisopiskelu on erittäin arvostettua ja suosittua. Merkonomitutkinto puolestaan on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Aikuisen Liiketalouden Osaajan valitsemisella halutaan palkita innokkaita, vastuullisia ja yhteistyökykyisiä aikuisopiskelijoita K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 20 LIIKETALOUS LIIKETALOUS JÄSENESITTELY Teksti: Liiketalouden Liiton toimisto, viestintäassistentti Krista Jarner. POSITIIVINEN AJATTELU teennäistä hömppää vai tieteeseen pohjautuvaa täyttä asiaa? Teksti: Eija Pohjansaari Tea Ollilaiselle on omalta lähipiiriltä tarttunut tapa elinikäiseen oppimiseen ja opiskeluun. Ammattikorkeakoulusta Tea valmistui vuonna 2005 ja on sen jälkeen ehtinyt opiskella jo paljon lisää. Viimeisimpänä hän suoritti viime keväänä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon liiketalouden ja yrittäjyyden koulutusohjelmassa. – Opiskelu tapahtui työni ohessa, joten välillä tekemistä oli enemmän kuin tarpeeksi. Pidän kuitenkin opiskelusta, joten motivaatiota löytyi. Olen innostunut kehittämään itseäni myös opiskelun kautta. Opiskeluintoa riittää edelleen. Tea kokee löytäneensä oman alansa ja haluaa edelleen kehittyä ja syventää omaa osaamistaan, joten hän on ajatellut jatkaa opintoja työnsä ohessa. Tämänhetkinen taloustilanne on osoittautunut alalle haasteelliseksi. Tea ei kuitenkaan koe, että tilanne olisi missään nimessä mahdoton. Hän uskoo, että kovalla työllä, hyvällä asiakaspalvelulla ja oikeanlaisilla tuotteilla päästään pitkälle. Myös ’me-hengen’ ylläpitäminen työporukan kesken on tärkeää. Omien kokemusten perusteella hän uskoo vakaasti, että luomalla ja ylläpitämällä avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä ei työyhteisöön pääse syntymään ongelmia, vaan kaikki tekevät töitä yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tuttavien suosittelujen myötä Liiketalouden Liiton jäseneksi liittynyt Tea oli mukana STTK:n viime keväänä järjestämässä työhyvinvointia käsitelleessä seminaarissa. Hän koki sen olleen laadukas ja mielenkiintoinen. Hän luottaa liiton työntekijöiden ammattitaitoon ja uskoo jatkossakin saavansa sieltä asiantuntevaa apua sitä tarvitessaan. Ole hyvä ihminen itsellesi ja muille! Tea työskentelee viidettä vuotta myyntipäällikön tehtävissä muodin parissa. Työ sisältää esimiestehtäviä, myyntiin liittyviä asioita, sekä myymälänhoitoa. Lisäksi hän on mukana yrityksen työsuojelutoimikunnassa sekä perehdytysryhmässä. Tyypillinen työpäivä koostuu pääasiallisesti myynnistä ja asiakaspalvelusta, myymälän somistamisesta, sekä myyjien kanssa työskentelystä. Työssä tarvitaan mm. sosiaalista luonnetta. – Minun tulee olla asiantunteva ja reipas myyjä asiakkaille, sekä motivoiva esimies myyjille. Nykyään mikä tahansa työ vaatii tehokkuutta, tavoitteellisuutta ja ihmisten huomioimista. Työn parhaita puolia on ihmisten kanssa työskentely. – Haluan olla luomassa hyvää asiakaspalvelua ja toisaalta tarjota työntekijöille mahtavan työpaikan, jossa he viihtyvät ja motivoituvat. Positiivista on myös se, että työssäni voin kehittyä koko ajan paremmaksi. 22 Viime keväänä Tea muutti Etelä-Savosta Jyväskylään, jossa hän nyt asuu yhdessä puolisonsa kanssa. Vapaa-aikaa hän viettää mm. kuntosalilla käyden ja lenkkeillen. – Välillä on kuitenkin ihan hyvä myös vain laiskotella! Tulevaisuudessa hän haaveilee mahdollisuudesta olla jatkossakin hyvässä työpaikassa ja pääsevänsä työskentelemään enenevissä määrin henkilöstötehtävien parissa. Toiveissa on myös matkustelu ja elämästä nauttimisesta yhdessä läheisten kanssa. Tean elämänohje on hyvä muistutus kaikille: ’Ole hyvä ihminen itsellesi ja muille!’ Käsite positiivinen ajattelu saattaa herättää kielteisiä mielikuvia sosiaalisessa mediassa leviävistä imelistä latteuksista vaaleanpunaisella pohjalla ja erilaisista konsulttiguruista, jotka laskuttavat itsestäänselvyyksien kertomisesta huimia summia. Myönteisyydestä tehdään kuitenkin myös oikeaa tieteellistä tutkimusta. Onko positiivisessa ajattelussa siis sittenkin kysymys varteenotettavasta lähestymistavasta arkielämään ja voisiko siitä olla apua meille kaikille? Positiivisesta ajattelusta puhutaan paljon. Aiheesta on runsaasti kirjallisuutta ja seminaareja. Osaa niistä markkinoidaan katteettomilla lupauksilla ja yliampuvilla kielikuvilla. On tervettä suhtautua kriittisesti guruihin, jotka lupaavat onnistumista missä tahansa tehtävässä, kunhan vain asennoituu oikein. Mikään määrä asennoitumista ei esimerkiksi muuta sitä, että juoksen pitkiä matkoja hitaammin kuin Leena Puotiniemi. Myös uutta asuntoa tai vaikkapa käytettyä autoa ostaessa kriittisestä suhtautumisesta on enemmän hyötyä kuin ylenpalttisesta myönteisyydestä. Toisaalta kaikki tietävät, että myönteisillä tunteilla on yhteys ihmisen hyvinvointiin, motivaatioon ja terveyteen. Positiiviset tunteet auttavat huolehtimaan itsestä ja muista paremmin. Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. 23 POSITIIVINEN PSYKOLOGIA - mitä se on? • • • • • • • Positiivinen psykologia on kasvava tieteenala, jonka tutkimus käynnistyi 1990-luvulla. Sen kansainvälisiä johtavia tutkijoita ovat mm. Martin Seligman, Sonja Lyubomirsky ja flow-käsitteen luojana tunnettu Mihály Csíkszentmihályi. Suomessa positiivista psykologiaa on tutkinut erityisesti Markku Ojanen. Positiivinen ajattelu ja positiivinen psykologia eivät ole sama asia, mutta niille on yhteistä kiinnostus ihmisen myönteisten puolien kehittämiseen. Positiivisesta psykologiasta ilmestyi tänä vuonna yleistajuinen teos ”Positiivisen psykologian voima”, jossa Suomen johtavat asiantuntijat lähestyvät aihetta kukin omasta näkökulmastaan. Positiivisen psykologian tutkimushaarat ja käytännön sovellukset ovat levinneet jo moniin paikkoihin päiväkodeista vanhainkoteihin, työpaikoille ja Puolustusvoimiin. Ihmisen vahvuuksien tunnistamista helpottamaan on kehitetty erilaisia mittareita, kuten VIA Instituten Character Strengths Survey, josta on olemassa oma suomenkielinen versio sekä aikuisille että 10-17-vuotiaille. Lähteet: Positiivisen psykologian voima (toim. Lotta Uusitalo-Malmivaara, PS Kustannus 2014) Positiivinen psykologia (Markku Ojanen, EDITA 2007) VIA Institute on Character http://www.viacharacter.org/ Erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara Positiivisuusnäkökulma on tullut myös tieteeseen. Suomessa positiivista psykologiaa on tutkittu 2000-luvulta alkaen. ”Positiivisista tunteista puhuttiin tieteessä pitkään kovin vähän”, kertoo onnellisuustutkijana tunnettu psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. ”Kielteisiä tunteita on lukumääräisesti enemmän ja niille on helpompi löytää se tehtävä, jota niiden olemassaolo palvelee”. Kielteiset tunteet kuten pelko varoittavat ihmistä uhkista ja vaaroista. ”Esimerkiksi täydellinen pelottomuus olisi yksilön itsensä kannalta hyvin vaarallista. Myös ahdistus pahojen asioiden edessä, syyllisyys ja häpeä ovat ihmiselle välttämättömiä”, Ojanen toteaa. Kaikille negatiivisten tunteiden olemassaololle ei kuitenkaan ole vielä kyetty löytämään syytä. Tällainen tunne on esimerkiksi katkeruus. Positiiviset tunteet ovat yleisluontoisempia kuin negatiiviset, joten selkeän tehtävän löytäminen jollekin tietylle tunteelle on vaikeampaa. Positiivisten tunteiden olemassaolo 24 sinänsä on sen sijaan hyvin perusteltua. Ne antavat ihmiselle voimaa ja avaavat tekemään hyviä asioita myös muiden ihmisten hyväksi. Ojasen mielestä meillä on kaikilla vastuu siitä, että positiiviset voimat pääsevät liikkeelle ja vaikuttamaan. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikesta väännetään väkisin ihanaa ja positiivista. Iskulauseet kuluvat käytössä ja ne aletaan helposti kokea manipulaation välineiksi, joilla yritetään piilottaa vaikkapa organisaatioiden ongelmakohtia. Professorin mielestä aito positiivisuus on muutakin kuin ajattelutapa. Se on myös tekoja. ”Hyvä arki rakentuu hyvien arvovalintojen ja tekojen varaan. Tällaisia arvoja ovat esimerkiksi ystävällisyys, kiitollisuus, anteeksianto, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus”, tiivistää Ojanen. ”Loppujen lopuksi olemme kaikki yhteisessä veneessä, jota ei kannata ryhtyä keikuttamaan. Luontaisen itsekkyyden hillitseminen on tärkeää. Hyvistä arvoista on pidettävä kiinni, jotta kulttuuriin ei pääse syntymään tuhoisia vinoumia. Onneksi ihmisessä on myös luontaista epäitsekkyyttä, jota edes ihmiskunnan historian kauheimmat aikakaudet eivät ole kyenneet hävittämään”. Positiivinen psykologia on ratkaisukeskeistä ja painottaa omien vahvuuksien tunnistamista ja kehittämistä. ”Tunnistamme luonteenvahvuuksiamme jossain määrin”, kertoo erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo- Malmivaara. ”Suurin osa ihmisistä pystyy kertomaan, missä on hyvä. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että vain noin 30 prosenttia ihmisistä tunnistaa luonteenvahvuuksiaan laajemmin. Myös se, mitä vahvuuksia korostetaan, vaihtelee eri kulttuurien välillä. Esimerkiksi Aasiassa yhteiseen hyvään liittyvillä vahvuuksilla on suuri painoarvo. Yhdysvalloissa taas hyväksytään helpommin se, että ihminen puhuu myös omista vahvuuksistaan eikä vain toisten. Itsensä kehumista ei koeta häpeälliseksi. Suomessa taas vaatimattomuutta ja nöyryyttä pidettiin pitkään suuressa arvossa. Muutosta tähän ajattelutapaan on 25 kyllä alkanut näkyä nuoremmissa sukupolvissa. Parantamisen varaa on silti vielä, ” pohtii Uusitalo-Malmivaara. Koska hyveistä lähtevien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää sekä yksilön itsensä että yhteisön kannalta, sen opettaminen pitäisi hänen mielestään aloittaa jo päiväkoti-iässä. ”Lapsille voidaan opettaa hyvää käyttäytymistä. Vaikkapa Nalle Puhin avulla voidaan opetella tunnistamaan sellaisia vahvuuksia kuin rohkeus, luovuus ja ystävällisyys. Lasten kanssa voi keskustella siitä, miten erilaiset luonteenvahvuudet näyttäytyvät tarinan hahmojen käyttäytymisessä”, sanoo Uusitalo-Malmivaara. ”Vahvuudet paranevat käytössä, joten niiden löytäminen on tärkeää. Täytyy tietoisesti keskittyä vaalimaan ja edistämään niitä asioita, jotka jo toimivat, ” dosentti toteaa. Hyvin- Koti vointi Rotta voi järsiä talon ASUMISKELVOTTOMAKSI Teksti: If Suomessa esiintyviä pahimpia tuholaisia ovat hiiret, rotat ja erilaiset hyönteiset, jotka voivat pahimmillaan nakertaa puutalon rakenteet uusimiskuntoon. Tuholaisvahinkojen uskotaan lisääntyvän Suomessa ilmaston lämpenemisen myötä. S uomessa tavanomaisimpien jyrsijätuholaisten joukkoon lukeutuvat rotat ja hiiret. Yleisimpiä tuhohyönteisiä ovat lutikat, muurahaiset, sokeritoukat ja turkiskuoriaiset. Puurakenteiden ja sähköjohtojen vauriot ovat yleisimpiä jyrsijöiden aiheuttamia vahinkoja. Jos tuholaiset saavat rauhassa elää puurakenteissa, ne voivat aiheuttaa jopa niin pahoja vaurioita, että puurakenteet pitää uusia. Tuhoeläimet ovat suurin riski omakotitaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa. Valtaosa kodeista on kotivakuutettu, mutta tuholaisten aiheuttamat vahingot kattava vakuutus on kuitenkin vain murto-osalla suomalaisista omakotitaloista ja vapaaajanasunnoista. – Kotivakuutuksen on hyvä kattaa tuholaisten aiheuttamat vahingot, koska niiden uskotaan lisääntyvän jatkossa ilmastonmuutoksen ja talvien lämpenemisen myötä. Samanlaista kehitystä on nähtävissä Ruotsissa, Etelä-Norjassa ja Tanskassa, joissa tällaiset vahingot ovat yleisempiä kuin Suomessa, palvelupäällikkö Juha T. Virtanen Ifistä kertoo. – Hiiret voivat olla riski myös asukkaiden terveydelle, koska ne eivät pysty pidättämään tarpeitaan. Tämän seurauksena hiirenpapanoita voi löytyä runsaasti eri puolilta kiinteistöä. Ulosteen pääsy elintarvikkeisiin pintojen kautta on aina iso riski terveydelle. Rotta puolestaan pääsee kulkeutumaan rakennuksen sisälle myös viemäristön kautta, joten yllätys voi pulpahtaa esiin lähes mistä vain, Tuomi toteaa. 26 Teksti: Sonja Vainio Saako työpaikalla nauraa? Vinkkejä tuhoeläinten poistoon • Pidä keittiö ja pesutilat puhtaina ja säilö ruuat kannellisiin astioihin. Puhdista viemärien lattiakaivot ja vesilukot säännöllisesti. Korjaa kaikki reiät, raot ja halkeamat heti. • Roska-astioiden pitää olla ehjiä ja puhtaita ja ne kannattaa tyhjentää riittävän usein, niin sisällä kuin ulkonakin. Ruoka vetää puoleensa jyrsijöitä, tuholaisia ja muita eläimiä. • Jos tuhoeläimet ovat päässeet kotisi, aloita siivoamisella. Osalle tuholaisista riittää yksinkertaisesti ruoan poistaminen, sillä ilman ravintoa ne kuolevat. • Kylmä tai lämpö voivat olla tehokkaita torjuntatapoja. Esimerkiksi ulkomailta kotiin tullessa laukun sisältöineen voi viedä ulos pakkaseen (-18 °C) noin viikoksi tai saunaan (60 °C) pariksi tunniksi. Tällöin myös ”tuliaiset” kuolevat. Havahdu rapinaan ajoissa Ensimmäisiä merkkejä tuhoeläimistä ovat muun muassa rakenteisiin ilmestyvät reiät sekä epämääräiset äänet rakenteiden sisällä. Jos omakotitalossa epäillään olevan tuholaisia, on syytä ottaa yhteyttä asiantuntijaan, joka hoitaa tuholaisten poistamisen ja tekee kartoituksen vahinkojen laajuudesta. Tuhojaan tekeviä jyrsijöitä voidaan torjua esimerkiksi myrkyllä tai pyydyksillä. Hyönteisten torjunta on vaikeampaa kuin jyrsijöiden. – Jyrsijät voivat vahingoittaa sähköjohtojen ja rakenteiden lisäksi eristeitä. Jyrsijöiden liikkuminen tiivistää villoja ja eristeisiin saatetaan järsiä reikiä, Raksystems Anticimexin asiakaspäällikkö Jussi Tuomi kertoo. – Kiinteistön lämmönpitävyys heikkenee, ja mahdolliset kosteusvauriotkaan eivät ole poissuljettuja. Eristeiden vaihto rakennuksen yläpohjaan onnistuu yleensä helposti, mutta seinän välissä olevan eristeen vaihto aiheuttaa jo isoja kustannuksia, Tuomi jatkaa. HYVÄN MIELEN TYÖPAIKKA • Hyönteismyrkyt ovat perinteisin tapa torjua haitallisia vieraita. Oikean tehoaineen valinta onnistuu, kun tietää torjuttavan tuhoeläimen ja sen elintavat. • Jos kotikonstit eivät riitä tuholaisten karkottamiseen, käänny ammattilaisten puoleen. Rekrytoijana kysyn usein työhaastattelussa hakijoilta ”millainen on työpaikka, jossa viihdyt?” Vastaukset ovat yllättävän samankaltaisia. Hyvän mielen työpaikassa on mukavat työkaverit ja reilua johtamista. Ei ole selkään puukottamista ja eikä liian kiire. Annetaan vastuuta ja vältetään liiallista mikromanageerausta. Tutkimustenkin mukaan eniten suomalaisten viihtymistä työpaikalla edesauttavat työkaverit. Myös työn sisältö ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä asioita, lisäksi joustavuutta ja etätyön mahdollisuutta arvostetaan. Huono pomo voi äkkiä pilata hyvän työpaikan. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan huono pomo on syynä 80 prosentissa vapaaehtoisista irtisanoutumisista. 27 Suomalaisissa työpaikoissa on yllättävän hauskaa. Oikotien tekemän tutkimuksen mukaan 84 % kertoi nauravansa töissä. Nauraminen on hyväksi terveydelle, se rentouttaa ja saa aikaan yhteenkuuluvuutta. Nauretaanko sinun työpaikallasi? Naurun tappaa usein kiire ja kiireestä aiheutuu stressiä. Liiallinen stressi haittaa työssä viihtymistä. Samaisen tutkimuksen mukaan 56 % kaikista vastaajista kertoi stressaavansa työssään. Stressiä pystyy vähentämään purkamalla kiireen tunnetta. Asiaa auttaa myös jos työntekijä kokee, että häntä kuunnellaan ja ettei ole yksin ongelmien kanssa. Miten luodaan hyvä työilmapiiri? Hyvän työilmapiirin luominen ei ole vaikeaa. Kun tahtotila on yhteinen, alkaa muutos näkyä. Johton tehtävänä on luoda perusedellytykset tasa-arvoiselle ja reilulle kohtelulle. Esimiehiä kannattaa kouluttaa ja antaa heille eväitä johtamiseen. Yksilön tasolla vastuun antaminen ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ovat tärkeitä. Kun työn raamit ovat selvät ja työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan, on helppo tehdä töitä. Työnilonjulistus 2014 Pätevän johdon lisäksi ilmapiiristä on vastuussa jokainen yksittäinen työntekijä. Se näkyy siinä, miten kohtelemme työkaveria ja miten osaamme ottaa ristiriitatilanteet esille. Jokainen voi sanoa kiitos hyvin tehdystä työstä, se ei ole pelkästään esimiehen tehtävä. Myönteinen ruokkii myönteistä ja kielteinen kielteistä. Olisi tärkeää myös, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Voimme kukin vaikuttaa omalta osaltamme siihen, että kaikista pidetään huolta ja kaikki kutsutaan mukaan. Ristiriitatilanteissa ei auta, että juoruaa toisesta selän takana. On parempi ottaa vastuullinen asenne ja puhua suoraan sille henkilölle, jota asia koskee. Diplomaattisella otteella pääsee pitkälle. Suomalainen ei tyypillisesti osaa ottaa kehuja vastaan ja onnistumisen tilanteet sivuutetaan nopeasti tyyliin ”noh, tämähän kuuluu työn kuvaani.” Työssä onnistumiset kannattaa kuitenkin nostaa esille ja niistä voi iloita yhdessä. Onnistumisista voi ammentaa voimaa tulevaa varten ja onnistumisten juhlimiseen voi osallistua koko työyhteisö. Miten hyvä työilmapiiri vaikuttaa tuottavuuteen Hyvän työilmapiirin vaikutus tuottavuuteen on suuri. Yksi suurin tuottavuutta vähentävä tekijä on sairauspoissaolot. Suomen parhaiksi mitatuissa työpaikoissa sairaspoissaolojen määrä on 2,5 %, kun Suomessa keskimäärin työpaikoilla on sairaspoissaoloja 4,5 %. Koko yhteiskunnan tasolla yleisempien sairauspoissaolojen suorien kustannusten arvioidaan olevan n.1,7 miljardiin euroa. Se on huima summa. Viimeisen 10 vuoden aikana on herätty huomaamaan tämä töissä viihtymisen ja sairauspoissaolojen vaikuttavauus toisiinsa. Muutoksia on tehty ja nykyään on lain mukaan jokaisella työpaikalla oltava työterveydenhuolto. Varhaisen välittämisen malli Lakisääteisen työterveyden huollon mukana on tullut uusia hyviä menetelmiä. Käyttöön on otettu mm. varhaisen välittämisen malli. Mallin avulla seurataan sairauspoissaoloja ja mikäli työntekijän sairauspoissaolot ylittävät tietyn määrän tietyllä ajanjaksolla, järjestetään palaveri. Palaverissa käydään läpi työntekijän, työterveyshuollon ja esimiehen kanssa tilannetta ja laaditaan suunnitelma jatkoa ajatellen. Varhaisen välittämisen mallissa ei työntekijää tuomita vaan pyritään auttamaan ja selvittämään poissaolojen taustoja. Kun asioihin puututaan ajoissa, eivät ongelmat ehdi paisua vaikeammiksi. Työnilon julistus Hyvän mielen työpaikassa koetaan työniloa. Virallinen työnilon julistus on tehty jo kahdeksana vuonna peräkkäin. Alun perin idea on lähtenyt työhyvinvoinnin professori MarjaLiisa Mankalta. Mankan mukaan hyvä mielen pilareita ovat itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys. Marja-Liisa Manka puhuu ihmisen psykologisesta pääomasta, joka tarkoittaa työntekijän henkistä kuntoa. Jokainen työntekijä on viime kädessa vastuussa omasta henkisestä kunnostaan. Työt kannattaa suunnitella ja mitoittaa oikein. Kannattaa varata aikaa ajattelemiseen ja oivaltamiseen. Töissä on hyvä pitää taukoja 2-4 tunnin välein. Hyvä mieli hyödyttää kaikkia osapuolia. Hyvä mieli tarttuu samalla tavoin kuin huono mieli. Jos taas koet työsi kuormittavaksi on sinun tehtäväsi kertoa siitä esimiehelle tai työterveydenhuoltoon. Työniloa julistetaan jälleen tammikussa 2015 ja silloin on vuorossa 9. kerta. Sonja Vainio, työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja® Artikkelin kirjoittaja on toiminut rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä couchannut useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä www.valmennusvainio.com 28 ”Hyvällä mielellä” ”J ulistettakoon työn tekemisen iloa ja rauhaa koko Suomeen. Haastamme kaikki työpaikat mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Alkakaamme vaikuttaa asioihimme valittamisen sijaan. Meillähän ei ole mitään hätää, mikäli uskoa Maailman talousfoorumia, jonka mukaan Suomi oli kolmantena strategiselta kilpailukyvyltään. Kansalaisten hyvinvointia lapsuudesta vanhuuteen tarkastelevassa inhimillisen pääoman indeksissä sijoituimme toiseksi. Hyvä mieli hyödyttää kaikkia osapuolia, koska se avartaa havaintokykyämme ja mahdollistaa uudet oivallukset. Tästä syntyy työnantajalle tulevaisuuden arvoa ja tulosta. Ilo tarttuu asiakkaisiinkin ja parantaa palvelun laatua. Eräs verotoimiston palvelupuhelimen työntekijä ihmetteli yhtenä aamuna, miksi kaikki soittajat olivat niin ”kiukkuusia”. Hän oivalsi olevansa itse pahalla päällä, rauhoittui ja niin tekivät asiakkaatkin. Myönteisyys kartuttaa myös henkilökohtaisia voimavarojamme, jopa terveyttämme ja elämäntyytyväisyyttämme. Arvostakaamme jokaisen työtä. Yhdellä ihmisellä, johtajallakaan, ei voi olla tänä päivänä ylivertaista osaamista luotsata laivaa tulevaisuuteen. Hyvä johtajuus syntyy vastavuoroisuudesta ja siitä, että jokainen kantaa vastuun omasta osuudestaan. Niinpä palkitsemisenkin pitäisi jakautua koko työyhteisölle. Lopettakaamme kahdesta käsiparista tai lattiatasosta puhuminen, koska kaikissa tehtävissä tarvitaan myös aivoja. Annettakoon myös esimiehelle onnistumisen mahdollisuus ja kaikki tuki. Toimivat työnteon tavat ja aikaansaaminen luovat hyvän mielen perustan, mutta myös työkavereista riippuu, onko työhön aamulla kiva tulla. Yhteinen aaltopituus syntyy hymystä, nyökyttelystä ja katsekontaktista, mutta toki ääntäkin tarvitaan. Tervehdi, kiitä ja pyydä tarvittaessa myös anteeksi. Eräässä päiväkodissa korvattiin murinalaatikko hyvän mielen boksilla, johon alettiin valitusten sijaan kerätä kiitollisuuden aiheita, työnteon tähtihetkiä ja kehuja. Hyvän mielen pilareita ovat itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys. Niiden oppiminen on paljolti omissa käsissä. Pienet riskinotot ja niissä onnistumiset vahvistavat itseluottamusta. Toiveikas uskoo huomiseen ja etsii vaihtoehtoisia reittejä seinän noustessa toiveiden tielle. Huomion kiinnittäminen siihen, mikä on hyvin, lisää myönteisiä tunteita. Sitkeä jaksaa yrittää yhä uudestaan – epäonnistumisista huolimatta. Kohtaa omat mörkösi. Ongelmat kuuluvat elämään, mutta ne on otettava puheeksi. Stressikin on positiivista tiettyyn pisteeseen asti, mutta negatiiviseksi muuttuessaan se syö voimat ja tekee meistä ikäviä ihmisiä. Siksi jokaisen on hyvä tiedostaa omat rajansa. Myönteisten tunteiden ylijäämä suojelee meitä stressitilanteessa, koska arvioimme sitä silloin eri silmin – rauhallisemmin ja joustavammin. Tuolloin myös kehon toimintakyky palautuu nopeammin. On myös tärkeätä, että työstä on mukava lähteä kotiin. Voimasi elpyvät sopivasta liikunnasta ja hyvistä harrastuksista. Tee joka päivä jotakin kivaa. Ja ole yhtä utelias kuin Kaisa, joka otti 95-vuotiaana ensimmäistä kertaa väriä hiuksiinsa. Toivotamme kaikille valoa, iloa ja työn tekemisen rauhaa! ” Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu 29 LIIKETALOUS Yhdistys H E I LTA : N JÄS E N ! Jäsenasiat JATTK Oletko jo kuullut JATTK-työttömyyskassan jäsenyydestä? Tiesitkö, että LTA:n jäsenten on mahdollista liittyä nykyisin liiton kautta myös JATTK-työttömyyskassan jäseneksi? Liittymällä JATTK-työttömyyskassan jäseneksi pystyt jatkossa hoitamaan liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut samalla laskulla. Liiton ja JATTK:n yhteenlaskettu jäsenmaksu vuodelle 2015 on 210€/koko vuosi. Vertaile hintaa: Kokouksessa 22.11.2014 valittiin nykyinen hallitus jatkamaan kaudelle 2015. Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry Hallituksessa toimivat Stefan Ekholm, kiittää kaikkia kyselytutkimukseen Ritva Kyynäräinen (puheenjohtaja), osallistuneita jäseniään. Juha Ruotsalainen (varapuheenjohtaja), Sääntömääräisessä syyskokouksessa Titta Simola ja Kaisa Skyttä. 22.11.2014 arvottiin vastanneiden kesken palkinto, joka oli Nokia Lumia 635 -puhelin. Puhelimen sai Tiina Suvanen. Onnea voittajalle! LTA+Finka (ent. Nomit) jäsenmaksu yhteensä vuodelle 2015 on 336 euroa LTA+YTK jäsenmaksu yhteensä vuodelle 2015 on 280 euroa LTA+IAET jäsenmaksu yhteensä vuodelle 2015 on 267 euroa Työttömyyskassan jäsenyyden vaihtaminen on helppoa ja vaihto edellyttää vain työssäoloa vaihtohetkellä sekä liittymislomakkeen täyttämistä joko liiton verkkosivuilla tai lähettämällä lomake postissa (tulostettava pdf-lomake löytyy myös liiton sivuilta). Työttömyyskassojen toiminta on laissa säädeltyä eikä ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso riipu esimerkiksi kassan jäsenmaksun suuruudesta. Työttömyyskassan vaihto tehdään ns. vanhana jäsenenä, jolloin kerrytetyt etuudet siirtyvät jäsenyyden mukana eikä työttömyysturvaan tule katkoksia. Tämä tapahtuu seuraavasti: vaihto tehdään siten, että ero vanhasta ja liittyminen uuteen kassaan tapahtuu kuukauden sisällä toisistaan. Voit myös JATTKjäsenyyttä hakiessasi valtuuttaa LTA:n hoitamaan eron puolestasi! Käy katsomassa lisää: www.liiketaloudenliitto.fi ja täytä jäsenhakemus vielä ennen vuodenvaihdetta! 31 ANNA PALAUTETTA LEHDESTÄ TAI EHDOTA JUTTUAIHETTA! Mikä Liiketalous –lehdessä on parasta? Mikä ärsyttää? Mistä työelämän ilmiöstä tai asiasta Liiketalous –lehdessä pitäisi olla juttu? Anna palautetta tai kerro juttuidea ja lähetä se 30.12.2014 mennessä osoitteella: [email protected] . Laita viestin tunnukseksi ”Liiketalous-lehti”. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 2 kappaletta kyberturvallisuusalan huippuasiantuntijoiden Jarno Limnéllin, Klaus Majewskin ja Mirva Salmisen kirjoittamaa uutuusteosta Kyberturvallisuus. Kirja kertoo kaikkia koskettavasta kyberturvallisuudesta tutuin termein ja hienostelematta. Liiketalouden Liiton jäsenedut -Liiketalous –lehden toimitus Punaiset laivat tarjoavat piristystä arkeen ja juhlaan. Risteilyedut on tarkoitettu Liiketalouden Liitto LTA ry:n jäsenten vapaa-ajan matkoille 23.12.2015 asti. Sydämellisesti tervetuloa! Helsinki–Tukholma-risteilyt 15 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY Yrittäminen on tasapainoilua muuttuvissa olosuhteissa. Hallitse riskit! Vuorokauden risteilyt Turusta Tukholmaan Amorella klo 8.45,Viking Grace klo 20.55 5–10 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY Päiväristeilyt Helsingistä Tallinnaan 10 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRYP Työttömyysturvaa yrittäjille Maksuton palvelunumero 0800 9 0888 32 Katso kaikki edut ja hinnat sekä varaa matkasi osoitteesta www.vikingline.fi/edut/lta Lisätiedot: vikingline.fi tai puh. 0600 41577 (1,75 a/vastattu puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. liiketalouden liitto lta ry:n ja jattk-työttömyyskassan jäsenhakemus / valtakirja / muutosilmoitus Työttömyyskassa-asiamies vastaanottanut ____ . ____ .20____ Uusi jäsen/liitto Uusi jäsen/työttömyyskassa OHJE: Täytä lomake huolellisesti tekstaten. Voit palauttaa lomakkeen osoitteella (liitto maksaa postikulut puolestasi): Vaihdan liittoa/työttömyyskassaa Liiketalouden Liitto LTA ry Tunnus 5005151 00003 VASTAUSLÄHETYS OSALLISTU ”TYÖPAIKAN VAIKEAT TILANTEET” -TUKIRYHMÄÄN HELSINGISSÄ Kohtaatko työpaikallasi vaikeita tilanteita, joihin kaipaisit sparrausapua? Tuntuuko sinusta, että olet yksin ongelmien kanssa? Osoitteenmuutos tai muu muutos Valtuutus HENKILÖ- JA TYÖPAIKKATIEDOT (täytettävä myös haettaessa vain kassan jäsenyyttä) Etunimet: Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Henkilötunnus: Ammattinimike: Työnantaja ja työpaikka: Työsuhteen alkamispäivä: Työsopimus: Jatkuva Tammikuussa 2015 aloittaa uusi LTA:n tukiryhmä, joka on avoin kaikille jäsenille. Tukiryhmässä käsitellään työpaikan hankalia tilanteita. Ryhmässä käsitellyt asiat ovat luottamuksellisia. Ryhmään mahtuu mukaan kerrallaan 15 henkilöä. Tarkoitus on löytää ryhmän jäsenille keinoja, joilla kohdata hankalia tilanteita sekä antaa tietoa työpaikan eri ilmiöistä (ryhmädynamiikka, uupuminen työssä, erilaiset persoonallisuus tyypit, stressisignaalien tunnistaminen, tiimityöskentelyn haasteet jne.) Tule mukaan voimaantumaan ja jakamaan omia kokemuksiasi! Ryhmän vetäjinä toimivat Annina Antell ja Sonja Vainio. Sonja Vainio on koulutukseltaan MB Elämäntaidon valmentaja ja STOry:n hyväksymä työnohjaaja. Sonja Vainio on työskennellyt coachina vuodesta 2005 ja työnohjaajana vuodesta 2007 lähtien. www.valmennusvainio.com Annina Antell on Liiketalouden Liiton toiminnanjohtaja ja kokenut työsuhdeasiantuntija. KENELLE: Ryhmä on suunnattu kaikille Liiketalouden Liiton työssäkäyville jäsenille, jotka kokevat tarvitsevansa sparrausapua työelämän haasteisiin. Ryhmässä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. MILLOIN: Tammikuusta 2015 lähtien seuraavasti: 15.1.2015 12.2.2015 12.3.2015 16.4.2015 21.5.2015 Ilmoittautumiset ensimmäiseen tapaamiseen 7.1.2015 mennessä sähköpostitse: [email protected]. Seuraaviin tapaamiskertoihin voi ilmoittautua joko edellisellä tapaamiskerralla tai sähköpostitse VIIMEISTÄÄN VIIKKOA ENNEN ryhmän kokoontumista. Ryhmä kokoontuu vain, jos vähintään 10 henkeä ilmoittautuu. Haen liiton jäsenyyttä Paikallisyhdistyksen nimi ( jos tiedossa) 20 Valmistumisvuosi Osa-aikainen Työsopimus: Varsinainen jäsen Koulutus / tutkinto Opiskelija Seniori Oppilaitos Haluan maksaa jäsenmaksuni Yhdessä erässä Kahdessa erässä Kolmessa erässä Kyllä Ammattiliiton nimi Neljässä erässä Olen toisen ammattiliiton jäsen: En Tiedon jäsenyydestä saa luovuttaa yritykselle, joka liiton kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tarjoaa jäsenyyteen liittyviä etuja. Kiellän tietojeni luovuttamisen muuta suoramarkkinointia varten. TYÖTTÖMYYSKASSAHAKEMUS JATTK-työttömyyskassa (täytettävä aina, kun haetaan ko. kassan jäsenyyttä) Haen JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä Olen jo JATTK-kassan jäsen 20 20 Edellisen työttömyyskassan nimi Liittynyt edelliseen kassaan Eronnut edellisestä kassasta VALTUUTUS (rastita, jos haluat, että LTA hoitaa erosta ilmoittamisen edelliseen kassaasi) Valtuutan Liiketalouden Liiton irtisanomaan jäsenyyteni edellisessä liitossa/työttömyyskassassa TÄRKEÄÄ: Työttömyyskassan jäsenenä voi olla vain palkkatyöntekijä, ei yrittäjä. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain nojalla kaikki • YEL ja MYEL -velvolliset • johtavassa asemassa olevat yrityksen osaomistajat (oma omistus vähintään 15% tai perheen kanssa vähintään 30% • perheyrityksessä työskentelevät samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet (oma tai perheen omistus vähintään 50% HUOM! Jos kuulut yllä oleviin ryhmiin et voi liittyä Julkisten alojen teknisten työttömyyskassaan. Ota yhteyttä liittoon tai kassaan. ALLEKIRJOITUS Paikka Päiväys JÄSENHAKEMUS VASTAANOTETTU Allekirjoitus Liiketaloudenliitto LTA ry puh. 09-2294 7171 Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki www.liiketaloudenliitto.fi - [email protected] 34 Koko-aikainen JÄSENHAKEMUS (tätä osiota ei välttämättä tarvitse täyttää, jos olet jo LTA:n jäsen etkä halua tehdä muutoksia jäsentietoihisi) Kellonaika: 17.00–18.30 MISSÄ: Liiketalouden Liiton toimistolla, Kuortaneenkatu 13, 2. krs., 00520 Helsinki Määräaikainen Päiväys Jäsenhakemus vastaanotettu JATTK-työttömyyskassa puh. 09-720 6820 Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki www.jattk.fi - [email protected] Hakemus käsitelty JÄSENYHDISTYKSET Kanta-Hämeen LTA ry Lapin Merkonomit ja LTA ry pj. Antti Vättö Kivisenojantie 4 E 20 13500 HÄMEENLINNA puh. 050-3499 584 [email protected] pj. Markku Halvari, Häkinvaarantie 103, 97130 HIRVAS [email protected] Lohjanseudun Merkonomit ry Imatran Merkonomit ry [email protected] Kaakkois-Suomen Liiketalous ry pj. Petra Hintikainen [email protected] Keski-Suomen Liiketalous LTA ry pj. Harri Holttinen PL 88, 40101 Jyväskylä [email protected] Kokkolanseudun Merkonomit ry pj. Kari Moilanen Vanhankartanontie 34 as. 5 67100 KOKKOLA puh. 0400 - 510 940 [email protected] Kuopion Seudun Liiketalous ry pj. Seppo Koski Ruukinpolku 1 70910 VUORELA puh. 044-057 7083 [email protected] LTA Hyvinkää ry pj. Tarja Hyytinen Kuutamontie 3 E 18 05800 HYVINKÄÄ puh. 040 - 734 4872 [email protected] pj. Seija Siuruainen Kuriirinkuja 4 B 90150 OULU puh. 040 - 570 8336 [email protected] Pohjanmaan Liiketalous LTA ry pj. Raija Väliharju Toimisto PL 9 60100 SEINÄJOKI puh. 040 - 504 2859 [email protected] [email protected] Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry Länsirannikon Liiketalous LTA ry pj. Jaakko Luntamo [email protected] pj. Ritva Kyynäräinen Marunantie 7 C 04300 Tuusula puh. 040 - 455 9020 [email protected] Merkonomiliitto ry SLK-Kilta ry pj. Hannele Tamminiemi puh. 09 - 2294 7171 [email protected] Merkonomföreningen Modul rf Lahden Seudun Liiketalous ry pj. Ahti Vappula Hannantie 6 15540 VILLÄHDE puh. t. 010 - 558 5622 puh. k. 03 - 758 9513 pj. Tarja Ihamäki Liivuorentie 13 D 12 13500 HÄMEENLINNA puh. t. 019 - 320 3362 puh. k. 019 - 386 022 Oulunlaakson Merkonomit LTA ry ordf. Johan Uusimäki Alpvägen 21 C 02700 GRANKULLA tel 050 - 345 7767 [email protected] Mikkelin Liiketalouden Ammattilaiset MiLTA ry pj. Eveliina Kuukkanen puh. 040-717 0907 [email protected] pj. Kirsti Barannik Alalinnake 1 D 31 02160 ESPOO puh. 050 - 521 6011 [email protected] Vaasanseudun Liiketalous LTA ry pj. Kalevi Karjala Vähänkyrönkatu 4 A 9 65350 VAASA, puh. 040 - 733 2726 [email protected] Varsinais-Suomen Liiketalous LTA ry varapj. Tuija Raunio [email protected] Liiketalouden Liitto LTA ry Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Järjestöasiantuntija JATTK-työttömyyskassa Puheenjohtaja Työttömyyskassa Finka MJK-instituutti Kuortaneenkatu 13, 2 krs. 00520 Helsinki puh. 09-2294 7171 [email protected] Pasilanraitio 9 B 00240 Helsinki puh. 09 - 720 68 20 [email protected] www.jattk.fi Raimo Salovuori 09-2294 7171 Helsinki Heikki Tuominen Kassanjohtaja Eeva Kivijärvi Annina Antell 09-2294 7171 Helsinki Kutomotie 18 B, 00380 Helsinki. Puh. 09 - 8689 400 Puheenjohtaja Sinikka Heiskanen Kassanjohtaja Aija Ståhlberg www.finka.fi Eveliina Kuukkanen 09-2294 7171 Helsinki Itämerenkatu 1, 00180 Helsinki Puhelin/keskus: 09-4762 5200 www.mjk.fi