miten sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä?

2/2015
LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET
XX
MITEN SOVITTAA
YHTEEN TYÖ JA
PERHE-ELÄMÄ?
Tunnetko vuosilomaan
liittyvät oikeutesi?
OSAATKO
LOMAILLA
LOMALLA?
www.liiketaloudenliitto.fi
2/2015
MITEN SOVITAT YHTEEN
TYÖN, PERHEEN JA MUUN ELÄMÄN?
LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N
JÄSENLEHTI ILMESTYY 4 NUMERONA
3
Puheenjohtajan palsta
4Ajankohtaista
9
Oletko saanut varoituksen?
10
Tunnetko vuosilomaan
liittyvät oikeutesi?
12
Työelämän joustot
17 Voiko lomalla oikeasti lomailla?
19
Uusia etuja Liiketalouden liiton
jäsenille!
20
Vuoden aikuinen Liiketalouden
osaaja 2014 palkintojenjako
22
Odottaa kuin kuuta nousevaa
26
Miten toimin jos jään työttömäksi?
27
VALO 2015 -kilpailu
28Jäsenesittely Harri Heinänen
30Koti-palsta Tavarapaljous
stressaa muutossa eniten
31 Vuoden nuori merkonomi -kilpailu
32Liittokokouskutsu
33Yhdistykset
VUODEN 2015 AIKANA
JULKAISIJA & KUSTANTAJA
Liiketalouden Liitto ry,
Kuortaneenkatu 13, 2. krs., 00520 Helsinki
Puhelin: 09 - 2294 7171,
PÄÄTOIMITTAJA
Annina Antell
0400 - 959 819
[email protected]
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Ritva Kyynäräinen
09 - 2294 7171
[email protected]
TOIMITUSSIHTEERI
Eveliina Kuukkanen
040 - 455 3595
[email protected]
ULKOASU
Kaarina Laanti
050 - 301 8377
[email protected]
MARKKINOINTI
Jaakko Koskinen
[email protected]
Hannele Tamminiemi
0400 - 626 737
[email protected]
PAINATUS
N-Paino Oy, Lahti
E
räässä tv-mainoksessa pikakelataan elämä syntymästä lasten kotoalähtöön. Siinä huristetaan kiireellä
läpi vuosien: synnyt, kasvat, itsenäistyt, menet naimisiin,
saatte lapsen, menet töihin, otat lainaa, ostat talon, saat lisää lapsia, ostat auton, otat lisää velkaa, ostat suuremman
asunnon, käyt enemmän töissä ja kohta huomaat, että
lapset ovat muuttaneet pois, ostat pienemmän asunnon,
ostat pienemmän auton, käyt töissä… Mitä tapahtuu tässä välissä? Miten voit? Jaksatko? Miten yhdistit työn ja
perheen? Entä miten ehdit elää sitä muuta elämää?
Kuva: Eero Nerelli-Antell
Näihin vastaus löytyy jokaisen oman elämän hallinnasta
ja omasta itsensä johtamisesta sekä kyvystä yhteensovittaa työ ja perhe-elämä eri vaiheissa elämää.
Työn, perheen ja muun elämän välinen suhde on parhaimmillaan voimauttavaa. Työ tarjoaa mahdollisuuksia
itsensä toteuttamiseen ja kehittämiseen, perhe ja ystävät
puolestaan välittämistä, osallistumista ja turvallisuutta ja
harrastukset ja ystävät monimuotoisuutta ja elämänpiirin
kasvua.
Itse kuulun siihen tutkimusten mukaiseen valtaosaan
työssäkäyvistä, jotka eivät koe suuria vaikeuksia keskittyä työhönsä kotiasioiden vuoksi - asunhan yksin lasten
lähdettyä omilleen. Toisaalta en kuulu siihen viidennekseen työssäkäyvistä (naisista 21 % ja miehistä 16 %),
jotka huolehtivat oman työnsä ohessa apua tarvitsevasta
henkilöstä kuten jommastakummasta vanhemmastaan
kerran kuussa – vanhempani asuvat toisella paikkakunnalla ja tulevat toimeen paljolti omillaan. Asiani ovat siis
hyvin.
Hyvää ja voimaannuttavaa kevättä!
Silti oman elämäni hallinta on usein haastavaa. Ovat
lastenlapset, joita tapaan ja joista huolehdin mielelläni.
Ovat ystävät, joita haluaisin tavata useammin. Ovat harrastukset, joita toteuttaisin mieluusti viikoittain. Mielenkiintoinen työ, saadut vastuut sekä yhdistysvelvoitteet verottavat oman osansa ajankäytöstä, mutta antavat myös
positiivista energiaa.
Ritva Kyynäräinen
puheenjohtaja
Onko Sinun mahdollista vaikuttaa omaan jaksamiseesi
työssä ja kotona? Ehkä saat uusia ideoita lehtemme
tämänkertaisen numeron jutuista.
3
Teksti: OpusCapita Group
Teksti: Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelu
Laki velvoittaa
työnantajaa huolehtimaan
työn terveellisyydestä ja
turvallisuudesta.
Suomalaisyrityksissä käynnissä
OpusCapitan tutkimuksessa 82% pk-yrityksistä
raportoi maksuaikaviivästyksistä
SA
VI
on paljon haitallista psykososiaalista
kuormitusta, joka jää tunnistamatta
Kaupan alalla on nykyään paljon terveyttä vaarantavaa psykososiaalista
kuormitusta, mutta työnantajat tunnistavat sen huonosti. Tämä on tullut ilmi
Etelä-Suomen aluehallintoviraston tekemissä työsuojelutarkastuksissa ja
työsuojeluviranomaiselle tulleissa yhteydenotoissa.
Psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat kaupan alalla
muun muassa väkivallan uhka, yksintyöskentely, puutteellinen perehdyttäminen, aukioloaikojen pidentyminen, asiakaspalvelun vaatimukset ja jatkuva muutos. Myyjien tehtävänkuva on monipuolistunut, ja usein myyjän tulee hallita
hyvin monenlaisia palvelutehtäviä. Kuormitusta aiheuttaa
usein myös organisaation ylätasolta tuleva suuri tietomäärä,
johon ei ehditä myymälöissä tutustua.
Tarkastuksilla havaittiin, että työnantajat näkevät nämä
kuormitustekijät alalle tyypillisinä piirteinä, joille ei voi mitään. Näin ei kuitenkaan ole.
“Kyse on psykososiaalisista kuormitustekijöistä, jotka voivat
vaarantaa työntekijän terveyden. Työnantajan tulee hallita
niitä yhtä järjestelmällisesti kuin fyysistä työympäristöä ja
tapaturmariskejä”, sanoo työsuojelutarkastaja Katja Savolainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Kuormitustekijöiden hallitseminen on myös taloudellisesti
järkevää. Pahimmillaan psykososiaalinen kuormittuminen
voi aiheuttaa työtehon alentumista ja tai jopa pitkiäkin sairauslomia.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat
tekivät vuonna 2014 lähes 600 tarkastusta tukku- ja vähittäiskaupan työpaikoille. Valvontahavaintojen perusteella
4
psykososiaaliset kuormitustekijät tunnistetaan kaupan alalla
selvästi huonommin kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, toimistotyössä, asiantuntijatyössä ja kouluissa.
Kuormitustekijät on arvioitava
jokaisessa työssä erikseen
Laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Terveydelle haitallisten kuormitustekijöiden hallinta alkaa niiden tunnistamisesta. Psykososiaaliset kuormitustekijät vaihtelevat erilaisissa töissä, joten
työnantajan on tunnistettava ja arvioitava kuormitustekijät
juuri kyseisessä työpaikassa ja eri tehtävissä. Arvioinnin jälkeen työnantajan tulee tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta
työ ei vaaranna työntekijöiden terveyttä.
Kuormitustekijöiden hallinnassa työterveyshuolto on
työnantajan apuna. Työnantajan tulee varmistaa, että työterveyshuolto arvioi työpaikkaselvitystä tehdessään myös työn
psykososiaaliset kuormitustekijät. Kuormitustekijät voivat
liittyä työn järjestelyihin, työn sisältöön tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen.
“Kun työnantaja tekee työterveyshuollon kanssa tiivistä yhteistyötä, se pystyy puuttumaan ajoissa niihin kuormitustekijöihin, jotka vaarantavat työntekijöiden terveyden”, Savolainen korostaa.
OpusCapitan TNS-Gallupilla teettämässä tutkimuksessa
tutkittiin yritysten välistä maksukäytäntöjä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tutkimuksesta ilmeni, että perinteinen suomalainen yrityskulttuuri, jossa maksuista huolehditaan ajallaan, on muuttumassa.
Jopa 82% vastanneista pk-yrityksistä kertoi asiakkaidensa
jättävän noudattamatta ennalta sovittuja maksuaikoja. Ruotsalaisista pk-yrityksistä vain 28% raportoi samasta ilmiöstä.
Norjassa puolestaan myöhästyneet maksut vaivasivat 38%
vastaajista.
Lisäksi lähes viidennes vastanneista suomalaisista pk-yrityksistä raportoi lähettämiensä
maksumuistutusten määrän lisääntyneen ja luottotappioidensa
kasvaneen.
Lakimuutos yritysten välisistä maksuajoissa astui voimaan
1.5.2015. Tämän jälkeenkin yrityksillä on mahdollisuus keskenään sopia 30 päivää ylittävistä maksuajoista. Toisaalta
OpusCapita on myös tuomassa suomalaisten yritysten ulottuville toimittajarahoitusjärjestelmää, jonka avulla pk-yritys
voi saada maksun itselleen muutamien päivien kuluessa, asiakkaanaan olevan suuryrityksen parempaa rahoitusasemaa
hyödyntämällä.
- Sekä eduskunnan hyväksymä lakimuutos, että uudet, markkinoille tulevat rahoitusjärjestelmät ovat hyviä mahdollisuuksia
tukea suomalaisten pk-yritysten
kilpailukykyä ja toimintavalmiuksia. Nämä ovat tärkeitä askeleita oikeaan suuntaan, summaa OpusCapitan Savolainen.
Jopa 82% vastanneista
pk-yrityksistä kertoi
asiakkaidensa jättävän
noudattamatta ennalta
sovittuja maksuaikoja.
- Sovituista maksuajoista ei pidetä kiinni, vaan yhä useampi yritys
saa rahansa myöhässä. Tämä on
noussut selvästi esiin myös keskusteluissamme yritysten kanssa. Maksuvalmiuden heikko
ennustettavuus ja kassavirran epävarmuus lisäävät rasitetta
pienten yritysten taloudelliselle tilanteelle ja toimintakyvylle”, OpusCapitan johtaja Miikka Savolainen sanoo.
Uusi maksuehtolaki käytäntöön
Eduskunta hyväksyi 3.maaliskuuta lakimuutoksen, jonka
mukaan yritysten välisen maksuajan ei tule ylittää 30 päivää. Kuitenkin vielä ennen lakimuutosta jopa 80% prosenttia
haastattelututkimukseen osallistuneista suomalaisista isoista
yrityksistä kertoi suunnittelevan maksuaikojen pidentämistä
nykyisestä.
5
75% OpusCapitan haastattelututkimukseen osallistuneista
suomalaisyrityksistä ilmoitti, että
maksuaikojen muutoksella tulee
jatkossa olemaan merkitystä heidän taloustilanteeseensa. Vastaavasti ruotsalaisista yrityksistä vain 41% arvioi maksuajoilla olevan selvää vaikutusta.
Norjalaisista näin arvioi vain 7 prosenttia vastaajista.
Haastattelututkimus toteutettiin joulukuussa 2014 ja maaliskuussa 2015. Haastateltavat koostuivat suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten yritysten talouspäättäjistä. Yhteensä
kolmessa maassa tehtiin 287 haastattelua.
Kesäduunarineuvoja Rina Knape
-kampanjassa mukana
ennätysmäärä työnantajia
1 588 euroa kuukaudessa
Keskimääräinen kokonaiseläke viime vuonna oli 1 588 euroa
kuukaudessa. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja
Kelan tilastotietoihin vuoden 2014 lopussa.
Kokonaiseläkkeen luvut kuvaavat Suomessa asuvia, työeläkettä tai kansaneläkettä saavia eläkeläisiä. Tähän tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä
saavat.
Miehen kokonaiseläke 1 803 euroa,
naisen 1 411 euroa
Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset.
Miesten keskieläke vuonna 2014 oli 1 803 euroa kuukaudessa, naisten 1 411 euroa.
Naisten eläke oli 78 prosenttia miesten keskieläkkeestä.
Kymmenen vuotta sitten (2004) naisten eläke-euro oli 77
senttiä ja 20 vuotta sitten (1994) 73 senttiä.
Miesten ja naisten väliset palkkaerot selittävät naisten työeläkkeiden matalampaa tasoa. Ansiotason lisäksi työuran
pituus vaikuttaa sukupuolten väliseen eroon. Joukossa on
myös naisia, jotka eivät ole olleet lainkaan työelämässä tai
heille kertynyt työeläke on jäänyt pieneksi. Tällöin eläke
muodostuu pääosin Kelan kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä.
Suomessa 1,5 miljoonaa
eläkkeensaajaa
Yhä useamman suomalaisen ostovoima perustuu eläkkeeseen. Jo yli neljännes Suomessa asuvista saa jotakin eläkettä:
vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, perhe-eläkettä tai
osa-aikaeläkettä.
Eläkettä saa yhteensä 1,5 miljoonaa henkilöä. Suomesta
maksettiin ulkomaille eläkettä 61 000 henkilölle.
Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2014 yhteensä
noin 27,5 miljardia euroa, joista työeläkkeitä 24,4 miljardia
euroa.
Vuonna 2014 työeläkettä sai 1 422 000 henkilöä. Heistä suurin osa, 1 184 000 henkilöä, oli vanhuuseläkeläisiä. Työkyvyttömyyseläkettä saavien joukko 173 000 on edelleen jatkanut
vähentymistään edellisvuodesta (183 000). Osa-aikaeläkettä
sai 16 000 henkilöä.
Viidettä kertaa järjestettävä Vastuullinen kesäduuni -kampanja on tänä vuonna saavuttanut ennennäkemättömän
suosion. Nuorten kesätöiden merkitys on tunnistettu, sillä
haasteen laadukkaiden kesätöiden tarjoamisesta on ottanut
vastaan jo yli 230 työnantajaa. Vastuullisten kesätyönantajien joukko on kasvanut yli 50:llä viime vuodesta.
Kampanjan projektijohtaja Päivi Salminen-Kultanen TMediasta arvioi kampanjan suosion kertovan, että huoli
nuorten työllistymisestä on todellinen. Myös vastuullisuus
on nouseva trendi yritysten toiminnassa.
– Vastuullisuus on konkreettisia tekoja. Tarjoamalla laadukkaita kesätyöpaikkoja nuorille työnantajat toteuttavat omalta
osaltaan yhteiskuntavastuuta ja tekevät hyvän ensivaikutelman tulevaisuuden osaajiin, Salminen-Kultanen huomauttaa.
Viime vuonna kesäduunikampanjassa mukana olleet työnantajat työllistivät yli 30 000 nuorta. Tänä vuonna mukana
on suuria ja pieniä organisaatioita monipuolisesti eri toimialoilta, joten tarjolla on kesätyöpaikkoja erilaisissa tehtävissä
ympäri Suomen.
Kampanja tavoittaa tänä vuonna
entistä paremmin itse nuoret, yläkoululaisista korkeakouluopiskelijoihin.
– Kampanjan siirryttyä TATin ja T-Median vetovastuulle
olemme pystyneet hyödyntämään kanaviamme ja verkostoamme nuorten tavoittamiseen. Kampanjasivuston lisäksi kesätyöasiat ja työnantajakumppanien sisällöt näkyvät
suositulla Kunkoululoppuu.fi-sivustolla. Myös aktiivisuutta
sosiaalisessa mediassa on lisätty ja videot otettu vahvasti
mukaan viestintään, kertoo kampanjan viestinnästä vastaava
Vesa Vilenius T-Mediasta.
6
P
alkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info
neuvoo jälleen nuoria kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Toukokuun alussa avattuun maksuttomaan Kesäduunariinfoon voivat ottaa yhteyttä nuorten lisäksi myös vanhemmat sekä työnantajat.
SAK:n, STTK:n ja Akavan palvelu on saanut joka kesä satoja
yhteydenottoja. Puhelimesta tai netin kautta voi pyytää apua
esimerkiksi palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin.
Vastuullinen kesäduuni 2015 -kampanja vaikuttaa aina kesän loppuun asti, joten vielä ei ole liian myöhäistä lähteä mukaan. Kampanjaan osallistuvat työnantajat sitoutuvat kuuteen vastuullisen kesätyön periaatteeseen, jotka ovat hyvä
hakijakokemus, mielekäs työ, perehdytys ja ohjaaminen
työhön, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kohtuullinen
palkka sekä kirjallinen työsopimus ja todistus.
Kesäduunarineuvoja Rina Knape muistuttaa, että työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisena.
– Ennen kuin allekirjoitat sopimuksen, lue teksti ja käy läpi
siinä mainitut työehdot sekä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Tarkista etenkin luvattujen työtuntien määrä. Epäselvät kohdat on hyvä selvittää ennen sopimuksen allekirjoittamista, Knape jatkaa.
Tutustu tarkemmin osoitteessa: www.kesaduuni.org
Palkkaerittelyn tai muun vastaavan tositteen kanssa tulee
olla tarkkana. Lomakorvausta on maksettava muutaman
tunnin pituisesta työsuhteesta.
Teksti: Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT
Teksti: Eläketurvakeskus
KESÄDUUNARI-INFO AUTTAA TAAS NUORIA KESÄTYÖASIOISSA
7
– Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein, ja sinulle on maksettu kaikki ilta-, viikonloppu- ja ylityökorvaukset. Huolehdi
kesätyön loputtua, että saat oikeat lomakorvaukset, Knape
huomauttaa.
Kesäduunarineuvoja korostaa, että kesätyöntekijälle kuuluu aina perehdytys työtehtäviin ja työhön. Perehdytys parantaa työturvallisuutta ja vähentää työtapaturmariskiä.
Kesäduunari-info aukesi maanantaina 4. toukokuuta ja on
avoinna perjantaihin 28. elokuuta saakka. Palvelu on toiminut tähän mennessä jo kymmenenä kesänä.
Neuvoja voi kysyä numerosta 0800 179 279 ja osoitteesta
www.kesaduunari.fi. Keskustelua käydään myös Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/kesaduunari ja Twitterissä
https://twitter.com/kesaduunari.
Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello
9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Palveluun voi soittaa nimettömänä.
Teksti ja kuva: STTK
OLETKO SAANUT VAROITUKSEN?
Varoitus on eri asia kuin työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen. Varoitus ei lakkauta työsuhdetta eikä
muuta työsuhteessa noudatettuja ehtoja. Varoituksen aiheellisuutta sellaisenaan ei myöskään voida saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi.
KKO:1987:113
Työntekijälle oli annettu varoitus työsopimuslain 15 §:n rikkomisesta ja huomautus 16 §:n rikkomisesta. Työsuhdetta ei niiden johdosta ollut irtisanottu eikä työntekijälle työsuhteen perusteella
kuuluvia oikeuksia muutenkaan vähennetty. Työntekijällä ei ollut oikeudellista tarvetta saada tutkituksi kannettaan toimenpiteiden perusteettomuudesta pelkästään sillä perusteella, että työnantaja
myöhemmin mahdollisesti vetoaisi niihin
Mitä sitten tehdä, jos työnantaja kuitenkin antaa varoituksen, jota työntekijä pitää perusteettomana? Vaikka asiaa ei
voidakaan saattaa tuomioistuimeen, on työntekijän varmuuden vuoksi syytä kirjallisesti riitauttaa annettu varoitus.
Menettely luo suojaa sitä vastaan, että työnantaja myöhemmin vetoaa varoitukseen esimerkiksi irtisanoessaan työsopimuksen. Jos saat varoituksen, ota yhteyttä liiton työsuhdeneuvontaan:
puh. 09 2294 7171 tai [email protected]
Teksti: Markku Vuorinen, lakimies
Suomalaiset arvostavat työkavereissaan
Suomalaiset työyhteisöt pursuavat energisiä, positiivisella
asenteella varustettuja hyviä tyyppejä, vaikka työyhteisöistä
usein puhutaankin negatiiviseen sävyyn. Työpaikan hyvä
tyyppi on tyypillisesti henkilö, joka hoitaa tunnollisesti omat
tehtävänsä, auttaa työkaveria kiireen keskellä ja piristää päivää huumorintajullaan. Hänen kanssaan viihdytään myös
työajan ulkopuolella.
hyvä pakkipari ja nautitaan arjen pienistä iloista työssä. Parasta Niinassa on se, että hän ehtii aina auttamaan ja tekee
oman työnsä todella tunnollisesti”.
Nämä suomalaisten arvostamat piirteet hyvässä työkaverissa
ovat nousseet esiin Baronan #parastyökaveri2015-kilpailussa, jonka tavoitteena on löytää Suomen paras työkaveri.
Kilpailu starttasi helmikuun puolivälissä ja maaliskuun loppuun mennessä työkavereita oli ilmiannettu toista sataa. Kilpailuun osallistuttiin valokuvalla ja kertomalla, mikä tekee
työkaverista Suomen parhaan.
Valokuvien lisäksi Barona on koonnut yhteen kirjoituksia
hyvästä työkaveruudesta ja sen vaikutuksesta työyhteisöön.
Kirjoitusten perusteella vaikuttaisi siltä, että jokaisen menestyvän yrityksen taustalla on nimenomaan huippuporukka,
täynnä hyviä työkavereita.
Millainen on paras työkaveri?
Hyvän työkaverin kanssa hullutellaan vapaa-ajalla, rampataan ylös alas toimiston portaita tai pohditaan syvällisiä työpaikan taukohuoneessa. Eräs #parastyökaveri2015-kilpailuun osallistunut kuvailee työkaveriaan seuraavasti: “Niina
on maailman parhain ja luotettavin työkaveri ja hänestä on
tullut myös ystävä työajan ulkopuolella. Ollaan yhdessä tosi
Hyvä porukka on avain yrityksen
kasvuun
Vuosi sitten perustetun Wunderdogin tuorein tulokas Vivi
Brooke toteaa blogikirjoituksessaan osuvasti: ”Loppujen lopuksi yrityksellä, joka koostuu pelkästään hyvistä tyypeistä,
ei voi mennä muuta kuin hyvin! He muokkaavat ja luovat
sen työyhteisön, jossa sekä halutaan tehdä töitä että rakastetaan sitä mitä tehdään. Se, että välitetään siitä mitä tehdään,
näkyy työn laadussa ja lopputuloksessa, eikä sitä pidä vähätellä”.
LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan,
kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan
sekä jäsenedut - järkevään hintaan.
Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä
työkaverille, ystävälle tai tuttavalle.
LTA :han voivat liittyä kaikki, jotka ovat
suorittaneet liiketalouden tutkinnon
(aina merkonomista ja datanomista
tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin)
ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä.
Käy tutustumassa Suomen parhaisiin työkavereihin ja blogikirjoituksiin osoitteessa www.parastyokaveri2015.fi
Teksti ja kuva: Barona
8
Liiketalouden Liitto on liiketalouden osaajien oma yhteisö.
Liiton jäsenyydestä on iloa ja hyötyä monissa työelämän tilanteissa:
Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa
kirjoa suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy
Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2015, (liiton
jäsenmaksu loppuvuodelle 1.7. jälkeen on
vain 81 euroa, työttömyyskassajäsenyyden
kanssa 105 euroa) saatte molemmat
kahdenkymmenen euron (20€) arvoisen
S-ryhmän lahjakortin.
Kampanja on voimassa 1.7.2015 – 31.12.2015 ja siihen voivat osallistua
kaikki Liiketalouden Liitto LTA:n varsinaiset jäsenet.
9
TUNNETKO
VUOSILOMAAN
LIITTYVÄT OIKEUTESI?
Lomaa kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta, eli
niiltä kalenterikuukausilta, jolloin työntekijälle on kertynyt
vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää
(esim. äitiysvapaan aika on työssäolon veroista aikaa). Jos
työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14
työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa
kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi
lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään
35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.
Valtiolla, kunnalla ja yliopistolla työskennellessä vuosilomaa kertyy virka- ja työehtosopimuksen taulukkojen mukaisesti palvelusvuosiin pohjautuen.
Kuuluuko minulle maksaa lomarahaa?
Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin. Lomarahan maksamisesta, joka on useimmiten 50 % lomapalkan
määrästä, on sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa.
Kertyykö minulle lomaa
perhevapaiden ajalta?
Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén
Kuva: Lauri Kytömaa
Vuosilomalain perusteella työssäolon veroisena aikana pidetään mm. äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan
aikaa, eli vuosilomaa kertyy näiltä ajoilta täysimääräisesti.
Minkä verran minulle kertyy
vuosilomaa työsuhteen alussa?
Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää
kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, eli ajalla
1.4.–31.3. lomaa kertyy yhteensä 30 kalenteripäivää.
Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (eli 31.3. mennessä) jatkunut yhdenjaksoisesti alle
vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työsuhteen alussa kannattaa yrittää sopia jo työsopimuksessa
siitä, että vuosilomaa kertyisi heti työsuhteen alusta lähtien
2,5 pv/kk.
10
Miten vuosilomapalkkani lasketaan,
jos olen osan vuotta osittaisella
hoitovapaalla?
Lomapalkan laskentasääntö määräytyy sen mukaisesti, mitä
palkkaustapaa sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Eli jos on työskennellyt koko lomanmääräytymisvuoden 1.4.2014–31.3.2015 kokoaikaisessa työssä, ja jää osittaiselle hoitovapaalle esim.1.4.2015, maksetaan kesälomapalkka
kesällä 2015 kokoaikatyön palkan mukaisesti. Vastaavasti jos
on ollut osittaisella hoitovapaalla koko lomanmääräytymisvuoden, ja jatkaa kokoaikatyössä 1.4., määräytyy vuosilomapalkka osa-aikatyön palkan mukaisesti.
Lomapalkka maksetaan prosenttiperusteisesti niissä tilanteissa, kun työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on
muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka on 9 prosenttia, tai työsuhteen
jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden
loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta.
Käytännössä siis jos on jäänyt esim. osittaiselle hoitovapaalle 1.8.2014, lasketaan vuosilomapalkka kesälomalla
2015 prosenttiperusteisesti 1.4.2014- 31.3.2015 kertyneestä
palkasta.
Voiko työnantaja pakottaa pitämään
kertyneet vuosilomani
irtisanomisajalla?
Vuosiloma voidaan määrätä pidettäväksi ainoastaan lomakaudella (2.5.–30.9). Käytännössä kesäloman osuus, joka
kertyi 31.3. mennessä, voidaan määrätä pidettäväksi irtisanomisajalla, jos irtisanomisaika sijoittuu ajalle 2.5.- 30.9.
Loman ajankohdasta tulee kuitenkin ilmoittaa kuukautta
ennen loman alkamista, tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.
Milloin vuosiloma tulee antaa?
Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava
lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on
annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on pääsääntöisesti annettava
yhdenjaksoisena, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa 12 arkipäivää ylittävän loman osalta.
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta,
jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna
ennen lomakauden alkua. Eli työntekijä ja työnantaja voivat sopia siitä, että työntekijä pitää lomaa jo kalenterivuoden
alusta ennen lomanmääräytymisvuoden (31.3.) päättymistä,
tai että hän pitää sen vasta seuraavan kalenterivuoden puolella ennen 2.5.
Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan
pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Eli 30 päivän lomasta voidaan 18 päivää sopia pidettäväksi vasta seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä.
11
Arkipäivät maanantaista lauantaihin kuluttavat vuosilomapäiviä, eli normaalilta arkiviikolta kuluu yhteensä 6
vuosilomapäivää, jos loma pidetään kokonaisena viikkona.
Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä
vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä
johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta
antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.
Kuuluuko minulle maksaa
luontoisetuudet, kuten lounassetelit
myös loman ajalta?
Vuosilomalain perusteella palkkaan kuuluvat luontoisedut
on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman
aikana, korvataan rahalla. Esimerkiksi ravintoetu, joka ei ole
työntekijän käytettävissä loman aikana, korvataan rahassa.
Jos työntekijälle annetaan lounasseteleitä myös loman ajalta,
ne arvostetaan nimellisarvoonsa, koska lounasseteleitä voi
antaa verotusarvoon vain yhden työpäivää kohden.
Saako työnantaja muuttaa jo sovittua
vuosiloman ajankohtaa?
Jo vahvistettua jo sovittua loman ajankohtaa työnantaja ei
voi yksipuolisesti muuttaa. Jos työnantaja kuitenkin muuttaa jo sovittua loman ajankohtaa lakisääteisiä ilmoitusaikoja
noudattamalla (eli viimeistään kahta viikkoa ennen loman
alkua), ja työntekijä on ehtinyt jo varaamaan itselleen esim.
lomamatkan, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle täysimääräisesti loman peruuntumisesta aiheutuneet
kustannukset.
Voinko siirtää vuosilomani ajankohtaa,
jos sairastun?
Jos sairastut vuosilomalla, tulee vuosiloma pyynnöstä siirtää
myöhempään ajankohtaan jo heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Loman siirtoa tulee pyytää nimenomaisesti
heti työkyvyttömyyden alkaessa, ja pyydettäessä on toimitettava lääkärintodistus. Siirretty kesäloma on annettava
lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden
alkua. Mikäli loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen
saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei
työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin
tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.
Kuva: Kati Oksman
Kuva: Antero Aaltonen
Kuva: Liisa valonen
Teksti: Kati Oksman
Työelämän joustot
Anna Kokko
Marja Tuomi
Anja Lahermaa
Pienen yrityksen voi olla
vaikeampi joustaa
Nykylainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisin erilaiset joustoja työelämässä. Eniten on tehtävää
asenteiden muuttamisessa työpaikoilla, sanovat
Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko ja
STTK:n lakimies Anja Lahermaa.
Perheystävälllisyys työpaikoilla tarkoittaa asenteita ja tekoja, joilla on myönteisiä vaikutuksia
perheiden arkeen ja hyvinvointiin.
”Perheystävällisyys voi olla pieniäkin tekoja. Esimerkiksi palaveriaikojen muuttaminen ydintyöajalle, jolloin ne eivät mene päällekkäin lapsen
päivähoitoon viennin tai noudon kanssa. Keinoja toimia perheystävällisesti on paljon aina
työvuorosuunnittelusta etyömahdollisuuksiin.
Eri työpaikoille sopivat erilaiset keinot”, sanoo
Kokko.
Perheystävällisyys tarkoittaa eri elämänvaiheessa eri asioita. Yksin elävälläkin voi olla hoivavastuuta esimerkiksi iäkkäistä vanhemmistaan.
Nykylainsäädäntö ei aina tunnista erilaisia perhemuotoja. Lahermaa on mukana STM:n asettamassa työryhmässä, joka pohtii, miten lainsäädäntöä voisi muuttaa yhdenvertaisemmaksi
yksinhuoltaja-, etävanhempi-, adoptio-, monikko-, sateenkaari ja sijaisperheiden osalta.
12
Yritykset ovat eri lähtöviivalla kyvyssä joustaa riippuen resursseista, kuten koosta, toimialasta, historiasta ja johtamiskulttuurista.
”Suuryritykset pystyvät usein tekemään paljonkin, jos haluavat. Pienissä yrityksissä, esimerkiksi parturikampaamossa, voi olla suuria haasteita, jos joku sairastuu tai jää perhevapaille. Tällaisissa tapauksissa kyky joustaa voi olla heikompi,
vaikka tahto olisi hyvä”, Kokko sanoo.
Sukupuolella on väliä
Suomessa nainen on tyypillisesti pitkään poissa työelämästä
äitiyden takia. Pitkät poissaolot syövät naisen työmarkkinaarvoa, osaamista ja pienentävät eläkekertymää.
Miehien isyysvapaa on tällä hetkellä 54 päivää, äitiysvapaa
on 105 päivää. Vanhempainvapaa, 158 päivää, on jaettavissa
molemmille vanhemmille.
”On surullista, että äidin oletetaan pitävän vanhempainvapaan automaattisesti kokonaan. Jos isä on kotona äidin
pikku-apulaisena kaksi viikkoa, se ei vielä paranna naisen
työmarkkina-asemaa. Isien pitäisi jäädä lasten kanssa kotiin
niin, että äiti voi palata töihin välillä”, Lahermaa sanoo.
Sukupuolella on merkitystä myös rekrytointipäätöksiä tehtäessä. Anna Kokko mainitsee toukokuussa mediassa esillä
olleen Metsä Groupin esimerkin, jossa nuorelle teekkarille
oli sanottu, etteivät palkkaa naisia. Asian noustessa julkisuuteen, yhtiö pyysi anteeksi. ”Nuorille naisillekin on tärkeä
päästä kiinni ensimmäisiin oman alan työpaikkoihin.
”Yritysten rekrytointipäätöksillä on jo varhain suoria ja
välillisiä vaikutuksia naisten työuriin ja etenemiseen, palkkaukseen ynnä muuhun.”, Kokko sanoo.
Ihannemaa Hollanti?
Vapaaehtoisen, määräaikaisen osa-aikatyön yleistyminen
Suomessa helpottaisi työn ja perhe-elämän yhdistämistä.
Lahermaa ja Kokko nostavat esimerkiksi Hollannin, jossa
osa-aikatyö on huomattavasti Suomea yleisempää. Siellä perheellinen siirtyy usein osa-aikatyöhön määräajaksi, kun lapsi
on pieni.
Suomessa joustava hoitoraha alle kolmevuotiaiden lasten
hoitamisessa auttaa taloudellisen menetyksen kanssa, kun
siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön”, Lahermaa muistuttaa.
Isoin ongelma osa-aikatyön vähyyteen tuntuu molempien
mielestä olevan asenteet.
Lisäksi Laherma mainitsee pari käytännön muutosta, jotta
osa-aikatyön tekeminen helpottuisi Suomessa. ”Jotta osa-aikaiseen työhön olisi helpompi siirtyä, tarvitaan lisää joustoa
päivähoitomaksuihin” ja lakimuutos, joka parantaisi työntekijän vaikutusmahdollisuutta työajan sijoittelussa.
”Jos toivoo esimerkiksi nelipäiväistä työviikkoa ja työpaikalla ei pääse sopuun osa-aikatyöhön siirtymisen yksityiskohdista, on työaika 30 h/viikko, mutta työntekijä on joka
päivä töissä”, kuvailee Lahermaa nykyisen työsopimuslain
ongelmakohtaa.
Myös omaishoitajilla on oikeuksia
Lähes jokaisella suomalaisella tulee jossain vaiheessa elämässä eteen tilanne, jossa omainen sairastuu.
Suomessa omaisia tai läheisiä auttavia arvioidaan olevan
yhteensä noin 1,2 miljoonaa, joista pääasiallisia auttajia on
13
noin 300 000. Liki 700 000 työssäkäyvää eli joka kolmas työssäkäyvä huolehtii ansiotyön ohella apua tarvitsevasta läheisestään.
Noin 65 000 suomalaisen arvioidaan toimivan etäomaishoitajina. Tyypillistä etäomaishoitajuudelle on, että
hoiva vaatii jatkuvaa sitoutumista ja on usein sekä taloudellisesti että henkisesti varsin raskasta. Omainen voi matkustaa
joka viikonloppu huolehtimaan läheisestään auttaen kodinhoidollisissa ja ruokahuollon tehtävissä, ja siten varmistaa
läheisensä pärjäämisen seuraavan viikon aikana. Viikolla
etäomaishoitaja saattaa olla jatkuvasti yhteydessä läheiseensä
puhelimitse tai muita sähköisiä keinoja käyttäen.
Omaishoitajat- ja läheiset liiton toiminnanjohtaja Marja
Tuomen mukaan Suomessa on melko paljon mahdollisuuksia erilaisiin työelämän joustoihin. Ongelma on se, ettei niistä joko tiedetä tai tiedoteta työpaikoilla.
Omaisen hoitoa pystyy järjestelemään mm. liukuvan työajan, lyhennetyn työajan, osa-aikaeläkkeen, vuorotteluvapaan, omaishoitajien hoitovapaan, säästövapaan tai työaikapankin kautta.
Suu auki työpaikalla
Tuomen mukaan vain noin puolet hoivaajista kertoo työpaikoilla omasta tilanteestaan, jolloin kaikkia käytössä olevia
joustoja ei ehkä tule otettua käyttöön.
”Avoin keskustelu olisi molempien etujen mukaista: hyvä
työntekijä pystyy jatkamaan työssään, poissaolot vähenevät,
työnantajan ei tarvitse ryhtyä uusiin rekrytointeihin ja työnantaja saa mainetta hyvänä ja henkilöstönsä hyvinvoinnista
kiinnostuneena ja välittävänä työnantajana.” Tuomi sanoo.
VÄESTÖLIITON PERHEYSTÄVÄLLISESTI
TÖISSÄ -HANKKEEN SIVU:
http://www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo/
Sivustolla on testi, jonka avulla voi testata oman
työpaikan perheystävällisyyden, esimiehen muistilista
sekä linkit lakeihin, jotka säätelevät perheen ja työn
yhteensovittamista.
4. TYÖN JAKAMISEN OPETTELU
1. OTA ASIOITA AVOIMESTI PUHEEKSI
Laki mahdollistaa sopimisen paikallisesti monista asioista.
Avoin puhuminen on kaiken a ja o ratkaisujen
löytämiseksi. Kannattaa uskaltaa ottaa asioita
puheeksi lähiesimiehen tai luottamusmiehen
kanssa.
”Jos oma elämäntilanne on haastatava, asian voi
ottaa esille avoin mielin ja ideoida vaikka yhdessä työnantajan ratkaisu”, Lahermaa vinkkaa.
2. RESURSSEJA TYÖPAIKAN
KEHITTÄMISEEN
-Työpaikalla on hyvä olla muutama henkilö, jotka voivat kerätä työpaikan kehitysideoita ja viedä niitä eteenpäin toteutukseen, Anna Kokko
ehdottaa.
-Tasa-arvosuunnitelmat ovat pakollisia yli 30
henkilön työpaikoilla. Niitä on päivitettävä määräajoin ja päivittämisestä on tiedotettava henkilöä. Lahermaa uskoo, että työpaikkakohtaiset
tasa-arvosuunnitelmat ovat oivia välineitä tasaarvon lisäämiseksi. Tasa-arvosuunnitelmasta voi
tehdä työpaikan kilpailuvaltin. Tasa-arvosuunnitelmissa kannattaa huomioida ns. elinkaariajattelu ja se, että eri työpaikoille sopii eri ratkaisut.
”Ne löytyy yhdessä hakemalla ja miettimällä”,
Lahermaa painottaa.
3. HYVIN ENNAKOIDUT JA ETUKÄTEEN MIETITYT SIJAISRATKAISUT
Tämä on tärkeää, jotta työt ei kaadu muiden
niskaan, jos joutuu äkillisesti hakemaan sairasta
lasta tai katsomaan kaatunutta äitiä kesken päivän.
14
Liian usein käy niin, että henkilö siirtyy osa-aikatyöhön, mutta mitään tehtäviä ei vähennetä.
Silloin osa-aikaiseksi siirtyvä koittaa tehdä samat
työt lyhyemmällä työajalla ja pienemmällä palkalla.
Tässä on suomalaisilla työpaikoilla opettelun
paikka.
Omaishoitajat -ja läheiset liitto ry on paikallisosastojensa
toimesta julkaissut oppaat työnantajalle ja työntekijälle.
Oppaat on päivitetty 2014.
LINKKI OPPAISIIN:
Omaishoitajat.fiaMateriaalipankkiaKirjat ja oppaata
Ansiotyö ja omaishoito - tietoa työnantajille
Ansiotyö ja omaishoito - tietoa läheistään hoitaville
5. TASA-ARVO ON YRITYKSEN
KILPAILUVALTTI
Työnantajat hyötyy joustoista saamalla sitoutuneet työntekijät ja pienemmät sairaspoissaolotilastot. Yrityksien kannattaa brändätä itsensä
perheystävälliseksi työnantajaksi.
Kuva: Eero Nerelli-Antell
6. PERHEYSTÄVÄLLINEN YRITYS KANNUSTAA MYÖS ISIÄ JÄÄMÄN KOTIIN
Yrityskohtaisissa tasa-arvosuunnitelmissa huomioidaan erilaiset vaihtoehdot ja kannustetaan
myös isiä pitämään vanhempainvapaita.
7. TASAPUOLISET REKRYTOINNIT
Sukupuoli ei ole yksi rekrytointiperusteista. Ei
ketjuteta naisia määräaikaisissä työsopimuksissa mahdollisen lisääntymisen tuoman hoivavelvoitteen takia.
8. TASAPUOLISEN KOHTELUN
VELVOITTEEN YMMÄRTÄMINEN
Tasapuolista ei ole se, että kaikille pitää olla samat edut, ja jos niitä ei ole mahdollista työpaikalla saada kaikille, kukaan ei saa mitään. Tasapuolisuutta voi toteuttaa myös siten, että samassa
tilanteessa (esim. sama työtehtävää tekeviä tai
samassa perhetilanteessa) olevia kohdellaan samalla tavalla. Silloin ei tule eteen sitä tilannetta,
että pärstäkertoimella on väliä, Kokko sanoo.
Esimiehillä on oltava hyvää tietotaitoa näistä
asioista, jolloin voidaan tehdä hyviä päätöksiä.
Tilannekohtaisia linjauksiakin voi tehdä, kunhan
on olemassa jotkut yleisemmät linjat ja perusperiaatteet
15
Teksti: Sonja vainio
Kuva: Maaret Tiensuu
Työpaikoilla säästetään
lomaresursseista
Viime vuosien trendi on ollut, että yritykset odottavat työntekijän hoitavan työasioita lomallaankin. Heinäkuu on yleisin lomakuukausi Suomessa, mutta monissa kansainvälisissä
yrityksissä tehdään töitä myös heinäkuussa. Tämä voi aiheuttaa painetta. Lain mukaan lomalla ei kuitenkaan tarvitse
tehdä töitä. Jos lomalla joutuu esimerkiksi päivystämään,
pitäisi siitä maksaa erillinen korvaus.
Käytännössä monilla työpaikoilla säästetään eikä oteta kesätyöntekijöitä. Kussakin työyhteisössä on oma kulttuurinsa
ja omat tavat toimia myös lomien suhteen. Mikäli kesätyöntekijää ei palkata, olisi hyvä sopia etukäteen kuka sijaistaa
loman aikana ja miten työt jaetaan.
Kenelle loma kuuluu lain mukaan?
Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa
2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun
mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä
lomanmääräytymiskuukaudelta.
Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia eikä
siten ansaitse lainkaan vuosilomaa, on työsuhteen kestäessä
oikeus halutessaan saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.
A
jatus kesälomasta saa hymyn huulille.
Kesä on ovella ja pian koittaa useilla
myös loman aika. Kesälomaan yhdistyy paljon odotuksia ja osa saattaa
kokea jopa stressiä loman suunnittelusta. Kysymyksiä on monenlaisia. Milloin voi pitää lomaa?
Kenen kanssa loman viettää? Millaisia suunnitelmia tekee? Milloin on parhaat lomasäät? Onko
töistä oikeasti mahdollisuus irrottautua lomalla?
PHT-ilmoitus, perhejaksot
16
17
Rajojen asettaminen on sinun
tehtäväsi
Näin sanoo laki, mutta miten asia käytännössä toteutuu?
Onko loma työntekijän omaa aikaa, jolloin on mahdollista
viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa vai vietetäänkö loma
niin, että työnantaja hyötyy siitä?
Rajojen asettaminen ei aina ole helppoa. Voi olla vaikeaa sanoa ei, varsinkin jos työpaikalla on ollut taloudellisia
haasteita ja esimerkiksi YT:den uhka leijuu ilmassa. Toisaalta
OLETKO LOMAN TARPEESSA?
Leikkimielinen testi, joka kertoo oletko loman tarpeessa.
Mieti itseäsi viimeisten kuukausien aikan ja vastaa ”kyllä” tai ”ei”
kuhunkin kysymykseen.
1. Sinulla on vaikeuksia herätä ja painat
aamuisin torkku-nappia. K/E
2. Urheilumotivaatiosi on ollut kadoksissa
viimeiset kuukaudet. K/E
3. Olet nähnyt auringonlaskun viimeksi
telkkarissa. K/E
4. Työkaverisi/perhe ovat sanoneet, että
tarvitset lomaa. K/E
5. Et ole jaksanut juhlia pitkään aikaan. K/E
6. Et muista miltä auringon lämpö tuntuu
iholla. K/E
varmaa työpaikkaa ei tänä päivänä ole kenelläkään ja kannattaa muistaa, että jos sanot ”kyllä” työnantajalle, samalla sanot
”ei” omalle hyvinvoinnille ja perheellesi. Työnteko loman aikana on pois yhteiseltä perhe- tai parisuhdeajalta.
Ilman lomaa ei kukaan jaksa
Loman merkitystä terveyteen on tutkittu jonkin verran. Tutkimuksissa on todettu, että loman pitämättä jättäminen nostaa riskiä sairastua sydänoireisiin. Psyykkisen hyvinvoinnin
on tutkimuksissa todettu paranevan jo lyhemmänkin loman
aikana.
Palautumiseen tarvittavan ajan kesto riippuu työntekijän
kuormittumisen määrästä. Tutkimuksissa on todettu myös,
että mitä kuormittuneempi työntekijä on, sitä pidempi irtautuminen työstä on tarpeen.
Yllättävää kyllä, loman hyvinvointivaikutukset ovat lyhytkestoisia. Tästä syystä suositellaan, että lomia kannattaa pitää
vuoden aikana useampia.
Lomailu hyödyttää myös työnantajaa
On lyhytnäköistä ajatella, että yritys säästää, jos työntekijät
tekevät töitä lomallaan. Kuten edellä tuli esille, henkinen
kuormitus kasvaa, jos työstä ei ole taukoa. Loma ja tauko
työnteosta auttavat aivoja toimimaan paremmin, ihmisen
energiataso nousee, lepo auttaa kehoa toimimaan paremmin
ja vahingollisen stressihormonin taso laskee.
Lepotilassa aivot ovat tuottavimmillaan ja uusien ideoiden
7. Pysyt hereillä kahvin voimalla ja juot työpäivän aikana useita kuppeja. K/E
8. Olet itse sitä mieltä, että olet todella loman
tarpeessa. K/E
9. Työt kyllästyttävät ja toivot, että voisit karata
hetkeksi jonnekin. K/E
10.Elämä tuntuu loputtomalta raatamiselta. K/E
11.Mikäli sait enemmän kuin 2 ”kyllä” vastausta,
olet loman tarpeessa. Ota yhteys esimieheen
ja sovi lomasta. Ole terveellä tavalla itsekäs,
siitä hyödyt eniten sinä itse, mutta myös läheisesi ja yllättävää kyllä, myös työnantajasi.
synty on helpompaa. Työn touhussa unohdetaan, että mitä
rennompia ja levänneempiä olemme, sitä tehokkaampia itse
asiassa olemme. Hyvin levänneet työntekijät ovat työssään
tyytyväisempiä, sitoutuneempia ja oma-aloitteisempia sekä
oppivat helpommin uusia asioita.
Mitä jos työntekijät määräisivät itse
milloin ja miten paljon lomaa pitävät?
Amerikassa on muutama yritys, joissa työntekijät saavat
itse päättää lomansa ajankohdan ja pituuden. Muun muassa
Netflix, Evernote ja Groupon ovat pitäneet tälläistä käytäntöä
voimassa. Amerikassa lomat perinteisesti ovat lyhyitä ja siellä
työntekijä saa pitää yhteensä vain 16 päivää lomaa (sisältäen
kansalliset vapaapäivät).
Netflixillä lomaa saa pitää miten paljon tahansa, kun pitää
huolen siitä että oma vastuualue ja rooli tiimissä on hoidettu
jollain tavalla loman aikana.
Pelkästään hyvää ei tässäkään järjestelmässä ole, toiset ovat
vastuuntuntoisempia kuin toiset ja joillakin loma saattaa jäädä pitämättä kokonaan. Ajatus on kuitenkin kiinnostava. Tulevaisuudessa tullaan menemään yhä enemmän siihen, että
työntekijä on vastuussa tietyn osa-alueen tehtävistä ja niiden
sujuvuudesta ja samoin itse määrittelee oman työaikansa ja
vapaa-aikansa.
Sonja Vainio, työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja® Artikkelin kirjoittaja on toiminut
rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä couchannut
useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää
ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat
sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä
www.valmennusvainio.com UUSIA ETUJA
LIIKETALOUDEN
LIITON JÄSENILLE!
Liiketalouden Liiton jäsenille on nyt tarjolla
mittava määrä uusia jäsenetuja, kun LTA liittyi
mukaan Jäsenedut.fi -palveluun. Käy tutustumassa palvelussa tarjolla oleviin jäsenetuihin
osoitteessa www.jasenedut.fi. Myös uutiskirje
kannattaa tilata, jotta saat tiedon uusista eduista ja tarjouksista suoraan sähköpostiisi.
Lue tästä ohjeet:
MITEN SAAN EDUT KÄYTTÖÖNI?
1. verkkokaupoissa käytettävät koodit ja ohjeet löytyvät
tuotesivuilta
2. Henkilökohtaisessa asioinnissa:
Jäsenedut.fi -palvelun käyttäjien on esitettävä tunnistekortti saadakseen jäsenedut. LTA:n jäsenkortti, jossa on
Jäsenedut.fi –logo. HUOM! Uudet jäsenkortit lähetetään
alkukesästä kaikille jäsenille! Uutta jäsenkorttia odotellessa henkilökohtaisen asioinnin palvelut ovat käytettävissä
tulostettavalla Jäsenedut.fi -kortilla, jonka saat halutessasi
sähköpostitse liiton toimistosta.
USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ:
Yritän kirjautua mutta saan viestin että sähköpostiosoitetta ei löydy. Sinun pitää olla rekisteröitynyt käyttäjä, muuten sähköpostiosoitettasi ei löydy etkä pääse
sisään palveluun.
Yritän rekisteröityä ja saan viestin että sähköpostiosoite on jo käytössä. Olet jo rekisteröitynyt palveluun,
joten Sinun pitää valita “kirjaudu sisään” -vaihtoehto.
Pitääkö minun joka kerta kirjautua? Kun kirjaudut sisään palveluun, voit laittaa rastin ruutuun “muista minut”,
näin pysyt sisään kirjautuneena koko ajan (edellyttäen
että käytät samaa konetta/selainta).
Unohditko salasanasi? Käyttäjätunnuksena toimii
sähköpostiosoite. Voit kirjautua ja tilata uuden salasanan
tämän linkin kautta.
Miten voin tilata uutiskirjeen?
1. Olet jo rekisteröitynyt: kirjaudu palveluun, valitse
“tilin asetukset”, ruksaa kohta “salli uutiskirje”.
2. Et ole vielä rekisteröitynyt: rekisteröidy palveluun ja
ruksaa kohta “salli uutiskirje”.
Uutiskirje lähetetään pääsääntöisesti kuukauden alussa.
Mikäli kumppanimme tarjous on “äkkilähtö” -tyylinen, niin
saatamme lähettää siitä erillisen ilmoituksen. Voit muuttaa tilin asetuksia tai poistaa rekisteröitymisesi milloin
haluat.
Miksi minun pitää rekisteröityä nähdäkseni
tarjoukset?
Jäsenedut.fi-palvelu on suljettu palvelu, jonka tarjouksia
voi hyödyntää vain palveluun rekisteröityneet henkilöt.
Mukana olevat yritykset eivät myöskään halua, että tarjoukset ovat julkisesti nähtävillä. Samoin verkkokauppojen
alennuskoodien jakaminen julkisesti ei ole mielekästä.
Suljetun palvelun tarjoukset eivät myöskään päivity hintavertailusivustoille, jossa ne aiheuttaisivat sekaannusta.
Miksi edusta pitää kertoa ennen maksua? Kerro aina
ennen maksun suorittamista oikeudestasi alennukseen,
näin saadaan kerralla kassaan oikea summa.
Miksi rekisteritietoihin kysytään sähköpostiosoite ja
sähköpostini salasana? Käyttäjätunnuksena on sähköpostiosoite sen vuoksi, että se on helppo muistaa. Salasanaksi ei tule laittaa sähköpostin salasanaa, vaan pitää
keksiä jokin muu yli 6 merkkiä pitkä salasana (ei erikoismerkkejä). Jos salasana unohtuu, niin palvelusta voi tilata
uuden ja voit vaihtaa sen mieleiseksesi.
Tilasin salasanan eikä se enää toiminut toisella kirjautumiskerralla. Kun tilaat uuden salasanan, se tulee
vaihtaa heti käyttäjätilin asetusten kautta, sillä salasana
on kertakäyttöinen. Asetukset löytyvät heti kun olen
kirjautunut palveluun.
Sähköpostiosoitteeni vaihtuu miten minun pitää
toimia? Laita pyyntö sähköpostiosoitteen muutoksesta
marjaliisa.hakli (at)jasenedut.fi
Haluan poistaa rekisteritietoni, miten toimin? Laita
sähköpostitse pyyntö poistamisesta osoitteeseen marjaliisa.hakli (at) jasenedut.fi. Muista mainita nimesi, liittosi,
jäsennumerosi ja sähköpostiosoitteesi. Tietojasi ei säilytetä poistamisen jälkeen enää rekisterissä. Voit rekisteröityä
halutessasi palveluun uudelleen (ehdot täyttämällä).
Mihin rekisteritietojani käytetään? Rekisteritietoja ei
luovuteta kolmansille osapuolille, ainoastaan jäsenstatuksen tarkistus suoritetaan ilmoittamastasi liitosta.
Uutiskirjeen tilaajista on oma lista ja mobiilimarkkinointilupa kysytään erikseen
Onko rekisteröityminen turvallista? On, sivusto on suojattu, eikä palvelussa kysytä henkilö- tai pankkitunnuksia
eikä muita vastaavia tietoja.
Saako alennuskoodeja jakaa kavereille? Verkkokauppaetuja saa käyttää perheenjäsenet, mutta alennuskoodeja ei saa antaa ulkopuolisille. Tilaukset verkkokauppoihin tulee tehdä kirjautuneena Jäsenedut.fi -palveluun.
Teksti: Liiton toimisto
Lähde (Usein kysytyt kysymykset): Jäsenedut.fi -sivusto
VUODEN AIKUINEN
LIIKETALOUDEN OSAAJA 2014
Teksti: Liiton toimisto, järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen
Kuvat: Liiton toimisto, viestintäassistentti Krista Jarner
MERCURIAn Airi Taulos ja VALO 2014: Joni Niittyvuopio
Kunniamaininnan saanut Luksian Saila
Heinimäki sekä LSR:n Johanna Vesterinen ja
OPH:n Seppo Hyppönen
Opetushallituksen opetusneuvos Seppo Hyppösen onnittelupuhe
V
uoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja-kilpailussa
menestyneiden aikuisopiskelijoiden saavutuksia juhlittiin 18.3., kun vietettiin kilpailun palkintojenjakoa.
Juhlapaikkana toimi kilpailussa ensimmäisen sijan korjannut
MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. Tervetuliaispuheessaan oppilaitoksen rehtori Tiina Immonen mainitsikin,
että arvojen mukainen toiminta on näkynyt muun muassa
menestyksenä VALO-kilpailussa vuosien varrella.
Varsinaisesta juhlapuheesta vastasi kansanedustaja Antti
Kaikkonen (kesk.), joka mainitsi miten hieno koulutus liiketalouden perustutkinto on, koska se tarjoaa mahdollisuudet
toimia mitä erilaisimmissa tehtävissä. Liiketalouden perustutkinto avaa siten lukemattomia ovia työelämään. Kaikkosen mukaan Suomi tarvitsee osaamista tulevaisuudessakin,
sillä sarjatuotannon kilpailussa ei todennäköisesti tulla jat-
20
Kansanedustaja Antti Kaikkonen piti
juhlapuheen
kossakaan pärjäämään. Näyttötutkinnoissa on erityisesti
mahdollista käyttää hyväksi jo aiemmin esimerkiksi työelämässä hankittua osaamista.
Ennen varsinaista palkintojenjakoa Opetushallituksen opetusneuvos ja VALO-kilpailun raadin puheenjohtaja Seppo
Hyppönen piti perinteeksi muodostuneen onnittelupuheensa. Hyppösen mukaan näyttötutkintojärjestelmässä on mahdollista tunnustaa kaikki se osaaminen, mitä aikuisella jo on.
Näyttötutkintojärjestelmällä on kolmikantainen arviointijärjestelmä, jonka kaikki osapuolet ovat vahvasti sitoutuneet
järjestelmän kehittämiseen. Näyttötutkinnon avulla opiskelijan on mahdollista näyttää muille, että hän täyttää osaamisellaan ne yhdessä sovitut kriteerit, jotka tutkintoa tai sen
osaa varten on määritelty. Hyppönen kehui, että 11. kertaa
järjestetyn kilpailun esitykset olivat jälleen mitä upeimpia ja
kaikki kilpailijat olivat erittäin ansioituneita. Tästäkin huolimatta kilpailussa sijoittuneet kuitenkin erottuivat muista.
Itse palkittavista paikalle pääsivät MERCURIAn Joni Niittyvuopio, joka valittiin Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden
Osaajaksi 2014 sekä hänen ohjaajansa Airi Taulos. Lisäksi
paikalla oli Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen toiseksi
sijoittuneen Jaakko Murtomäen ohjaaja Minna Kuusinen.
Kolmanneksi sijoittunut Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Maria Puurula-Karjalainen tai hänen ohjaajansa Perttu
Huopalainen eivät valitettavasti päässeet paikalle. Sen sijaan
21
raadin kunniamaininnan saanut Luksian Saila Heinimäki oli
mukana.
Liiketalouden Liiton puheenjohtaja Ritva Kyynäräinen
muistutti juhlapuheessaan Liiketalouden Liiton halusta
tukea opiskelua, työelämässä etenemistä ja sitä kautta yhteiskuntamme hyvinvoinnin lisäämistä. Hänen mukaansa
yhteiskunta tarvitsee uusia innovaatioita, niiden toteuttajia,
pk-sektorin työnantajia sekä niihin osaavia ja motivoituneita
työntekijöitä. Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailussa menestyneet aikuisopiskelijat edustavat juuri tällaisia henkilöitä.
Uusi kuu aloittaa kasvavan kuun ajan ja tämä on
hyvää aikaa ostaa,
istuttaa, kylvää ja hoitaa
kasveja, jotka tuottavat
satoa maan päälle.
Teksti ja kuvat Petra Hintikainen
Wanhan kansan viisaudet tallessa
Keväällä ja alkukesällä mieli halajaa ulos
ja puutarhatöihin. Katse kääntyy maahan
ja multaan. Aina välillä on kuitenkin hyvä
suoristaa selkänsä ja kurkistaa myös ylös
taivaalle ja katsoa minkälaista apua sieltä
olisi saatavilla kevään ja kesän töihin. Taivaalta nimittäin löytyy kotipuutarhurin,
viljelijän ja parvekepuutarhurin verraton
apuri; kuu.
22
Ihminen on kautta aikain ollut tietoisesti tai tiedostamattaan tietoinen kuun vaikutuksista. Jokainen huomaa kuun
vaikutuksen jossain asiassa. Tuttuja ilmiöitä ovat esim. vuorovesi ja ”kuuhulluuden” aiheuttama ylimääräinen pirteys ja
unen tarpeen väheneminen. Kuu vaikuttaa kuitenkin paljon
muuhunkin, mm. kasvien kasvuun ja erilaisten töiden onnistumiseen. Perimätieto kuun vaikutuksesta kasveihin ja
puutarhanhoitoon painui valitettavasti unholaan teollisten
lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja tehoviljelyn myötä.
Ei ollut enää tarvetta käyttää ilmaisia apuja, joita kuu, maan
lähin naapuri avaruudessa, tarjosi ja tarjoaa. Onneksi tieto
on kuitenkin säilynyt ja se voidaan jälleen ottaa käyttöön.
Kuun vaiheita seuraamalla voimme säästää sekä rahaa, luontoa että hermoja.
Wanha kansa on tiennyt kuun eri vaiheiden vaikutukset
aina. Kuun vaiheiden seuraaminen ja erilaisten koti- ja maataloustöiden oikea ajoitus ja onnistuminen on aikanaan ollut
suorastaan elinehto. Jos vilja kylvettiin väärään aikaan eikä
satoa saatukaan riittävästi, nälänhädän uhka oli todellinen.
Väärään aikaan hiivalla nostatettu taikina ei kohonnut tarpeeksi ja kallisarvoiset leipäainekset saattoivat mennä hukkaan. Karjalle tarkoitettu heinä kaadettiin luonnonniityiltä
etukäteen tarkistettuun ajankohtaan ja uutta heinää kasvoi
runsaasti tuottaen vielä uuden sadon.
Suomessa perimätietoa kuusta ja kuun vaikutuksesta on ansiokkaasti pitänyt yllä kansanperinnettä tutkinut Anne Pöyhönen. Anne julkaisee vuosittain Wanhan ajan kuukalenteria
sekä kustantaa kuuaiheisia kirjoja. Alan klassikko ’Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa’ on jokaisen puutarhaharrastajan perusteos. Wanhan
ajan kuukalenterissa on mainiosti kirjattu jokaiselle päivälle
sopivat askareet ja puutarhatyöt, mm. perunan istutus, hedelmäpuiden leikkaus, vihdan tekoaika, kukkien mullan vaihto
ja joulukuusen kaato.
Alakuu illasta, yläkuu aamusta
Kuun kierto menee hieman yksinkertaistaen noin kahden
viikon sykleissä. Uusi kuu aloittaa kasvavan kuun ajan ja
tämä on hyvää aikaa ostaa, istuttaa, kylvää ja hoitaa kasveja, jotka tuottavat satoa maan päälle. Tällaisia kasveja ovat
esim. kesäkukat, perennat, yrtit, salaatit, kurkut ja tomaatit.
Kasvavan kuun aika päättyy täyden kuun päivään, josta alkaa
laskevan kuun aika. Laskevalla kuulla kasvu suuntautuu alaspäin ja laskeva kuu onkin erinomaista aikaa esim. perunan
istutukseen, juuresten kylvämiseen ja rikkaruohojen kitke-
23
miseen. Kylvö- ja istutuspuuhissa kannattaa olla asialla kohta
täydenkuun jälkeen, ja rikkaruohojen kannalta otollisin aika
on päivät juuri ennen uutta kuuta. Wanha kansa puhuu ns.
viimeisistä päivistä ja tätä aikaa on käytetty hyväksi mm. vesakoiden raivauksessa.
Yläkuulla voi halutessaan tehdä työt aamupäivän aikana, jolloin kuun vaikutus vahvistuu entisestään. Alakuulla työt voi
painottaa iltapäivään ja iltaan. Tästä johtuukin vanha sanonta ”alakuu illasta, yläkuu aamusta”.
Kokeile ja testaa itse!
Itse jossain määrin skeptisenä ja kokeilunhaluisena ihmisenä suoritin testejä kuun vaiheita noudattaen. Istutin mm.
muutama vuosi sitten syksyllä kukkasipuleita suureen muoviseen ruukkuun. Multa oli kaikille sipuleille sama ja käytin
samaa lajiketta. Istutin astian toisen puolen täyteen sipuleita
alakuun viimeisenä päivänä ja toisen puolen sipulit löin multaan pari päivää myöhemmin, uudenkuun alkaessa. Melkein
unohdin tekemäni kokeen, kunnes kevät koitti ja ihmettelin
ruukussa kasvavien tulppaanien kokoeroa. Se oli valtava!
Uudenkuun alussa istutetut tulppaanit olivat varmasti kaksi
kertaa suurempia kuin epäedulliseen aikaan istutetut kasvit.
Mikään muu kuin istutusaika ei voi selittää kokoeroa, sillä
kaikki muut tekijät olivat täsmälleen samat.
Juttelin joskus puolitutun miehen kanssa, ja kerroin kuun
vaikutuksesta kasvien kasvamiseen. Tuttuni suhtautui asiaan
melko epäilevästi, mutta joutui lopulta myöntämään asiassa
olevan totuuden siemenen kertoessaan äitinsä perunanistutuksesta. Tavallisesti äiti oli aina saanut päättää perunoi-
Yläkuu = nouseva kuu = kasvava kuu a
uudesta kuusta lähtevä aika, joka päättyy täydenkuun
aikaan (valkoinen pallo almanakassa)
Alakuu = vähenevä kuu = laskeva kuu a
alkaa täydestä kuusta ja päättyy uuden kuun aikaan
(musta pallo almanakassa)
LISÄTIETOA JA ALAN KIRJALLISUUTTA:
www.ylakuu.com
Johanna Paungger & Tomas Poppe:
Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä,
maanviljelyssä ja metsänhoidossa
Anne Pöyhönen:
Yläkuu ja alakuu – ajoituksen taito
suomalaisessa kansanperinteessä
Hyödynnä edullisin aika
den istutusajankohdan ja satoa oli tullut runsaasti. Jonakin
vuotena tuttuni oli saanut päättää ajankohdan ja kuinka
ollakaan, perunasato oli jäänyt vaatimattomaksi. Yläkuulla
istutetut perunat kasvattavat kyllä komeat naatit, mutta varsinaiset mukulat jäävät määrällisesti vähäisiksi ja kooltaan
pieniksi.
Aikaisemmissa työpaikoissani taimistoilla törmäsin myös
kuun vaiheiden vaikutukseen. Jos asiakkailta tuli valituksia
huonosti kasvavista taimista, selvisi melkein järjestään, että
taimet oli hankittu ja istutettu alakuulla. Ongelma ratkesi
usein yksinkertaisella vinkillä nostaa kasvit ylös mullasta ja
istuttaa uudelleen oikeana ajankohtana.
24
Tänä keväänä lehden ilmestymisen aikaan yläkuu alkaa sopivasti 18.5. Jos vaan säät sallivat, kannattaa kesäkukkien ja
esim. yrttien istutus ajoittaa heti yläkuun alkuun. Oikeaan
aikaan istutetut kasvit kasvavat nopeammin ja vahvemmin,
kukkivat runsaammin ja tuottavat paremman sadon. Yläkuu
päättyy täydenkuun päivään 2. kesäkuuta, mutta aivan viimeisiä uuden kuun päiviä kannattaa välttää istutuspuuhissa. Myöhemmin kesällä kun puutarhan ja parvekkeen kasvit
alkavat tuottaa satoa, yläkuu on jälleen hyvää aikaa kerätä
satoa. Esim. yläkuulla kerätyt ja kuivatut yrtit säilyttävät värinsä, tuoksunsa ja makunsa huomattavasti paremmin kuin
alakuulla kerättäessä. Myös saunavihdat kannattaa valmistaa
yläkuulla. Nousevan kuun aikaan kerätyt lehväkset pysyvät
kuivattuinakin kauniin vihreinä, tuoksuvina ja notkeina ja
vihtoja voi käyttää useamman kerran.
Alakuun aika alkaa 3. kesäkuuta ja jatkuu seuraavaan uuden
kuun päivään saakka eli 16. kesäkuuta asti. Tuolloin on aika
istuttaa perunat ja kylvää porkkanat ja punajuuret. Perunan
istutukseen erinomaista aikaa ovat päivät muutama päivä
täydenkuun jälkeen, jolloin tulee paras mahdollinen sato.
Toki tässäkin asiassa kannattaa tarkastella muutakin kuin
kuukalenteria eli lämpimällä etelätuulella kasvu lähtee aina
parhaiten käyntiin.
Monia pihoja kiusaavat monivuotiset rikkaruohot kitketään
myös alakuulla. Kerkiäväisin puutarhuri ehtii kitkeä rikkaruohot jopa kahteen kertaan yhden alakuun aikana; ensimmäisen kerran heti täydenkuun jälkeen ja toisen kerran ns.
viimeisinä päivinä eli juuri ennen uutta kuuta. Jopa sitkeät
vihulaiset vuohenputki, juolavehnä ja peltokierto on saatu
hävitettyä näillä konsteilla yhden kasvukauden aikana. Kärsivällisyyttä tietysti tarvitaan, ja useita kitkemiskertoja kesän
25
ja syksyn mittaan, mutta tällä luonnollisella konstilla ikävät
rikkakasvit saadaan hävitettyä ilman vaarallisia ja ihmisellekin haitallisia rikkakasvien torjunta-aineita.
Luonto, kuu mukaan lukien, tarjoaa meille ihmisille monia
mahdollisuuksia luonnonmukaisempaan elämään. Kuun vaiheita seuraamalla ja ottamalla hyödyn eri vaiheiden tarjoamista eduista voimme omalta osaltamme lisätä kaikenlaista
hyvinvointia sekä ihmisille että kasveille. Aikana, jolloin harva hyvä asia on ilmainen ja kaikkien käytettävissä, kannattaa
ottaa kaikki ilo irti taivaalla möllöttävän puutarhurin ystävän
kosmisista voimista. Onnistumisen iloa omakohtaisten kuukokeilujen merkeissä lukijoille!
MITENTOIMIN,
TOIMIN,
MITEN
JOS JÄÄN
JÄÄN
JOS
TYÖTTÖMÄKSI?
TYÖTTÖMÄKSI?
Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos
•
•
•
•
•
olet kokonaan tai osittain työtön
haet kokoaikatyötä ja olet ilmoittautunut työttömäksi
työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon
(TE-toimisto)
olet työttömyyskassan jäsen
olet täyttänyt työssäoloehdon kassan jäsenyysaikana
olet iältäsi 17-64-vuotias (lomautustilanteessa 17-67-vuotias).
Saadaksesi ansiopäivärahaa sinun on heti työttömäksi
jäädessäsi ilmoittauduttava työhakijaksi TE-toimistoon.
Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Ilmoittaudu työ- ja
elinkeinotoimistoon työnhakijaksi siis viimeistään ensimmäisenä
työttömyyspäivänä. Ota työ- ja palvelutodistus mukaan. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin on ollut
työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Omavastuuaika (5 pv)
siitä, kun on ilmoittautunut työnhakijaksi.
TE-toimisto antaa työttömyyskassalle sitovan lausunnon siitä,
täyttyvätkö laissa ansiopäivärahan maksamiselle määritellyt
työvoimapoliittiset edellytykset kohdallasi. Tällainen edellytys
on esimerkiksi se, oletko työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyyskassa voi maksaa ansiopäivärahaa vain, jos TE-toimiston
lausunto on esteetön. Jos esimerkiksi opiskelet päätoimisesti tai
harjoitat päätoimista yritystoimintaa, oikeutta ansiopäivärahaan
ei ole. Tarkempaa tietoa työvoimapoliittisista edellytyksistä ja
työnhakijaksi ilmoittautumisesta saat TE-toimistosta.
Ilmoittautumisen jälkeen on tärkeää noudattaa TE-toimiston
antamia ohjeita ja päivämääriä työnhaun voimassa pitämiseksi.
Löydät lisätietoa työnhakijaksi ilmoittautumisesta työvoimahallinnon verkkopalvelusta osoitteesta www.te-palvelut.fi. Muistathan, että voit käynnistää työnhakusi myös sähköisesti.
Mikäli et ole täyttänyt ansiopäivärahan jäsenyys- tai työssäoloehtoa, voit saada peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea
Kelasta.
TYÖNHAUN VOI ALOITTAA KÄTEVÄSTI
VERKOSSA
Kun jäät työttömäksi, aloita työnhakusi verkossa
osoitteessa www.te-palvelut.fi . Kirjaudu
verkkopalveluun pankkitunnuksella tai
sirullisella henkilökortilla. Työnhakusi alkaa heti,
kun olet vastannut verkkopalvelun kysymyksiin
ja lähettänyt tiedot.
TOIMI NÄIN:
Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu
työnhakijaksi tai http://www.te-palvelut.fi/asva
Työttömyysetuutta voidaan maksaa
aikaisintaan työnhaun aloituspäivästä lukien.
VUODEN AIKUINEN
LIIKETALOUDEN
OSAAJA 2015
Ansiopäivärahan hakeminen
Ansiopäivärahaa haetaan jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Voit lähettää ensimmäisen hakemuksen omaan
työttömyyskassaasi kassan antamia ohjeita noudattaen myös
lyhemmältä ajalta.
Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Kassa ottaa huomioon viisi omavastuupäivää ja muut mahdolliset
korvauksettomat päivät.
Lue hakemuslomakkeessa olevat ohjeet huolellisesti ja täytä
lomakkeen kaikki kohdat!
Ansiopäivärahahakemuksen mukana tulee useimmiten toimittaa seuraavat liitteet:
•
•
•
•
Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä
eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdollisesti maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot.
Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset
palkattomat jaksot ja syyt niihin.
Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön.
Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet
osa-aikatyötä.
Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta.
Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta
riippuen liitettävä myös:
•
•
Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim.
eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai
kotihoidon tukea.
Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä,
lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta.
Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta. Mahdollinen portaikko- tai muutosverokortti tulee kuitenkin
liittää alkuperäisenä hakemukseen.
Kun ensimmäinen hakemus on käsitelty, työttömyyskassa lähettää sinulle päätöksen etuuden maksuperusteista, maksuilmoituksen ja jatkohakemuslomakkeen ansiopäivärahaa varten.
Jos olet tyytymätön päätökseen, voit valittaa siitä päätöksen
liitteenä olevan valitusohjeen mukaisesti 30 päivän kuluessa
työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnan
päätöksestä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen.
Muista hoitaa jäsenmaksuvelvoitteesi myös työttömyyden
aikana! Työttömyyskassan jäsenmaksu tulee aina maksaa,
jotta jäsenyys pysyy voimassa.
Ansiosidonnaisen päivärahan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä työttömyyskassaan suoraan. Lisätietoja
on kattavasti myös työttömyyskassojen kotisivuilla (kuten myös
eAsiointi mahdollisuus) sekä työttömyyskassojen yhteisjärjestön
sivuilla www.tyj.fi.
TYÖTTÖMYYSKASSOJEN YHTEYSTIEDOT:
JATTK-työttömyyskassa
[email protected]
Puh 09 - 720 68 20
(ma - to klo 9.00-11.30)
www.jattk.fi
Työttömyyskassa Finka
[email protected]
Puh 09 8689 400
(ma, ti, to 9.00 – 12.00
ke 12-15.00)
www.finka.fi
Tekstin lähde: TYJ
VALO –kilpailussa sijoittuneet palkintojenjaossa 2014
Kuva: Eero Nerelli-Antell
Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja
Liiketalouden tutkintotoimikunnan järjestämä,
aikuismerkonomeille suunnattu, Vuoden Aikuinen
Liiketalouden Osaaja –kilpailu järjestetään 12.
kerran. Kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen
ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja
kannustaa aikuisopiskelijoita.
KILPAILUN SÄÄNNÖT:
Osallistujat
Lukuvuoden 2015 aikana liiketalouden perustutkinnon,
merkonomin, näyttötutkintona suorittaneet opiskelijat.
Palkinnot
Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton
rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksusristeilyllä aterioineen (Hki - Tukholma- Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron
apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 300 euron apurahoin.
Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat.
Elinikäisen oppimisen aikakautena aikuisopiskelu on erittäin arvostettua ja suosittua. Merkonomitutkinto puolestaan on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto.
Vuoden Aikuisen Liiketalouden Osaajan valitsemisella halutaan palkita innokkaita, vastuullisia ja yhteistyökykyisiä
aikuisopiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa
opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille.
Nyt innokkaasti mukaan!
Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai
järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkaselta
Liiketalouden Liitosta, puh. (09) 2294 7171.
Arviointikriteerit
1. Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä
osoitettu ammatillinen osaaminen
2. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen
3. Ammatillinen kasvu
4. Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa
5. Muuta huomioitavaa, esim. harrastus, yhteiskunnallinen
vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava.
Ohjeet
Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista
enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden
Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään opiskelijan kanssa yhdessä tehty portfolio, jolla
osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin
perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät
tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi voi liittää esimerkiksi
todistuksen, kopion suorittajakohtaisesta pöytäkirjasta ja
arviointiaineistosta, oppilaitoksen edustajan lausunnon,
työnantajan tai työkavereiden lausunnon sekä oman lausunnon
tai muita vastaavia tekijöitä.
Kilpailun kulku ja aikataulu
1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 31.12.2015 mennessä
Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2. krs, 00520
Helsinki tai sähköpostilla [email protected].
2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista 31.3.2016
mennessä.
LIIKETALOUS
Teksti: Liiketalouden Liiton
toimisto, viestintäassistentti Krista Jarner.
Kuva: Jyke’s Studio
JÄSENESITTELY
LOMAMATKALLE LOMPS!
Holiday Clubin jäsenetu Liiketalouden Liiton jäsenille!
Liiketalouden Liitto LTA ry:n jäsenet saavat vähintään 15 %
alennuksen Holiday Club -kylpylähotellien, Villas- ja Chalets-huoneistojen sekä loma-asuntojen päivän hinnoista.
Alennuksen saa tekemällä majoitusvarauksen sekä maksamalla sen
Holiday Clubin verkkokaupassa holidayclub.fi. Varauksen yhteydessä mainitaan alennuskoodi, jonka jonka jäsenet saavat liiton
toimistosta [email protected] tai puh. 09 2294 7171.
Mottoni on:
Järjestä ei ole
hyötyä, jos sitä
ei käytä.
Yritysmaailmassa
toimiminen on ehdottomasti minun
juttuni.
parhaat puolet. – Johtajan ammatti on mielestäni ensisijaisesti palveluammatti. Kuuntelemisen taito ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen, sekä niihin vastaaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä silloin saavutetaan hyviä tuloksia. Lisäksi
on tärkeää ymmärtää ja hahmottaa nopeasti laajoja ja usein
kohtuullisen monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Työn haastavimmista puolista kysyttäessä esiin nousee jälleen tämänhetkinen huono taloustilanne. – Liiketoimintaympäristö on
tietysti kohtuullisen haasteellinen tällä hetkellä monin tavoin
ja todennäköisesti myös lähitulevaisuudessa mm. uusien investointien osalta, mutta viihdyn työssäni erittäin hyvin.
Ajankäytön hallinta on Harrin mukaan tärkeässä osassa, kun
tehtävää on paljon. Hänen lempiteemojaan ovatkin time management ja lean management, joiden avulla pyritään mm.
lisäämään tehokkuutta ja tuottavuutta. Harrin mukaan asiat
pitää hoitaa ’oikeaan aikaan liinisti’.
Jyväskyläläinen Harri Heinänen,
48, nauttii työstään sijoittamispalvelut yhtiön yksikönjohtajana
Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö
Jykes Oy:ssä, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2010 lähtien.. Jykes
Oy:n tavoitteena on auttaa KeskiSuomen alueen ulkopuolisia kasvuyrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Jyväskylän seudulle, eli toisin
sanoen auttaa yrityksiä toimipaikan
perustamisessa. Harri kokeekin työnsä parhaaksi ominaisuudeksi sen, että
hänellä on mahdollisuus toteuttaa
käytännön aktiivista elinkeinopolitiikkaa oman kotiseutunsa hyväksi, sekä
lisätä hyvinvointia uusien työpaikkojen sekä investointien muodossa.
Harri on itse syntyperäinen jyväskyläläinen ja asuu tällä hetkellä Jyväskylän Korpilahdella. Myös hänen vanhempansa
asuvat samalla paikkakunnalla. Hän on kotoisin yrittäjäperheestä ja kertoo isänsä olevan eläkkeellä oleva sarjayrittäjä. Harrilla itsellään on takana pitkä työura business to
business-liiketoiminnassa, sillä hän on työskennellyt lähes
25 vuotta erityyppisissä tulosvastuullisissa työtehtävissä suoraan koulunpenkiltä lähtien. 28
Tä l l ä
hetkellä yksikön vetäjänä
toimiva Harri kokee muovautuvansa monenlaisiin eri rooleihin tilanteesta riippuen, sillä työtehtävät ja – päivät ovat
todella vaihtelevia, eikä varsinaista tyypillistä työpäivää ole.
Karkeasti työn voi jakaa kahteen päärooliin: johtoryhmätyöskentelyyn ja operatiiviseen käytännön työhön. Laadukas asiakaspalvelu vaatii myös kenttätyötä kasvuyritysten
päätoimipaikoissa, mikä tarkoittaa käytännössä vähintään
50 matkustuspäivää vuodessa ympäri Suomen. Työn vaihtelevuus ja itsenäisyys ovatkin Harrin mielestä juuri ne työn
Vapaa-ajalla Harri viettää aikaa perheensä; puolisonsa Astan, sekä tyttärensä ja poikansa kanssa. Aktiivinen kuntoliikunta yhdessä vaimon kanssa auttaa jaksamaan ja tasapainottaa työelämän kiireitä. Juoksu, kävely, hiihto, pyöräily ja
kuntosalilla käynti kuuluvat kaikki Harrin vakio-ohjelmistoon. Myös matkustelu, kodinhoito ja tekniikan parissa puuhastelu auttavat rentoutumaan.
Harri on valmistunut vuonna 1990 silloisesta Jyväskylän
Kauppaoppilaitoksesta ulkomaankaupan yo-merkonomiksi.
Hän koki tarpeelliseksi jatkaa opiskelua myöhemmin työn
29
ohessa ja suoritti Jyväskylän Yliopiston johtamiskoulutus yksikössä liikkeenjohdon tutkinnon. – MBA valmistui vuonna
2004, erikoistumisalana johtaminen ja markkinointi. Työuralla etenemisen kannalta se on ollut yksi tärkeimmistä
päätöksistä koulutuksen suhteen. Lisäksi olen päivittänyt
säännöllisesti osaamista erilaisten kurssien ja liikkeenjohdon seminaarien kautta. Olen kokenut opiskelemisen aina
mielekkäänä ja tarpeellisena tapana kehittää omaa osaamista
myös työn ohella.
Tulevaisuudelta toivon
terveyttä ja onnellisuutta
edelleenkin. Niiden pohjalle
on hyvä rakentaa menestystä
työssä ja kotona.
Liiketalouden Liiton jäsen Harri on ollut jo melko pitkään,
vuodesta 1995 asti. Hän kokee, että ammattiliitto tuo jäsenilleen tietynlaista turvaa haasteellisissa tilanteissa, mikäli sellaisia tulee eteen. Erityisen tärkeiksi hän kokee lakimiespalvelut, jotka kuuluvat LTA:n jäsenetuihin. – Kysymykset voivat
olla isoja tai pieniä, mutta on tärkeää tietää, että tarvittaessa
LTA:sta saa pätevää juridista apua. Itse hän kokee saaneensa
liitosta vuosien varrella erittäin hyvää neuvontapalvelua ja
vastaukset kaikkiin esittämiinsä kysymyksiin. – Haluankin
esittää tässä yhteydessä kiitokset hyvästä asiakaspalvelusta
LTA:lle. Mitä koulutuksiin ja jäsentapahtumiin tulee, uskon,
että ihmisiä kiinnostavat edelleen tietyt perusasiat, jotka
voisivat helpottaa arjen työtä. Esimerkiksi ajankäyttö ja sen
tehokas hyödyntäminen on aina ajankohtainen teema ja se
koskettaa kaikkia. VUODEN NUORI
MERKONOMI
Ensimmäisen Vuoden Nuori
Merkonomi -kilpailun voittaja
Severi Lukkarinen
Kuva: Eero Nerelli-Antell
TAVARANPALJOUS
Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän
Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät
toista kertaa nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille
suunnatun kilpailun.
Ensimmäinen Vuoden Nuori Merkonomi
valittiin vuonna 2013 valmistuneiden
opiskelijoiden joukosta.
Innokkaan vastaanoton saanut kilpailu järjestetään nyt siis toista kertaa ja sen tavoitteena
on kannustaa opiskelijoita osaamisensa
monipuolisessa kehittämisessä, tehdä
näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja
näin ylläpitää ja kehittää merkonomien
arvostusta liiketalouden osaajina.
stressaa muutossa eniten
Teksti: If
If tutki* muuttamista ja suomalaisille
muuttostressiä aiheuttavia asioita.
Ifin tekemän kyselytutkimuksen* mukaan kolmasosa aikuisista on muuttanut viimeisten kolmen vuoden kuluessa. Nuoret aikuiset muuttavat muita useammin: 60 % 18–34-vuotiaista on muuttanut kolmen viimeisen vuoden aikana.
– Seuraamme Ifissä ihmisten muuttamista erityisesti kotivakuutuksen hankkimisen näkökulmasta. Kotivakuutus on
yksi tärkeistä muutossa muistettavista asioista. Kotivakuutus
takaa sen, että omaisuus on vakuutettu myös muuton jälkeen, toteaa Ifin omaisuusvakuutusten johtaja Mika Viipuri.
Enemmistö suomalaisista (61 %) suhtautuu muuttamiseen
myönteisesti. Naiset suhtautuvat muuttamiseen selvästi
miehiä myönteisemmin. Itä- ja Pohjois-Suomessa vastahakoisesti muuttamiseen suhtautuvia henkilöitä on enemmän
kuin muualla Suomessa.
KILPAILUN SÄÄNNÖT:
Osallistujat
Kilpailuun voivat osallistua 1.2.2015-31.1.2016 välisenä
aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta
valmistuneet merkonomit.
Vaikka enemmistö kokee muuttamisen myönteisenä, kaksi kolmasosaa kokee muuttostressiä. Tavaranpaljous on yleisin muuttostressin syy. Vanhan ja uuden asunnon siivous on
toiseksi yleisin muuttostressin syy. Erityisesti 18–34-vuotiaille stressin pääsyynä on kaikkien paperitöiden hoitaminen
ja huoli siitä, että muistaako tehdä kaiken muuttamiseen liittyvän ajoissa.
Arviointikriteerit
1.
2.
3.
4.
5.
Ajan varaaminen muuttoon on paras
lääke muuttostressiin
Valtaosa Ifin kyselyyn vastanneista pitää riittävän ajan varaamista muuttoon ja turhan tavaran myyntiä hyvissä ajoin
ennen muuttoa hyviksi keinoiksi estää muuttostressiä.
Muuttopalvelun käyttöä suosii neljäsosa vastaajista ja
siivouspalveluiden käyttöä vain 11 % vastaajista.
18–34-vuotiailla ratkaisuna muuttostressiin korostuu ystäviltä tai sukulaisilta muuttoavun saaminen.
Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että vaihtelun saaminen
elämään on kolmen mukavimman asian joukossa muuttamiseen liittyen.
30
Kilpailun kulku ja aikataulu
Menestyminen opinnoissa
Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu
Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä
Yhteistyötaidot
Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava.
Ohjeet
Finanssialan Keskusliiton selvityksen** mukaan kotivakuutus on 95 prosentilla suomalaisista. Omistusasunnossa asuvat
ovat vakuuttaneet kotinsa useammin kuin vuokra-asunnossa
asuvat. Omistusasunnossa asuvista 97 %:lla on kotivakuutus.
Vuokra-asunnossa asuvilla kotivakuutus on 91 %:lla, mikä on
merkittävästi enemmän kuin vuonna 2012 (67 %).
Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi.
Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos
jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta.
Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen
näyttöjen arvioinneista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan
voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan/työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia, osaamista osoittavia
dokumentteja. Liitteet on mainittava lomakkeessa.
11
1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 31.1.2016 mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2 krs.,
00520 Helsinki tai sähköpostilla
[email protected].
2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun
2016 loppuun mennessä.
3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti-toukokuussa
2016.
Palkinnot
Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton
rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600
euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla.
Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat
palkitaan 300 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat.
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla,
julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on
tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden
Nuoren Merkonomin valitsemisella halutaan palkita aktiivisia,
vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon
järjestäjille.
TERVETULOA KILPAILEMAAN!
LIIKETALOUS
Koulutuksen haasteet ja tulevaisuus
KOULUTUKSEN
HAASTEET JA TULEVAISUUS
Kaupallisen Opetuksen Edistämisliiton Johdon Päivät 2015
Kaupallisen Opetuksen Edistämisliiton Johdon Päivät 2015
26. - 27.11.2015
26. - 27.11.2015
Helsingin Suomalaisella
Klubilla
Helsingin
Suomalaisella
Klubilla
Tule kuulemaan ajankohtaiset koulutuspolitiikan linjaukset ja tapaamaan liiketalouden
koulutuksen, tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon
johtajia
ja päälliköitä.ajankohtaiset koulutuspolitiikan linjaukset ja tapaamaan
Tule
kuulemaan
Ohjelma julkaistaan syksyllä sivuilla www.koel.fi
KUTSU
Oulunlaakson Merkonomit Lta Ry täyttää
65-vuotta 17.8.2015.
Juhlaa vietetään urheilullisesti 22.8.2015
Oulun Hietasaaressa, Villa Salmenrannassa,
osoite Keulapuomintie 12.
Ohjelma
liiketalouden
koulutuksen,
Klo 14.00
tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon johtajia ja Alkusoitto
päälliköitä.
Tervehdykset
Johdon Päivien yhteydessä pidetään myös Koel ry:n vuosikokous.
Ohjelma julkaistaan syksyllä sivuilla www.koel.fi
Lisätietoja: Ritva Saastamoinen, puh 050 5116739 tai [email protected]
Johdon Päivien yhteydessä pidetään myös Koel ry:n vuosikokous.
POMER TIEDOTTAA Esitelmä Hietasaaren huvilakulttuurista
klo 15.00
Ruokailu
salaattia, lohikeittoa, kahvia
Pohjanmaan Liiketalous LTA ry tiedottaa
PYHÄNIEMESSÄ vko 31 vapaana (24.7–31.7) ja vko 42
(9.10–16.10) Lisätiedot ja ilm. 040-5042859
www.pyhaniemi.com
Käyttöoikeus kaikilla liiton jäsenillä.
Klo 16.00
Olympialaiset
Lisätietoja: Ritva Saastamoinen, puh 050 5116739 tai [email protected]
Klo 17.00
Savusauna
LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS 2015
17.10.2015 TAMPEREELLA
ESITYSLISTA
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen osanottajien ja äänimäärien
toteaminen
3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen
4. Kokouksen järjestäytyminen
5. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
6. Ilmoitusasiat
7. Liiketalouden liitto lta ry:n
toimintakertomus vuodelta 2014
8. Käsitellään liiketalouden liitto lta ry:n tilinpäätös vuodelta 2014 ja tilin- ja toiminnantarkastajien lausunnot, vahvistetaan vuoden
2014 tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja
toiminnanjohtajalle
9. Käsitellään liiton hallintosääntö
10.Sääntömuutos
32
VEROTUSSEMINAARI jäsenille 20–21.10.2015
Ajankohtaiset asiat ja korkeatasoiset luennoitsijat.
www.verotusseminaari.fi
Merkitse aika allakkaasi ja seuraa sivua.
Iltaohjelmassa karaokea, tanssia ym.
11.Päätetään uuteen keskusjärjestöön
liittymisestä
12.Liiketalouden liitto lta ry:n
toimintasuunnitelma vuodelle 2016
13.Päätetään liittohallituksen puheenjohtajan
ja varsinaisten jäsenten sekä tilintarkastajien
palkkioista, matkakustannusten korvauksista sekä ansionmenetysten korvaamisesta
14.Vuoden 2016 jäsenmaksut
15.Liiketalouden liitto lta ry:n talousarvio
vuodelle 2016
16.Päätetään, kuinka monta jäsentä liittohallitukseen valitaan erovuoroisten tilalle
17.Valitaan liittohallituksen varsinaiset jäsenet
ja varajäsenet erovuoroisten tilalle
18.Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille henkilökohtaiset varajäsenet
19.Liittokokoukselle tehdyt aloitteet
20.Kokouksen kiireellisiksi toteamat muut asiat
21.Kokouksen päättäminen
Yöpymiset esim. Sokos hotelli Edenissä,
varauskoodilla; Oulunlaakson Merkonomit
100,00 € kahden hengen huone, runsaalla
aamiaisbuffetilla. Varaukset 020 1234 603,
[email protected]. Hinta sisältää myös kylpylän
ja kuntosalin käytön. Varauset 7.8. mennessä
suoraan Edeniin.
Ilmoittautuminen juhlaan 14.8. mennessä
maksamalla 45,00 €/hlö Oulunlaakson Merkonomien tilille Nordea FI53 2050 2100 1056 50.
Hinta sisältää ohjelman, musiikin, ruokailun
viineineen, kahvit sekä savusaunan pyyhkeineen.
Lisätietoja antaa Seijat; puh. 040-570 8336, 0505650 447 tai oulunlaakson.merkonomit@gmail.
com.
La 10.10.15 klo 15
Ryhänen, Anttila ja Hovi viihteellä
konsertti Hyvinkää Salissa,
Tervetuloa ulkoilemaan, urheilemaan, tapaamaan
tuttuja ja viihtymään.
omavastuu 15e.
Ilonpito jatkuu sunnuntaina klo 13.00 päivätanssien merkeissä Vaaskelassa, Vaaskiventiellä.
[email protected]
Kysy lisää:
Liittohallitus
33
liiketalouden liitto lta ry:n ja jattk-työttömyyskassan
jäsenhakemus / valtakirja / muutosilmoitus
PääLTA:n jäsenillä on nyt mahdollisuus oppia lisää
sienistä yhteisellä sieniretkellä
lauantaina 26.9.2015 Sotungin maastossa.
Saat ilmoittautumisen jälkeen ohjeet, miten tulla
yhteiselle tapaamispaikalle klo 11.00.
Lähdemme etsimään sieniä yhdessä Suomen
Sieniseuran hallituksen jäsenen
Riitta Tammisen kanssa.
Ilmoittaudu mukaan nyt heti tai viimeistään
maanantaihin 21.9.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
Lisätietoja puh. 040 455 9020/Ritva Kyynäräinen.
Käy sieninäyttelyssä virittäytymässä
ennen retkeämme!
Suuri sieninäyttely Kaisaniemen kasvitieteellisen
puutarhan kasvihuoneilla 20. - 21.9.2015
Kaisaniemi, kasvitieteellinen puutarha Unioninkatu
44, 00170 Helsinki
Sieninäyttelyssä on paikalla Suomen johtavia sienija jäkälätuntijoita. Voit viedä myös omia sieniä
tunnistettavaksi. Vapaa pääsy.
Työttömyyskassa-asiamies vastaanottanut ____ . ____ .20____
Uusi jäsen/liitto
Uusi jäsen/työttömyyskassa
OHJE: Täytä lomake huolellisesti tekstaten.
Voit palauttaa lomakkeen osoitteella (liitto maksaa postikulut puolestasi):
Vaihdan liittoa/työttömyyskassaa
Liiketalouden Liitto LTA ry
Tunnus 5005151
00003 VASTAUSLÄHETYS
Osoitteenmuutos tai muu muutos
Valtuutus
HENKILÖ- JA TYÖPAIKKATIEDOT (täytettävä myös haettaessa vain kassan jäsenyyttä)
Etunimet:
Sukunimi:
Lähiosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Puhelin:
Sähköposti:
Henkilötunnus:
Ammattinimike:
Työnantaja ja työpaikka:
Työsuhteen alkamispäivä:
Työsopimus:
Jatkuva
Määräaikainen
Koko-aikainen
Osa-aikainen
JÄSENHAKEMUS (tätä osiota ei välttämättä tarvitse täyttää, jos olet jo LTA:n jäsen etkä halua tehdä muutoksia jäsentietoihisi)
Haen liiton jäsenyyttä
Paikallisyhdistyksen nimi ( jos tiedossa)
20
Valmistumisvuosi
Työsopimus:
Varsinainen jäsen
Koulutus / tutkinto
Opiskelija
Seniori
Oppilaitos
Haluan maksaa jäsenmaksuni
Yhdessä erässä
Kahdessa erässä
Kolmessa erässä
Kyllä
Ammattiliiton nimi
Neljässä erässä
Olen toisen ammattiliiton jäsen:
En
Tiedon jäsenyydestä saa luovuttaa yritykselle, joka liiton kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tarjoaa jäsenyyteen liittyviä etuja.
Kiellän tietojeni luovuttamisen muuta suoramarkkinointia varten.
TYÖTTÖMYYSKASSAHAKEMUS JATTK-työttömyyskassa (täytettävä aina, kun haetaan ko. kassan jäsenyyttä)
Haen JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä
Olen jo JATTK-kassan jäsen
20
20
Edellisen työttömyyskassan nimi
Liittynyt edelliseen kassaan
Eronnut edellisestä kassasta
VALTUUTUS (rastita, jos haluat, että LTA hoitaa erosta ilmoittamisen edelliseen kassaasi)
Valtuutan Liiketalouden Liiton irtisanomaan jäsenyyteni edellisessä liitossa/työttömyyskassassa
TÄRKEÄÄ: Työttömyyskassan jäsenenä voi olla vain palkkatyöntekijä, ei yrittäjä. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain nojalla kaikki
• YEL ja MYEL -velvolliset
• johtavassa asemassa olevat yrityksen osaomistajat (oma omistus vähintään 15% tai perheen kanssa vähintään 30%
• perheyrityksessä työskentelevät samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet (oma tai perheen omistus vähintään 50%
HUOM! Jos kuulut yllä oleviin ryhmiin et voi liittyä Julkisten alojen teknisten työttömyyskassaan. Ota yhteyttä liittoon tai kassaan.
ALLEKIRJOITUS
Paikka
Päiväys
JÄSENHAKEMUS VASTAANOTETTU
Allekirjoitus
LiiketaloudenliittoLTA
LTA ry
rypuh.
puh.09-2294
09-22947171
7171
Liiketaloudenliitto
Asemamiehenkatu
Helsinki
Kuortaneenkatu
13,2,2.00520
krs, 00520
Helsinki
[email protected]
[email protected]
www.liiketaloudenliitto.fi
Päiväys
Jäsenhakemus vastaanotettu
JATTK-työttömyyskassa puh. 09-720 6820
Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki
www.jattk.fi - [email protected]
Hakemus käsitelty
Kanta-Hämeen LTA ry
Lapin Merkonomit ja LTA ry
pj. Antti Vättö
Kivisenojantie 4 E 20
13500 HÄMEENLINNA
puh. 050-3499 584
[email protected]
pj. Markku Halvari,
Häkinvaarantie 103,
97130 HIRVAS
[email protected]
Lohjanseudun Merkonomit ry
Imatran Merkonomit ry
[email protected]
pj. Tarja Ihamäki
Liivuorentie 13 D 12
13500 HÄMEENLINNA
puh. t. 019 - 320 3362
puh. k. 019 - 386 022
Keski-Suomen Liiketalous LTA ry
LTA Hyvinkää ry
[email protected]
Kaakkois-Suomen Liiketalous ry
pj. Harri Holttinen
PL 88, 40101 Jyväskylä
[email protected]
Kokkolanseudun Merkonomit ry
pj. Kari Moilanen
Vanhankartanontie 34 as. 5
67100 KOKKOLA
puh. 0400 - 510 940
[email protected]
pj. Tarja Hyytinen
Kuutamontie 3 E 18
05800 HYVINKÄÄ
puh. 040 - 734 4872
[email protected]
Länsirannikon Liiketalous LTA ry
pj. Jaakko Luntamo
[email protected]
Merkonomiliitto ry
Kuopion Seudun Liiketalous ry
pj. Seppo Koski
Ruukinpolku 1
70910 VUORELA
puh. 044-057 7083
[email protected]
pj. Hannele Tamminiemi
puh. 09 - 2294 7171
[email protected]
Merkonomföreningen Modul rf
Lahden Seudun Liiketalous ry
pj. Ahti Vappula
puh. t. 010 - 558 5622
puh. k. 03 - 758 9513
ordf. Johan Uusimäki
Alpvägen 21 C
02700 GRANKULLA
tel 050 - 345 7767
[email protected]
Mikkelin Liiketalouden
Ammattilaiset MiLTA ry
pj. Eveliina Kuukkanen
puh. 040-455 3595
[email protected]
Liiketalouden Liitto LTA ry
Kuortaneenkatu 13, 2 krs.
00520 Helsinki
puh. 09-2294 7171
[email protected]
JATTK-työttömyyskassa
Pasilanraitio 9 B
00240 Helsinki
puh. 09 - 720 68 20
[email protected]
www.jattk.fi
Puheenjohtaja
Ritva Kyynäräinen
040 - 455 9020
Tuusula
Toiminnanjohtaja
Annina Antell
09-2294 7171
Helsinki
Oulunlaakson Merkonomit LTA ry
pj. Seija Siuruainen
Kuriirinkuja 4 B
90150 OULU
puh. 040 - 570 8336
[email protected]
Pohjanmaan Liiketalous LTA ry
pj. Raija Väliharju
Toimisto
PL 9
60100 SEINÄJOKI
puh. 040 - 504 2859
[email protected]
[email protected]
Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry
pj. Ritva Kyynäräinen
Marunantie 7 C
04300 Tuusula
puh. 040 - 455 9020
[email protected]
SLK-Kilta ry
pj. Tuija Mäki
Kasöörinkatu 4 A 118
00520 Helsinki
[email protected]
puh. 040-733 6666
Vaasanseudun Liiketalous LTA ry
pj. Kalevi Karjala
Vähänkyrönkatu 4 A 9
65350 VAASA,
puh. 040 - 733 2726
[email protected]
Varsinais-Suomen Liiketalous LTA ry
varapj. Tuija Mäki
[email protected]
Järjestöasiantuntija
Eveliina Kuukkanen
09-2294 7171
Helsinki
Puheenjohtaja
Työttömyyskassa Finka Puheenjohtaja
Kassanjohtaja
Kassanjohtaja
Heikki Tuominen
Eeva Kivijärvi
Kutomotie 18 B,
00380 Helsinki.
Puh. 09 - 8689 400 Sinikka Heiskanen
Aija Ståhlberg
www.finka.fi