MINKÄLAINEN ON HYVÄ ESIMIES?
1/2015 LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET MINKÄLAINEN ON HYVÄ ESIMIES? Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen voimavara Mikä on työntekijän asema liikkeenluovutuksessa? www.liiketaloudenliitto.fi 5/2014 JOHTAMINEN LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N JÄSENLEHTI ILMESTYY 4 NUMERONA 3 Puheenjohtajan palsta 4Ajankohtaista 11 Työntekijän oikeus purkaa työsopimus 13 Mikä on liikkeenluovutus? 15VALO-kilpailu 16 Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavarana 18 Millainen on hyvä esimies? 21 Ruuhkavuodet ilman kiirettä 23 Miten toimin, jos jään työttömäksi? 24 Tuore esimies, näin vältät sudenkuopat uudessa työssäsi 26 Pitkäaikaissairaudet eivät enää estä työntekoa 28Jäsenesittely 30Koti-palsta 32 Vuoden nuori merkonomi -kilpailu 34Yhdistykset VUODEN 2015 AIKANA JULKAISIJA & KUSTANTAJA Liiketalouden Liitto ry, Kuortaneenkatu 13, 2. krs., 00520 Helsinki Puhelin: 09 - 2294 7171, Päätoimittaja: Annina Antell PÄÄTOIMITTAJA Hyvää alkanutta vuotta Liiketalouden Liiton jäsen ja yhteistyökumppani kuten myös Sinä, joka johonkin muuhun yhteyteen liittyen luet lehteämme! Annina Antell 0400 - 959 819 [email protected] TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Raimo Salovuori 09 - 2294 7171 [email protected] TOIMITUSSIHTEERI Eveliina Kuukkanen 040 - 455 3595 [email protected] ULKOASU Kaarina Laanti 050 - 301 8377 [email protected] MARKKINOINTI Jaakko Koskinen [email protected] Hannele Tamminiemi 0400 - 626 737 [email protected] PAINATUS Kuva: Eero Nerelli-Antell letko esimies? Johdatko työryhmää tai muuta yhteisöä? Oletko vastuussa työntekijöiden onnistumisesta ja jaksamisesta? Jos et olisikaan esimiesasemassa, johdat ainakin itseäsi! Vaikka emme toimisikaan esimiesasemassa, voimme omalta osaltamme vaikuttaa työilmapiiriin ja työyhteisön hyvinvointiin. Voimme valita asenteemme. Onko puolillaan oleva lasisi puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi? Esimiestyössä päivittäiset tehtävät vaihtuvat vinhaa vauhtia. Esimiehen työ on asioiden käsittelyä, päätöksentekoa, toimeksiantoja, asiakkaiden palveluun liittyvää varmistamista, kehittämistä ja tapaamisia. Se on yhteistyöverkostojen luomista ja ylläpitoa ja sidosryhmien palvelua. Kaiken tämän lisäksi esimiehen työ on suuressa määrin myös henkilöstön rinnalla elämistä, tukemista ja varmistamista. Oma positiivinen, avoin ja toiset huomioon ottava käyttäytyminen näkyy ja tuntuu koko työyhteisön hyvinvointina. Kyse on omasta valinnastamme. Työhyvinvointi on yhteinen asia. Se on meidän jokaisen vastuulla. Vanha sanonta ”Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa” pätee tässäkin. Lue lisää johtamisesta ja sen merkityksestä henkilöstön työhyvinvointiin lehtemme sivuilta 16-17! Oletko ajatellut esimiestyötä työhyvinvoinnin näkökulmasta? Miten johdat ryhmääsi? Sillä, miten kohtaat ulkoisen tai sisäisen asiakkaasi, on merkitystä. Jääkö tapaamisesta tai kohtaamisesta energisoiva ja hyvä mieli, jonka voimalla jaksaa pitkälle iltaan? Myönteisin, positiivisen vaikuttamisen terveisin! N-Paino Oy, Lahti Ritva Kyynäräinen puheenjohtaja 3 STARTTI OMAAN ARKEEN MARTTOJEN KANSSA Teksti: Marttaliitto ry Kun nuori itsenäistyy, on erityisen tärkeää hallita arjen perustaidot. Kaikilla nuorilla ei ole riittävästi tietoja ja taitoja muuttaessaan kotoa, vaan he tarvitsevat tukea ravitsemuksen, ruokatalouden, kodinhoidon ja raha-asioiden hoitoon. Marttojen Aikuispakkaus on itsenäistyville nuorille tarkoitettu oman elämän aloituspaketti, joka antaa valmiuksia arjen pyörittämiseen. Ajatus aikuispakkauksesta, äitiyspakkauksen tyylisestä sinkkuelämän aloituspakkauksesta, syntyi Martoissa jo vuonna 2004. Suomen maabrändivaltuuskuntakin antoi loppuraportissaan Aikuispakkauksen kokoamisen Martoille tehtäväksi vuonna 2010. Työ on edennyt vaiheittain. - Ensin kokosimme nettisivuillemme itsenäistyville nuorille tärkeitä vinkkejä ja hankintalistoja. Nyt julkaisemme konkreettisen tuotepaketin ja siihen liittyvän nettisivun, kertoo Marttojen toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. - Tuemme nuorten arkitaitoja monenlaisilla kursseilla. Vuonna 2013 Marttojen järjestämät nuorten kurssit tavoittivat yli 6 000 nuorta. Aikuispakkaus paketoikin nyt osaamisemme ja huolenpitomme konkreettiseksi tuotteeksi, Heikkilä täydentää. Aikuispakkauksen tuoteperhe rakentuu Marttojen kurssilahjakortin ympärille – arjenhallinnan taitoja oppii parhaiten itse tekemällä asiantuntevassa ohjauksessa. Lahjakortti oikeuttaa osallistumaan mille tahansa Marttojen kurssille. Nuori voi valita Marttojen kurssitarjonnasta itselleen sopivimman kurssin, ruoanlaiton kodinhoidon, taloudenhallinnan tai puutarhanhoidon alueilta. Käytännön kurssi antaa taitoja, jotka eivät katoa. 4 Lahjakortin lisäksi Aikuispakkaus sisältää Penninvenyttäjän keittokirjan, leipäohjemagneetin, tiskiharjan ja siivousliinoja, palovaroittimen, Nuorisoasuntoliiton asumisoppaan ja hyödyllistä tietoa kuluttamisesta. Aikuispakkaukseen haluttiin vielä jotain lämmintä ja pehmeää symboloimaan Marttojen huolenpitoa. Jokaisessa Aikuispakkauksessa onkin martan neulomat villasukat. Tuotteet on pakattu laatikkoon, jossa voi myöhemmin säilyttää vaikka oman kodin tärkeitä papereita. Nuoret mukana kehittämässä Aikuispakkausta Nuoret ovat olleet mukana kehittelemässä Aikuispakkausta. Keväällä 2014 tehtiin nettikysely, jossa kartoitettiin nuorten toiveita Aikuispakkaukseen liittyen. Kyselyyn vastasi yhteensä 1483 nuorta. Vastaajat toivoivat Aikuispakkauksen sisältävän vinkkejä edullisen ja ravitsevan ruuan laittamiseen, ruokaostosten suunnitteluun ja ateriarytmiin. Rahankäytön suunnittelu ja vuokralaisten oikeudet ovat aihealueita, joissa itsenäistyvät nuoret erityisesti kaipaisivat tukea. Kyselystä selvisi myös, että siivousvälineiden ja muiden arjen ”välttämättömien” taloustavaroiden hankinta tulee monille yllätyksenä. Marttojen aikuispakkaus. Kuva: Sari Tammikari 5 Henkilöstöteko-kilpailun voittaja Penninvenyttäjän keittokirjan ohjeilla valmistuu helppo ja edullinen kotiruoka arkisista aineksista. Jääkaappiin kiinnitettävä leipäohje muistuttaa, että leipominen on helppoa ja edullista. Marttojen keskeinen neuvonnan sisältöalue, talousneuvonta, antaa paljon käytännön tietoja ja vinkkejä: Aikuispakkauksen verkkosivuille on kerätty ohjeita talouden suunnitteluun ja raha-asioiden hoitamiseen nuoren näkökulmasta. Aikuispakkaus verkossa Aikuispakkauksen rinnalla toimii Aikuispakkauksen oma nettisivu www.martat.fi/aikuispakkaus, jonne on koottu tärkeitä marttavinkkejä. Vinkkeihin pääsee suoraan Aikuispakkaukseen painettujen QR-koodien avulla. Sivustolta löytyy mm. listoja tarpeellisista hankinnoista. Listoja voi skannata QR-koodien avulla suoraan omaan puhelimeen. Sivuston linkit vievät suoraan MartatTV:n videoihin, joiden avulla nuori voi opetella vaihe vaiheelta esimerkiksi, miten pestään vessa tai miten tehdään makaronilaatikkoa. Verkkosivut pyrkivät vastaamaan nuorten erilaisiin tarpeisiin: siellä voi syventyä juuri itseä hyödyttävään sisältöön, oli se sitten sulakkeen vaihto tai taloudensuunnitelmalomakkeen täyttäminen. Aikuispakkauksia jaetaan maksutta nuorille Marttojen kursseilla Aikuispakkauksia jaetaan nuorille Marttojen Pidä kiinni rahoistasi -kursseilla, joita järjestetään Marttapiireissä ympäri Suomen. Kurssien tavoitteena on edistää nuorten taloudellista osaamista ja arjen hallintaa. Kursseilla tehdään yhdessä edullista ja terveellistä ruokaa sekä jaetaan vinkkejä ja tietoa omien raha-asioiden hoitamisesta. Kursseja rahoittavat Marttaliitto ja LähiTapiola. Aikuispakkaukset myyntiin Martanpuotiin Aikuispakkauksia voi myös ostaa Martanpuodista www.martanpuoti.fi, Marttojen omasta verkkokaupasta 17.10.2014 lähtien. Aikuispakkaus on hyvä lahjaidea koulun päättäville, ammattiin valmistuville, omaan kotiin muuttaville ja myös nuorille, joilla tuntuu olevan jo kaikkea. Aikuispakkauksen hinta on 90 euroa, joka sisältää myös postimaksun. Liittojen kokous päätti Uusi keskusjärjestö – hankkeen organisoinnista ja aikataulusta U uden keskusjärjestön selvitystyöhön ilmoittautuneet ammattiliitot kokoontuivat torstaina 12.2.2015 Helsingissä. Liittojen kokouksessa päätettiin selvitystyön organisoimisesta, aikataulusta ja taloudesta. Kokouksessa hankkeelle valittiin ohjausryhmä, joka koostuu 14 liiton edustajasta ja kahdesta asiantuntijajäsenenä toimivasta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Ohjausryhmä muun muassa valmistelee esitykset selvitystyössä mukana olevien liittojen kokouksille ja johtaa hankkeen etenemistä ja taloutta. Ohjausryhmän jäsenet ovat Pertti Porokari (Insinööriliitto), Rauno Vesivalo (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (SuPer), Maija Pihlajamäki (Jyty), Niko Simola (Pardia), Liisa Halme (VvL), Jarkko Eloranta (JHL), Ann Selin (PAM), Riku Aalto (Metalliliitto), Marko Piirainen (AKT), Matti Harjuniemi (Rakennusliitto), VeliMatti Kuntonen (SEL) ja Timo Vallittu (TEAM). Selvitystyön käytännön toteutusta valmistelemaan ja koordinoimaan valitaan jäsenliitoista ja keskusjärjestöistä riippumaton projektipäällikkö. Ohjausryhmä nimeää myöhemmin valmistelutyöryhmät. Selvitysvaihe etenee siten, että tämän kevään aikana valitaan hankkeen projektipäällikkö sekä määritellään keskusjärjestön strategia ja perustehtävät. Syksyn aikana työryhmät valmistelevat päätösesitykset toiminnoittain. Tavoite on, että uuden keskusjärjestön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Tähän mennessä yhteensä 44 ammattiliittoa on ilmoittanut osallistumisestaan uuden keskusjärjestön selvitysvaiheeseen. Liitteenä on lista hankkeessa mukana olevista liitoista. Ne edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Selvitystyöhön voi edelleen ilmoittautua mukaan. Ohjelmistotalo Vincitin Utopia-hanke on voittanut Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry:n ja Ilmarisen Henkilöstöteko-kilpailun. Vincitin Utopia hankkeessa mm. luovuttiin esimiehistä ja autettiin henkilöstöä toteuttamaan omia unelmiaan. Teksti: HENRY ry T amperelaisen Vincitin Utopia -hankkeen tavoitteena oli lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan uraansa ja hyvinvointiinsa sekä kasvattaa samalla työn merkityksellisyyttä. Tätä yritettiin Vincitissä tavoitella ensin esimiestyön kehittämisen kautta, kunnes yrityksessä uskallettiin kyseenalaistaa koko organisaation rakenne. Projektiorganisaationa toimivassa yrityksessä päätettiin keskityttyä tarjoamaan henkilöstölle työkaluja tavoitteiden saavuttamiseen suoraan projektityön arjessa. Lopputuloksena on uusi malli, jossa hallinnollisista esimiehistä on luovuttu kokonaan ja henkilöstölle on annettu entistä enemmän vastuuta omasta työstään ja kehityksestään. Utopia hanke näkyy myös kasvaneena työtyytyväisyytenä ja henkilöstötuottavuutena – Vincitin liikevaihto kaksinkertaistui viime vuonna. Virkistävän rohkeaa ajattelua Henkilöstöteko-kilpailun tuomaristo piti Vincitin Utopia -hanketta innovatiivisena ja rohkeana esimerkkinä uudenlaisesta ajattelusta ja sen esimerkillisestä toteutuksesta. Työelämän muuttuessa valtavaa vauhtia tarvitaan tämän kaltaisia rohkeita avauksia ja malleja, joissa uskalletaan ajatella ja toimia eri tavalla. Yrityksessä on keskusteltu jokaisen tiimin ja yksilön unelmista ja mietitty, miten unelmat saataisiin ketterästi toteutettua. Unelmat voivat liittyä esimerkiksi työn parempaan sujuvuuteen, omaan kehitykseen tai työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Työn merkityksellisyys syntyy näiden unelmien toteutumisen kautta. Unelmia on myös tehty näkyviksi esimerkiksi yrityksen tulevaisuuteen kurkistavan valokuvaprojektin kautta. Teksti: STTK 6 7 Hankkeen kautta on rakentunut uudenlainen, juuri omalle organisaatiolle ja tämänhetkiseen tilanteeseen sopiva toimintakulttuuri. Nopeasti muuttuvalla toimialalla ja voimakkaassa kasvussa olevassa yrityksessä ei olekaan tarpeen yrittää keksiä ratkaisua loppuiäksi. Hanke on motivoinut henkilöstöä ottamaan lisää vastuuta ja lisännyt omistajuutta omasta työstä. Hanke osoittaa miten erinomaisia tuloksia avoimuudella ja luottamuksella voidaan saada aikaiseksi. Henkilöstöteko-kilpailun voittaja palkittiin Ilmarinen-palkinnolla Finalistit esittäytyivät ja Henkilöstöteko 2014 palkittiin 10.2.20145 Henkilöstöteko-seminaarissa Helsingissä. 10 000 euron Ilmarinen-palkinnon jakoi Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. – Haluamme Ilmarinen-palkinnolla edistää parempaa työelämän laatua, jotta työelämästä saataisiin entistä vetovoimaisempaa. Menestyvät yritykset ymmärtävät, että hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen merkittävin kilpailukyvyn lähde, sanoi Timo Ritakallio tilaisuudessa. Valinnan voittajasta teki kilpailun tuomaristo: Työterveyslaitoksen johtava ylilääkäri, teemajohtaja Kari-Pekka Martimo, Berggren Group:n toimitusjohtaja Hannu Syrjälä ja Suomen messujen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry ja Ilmarinen palkitsivat nyt 14. kerran Henkilöstöteko-kilpailun voittajan. Kilpailulla halutaan kannustaa organisaatioita kehittämään työyhteisöä sekä luomaan parempaa työelämää. Teksti: LUT Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska ammatillisen koulutuksen hankkineiden osuus työvoimasta on suuri. Lisäksi työssäoppimisen merkitys ja osuus ammatillisessa koulutuksessa ovat kasvamassa ja työssäoppimiselle etsitään uusia muotoja. V altakunnallinen Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailu käytiin jo yhdettätoista kertaa. Kilpailun nelihenkinen raati kokoontui tammikuun puolivälin jälkeen arvioimaan oppilaitosten ilmoittamien kilpailijoiden portfolioita, jotka edellisvuosien tapaan olivat erittäin laadukkaita. Kilpailun parhaaksi ja Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi 2014 valittiin MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitoksen Joni Niittyvuopio. Hänet palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksus -risteilyllä Tukholmaan. Raadin mukaan Niittyvuopio on onnistunut erityisesti hyödyntäessään opiskeluja työssään, josta osoituksena on mm. hänen kykynsä luoda opinnäytetyöstään itsellensä työ ja tuottavaa liiketoimintaa. Niittyvuopio on myös kohdannut yrittämisen haasteet, mutta hän on opintojensa kautta löytänyt rohkeuden yrittää uudelleen. Joni Niittyvuopion ohjaaja, Airi Taulos palkitaan 500 euron apurahalla. Kilpailussa toiseksi korkeimman pistemäärän ja toisen sijan saavutti Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen Jaakko Murtomäki, joka palkitaan 600 euron apurahalla. Murtomäki on ollut aktiivisesti monessa mukana ja menestynyt sekä työssään että opinnoissa. Työelämän kiireet uhkasivat jo opintojen jatkumista, mutta Murtomäki onnistui yhdistämään haasteet ja sai paitsi suoritettua opinnot loppuun myös sovellettua opiskelun antia työssään. Murtomäki on lisäksi perustamassa omaa yritystä. Kolmannelle tilalle sijoittui Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Maria Puurula-Karjalainen, 8 Organisaatioille osaava ja uudistuva työvoima on nykyisin tärkein tuotannon tekijä ja selviytymisen avain. Opintoihin sisältyvä työssäoppiminen on yhä tärkeämmässä asemassa ammattiin opiskelevien ammattitaidon kehittymisessä sekä siirrettäessä osaamista tämän päivän osaajilta tulevaisuuden työntekijöille. Jotta työssäoppimisesta saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, on syytä tarkastella työssäoppimisen ympäristöä ja oppijaan liittyviä tekijöitä yhdessä. joka saa palkinnokseen 300 euron apurahan. Puurula-Karjalainen on hieno esimerkki elinikäisestä oppimisesta, jonka ammatillinen kehitys opintojen myötä on selkeästi havaittavissa ja hän aikoo edelleen jatkaa opintojaan eteenpäin. Kehittyminen on huomattu myös työelämässä. Sekä Murtomäen ohjaaja Minna Kuusinen että Puurula-Karjalaisen ohjaaja Perttu Huopalainen palkitaan apurahoin. Varsinaisten sijoitusten lisäksi raati halusi tällä kertaa myöntää myös kunniamaininnan, joka menee Luksian Saila Heinimäelle. Aikuismerkonomeille suunnatun Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. Kilpailun järjestävät Liiketalouden Liitto LTA, Opetushallitus sekä Liiketalouden tutkintotoimikunta. Palkintojuhla järjestetään kutsuvierastilaisuutena Vantaalla 18.3.2015 MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitoksen tiloissa. Lisätietoja: Liiketalouden Liitto LTA, toiminnanjohtaja Annina Antell p. (0400)959 819, [email protected] tai järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen p. (040)455 3595, [email protected] T yössäoppimisesta on tullut välttämätön keino työntekijöille oppia uusia taitoja ja kehittää osaamistaan alati muuttuvassa työelämässä. Tuoreen Sari Metson väitöstutkimuksen mukaan ammattiin opiskelevien onnistunutta työssäoppimista edistävät erityisesti opiskelijoiden motivaatio ja asenteet, työpaikkaohjaajat ja muut oppimispaikan ammattilaiset sekä innovatiivinen ilmapiiri. Työntekijät ovat keskeisessä asemassa, kun he ohjaavat opiskelijoita hankkimaan välttämättömiä tulevaisuuden ammattiin liittyviä taitoja ja rohkaisevat heitä kehittämään omia ideoita ja parempia työtapoja. Opiskelija itse tarvitsee riittävää uskoa omiin kykyihinsä suoriutua hänelle annetuista tehtävistä. Näin hän on alttiimpi ottamaan vastaan tai pyytämään myös vaativampia tehtäviä, jotka ovat tärkeitä ammattitaidon kehittymisen kannalta. Työssäoppimista ja siihen vaikuttavia organisaatioon ja yksilöön liittyviä tekijöitä on tutkittu laajasti jo ammatissa toimivien ja organisaatioiden näkökulmasta. Sen sijaan ammattiin opiskelevien työssäoppimista ja heidän näkemyksiään onnistuneeseen työssäoppimiseen vaikuttavista tekijöistä on hyvin vähän empiiristä tutkimusta. Jos työssäoppimisen halutaan onnistuvan, siihen tarvitaan myös opiskelijan kykyä oma-aloitteiseen oppimiseen sekä aktiivista otetta työhön, joka osoittaa hänen hankkineen ammattinsa edellyttämää osaamista. 9 KTM Sari Metson kauppatieteiden alan väitöskirja: A multimethod examination of contributors to successful on-the-job learning for vocational students (Ammattiin opiskelevien onnistuneeseen työssäoppimiseen vaikuttavat tekijät) tarkastettiin LUT:lla joulukuussa 2014. Vastaväittäjänä toimi professori, KT Pirjo Ståhle Aalto-yliopistosta. Tietoja väittelijästä: Nimi: Sari Metso Syntymäaika ja -paikka: 1965, Kouvola Kotikunta: Kouvola Koulutus: KTM, 1998, Svenska Handelshögskolan Työsuhteet: Koulutuspäällikkö Kouvolan seudun ammattiopisto, 2009 PURKAA TYÖSOPIMUS Teksti: Great Place to Work Finland Great Place to Work julkisti helmikuun alussa jälleen Suomen parhaat työpaikat. Kolmeen eri sarjaan jakautuva lista julkistettiin 13:tta kertaa. Viime vuonna listaykkösiksi sijoittuneet Alko, Vincit ja Amgen pitivät kiinni listan kärkipaikoista. Suomen parhaat työpaikat kasvoivat viime vuonna jopa yli 15 prosenttia. Kasvua tukemaan nämä 50 työpaikkaa saivat lähes 70 000 työhakemusta (lähes +8 prosenttia edellisvuodesta), minkä lisäksi lähtövaihtuvuus oli niissä vain 6,9 prosentin tasoa ja sairauspoissaolot jäivät keskimäärin 2,3 prosenttiin. “Suomen parhaita työpaikkoja kuvaavat luvut osoittavat, että johto voi rakentaa hyvää liiketoimintaa vaikeinakin aikoina henkilöstöä arvostavalla tavalla. Menestymisen taustalla on johdon humaani arvomaailma, joka näkyy yrityskulttuurissa ja henkilöstön ja johdon välisessä luottamuksessa. Tällaisessa ilmapiirissä työntekijät haluavat antaa parhaansa”, Great Place to Work Finlandin toimitusjohtaja Mona Rundberg sanoo. Suomen parhaat työpaikat -tutkimusta on toteutettu vuodesta 2002 lähtien. Tutkimuksessa selvitetään osallistuvien organisaatioiden työntekijöiden kokemukset työpaikastaan sekä arvioidaan organisaatioiden keskeisimmät johtamiskäytännöt. Tutkimuksen pisteytyksestä 2/3 koostuu työntekijöiden kokemuksesta ja 1/3 johtamiskäytännöistä. Great Place to Workin tutkimukseen osallistui viime vuonna Suomessa ennätykselliset 153 organisaatiota, jotka työllistivät noin 46 000 työntekijää. Suomen parhaat työpaikat 2015 -listalla on peräti 15 yritystä, jotka ovat sijoittuneet parhaiden työpaikkojen joukkoon vähintään viisi kertaa (Vincit, Pipelife Finland, Solita, ComIQ, Novo Nordisk Farma, 3 Step IT, SBS Discovery Radio, Mandatum Life, Saanio & Riekkola, Scandinavian Marketing Gainer, Newsec, Boco IP, SICK, Mars Finland ja Alexandria Pankkiiriliike). Mukaan mahtui myös joukko uusia tulokkaita, joista esimerkkeinä listan kärkisijoja kolkuttelevat IT-alan yritykset Gofore ja Nitor sekä monikansallinen vähittäiskauppaketju H&M. 10 Kuilu suomalaisen työelämän ja Suomen parhaiden työpaikkojen välillä kasvanut Suomen parhaissa työpaikoissa keskimäärin 87 prosenttia henkilöstöstä kokee työpaikkansa positiivisesti, kun vastaava luku koko suomalaisen työelämän tilaa kartoittavassa tutkimuksessa on 54 prosenttia. Suomen parhaiden työpaikkojen taso on korkea myös eurooppalaisessa vertailussa. Jo viime vuonna Suomen parhaat työpaikat olivat tasoltaan kovempia, kuin parhaiden työpaikkojen kärki missään muussa tutkituista 18 Euroopan maasta. “Oppimisen kannalta Suomen parhaiden työpaikkojen korkea taso tarjoaa meille edun, kun tähtäämme kansakuntana Euroopan parhaaksi työelämäksi vuoteen 2020 mennessä. Suomalaiset johtajat voivat ottaa mallia siitä, miksi ja miten johto rakentaa parhaissa työpaikoissa luottamusta johdon ja henkilöstön välille”, Mona Rundberg toteaa. SUOMEN PARHAAT TYÖPAIKAT 2015 (tähän poimittu vain jokaisen kategorian viisi parasta) Pienet organisaatiot (15-49 työntekijää) 1. Amgen 2. ZEF 3. Boco IP 4. SICK 5. Kartanokylpylä Kaisankoti Yleinen sarja (50-499 työntekijää) 1. Vincit 2. Pipelife Finland 3. Gofore 4. Arcusys 5. Nitor Suuret organisaatiot (500+ työntekijää) 1. Alko 2. H&M Hennes & Mauritz 3. McDonald’s 4. KPMG 5. Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä Teksti: Lakimies Markku Vuorinen Kuva: Heidi Karvonen K äytännön työelämässä työntekijä harvoin itse purkaa työsopimustaan. Mahdollista se kuitenkin on. Syyn täytyy olla painava aivan samoin kuin työnantajalla, joka haluaa purkaa työntekijänsä työsuhteen. Työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Työsopimuksen purkamiseen oikeuttavana painavana syynä voidaan pitää velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. KKO:1993:59 Yhtiöllä oli oikeus purkaa aluetoimistonsa johtajan työsopimus, kun tämän menettely oli ollut omiaan huomattavasti vähentämään henkilöstön työmotivaatiota ja yhtiöllä oli ollut perusteltua syytä epäillä johtajan valmistelevan kilpailevaa toimintaa. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen vain henkilöön liittyvästä syystä. Sen sijaan taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin vetoaminen ei kelpaa purkuperusteeksi, vaikka tilanne olisikin sellainen, että työantajalla on oikeus irtisanomiseen näillä perusteilla. Milloin työntekijällä on purkuoikeus? Myös työntekijällä on oikeus purkaa työsopimuksensa, jos hän kykenee esittämään purkamisen perusteeksi painavan syyn, joka on johtanut tilanteeseen, jossa häntä olisi kohtuutonta vaatia jatkamaan työsuhdetta. Työntekijät ryhtyvät harvoin purkamaan työsopimustaan. Syy lienee se, että irtisanoutuminen on kevyempi tapa; irtisanoutumista ei tarvitse perustella, vaan riittää, että työntekijä noudattaa irtisanomisaikaa. Mutta jos työntekijä päätyy käyttämään purkumenettelyä, on työsopimuksen purkamiseen löydyttävä painava peruste aivan samoin kuin työnantajaltakin vaaditaan. 11 On tärkeää huomata, että purkuilmoitus – antoipa sen työnantaja tai työntekijä ‒ päättää työsuhteen saman tien ilman irtisanomisaikaa, ellei muusta sovita. Milloin työsopimusta voi pitää purkautuneena? Joskus työntekijä voi kokea olonsa työpaikalla niin ahdistavaksi, ettei ongelman ratkaisemiseksi löydy muuta keinoa kuin se, että hän jättäytyy työstä pois. Tällaisessa tilanteessa työntekijää uhkaa työsuhteen päättyminen luvattoman poissaolon vuoksi: jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien (TSL 8:3). KKO:2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet arkilauantain ja sunnuntain, jotka eivät olleet työntekijän työpäiviä. Työntekijän katsottiin olleen poissa työstä seitsemän päivää työsopimuslain 8 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Työnantajalla oli siten oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena. (Ään) Jos työntekijä kokee, ettei hän voi jatkaa työsuhdetta, kotiin ei pidä jäädä murehtimaan. Asiassa voi kääntyä esimerkiksi terveydenhoitohenkilöstön tai työterveyden puoleen. Työnantajalle ajoissa toimitettu lääkärintodistus osoittaa, ettei kysymys ole luvattomasta poissaolosta. Tukea voi saada myös viranomaiselta ja ammattiliitolta. Kun työntekijä on purkanut työsopimuksen, ja purun perusteena on työnantajan lainvastainen menettely, voidaan työnantaja määrätä maksamaan työntekijälle korvausta. OSALLISTU TYÖPAIKAN HAASTAVAT TILANTEET -VALMENNUKSEEN! Oletko joutunut työpaikallasi hankalaan tilanteeseen? Työyhteisössä on hyviä aikoja ja on huonompia päiviä, kuten elämässä yleensäkin. Jokaisessa työyhteisössä on hankalia tilanteita – loukkaannutaan toisen sanomisesta, on työuupumusta, ristiriitoja ja vaikeuksia ymmärtää erilaisuutta. Tule kuuntelemaan, miten voit rakentavasti vaikuttaa näiden hankalien tilanteiden ratkaisemiseen. Kouluttaja: MB Elämäntaidon valmentaja –Life Coach Sonja Vainio, ValmennusVainio Oy Valmennuksessa saat itsellesi keinoja, joiden avulla osaat kohdata hankalia tilanteita paremmin. Sonja Vainio on työskennellyt liike-elämän palveluksessa 15 vuotta mm. esimiestehtävissä, HR Spesialistina ja coachina. www.valmennusvainio.com Tulet tutuksi mm. seuraavien kanssa • Miten toimia ristiriitatilanteessa • Ryhmädynamiikka ja miten se vaikuttaa työpaikalla • Uupuminen työssä; miten sen tunnistaa, miten uupumista voi ehkäistä ja mitä se tarkoittaa työilmapiirin kannalta • Erilaiset persoonallisuustyypit ja miten voimme ymmärtää toinen toisiamme paremmin • Miten tunnistaa omat stressisignaalit • Tiimityöskentelyn haasteet ja mitä sinä voit tehdä helpomman työskentelyn edesauttamiseksi Aika: Paikka: Hinta: MIKÄ ON LIIKKEENLUOVUTUS? 23.4. KLO 17.00-19.30 Liiton toimisto, Kuortaneenkatu 13., Helsinki Liiton jäsenet 20€, 40€ ei-jäsenet Koulutus järjestetään, jos osallistujia on vähintään 10. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2001:48 arvioitiin oliko kyseessä liikkeenluovutus, kun henkilöstöruokalatoiminta siirrettiin osuuskuntatoiminnasta voittoa tähtäävälle liikeyritykselle. Ratkaisevaa asiassa oli kokonaisarvion tekeminen toiminnan luonteesta. Toiminnan luonteen erilaisuuden johdosta (mm. liikkeen toimintatavat) kyseessä ei ollut liikkeenluovutus. Valmennuksen ilmoittautumiset 15.4.2015 mennessä sähköpostitse: [email protected]. Jos kyseessä on liikkeenluovutus, säilyy työntekijöiden asema lähtökohtaisesti samana kuin se oli ennen toimintojen siirtoa. ESIINTYMISTAIDON KOULUTUS Mit en asia kertoa sta inno puisev stav asta asti ? Haluatko löytää keinon kertoa viikkopalaverissa, johtoryhmässä tai vaikka omassa harrastuksessa jostakin hieman harmaammasta aiheesta kuulijoita innostavalla tavalla? Koulutuksessa käydään läpi vaikuttavan innostamisen elementtejä ja etsitään omaa tapaa laittaa persoona peliin. Saat myös vinkkejä esiintymisen suunnitteluun ja tavoitteiden hahmottamiseen. Käytännön harjoitteluista osallistujat saavat välittömän ja rohkaisevan palautteen. Kurssille otetaan 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Kouluttajana toimii viestintävastaava Rauna Nerelli, jolla on laaja esiintymiskokemus työ- ja järjestöelämästä muun muassa ministeriöissä, kunnissa ja erilaisissa hankkeissa. Hän harrastaa vapaa-ajallaan improvisaatioteatteria, ja on toiminut fasilitaattorina ja kouluttajana vuosia. Aika: Paikka: Hinta: ma 20.4.2015 Liiton toimisto, Kuortaneenkatu 13, Helsinki liiton jäsenet 30 e, ei jäsenet 50 e Työsuhteen ehdot ei muutu liikkeenluovutuksen johdosta Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén Kuva: Lauri Kytömaa iikkeenluovutuksesta säädetään työsopimuslaissa. Työsopimuslain mukaisesti työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. L Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Työntekijä voi siis periä ennen luovutusta erääntyneitä palkkasaataviaan (esim. ylityökorvaukset, lomarahat) kummalta tahansa. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. Liikkeenluovutusta arvioidaan kokonaisharkinnan perusteella. Arvioinnissa huomioidaan ainakin se, minkälaisesta yrityksestä tai liikkeestä on kysymys, eli mikä on luovutettavan yrityksen tai liikkeen toimiala tai toimintojen luonne. Lisäksi huomioidaan luovutetaanko rakennuksia, irtaimistoa tai muuta aineellista omaisuutta, onko olennainen osa henkilöstöstä otettu uuden työnantajan palvelukseen, onko asiakaskuntaa siirtynyt, sekä miten samankaltaista toiminta on ollut ennen luovutusta ja sen jälkeen. Työntekijän asema tulee säilyä samana liikkeenluovutuksen jälkeen, eli työntekijät siirtyvät luovutuksensaajalle ns. vanhoina työntekijöinä, eikä esim. loman kertyminen ala uudelleen alusta kuten työsuhteen alkaessa. Työsopimukset voidaan päivittää vastaamaan uuden työnantajan tietoja, mutta miltään osin ei ole pakko suostua heikompiin ehtoihin kuin oli aiemman työsopimuksen mukaisesti voimassa. Työehtosopimuksella sovittujen ehtojen osalta on kuitenkin huomioitava se, että luovutuksensaaja saattaa noudattaa eri työeh- Valmennuksen ilmoittautumiset 10.4.2015 mennessä sähköpostitse: [email protected]. 12 13 VUODEN AIKUINEN LIIKETALOUDEN OSAAJA 2015 tosopimusta kuin luovuttaja. Tällöin luovutuksensaajan on noudatettava tätä luovuttajaa velvoittanutta työehtosopimusta siihen saakka, kunnes työehtosopimuskausi päättyy. Luovutuksensaajalle siirtyy vastuu myös mahdollisesta työntekijöiden lisäeläketurvasta. Mahdollisen kilpailukieltosopimusta koskevan lausekkeen osalta liikkeenluovutuksensaajan pitää pystyä osoittamaan, että luovutuksensaajalla on erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemisen, muuten kilpailukieltosopimus ei ole pätevä. delta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos työntekijälle annetaan tieto luovutuksesta myöhemmin, työsopimuksen saa irtisanoa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa siitä kun on saanut tiedon luovutuksesta. Tätä erityistä irtisanomisaikaa liikkeen luovutuksen yhteydessä noudatetaan niin määräaikaisiin kuin toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin. Jos työntekijä irtisanoutuu tilanteessa, jossa työsuhteen ehtoihin ei olisi tapahtumassa olennaisia muutoksia, saattaa tämä johtaa työttömyysturvan kannalta 3 kuukauden karenssiaikaan, jolta ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Jos työntekijä irtisanoutuu tilanteessa, jossa työsuhteen ehtoihin ei olisi tapahtumassa olennaisia muutoksia, saattaa tämä johtaa työttömyysturvan kannalta 3 kuukauden karenssiaikaan, jolta ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Tulkintaongelmia siirtyvien työsuhteen ehtojen osalta saattaa syntyä eräiden työpaikkakohtaisten etujen osalta. Näissä tilannetta arvioidaan siltä pohjalta, olisiko luovuttaja voinut poistaa kyseiset etuudet työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Jos kyseessä ei ole työsuhteeseen liittyvä ehto, nämä etuudet eivät siirry. Tällaisia etuja voi olla esim. työpaikan tiloissa oleva kuntosalin käyttö tai henkilöstön käytössä oleva lomamökin käyttöoikeus. Mikäli työntekijällä on ollut työsuhteeseen liittyviä luontoisetuja, nämä säilyvät. Ketään ei saa irtisanoa pelkästään liikkeen luovutuksen johdosta Ketään ei voida irtisanoa tai työsuhteen olennaisia ehtoja muuttaa yksinomaan liikkeenluovutuksen perusteella. Irtisanominen tai ehtojen muuttaminen edellyttää työsopimuslain mukaista irtisanomisperustetta. Työntekijä saa työsuhteessa muutoin sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattamatta tai sen kestoajasta riippumatta irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uu- 14 Yhteistoimintalaki edellyttää tiedottamista ennen liikkeen luovutusta Varsinaisia yt-neuvotteluja ei tarvitse käydä ennen liikkeenluovutuksen toteuttamista, jos ei järjestelyyn liity henkilöstön vähentämissuunnitelmia tai muita henkilöstövaikutuksia. Niissä yrityksissä, joissa ytlaki tulee sovellettavaksi (työntekijöiden määrä säännöllisesti vähintään 20), tulee kuitenkin noudattaa yt-lain mukaista tiedottamis- ja selvittämisvelvollisuutta ennen luovutusta. Tiedottamisvelvollisuuden mukaisesti liikkeen luovuttajan on selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta, luovutuksen syyt, luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset, sekä suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet. Luovuttajan tulee antaa tiedot hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteutumista, ja luovutuksensaajan viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Yhteistoimintavelvoitetta on noudatettava liikkeen luovutuksen yhteydessä, velvoitteen laiminlyöminen voi johtaa sakkorangaistukseen. VALO –kilpailussa sijoittuneet 2014 Kuva: Eero Nerelli-Antell Liiketalouden Liitto LTA ry., Opetushallituksen ja Liiketalouden tutkintotoimikunnan järjestämä, aikuismerkonomeille suunnattu Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja –kilpailu järjestetään vuonna 2015 jo 12. kertaa. Kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. KILPAILUN SÄÄNNÖT: OSALLISTUJAT Lukuvuoden 2015 aikana liiketalouden perustutkinnon, merkonomin, näyttötutkintona suorittaneet opiskelijat. ARVIOINTIKRITEERIT 1. Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä osoitettu ammatillinen osaaminen 2. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen 3. Ammatillinen kasvu 4. Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa 5. Muuta huomioitavaa, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. OHJEET Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään opiskelijan kanssa yhdessä tehty portfolio, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi voi liittää esimerkiksi todistuksen, kopion suorittajakohtaisesta pöytäkirjasta ja arviointiaineistosta, oppilaitoksen edustajan lausunnon, työnantajan tai työkavereiden lausunnon sekä oman lausunnon tai muita vastaavia tekijöitä. KILPAILUN KULKU JA AIKATAULU 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 31.12.2015 mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2. krs, 00520 Helsinki tai sähköpostilla [email protected]. 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista 31.3.2016 mennessä. PALKINNOT Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksusristeilyllä aterioineen (Hki - Tukholma- Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 500 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat. Elinikäisen oppimisen aikakautena aikuisopiskelu on erittäin arvostettua ja suosittua. Merkonomitutkinto puolestaan on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Aikuisen Liiketalouden Osaajan valitsemisella halutaan palkita innokkaita, vastuullisia ja yhteistyökykyisiä aikuisopiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Nyt innokkaasti mukaan! Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) 2294 7171. LIIKETALOUS Hyvinvoiva henkilöstö Luonnollisesti työpaikan myönteinen ja kehittämissuuntautunut ilmapiiri, oikeudenmukaiset palkkaus- ja palkkiojärjestelmät, työn varmuus sekä työpaikan yhteistyösuhteet ovat tärkeitä voimavaroja. Teksti: Markku Silvennoinen Kuva: Clamos Studio Työelämässä usein toistettu hokema ”henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara” kuulostaa falskilta varsinkin yhteistoimintaneuvottelujen jälkeisissä irtisanomistilanteissa. Mitä hokemalla oikein tarkoitetaan? Yrityksellä on käytössään erilaisia voimavaroja, joista yksi on henkilöstö. Henkilöstöllä puolestaan on tarjota omia voimavarojaan yrityksen käyttöön. Voimavarat voivat liittyä työtehtäviin, kuten niiden monipuoliseen hallitsemiseen, itsenäiseen suorittamiseen ja tehtävän merkityksellisyyden kokemiseen osana isompaa kokonaisuutta. Ne voivat koskea myös tehtäväjärjestelyjä, esimerkiksi roolien ja tavoitteiden selkeyttä, ja mahdollisuutta osallistua omaa työtä koskevaan päätöksentekoon. Voimavarat liittyvät myös työpaikan sosiaalisiin suhteisiin, kuten työntekijöiden oikeudenmukaiseen kohteluun, esimiehen ja työkavereiden sosiaaliseen tukeen, luottamukseen ja palautteen antamisen käytäntöihin. Luonnollisesti työpaikan myönteinen ja kehittämissuuntautunut ilmapiiri, oikeudenmukaiset palkkaus- ja palkkiojärjestelmät, työn varmuus sekä työpaikan yhteistyösuhteet ovat tärkeitä voimavaroja. Voimavarojen hukkakäyttö Hiljaisen osaamisen käyttö Työnantajan ja työntekijöiden yhteisenä tavoitteena pitää olla, että henkilöstö on motivoitunutta ja voi hyvin työssään. Parhaimmillaan työntekijät kokevat energisyyttä työssään, kohtaavat innostuneina uusia haasteita ja nauttivat saadessaan toteuttaa itseään työpaikalla. Innostus tarttuu siinä missä muutkin tunteet. Innostuneet ja uteliaat työntekijät ovat aidosti tärkein voimavara mille tahansa yritykselle. Työpaikalla erityisesti esimiesten on tärkeää tunnistaa erilaiset voimavarat ja osata hyödyntää niitä. Joku on hyvä hoitamaan suhteita, joku rakentaa myönteistä ilmapiiriä, joku ratkoo mielellään ongelmia, joku on hyvä haastavissa asiakastilanteissa, joku toimii joustavasti mitä erilaisimmissa tiimeissä ja joku hankkii mielellään ja aloitteellisesti uutta osaamista. Työpaikalla voi olla myös hiljaista osaamista. Jotkut käyttävät tällaisia voimavaroja esimerkiksi harrastustoiminnassa ja pääsevät silloin loistamaan. Esimiestyölle onkin haastavaa havaita hiljaista osaamista ja ottaa sitä käyttöön. Jos näin tapahtuu, se luo edellytyksiä vahvistuvalle motivaatiolle ja työn tuloksellisuudelle. Muutosten pyörteissä havaitaan helposti, että henkilöstöltä puuttuu joitakin onnistumisen kannalta välttämättömiä tai tarpeellisia voimavaroja. Työpaikalla saatetaan tarvita esimerkiksi entistä enemmän yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja tai kielitaitoa, kun asiakaskunta laajenee ja monipuolistuu. 16 17 Voimavaroja käytetään työntekijöiden ja kokonaisuuden kannalta myös väärin. Kokouksia pidetään ilman harkintaa siitä, kuinka monen on aiheellista osallistua niihin ja käsitelläänkö niissä asioita, jotka voitaisiin hoitaa paremmin muulla tavalla. Sama koskee esimerkiksi sitä muodissa olevaa käytäntöä, jossa jokainen työntekijä skannaa itse kuitit matkalaskuun. Päädytään tilanteeseen, jossa korkeapalkkaiset työntekijät käyttävät työaikaansa tehtäviin, joihin heillä ei ole motivaatiota, jotka he hoitavat hitaasti, ja jotka ammattilainen hoitaisi motivoituneesti paljon lyhyemmässä ajassa. Samoin monissa terveydenhuollon työpaikoissa lääkärit on pantu kirjoittamaan potilastiedot, vaikka heidän aikansa tulisi tehokkaampaan käyttöön sanelua käyttäen. Innostus ja energisyys tarttuvat Kirjoittaja on tietokirjailija ja kouluttaja, joka on erikoistunut alaistaitoihin, verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen. Valmennusyritys Deep Leadin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen esimiehen vahvin piirre on luotettavuus. Teksti: Sonja vainio Kuva: Maaret Tiensuu Esimiestyöhön liittyy vallankäyttö koulutusta ja uudenlaiseen identiteettiin kasvamista. Organisaatioilta tämän ymmärtäminen on keskeistä. Yrityksen on tärkeää tukea uutta esimiestä, jotta hän pääsee kasvamaan ja kehittymään uudessa roolissaan. Suomalaiselta esimieheltä puuttuu innostuksen taito Hyvän esimiehen piirteitä Minkälaisia ominaisuuksia liitetään hyvään pomoon? Hyvän pomon kuvaillaan olevan tuki tarvittaessa, mutta ei mikromanageri. Hyvä pomo luottaa alaiseen ja antaa alaisen tehdä työnsä rauhassa. Hyvä pomo ei puutu pieniin yksityiskohtiin ja jokapäiväiseen tekemiseen. Suomessa on totuttu melko itsenäiseen työskentelytyyliin. Tilanne voi olla toisenlainen, jos työskentelee ulkomaalaisen esimiehen alaisuudessa. Muun muassa ranskalainen johtamistyyli tuntuu olevan suomalaisen johtamistyylin vastakohta. Ranskassa ei luoteta alaiseen samalla tavalla kuin Suomessa. Asiantuntijasta esimieheksi M illainen on suomalainen pomo? Yleinen mielikuva suomalaisesta pomosta on asiakeskeinen, ehkä hieman tunteeton, insinöörimäinen ja hieman kuivakka, mutta myös turvallinen ja ennalta arvattava. 18 Perinteisesti Suomessa on nostetty pätevä asiantuntija esimiestehtäviin. Hyvä asiantuntija ei kuitenkaan ole automaattisesti hyvä esimies. Wikipedian mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta. Asiantuntija siis tietää paljon, mutta pelkästään tietäminen ei tee hyvää esimiestä. Hyvältä esimieheltä odotetaan aivan toisenlaista osaamista, ennen kaikkea hyviä vuorovaikutustaitoja. Asiantuntijan on toki mahdollista kasvaa hyväksi esimieheksi. Tämä vaatii Valmennusyritys Deep Leadin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen esimiehen vahvin piire on luotettavuus. Koemme esimiehemme luotettaviksi ja tätä piirrettä arvostetaan. Samaisessa tutkimuksessa heikoimmat arvosanat suomalainen esimies sai innostavuudesta. Suomalainen esimies nähdään harvoin ”hehkuttajana” ja porukan innostajana. Parhaimmillaan innostus työpaikalla lisää motivaatiota ja yrittämisen halua. Innostus tarttuu muihin ja innostuneisuus tuottaa lisää ideoita. Esimiehen tunnetaidot Hyvällä esimiehellä on usein hyvät tunnetaidot. Tunnetaitoja tutkinut amerikkalainen Daniel Goleman on julkaissut kirjan Tunneäly työelämässä. Golemanin mukaan emotionaalinen kyvykkyys selittää parhaiden johtajien tehokkuutta ja onnistumista työssään. Erityisesti motivoinnissa ja kannustamisessa tarvitaan emotionaalista kyvykkyyttä. Emotionaaliset taidot perustuvat tunneälyyn ja niitä voi vahvistaa harjoituksilla. Kaikkein tärkeimpänä piirteenä hyvässä johtajassa on hyvä itsetuntemus. Kun johtaja tuntee itsensä sekä hyvine että huonoine puoleineen, on hänen helpompi johtaa muita. Hyvän itsetuntemuksen omaava johtaja on tutustunut omiin ”sokeisiin pisteisiinsä” eikä näe niitä vain muissa. Hyvä itsetuntemus auttaa esimiestä näkemään hyvin myös omat positiiviset ominaisuutensa. Kun esimies tietää missä hän on hyvä, voi hän antaa myös alaistensa loistaa. 19 Esimies käyttää työssään valtaa. Hänellä on valta päättää millainen työnkuva alaisella on. Esimies päättää myös siitä millaista työmäärää alainen tekee. Sari Kuusela on julkaissut kirjan Hyvä paha valta yhdessä Marjatta Jaben kanssa. Kuusela on väitellyt vallasta ja vuorovaikutuksesta johtamisessa. Kuuselan mukaan vallankäyttöä on hyvää ja huonoa. Hyvää vallankäyttöä on oikeudenmukainen johtaminen, toisen arvostaminen ja yhteistyön edistäminen.”Oikeaa vallankäyttöä on kannustaa, rohkaista ja auttaa eteenpäin. Siitä syntyy hyvä fiilis ja alainen kokee olevansa hyvä työntekijä.” Pienetkin asiat vaikuttavat siihen, tuntuuko alaisesta siltä, että häntä arvostetaan. Arvostuksen tunteeseen vaikuttaa se, miten työpaikalla tervehditään ja millaista on jokapäiväinen kanssakäyminen; nähdäänkö työkavereissa hyvää vai huonoa. Hyvä mittari oikeanlaiselle vallankäytölle on, jos puhe ja teot käyvät käsi kädessä. Millaista on huono vallankäyttö? Huonoa vallankäyttöä on käskytyskulttuurin ylläpitäminen. Jos esimies tekee päätökset yksipuolisesti, tulee alaiselle helposti tunne, että joutuu pakon edessä tekemään. Tämä vaikuttaa motivaatiota huonontavasti ja saattaa herättää jopa kapinamieltä. Päällepäin näyttää siltä, että alainen suorittaa tehtävänsä, mutta millaisella työteholla, se onkin toinen juttu. Tässä voisimme ottaa oppia ruotsalaisesta työskentelykulttuurista, jossa keskustellaan pitkään, ennenkuin tehdään päätös. Tällöin jokainen tiimiläinen on ehtinyt sopeutua ajatukseen ja on sitoutunut päätökseen, koska on kokenut että on päässyt vaikuttamaan prosessiin. Valitettavan monilla työpaikoilla johdetaan pelolla. Ihmisiä uhkaillaan, nöyryytetään ja alistetaan. Yksi yleisimpiä väärän vallankäytön muotoja on välinpitämättömyys. Käännetään katse toisaalle tai ei vastata alaisen viesteihin. Valitettavan monilla työpaikoilla johdetaan pelolla. Ihmisiä uhkaillaan, nöyryytetään ja alistetaan. KIRJAILIJA TOMMY HELLSTEN ON TWIITANNUT HYVÄN JOHTAJAN OMINAISUUKSISTA: • • Alainen vallankäyttäjänä Usein ajatellaan, että vain pomo käyttää valtaa eikä nähdä, että myös alainen on vallankäyttäjä. Alainenkin voi käyttää valtaa väärin, esimerkiksi pimittämällä tietoa ja puhumalla pahaa selän takana. Toinen alaisen tapa käyttää valtaa on auktoriteetin vallan vastustaminen. Vastustamista ei aina ole helppo huomata, se voi olla hiljaista vastarintaa tai toisinaan näkyvämpää kieltäytymistä ja kaiken kritisoimista. On toinenkin tie, vallankäyttö hyvällä tavalla. Alainen voi käyttää valtaansa hyvällä tavalla kannustamalla työkavereitaan, jakamalla tietoa avoimesti ja ottamalla kaikki mukaan. Jokaisella meillä, riippumatta asemasta, on mahdollisuus käyttää valtaa hyvällä tai huonolla tavalla. Kumman sinä valitset? • • • Hyvä johtaja saa energiaa yhdessä tekemisestä ja onnistumisesta. Hyvällä johtajalla kannustaminen ja arvostaminen tulevat luonnostaan. Hyvä johtaja ei janoa valtaa, vaan hänellä on halu auttaa ja luotsata valmennettaviaan eteenpäin. Hyvä johtaja uskaltaa palkata jopa itseään etevämpiä valmennettavia, ja ylistää heitä ylpeydellä suureen ääneen. Hyvä johtaja uskaltaa delegoida ja antaa valtaa myös työntekijälle itselleen. RUUHKAVUODET ILMAN KIIRETTÄ Teksti: Yoogaia Ruuhkavuosiaan elävien arki on minuutintarkkaa aikatauluttamista, jossa pysähdyksille on harvoin aikaa. Miten rauhoittaa tahtia edes hieman? Henkisen hyvinvoinnin valmentaja Eevi Minkkinen opastaa alkuun. Vuodenvaihde on hyvä hetki punnita mennyttä ja pohtia tulevaa. Itsetuntemukseen ja hetkessä elämiseen kannattaa uhrata ajatus juuri uuden vuoden kynnyksellä. Sonja Vainio, työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja® Artikkelin kirjoittaja on toiminut rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä couchannut useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä www.valmennusvainio.com 20 21 – Monen elämä pyörii usein tuttujen kaavojen mukaan kuin autopilotilla, ja elämä alkaa muuttua suorittamiseksi ja otsa helposti kurtistua. Tulemalla tietoiseksi itseäsi ohjaavista toimintamalleista ja tunteista on mahdollista tehdä tilaa uudelle ja rennommalle tavalle elää ja olla, sanoo nettijoogapalvelu Yoogaiassa mindfulness-harjoituksia ohjaava Eevi Minkkinen. MITENTOIMIN, TOIMIN, MITEN JOS JÄÄN JÄÄN JOS TYÖTTÖMÄKSI? TYÖTTÖMÄKSI? Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos • • • • • olet kokonaan tai osittain työtön haet kokoaikatyötä ja olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) olet työttömyyskassan jäsen olet täyttänyt työssäoloehdon kassan jäsenyysaikana olet iältäsi 17-64-vuotias (lomautustilanteessa 17-67-vuotias). Saadaksesi ansiopäivärahaa sinun on heti työttömäksi jäädessäsi ilmoittauduttava työhakijaksi TE-toimistoon. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi siis viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ota työ- ja palvelutodistus mukaan. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin on ollut työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Omavastuuaika (5 pv) siitä, kun on ilmoittautunut työnhakijaksi. 1. Pysähdy ja kuuntele itseäsi Tunnista vanhat kaavat, jotka ohjaavat elämääsi. Kun tulet tietoiseksi näistä kaavoista ja toimintamalleista, ne on helpompi karistaa. 2. Pohdi, mikä on todella tärkeää Muutokseen ei tarvita Intian-matkaa Moni ruuhkavuosissaan kiirehtivä haluaa muutosta ja tyytymättömyys heijastuu paitsi omaan myös läheisten hyvinvointiin. Vastuu painaa ja harva kykenee laskemaan lankoja käsistään. – Elämänmuutokseen lähdetään tavallisesti uudenvuodenlupauslistan kanssa rinta rottingilla, liian nopein harppauksin. Kohti rauhallisempaa arkea kannattaa edetä pienin askelin. Sinun ei tarvitse lähteä Intiaan muuttaaksesi elämääsi. Minkkinen korostaa kehoa ja mieltä kokonaisuutena. Säännöllisen liikunnan avulla hyvinvointi lisääntyy. Ruuhkavuosien keskellä aikaa liikunnalle ei aina tunnu löytyvän. – Kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia liikuntamuotoja, ja jos säännöllisyydestä ei heti voi pitää kiinni, pitää muistaa olla itselleen armollinen. Joskus paras lahja, jonka itselleen voi antaa, on vaikkapa kymmenen syvähengitystä. Tärkeintä on liikkua oman kehonsa ehdoilla: kova rääkki voi aiheuttaa hyvin stressaantuneelle lisää stressiä rauhoittumisen sijaan, Eevi Minkkinen muistuttaa. Kysy itseltäsi, kuinka tärkeä asia tämä on vuoden päästä. Entä kuolinvuoteella? Elätkö arvojesi mukaan? Minkä hinnan maksat siitä, että kiirehdit aina etkä ehdi viettää aikaa lastesi kanssa? Monet tuntevat syvää pahaa oloa siitä, etteivät voi toimia arvojensa mukaan. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle sitovan lausunnon siitä, täyttyvätkö laissa ansiopäivärahan maksamiselle määritellyt työvoimapoliittiset edellytykset kohdallasi. Tällainen edellytys on esimerkiksi se, oletko työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyyskassa voi maksaa ansiopäivärahaa vain, jos TE-toimiston lausunto on esteetön. Jos esimerkiksi opiskelet päätoimisesti tai harjoitat päätoimista yritystoimintaa, oikeutta ansiopäivärahaan ei ole. Tarkempaa tietoa työvoimapoliittisista edellytyksistä ja työnhakijaksi ilmoittautumisesta saat TE-toimistosta. Ilmoittautumisen jälkeen on tärkeää noudattaa TE-toimiston antamia ohjeita ja päivämääriä työnhaun voimassa pitämiseksi. Löydät lisätietoa työnhakijaksi ilmoittautumisesta työvoimahallinnon verkkopalvelusta osoitteesta www.te-palvelut.fi. Muistathan, että voit käynnistää työnhakusi myös sähköisesti. Mikäli et ole täyttänyt ansiopäivärahan jäsenyys- tai työssäoloehtoa, voit saada peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. 3. Ota pieni askel arjessa Aina ei ole pakko lähteä pois kotoa: pienet muutokset arjessa riittävät murtamaan rutiinin. Muutoksen kynnyksellä tarvitaan kärsivällisyyttä. Pienikin yritys on parempi kuin ei mitään. 4. Ole itsellesi armollinen Nykytilan hyväksyminen on oleellista. Tässä ollaan, ja tästä tilanteesta on kyettävä tekemään mahdollisimman hyvä. Mieti, missä voisit hellittää ja mitä voisit sallia itsellesi. 5. Luo keho ja mieli kokonaisuudeksi Kokeile rohkeasti erilaisia liikuntamuotoja ja etsi itsellesi parhaiten sopiva tapa pitää kiinni liikuntarutiinista. TYÖNHAUN VOI ALOITTAA KÄTEVÄSTI VERKOSSA Kun jäät työttömäksi, aloita työnhakusi verkossa osoitteessa www.te-palvelut.fi . Kirjaudu verkkopalveluun pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhakusi alkaa heti, kun olet vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. TOIMI NÄIN: Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai http://www.te-palvelut.fi/asva Työttömyysetuutta voidaan maksaa aikaisintaan työnhaun aloituspäivästä lukien. Ansiopäivärahan hakeminen Ansiopäivärahaa haetaan jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Voit lähettää ensimmäisen hakemuksen omaan työttömyyskassaasi kassan antamia ohjeita noudattaen myös lyhemmältä ajalta. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Kassa ottaa huomioon viisi omavastuupäivää ja muut mahdolliset korvauksettomat päivät. Lue hakemuslomakkeessa olevat ohjeet huolellisesti ja täytä lomakkeen kaikki kohdat! Ansiopäivärahahakemuksen mukana tulee useimmiten toimittaa seuraavat liitteet: • • • • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdollisesti maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: • • Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta. Mahdollinen portaikko- tai muutosverokortti tulee kuitenkin liittää alkuperäisenä hakemukseen. Kun ensimmäinen hakemus on käsitelty, työttömyyskassa lähettää sinulle päätöksen etuuden maksuperusteista, maksuilmoituksen ja jatkohakemuslomakkeen ansiopäivärahaa varten. Jos olet tyytymätön päätökseen, voit valittaa siitä päätöksen liitteenä olevan valitusohjeen mukaisesti 30 päivän kuluessa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnan päätöksestä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen. Muista hoitaa jäsenmaksuvelvoitteesi myös työttömyyden aikana! Työttömyyskassan jäsenmaksu tulee aina maksaa, jotta jäsenyys pysyy voimassa. Ansiosidonnaisen päivärahan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä työttömyyskassaan suoraan. Lisätietoja on kattavasti myös työttömyyskassojen kotisivuilla (kuten myös eAsiointi mahdollisuus) sekä työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilla www.tyj.fi. TYÖTTÖMYYSKASSOJEN YHTEYSTIEDOT: JATTK-työttömyyskassa [email protected] Puh 09 - 720 68 20 (ma - to klo 9.00-11.30) www.jattk.fi Työttömyyskassa Finka [email protected] Puh 09 8689 400 (ma, ti, to 9.00 – 12.00 ke 12-15.00) www.finka.fi Tekstin lähde: TYJ 22 TUORE ESIMIES, Teksti: TTL Työpaikan uusi esimies on harvoin valmiiksi kouliintunut johtaja. Usein esimieheksi nousevat tunnollisesti työnsä hoitaneet työntekijät, joilla ei ole lainkaan kokemusta esimiestehtävistä. Tunnollinen työntekijä ei välttämättä kuitenkaan ole hyvä pomo. Tässä vinkit, kuinka vältät pahimmat sudenkuopat esimiehenä. K un työpaikalla ilmoitetaan, että yksi tiimin työntekijöistä nousee porukan esimieheksi, on vastassa hämmennystä puolin ja toisin. Tuore esimies pohtii, miten ehtii työaikana hoitaa uudet tehtävänsä ja miten työkavereiden suhtautuminen häneen muuttuu. Työkaverit saattavat puolestaan miettiä, voiko uudelle esimiehelle enää puhua entiseen malliin työkaverina. – Esimiesoppaita on tehty paljon, mutta aika harvassa puhutaan juuri tuoreen esimiehen kohtaamista haasteista. Ajanhallinta ja uuden roolin löytäminen työyhteisössä ovat varmasti niitä kaikkein vaikeimpia asioita, joihin uusi esimies törmää, kertoo Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultti Anna Vanhala. Vanhala vetää Työterveyslaitoksella yhdessä kehittämiskonsultti Tommy Larvin kanssa esimiehiä valmentavaa Pomo- 24 Ajanhallinta ja uuden roolin löytäminen työyhteisössä ovat varmasti niitä kaikkein vaikeimpia asioita, joihin uusi esimies törmää. hautomo-hanketta. Tarkoituksena on paitsi valmentaa esimiehiä myös kirjoittaa kirja tuoreiden pomojen avuksi. Jaa tehtäviä muille Tuoreen esimiehen ajanhallintaa vaikeuttaa usein se, että vanhojen töiden tekeminen jatkuu uusien tehtävien rinnalla. Kiireessä kannattaa tarttua perinteiseen ajanhallinnan keinoon, eli priorisointiin. Vanhala neuvoo myös opettelemaan omien tehtävien jakamista muille. – Yleensä työntekijät ilahtuvat, kun he saavat vastuullisia tehtäviä esimieheltä, hän rohkaisee. Mieti tarkemmin, miten kenellekin puhut Esimiehenä työntekijä ei voi enää keskustella työntekijöistä ja työpaikan asioista samaan tapaan kuin ennen. Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultti Tommy Larvi korostaa, että esimiestä voidaan arvostella, mutta hän ei saa samaan tapaan arvostella työntekijöitä. – Täytyy miettiä tarkemmin, miten kenellekin puhuu. Uusien alaisten joukossa saattaa myös olla yksityiselämässäkin tärkeiksi tulleita ystäviä. Jos hyvän ystävän ja alaisen kanssa käy jatkuvasti lounaalla, saattaa se herättää epäilyksiä suosimisesta, Larvi sanoo. Larvin mukaan ystävyyssuhteista kannattaa olla mahdollisimman avoin ja tarvittaessa keskustella asiasta. Ystävyyttä ei tarvitse katkaista, mutta kannattaa tuoda selkeästi esiin, että ystävyyssuhteessa ei ole kyse suosimisesta. – Jos työryhmän ajatukset herättävät huolta, voi esimerkiksi kehityskeskustelussa kysyä suoraan jokaiselta työntekijältä palautetta tasapuolisuudesta, Larvi ja Vanhala neuvovat. Hyvä työntekijä ei ole valmiiksi hyvä esimies. Moni saattaa olla innostunut substanssityöstään ja hieman masentua, kun huomaa, että esimiestyöt eivät olekaan heti yhtä innostavia. Hae vertaistukea Uudesta esimiehestä saattaa tuntua yksinäiseltä, kun hän ei enää ole työkaverina porukan täysivaltainen jäsen. Vanhala ja Larvi ohjeistavat etsimään vertaistukea yrityksen muilta esimiehiltä tai tarvittaessa ulkopuolelta. – Hyvä työntekijä ei ole valmiiksi hyvä esimies. Moni saattaa olla innostunut substanssityöstään ja hieman masentua, kun huomaa, että esimiestyöt eivät olekaan heti yhtä innostavia. Toisaalta on myös ihmisiä, jotka pääsevät loistamaan esimiehenä, vaikka heitä ei olisi pidetty maailman parhaina työntekijöinä, Vanhala kannustaa. PITKÄAIKAISSAIRAUDET Teksti: Minna-Riikka Härkönen Työn tekeminen on monelle yksi elämän kulmakivistä. Se tarjoaa sosiaalisen ympäristön, toimeentulon, ja antaa mielekkyyttä elämään. Työ tukee terveyttä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen voi olla kova pala purra, vaikka arkiaamuna joskus haikailisikin eläkepäivien auvon perään. Lääketeollisuuden säätiön viime vuonna julkaisemassa kirjasessa Lääkkeet ja työkyky, käsitellään pitkäaikaissairaiden työkyvyn säilyttämistä oikeanlaisen hoidon avulla. Työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään, tai työuran loppuun asti, on sekä yksilön että kansantalouden kannalta merkityksellistä. Ennen nopeasti työkyvyttömyyteen johtavien sairauksien kanssa pystyy nykyisin elämään sopivan hoidon avulla. Monet krooniset sairaudet ovat arkistuneet, kun sairastunut voi lääkehoidolla elää tavanomaista elämää. Esimerkiksi syöpään tai reumaan sairastuneet voivat oikeanlaisen hoidon avulla säilyttää työkykynsä, eikä astman takia joudu enää sairauslomalle. Diabeteskin on monella sairastuneella lääkehoidon ansiosta oireeton. Kirjassa käsitellään myös epilepsian, MS-taudin, kiputilojen, influenssan, sydän- ja verisuonitautien sekä suolistosairauksien hoidettavuutta. Monet vakaviin tauteihin on olemassa 26 nykyisin hoitoja, joilla yksilön toimintakyky säilyy, ja taudin oireet pysyvät kurissa. Kasvava huolenaihe työ- ja toimintakyvyn kannalta on masennus. Työkyvyn menettämisen yleisin syy on ollut vuosituhannen vaihteesta lähtien mielenterveyshäiriöt. Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Kirjanen korostaa lääkkeiden merkitystä työkyvyn säilyttäjänä, ja se painottaa uusien lääkkeiden saatavuutta kuluttajalle kohtuullisin hinnoin. Tämä tarkoittaa lääkkeen päätymistä Kela-korvauksen piiriin. Vuonna 2013 Suomessa työkyvyttömyyseläkettä sai yli 180 000 henkilöä, joista noin 11 prosenttia sai osatyökyvyttömyyseläkettä. Vuosittain noin 20 000 henkeä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työterveyslaitoksen mukaan vuonna 2010 menetettiin 308 000 työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi. Suomessa lääkkeiden Kela-korvaavuudesta päättää hintalautakunta, joka tasapainoilee lääkkeiden tehokkuuden ja lääkeyritysten asettamien hintojen välillä. Joskus uudet ja tehokkaat lääkkeet jäävät kuluttajan saavuttamattomiin hintansa puolesta, kun hintalautakunta päättää, etteivät lääkkeen hyödyt ole tasapainossa hinnan kanssa. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä on kuitenkin pienentynyt kymmenen vuoden takaisesta yli kuudellakymmenellätuhannella. Lääkkeet ja työkyky julkaisu pitää pienentynyttä työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrää merkkinä lääkehoidon kehittymistä viime vuosikymmeninä. Tähän Bermudan kolmioon, jossa pyörivät hintalautakunta, lääkeyritykset ja sairastunut ihminen, Lääkkeet ja työkyky -julkaisu antaa vastaukseksi, että mahdollisimman uudet ja tehokkaat lääkkeet on saatava sairastuneelle hinnasta huolimatta. 27 Julkaisu puhuu myös terveydenhuollon panostusten puolesta. Terveydenhuollolla on elintärkeä rooli ohjata potilas ajoissa oikeanlaisen hoidon pariin. Kirjasessa korostetaan vastuun jakamista yksilön työkyvystä, vaikka loppupeleissä jokainen on vastuussa itsestään. Terveydenhuollon tehtävä on olla valmiina huomaamaan ja hoitamaan sairaudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksilö voi kuitenkin elämänvalinnoillaan edesauttaa terveyden säilymistä, mutta aina siitäkään ei ole apua. Onneksi lääkehoidot kehittyvät, jotka auttavat pitkäaikaissairaita pysymään toimintakunnossa, ja mikä tärkeintä, elämään oireetonta elämää. JÄSENESITTELY Teksti: Liiketalouden Liiton toimisto, viestintäassistentti Krista Jarner. Kuva: Jarkko Välikangas – Paljasjalkainen oululainen. Näin kuvailee itseään 48-vuotias Liiketalouden Liiton pitkäaikainen jäsen Jarkko Välikangas. Hän on syntynyt ja kasvanut Oulussa, jossa asuu edelleen yhdessä vaimonsa filosofian maisterin Ulla Haverisen kanssa. koulutustarjonta on muuttunut. Koin osittain velvollisuudekseni liittyä ammattiliittoon, mutta mielestäni liitto on myös turva tulevaisuuteen. Aina silloin tällöin tulee hankalia tilanteita työpaikoilla, puhumattakaan työttömyydestä tai sen uhasta. Opiskelujen päätyttyä Jarkko suoritti armeijan Oulun Pohjan Pioneerikomppaniassa. Armeijassa pääsykoekirjojen luku ei maistunut ja Jarkko päätti hylätä aiemmin suunnitelmansa kauppakorkeakouluun pyrkimisestä. Armeijan jälkeen olikin jo kiire päästä töihin. Ensimmäisessä ammatissaan Jarkko toimi asentaja-koneistajana. – Siihen aikaan 1980 -luvulla työttömyys olisi ollut häpeä. Kun tiesin noiden töiden loppuvan Oulusta, kävin parina ruokatuntina työvoimatoimistossa lukemassa kirjallisuutta. Huomasin, että kaupallisella alalla on erittäin kattava valikoima laidasta laitaan mahdollisia työpaikkoja. Tällöin oli kesä ja varsinainen yhteishaku jo päättynyt, joten minua neuvottiin hakemaan opiskelemaan silloiseen Oulun Merikosken kauppaoppilaitokseen (nyk. Ammattiopisto Luovi), sillä sinne oli mahdollista hakea ympäri vuoden. – Opiskelu oli hauskaa kaikin puolin. Suosituin opintolinja oli tuohon aikaan kirjanpito- ja kustannuslaskenta, mutta sitten tuli uusi markkinointilinja ja pohdiskelin kovasti näiden kahden linjan väliltä. Tätini mieheltä sain silloin hyvän neuvon valintaani koskien: ”Molemmat ovat hyviä opiskelulinjoja, mutta kirjanpitoa ja kustannuslaskentaa opit vain koulussa. Sen sijaan markkinointia sinulla on mahdollisuus opiskella tulevaisuudessa myös työn ohessa”. Näin valintani oli selvä ja valmistuin keväällä 1987 kirjanpidon ja kustannuslaskennan merkonomiksi. Huomasin tämän olleen oikea valinta tulevaisuuttani ajatellen. – Liityin jo nuorena silloiseen Merkonomiliittoon, eli nykyiseen Liiketalouden Liittoon. Mielestäni on hyvä, että liitto on seurannut aikaansa ja muutti nimensä, koska 28 Jarkko aloitti myyntityöt kaupunkilehti Oulun Sanomissa. Kahden vuoden jälkeen hän pääsi osakkaaksi, josta alkoi 15 vuotta kestänyt yrittäjyys yhdessä yhtiökumppanin kanssa. – Yrittäjänä ja kustantajana olo oli sekä haastavaa, että palkitsevaa. Aloittaessamme yhtiö teki yhtä pientä lehteä ja lähtiessäni julkaisimme jo kymmentä pientä julkaisua paikallisesti yksityishenkilöille ja yrityksille. Toiminta oli kasvanut hurjasti. Tiet yhtiökumppanin kanssa kuitenkin lopulta erkanivat ja vuonna 2005 Jarkko aloitti työt pitkästä aikaa toisen yhtiön palveluksessa myyntipäällikkönä Sanomalehti Pohjolan Työssä. Marraskuussa 2011 hän siirtyi nykyiseen työpaikkaansa Oulu-lehteen avainasiakaspäälliköksi. Tyypillinen työpäivä alkaa virallisesti aamukahdeksalta ja kestää neljään saakka. – Tosin opin jo yrittäjänä venymään. Raha ei aina tule helposti, sillä tarjontaa markkinoinnissa on nykyään valtavasti. Oulu on ollut kuuluisa siitä, että täällä on ollut ja on edelleen paljon erilaisia lehtiä. Osa on toki ajan mittaan lopettanut, mutta tilalle kilpailuun on tullut mm. verkkomarkkinointi laajalla tuotevalikoimalla. Työn hyviksi ominaisuuksiksi Jarkko mainitsee tietynlaisen vapauden. Kunhan rahavirta on vahva, niin työpäivänsä voi itse suunnitella ja priorisoida. Ala on myös vaihteleva: koskaan ei ole samanlaista työpäivää. Välillä on asiakaskäyntejä ja välillä on toimistopäiviä ja se tekee työn mielenkiintoiseksi. Kaupallisen alan koulutus on Jarkon mielestä tärkeä lähtökohta ja valmentava tekijä työelämään, mutta tärkeimmäksi ominaisuudekseen hän kokee työssään ahkeruuden. Hän uskoo paljolti vanhaan sanontaan, jonka mukaan jokainen on oman onnensa seppä. - Vastoinkäymisistäkään ei saa lannistua, vaan aina on yritettävä uudelleen. Koskaan ei saa antaa periksi! Nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa täytyy myös kirittää ja kehittää itseään kaikin tavoin. Jarkon mukaan elämä on suorittamista, mutta se voi olla silti hauskaa. Tästä syystä työn lisäksi myös harrastukset ovat tärkeitä. Jarkko suositteleekin kaikille haastavissa työtehtävissä oleville liikuntaa työn vastapainoksi. - Itse pidän uimisesta ja kaikesta mitä muutakin voi uimahallilla touhuta. Kuntosalilla pitäisi tosin käydä useammin. Kesäkaudella tulee myös pyöräiltyä enemmän. Ou- lulaisethan ovat kovia pyöräilemään ympäri vuoden, mutta ehkä olen itse näin vanhempana jo vähän turhankin mukavuudenhaluinen. - Vuoden 2014 alusta olen kuulunut myös Liiketalouden Liiton liittohallitukseen. Tosin ikäväkseni en päässyt tämän vuoden ensimmäiseen kokoukseen opiskelujeni takia. Olen nyt aloittanut päivittämään aiempaa tutkintoani avoimessa yliopistossa kauppatieteissä ja viikonloput siellä kuluvat nopeasti näin työnkäynnin ohessa. - Suosittelen kaikille osallistumista opiskeluun ja jos liiton puolelta on siihen mahdollisuuksia, niin vielä parempi. Liiketalouden Liitosta saa mielestäni hyvää ja palvelualtista kohtelua. Minua on siellä aina kohdeltu hyvin. Myös liiton vapaa-ajan tapahtumiin kannattaa osallistua, mikäli siihen on mahdollisuus. Itse olen jättänyt erilaisten jäsentapahtumien suunnittelun tässä vaiheessa mieluusti muiden kontolle. On hyvä, että kaikki saavat osallistua aina suunnittelusta tekemiseen. – Tulevaisuus on vielä avoin. En ole vielä aivan varma ja mielestäni olen edelleen niin nuori, että on vaikeaa vielä olla täysin vakuuttunut siitä, mitä haluan isona tehdä. Onneksi kaupallinen koulutus on ainakin omasta mielestäni avain tulevaisuuteen. VUODEN NUORI MERKONOMI Vuoden Nuori Merkonomi 2014 –kilpailun voittaja Severi Lukkarinen Kuva: Eero Nerelli-Antell Myrsky lähestyy Suomea Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät toista kertaa nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille suunnatun kilpailun. Ensimmäinen Vuoden Nuori Merkonomi valittiin vuonna 2013 valmistuneiden opiskelijoiden joukosta. Innokkaan vastaanoton saanut kilpailu järjestetään nyt siis toista kertaa ja sen tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. TUTTU JA TURVALLINEN PIHAKUUSI ON SUURIN UHKA Teksti: If Isot puut ovat myrskyn ja tykkylumen aikana vaarallisia. Vanhat pihapuut ovat suurin myrskyriski ja voivat pahimmassa tapauksessa kaatuessaan tuhota talon tai piharakennuksen. – Puunkaatoon ei kannata ryhtyä, ellei omaa riittävää ammattitaitoa. Tykkylumen ja myrskyn takia kaataminen on paljon vaativampaa kuin kesäisessä säässä mökillä. Juuristaan vielä maassa kiinni olevaan, mutta jo kaatuneen puun runkoon syntyy jännitteitä, jotka vain ammattilainen osaa arvioida ja pilkkoa puun oikealla tavalla. Voimalinjojen päälle kaatuneissa puissa saattaa mekaanisen jännitteen lisäksi olla myös sähköjännitettä, jonka takia on oltava erityisen varovainen. 20 000 voltin voimalinjan päälle kaatuneen puun tyvestä on mitattu jopa 1 700 voltin jännite, joka on hengenvaarallinen, Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela ohjeistaa. Pelastuslaitokset osaavat usein antaa oman toiminta-alueensa ammattitaitoisten puunkaatajien yhteystiedot. Pelastuslaitokset voivat olla myrskyjen aikana ylityöllistettyjä, eivätkä ehdi itse paikalle kaatamaan puita. Kannattaa siis soittaa pelastuslaitokselle, jos omasta verkostosta ei löydy sopivaa ammattilaista. – Kaatuvat pihapuut ovat useimmiten koivuja ja kuusia. Kuusien juuret kasvavat tyypillisesti maan pintaa pitkin. Kuusen kaatumista voi ennakoida esimerkiksi sillä, että juuret alkavat nousta puun toiselta puolelta ilmaan, ja runko alkaa kallistua, Koskela jatkaa. 30 Lumen läpi juuria on vaikea nähdä, mutta kallellaan olevan rungon huomaa helposti. Koivut puolestaan kasvattavat juurensa syvälle maahan. Siksi ne eivät useinkaan kaadu juurista, vaan katkeavat rungosta. Mitä vakuutus korvaa? Voimme korvata vahingonrajoittamiskuluja, jos puut ovat vaurioituneet myrskyssä, mutta eivät ole vielä kaatuneet. Toisin sanoen puun kaatamisesta aiheutunut kustannus voidaan korvata vahingontorjuntakuluna, jos kaatamisella on estetty rakennuksen vahingoittuminen. Tällä vältetään se, että puut eivät kaadu jonkin ajan kuluttua omaisuuden tai kiinteistön päälle. – Sen sijaan puun pätkiminen tai pilkkominen polttopuiksi ja pois kuljettaminen ei ole vahingontorjuntakulua, koska se ei ole välttämätöntä suuremman vahingon torjumiseksi. Työ toimii mukavana hyötyliikuntana ulkoilmassa. Myöskään pitkään kallellaan olleidenpuiden kaatamista emme korvaa, Ifin omaisuusvahinkojen korvausasiantuntija Juha T. Virtanen kertoo. KILPAILUN SÄÄNNÖT: Kilpailun kulku ja aikataulu Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua 1.2.2015-31.1.2016 välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. 2. 3. 4. 5. Menestyminen opinnoissa Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä Yhteistyötaidot Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen arvioinneista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan/työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia, osaamista osoittavia dokumentteja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. 11 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 31.1.2016 mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2 krs., 00520 Helsinki tai sähköpostilla [email protected]. 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2016 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti-toukokuussa 2016. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 300 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Nuoren Merkonomin valitsemisella halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. TERVETULOA KILPAILEMAAN! LIIKETALOUS Oikaisu: Viime lehdessä olleen liittokokouksesta kertoneesta jutusta puuttui kuvaajan nimi. Kaikki kuvat oli ottanut Petra Hintikainen. Pahoittelemme tiedon puuttumista. -Liiketalous -lehden toimitus. Mikä Liiketalous –lehdessä on parasta? Mikä ärsyttää? Mistä työelämän ilmiöstä tai asiasta Liiketalous –lehdessä pitäisi olla juttu? Anna palautetta tai kerro juttuidea ja lähetä se 30.12.2015 mennessä osoitteella: [email protected] . Laita viestin tunnukseksi ”Liiketalous-lehti”. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 2 kappaletta kyberturvallisuusalan huippuasiantuntijoiden Jarno Limnéllin, Klaus Majewskin ja Mirva Salmisen kirjoittamaa uutuusteosta Kyberturvallisuus. Kirja kertoo kaikkia koskettavasta kyberturvallisuudesta tutuin termein ja hienostelematta. -Liiketalous –lehden toimitus LOMAMATKALLE LOMPS! Holiday Clubin jäsenetu Liiketalouden Liiton jäsenille! Liiketalouden Liitto LTA ry:n jäsenet saavat vähintään 15 % alennuksen Holiday Club -kylpylähotellien, Villas- ja Chalets-huoneistojen sekä loma-asuntojen päivän hinnoista. Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Aika: kello 17.30 alkaen Paikka: Liiketalouden Liiton toimisto, Kuortaneenkatu 13, 2. kerros, 00520 Helsinki LII LIIT KETALO TOK OKO UDEN L TAM US JÄ IITON V R PER A EEL JESTET RSINA Ä L A. TER ÄN 17 INEN . VET ULO 10.2015 A! Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, ääntenlaskijoiden ja pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Käsitellään vuoden 2014 toimintakertomus ja päätetään niistä toimenpiteistä, joihin kertomus antaa aihetta 5. Käsitellään vuoden 2014 tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto, vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivelvollisille 6. Päätetään yli- tai alijäämän käyttämisestä 7. Valitaan yhdistyksen edustajat ja heille varajäsenet Liiketalouden Liitto LTA ry:n liittokokoukseen ja edustajat MJK-koulutuskeskus ry:n vuosikokoukseen 8. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet 9. Käsitellään muut asiat 10. Kokouksen päättäminen Toivomme, että ilmoittaudut osoitteeseen [email protected] tai soittamalla numeroon 040 455 9020/Ritva Kyynäräinen (ilmoitetaan myöhemmin) mennessä. Näin osaamme varata oikean määrän tarjoiluja kokoukseen! Tervetuloa vaikuttamaan! Hallitus Alennuksen saa tekemällä majoitusvarauksen sekä maksamalla sen Holiday Clubin verkkokaupassa holidayclub.fi. Varauksen yhteydessä mainitaan alennuskoodi, jonka jonka jäsenet saavat liiton toimistosta [email protected] tai puh. 09 2294 7171. NYT ULKOILEMAAN JA NAUTTIMAAN TALVESTA! Oulunlaakson Merkonomit Lta Ry vuokraa Syötekeskuksen huippupaikalta lomaosaketta Lupposyöte A 4. Huoneistoon sisältyy kaksi hissilippua Pikkusyötteen rinteisiin. Varaukset 040-777 18 00 www.isosyotteenmatkailu.fi liiketalouden liitto lta ry:n ja jattk-työttömyyskassan jäsenhakemus / valtakirja / muutosilmoitus POMER TIEDOTTAA Pohjanmaan Liiketalous LTA ry tiedottaa KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄTKOKOUKSEEN Esillä sääntömääräiset asiat. Aika: 27.4.2015 klo 18.00 Paikka: Hotelli Vaakuna, Fransmannin kabinetti Kauppatori 3, Seinäjoki Kokouksen jälkeen ruokailu. Työttömyyskassa-asiamies vastaanottanut ____ . ____ .20____ Uusi jäsen/liitto Uusi jäsen/työttömyyskassa OHJE: Täytä lomake huolellisesti tekstaten. Voit palauttaa lomakkeen osoitteella (liitto maksaa postikulut puolestasi): Vaihdan liittoa/työttömyyskassaa Liiketalouden Liitto LTA ry Tunnus 5005151 00003 VASTAUSLÄHETYS Osoitteenmuutos tai muu muutos Valtuutus HENKILÖ- JA TYÖPAIKKATIEDOT (täytettävä myös haettaessa vain kassan jäsenyyttä) Etunimet: Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero: Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet! Postitoimipaikka: Puhelin: Opiskelustipendi jäsenille jatko- ja täydennyskoulutukseen Hakemus osoitteeseen [email protected] tai os. PL 9, 60101 Seinäjoki Myönnettävä stipendi on harkinnanvarainen. Sähköposti: Henkilötunnus: Ammattinimike: Työnantaja ja työpaikka: Työsuhteen alkamispäivä: Työsopimus: Hallitus Vietä rentouttava lomaviikko Kihniön Pyhäniemessä Vapaana viikot 12, 31 ja 42 (pe-pe) Hinnat 45 €/vrk/mökki Viikko 31 50 €/vrk/mökki Varaukset ja lisätiedot 040-5042 859 tai [email protected] Käyttömahdollisuus kaikilla liiton jäsenillä. www.pyhaniemi.com Jatkuva Määräaikainen Koko-aikainen Osa-aikainen JÄSENHAKEMUS (tätä osiota ei välttämättä tarvitse täyttää, jos olet jo LTA:n jäsen etkä halua tehdä muutoksia jäsentietoihisi) Haen liiton jäsenyyttä Paikallisyhdistyksen nimi ( jos tiedossa) 20 Valmistumisvuosi Työsopimus: Varsinainen jäsen Koulutus / tutkinto Opiskelija Seniori Oppilaitos Haluan maksaa jäsenmaksuni Yhdessä erässä Kahdessa erässä Kolmessa erässä Kyllä Ammattiliiton nimi Neljässä erässä Olen toisen ammattiliiton jäsen: En Tiedon jäsenyydestä saa luovuttaa yritykselle, joka liiton kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tarjoaa jäsenyyteen liittyviä etuja. Kiellän tietojeni luovuttamisen muuta suoramarkkinointia varten. Oulunlaakson Merkonomit Lta Ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Ravintola Oskarin Kellarissa Ke 8.4. klo 17.00. Hallitus kokoontuu klo 16.30. TYÖTTÖMYYSKASSAHAKEMUS JATTK-työttömyyskassa (täytettävä aina, kun haetaan ko. kassan jäsenyyttä) Haen JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä Olen jo JATTK-kassan jäsen 20 20 Edellisen työttömyyskassan nimi Liittynyt edelliseen kassaan Eronnut edellisestä kassasta VALTUUTUS (rastita, jos haluat, että LTA hoitaa erosta ilmoittamisen edelliseen kassaasi) Valtuutan Liiketalouden Liiton irtisanomaan jäsenyyteni edellisessä liitossa/työttömyyskassassa TERVETULOA! TÄRKEÄÄ: Työttömyyskassan jäsenenä voi olla vain palkkatyöntekijä, ei yrittäjä. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain nojalla kaikki • YEL ja MYEL -velvolliset • johtavassa asemassa olevat yrityksen osaomistajat (oma omistus vähintään 15% tai perheen kanssa vähintään 30% • perheyrityksessä työskentelevät samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet (oma tai perheen omistus vähintään 50% HUOM! Jos kuulut yllä oleviin ryhmiin et voi liittyä Julkisten alojen teknisten työttömyyskassaan. Ota yhteyttä liittoon tai kassaan. ALLEKIRJOITUS Paikka Päiväys JÄSENHAKEMUS VASTAANOTETTU Allekirjoitus Liiketaloudenliitto LTA ry puh. 09-2294 7171 Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki www.liiketaloudenliitto.fi - [email protected] 34 Päiväys Jäsenhakemus vastaanotettu JATTK-työttömyyskassa puh. 09-720 6820 Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki www.jattk.fi - [email protected] Hakemus käsitelty JÄSENYHDISTYKSET Kanta-Hämeen LTA ry Lapin Merkonomit ja LTA ry pj. Antti Vättö Kivisenojantie 4 E 20 13500 HÄMEENLINNA puh. 050-3499 584 [email protected] pj. Markku Halvari, Häkinvaarantie 103, 97130 HIRVAS [email protected] Lohjanseudun Merkonomit ry Imatran Merkonomit ry [email protected] pj. Tarja Ihamäki Liivuorentie 13 D 12 13500 HÄMEENLINNA puh. t. 019 - 320 3362 puh. k. 019 - 386 022 Keski-Suomen Liiketalous LTA ry LTA Hyvinkää ry [email protected] Kaakkois-Suomen Liiketalous ry pj. Harri Holttinen PL 88, 40101 Jyväskylä [email protected] Kokkolanseudun Merkonomit ry pj. Kari Moilanen Vanhankartanontie 34 as. 5 67100 KOKKOLA puh. 0400 - 510 940 [email protected] Länsirannikon Liiketalous LTA ry pj. Jaakko Luntamo [email protected] Merkonomiliitto ry Kuopion Seudun Liiketalous ry pj. Seppo Koski Ruukinpolku 1 70910 VUORELA puh. 044-057 7083 [email protected] pj. Ahti Vappula Hannantie 6 15540 VILLÄHDE puh. t. 010 - 558 5622 puh. k. 03 - 758 9513 Kuortaneenkatu 13, 2 krs. 00520 Helsinki puh. 09-2294 7171 [email protected] JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B 00240 Helsinki puh. 09 - 720 68 20 [email protected] www.jattk.fi pj. Hannele Tamminiemi puh. 09 - 2294 7171 [email protected] Merkonomföreningen Modul rf Lahden Seudun Liiketalous ry Liiketalouden Liitto LTA ry pj. Tarja Hyytinen Kuutamontie 3 E 18 05800 HYVINKÄÄ puh. 040 - 734 4872 [email protected] ordf. Johan Uusimäki Alpvägen 21 C 02700 GRANKULLA tel 050 - 345 7767 [email protected] Mikkelin Liiketalouden Ammattilaiset MiLTA ry pj. Eveliina Kuukkanen puh. 040-455 3595 [email protected] Puheenjohtaja Ritva Kyynäräinen 040 - 455 9020 Tuusula Toiminnanjohtaja Annina Antell 09-2294 7171 Helsinki Oulunlaakson Merkonomit LTA ry pj. Seija Siuruainen Kuriirinkuja 4 B 90150 OULU puh. 040 - 570 8336 [email protected] Pohjanmaan Liiketalous LTA ry pj. Raija Väliharju Toimisto PL 9 60100 SEINÄJOKI puh. 040 - 504 2859 [email protected] [email protected] Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry pj. Ritva Kyynäräinen Marunantie 7 C 04300 Tuusula puh. 040 - 455 9020 [email protected] SLK-Kilta ry pj. Kirsti Barannik Alalinnake 1 D 31 02160 ESPOO puh. 050 - 521 6011 [email protected] Vaasanseudun Liiketalous LTA ry pj. Kalevi Karjala Vähänkyrönkatu 4 A 9 65350 VAASA, puh. 040 - 733 2726 [email protected] Varsinais-Suomen Liiketalous LTA ry varapj. Tuija Raunio [email protected] Järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen 09-2294 7171 Helsinki Puheenjohtaja Työttömyyskassa Finka Puheenjohtaja Kassanjohtaja Kassanjohtaja Heikki Tuominen Eeva Kivijärvi Kutomotie 18 B, 00380 Helsinki. Puh. 09 - 8689 400 Sinikka Heiskanen Aija Ståhlberg www.finka.fi
© Copyright 2024